1. No category

Ovatko allianssit
ratkaisu hyvään
lopputulokseen?
Turku 6.2.2015
Karri Kivioja
Allianssiurakan määritelmä
”Allianssiurakka on hankkeen keskeisten toimijoiden
väliseen, kaikille yhteiseen sopimukseen perustuva
hankkeen toteutusmuoto, jossa osapuolet vastaavat
toteutettavan projektin suunnittelusta ja rakentamisesta
yhdessä yhteisellä organisaatiolla, ja jossa toimijat jakavat
projektiin liittyviä sekä positiivisia että negatiivisia riskejä
sekä noudattavat tiedon avoimuuden periaatteita kiinteää
yhteistyötä tavoitellen.”
- Pertti Lahdenperä, 2009
Rakennusteollisuus RT
2
Allianssihankkeita Suomessa (listaus: Vison Oy)
1.
Lielahti – Kokemäki -radan peruskorjaus (100 M€)
2.
Vuolukiventie 1 (18 M€)
3.
Tampereen rantatunneli (180 M€)
4.
Helsinki-Vantaan liikennealueiden päällystystyöt (20 M€)
5.
THL:n päärakennus (18 M€)
6.
Järvenpään sosiaali- ja terveystalo (50 M€)
7.
Franzenian peruskorjaus (6 M€)
8.
Lahden matkakeskus (19 M€)
9.
Pakilan alueurakka (6 M€)
10.
As Oy Helsingin Retkeilijänkatu 3-7 (10 M€)
11.
As Oy Gunillankallio 10 (10 M€)
12.
VTT:n ydinturvallisuustalo (30 M€)
13.
Jyrkkälän lähiön julkisivuperuskorjaus (20 M€)
14.
Joensuun oikeus- ja poliisitalo (30 M€)
15.
Turun Seudun Energiantuotanto, Naantalin voimalaitos (45 M€)
16.
Helsingin yliopiston hallintorakennuksen peruskorjaus (18 M€)
17.
Kainuun keskussairaalan peruskorjaus ja laajennus (120 M€)
18.
Vt. 6 Taavetti-Lappeenranta (76 M€)
19.
Kempeleen terveyskeskus (14 M€)
20.
Kotkan poliisitalo (20 M€)
21.
Hiukkavaaran monitoimitalo (24 M€)
22.
Espoonlahden kirkko (6 M€)
23.
Tampereen raitiotie (250 M€)
Rakennusteollisuus RT
3
Mitä allianssilla haetaan – tilaajan teesit
• ”We all win or we all lose”
• Tilaaja sekä suunnittelun ja tuotannon keskeiset toimijat
muodostavat ydintiimin
• Ydintiimillä on yhteiset tavoitteet (allianssisopimus)
• Ydintiimi sitoutuu edistämään innovaatioita ja erinomaista
suoritusta
• Ydintiimi jakaa ja hallitsee hankkeen riskit ja bonukset
yhteisesti
• Allianssisopimuksessa määritellään ”no blame” –periaate,
yksimieliset päätökset, riidanratkaisulauseketta ei ole
• Kaikki toiminta on avointa, ”open book”
Rakennusteollisuus RT
4
Mitä allianssilla haetaan – urakoitsijan
näkökulma (DI Jouko Viitala / Lemminkäinen
21.8.2014)
• Järkevää ja oikeudenmukaista riskinjakoa
• Urakoitsijan parempaa sitoutumista tilaajan tavoitteisiin (ei
pelkästään juridiseen sopimukseen)
• Oikea-aikaisen yhteistoiminnan mahdollistamia innovaatioita ja
niiden hallittua toteutusta
• Parempaa vaikutusmahdollisuutta projektiin osallistuviin
henkilöihin ja heidän sitoutumiseensa yli yritysrajojen
• Sopimusjuridiikan merkityksen pienenemistä toteutuksessa
=> ”Ihmisten ikiaikaista tapaa saada koottu ryhmä toimimaan
mahdollisimman tehokkaasti”
Rakennusteollisuus RT
5
Pelkkä nimitys ”allianssi” ei vielä kerro
mitään
1. Puhdas allianssi
- Yksinkertainen sopimus
- Korostetaan riskien ja hyötyjen yhteisyyttä
- Päätöksenteko yksimielistä
2. Kevennetty allianssi
- Esimerkiksi niin, että tilaaja valitsee ensin vain joko urakoitsijan tai
suunnittelijan
3. Muokattu allianssi
- Esim. Senaatin ”kärkihankeallianssi”
- Esim. kustannuksissa saattaa olla katto ja/tai tilaajalla saattaa olla puhdasta
allianssia laajempi päätösvalta
Allianssiksi nimitetty sopimus saattaa todellisuudessa olla erittäin
lähellä projektinjohtourakkaa, jossa on korostettu osapuolten
välistä yhteistoimintaa.
