Asemakaavaselostus, Papinkankaan työpaikka-alue
Työ nro 1646 19.8.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PAPINKANKAAN TYÖPAIKKA-ALUE Asemakaava KAAVASELOSTUS Kaavoitusohjelman työ nro 1646 KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima 30.1.2014 1 PAPINKANKAAN TYÖPAIKKA-ALUE ASEMAKAAVASELOSTUS Asemakaava koskee Pielisensuun kylän tiloja 16:26, 22:181, 26:49, 42:1, 45:7, 45:8, 45:10, 45:11, 45:12, 45:13, 46:2, 47:0, 48:3 ja 63:0 sekä maantie- ja rautatiealueita. Asemakaavalla muodostuu Joensuun kaupungin Papinkankaan (25) kaupunginosan korttelit 1-16, katualueet, maantien alue, rautatiealue, suojaviheralue ja virkistysalueet. Kaavoitusohjelman työ nro 1646. Suunnittelualue on rajattu kartalle katkoviivalla Joensuu 19.8.2015 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 2 TIIVISTELMÄ .......................................................................................... 3 LÄHTÖKOHDAT .....................................................................................4 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA................................................................. 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ...................................................................................................... 4 2.1.2 Luonnonympäristö ...................................................................................................... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................. 5 2.1.4 Maanomistus............................................................................................................... 5 2.2 SUUNNITTELUTILANNE ................................................................................................ 5 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................. 5 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET .......................9 3.1 3.2 3.3 4 5 KUNNAN STRATEGIOIDEN ASETTAMAT TAVOITTEET ................................................ 9 SUUNNITTELUTILANTEESTA JOHDETUT TAVOITTEET ..............................................11 ALUEEN OLOISTA JA OMINAISUUKSISTA JOHDETUT TAVOITTEET ..........................11 VAIHTOEHDOT .................................................................................... 12 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU ............................................. 12 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT .................................................. 12 5.1.1 Korttelialueet ............................................................................................................ 12 5.1.2 Muut alueet ................................................................................................................13 5.2 KAAVAN VAIKUTUKSET .............................................................................................. 14 5.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................... 14 5.2.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ............................................................................. 14 5.2.3 Yritysvaikutusten arviointi......................................................................................... 14 5.2.4 Vaikutukset liikenteeseen ......................................................................................... 14 5.2.5 Muut vaikutukset ...................................................................................................... 16 6 7 TOTEUTUS ........................................................................................... 17 SUUNNITTELUVAIHEET ....................................................................... 17 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaehdotus 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.1.2014 3. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet 4. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmakartta 5. Rakennettavuusselvityksen rakennettavuus- ja pohjatutkimuskartta. 6. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista sekä kaavoituksen vastineet 3 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaavan laatiminen on aloitettu kaupungin aloitteesta talvella 2014. Joensuun kaupunki pyrkii turvaamaan työpaikkatonttien saatavuuden erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille kaavoittamalla uuden työpaikka-alueen. Työpaikkatonttien riittävyyttä selvitettiin vuonna 2012 valmistuneessa Joensuun kaupungin työpaikka-alueselvityksessä. Selvityksen arvion mukaan nykyiset työpaikkatonttireservit loppuvat 2016 tai 2017. Arvio laadittiin yritystonttien vuosien 2000 – 2011 luovutukseen perustuen. Talouskasvun hidastuminen on jonkin verran heikentänyt yritystonttien kysyntää. Odotettavissa kuitenkin on, että talouskasvun noustessa yritystonttien tarve kasvaa ja lisää luovutettavaa tarvitaan. Työpaikkatontteja on jäljellä enää Marjalassa ja Reijolassa sekä vähäisesti Raatekankaalla, Karhunmäellä ja Pilkossa. Papinkankaan työpaikka-alue sijaitsee noin 7 kilometrin päässä Joensuun keskustasta vt 6:n vieressä. Uuden työpaikka-alueen liikenne toimisi vt 6:n Karhumäen-Papinkankaan eritasoliittymän kautta. Toisella puolella vt 6:ta sijaitsee Karhunmäen kasvava asuinalue, josta on helppo kulkea töissä Papinkankaalla. Kaupunkirakenteellisesti Papinkankaan työpaikka-alueen sijainti on hyvä ja vetovoimainen. Papinkankaan sijainti on hyvä myös logistisesti. Vt6:n ja eritasoliittymä ovat alueen vieressä. Kaavaprosessi Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 30.1.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 30.1. – 21.2.2014 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 12.2.2014 Kotikartanoyhdistys ry:n tiloissa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä sekä suunnittelualueen ja naapuritilojen maanomistajille postitettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 16 osallistujaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi mielipidettä. Lausuntoja jätettiin kymmenen kappaletta. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 21.8. – 12.9.2014 ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa 28.7.2014 Kotikartano ry:n tiloissa. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja suunnittelualueen maanomistajille lähetettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 11 osallistujaa. Luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Lausuntoja jätettiin yhdeksän kappaletta. Vireilletulo- ja luonnosvaiheessa jätetyt mielipiteet sekä lausunnot ovat liitteenä kaavaselostuksessa. Toteuttaminen Papinkankaan tontinluovutus aloitetaan vuonna 2017. Asemakaavaehdotus, liite 1 89 LIITE 1 1/5 84 84 112 90 93 67 68 73 77 39 85 121 90 64 69 79 81 55:1 75 83 16 11 48:1 30 119 110 LR 67 66 14:18 56:1 20 63:1 54:1 87 18 72 70 22 86 58:1 PIENNARPUISTO 59:1 86 p1 14:18 74 76 78 82 58:6 23 TKL 92 1 92 p5 II-III/e=0,5 89 19 TKL 2 VL I/e=0,4 91 88 91 25 I/e=0,4 II-III/e=0,5 15 90 84 59:7 129 90 p7 26 80 57:2 22:181 p3 60 87 24 57:5 1 27 90 3 1 1 ET ET TKL 90 3 VL TKL I/e=0,4 p9 2 1 87 48:3 85 8 8 .5 EV 61 63:0 I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5 89 10 63:1 68 92 5 4 94 85 89 85 53:1 9 71 22:168 TKL 128 90 I/e=0,4 p11 II-III/e=0,5 127 48:3 NOSTINTIE ET 1 1 mp 2 VL TKL 2 88 91 91 LT 9 ET 1 2 10 TKL 8 90 TKL 9 92 II-III/e=0,5 2 68 84 1 TRUKKITIE I/e=0,4 7 6 15 ET 2 84 TKL I/e=0,4 I/e=0,4 I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5 p13 87 69 92 NOKKAKÄRRINTIE 92 47:0 rp10 1 87 TKL .5 71 ET II-III/e=0,5 1 90 1 8 RU AK KO TIE I/e=0,4 II-III/e=0,5 107 151 2 LL TKL 46:2 ET KIPPITIE 2 2 I/e=0,4 10 57 14 TKL 12 11 p15 90 I/e=0,4 II-III/e=0,5 89 8 p17 90 12 VL 46:2 2 13 7 KM-2 145 10 1 90 1 rp53 VL-5 KTT 11 41 4 151 3 45:7 5 8 2 I/e=0,4 7 rp II-III/e=0,5 13 71 34 rp21 46:2 26 PAPINKANGAS 99 5 8. 34 31 90 ET p23 AKS ELIK 1 KTT 37 45:8 rp35 KUORMAAJANTI 25 54 UJA I/e=0,4 14 II-III/e=0,5 45:11 152 36 154 45:10 89 90 45:12 3 AKSELITIE 59 1 ET p25 45:13 45:13 35 5 p27 KTT 51 p29 53 m 16 88 p31 87 p33 y-KAT U 15 2 85 I/e=0,4 II-III/e=0,5 4 VL ET p35 p39 84 8 8 .5 p37 PAPINKANKAANTIE 5 30 2 1 153 p41 p56 16:26 p58 p60 p52 p79 p62 45:13 1 16 TKL p64 p45 65 p66 p47 I/e=0,4 p68 88. 5 45:13 ET p43 p54 p50 89 12 p70 II-III/e=0,5 29 60 r p 6 0 p81 p72 91 14 26 p49 90 89 p83 88 64 p74 83 90.5 100 89.5 44:7 45 44:3 87 p51 p76 p53 92 16:26 17 p78 93 44:10 85 8 VL 125 53 6 5 85 39 86 4 12 42:1 124 III e=0.38 101 102 p19 3 62 ET PAPINKANKAANPUISTO E 5 1 PAPINKANKAANPUISTO 3 105 88 2 22 rp22 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KM-2 0240002 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. KTT 0250100 Yhdistetty liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialue. TKL 0270100 Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue. VL VL-5 0340000 Lähivirkistysalue. 