TERVEYSTIETEIDEN TOHTORI SOVELTAA TUTKIMUSTA s. 9 2015
TAMPEREEN YLIOPISTON ASIAKASLEHTI TYÖNANTAJILLE JA SIDOSRYHMILLE REKRYTOI 2 2015 Palkkaisitko tohtorin s. 4 TERVEYSTIETEIDEN TOHTORI SOVELTAA TUTKIMUSTA s. 9 REKRYTOI KAMPUKSEN KULMALTA Tohtori ei vain täytä työtehtävää Kun olen viime aikoina perehtynyt tohtorikoulutukseen Tampereen yliopistossa, Suomessa ja jonkin verran myös muualla Euroopassa, pari asiaa on noussut usein mieleeni. Tohtorikoulutusta on strukturoitu ja normitettu Euroopassa melkoisesti. On etsitty yhteistä ymmärrystä tutkinnon tarkoituksesta, osaamistavoitteista ja laajuuksista sekä ohjauksen tavoitteista ja sen järjestämisestä. Tohtorintutkinto suoritetaan nykyään yleensä tohtoriohjelmissa, ja tutkimustyö tehdään entistä useammin ryhmissä. Yksi ei ole muuttunut: itsenäisen väitöskirjatutkimuksen keskeisyys osaamisen kartuttajana ja osoituksena. Tohtorintutkintoja säädellään silti yhä väljästi verrattuna alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon. Tohtoriohjelmilla ei ole välttämättä tarkkoja opetussuunnitelmia, kurssimuotoista opiskelua voi olla minimaalisesti, ja mestari-kisälli-asetelma on ohjauksessa yhä vahva. Oikeastaan on perin hämmästyttävää, miten mukisematta maailman yliopistot hyväksyvät toistensa myöntämät tohtorintutkinnot. Muuallakin kuin Suomessa ulkopuolisten on vaikeaa hahmottaa, millaista osaamista monivuotinen pakerrus loppujen lopuksi tuottaa. Ei ole ihme, että tohtorikoulutukseen halutaan ajaa sisään työelämään suoraan valmentavia elementtejä. Tätä toivovat väitöskirjatutkijatkin kuullessaan huolestuttavia kaikuja työllistymisen vaikeudesta. 2 REKRYTOI Millään yhteiskunnalla ei ole varaa kouluttaa suurta määrää tohtoreita työttömiksi. Väitöskirjatutkijoilla on oikeus saada edellytykset päästä työelämään. Tähän tarvitaan muutoksia tohtorikoulutuksessa ja erityisesti ohjauksessa. Kun tuki on kunnossa, väitöskirjatutkijalta voi edellyttää vahvaa omaa panostamista osaamisen kartuttamisessa ja sen tunnistamisessa ja esittämisessä. En jupise tuosta asiasta sen enempää, koska seuraava kysymys on minusta kiinnostavampi. Mitä vaativammista tehtävistä on kyse, sitä vähemmän työmarkkinat toimivat klassisen tietokonepelin Tetriksen tavoin: että oppilaitoksista putoilisi määrämittaisia, keskenään vain hiukan erimuotoisia palikoita, joita sitten siirreltäisiin niille sopiviin lokosiin – ja padam! Yliopiston tulee kouluttaa ”maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia”, niin kuin Tampereen yliopiston strategiassa seisoo. Tohtorintasoista osaamista ei välttämättä tarvita sellaisiin tarpeisiin, jotka työnantaja pystyy helpohkosti muotoilemaan rekrytointi-ilmoitukseksi. Työnantajan isoin ongelma rekrytoinnissa ei nimittäin ole se, ettei hän tiedä, mitä työnhakija osaa. (Näin hän voi toki luulla.) Paljon vaikeampaa mutta tärkeämpää on tietää, millaista osaamista yritys tai muu organisaatio tarvitsee kehittyäkseen. Työn ja työelämän muutos ei näytä laantumisen merkkejä. Eteenpäin mennään toki niinkin, että vastataan vain niihin kysymyksiin, joita jo osataan esittää. Itse kuitenkin edellytän tohtoreilta sellaisten arkisten käytäntöjen problematisointia, joissa ei yleensä nähdä kehittämisen tarvetta eikä mahdollisuutta. Tutkijakoulutus antaa nimenomaan kykyä havainnoida todellisuutta systemaattisesti, myös abstraktien käsitteiden ja teorioiden avulla, muodostaa uusia tutkimuskysymyksiä ja sitten etsiä niihin vastauksia