Rekrytoi 1/2015 - Tampereen yliopisto
TAMPEREEN YLIOPISTON ASIAKASLEHTI TYÖNANTAJILLE JA SIDOSRYHMILLE REKRYTOI 1 2015 Kansainväliset osaajat ovat joustavia, pärjääviä ja rohkeita s. 4 KANSAINVÄLISYYS HYÖDYTTÄÄ TYÖNANTAJAA JA HARJOITTELIJAA s. 10 REKRYTOI PÄÄKIRJOITUS SISÄLTÖ 1/2015 Valmistuneet töihin Pääkirjoitus Suomen talouselämän virkistämiseksi peräänkuulutetaan viennin ja kansainvälisen toiminnan kehittämistä. Tampereen seudulla olisi loistavat mahdollisuudet hyödyntää alueen korkeakoulujen kautta syntyvää kansainvälistä osaamista. Pelkästään Tampereen yliopistoon saapuu vuosittain opiskelemaan lähes 200 opiskelijaa noin 40:stä eri maasta. Monet tänne opiskelijoiksi tulleet olisivat halukkaita myös jäämään Suomeen töihin, kunhan työmahdollisuuksia vain avautuisi. Eri toimijoiden yhteistyössä kehitetty Talent Tampere -hanke osaltaan etsii ja kehittää keinoja sekä yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi että kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi työhön Suomeen ja Pirkanmaan alueelle. Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja opetuksen toteuttamisessa esimerkiksi harjoittelu- ja projektiyhteistyönä tukee kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia rekrytoitua suomalaisille työmarkkinoille. Yhteistyötä tässä mielessä tuleekin kehittää ennakkoluulottomasti. Tämä yhteistyö on tärkeää niin kansainvälisten kuin suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisessä. Esimerkiksi pk-yritysten toiminnassa korkeakoulutettujen osaamisen hyödyntämiselle saattaisi löytyä vielä paljon mahdollisuuksia. REKRYTOI Demola-projekteissa keksittiin elämyksiä Koskikeskukseen s. 6–7 Yliopistoissa ja alueen muissa korkeakouluissa opiskelee suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita niin alemmissa korkeakoulututkinnoissa, maisteriopinnoissa kuin jatkotutkinnoissakin. Työelämän ja koulutuksen välistä yhteistyötä voidaan tehdä kaikilla näillä tasoilla. Lähes kokonaan hyödyntämätön osaajien ryhmä ovatkin tohtorin tutkintoa suorittavat ja jo valmistuneet niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin huippuosaajat. Yliopiston ja työelämän välisen yhteistyön muotoja on monia. Kynnys yhteistyölle voi olla korkea työelämän edustajille ja myös yliopiston opettajille. Yhteistyön ei kuitenkaan tarvitse olla mitään kummallista rakettitiedettä, mutta toki se edellyttää kenties normaalin toiminnan rajojen ulkopuolelle menemistä, jopa heittäytymistä. s. 8 PÄÄKIRJOITUS2 KANSAINVÄLISET OSAAJAT OVAT JOUSTAVIA, PÄRJÄÄVIÄ JA ROHKEITA 4 VALMISTUNEET TÖIHIN! 6 OPISKELIJAT KEKSIVÄT ELÄMYKSIÄ KAUPPAKESKUKSEEN 8 MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE 9 Käyttäjästä käytettävyysalan asiantuntijaksi s. 9 Esittelyssä Human-Technology Interaction -maisteriohjelma YLIOPISTOSSA TAPAHTUU 10 Uutisia ja toimintaa KAISA LAMMI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TOIMITUS TYÖELÄMÄPALVELUT Tampereen yliopiston asiakaslehti työnantajille ja sidosryhmille nro 40 2 REKRYTOI VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Kaisa Lammi, kaisa.lammi@uta.fi TOIMITUSSIHTEERI Mia Simpanen TOIMITTAJAT Inka-Minttu Läksy, Marika Vanhatalo, Meri-Tuuli Nevala KUVAAJA Jonne Renvall TAITTO Sirpa Randell, Tampere University Press PAINOPAIKKA PK-paino Oy, Tampere, painos 750 kpl LEHDEN POSTITUKSET 33014 Tampereen yliopisto, 050 420 1477, rekry@uta.fi REKRYTOI 3 REKRYTOI REKRYTOI Kansainväliset osaajat ovat joustavia, pärjääviä ja rohkeita Kansainvälinen osaaminen on muutakin kuin kielitaitoa. Nopea sopeutuminen erilaisiin ympäristöihin, toimiminen sujuvasti monenlaisten ihmisten kanssa, joustavuus ja tiedon etsimisen taito ovat usein juuri kansainvälisen osaajan vahvuuksia. Osaaja voi olla kotoisin mistä päin maailmaa tahansa, myös Suomesta. – Yritykset eivät välttämättä aina tarvitse kalliita konsultteja kansainvälistymisensä tueksi, koska samassa kaupungissa on jo ihmisiä, joilla on kansainvälistä kokemusta ja jotka voivat auttaa, Talent Attraction Manager Laura Lindeman Tredea Oy:stä sanoo. Lindemanin mukaan on tärkeää, että yritykset huomaavat ympärillään olevat kansainvälisen osaamisen verkostot ja hyödyntävät niitä. Yritysten kannattaa ottaa kansainväliseen toimintaansa mukaan kohdemaan kulttuuria tuntevia ihmisiä. – Aina osaajaa ei tarvitse rekrytoida, vaan voi esimerkiksi kutsua koolle kansainvälisiä opiskelijoita miettimään, miten huipputuote voitaisiin lanseerata toisen maan markkinoilla. Ensin on hyvä tuntea markkinat ja viilata huipputuote sopimaan juuri niille markkinoille. TALENT TAMPERE TEKEE OSAAMISESTA NÄKYVÄÄ Talent Tampere -yhteistyöverkosto pyrkii luomaan yrityksille lisää mahdollisuuksia kohdata ja keskustella kansainvälisten osaajien kanssa. Verkostossa on mukana Tampereen alueen korkeakoulut, ELY-keskus, Tampereen kaupunki, TE-toimisto, Pirkanmaan liitto, alueelliset kehitysyhtiöt, Kauppakamari ja paikallisia yrityksiä. – Verkosto auttaa alueen yrityksiä hyödyntämään kansainvälisten osaajien potentiaalia ja samalla tekee Tamperetta tunnetuksi kansainvälisten osaajien keskuudessa. Tarvitsemme myös keinoja pitää hyvät osaajat täällä. 4 REKRYTOI Talent Tampere kokoaa alueen kansainvälisille osaajille suunnatut palvelut saman sateenvarjon alle, jotta palvelut olisivat helpommin löydettävissä. Palveluita on sekä kansainvälisille opiskelijoille että työperäisesti tai perheen mukana muuttaneille ammattilaisille. Myös korkeakouluista valmistuvien opiskelijoiden halutaan jäävän tänne ja löytävän reitin työelämään. Verkosto tekee kansainvälisen osaamisen ammattilaiset entistä näkyvimmiksi, koska yritykset eivät heitä aina tunnista. – Esimerkiksi kaikille kansainvälisille osaajille avoin mentorointiohjelma pyörii Tampereella jo kuudetta vuotta. TEKSTI: MARIKA VANHATALO KUVA: JONNE RENVALL jäämme maailmalla ja osaamme tehdä sillä kielellä työtä. OPISKELIJAT KYSYVÄT KIELESTÄ Työelämäohjaaja, psykologi Mariska Roelofs auttaa Tampereen yliopiston kansainvälisiä opiskelijoita urasuunnittelun ja työnhaun kysymyksissä. Tätä samaa kou- lutus- ja ohjaustyötä hän teki aikaisemmin kotimaassaan Hollannissa. Opiskelijoilla on paljon kysymyksiä suomalaisesta työelämästä: mitä voisin tarjota työnantajille tai pitäisikö osata hyvin suomea. – Sanon opiskelijoille, että suomen osaaminen ei ole pakollista, mutta kielitaito yleensä auttaa työnhaussa. Jos opettelet suomea, sitä arvostetaan. Jollakin alalla kielitaito on aivan välttämätön, toisella ei. Kansainvälisessä työympäristössä kielenä voi olla englanti. Roelofs on itse huomannut, että kokemus Suomesta on eri, jos osaa suomen kieltä. – Koen olevani enemmän täällä, kun puhun ja ymmärrän suomea. Työpaikan kahvitauolla on kiva vaihtaa kuulumisia suomeksi. Halusin oppia kielen, koska se helpottaa elämistä. SAA JA KANNATTAA OTTAA YHTEYTTÄ Roelofsin mukaan omien vahvuuksien kertominen on hieman haasteellista ihan kaikille työnhakijoille ja työnhaussa tarvitaan itseluottamusta. – Olen onnellinen, kun näen opiskelijoiden kasvavan oman osaamisensa tuntijoina. Kansainvälisistä opiskelijoista valmistuu joustavia, pärjääviä ja rohkeita työntekijöitä. He ovat selvinneet muutosta toiseen maahan ja aloittaneet elämän aivan erilaisessa ja uudessa ympäristössä. He todella haluavat olla täällä ja tarjota uusia näkökulmia ja ratkaisuja yritysten pieniin ja suuriin ongelmiin. Roelofs valaa opiskelijoihin motivaatiota: työnhakua kannattaa jatkaa, vaikka ensin saisikin kieltäviä vastauksia. Hän vakuuttaa, että lopulta kaikki löytävät paikkansa – joku jo huomenna, toinen puolen vuoden päästä. Aina voi kysyä esimerkiksi har- joittelupaikkaa, eikä kannata odottaa, että paikkoja tulee auki. – Kerron opiskelijoille, että Suomessa saa ja kannattaa olla itse aktiivinen ja ottaa työnantajiin yhteyttä. Käytän omaa tarinaani esimerkkinä: otin suoraan yhteyttä kiinnostavaan työnantajaan ja sain neuvoteltua sieltä kielikurssiini kuuluvan harjoittelupaikan. Harjoittelun aikana verkostoni alkoi syntyä ja myöhemmin harjoittelupaikan kautta avautui myös työmahdollisuuksia. Twinkle 2015, 7–8 December http://twinkletampere.fi/ YRITYSTEN ONGELMIA RATKOTAAN YHDESSÄ Twinkle-tapahtuma on konkreettinen tapa pohtia ja ratkoa yhdessä ongelmia, joiden kanssa yritykset kamppailevat. Viime vuonna osallistujia oli 150, tänä vuonna tavoitellaan 2000:ta osallistujaa. Tapahtuma toteutetaan pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. – Twinkle kokoaa yhteen ihmisiä joka puolelta maailmaa. Silloin kun ihmiset kohtaavat avoimin mielin, voi syntyä mitä vaan. Jo ensimmäisessä Twinklessä osallistujat löysivät osaajia, työtä, sijoittajia ja yhteistyökumppaneita – mitä voikaan syntyä, kun tapahtumaa laajennetaan. Talent Tampere kutsuu kohtaamaan myös verkoston LinkedIn-ryhmässä. Yritys voi käyttää ryhmää vaikka joukkoistamiseen, jos esimerkiksi kaipaa eri maista tulevien ihmisten näkemyksiä uuteen tuotteeseen tai ulkomaan markkinoille kohdennettujen verkkosivujen oikolukijoita. – Kansainvälistä näkökulmaa pitää ajatella tietoisesti työn arjessa. Esimerkiksi rekrytointitilanteessa kannattaa miettiä, kuinka tärkeää suomen kielen taito tai taidon taso oikeasti on. Kaikki me kuitenkin puhumme vähän erilaista suomea ja erilaista englantia. Silti sillä englannilla pär- Kansainväliset opiskelijat uhkuivat intoa opintoihin lukuvuoden avajaispäivänä 2014. REKRYTOI 5 REKRYTOI VALMISTUNEET TÖIHIN VALMISTUNEET TÖIHIN REKRYTOI Cai Li Elisa Mochizuki semester as an Erasmus exchange student myself. Finland is a unique land, it somewhat feels simultaneously familiar and exotic to me. After many positive experiences, I wished to continue my studies and my life itself around here. mended it to me. I came to Finland originally in 2009 to study in HAMK, and during this time I met my boyfriend, who had come from China to do his master’s degree in TUT. He is currently working on his PhD, and encouraged me to apply to this master’s degree programme. Language skills: Language skills: Native in Spanish and Japanese, fluent in English, some French and Finnish. I’m currently taking evening courses at the Summer University of Tampere to improve my Finnish language skills. Mandarin Chinese, English, some Finnish and some Japanese. I have done Finnish language courses but want to learn more so I can work with Finnish clients. I’m good at: I’m good at ERP (Enterprise Resource Planning) software, PowerPoint, organising events and participating in group work. I also play the piano. intercultural communication, and in Finland I can be a particularly effective agent in internationalization. I can easily adapt to different working patterns and scenarios, whether independent or group work, or take a leadership role if necessary. In project work, I can be an active, creative agent in idea generation and refinement, as well as a thorough proofreader. Internship experiences: Work experience: As part of my Bachelor’s degree, I did two internships in China with different logistics companies. In Tampere, I have participated in the Tampere Ambassador Project initiated by Tredea (Tampere Region Economic Development Agency) and organised by Demola, which encourages foreign students to come to Finland to study business related subjects. I’m currently looking for summer internships, particularly in marketing. My thesis subject is about the influence of Finnish brands on the Chinese market and I would like to collaborate with a Finnish company on this project. In Spain, I worked as a consultant in projects funded by the EU. Work experience: Internship experiences: I’m eager to explore different opportunities as they arise. So far, looking for an internship, I was lucky: I found one position, and I got it! This spring, I’m working at the Regional Council of Päijät-Häme. Originally from Spain Studying Master’s Degree Programme in Comparative Social Policy & Welfare Originally from Above all, I would like to be involved in constructive social processes, probably as a policy consultant. Anyhow, I’m not keen on overly fixed goals, and would rather be flexible and with a multitasking profile, be ready to work either in the private or public sector, mostly depending on the actual offers and needs. Tianjin, China Studying Business Competence Previous studies Previous studies Bachelor’s Degree in Supply Chain Management and Logistics from a university in China and HAMK University of Applied Sciences Bachelor’s Degree in Political Science & Public Administration from the University of Granada, Spain I came to Finland because I came to Finland because I befriended Finnish exchange students in Spain, which first awakened my curiosity and interest towards the Finnish culture, later leading me to come here to spend a 6 Work aspirations: REKRYTOI After graduating from HAMK, I worked there as an assistant in a project aiming to expand the local market through international cooperation. In Tampere, I’ve done voluntary work as a student tutor, web tutor, and international tutor in the university and in AIESEC, organising students to go work in impoverished countries in Africa where they teach language and computer skills. Currently, I’m active in the Chinese Students and Scholars Association of Tampere (CSSA-Tampere). I am mainly responsible for the financial issues. Work aspirations: I found out that Finnish educational system is the best in the world. Studies in China were very theoretical, but in Finland we could learn practical skills and get real workplace experience. I also wanted to broaden my horizons, and friends of mine had studied in Finland and recom- I would like to get proper, practical work experience, especially after I graduate. Ideally, I would like to work as a link between Finnish and Chinese companies. My dream job would be to set up my own company that could help children living in poor conditions, offering them educational opportunities for instance. REKRYTOI 7 REKRYTOI REKRYTOI Opiskelijat keksivät elämyksiä kauppakeskukseen TEKSTI: MARIKA VANHATALO KUVA: JONNE RENVALL Tamperelaiset korkeakouluopiskelijat saivat tehtäväksi ideoida, mitä hauskaa asiakkaat voisivat tehdä kauppakeskus Koskikeskuksessa. Koskikeskuksen kehittämisprojektissa ei haettu ideoita uusista myymälöistä tai ostettavista tuotteista. Jo nyt keskuksessa on myös kahviloita, ravintoloita, elokuva teatteri ja lääkäriasema. – Pyysimme opiskelijoita miettimään, mitä palveluita tai mukavaa tekemistä voisi olla vielä näiden nykyisten lisäksi. Kerroimme opiskelijoille, että haluaisimme erityisesti perheiden viihtyvän entistä paremmin kauppakeskuksessamme. Tavoittelimme sellaista toimintaa, jota ei voi tehdä netissä ja johon liittyy toisten ihmisten tapaaminen ja yhdessäolo. KANNUSTUS LUOVUUTEEN Koskikeskus sai opiskelijoilta 45 villiä ideaa kauppakeskuksen kehittämiseen, kertoo Mari Laaksonen. Koskikeskuksen omistavan Cityconin tavoit teena oli saada uusia, elämyksellisiä palveluideoita. Citycon tarjosi tämän haasteen viiden hengen kansainväliselle opiskelijaryhmälle. Projekti toteutettiin Demolassa, jossa tamperelaiset opiskelijat työstävät yrityksille ideoita ja näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen. – Koskikeskus on paikallisille hyvin tuttu kauppakeskus. Se oli entuudestaan tuttu paikka myös projektin opiskelijoille. Ajatuksemme on, että kauppakeskus olisi myös elämyskeskus ja että ihmiset viihtyvät kauppakeskuksessamme, Cityconin kaupallinen johtaja Mari Laaksonen kertoo. 8 REKRYTOI Laaksosen mukaan kuluttaja-asiakkailta saadut ehdotukset ovat yleensä hyvin maanläheisiä ja tutun turvallisia. Demolaprojektilta odotettiin yllätyksiä. – Kannustimme avoimuuteen ja luovuuteen. Ensimmäiseksi ei tarvinnut miettiä idean toteuttamista käytännössä tai rahoitusta. Laaksonen tietää, että tehtävä ei ollut helppo. Kauppakeskusten ammattikehittäjiä on vaikea yllättää aivan ennenkuulumattomilla oivalluksilla. – Cityconissa mietimme työksemme kauppakeskusten kehittämistä ja etsimme uusia palveluideoita eri puolilta maailmaa. – Tuloksena oli 45 villiä ideaa, joista opiskelijat valitsivat kuusi loppuraporttiin. Raporttia varten he olivat selvittäneet valittujen ideoiden toteutuksen mahdollisuuksia ja kustannuksia. Opiskelijat esittivät tulokset vaikuttavalla animaatioelokuvalla. Olin todella tyytyväinen, he olivat nähneet paljon vaivaa. Hurjimpia näkymiä olivat planetaarion rakentaminen Koskikeskuksen katolle ja ylimmän kerroksen liiketilojen muuttaminen seikkailulliseksi viidakoksi. – Vaikka kyllä katto on ollut aikaisemminkin asiakkaiden käytössä. Koskikeskuksen alkuaikoina siellä oli tenniskenttiä, Laaksonen kertoo. Kansainväliset opiskelijat sovelsivat projektissa omaa kulttuuritaustaansa. Osa ideoista perustui esimerkiksi kiinalaiseen kauppakeskusmaailmaan. Siellä kauppakeskukset ovat suosittuja tosi-tv-sarjojen kuvauspaikkoja. – Vaikka kaikki ideat eivät olleet meille uusia, saimme silti vahvistusta omalle kehittämistyöllemme. Jotkut ideat, jotka olemme hylänneet jo aikaisemmin, eivät kantaneet pidemmälle nytkään. Toiset taas olivat kehittämiskelpoisia ja niiden toteutusta on mahdollista viedä eteenpäin, Laaksonen arvioi. ERI KULTTUURIT NÄKYIVÄT TULOKSISSA Laaksonen ja hänen kollegansa tapasivat opiskelijat ensimmäisen kerran viime vuoden syyskuussa. Tämän vuoden tammikuussa opiskelijat järjestivät projektin loppukatselmuksen. DEMOLA – OPEN INNOVATION PLATFORM FOR STUDENTS AND COMPANIES http://tampere.demola.net/ TEKSTI: KUVA: MERI-TUULI NEVALA TEEMU LAUNIS Käyttäjästä käytettävyysalan asiantuntijaksi Esittelyssä Human-Technology Interaction -maisteriohjelma. Työelämäyhteydet ovat vuorovaikuttisen median opetuksessa tärkeitä, kertoo professori Markku Turunen. Pystytkö laskemaan, kuinka usein olet jotain ohjelmistoa tai verkkosovellusta käyttäessäsi törmännyt tilanteeseen, jossa ohjelmisto tai sovellus ei toimi mielestäsi loogisesti tai sen käyttäminen on erityisen vaikeaa? Usein tämä johtuu siitä, ettei sovelluksen käytettävyyttä ole mietitty tarpeeksi, tai sitä ei ole testattu riittävästi. Käyttökokemussuunnittelija ja käytettävyysasiantuntija ovat esimerkkejä tehtävänimikkeistä, joiden alla käyttäjälähtöisen ohjelmistosuunnittelun ja käytettävyyden työtehtäviä tehdään. Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman ja Human-Technology Interaction -maisteriohjelman opinnoilla voi tähdätä muun muassa näihin käytettävyysalan työtehtäviin. Tampereen yliopiston alumni, vuonna 2012 filosofian maisteriksi vuorovaikutteisen teknologian maisteriohjelmasta valmistunut Taina Lempiäinen työskentelee Innofactorilla käyttökokemusasiantuntijana. Työssään hän osallistuu pääasiassa verkkosivujen ja sähköisten asiointipalveluiden käyttöliittymäsuunnitteluun ja käytettävyyden testaamiseen ja arviointiin. Opinnoistaan Lempiäinen toteaa saaneensa, erityisesti teoriatasolla, hyvät perustaidot alan työtehtäviin. Vuorovaikutteisen teknologian kandidaattiohjelma antoi Lempiäisen mielestä hyvät perustiedot alan eri suuntauksiin ja maisteriohjelman myötä oman osaamisen kohdentaminen onnistui haluamaansa suuntaan. Käytännön opetusta esimerkiksi yhteistyössä erilaisten yritysten kanssa Lempiäinen olisi kuitenkin kaivannut enemmän. Työelämän tehtäviin parhaiten valmensi projektityön ja projektin johtamisen kurssit sekä yhteistyökurssit TTY:n kanssa, kertoo Lempiäinen. Vuorovaikutteisen teknologian maisteriohjelma on Lempiäisen valmistumisen jälkeen ehtinyt jo poistua, mutta nykyisin vastaavia opintoja voi suorittaa HumanTechnology Interaction maisteriohjelmassa. Ohjelmassa on siirrytty hyvin joustavaan malliin, jossa opiskelijat saavat itse rakentaa oman näköisensä kokonaisuuden tarpeidensa pohjalta. Yhteistyö TTY:n ja TAMKin kanssa mahdollistaa monipuolisen kokonaisuuden rakentamisen, kertoo maisteriohjelmasta vastaava professori Markku Turunen. Myös työelämän vaatimukset otetaan huo mioon maisteriohjelman opetusta suunniteltaessa. Yhteistyötä tehdään aktii vi sesti eri toimialojen kanssa alumnien, tutkimushankkeiden ja muiden yhteyksien kautta. Käytännössä liki viikoittain kysyn elinkeinoelämän edustajilta heidän tarpeistaan ja toiveistaan, Turunen tähdentää. REKRYTOI 9 YLIOPISTOSSA TAPAHTUU REKRYTOI Kansainvälisyys hyödyttää työnantajaa ja harjoittelijaa Kampuskamari – teorian ja käytännön kasvualusta Suomen Itämeri-instituutti on vuosien saatossa tarjonnut työharjoittelupaikan kymmenille korkeakouluharjoittelijoille erittäin hyvin tuloksin. – Tiivistettynä voisin sanoa, että kokemukset harjoittelijoista ovat pelkästään positiivisia, sanoo johtaja Esa Kokkonen Suomen Itämeri-instituutista. Tampereella toimiva, vuonna 1994 perustettu säätiömuotoinen organisaatio edis tää yhteistyötä Itämeren alueen maiden välillä ja kasvavassa määrin koko EU:n alueelle suuntautuvissa projekteissa. Toimintansa aikana instituutissa on ollut kymmeniä korkeakouluharjoittelijoita, joista suurin osa on tullut Tampereen yliopistosta. Harjoittelijoina on ollut runsaasti myös kansainvälisiä opiskelijoita, joko tutkintoohjelmista tai opiskelijavaihdon kautta. Lisäksi opiskelijoita on toiminut avustajina Suomen Itämeri-instituutin järjestämissä kansainvälisissä tapahtumissa Tampereella. – Meillä Itämeri- ja EU-yhteistyössä on itsestäänselvyys, että päivittäin ollaan yhteydessä eri maihin. Harjoittelijoille instituutti tarjoaa kansainvälisen työyhteisön ja mahdollisuuden päästä kehittämään taitojaan mielenkiintoisissa projekteissa. – Pienillä resursseilla toimivalle organisaatiolle harjoittelijat ovat tärkeä apu ja he ovat päässeet tärkeään rooliin koko harjoittelujakson ajaksi. Toki kyseessä on vain harjoittelu, mutta kieltämättä rima on noussut aika korkealle hyvien kokemusten myötä. Kokkosen mukaan harjoittelijoiden palkkaamiseen ei liity mitään negatiivista, ja kokemukset kansainvälisistä harjoittelijoista ovat myös täysin positiivisia. TEKSTI: INKA-MINTTU LÄKSY KUVA: JONNE RENVALL – On tärkeää saada uutta näkökulmaa toimintaan, ja on ollut ilo seurata opiskelijoita joilla on aito kiinnostus Suomea kohtaan. Suomen kaltaiselle pienelle maalle on tärkeää olla houkutteleva kohde kansain välisesti, ja hyvä harjoittelukokemus on hienoa PR:ää. Kokkonen suosittelee lämpimästi myös kansainvälisten harjoittelijoiden palkkaamista eri työnantajatahoille. – Ennemminkin pitäisi olla ylitarjontaa harjoittelupaikoista! Monet firmat maksavat kansainvälistymispalveluista aika paljonkin, ja tässä on yksi hyvä mahdollisuus saada kansainvälistä huippuosaamista kustannustehokkaasti. HARJOITTELIJOIDEN KIELITAITO EI OLE OLLUT ONGELMA – Työkielemme on englanti, koska teemme kansainvälistä yhteistyötä. Suurin osa materiaalista ja vakiintuneesta sanastosta on englanniksi. Suomen kielen taito ei meillä työskentelyn kannalta ole pakollinen. – Kielikysymystä painotetaan Suomessa joskus liikaakin. Rohkeammin voitaisiin palkata harjoittelijoita ja työntekijöitä riittävän englanninkielen taidon perusteella, jos työtehtävät ovat kansainvälisiä. Muiden kielien osaaminen on hyvä lisä, ja harjoittelijat pääsevät käyttämään aktiivisesti kaikkea kielitaitoaan ja kulttuurintuntemustaan. 10 REKRYTOI Tampereen kauppakamari ja Tampereen yliopiston kauppatieteiden tutkinto-ohjelma pilotoivat uutta yhteistyömuotoa Kampuskamaria. Kampuskamari yhdistää suuren määrän kauppatieteiden opintojaksoja ja palvelumuotoja Tampereen kauppakamarin jäsenyritysten liiketoiminnan kehittämistarpeisiin. Kauppakamarin jäsenyrityksillä on mahdollisuus saada kauppatieteiden opiskelijoiden tuoreita näkökulmia esimerkiksi asiakkuuksien kehittämiseen, kuluttajakäyttäytymisen ymmärtämiseen, työ hyvinvointiin ja liiketoiminnan analysointiin ja kehittämiseen. Kampuskamari rakentuu kahdelle yhteistyön tavalle: • HARJOITUSTYÖT: kauppatieteiden opiskelijar yhmä tulee toteuttamaan yritykseenne harjoitustyön opintojakson teemaan liittyen. • YRITYSVIERAILUT: opintojaksolle toivotaan edustajia yrityksistä kertomaan vapaamuotoisesti opintojakson teemasta tai että opiskelijat pääsevät vierailemaan yritykseenne. REKRYTOI Kansainväliset opiskelijat arvostavat Suomea Suomi on kansainvälisten opiskelijoiden mielestä Euroopan paras opiskelumaa, ilmeni Alankomaissa toimivan Study Portals-verkkosivuston kokoamista tiedoista. Tampereen yliopisto sai arvosteluissa pisteitä 9/10 ja arvion Excellent International Student Satisfaction. Suomessa kansainväliset opiskelijat arvostivat opetuksen korkeaa tasoa, vilkasta sosiaalista elämää ja yliopistojen hyviä palveluja. Tampereen yliopisto sai kiitosta sekä opetuksesta että opiskelumahdollisuuksista ja varustuksesta. KANSAINVÄLISYYS TILASTOISSA 2014 Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelijat 12 373 joista ulkomaalaisia opiskelijoita 339 Opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun lähteneet401 Opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun saapuneet 458 www.stexx.eu/ LISÄTIETOA YHTEISTYÖSTÄ www.tampere.chamber.fi/palvelut/ kampuskamari/ sekä professori Hannu Saarijärvi, hannu.saarijarvi@uta.fi Kv-opiskelijat ympäri maailman etsivät harjoittelijana jalansijaa työmarkkinoille. REKRYTOI 11 Maailman muuttajia. Tampereen yliopistosta valmistuu monen alan osaajia BIOMEDITECH www.uta.fi/bmt/ INFORMAATIOTIETEIDEN YKSIKKÖ www.uta.fi/sis/ JOHTAMISKORKEAKOULU www.uta.fi/jkk/ KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ www.uta.fi/edu/ KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ www.uta.fi/ltl/ LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ www.uta.fi/med/ TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ www.uta.fi/hes/ VIESTINNÄN, MEDIAN JA TEATTERIN YKSIKKÖ www.uta.fi/cmt/ YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ www.uta.fi/yky/ TYÖ TAVOITTAA TEKIJÄNSÄ VÄLITYSPALVELULLA – Workit.netti NÄKVYYTTÄ KAMPUKSELLA – Ura- ja yritystapahtumat www.uta.fi/rekry rekry@uta.fi 050 420 1477 33014 Tampereen yliopisto, käyntiosoite Kalevantie 4
© Copyright 2024