0340005 Luonnontilaisena hoidettava lähivirkistysalue. LT 0460000 Maantien alue. LR 0470000 Rautatiealue. ET 0590000 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. EV 0680000 Suojaviheralue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0830000 Kaupungin- tai kunnanosan raja. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0860000 Ohjeellinen osa-alueen raja. 1 25 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. LIITE 1 2/5 LIITE 1 3/5 PAP 16 AKSELITIE III 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. I/e=0,4 1020200 Merkintä, jossa roomalainen numero ilmoittaa suurimman sallitun kerrosluvun ja jälkimmäinen luku tätä vastaavan tonttitehokkuuden. e=0.38 1050000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 1130000 Rakennusala. 1130001 Ohjeellinen rakennusala. 1340000 Istutettava alueen osa. 1360000 Katu. 1390201 Ulkoilureitti, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. y-KATU 1570300 Alueen ylittävä katuyhteys. 1580000 Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. mp 1730001 Maisemallisesti merkittävä puu, joka on rakennus- ym. hankkeissa otettava huomioon. LIITE 1 4/5 YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Tontin rajoittuessa Papinkankaantiehen, Kuormaajantiehen, Akselikujaan, Akselitiehen tai Imatrantiehen, kadulle näkyvät rakennukset on suunniteltava julkisivuiltaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisiksi. 2. Tontit on aidattava korttelirajoiltaan lukuunottamatta katualueeseen rajoittuvia sivuja. 3. Tontin katu- tai tiealueen puoleiselle istutettavalle alueen osalle on istutettava tai säilytettävä puustoa siten, että puiden välimatka on enintään seitsemän metriä. 4. Imatrantien viereisen suojaviheralueen puusto on pääpiirteittäin säilytettävä. 5. Imatrantien viereiselle suojaviheralueelle ei saa sijoittaa mainoslaitteita. 6. KM-2 -korttelialueelle rakennettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden on oltava kaupan laatu huomioon ottaen sellaisia, että ne voivat perustellusta syystä sijaita keskusta-alueen ulkopuolella, kuten: moottoriajoneuvojen kauppa sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa rengaskauppa vene- ja veneilytarvikkeiden kauppa matkailuvaunujen kauppa huonekalukauppa rauta-, rakennustarvike- ja sisustustarvikekauppa maatalous- ja puutarha-alan kauppa kodintekniikkakauppa AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Teollisuuslaitokset ja varastot: Yksi autopaikka kerrosalan 100 k-m2 kohden. 2. KM-2 -korttelialueet: Yksi autopaikka kerrosalan alkavaa 70 k-m2 kohden. 3. Liikehuoneistot ja toimistot TKL- korttelialueilla: Yksi autopaikka kerrosalan alkavaa 50 k-m2 kohden. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Polkupyöräpaikkoja on varattava tontille vähintään seuraavasti: KM-2 -korttelialue: Yksi polkupyöräpaikka kerrosalan 200 k-m2 kohden liiketilat ja toimistot: Yksi polkupyöräpaikka kerrosalan 50 k-m2 kohden teollisuus- ja varastorakennukset: Yksi polkupyöräpaikka kerrosalan 100 k-m2 kohden 2. Vähintään puolet polkupyöräpaikoista on katettava. 3. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien välittömään läheisyyteen. 4. Jalankululle ja polkupyöräilylle on rakennettava turvalliset kulkuyhteydet katualueelta rakennusten pääsisäänkäynneille. LIITE 1 5/5 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU Papinkankaan 25 kaupunginosan kortteleiden 1 - 16 sekä liikenne-, katu-, virkistys- ja erityisaluiden asemakaava. Papinkankaan työpaikka-alue KRAKLK KH Näht KV Pvm 19.8.2015 Asemakaavan voimaantulo Mk 1 : 2000 Suunn. Juha Pasma Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Heini Sorsa Arkisto 25 / 1646 4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 2.1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee noin 7 km etelään Joensuun kaupungin keskustasta, vt 6:n vieressä. Vt 6:n Karhumäen-Papinkankaan eritasoliittymä on suunnittelualueen lounaiskulmassa. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Joensuu-Ilomantsi rautatiehen, etelässä uuteen Iiksenvaaralle johtavaan tiehen, lännessä Karhunmäen kaupunginosaan ja Idässä Kontiosuohon. Suunnittelualueen koko on yli 75 hehtaaria. 2.1.2 Luonnonympäristö Faunatica Oy on laatinut vuonna 2012 luontoselvityksen IiksenvaaranKetunpesien-Papinkankaan osayleiskaava-alueesta. Luontoselvityksessä on löydetty kaksi luontokohdetta Papinkankaan suunnittelualueelta. Alla on ote luontoselvityksestä. Kuviot B ja C ovat suunnittelualueella. Kuvio A sijaitsee Iiksenvaarantien uuden tielinjauksen eteläpuolella. Iiksenvaarantien uutta linjausta ei ole esitetty luontoselvityksen kartassa. Ote Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan luontoselvityksestä. ( © Faunatica Oy 2012) Kuvio B on metsälain ja vesilain erityisen tärkeä elinympäristö. Alueella sijaitsee lehtokorpi ja puro. Kuvio C on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö, rehevä lehtolaikku. Muilta osin suunnittelualueen metsät ovat olleet talouskäytössä. 5 Kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä Ramboll Finland Oy on tehnyt rakennettavuusselvityksen, joka on liitteenä kaavaselostuksessa. Maaperä on suurimmaksi osakseen moreenia ja savista silttiä ja laihaa savea. Maastossa on jonkin verran korkeuseroja. Maasto nousee idästä päin loivasti kohti Papinkankaan moreeniharjua. Moreeniharjulta maasto laskee nopeasti Kontiosuolle. Uudelta Iiksenvaarantieltä pohjoista kohti lähdettäessä maasto ensin loivasti laskee ja sen jälkeen nousee moreeniharjua lähestyttäessä. Maanpinnan taso vaihtelee välillä +92,50 ja +83,00 (N60). Alavimmillaan maasto on Kontiosuon kohdalla. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Alueella sijaitsee neljä asuttua rakennuspaikkaa. Rakennuspaikoille kuljetaan Papinkankaantietä pitkin. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee uusi tie Iiksenvaaralle (mt 15696) ja länsipuolella kulkee vt 6. Karhunmäen eritasoliittymä sijaitsee suunnittelualueen lounaisnurkassa. Se rakennettiin vuosina 2012 – 2014 vt 6:n parannuksen yhteydessä. Eritasoliittymästä rakennettiin uusi tieyhteys Iiksenvaaraan. Suunnittelualueen itäreunalla Kontiosuolla kulkee Fingrid Oyj:n 110 kV voimalinja. 2.1.4 Maanomistus Joensuun kaupunki omistaa suunnittelualueen suurimmaksi osaksi. Alueella on kolme asuttua tilaa, jotka ovat yksityisessä omistuksessa. Näiden lisäksi alueella on yksi Joensuun kaupungilta vuokrattu pihapiiri, jossa myös asutaan. 2.2 2.2.1 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1. 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavan neljännen vaiheen ehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2015. Siinä suunnittelualue on pohjoisosastaan teollisuus- ja varastoaluetta (T). Eritasoliittymän kohdalle on merkitty tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme). Papinkankaalla tilaa vaativan kaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäismitoitus on 20 000 k-m2. Tilaa vaativaa kauppaa ovat muun muassa auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha-, ja maatalouskauppa. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoaluereserviksi. 6 Iiksenvaaran – Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 29.9.2014 § 123. Kaavasta on valitettu ja se ei ole vielä lainvoimainen. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu: - Karhunmäen eritason viereen kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, kun kyseessä on paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikköä (KM-1). - Iiksenvaarantien viereen työpaikka-aluetta monipuolisille työpaikkatoiminnoille (TP). - Suunnittelualueen pohjoisosaan teollisuus- ja varastoaluetta (T). - Suunnittelualueen läpi kulkee viheryhteystarve. - Suunnittelualueen keskivaiheille on osoitettu luonnontilaisena hoidettava lähivirkistysalue (VL-1). - Rautatien varressa on suojaviheralue ja ohjeellinen ulkoilureitti (EV) - Länsireunalla kulkee 110 kV voimajohto ja ohjeellinen ulkoilureitti Ote Iiksenvaaran - Ketunpesien – Papinkankaan osayleiskaavaehdotuksesta 20.8.2014. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Asemakaava Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton. Asemakaavoitettua aluetta on Karhunmäen suojaviheralue vt 6:n vieressä. Suojaviheralueen kokoa joudutaan muuttamaan, koska tietoimitus vt 6:n tiealueen osalta valmistui Karhunmäen asemakaavan valmistumisen jälkeen. 7 Karhunmäen asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.08.2013 (kaavatunnus 167 1604). Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:2000. Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaista rakennuskieltoa. Joensuun Strategiat ”Rajaton tulevaisuus” 2013 - 2016 kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013 § 104. Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.9.2013 § 134. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.11.2013 § 167 kaupunkirakenneohjelman 2013 - 2016. Joensuun kauppapaikkaselvitys 2011 Finnish Consulting Group Oy ja Strafica Oy ovat tehneet Joensuun seudun kauppapaikkaselvityksen. Joensuun kaupungin työpaikka-alueselvitys Joensuun kaupunki on vuonna 2012 laatinut työpaikka-alueselvityksen. Selvityksessä tutkittiin Joensuun työpaikkatonttivarannon riittävyyttä, paikkoja uusien työpaikka-alueiden sijoittamiseen sekä nykyisten alueiden tiivistämistä. Papinkankaan kunnallistekniikan yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy 31.3.2014 Ramboll Finland Oy on laatinut kunnallistekniikan yleissuunnitelman Papinkankaan suunnittelualueelle Joensuun kaupungin toimeksiannosta. Yleissuunnitelma on tehty asemakaavaprosessin yhteydessä. Papinkankaan kaava-alueen rakennettavuusselvitys, Ramboll Finland Oy 2.4.2014 Rakennettavuusselvityksessä maaperä on jaettu neljään eri luokkaan. Alueella on helposti rakennettavaa moreenia, normaalisti rakennettavaa savista silttiä ja laihaa savea, vaikeasti rakennettavaa savista silttiä ja laihaa savea, sekä turvealueita Kontiosuon vieressä. Rakennettavuus- ja pohjatutkimuskartta on liitteenä kaavaselostuksessa. Joensuun liikennemalli 28.2.2013, Liikennemäärät vuonna 2012 ja 2030, Ramboll Finland Oy Joensuun liikennemäärät vuosille 2012 ja 2030 on tutkittu liikennemallin avulla. Mallinnuksen lähtötietona on käytetty Joensuun seudun maankäytön tilannetta kyseisinä vuosina. Vuoden 2030 tilanteessa on otettu huomioon Papinkankaan työpaikka-alueen rakentuminen ja vt 6:n Karhunmäen – Papinkankaan eritasoliittymä. 8 Ote liikennemallista Papinkankaan ja Karhunmäen kohdalta. Vuorokausiliikenteen määrä 2012 (KAVL) Ote liikennemallista Papinkankaan ja Karhunmäen kohdalta. Vuorokausiliikenteen määrä 2030 (KAVL) 9 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta. Asemakaavan tarkoituksena on turvata työpaikkatonttien saatavuus nykyisten tonttireservien loputtua. Joensuun kaupungin työpaikkaalueselvityksessä on arvioitu, että nykyiset tonttireservit loppuvat vuonna 2016 tai 2017 riippuen tonttien kysynnästä. Talouskasvu on kuitenkin ollut Suomessa useamman vuoden hidasta. Hidastuminen on vaikuttanut myös tonttien kysyntään. Papinkankaan tonttien luovutus on tällä hetkellä ajoitettu aloitettavaksi vuonna 2017. Papinkankaalle kaavoitetaan korttelialueita useamman vuoden tarpeisiin. Korttelit riittävät arviolta noin 7- 10 vuoden tontin luovutukseen riippuen yleisen taloustilanteen kehittymisestä. Suuret yritykset ovat siirtäneet toimintojaan Suomesta ulkomaille. Siksi on nähtävissä, että pienet ja keskisuuret yritykset tulevat jatkossa työllistämään väkeä kasvavassa määrin suurten yritysten sijaan. Tämä on otettu huomioon Papinkankaan kortteleiden mitoituksessa. Korttelit on mitoitettu niin, että niistä saa lohkottua sopivan kokoisia tontteja pienille ja keskisuurille yrityksille. Asemakaavoitettava alue on avaus laajemmalle Papinkankaan työpaikkaalueelle. Papinkankaan työpaikka-alueen kaavoitusta jatketaan kohti Reijolaa, sitten kun tällä kertaa asemakaavoitettavat korttelialueet alkavat loppua. 3.1 KUNNAN STRATEGIOIDEN ASETTAMAT TAVOITTEET Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” on laadittu vuosille 20132016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 (§104). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. 10 Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 31.3.2014, sekä valtuuston 27.1.2014 hyväksymä Joensuun ilmasto-ohjelma. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 2015 – 2017: Laaditaan toimenpideohjelma Symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä sekä selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostuu vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen 11 3.2 SUUNNITTELUTILANTEESTA JOHDETUT TAVOITTEET Maakuntakaava Maakuntakaavan neljännen vaiheen ehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2015. Siinä suunnittelualue on pohjoisosastaan teollisuus- ja varastoaluetta (T). Eritasoliittymän kohdalle on merkitty tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme). Papinkankaalla tilaa vaativan kaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäismitoitus on 25 000 k-m2. Tilaa vaativaa kauppaa ovat muun muassa auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha-, ja maatalouskauppa. Asemakaava on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja varastoaluereserviksi. Iiksenvaaran – Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 29.9.2014 § 123. Kaavasta on valitettu ja se ei ole vielä lainvoimainen. Asemakaava on osayleiskaavan tavoitteiden mukainen. 3.3 ALUEEN OLOISTA JA OMINAISUUKSISTA JOHDETUT TAVOITTEET Maanpinnan muodot ja olemassa olevat asuinpaikat sekä muut ympäristön olosuhteet ovat antaneet kaavan suunnittelulle reunaehtoja, jotka on pitänyt huomioida. Ne ovat vaikuttaneet Kuormaajantien eli pääkokoojakadun linjaukseen ja korttelialueiden muotoon sekä kokoon. 3.3.1 Tavoitteiden ja suunnittelun tarkentuminen suunnittelun aikana Maanomistuksen tilanne on muuttunut luonnosvaiheen jälkeen. Kaupunki sai laajennettua maanomistustaan ostamalla tilan 16:26. Asemakaavan aluetta on sen vuoksi laajennettu koko leveydeltään kiinni uuteen Iiksenvaaralle johtavaan tiehen. Tie otetaan asemakaava-alueen leveydeltä kaduksi ja se nimetään asemakaavassa Papinkankaantieksi. Asemakaavaluonnoksessa työpaikka-alueen pääkokoojakatu oli Papinkankaantie. Ehdotuksessa pääkokoojakatu on nimetty Kuormaajantieksi. Laajennetulle alueelle tulee yksi katu, Akselitie, jonka molemmin puolin on yhdistettyjen liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialuetta. Kadun itäpäässä on teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue. 12 4 VAIHTOEHDOT Kaavaratkaisulle ei esitetä vaihtoehtoja, koska alueen olosuhteet ovat asettaneet kaavasuunnittelulle selkeät reunaehdot. Myös kaavan tavoitteet ovat niin selkeät, että niidenkään vuoksi ei ole syytä esittää eri vaihtoehtoja. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemakaavan ratkaisu perustuu kohdassa 3 esitettyihin tavoitteisiin. Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaavalla kaavoitetaan työpaikkaaluetta noin kymmenen vuoden tontinluovutukseen. Tontinluovutus aloitetaan näillä näkymin 2017. Kun alueen tontit on luovutettu, jatketaan Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaavoittamista kohti etelää, Iiksenvaaran – Ketunpesien – Papinkankaan osayleiskaavan linjauksen mukaisesti. 5.1.1 KM-2 Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa Karhunmäen – Papinkankaan eritasoliittymän viereen osoitettava vähittäiskaupan suuryksikön korttelialue on tarkoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa varten. Asemakaavaan on yleisellä määräyksellä tarkennettu kaupan laatu. Kaupan on oltava sellaista, että se voi perustellusta syystä sijaita keskusta-alueen ulkopuolella kuten moottoriajoneuvojen kauppa, rengaskauppa, venekauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, rautakauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa ja kodintekniikkakauppa. Korttelialueen rakennusoikeus on määritetty tehokkuusluvulla e=0,38. Tällöin korttelin rakennusoikeus jää alle 20 000 k-m2. Asemakaava on maakuntakaavan 4. vaiheen mukainen. Korttelin kerrosluvuksi tulee III. TKL Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue TKL korttelialueet kaavoitetaan joustaviksi alueiksi, jotka soveltuvat monenlaisiin toimintoihin. Alueen kortteleiden mitoitus on tehty pieniä ja keskisuuria yrityksiä ajatellen. Pienyritys voi sijoittaa samalle tontille tuotantotilat, varastotilat sekä lopputuotteiden myyntitilat. Tarvittaessa voidaan varata tontteja myös suurille yrityksille alueen suurimmista kortteleista. Esimerkiksi korttelit 4, 8, 12 ja 16 soveltuvat hieman suurempien yritysten käyttöön. Korttelialueiden rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvuilla, jotka on kytketty rakennusten suurimpaan sallittuun kerroslukuun. Rakennusoikeus on yhteen kerrokseen rakennettaessa tehokkuusluvun e=0,4 mukainen. Tehokkuuslukua 0,5 käytetään toiseen ja kolmanteen kerrokseen rakennettaviin tiloihin. Tällä kannustetaan tonttien maapinta-alaa säästäviin ratkaisuihin. 