Lausunto Anu Kärkkäinen / RKo 1 (3) 27.8.2015 Asuntojen rahoitus- ja kehittämiskeskus kirjaamo.ara@ara.fi Dnro 21286/031/15 Lausunto uudesta kymmenen vuoden välimallista vuokra-asuntotuotantoon Rakennusteollisuus RT ry haluaa kiittää mahdollisuudesta lausua esityksestä. Yleistä Rakennusteollisuuden jäsenkunnan kannalta on tärkeää, että asuntotuotannon ja rakentamisen volyymi on riittävä. Rakentamisen rooli on keskeinen kotimarkkinoiden toimivuuden kannalta ja varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on tärkeää, että kotimarkkinoiden toimintaa tukemaan luodaan nopealla aikataululla kannustavia ja elvyttäviä elementtejä. Panostus rakentamiseen lisää työllisyyttä ja verotuloja. Asuntojen kokonaistuotantomäärä tälle vuodelle on noin 26 500 asuntoa, kun arvioitu tarve on noin 30 000 asuntoa. Heikko suhdanne on heijastunut vapaarahoitteisen kannan kysyntään, mistä syystä olisi tärkeää kompensoida asuntovajetta tuotetulla tuotannolla. Vuokraasuntotuotantoa toteutetaan tarpeeseen nähden aivan liian vähän ja siksi valtion tulisi kohdentaa vuokra-asuntojen rakentamiseen tuotantotukea. Rakennusteollisuus pitää erittäin kannatettavana uuden 10 vuoden tukimallin käyttöönottoa, koska se monipuolistaa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja. Lähtökohtaisesti jäsenyritystemme toimintaan ei kuulu vuokra-asuntojen omistaminen ja vuokraaminen. Tukimallin toimivuudelle on jäsenkuntamme kannalta suuri merkitys, koska jäsenemme ovat kiinnostuneita rakentamaan tuettuja asuntoja. Rakentajien näkökulmasta riittämättömän asuntotuotannon suurimmat ongelmat on pääkaupunkiseudun tonttipula, joka johtuu liian pienestä tonttivarannosta. Tältä osin esitämme suuren huolemme tonttitarjonnan riittävyydestä esillä olevan 10-vuotismallin kohteisiin. Pidämme tärkeänä, että nyt esitetyn tukimallin ehdot olisivat sellaiset, että hankkeet ovat investointeina kiinnostavia mahdollisimman laajasti eri toimijatahoille. Keskeisten alan toimijoiden lisäksi tulisi saada aktivoitua uusia toimijoita toteuttamaan vuokra-asuntotuotantoa. Esityksestä Tukimallin reunaehdot tulee olla sellaiset, että se varmuudella kannustaa toimijoita toteuttamaan hankkeita valtavan vuokra-asuntotarpeen vallitessa. Tukimallin tulee mielestämme olla markkinaehtoinen ja mahdollisimman vähän byrokraattinen kevyellä hallinnolla, koska Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen: Talonrakennusteollisuus  Rakennustuoteteollisuus  Infra  Tekninen urakointi  Pinta Rakennusteollisuus RT ry etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi Y-tunnus 0215303-5 www.rakennusteollisuus.fi puh. 09 12991 PL 381 (Unioninkatu 14) faksi 09 628 264 00131 Helsinki 2 (3) muussa tapauksessa toimijat eivät pidä ehtoja houkuttelevina ja valitsevat vapaarahoitteisten kohteiden toteuttamisen. Emme esitä lausunnossamme näkemyksiä kaikkiin esitettyihin yksityiskohtiin. Korkotukilainan suuruus tulisi olla 90−95 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, jotta se edistäisi tuotannon aikaansaamista ja mahdollistaisi toimijoiden vuokra-asuntotuotannon laajasti. Lisäksi lainansaajan tulisi saada valtion täytetakaus korkotukilainalle. Esitetty tukimalli tulee toteuttaa yleishyödyllisyyden ulkopuolelle eikä lainansaajille pidä asettaa muita ehtoja kuin se, että lainansaajalla on riittävät edellytykset lainan takaisinmaksamiseen ja vuokratalotoimintaan ja sitoutuu täyttämään asetetut tukiehdot. Kun malli on ns. avoin, mahdollistaa tämä laajimman mahdollisen kiinnostuksen markkinoilla. Potentiaalisia toteuttajia tuleekin haarukoida laajasti ja toteuttajina voisivat mielestämme olla vakuutusyhtiöiden, säätiöiden, yhdistysten yms. lisäksi