1. No category

PARIKKALAN KUNNAN
METSIEN METSO-SUOJELUESITYS
2015
Valkoselkätikka
© Juha Juuti
31.1.2015
Juha Juuti
Sivu 2/13
METSO-SUOJELUESITYS
Suojeluesityksen tarkoituksena on turvata uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja parantaa
lajien selviytymistä yhdyskuntarakenteiden lomassa yhdistämällä pirstaleisia arvokohteita
yhtenäisemmiksi ja eheämmiksi kokonaisuuksiksi. Näin turvataan myös lehtoalueiden sekä
välialueiden monipuolisen lajiston säilymistä alueella.
METSO-ohjelman mukaiseen suojeluun esitettävät alueet sijoittuvat eri puolille Parikkalan
kuntaa. Kaikki selvitystyön yhteydessä raporttiin päätyneet kohteet on kartoitettu ja niistä on
tehty KuntaMETSO-raportti (liite 2). Raportissa kaikki alueet on esitelty ja kuvailtu
sanallisesti sekä tehty arvioinnit METSO-valintakriteerien mukaan. KuntaMETSOselvitystyön teki luontokartoittajaksi opiskeleva parikkalalainen, Matti Lötjönen,
kesäharjoittelutyönä 2014. Selvitystyön mahdollisti Tuuliaisen säätiöltä saatu apuraha, josta
kiitämme säätiötä. Kaikki raporttiin päätyneet kohteet ovat riittävän hyvin yhteydessä toisiin
arvokohteisiin tai jo suojelussa oleviin kohteisiin, joten ne täyttävät hyvin METSO-kriteerit ja
ovat siten suojeluun soveltuvia kohteita.
METSO-suojelu on joustava suojelumuoto, sillä se ei estä virkistyskäyttöä ja olemassa olevat
polkuverkostot sekä muut virkistykseen liittyvät rakenteet voidaan säilyttää. Alueita koskevat
suojelumääräykset ja korvaukset voidaan joustavasti sopia ELY-keskuksen ja maanomistajan
välisin keskusteluin. Kunta saa korvauksen suojelusta KuntaMETSO-ohjelman mukaisesti.
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry esittää Parikkalan kunnalle kyseisten arvokohteiden
suojelua parantamaan uhanalaisten lajien mm. valkoselkätikan selviytymistä näillä
yhdyskuntarakenteiden lomassa olevilla alueilla sekä alueellisesti uhanalaiselle kuukkelille
tärkeiden metsäalueiden suojelemiseksi.
Liitteeseen 1 on koottu suojeluun esitettävien kohteiden tarkat karttarajaukset ELY-keskuksen
ohjeistuksen mukaisesti tehtynä. Suojeluun esitettävät alueet on merkitty karttoihin vihreällä
rasteroinnilla ja suojeluun lisäarvoa tuovat alueet on merkitty rajausten sisälle tummemmalla
sinisävyisellä rasteroinnilla. Liitteen 1 lopussa on yhteenvetotaulukko (Taulukko 1) kohteiden
perustiedoista.
Ruokolahdella 31.1.2015
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry
Juha Juuti, puheenjohtaja
METSO- suojeluvastaava ja ELY- keskuksen METSO- yhteistoimintaryhmän jäsen
Yhteystiedot:
Email: juuti.juha@gmail.com
Puhelin: 0500 221213
2
Sivu 3/13
LIITE 1
KUNNAN POHJOISOSAN KOHTEET
Kohde 1. Niukkalan keskusta ja kohde 2. Kalkkusaaret
Kohde 3. Uukuniemi, Kokonlahti
3
Sivu 4/13
Kohde 4. Niukkalan Salokylä, Lonkalampi, Paskolampi
ENTISEN SAAREN SEUDUN KOHTEET
Kohde 5. Akonpohjan keskusta
4
Sivu 5/13
Kohde 6. Vaaranmäki
Kohde 7. Pitkäpohja
5
Sivu 6/13
SÄRKISALMEN SEUDUN KOHTEET
Kohde 8. Mälkiänmäki, (Rajasuo)
Kohde 9. Riihilahti
6
Sivu 7/13
Kohde 10. Jätevedenpuhdistamo (Risulaani)
Kohde 11. Puhdistamontie
7
Sivu 8/13
Kohde 12. Liuharanta
PARIKKALAN KESKUSTAN KOHTEET
Kohde 13. Surumäki
8
Sivu 9/13
Kohde 14. Sikoharju, Törölampi ja kohde 15. Likolampi
Kohde 16. Ristimäki
9
Sivu 10/13
Kohde 17. Vierevinharju, Pikkupunkaharju
Kohde 18. Tiviänlampi
10
Sivu 11/13
KUNNAN ETELÄ-OSAN KOHTEET
Kohde 19. Koitsanlahden koulu
Kohde 20. Peruspohja, Sourunmäki (Pörö-Peikko)
11
Sivu 12/13
YHTEENVETOTAULUKKO KOHTEIDEN PERUSTIEDOISTA
PARIKKALAN KUNNAN METSIEN METSO -SUOJELUESITYKSEN KOHTEET
Kohde
Tilan nimi
Tila n:o
Paikan ja alueen nimi
Kasvupaikka
METSO-
n:o
Koko
rajauksen
luokka
Ydinalueen
pinta-ala
ha
pinta-ala ha
Huomautus
2.1 Kunnan pohjoisosan kohteet:
1
Koivurinne
580-431-6-30
Niukkala, Koivurinne
lehtoa
II
2,8
4,5
uhanalainen laji
2
Hovinselkä
580-431-6-70
Niukkala, Kalkkusaari
lehtomainen tuore kangas
I-II
0,3
0,3
saaren pohjoispuoli lähellä mantereen rantaa (300m)
3
Metsäkangas
580-427-3-14
Uukuniemi,
Kokonlahti
lehto
II
0,1
0,1
Kattilalammen rantaan rajoittuva alue, uhanalainen laji
4
Hovinselkä
580-431-6-70
Niukkala, Salokylä,
Lonkalampi
puustoiset suot, korvet
I
7,0
13,7
Paskolampi ja sen ympäröimät suoalueet, ruohokorpi
2.2 ent. Saaren seudun kohteet
5
Seppälä
580-408-10-95
Akonpohjan keskusta
lehto
I
4,6
4,6
rantametsä, uhanalainen laji
6
Iljala
580-424-34-4
Saarenkylä,
Vaaranmäki
lehto
II-III
7,3
12,8
kuivahko lehto rinnemaastossa, kehittyvä lehto,
paranee luonnonhoitotoimenpiteillä
580-406-17-9
(580-406-8-12)
Pitkäpohja
?