13 KTT 5.1.2 Yhdistetty liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialue KM-2 –korttelialueen viereen ja Akselitien molemmille puolille tulee KTTkorttelialuetta. KTT-korttelialueelle ei saa rakentaa pelkästään varastoja, toisin kuin TKL-korttelialueelle. KTT-korttelialueet ovat näkyvällä paikalla ja lähellä Papinkankaantietä sekä vt 6:n eritasoa. Varastoinnin pois rajoittamisella pyritään parempaan kaupunkikuvaan. Alueen imagolle on tärkeää, että sen näkyvin osa on kaupunkikuvallisesti tasokas. KTT- korttelialuemerkintä sallii myös toimistorakennukset. Muut alueet Katualueet Alueelle rakennetaan kokonaan uusi katuverkosto ja kunnallistekniikka. Katuverkosto ja katujen mitoitus on esitetty Ramboll Finland Oy:n laatimassa kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. Karhunmäen- Papinkankaan eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä rakennettua uutta maantietä osoitetaan katualueeksi Karhunmäen – Papinkankaan eritasoliittymän ja Papinkankaantien risteyksen väliseltä osuudelta. Papinkankaan työpaikka-alueen liikenne tulee kuormittamaan tätä tieosuutta enemmän kuin muu liikenne. Kyseisen maantien katunimeksi tulee Papinkankaantie. Papinkankaantieltä haarautuu alueellinen kokoojakatu, jonka nimi on Kuormaajantie. Kuormaajantieltä haarautuvat tonttikadut. LT Maantien alue Imatrantien (vt 6) tiealue osoitetaan asemakaavassa maantien alueeksi. Karhunmäen - Papinkankaan eritasoliittymän silta ja ramppien liittymät osoitetaan alueen ylittäväksi katuyhteydeksi (y-KATU). Kaupunki on sopinut Pohjois-Savon ELY keskuksen kanssa ottavansa eritasoliittymän sillan kadukseen, niin että Karhunmäen Kouvonkadulta kulkee yhtenäinen katuyhteys Papinkankaalle. LR Rautatiealue Papinkankaan pohjoispuolella oleva rautatiealue merkitään asemakaavaan. EV Suojaviheralue Imatrantien tiealueen ja Papinkankaan TKL- kortteleiden väliin osoitetaan suojaviheralue maisemallisista syistä. Tonttien pihat eivät suoraan näy vt 6:lle. Suojaviheralueen puusto on pääpiirteittäin säilytettävä, eikä sille saa sijoittaa mainoslaitteita. Suojaviheraluetta osoitetaan myös rautatiealueen ja korttelialueiden väliin osayleiskaavan linjauksen mukaisesti. VL Lähivirkistysalue Iiksenvaaran – Ketunpesien – Papinkankaan osayleiskaavan mukainen viheryhteys osoitetaan lähivirkistysalueeksi KM-2 korttelialueen ja TKL- korttelialueiden väliin. Tällä lähivirkistysalueella kulkee Karhumäen kuivatuksen kannalta tärkeä avo-oja, joka laskee Kontiosuota kohti ja sieltä edelleen Haapajokeen. Avo-ojaan aiotaan kuivattaa myös Papinkankaan työpaikka-aluetta. Katujen ja yleistenalueiden yleissuunnitelmassa Papinkankaantien ja VL-5 alueen väliin on osoitettu sadevesien tasausallas. 14 Rautatiealueen varteen on osoitettu virkistysalue ja ulkoilureitti osayleiskaavan linjauksen mukaisesti. VL-5 5.2 Luonnontilaisena hoidettava lähivirkistysalue Luontoselvityksessä löydetyt metsä- ja vesilain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt merkitään luonnontilaisena hoidettavaksi virkistysalueeksi. KAAVAN VAIKUTUKSET 5.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Papinkankaan yksityistie poistuu. Se korvataan uusilla katuyhteyksillä, jotka kaupunki rakentaa asemakaavassa osoitetuille katualueille. Vt 6:n Karhunmäen-Papinkankaan eritasoliittymältä Iiksenvaaraan johtavalle tielle rakennetaan katuliittymä Papinkankaan työpaikka-alueelle. Alueen oleva kunnallistekniikka rakennetaan uudelleen asemakaavaan sopivalla tavalla. Vesihuolto ja sähköverkko rakennetaan katu- ja lähivirkistysalueille. 5.2.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Alueen luonnonarvot on selvitetty Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä. Alueen luonnonarvot otetaan huomioon osoittamalla luontoselvityksessä löydetyt erityisen tärkeät elinympäristöt luonnontilaisena hoidettaviksi lähivirkistysalueiksi. 5.2.3 Yritysvaikutusten arviointi Papinkankaan työpaikka-alue lisää Joensuun kaupungin työpaikkatonttireserviä. Yrityksille on oltava tarjolla riittävästi tontteja, jotta yritysten perustaminen ja toiminnan kehittäminen olisi mahdollista. Nyt asemakaavoitettavalla työpaikka-alueella tulee 40 vuoden päästä olemaan noin 1000 työpaikkaa riippuen alueen kehittymisestä. Arvio on laskettu suhteuttamalla Käpykankaan työpaikat ja nykyisen rakentamisen määrä Papinkankaan rakennusoikeuteen. 5.2.4 Vaikutukset liikenteeseen Vaikutuksia liikenteeseen on arvioitu Joensuun kaupungin yhdyskuntasuunnittelussa. Karhunmäen – Papinkankaan eritason välityskyvyn riittävyyttä tutkittiin siinä tilanteessa, kun koko Iiksenvaaran – Ketunpesien – Papinkankaan osayleiskaavan mukainen Papinkankaan työpaikka-alue olisi toteutunut. Arvio on, että alue olisi rakennettu kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Oletettiin, että vuonna 2050 rakennusoikeudesta TKL-alueilla olisi käytetty noin 50 %, KM-2 -alueilla 100 % ja KTT –alueilla 75%. Arvio pohjautuu Joensuun työpaikka-alueselvitykseen. Käpykankaalla noin 50 % rakennusoikeudesta on käytetty, kun alueen rakentaminen on aloitettu vaiheittain 1970- ja 1980 -luvuilla. Noin neljäkymmentä vuotta on kulunut, että Käpykangas on rakennettu nykyiselle tasolleen. 15 Joensuun emme- liikennemallin mukaan vuonna 2030 Iiksenvaarantien vuorokausiliikenteenmäärä on 2200 (KAVL), eritason itärampin pohjoiseen suuntautuva KAVL on 2200 ja länsirampin pohjoisesta tuleva KAVL on 2100. Etelään suuntautuva länsirampin KAVL on 300 ja itärampin etelästä tuleva KAVL on 700. Liikennemäärät Illan huipputunnin aikana Papinkankaalta ja Iiksenvaaran suunnalta on arvioitu maankäytön matkatuotoksiin ja liikenteen suuntautumisoletuksiin perustuen poistuvan eritasoliittymän kautta likimäärin 1400 autoa. Uuteen Kuormaajantien ja Papinkankaantien liittymään saapuu likimäärin tällöin pohjoisesta 700, lännestä 850, etelästä 550 ja idästä 250 autoa. Eritasoliittymän suunnasta Kouvonkadun ja Papinkankaantien liittymään illan huipputunnin aikana tulevista autoista noin 100 menee itään Iiksenvaaran suuntaan, 300 Papinkankaalle kohti etelää ja 400 Papinkankaalle kohti pohjoista. Eritasoliittymän nykyiset järjestelyt sekä Papinkankaantien ja Kuormaajantien liittymän yleissuunnitelman mukaiset järjestelyt riittävät vielä Papinkankaan pohjoisen alueen kokonaan toteuduttuakin. Eritasoliittymän länsiramppien ja Kouvonkadun risteyksessä Papinkankaan liikennemäärät voivat Synchro 6:n mukaan vielä pohjoisen alueen valmistumisen jälkeisestä tilanteesta kasvaa 13 %, jotta nykyjärjestelyillä vielä pärjätään. Silloin Joensuun suunnasta moottoritieltä tulee tunnissa arviolta noin 380 Papinkankaalle ja noin 130 Karhunmäkeen pyrkivää autoa. Papinkankaalle kääntyvät joutuvat väistämään noin 600 auton tuntiliikennettä. Tällöin jono Joensuusta tulevalla rampilla on pisimmillään noin 250 m ja 95 % varmuudella noin 210 m tai alle sen. Pisimmillään jono jää noin 40 m päähän rampin nokasta. Edellä kuvatussa tilanteessa ollaan siinä rajalla, että tarvitaan Kouvonkadun ja Vt 6:n länsiramppien risteyksessä kiertoliittymä, johon samalla kannattanee tulevaisuutta varten rakentaa myös oikealle kääntymiskaista moottoritieltä pohjoisesta. Vt 6:n itäramppien ja Papinkankaantien kiertoliittymän kapasiteetin raja tulee vastaan likimäärin silloin, kun Papinkankaalta tulee tunnissa 970 – 980 autoa, jotka joutuvat väistämään noin 210 kiertotilassa ajavan auton tuntiliikennettä. Tällöin voidaan harkita oikealle kääntymiskaistan rakentamista Papinkankaalta moottoritielle pohjoiseen. Edellä mainitut liikennemäärät syntyvät kuitenkin vasta sitten, kun Papinkankaan liikennemäärät ovat kasvaneet 20 % Papinkankaan pohjoisen alueen valmistumisen jälkeisestä tilanteesta. Asemakaavoitettavan alueen tontit on luovutettu arviolta 10 – 15 vuodessa, jos talous alkaa vetämään. Alueen rakentaminen Käpykankaan tasoiselle aluetehokkuudelle tulee kestämään 30- 40 vuotta. Nykyisiä liikennejärjestelyjä joudutaan muuttamaan arviolta 2030- tai 2040 –luvulla. 16 Kevyt liikenne Papinkankaalle kulkee kevyen liikenteen väylä Karhunmäeltä eritason siltaa pitkin. Vt 6:n rautatiealitukseen rautatien molemmille puolille on varattu tilaa ulkoilureittiä varten. Varaukset on jo rakennettu vt 6:n parantamisen yhteydessä. Sen vuoksi asemakaavaan osoitetaan ulkoilureitti rautatien varteen. Ulkoilureitti on osoitettu myös osayleiskaavassa. Ulkoilureittiä pitkin pääsee Papinkankaalta Karhunmäkeen ainakin kesäisin. Talviaikaan ulkoilureitti olisi latuna. Karhumäeltä kulkee kevyen liikenteen väyliä Reijolan ja Kaupungin suuntaan. Suunnitelmissa on rakentaa kevyen liikenteen alikulku Karhunmäelle rautatien penkkaan. Alikulusta pääsisi Hukanhaudalle. Papinkankaantien viereen rakennetaan kadusta erillinen kevyen liikenteen väylä. Akselikujalle rakennetaan kadussa kiinni oleva kevyen liikenteen väylä. Joukkoliikenne Iiksenvaarantietä pitkin kulkee Joukkoliikenteenreitti. Reitti lähtee keskustasta ja se kiertää Iiksenvaaran, Karhumäen ja Hukanhaudan kautta takaisin keskustaan. Bussi kulkee reitin kolmesti aamulla ja kolmesti illalla. Papinkankaan alueen rakentaminen ja uudet työpaikat avaavat mahdollisuuden vuorotarjonnan lisäämiselle. 