myös vuokra-asuntosijoittajina toimivat yksityishenkilöt, jotka perustavat kiinteistöosakeyhtiön tai asunto-osakeyhtiön. Näkemyksemme on, että tuen saantia ei tulisi alueellisesti rajata, koska käytännössä markkinatilanne johtaa siihen, että tuella rakennettavia kohteita kuitenkin toteutetaan lähinnä pks-seudulla sekä kasvukeskuksissa. Lyhyen tukimallin kohderyhmänä ovat mielestämme lähinnä keskituloiset. Vuokratason on arvioitu olevan mallissa varsin korkea. Tämä johtaisi muutoin siihen, että vuokrataso edellyttäisi vuokralaisten tuloista johtuen asumistuen saantia. On huomattava, että mitä enemmän vuokra-asuntotarjontaa on, sitä enemmän voidaan vaikuttaa vuokran määrään markkinoilla. Mielestämme tukea tulisi voida käyttää myös asumisoikeus- ja osaomistusasuntojen rakentamiseen. Nyt toteutettavan lyhyen korkotukimallin ehtojen kannalta ei mielestämme merkitystä ole sillä, miten ns. pitkän 40 vuoden korkotuen ehdot on säännelty. Ns. 40 vuoden korkotukimallin ehtojen asianmukaisuus tulee arvioida erikseen. Tonttitilanteesta Lakiesityksessä tulee mielestämme maininta siitä, että korkotukimallilla toteutettavat kohteet katsotaan MAL-sopimusten tarkoittamaksi tuotannoksi ja ARA-kiintiöihin. Tällä tavoin voidaan varmistua siitä, että kyseisille hankkeille saadaan riittävästi tonttitarjontaa. Alan toimijat ovat laajasti ja perustellusti esittäneet suuren huolensa tonttitarjonnan riittävyydestä nyt esitetyn mallin toteuttamiseen. Pelkona on selvästi, ettei tontteja saada riittävästi 40 vuoden tukimalliin ja 10 vuoden tukimalliin. Jos tontteja ei ole riittävästi saatavilla, ei vuokra-asuntotuotantoa luonnollisesti synny, vaikka nyt esitetyn mallin tukiehdot itsessään olisivat kannattavat. Esitämme, että maankäyttö- ja rakennuslakia muutettaessa asetetaan kunnille tiukemmat velvoitteet lisätä tonttituotantoa tai valtio velvoittaa kunnat muulla tavoin tonttituotannon lisäämiseen. Kohtuuhintaisuudesta Kohtuuhintaisten asuntokohteiden toteuttamisen on tonttikustannusten lisäksi estänyt yksityiskohtaisten asemakaavojen ja rakennustapaohjeiden sekä erityyppisten viranomaismääräysten tuomat merkittävät kustannukset. Autopaikoituksen kustannukset sekä yhä lisääntyvät arkkitehtuurivaatimukset nostavat rakentamiskustannuksia, joka on johtanut siihen, 3 (3) että asumiskustannukset ovat nousseet korkeammaksi kuin tavanomaisella palkansaajalla on käytössään varoja. Mielestämme em. seikkoihin tulee kiinnittää huomiota normitalkoiden yhteydessä. Mikäli korkotukimallin mukaisia kohteita rakennetaan vuokratonteille, voitaisiin kehittää malli, jossa tontinvuokra olisi rajoitusajan edullisempi siihen saakka, kunnes kohde vapautuu rajoituksista. Tämä mahdollistaisi kohtuuhintaisen vuokratason kohteissa. SGEI-sääntelystä Alan toimijoiden kesken on käyty runsaasti keskustelua EU-valtiontukisäännösten rajoitusten sisällöstä ja todettu ongelmaksi ehtojen tulkintaongelmat. Ns. SGEI-ehtojen sisältö tulisikin selvittää ns. puolueettomalla asiantuntijalla. Pidämme myös täysin mahdollisena, että Suomi toteuttaisi tukimallin määräaikaisena suhdannetilanteesta johtuen, kuten aiempi ns. välimalli ja selvittäisi EU-komissiolta, onko järjestelmä mahdollista toteuttaa em. ehdoilla pysyvänä. On huomattava, että aiemman ns. välimallin avulla rakennettiin merkittävä määrä asuntoja lyhyellä aikavälillä. Pidämme myös tärkeänä, että tukimallin ehtoja valmisteltaessa selvitetään, millä ehdoilla Ruotsi on toteuttanut oman 15 vuoden tukimallinsa, joka sisältää käynnistysavustuksen. Tiettävästi ehdot ovat EU-komissiossa notifioitavana tai komissio on selvittänyt ehtojen asianmukaisuuden. Rakennusteollisuus RT ry Tarmo Pipatti toimitusjohtaja