metodisesti luotettavalla tavalla. Juju on siis tämä: työelämään päässyt tohtori ei täytä työtehtäväänsä vaan laajentaa ja muokkaa sitä, jopa räjäyttää sen. Hän antaa työnantajalle ehkä muuta kuin tilattiin, mutta parhaassa tapauksessa hän antaa monin verroin enemmän. On tässä tietenkin jokunen tenkkapoo. Tohtorit ovat asiantuntijoita. Asiantuntijan ei ole lupa panna mutkia suoriksi, tehdä hutiloivia yleistyksiä ja hätiköityjä päätelmiä. Oman erityisosaamisen ulkopuolella kävellään varpaillaan. Yritysmaailmassa sellainen ei vetele, vaan on nimenomaan pystyttävä nopeasti tekemään päätöksiä usein varsin vajavaisilla tiedolla. Virheitä tulee, mutta niistä ei tarvitse masentua. Olisikohan meillä tohtoreilla, tohtorikouluttajilla ja väitöskirjatutkijoilla tuosta mitään opittavaa? MARKKU IHONEN TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ (1.1.2016) SISÄLTÖ 2/2015 Tohtorit töihin REKRYTOI Mihin tohtori on sopivan pätevä? s. 6–7 s. 4 KAMPUKSEN KULMALTA 2 Tohtori ei vain täytä työtehtävää PALKKAISITKO TOHTORIN? 4 TOHTORIT TÖIHIN! 6 TUTKIJAKOULUN ESITTELY 8 MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE 9 Yrittäjyysopintoja kolmen korkeakoulun yhteistyönä Terveystieteiden tohtoriohjelma YLIOPISTOSSA TAPAHTUU Yrittäjyysopinnot valmistavat tulevaisuuden työelämään 10 s. 10 TOIMITUS TYÖELÄMÄPALVELUT Tampereen yliopiston asiakaslehti työnantajille ja sidosryhmille nro 41 VASTAAVA TUOTTAJA Mia Simpanen, mia.simpanen@uta.fi TOIMITTAJAT Tytti Kirvesmies, Olli Nuutinen, Taina Repo, Satu Saari, Marika Vanhatalo KUVAAJA Jonne Renvall TAITTO Marita Alanko, Tampere University Press PAINOPAIKKA PK-paino Oy, Tampere, painos 1000 kpl LEHDEN POSTITUKSET 33014 Tampereen yliopisto, rekry@uta.fi REKRYTOI 3 REKRYTOI REKRYTOI Palkkaisitko tohtorin? Saat parasta mahdollista asiantuntemusta ja pitkäjänteisen kehittäjän. Jo tohtoriopintojen aikainen väitöskirjatutkimus voi tarjota konkreettista hyötyä elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin haastaa yliopistoja tuomaan enemmän esiin väitöskirjatutkimuksen sovellettavuutta ja tohtoreiden osaamisen merkitystä työelämälle. Samalla hän kysyy työmarkkinoilta uskallusta ja ennakkoluulottomuutta ottaa tohtoreiden osaamista käyttöön. – Toivon, että yritykset rekrytoivat yhä rohkeammin nuoria tohtoreita. Tampereen yliopistosta valmistuu vuosittain noin 150 tohtoria, ja heillä on tarjota sitä kaikkein parasta asiantuntijuutta. He ovat osaavaa työvoimaa, jolla on meriittinä väitöskirjatutkimus. Heillä on varmasti annettavaa työelämään. TOHTORI LUO UUTTA TYÖTÄ Sopivan pätevä tohtori -työelämäpäivässä vieraillut Tampereen kauppakamarin asiamies Harri Ojala liittää tohtorin brändiin huipputason spesifiä osaamista, pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota. Brändissä saatetaan nähdä myös liiallista kriittisyyttä sekä dynamiikan ja suoraviivaisuuden puutetta. – Tohtorin brändissä tulisi olla mukana halu kehittää itseä työelämässä. Yritysten tulevaisuuden osaamistarpeet liittyvät vuorovaikutukseen; myynti, asiakaspalvelu, kansainvälisyys, markkinointi ja projektinhallinta ovat tärkeitä. Plussaa on, jos tohtorilla on liiketalousosaamista muun asiantuntemuksen lisäksi. 4 REKRYTOI Jos tohtorille ei ole valmiina sopivaa työelämän lokeroa, hän on pätevä luomaan työnsä itse. – Tohtori on kehittäjä ja vaikeiden asioiden oppimisen ammattilainen. Hän etsii koulutuksensa tasoista työtä, mutta luo tarpeen mukaan uusia ammatteja ja työtehtäviä, kuvailee Markku Ihonen Tampereen yliopiston tutkijakoulusta. ALUMNIT MUKAAN OPETUKSEEN Tampereen yliopistossa halutaan kehittää tohtorikoulutusta, sen yhteyksiä yhteiskuntaan ja työelämään. Väitöskirjatutkimuksen tulee tarjota yhteiskunnalle ajankohtaista ja tarpeellista tietoa. – Väitöskirjojen tutkimusaiheet ja eri tieteenalojen tutkimushankkeet voisivat vielä paremmin kiinnittyä yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tässä on aidosti parantamisen varaa. Tutkimukset voivat tarjota yhteiskunnalle selkeää ja konkreettista hyötyä, Melin sanoo. Melinin mukaan myös väitöskirjatutkimuksen ohjauksen käytäntöjä halutaan kehittää uuteen suuntaan ja ottaa jo työssä olevat tohtorit mukaan opetukseen. – Esimerkiksi väitöskirjatutkijoiden ohjaajina kannattaisi hyödyntää asiantuntijoita, jotka työskentelevät yliopistojen ulkopuolella. Työelämässä olevat tohtorialumnit voivat toimia tohtoreiksi valmistuvien mentoreina. MILLAINEN ON SOPIVAN PÄTEVÄ TOHTORI? MITEN TOHTORIT EROTTUVAT MUISTA JA LÖYTÄVÄT PAIKKANSA TYÖMARKKINOILLA? TEKSTI: MARIKA VANHATALO KUVA: JONNE RENVALL TYÖELÄMÄN PALAUTE HYÖDYKSI MILLAISTA ON TOHTORIN OSAAMINEN? Näistä kysymyksistä keskusteltiin Tampereen yliopiston ja Tampereen kauppakamarin järjestämässä Sopivan pätevä tohtori -tapahtumassa. Kommentit on poimittu tapahtuman paneelikeskustelusta. ”Emme tee mitään pölyttyneitä käsitepyörittelyitä, joista ei ole asiakkaalle mitään hyötyä. Haluamme tutkimusosuuskunnassa viedä uutta, tutkittua tietoa käytäntöön. Kokeilevat hankkeet kiinnostavat. Osuuskunnassa opimme myös liiketaloutta.” Nina Nygren, HT (ympäristöpolitiikka), tutkijatohtori, Tampereen yliopisto ja Tutkimusosuuskunta Tapaus ”Tohtoriopinnoista sain rohkeutta tarttua asioihin kriittisesti ja haastaa mututietoa. Olen oppinut näkemään ihmiset eri tavalla, kun käytännön työ ja teoria yhdistyvät.” Kirsti Leppänen, FT (vokologia), yrittäjä, VoiceWell-kouluttaja ja hoitaja, Voidis Oy ”Työskentelen monitieteellisessä ympäristössä. Huomaan, että minulla on an- nettavaa oman tieteenalani ja laadullisen tutkimuksen asiantuntijana. Maisteriin verrattuna tohtorilla on kyky tehdä tutkimustyötä itsenäisesti.” Inari Aaltojärvi, YTT (sosiologia), tutkijatohtori, Arkkitehtuurin laitos, Tampereen teknillinen yliopisto ”Kiinnostuksen kohteistaan kannattaa kertoa muille, vaikka sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Twitterin kautta olen tutustunut todella mielenkiintoisiin ihmisiin ja päässyt mukaan oman alani tapahtumiin.” Anna Grönholm, PhD (biotieteet), Scientific Project Manager, MedEngine Oy Tohtorikoulutuksen työelämäsidoksia kehitetään myös valtakunnallisella tasolla. Yliopistot haluavat yhdessä selvittää, miten työelämästä saatua palautetta ja valmistuneiden uraseurantaa voisi paremmin hyödyntää opetuksen suunnittelussa. Myös työnantajat halutaan kutsua mukaan opetuksen suunnitteluun. – Työelämäjaksoja ja työelämässä tarvittavia taitoja vahvistavia kursseja tulisi kehittää osaksi tohtoriopintoja. Väitöskirjatutkijoille halutaan myös tarjota mahdollisuus keskustella ohjaajien kanssa urasuunnittelun kysymyksistä, kertoo koordinaattori Olli Nuutinen Tampereen yliopiston tutkijakoulusta. Melin pitää tärkeänä, että tohtorikoulutusta kehitetään osana yliopisto-opintojen kokonaisuutta. – Tarvitaan vahva yhteys ja vuorovaikutusta maisteri- ja tohtoriopintojen välille. Siirtymä tohtoriopintoihin tulee olla sujuva. Opiskelijoita voidaan aktivoida jo maisteriopintojen aikana väitöskirjatutkimuksen suunnitteluun. Opetuksessa voi olla kursseja ja seminaareja, joihin osallistuvat sekä maisteri- että tohtoriopiskelijat. REKRYTOI 5 REKRYTOI Hannu Korhonen TUTKINTO: FM 1998, FT ALKUVUODESTA 2016 TOHTORIT TÖIHIN Opinnot: Suoritin jo maisterivaiheessa ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen ja vuorovaikutusteknologiaan liittyviä kursseja. Vuosien varrella olen opiskellut myös tieteellistä kirjoittamista, laadullisia menetelmiä ja muita erikoiskursseja. Tohtoriopintovaiheessa olen käynyt jatkokoulutusseminaareissa seuraamassa, mitä muut ovat aiheesta tutkineet. Väitöksen nimi ja aihe: Johanna Mäkelä TUTKINTO: FM 2008, FT LOPPUVUODESTA 2016 REKRYTOI sillä voidaan kehittää uutta. Väitöksen jälkeen joko palaan teollisuuden pariin tai jatkan yliopistolla tutkijana. Opettajan työtkin ovat mahdollisia ja kiinnostavia. Kirsi Määttä TUTKINTO: FM 2007. FT HELMIKUUSSA 2016 Opinnot: tavoitteet tutkijana: Puheviestinnän pääaineopintojen lisäksi olen opiskellut tiedotusoppia, suomen kirjallisuutta ja yliopistopedagogiikkaa. Jatko-opinnot ovat jo tehtyinä. Tuottaa uutta poliittiseen naisjohtajuuteen ja viestintään liittyvää tutkimusta ja osallistua tuloksilla yhteiskunnalliseen keskusteluun. se, että perehdyn asioihin. hyvän tutkijan minusta tekee sinnikkyys, taito hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja organisointikyky. Olen myös aidosti kiinnostunut aiheestani. tutkimukseni on tärkää, koska poliittisia naisjohtajia käsittelevää tutkimusta on hyvin vähän. Väitöksen jälkeen toivon uusia, innostavia Opinnot: Valmistuin Kuopion yliopistosta (nyk. Itä-Suomen yliopisto) biokemistiksi. Opiskelin pääaineeni biokemian lisäksi kemiaa, biologiaa ja yleistä lääketiedettä. Tohtoriopintojeni pääaine on ollut syöpägenetiikka. Väitöksen nimi ja aihe: Ymmärtää hyvin asioita ja pystyä kehittämään uusia asioita. hyvän tutkijan minusta tekee Työnimenä on ”Poliittinen viestintä ja johtajuus – naiset politiikan johtopaikoilla”. Olen haastatellut siihen 18 naisministeriä ja puolueiden puheenjohtajaa. Kysymykset liittyivät sukupuolen merkitykseen, viestintään ja poliittiseen johtajuuteen. Väitöskirja valmistunee tulevan vuoden aikana. tutkimukseni on tärkää, koska tavoitteet tutkijana: Väitöksen nimi on ”Mobiilipelien pelattavuuden arviointi asiantuntija- Väitöksen nimi ja aihe: 6 arviointimenetelmällä”. Tutkin pelattavuuden käsitettä ja kehitän arviointimenetelmää video- tai mobiilipelien evaluointiin asiantuntijamenetelmällä. Tutkimukseen kehitettiin heuristiikka, jolla pelejä pystyy arvioimaan ja on tarkasteltu, miten tunnettua asiantuntijamenetelmää tulee kehittää, jotta se toimii pelien arvioinnin kanssa. TOHTORIT TÖIHIN haasteita työelämässä. Opetustyötä tulen ainakin tekemään, josta tykkään. Minulla on työpaikka yliopistolla, olen työskennellyt täällä jo monessa tehtävässä hallinnossa sekä opetuksen ja tutkimuksen parissa. Rosi Enroos TUTKINTO: YTM 2006, YTT TAMMIKUUSSA 2016 sessa tunnistetaan uusia rinta- ja munasarjasyövälle altistavia perimän virheitä. tavoitteet tutkijana: Tuottaa uutta, hyödyllistä tietoa tieteelle ja potilaille. Potilaat ovat tutkimuksen lähtökohtana, ja tutkimusta tehdään heitä varten. ”Perinnöllinen alttius rinta- ja munasarjasyövälle” -niminen väitöskirja koostuu kolmesta artikkelista. Tutkin korkean rinta- ja munasarjasyöpäriskin perheitä, joilla ei ole tunnetuimpia syöpäriskiä lisääviä geenivirheitä. Tutkimuk- hyvän tutkijan minusta tekee Opinnot: ja dokumenttiaineistoa lakiteksteistä ja asiakirjoista. Opiskelen valtakunnallisessa perhetutkimuksen tutkijakoulussa. Opintojen fokus on perhetutkimuksen ja institutionaalisten käytäntöjen kysymyksissä, laadullisen aineiston analyysin opettelemisessa ja etiikassa. Väitöksen nimi ja aihe: ”Vankila, vanhemmuus ja lapsi – näkökulmia perhekäytäntöihin”, jossa tutkin erityisesti vankilassa lapsensa kanssa olevien äitien perhesuhteita. Väitöskirja koostuu neljästä artikkelista, joissa aineistona on ryhmä- ja yksilöhaastatteluja REKRYTOI tutkimukseni on tärkää, koska se tarjoaa arvokasta tietoa potilaille ja heidän lähisuvulleen sekä tieteelle syövän perusbiologiasta. Väitöksen jälkeen soveltava tutkimustyö kiinnostaa. Toiveena on tehdä kliinisiä sovelluksia saadulla tiedolla esimerkiksi bioalan yrityksessä. henkilökohtainen kiinnostus tutkimusaiheeseeni, halu tarttua uusiin haasteisiin, ratkoa ongelmia ja saada selville jotain uutta. tavoitteet tutkijana: Tehdä pitkäjänteistä tutkimusta ja olla teoreettisesti mielikuvituksellisempi, eli löytää erityisen uusia tapoja hyödyntää aineistoa. hyvän tutkijan minusta tekee vain muiden selvitysten sivutuotteita. Tutkimus on ollut varsin ongelmakeskeistä ja ajattelu kategorista ja ennakkokäsityksiin perustuvaa. Väitöskirjani lähtökohdat ovat erilaiset kuin aiemmissa tutkimuksissa. Väitöksen jälkeen olen mukana tutkimushankkeissa. Myös opetustyö kiinnostaa. se, että osaan ilmaista tutkimuksen annin selkokielellä. tutkimukseni on tärkää, koska suomalaiset vankien perhesuhdeselvitykset ovat tähän mennessä olleet REKRYTOI 7 REKRYTOI TUTKIJAKOULUN ESITTELY MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE Tohtorikoulutuksen tavoitteena on systemaattisuus ja korkea laatu Tampereen yliopiston tutkijakoulu (University of Tampere Doctoral School) on perustettu vuonna 2011 koordinoimaan Tampereen yliopiston tohtoriohjelmia ja vastaamaan tohtoriopiskelijoille suunnatusta yhteisestä koulutuksesta. Tutkijakoulu toimii yliopiston tiedeneuvoston ohjauksessa. Tutkijakoulun toiminta-aikana yliopistoon on perustettu 17 tohtoriohjelmaa, joissa tohtorikoulutus käytännössä toteutetaan. Tutkijakoulun ja tohtoriohjelmien yhteistoiminta on tiiviistä tohtorikoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on varmistaa systemaattinen ja laadukas tohtorikoulutus. Yliopistossa on tehty konkreettisia muutoksia tohtorikoulutuksen rakenteisiin. Suurimpia muutoksia ovat olleet tohtoriopintojen haun uudistaminen kaksi kertaa vuodessa tapahtuvaksi sekä opetussuunnitelmien laatiminen niin tutkijakoulun yhteisiin opintoihin kuin tohtoriohjelmiinkin. Samalla on luotu erilaisia välineitä tohtorikoulutuksen ja ohjauksen dokumentointiin ja arviointiin, kuten säännölliset palautekyselyt ja ohjaussopimukset. Tutkijakoulu järjestää yhteisiä tohtoriopintojen kursseja, joiden sisältö ja teemat ovat tärkeitä useamman tieteenalan opiskelijoille ja niissä monitieteinen asiantuntemus tulee konkreettisesti osaksi tohtoriopintoja. Tavoitteena on vahvan tutkimusetiikan ja tieteenteorian painotuksen lisäksi tukea osaamista tutkimusmetodeissa ja erilaisissa tutkijan taidoissa. Näitä ovat mm. tieteellinen kirjoittaminen, tutkijan esiintymistaidot ja puheviestintä, tutkijan 8 REKRYTOI mediasuhteet ja tutkimusprosessin hallinta. Uusimpina suuntina opetustarjonnassa ovat olleet tiedonhallinnan ja yliopistopedagogiikan koulutuksen laajentaminen sekä projektinhallinnan sisällöt. Tutkimusetiikkaan on panostettu viime vuosina vahvasti rakentamalla kansallinen verkkokurssi, joka tulee käyttöön vuonna 2016. Kurssit ovat suosittuja ja niitä kehitetään yhdessä tohtoriohjelmien ja yliopiston muiden toimijoiden, kuten kirjaston ja työelämäpalvelujen kanssa. Tohtorikoulutusta on arvioitu vuonna 2014 tutkimuksen kansainvälisessä arvioinnissa ja yliopiston laatujärjestelmän auditoinnissa. Arvioinnit vahvistivat näkemystä Tampereen yliopiston tohtorikoulu- Terveystieteiden tohtori TEKSTI: MARIKA VANHATALO KUVA: JONNE RENVALL Tampereen yliopiston tutkijakoulu toteuttaa koulutusta yhdessä tohtoriohjelmien kanssa TEKSTI: OLLI NUUTINEN KUVA: JONNE RENVALL tuksen toimivasta perusrakenteesta, opiskelijoiden onnistuneesta rekrytoinnista ja heidän hyvästä integroitumisestaan tutkimukseen ja tutkimusympäristöön. Tohtorikoulutuksen suurimmat kehittämishaasteet liittyvät opiskelua mahdollistaviin tekijöihin, kuten opiskeluaikaisen rahoituksen varmistamiseen ja ohjauksen laatuun ja riittävyyteen. Myös kansainvälisten opiskelijoiden integroiminen opintoihin ja tiedeyhteisöön vaatii edelleen huomiota. Näitä haasteita tutkijakoulu ratkoo yhdessä tohtoriohjelmien kanssa. REKRYTOI Tampereen yliopiston terveystieteiden tohtoriohjelmassa on yli 200 väitöskirjatutkijaa. Osa aloittaa tohtoriohjelman suoraan maisteriopintojen jälkeen, osa on välillä työelämässä ja tekee väitöskirjatutkimusta sivutoimisesti työn ohella. – Ikähaitari on meillä laaja. Väitöskirjatutkimus aloitetaan 26–56-vuotiaana. Takana voi olla pitkä työhistoria ja kokemusta johtavasta asemasta työelämässä. Kun työelämän konkarit kohtaavat nuoret, juuri maistereiksi valmistuneet opiskelijat, syntyy mielenkiintoista keskustelua, kertoo tutkimuskoordinaattori Kirsi Lumme-Sandt. Motivaatio väitöskirjatutkimukseen syttyy halusta selvittää omassa työssä herääviä kysymyksiä ja kiinnostuksesta tutkimukselliseen tapaan selvittää asioita. Nuoret maisterit miettivät myös työuran rakentamista. – Tohtorit työllistyvät erittäin hyvin koulutusta vastaavaan työhön. He ovat asiantuntijoita, joilla on soveltavaa tutkimusosaamista, kansainvälistä otetta ja taitoa ratkoa käytännönläheisiä ongelmia. Työelämän näkökulma on terveystieteiden tohtoriohjelmassa luontaisesti mukana. Ohjelman johtokunnassa on mukana työelämän edustajia yliopiston ulkopuolelta. Erityisesti sektoritutkimuslaitokset ovat aktiivisesti mukana kehittämässä tohtorikoulutusta. Myös valmistuneilta tohtoreilta kysytään palautetta opinnoista ja väitösprosessista. SÄTEILYN ASIANTUNTIJA MITTAA JA SELVITTÄÄ Katja Kojon opintopolku Tampereen yliopistossa alkoi matematiikan ja tilastotieteen opinnoilla. – Aika pian halusin kuitenkin vaihtaa pääainetta. Eksyin epidemiologian luennolle ja kiinnostuin. Epidemiologiassa tutkitaan osaa soveltaa tutkimusta kvantitatiivisesti tautien esiintyvyyttä, yleisyyttä ja yhteyttä altisteisiin. Kansanterveystieteen maisteriksi valmistuin vuonna 2001. Kojo aloitti terveystieteiden tohtoriohjelmassa, koska halusi tehdä tutkijan työtä. Lasten ja naisten terveysasiat kiinnostivat. Gradussa hän oli tutkinut rintasyövän esiintyvyyttä lentohenkilöstöllä. Omaksi alueeksi valikoituivat erilaiset säteilyyn ja sen terveysvaikutuksiin liittyvät tutkimukset. Kontakteja työelämään syntyi jo tohtoriopintojen aikana, kun Kojo teki osan väitöskirjatutkimuksestaan Säteilyturvakeskuksen palkallisena tutkijana. Säteilyturvakeskus on myös Kojon nykyinen työpaikka. Väitöskirjatutkimuksen hän sai valmiiksi kaksi vuotta sitten. – Työhöni tarkastajana kuuluu luonnonsäteilyn valvontaa. Mittaan ja raportoin radonin esiintyvyyttä työpaikoilla sekä Katja Kojo on tutkinut säteilyä eri muodoissaan mm. kosmista säteilyaltistusta lentohenkilöstöllä sekä ultraviolettisäteilyn terveysriskejä. asunnoissa. Olen mukana vaihtelevissa hankkeissa kuten uudisasuntojen tai päiväkotien radonselvityksissä. Olen osallistunut myös tutkimukseen, jossa selvitetään matkapuhelimen käytön ja syövän yhteyttä. Kojon työssä käytäntö ohjaa tutkimushankkeita. Vastauksia ja ratkaisuja etsitään konkreettisiin, terveyteen liittyviin kysymyksiin ja ongelmiin. Tarkastuskäynnit kohteissa tuovat mukavasti vastapainoa muulle työlle. – Tutkimusmenetelmien osaaminen auttaa hankkeissa, joissa kootaan ja puretaan aineistoja, Kojo kertoo. REKRYTOI 9 REKRYTOI YLIOPISTOSSA TAPAHTUU YLIOPISTOSSA TAPAHTUU REKRYTOI Yrittäjyysopinnot valmistavat tulevaisuuden työelämään Käynnissä on ’How to build up your own start-up’ -kurssin ensimmäinen luento Tampereen yliopistolla. Slovakialainen vierailijaluennoitsija pyytää oman yrityksen perustamisesta kiinnostuneita opiskelijoita nostamaan kätensä. Kaikki kolmekymmentä kättä nousevat. Yksi kurssin yrittäjähenkisistä opiskelijoista on Sini Saalasti. Johtamiskorkeakoulussa johtamista pääaineenaan lukeva Saalasti on seurannut yrittäjyyttä sivusta lapsesta saakka perheyrityksen kautta. – Nuorempana näin yrittäjän arkea läheltä ja ajattelin, että en ikinä ala samaan. Nyt myöhemmin olen oppinut tuntemaan itseni, ja uskon, että luonteeni sopii sittenkin parhaiten yrittäjyyteen tai pienyrityksessä työskentelyyn, Saalasti naurahtaa. Saalasti ja hänen kurssitoverinsa eivät ole ainoita yrittäjyydestä kiinnostuneita, vaan puhutaan suuremman mittakaavan muutoksesta työelämäsektorilla. Tampereen yliopistolla herättiin muutama vuosi sitten huomaamaan, että opiskelijoille tulisi tarjota entistä enemmän yrittäjyyteen valmistavia opintoja. Selvitysten jälkeen ongelma päätettiin ratkaista yhdistämällä Tampereen kolmen korkeakoulun yrittäjyystarjonta yhteen. Nyt Tampereen yliopiston, TAMKin ja TTYn opiskelijat voivat tulevaisuudessa häämöttävän Tampere 3-hankkeen hengessä opiskella kursseja haluamastaan korkeakoulusta. Yliopisto vastaa strategian, 10 REKRYTOI liiketoimintamallien ja juridiikan opetuksesta, TAMK käytännön puolesta esimerkiksi Business Campin avulla ja TTYltä kokonaisuuteen voi lukea teknologiaa. – Suunnitelmissa on myös integroida yrityshautomo New Factory samaan, jolloin aiemman neljän tahon sijasta yrittäjyyteen valmistaisi yksi taho, Tampereen yliopistolla opintokokonaisuudesta vastaava yliopistonlehtori Kari Lohivesi kertoo. Lohivesi korostaa, että yrittäjyysopintokokonaisuuden ajatuksena ei ole tehdä kaikista yrittäjiä, vaan ennemminkin opettaa tulevaisuuden työelämässä tarvittavaa laaja-alaista ymmärrystä. TEKSTI JA KUVA: TYTTI KIRVESMIES – Ei kaikista tarvitse tulla yrittäjiä, eikä jokaisen perustaa omaa start-upia. Tulevaisuuden työpaikat tulevat kuitenkin suurella varmuudella sijaitsemaan valtaosin pk-sektorilla aloilla, joita ei voi korvata teknologialla. Näissä pienemmissä työpaikoissa tulee hoidettavaksi monenlaisia tehtäviä, ja silloin on eduksi omata laajempaa ymmärrystä yrittämisestä ja liiketoiminnan pyörittämisestä, Lohivesi perustelee yrittäjyysopintojen ajankohtaisuutta. Sini Saalastin liiketoimintamalli hahmottuu Business Model Canvas:lla Muisti askarruttaa tiedetapahtumassa Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa 23. tammikuuta 2016 pohditaan muistia. Miksi se on niin tärkeä, miten se toimii? Mitä me muistamme, ja miksi me muistamme? Mitä unohdamme? Voiko muistikuvansa valita? Minkälaista elämä on, kun muistin toiminta muuttuu? Tampere-talon pienessä salissa kuullaan tiedetapahtuman luennot, joilla asiantuntijat valottavat muistin olemusta monesta näkökulmasta. Vanhempi tutkija Marja Saarenheimo luennoi hämmentävästä muistista, TTY:n dosentti Marja-Leena Linne muistin ja oppimisen neurobiologisista mekanismeista, akatemiatutkija Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen Tampereen yliopistosta perheettömiksi suojelluista eli yksintulleiden maahanmuuttajanuorten muistoista, tohtori Timo Korander Poliisiammattikorkeakoulusta luennoi kriminologian muistista, kulttuuri- ja ihmisoikeustoimittaja Maila-Katriina Tuominen visuaalisesta muistista ja professori Mik- ko Lehtonen Tampereen yliopistosta siitä, kuinka unohdamme elääksemme ja muistamme elääksemme hyvin. LAPSILLE OMA YLIOPISTO Tampereella aloitetaan lasten yliopisto -toiminta vuoden 2016 alussa. Lapset pääsevät ensimmäiselle luennolle tiedetapahtuman aikana – seuraavat luennot tullaan pitämään Tampereen yliopiston tiloissa. Ensimmäisen luennon pitää tutkija Meri Kytö otsikolla ”Korvat hörölle: äänimaisematutkijaksi tunnissa”. Lasten yliopiston tarkoituksena on innostaa lapsia mielenkiintoisten aiheiden kautta kyselemään, ottamaan selvää ja tutkimaan. Lapset tulevat tutuksi eri tieteenalojen kysymysten ja tieteen ratkaisujen kanssa. Lasten yliopiston käynnistävät yhteistyössä Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen LUMATEkeskus sekä Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut ja museopalvelut. TULE MUKAAN TIETEEN MAAILMAAN Tampere-talo täyttyy entiseen tapaan tutkijoista, tieteen innovaatioista, keskusteluista ja taiteesta. Vuoden 2016 tiedetapahtumassa muistellaan myös menneitä vuosikymmeniä ja saadaan tietoa ikäihmisille tarkoitetuista kaupungin kulttuuri- ja hyvinvointipalveluista. Tapahtumassa nähdään myös fi lmejä poliisin työstä eri vuosikymmeninä. Valoa pimeyteen -tiedetapahtuma järjestetään nyt viidennen kerran. Se kokoaa 23. tammikuuta klo 10–15 yli 1200 tamperelaista ja muualta tullutta tieteen pariin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Vuoden 2016 tiedetapahtuman järjestäjät ovat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere-talo, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki ja Aamulehti. REKRYTOI 11 Maailman muuttajia. Tampereen yliopistosta valmistuu monen alan osaajia BIOMEDITECH www.uta.fi/bmt/ INFORMAATIOTIETEIDEN YKSIKKÖ www.uta.fi/sis/ JOHTAMISKORKEAKOULU www.uta.fi/jkk/ KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ www.uta.fi/edu/ KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ www.uta.fi/ltl/ LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ www.uta.fi/med/ TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ www.uta.fi/hes/ VIESTINNÄN, MEDIAN JA TEATTERIN YKSIKKÖ www.uta.fi/cmt/ YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ www.uta.fi/yky/ WORKIT.NETTI – TYÖ TAVOITTAA TEKIJÄNSÄ VÄLITYSPALVELUILLA Tampereen yliopiston työelämäpalvelut www.uta.fi/rekry rekry@uta.fi 33014 Tampereen yliopisto, käyntiosoite Kalevantie 4
© Copyright 2024