5.2.5 Muut vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Papinkankaan kunnallistekniikan rakentamisen kustannusarvio on katujen ja yleisten alueiden yleissuunnitelmassa. Kokonaisuudessaan asemakaavoitettavan alueen kunnallistekniikan rakentaminen maksaa noin 5,9 milj. euroa. Tästä vesihuollon osuus on noin 1,6 milj. euroa. Aluetta ei rakenneta kerralla. Kustannukset jakautuvat usealle vuodelle. Vaikutukset kaupunkikuvaan Suunnittelualue on tällä hetkellä haja-asutusaluetta. Kaupunkikuva muodostuu nyt laadittavana asemakaavan myötä. Kaupunkikuva tullee olemaan melko tavallisen työpaikka-alueen tyylistä. Ympäristön viihtyisyyteen pyritään vaikuttamaan asemakaavamääräyksillä. Vt 6:n viereen jäävälle suojaviheralueelle ei saa asettaa mainoslaitteita ja sen puusto on pääpiirteittäin säilytettävä. Kortteiden katujen puoleisille rajoille osoitetaan istutettava alueen osa, jolla puita on säilytettävä tai niitä on istutettava seitsemän metrin välein. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin tai väestörakenteeseen. Vaikutukset teknisenhuollon verkkoihin Alueesta on laadittu katujen ja yleisten alueiden yleissuunnitelma. Alueelle rakennetaan uusi kunnallistekniikka. Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. 17 Vaikutukset kaupungin strategioihin Uuden työpaikka-alueen kaavoittaminen on Joensuun strategioiden mukaista. Yrityksille on kaavan myötä tarjolla työpaikkatontteja jatkossakin. Kaupungin kasvu edellyttää työpaikkojen lisääntymistä, mikä edellyttää uusien työpaikka-alueiden rakentamista. Alue sijaitsee hyvin saavutettavissa olevalla paikalla. Joukkoliikenteen reitti kulkee Iiksenvaarantietä pitkin. Eritasoliittymän läheisyys takaa helpon pääsyn vt 6:lle. Kevyen liikenteen reitit alueelle tulevat Karhunmäen puolelta. Karhunmäen, Reijolan ja Hukanhaudan asutus on lähellä työpaikka-aluetta, jolloin on mahdollista, että työmatkat jäävät lyhyiksi ja ne voidaan kulkea myös polkupyörällä tai kävellen. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Yhdyskuntarakenne laajenee kohti itää Iiksenvaaran – Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaavan mukaisesti. 6 TOTEUTUS Alueen rakentamisen ensimmäinen vaihe aloitetaan 2017. Ensimmäiseksi rakennetaan Kuormaajantietä Akselitien risteykseen saakka ja Akselitie. Rakentamisen kustannukset on arvioitu katujen ja yleisten alueiden yleissuunnitelmassa. 7 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta talvella 2014. Tavoitteena on asemakaavoittaa Papinkankaalle työpaikka-aluetta. Asemakaava avaa suuremman Iiksenvaaran – Ketunpesien – Papinkankaan osayleiskaavassa osoitetutun työpaikka-alueen. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 30.1.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa 30.1. – 21.2.2014 kaupunkirakenneyksikössä sekä kaupungintalolla ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavahanketta esiteltiin yleisötilaisuudessa 12.2.2014 Kotikartanoyhdistys ry:n tiloissa, os. Kartanotie 9. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja maanomistajia tiedotettiin kirjeitse. Yleisötilaisuudessa oli yleisöä 16 henkeä. Kaavasta jätettiin kaksi mielipidettä. Lausuntoja jätettiin kymmenen kappaletta. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet, liite 3. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä viraston muiden palveluyksiköiden kanssa. 18 Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 21.8. – 12.9.2014 ajan ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa Kotikartano ry:n tiloissa 28.7.2014. Yleisötilaisuudesta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja internet-sivuilla ja maanomistajille lähetettiin tiedote. Yleisötilaisuudessa oli paikalla 11 osallistujaa. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Lausuntoja jätettiin yhdeksän kappaletta. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista sekä kaavoituksen vastineet, liite 6. Asemakaavaehdotus Kaavaluonnos työstettiin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä kaupunkirakenneyksikön muiden palveluyksiköiden kanssa kaavaehdotukseksi jätetyt lausunnot mahdollisuuksien mukaan huomioon ottaen. Kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee loppuvuodesta 2015. Kaavan laatija: Kaavakartta: Juha Pasma Heini Sorsa Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm 18.08.2015 Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Papinkankaan työpaikka-alue Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus 30.01.2014 1671646 76,7826 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 76,7073 0,0753 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Omarantaiset Ei-omarantaiset Rakennuspaikat [lkm] Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] 76,7826 100,0 211962 0,28 76,7073 211962 K yhteensä 14,6727 19,1 67054 0,46 14,6727 67054 T yhteensä 28,9910 37,8 144908 0,50 28,9910 144908 V yhteensä 7,5162 9,8 7,5162 L yhteensä 21,8009 28,4 21,8009 E yhteensä 3,8018 5,0 3,7265 Aluevaraukset Yhteensä Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[ha +/-] m² +/-] A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä R yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Alamerkinnät Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] 76,7826 100,0 211962 0,28 76,7073 211962 K yhteensä 14,6727 19,1 67054 0,46 14,6727 67054 KM-2 5,2586 35,8 19983 0,38 5,2586 19983 KTT 9,4141 64,2 47071 0,50 9,4141 47071 T yhteensä 28,9910 37,8 144908 0,50 28,9910 144908 TKL 28,9910 100,0 144908 0,50 28,9910 144908 V yhteensä 7,5162 9,8 7,5162 VL 4,1853 55,7 4,1853 VL-5 3,3309 44,3 3,3309 L yhteensä 21,8009 28,4 21,8009 Kadut 10,0085 45,9 10,0085 LT 10,4297 47,8 10,4297 LR 1,3627 6,3 1,3627 E yhteensä 3,8018 5,0 3,7265 ET 0,1617 4,3 0,1617 EV 3,6401 95,7 3,5648 Aluevaraukset Yhteensä Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k[ha +/-] m² +/-] A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä R yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä MULTIMÄKI II KUNNALLISTEKNIIKAN HANKEKORTTI 19.8.2015 (kaavoitusohjelman työ nro 1646) SIJAINTIKARTTA KAAVAKARTTA Hankkeen lähtökohdat Kaavahanke on aloitettu kaupungin aloitteesta. Pääasiallisena tavoitteena on turvata yritystonttien saatavuus pitkälle aikavälille. Maaperäolosuhteet Ramboll Finland Oy on tehnyt rakennettavuusselvityksen. Maaperä on suurimmaksi osakseen moreenia ja savista silttiä ja laihaa savea. Kadut sekä jalankulun ja polkupyöräilyn väylät Kadut ja väylät on suunniteltu yleissuunnittelun yhteydessä. Alueelle rakennetaan uusi katuverkko ja jalankulun ja pyöräilyn väylästö. Jalankulun ja pyöräilyn väylä kulkee vt 6:n eritasolta Kuormaajantielle ja Kuormaajantien loppuun saakka sekä Akselikujan ja –tien vartta pitkin. Vesihuolto ja viemärit Yleissuunnitelmassa on suunniteltu alueen vesijohdot, sadevesi- ja jätevesiviemärit. Veden ja jäteveden runkolinjat tulevat Karhunmäen puolelta vt 6:n alitse. Virkistysalueet Asemakaavalla osoitetaan uusia virkistysalueita Iiksenvaaran- Ketunpesien ja Papinkankaan osayleiskaavan mukaisesti. Katujen ja yleisten alueiden haltuunotto Kadut ja yleiset alueet ovat suurimmaksi osaksi kaupungin omistamilla alueilla. Yhden vanhan rakennuspaikan aluetta joudutaan lunastamaan katualueeksi. Rakennuspaikan omistaja on tietoinen asiasta. Sähkö-, telekaapelointi ja kaukolämpö Sähkö- ja telekaapelointi on rakennettava alueelle katujen rakentamisen yhteydessä. Kaukolämmön rakentamisesta ei ole varmuutta. Kustannusarviot Kustannusarviot on laskettu yleissuunnitelmassa. Katujen rakentamisen kustannusarvio on noin 4,3 milj. € ja vesihuollon 1,6 milj. €. Kunnallistekniikkaa rakennetaan vaiheittain tontinluovutuksen mukaan edeten. Alustava rakentamisaikataulu Papinkankaan asemakaava-alueen rakentaminen aloitetaan näillä näkymin 2017. Koko kaava-aineisto arkistossa L:\Tekninen_toimiala\Yhdyskuntasuunnittelu\Kaavoitus\KAAVA_ARKISTO Työ nro 1646 LIITE 2 1/4 22.1.2014 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PAPINKANKAAN TYÖPAIKKA-ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Joensuun kaupungin Papinkankaan (25) kaupunginosan asemakaava. Asemakaava koskee tiloja 22:181, 26:49, 42:1, 45:7, 45:8, 45:10, 45:11, 45:12, 45:13, 46:2, 47:0, 48:3 ja 63:0 sekä maantiealueita (Imatrantie ja Iiksenvaarantie). Asemakaavan suunnittelualue on rajattu kuvaan katkoviivalla. Suunnittelutehtävä Joensuun kaupunki turvaa työpaikkatonttien saatavuuden aloittamalla uuden työpaikka-alueen asemakaavoittamisen Papinkankaalle. Kerralla kaavoitetaan useamman vuoden tonttikysynnän kattava työpaikkatonttireservi. Asemakaava avaa suuremman Papinkankaan työpaikka-alueen ensimmäisen osan. Iiksenvaarantien ja vt 6 (Imatrantie) eritason viereen kaavoitetaan vähittäiskaupan suuryksiköiden korttelialue paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa varten. Kortteliin voi sijoittua esimerkiksi auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Kortteliin ei saisi sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Suunnittelualueen pohjoisosaan kaavoitetaan kortteleita teollisuus-, varasto- ja liikerakennuksia varten monipuolisia elinkeinoelämän toimintoja varten. Asemakaava laaditaan Iiksenvaaran- KetunpesienPapinkankaan osayleiskaavan linjausten mukaisesti. Suunnittelutilanne LIITE 2 2/4 2 Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1. ja 2. vaiheen maakuntakaavat. 