pienvesien lähimetsä, lehtoa
metsäluhdat ja tulvametsät
lehtomainen tuore kangas
I
I
II
26,6
39
kohteelle sijoittuu kolme eri tyyppistä arvoaluetta
7
2.3 Särkisalmen kohteet
8
Metsälä
Ukonkallio
Kärpänen
580-413-6-74
580-413-6-74
580-413-6-76
Rajasuo, Mälkiänmäki
lehtomainen tuore kangas
puustoiset suot, ruoho- ja
heinäkorpi
I
I
12,2
24
runsaslahopuustoinen kangasmetsä ja
puustoinen korpi sekä ruoho- ja heinäkorpi
9
Venevalkama
Jokiranta
580-413-11-60
580-413-6-145
Särkisalmi, Riihilahti
lehto
metsäluhdat ja tulvametsät
II
I
3
3
tulvavaikutteinen lehtometsäalue
uhanalainen laji
10
Puhdistamo
580-413-35-0
Särkisalmi, Risulahti
lehtomainen tuore kangas
metsäluhta ja tulvametsä
I
1,6
1,6
tuore lehtomainen kangas, metsäluhta ja tulvametsä
uhanalainen laji
11
Sahala
Lautatarha
580-413-4-7
580-413-4-53
Särkisalmi,
Puhdistamontie
lehto, tulvametsää ja luhtaa
I
3,7
3,7
järeitä haapoja, tervaleppää, hieskoivuja
uhanalainen laji
12
Rauhala
Kennola
Kolmikuma
580-403-2-6
580-403-2-12
580-403-2-13
Särkisalmi, Liuharanta
lehto
I
0,8
0,8
järeitä vanhoja puita, haapoja, koivuja, pihlajaa
mänty, kuusi sekä eriasteista lehtilahopuuta
2.4 Parikkala, keskustan kohteet
13
Mäkinotko
580-404-6-96
Parikkala, Surumäki
kallioketo ja lehtolaikku
II
2,6
11
puustoinen perinnebiotooppi, kallioketo ja lehtolaikku
loppuosa tuoretta kangasta, jolla useita korpialueita
14
Huotikkala
580-404-1-127
Parikkala, Sikoharju ja
Törölampi
lehto, CT kangas
I
5,8
5,8
järeitä vanhoja lehtipuita ja harjulla kilpikaarnamäntyjä
suppalampi ja rantalehtoa, koko alue I-luokkaa
15
Huotikkala
580-404-1-127
Parikkala, Likolampi
CT kangas, lehto
I-II
2
16
kuiva CT kangas paahdeympäristöä ja Likolammen
rantavyöhyke ja supat lehtipuita kasvavaa lehtoa
580-402-27-29
Parikkala, Ristimäki
lehto,
I
2,5
2,5
Tervaleppälehtoa, pienvesien lähimetsä ja tulvametsä
uhanalainen laji
580-402-68-9
Parikkala,
Vierevinharju,
Pikkupunkaharju
CT kangas, isovarpuräme
I-II
3,7
16,7
Maisemallisesti arvokkaita harjuja ja suppien soita
Parikkala, Tiviänlampi
lehto
I
4,2
4,2
tulvavaikutteinen lehto pienvesien lähimetsät
uhanalainen laji
I
0,65
0,65
lehto vaihtelee tuoreesta kuivahkoon
I-II
6,25
33,8
Suuria korkeuseroja käsittää kallioinen/louhikkoinen
metsäalue, jossa korpipainanteita sekä pieniä
lehtokuvioita. Kuukkelin elinpiiriä
16
17
Vierevi
18
580-413-4-61
580-419-3-5
2.5 Kunnan etelä-osan kohteet
19
Nevalaisenharju
580-10-20-49
Koitsanlahti
lehto
20
Pöröpeikko
580-402-64-0
Peruspohja,
Sourunmäki
MT kangas, osin VT ja
ravinteikkailla osilla OMT
Ydinalueet yht.
Kokonaisala yht.
97,7
198,75
Taulukko1
12
LIITE 2
KuntaMETSO -raportti
SISÄLLYSLUETTELO
1.
TAUSTAA ................................................................................ 3
2.
METSO -OHJELMAAN SOVELTUVAT ALUEET …........... 4
2.1
KUNNAN POHJOISOSAN KOHTEET …............................ 4
Kohde 1. NIUKKALAN KESKUSTA …................................ 4
Kohde 2. NIUKKALA KALKKUSAARI …........................... 5
Kohde 3. UUKUNIEMI KOKONLAHTI …........................... 6
Kohde 4. NIUKKALAN SALOKYLÄ, PASKOLAMPI ….... 7
2.2
ENTISEN SAAREN SEUDUN KOHTEET …...................... 8
Kohde 5. AKONPOHJAN KESKUSTA …............................... 8
Kohde 6. VAARANMÄKI …..................................................
9
Kohde 7. PITKÄPOHJA …...................................................... 10
2.3
SÄRKISALMEN SEUDUN KOHTEET ….......................... 11
Kohde 8. MÄLKIÄNMÄKI, (Rajasuo) …............................... 11
Kohde 9. RIIHILAHTI …........................................................ 13
Kohde 10. JÄTEVEDEN PUHDISTAMON Risulaani ........
15
Kohde 11. PUHDISTAMONTIE …......................................... 16
Kohde 12. LIUHARANTA ….................................................. 17
2.4 KESKUSTAN KOHTEET …................................................. 18
Kohde 13. SURUMÄKI ….….................................................. 18
Kohde 14. SIKOHARJU, TÖRÖLAMPI …............................ 19
Kohde 15. LIKOLAMPI …...................................................... 20
Kohde 16. RISTIMÄKI …....................................................... 21
Kohde 17. VIEREVINHARJU, PIKKUPUNKAHARJU ….... 22
Kohde 18. TIVIÄNLAMPI ….................................................. 24
2.5 KUNNAN ETELÄ -OSAN KOHTEET ….............................. 26
Kohde 19. KOITSANLAHDEN KOULU …........................... 26
Kohde 20. PERUSPOHJA, SOURUNMÄKI (PöröPeikko) … 27
2
KuntaMETSO -raportti
1. Taustaa
Tässä raportissa esitellään METSO -vapaaehtoissuojeluun soveltuvia Parikkalan
kunnan omistamia metsäkohteita. Kunnan tapauksessa suojelu toteutettaisiin
valtakunnallisen vanhojen metsien suojeluohjelman, KuntaMETSOn puitteissa.
KuntaMETSO on pääpiirteiltään yhteneväinen yksityismetsien suojeluohjelman,
METSOn kanssa.
Ajantasaiset (elokuu 2014) tiedot kunnan omistamista metsäpalstoista löytyivät
Teknisen toimiston avulla kiinteistötietojärjestelmästä. Kiinteistökohteita oli noin 200
kpl.
Paikallinen Metsänhoitoyhdistys tarjosi pohjatietoja ja ehdotuksia varsinaisten
maastokäyntikohteiden valitsemiseksi. Tiedot haettiin MHY:n ylläpitämästä
uusimmasta Parikkalan kunnan metsänhoitosuunnitelmasta.
Jari Kontiokorpi oli tehnyt pohjatyötä kartoittaessaan potentiaalisia tikkametsiä ja
lahjoitti tiedot tämän raportin aineistoksi.
Lisäksi selvityksen tekijä valitsi kohteita paikallistuntemuksen ja karttatyön
perusteella maastokäyntikohteiksi.
YHTEENVETO:
Eri elinympäristojen jakaantuminen kohteiden kesken:
METSO elinympäristö:
Lehdot
Kohdenro, jolla ao.
elinympäristö esiintyy
Kohteiden
lkm
1, 3, 6, 9, 11, 12, 13, 14, 15, 19
10
2, 7, 8, 10, 17, 20
6
5, 7, 9, 15, 16, 17, 18, 20
8
4, 8, 17, 20
4
Metsäluhdat ja tulvametsät
7, 9, 10
3
Harjujen paahdeympäristöt
14, 15, 17,
3
Maankohoamisrannikon
monimuotoisuuskohteet
---
0
Puustoiset perinneboitooopit
13
1
Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten
maiden metsäiset elinympäristöt
---
0
Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja
louhikot
20
1
Runsaslahopuustoiset kangasmetsät
Pienvesien lähimetsät
Puustoiser suot
3
KuntaMETSO -raportti
2. METSO -OHJELMAN SUOJELUUN SOVELTUVAT ALUEET
2.1 KUNNAN POHJOISOSAN KOHTEET
Kohde 1.
Niukkalan keskusta :
Lehtokohde
Kohde 2.
Niukkalan keskusta :
Kalkkusaari
Kohde 3.
Kokonlahti. Kattilalampi
Kohde 4.
