Hallituksen pöytäkirja 30.3.2015
HÄMEENKYRÖN KUNTA ASIALISTA HALLITUKSEN KOKOUS 6/2015 Kokousaika 30.3.2015, klo 17.00 – 19.43 Paikka Kunnantalo, valtuustosali Asiat 38 - 40 Kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys on paikalla kokouksen alussa. Asialista H 38 § Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava; hyväksyminen ....................................... 81 H 39 § Tilinpäätös 2014 .............................................................................................................. 84 H 40 § Hallintosäännön uudistaminen; lausuntopyyntö lautakunnille .................................... 86 Ilmoitukset...................................................................................................................................... 90 HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2015 KOKOUSAIKA 30.3.2015, klo 17.00 – 19.43 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET pj Jouni Ovaska I vpj Päivi Leskinen II vpj Rauno Mäki j Päivi Hiltunen j Maria Härkki-Santala j Heimo Nordfors j Maarit Lepistö j Esa Järvenpää j Vilho Ponkiniemi MUUT SAAPUVILLA OLLEET Kirsi Parhankangas Kauno Perkiömäki Mauri Lepola VIRANHALTIJAT Antero Alenius Tiina Paloranta 80 vj vj vj vj vj vj vj vj vj Pasi Eloranta Harri Isomuotia Erkki Rikala Raija Mäensivu Susanna Palomäki Anna-Kaisa Immonen Jukka Juvonen Jarmo Järvinen Raija Westergård valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapj valtuuston II varapj. este kunnanjohtaja, esittelijä talousjohtaja, ptk-pitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT §:t 38 - 40 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Hallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Esa Järvenpään ja Vilho Ponkiniemen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Jouni Ovaska Pöytäkirjanpitäjä Tiina Paloranta PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika 7.4.2015, klo 12.00 mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Esa Järvenpää Vilho Ponkiniemi PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ 7.4.2015, klo 12.00 – 15.00 kunnantalossa, arkistosihteerin työhuoneessa. Hallintopalvelusihteeri Erja-Riitta Myllymäki HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä Hallitus H 38 § ___ 81 30.3.2015 HARJUNREUNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA; HYVÄKSYMINEN HARJUNREUNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA ____ ASEMAKAAVOITUS; POHJOINEN TEOLLISUUSALUE Hallitus 14.3.2011, 29 § Liite Kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys, puh. 050 310 0899: Mreal Oyj ja Metsäliitto Osuuskunta pyysivät 11.2.2009 kuntaa laatimaan asemakaavan pohjoiselle teollisuusalueelle. Kunnanhallitus hyväksyi maankäyttösopimuksen kaavoitusta koskien 14.4.2009 § 69. M-real ja Metsäliitto sittemmin esittivät, että kaavoitus keskeytettäisiin. Voimalaitoshanketta koskeva ympäristölupahakemus oli nähtävillä 2.9.-1.10.2010 ja rakennuslupahakemus jätettiin 19.1.2011. Hanke on etenemässä. Sahan alueen asemakaavoitus Pohjoiselle teollisuusalueelle ei olla siis sijoittamassa voimalaitosta. Alueen asemakaavoittaminen on kunnan edun mukaista ja tarpeen teollisen toiminnan jatkumiseksi ja kehittämiseksi. Kaavanmuutoksen vireille asettamista varten on konsultti laatinut osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitusyksikön tilaamana. Esitys: Päätös: HALLITUS 1. käynnistää pohjoisen teollisuusalueen asemakaavan laatimisen ja hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 2. toteaa Mreal Oyj:n ja Metsäliitto Osuuskunnan 11.2.2009 tekemässään aloitteessa pyytämän kaavoitushankkeen keskeytyneen HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote: - kaavoitusarkkitehti (toimeenpanovastuu) _________ HARJUNREUNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus Kokouspäivämäärä 82 30.3.2015 Hallitus 1.7.2013, 82 § Harjunreuna teollisuusalueen asemakaava käsittää Kyrösjärven Liitteet rannalla sijaitseva entisen sahan ja Kauhtuan venesataman alueen, rajoittuen aina valtatiehen ja Kyröskoskenharjun asuinalueisiin. Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä. Teollisuusalueiden laajuutta on kavennettu viranomaisten lausuntojen mukaisesti ja tarkennettu asuinalueiden melumääräyksiä sekä lisättiin osallisia osallistumis- ja arviointiohjelmaan. Kaavaluonnoksesta ei jätetty kuin yksi huomautus eli lähialueen asukkaan mielipide. Kaavaehdotus esitetään nyt nähtäville asetettavaksi muistutusten jättämistä varten 30pv ajaksi. Sen jälkeen siihen voidaan vielä tehdä tarpeen vaatiessa muutoksia, jonka jälkeen kaavaehdotus voidaan viedä hyväksyttäväksi kunnanvaltuustolle. Kaavaehdotuskartta merkintöineen, kaavaselostus ja vastineraportti liitteenä. Esitys: HALLITUS asettaa kaavaehdotuksen nähtäville ja lähettää sen lausunnoille kesän ajaksi. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote: . kaavoitusarkkitehti (toimeenpanovastuu) _________ HARJUNREUNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA; HYVÄKSYMINEN Hallitus 30.3.2015, 38 § Liitteet Harjunreunan teollisuusalueen asemakaavoittamisella pyritään saattamaan Kyröskosken entisen sahan ja kartonkitehtaan kuorimon alue lähiympäristöineen asemakaavaan ja mahdollistaa mm. energiapuun tuotanto alueella. Harjunreunan eli Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava oli nähtävillä jo vuonna 2013. Kaavasta saatiin lausuntoja, joissa edellytettiin viranomaisneuvottelua ja lisäselvitysten laatimista ennen kaavan eteenpäin viemistä. Viranomaislausuntojen lisäksi kaavasta jätettiin vain yksi muistutus. Kaavasta on tehty lisäselvityksiä ja kaavakarttaan on lisätty vastaavia merkintöjä mm. melun, liito-oravien suojapuuston ja hulevesien käsittelyn ja johtamisen osalta. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus Kokouspäivämäärä 83 30.3.2015 Kaavaan merkittyjä teollisuusalueita on vähennetty, liito-oravan alueille on jätetty enemmän suojapuustoa, teollisuusalueille on lisätty melurajoituksia, suojaviheralueiden ja pohjavesiä koskevia merkintöjä on täydennetty ja istutettavia alueiden osia on laajennettu. Kaavalla mahdollistetaan kuitenkin olemassa olevan teollisuusalueen kehittäminen. Kaikki merkittävimmät selvitykset on tehty. Alueen toimijalla on voimassa oleva ympäristölupa. Kunnanhallitus on hyväksynyt maankäyttösopimukset maanomistajien kanssa. Kaava-aineistoon kuuluu vastineraportti muistutuksiin ja lausuntoihin. Kaavakartta, kaavaselostus ja vastineraportti ovat esityslistan liitteenä. Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE Harjunreunan asemakaavan hyväksymistä. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus H 39 § Kokouspäivämäärä 84 30.3.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 Hallitus 30.3.3015, 39 § Liite, tasekirja Talousjohtaja Tiina Paloranta, puh. 050 596 7522: Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä (Kuntalaki 68 §). Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, jolla on kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitase liitteineen. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa (Kuntalaki 69 §). Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi (Kuntalaki 70 §). TILINPÄÄTÖS 2014 Tuloslaskelma tilikauden tulos on ylijäämäinen 832 778 euroa ulkoiset toimintatuotot 10,5 milj. euroa vähenivät 2 % edellisestä vuodesta ja toimintakulut 63,8 milj. euroa vähenivät 0,2 % edellisestä vuodesta toimintakate 53,2 milj. euroa pieneni edellisestä vuodesta 0,1 % verotulot 35,8 milj. euroa kasvoivat 6,4 % edellisestä vuodesta valtionosuudet 21 milj. euroa vähenivät 1,2 % vuosikate on 3,6 milj. euroa Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä Hallitus 85 30.3.2015 Talousarvion toteutuminen verotulot ylittivät talousarvion, toteutumisprosentti 103 valtionosuuksien toteutumisprosentti 101 käyttötalouden tulot 18,1 milj. euroa, toteutumisprosentti 99,8 käyttötalousmenot 71,3 milj. euroa, toteutumisprosentti 97 nettomenot 53 milj. euroa, toteutumisprosentti 96,1 investointimenot 14,6 milj. euroa, toteutumisprosentti 95 Tase - lainamäärä vuoden lopussa 22,9 milj. euroa, 2163 euroa/asukas (1542 vuonna 2013) Liite: tasekirja 2013 Esitys: Päätös: HALLITUS 1. hyväksyy ja allekirjoittaa kunnan tilinpäätöksen vuodelta 2014 ja antaa sen tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan tarkastettavaksi 2. esittää VALTUUSTOLLE, että tilikauden ylijäämä siirretään taseen Tilikauden yli-/alijäämätilille 3. oikeuttaa talousjohtajan tekemään tasekirjaan teksti- ja numeroaineistossa mahdollisesti esiin tulevien virheiden oikaisut ja tarvittavat täydennykset. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. --Hallitus piti tauon tämän asian käsittelyn aikana klo 18.20 – 18.27. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä Hallitus H 40 § ___ 86 30.3.2015 HALLINTOSÄÄNNÖN UUDISTAMINEN; LAUSUNTOPYYNTÖ LAUTAKUNNILLE HALLINTOSÄÄNNÖN UUDISTAMINEN Hallitus 16.3.2015, 37 § Kuntalaki 16 § määrää, että kunnalla on oltava hallinnon järjestämiseen säännöt. Säännöissä määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallasta ja tehtävien jaosta. Kuntalain 50 § määrää hallintosäännöstä: Valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) 11) 12) 13) 14) 15) toimielinten kokoontumisesta; varajäsenten kutsumisesta; toimielimen puheenjohtajan tehtävistä; kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta; kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa; muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa; toimielinten kokoukseen osallistumisesta 56 a §:ssä tarkoitetun videoneuvotteluyhteyden avulla sekä siitä, miten kunta huolehtii, että tähän tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä; esittelystä; pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja nähtävänä pitämisestä; asiakirjojen allekirjoittamisesta; asiakirjoista perittävistä lunastuksista sekä tiedon antamisesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyllä tavalla perittävistä maksuista ottaen huomioon, mitä mainitun lain 34 §:ssä säädetään; tiedottamisesta; menettelystä otettaessa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi; kunnan taloudenhoidosta; sekä hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Hallintosäännön uudistamisen valmistelu aloitettiin 2014 keräämällä vastaavan tyyppisten kuntien hallintosääntöjä ja selvittämällä niiden Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus Kokouspäivämäärä 87 30.3.2015 soveltumista Hämeenkyrön tarpeisiin. Valmistelussa otettiin huomioon myös uuden Kuntalain valmistelu siinä määrin kuin se lakiehdotuksen kannalta on mahdollista. Valmistelun vaiheita on selostettu suullisesti hallitukselle ja valtuustolle. Johtosääntöuudistusta valmisteltiin useissa johtoryhmän kokouksissa ja erityisesti syyskuussa Petäyksessä pidetyillä kokouspäivillä. Tällöin saatiin määriteltyä organisaation rakenne ja vastuualueet, osavastuualueet yhdenmukaisesti . Hallintosäännön uudistaminen on erittäin laaja asia. Uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää kunnan sääntökokoelmaa yhdistämällä samaan sääntöön monta aiemmin erillisenä ollutta sääntöä ja sovittaa ne toisiinsa yhteensopiviksi. Tämän säännön lisäksi jää silti tehtäväksi erillispäätöksiä. Näitä on lueteltu hallintosäännössä. Hallintosäännön tarkoituksena on määritellä kunnan toimivaltarakenne ja organisaatiorakenne. Uuden säännön valmistelun periaatteena on ollut aikaansaada johdonmukainen ja yhdenmukainen sääntö. Pyrkimys on ollut tehdä sääntö ilman ristiriitaisuuksia. Tämä sääntöuudistus ei muuta suoraan organisaatiorakennetta muuten kuin nimien osalta. Ympäristölautakunnan toiminta muuttuu tämän säännön myötä niin, että hallinnolliset tehtävät siirtyvät siltä tekniselle lautakunnalle. Delegointiaste on pidetty pääosin ennallaan, mutta päätösvallan yhtenäistäminen aiheuttaa joitakin muutoksia. Sisältö: Uudella hallintosäännöllä korvataan entiset, alla luetellut säännöt: hallintosääntö hallituksen johtosääntö perusturvan johtosääntö sivistyslautakunnan johtosääntö teknisen lautakunnan johtosääntö ympäristölautakunnan johtosääntö taloussääntö luottamushenkilöiden palkkiosääntö tarkastussääntö Valmistelun eteneminen: hallitus käsittelee sääntöluonnosta ensimmäisen kerran 16.3.2015 Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä Hallitus 88 30.3.2015 - hallitus lähettää sääntöluonnoksen lausunnoille lautakuntiin 30.3.2015 1.4.2015 hallintosääntöä esitellään valtuustolle ja lautakunnille yhteistilaisuudessa hallitus käsittelee lausunnot 25.5. ja päättää esityksen tekemisestä valtuustolle valtuusto hyväksyy hallintosäännön 15.6.2015 Uuden kuntalain myötä joudutaan tekemään uudistuksia nyt esitettävään sääntöön. Niitä tehdään sitten kun laki on voimassa. Sääntöä on jatkossa tarkoitus päivittää vuosittain tai aina tarpeen mukaan. Oheismateriaalina on hallintosääntöluonnos ja kunnan organisaatiokaavio uuden säännön mukaisin termein. Esitys: HALLITUS käsittelee hallintosäännön ja muiden sääntöjen kokonaisuutta, organisaatiorakennetta ja päätösvallan tasoja ja sääntelyn yksityiskohtia. Seuraavassa kokouksessa hallitus päättää luonnoksen lähettämisestä lausunnoille. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. _________ HALLINTOSÄÄNNÖN UUDISTAMINEN; LAUSUNTOPYYNTÖ LAUTAKUNNILLE Hallitus 30.3.2015, 40 § Edellisellä kerralla käsiteltyyn hallintosäännön luonnokseen on tehty korjauksia. Hallintosääntöluonnos on oheismateriaalina, samoin siihen liittyvä lakiliite sekä organisaatiokaavio. Hallintosääntö lähetetään lautakunnille lausunnolle. Sääntöluonnos menee myös yhteistyötoimikunnalle lausunnolle. Lausunnot on annettava 11.5.2015 mennessä. Lautakuntien toivotaan lausunnoissa keskittyvän erityisesti oman toimialan ratkaisuvalta-asioihin. Esitys: HALLITUS lähettää hallintosääntöluonnoksen lausunnoille lautakuntiin ja yhteistyötoimikunnalle. Lausunnot pyydetään 11.5.2015 mennessä. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus Kokouspäivämäärä 30.3.2015 Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri 89 HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus Kokouspäivämäärä 90 30.3.2015 ILMOITUKSET Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet 1. Sisäisen tarkastuksen raportti 2014 on sataman kiertokansiossa. Raportti on luettavissa perjantaina. 2. Teknisen lautakunnan lautakuntaedustajan raportti. 3. Päivi Hiltusen raportti maakuntavaltuuston kokouksesta. Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä _____/_____ 20___ Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri _______________________________________________ Hallintopalvelusihteeri Hämeenkyrön kunta Hallitus MUUTOKSENHAKUKIELTO Kokouspäivä 30.3.2015 Pykälät 38, 39, ja 40 Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan oikaisu-vaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 38, 39 ja 40 HallintolainkäyttöL 5 §:n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Valituskieltojen perusteet Muu peruste, mikä Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 108 Hämeenkyrö Täyttämispvm 27.03.2015 Kaavan nimi Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm 19.06.2013 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 14.03.2011 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 108-132 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 102,3400 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 102,3420 2,9630 0,9 46,1 21,7 6,6687 22,4229 6,5 21,9 Rakennussuojelu Yhteensä Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 73616 0,07 2,9 7407 0,25 0,9045 47,2176 22,1653 Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Ei-omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [%] 4522 61687 0,50 0,13 Pinta-alan muut. [ha +/-] 102,3420 2,9630 Kerrosalan muut. [km² +/-] 73616 7407 0,9045 47,2176 22,1653 4522 61687 6,6687 22,4229 Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] m²] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä AO P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä KTY T yhteensä T TY V yhteensä VL R yhteensä L yhteensä Kadut Kev.liik.kadut LV E yhteensä EMT EV S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 102,3420 2,9630 2,9630 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 73616 0,07 2,9 7407 0,25 100,0 7407 0,25 0,9045 0,9045 47,2176 39,9830 7,2346 22,1653 22,1653 0,9 100,0 46,1 84,7 15,3 21,7 100,0 6,6687 5,0180 0,0966 1,5541 22,4229 0,7024 21,7205 6,5 75,2 1,4 23,3 21,9 3,1 96,9 4522 4522 61687 39983 21704 0,50 0,50 0,13 0,10 0,30 Pinta-alan muut. [ha +/-] 102,3420 2,9630 2,9630 Kerrosalan muut. [km² +/-] 73616 7407 7407 0,9045 0,9045 47,2176 39,9830 7,2346 22,1653 22,1653 4522 4522 61687 39983 21704 6,6687 5,0180 0,0966 1,5541 22,4229 0,7024 21,7205 RAPORTTI 16X191688 25.11.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA Harjunreunan hulevesiselvitys 16X191688 25.11.2014 Copyright © Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 Yhteystiedot PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. 010 3311 Faksi 010 33 26600 www.poyry.fi Pöyry Finland Oy Valokuvat: Leena Sänkiaho Revisio Alkuperäinen Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. Tarkastaja/asema/allekirj. Copyright © Pöyry Finland Oy 25.11.2014 Leena Sänkiaho/Pääsuunnittelija/ Pete Ahonen/Projektipäällikkö/ 16X191688 25.11.2014 1(19) Sisältö 1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 2 2 NYKYTILANNE ............................................................................................................... 3 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 Topografia ........................................................................................................................... 6 Tulvariskialueet ................................................................................................................... 7 Maaperä ja pohjavesialueet .................................................................................................. 8 Pilaantunut maaperä ............................................................................................................. 8 Ympäristöluvat .................................................................................................................... 8 3 HULEVESIEN MUODOSTUMINEN ............................................................................ 10 4 HULEVESIEN HALLINTA............................................................................................ 12 4.1 4.2 4.3 4.4 Hulevesien laadun hallinta ................................................................................................. 12 T-2, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue .............................................................. 14 TY-1, Teollisuusrakennusten korttelialue ........................................................................... 17 AO, Erillispientalot ............................................................................................................ 18 5 YHTEENVETO ............................................................................................................... 19 Liitteet Liite 1 Liite 2 Copyright © Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinnan nykytila Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 16X191688 25.11.2014 2(19) 1 JOHDANTO Hämeenkyrön Harjunreunan teollisuusalueelle on laadittu asemakaavaehdotus (19.6.2013). Kaava-alue kattaa noin 102,1 ha alueen Kyrösjärven ja Vaasantie väliseltä alueelta. Noin 30 ha kaava-alueesta on teollisuusaluetta, josta noin 20 ha on jo rakennettu. Metsä Board Oy:n kartonkitehtaan kuorimo ja puiden varastoalue kattaa noin 5 ha alueen ja Metsäliitto Osuuskunnan energiapuulajikkeiden haketus- ja murskausalue alle 5 ha alueen. Metsä Wood Oy:n sahan toiminta (n 10 ha) on päättynyt vuonna 2011. Muuten kaava-alue on ollut maa- ja metsätalouskäytössä mutamaa pientaloa lukuun ottamatta. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa energiantuotantoon liittyvää toimintaa sahaalueella ja saada yleiskaavan teollisuustoiminnoille tarkoitettu alue tehokkaaseen käyttöön. Kaavassa korttelialueet kattavat noin 51,4 ha alueesta ja loput alueesta säilyy viheralueena. Asemakaavaehdotuksen kaavamerkinnöissä teollisuuskiinteistöille on esitetty, että rakennuslupavaiheessa korttelialueille tulee laatia hulevesien käsittelysuunnitelma aluekohtaisina käsittelyjärjestelminä. Kaavoituksen yhteydessä on ELY-keskus antanut lausunnon, jossa mainitaan että alueelle tulisi laatia hulevesiselvitys asemakaavavaiheessa. Hulevesisuunnitelmassa arvioidaan alueen nykyisen maankäytön vaikutukset alueen hydrologiaan sekä maankäytön muutoksen vaikutukset. Suunnitelmassa hulevesien muodostumista ja mahdollisia haitallisia vaikutuksia pyritään vähentämään. Hulevesien hallintaa suunniteltaessa tulee huomioida alueen maankäyttö ja sen muutoksen vaikutukset, topografia, vastaanottavat vesistöt, pohjavesialueet sekä maaperä. Tämän suunnitelman lähtöaineistona on käytetty Hämeenkyrön kunnalta saatua kaavaaineistoa ja saha-alueen verkostotietoja. Lisäksi on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja ilmakuvia, Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistoja sekä GTK:n maaperätietoja. Alueella suoritettiin maastokäynti. Kaava-alue on esitetty kuvassa 1. Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 3(19) Kuva 1. Kaava-alue, Ilmakuva Maanmittauslaitos 2 NYKYTILANNE Suunnittelualue rajautuu idässä Kyrösjärveen, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Kyrösjärven vesi on laadultaan humuspitoista ja ravinnepitoisuudet rehevien järvien luokkaa. Lahdissa on havaittu rehevöitymistä. Kyrösjärven keskivesikorkeus vuosina 1983-2013 on ollut +83.59 (N2000). Vesistöalueen pinta-ala Kyröskosken kohdalla on 2 627 km2. Suunnittelualue on jaettu pienvaluma-alueisiin purkupisteiden, rumpujen ja avo-ojien mukaan (Kuva 2). Alueen nykyiset hulevesireitit on esitetty liitteessä 1. Pisin virtausreitti on noin 1 km harjulta purkupisteelle. Suunnittelualueesta rakennettua ja pinnoitettua aluetta on noin 20 ha. Saha-alueen ja kuorimon asfaltoiduille alueille on rakennettu hulevesiverkostoja. Muuten alueen pintavedet johdetaan avo-ojiin tai suoraan vesistöön. Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 4(19) Kuva 2. Valuma-alueet, ranta-alueet, virtaussuunnat ja hulevesikohteet. Tarkempi kuva liiteessä 1 (Maastotietokanta, Maanmittauslaitos, 2014) Valuma-alueiden 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 1.5, 1.6 ja 1.7 hulevedet kulkeutuvat saman pisteen kautta Kyrösjärveen (Kuva 3, VA1). VA 1.6. sijaitsevalta haketus- ja murskealueelta johdetaan hulevedet öljynerottimiin ja siitä edelleen avo-ojaan (Kuva 2, VA 1.6, piste 1). Valuma-alueella 1.5. on avo-ojaan toteutettu sepelipato kiintoaineen suodattamiseksi (Kuva 4A ja Kuva 2, piste 2). VA 1.4 on asfaltoitu ja alueen kuivatus on toteutettu hulevesiviemäreillä. Muuten valuma-alue on rakentamatonta pelto ja metsämaata. Alueen jätevedet johdetaan Hämeenkyrön kunnan jätevesiverkostoon. Valuma-alueen 3 pohjoisosassa sijaitsee vanha kuorimon jätevesien käsittelylammikko (Kuva 4B), joka ei ole tällä hetkellä käytössä. Valuma-alueiden 3 (Kuva 3, VA3) ja 4 hulevedet johdetaan avo-ojiin ja siitä edelleen Kyrösjärveen. Valuma-alueella 4 vedet kulkeutuvat kasvipeitteisen laakeaa avouomaa pitkin, ennen vesistöön purkautumista (Kuva 13). Valuma-alueet 2, 3 (osa alueesta), 5 ja 6 on päällystetty ja alueilla on nykyiset hulevesiverkostot. Verkostojen purkupisteet on esitetty kuvassa 2. Osa valuma-alueista on vähemmän rakennettuja ranta-alueilta, joilla ei ole tunnistettavissa olevaa purkureittiä ja vedet purkautuvat suoraan järveen. Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 5(19) Kuva 3. Valuma-alueen 1 ja 3 purku-uomat. A B Kuva 4. A)Sepelipato valuma-aluella 1.5: Virtaama hidastuu ja vesi suotautuu padon läpi. B) Vanha jätevesien käsittelylamikko valuma-alueella 3 Valuma-alueilla 1.4, 4, 5 ja 6 suoritettavan puun ja hakkeen käsittelyn ja varastoinnin takia hulevesien mukana kulkeutuu vesistöön kiintoainetta erikokoisina partikkeleina (Kuva 5A ja B), josta osa on laskeutuvia ja osa kelluu veden pinnalla. Kiintoaineen lisäksi metsäteollisuuden puukenttien hulevedet sisältävät tyypillisesti kohonneita pitoisuuksia COD:ta, BOD:ta, tanniinia ja ligniiniä. Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 6(19) A B Kuva 5. Huleveden mukana kuorimon alueelta kulkeutuvaa kiintoainesta 2.1 Topografia Kuvassa 6 on esitetty suunnittelualueesta 10m x 10m pintamalli (Maanmittauslaitos, 2012). Suunnittelualue on maastonmuodoltaan voimakkaasti vaihtelevaa. Korkeimmat kohdat sijoittuvat lounaaseen harjun alueelle, josta maanpinta laskee kohti Kyrösjärveä. Järven läheisyydessä maasto on hyvin tasaista. Kyrösjärven keskivesikorkeus vuosina 1983-2013 on ollut +83,59 (N2000). Purkuvesistön vedenpinnan korkeus vaikuttaa hulevesiverkostojen sijoitukseen, hallintamenetelmien soveltamiseen alueelle ja mitoitukseen. Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 7(19) Kuva 6. Topografia (Maanmittauslaitos, maastomalli 10 m x 10 m, 2014) 2.2 Tulvariskialueet Suunnittelualueen alavat alueet sijoittuvat Kyrösjärven tulvariskialueille. Tulvakorkeus tuhannen vuoden välein toistuvassa tilanteessa on +86,15 (N2000). Keskimäärin Tulvaalue kattaa noin neljänneksen suunnittelualueesta (30 ha) esimerkiksi suurimman osan saha-alueesta sekä osan suunnitellusta työpaikka-alueesta. Kuva 7. Tulva-alueet keskimääräiseen vedenpintaan nähden (Maastotietokanta ja maastomalli 10 m x 10 m, Maanmittauslaitos, 2014) Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 8(19) 2.3 Maaperä ja pohjavesialueet Harjun alueella maaperä on soramoreenia ja hiekkaa. Alavilla alueilla maaperä on savea, liejusavea sekä vesijättömaata (Kuva 8). Kaavassa teollisuuskorttelit sijoittuvat pääosin savikolle ja täyttömaalle. Suunnittelualue sijoittuu osin Mannanmäen (0210802) pohjavesialueelle ja pohjavesialueen suoja-alueen raja kulkee luode-kaakkosuunnassa alueen halki. Enonlähteen vedenottamo sijaitsee noin 200 m päässä suunnittelualueen pohjoisrajasta. Alueella pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa, mikä voi vaikuttaa hulevesien hallintamenetelmien valintaan. Pohjavesialueilla likaisten hulevesien (likaisia ovat muut kuin kattovedet) imeyttäminen ei ole suositeltavaa. Kuva 8. Suunnittelulaueen maaperä ja pohjavesialueen raja (GTK, Pohjamaalajit 1:20 000, 2014 ja Maastotietokanta, Maanmittauslaitos, 2014) 2.4 Pilaantunut maaperä Saha-alueella on suoritettu 1990 luvun alkupuolella pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteitä. ELY-keskuksen antaman lausunnon mukaan (21.12.2010) saha-alueen maaperästä ei ole löydetty sellaista maaperän pilaantuneisuutta, jota ei olisi jo kunnostettu tai joka vaatisi kunnostustoimenpiteitä alueen nykyisessä käytössä teollisuusalueena. Kaavassa on esitetty alue, jota käytetään pilaantuneen maaperän välivarastona. Hulevesien hallinnan kannalta nämä alueet eivät sovellu hulevesien käsittelyyn. 2.5 Ympäristöluvat Osalla alueen toimijoista on voimassa olevat ympäristöluvat, jotka kattavat myös hulevesien käsittelyn. Taulukossa 1 on esitetty voimassa olevat ympäristöluvat. Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 9(19) Taulukko 1. Suunnittelualueen toimijoiden ympäristöluvat Haltija Toiminta Hulevedet Voimassa Metsäliitto Osuuskunta Puuenergialiiketoiminta, Asfaltoidun 25.11.2011 energiapuulajikkeiden haketus- alueen ja murskausalue. öljynerotus ja hiekanerotus Metsä Board Oyj, Paperi- ja kartonkitehtaan Ei mainintaa 30.12.2003 Metsä Board Kyro ympäristölupahakemus, piha-alueen (ent. M-real Oyj) Hämeenkyrö hulevesistä. Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 10(19) 3 HULEVESIEN MUODOSTUMINEN Suunnittelualueen hulevesien muodostumiseen vaikuttaa pintavaluntakertoimet nykytilanteessa ja kaavaehdotuksen mukaisessa tilanteessa. Taulukossa 2 on esitetty alueella esiintyville maankäyttötyypeille ominaiset pintavaluntakertoimet. Taulukko 2 Pintavaluntakertoimet maankäyttötyypeittäin. Pintavaluntakerroin Metsä (jyrkkä) Metsä (tasainen) Rakennukset Liikennealueet (sora) Liikenne- ja piha-alueet (asfaltti) Pelto Muu korttelialue 0,20 0,10 0,80 0,40 0,80 0,35 Kuvassa 9 on esitetty nykyinen Harjunreunan asemakaavaehdotus. Kuva 9. Asemakaavaluonnos (19.6.2013 LUONNOS) Taulukossa 3 on esitetty valuma-alueiden pintavaluntakertoimet nykytilanteessa sekä on arvioitu asemakaavaluonnoksen vaikutusta pintavaluntakertoimiin kuvassa 9 esitetyn kaavaehdotuksen mukaan. Alueella suurin muutos hulevesien muodostumisessa tulee tapahtumaan Teollisuusrakennusten korttelialueella (TY-1). Valuma-alueille on laskettu mitoitusvirtaamat ja valuma-alueille 1.2 ja 1.7 on arvioitu viivytystilavuuden tarve perustuen nykyisen ja tulevan maankäytön aiheuttamiin virtaamamuutoksiin. Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 11(19) Taulukko 3. Valuma-alueiden pintavaluntakertoimet Metsä (jyrkkä) [ha] Metsä (tasainen) [ha] Rakennukset [ha] Tiealueet (sora) [ha] Tiealueet (asfaltti) [ha] Muu korttelialue [ha] Pelto [ha] Pinta-ala yhteensä [ha] Pintavaluntakerroin Nykytilanne VA1.1 VA1.2 5,00 2,10 10,10 VA1.3 12,70 VA1.4 VA1.5 VA1.6 3,50 3,30 1,40 1,30 0,70 0,00 VA1.7 5,00 2,36 0,60 2,70 0,16 1,00 8,10 21,80 0,14 2,36 0,80 VA4 VA5 1,00 1,20 2,40 1,10 4,10 4,10 2,30 0,43 5,10 0,80 11,60 0,46 8,90 24,00 0,11 Nykytilanne VA2 VA3 Metsä (jyrkkä) [ha] Metsä (tasainen) [ha] Rakennukset [ha] Tiealueet (sora) [ha] Tiealueet (asfaltti) [ha] Muu korttelialue [ha] Pelto [ha] Pinta-ala yhteensä [ha] Pintavaluntakerroin 1,20 0,68 0,68 0,80 Maankäytön muutos VA1.2 VA1.7 2,30 1,00 10,10 6,50 8,40 2,10 0,38 8,10 0,17 4,00 6,50 11,50 0,12 3,20 24,00 0,35 11,50 0,19 Valuma-alueiden purkupisteille on laskettu mitoitusvirtaamat perustuen nykyiseen sekä tulevaan maankäyttöön. Laskelmissa on huomioitu purkupisteen koko yläpuolinen valuma-alue. Mitoitussateet perustuvat ”Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU)”julkaisun (2008) sadetietoihin. Valuma-alueille on laskettu mitoitusvirtaamat keskimäärin kerran viidessä ja 50 vuodessa toistuville rankkasadetilanteille sekä nykytilanteen että tulvaisuuden maankäyttöön perustuen (taulukko 4). Kymmenen minuuttia kestävän mitoitussateen intensiteetti on keskimäärin 1/5y toistuvassa rankkasadetilanteessa 158 l/s/ha ja keskimäärin 1/50y toistuvassa rankkasadetilanteessa 272 l/s/ha. Taulukosta 4 saadaan valuma-alueiden VA (1.1-1.7) yhteisen purkupisteen virtaamaksi 1/5y toistuvalla sateella 1166 l/s ~ 1.2 m3/s. VA 1.2 purkupisteen virtaamassa on mukana VA 1.7 purkupisteen virtaama. Taulukko 4. Mitoitusvirtaamat purkupisteittäin Purkupiste Pinta-ala yhteensä [ha] VA1.1 VA1.2 VA1.3 VA1.4 VA1.5 VA1.6 VA1.7 VA2 VA3 VA4 VA5 VA6 72,8 35,5 29,9 2,6 2,1 8,1 11,5 0,7 2,1 5,1 2,5 5,2 0,11 83 (30min) 0,15 108 (20min) 0,80 225 (5min) 0,38 225 (5min) 0,17 158 (10min) 0,12 158 (10min) 0,80 225 (5min) 0,43 225 (5min) 0,80 225 (5min) 0,46 225 (5min) 0,46 225 (5min) Nykytilanne Pintavaluntakerroin 0,16 Mitoitussade 1/5y (l/s/ha) 66,7 kesto (40min) Mitoitusvirtaama (l/s) 777 325 486 468 180 218 219 112 203 918 259 538 Kokonaisvirtaama (m3) 1864 586 583 140 54 131 131 33 61 275 77 161 Mitoitussade 1/50y (l/s/ha) 118 142 180 375 375 272 272 375 375 375 375 375 Mitoitusvirtaama (l/s) 1378 553 807 780 299 374 375 186 339 1530 431 897 Kokonaisvirtaama (m3) 3308 996 969 234 90 224 225 56 102 459 129 269 Maankäytön muutos Pintavaluntakerroin 0,24 0,30 0,19 Kasvu 50 % 170 % 58 % Mitoitussade 1/5y (l/s/ha) 66,7 83 158 Mitoitusvirtaama (l/s) 1166 878 345 Kokonaisvirtaama (m3) 2796 1582 207 Mitoitussade 1/50y (l/s/ha) 118 142 272 Mitoitusvirtaama (l/s) 2068 1494 592 Kokonaisvirtaama (m3) 4962 2689 355 Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 12(19) 4 HULEVESIEN HALLINTA Kokonaisvaltaisessa hulevesien hallinnassa pyritään pienentämään rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia alueen hydrologiaan valuma-aluelähtöisesti. Hulevesien muodostumista pyritään vähentämään ja hulevesiä pyritään viivyttämään mahdollisimman lähellä niiden syntysijoja, kuten kiinteistöillä, katualueilla sekä yleisillä alueilla. Tavoitteena on, että hulevedet johdetaan mahdollisuuksien mukaan nykyisiä avouomia pitkin. Ojat ja niiden tulvatasanteet huomioidaan alueen käytön suunnittelussa. Huleveden laatu arvioidaan maankäytön mukaan ja parannetaan mikäli tarpeellista. Toimenpide-ehdotukset on jaettu valuma-alueiden ja suunnittelualueiden mukaan. Kuvassa 10 ja liitteessä 2 on esitetty tilavaraukset uusille toimenpiteille sekä avo-ojille. Kuva 10. Toimenpide-ehdotus asemakaava-alueelle. Tarkempi yleissuunnitelmakartta on esitetty liittessä 2. Koska suunnittelualue sijoittuu lähelle purkupisteitä, hulevesien hallinnan painopiste on veden laadun hallinnassa hulevesitulvariskien vähentämisen sijaan. 4.1 Hulevesien laadun hallinta Suunnittelualueelle sijoittuu teollisuuden toimintoja, joilta muodostuu merkittäviä määriä hulevesien mukana kulkeutuvaa kiintoainetta (Kuva 5A ja B). Kiintoainepitoisuuksia ei ole tämän suunnitelman yhteydessä mitattu. Kiintoaineen lisäksi puukenttien hulevesissä on todettu luonnonvesiin verrattuna kohonneita COD- ja BOD-pitoisuuksia. Osa kiintoaineesta on laskeutuvaa ja osa veden pinnalla kelluvaa. Myös partikkelikoko vaihtelee. Alla olevassa listassa on esitetty suositeltavia toimenpiteitä, joilla voidaan pienentää kiintoaineesta aiheutuvaa haittaa. 1. Huolehtimalla alueen siisteydestä vähennetään hulevesien mukana huuhtoutuvaa kiintoainemäärää merkittävästi. Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 13(19) 2. Katetaan alueet, joilla mahdollisesti muodostuu haitta-aineita. Kattamisen toimivuutta ja kustannustehokkuutta tulee arvioida alueella tapahtuvan toiminnan mukaan. 3. Rakennetaan loivia pintoja, jotta virtausnopeudet pysyvät alhaisempina. 4. Estetään puhtaampien vesien pääsy likaisimmille alueille. 5. Sijoitetaan toiminnot niin, että estetään muiden haitta-aineiden kuten öljyn sekoittuminen kiintoaineeseen 6. Suoraa huuhtoutumista pintavesiin voidaan pienentää esimerkiksi rantaan rakennettavilla vihersuojakaistaleilla tai ohjaamalla vedet penkereiden avulla. 7. Talvella kiintoaine kulkeutuu lumen mukana lumen läjitysalueille. Edellä esitetyt toimenpiteet pätevät myös sulamisvesille. Kiitoaineen poistamiseen voidaan käyttää esimerkiksi pintapatoa, välppäkaivoa, hiekanerotinta, saostusallasta tai vastaavia, joilla vettä raskaamman tai kevyemmän aineksen joutumista vesistöön voidaan rajoittaa. Puhdistustuloksen parantamiseksi kiintoaineen poisto tulee tehdä useamassa osassa, jolloin karkeampi kiintoaine poistetaan ennen hienomman aineen poistamista. Laskeutettu tai kerätty aines tulee poistaa tarpeen mukaan ja toimitta asianmukaiseen käsittelyyn. Tällä suunnittelualueella ei suositella hulevesien suodattamista tai imeyttämistä maaperään, sillä alueella pohjaveden pinnan ja maanpinnan välillä ei ole riittävästi korkoeroa. Toimenpiteitä ei ole ulotettu vesialueille. Toimenpiteiksi tulee alueelle valita mahdollisimman hyvin soveltuvat menetelmät, niin ettei vaikuteta alueen nykyiseen toimintaan. Tavoitteena on, etteivät menetelmät vaadi pumppausta ja ovat käyttökustannuksiltaan kohtuullisia. Mikäli alueen toiminnot muuttuvat nyt suunnitellusta, tulee hulevesien laatu ja käsittelytarve arvioida uudelleen. Hulevesien mukana saattaa kulkeutua myös muita haitta-aineita alueelle sijoittuvista toiminnoista riippuen, mitkä tulee tunnistaa tarkemmassa suunnitteluvaiheessa. Taulukossa 5 on esitetty hinta-arvioita erityyppisille hulevesialtaille perustuen Hulevesioppaan (2010) kustannustietoihin. Kustannukset koostuvat pääosin maanrakennustöistä. Rakenteellisten suodattimien tai kiintoaineen käsittelyyn käytettyjen säiliöiden ja valettujen rakenteiden kustannukset määräytyvät mitoituksen perusteella eikä niiden kustannuksia pystytä yleistämään. Taulukko 5. Hulevesialtaiden hinta-arvio Menetelmä Kustannus Huomioitavaa Hulevesilammikko noin 40 /€ pinta-m2 Hoidetussa puistossa, maankaivua 0,75 m3/lammikko-m2, pinta nurmetettu ja kivetty, purkukaivo Hulevesikosteikko noin 20 €/pinta-m2 Maankaivua 0,5 m3/kosteikko-m2, pinta nurmetettu, pensasistutuksia Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 14(19) 4.2 T-2, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Kaavoituksella ei ole vaikutusta T-2 alueen maankäyttöön. Hulevesisuunnitelmassa on huomioitu tämän alueen nykyiset toiminnot ja esitetty toimenpiteet, joilla voidaan parantaa hulevesien hallintaa alueella. VA1.4 Valuma-alueella 1.4. sijaitsee Metsä Board Oy:n kuorimo. Kuorimoalueella varastoidaan ja kastellaan kuorimolla käsiteltäviä puita. Alueelta muodostuva hulevesi on kiintoainepitoista. Alue on hulevesiviemäröity ja vedet johdetaan avo-ojaan lähelle valuma-alueen 1 purkupistettä. Alueelle ehdotetaan kahta erilaista vaihtoehtoista toimenpidettä hulevesien kiintoaineen pienentämiseksi. Vaihtoehto 1: Viivytysallas ja uusi purkureitti avo-ojalle 1. Nykyinen avouoma (Kuva 3 VA1) ennen vesistöön purkua voidaan muotoilla toimimaan kiintoainetta laskeuttavana esimerkiksi kaksiosaisena viivytysaltaana. Tarvittavan altaan viivytystilavuus on noin 240 m3. Kuvassa 11 on esitetty periaate viivytysaltaan patorakenteista. Tavoitteena on, että ensimmäisessä altaassa saadaan pysäytettyä kelluva kiintoaine ja toisessa altaassa laskeutuva kiintoaine. Kuva 11. Viivytysaltaan toimintaperiaate 2. Samaan purkupisteeseen valuma-alueilta 1.2-1.3 sekä 1.5-1.7 johdettaville vesille rakennetaan uusi purkuputki altaan ohi, jolloin altaassa käsitellään vain kuorimon alueelta muodostuvat hulevedet. Kuvassa 12 on esitetty altaan alustava tilavaraus ja uusi purkureitti muille kuin kuorimon vesille. Osa purkuputkesta voidaan toteuttaa avo-ojana. 3. Järjestelmä vaatii säännöllistä huoltoa. Huolehtimalla alueen siisteydestä vähenee altaan tyhjennystarve. Vaihtoehto 2: Nykyiseen järjestelmään yhdistettävä säiliö tai allas: 1. Liitetään nykyiseen sadevesijärjestelmään säiliö tai allas, jolla voidaan laskeuttaa kiintoainetta ja kerätä pinnalla kelluvaa kiintoainetta hydraulisesti. Erilaisia kaupallisia ratkaisuja on useita, jotka voidaan toteuttaa joko kaivoihin tai osana verkostoa. Säiliö mitoitetaan toimimaan tavanomaisilla sateilla ja rankkasateille toteutetaan ohitusjärjestelmä (Kuva 10, toimenpide 1). 2. Säiliö tulee suojata venttiilillä, jotteivät Kyrösjärven vedenpinnan vaihtelut vaikuta säiliön toimintaan. 3. Järjestelmä vaatii säännöllistä huoltoa. Huolehtimalla alueen siisteydestä vähenee säiliön tai altaan tyhjennystarve. Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 15(19) Kuva 12. Vaihtoehto 1: Viivytysaltaan tilavaraus valuma-alueelle 1.4. ja uusi purkureitti avo-ojalle VA 2 Valuma-alue 2 on pieni rantaan sijoittuva alue, joka on kuivatettu sadevesiverkostoin. Valuma-alueelle ei esitetä toimenpiteitä. VA3 Valuma-alueella 3 käsitellään kuorimoon meneviä puita ja välivarastoidaan kuorittuja puita. Alueen hulevesien mukana kulkeutuu hienojakeista kiintoainetta. Nykyinen avouoma (Kuva 3 VA3) ennen vesistöön purkua voidaan muotoilla toimimaan kiintoainetta laskeuttavana kaksiosaisena viivytysaltaana. Ojaa tulee leventää ja siihen tulee asettaa esimerkiksi kuvan 11 mukaiset patorakenteet, joilla saadaan käsiteltyä sekä kelluvaa että laskeutuvaa kiintoainetta. Tarvittava altaan koko on 70 m3-100 m3. Kiintoaine poistetaan altaasta säännöllisesti kaivamalla. Virtaaman padottaminen ei lisää tulvariskiä valuma-alueella. Vanhaa jätevesien käsittelylammikkoa ei suositella käytettävän hulevesien viivyttämiseen sen sijainnin ja mahdollisten haitta-aineiden takia. (Kuva 10, toimenpide 2) VA 4 Valuma-alueelta 4 hulevedet puretaan järveen yhtä purkuputkea pitkin (Kuva 13). Alueella sahatoiminta on lopetettu, mutta alueella säilötään haketta ja sahanpurua. Ennen purkuputkea vedet kulkevat laakeassa, kasvillisuuden peittämässä avopainanteessa, jossa virtaama hidastuu ja kiintoaine pääsee laskeutumaan luonnollisesti ojan pohjalle. Alueelle ei esitetä hulevesien käsittelytoimenpiteitä. (Kuva 10, toimenpide 3) Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 16(19) Kuva 13. VA 4 purkuputki ja kasvillisuutta VA 5 ja 6 Valuma-alueet 5 ja 6 kattavat lopetetun sahan alueen rakennetut ja asfaltoidut alueet. Hulevedet johdetaan päällystetyiltä alueilta sadevesiviemäreissä Kyrösjärveen kahden purkupisteen kautta. Valuma-alueella 5 säilytetään haketta avoimissa rakenteissa (Kuva 14) ja rantaan on kasattu melusuojaksi tukkipinoja. Hulevesi on kiintoainepitoista. Hulevesien hallinnan toimenpiteitä tulee tarkentaa, kun alueelle sijoittuu uutta teollisuustoimintaa. Kuva 14. VA5 Haketta ja melusuojana toimiva tukkipino. Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 17(19) Ehdotetut toimenpiteet hulevesien kiintoaineen pienentämiseksi: Vaihtoehto 1: Vihersuojavyöhykke rantaan 1. Muotoillaan vihersuojavyöhyke rantaan, jolloin osa huleveden tai tullen mukana kulkeutuvasta kiintoaineesta saadaan pysäytettyä ennen järveä. (Kuva 10, toimenpide 4) Vaihtoehto 2: Nykyiseen järjestelmään yhdistettävä säiliö tai allas: 1. Liitetään nykyiseen sadevesijärjestelmään säiliö tai allas, jolla voidaan laskeuttaa kiintoainetta ja kerätä pinnalla kelluvaa kiintoainetta hydraulisesti. Valuma-alueella 5 altaan tilantarve on noin 80m3 ja valuma-alueella 6 tilantarve on noin 160 m3, kun varaudutaan viiden vuoden välein toistuvaan rankkasadetilanteeseen. Nykyiseen sadevesijärjestelmään tehtävä parannus on ehdollinen, koska sahan toiminta on lopetettu ja alueen jatkokäyttö ei ole toistaiseksi tiedossa. 2. Järjestelmä vaatii säännöllistä huoltoa. Huolehtimalla alueen siisteydestä vähenee säiliön tyhjennystarve. 4.3 TY-1, Teollisuusrakennusten korttelialue TY-1 alueelle on suunniteltu vastaavanlaista toimintaa kuin T-2 alueelle. Alueelta oletetaan muodostuvan hulevesiä, joiden kiintoainepitoisuuden ovat kohonneet. Esitetyillä toimenpiteillä pyritään viivyttämään virtaamaa ja vähentämään hulevesien mukana kulkeutuvaa kiintoainesta. Valuma-alueen 1.7 vedet tullaan johtamaan TY-1alueen länsipuolelle ja ne tulee johtaa TY-1 alueen läpi. Alueen eteläreuna sijoittuu osin pohjaveden suoja-alueelle. Tällä alueella hulevesiä ei voida imeyttää pilaantumisriskin takia. Alueen halki kulkee avo-oja, joka välillä muuttuu kosteikkomaiseksi pehmeiköksi. Maankäytön muutokseen perustuen pintavalunta tulee kasvamaan 170 % nykyiseen nähden. Tarvittava viivytystilavuus on 1000 m3 , kun varaudutaan 5 vuoden välein toistuvan rankkasateen pidättämiseen. Toimenpiteet: 1. Estetään puhtaampien vesien pääsy rakennettavalle maanpintaa ja ohjaamalla puhtaat hulevedet alueen ohi. alueelle korottamalla 2. Hulevesien johtamisessa käytetään pääsääntöisesti nykyisiä avouomia, joiden yhteyteen rakennetaan hulevesien viivytysrakenteita. Viivytysrakenteiden tavoitteena on hidastaa virtaamaa ja toimia kiintoaineen käsittelyaltaina. Rakenteen tulisi koostua kahdesta altaasta, joilla voidaan poistaa sekä kelluva että raskaampi, laskeutuva kiintoaines (Kuva 10, toimenpide 5). Kuvassa 15 on esitetty havainnekuvia tasausaltaan muotoilusta. Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 18(19) Kuva 15. Havainnekuvat tasausaltaista, vaihtoehdot A ja B. 3. Alue on tasaista ja kaadot pieniä, jolloin vesien johtamisessa tulisi suosia avo-ojia. (Kuva 10, hulevesireitit) 4. Viivytysrakenne vaatii säännöllistä kunnossapitoa. Viivytysrakenteen tulisi rakentaa kevyenliikenteen väylän läheisyyteen, mistä ne ovat helposti huolettavissa ja alueelle, jolla ei sijaitse kaasu- tai viemärilinjoja. Kunnossapidon toteutuksesta ja vastuista on sovittava maanomistajan kanssa. 4.4 AO, Erillispientalot Pientaloalue tulee sijoittumaan pohjavesialueelle ja osin maaperälle, joka on GTK:n aineistoon perustuen vettä läpäisevää hiekkamoreenia. Pientaloalueella hulevesiä tulee imeyttää maaperään mahdollisuuksien mukaan ja kiinteistöjen piha-alueilla tulee suosia vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Alueelta muodostuvat hulevedet johdetaan avo-ojissa TY-1 alueen länsipuolelle ja TY-1 alueen läpi (Kuva 10, hulevesireitit). Copyright © Pöyry Finland Oy 16X191688 25.11.2014 19(19) 5 YHTEENVETO Tässä hulevesiselvityksessä on arvioitu Hämeenkyrön Harjunreunan teollisuusalueen hulevesien hallinnan tarvetta sekä esitetty alustava hulevesisuunnitelma ja tilavaraukset hulevesien hallintamenetelmille. Asemakaavassa voidaan esittää hulevesien alueelliseen hallintaan käytettävät alueet ja säilytettävät avouomat. Esitetyt toimenpiteet painottuvat hulevesien mukana kulkeutuvan kiintoaineen poistoon ja virtaaman tasaamiseen. Allasmaisissa ja luonnonmukaisissa viivytysrakenteissa voidaan hyödyntää kasvillisuutta ravinteiden vähentämiseen. Teollisuusalueille pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa, minkä takia hulevesien suodattaminen ei ole mahdollista. Hulevesirakenteiden kustannukset riippuvat rakenteen koosta ja toteutustavasta. Hulevesirakenteet vaativat huoltoa ja säännöllistä tyhjentämistä. Kun huolehditaan alueiden siisteydestä, vähenevät myös hulevesialtaiden huoltotarpeet. Copyright © Pöyry Finland Oy Virtavesi Kaava-alue Virtaussuunta Valuma-alueet Ranta-alue Valuma-alue Hulevesiviemäröity alue Va 2. 3 Va 3. Va 1.1 Va 1.4 Va 4. 2 Va 1.2 4 Va 1.5 Va 6. Va 5. 1 Va 1.3 Va 1.6 Va 1.7 Liite 1: Nykytila, hulevesien hallinta Luonnos 30.11.2014 ¯ Uusi hulevesireitti Toimenpide-ehdotus Valuma-alueet Kaava-alueet Kaavarajat Muutosalueet ¬ «2 Va 3. Va 2. Va 1.1 ¬ «1 ¬ «3 Va 1.4 Va 4. Va 1.2 Va 1.5 ¬ «5 Va 5. Va 6. ¬ «4 Va 1.6 Va 1.3 Va 1.7 0 0,125 0,25 0,5 Km Liite 2: Hulevesien hallinta, yleissuunnitelma Luonnos 30.11.2014 Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava – Suunnittelualueeseen rajautuvat asemakaavat 24.3.2015 HÄMEENKYRÖN KUNTA Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava Vireilletulo: Kaavaluonnos: Kaavaehdotus: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: 14.3.2011 4.5.2012 19.6.2013 30.3.2015 27.4.2015 Asemakaavan laadinnasta on vastannut Pöyry Finland Oy 31.5.2014 asti. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi 1.6.2014 tehdyssä yrityskaupassa Rambollille, joka jatkaa Hämeenkyrön kunnan kanssa asemakaavan laadintaa loppuun. KANSIKUVA Kuvaus: Lentokuva Vallas Oy / Hannu Vallas Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 1 TÄMÄ KAAVASELOSTUS KOSKEE 24.3.2015 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot HÄMEENKYRÖN KUNTA Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava Kaavatunnus 108-132 Asemakaava koskee Hämeenkyrön kunnassa Kyröskoskella sijaitsevan sahan aluetta lähiympäristöineen. Kaava-alue käsittää Kyrösjärven rannassa sijaitsevat teollisuusalueet sekä niiden ja valtatien 3 väliin jäävät metsä- ja peltoalueet. Alueen halki kulkevan Timinsaarentien itäpuolella sijaitsee toimintansa lopettanut Metsä Wood:n saha (aiemmin Metsäliitto Osuuskunnan Kyröskosken saha) ja Metsä Board Oyj:n (aiemmin M-real Oyj:n) kartonkitehtaan kuorimo. Eteläosasta kaava-alue rajoittuu Kyröskosken taajama-alueen pohjoispuolella sijaitseviin lähivirkistysalueisiin. Muodostuu: Asemakaavalla muodostuu korttelit 901-907 sekä niihin liittyviä virkistys-, katu-, liikenne- ja erityisalueita. Laatija Ramboll Finland Oy, Tampereen toimisto, Pakkahuoneenaukio 2, 33100 Tampere Johtava asiantuntija, arkkit. SAFA Jarmo Lukka ja suunnittelija FM Minna Lehtonen ja arkk.yo Mikko Peltonen. Hämeenkyrön kunnan puolelta työtä on ohjannut kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys. Tampereella 24.3.2015 Jarmo Lukka johtava asiantuntija Ramboll Finland Oy Maankäyttö Minna Lehtonen suunnittelija Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 2 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Hämeenkyrön kunnassa Kyröskosken keskustaajaman pohjoispuolisella alueella. Kaavoitettava alue ulottuu Vaasaan vievältä valtatie 3:lta Kyrösjärven rantaan. Suunnittelualueen poikki kulkee Timinsaarentie, joka johtaa valtatieltä Metsä Wood:n sahan (aiemmin Metsäliitto Osuuskunnan Kyröskosken saha) ja Metsä Board Oyj:n (aiemmin M-real Oyj) Kyron tehtaan kuorimolle. Tien kautta ei ole läpikulkua Kyröskosken keskustaajamaan. Alueen pohjoisosassa sijaitsee Kauhtuan venesatama. Kaavoitettavan alueen ja sen eteläpuolella sijaitsevien asuinalueiden väliin jää virkistyskäytössä olevaa metsäaluetta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 102,3 hehtaaria. Sahan alueet ovat Metsä Wood:n omistuksessa ja kuorimon käytössä olevat alueet sekä osa sen lounaispuolella olevista tiloista on Metsä Board Oyj:n omistuksessa. Kaava-alueen muut kiinteistöt ovat yksityishenkilöiden, kunnan ja valtion omistuksessa. Asemakaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Asemakaava sijoittuu suurelta osin samalle alueelle, jolle on laadittu vuonna 2008 hyväksytty Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava, jonka Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi 17.12.2008 antamallaan päätöksellä. Kuva 1. Asemakaava-alueen rajaus. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus HARJUNREUNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA Asemakaavan tavoitteena on: · · · · saattaa Metsä Wood:n Kyröskosken sahan ja Metsä Board Oyj:n kartonkitehtaan kuorimon alue lähiympäristöineen asemakaavan piiriin mahdollistaa energiapuutuotantoon liittyvää toimintaa sahan alueella (haketus voimalaitokselle toimitettavaksi biovoimamateriaaliksi) saada yleiskaavan teollisuustoiminnoille tarkoitettu alue tehokkaasti käyttöön yleiskaavan johtavien periaatteiden mukaisesti huomioida valtatien 3 parantamisesta seuraavat uudet liikenneolosuhteet Kaava-alue: Korttelialuetta: n. 102,3 hehtaaria n. 51,1 hehtaaria Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 4 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .......................................................................................... 1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 Tunnistetiedot ...................................................................................................................... 1 Kaava-alueen sijainti............................................................................................................ 2 Kaavan nimi ja tarkoitus ....................................................................................................... 3 Sisällysluettelo ..................................................................................................................... 4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ................................................................................... 5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ... 5 2 TIIVISTELMÄ ...................................................................................................................... 6 2.1 2.2 2.3 Kaavaprosessin vaiheet ....................................................................................................... 6 Asemakaava ........................................................................................................................ 6 Asemakaavan toteuttaminen................................................................................................ 6 3 LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................. 7 3.1 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista ........................................................................................ 7 Suunnittelutilanne .............................................................................................................. 13 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................. 16 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 Asemakaavan suunnittelun tarve ....................................................................................... 16 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .................................................... 16 Osallistuminen ja yhteistyö ................................................................................................ 16 Asemakaavan tavoitteet..................................................................................................... 18 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset.................................................... 19 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS............................................................................................... 20 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 Kaavan rakenne................................................................................................................. 20 Aluevaraukset .................................................................................................................... 21 Kaavan vaikutukset............................................................................................................ 22 Ympäristön häiriötekijät...................................................................................................... 25 Kaavamerkinnät ja –määräykset ........................................................................................ 26 Nimistö .............................................................................................................................. 27 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .......................................................................................... 27 6.1 6.2 6.3 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat........................................................ 27 Toteuttaminen ja ajoitus ..................................................................................................... 27 Toteutuksen seuranta ........................................................................................................ 27 Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 2. Suunnittelualueeseen rajautuva asemakaava 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 22.6.2011, päivitetty 19.6.2013 4. Harjunreunan asemakaava - Luontoselvitys, 25.5.2007, päivitys 17.11.2011 / Pöyry Finland Oy 5. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet ja niihin annetut vastineet, 24.10.2012, tarkistettu 12.6.2013 6. Hämeenkyrön kunta – Harjunreunan hulevesiselvitys 25.11.2014 / Pöyry Finland Oy 7. Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset ja niihin annetut vastineet, 10.3.2015 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. PYK / Pohjavesialuekartta 0210802 Mannanmäki - Hämeenkyrö, 11.5.2007 2. Pirkanmaan ELY-keskuksen tiesuunnitelma vt 3 välillä Kostula - Kyröskoski 3. Metsäliitto Osuuskunnan ympäristölupahakemus - Vaasan hallinto-oikeuden päätös 21.6.2012 nro 12/0462/2 - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 21.11.2013 (taltionumero 3649, diaarinumero 2311/1/12) 4. Metsä Group – Kyröskosken puuaineksen mobiilimurskauslaitos, ympäristömeluselvitys / Ramboll, 4.10.2012 Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 14.3.2011 Hämeenkyrön kunnanhallitus päätti kokouksessaan käynnistää Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaavan laatimisen ja hyväksyi hankkeen osallistumisja arviointisuunnitelman (§ 29). 17.8.2011 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksessa. 15.5. – 31.5.2012 kaavaluonnos julkisesti nähtävillä Hämeenkyrön kunnassa kaavoitusyksikössä ja kunnan internet –sivuilla. Kaavan nimi tarkennettu ennen luonnosvaiheen nähtäville asettamista muotoon ” Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava”. 29.11.2012 työkokous koskien Vt3:n Tampere-Vaasa parantamista välillä Kostula-Kyröskoski ja hankkeen vaikutuksia vireillä oleviin kaavahankkeisiin. 19.6.2013 kaavaehdotuksen päiväys. 1.7.2013 Harjunreunan teollisuusalueen asemakaavaehdotus Hämeenkyrön kunnanhallituksen käsittelyssä. 16.7. – 15.8.2013 kaavaehdotus julkisesti nähtävillä Hämeenkyrön kunnassa kaavoitusyksikössä ja kunnan internet –sivuilla. 29.1.2014 ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksessa 10.3.2015 - Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava, viimeistellyn asemakaavakaava-aineiston päiväys 30.3.2015 asemakaavan käsittely Hämeenkyrön kunnanhallituksessa 27.4.2015 asemakaavan hyväksymiskäsittely Hämeenkyrön kunnanvaltuustossa. 2.2 Asemakaava Kaavoitettava alue on osoitettu teollisuusrakennuksia ja toimitilarakennuksia varten. Lisäksi alueelle on osoitettu lähivirkistysalueita, venevalkama-alue, suojaviheralueita, tieja katualueita. Kaava mahdollistaa myös puutavaran eri energialajikkeiden varastoinnin ja käsittelyn sahan alueella sijaitsevalla tukkikentällä. Alueen eteläosaan Kyröskoskenharjulle on osoitettu uusi pientalovaltainen asuinalue. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Sahan ja kuorimon alueet ovat olleet pitkään teollisen toiminnan piirissä. Muiden alueiden rakentuminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue sijaitsee Hämeenkyrössä Kyröskosken taajama-alueen pohjoispuolella. Alue rajautuu lännessä valtatie 3:een ja idässä Kyrösjärveen. Kyrösjärven rannassa sijaitsee Metsä Wood:n saha ja Metsä Board Oyj:n kartonkitehtaan kuorimo. Kyrösjärven ranta-alueet ovat edelleen teollisuuskäytössä, vaikka sahan toiminta on päättynyt 2011. Valtatie 3:lta erkanee yhteys Timinsaarentielle, jolta on yhteys sahalle ja joillekin suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseville asuinkiinteistöille. Timinsaarentien ja vt 3:n väliin jäävät maa-alueet ovat pääasiassa metsä- ja peltoalueita. Metsäalueilla on ulkoilureittejä. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Kauhtuan venesatama. Suunnittelualueen halkaisee 110 kV:n voimalinja ja maakaasulinja. Alueen kaakkois- ja luoteispuolella on muutamia pientaloja. Suunnittelualueen pohjoispuolella muutaman sadan metrin päässä ranta-alueesta sijaitsee Isosaari, jossa on loma-asuntoja. Kuva 2. Ilmakuva Kyrösjärven rannalla sijaitsevista teollisuusalueista. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Kaava-alue sijoittuu Kyröskoskenharjun pohjoispuolelle. Geologisesti merkittävä metsäinen harju, läheinen Kyrösjärvi ja peltoalueet ovat asemakaavoitettavan alueen maiseman peruselementtejä. Harjualue on kasvustoltaan havupuuvaltaista metsää, jonka pohjoispuolella alavammalla maalla on peltoaukeita ja niittyjä. Kyrösjärvi rajaa kauttaaltaan kaava-aluetta sen itäpuolella. Kaava-alueen kaakkoiskulmaan sijoittuu Kyrösjärvestä Kirkkojärveen laskevan Pappilanjoen ranta-aluetta. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 8 Sahan ja kuorimon toimintaan liittyvät tuotantolaitokset erottuvat selvästi omana kokonaisuutenaan Kyrösjärven rantamaisemassa. Alueen rantaviiva on kokenut muutoksia vuosikymmenien aikana, jolloin alueella on harjoitettu sahatoimintaa. Muun muassa pohjoisosan Ohrisaaren edessä ollut lahdenpoukama on täytetty ja otettu sahaustoiminnan käyttöön. Asemakaavoitettavalle alueelle ei sijoitu arvokkaita perinnemaisemia, kulttuurimaisema-alueita tai luonnonmaisemallisesti huomioitavia kohteita. Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Kaava-alue on luonnonoloiltaan Hämeenkyrön seudulle tyypillistä metsä- ja peltoaluetta. Harjulle sijoittuvat metsäalueet ovat paikoitellen maastomuodoiltaan voimakkaasti vaihtelevia, kun taas peltoalueet ovat tasaisia. Osa pelloista on alkanut metsittyä. Läheinen Kyrösjärvi rantavyöhykkeineen tuo oman lisänsä alueen luonnonoloihin. Pienilmasto Kaava-alueen eteläreunalle sijoittuu Kyröskoskenharjun pohjois- ja koillisrinteet, jota voidaan pienilmastollisesti pitää ongelmallisina alueina. Rinteet eivät saa päiväsaikaan riittävästi auringonsäteilyä ja pysyvät siten varjoisina ja viileinä alueina. Osa Kyrösjärven ranta-alueesta voi myös ajoittain olla voimakkaille tuulille altista aluetta. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue rajautuu idässä Kyrösjärveen, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Veden laatu on selkäalueella hyvä mutta lahdissa on ollut havaittavissa rehevöitymistä. Kyröskoskesta vesi kulkeutuu eteenpäin Pappilanjoen kautta. Pappilanjoen lasku-uoma sijoittuu kaava-alueen kaakkoiskulmaan. Alueen keskiosissa on muutamia pieniä ojia ja metsäalueilla on jonkin verran soistuvia maa-alueita. Pohjoispuoleltaan kaava-alueen rajaus ulottuu osittain Mannanmäen pohjavesialueelle (0210802 Mannanmäki). Pohjavesialueen pinta-ala on 2,92 km2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 0,96 km2. Pohjaveden muodostumisalueelle on erikseen määritelty kauko- ja lähisuojavyöhykkeet: Kaukosuojavyöhykkeen tarkoitus on estää sellaisten vettä pilaavien aineiden pääsy vedenottamolle, jotka eivät häviä pohjavedestä pitkänkään virtauksen aikana. Lähisuojavyöhykkeellä pyritään suojaamaan vedenottamolta saatava vesi lähinnä bakteriologiselta likaantumiselta. Pohjaveden virtausaika lähisuojavyöhykkeen ulkorajalta vedenottamolle on 50-60 vuorokautta. Kaava-alueen länsireunassa on suunnilleen 200 m leveydeltä pohjavesialueen kaukosuojavyöhykettä ja luoteiskulmaan sijoittuu hieman lähisuojavyöhykkeen kaakkoiskulmaa. Enonlähteen vedenottamo sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella suunnilleen 200 metrin päässä asemakaava-alueen pohjoisrajasta. Kallio- ja maaperä Kaava-alueella maaperä on soramoreenia Kyröskoskenharjun alueella ja alavammilla alueilla maaperä muuttuu hienojakoisemmaksi. Peltoalueet ovat savea ja silttiä sekä osittain myös vesijättömaata. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 9 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonsuojelu Kaava-alueelle on tehty aiemman kaavahankkeen yhteydessä keväällä 2007 liito-orava- ja luontokartoitus, joka on päivitetty tämän asemakaavan laadinnan yhteydessä syksyllä 2011. Asemakaavoitettavan alueen metsät ovat enimmäkseen nuoria talousmetsiä ja osin metsitettyjä peltoja tai niittyjä. Kyröskoskenharjun rinteessä oli vuonna 2007 varttunutta lehtomaisen kankaan kuusikkoa, joka jatkui pohjoisessa Timinsaarentielle ja koillisessa lähelle saha-aluetta. Vuonna 2011 rinteessä oli hakkuu, niin että varttunutta kuusikkoa oli vain rinteen alaosissa. Harjun laella kasvaa nuorta kanervatyypin männikköä. Kuntoradan ympäristössä on tehty hakkuita aiemmin, mutta alueelle on noussut uutta puustoa ja osassa aluetta on järeitä ylispuumäntyjä ja kuusiryhmiä. Saha-alueella rakennusten ja varastokenttien liepeillä esiintyy joutomaa-alueille tyypillistä kulttuuriperäistä kasvilajistoa. Timinsaaren niemessä kasvaa nuorta lehtipuustoa ja kuusikkoa alueella, joka lienee aiemmin ollut peltoa tai niittyä, ja myös selvitysalueen keskiosan pelto on aiemmin ollut laajempi Kaava-alue tarjoaa sekametsien, rantojen ja kulttuuriympäristöjen lintu- ja eläinlajeille sopivia elinympäristöjä. Alueella on liikkunut hirviä ja liito-orava kuuluu alueen lajistoon. Kyröskoskenharjun alueella saattaa olla merkitystä eläinten kulkureittinä, sillä se muodostaa rakennetun taajamaympäristön ja vesistön väliin yhtenäisen metsäisen vyöhykkeen. Suuri osa kaavoitettavasta alueesta on rakentamisen, metsätalouden ja muun ihmistoiminnan muuttamaa aluetta. Laaditun luontoselvityksen perusteella alueen merkittävimmät luontoarvot ovat Kyröskoskenharjun metsäisessä rinteessä, josta löytyi vuonna 2007 kolme liito-oravaesiintymää. Alueella on tehty vuoden 2007 jälkeen hakkuu, mutta syksyllä 2011 tehdyn tarkastelun perusteella se ei ole vaikuttanut merkittävästi liito-oravaesiintymien elinkelpoisuuteen. Syksyn selvityksen perusteella ei voida sanoa, olivatko esiintymät asuttuja. Luontoselvityksen päivityksen yhteydessä 2011 asemakaavoitettavalta alueelta ei todettu luonnonsuojelulain (29 §) suojeltuja luontotyyppejä, vesilailla (15 a § ja 17 a) suojeltuja luonnontilaisia pienvesiä tai metsälain (10 §) erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Liito-oravalle soveltuvat metsäalueet tarjoavat elinpiiriä myös muille vanhojen havumetsien lajeille. Kyröskoskenharjun arvo geologisen kohteena, pohjavesialueena ja virkistyskäyttökohteena tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella, yhdyskuntarakenne, taajamakuva, asuminen Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee yksi asuinkiinteistö. Muuta asutusta alueella ei ole. Välittömästi alueen etelä- ja pohjoispuolella on pientaloasutusta. Kyrösjärven ranta kaava-alueella on pitkälti teollisuuslaitosten käytössä. Palvelut Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole palveluita. Lähimmät peruspalvelut sijaitsevat kaava-alueen eteläpuolella Kyröskosken keskustaajamassa. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 10 Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella sijaitsevat Metsä Wood:n entinen saha ja Metsä Board Oyj:n kartonkitehtaan kuorimo. Kaava-alueen pohjoispuolella olevan asutuksen yhteydessä on pienimuotoista yritystoimintaa. Kaava-alueella on jonkin verran myös viljelyksessä olevaa peltomaata. Nykyisin Metsä Wood:n omistuksessa oleva saha Kyröskoskella on aloittanut toimintansa 1912. Sahaustoiminta alueella on lopetettu 2011 mutta Metsäliitto Osuuskunta Puuenergialiiketoiminta on aloittanut alueella energiapuulajikkeiden haketus- ja murskaustoiminnan vuonna 2012. Metsä Board Oyj:n omistuksessa oleva kuorimo on aloittanut toimintansa vuonna 1935. Kartonkitehtaan kuorimo katkoo ja kuorii tehtaalle toimitettavan kuitupuun hiomon tarpeiden mukaiseksi. Kuorimo käyttää vuosittain 280 000 m3 kuusipuuta, joka toimitetaan puutavaran mittausaseman kautta kuorimolle. Kuorinnan pääsivutuotteet ovat kuori ja tasauspätkät. Kuorta syntyy n. 11 % ja tasauspätkiä noin 2-3 % kuitupuun käyttömäärästä. Sekä kuori että tasauspätkät on tarkoitus käyttää energiantuotannossa Hämeenkyrön Voiman biopolttolaitoksella. Virkistys Kaava-alueen eteläosassa on valaistu kuntorata ja kävelytie. Osa alueesta on Hämeenkyrön yleiskaavassa määritelty lähivirkistysalueeksi. Kaava-alueen pohjoisosaan sijoittuu Kauhtuan venesatama-alue, jossa on myös matonpesupaikka ja talvisin avantouintipaikka. Liikenne Liikenne kaava-alueelle ohjautuu valtatie 3:lta Timinsaarentielle, joka palvelee pääasiassa tuotantolaitosten liikennettä. Timinsaarentie on myös alueen pohjoispuolisten asuinkiinteistöjen ainoa tieyhteys valtatie 3:lle. Timinsaarentien liikennemääräksi vuorokaudessa arvellaan n. 50 rekkakuljetusta / vrk, kun haketustoiminta ja kuljetukset biovoimalaitokselle saadaan käynnistettyä. Valtatie 3:n liikennemäärät sekä Tampereen että Vaasan suunnasta ovat nykyisellään noin 9900 - 11200 autoa vuorokaudessa. Pirkanmaan ELY-keskus on laatimassa Hämeenkyrön ohitustiehen liittyen KostulaKyröskoski välille eritasoliittymää ja Harjunreuna- nimisen rinnakkaistien suunnitelmaa. Suunnitelmia on tehnyt Ramboll Finland Oy. Suunnitelmassa on huomioitu myös Timinsaarentien liittymäjärjestelyt uudelleen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita eikä rakennushistoriallisesti arvokkaita alueita, rakennussuojelualueita tai yksittäisiä kohteita. Lähin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi luokiteltu kohde on Kyröskosken teollisuusympäristö, joka sijaitsee noin kilometrin päässä kaava-alueesta kaakkoon. Kaavan laadinnan yhteydessä Hämeenkyrön kunnan kaavoitusyksikkö kartoitti Timinsaaren teollisuusalueen ja siellä sijaitsevat rakennukset, joista kuorimon ja vanhan höyläämön arvoja selvitettiin tarkemmin. Samalla kerättiin kirjallisista lähteistä lyhyt alueen teollistumishistoria. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 11 Timinsaaren ja Ohrisaaren alueen teollistuminen Kyrösjärven ranta-alueet Ohrisaaren ja Timinsaaren alueella ovat olleet puu- ja sahatavarateollisuuden käytössä 1900-luvun alusta lähtien. Kyröskoskelle syntyneen teollisuuden (puuvillatehdas, puuhiomo sekä paperi- ja kartonkitehdas) tarpeisiin tarvittiin puutavaraa, jota varten rakennettiin laituri Kyröskosken tehdasalueesta pohjoisemmaksi Timinsaareen vuonna 1900. Puutavaran uittoa hoitivat höyrylaiva ja proomut, joista höyrylaiva Kyröskoski huolehti myös matkustajaliikennöinnistä linjalla Kyröskoski – Ikaalinen. Timinsaaren laiturilta vedettiin raidetie puuvarastoille ja myöhemmin vuonna 1908 rakennettiin koneellinen kuljetin hoitamaan sisäisiä kuljetuksia saha-alueen ja Kyröskosken tehtaan välille. Aluksi yhtiö - Hammaren & C:o Oy – toimi vuokralaisena mutta vuonna 1906 päätettiin ostaa saari ja sen vesijättöalueet, jotka muodostivat tehtaan puuvarastoalueen. Tämän jälkeen ostettiin vielä Ohrisaari ja näin Timinsaaresta tuli paikka uudelle toiminnalle, sahateollisuudelle. Sahatoiminta aloitettiin vuonna 1912 ja sitä kehitettiin saha- ja höyläkonehankinnoilla seuraavien vuosien aikana. Vuonna 1919 rakennettiin alasatamaan (tehdasalueelle Pappilanjoen varteen) proomulaituri. Vähitellen 1920-luvulla Timinsaaren sahalaitos sai tärkeän aseman. Sahan lähin tehtävä oli ollut tehtaan paperiteollisuuden palvelu. Kun tehdas laajeni, piti sahaa laajentaa. Rakennustyöt loivat huomattavan tilapäisen puutavaran tarpeen vuosiksi. Vuonna 1922 sähköraidetta jatkettiin alas eteläisen raiteiston yhteyteen ja saatiin suora raideyhteys Kyrösjärven ja kosken alapuolisen sataman välille. Laudat pystyttiin nyt kuljettamaan proomuilla kuljetettaviksi. Tehtaan raiteisto oli tähän asti välittänyt vain valmiin tavaran pakkaussalista satamaan tai makasiiniin. Yhtiö osti vuonna 1930 Manninranta- nimisen Kyrösjärven hiekkaranta-alueen puutavaran varastointia varten. Puutavaraa varastoitiin myös Kyrösjärven saarille ja rannoille. 1932 lunastettiin Osaran tilan osuus Isosaareen, Okaalahden palsta ja Okaan tila Timinsaren läheltä. 1930-luvulla halkopuut uitettiin Kyrösjärven rannoille, pinottiin metrin mittaisena odottamaan S/S Kyrösjärveä, joka veti ne proomulla Ohrisaaren varastopaikalle. Hiomopuu kuljetettiin vanhan tavan mukaan kuorimattomana sahatukkien kanssa Kyrösjärven yli kehälautoissa ja ankkuroitiin kuorimattomana sahatukkien kanssa Ohrisaaren rantaan. Ponttooneilla työskenteli miehistö, joka erotti tukit ja hiomopuut eri puomeihin. Vuonna 1934 päätettiin kuorimon rakentamisesta Ohrisaareen. Länsirannalle tehtiin rakennus, johon sijoitettiin kuorintarumpu. Puut kuljetettiin järvestä kuljetusrataa pitkin tornimaiseen rakennukseen ja toista rataa puuvarastoon. 1960-luvun lopulla puutavaran kuljetus alkoi tapahtua pääasiassa maakuljetuksina. Timinsaari sai lopulta autotien, joten sahahaketta voitiin kuljettaa halvalla myös kauemmaksi – osa hakkeesta vietiin Tampereelle Lielahteen Enqvistin tehtaille. Sahan toiminnalle tehtiin myös pitkän tähtäyksen suunnitelma, jossa päämääränä oli koko Timinsaaren toiminnan automatisointi. Kuorimo Vuonna 1935 valmistuneessa kuorimorakennuksessa suoritetaan hiomapuiden kuorintaa. Rumpukuorinta aloitettiin siellä vuonna 1935. Tuotantorakennus on edelleen sama. Tiiliseiniä ja betonirakenteita muutettiin laitosta nykyaikaistettaessa vuonna 1964. Rakennuksen päätehtävänä on ollut toimia suojana suurelle makaavalle kuorimarummulle. Nykyistä rumpua varten hallia on jatkettu peltiseinäisin laajennuksin vuosina 1991 – 1997. Kuorimon vanha osa on rajusti muuttunut eikä sillä ole enää rakennus- tai Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 12 kulttuurihistoriallisia arvoja (lähde: Metsäliitto-yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallinen inventointiraportti, T. Kantonen 15.8.2002). Kuva 3. Kuorimo (lähde: Hämeenkyrön kunnan kaavoitusyksikkö, 2011) Vanha höyläämö Höyläämönä toiminut rakennus sijaitsee aivan Timinsaaren eteläpuolella lähellä Kyrösjärven poukamaa. Se on rakennettu 1940-luvulla ja edustaa tyylillisesti uusfunktionalismia. Kuva 4. Vanha höyläämörakennus (lähde: Hämeenkyrön kunnan kaavoitusyksikkö, 2011) Muut alueella olevat rakennukset ovat tyypillisiä sahan ja kuorimon tuotanto- ja varastointitoimintaa tukevia rakennuksia, joilla ei ole alue- tai rakennushistoriallisesti merkittäviä arvoja. Tekninen huolto, erityistoiminnat Kaava-alueen kautta kulkevat 110 kV:n ja 6 kV:n sähkölinjat sekä maakaasuputki. Kaava-alueen lounaiskulmassa sijaitsee telemasto. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 13 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaava-alueen itäosassa sijaitsee alueella pitkään toimineita teollisuuslaitoksia, joiden tuotantoprosessit sisältävät jonkin verran päästöjä ympäristöön. Metsäliitto Osuuskunnan Puuenergialiiketoiminnan yksikkö on toimittanut Hämeenkyrön kunnalle ympäristölupahakemuksen sahan alueelle sijoitettavaa puuenergiatoiminnan varasto- ja murskausalueen toimintaa varten. Uudella toiminnalla ei katsota olevan merkittäviä ympäristöä pilaavia tai häiriötä aiheuttavia vaikutuksia. Hämeenkyrön ympäristölautakunta antoi toiminnalle myönteisen ympäristölupapäätöksen loppuvuodesta 2011. Päätöksestä tehtiin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta valitukset hylättiin molemmissa valitusasteissa. Toiminnanharjoittajana Puuenergialiiketoimintayksikkö on velvollinen mittaamaan säännöllisesti laitoksen toiminnan aiheuttamaa melua (huomioiden mahdolliset yhteisvaikutukset alueen muiden toimijoiden kanssa) ja raportoimaan asiasta kunnan ympäristöviranomaisille. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueella on yritysten, yksityisten, valtion ja Hämeenkyrön kunnan omistamia kiinteistöjä ja maa-alueita. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvoston 1.6.2001 voimaan tulleessa päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen: - toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ka energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet antavat kaavoituksen ennakko-ohjaukselle sisällöllisen perustan valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä. Tavoitteisiin on tehty tarkistuksia ja valtioneuvoston päätöksellä ne ovat tulleet voimaan 1.3.2009. 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Hämeenkyrö kuuluu Pirkanmaan liiton toiminta-alueeseen. Alueella on voimassa valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu teollisuustoimintojen aluetta (T). Lisäksi sataman/venesataman (Ls) merkintä lienee tarkoitettu Kauhtuan venesataman kohdalle (merkintä kaavassa hieman Kauhtuan satama-aluetta idempänä). Aivan alueen etelälaidassa on taajamatoimintojen aluetta (A) ja Pappilanjoen varressa virkistysaluetta (V). Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 14 Kuva 5. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta 2005. Pirkanmaan maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 2.4.2012 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka) hyväksymisestä ja saattamisesta ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu Harjunreunan teollisuusalueen asemakaavoitettavalle alueelle muutoksia aiemmin hyväksyttyyn Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan nähden. Pirkanmaan maakuntavaltuusto on käynnistänyt Pirkanmaan 2.maakuntakaavan laadinnan 28.3.2013. Kaavasta käytetään nimeä Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Yleiskaava Alueella on voimassa Hämeenkyrön keskusta 2010 yleiskaava. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja se on hyväksytty 27.11.1996. Alueelle on osoitettu teollisuusaluetta (T), lähivirkistysaluetta (VL), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja vesiliikenteen alueet (LV). Kuva 6. Ote Hämeenkyrön keskustan yleiskaavasta. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 15 Hämeenkyrön kunta käynnisti vuonna 2013 strategisen yleiskaavan laadinnan koko kunnan alueelle. Strategisella yleiskaavalla on tarkoitus määrittää kunnan kehittymisen painopistealueet kauas tulevaisuuteen. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä 2014 ja siinä harjunreunana asemakaava-alue on osoitettu teollisuusalueena. Kuva 7. Hämeenkyrön strateginen yleiskaava – Luonnos 18.6.2014 Asemakaava Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Etelässä alue rajautuu Kyröskosken asuntoalueen asemakaavaan. Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Asemakaavoitettavalle alueelle on laadittu aiemmassa kaavoitusvaiheessa luontoselvitys (Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava 16.8.2007, tark. 30.1.2008), jota on päivitetty uudelleen Harjunreunan asemakaavaa varten vuonna 2011. Lisäksi syksyllä 2014 kaavoitettavalle alueelle on laadittu hulevesiselvitys (Hämeenkyrön kunta – Harjunreunan hulevesiselvitys 25.11.2014 / Pöyry Finland Oy). Asemakaavan laadinnassa on huomioitu Pirkanmaan ELY-keskuksen tiesuunnitelma valtatielle 3 välillä Kostula - Kyröskoski ja Metsäliitto Osuuskunnan ympäristölupahakemus koskien energiapuulajikkeiden murskaus- ja haketustoimintaa sekä siihen liittyvät Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden antamat päätökset. Metsä Group on teettänyt toiminnastaan ympäristömeluselvityksen syksyllä 2012 (Kyröskosken puuaineksen mobiilimurskauslaitos, ympäristömeluselvitys / Ramboll, 4.10.2012). Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 17.12.2012. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 16 Kiinteistörekisteri Alue kuuluu kiinteistörekisterijärjestelmän piiriin. Pohjakartta Hämeenkyrön kunnan asemakaavan pohjakartta 1:2000 on hyväksytty 30.1.1978. Asemakaavan pohjakartta on pidetty ajan tasalla kunnan maankäyttöyksikön täydennysmittauksilla. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa olevassa Hämeenkyrön keskusta 2010 yleiskaavassa asemakaavoituksen kohteena oleva alue on pitkälti varattu teollisuutta ja virkistyskäyttöä varten. Kyröskosken taajaman pohjoispuolisilla alueilla ei ole ollut asemakaavaa ja teollisuuslaitosten rakentaminen on toteutettu poikkeusluvin. Tuleva rakentaminen alueella toteutetaan asemakaavan mukaisesti, mikä turvaa eri toimintojen sijoittumisen alueelle toisiinsa nähden häiriöttömästi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 14.3.2011 Hämeenkyrön kunnanhallituksen vireille tuloilmoitus ja osallistumis- ja arviointiselostuksen hyväksyminen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin nyt tehtävät kaavat saattavat huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 §). Tarkastelun perusteella osallisia ovat ainakin: 1. Kaavoitettavan alueen maanomistajat 2. Julkishallinnon ja yrityselämän osalliset - Ikaalisten kaupunki - Ylöjärven kaupunki Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 17 - Pirkanmaan ELY-keskus (Alueidenkäyttö ja rakentaminen –vastuualue, - Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue ja Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue) Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Metsä Board Oyj Metsä Wood (Metsäliitto Osuuskunta) Metsäliitto Puunhankinta Leppäkosken Sähkö Oy Fingrid Oyj Kyröskosken Vesihuolto Oy Tampereen aluepelastuslaitos 3. Muut osalliset - lähialueiden maanomistajat ja asukkaat kylätoimikunnat ja asukasyhdistykset Hämeenkyrön Yrittäjät ry Hämeenkyrön talviuimarit ry aluetta käyttävät tahot jako- ja kalastuskunnat 4.3.2 Vireilletulo Hämeenkyrön kunnanhallitus käsitteli ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä päätti ilmoittaa kaavoituksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 14.3.2011. Vireilletulosta on ilmoitettu kunnan internet-sivuilla ja Hämeenkyrön Sanomissa sekä lähialueen maanomistajille kirjeitse (MRL 63 §, MRA 30 §). 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 7.3.2011. Kunnanhallitus ilmoitti Kyröskosken sahan alueen asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta 14.3.2011.Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty kaavan laatimisen yhteydessä päiväyksillä 22.6.2011 ja 4.5.2012 ja 19.6.2013. Kaavaluonnos on laadittu päiväyksellä 4.5.2012. Ennen luonnoksen nähtäville asettamista asemakaavan nimi tarkennettiin muotoon ”Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava”. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 15.5.-31.5.2012 välisenä aikana. Luonnoksesta jättivät lausuntonsa Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, Hämeenkyrön kunnan ympäristölautakunta ja Metsä Group / Maankäyttö. Näiden lisäksi luonnoksesta jätettiin yksi mielipide. Kaavanlaatijan vastineet luonnosvaiheen palautteesta on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaehdotus on valmisteltu luonnosvaiheesta saadun palautteen pohjalta. Valmisteluvaiheessa on käyty keskusteluja myös muutamien maanomistajien kanssa mm. kaavaalueen laajentamisesta Timinsaarentien pohjoispuoliselle alueelle (mm. Suomela, Järvinen) sekä uusien maankäyttövarausten osoittamisesta voimajohtoalueen välittömään läheisyyteen. Kaavaehdotus on laadittu päiväyksellä 19.6.2013 ja se oli julkisesti nähtävillä 16.7 – 15.8.2013 välisenä aikana. Ehdotuksesta saatiin lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan liitolta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Ylöjärven kaupungilta, Hä- Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 18 meenkyrön kunnan ympäristölautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta sekä Kyröskosken Vesihuolto Oy:ltä ja Finfrid Oyj:ltä. Ehdotuksesta jätettiin myös yksi muistutus. Kaavanlaatijan vastineet ehdotusvaiheen palautteesta on liitetty mukaan kaavaselostuksen liiteaineistoon. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Harjunreunan teollisuusalueen asemakaavan laadinnasta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 17.8.2011 Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Ennen kaavaehdotuksen viimeistelyä pidettiin työneuvottelu, jossa käsiteltiin vt 3 tiesuunnitelman (parantaminen välillä Tampere-Vaasa) vaikutuksia Hämeenkyrössä käynnissä oleviin kaavoitushankkeisiin, jotka sijoittuvat vt 3:n läheisyyteen. Neuvottelussa olivat läsnä kunnan ja kaavanlaatijan edustajien lisäksi tiesuunnitelmaa ohjaavat ELY-keskuksen ja suunnitelmaa laativan konsultin edustajat. Kaavan ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen on järjestetty viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksessa 29.1.2014. Neuvottelussa käytiin läpi asemakaavan viimeistelyä koskevat toimenpiteet. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Kunnan ja osallisten asettamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet alueelle ovat pitkälti kaava-alueen oloista ja ominaisuuksista johdettuja tavoitteita yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi Kyröskosken teollisuusalueen lähiympäristössä. Tavoitteena on saattaa Metsä Wood Kyröskosken sahan ja Metsä Board Oyj:n kartonkitehtaan kuorimon alue lähiympäristöineen asemakaavan piiriin. Myös alueella pitkään toimineilla teollisuuslaitoksilla on toiveena saada alueelle toimintojensa mukainen asemakaava, jonka turvin on mahdollista kehittää tuotantotoimintoja. Kaavan laadinnan yhteydessä huomioidaan saha-alueen uusi käyttötarkoitus energiapuun varastointi- ja murskausalueena. Asemakaavalla pyritään saamaan myös vt 3:n läheisyyteen yleiskaavassa varattu teollisuustoiminnoille tarkoitettu alue tehokkaasti käyttöön yleiskaavan johtavien periaatteiden mukaisesti. Kaavaratkaisuilla pyritään ohjaamaan alueen maankäyttöä siten, että turvataan Kyrösjärven rantavyöhykkeellä pitkään sijainneen teollisuustoiminnan toimintaedellytykset, vähennetään toiminnasta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ja estetään ristiriitaisten maankäyttömuotojen muodostuminen. Samalla muodostetaan myös suojavihervyöhykkeenä toimiva lähivirkistysalue asemakaavoitetun asuntoalueen ja teollisuusalueen väliin. Kaava-alue rajautuu etelästä asemakaavoitettuun Kyröskosken taajamaan. Kaavan eteläosaan esitetyt uudet asuintontit tulevat sijoittumaan nykyisen asutuksen ja uuden teollisuuden väliin. Uusi kaava ei ole ristiriidassa jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen kanssa. 4.4.2 Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaava tähtää alueen teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseen ja kehittämiseen sekä uusien tuotantotoimintojen sijoittumiseen alueelle. Samalla kaava pyrkii myös maankäytöllisin ratkaisuin vähentämään teollisesta toiminnasta aiheutuvia haital- Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 19 lisia vaikutuksia. Asemakaava pyrkii sijoittamaan erilaiset toiminnot alueella siten, että toisiaan lähekkäin sijoitetut maankäyttömuodot eivät ole keskenään ristiriidassa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaa varten ei ole laadittu vaihtoehtoisia suunnitelmia. Kaavan liikenteellisiä ratkaisuja on ohjannut Pirkanmaan ELY-keskuksessa käynnissä ollut tiesuunnitelman laadinta valtatie 3 parantamiseksi välillä Kostula – Kyröskoski. 4.5.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kunnanhallitus käsitteli ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 14.3.2011 ja päätti ilmoittaa Kyröskosken sahan alueen asemakaavan vireille tulosta ja nähtävillä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavan nimeä on tarkistettu ennen luonnoksen nähtäville asettamista muotoon ”Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava”: Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 15.5. – 31.5.2012 välisenä aikana kaavoitusarkkitehdin päätöksellä. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 16.7 – 15.8.2013 välisenä aikana kaavoitusarkkitehdin päätöksellä. 4.5.2 Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset asemakaavaan Asemakaavaan (kartta ja selostus) on tehty seuraavat muutokset luonnosvaiheen jälkeen: - - KTY –korttelialueen merkintä on muutettu KTY-2 merkinnäksi Liittymä valtatie 3:lta KTY-2 alueelle on poistettu KTY-2-korttelialueen muotoa on tarkennettu kiinteistörajojen mukaiseksi Luo-1 -alueita on laajennettu ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti TY-1 -korttelialueiden muotoa on muutettu ja pienennetty liito-oravien takia. Kimpitien linjausta on muutettu. Korttelin 901 T-1 merkintä on muutettu T-2 merkinnäksi. T-2-alueelta on poistettu turhat ohjeelliset kaasulinjat (g) VL-1 puiston nimeksi on annettu "Poussanharju". Istutettava alueen osa –määräystä on tarkennettu. Pima -1 –alueen kaavamääräystä on muutettu siten, että alue voidaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun pilaantunut maaperä on kunnostettu ympäristöviranomaisten vaatimalla ja hyväksymällä tavalla. Kaavaa koskeviin yleismääräyksiin on lisätty, että rakennussuunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston antama päätös melutason ohjearvoista 20.10.1992/993. 4.5.3 Ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset asemakaavaan Asemakaavan viimeistelyvaiheessa kaavakarttaan ja –selostukseen on vielä tehty seuraavat muutokset ja lisäykset: - - T-2 –korttelialueen kaavamääräykseen on lisätty, että korttelialueelle sijoittuvien toimintojen aiheuttama yhteismelutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Tehokkuusluku T-2 –korttelialueella on muutettu e= 0,10. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 20 - - - - - T-2 –korttelialueen rantavyöhykkeelle osoitetun istutettavaa alueen osaa on paikoin levennetty. TY-1 kortteleita 902 ja 903 on hiukan pienennetty korttelialueiden eteläosasta, jotta liito-oravan elinpiirille tärkeää kasvullista puustokaistaa on saatu säilytettyä enemmän luo-1-alueen ympärillä KTY-1-, T-2- ja TY-1 –alueiden kaavamääräyksestä on poistettu rakennuslupavaiheessa laadittavaa hulevesisuunnitelmaa koskeva lause. Asemakaavaalueelle on laadittu hulevesisuunnitelma kaavoituksen yhteydessä. EV –suojaviheralueen kaavamääräykseen on lisätty, että alueilla on säilytettävä olemassa oleva puusto ja tarvittaessa täydennettävä sitä istutuksilla huomioiden johtokäytävien asettamat rajoitukset. TY-1 –korttelien länsipuolelle on osoitettu johtoalue vesi- ja viemärijohtoja varten. Liito-oravan elinympäristöä koskevaa luo-1 –alueiden kaavamääräystä on täydennetty siten, että alueilla sijaitsevien pesä-, ravinto- ja kolopuiden säilyttäminen on turvattava. Haketukseen varattu alueen osa on osoitettu omalla kaavamerkinnällä T-2 – korttelialueella (hake) Kaavakarttaan on merkitty hulevesien alueelliseen hallintaan käytettävät alueet ja säilytettävät avouomat (hule ja hule-1). Asemakaavan yleismääräykset on tarkennettu seuraavasti: o Asemakaavaa toteutettaessa on koko kaava-alueella huolehdittava siitä, että uudisrakentamisessa ei aiheuteta haittaa pohjaveden laadulle ja riittävyydelle. Lisäksi asemakaavaa toteutettaessa on huolehdittava siitä, että TY-1-alueen pohjoisosan uudisrakentamisessa ei aiheuteta haittaa lähistön kiinteistöjen pohjaveden laadulle ja riittävyydelle. o Rakennussuunnittelussa on otettava huomioon meluntorjunta sisätiloissa siten, etteivät valtioneuvoston päätöksen (VNp melutason ohjearvoista 20.10.1992/993) mukaiset ohjearvot ylity. Piha-alueet ja aidat tulee rakentaa niin, että oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Pohjakarttaa on täydennetty TY-2 –korttelialueella kahden uuden olemassa olevan ajoyhteyden, viemärilinjan sekä haketus- ja murskausalueen ympärille rakennetun meluseinämän osalta. Muutokset on tehty sekä kaavakarttaan että –selostukseen asemakaavan viimeistelyvaiheessa ja niistä on keskusteltu kaavan laadintaa ohjaavien viranomaistahojen kanssa. Muutokset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne eivät edellytä kaava-aineiston uudelleen nähtäville asettamista. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n. 102,3 hehtaaria. Kaava-alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO) n. 2,96 hehtaaria. Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-2) muodostuu valtatie 3:n läheisyyteen n. 0,9 hehtaaria. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-2) on kaavaan osoitettu n. 40 hehtaaria. Teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolle voi sijoittaa asumista häiritsemätöntä yritystoimintaa (TY-1), muodostuu n. 7,2 hehtaaria. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 21 Lähivirkistysalueita (VL-1) on yhteensä n. 22,2 hehtaaria. Kyrösjärven rantaan on sijoitettu kaksi venevalkama-aluetta (LV-1), joiden yhteispinta-ala on n. 1,5 hehtaaria. Mastoalueelle (EMT) on varattu n. 0,7 hehtaaria. Suojaviheralueeksi (EV) on asemakaavoitettu n. 21,7 hehtaaria. Katualuetta muodostuu n. 5,0 hehtaaria. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueet (AO) Korttelin 905 tontit 1-6, korttelin 906 tontit 1-6 ja korttelin 907 tontti 1 Kaava-alueelle on osoitettu kaksi erillispientalojen korttelialuetta, joista pohjoisin Timinsaarentien varrella oleva tontti kiinteistöineen on nykyisellään asuttu. Uusi erillispientalojen korttelialue sijoittuu Harjunreunan eteläosaan. Uusien rakennusten kerrosluvuksi on määritelty yksi kerrosta ja niiden kerrosalaan on luettu kuuluvaksi kellarikerros, jonka rakennusoikeus on ¾ suurimman kerroksen alasta. Tieyhteys alueelle muodostetaan kaava-alueen ja valtatie 3:n väliin toteutettavalta Harjunreunalta. Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY-2) Korttelin 904 tontti 1 Valtatie 3:n välittömään läheisyyteen kaava-alueen pohjoisosassa on osoitettu yksi tontti toimitilarakennuksia (KTY-2) varten. Sallittu kerrosluku korttelin rakennuksille on kaksi kerrosta. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.50. Liikennöinti tontille tapahtuu Harjunreunan kautta. Korttelialueella ei sallita ulkovarastointia. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (T-2 ja TY-1) Korttelin 901 tontti 1 Tontti 1 (Metsä Board Oyj:n tehdasalue) on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-2). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.10. Kerroslukua ei ole osoitettu. Osa rantavyöhykettä on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi. Tontilla sijaitsee saastuneen maa-aineksen kompostointialue, jota koskien asemakaavassa on annettu erityismääräyksiä (pima-1). Alueelle on osoitettu myös haketukseen ja hulevesien käsittelyyn varatut alueen osat. Korttelin 902 tontit 1-3 ja korttelin 903 tontit 1-3 Harjunreunan eteläpuolelle on osoitettu kaksi TY-1 –korttelialuetta, joille voi sijoittaa asumista häiritsemätöntä yritystoimintaa. Alueelle muodostuu yhteensä kuusi teollisuustonttia. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.30 ja sallittu kerrosluku rakennuksille on kaksi. Tonteille on osoitettu ajoyhteys pohjoisesta Harjunreunan kautta. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 22 5.2.2 Muut alueet Virkistysalueet Kaava-alueella on runsaasti lähivirkistysalueita (VL-1). Virkistysalueet erottavat teollisuusalueet sekä uusista että olemassa olevista asuinalueista. Virkistysalueverkosto liittyy kaava-alueen eteläpuolella voimassa olevan asemakaavan virkistysalueeseen ja niille on osoitettu yleiskaavan mukainen ulkoilureitti. Virkistysalueilla on merkitystä myös liito-oravan lajisuojelun kannalta, koska sen elinpiirejä ja kulkureittejä sijoittuu Kyröskoskenharjun metsäalueille. Tähän liittyen kaikkia lähivirkistysalueita koskee lisämääräys, jonka mukaan metsänhoidollisissa toimenpiteissä on huomioitava liito-oravan kulkuyhteyksien turvaaminen. Lähivirkistysalueille sijoittuvat liito-oravien esiintymisalueet on lisäksi osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1). Lähivirkistysalueille sijoittuu myös 6 ja 110 kV:n sähkölinjoja sekä maakaasuputki (g). Katualueet Yhteys valtatie 3:lta Timinsaarentielle on kaavassa poistettu ja liikennöinti ohjautuu alueelle Harjunreunan kautta. Harjunreunasta erkaantuu Timinsaarentie Metsä Board Oyj:n ja Metsä Wood:n alueelle ja katuyhteys uudelle teollisuusalueelle. Harjunreunalta on katuyhteys uudelle asuinalueelle Kyröskoskenharjun eteläosaan. Jalankululle ja pyöräilylle on osoitettu lyhyt katualue teollisuuskorttelin 902 kohdalla. Venesatama / venevalkama (LV) Kauhtuan venesataman lisäksi kaava-alueelle on varattu toinen, yhteisomistuksessa oleva alue veneilijöille Pappilanjoen lasku-uoman läheisyyteen. Erityisalueet Kaava-alueen lounaiskulmassa valtatie 3:n läheisyydessä sijaitsee olemassa oleva masto, jonka lähiympäristö on osoitettu mastoalueeksi (EMT). Suojaviheralueita (EV) on osoitettu Metsä Board Oyj:n tehdasalueen kaakkoispuolelle venesatamaa sekä kaava-alueen ulkopuolisia asuinalueita vasten. Lisäksi tehdasalueen luoteispuolelle tehdas- ja venesatama-alueen väliin jäävä alue sekä voimalinjakäytävä on osoitettu suojaviheralueeksi, koska voimalinjakäytävän kautta kulkee 6 ja 110 kV:n sähkölinjat sekä maakaasuputki (g). Kaavan länsireuna on myös osoitettu suojaviheralueena, joka suojaa Reunakujan uutta asuinaluetta ja sen pohjoispuolelle sijoittuvia teollisuusalueita valtatien liikennemelulta. Suojaviheralueet on säilytettävä puustoisina huomioiden sähkölinjojen aiheuttamat rajoitukset. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan toteutumisen myötä valtatie 3:n ja Kyrösjärven välisen alueen yhdyskuntarakenne täydentyy luontevalla tavalla. Kaava-alue liittyy myös saumattomasti eteläpuolella sijaitsevaan asemakaava-alueeseen. Kaavan eteläosaan sijoitetut erillispientalojen korttelialueet laajentavat luontevasti asumisvaihtoehtoja Kyröskosken taajamaalueen välittömässä läheisyydessä. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 23 Asemakaava mahdollistaa nykyisten teollisuuslaitosten kehittämisen ja tarvittaessa laajentamisen. Kokonaan uusia teollisuus- ja toimitilarakennuksia syntyy alueen länsiosaan lähelle valtatietä 3. Kaava-alueella tai lähiympäristössä ei ole suojeltavia luontokohteita, rakennuksia tai muinaismuistoja. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella, asuminen Asemakaavalla ei ole merkittävää vaikutusta väestömäärään mutta asemakaavaan on tehty maankäyttövaraus uudelle erillispientaloalueelle. Asemakaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee yksi nykyinen omakotikiinteistö. Yhdyskuntarakenne, taajamakuva Asemakaavalla on täydentävä vaikutus Kyröskosken keskustaajaman pohjoispuolisilla alueilla. Rakennettu ympäristö laajentuu ja täydentyy myös valtatien 3 läheisyydessä, jonne on kaavoitettu kaksi korttelialuetta teollisuusrakennuksia varten. Kortteleita ympäröivä metsäinen harjumaasto on huomioitu siten, että ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Asemakaavan myötä saattaa syntyä jonkin verran uusia työpaikkoja, koska kaava-alueelle on varattu alueita uutta teollisuusrakentamista varten. Työpaikkojen määrään vaikuttaa suuresti teollisuustoiminnan luonne. Metsä Board Oyj:n kartonkitehdas ja Metsä Wood ovat merkittäviä työnantajia Hämeenkyrössä. Kaava mahdollistaa myös kuorimon ja entisen sahan alueen kehittämisen nykyisillä paikoillaan. Virkistys Huomattava osa kaava-alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Näin ollen vaikutukset virkistykseen ovat myönteiset ja kaavan myötä ulkoilureittiyhteydet kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevilta asuinalueilta pohjoisen suuntaan paranevat. Myös suojaviheralueita voidaan hyödyntää virkistykseen. Liikenne Timinsaarentie palvelee lähinnä teollisuuslaitosten liikennettä. Kaava-alueen länsiosaan sijoittuva uusi rinnakkaistie Harjunreuna rakentuu vanhan tielinjauksen yhteyteen Kyröskosken harjun paikallisesti merkittävään elinympäristöön. Harjulle on jo kuitenkin aikaisemmin rakennettu asutusta ja rinnakkaistie tulee tiiviisti vanhan tielinjauksen yhteyteen, joten kohde on ollut jo aikaisemmin rakennetun ympäristön vaikutuksen alaisena. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei sijaitse merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä muinaismuistoja. Tekninen huolto Alueen rakentaminen vaatii kunnallistekniikan rakentamista. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 24 Erityistoiminnat Asemakaavalla ei ole vaikutuksia jännitelinjojen vaara-alueisiin. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavan maankäyttöratkaisulla on pyritty minimoimaan teollisesta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia ympäristöhäiriöitä. Asumisen ja teollisen toiminnan väliin on jätetty riittävät suojaviheralueet ja virkistyskäyttöön osoitetut metsäalueet. Kyrösjärveen rajoittuville teollisuusalueelle on määritelty istutettavat alueen osat, jotka antavat melu- ja näkösuojaa järven suuntaan. Alueen teollisuustoimintojen kehittämisessä on kaavamääräyksen mukaisesti noudatettava valtioneuvoston päätöksen mukaisia melutason ohjearvoja lähialueiden asumisviihtyisyyden ja virkistyskäyttöarvojen turvaamiseksi. Asemakaavan viimeistelyvaiheessa laaditussa hulevesiselvityksessä on esitetty toimenpiteet, joiden avulla hulevesien muodostumista sekä siitä aiheutuvia mahdollisesti haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Viimeisteltyyn kaavaratkaisuun on sisällytetty aluevaraukset hulevesien alueelliseen hallintaan sekä säilytettävät avouomat. Sosiaalinen ympäristö Asemakaavalla ja siinä osoitetuilla maankäyttömuodoilla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen sosiaaliseen ympäristöön verrattuna nykytilanteeseen. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Uuden teollisuusalueen rakentuessa kaava-alueen pohjoisosaan lähelle valtatietä 3 maisemarakenne ja maisemakuva muuttuvat jonkin verran. Kyrösjärven rannassa sijaitsevalle teollisuusalueelle asemakaava ei merkitse suuria muutoksia maisemallisesti, koska olemassa oleva teollisuusmiljöö säilyy alueella. Kaava sallii täydennysrakentamisen teollisuusalueella kaavaan merkittyjen rakennusalojen puitteissa. Rantavyöhyke on kaavassa määritelty istutettavaksi alueen osaksi, joten rannan puusto ja kasvillisuus toimii osaltaan melu- ja näkösuojana järven suuntaan ja läheisille asuinkiinteistöille. Rantavyöhykkeen säilyttäminen puustoisena on erittäin suotavaa, koska se sitoo sekä ääntä että murskaustoiminnasta mahdollisesti aiheutuvaa pölyn ja hakkeen leviämistä. Puustoisen vyöhykkeen ulottaminen T-2 alueen itäosaan rantavyöhykkeellä hulevesiselvityksessä esitetyllä tavalla parantaisi myös maisemavaikutuksia vastarannalle Käpylän alueelle. Vaikutuksia maisemakuvaan voidaan pitää kohtalaisina luonnonympäristön muuttuessa asuin- ja teollisuuskortteleiksi sekä niitä palveleviksi katualueiksi. Vaikutukset ulottuvat kuitenkin suhteellisen pienelle alueelle kaava-alueen länsiosassa. Luonnonolot, luonnon monimuotoisuus Kaavan vaikutukset luonnonympäristöön ovat kohtuullisia. Kaavassa on osoitettu runsaasti virkistysalueita ja suojaviheralueita, joten alueella säilyy luonnonympäristöä huomattavan paljon. Lisäksi virkistysalueilla on merkitystä liito-oravan lajisuojelun kannalta, koska sen elinpiirejä ja kulkureittejä sijoittuu Kyröskoskenharjun metsäalueille. Poussanharjulle osoitettujen uusien teollisuus- ja varastorakennuksien korttelialueiden ja uuden erillispientalojen korttelialueen välistä lähivirkistysaluetta on levennetty. Toimenpiteellä on saatu turvattua riittävän leveä puustoinen alue liito-oravan elinpiirin ja kulkureittien turvaamiseksi. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 25 Kaava-alueella ei sijaitse Natura 2000 –alueita tai luonnonsuojelukohteita, joiden olemassa olo vaarantuisi asemakaavan toteutumisen myötä. Pienilmasto ja ilmanlaatuun liittyvät tekijät Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia pienilmastoon. Kyröskoskenharjun pohjois- ja koillisrinteiden katvealueet säilyvät metsäisinä virkistysalueina. Tuulisuus voi lisääntyä jonkin verran uusilla teollisuustonteilla puuston harvenemisen myötä. Vesistöt, vesitalous Suuri osa kaava-alueesta erityisesti alueen eteläosassa säilyy rakentamattomana tai pinnaltaan vettä läpäisevänä, joten veden ekologinen kierto ei merkittävästi heikenny. Poikkeuksen muodostavat teollisuustontit, joiden piha-alueille ovat usein tyypillistä laajat vettä läpäisemättömät pinnat. Alueiden rakentamisvaiheessa on kiinnitettävä huomiota hulevesien käsittelyyn. Kaava-alueen rajaus ulottuu osittain Mannamäen pohjavesialueelle. Kaava-alueen länsireunassa on suunnilleen 200 m leveydeltä pohjavesialueen kaukosuojavyöhykettä. Enonlähteen vedenottamo sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella suunnilleen 200 metrin päässä asemakaava-alueen pohjoisrajasta. Kaava-alueella pohjavesien virtaussuunta niiden muodostumisalueilta on koilliseen. Vuonna 2007 käydyissä kaavaneuvotteluissa viranomaisten kanssa Pirkanmaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan kaavan nykyisen korttelin 901 T-aluetta (entinen saha-alue ja kuorimo) tarkasteltaessa todettiin, että asemakaava-alueen tältä osalta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä Mannamäen pohjavesialueen eikä Enonlähteen vedenottamon suuntaan. Kaava-alueella syntyvät jätevedet johdetaan joko Metsä Board Oyj Kyron tai kunnan jätevedenpuhdistamolle. Jätevesien määrät ovat vähäisiä eikä niistä tehokkaan puhdistuksen vuoksi aiheudu havaittavia vesistövaikutuksia. Asemakaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu hulevesiselvitys, jossa on esitetty toimenpiteet hulevesien käsittelylle. Maa- ja metsätalous Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Kyröskosken alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen. Työpaikka-alueiden ja muiden kaavan mukaisten maankäyttömuotojen toteutuessa muuttuu joidenkin nykyisten pelto- ja metsäalueiden maankäyttö. Luonnonsuojelu Asemakaavaratkaisussa on huomioitu vuonna 2007 laaditussa luontoselvityksessä esiin tulleet liito-oravan esiintymisalueet ja nämä on tarkistettu kaavaa varten laaditussa luontoselvityksen päivityksessä syksyllä 2011. Kaavaratkaisussa on huomioitu nykytilanteen mukaiset liito-oravan elinpiirit ja niiden säilymisen kannalta oleellisimmat kulkureitit ELY-keskukselta saatujen rajaustietojen perusteella. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Alueiden rakentumisen aikaiset häiriöt Asemakaavan toteutumiseen liittyy tilapäisiä alueiden rakentumisesta aiheutuvia häiriöitä. Näillä ei kuitenkaan ole jatkuvan kaltaista vaikutusta luonnon- ja rakennetun ympäristön osa-alueisiin. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 26 Meluvaikutukset Teollisuustoiminta voi aiheuttaa jonkin verran meluhaittoja kaava-alueelle ja lähiympäristöön. Tähän vaikuttaa kuitenkin lopulta teollisuustoiminnan luonne. Viranomaisten toimesta energiapuulajikkeiden haketus- ja murskausalueen toiminnalle on asetettu tarvittavat ja riittävät lupamääräykset ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnan aiheuttamien haittojen ja erityisesti toiminnasta aiheutuvan melun rajoittamiseksi ympäristössä. Toiminnoista aiheutuvaa melua on myös velvoitettu tarkkailemaan säännöllisin väliajoin toteutettavilla melumittauksilla. Määräys koskee kaikkea T-2 -korttelialueelle sijoittuvaa toimintaa yhteismelutason tarkkailuna. Teollisuusalueen ja asutuksen väliin jää kuitenkin riittävät viheraluevyöhykkeet, joiden kasvillisuus vaimentaa melua ja sitoo pölyä. Tiesuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa on huomioitu tie- ja katualueiden melusuojaus myös uuden Harjunreunan rinnakkaistien kohdalla. 5.5 Kaavamerkinnät ja –määräykset Asemakaavaa toteutettaessa on koko kaava-alueella huolehdittava siitä, että uudisrakentamisessa ei aiheuteta haittaa pohjaveden laadulle ja riittävyydelle. Lisäksi asemakaavaa toteutettaessa on huolehdittava siitä, että TY-1-alueen pohjoisosan uudisrakentamisessa ei aiheuteta haittaa lähistön kiinteistöjen pohjaveden laadulle ja riittävyydelle. Rakennussuunnittelussa on otettava huomioon meluntorjunta sisätiloissa siten, etteivät valtioneuvostonpäätöksen (VNp melutason ohjearvoista20.10.1992/993) mukaiset ohjearvot ylity. Piha-alueet ja aidat tulee rakentaa niin, että oleskeluun tarkoitetuilla pihaalueilla päästään valtioneuvoston ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat pääosin asetuksen mukaisia. Tärkeimpiä asetuksesta poikkeavia merkintöjä ovat: o VL-1:(Lähivirkistysalue. Metsänhoidollisissa toimenpiteissä on huomioitava liito-oravan kulkuyhteyksien turvaaminen.). Määräyksellä on pyritty turvaamaan liito-oravien elinympäristöjen ja kulkureittien säilyminen. o Kaava-alueen kautta kulkee maakaasuputki, joka on osoitettu koko kaavaalueella maanalaista johtoa kuvaavalla viivalla ja tunnuksella ”g”. Asemakaavaan on sisällytetty seuraava määräys: ” Maakaasulinjaa varten varattu alueen osa. Maakaasuputken läheisyyteen rakennettaessa tulee ottaa huomioon ohjeistusten mukaiset suojaetäisyydet ja rakennuskieltoalueet.” o Uuden asuinalueen itä- ja länsipuolelle on merkitty likimääräinen meluesteen paikka piha-alueiden ulkomeluntorjuntaa varten. o Kaava-alueen kautta kulkee 110 kV:n sähkölinja, jota varten on luotu kaksi eritasoista osa-aluemerkintää, z-1 ja z-2. Sisempi z-1 kuvaa johtoalueen lunastusrajaa. Lunastusalue on kokonaisleveydeltään 30 m. Ulompi z-2 tarkoittaa sähkölinjan reunavyöhykettä, joka on leveydeltään 10 m. Reunavyöhykkeellä sijaitsevat puut, rakennuksen ja rakennelmat eivät saa ylittää kuviteltua linjaa, joka muodostuu alueen z-1 -alueen (sähkölinjan) puoleisella rajalla 10 m:n korkeuspisteen ja ulkorajalla 20 m:n korkeuspisteen välille. Alueelle rakennettavien rakennelmien mitkään osat, esim. räystäät, eivät saa ylettyä z-1-alueelle. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 27 5.6 o Kaava-alue kuuluu osittain vedenottamon kauko- ja lähisuojavyöhykkeeseen. Vyöhykkeiden rajat on osoitettu merkinnöillä ”pv/s-1” ja ”pv/s-2”. o Metsä Board Oyj:n tehdasalueelle sijoittuva saastuneen maa-aineksen kompostointialue on osoitettu merkinnällä ”pima-1”. Merkinnän mukaan alueelle ei saa rakentaa ja se on merkittävä maastoon. Alue voidaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun pilaantunut maaperä on kunnostettu ympäristöviranomaisten vaatimalla ja hyväksymällä tavalla. o Lähivirkistysalueille sijoittuvat luontoselvityksen mukaiset liito-oravien elinympäristöt on osoitettu merkinnällä ”luo-1”. o T-2 –korttelialueelle on osoitettu haketukseen varattu alueen osa (hake). o Hulevesialtaille ja hulevesien käsittelyyn varatut alueen osat on merkitty asemakaavaan hule- ja hule-1 –merkinnöillä. Nimistö Asemakaavalla syntyy kolme uutta katua, Harjunreuna, Kimpitie ja Reunakuja. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 - Valtatien 3 kehittämissuunnitelma - katu- ja kevytväylien rakennussuunnitelmat - rakennusluvat - Metsäliitto Osuuskunnan ympäristölupa ja muut laitoksen toteutusta ja toimintaa ohjaavat luvat ja sopimukset Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutuminen on mahdollista asemakaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Alueen rakentumista valvoo Hämeenkyrön rakennusvalvontaviranomainen. Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava 24.3.2015 28 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset. Katu. Ajoyhteys ajo AO KTY-2 j pv/s-1 z-1 j JVP-12 j 3:194 3:139 g g Teollisuusrakennusten korttelialue, jolle voi sijoittaa asumista häiritsemätöntä yritystoimintaa. Rakennukset on sijoitettava vähintään 5 metrin etäisyydelle rakennuspaikan rajasta. g VL-1 Lähivirkistysalue. Metsänhoidollisissa toimenpiteissä on huomioitava liito-oravan kulkuyhteyksien turvaaminen. LV-1 Venesatama. Satama-alueelle saa rakentaa satamaan liittyviä rakennuksia siten, että rakennusten kerrosala ei ylitä tehokkuutta e=0.15. pv/ AO 907 TIM Vesi-, viemäri- ja hulevesijohtoja varten varattu alueen osa. j Maakaasulinjaa varten varattu alueen osa. Maakaasuputken läheisyyteen rakennettaessa tulee ottaa huomioon ohjeistusten mukaiset suojaetäisyydet ja rakennuskieltoalueet. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. ai Alueelle on rakennettava melueste suojaamaan piha-alueita ulkomeluntorjuntaa varten. Merkintä osoittaa esteen likimääräisen sijainnin. z-1 110 kV:n sähkölinjan johtoalueen lunastusraja. Alueella suoritettavia toimenpiteitä rajoittaa johdonomistajan lunastustoimituksen mukaiset oikeudet. Toimenpiteisiin on haettava johdonomistajan lupa. Mastoalue. z-2 Sähkölinjan reunavyöhyke. Vyöhykkeellä sijaitsevat puut, rakennukset ja rakennelmat eivät saa ylittää kuviteltua linjaa, joka muodostuu alueen z-1 -alueen (sähkölinjan) puoleisella rajalla 10 m:n korkeuspisteen ja ulkorajalla 20 m:n korkeuspisteen välille. Alueelle rakennettavien rakennelmien mitkään osat, esim. räystäät, eivät saa ylettyä z-1-alueelle. s-2 1 A pv 3 m kaava-alueen rajan rajan ulkopuolella oleva viiva. 1 pv/s-1 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Vedenottamon kaukosuojavyöhykkeen raja (vesioikeuden päätös n:o 8/1982 D 16.6.1982). Moottoriajoneuvojen ajo- ja pysäköintialueet tulee päällystää vettä läpäisemättömällä pintamateriaalilla tai pohjavesisuojauksen sisältävällä rakenteella ja niiden pintavedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueelle ei saa sijoittaa öljysäiliöitä. Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. j g luo-1 HARJUNREUN g Suojaviheralue. Alueilla on säilytettävä olemassa oleva puusto ja tarvittaessa täydennettävä sitä istutuksilla huomioiden johtokäytävien asettamat rajoitukset. Tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. IN 1 SA AR g 904 EV EV II u ¾ e=0.25 j g hule g j II e=0.50 Sähköjohtoa varten varattu alueen osa. j KTY-2 Ulkoilureitti. TY-1 EMT Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu. Toimitilarakennusten korttelialue. Ulkovarastointia ei sallita. z LV-1 j pp Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Rakennukset on sijoitettava vähintään 5 metrin etäisyydelle rakennuspaikan rajasta. Korttelialueelle sijoittuvien toimintojen aiheuttama yhteismelutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB lähialueen asuinkiinteistöillä. T-2 297055.428, 6845014.971 Erillispientalojen korttelialue. g g EN g j EV TIE z pima-1 92.59 89.49 Osa-alueen raja. 89.84 901 2 88.36 88.21 Korttelin numero. pv/s-2 Vedenottamon lähisuojavyöhykkeen raja (vesioikeuden päätös n:o 8/1982 D 16.6.1982). Alueelle ei saa rakentaa uusia moottoriajoneuvoille tarkoitettuja yleisiä teitä eikä pysäköintialueita. Ohjeellisen tontin numero. 89.69 87.63 j KIMPITIE g pp Kadun nimi. pima-1 IV Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Saastuneen maa-aineksen välivarastointialue. Alueelle ei saa rakentaa ja se on selvästi merkittävä maastoon. Alue voidaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun pilaantunut maaperä on kunnostettu ympäristöviranomaisten vaatimalla ja hyväksymällä tavalla. 86.29 85.77 87.11 86.70 87.44 j z 85.57 85.97 85.72 87.43 87.64 hule 87.23 85.37 2 z- 85.83 KIMPI 2 85.00 j hule 87.90 88.87 89.21 89.13 89.22 89.40 1 z- g t 89.21 89.34 Rakennusala, jolle tulee rakentaa autokatos tai -talli. Rakennusalalle saa sijoittaa myös varasto- tai vastaavaa tilaa. T-2 85.27 j Hulevesialtaille varattu alueen osa. 89.35 89.61 89.25 89.24 Istutettava alueen osa. Alueelle saa sijoittaa melua vaimentavia rakenteita ja laitteita tai maa-ainesta. 89.64 89.47 89.80 89.65 89.49 89.73 89.57 e=0.10 85.52 89.47 89.40 89.47 89.55 hule-1 Hulevesien imeytysalue. Hulevesien käsittely rantavyöhykkeellä tulee toteuttaa asemakaava-alueelle laaditussa hulevesiselvityksessä esitettyjen vaihtoehtoisten toimenpiteiden mukaisesti. 89.73 89.74 89.62 85.64 85.53 85.79 85.74 TY-1 85.72 85.70 85.67 85.73 Yleismääräykset: hule Asemakaavaa toteutettaessa on koko kaava-alueella huolehdittava siitä, että uudisrakentamisessa ei aiheuteta haittaa pohjaveden laadulle ja riittävyydelle. Lisäksi asemakaavaa toteutettaessa on huolehdittava siitä, että TY-1-alueen pohjoisosan uudisrakentamisessa ei aiheuteta haittaa lähistön kiinteistöjen pohjaveden laadulle ja riittävyydelle. 85.82 85.85 z pv/s II e=0.30 j j 87.70 88.96 j 1 II e=0.30 Haketukseen varattu alueen osa. 89.30 85.75 TY-1 ajo z 902 901 86.47 hule hake Rakennusala. 85.95 86.07 85.92 85.91 86.68 86.48 j Tehokkuusluku eli kerroalan suhden tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Liito-oravan elinympäristö. Pesä-, ravinto- ja kolopuiden säilyminen on turvattava. 85.73 86.3486.51 86.43 j e=0.30 luo-1 85.61 86.85 j IV u ½ Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. 85.88 87.01 z- 1 j 85.38 86.56 le 903 85.38 87.60 hu TIE g j Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. 85.43 85.32 87.17 ½ k IV 85.37 85.58 86.07 Rakennussuunnittelussa on otettava huomioon meluntorjunta sisätiloissa siten, etteivät valtioneuvoston päätöksen (VNp melutason ohjearvoista 20.10.1992/993) mukaiset ohjearvot ylity. Piha-alueet ja aidat tulee rakentaa niin, että oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. 86.13 j -1 g 86.26 85.68 EV 86.35 2 j 86.58 z 2 86.64 j j 86.76 Hämeenkyrön kunta HARJUNREUNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 86.88 g 86.98 j pv z- 1 ajo 87.24 87.46 87.30 87.28 87.03 87.11 87.32 87.35 87.80 87.60 j 87.11 87.15 87.62 87.71 87.27 87.35 g z e-1 hul 87.34 hake 87.40 3 87.31 87.43 Asemakaava koskee kiinteistöjä 1:1, 1:16, 1:34, 1:102, 1:103, 2:1, 2:2, 2:49, 2:75, 3:116, 3:17, 3:140, 3:139, 3:193, 3:194, 7:12, 16:3, 16:9, 27:0 ja 40:1. 86.27 86.72 3 Asemakaavalla muodostuu korttelit 901-907 ja niihin liittyviä virkistys-, katu-, liikenne- ja erityisalueita. 87.96 j 87.02 87.85 87.24 z luo-1 j 85.29 JVP-9 86.31 86.24 Pohjakartta on pidetty ajan tasalla kunnan maankäyttöyksikön täydennysmittauksilla. 85.92 86.11 j 85.89 85.90 85.88 AO 85.85 ai VL-1 85.78 85.98 6 z ¾kI e=0.25 3 j POUSSANHARJU 5 g 2 85.75 85.98 EV ai ai -1 85.67 85.64 85.62 3 AO luo 85.57 85.60 85.70 85.63 4 1 85.52 85.58 j 905 85.63 2 KUJA t 85.52 85.65 z REUNA 2 85.46 85.71 z- ¾kI e=0.25 1 85.86 85.61 j j 906 4 1 5 j z- EV EV 298498.455, 6844127.479 g z 6 j LV-1 j AO VP HÄMEENKYRÖN KUNTA j ai VUOH LT j EMT AO E Alueen nimi ja suunnitelma II e=0.40 AO AO AR AR VP AO j Luonnos Pidetty nähtävänä MRA 30§:n mukaisesti Ehdotus Pidetty nähtävänä MRA 27§:n mukaisesti Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto (MRL 52§) AO VL-1 Mittakaava Päiväys 1:2000 24.3.2015 Hämeenkyrön kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan xx.xx.20xx (..§). Suunnittelija 0 pp AO 4.5.2012 15.5.-31.5.2012 19.6.2013 16.7.-15.8.2013 30.3.2015 27.4.2015 j AO j EV-1 VP j a EV-2 KTY LANTIE ajo HARJUNREUNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 50 100 200 m Ramboll Finland oy Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere www.ramboll.fi Jarmo Lukka, arkkitehti, johtava asiantuntija, YKS-454 Mikko Peltonen, suunnittelija j RAPORTTI 16WWE1625 17.11.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA Harjunreunan asemakaava Luontoselvitys Hämeenkyrö: Harjunreunan asemakaavan luontoselvitys 16WWE1625 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 2 3.1 3.2 Lähtötiedot Maastokartoitukset 2 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 2 4.1 4.2 Geologia ja vesistöt Kasvillisuus ja eläimistö 2 3 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 4 5.1 5.1.1 5.1.2 5.2 5.3 Liito-oravaesiintymät ja liikkumisyhteydet Liito-oravaesiintymät Tiesuunnitelmien vaikutus liito-oravaan Muut uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Muut kohteet 4 4 6 8 9 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 11 7 LÄHTEET 11 Valokuvat: Soile Turkulainen 2007 ja 2011. Kannen kuva: Hakkuualueen alareuna Kyröskoskenharjun rinteessä. Raportin pohjakartat ja ilmakuva © Maanmittauslaitos 2011. Lupa nro 495/KP/04. Pöyry Finland Oy Soile Turkulainen biologi, FM Yhteystiedot: Pöyry Finland Oy Ilmarisenkatu 18, 20520 Turku puh: 010 33 310 fax: 010 33 31501 Ismo Yli-Tuomi biologi, FM Hämeenkyrö: Harjunreunan asemakaavan luontoselvitys 16WWE1625 1 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Hämeenkyrön kunnassa sijaitsevalle Harjunreunan alueelle asemakaavaa varten. Selvitys on päivitys vuonna 2007 samalle alueelle tehtyyn Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaavan luonto- ja liito-oravaselvitykseen (Pöyry Environment Oy 2007) ja korvaa sen. Luontoselvitystä varten tehtiin maastokartoituskäynti liito-oravaesiintymien ja muiden luontoarvoiltaan merkittäviksi arvioitujen kohteiden nykytilan tarkistamiseksi. Lisäksi päivitettiin raportin uhanalaistiedot. Valtatiehen 3 rajoittuva alue, joka sisältyi vuoden 2007 selvitykseen, on nyt sisällytetty tekeillä olevaan Valtatien 3 liittymäjärjestelyjen ja Nuutin alueen asemakaavan luontoselvitykseen (Pöyry Finland Oy 2011). Selvitysalueiden rajalle sijoittuvat luontokohteet on raportoitu molemmissa raporteissa. Selvityksiin sisältyy arviointi Pirkanmaan ELY-keskuksen valtatien 3 parantamista koskevan tiesuunnitelman vaikutuksista liitooraviin ja niiden liikkumisyhteyksiin. Selvityksen teki biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET Selvitysalue sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Hämeenkyrön kunnassa Kyröskosken taajaman pohjoispuolisella alueella (kuva 1). Selvitysalue rajoittuu Kyrösjärveen ja Kyröskosken asutukseen ja ulottuu lännessä valtatien 3 tuntumaan. Alueen pinta-ala on noin 0,9 km2. Yleispiirteiltään selvitysalue jakaantuu ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevaan alueeseen ja metsäiseen virkistysalueeseen. Voimakkaimmin alkuperäinen luonnonympäristö on muuttunut sen koillisosan teollisuusalueella, jossa sijaitsevat Finforest Oy:n saha ja M-real Kyrön tehtaan kuorimo. Selvitysalueen luoteisosassa on Kauhtuan venesatama, ja myös kaakkoiskulmalla Pappilanjoen suulla säilytetään veneitä. Timinsaarentien varressa keskellä selitysaluetta on pelto, joka on jo osittain metsitetty. Kyröskoskenharjun rinne selvitysalueen eteläosassa on metsäinen ja siellä on kuntorata. Vuoden 2007 jälkeen harjumetsäalueen länsiosassa on tehty hakkuu. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti (punainen ympyrä) ja rajaus. Hämeenkyrö: Harjunreunan asemakaavan luontoselvitys 16WWE1625 2 3 MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Osittain selvitysalueella sijaitseva Kyröskoskenharju sekä Kyrösjärven eteläosa, johon selvitysalue rajoittuu, on mainittu Hämeenkyrön luontoselvityksessä paikallisesti arvokkaina luontokohteina (Laurinolli 1996). Vuoden 2007 luontoselvityksessä todettiin kolme liito-oravaesiintymää sekä muutamia noroja, jotka ovat mahdollisia vesilaki- ja metsälakikohteita (Pöyry Environment Oy 2007). Yksi liito-oravan pesäpuutieto oli talletettu jo aikaisemmin silloisen Pirkanmaan ympäristökeskuksen rekisteriin. Luontoselvityksen päivitystä varten tarkistettujen ympäristöhallinnon OIVA -ympäristöja paikkatietopalvelun ja Eliölajit-rekisterin sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen tietojen mukaan selvitysalueelta tai sen läheisyydestä ei ole tiedossa muita luontokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Lähin Natura-alue on Vatulanharju-Ulvaanharju (FI0309001) noin kuuden kilometrin päässä luoteessa. 