3. vaiheen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana ja 4. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnistetty. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnaksi. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on teollisuutta ja varastointia varten varattua reservialuetta. Yleiskaavassa reservialueet ovat uusia tai täydennysrakennettavia alueita. Suunnittelualue kuuluu Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan (IKP) osayleiskaavan alueeseen. Osayleiskaavan on tullut vireille 6.10.2011 ja se tulee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2014. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta, työpaikka-aluetta ja kaupallistenpalvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, mutta ei päivittäistavarankaupan suuryksikköä. Alueen luonto- ja maisemaselvitys Alueen arkeologinen inventointi Joensuun liikennemalli 2013 Suunnittelualueella on maanomistusta Joensuun kaupungilla ja yksityisillä maanomistajilla. Kaupunki hankkii asemakaavoitettavat maat pääsääntöisesti vapaaehtoisin maakaupoin haltuunsa ennen asemakaavan hyväksymistä. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäristöön, ympäröiviin alueisiin, yhdyskuntatalouteen, teknisen huollon verkkoihin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Itä-Suomen poliisilaitos Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Teknisten verkkojen haltijat: Elisa Oyj, Fortum Espoo Distribution Oy, Fingrid Oyj Liikennevirasto Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu ensimmäisen kerran kaavoituskatsauksessa 2012 – 2013. Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2013. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Kaavatyöstä pidetään viranomaisneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 30.1. – 21.2.2014 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona 12.2.2014 kello 18.00 alkaen Kotikartanoyhdistys ry:n tiloissa, os. Kartanotie 9, 80230 Joensuu. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. LIITE 2 3/4 Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti kesällä 2014. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. 3 Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee alkuvuoden 2015 aikana. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikön kaavoitus, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopion hallintooikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: Maankäytön suunnittelija Juha Pasma puh. 050 310 9622 sähköposti juha.pasma@jns.fi Suunnitteluavustaja Heini Sorsa puh. 050 409 2128 sähköposti heini.sorsa@jns.fi Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.joensuu.fi/kaavoitus Asemakaavaprosessi LIITE 2 4/4 4 LIITE 3 1/6 PAPINKANKAAN TYÖPAIKKA-ALUE Asemakaava Kaavoitusohjelman työ nro 1646 Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet Lausunnot: 1. Pohjois-Karjalan ELY–keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa. Museovirasto tulee liittää osallisiin. Vastine: Museovirastoon lähetettiin kutsu 3.3.2014 Papinkankaan työpaikka-alueen viranomaisneuvotteluun. Museovirasto ilmoitti 8.5.2014, että heillä ei ole kiinnostusta osallistua neuvotteluun. Siitä huolimatta museovirasto lisätään osallisiin. Viranomaisneuvottelu pidettiin 8.5.2014. 2. Pohjois-Savon ELY- keskus, liikenne ja infrastruktuuri –vastuualue ELY-keskus huomauttaa, että kaavassa osoitettujen toimintojen liikenteelliset vaikutukset tulee arvioida huolellisesti. Koska kyseessä on merkittävä työpaikka-alue, tulee kaavan liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa painottaa alueen saavutettavuutta erityisesti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta. ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri –vastuualueella ei ole tässä vaiheessa muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastine: Liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu tarkemmin kaavaselostuksessa. Alueelle on järjestettävissä joukkoliikenteen reitti Iiksenvaarantien ja Kouvonkadun kautta. Kevyen liikenteen reitti alueelle tulee Karhunmäen suunnannasta eritason ylitse. Reittiä pitkin pääsee kaupunkiin. Autoliikenteen kasvavaan kuormitukseen voidaan varautua riittävän leveällä katualueella Papinkankaantien risteyksen kohdalla. Näin jää tilaa liikennejärjestelyjen parantamiseen tarpeen vaatiessa. 3. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Muutosta koskeva alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu yhdyskuntarakenteen laajentumissuuntana (nuoli). Nuoli osoittaa yhdyskuntarakenteen kannalta edullisen kasvusuunnan pitemmällä aikavälillä. Sen käyttöön oton edellytyksenä on ollut kytkeytyminen päätieverkkoon ja nykyiseen LIITE 3 2/6 yhdyskuntarakenteeseen eritasoliittymän kautta. Ohitustien jatkaen ja Karhunmäen eritasoliittymän valmistuttua, alue kytkeytyy hyvin kaupunkirakenteeseen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen laatiminen on käynnistynyt. Maakuntakaavassa käsitellään muun muassa Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta, työpaikka-alueita ja seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Asemakaavaa koskeva alue tulee olemaan yksitarkastelussa oleva kaupunkiseudun kasvualueista (työpaikka-alue). Vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta selvitystyö on käynnissä ja valmistuu 2014 maaliskuun loppuun mennessä. Selvitys palvelee maakuntakaavaan tehtävää esitystä seudullisista vähittäiskaupan suuryksiköistä. Paljon tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan 16.4.2015 alkaen. Maakuntakaavan 4. vaihe etenee siten, että sen ehdotus valmistuu vuoden 2014-2015 vaihteeseen ja kaavan hyväksyminen tapahtuu kesällä 2015. Kaava astuu voimaan sen jälkeen, kun Ympäristöministeriö on sen vahvistanut. Asemakaavoitettava alue soveltuu sijaintinsa ja liikenteellisen saavutettavuutensa puolesta hyvin liike- ja muuhun työpaikkatoimintaan. Maakunta-, yleis- ja asemakaavaa laaditaan samanaikaisesti. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeva maakunnallinen selvitystyö on käynnissä. Maakunnallisen selvityksen valmistuttua on perusteltua tässä tilanteessa hakea alueen kaupallisten palveluiden mitoitukselle seudullisesti kestävää ratkaisua yhteistyössä maakuntaliiton kanssa ja toimia emosuuryksiköiden osalta samansuuntaisesti eri kaavatasoilla. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siinä laajuudessa ja tarkkuustasolle, että se antaa maakunnallisen suunnittelun näkökulmasta laadittavan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisen tiedon kaavatyön osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa siihen. Vastine: Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaava valmistunee vuoden vaihteessa 2014 2015. Asemakaavassa huomioidaan ylemmät kaavatasot ja kaupunki tulee olemaan vuorovaikutuksessa maakuntaliiton kanssa maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksen suhteen. 4. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu Alueelta on laadittu luontoselvitys jonka pohjalta arvokkaimmat alueet on mahdollista rajat asemakaavassa. Kaava-alueella kasvaa syyläkuusi, jonka kunto ja suojelutarve tulee selvittää. Lappeenrannantien varressa kaava-alue on liikennemelualueella. Tämä tulee huomioida KM-1 kortteleiden tarkemmassa suunnittelussa. Ilomantsin rataan liittyen on eri vaiheissa esitetty kehittämisajatuksia. Asia tulisi selvittää yhdessä RH K:n kanssa niin että mahdolliset tarpeet huomioidaan asemakaavassa. LIITE 3 3/6 Vastine: Liikennevirastolta on pyydetty lausunto rautatiealueen vuoksi. Liikennevirasto ei ole kuitenkaan lausuntoa jättänyt. Radan kehittämistarpeet voivat olla aiheellisia rautatien pohjoispuolelle, jos Fortumin pyrolyysilaitos tarvitsee ratayhteyden ja sen rakentaminen olisi kannattavaa. Syyläkuusen kunto käydään tutkimassa ja se huomioidaan asemakaavaehdotuksessa, mikäli se on vielä elossa ja tervekuntoinen. KM-1 –korttelialueelle ei sijoitu melulle alttiita toimintoja. 5. Joensuun Vesi Muutosalueen eteläreunalla sijaitsee liksenvaara-Ketunpesät osuuskunnan vesijohto, joka tulee huomioida. Alueella jo sijaitsevien kiinteistöjen liittäminen viemäriverkostoon voi edellyttää erityisratkaisuja, kuten paineviemäröintiä kiinteistökohtaisin pumppaamoin, jotka tulisi selvittää jo kaavoituksen yhteydessä. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vastine: Papinkankaan alueelta on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Yleissuunnitelma toimii pohjana varsinaiselle kunnallistekniikan suunnittelulle. Alueella olevien omakotitalojen viemäröintiä ei selvitetä kaavoituksen yhteydessä. Asia hoituu paremmin ja sujuvammin varsinaisen kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä. Omakotitalojen viemäröinnin selvittäminen on omakotitalojen omistajien asia. Iiksenvaara-Ketunpesät osuuskunnan vesijohto korvataan vaiheittain kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä vaiheittain uudella vesijohdolla, joka kulkee katualueilla ja puistoissa. 6. Fortum Power and Heat Oy Papinkankaan työpaikka-alue sijaitsee kaukana nykyisistä kaukolämpöputkistolinjoista. Lähimmät riittävän suuret lämpöputket sijaitsevat Kontiosuon voimalaitoksella. Tässä suunnittelun vaiheessa emme pysty sanomaan tulemmeko tarjoamaan kaukolämpöä alueen lämmitysmuodoksi. Toivomme pääsevämme mukaan jatkossa alueen kehittämiseen omalta osaltamme. Jos alue kaavoitetaan riittävän tehokkaasti, niin silloin kaukolämmön kannattavuusedellytykset paranevat huomattavasti. Vastine: Kaavoitus tulee olemaan Fortumin kanssa vuorovaikutuksessa asemakaavan laatimisen aikana. Jos Fortum Power and Heat Oy päättää vetää kaukolämpölinjat Papinkankaalle, niin se voidaan ottaa huomioon alueen suunnittelussa. LIITE 3 4/6 7. Caruna Espoo Oy Alueella sijaitsee vanhaa sähköverkostoa, joka palvelee nykyisiä kiinteistöjä. Alueen sähkönjakelu tullaan hoitamaan alkuvaiheessa liksenniityntien suunnalta rakennettavalla maakaapeliverkolla. Myöhemmässä vaiheessa alueelle rakennetaan uusi johtoyhteys Kontiosuon jäteasemaa syöttävästä johdosta. Nykyinen sähköverkosto korvataan uudella verkolla alueen rakentamisen yhteydessä. Alueelle on laadittu sähkönjakeluverkon yleissuunnitelma. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto myös kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Vastine: Caruna Espoo Oy:lta pyydetään lausunto luonnosvaiheessa ja jos on tarvetta, lausunto pyydetään myös ehdotusvaiheessa. 8. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pelastusviranomainen näkee sammutusvesihuollon turvaamisen välttämättömänä uudella suunnitellulla työpaikka-alueella. Sammutusvesihuolto on turvattu, mikäli suunnitteilla olevalle alueelle rakennetaan vesiasemia siten, ettei matka niistä kiinteistölle ylitä 500 metriä. Vesiasemien tavoiteltava tuotto on 5000 l/minuutti, mutta minimituottona voidaan pitää 2500 l/minuutti. Alueelle saatetaan rakentaa tulevaisuudessa rakennuksia, jotka edellyttävät automaattisen sammutuslaitteiston asentamisen. Vesijohtoverkosto kannattaa suunnitella siten, että se mahdollistaa toimimisen automaattisten sammutuslaitteistojen vesilähteenä. Usein tämä tarkoittaa syöttöä kahdesta suunnasta. Joensuun kaupungin laajeneminen Pielisjoen itäpuolella aiheuttaa pelastuslaitokselle tarpeen arvioida palvelujensa kattavuutta. Uusille nyt kaavoitettaville ja jo rakennetuille alueille pelastuslaitoksen toimintavalmiusajat ovat pitkähköjä. Palveluntarpeen määrittää alueelle tuleva toiminta. Pelastusviranomaisella ei ole muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastine: Vesiasemien sijainti suunnitellaan kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä. Kunnallistekniikan suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesiasemien välinen etäisyys. Pelastuslaitoksen suosittelemiin tavoiteltaviin vedentuottoihin ei Papinkankaalla päästä. Veden tuottoa rajoittaa rakennetun vesijohtoverkoston runkoputkisto. Papinkankaalle on tarkoitus johtaa vettä Karhunmäen puolelta vt6:n alitse. Karhunmäen rakennettu runkoputkisto on rajoittava tekijä veden johtamisen kannalta. Papinkankaalle rakennetaan vesijohtoverkon runkoputkisto koolla DN 200 ja jakeluputkisto koolla DN 150. Tällöin sammutustilanteessa, jossa otetaan vettä 20 l/s, vedenpaine putoaa tasolle 2,5 bar. LIITE 3 5/6 Rakennuksien suunnittelussa on erikseen otettava huomioon niiden sammutusveden tarve. Rakennuslupaharkinnan yhteydessä tutkitaan rakennuskohtaiset edellytykset palotilanteisiin varautumisen kannalta Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaisesti. 9. Fingrid Fingridin 110 kV voimajohtoa Pamilo - Puhos varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 46 metriä leveälle johtoalueelle. Voimajohdon johtoalue muodostuu 26 metriä leveästä johtoaukeasta ja sen molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat ulottuvat nykyisin molemmin puolin 13 metrin päähän 110 kV voimajohdon keskilinjasta. Fingridillä on kuitenkin pitkän aikavälin tavoitteena päivittää voimajohtojen rakennusrajat reunavyöhykkeiden takareunaan siten, että rakennusrajoitusalue kattaa koko 46 metriä leveän voimajohtoalueen. Asemakaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään koko voimajohtoalueen leveyttä. Vastine: Asemakaavoitettava alue rajautuu voimajohtoalueen reunaan. Voimajohtoaluetta ei asemakaavoiteta tällä kertaa. Pyydettyä lausuntoa eivät jättäneet: Puhas Oy, Elisa Oyj, Joensuun seudun luonnonystävät ry, Itä-Suomen poliisilaitos, Liikennevirasto, Joensuun latu ry, Itä-Suomen aluehallintovirasto, TeliaSonera Oy ja Telekarelia. Mielipiteet: 1. Jorma ja Marjatta Kähkönen Pyydämme huomioimaan, että kaavoitus ei loukkaa Papinkankaantiellä olevaa omakotitaloasutusta (4 taloa). Meillä on vuokratontti Papinkangas 47:0 tilasta, määräala noin 4700 m2. Vuokraoikeus on siirretty 1978 ja jatkettu 2008 vuoteen 2017. Sopimusta on jäljellä noin 4 vuotta. Olemme rakennuksia 35 ylläpitäneet ja peruskorjanneet sekä laajentaneet 35 vuoden ajan itseämme varten. Toiveenamme on vielä saada asua loppuikämme tässä. Ikää on 66 ja 67 vuotta. Tonttia voi tarvittaessa pienentääkin länsi laidalta. Siltä puolelta on vanha sauna purettu ja tontin osalle ei ole käyttöä. Voisimme vuokrata määräalaa edelleen tai ehkä ostaakin teollisuustonttina. Oheisrakennuksissa on tilaa 150 -200 m2 esimerkiksi pienkorjaamoa tai varastointia varten. LIITE 3 6/6 Kaupungilla on omia maitakin Papinkankaalla varmasti riittävästi. Lienee tässä vaiheessa helpompi siirrellä ”rakentamattomia tehtaita” ja teitä, kuin jo rakennettuja tiloja. Toivomme päästävän rakentavassa hengessä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Vastine: Papinkangas asemakaavoitetaan työpaikka-alueeksi. Asemakaava ei silti estä nykyisten omakotitaloasukkaiden asumista alueella. Tavoitteena kaupungilla kuitenkin on, että nykyiset asukkaat jäävät alueen viimeisiksi asukkaiksi. Se tarkoittaa sitä, että kun nykyiset asukkaat muuttavat alueelta pois, niin omakotitalokiinteistöt tulee myydä työpaikkatontteina eteenpäin. Kähköset voivat jatkaa asumistaan vuokra-alalla. Kaupunki voi jatkaa vuokrasopimusta Kähkösten kanssa muutaman vuoden pituisissa jaksoissa. Kun Kähköset muuttavat pois, niin vuokra-alasta muodostetaan työpaikkatontti. Kaupungilla ei ole tarvetta pienentää Kähkösten vuokra-alaa toistaiseksi. 2. Kari ja Sari Penttinen Pyydämme ottamaan huomioon uuden Papinkankaantien linjauksen, joka mahdollisesti halkaisee tontin Koivula 45:11 puoliksi pihan kohdalta. Onko tielinjausta mahdollista siirtää? Maa-aluetta on tarjolla kauempana pihapiiristä. Vastine: Papinkankaantien uusi linjaus on sijoitettu mahdollisimman etäälle pihapiiristä. LIITE 4 1/2 LIITE 4 2/2 LIITE 5 1/2 LIITE 5 2/2 LIITE 6 1/5 PAPINKANKAAN TYÖPAIKKA-ALUE Asemakaava Kaavoitusohjelman työ nro 1646 Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja kaavoituksen vastineet Mielipiteitä ei jätetty asemakaavaluonnoksesta LAUSUNNOT: 1. Pohjois-Karjalan ELY–keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Papinkankaan kaavoituksen tavoitteena on turvata työpaikkatonttien saatavuus erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille kaavoittamalla uusi työpaikka-alue. Alueelle kaavoitetaan myös vähittäiskaupan suuryksikkö. Valmisteilla olevan maakuntakaavan 4. vaiheen kaavaluonnoksessa 26.5.2014 alueelle on osoitettu teollisuusaluetta (T) sekä tilaa vaativan kaupan suuryksikkö (kme), jonka enimmäismitoitus on 30 000 k-m2. Iiksenvaaran-Ketunpesien-Papinkankaan osayleiskaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä aluevaraus vähittäiskaupan suuryksikölle (KM-1). KM-1 -alueen kaavamääräys kuuluu: 'Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa sellaisia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikköä. ' ELY -keskus esittää, että asemakaavaluonnoksessa esitettyä KM-1 -alueen kaavamääräystä tulee tarkentaa ottaen huomioon em. osayleiskaavaehdotuksen kaavamääräys tilaa vaativan erikoistavaran kaupasta. Osayleiskaava tulee hyväksyä ennen asemakaavan hyväksymistä. Vastine: Hyväksytyssä maakuntakaavan 4. vaiheessa tilaa vaativan kaupan suuryksikölle asetettu enimmäismitoitus 20 000 k-m2 on huomioitu asemakaavaehdotuksessa. KM2 –korttelialueen rakennusoikeus on mitoitettu maakuntakaavan mukaisesti. KM-2 –korttelialueen käyttötarkoitusta osayleiskaavan linjauksen mukaiseksi. tarkennettiin yleisellä