Niukkalan Salokylä :
Lonkalammen Paskolampi
Kohde 1.: NIUKKALAN KESKUSTA
Kiinteistötunnus: 580-431-6-30 Koivurinne, Kuvion pa: 3,1 ha
Tiheä lepikko
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Lehdot / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehdot.
Kuvaus: Pienen, umpeenkasvaneen ojan äärellä oleva kostea lehto. Kuvion
lounaisrajalla ojan varressa jonkin verran luhtaisuuta. Kenttäkerroksessa horsmaa,
hiirenporrasta ja suo-ohdake. Reunassa nuoria hieskoivuja. Lähempänä tietä tiheä
harmaalepikko, jossa ruokaili valkoselkätikka (renkaaton). Pensaskerroksessa on
paljon tuomea. Rinne kohoaa nopeasti koilliseen päin ja puustoon liittyy muutamia
haapoja ja kuusitiheikkö. Kaikkialla runsasti maapuita ja talviaikaan taipuneita
isohkoja tuomen runkoja.
Ylempänä heinäniitty, jonka yläreunassa n. 40 m halkaisijaltaan oleva suppa, jossa
haaparyhmä ja lahovikaisia koivuja. Osa haavoista on järeitä.
4
KuntaMETSO -raportti
Kohde 2.: NIUKKALA, KALKKUSAARI (isomman Kalkkusaaren pohjoisosa)
Kiinteistötunnus: 580-431-6-70 Hovinselkä, Kuvion pa: 0,3 ha
Mäntymaapuu
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Runsaslahopuustoiset kangasmetsät / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle
merkittävät lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt, jotka eivät täytä luokan I
valintaperusteita.
Kuvaus: Kalkkusaaret sijaitsevat Pyhäjärvessä, Niukkalan edustalla Molemmissa
saarissa on mökki, myös kohteena olevassa saaressa, sen toisessa päässä. Kuvio
sijaitsee isomman saaren luoteisosassa. Kalliorantainen ja kohtalaisesti kohoava
saaren keskiosa. Yleisilmeeltään hyvin tiheä tuore kangasmetsä ja luonnontilaisen
kaltainen (hakkuusta ei näy jälkiä). Pääpuuna kuusi ja mänty, n. 10% hieskoivua,
joka sekin hakkuukypsän kokoista. Saman verran tervaleppiä rantaviivassa.
Pensaskerroksessa runsaasti katajaa. Kenttäkerros rehevä; isolehtistä puolukkaa ja
mustikkaa. Eriasteisia lahopuita kohtalaisen paljon (eriasteista lahopuuta, läpimitta
yli 20cm, enemmän kuin 5m3/ha)
5
KuntaMETSO -raportti
Kohde 3.: UUKUNIEMI , KOKONLAHTI Kattilalammen ranta
Kiinteistötunnus: 580-427-3-14 Metsäkangas, Kuvion pa : 0,082ha
Laskuoja
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Lehdot / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehdot
Kuvaus: Lehto, joka sijaitsee pienvesiympäristössä. Pinta-alaltaan pieni kohde
rajoittuu länsireunastaan pienen Kattilalammen (0,5ha) rantaan. Etelärajan
muodostaa aukkohakkuun reuna. Vaikkakin lammen rannoilla kasvaa enemmistönä
järviruokoa ja vähän osmankäämiä, se ei ole erityisen umpeenkasvanut.
Lammen rannassa on järviruokovyöhyke ja sitä seuraa kapea lehtokorven vyöhyke,
jossa mm. rahkasammalia. Varpuina mustikkaa ja isolehtistä puolukkaa. Näkyvin
putkilokasvi on hiirenporras, mutta ei täysin peittävänä kerroksena.
Lehtokorpi muuttu maaston kohtotessa nopeasti tuorelehtotyypiksi.
Lammen laskuojaa Pyhäjärveen perattu n. 20-30 v. sitten (Kuva) Penkereillä on
kasvillisuutta, mm. koivuja, harmaaleppiä ja halavia, joista valkoselkätikka on
kaivanut toukkia. Kuusia vain yksittäin kappalein. samoin katajia lehtopensaana.
Ojassa on ruostelähteitä. Muualla puut kasvavat muusta maastosta hieman koholla
juurimättäillä (tulvavaikutus). Mättäiden reunoilta löytyy karhunsammalia ja
metsälehväsammalta. Aivan kohteen rajalla on kuivimmassa nurkassa noin 140
vuotias mänty (avohakkuun reunassa).
Paikka on ehkä ollut aikaisemmin karjan metsähakana ja rantaniittynä. Viereinen
palsta on vanhaa niittyä, nyt suurruoholehtoa, joka on metsitetty koivulle.
Yhdistämällä viereisiä alueita lammen rannasta, tästä voisi saada edustavan
suojelukohteen. Kohde on metsälakikohde (pienen lammen välitön lähiympäristö)
6
KuntaMETSO -raportti
Kohde 4.: NIUKKALAN SALOKYLÄ, LONKALAMPI, Paskolampi
Kiinteistötunnus: 580-431-6-70 Hovinselkä , Kuvion pa 4,4 ha
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat / Luokka I – Vesitaloudeltaan ja
puustoltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset korvet.
Kuvaus: Ruohokorpi suotyyppi. Lammen keskustaa kohti korpi muuttuu
rahkarämeeksi ja keskellä on avovesi. Pääpuuna hieskoivua ja rämeessä
kitukasvuista mäntyä. Kenttäkerroksessa mm. kurjenjalka ja suopursu. On
Metsälakikohde.
7
KuntaMETSO -raportti
2.2 ent. SAAREN SEUDUN KOHTEET
Kohde 5.
Akonpohjan keskusta :
Rantametsä
Kohde 6.
Saaren Kirkko :
Vaaranmäki
Kohde 7.
Pitkäpohja: Karklampien
pienvesiketju
Kohde 5.: AKONPOHJAN KESKUSTA
Kiinteistötunnus: 580-408-10-95 , Seppälä . Kuvion pa 4,0 ha.
Tikan koloja rannan harmaalepässä
Kohde sijaitsee Suur Rautjärven rannalla, Akonpohjan keskustassa rajoittuen toiselta
laidalta Selkäsaarentien peltoaukeisiin.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Pienvesien lähimetsät / Luokka I - Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai
vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät
Kuvaus:
Suur Rautjärven rannassa oleva rantalehto, jonka
kenttäkerros on heinäinen ja sarainen. Paljon
maapuita, pökkelöitä. Myös tuulenkaatoja. Halavissa
tikan syönnöksiä. Muutama järeä haapa. Kuvion
reunassa joki, joka kuljettaa lietettä ja aiheuttaa
Joen purkukohdassa
ajoittiaista tulvaa joen suuhun, jossa paljon saraa.
tulvainen saraikko
8
KuntaMETSO -raportti
Kohde 6.: VAARANMÄKI
Kiinteistötunnus: 580-424-34-4 Iljala I. Kuvion pa 5,0 ha
Sekametsän eri-ikäistä puustoa
Kuvio 1.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Lehdot / Luokka III – Sijainniltaan erityiset, luonnonhoitotoimia vaativat tai
rakennepiirteiltään kehittyvät lehdot.
Kuvaus: Tässä kuivassa lehdossa on jonkinverran lahopuuta sekä maassa että
haapapökkelöinä. Rinteessä on vieläkin järeitä haapoja, joissa isoja tikankoloja,
mutta merkkejä esim. liito-oravista ei löytynyt. Kohde sijaitsee Naattikummun
Natura2000 -suojelualueen vieressä (välissä on tie).