3.2 Maastokartoitukset Luontoselvityksen päivitystä varten tehtiin maastokartoituskäynti 31.8.2011. Vuoden 2007 selvityksen maastokartoitukset oli tehty 20.3. ja 21.5.2007 (Pöyry Environment Oy 2007). Maastokartoituksilla selvitettiin luonnonympäristön yleispiirteet alueella sekä kartoitettiin sieltä seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: • • • • • • luonnonsuojelulain 29 §:n suojellut luontotyypit vesilain 15a §:n ja 17a §:n luonnontilaisina säilytettävät purot, lammet ja lähteet metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt liito-oravaesiintymät ja lajin käyttämät liikkumisyhteydet muille uhanalaisille lajeille (Rassi ym. 2010 ja luonnonsuojeluasetuksen liite 4) ja luontodirektiivilajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Vuoden 2007 liito-oravakartoituksessa etsittiin lajin elinpiirin osoittavia ulostepapanoita pesä- ja ruokailupuiksi soveltuvien kookkaiden kuusten ja haapojen alta ”Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa” -julkaisun mukaisesti (Sierla ym. 2004). Päivityskäynnillä selvitettiin liito-oravaesiintymien ja kulkuyhteyksien tilanne Kyröskoskenharjun rinteen hakkuun jälkeen. Varsinaisen liito-oravaselvityksen tekemiseen syksy ei ole luotettava ajankohta, vaan tarkastelu perustui vuoden 2007 papanahavaintoihin. 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 4.1 Geologia ja vesistöt Kyröskoskenharju on Sisä-Suomen reunamuodostuman ja Hämeenkankaan saumamuodostuman väliseen muodostumajaksoon kuuluva harjuselänne. Kahdeksi rinnakkaisselänteeksi jakaantuva muodostuma on laeltaan lohkareinen ja ainekseltaan osaksi moreenia tai huonosti lajittunutta kivistä soraa (Laurinolli 1996). Selvitysalueen lounaiskulmassa se kohoaa teräväharjaisena noin 40 metriä Kyrösjärven pinnan tasoa (83,2 m mpy) ylemmäksi. Harjun suunnasta maasto laskee kohti selvitysalueen keskiosaa. Selänteen liepeillä esiintyy hienompia maa-aineksia kuten hiesua ja savea (Geologian tutkimuskeskus 2011), ja Sahan alueella Timinsaaren ja Orhisaaren ympäristössä on täyttömaita. Hämeenkyrö: Harjunreunan asemakaavan luontoselvitys 16WWE1625 3 Selvitysalue rajoittuu Kyrösjärveen ja siitä etelään kohti Kirkkojärveä laskevaan Pappilanjokeen. Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin suurin järvi. Sen ekologinen tila on hyvä, mutta lahdissa on havaittavissa rehevöitymistä (Pirkanmaan ELY-keskus 2011a). Kyröskoskenharjun pohjoisosa on osa vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltua Mannanmäen pohjavesialuetta (kuva 2). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,92 km2, muodostumisalueen pinta-ala 0,96 km2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 820 m3/d (OIVA –ympäristö- ja paikkatietopalvelu 2011). Kuva 2. Mannanmäen pohjavesialueen rajaus. Lähde: OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelu 2011. 4.2 Kasvillisuus ja eläimistö Selvitysalue sijoittuu etelä- ja keskiboreaalisten vyöhykkeiden rajalle, missä Pohjanmaan, Järvi-Suomen ja Lounaismaan vuokkovyöhykkeen kasvimaantieteelliset alueet kohtaavat (OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelu 2011). Hämeenkyrö on viimeksi mainitun alueen puolella ja kuuluu Satakunnan eliömaakuntaan. Selvitysalueen metsät ovat enimmäkseen nuoria talousmetsiä ja osin metsitettyjä peltoja tai niittyjä. Kyröskoskenharjun rinteessä oli vuonna 2007 varttunutta lehtomaisen kankaan kuusikkoa, joka jatkui pohjoisessa Timinsaarentielle ja koillisessa lähelle sahaaluetta. Vuonna 2011 rinteessä oli hakkuu, niin että varttunutta kuusikkoa oli vain rinteen alaosissa (kuvat 5 ja 7). Harjun laella kasvaa nuorta kanervatyypin männikköä. Kuntoradan ympäristössä on tehty hakkuita aiemmin, mutta alueelle on noussut uutta puustoa ja osassa aluetta on järeitä ylispuumäntyjä ja kuusiryhmiä (kuva 3). Sahaalueella rakennusten ja varastokenttien liepeillä esiintyy joutomaa-alueille tyypillistä kulttuuriperäistä kasvilajistoa. Timinsaaren niemessä kasvaa nuorta lehtipuustoa ja kuusikkoa alueella, joka lienee aiemmin ollut peltoa tai niittyä, ja myös selvitysalueen keskiosan pelto on aiemmin ollut laajempi (kuva 3). Selvitysalue tarjoaa sekametsien, rantojen ja kulttuuriympäristöjen lintu- ja eläinlajeille sopivia elinympäristöjä. Alueella on liikkunut hirviä ja liito-orava kuuluu sen lajistoon. Kyröskoskenharjun alueella saattaa olla merkitystä eläinten kulkureittinä, sillä se muodostaa rakennetun taajamaympäristön ja vesistön väliin yhtenäisen metsäisen vyöhykkeen. Hämeenkyrö: Harjunreunan asemakaavan luontoselvitys 16WWE1625 4 Kuva 3. Nuorta puustoa kuntoradan ympäristössä ja saha-alueen takana Timinsaaren niemessä. 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET Seuraavassa on käyty läpi vuoden 2007 selvityksessä (Pöyry Environment Oy 2007) todetut luontokohteet ja arvioitu niiden tila vuonna 2011. 5.1 Liito-oravaesiintymät ja liikkumisyhteydet 5.1.1 Liito-oravaesiintymät Liito-orava on luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulain (49 §) perusteella. Liito-oravalle parhaiten soveltuvaa elinpiiriä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa lajin oleskelun paljastavat pesä- ja ruokailupuiden alta löytyvät ulostepapanat. Liito-oravat ovat paikkauskollisia eläimiä, jotka elävät koko aikuisikänsä samalla alueella. Tämä elinpiiri eli reviiri voi olla laaja ja liito-oravat liikkuvat vilkkaasti sen osasta toiseen. Naaraiden elinpiiri on keskimäärin noin 8 ha ja urosten 60 ha. Liito-oravan pesä on tavallisesti kolopuussa tai vanhassa oravan pesässä, mutta voi olla myös rakennuksessa tai linnunpöntössä. Yleispiirteiltään selvitysalue on liito-oravan elinpiiriksi soveltuvaa aluetta. Kyrösjärven rannan metsäsaarekkeet ovat pienialaisia ja rakentamisen takia eristyneitä eikä niissä havaittu vuonna 2007 merkkejä liito-oravasta. Sen sijaan Kyröskoskenharjun metsäalue on tuoreista ja vanhemmista hakkuista huolimatta varsin yhtenäinen ja sieltä on metsäisiä yhteyksiä eri ilmansuuntiin. Valtatien 3 ja Timinsaarentien risteyksen kaakkoispuolelta oli vuonna 2007 silloisen Pirkanmaan ympäristökeskuksen rekisterissä tieto liitooravan pesäpuusta, joka oli tullut tietoon vuoden 2004 hakkuiden yhteydessä. Esiintymä oli asuttu vuona 2007 ja sen lisäksi Kyröskoskenharjun metsäalueelta löytyi kaksi muuta esiintymää (Pöyry Environment Oy 2007). Selvitysaluetta lähimmät muut havainnot lajista ovat Pirkanmaan ELY-keskuksen vuoden 2011 tietojen mukaan Pappilanjoen itäpuolelta ja vt 3:n länsipuolelta. 1. Läntinen liito-oravaesiintymä Tilanne vuonna 2007: Tiedossa ollut liito-oravaesiintymä lähellä valtatietä 3 on asuttu (kuva 6). Timinsaarentien eteläpuolella on kuusivaltaista sekametsää, joka rajoittuu valtatien varressa vuonna 2004 tehtyyn hakkuuseen, mutta jatkuu hakkuun ja pellon välissä järeäpuustoisena kuusikkona Kyröskoskenharjun suuntaan. Hakkuualueen itäreunalla on Hämeenkyrö: Harjunreunan asemakaavan luontoselvitys 16WWE1625 5 järeä kolohaapa, jonka alla oli papanoita niukasti, mutta jota voidaan pitää liito-oravan pesäpuuna. Lisäksi liito-oravan papanoita löytyi metsänreunoista kuusten ja muutamien haapojen alta. Myös hakkuun keskellä kasvavien neljän järeähkön haavan ja kahden kookkaan raidan muodostaman puuryhmän alla oli papanoita. Hakkuualueelle on jätetty melko paljon koivuja ja mäntyjä ja siellä kasvaa harmaaleppää, joten se sopii liitooraville ruokailuun ja liikkumiseen. Esiintymältä on hyvä puustoinen liikkumisyhteys etelän ja idän suuntaan. Mahdollisesti liikkumista tapahtuu myös Kyrösjärven rantametsiköiden kautta pohjoiseen ja valtatien 3 yli länteen. Tilanne vuonna 2011: Esiintymä on pääpiirteissään ennallaan. Kyröskoskenharjun hakkuu ei ole vaikuttanut siihen ja hakkuun alareunassa on säilynyt liito-oraville sopiva puustoinen liikkumisyhteys itään päin (kuva 4). Valtatiehen rajoittuvalle harvennushakkuualueelle on kasvanut puustoa niin, että sekin sopii aikaisempaa paremmin liitooraville. Kolohaapa ja sen lähipuut tulee säilyttää ja niiden ympärille tulee jättää liitooravien elinpiiriksi riittävän kokoinen metsäalue (kuva 7). Sen ei kuitenkaan tarvitse tätäysin noudattaa vuonna 2007 esiintymänä rajatun alueen rajoja. Itään päin esiintymälle 2 tulee säilyä kulkuyhteys, niin että liito-oravat eivät joudu ylittämään yli 50 metriä leveää avointa aluetta. Esiintymä sijoittuu kaava-alueen reunalle ja se on raportoitu myös valtatien 3 luontoselvityksessä (Pöyry Finland Oy 2011). Kuva 4. Varttunutta kuusikkoa ja vanhan hakkuualueen reunan lehtipuustoa Timinsaarentien eteläpuolella. 2. Itäinen esiintymä Tilanne vuonna 2007: Toinen selvitysalueelta löytyneistä liito-oravaesiintymistä sijoittuu edellisestä noin 500 m itään päin (kuva 6). Alueella on noin 10 puun ryhmä järeähköjä haapoja, jotka kasvavat hakkuualueella lähellä kuusimetsäalueen reunaa. Puiden alla on tuoreita papanoita, ainakin yhdessä liito-oravalle sopiva pesäkolo ja ympärillä nuorta lehtipuustoa ruokailupuiksi. Papanoita löytyi myös kuusikon puolelta pienen puron ympäristöstä. Hakkuualue rajoittuu pohjoisreunalla pellon ja saha-alueen väliin jäävään kuusivaltaiseen sekametsään, jossa kasvaa kymmeniä järeitä haapoja ja pellon reunassa nuorta haapaa. Liito-oravan papanoita löytyi ympäri metsää ja ainakin yhdessä haavassa on kolo. Tilanne vuonna 2011: Kyröskoskenharjun kuusimetsä on hakattu alareunan puustoista kaistaletta lukuun ottamatta (kuva 5). Sen sijaan esiintymän pohjoisosan sekametsä ja haaparyhmä ovat ennallaan. Kuntoradan ympäristön vanhalle hakkuualueelle on kasvanut puustoa ja pensaita ja se soveltuu aikaisempaa paremmin liito-oraville. Sekametsäalue tulee säilyttää liito-oravien elinpiirinä (kuva 7). Haaparyhmä on hakkuun jälkeen Hämeenkyrö: Harjunreunan asemakaavan luontoselvitys 16WWE1625 6 aikaisempaa eristyneempi, mutta senkin säilyttäminen on suositeltavaa. Länteen päin tulee säilyä kulkuyhteys esiintymälle 1, niin että liito-oravat eivät joudu ylittämään yli 50 metriä leveää avointa aluetta. Kuva 5. Haapoja kasvavaa sekametsää saha-alueen lounaispuolella ja kuusikkokaistale hakkuun alareunassa. 3. Kyröskoskenharjun esiintymä Tilanne vuonna 2007: Kyröskoskenharjun ylärinteen kuusten alta löytyi liito-oravan papanoita (kuva 6). Järeät papanakuuset sijoittuivat kapeana vyöhykkeenä nuoren lehtimetsäisen metsäkuvion reunaan. Alueella on muutamia nuoria haapoja eikä kolopuita tai muita selviä pesäpuita havaittu. Mitä ilmeisimmin liito-oravat liikkuvat koko harjunrinteen alueella ja käyttävät rinteen yläosaa ainakin ruokailuun ja levähtämiseen. Tilanne vuonna 2011: Harjun ylärinteessä on jäljellä järeitä kuusia ja nuoria haapoja, vaikka osa niistä puista, joiden alla vuonna 2007 havaittiin papanoita, onkin kaadettu. Aluetta ei ole rajattu omaksi esiintymäkseen, koska sen pinta-ala on pienentynyt eikä siellä ei todettu vuonna 2007 pesäpuita. Rinteen hakkuun takia liito-oravat eivät liiku alueelta suoraan pohjoisen tai kaakon suuntaan, mutta harjun yläosa saattaa edelleen toimia itä-länsisuuntaisena kulkuyhteytenä (kuva 7). 5.1.2 Tiesuunnitelmien vaikutus liito-oravaan Pirkanmaan ELY-keskuksen (2011b) laatiman tiesuunnitelman mukaan valtatien 3 parantamisen yhteydessä Timinsaarentien liittymä poistuu ja tilalle tulee uusi katuyhteys Harjunreunan kautta (kuva 8). Uusi katu kulkee läntisen liito-oravaesiintymän kautta, niin että kolohaapa ja sen lähipuut jäävät kadun länsipuolelle. Suunnitellun kadun leveys on ojineen noin 15 metriä ja sen reunasta on pesäpuuhun matkaa noin 25 metriä. Kadun rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämistä tai heikentämistä, sillä pesäpuu ja sen lähipuut säilyvät (kuva 7). Lisäksi alueen muun maankäytön suunnittelussa tulee turvata riittävän kokoisen metsäalueen säilyminen liito-oraville pesäpuun ympäristössä. Liito-oravat pystyvät ylittämään kadun liitämällä, jos sen reunoilla säilyy puita, eli liikkumisyhteys itään päin säilyy. Koska uusi katu kuitenkin pirstoo liito-oravaesiintymää, olisi liito-oravien kannalta parempi vaihtoehto suunnitella katu kolohaavan itäpuolelle. Kadun rakentaminen ei todennäköisesti vaikuta liito-oravien liikkumiseen valtatien 3 yli, jos sen ja valtatien välissä säilyy puustoa ja vähintään yksi sopiva ylityskohta. Hämeenkyrö: Harjunreunan asemakaavan luontoselvitys 16WWE1625 7 liito-oravalle soveltuva metsä liito-oravaesiintymä kolopuu papanahavainto Kuva 6. Liito-oravahavainnot vuonna 2007 ja uusi hakkuu (punaisella rajattu viivoitettu alue). 1 2 3 Kuva 7. Liito-oravalle elinpiiriksi soveltuvat metsät, kolopuiden paikat ja liikkumisyhteydet vuonna 2011. Hämeenkyrö: Harjunreunan asemakaavan luontoselvitys 16WWE1625 8 uusi tieyhteys Kuva 8. Suunnitelmakarttaluonnos valtatien 3 liikennejärjestelyistä (Pirkanmaan ELY-keskus 2011b) ja siihen merkitty uusi tieyhteys. 5.2 Muut uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Liito-oravan lisäksi muita mahdollisia luontodirektiivinliitteen IV(a) lajeja selvitysalueella ovat lepakot, joista kulttuuriympäristöissä elävät Hämeenkyrön korkeudella ainakin pohjanalepakko ja korvayökkö ja erityisesti vesien läheisyydessä viihtyvät vesisiippa ja viiksisiippa. Selvitysalueella kolopuut ja rakennukset saattavat tarjota lepakoille sopivia suoja- ja pesäpaikkoja. Tässä selvityksessä alueella ei todettu sellaisia elinympäristöjä, joilla voisi olla erityistä merkitystä muille uhanalaisille tai luonto- tai lintudirektiivilajeille. Alueella todetut ja aiemmin vaarantuneiksi lajeiksi luokitellut tiltaltti ja pikkutikka ovat uuden uhanalaisarvioinnin mukaan elinvoimaisia (Rassi ym. 2010). Hämeenkyrö: Harjunreunan asemakaavan luontoselvitys 16WWE1625 9 5.3 Muut kohteet Kyröskoskenharju Tilanne vuonna 2007: Hämeenkankaan reunamuodostumaan liittyvä Kyröskoskenharju on mainittu Hämeenkyrön luontoselvityksessä paikallisesti arvokkaana, geologisesti ja maisemallisesti merkittävänä kohteena (Laurinolli 1996). Selvitysalueeseen kuuluu harjualueen luoteisempi selänne, joka on teräväharjainen ja laeltaan lohkareinen. Selänteen pohjoisrinteen metsä on varttunutta kuusikkoa, jossa esiintyy jonkin verran lahopuustoa sekä alarinteessä rehevyyttä. Lakialueella on nuorta sekametsää ja männikköä. Alueella kulkee polkuja. Tilanne vuonna 2011: Kyröskoskenharjun pohjoisrinteen varttunut kuusikko on hakattu, mutta muilta osin alue on ennallaan. Hämeenkyrön luontoselvityksessä esitetty kohderajauksen alueelle (kuva 10) on myöhemmin tullut rakentamista. Kohde on paikallisesti huomionarvoinen lähinnä rakennettujen alueiden ulkopuolella. Kyrösjärven eteläosa Tilanne vuonna 2007: Kyrösjärven eteläosa on mainittu Hämeenkyrön luontoselvityksessä linnustollisesti arvokkaana reittivetenä (Laurinolli 1996). Alueella pesivät karuille järville tyypillisistä lajeista iso- ja tukkakoskelo sekä muista lajeista mm. telkkä, tavi ja silkkiuikku. Timinsaaren sahan ympäristö ja Pappilanjoen luusua ovat vesilintujen ja kahlaajien suosimia kevät- ja syysmuuton aikaisia levähdys- ja ruokailupaikkoja. Selvitysalueen kohdalla rannat ovat varsin rakennettuja eikä siellä ole merkittäviä pesimälahtia, -saaria tai -luotoja. Tilanne vuonna 2011: Järvialuetta voidaan kokonaisuutena pitää paikallisesti huomionarvoisena lintuvesialueena (kuva 10). Kyröskoskenharjun norot Tilanne vuonna 2007: Kyröskoskenharjun rinteessä erottuu neljä erillistä vähävetistä noroa, joiden kohdalla kasvillisuus on muuta rinnettä rehevämpää kosteaa lehtoa (kuva 9). Vetisissä painanteissa esiintyy lehväsammalia sekä mm. kevätlinnunsilmää, rentukkaa ja rönsyleinikkiä. Lisäksi tavataan mm. taikinamarjaa, hiirenporrasta, sini- ja valkovuokkoa, metsäkortetta, sudenmarjaa, mesiangervoa ja paikoin suokelttoa. Rinteen alaosassa kulkee vanha ajoura ja yhden uoman varrelta on korjattu kuusia. Ylärinteessä on pystyyn kuolleita kuusia, joiden jättäminen lahopuustoksi lisäisi alueen luonnon monimuotoisuutta. Norot ovat mahdollisia vesilakikohteita (VL 17a §) ja niiden välittömät lähiympäristöt metsälakikohteita (ML 10 §). Tilanne vuonna 2011: Kyröskoskenharjun hakkuu on muuttanut norojen luonnontilaa. Hakkuun alareunan kuusikkokaistaleessa erottuu vielä kosteampia kohtia ja niissä kasvaa mm. rönsyleinikkiä, suokelttoa ja lähdetähtimöä sekä hakkuun alareunassa jopa leveäosmankäämiä. Kuusikkokaistaletta voidaan pitää muuna huomionarvoisena luontokohteena, joka toimii myös liito-oravien liikkumisyhteytenä (kuva 7). Hämeenkyrö: Harjunreunan asemakaavan luontoselvitys 16WWE1625 10 Kuva 9. Kyröskoskenharjun norojen kohdalla esiintyi vuonna 2007 lehtokasvillisuutta kuten kevätlinnunsilmää ja valkovuokkoa. Venesataman metsä Tilanne vuonna 2007: Venesataman itäpuolella on pienialainen rehevä rantametsä, joka jatkuu saha-alueelle. Alueella kasvaa kookkaita koivuja sekä tuomea, harmaaleppää ja muutamia kookkaita haapoja. Lahopuuna on pökkelöitä. Aluskasvillisuus on lehtomaista: mm. kielo, sudenmarja, lillukka ja näsiä. Alueella havaittiin tali- ja sinitiainen ja sirittäjä, ja sillä voi olla merkitystä muillekin rehevien lahopuustoisten rantametsien linnuille. Tilanne vuonna 2011: Kohde on hakattu eikä siellä ole enää arvoa luontokohteena. Kuva 10. Kyröskoskenharjun ja Kyrösjärven eteläosan rajaukset Laurinollin (1996) mukaan. Hämeenkyrö: Harjunreunan asemakaavan luontoselvitys 16WWE1625 11 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Suuri osa selvitysalueesta on rakentamisen, metsätalouden ja muun ihmistoiminnan muuttamaa aluetta. Tämän luontoselvityksen perusteella alueen merkittävimmät luontoarvot ovat Kyröskoskenharjun metsäisessä rinteessä, josta löytyi vuonna 2007 kolme liito-oravaesintymää. Alueella on tehty vuoden 2007 jälkeen hakkuu, mutta syksyllä 2011 tehdyn tarkastelun perusteella se ei ole vaikuttanut merkittävästi liito-oravaesiintymien elinkelpoisuuteen. Syksyn selvityksen perusteella ei voida sanoa, olivatko esiintymät asuttuja. Liito orava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulain (49 §) perusteella. Selvityksessä todettuja pesäpuita ja mahdollisia pesäpuita sekä niiden läheisiä puita vähintään 10-15 metrin säteellä ei saa kaataa. Niiden ympärille tulee jättää liitooravien elinpiiriksi riittävän kokoiset metsäalueet, mutta rajausten ei kuitenkaan tarvitse täysin noudattaa vuonna 2007 esitettyjä rajoja. Lisäksi alueella tulee huomioida liitooravien kannalta tarpeellisten liikkumisyhteyksien säilyminen. Kaava-alueen rajalle sijoittuvalla läntisellä esiintymällä liito-oravan huomioon ottaminen tulee tehdä yhtenevästi valtatien varren kaavahankkeen kanssa. Valtatien 3 parantamisen ja siihen liittyvien tiejärjestelyjen ei arvioida käytettävissä olleiden tietojen perusteella aiheuttavan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä tai heikentämistä. Selvitysalueella ei todettu luonnonsuojelulain (29 §) suojeltuja luontotyyppejä, vesilailla (15 a § ja 17 a) suojeltuja luonnontilaisia pienvesiä tai metsälain (10 §) erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Liito-oravalle soveltuvat metsäalueet tarjoavat elinpiiriä myös muille vanhojen havumetsien lajeille. Kyröskoskenharjun arvo geologisen kohteena, pohjavesialueena ja virkistyskäyttökohteena tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. 7 LÄHTEET Geologian tutkimuskeskus 2011: Geokartta-palvelu. http://geomaps2.gtk.fi/geo/. Pirkanmaan ELY-keskus 2011a: Pirkanmaan pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22817&lan=fi. Pirkanmaan ELY-keskus 2011b: Valtatie 3 parantaminen välillä Kostula-Kyröskoski. http://www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/tiehankkeet/pirkanmaa/Valtatie_3_Tampereelta_ Vaasaan_laatutasoltaan_yhtenaiseksi/kostulakyroskoski/Sivut/default.aspx. Pöyry Environment Oy 2007: Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaavan luonto- ja liito-oravaselvitys. – 5 s. Hämeenkyrön kunta. Pöyry Finland Oy 2011: Valtatien 3 Hämeenkyrön liittymäjärjestelyjen ja Nuutin alueen asemakaavan luontoselvitys. Pirkanmaan ELY-keskus. (tekeillä) Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus − Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. Hämeenkyrö: Harjunreunan asemakaavan luontoselvitys 16WWE1625 12 Valtion ympäristöhallinnon virastojen http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp. OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Rekisterit: Pirkanmaan ELY-keskuksen liito-oravarekisteri 30.8.2011, Valtion ympäristöhallinnon virastojen Eliölajit-tietojärjestelmä 22.9.2011. 22.6.2011 päivitetty 4.5.2012, 19.6.2013 Hämeenkyrön kunta Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hämeenkyrön kunta Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.6.2013 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 1.2 1.3 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 3 3 3 2 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU 5 2.1 2.2 2.3 2.4 Osalliset Viranomaisyhteistyö Vuorovaikutus, tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen Suunnitteluaikataulu 5 6 6 6 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7 4 YHTEYSTIEDOT 7 KANSIKUVA Kuvaus: Lentokuva Vallas Oy/ Hannu Vallas Hämeenkyrön kunta Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.6.2013 2 Hämeenkyrön kunta HARJUNREUNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.6.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 §) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 9 §). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritetty maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:ssä mm. seuraavasti: ”Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä.” Tarkoituksena on kertoa, miksi kaavaa laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Kuva 1. Asemakaava-alue sijaitsee Kyröskosken taajama-alueen pohjoispuolella, kuvassa rajattu punaisella. Hämeenkyrön kunta Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.6.2013 3 1 1.1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue ja sen vaikutusalue Asemakaavan muutosta koskeva suunnittelualue sijaitsee Hämeenkyrön kunnassa Kyröskosken keskustaajaman pohjoispuolisella alueella. Kaavoitettava alue ulottuu Vaasaan vievältä valtatie 3:lta Kyrösjärven rantaan. Suunnittelualueen poikki kulkee Timinsaarentie, joka johtaa valtatieltä Metsä Wood Oyj:n (entinen Finnforest Oy) sahan ja Metsä Board Oyj:n (entinen M-real Oyj) Kyron tehtaan kuorimolle. Tien kautta ei ole läpikulkua Kyröskosken keskustaajamaan. Kaavoitettavan alueen ja sen eteläpuolella sijaitsevien asuinalueiden väliin jää virkistyskäytössä olevaa metsäaluetta. Alueen pohjoisosassa sijaitsee Kauhtuan venesatama. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 101,7 hehtaaria. 1.2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelun kohteena oleva alue on aiemmin ollut osa Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa kumoutuneen Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaavaa, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa jätteenpolttolaitoksen sijoittaminen Kyrösjärven ranta-alueella sijaitsevien teollisuuslaitosten läheisyyteen. Nyt laadittavan asemakaavan tavoitteita ovat olemassa olevien sahan alueiden saattaminen asemakaavan piiriin ja osoittaa uusia teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita kaavoitettavan alueen länsiosiin lähelle Timinsaarentien ja valtatie 3:n risteysaluetta. Lähiympäristön luontoarvojen säilyminen tulee huomioida kaavan maankäyttöratkaisuissa. Kaavoitettavalla alueella on sekä yksityisten että Hämeenkyrön kunnan omistuksessa olevia maa-alueita. Kunnan tavoitteena on solmia maankäyttösopimuksia alueen yksityisten maanomistajien kanssa. 1.3 Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Maakuntakaava Alueella on voimassa valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Kuva 2. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Hämeenkyrön kunta Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.6.2013 4 Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa teollisuustoimintojen alueeksi (T). Sininen katkoviiva osoittaa vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjaveden muodostumisaluetta (pv 001 - Mannamäki), joka ulottuu pohjoisesta päin jonkin verran suunnittelualueelle. Kauhtuan venesatama on maakuntakaavassa merkitty Ls-kohdemerkinnällä. Pirkanmaan maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 2.4.2012 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka) hyväksymisestä ja saattamisesta ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu Harjunreunan teollisuusalueen asemakaavoitettavalle alueelle muutoksia aiemmin hyväksyttyyn Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan nähden. Yleiskaava Hämeenkyrön keskustan oikeusvaikutteinen yleiskaava 2010 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.11.1996. Yleiskaavassa Kyröskosken taajaman pohjoispuolelle on osoitettu aluevarauksia pääasiassa teollisuustoiminnoille (T). Näiden eteläpuoliset alueet on kaavassa osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL) ja Kauhtuan venesatama vesiliikenteen alueeksi (LV). Kuva 3. Ote Hämeenkyrön keskustan yleiskaavasta 2010. Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Alueelle on aiemmin laadittu vuonna 2008 keväällä hyväksytty Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa jätteenpolttolaitoksen sijoittaminen alueelle. Kaava kumoutui Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksellä 17.12.2008. Hämeenkyrön kunta Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.6.2013 5 Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Hämeenkyrön kunnan rakennusjärjestys, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.12.2012 ja se on astunut voimaan 1.1.2013. Valtatie 3 parantaminen välillä Kostula – Kyröskoski Asemakaavan laadinnassa huomioidaan Pirkanmaan ELY-keskuksessa käynnissä oleva valtatie 3:n parannussuunnitelma ja siihen liittyvät liikennealuejärjestelyt kaavaalueen läheisyydessä. 2 2.1 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Tämän asemakaavamuutoksen osallisiksi on alustavasti katsottu seuraavat tahot: 1. Kaavoitettavan alueen maanomistajat 2. Julkishallinnon ja yrityselämän osalliset: Ikaalisten kaupunki Ylöjärven kaupunki Pirkanmaan ELY-keskus (Alueidenkäyttö ja rakentaminen –vastuualue, Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue ja Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Metsä Board Oyj Metsä Wood (Metsäliitto Osuuskunta) Metsäliitto Puunhankinta Hämeenkyrön Voima (Pohjolan Voiman tytäryhtiö) Leppäkosken Sähkö Oy Fingrid Oyj Kyröskosken Vesihuolto Oy Tampereen aluepelastuslaitos 3. Muut osalliset lähialueiden maanomistajat ja asukkaat kylätoimikunnat ja asukasyhdistykset Hämeenkyrön Yrittäjät ry Hämeenkyrön talviuimarit ry aluetta käyttävät tahot jako- ja kalastuskunnat Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 §:n osallisen määritelmän. Sen mukaan osallisiksi katsotaan alueen maanomistajat ja ne ”…joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomat- Hämeenkyrön kunta Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.6.2013 6 tavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.” 2.2 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa järjestetään työneuvottelu niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa asia koskee. Neuvottelun tarkoituksena on arvioida asemakaavalle asetettavia sisältövaatimuksia ja selvittää mitä vaikutuksia asemakaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida. Lakisääteinen viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaehdotusvaiheessa. Sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa kaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta. 2.3 Vuorovaikutus, tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen Asemakaavoituksesta ja sen etenemisestä tiedotetaan Hämeenkyrön kunnan ilmoitustaululla, kunnan internet-sivuilla ja Hämeenkyrön Sanomissa. Suunnittelutyötä ohjaa Hämeenkyrön kunnan kaavoitusyksikkö. Välivaiheen päätökset kaavasta tekee Hämeenkyrön kunnanhallitus. 2.4 Suunnitteluaikataulu Harjunreunan teollisuusalueen asemakaavan laadinta on käynnistynyt Hämeenkyrön kunnan Maankäyttö- ja kaavoitusyksikön tilauksesta tammikuussa 2011. Kaavoituksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsitellään Hämeenkyrön kunnanhallituksessa alkutalvella 2011. Kunnanhallitus antaa kaavoituksen käynnistämisestä vireilletulokuulutuksen siten kuinka kaavoitusasiat Hämeenkyrön kunnassa kuulutetaan. Kaavaluonnos valmisteltiin kevään 2012 aikana. Luonnos ja sen laadintaan liittyvä valmisteluaineisto asetettiin kuulemista varten julkisesti nähtäville Maankäyttö- ja kaavoitusyksikköön sekä kunnan internet-sivuille 15.5. – 31.5.2012 väliseksi ajaksi (MRL 30 §). Viranomaisilta pyydettiin ennakkolausunnot ja osallisille varattiin mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteensä. Kaavaehdotus on valmisteltu luonnosvaiheesta saadun palautteen perusteella. Tarvittaessa tässä vaiheessa voidaan järjestää yleisötilaisuus osallisille ja alueen kaavoituksesta kiinnostuneille tahoille. Kaavaehdotuksen virallinen nähtäville asettaminen (MRL 65 §, MRA 19 §) ajoittunee kesään 2013. Kuulutus kaavan nähtäville asettamisesta julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä Hämeenkyrön Sanomissa. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta muistutus. Kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot vastineineen käsitellään kunnanhallituksessa. Mikäli ne antavat aihetta muutoksiin, kaavaa tarkistetaan. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Kaavan hyväksyy Hämeenkyrön kunnanvaltuusto. Kaavan lopullinen valmistuminen ajoittuu loppuvuoteen 2013. Kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hämeenkyrön kunta Harjunreunan teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.6.2013 7 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. 2. 3. 4. ihmisen elinoloihin ja ympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin lähtö- ja selvitysaineistoja, jotka on laadittu aluetta koskevan aikaisemman kaavaprosessin aikana vuosina 2005 - 2008. Tarvittaessa varaudutaan aineiston ja olemassa olevien selvitysten ajantasaistamiseen mm. maastokäynnein. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös koko kaavaprosessin aikana saatava palaute (lausunnot, mielipiteet ja muistutukset). 4 YHTEYSTIEDOT Harjunreunan teollisuusalueen asemakaavan valmistelusta ja tarkemmasta aikataulusta saa lisätietoja seuraavilta tahoilta: Hämeenkyrön kunta: Kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys p. 050 310 0899 jurkka.pontys@hameenkyro.fi Pöyry Finland Oy: Johtava asiantuntija, arkkitehti SAFA Jarmo Lukka p. 010 33 25334 tai gsm 040 535 1829 jarmo.lukka@poyry.com 24.3.2015 Hämeenkyrön kunta HARJUNREUNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset tiivistelminä sekä niihin laaditut kaavan laatijan vastineet Ehdotus 19.6.2013 ollut julkisesti nähtävillä 16.7 – 15.8.2013 välisen ajan LAUSUNNOT 1. Pirkanmaan ELY-keskus (30.9.2013) Hämeenkyrön kunta on pyytänyt Ely-keskuksen lausuntoa 19.6.2013 päivätystä Harjunreunan teollisuusalueen asemakaavaehdotuksesta. Luonnosvaiheen lausunnossa Ely-keskus kiinnitti huomiota mm. melukysymyksiin ja liito-oravan suojeluun, jotka olivat perusteina alueelle laaditun edellisen kaavaratkaisun kumoutumiseen hallinto-oikeudessa. Ehdotusvaiheeseen on tehty joitain muutoksia lausunnossa esitettyihin asioihin liittyen, kaavan perusratkaisut ovat kuitenkin pysyneet ennallaan. Luonnonarvot Kaavaehdotuksessa selvityksissä todetut, käytössä olevat liito-orava-alueet on osoitettu riittävinä kokonaisuuksina osa-alue –merkinnällä luo: Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Liito-oravan elinympäristö. Hallinto-oikeus totesi aiemmassa ratkaisussaan, ettei ko. merkintä määräyksineen ollut riittävä turvaamaan liito-oravaesiintymän alueella pesäpuiden ja kolopuiden sekä niitä ympäröivien ravintopuiden säilymistä. Ely-keskus toteaakin, että määräystä tulee täydentää siten, että sillä turvataan edellä mainittujen puiden ja niiden ympäristöjen säilyminen. Liito-oravan kulkuyhteyksien osalta todetaan, että kaava-alueelle sijoittuvien kahden elinympäristön osa-alueen välinen kulkuyhteys jää TY-1-alueen eteläosan välittömään läheisyyteen ja vähintäänkin vaarantuu teollisuusalueen rakentumisesta. Kyseessä on ainoa jäljellä oleva, jo nykyisellään varsin kapea puustokaista, jonka säilyminen on lajin esiintymisen kannalta erityisen tärkeää. Teollisuusalue tulee rajata kauemmas puustokaistasta siten, ettei sen toteuttamisella ole vaikutuksia olevalle puustolle. Kulkuyhteys VL-1 -alueen kautta etelään ja itään säilyy kaavamerkintään liitetyllä määräyksellä. Kulkuyhteys länteen ei rinnakkaistien rakentamisen jälkeen enää toimi, mutta yhteys vt3:n länsipuolisille alueille on ratkaistu toteuttamalla yhteys kaava-alueen eteläpuolisella alueella kaavoitus- ja tieratkaisuin. Melu Alueen nykyinen teollinen toiminta on muuttunut siitä kun alueelle on tehty aiemman kaavoituksen yhteydessä meluselvitys. Kaavaselostuksen liiteasiakirjana on mainittu käsitteillä oleva ympäristölupahakemus, jonka mukaiseen puunmurskaukseen on tehty meluselvitys. Selvityksen mukaan luvanmukainen toiminta ei aiheuta ympäristölle olennaisia meluhäiriöitä. Luvan käsittely on kesken. Olevan toiminnan lisäksi asemakaava osoittaa huomattavan teollisuusalueen laajentumisen mahdollistaen uuden teollisuustoiminnan jatkossa mm. aivan rantaviivan tuntumaan. T-alueen merkintään ei sisälly melua tai muita ympäristöhäiriöitä rajoittavia kaavamääräyksiä. Jo aiemmin alueen toiminnasta (saha) todettiin aiheutuvan meluhäiriöitä läheiselle loma- ja vapaa-ajan asutukselle. Kaavaehdotuksessa on asetettu yleismääräys rakennussuunnittelulle: siinä on otettava huomioon meluntorjunta sisätiloissa siten, etteivät valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot ylity. Piha-alueet ja aidat tulee rakentaa niin, että oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla pääs- 2 tään valtioneuvoston ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Uuden AO-korttelin itä- ja länsipuolelle on ehdotusvaiheessa lisätty merkintä, joka osoittaa rakennettavan meluesteen likimääräisen sijainnin. Suojaviheralueen (EV) merkintään ei sisälly määräystä, eikä esim. puuston säilyttäminen/istuttaminen toimi tästä syystä melua vaimentavana elementtinä. Istutettavalle alueen osalle (osoitettu rantaviivaan) saa määräyksen mukaan sijoittaa melua vaimentavia rakenteita ja laitteita tai maa-ainesta. Ely-keskus katsoo ettei kaavaehdotus varmista kaava-alueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvan pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen asumisviihtyvyyttä ja terveyttä melun suhteen. Kaavassa on tarpeen osoittaa selvityksiin ja mallinnuksiin perustuen ne meluntorjuntaratkaisut, millä asumisen edellytykset on mahdollista jatkossa turvata kaavan salliman teollisuus- ja katurakentamisen toteutuessa. Reunakujan uusi asutus edellyttää suojausta liikennemelua vastaan; Ely-keskus toteaa rakenteiden toteuttamisvastuun olevan kunnalla. Rannoille sijoitettavilla meluntorjuntarakenteilla on olennaista merkitystä rantamaisemassa, minkä vuoksi myös maisemallinen arviointi tulee liittää selvityksiin. Lähtökohtaisesti Ely-keskus on edellyttänyt rantapuuston säilyttämistä huomattavasti kaavaehdotuksessa esitettyä laajempina kokonaisuuksina (nykytilanteen mukaisesti) sekä maisemallisista että meluntorjunnan mahdollistavista syistä. Hulevesien käsittely ja pohjavesien suojelu Ehdotusvaiheessa hulevesien käsittelyä koskevaa suunnitelmaa ei ole tehty, vaan KTY-, T-2ja TY-1 -kortteleille on luonnosvaiheen tavoin annettu määräys hulevesien käsittelysuunnitelman laatimisesta rakennuslupavaiheessa. Ely-keskus ei pidä tapaa mahdollisena alueella, missä teollisuusaluetta laajennetaan merkittävästi ranta-alueella ja myös osin pohjavesialueeksi luokitellulla alueella. Alueelta on tarpeen laatia hulevesiselvitys asemakaavoituksen yhteydessä, ja osoittaa selvityksen mukaiset, mahdolliset hulevesien viivytysratkaisut kaavakartalla. Edelleen pidetään myös tarpeellisena laajentaa pohjaveden suojelua koskevaa yleismääräystä kattamaan koko kaava-aluetta ja kaikkea pohjaveden laatua ja riittävyyttä. Johtopäätökset Ely-keskus toteaa, ettei kaavaehdotuksessa ole riittävässä määrin huomioitu jo luonnosvaiheessa esille tuotuja näkökohtia liittyen liito-oravan suojeluun, meluntorjuntaan, maisemakysymyksiin ja hulevesien hallintaan sekä pohjaveden suojeluun. Kaavaehdotus ei Ely-keskuksen näkemyksen mukaan esitetyssä muodossaan täytä asemakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön eikä luonnonarvojen vaalimisen osalta. Kaavasta tulee järjestää viranomaisneuvottelu ennen sen viemistä hyväksymiskäsittelyyn. Kaavanlaatijan vastine: Luonnonarvot Asemakaavan viimeistelyvaiheessa TY-1 kortteleiden etelärajaa on siirretty jonkin verran pohjoiseen, jotta lähivirkistysalueella sijaitsevan luo-1 –alueen ympärille jää riittävästi suojapuustoa turvamaan liito-oravan elinympäristöä. Luo-1 –alueen kaavamääräystä on lisäksi tarkennettu lisäyksellä, että pesä-, ravinto- ja kolopuiden säilyttäminen on turvattava. Melu T T-2 alueella (kortteli 901) harjoitetaan puuenergialajikkeiden murskaus- ja haketustoimintaa (Metsäliitto Osuuskunta, Puuenergialiiketoiminta), jolla on voimassa oleva ympäristölupa. Murskausalueen ympärillä on melusuojausseinämä, joka on merkitty myös asemakaavakarttaan. Toiminnanharjoittaja on teettänyt viranomaisten edellyttämät melumittaukset haketuksen, murskauksen ja lastauksen ja muiden alueella olevien melua aiheuttavien toimintojen yhteismelutarkasteluna (Metsä Group – Kyröskosken puuaineksen mobiilimurskauslaitos, ympäristömeluselvitys / Ramboll, 3 4.10.2012). T-2 –alueen ympärillä olevista viidestä mittauspisteestä saadut ympäristömelumittauksen tulokset alittivat päivä-ajan raja-arvon 55 dB lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Ympäristömeluselvitys 4.10.2012 on merkitty kaavaselostuksen kohtaan 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista. Laadittujen meluselvitysten ja viranomaisohjeistuksen perusteella asemakaavan T-2 –alueen kaavamääräykseen on lisätty, että korttelialueelle sijoittuvien toimintojen yhteismelutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitasoin (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB lähialueen asuinkiinteistöillä. Myös rantavyöhykkeelle osoitetun istutettavan puustokaistaleen osuutta on laajennettu perustuen maisemallisiin ja meluntorjunnallisiin syihin. Tieliikenteestä aiheutuvaa melua on selvitetty valtatien 3 parantaminen välillä Kostula-Kyröskoski suunnitelmassa, jossa mallinnukset on laadittu sekä nykytilanteelle että ennusteena vuodelle 2040. Asemakaavan merkintöihin on lisätty selvityksessä esitetty meluvalli valtatien 3 ja Valtakadun risteysalueelle. Asemakaavaan osoitetulle uudelle erillispientalojen korttelialueelle on kaavassa merkitty meluesteet ulkomelutorjuntaa varten. Suojaviheralueita (EV) koskevaa kaavamääräystä on täydennetty siten, että alueilla on säilytettävä olemassa oleva puusto ja tarvittaessa täydennettävä sitä istutuksin huomioiden johtokäytävien asettamat rajoitukset. T-2 korttelialueella ensisijaisena tavoitteena on säilyttää rantavyöhyke puustoisena ja asemakaavan viimeistelyvaiheessa puustokaistaleen osuutta on laajennettu. Maisemallista arviointia on tarkennettu asemakaavaa koskevaan vaikutusarviointiosuuteen. Hulevesien käsittely ja pohjavesien suojelu Asemakaava-alueelle on laadittu hulevesiselvitys (Hämeenkyrön kunta – Harjunreunan hulevesiselvitys 25.11.2014 / Pöyry Finland Oy). Selvityksessä on osoitettu hulevesien alueelliseen hallintaan käytettävät alueet ja säilytettävät avouomat, jotka on merkitty mukaan viimeisteltyyn asemakaavakarttaan. Hulevesiselvitys on liitetty mukaan asemakaavan liiteaineistoihin (liite 6). Asemakaavaa koskeviin yleismääräyksiin on lisätty, että asemakaavaa toteutettaessa on koko kaava-alueella huolehdittava siitä, että uudisrakentamisessa ei aiheuteta haittaa pohjaveden laadulle ja riittävyydelle. Kaavasta on käyty ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu 29.1.2014. 2. Pirkanmaan liitto (15.8.2013, sähköposti / suunnitteluarkkitehti Lasse Majuri) Viitaten Pirkanmaan liitolle saapuneeseen lausuntopyyntökirjeeseen totean, että Pirkanmaan liitto ei jätä lausuntoa Harjunreunan teollisuusalueen asemakaavaehdotuksesta. Aiemmin jätetyn kommenttimme sisältö on otettu huomioon ehdotusta laadittaessa. Kaavanlaatijan vastine: Merkitään tiedoksi 3. Pirkanmaan maakuntamuseo (29.8.2013) Hämeenkyrön kunnanhallitus pyytää Pirkanmaan maakuntamuseotta lausuntoa Hämeenkyrön Harjunreunan teollisuusalueen asemakaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun asemakaavaehdotukseen ja toteaa seuraavaa. Alueella on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2007 (Mikroliitti Oy) ja täydennysinventointi vuonna 2012 (Mikroliitti Oy), joiden tekemistä maakuntamuseo on aikaisemmissa lausunnois- 4 saan edellyttänyt. Inventointiraporttien mukaan kaava-alueella ei ole todettu muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisesti merkittäviä kohteita. Maakuntamuseo toteaa, että ko. raportteja on pidettävä riittävänä selvityksenä asemakaava-alueen arkeologisista kohteista, joten alueen rakentamiselle ei ole muinaismuistolaista johtuvaa estettä. Museolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaavahankkeesta enää huomautettavaa. Alueen vanhimman rakennuskannan säilyminen olisi suotavaa, mutta erityistä tarvetta rakennuskohtaiseen suojelumerkintään ei ole. Näin ollen maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa myöskään rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Kaavanlaatijan vastine: Merkitään tiedoksi. 4. Ylöjärven kaupunki (9.8.2013, sähköposti / kaupunginarkkitehti Ritva Kangasniemi) Ylöjärven kaupungilla ei ole huomautettavaa Hämeenkyrön Harjunreunan teollisuusalueen asemakaavaehdotukseen. Kaavanlaatijan vastine: Merkitään tiedoksi. 5. Hämeenkyrön kunta / ympäristölautakunta (18.9.2013, 23 §) Valmistelijan lausunto (rakennustarkastaja Timo Mäkelä): Kaavaehdotus on asianmukainen ja rakentamiseen kelvollinen. Esitys (ympäristösihteeri Kaisa Pieniluoma): Tulee varmistua, että asemakaavalla turvataan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä liito-oravan elinympäristö ja kulkureitit. Kaavassa on esitetty Kyrösjärven rannoille teollisuusalueella istutettava alueen osa, jolle voidaan sijoittaa melua vaimentavia rakenteita. Puustoiset ja istutettavat ranta-alueet ovat tärkeitä myös maisemallisten seikkojen takia ja siksi istutettavan alueen osaa voisi vielä lisätä esitetystä. Toivottavaa on, että Timinsaaren niemekkeen ja mäen nykyinen puusto säilytetään ja alue rauhoitetaan rakentamiselta. T-2 alueella nykyisellään olevista rakenteista puuttuu energiapuuterminaalin meluseinämä. Meluntorjunta on tehokkainta meluavan kohteen lähellä. Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi esityksen. Kaavanlaatijan vastine: Asemakaavan viimeistelyvaiheessa TY-1 kortteleiden etelärajaa on siirretty jonkin verran pohjoiseen, jotta lähivirkistysalueella sijaitsevan luo-1 –alueen ympärille jää riittävästi suojapuustoa turvamaan liito-oravan elinympäristöä. Luo-1 –alueen kaavamääräystä on lisäksi tarkennettu lisäyksellä, että pesä-, ravinto- ja kolopuiden säilyttäminen on turvattava. T-2 korttelin rantavyöhykkeelle osoitetun istutettavan puustokaistaleen osuutta on laajennettu perustuen maisemallisiin ja meluntorjunnallisiin syihin. Murskausalueen ympärillä oleva melusuojausseinämä on merkitty asemakaavan pohjakarttaan. 5 6. Hämeenkyrön kunta / tekninen lautakunta (6.8..2013, 49 §) Asemakaavaehdotuksessa esitetään alueelle mm. teollisuusrakennusten korttelialuetta, erillispientalojen korttelialuetta ja toimitilarakentamisen korttelialuetta. Vesi-, viemäri- ja hulevesijohto joudutaan rakentamaan erillispientalojen korttelialueelle (12 tonttia) teollisuusrakennusten korttelialueelta lähivirkistysalueen VL-1 kautta. Asemakaavaehdotuksessa ei ole osoitettu vesihuoltojohtoja varten varattua aluetta lähivirkistysalueelta. Esitys (liikelaitospäällikkö Jari Luoma): Teknisen lautakunnan lausunto: Lähivirkistysalueelle VL-1 lisätään vesi-, viemäri- ja hulevesijohtoja varten varattavaa aluetta osoittava merkintä erillispientalojen korttelialueen ja teollisuusrakennusten korttelialueen väliin. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Kaavanlaatijan vastine: Vesihuoltojohtoa ei tarvitse erikseen osoittaa erillisellä aluevarauksella ja kaavamerkinnällä asemakaavaan. Toteutusvaiheessa huoltojohto voidaan sijoittaa lausunnossa esitetylle alueelle huomioiden kuitenkin luo-1 –aluetta koskevat määräykset. 7. Kyröskosken Vesihuolto Oy (15.8.2013) Yhtiön vedenottopaikka on Enonlähde, joka sijaitsee Kauhtuanlahdessa Kyrösjärven rannassa, tilan VEDENOTTAMO 108- 411-0003-0216 alueella. Lisäksi yhtiö omistaa naapuritilan RUSKEENIEM1 108-411-0003-156 ja KAUHTUA 108-411003-185 Nähtävillä oleva teollisuusalueen asemakaavaehdotus sijaitsee pohjavesialueen kaukosuojavyöhykkeellä. Katsomme, että teollisuusalueen asemakaavan toteutus ei saa vaarantaa pohjaveden ottoa nykylaajuudessaan, eikä myöskään haitata mahd. vedenoton lisäystä pohjavedenottamolla. Toiminnan tulee olla sellaista, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisriskiä. Tarvittaessa on asiaa tarkkailtava esim. alueelle sijoitettavilla pohjaveden havaintoputkilla. Kaavanlaatijan vastine: Asemakaavaa koskeviin yleismääräyksiin on lisätty, että asemakaavaa toteutettaessa on koko kaava-alueella huolehdittava siitä, että uudisrakentamisessa ei aiheuteta haittaa pohjaveden laadulle ja riittävyydelle. 8. Fingrid Oyj (13.8.2013) Kiitämme lausuntopyynnöstänne. Asemakaava-alueelle ei sijoitu Fingrid Oyj:n voimajohtoja eikä muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole tiedossa voimajohtohankkeita, jotka sijoittuvat kaava-alueelle. Yhtiöllä ei ole siten tarvetta ottaa kantaa kaavan sisältöön. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 § tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee vain Fingrid Oyj:n voimajohtoja. 6 Kaavanlaatijan vastine: Merkitään tiedoksi. MUISTUTUKSET 1. Leila Parhankangas (15.8.2013) Asia: Muistutus Harjunreunan teollisuusalueen nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta Muistuttaja: Leila Parhankangas Hämeenkyröstä, Hämeenkyrön kunnan Pappilan kylässä sijaitsevien tilojen Pölkkyrinne 3:53 ja Laivaranta 3:39 omistajana ja Käpylän asukkaana, os. Laivataival 74, 39200 Kyröskoski. Muistuttajan avustaja: Varatuomari Päivi Korkee Oulusta, os. Uusikatu 24 F 67, 90100 Oulu, p. 0400-8713670 email: toimistokorkee@luukku.com Lisätietoja ja täydennyksiä ja selityksiä on valtuutettu antamaan avustaja allekirjoittaneen puolesta, myös päätös pyydetään lähettämään Päivi Korkeelle. Ehdotettu Harjunreunan asemakaavaehdotus on lainvastainen eikä sitä voi vahvistaa kaavaehdotuksen mukaisessa muodossa, koska: 1. kaavakarttapohja on virheellinen ja antaa väärän kuvan kaava-alueen lähialueiden käyttötarkoituksista ja siten kaavoitettavan alueen ympäristöllisestä vaikutusalueesta, 2. asemakaavoituksessa sallittavien toimintojen ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty kaavoituksessa lain vaatimalla tavalla, kun alueen kokonaismeluselvitystä ei ole tehty, vaikka kaavoitettavan alueen meluhaitoista on paljon kokemusta esim. Käpylän alueella, 3. korttelin 901 on liian laaja ja epämääräinen selostuksesta ilmeneviin suunnitelmiin nähden ja ulottuu liian lähelle kaavoituksella suojattavaa ranta-aluetta myös maastokohdissa, joissa maastolla olisi ympäristövaikutusten minimoimisen kannalta sekä maisemallisesti merkitystä, 4. korttelin 901 kaavamääräys on asutukselle jo tähän mennessä ilmenneiden meluhaittojen vuoksi liian väljä eikä turvaa asukkaiden terveyttä ja viihtyisyyttä, ja murskaamon toiminnan sijoittaminen alueelle ei ole järkevää eikä kaavoitusta koskevan lainsäädännön mukaista, 5. yleiskaavan virkistyskaava-alueita on muutettu murskaamotoiminnan ja laajenevan teollisuustoiminnan melun sallimiseksi EV-merkinnällä oleviksi suojaviheralueiksi eli tosiasiassa otettu teollisuuden käyttöön, ja 6. liito-oravan suojaamista koskevat määräykset ovat puutteelliset eivätkä turvaa liito-oravan asuinalueita lain mukaisella tavalla. Muistutuksen yksityiskohtaiset perustelut: 1. Pohjakartan puutteellisuus Tarkastelu ei voi olla asianmukaista, jos lähialueen asemakaavoja, asemakaavatontteja tai siinä määrättyjä rakennettuja rakennuksia ei pohjakartassa näy (mm. Käpylän alue, ja asemakaava-alueen eteläpuolinen pientaloalue puuttuvat – Poussan alueen kaavatontit puuttuvat mutta korvattu merkinnöillä AO jne.) - kaavakartan vajavuudesta huomautettu edellisen kerran tämän saman teollisuusalueen asemakaavoituksessa - koska pohjakarttaa ei huomautus- eikä muistutusvaiheessa korjattu, tuli asukkaiden esittää näyttöä lähialueen asutuksesta vielä valitusvaiheessa hallinto-oikeudelle. 