määräyksellä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Iiksenvaaran – Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaavan kokouksessaan 29.9.2014 § 123. Osayleiskaava ei ole toistaiseksi lainvoimainen, koska siitä on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. LIITE 6 2/5 2. Pohjois-Savon ELY- keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue ELY-keskus on kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa tuonut esiin, että kaavan liikenteelliset vaikutukset tulee tarkastella huolellisesti, jotta voidaan varmistaa katuverkon ja Karhunmäen eritasoliittymän toimivuudesta tilanteessa jossa koko Papinkankaan työpaikka-alue on toteutunut. Kaavaselostuksessa on tekstimuodossa kuvattu liittymien toimivuustarkastelua ja todettu, että ennen vuotta 2050 tulee eritasoliittymän rampin päiden sujuvuutta parantaa. ELY-keskus toteaa, että kaavaselostuksessa tulee tarkentaa millä ennakoidulla liikennemäärällä parannustarve ylittyy. Samoin liittymätarkasteluissa tulee varmistaa, että eritasoliittymän ja Papinkankaantien välinen etäisyys (200 metriä) on riittävä tilanteessa, jossa myös Papinkankaan eteläisen työpaikka-alueen liikennöinti ohjautuu ko. liittymästä. Lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskus huomauttaa, että kaavaselostuksessa mainitun mahdollisen kevyen liikenteen reitin soveltuminen radan vt 6:n alitukseen tulee varmistaa Liikennevirastosta. Pohjois-Savon ELY-keskuksella ei tässä vaiheessa ole muuta huomautettavaa kaavaluonnokseen. Vastine: Vt 6:n rautatiealitukseen rautatien molemmille puolille on varattu tilaa ulkoilureittiä varten. Varaukset on jo rakennettu vt 6:n parantamisen yhteydessä. Vt 6 itäramppien kiertoliittymän ja tulevan Kouvonkatu – Papinkankaantie kiertoliittymän välinen etäisyys tulee olemaan noin 190 metriä. Eritasoliittymän nykyiset järjestelyt sekä Papinkankaantien ja Kuormaajantien liittymän yleissuunnitelman mukaiset järjestelyt riittävät vielä Papinkankaan pohjoisen alueen (jatkossa PAP I) kokonaan toteuduttuakin. Eritasoliittymän länsiramppien ja Kouvonkadun risteyksessä Papinkankaan liikennemäärät voivat Synchro 6:n mukaan vielä PAP I:n valmistumisen jälkeisestä tilanteesta kasvaa 13 %, jotta nykyjärjestelyillä vielä pärjätään. Silloin Joensuun suunnasta moottoritieltä tulee tunnissa arviolta noin 380 Papinkankaalle ja noin 130 Karhunmäkeen pyrkivää autoa. Papinkankaalle kääntyvät joutuvat väistämään noin 600 auton tuntiliikennettä. Tällöin jono Joensuusta tulevalla rampilla on pisimmillään noin 250 m ja 95 % varmuudella noin 210 m tai alle sen. Pisimmillään jono jää noin 40 m päähän rampin nokasta. Edellä kuvatussa tilanteessa ollaan siinä rajalla, että tarvitaan Kouvonkadun ja Vt 6:n länsiramppien risteyksessä kiertoliittymä, johon samalla kannattanee tulevaisuutta varten rakentaa myös oikealle kääntymiskaista moottoritieltä pohjoisesta. Vt 6:n itäramppien ja Papinkankaantien kiertoliittymän kapasiteetin raja tulee vastaan likimäärin silloin, kun Papinkankaalta tulee tunnissa 970 – 980 autoa, jotka joutuvat väistämään noin 210 kiertotilassa ajavan auton tuntiliikennettä. Tällöin voidaan harkita oikealle kääntymiskaistan rakentamista Papinkankaalta moottoritielle pohjoiseen. Edellä mainitut liikennemäärät syntyvät kuitenkin vasta sitten, kun LIITE 6 3/5 Papinkankaan liikennemäärät ovat kasvaneet 20 % PAP I valmistumisen jälkeisestä tilanteesta. PAP I:sen tontit on luovutettu arviolta 10 – 15 vuodessa, jos talous alkaa vetämään. Alueen rakentaminen Käpykankaan tasoiselle aluetehokkuudelle tulee kestämään 3040 vuotta. Nykyisiä liikennejärjestelyjä joudutaan muuttamaan arviolta 2030- tai 2040 –luvulla. 3. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Papinkankaan vähittäiskaupan suuryksikkö -merkintä asemakaavassa on perusteltu. Merkintä ei salli päivittäistavarakaupan rakentumista. Maakuntakaavan 4. vaiheessa on esitetty tilaa vaativan kaupan suuryksikkö ko. alueelle osana Joensuun kaupunkiseudun kaupan tulevaisuuden rakennetta. Enimmäismitoitukseksi Papinkankaan tilaa vaativan kaupan suuryksikölle (kme) on maakuntakaavaluonnoksessa esitetty 30 000 k-m'. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto katsoo Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaavaluonnoksen olevan maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaavan 4. vaiheen hyväksyminen tulisi tapahtumaan keväällä 2015 ja vahvistaminen aikaisintaan keväällä 2016 mikäli maakuntakaavassa voidaan edetä suunnitellusti. Vaikka tilaa vaativan kaupan suuryksikön asemakaavoitus voi vielä edetä ilman erillistä maakuntakaavamerkintää, on kuitenkin tärkeä varmistaa että asema-, yleis- ja maakuntakaavan ratkaisuissa enimmäismitoituksineen ja muine tavoitteenasetteluineen edetään samansuuntaisesti. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole huomauttamista kaavaluonnokseen. Vastine: Maakuntakaava on edennyt sitten asemakaavan luonnosvaiheen. Maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2015. Papinkankaan asemakaavaehdotus on laadittu maakuntakaavan ja osayleiskaavan linjauksien mukaisesti. KM-2 – korttelialuetta on pienennetty ja sen rakennusoikeus on mitoitettu maakuntakaavan 4. vaiheen enimmäismitoitukseen sopivaksi. Rakennusoikeus on hieman alle 20 000 k-m2. 4. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu Kaavaluonnos huomioi alueen luonnonarvot tarvittavassa laajuudessa. Syyläkuusen kasvupaikalle tulee kyseiseen TKL-kortteliin varata riittävä suojavyöhyke puun ympärille. Liikennemelu on huomioitu riittävillä etäisyyksillä VT6:sta ja llomantsin radasta. Vastine: Syyläkuusen ympärille merkittiin suojavyöhyke, ja puu merkittiin maisemallisesti merkittäväksi puuksi, joka on rakennus- ja muissa hankkeissa otettava huomioon. Alueelle ei sijoiteta melulle arkoja toimintoja. LIITE 6 4/5 5. Joensuun Vesi Kaava-alueelle rakennetaan syöttövesijohto yhdestä suunnasta Karhunmäen asuinalueelta, joten kiinteistöjen mahdollisten automaattisten sammutuslaitteiden vaatima sammutusvesi on tarvittaessa järjestettävä kiinteistökohtaisella sammutusvesisäiliöllä. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen luonnosvaiheen aineistoon. Vastine: Rakennuslupaharkinnassa otetaan huomioon rakennusten sammutusvesitarpeet. 6. Fortum Power and Heat Oy Papinkankaan työpaikka-alue sijaitsee kaukana nykyisistä kaukolämpöputkistolinjoista. Lähimmät lämpöputket sijaitsevat Karhumäessä. Papinkankaan työpaikka-alue tullaan rakentamaan tiiviisti. Alueen yhteenlaskettu kaukolämpöteho tulee olemaan n. 4MW, mikä antaa hyvät mahdollisuudet kaukolämpötoiminnalle. Lopulliset päätökset kaukolämpötoiminnan aloittamiselle teemme vasta sitten kun alueen rakentaminen alkaa, ja kun selviää kuinka monet asiakkaat liittyvät kaukolämpöön ja kuinka tiivisti alue rakentuu. Toivomme pääsevämme mukaan jatkossa alueen kehittämiseen omalta osaltamme. Vastine: Joensuun kaupungin yhdyskuntasuunnittelu tulee jatkossakin pitämään Fortumin ajan tasalla Papinkankaan etenemisestä. 7. Caruna Espoo Oy Alueelle on laadittu sähkönjakeluverkon yleissuunnitelma, joka on toimitettu OAS vaiheen lausunnon yhteydessä. OAS -vaiheen yleissuunnitelmassa KM-2 alueen sähkönjakelua varten varattua ETalue on kaavaluonnoksessa yhdistetty pumppaamolle varatun alueen kanssa. Asiasta keskusteltiin suunnittelupalaverissa. Tarkasteltuamme kaavaluonnosta olemme kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että muuntamoalue tarvitaan keskeisemmälle paikalle KM-2 aluetta, jotta koko alueen sähkönjakelu voidaan varmistaa luotettavasti. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto myös ehdotusvaiheessa. Vastine: KM-2 –korttelialueen keskelle lisättiin ET-alue muuntamoa varten. LIITE 6 5/5 8. Fingrid Fingridillä ei ole huomauttamista asemakaavaluonnoksesta. Edellisessä lausunnossa mainitut asiat voimajohdon rajoituksista maankäytön suunnittelulle on kuitenkin otettava huomioon myös jatkosuunnittelussa. Vastine: Edellisen lausunnon asiat huomioidaan jatkosuunnittelussa. 9. Joensuun Latu ry Joensuun Latu ry on tyytyväinen kyseessä olevaan asemakaavaluonnokseen, koska yhdistykselle tärkeät ulkoilureittiyhteydet Karhunmäestä Iiksenvaaralle säilyvät katkeamattomana ja turvallisena. Rautatien eteläpuolitse luonnoksen pohjoisosaan merkitty ulkoilureitti lmatrantien (Vt6) alikulkuvarauksen kautta ja Iiksenvaaran - Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti on "suojassa" muilta rakentamispaineilta. Vastine: Joensuun kaupungin yhdyskuntasuunnittelu huomioi ulkoilureittien pääyhteydet aina yleis- ja asemakaavoissa. Seuraavat toimijat ilmoittivat, että heillä ei ole lausuttavaa tai huomautettavaa: Aluehallintovirasto, liikennevirasto, pelastuslaitos, Itä-Suomen poliisilaitos ja Museovirasto. Pyydettyä lausuntoa eivät jättäneet: Puhas Oy, Elisa Oyj ja Joensuun seudun luonnonystävät ry.
© Copyright 2024