Rakennusteollisuus RT
6
Allianssin soveltuminen eri hankkeisiin
• Hankkeen tulee olla vähintään suurehko, jotta se kannattaa
toteuttaa allianssin pitkällisellä kilpailutuksella sekä
organisaatiolla.
• Teppo Salmikivi / Helsingin Yliopisto: ”Paras soveltuvuus:
laaja ja strateginen pullonkaulahanke”.
• Myös tilaajalla itsellään tulee olla käytettävissä allianssiin
kykeneviä ja sitoutuneita henkilöitä.
• Tilaajan rahoitus ei saa olla veitsenterällä.
Rakennusteollisuus RT
7
Esimerkki vertailuperusteista Vuolukiventie
1. Allianssiosaaminen – painoarvo yhteensä 30 %
1.1. Kehitys- ja toteutusvaiheen projektisuunnitelma (osapainoarvo 30
%)
1.2. Työskentely neuvotteluissa (osapainoarvo 30 %)
1.3. Allianssiorganisaatio (osapainoarvo 40 %)
2. Arvoa rahalle – painoarvo yhteensä 40 %
2.1. Ehdotussuunnitelmat työnsuorituksen sisällöstä (osapainoarvo 50
%)
2.2. Tilaajan asiantuntijan laskema kustannusarvio
ehdotussuunnitelmasta (osapainoarvo 20 %)
2.3. Ylläpitokustannusten hallinta (osapainoarvo 30 %)
3. Palkkio – painoarvo yhteensä 30 %
3.1. Palkkion euromäärä (osapainoarvo 100 %)
Rakennusteollisuus RT
8
Sopimusehdot
• Kehitysvaiheen allianssisopimus (KAS)
• Toteutusvaiheen allianssisopimus (TAS)
• Sopimukset on mahdollista yhdistää myös yhdeksi
allianssisopimukseksi.
• Sopimuksen liitteillä tärkeä rooli (esim. kaupallinen malli, suunnitelmat
ja organisaatio).
• YSE-ehtojen soveltaminen allianssisopimuksissa on toistaiseksi
vaihtelevaa.
- Senaatti: YSE mukana, mutta 1/3 ehdoista viivattu yli
- Liikennevirasto ja Helsingin yliopisto: YSE ei mukana
• Yhteisten allianssipelisääntöjen tarve?
Rakennusteollisuus RT
9
Aikainen integraatio
• Jotta allianssi onnistuu optimaalisella tavalla, urakoitsija ja
suunnittelija tulee integroida hankkeeseen
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
• Hanke, jonka tilaaja suunnitteluttaa pitkälle ennen
urakoitsijan valintaa, ei voi olla varsinainen allianssi.
Allianssihanke, jossa tehdään jo kehitysvaiheessa (KAS)
yhteistyössä toteutuskelpoiset suunnitelmat ja sovitaan
niiden pohjalta tavoitehinta ja lopullinen aikataulu, on
ristiriitojen välttämisen kannalta lähtökohtaisesti erittäin
hyvä malli.