Pohjoisnurkassa on jyrkänne jonka rinteillä yli 100v. kuusia ja muutamia haapoja
jyrkänteen aluspuina. Jyrkänteen edustavin osa jää alueen ulkopuolelle. (Vaskivuori)
Naattikummun puoleisella reunalla,
pellon reunassa on kujanne, jota
reunustavat metsän puolella yli
100v. kuuset ja pellon puolella
pihlajarivistöt (Kuva).
Puukujanne: vanhat kuuset ja pihlajat
9
KuntaMETSO -raportti
Kohde 7.: PITKÄPOHJA
Kiinteistötunnus: 580-406-17-9 ja 580-406-8-12, Kuviot 1-3 yht. pa 5,0 ha
Tulviva puro kuviolla 2.
Kuvio 1.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Pienvesien lähimetsät / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai
vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät
Luonnontilainen kahden pienen lammen yhdistävä puro, jonka reunamilla tiheä
kenttäkerros (mm. hiirenporrasta). Puusto eri-ikäistä harmaa- ja tervaleppää sekä
hieskoivua. Lahopuuta on jonkinverran pökkelöinä, maapuina ja puroon langenneina.
Sulkeutuneissa puron loopeissa on rahkasammalia. Metsälakikohde.
Kuvio 2.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Metsäluhdat ja tulvametsät / Luokka I – Luonnontilaisen kaltaiset tai lahopuustoiset
metsäluhdat ja tulvametsät
Tämän kuvion leveimmällä kohdalla puron voimakas meanderointi ja tulviminen
tasaisella maanpinnalla tekee kuviosta ruohoisen metsäluhdan jossa on myös
saniaislehdon piirteitä, tiheä hiirenporras- ja mesiangervo kasvusto. Puron
tulvavaikutus ulottuu koko piirretylle kuviolle. Puron varressa metsäsammalia.
Metsälakikohde.
Kuvio 3.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Runsaslahopuustoiset kangasmetsät /Luokka II – Muut monimuotoisuudelle
merkittävät lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt , jotka eivät täytä luokan I
valintaperusteita.
Kuvio yhdessä puronvarren kanssa muodostaa monimuotoisen kokonaisuuden.
10
KuntaMETSO -raportti
2.3 SÄRKISALMEN KOHTEET
Kohde 8
Rajasuon Mälkiänmäen vanha
lahopuustoinen kangasmetsä
Kohde 9
Särkisalmen Riihilahden
rantametsät
Kohde 10 Särkisalmen vedenpuhdistamon
risulaanin rantametsä
Kohde 11 Särkisalmen Puhdistamontien
rantametsä
Kohde 12 Liuharanta, Lehto
Kohde 8.: MÄLKIÄNMÄKI, PARIKKALA Rajasuo. Kuviot 1. ja 2. pa yht. 7,1 ha
Kiinteistötunnukset:
580-413-6-74, Metsälä
580-413-6-76, Kärpänen
580-413-6-74, Ukonkallio
Kuvion 1. Maapuita ja tiheä kuusikko
Paikka sijaitsee Parikkalan ja Savonlinnan (ent. Punkaharjun kunta) rajalla. Matkaa
Saimaan rannalle n. 6km. Kohteen länsipuolella on hakkuuaukeaa, jossa Särkisalmen
Metsästysyhdistyksen ampumarata. Myös itäpuolella hakkuuaukea (alkaa Kuvion2.
itäpuolelta jatkuen itään aina jyrkänteelle asti) Kohteen pohjoisreunassa on
suursikala. Eteläpuolelta kulkee retkeilyreitti. Puolen kilometrin päässä on laavu ja
tulentekopaikkoja. Oronmyllyn leirikeskus ja hiihtoladut on kilometrin päässä.
Savonlinna-Parikkala valtatielle nro 14 on matkaa 2 km.
11
KuntaMETSO -raportti
Kuvio 1.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Runsaslahopuustoiset kangasmetsät / Luokka I - Vanhapuustoiset ja
runsaslahopuustoiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt
Kuvaus: Tiheäpuustoista reheväpohjaista MT kangasta. Kaikkein korkeimpien
mäenhuippujen välittömästä läheisyydestä alkaa mosaiikkimaisia vyöhykkeitä, joissa
tiheän havupuusto; mänty ja kuusi vaihtuu välillä haapa- ja välillä kuusitiheiköksi.
Myös lahovikaisia koivuja esiintyy kohtalaisesti. Haavat eivät ole erityisen järeitä,
vaan pitkiä (johtuu ehkä tiheästä puustosta ympärillä). Vain vähän tikankoloja.
Haapojen määrä on suuri ja monessa eri muodossa: terveinä, keloina sekä monen eri
ikäisenä maapuuna.
Merkillepantavaa koko Mälkiänmäen alueessa on suuri lahopuun määrä. Asta
-myrskyn kaatamat puut, lähinnä männyt ja kuuset ovat täysin koskematta
(muodostavat uuden lahopuun jatkumon) ja myös aikaisemmin kaatuneet puut ovat
maapuina edelleen. (Kuva edellä)
Kuvio 2.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Puustoiset suot / Luokka I – Vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaiset tai
luonnontilaisen kaltaiset korvet.
Kuvaus: Kuvio sijaitsee Mälkiänmäen rinteen puolessavälissä olevalla ”tasanteella”
tultaessa eteläsuunnan polkua pitkin. Idän puolella kuvio rajautuu, kapean
suojavyöhykkeen eristämänä, hakkuuaukeaan. (hakkuuaukean itäpäässä, jyrkänteen
reunalla on kalasäääsken tekopesä jonka pesinnästä ei tietoa, keväällä näin tosin
reviirillä soidintavan parin). Kuvio on Metsälakikohde (Ruoho- ja heinäkorpi)
Laikun ympärillä kitukasvuisia kuusia ja muutama koivu. Kenttäkerroksessa
kastikkaa Jonkinverran lahomaapuita. Keskellä kosteaa, jossa vain rahkasammalta.
Laikun eteläreunasta lähtevä rahkasammalten peittämä polku alamäkeen on kriittinen
tekijä kuvion vesitalouden kannalta:
jos ura syvenee jostain syystä esim.
metsäkoneen kulku tai polun
kuluminen, niin vesi karkaa sitä
pitkin. Laikun viereen on jo nyt
ajettu jostain syystä metsäkoneella.
Todennäköisesti ylämaastossa oleva
kivilohkareen ympärillä oleva lähde
ruokkii tätä korpipainannetta
(lähteestä lähtee rahkasammaleinen
”juotti” painanteen suuntaan)
Korpipainanne maapuineen
12
KuntaMETSO -raportti
Kohde 9.: RIIHILAHTI, SÄRKISALMI, Kuviot 1.- 3. pa yht 2,0 ha
Kiinteistötunnukset: 580-413-11-60 Venevalkama ja 580-413-6-145 Jokiranta
Tervaleppä kuviolla 3.
Kuvio 1.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Lehdot – Luokka II - Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehdot.
Kuviolla on runsasta hiirenporrasta kasvava saniaislehto. Valtapuuna tuomi; useita 25
cm paksuisia tuomiryhmiä. Toisena valtapuuna harmaaleppä, jonkinverran koivua.
Aivan rannassa on myös tervaleppiä.
Kuvio 2.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Pienvesien lähimetsät – Luokka II - Muut monimuotoisuudelle merkittävät
pienvesien lähimetsät
Luokituskriteerinä on puuston ikä. Männyt ovat paksuja ja iältään 140-180v.
Tyypiltään avoimen paikan mäntyjä; paksuja mutta vain keskikorkeita. Osa
kilpikaarnaisia. Paksuin mänty on läpimitaltaan 57cm , pisin mänty 26m.
Kuvio 3.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Metsäluhdat ja tulvametsät – Luokka I - Luonnontilaisen kaltaiset tai lahopuustoiset
metsäluhdat ja tulvametsät
Kuvaus:
Kuvion luonne on tulvametsäinen.Vallitsevana puuna tervaleppää koivun ohella.