7 2. Puutteelliset meluselvitykset Yleiskaavan teollisuustoiminnoille tarkoitetuttu alue halutaan saada tehokkaaseen käyttöön. Mitään mainintaa siitä, millaisille tehokasta teollisuuskäyttöä Kyrösjärven rantaan on suunniteltu, ei mainita. - kaavaselostuksessa ei viitata mihinkään meluselvitykseen – Metsäliitto Osuuskunnan ympäristölupahakemuksessa ei ollut meluselvitystä, hakija on täydentänyt ympäristölupahakemusta erinäisillä meluselvityksillä, mutta yksikään ei koske koko kaavoitettavan alueen melua kokonaisuudessaan ja laajenevaa toimintaa eikä siten sovellu kaavatarkasteluun. - Ely-keskus vaatinut meluselvityksen tekemistä - Hämeenlinnan hallinto-oikeus lausui aiemman saman alueen asemakaavan kumoamispäätöksessä, ettei lähialueen asutuksen asemakaavoissa ole meluntorjuntamääräyksiä (lähiasutus Käpylä, Poussa ja Pappilanjoki-suu). - Kyrösjärven rantaan sijoittuvalle tontille 901 sijoittuva tehokas teollisuustoiminta on jäänyt aiempaa kumottua kaavaakin epämääräisemmäksi - ei melumallinnokseen tai –selvitykseen perustuvaa arviota melun ympäristövaikutuksista, mikä osoittaisi, ettei Kyrösjärven rantaa voida kaavoittaa laajaan ja tehokkaaseen teollisuuskäyttöön ilman ympäristöä huomioon ottavaa määräystä tai muita rajoittavia määräyksiä - luottamusmiesten tulisi puuttua tähän selvitysten puutteellisuuteen. 3. Tontin 901 ulottuvuus Harjunreunan teollisuusalueen kaavassa Kyrösjärven rantaan sijoittuvat teollisuuskortteli 901 on kaavaselostuksen mukaan laajuudeltaan noin 40 ha. Kortteli on noin 40 % koko asemakaavoitettavasta alueesta ja muodostaa yhden, melkein koko korttelin suuruisen rakennusalan. - Tehokkuusluku 0.3 tarkoittaa silti karkeasti ainakin 110 000 kerrosneliömetrin varaamista teollisuusrakentamiseen. - Mitään rakennuspaikkoja ei ole määrätty, vain nykyiset rakennelmat on merkitty kaavaan sisältäen myös lopetetun sahan rakennukset. Varatut runsaat kerrosneliömetrit siis ovat varattu käyttöön, jota ei kaavaa laadittaessa tunneta. - Mikäli kyseessä olisi ranta-asemakaava, kyseiselle rantaviivalle sallittaisiin yleisesti käytössä olevien mitoitusten mukaan niemet huomioon ottaen noin neljä loma-asuntoa. - Rakennusala ulottuu jopa Timinsaaren ja Ohrinsaaren kärkeen saakka eli ulottuvuutta on lisätty aiempaan, kumottuun kaavaan nähden, samoin rakennusalaa on tuotu lähemmäs rantaa. Näin on tehty, vaikka hallinto-oikeus totesi jo aiemman kaavoituksen yhteydessä tontin ulottuvan ilman perusteita aivan rantaan. - Rantaan ulottuvilla teollisuustoiminnoilla ja rakentamisella on iso vaikutus Kyrösjärven virkistyskäytölle, loma-asunnoille ja asutukselle, kun melu kulkee vettä pitkin käytännössä vaimenematta. - Kaavoitusselostuksesta käy ilmi, että nykyinen saha ja kuorimo halutaan asemakaavan piiriin ja aluetta halutaan käyttää murskaukseen ja energiapuun sekä hakkeen varastointiin. Epäselväksi jää, onko tarkoitetaanko nykyisellä sahalla jotenkin mahdollisesti uudelleen käynnistettävää sahaa. Lisäksi Metsä Group lausunnosta 30.5.2012 käy ilmi, että se haluaa rakentaa alueelle lämpövoimalan. - Lämpövoimalan sopivuus alueelle on kaavoitus- eikä pelkkä rakennuslupakysymys. Näin ollen kaavoitus ei voi olla lain mukaista. - Rakennus- ja varastoalue pitäisi pienentää pois rannan välittömästä läheisyydestä – koko teollisuusalueen rantaan olisi määrättävä leveämpi istutettava alue, jota ei saisi käyttää täyttömaan kaatopaikkana, kuten istutusta koskeva kaavaehdotuksen määräys mahdollistaa. Mahdolliset meluntorjuntaan tarvittavat rakenteet on tehtävä lähemmäs melun lähteitä, jolloin niistä on tutkitusti enemmän tehoa. 4. Tontin 901 kaavamääräykset Kaavaehdotuksen isoimmalle noin 40 ha:n kortteliin 901 Kyrösjärven rantaan ehdotetaan kaikkia muita kortteleja väljempiä kaavamääräyksiä. 8 - Teollisuusasemakaava alue rajoittuu lainvoimaisiin asuntoasemakaavoihin lähietäisyydellä. Lähialueen jo olemassa olevista asemakaavoista (Poussan alue, Käpylä jne) ei ilmene melunsuojaamista koskevia määräyksiä. - Jälkikäteen uudella asemakaavalla ei voitane asettaa jo olemassa oleville asemakaava-alueen asunnoille melusuojaamisvelvoitteita. Lähtökohta on se, että jälkeenpäin asemakaavoitettavan alueen toiminnot on sovitettava jo aiemmin asemakaavoitettuun. - Asemakaavasta ei näy esim. murskaamon sijoittumista alueelle eikä puun ja hakkeen varastoalueita. Itse murskausalue on hyvin lähellä kaavoitettuja asuntoalueita. - Hämeenlinnan hallinto-oikeus on lausunut suurin piirtein samasta alueesta kumotuksi tulleesta asemakaavasta, että asemakaavassa ei ole annettu ko. alueelle (silloinen kaavan kortteli 902) mitään tonteilla sallitun toiminnan aiheuttaman melun rajoittamista koskevia kaavamääräyksiä. - Korttelin 901 osalta kaavaehdotukseen ei ole sisällytetty mitään melua rajoittavia määräyksiä hallinto-oikeuden ratkaisusta huolimatta. Nyt esillä olevan korttelin 901 kaavamääräys T-2 on sisällöltään samanlainen kuin kumotun kaavan saman korttelin 902 määräys T. - Lähemmäs 3-tietä oleva teollisuusalue on puolestaan saanut merkinnän TY-1, johon kortteleihin voi rakentaa vain ympäristöä häiritsemätöntä teollisuutta. - Murskaamotoiminnan puun ja myös hakkeen varastointi Kyrösjärven rannassa perustuu lopetetun sahan asfaltoidun lastauskentän hyödyntämiseen - vuosina 199293 melun leviämisen kannalta tehty virhevalinta lastaus- ja varastoalueena halutaan nyt kaavalla vahvistaa, vaikka sahatoiminta on lopetettu. - Millään tavalla ei siten olisi kohtuutonta hakijan kannalta turvata lähialueen asumista merkinnällä TY-1 ja asianmukaisilla melumääräyksillä. - Kaavaehdotuksen yleismääräyksissä oleva viittaus melun ohjearvoihin koskee vain toimenpiteitä kaava-alueen uudella asumisalueella. Se ei koske nykyistä asuntoalueita eikä myöskään rajoita teollisuuskorttelin 901 alueelta kantautuvaa melua. - Lastaus- ja varastoalueelle ei ole määrätty mitään istutusvelvoitetta, vaikka ympäristölautakunta on siitä ympäristölupakäsittelyssä lausunut. Ko. asia kuuluu maisemallisena tekijänä kaavoitukseen eli juuri tähän käsittelyyn. - Kortteliin 901 ei ole käytännössä asetettu mitään tosiasiassa melua rajoittavia, ainoastaan sallivia kaavamääräyksiä, joten kaava ei luo edellytyksiä terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle kuten laki vaatii. 5. Virkistyskäyttöalueiden muuttaminen yleiskaavan vastaisesti EV-merkinällä teollisuuskäyttöön Murskausalue meluseinineen sijaitsee noin rekisterikiinteistön 2:2 (Kostula) kohdalla. Näin ollen murskausalue sijaitsee varsin lähellä kaavaan merkityn suoja-alueen reunaa ja sen takana olevaa virkistyskäyttöaluetta. - Nyt esillä olevassa kaavassa virkistyskäyttöalue on pienentynyt 21,8 ha:iin eli noin 10 hehtaaria aiemmasta asemakaavaehdotuksesta. - EV-merkinnällä on levitetty teollisuuden haitta-aluetta tosiasiassa yleiskaavan mukaiselle, käytössä olevalle virkistyskäyttöalueelle. Tämä johtunee siitä, että jo pelkkä murskaamo aiheuttaa virkistyskäyttöalueelle sallittujen meluohjearvojen ylityksen. - Ympäristölupa-asian käsittelyssä esitetyssä melumallinnuskartassa ei ollut otettu huomioon alueen liikenne- ja taustamelua eikä alueen muuta teollisuutta eikä kaavalla sallittavaa lisäteollisuutta – myöhemmin toiminnanharjoittaja on kiistänyt melumallinnuksen, koska siinä on käytetty lähtöarvoiltaan korkeampaa melua aiheuttavaa murskauskonetta kuin myöhemmissä meluselvityksissä. - Asemakaavan EV-alueelle on jätetty esim. merkinnät kuntoradasta – aluetta käytetään edelleen virkistyskäyttöalueena mutta virkistysalueella sallittujen melumaksimiarvojen ylittymisen vuoksi alue kaavoitetaan merkinnällä EV. Kaavoituksessa pitäisi kuitenkin suojata asukkaiden virkistyskäyttöä teollisuusmelulta. - Kaavoitus on tehty tältä osin virheellisesti, koska asukkaat tulevat kärsimään pelkästään nykyisen teollisuustoimintojen melusta enemmän kuin virkistyskäyttöalueella on kaavoituksessa noudatettavien valtioneuvoston päätösten perusteella sallittua. 9 - Lisäksi on tehty teollisuuskaavalle erikoinen ratkaisu ja vähennetty vielä virkistyskäyttöaluetta perustamalle yleiskaavan määrittämälle virkistyskäyttöalueelle pienasuintontteja. Ratkaisun maankäytölliset perusteet eivät käy kaavoitusselostuksesta ilmi lainkaan. - Pienasutukselle on asetettu voimakkaita meluntorjuntamääräyksiä, mikä aiheuttaa pientalotonttien asukkaille isoja kustannuksia kun pääsääntöisesti melu pitäisi torjua lähteillä ja rajoittaa sen syntyä ja kustannukset pitäisi tulla teollisuustoiminnan harjoittajalle. Toisaalta uusi asuinalue on niin lähellä kolmostietä, että jo sen läheisyys edellyttää meluntorjuntatoimia tien puolelta. - Kaava sallii siten teollisuustoimintojen voimakkaan kasvun ilman korttelin 901 toiminnoille annettavia virkistyskäyttöä suojaavia määräyksiä. Kaavoitus on siten lainvastainen. 6. Liito-oravan suojelua koskevat alueet ja merkinnät ovat puutteelliset eivätkä tosiasiallisesti suojaa liito-oravan pesintää ja kulkua asemakaava-alueella Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan alueen aiempi asemakaavapäätös oli liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellon vastainen eikä siten täyttänyt asemakaavoitukselle asetettuja luontoympäristön vaalimisen vaatimusta. - Harjunreunan teollisuusalueen kaavaan on liitetty uusi, myös liito-oravaa koskeva selvitys 11.10.2011 päivitettynä vuonna 2007 tehdystä selvityksestä. - Esillä olevassa kaavassa ei ole otettu huomioon hallinto-oikeuden lausumia siitä, millaisia kaavamääräyksiä tarvittaisiin, jotta liito-oravan asuinalueet ja kulkureitit olisivat turvattuja. Selvityksestä ei muutoinkaan käy ilmi, että olosuhteet olisivat muuttuneet vuodesta 2007 niin, että liito-oravan suojaamiseksi tuolloin tarpeelliseksi katsottavat määräykset olisivat nykyisin tarpeettomia. - Uuden selvityksen mukaan liito-oravan esiintymispaikoilla on tehty isoja metsänhakkuutöitä. Hakkuiden jälkeen osa liito-oravaesiintymistä ja kulkureiteistä on kapean puurivin varassa korttelien 902 ja 903 etelälaidalla. - Liito-oravan esiintymäalue jää hyvin kapeaksi eikä voi olla vakuuttunut, että se enää kelpaa edes kulkureitiksi. Yhteenveto Harjunreuna kaavaehdotus ei edellä kerrotuin perustein täytä maankäyttöä koskevan lainsäädännön vaatimuksia. Kunnanhallituksen ei tule vahvistaa kaavaehdotusta. Kaavanlaatijan vastine: Pohjakartan puutteellisuus Asemakaavan pohjakarttaa on täydennetty kaavoitusprosessin aikana kunnan maankäyttöyksiköstä saatujen täydennysmittaustietojen mukaisesti. Kaavakarttaan on merkitty suunnittelualueen eteläpuolelle rajautuvan asemakaavan mukaiset maankäyttövaraukset. Lisäksi kyseinen asemakaava kuuluu kaavaselostuksen liiteasiakirjoihin. Puutteelliset meluselvitykset T-2 alueella (kortteli 901) harjoitetaan puuenergialajikkeiden murskaus- ja haketustoimintaa (Metsä Group Oy), jolla on voimassa oleva ympäristölupa. Murskausalueen ympärillä on melusuojausseinämä, joka on merkitty myös asemakaavakarttaan. Toiminnanharjoittaja on teettänyt viranomaisten edellyttämät melumittaukset haketuksen, murskauksen ja lastauksen ja muiden alueella olevien melua aiheuttavien toimintojen yhteismelutarkasteluna (Metsä Group – Kyröskosken puuaineksen mobiilimurskauslaitos, ympäristömeluselvitys / Ramboll, 4.10.2012). T-2 –alueen ympärillä olevista viidestä mittauspisteestä saadut ympäristömelumittauksen tulokset alittivat päivä-ajan raja-arvon 55 dB lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Ympäristömeluselvitys 4.10.2012 on merkitty kaavaselostuksen kohtaan 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista. Tieliikenteestä aiheutuvaa melua on selvitetty Valtatie 3:n parantaminen välillä Kostula-Kyröskoski suunnitelmassa, jossa mallinnukset on laadittu sekä nykytilanteelle että 10 ennusteena vuodelle 2040. Asemakaavan merkintöihin on lisätty selvityksessä esitetty meluvalli valtatien 3 ja Valtakadun risteysalueelle. Asemakaavaan osoitetulle uudelle erillispientalojen korttelialueelle on kaavassa merkitty meluesteet ulkomelutorjuntaa varten. Tontin 901 ulottuvuus ja kaavamääräykset Laadittujen meluselvitysten ja viranomaisohjeistuksen perusteella asemakaavan T-2 –alueen kaavamääräykseen on lisätty, että korttelialueelle sijoittuvien toimintojen yhteismelutaso ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitasoin (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB lähialueen asuinkiinteistöillä. Myös rantavyöhykkeelle osoitetun istutettavan puustokaistaleen osuutta on laajennettu perustuen maisemallisiin ja meluntorjunnallisiin syihin Myös rantavyöhykkeelle osoitetun istutettavan puustokaistaleen osuutta on laajennettu perustuen maisemallisiin ja meluntorjunnallisiin syihin. Virkistyskäyttöalueiden muuttaminen yleiskaavan vastaisesti EV-merkinällä teollisuuskäyttöön Kaava-alueen poikki kulkee 110 kV:n sähkölinja ja sen tarvitsema johtokäytäväalue. Sähkölinjan alue on merkitty asemakaavassa suojaviheralueeksi, koska johtokäytävä täytyy pitää osittain puustosta vapaana. Sähkölinjan vuoksi johtokäytäväaluetta ei voida osoittaa lähivirkistysalueena mutta sinällään alueella liikkumista ei tarvitse rajoittaa. Olemassa olevaa kuntorata on käytössä, joten sitä ei ole kaavasta poistettu. Sen kautta ovat olemassa yhteydet lähivirkistysalueiden ulkoilureiteille Poussanharjun alueella. Suojaviheraluetta on laajennettu alueen eteläosassa murskausalueen länsipuolelle, koska toiminnasta aiheutuu melua. Murskaamon ympärille on myös rakennettu melusuojausseinämä. Uusien erillispientalokorttelien sijoittaminen Poussanharjulle on mahdollista, koska teollisesta toiminnasta aiheutuneet melutasot ovat alentuneet ja jatkossa myös korttelin 901 teollisuusalueella tulee noudattaa kaavamääräyksen mukaisia melutason ohjearvoja. Kaavan maankäyttöratkaisulla halutaan mahdollistaa pientalorakentamista alueelle, josta avautuu järvinäkymät Kyrösjärven suuntaan. Liito-oravan suojelua koskevat alueet ja merkinnät Asemakaavan viimeistelyvaiheessa TY-1 kortteleiden etelärajaa on siirretty jonkin verran pohjoiseen, jotta lähivirkistysalueella sijaitsevan luo-1 –alueen ympärille jää riittävästi suojapuustoa turvamaan liito-oravan elinympäristöä. Luo-1 –alueen kaavamääräystä on lisäksi tarkennettu lisäyksellä, että pesä-, ravinto- ja kolopuiden säilyttäminen on turvattava. 24.10.2012, tarkistettu 12.6.2013 Hämeenkyrön kunta HARJUNREUNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet tiivistelminä sekä niihin laaditut kaavan laatijan vastineet Luonnos 4.5.2012 ollut julkisesti nähtävillä 15.5 – 31.5.2012 välisen ajan LAUSUNNOT 1. Pirkanmaan ELY-keskus (27.6.2012) Johtopäätökset -osio ELY-keskuksen lausunnosta: Asemakaavassa on tarpeen tarkastella erityisen huolellisesti niitä seikkoja, joiden vuoksi hallinto-oikeus kumosi aiemmin alueelle laaditun kaavaratkaisun. Melun osalta on tarpeen laatia selvitys, jonka pohjalta tehtävien toimenpiteiden myötä voidaan varmistua lähelle sijoittuvan pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen laadukkaan elinympäristön toteutumisesta. Ranta-alueelle sijoittuvan teollisuusalueen osalta rakentamisen ohjauksen tulee olla esitettyä tarkempaa: melu- ja maisemavaikutuksien hallitsemiseksi rakennusten sijoittelua tulee ohjata rakennusaloin, jotka sijoitetaan esitettyä laajemmin luonnontilaisena säilytettävän rantavyöhykkeen ulkopuolelle. Liito-oravan suojelun kannalta kaavaluonnosta on tarpeen muuttaa siten, että lajin ydinalueet turvataan riittävän laajoina metsäkokonaisuuksina ja alueiden väliset kulkuyhteydet osoitetaan ja turvataan tarpeellisin merkinnöin ja määräyksin. Uudelle katuyhteydelle tulee etsiä lajin elinympäristöä mahdollisimman vähän häiritsevä linjaus. Kaavanlaatijan vastine: Kyrösjärven ranta-alueelle sijoittuvan T-2 alueen (luonnosvaiheessa T-1) kasvullisena säilytettävien alueen osia koskevaa kaavamääräystä tarkennetaan siten, että istutettavalle alueelle saa sijoittaa myös melua vaimentavia rakenteita ja laitteita tai maaainesta teollisesta toiminnasta aiheutuvien mahdollisten melu- ja maisemamaavaikutuksien lieventämiseksi. Kaavan ehdotusvaiheessa tarkennetaan myös uuden erillispientaloalueen melusuojausta siten, että rakennussuunnitteluvaiheessa on otettava huomioon meluntorjunta sisätiloissa siten, etteivät valtioneuvoston päätöksen (VNp melutason ohjearvoista 20.10.1992/993) mukaiset ohjearvot ylity. Piha-alueet ja aidat tulee rakentaa niin, että oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Myös alueen länsireunaan lisätään meluesteen likimääräistä sijaintia koskeva merkintä. Liito-oravan ydinalueet ja uuden katuyhteyden linjaus huomioidaan tarkemmin asemakaavan ehdotusvaiheessa. 2. Pirkanmaan liitto (15.6.2012, kommentti sähköpostitse) Kommenttinaan Pirkanmaan liitto toteaa, että kaavassa on varmistettava, etteivät kaava-alueen länsiosassa toistensa läheisyyteen osoitetut teollisuuden toiminnot ja asuminen aiheuta toisilleen häiriötä. Kaavassa osoitettava asuminen ei saa vaikeuttaa Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa alueelle osoitetun teollisuusalueen tavoitteiden toteuttamista. Toisaalta tulee harkita, kuinka asuinalue on toteutettavissa ilman, että alueelle osoitettavat teollisuuden toiminnot aiheuttavat häiriötä tuleville asukkaille. 2 Kaavanlaatijan vastine: Asemakaavaratkaisu ei ole ristiriidassa Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettujen aluevarausten kanssa. Kaava-alueen länsiosassa sijaitsevan erillispientalojen korttelialueen kaavamerkintöjen selityksissä on otettu huomioon, että rakennussuunnitteluvaiheessa on otettava huomioon meluntorjunta sisätiloissa siten, etteivät valtioneuvoston päätöksen (VNp melutason ohjearvoista 20.10.1992/993) mukaiset ohjearvot ylity. Piha-alueet ja aidat tulee rakentaa niin, että oleskeluun tarkoitetuilla pihaalueilla päästään valtioneuvoston ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. 3. Pirkanmaan maakuntamuseo (2.7.2012) Maakuntamuseo on ottanut kantaa 25.5.2011 antamassaan lausunnossa (DIAR: 138/2011) samaa aluetta koskevan ns. sahan alueen kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja edellyttänyt riittävien kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten laatimista. Suunnittelualueen historiallinen tausta liittyy Kyröskosken 1900-luvun teollisuustoimintaan; puutavaran kuljetukseen, satamatoimintoihin ja myöhemmin sahaustoimintaan. Vanhemmasta rakennuskannasta ovat jäljellä 1930-luvulla rakennettu kuorimo sekä 1940-luvun höyläämörakennus. Alue omaa paikallista kulttuurihistoriallista arvoa osana paikkakunnalle tyypillistä teollisuushistoriaa, vaikkakaan erityisiä rakennushistoriallisia arvoja silla ei ole. Viimeisten teollisuushistoriallisten rakennusten säilyminen onkin suotavaa. Muilta osin maakuntamuseolla ei ole rakennettuun kulttuuriympäristöön tai maisemaan liittyvää huomautettavaa. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta museo on todennut, että kaava-alueen arkeologista inventointia tulee täydentää historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta MML 13 §:n ja MRL 9 §:n mukaisesti ottaen huomioon niitä koskevat tarkentuneet ohjeet. Inventoinnissa suositellaan noudatettavan lisäksi valmisteilla olevien Suomen arkeologian laatuvaatimusten ehdotusta (SALAVA, 2012). Kaavanlaatijan vastine: Kaava-alueella on suoritettu muinaisjäännösinventointi vuonna 2007, jota on täydennetty maakuntamuseon lausunnon mukaisesti nykyaikaiseksi muinaisjäännösinventoinniksi vuonna 2012. Tämän lisäksi keväällä 2012 inventoitiin vt. 3:n parannusaluetta joka sijaitsee osin tämän inventointialueen länsiosan sisällä. Tuolloin tarkasteltiin ja käytiin läpi myös tämän raportin aluetta nykyaikaisen muinaisjäännösinventoinnin menetelmin, johon kuuluu arkeologisen inventoinnin lisäksi mm. vanhan karttamateriaalin tarkastelu ja esittäminen. Paikalla on myös käyty uudestaan 19.10.2012. Alue oli sikäli muuttunut, että harjunreunalta oli metsä hakattu aukoksi. Lyhyellä käynnillä ei maastossa havaittu mitään sellaista joka antaisi aihetta muuttaa v. 2007 ja keväällä 2012 saatua kuvaa: alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. 4. Hämeenkyrön kunta / ympäristölautakunta (31.5.2012) Ympäristölautakunta 31.5.2012 § 17 Valmistelijan lausunto (rakennustarkastaja T. Mäkelä): Kaavaluonnos on asianmukainen ja rakentamiseen kelvollinen. Ei ole huomautettavaa Timo Mäkelän puolesta. Esitys (ympäristösihteeri Kaisa Pieniluoma): Kaavaluonnoksessa tulee ottaa huomioon alueen nykyiset toiminnot niin T-1-merkityllä alueella kuin myös Kauhtuan venesatama-alueella (LV1). Päätös: lautakunta hyväksyi esityksen. Kaavanlaatijan vastine: Merkitään tiedoksi. 3 5. Metsä Group / Maankäyttö (30.5.2012) T-1 alueelle merkittyjen maakaasulinjavarausten merkitys on jäänyt epäselväksi. Onko kysymys jätevoimalahankkeen aikaisista suunnitelmista, jotka eivät ole ajankohtaisia? Maanomistajilla ei ole suunnitelmia kaasulinjojen rakentamisesta, eikä alueella sijaitse olemassa olevia maakaasujohtoja, joten kaasulinjavaraukset voi poistaa korttelialueelta. Mahdollisesti tulevaisuudessa rakennettavien uudelta biovoimalaitokselta pohjoiseen menevien kaukolämpölinjojen linjausvaihtoja ja aluevarauksia tulee suunnitella ensisijaisesti EValueelle. Kaavaluonnoksessa asiaan ei ole otettu kantaa. Pima- 1 –kaavamääräys tulee muuttaa muotoon, joka sallii rakentamisen, kun pilaantunut maaperä on ensin kunnostettu ympäristöviranomaisten vaatimusten täyttävällä tavalla. Esim: ”Puhdistettava/kunnostettava alue. Pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen alueen käyttöönottoa” T-1 määräys tulee täydentää siten, että T-1 alueelle on mahdollista rakentaa lähinnä tontin sisäiseen käyttöön tarkoitettu energialaitos. Kaavanlaatijan vastine: Maakaasulinjoja koskevat aluevaraukset poistetaan T-1(ehdotusvaiheessa T-2) – alueelta. Biovoimalaitoksen kaukolämpölinjojen linjaus voidaan toteuttaa EV –alueen kautta. Pima -1 –alueen kaavamääräystä muutetaan siten, että alue voidaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun pilaantunut maaperä on kunnostettu ympäristöviranomaisten vaatimalla ja hyväksymällä tavalla. MIELIPITEET 1. Jukka Suomela (31.5.2012 email) Kaava-alueen pohjoisosan yhden asuinkiinteistön lisäksi alueen välittömässä läheisyydessä on 7 asuinkiinteistöä. Haketus- ja murskausalueen toiminnasta syntyvän melun torjumiseksi tämän alueen suuntaan ei ole mielestäni suunniteltu tarpeeksi hyvää melunsuojausta. Tähän suuntaan ei ole kunnollista kasvillisuutta sisältävää vihervyöhykettä, alueella kulkevasta 110 kW:n linjasta johtuen. Lisäksi painotan vielä, että meillä on neljän talouden vesiyhtymä, jonka vesi tulee kaivosta joka on tontilla 3:103. Vesi tähän kaivoon tulee TY-1 alueen korttelin 903 länsipuolen suunnalta, joten pohjaveden laadun ja riittävyyden varmistamisesta on huolehdittava, kuten jo luonnoksessa mainitaankin. Kaavanlaatijan vastine: Kaava-alueen itäosassa sijaitsevat T-2 alueella (luonnosvaiheessa T-1) harjoitettavan haketus- ja murskausalueen toiminnasta syntyvää melua on kaavaratkaisussa pyritty lieventämään suojavihervyöhykkeillä ja istutettavaksi osoitettutuilla alueen osilla erityisesti ranta-alueella. Ranta-alueelle sijoittuvan T-2 alueen kasvullisena säilytettävien alueen osia koskevaa kaavamääräystä tarkennetaan siten, että istutettavalle alueelle saa sijoittaa myös melua vaimentavia rakenteita ja laitteita tai maaainesta teollisesta toiminnasta aiheutuvien mahdollisten melu- ja maisemavaikutuksien lieventämiseksi. Toiminnasta aiheutuvan melun määrä ja luonne sekä melunsuojausta koskevat toimenpiteet on käsitelty tarkemmin Metsäliitto Osuuskunnan puuenergialiiketoiminnan ympäristölupahakemuksessa ja Hämeenkyrön kunnan päätöksissä, jotka koskevat alueella harjoitettavaa haketus- ja murskaustoimintaa. Ympäristöluvasta on tehty valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, missä käsittelyprosessi on vielä kesken (kesäkuu 2013). Korkeimmalta hallinto-oikeudelta saatava päätös huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaratkaisussa on huomioitu alueen pohjoisosassa sijaitsevien kiinteistöjen vedenhankinta määräyksellä: ”Asemakaavaa toteutettaessa on huolehdittava siitä, että TY- 4 1-alueen pohjoisosan uudisrakentamisessa ei aiheuteta haittaa lähistön kiinteistöjen pohjaveden laadulle ja riittävyydelle.
© Copyright 2024