Rakennusteollisuus RT
10
Esimerkki allianssiorganisaatiosta
• Allianssin johtoryhmä
- Tilaajan, päätoteuttajan ja pääsuunnittelijan edustajat
- Johtaa allianssia
• Allianssin projektipäällikkö
- Johtoryhmän valitsema projektipäällikkö + varamies
- Johtaa projektiryhmän toimintaa ja vastaa johtoryhmälle
• Allianssin projektiryhmä
- Tilaajan, päätoteuttajan ja pääsuunnittelijan edustajat sekä
esimerkiksi rakennuttajakonsultti, arkkitehti sekä muut
suunnittelijat
- Johtaa ja koordinoi päivittäistä toimintaa
Rakennusteollisuus RT
11
Päätöksenteko johtoryhmässä
• Allianssin johtoryhmä
- Lähtökohtaisesti jokainen allianssisopimuksen osapuoli nimeää
edustajansa johtoryhmään
- Jäsenyys on yleensä henkilökohtainen eli edustajan voi vaihtaa
vain muiden osapuolten hyväksynnällä
• Yksimielisen päätöksenteon vaatimus
- Johtoryhmä voi tehdä päätöksen vain, jos päätös on
yksimielinen eli kaikkien osapuolten edustajat kannattavat
päätöstä.
Rakennusteollisuus RT
12
Kolmiportainen kaupallinen malli
1. Korvattavat kustannukset
- Sopimuksen mukaisesti tehdystä työstä sekä hankinnoista syntyneet
kustannukset (mukaan lukien mahdollisten virheiden korjaukset) ja
hankekohtaiset urakan johto- ja hallintokustannukset
- Kustannukset tarkastetaan ja korvataan toteutuman mukaan (vrt. laskutyö)
2. Palkkio
- Palkkio voidaan sopia joko euromääräiseksi tai prosenttiosuudeksi
tavoitehinnasta.
- Palkkioon tulee sisältyä katteen lisäksi sellaiset yleiskustannukset, jotka eivät ole
korvattavia kustannuksia (esim. ns. pääkonttorikustannukset)
3. Kannustinjärjestelmä (bonukset ja sanktiot)
‐ Tavoitekustannuksen alitushyötyjen / ylitysvastuiden jakaminen
‐ Bonuspooli ja tavoitekohtaiset kannustimet
‐ Ns. järkyttävät tapahtumat
Rakennusteollisuus RT
13
Erilliset bonukset ja sanktiot
Esimerkkejä bonuksiin tai sanktioihin johtavista avaintulosalueista:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tilaajan ja käyttäjän hanketyytyväisyys
Aikataulussa pysyminen
Esim. rata- ja tiehankkeissa liikenteen häiriöttömyys
Kustannustavoitteiden saavuttaminen
Laatutavoitteiden saavuttaminen
Esim. energiakustannukset takuuaikana
Työturvallisuus
Innovaatiot
Mediajulkisuuden positiivisuus / negatiivisuus
Haasteena luoda avaintulosalueille objektiivisia mittareita!
Rakennusteollisuus RT
14
Alihankinta allianssissa
• Alihankinta tapahtuu edelleen pääsääntöisesti YSEpohjaisesti => pääurakoitsijalla haasteena yhteensovittaa
allianssi- ja YSE-maailma.
• Alihankinta voidaan toteuttaa keskeisten hankintojen
osalta myös eräänlaisina alliansseina tai ainakin
projektinjohtourakoina.
• ”Kaikki resurssit valitaan yhteisesti ”hankkeen parhaaksi” –
periaatteella” – tilaajalla omalta osaltaan korostunut
vastuu, vaikka alihankinnat tehtäisiin urakoitsijan nimiin?
• Tilaajalla yleensä sopimuksen perusteella oikeus saada
alihankintasopimus siirretyksi omiin nimiinsä.
Rakennusteollisuus RT
15
Allianssisopimuksen voimassaolo
Tilaajalla on yleensä laaja oikeus päättää hankkeen etenemisestä.
• Tilaaja päättää kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen siirtymisestä
• Tilaajalla on keskeytysoikeus
‐ Tilaaja voi missä vaiheessa tahansa ja mistä syystä tahansa määrätä
keskeyttämään kaikki tai osan hankkeen mukaisista töistä tilaajan
päättämäksi ajaksi.