Myrsky on kaatanut suuren osan n. 30 v. koivuista. Nyt korjaamattomina tai vain
katkottuina maassa, joten on hyvä lahopujatkumo. Kolmantena yleisenä puulajina on
13
KuntaMETSO -raportti
halava, joissa paljon valkoselkätikat syönnöksiä. Paksuin halava on läpimitaltaan
40cm. Hyvin ohuistakin halavan ytimistä tikka on löytänyt toukan.
Kuvion läpi virtaa hiesupohjainen erittäin matala oja/puro. Joiltakin osin se on
säilynyt luonnontilaisen kaltaisena purona joka meanderoi voimakkaasti. Virtaaman
parantamiseksi puroa on oiottu. Yläjouksulta tulee paljon lietettä, hienoa hiekaa
(hiesua), joka aiheuttaa kuviolle vähintäänkin ajoittaisen tulva-ilmiön, ellei peräti
koko kasvukauden kestävän.
Puro/oja meanderoi. Reunoilla
jättipalsamia.
Ojansuun kasvustoa: järvikorte,
korpikaisla, ...
Kenttäkerroksessa vallitsevana on hiirenporras, mesiangervo, ratamosarmio ja saroja.
Myös lehtopensaita ja yksittäisiä kotkansiipi -pensaita esiintyy. Puron pohjassa ja
rannoilla korpikaisla -kasvustot ovat tiheitä, samoin järvikortteen. Puron pohjassa
myös ruostelähteitä. Tienvarteen on villiintynyt jättipalsameja (viereisistä
puutarhoista ).
Maaperä on vain ohuelti (n.5cm) lehdon multaa. Heti tämän kerroksen alla on joen
kuljettama hiesu/lietekerros.
14
KuntaMETSO -raportti
Kohde 10.: JÄTEVEDENPUHDISTAMO, Risulaani. Kuvioden pa 1,1 ha
Kiinteistötunnus: 580-413-35-0, Puhdistamo
Kuvio 1.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Runsaslahopuustoiset kangasmetsät / Luokka I – Vanhapuustoiset ja
runsaslahopuustoiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt
Kuvaus: Kuvio sijaitsee nykyisen jätevedenpuhdistamon vieressä olevan risulaanin
kohdalla rannassa. Kuviolla on pieni niemi, jossa on yli 150 vuotiaita kilpikaarnaisia
järeitä mäntyjä terveinä että keloina että myös maapuina. Metsätyyppi on
lehtomainen kangasmetsä (lehtopensaita). Kuviolla myös haavikko, joista suurin osa
on järeitä. Myös tikansyönnöksiä.
Kuvio 2.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Metsäluhdat ja tulvametsät / Luokka I – Luonnontilaisen kaltaiset tai lahopuustoiset
metsäluhdat ja tulvametsät
Kuvaus: Niemen tyvellä, molemmin puolin on tervaleppäinen ja hieskoivuinen
tulvametsä, joka sekin on lahopuinen. Pohjakerroksessa heinä, saroja ja järvikortetta.
15
KuntaMETSO -raportti
Kohde 11.: PUHDISTAMONTIE (rantametsä ennen Puhdistamoa). Yht pa 3,5 ha
Kiinteistötunnukset: 580-413-4-7, Sahala ja 580-413-4-53 Lautatarha
Paksuja tervaleppiä. Tikansyönnöksiä.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Lehdot / Luokka I – Puustoltaan vanhat, runsaslahopuustoiset tai jaloja lehtipuita
kasvavat lehdot.
Kuvaus: Kohde koostuu kahdesta peräkkäisestä, tiensuuntaisesta rantametsälohkosta.
Ranta on loiva, joten rantaviivan paikkaa ei pysty sanomaan, vaan metsä vaihtuu
tulvametsän kautta luhdaksi ja järviruovikoksi. Puhdistamontiestä alkaen hieman yli
puolenvälin rantaan päin alue on suurruoholehtoa, jossa pääpuuna hieskoivu, 60% ja
haapa 40%. Monet ova järeitä haapoja, yksi läpimitaltaan 67cm. Sekapuuna halavaa
ja tervaleppiä. Lehtipuut muodostavat lahojatkumon: tuoreet tuulenkaadot, pökkelöt
ja maapuut. Myös tikansyönnöksiä. Lähempänä rantaa muodostuu on tulvainen
tervaleppäluhta, jossa myös halavia. Samoin näistä muodostunutta lahopuuta.
Pohjalla kasvaa heiniä, saroja ja järvikortetta.
Routinut tulvajuurakko
Luhdan järvikortteikko
16
KuntaMETSO -raportti
Kohde 12.: LIUHARANTA. Pa: 0,8 ha
Kiinteistötunnukset:
580-403-2-6, Rauhala
580-403-2-12, Kennola
580-403-2-13, Kolmikulma
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Lehdot / Luokka I – Puustoltaan vanhat,
runsaslahopuustoiset tai jaloja lehtipuita
kasvavat lehdot
Kuvaus: Kuvio koostuu kolmesta pienestä vierekkäisestä kiinteistöstä. Metsätyyppi
on kuiva lehto. Kuvio rajautuu pohjoisreunastaan laitumeen ja sillä reunaa kasvaa
lehtipuita mm. koivuja, haapoja ja pihlajia (paksuin 45 cm !). Eteläreuna rajautuu
omakotitontin puutarhaan ja pihatiehen, joten metsänreuna on saanut paljon valoa
kasvaen vanhoja kilpikaarnaisia, yli 150 v. mäntyja: läpimitta 70-76 cm. Maasto
kohoaa kuvion itäreunalla, jossa on samanlaisia mäntyjä. 6-tien varresssa haavikko,
muutama niistä on järeitä, läpimitta 50 cm. Yksi iso kuusi, läpimitta 64 cm.
Sekapuuna paksuja tuomia. Pensaskerroksessa lehtopensaita. Maassa on paljon
paksuja lahopuita. Pystyssä myös muutama mäntykelo ja lehtipuupökkelöitä.
Maapuita ja koivupökkelö
Paksu tuomi. Kehrääjäkoin seittiä.
Vanhaa sekapuustoa
Maapuita ja kuivia lehtopensaita
17
KuntaMETSO -raportti
2.4 PARIKKALA, KESKUSTAN KOHTEET
Kohde 13 Surumäen perinneympäristö,
kallioketo
Kohde 14 Sikoharjun ja Törölammen
luonnonsuojelualue
Kohde 15 Likolammen
hiekkapaljastumat ja
rantametsät sekä lehtolaikku
Kohde 16 Ristimäen rantametsä
Kohde 17 Vierevinharjun ja PikkuPunkaharjun
harjumuodostumat
Kohde 18 Tiviänlammen rantametsä
Kohde 13.: SURUMÄKI. Kuvion pa 2,5 ha
Kiinteistötunnus: 580-404-6-96, Mäkinotko
Kuvio 1.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen
luokka:
Puustoiset perinnebiotoopit / Luokka II –
Muut monimuotoisuudelle merkittävät
puustoiset perinnebiotoopit
Kuvaus: Kuviolla on aikaisemmin ollut
lehmien haka, joka nyt alkanut kasvaa
pieniä puuryhmiä (voivat olla myös alkuperäisiä laidunnuksen aikaisiakin) ja puiden
taimia. Rinteessä on pari kolme paljastunutta kalliolakilaikkua, joiden reunoilla on
ketomaista matalaa kasvustoa. Alempana on lehtomainen kuvio ja sähkölinjan alla
lähteinen kohta. Lehtokuvion pensaskerroksessa mm. koiranheisi sekä pihlajan ja
tammen taimia Puustona nuorta nuorta koivua, halava ryhmiä, haaparyhmä.
Sijaitsee vanhassa kulttuuriympäristössä, Surumäen kartanon kupeessa: Samanlaisia
kallioketoja/hakamaita on muissakin kohdissa kartanon vanhassa vaikutuspiirissä,
esim. Satumäessä Malikallionkujalla ja vanhainkoti Käskynkän ympäristössä ja
Siromäessä.
18
KuntaMETSO -raportti
Kohde 14.: SIKOHARJU JA TÖRÖLAMPI
Osa kiinteistöstä: 580-404-1-127, Huotikkala
Polku harjulle – ja muistomerkille
TÖRÖLAMPI. Kuvio 1. Pa 2,0 ha
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Lehdot / Luokka I – Puustoltaan vanhat, runsaslahopuustoiset tai jaloja lehtipuita
kasvavat lehdot.
Kuvaus: Suppalammen tuore rantalehto, jossa järeitä tervaleppiä ja haapoja. Runsas
lehtopensas kerrostuma: hiirenporras ja mesiangervo.
SIKOHARJU Kaikki kuviot pa yht. 1,0 ha
Kuviot 2.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Harjujen paahdeympäristöt / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät
harjujen paahdeympäristöt
Täydentävät sosiokulttuuriset kriteetrit:
Sikoharjulla on tärkeä paikallinen merkitys kansallismaisemana. Keskeinen sijainti
tekee siitä suositun virkistysalueen. Harjualue ja lammen lehto on helposti myös
erityisryhmien saavutettavissa; kuvioiden välissä on vanha tienpohja. On paikallisesti
arvokas harjumuodostelma. Harjulla sijaitsee jatkosodan muistomerkki.
Kuvaus: Metsätyyppi on kuivahkoa kangasmetsää (CT). Harjulla on yli 150 v.
kilpikaarnaisia mäntyjä n. 20 % puista. Paikoin latvusaukkoisuutta, jossa
paahdeympäristöön viittaavaa piirrettä. Rantaviivassa tervaleppä/koivu rivistöä.
19
KuntaMETSO -raportti
Kohde 15.: LIKOLAMPI
Osa kiinteistöstä: 580-404-1-127, Huotikkala
Kuviot 1. Pa 0,5 ha
METSO -elinympäristötyyppi ja
sen luokka:
Harjujen paahdeympäristöt /
Luokka I – Lajistollisesti
merkittävät harjujen
paahdeympäristöt.
Kuvaus: Hiekkapaljastumia.
Selvimmin näkyvissä Uimalan edustalla, jatkuen alas vedenrajaan uimarannaksi.
Näkyvin putkilokasvi on kangaskorte. Tosin ylhäältäpäin kohde on vaarassa
umpeutua, koska kortekasvuston päälle on kipattu puutarhajätettä. Myös alueen
yleinen kasvuston rehevöityminen uhkaa paahdeympäristöä. Kangaskortematto
peittää myös kuvioryppään 1. muita osia.
On Metsälakikohde, hiekkapaljastuma.
Kuvio 2. Pa 0,4 ha
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Pienvesisten lähimetsät / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät
pienvesien lähimetsät
Kuvaus: Likolammen rantaviivan ja lampea kiertävän kuntopolun väliin on jäänyt
vyöhyke, jossa kasvaa eri-ikäistä tervaleppää ja hieskoivua. Myös muutamia lahoja
tervaleppiä. Rannassa on venepaikkoja, jotka sijoittuvat melko hyvin maisemaan.
Samanlaista elinympäristöä on kaikkialla Likolammen ympäri , mutta ne eivät ole
kunnan mailla.
Kuvio 3. Pa 0,3 ha
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Lehdot / Luokka II –Muut monimuotoisuudelle merkittävät lehdot
Kuvaus: Ns. Vanhan Hyppyrimäen alastulorinteen vieressä on rinteessä matala suppa,
johon on kehittynyt tuoreehko lehto koivuineen, haapoineen ja lehtopensaineen.
Lehto jatkuu myös Uimalantien vastakkaisella puolella samalla korkeudella rinteessä
ulottuen lähelle rivitaloasutusta. Tästä laikusta idän suuntaan, Ortodoksi tsasounan
suuntaan mentäessä rinne muuttuu kuivemmaksi jossa on pieniä hiekkapaljastumia
kangaskortemattoineen. (Kuviot 1.)
20
KuntaMETSO -raportti
Kohde 16.: RISTIMÄKI. Kuvioiden pa yht. 2,5 ha
Kiinteistötunnus: 580-402-27-29
Eri-ikäistä tervaleppää kuviolla 1.
Kuvio 1.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Pienvesien lähimetsät / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai
vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät
Tervaleppälehtoa. Puulajisuhde koivu/tervaleppä vaihtelee laikuittain ollen kuviolla
keskimäärin (50/50). Runsaasti lahopuita. Kuivahkoja (tikan)kolopuupökkelöitä ja
runsaasti maapuita. Paksuin tervaleppä halkaisijaltaan 67 cm. Alueelta on aikojen
saatossa tod.näk. kaadettu jonkin verran runkoja, koska puusto ei ole enää niin tiheää,
kuin viereisellä kuviolla nro 2. Alueella kaksi isoa muurahaispesää sekä
valtakunnallisesti uhanalaisen lajien elinvoimainen esiintymä.
Kuvio 2.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Pienvesisten lähimetsät / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai
vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät.
Kosteaa tervaleppälehtoa, lajistoltaan 90% tervaleppää. On luonnontilaisen kaltainen
koska vanhat ojat ovat matalia eivätkä
kuivata paljon lehtoa. Pystyisi
ennallistamaan helposti. Mäeltä tuleva
vesi aiheuttaa metsikköön tulvaa
ympärivuoden. On Ristimäen
luonnonsuojelualueen läheisyydessä
(kapea metsikkö välissä). Myös
valtakunnallisesti uhanlaisten lajien
elinvoimaisia esiintymiä
Tulvainen lepikko ja tuomiryteikkö
21
KuntaMETSO -raportti
Kohde 17. VIEREVINHARJU ja PIKKUPUNKAHARJU
Kiinteistötunnus: 580-402-68-9, Vierevi
Molemmat harjut ovat valtakunnallisessa harjujensuojeluohjelmassa.
Kuva 1: Korpipainanne supassa
Kuvio 1. Pa 1,9 ha
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle
merkittävät rämeet.
Kuvaus: Kuvio koostuu Vierevinharjun ja Pikkupunkaharjun välissä olevista
kolmesta peräkkäisistä rämepainanteista (entisiä suppia). Suotyypiltään nämä ovat
isovarpurämeitä: näkyvimmät varvut suopursua ja vaiveroa. Kaikilla on puuton
nevakeskusta. Suurin kuvio on halkaisijaltaan 50 m, jossa turvekerros yli 1,5 m.
Kuvio2. PIKKUPUNKAHARJU. Pa 1,0 ha
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Runsaslahopuustoiset kuivahkot kankaat / Luokka I – Vanhapuustoiset ja
lahopuustoiset kuivahkojen ja kuivien kankaiden metsiköt
Kuvaus: Pikkupunkaharjun laella sijaitseva vanhapuustoinen kuvio. Rautatie jakaa
Pikkupunkaharjun tällä kuviolla kahteen osaan. Harju on jääkauden aikaisen
jäätikköjoen kiintoaineesta muodostunut luode-kaakko suuntainen pitkittäisharju.
Laella kulkee retkeilyreitti. Harjulla on vanhaa
kilpikaarnaista mäntyä. Myös tuulenkaatoja,
joita ei ole millääntavoin korjattu pois.
Kelopuita esiintyy harvakseltaan, samoin
joitakin mäntymaapuita. Metsätyyppinä VT,
kuivahko kangas. Molemmin puolin harjua on
pienvesistö: Kasurinlammet ja Pitkälammet.
Niiden rannoilla on runsaasti lahopuita: koivua
ja aivan rannassa runsaimpana puuna
tervaleppä. Se on esitetty kuviossa 3.
Mäntykelo ja myrskynkaato
22
KuntaMETSO -raportti
Kuviot 3.:
KASURILAMMET: pohjoisrannat ja harjun viereiset lähisaaret. Pa 0,5 ha
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Pienvesien lähimetsät / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai
vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät
Kuvaus: Kasurilammen rannat ovat
järjestään lehtipuita. Suurimmaksi osaksi
tervaleppää. Pieniltä osin koivua, halavaa
ja harmaaleppää. Tervaleppä -vyöhykkeen
takana rinteessä on haaparyhmiä ja
koivuja. Kaikki nämä muodostavat
lahopuuta sekä kuivan maan puolelle että
sortuneena rantaveteen. Tikansyönnöksiä
esiintyy.
Rannassa tervaleppiä ja
tervaleppäpökkelö
Kuviot 4.: Pa 0,3 ha
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Harjujen paahdeympäristöt / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät
harjujen paahdeympäristöt.
Kuvaus: Vieressä oleva valtatie sallii valon päsyn molemmille kuvioille, eikä
harjujen kupeet ole päässeet niin vahvasti umpeenkasvamaan. Kenttäkerroksen
puolukka ei ole näillä kohtaa aivan niin kattava ja välissä on jäkälämättäitä.
Pensaskerros on heikko, pääasiassa pientä katajaa. Siitä ei ole tietoa onko tiesuola
vaikuttanut myös kasvillisuuden karuuteen.
23
KuntaMETSO -raportti
Kohde 18.: TIVIÄNLAMPI: Lammen pohjoisrannan kaksi palstaa. Pa 4,0 ha
Kiinteistötunnus: 580-413-4-61 ja 580-419-3-5
Parikkalan Tiviänlampi sijaitsee parin
kilometrin päässä kuntakeskuksesta,
aivan Siikalahden eteläkärjen, ns.
Tiviänluhdan vieressä. Lammen
etelärantaa sivuaa retkeilyreitti. Lammen
eteläpäähän laskee Portimo-oja joka tuo
kirkasta hiekkaharjujen pohjavettä aina
Lähdelammesta asti. Myös Tiviänsuon
ojitus purkaa vetensä Tivänlampeen.
Lammen itärannan viljelyksiä suojaa
samanlainen tulvapenger kuin
Siikalahtea.
Lammen vedet laskee edelleen Siikalahteen. Laskuoja, joka on n. 400m pitkä, ei näy
kaikissa maastokartoissa; vain tulvapenkereen oja on merkitty. Tämä kohde
täydentäisi Siikalahden suojeluarvoa: lammen rannat ovat otollisia paikkoja
uhanalaisen lintulajien ravinnonhaussa. Myös tien vastakkaisella puolella on
Metsäkeskuksen suojelema lehtometsä suojelukohteena.
Lammen rannalla on pari vapaa-ajan asuntoa ja kylän yhteinen veneranta.
Kuvio 1. ja Kuvio 2.
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Pienvesien lähimetsät / Luokka I - Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai
vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät
Kuvaus:
Kohteet ovat suurruoholehtoa, jonka puusto on n.50v koivua ja tervaleppiä.
Pohjakerroksessa metsien sammalia, varsinkin puiden juurilla, jotka hieman
mätästävät (tulvien vaikutusta). Mättäiden välissä on märimmissä paikoissa
rahkasammalia.
Koivupökkelö ja maapuita
Haaparyhmä venevalkaman tien
varressa
24
KuntaMETSO -raportti
Lähempänä tienreunaa on istutusmännikkö, jonka kasvun parantamiseksi on kaivettu
pieniä ojia, mutta ne ovat lähes umpeenkasvaneet. Maaston tasaisuus ei ole edistänyt
kuivatusta. Muutamia yksittäisiä järeitä haapoja ja koivu. 10 kpl:n haaparyhmä.
Kohtalaisesti maapuita ja pökkelöitä.
Halavien ja tuomien osuus kasvaa rannassa sekä Siikalahteen laskevan laskuojan
varressa, joka on vaikeakulkuinen ja ryteikköinen.
Laskuojan runsaslajista lehtipuustoa
Paksuin koivu kasvaa vinoon vanhassa
rantapenkereessä (Simpelejärven lasku)
25
KuntaMETSO -raportti
2.5 KUNNAN ETELÄ -OSAN KOHTEET
Kohde 19 Koitsanlahden koulu / Seppälämäki
Kohde 20 Peruspohja, Sourumäki (PöröPeikko)
Kohde 19.: KOITSANLAHDEN KOULU
Kiinteistötunnus: 580-410-20-49, Nevalaisenharju, pa 0,65 ha
METSO -elinympäristötyyppi ja sen luokka:
Lehdot / Luokka I – Puustoltaan vanhat,
runsaslahopuustoiset tai jaloja lehtipuita
kasvavat lehdot.
Kuvaus: Lehto sijaitsee Koitsanlahden koulun
kohdalla, 6-tien Seppälänmäen puolella.
Kohde on ensimmäisen Salpausselän rinne
joka viettää vanhaan Simpelejärven
järvialtaaseen. Kuvio rajoittu 6-tiehen ja
Koitsantiehen. Kevyenliikenteenväylä jakaa alueen kahtia, mutta kiinnostavampi osa
on ylempi osa rinnettä, eteläinen osa. Kohteella on muutamia järeitä, yli 100
-vuotiaita ns. avoimenpaikan koivuja, jotka osittain lahovikaisia. Kolme niistä on
haaroneet alhaalta asti. Myös nuorempaa koivikkoa, muutama kuusi ja avoimella,
hakamaisella kohtaa n.5 metrinen tammi. Lisäksi pienempiä vaahteroita ja yksi iso
halava. Pohjoisosassa on haaparyhmä. Metsätyyppinä kuiva- tai tuorelehto.
26
KuntaMETSO -raportti
Kohde 20. PERUSPOHJA, SOURUNMÄKI, (PöröPeikko)
Kiinteistötunnus: 580-402-64-0, Pöröpeikko. Kuvioiden 1. - 11. pa yht. 6,25 ha
Sourunmäen metsäpalsta sijaitsee
Simpelejärven länsipuolella
Peruspohjassa. Palsta rajoittuu
länsirajastaan Ruokolahden
kunnanrajaan. Viereisillä mäillä on
kaksi historiallista Ruotsin ja Venäjän
valtakuntien rajamerkkiä. Aluetta
leikkaa kahdesta kohtaa
maakunnallisesti tunnettu retkeilyreitti,
Pöröpeikon Polku. Alueen viereisen
lammen, Pörölammen rannassa on
reittiin liittyvä laavu ja vuokrasauna, jotka ovat aktiivisessa käytössä. Parikkalan
Latupiikojen ja -poikien hallinnassa.
Yleisilmeeltään palstalla on suuria ja jyrkkiä korkeuseroja: korkein mäen huippu on
35m lammen pinnasta (150m mpy). Ylhäällä mäillä metsätyyppi on kuivimmillaan
VT-tyypin kangasta, mutta suurin osa pinta-alasta MT-tyyppiä ja ravinteikkaimmilla
rinteillä OMT:tä. (Kuvio 11.), Pöröjoen varret on kokonaisuudessaan korpityyppiä.
Kohteelta voi löytää myös pienialaisesti lehdon piirteitä. Esim. kuvion 5. (lähteinen
korpityyppi) kuivemmilla reunoilla. Myös joillain kallion kupeilla on kuivan lehdon
laikkuja, muttei Metso -kriteereihin sopivia.
Kuvio 1. Pa 0,4 ha
Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle
merkittävät korvet.
Kuvaus: Pieni kaksiosainen korpilaikku, jossa vesi on kerääntynyt kallioiden
väliseen kupeeseen ja muodostanut kosteikon.
Kuvio 2. Pa 0,15 ha
Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot /
Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät kallio- ja louhikkometsät
Kuvaus: Kallion kupeeseen, louhikkoon jätetty pystymetsikkö. Pääpuuna kuusi,
mutta muutamassa kohtaa myös järeä haapa. Sekapuuna koivua.
27
KuntaMETSO -raportti
Kuvio 3. Pa 0,15 ha
Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot /
Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät kallio- ja louhikkometsät
Kuvaus: Kallion juureen, louhikkoon jäänyt myrskynkaato /rytö alue(n. 40v kuusia)
jota ei ole pystytty korjaamaan. Lahopuuta ei vielä ole syntynyt.
Kuvio 4. Pa 1,5 ha
Pienvesien lähimetsät / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai
vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät.
Kuvio käsittää osan purosta, joka on puolet koko Pöröjoen pituudesta ja sen
välittömät rannat. Kuviolle osuva puro-osan pituus on 280m. Koko puron pituus on
560m. Puron pohja on suurta ja keskisuurta
kiveä. Puro on luonnontilaisen kaltainen:
joillakin osuuksilla näkyy pengertä. Ilmeisesti
vain puronpohjan kiviä ja kulkeutunutta
maannosta on aikojen saatossa raivattu pois.
Puron linjausta ei ole oiottu. Penkereet ovat
jo täydellisesti sammaloituneita. Vaikka
puron linjauksessa on pitkiä suoria osuuksia,
ne näyttäisivät luonnonmukailta. Jyrkähkössä
rinteessä, vesi on päässyt purkautumaan
suoraviivaisesti eikä ole tarvinnut mutkitellen Puron reunametsikkö
hakea uomaansa. Korkeusero tuolla puron
560m matkalla on kuitenkin yli 10m (karttamerkinnöistä laskettu arvio)
Puron laidoilla on korpikarhunsammal -mättäitä. Mättäiden märissä välipinnoissa
rahkasammalia, samoin kuin hitaammin virtaavien puron osissa.
Puron karhunsammalta ja hiirenporrasta
Rahkasammalinen välipinta
Suotyyppinä tämä on lähellä saniaiskorpea, mutta turvekerros on ohuehko (vaihtelee
kivipohjan epätasaisuudesta johtuen) 10-20cm. Varsinkin aivan puron äärellä kasvaa
hiirenporrasta ja korpi-imarretta. Tyypin määritys opaskasvien avulla vaikeaa
syksyisen ajankohdan takia.
Puustoltaan erittäin tiheä, n.40v luontaisesti uudistunut kuusikko. Vain joitakin
hieskoivuja ja nuoria haapoja. On Metsälakikohde.
28
KuntaMETSO -raportti
Kuvio 5. Pa 1,7 ha
Pienvesien lähimetsät / Luokka I – Lajistollisesti merkittävät ojittamattomat tai
vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiset pienvesien lähimetsät
Kuvio jää kahden korkeamman maastonkohdan väliin muusta ympäristöstä
erottuvana kosteapohjaisena rahkasammal
-jatkumona. Kuvion pohjoisreunasta
alkaen on havaittavissa lähteisyyttä, joka
jatkuu edettäessä etelää kohti loivasti
kohonevaa maastonkohtaa. Elinympäristö
rajautuu erittäin tiheään rytökuusikkoon,
jossa kallistuneiden juurakoiden alta
paljastuu suurilohkareinen kivikkopohja.
On Metsälakikohde. Kuva.
Kuvion kaakkoisreunan rytö
Kuvio 6. Pa 0,2 ha
Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot
/ Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät kallio- ja louhikkometsät
Kuvaus: Pienialainen jyrkänteen alusmetsikkö joka on sekametsää. Jonkinverran
lahopuuta, lähinnä myrskytuhoja.
Kuvio 7. Pa 0,4 ha
Runsaslahopuustoinen kangasmetsä / Luokka I – Vanhapuustoiset ja
runsaslahopuustoiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt
Kuvaus: On täydellinen myrskytuho, joka jätetty korjaamatta, mutta viereinen kuvio
on korjattu pois (joten ko. kuvio rajautuu hakkuu aukkoon). Kallion (ei jyrkänteen)
alusmetsää.
Kuvio 8. Pa 0,3 ha
Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot /
Luokka I – Lajistollisesti merkittävät vanha- ja lahopuustoiset metsäiset kalliot,
jyrkänteet ja louhikot
Kuvaus: Jyrkänteen lahopuustoinen alusmetsikkö, joka rajautuu seuraavana
kuvattuun pieneen kosteaan notkelmaan, kuvioon 9.
29
KuntaMETSO -raportti
Kuvio 9. Pa 0,15 ha
Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat / Luokka I - Vesitaloudeltaan ja
puustoltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset korvet.
Kuvaus: Lehtokorpi / Kostea lehto -laikku. Pensaskerroksessa pajua ja
kenttäkerroksessa mm. kurjenjalkaa. Osittain rahkasammalta, osittain jo lehtomultaa.
Märkä ja upottava. On Metsälakikohde.
Kuvio 10. Pa 0,7 ha
Runsaslahopuustoiset lehtomaiset ja tuoreet kangasmetsät / Luokka I Vanhapuustoiset ja runsaslahopuustoiset lehtomaisen ja tuoreen kankaan metsiköt
Kuvaus: Kuvio sijoittuu Sourumäen yhdelle korkeimmista ja jyrkimmistä kohdista:
jyrkänteen rinteessä lähes kaikki n.20-30cm halkaisijaltaan olevat kuuset ovat
myrskynkaatoja. Nämä ovat vielä lahopuun nuorta kehitysvaihetta, mutta
runsaudellaan täyttää kohdan I kriteerit (lahopuuta > 10 m3/ha).
Kuvio 11. Pa 0,6 ha
Pienvesien lähimetsät / Luokka II – Muut monimuotoisuudelle merkittävät
pienvesien lähimetsät
Kuvaus: Kuvio alkaa Pöröpeikon polun varresta ylhäältä kahden korkean kalliojonon
väliin jäävästä ”ylätasangosta” jatkuen kanjonimaisesti rinnettä alas aina lähes
Peruspohjantien varteen. Kuviolle on muodostunut noron/tihkupintojen jono ja sen
lähimetsä, jossa on runsaasti lahopuuta.Ylhäältä päin katsottaessa huomio kiinnittyy
tiheään myrskyn kaatamaan rytöön. Kaatuneet puut ova n. 40v. kuusia. Vanhempaa
lahopuuta esiintyy paikoitellen aivan noron varresta tai osittain noroon sortuneena.
Yläosassa noroa on edelleen tiheä (iältään 40v) kuusikko, joten kenttäkerroksen
kasvillisuus ei ole päässyt runsastumaan. Kuntta on hyvin ohut ja heti sen alla on
kivikkoinen maaperä.
Noron alaosassa, lähempänä tietä, harvaa valoisaa kuusitaimikkoa, jossa sananjalkaa.
Myös puulajisuhde muuttuu: mukaan tulee koivuja ja yksi n.40-vuotias haaparyhmä
(ei järeitä). Tässä kohtaa rinne loivenee, ja kerää noron ylhäältä kuljettaman
humuksen, sallien monipuolisemman kasvuston. On metsälakikohde.
30
Kuukkeli
© Juha Juuti
31.1.2015
Juha Juuti