1. No category

Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeus (200203C), 14.8.2015
Kysymykset ja mallivastaukset
Kysymys 1 (prof. Päivi Korpisaari)
Syy-yhteys korvausvastuun edellytyksenä. Kirjoita myös syy-yhteyden sisällölle/laadulle asetettavista lisävaatimuksista ja mainitse esimerkkejä. (max. 10 p.; vastaustila 1 sivu)
Mallivastaus
Teon tai toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on korvausvastuun yleinen edellytys sekä tuottamusvastuussa että ankarassa vastuussa. Korvausvastuun piiriin eivät kuulu vahingot, jotka ovat
aiheutuneet väitetyn korvausvelvollisen menettelystä riippumatta. (Hemmo s. 109).
Syy-yhteyden oikeudellinen arviointi rakentuu luonnontieteelliselle/tosiasialliselle perustalle. Syyyhteyttä saatetaan kuitenkin pitää korvausvastuun kannalta riittävästi selvitettynä, vaikka sataprosenttista luonnontieteellistä kausaliteettia ei voitaisikaan osoittaa (Hemmo s. 110). Toisaalta oikeudellinen vastuu ei ulotu kaikkiin teon etäisiin seurauksiin, jotka ovat tosiasiallisessa kausaalisuhteessa vastuuperusteeseen. (Hemmo s. 110) Syy-yhteyttä koskevaa näyttövaatimusta on alennettu esimerkiksi silloin, kun näytön esittäminen olisi vahingonkärsijälle vaikeaa ja epäillyn vahingon
aiheuttajan näyttömahdollisuudet ovat paremmat (Hemmo s. 125).
Yleinen tapa määritellä vahingonkorvausoikeudellisesti relevantti syy-yhteys on ns. NESSkausaliteetti eli tarkasteltava teko tai laiminlyönti on tietyn seurauksen syy, jos (ja vain jos) se on
välttämätön osa seurausta edeltävää seikastoa, joka on ollut riittävä seurauksen aikaansaamiseksi
(Hemmo s. 114-115).
Ennakoitavuusrajoitus ja loukatun normin suojatarkoitus rajoittavat korvausvastuuta. Ennakoitavuusrajoitus tarkoittaa sitä, että vahingonaiheuttaja ei vastaa sellaisista vahingoista, joiden aiheutuminen on ollut hänen kannaltaan ennalta arvaamatonta. (Hemmo s. 135). Vahingon ennakoitavuus voi perustua joko aiheutumisen yleiseen tunnettavuuteen (luottokortin takaisinottopalkkiotapaus KKO 1995:198 tai vahingonaiheuttajalla olleisiin erityistietoihin tai siihen, mitä hänen olisi
pitänyt tietää. Esimerkiksi leipäveitsellä uhkaamistapauksessa KKO 1990:163 oli uhkaajalle ennakoimatonta, että toinen kuin uhattu henkilö pudottautui parvekkeelta maahan ja loukkaantui (Hemmo 136-139).
Normin suojatarkoitus on ennakoitavuusvaatimuksen kanssa rinnakkainen korvausvastuun rajoitusperuste. Tuottamusvastuussa tämä tarkoittaa sitä, että korvausvastuu syntyy vain, jos loukatulla
normilla on pyritty juuri tapahtuneen kaltaisen vahingon välttämiseen. Esimerkkinä tästä on perukirjan rekisteröintiä koskeva KKO 1997:49, jossa alioikeuden laiminlyönti valvoa perukirjan jättäminen
sinne ei johtanut perinnön menettämistä koskevaan korvausvastuuseen, koska valvontavelvollisuuden tarkoituksena oli perintöverotuksen toimittaminen eikä se, että perillinen saisi tiedon perittävän kuolemasta. (Hemmo 140-141).
Arvioinnista:
Mallivastauksessa mainittujen oikeustapausten sijaan vastauksessa on voinut olla muita aiheeseen
liittyviä oikeustapauksia ja niistä on myös hyvitetty. Yleisenä puutteena vastauksissa oli se, että
syy-yhteyden laadullisia edellytyksiä eli ennakoitavuusvaatimusta ja normin suojatarkoitusta ei ole
käsitelty, vaikka näistä oli syy-yhteyttä koskevassa luvussa jopa omat otsikoidut kappaleet. Toisaalta vastauksissa on ollut turhaa, muihin vastuun syntyedellytyksiin liittyvää, tekstiä.