• Tilaajalla on irtisanomisoikeus
‐ Tilaaja voi mistä syystä tahansa päättää allianssisopimuksen sovitulla
irtisanomisajalla (esim. muutama viikko)
‐ Irtisanomistilanteessa palveluntuottajalla on oikeus maksuihin ja
suorituksiin kaupallisen mallin mukaisesti (arvioidaan myös tavoitteiden
toteutuminen irtisanomiseen asti)
• Tilaajalla on poissulkemisoikeus
‐
Tilaaja voi sulkea yksittäisenkin palveluntuottajan pois hankkeesta
Rakennusteollisuus RT
16
Erimielisyydet allianssissa
• Esimerkki erimielisyyksien ratkaisemisesta
- Osapuolten tulee erimielisyyden ilmetessä ilmoittaa siitä toisilleen.
- Jos erimielisyyttä ei saada ratkaistua määrätyssä ajassa, asia tulee
siirtää allianssin johtoryhmän ratkaistavaksi
- Johtoryhmän tulee ratkaista erimielisyys hankkeen parhaaksi periaatteella ja yksimielisellä päätöksellä (esimerkki: miten onnistuu
tavoitehinnan nostaminen toteutusvaiheessa?)
- Johtoryhmä voi käyttää myös sovittelijaa tai konsulttia
- Johtoryhmän päätös on lopullinen ja se sitoo kaikkia osapuolia
• Huom! Viime kädessä oikeudenkäymiskaari ratkaissee
oikeuspaikan. On kyseenalaista, onko ”riitelyn kieltävä” ehto
aukottomasti pätevä.
Rakennusteollisuus RT
17
Ovatko allianssit ratkaisu hyvään
lopputulokseen?
• Kokemukset ovat olleet erittäin hyviä. Esimerkkejä:
- ”316/333 asuntoa 0-virheluovutuksella” (Vuolukiventie)
- ”Energiankulutuksessa saavutettu erinomainen +100 –taso”
(Vuolukiventie)
- ”Koko hankkeen läpimenoaikaa on pystytty lyhentämään n.
kaksi vuotta.” (Lielahti-Kokemäki)
- ”Budjettialitus 1,6 M€” (Lielahti-Kokemäki)
- ”Henkilöliikenteen täsmällisyys 99,65 % ja tavaraliikenteen
täsmällisyys 99,93 %” (Lielahti-Kokemäki)
- ”Vanne ei kiristä päätä lainkaan niin pahasti kuin normaalilla
työmaalla” (erään urakoitsijan edustaja)
Rakennusteollisuus RT
18
Ovatko allianssit ratkaisu hyvään
lopputulokseen?
• Sopimuksen muoto ei yksin ratkaise mitään.
• Hyvään lopputulokseen voidaan päästä muillakin
urakkamuodoilla, kun yhteistoimintaan, resursseihin ja
yhteisiin tavoitteisiin kiinnitetään huomiota.
• Tähän mennessä saadut hyvät kokemukset johtuvat pitkälti
alliansseihin osallistuneiden toimijoiden kyvykkyydestä ja
motivaatiosta – sekä isompien ikävien yllätysten
puuttumisesta.
• Allianssit vaikuttavat erittäin käyttökelpoiselta työkalulta
tietynlaisiin hankkeisiin.
Rakennusteollisuus RT
19
Jatkotoimenpiteet
• Alalla täytyy olla pelisäännöt sille, mitä hankkeita pidetään
allianssihankkeina ja, miten niiden ehtoja tulkitaan.
• Rakennustietosäätiö on 31.1.2015 asettanut
päätoimikunnan, jonka tehtävänä on laatia alan yhteisesti
hyväksymät sopimusmallit yhteistoimintaurakoihin
(allianssiin).
• Sopimusmallin on tarkoitus tulla käyttöön vuoden 2016
alussa.
Rakennusteollisuus RT
20
Lisätietoja:
karri.kivioja@rakennusteollisuus.fi