Mallivastauksessa mainittujen seikkojen lisäksi puoli pistettä on voinut saada yksittäisistä relevanteista maininnoista (mutta täysien pisteiden saaminen ei edellyttänyt näitä mainintoja ja saman
asian mainitsemisesta useaan kertaan hyvitettiin vain kerran), kuten esimerkiksi
-
-
potentiaaliset vahingonaiheuttajat ovat yhteisvastuussa, jos vahingonaiheuttajaa ei kyetä
yksilöimään ja kaikki ovat menetelleet tuottamuksellisesti (KKO 1990:78, ampuminen
muuntajaan, Hemmo s. 118)
henkilövahinkojen osalta vahingonkärsijä on melko pitkälle otettava sellaisena kuin hän on
(Hemmo s. 120)
henkilövahinkojen osalta vahingonaiheuttajan vastuu käsittänee myös jossain määrin epätarkoituksenmukaisen hoidon seuraukset, jotka johtuvat ensivahingon aiheuttaman hoitotilanteen kiireellisyydestä tai muusta ensivahinkoon liittyvästä erityisestä riskin lisääntymisestä (Hemmo s. 122)
poliorokotustapaus KKO 1995:3, jossa vahingonkärsijän katsottiin vahingon laatu ja todistelumahdollisuudet huomioon ottaen esittäneen riittävän näytön, vaikka syy-yhteys ei ollut
lääketieteellisesti varmasti selvitetty
ennakoitavuutta arvioitaessa tuottamuksen suurella asteella saattaa olla jonkinlaista merkitystä
ankaran vastuun osalta suojatarkoitusvaatimus johtaa siihen, että ankaran vastuun perustuessa toiminnan erityisvaarallisuuteen ankara vastuu kattaa vain toiminnan vaarallisten
piirteiden seuraukset.
Kysymys 2 (prof. Jaana Norio-Timonen)
Vertaa toisiinsa vakuutuksiin liittyvää pelastamisvelvollisuutta ja velvollisuutta noudattaa suojeluohjeita. (max. 10 p.; vastaustila 1 sivu)
Mallivastaus
Vakuutussopimuslain 15, 31, 32 ja 61 §, Norio-Timonen s. 154–177.
Suojeluohje määritellään VakSL 31.1 §:ssä: Vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä
tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).
Pelastamisvelvollisuuden sisältö puolestaan määräytyy VakSL 32.1 §:n nojalla: Vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon
torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä
tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan.
Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa
antamia ohjeita.
Tehtävänä oli nimenomaan verrata toisiinsa suojeluohjeiden noudattamisvelvollisuutta ja pelastamisvelvollisuutta, ei vain kertoa erikseen kummastakin.
vakuutuslajit
tavoite
suojeluohjeet (VakSL 31 §)
vahinkovakuutukset
vakuutustapahtumien estäminen
ja rajoittaminen yleisesti
määritelmä
pelastamisvelvollisuus (VakSL 32 §)
vahinkovakuutukset
konkreettisesti uhkaavan tai jo sattuneen vakuutustapahtuman torjuminen
tai rajoittaminen
vakuutetun tulee kykyjensä mukaan
huolehtia sattuneen tai välittömästi
uhkaavan vahingon torjumisesta tai
rajoittamisesta
määräys laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä,
jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa
vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty
kelpoisuus
noudattamisvelvollinen
vakuutettu + samastaminen
vakuutettu + samastaminen
noudattamisaika
vakuutuksen voimassaoloaika
vakuutustapahtuman satuttua tai välittömästi uhatessa
velvollisuuden perusta
määräys vakuutusehdoissa
vakuutussopimuslain 32 §
vakuutuksenantajan vastuu ei ole
kohtuulliset kulut, vaikka vakuutusnoudattamisesta aiheutumäärä ylitettäisiinkin (61 §)
vista kuluista
laiminlyönnin seuraukset
korvauksen alentaminen tai epä- korvauksen alentaminen tai epäämiäminen, jos vähäistä suurempi nen, jos vähäistä suurempi huolimathuolimattomuus; vastuuvakuutus- tomuus; vastuuvakuutusta koskevat
ta koskevat erityissäännökset
erityissäännökset
vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa vakuutus kesken vakuutuskauden, jos vakuutettu on tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen