Avaa lehti tästä - Metso Endress+Hauser

No 2/2013
METSO ENDRESS+HAUSER OY:N ASIAKASLEHTI
Metsä Fibre Rauma
Juurisyy löytyy
yhteistyöllä
Hot Isostatic Pressing
Pulverimetallurgia tulee
venttiilinvalmistukseen
Jukka Salonen
Pinnan ja
paineen
alkulähteillä
”Toivon rakentavaa palautetta siitä, vastaako
Metso Endress+Hauser sinun käsityksiäsi hyvästä
ja laadukkaasta palvelusta.”
- Tuomo Saukkonen
Hyvän ja laadukkaan
palvelun mitta
Mikä on hyvän ja laadukkaan palvelun mitta?
Törmäämme päivittäin monenlaisiin asiakaspalvelutilanteisiin yksityishenkilöinä esimerkiksi virastoissa ja kaupoissa. Jokainen kohtaaminen herättää meissä tunteita. Hyvässä ja pahassa. Harvoin kohtaaminen
jää neutraaliksi. Tai ainakaan neutraalit kokemukset eivät painu mieleen.
Kysymys kuuluu, mistä muodostuu negatiivinen tai positiivinen
palvelukokemus.
Olen tullut siihen tulokseen, että palvelukokemus muodostuu useasta osatekijästä, ja kokonaisuus on lopulta se, joka asian ratkaisee.
Otan esimerkiksi käyntini paikallisessa valokuvausliikkeessä. Mennessäni liikkeeseen minut huomioitiin tervehdyksellä, minkä jälkeen minulta kysyttiin millaista apua tarvitsen. Kerroin aikeistani hankkia kameran.
Seurasi parikymmentä minuuttia rupattelua, jonka lomassa selvitettiin
käyttötarpeeni.
Vaihtoehdot selkiytyivät asiantuntevalla opastuksella ja pian ostopäätöksen tekemiseen oli olemassa kaikki tarvittava tieto. Sain nopeaa,
osaavaa ja ystävällistä paikallispalvelua, josta jäi hyvä tunne. Kokemukseni perusteella kyseistä liikettä on ilo suositella muille.
Entäpä sitten, kun olemme vastaavassa tilanteessa työpaikallamme?
Asioissahan ei ole mitään muuta eroa kuin se, että ostettavat palvelut
ja tuotteet eivät tule omaan yksityiskäyttöön. Ymmärtääkseni hyvän palvelun mitta muodostuu samoista asioista: palvelutilanteesta, osaamisesta, joustavuudesta ja tässäkin tapauksessa paikallisuudesta eli asiakkaan
lähellä olemisesta ja yhdessä tekemisestä.
Pyydänkin nyt sinua, hyvä asiakas, osaltasi pohtimaan, mikä sinusta
on hyvän ja laadukkaan palvelun mitta. Syksyn edetessä tulemme
lähestymään sinua sähköpostitse asiakastyytyväisyyskyselyn merkeissä.
Toivon rakentavaa palautetta siitä, vastaako Metso Endress+Hauser
sinun käsityksiäsi hyvästä ja laadukkaasta palvelusta ja miten voimme
palvella sinun ja yrityksesi tarpeita entistä paremmin tulevaisuudesssa.
Tavataan automaatiomessuilla,
Tuomo Saukkonen
toimitusjohtaja
2
Kenttäväylä 2/2013
Tässä numerossa
kenttäväylä Lokakuu 2013
Metso Endress+Hauser Oy:n asiakaslehti,
ilmestyy 2 kertaa vuodessa
Julkaisija ja toimitus:
Metso Endress+Hauser Oy
PL 304 (Vanha Porvoontie 229), 01301 Vantaa
P. 020 483 160, faksi 020 483 161
info.metsoendress@metso.com
www.metsoendress.com
Päätoimittaja:
Unna-Sisko Palo
unna-sisko.palo@metso.com
Toimitusneuvosto:
Unna-Sisko Palo, Tuomo Saukkonen
Jorma Huttunen, Jyrki Koskela, Juha Taipale,
Tapani Leppänen ja Tuomas Teräsvuori
Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset:
info.metsoendress@metso.com
Toimitustyö:
RADIKAL Advertising, Metso Endress+Hauser Oy
Taitto, sivunvalmistus:
RADIKAL Advertising
Paino:
Hämeen Kirjapaino
2Pääkirjoitus
Kannen kuva:
Olga Poppius
RATKAISU
441
209
Painotuote
RAALI PAIN
UT
E
UOT
OT
HIILIN
E
Lähde on mainittava materiaalia lainattaessa.
Tässä julkaisussa esiintyvät tuotenimet ovat
Metson tai sen asiakasyhtiöiden tai
yhteistyökumppaneiden tavaramerkkejä.
ClimateCalc CC-000025/FI
HÄMEEN KIRJAPAINO OY
4
Metsä Fibre Rauma
Syvempi syy-yhteys
TUOTTEET
20 Liquiline CM44R
20 Endress+Hauser Prowirl
21 MR Moisture Analyzer
TEKNOLOGIA
8Maulburg
”City of level and pressure”
VISIO
22 Kaikki muuttuu, automaatio ei
10 Luotettavat venttiiliratkaisut
tehostavat prosessia ja alentavat
kokonaiskustannuksia
16 Pulverimetallurgia tulee
venttiilinvalmistukseen
Katso
myös
Mielipiteesi on tärkeä
Kenttäväylä.fi
Toteutamme syksyn aikana asiakastyytyväisyys-
Ratkaisu. Teknologia. Tuotteet. Tuoreimmat
jutut ja kattava arkisto Kenttäväylän verkko­
lehdessä.
kyselyn. Seuraa sähköpostiasi.
Kenttäväylä 2/2013
3
RATKAISU
Metsä Fibre Rauma
Syvempi
syy-yhteys
TEKSTI JA KUVAT: Tapani leppänen
Metsä Fibren Rauman sellutehtaalla tuotannon kasvu on laittanut paikat koville. Toistuvien korjausten sijaan päätettiin selvittää vaurioiden aiheuttaja. Tarvittiin uutta ajattelua ja aselajien rajat ylittävää
yhteistyötä. Korjaavat toimenpiteet vaihtuivat automaatioprojektiksi.
4
Kenttäväylä 2/2013
RATKAISU
Keittämön putkistojen kannakoinnin parantaminen.
Mielenkiintoinen projekti, jonka sisällöstä nimi ei tässä
tapauksessa kerro mitään. Nimi kertoo vaurioista, joka
ovat vaivanneet Metsä Fibren Rauman sellutehdasta
koko historian ajan ja erityisesti vuonna 2007 suoritetun
prosessimuutoksen jälkeen.
Kysymys on massojen hallinnasta. Nykyisellä tuotannolla mennään reippaasti alkuperäisen suunnittelukapasiteetin yli. Rakennuksen ulkomitat ja layout määrittelevät
putkiston kulkua epäedullisella tavalla. Kannakoinnin ja
venttiilien sijainteihin on jouduttu tekemään kompromisseja, jotka altistavat paineiskuille ja aiheuttavat metallin
väsymistä. Lopulta paikat eivät enää kestä.
Vuodenvaihteessa rahaa oli taas kerran varattu
mekaanisiin korjauksiin. Ajan mittaan laippatiivisteitä
ja kannattimia oli vaihdettu säännönmukaisesti, ja taas
tehtiin laskelmia siitä, kuinka järeitä pitäisi laittaa.
Botnia Mill Servicen Timo Siekkinen vastaa sähköautomaation kunnossapidosta ja puhuu laastaroinnista.
Oireiden korjaaminen ei poista varsinaista ongelmaa. Jos
jotain paikkaa vahvistetaan, seuraavaksi heikoin löytyy
jostain muualta.
Toistuvilla ongelmilla on aina syy, jonka Siekkinen
päätti selvittää.
Rautaan varatut rahat päätettiin laittaa softaan.
Projekti vaihtui lennossa
Siekkisen työnantaja, Botnia Mill Service, vastaa
Suomessa kaikkien Metsä Fibren tehtaiden kunnossapidosta. Yrityksellä on tullut tavaksi pitää kunnossapidon
osaamispäiviä, joissa vaihdetaan tietoa ja kokemuksia eri
tehtaiden välillä.
Joulukuussa 2012 oli Rauman vuoro järjestää
automaation osaamispäivä. Vierailevaksi puhujaksi
houkuteltiin kenttäautomaation erikoisasiantuntija
Olli Repo Metso Endress+Hauserilta.
Siellä, kahvipöytäkeskustelussa, Siekkinen heitti
Revolle pähkinän.
”Tapaus kuvaa meidän yhteistyötä”, Repo sanoo.
”Kysymys ei ole laitekaupasta – siitä kuka tarjoaa eniten
Kenttäväylä 2/2013
5
RATKAISU
6
tai halvimmalla. Raumalta kysytään tarjousta ongelmaan,
johon minulla voisi olla ratkaisu.”
Mutkaton yhteistyö perustuu eri organisaatioiden
väliseen kommunikointiin: suoraan ja tasapuoliseen. Kun
tarpeet nousevat esille, ratkaisujakin syntyy.
Kevään edetessä Siekkisellä ja Revolla alkoi olla käsitys
kannakoinnin ongelmien todellisesta syystä. Tehtiin mittauksia ja kerättiin tuloksia.
”Oli saatava vahvistus omalle uskolle ja
saatava muut uskomaan, että me voidaan
se asia tällä tavoin ratkaista”, Siekkinen
muistelee.
Varsinainen projekti sai lentävän
lähdön.
”Siinä tuli hankintojenkin kanssa
paineita edetä nopeasti ja pysäyttää se
mekaaninen projekti, johon rahat oli alun
perin varattu. Ei siinä oikeastaan tehty mitään päätöstä. Sitä vaan alettiin tekemään”,
Siekkinen muistelee.
Lyhyessä ajassa tehtiin paljon. Prosessin toiminta käytiin ongelma-alueella läpi perusteellisesti. Huhtikuun alun
ja juhannuksen välisenä aikana suunniteltiin ja kirjoitettiin
uudet toimintakuvaukset kymmenille piireille. Ohjelmat
tehtiin ja testattiin ajon aikana, jotta seisokissa tehtävän
työn ja epävarmuuden määrä saatiin minimoitua.
Juhannuksen huoltoseisokissa otettiin käyttöön
yhteensä 36 uutta tai huollettua kenttälaitetta. Ohjelmamuutoksia tehtiin yli 150 piiriin ja sekvenssiin.
Vain muutamaa kuukautta myöhemmin kahvipöydän
ääressä istuu tyytyväisiä miehiä. Revon ja Siekkisen seuraan on liittynyt Metsä Fibren Rauman tehtaan kuitulinjan
tuotannosta vastaava Kari Peltola.
”Ensimmäinen iso onnistuminen oli se, että kokonaisuus lähti toimimaan todella isosta ja oleellisesta muutoksesta huolimatta”, hän kiittää. Lisäksi näyttää vahvasti siltä,
että vuosikausia piinanneet ongelmat ovat ratkenneet.
”Paineiskut ja voimakkaat värähtelyt ovat poistuneet.
Aika näyttää kuinka nyt tehdyt ratkaisut vaikuttavat
ajoihin.”
Syyllä on syynsä
Tiimiajattelu jalostui moniosaamiseksi
Kevyttä ja epämuodollista projektiorganisaatiota koordinoi Metso Endress+Hauserin Olli Repo. Hän ideoi ja
määritteli, Siekkisen osaavat alaiset tekivät tarvittavat
ohjelmamuutokset. Asennuksissa hyödynnettiin omaa
väkeä ja paikallisia osaajia.
Toimintaa analysoidessa ja ohjelmia läpikäydessä
ongelmien syy varmistui. Elettiin toukokuuta, kun selvisi
mikä niitä paikkoja todella rikkoo.
Siekkinen kertoo, että kannakoinnin ongelmiin epäilty
syy paljastui oikeaksi, mutta sillekin löytyi vielä oma
syynsä.
Juurisyy, hän muotoilee.
Rauman tehtaalla kunnossapito on organisoitu poikkeuksellisella tavalla, sillä siihen osallistuu myös tuotanto.
Kaukaa viisas ratkaisu tehtiin vuonna 1995, kun laitoksen
henkilöstöä palkattiin.
”Rakennettiin tiimejä, joiden vastuu ulottuu oman aselajin ulkopuolelle. Tuotannon rekrytoinneissa painotettiin
kunnossapito-osaamista”, Siekkinen kertoo.
Tehdas rakennettiin tyhjälle tontille, jolloin työkulttuuriakin päästiin rakentamaan puhtaalta pöydältä.
Vaikka tiimiajattelu on jo sellaisenaan purettu, jäljellä
on moniosaaminen ja yhteistyö, josta on muodostunut
toiminnan elinehto. Samaa mallia on viety Metsä Fibren
Kenttäväylä 2/2013
RATKAISU
Metsä Fibre Rauma
• Käynnistyessään 1996 erillisenä yhtiönä
Oy Metsä-Rauma Ab oli maailman suurin
yksilinjainen havusellun tuottaja.
• Fuusioitiin vuonna 2000 MetsäBotniaan, joka muuttui edelleen
Metsä Fibreksi vuonna 2012.
• Aloitti EFC-havusellun valmistuksen vuonna
2007 suoritetun prosessi­muutoksen jälkeen.
• 630 000 tonnin tuotantokapasiteetista
huomattava osa toimitetaan naapurissa
sijaitsevalle UPM:n tehtaalle. Loput kuivataan kotimarkkinoille ja vientiin.
www.metsafibre.fi
Kolmet haalarit ja yksi tavoite. Botnia Mill Servicen Timo
Siekkinen, Metso Endress+Hauserin Olli Repo ja Metsä Fibre
Rauman Kari Peltola rakentavat käytettävyyttä.
muille tehtaille.
”Jos mekaaninen kunnossapito, automaatio ja tuotanto toimisivat erillään, ei tätäkään projektia olisi koskaan
tehty. Meidän vahvuus on se, että oikeasti tunnemme toisemme ja käymme asioita läpi yhdessä”, Siekkinen kertoo.
Metson Repo on samaa mieltä. Ihmiset painiskelevat
omien ongelmiensa kanssa, mutta jos niistä puhutaan
ääneen, yllättävä syy-yhteys voi löytyä kaukaakin.
”Joku mitätön merkki voi kertoa jollekin toiselle jotain
hyvin olennaista. Kun narukerä purkaantuu, todellinen
vika voi löytyä jostain ihan muualta kuin vikaantuneesta
laitteesta.”
Käytettävyys rahoittaa kunnossapidon
Kari Peltola muistuttaa, että ihminen on taipuvainen
nopeisiin ratkaisuihin.
”Jos laite menee rikki, uusitaan laite. Ei mietitä mikä
sen rikkoo, ja rakennetaan ongelmia ongelman päälle.
Vaikutukset näkyvät tuotannossa.”
Myös Timo Siekkisellä on tuotantotausta.
”Monta kertaa pääsisin helpommalla, jos vaihtaisin
laitteen. Nyt kun on tällainen kieroutunut luonne, sitä
kuitenkin miettii kunnossapitoa nimenomaan tuotannon
kautta.”
Aletaan olla asian ytimessä. Loppukädessähän tuotanto
on se, jolla kunnossapitotoimintaa rahoitetaan. Timo
Siekkinen, Kari Peltola ja Metson Olli Repo ovat yhtä mieltä,
että ennakoiva kunnossapito maksaa itsensä takaisin.
”Jos rahalla saadaan yksi prosentti käytettävyyttä,
jokainen voi oman laitoksensa kohdalla laskea millaisista
rahoista puhutaan. Tai seisakkipäivän hinta. Jos vältetään
yksi suunnittelematon alasajo, niin tämänkaltainen
projekti on maksettu moneen kertaan”, Repo selventää.
Peltola kertoo, että Rauman tehtaan kuitulinjalla kriitti-
siä ovat mustalipeäakkujen lähellä olevat venttiilit.
”Yksi vikaantunut venttiili tarkoittaa vuorokauden
tuotantokatkosta. Siinä se takaisinmaksu tulee mennen
tullen jo yhden venttiilin kautta.”
Raumalla tuotantoa ollaan edelleen nostamassa
jo nykyiselläänkin kriittisenä pidetystä tasosta. Lisäksi
käynnissä on käytettävyys 98 -projekti.
”Katsomme tulevaisuuteen. Mietimme toimenpiteitä,
joilla käytettävyyttä nostetaan aidosti eikä ainoastaan
korjata nykyiselle tasolle”, Siekkinen summaa.
Kaikki osapuolet voittavat
Nopeatempoinen projekti kuvaa Rauman kykyä ratkaista
asioita. Toisaalta se kertoo myös tuotannon, kunnossapitoyhtiön ja toimittajan välisestä luottamuksesta, että
asioita voidaan ratkaista työn edetessä.
”Isoissa projekteissa diskuteerataan turhankin paljon.
Päätöksenteko venyy. Me olemme tottuneet viemään
asioita nopeassa syklissä. Kun vihreä valo syttyy, niin asiat
tehdään alta pois”, Kari Peltola sanoo.
Timo Siekkisen työhön lupaavat tulokset antavat
uskoa.
”Ne vahvistivat ajattelua, että näin täytyy toimia. Kun
peruskäytettävyys on hyvällä tasolla, päästään keskittymään tulevaisuuden näkymiin ja nähdään pidemmälle.”
Kaikki osapuolet hyötyvät: tuotanto käytettävyydessä
ja kunnossapito korjaavan kunnossapitotyön vähentymisenä. Laitetoimittajan rooli muuttuu ratkaisulähtöiseksi.
Avainsana on aktiivinen yhteistoiminta.
”Olli tuo meille automaation ja prosessin yhdistä­
miseen liittyvää näkemystä”, Siekkinen kiittää.
”Meillä on tietoa, muttei välttämättä aikaa ja
ymmärrystä sen analysointiin. Lukujen tulkinta vaatii
syvää osaamista.”
Kenttäväylä 2/2013
7
TEKNOLOGIA
Maulburg
”City of level
and pressure”
Kevään Kenttäväylässä katseet suunnattiin Sveitsiin, virtausmittareita valmistavalle
Endress+Hauserin Reinachin tehtaalle. Tällä kertaa matkaamme eteläiseen Saksaan, josta
kaikki alkoi 60 vuotta sitten. Pinnan ja paineen asiantuntijana toimii Jukka Salonen.
TEKSTI: Jukka Salonen KUVA: Olga Poppius
Endress+Hauserin tarina
alkoi 60 vuotta sitten pienellä
Lörach-nimisellä paikkakunnalla Saksan eteläosassa. Yrityksen nimi oli I.Hauser KG, mutta
sen toiminnassa oli jo silloin mukana muuan
Georg H. Endress.
Toiminta käynnistyi Saksan markkinoilla,
kapasitiivisten pinnamittauslaitteiden myyntiyrityksenä. Jo muutaman vuoden sisällä Georg
H. Endress oli kuitenkin suunnitellut omat
mittalaitteensa, joiden patentit saatiin Sveitsistä. Näihin aikoihin yhtiön nimi kirjoitettiin
muotoon Endress+Hauser Gmbh.
Vuosien saatossa ”autotalliyrityksestä” on
kasvanut kenttälaitteiden ja analysaattoreiden
maailmanmarkkinoiden johtava toimittaja.
Omistajana jatkaa Endressin perhe, jolle
Hauserit myivät osuutensa vuonna 1975.
Tänään yritys työllistää 10 000 henkilöä – Euroopan lisäksi mm. Yhdysvalloissa,
Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Paljon on ta­
pahtunut, mutta jotain, lähes alkuperäistäkin
8
Kenttäväylä 2/2013
on vielä jäljellä.
Vuonna 1961 silloinen yritys ja sen
120 työntekijää muuttivat Lörachista muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Maulburgin
pikkukaupunkiin, jossa paineen- ja pinnanmittaukseen liittyvät tuotanto ja konttoritilat
sijaitsevat vielä tänäkin päivänä.
Kaikki alkoi
pinnanmittauksesta
Pinnanmittaustuotteet, joista Endress-Hauserin
tarina silloin joskus alkoi, muodostavat edelleen erittäin tärkeän osan yrityksen toiminnasta. Monet tuoteperheet ovat muodostuneet
käsitteiksi, kuten ”kaninkorvana” tunnettu
värähtelypintakytkin FTL5x.
Nykyisin mikroaaltotutkatekniikka on yksi
suosituimmista ja tärkeimmistä mittausperiaatteista. Endress+Hauserin filosofia on kuitenkin
aina ollut se, että mittaussovellus määrittää
käytettävän periaatteen. Näin ollen valikoimassa on useita muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi
hydrostaattinen, kapasitiivinen, ultraääni,
mekaaninen ja radiometrinen mittaus.
Pintaperheen uusin ja kaunein tulokas on
FMR5x-sarjan mikroaaltotutka, joka koostuu
seitsemästä erityyppisestä laiterakenteesta lähtien perussovelluksista aina suurta
suorituskykyä vaativiin korkeapaine/lämpötila
-sovelluksiin.
Micropilot FMR5x -sarja on suunniteltu
vastaamaan uusimpia turvallisuus ja teolli­
suusstandardeja mm. kemian ja petrokemianteollisuudessa, öljy- ja kaasuteollisuudessa
sekä energiateollisuudessa. Tutka kestää
max 160 baarin painetta ja 450 asteen
lämpötilaa.
Kattava
painelähetintarjonta
Vuonna 1985 Maulburgin tehtaiden tuotanto laajentui painelähettimiin. Nykyisellään
paine- ja paine-erolähettimet muodostavat
lähes puolet tehtaan liikevaihdosta, ja uusien
TEKNOLOGIA
”Endress+Hauserin filosofia on aina ollut se, että
mittaussovellus määrittää käytettävän periaatteen.”
- Jukka Salonen
innovaatioiden ansiosta osuus kasvaa.
Nykyinen lähetintarjonta kattaa erinomaisesti asiakkaiden tarpeet yksinkertaisista
kiinteän mitta-alueen painelähettimestä
monipuolisilla diagnostiikka- ja käyttöominaisuuksilla varustettuihin paine-erolähettimiin.
Painelähettimien mittauskennoratkaisut (ceraphire, silicon ja contite) auttavat valitsemaan
sopivan lähettimen elintarvike-, ympäristö- tai
prosessiteollisuuteen.
Uusin sovellus on FMD72-sarjan sähköinen
paine-erolähetin, jossa on kaksi erillistä paineanturia ja yhden lähettimen käsittävä sähköinen paine-eromittausjärjestelmä. Se on
merkittävä edistysaskel sovelluksissa, joissa
nykyisin usein käytössä oleva impulssiputkitus tai kapillaaritekniikka aiheuttaa
ongelmia mittaustarkkuudessa ja
mekaanisessa asennuksessa.
Jukka Salonen, tuotepäällikkö
• Työskennellyt pinnan ja paineen kanssa
vuodesta 1990, ensin Peab Oy:ssa ja
vuodesta 2002 Metso Endress+Hauserin
tuotetuessa.
• Palvelee asiakkaita ja talon omaa henkilöstöä paineen- ja pinnanmittauksiin
liittyvissä asioissa ja toimii yhteyshenkilönä valmistaviin tehtaisiin.
• Kuntoilee sulkapallokentällä ja harrastaa
moottoripyöräilyä.
jukka.m.salonen@metso.com
p. 020 483 6028
Kenttäväylä 2/2013
9
TEKNOLOGIA
Luotettavat
venttiiliratkaisut
tehostavat prosessia ja alentavat
kokonaiskustannuksia
TEKSTI: Marjaana Lehtinen KUVAT: Metso, Shutterstock
Myönnettäköön, etteivät venttiilit ole sellun- ja paperinvalmistusprosessien
mielenkiintoisimpia komponentteja. Niillä voi kuitenkin olla hyvin merkittävä
rooli prosessien käytettävyyden parantamisessa ja tehokkuuden lisäämisessä,
eli juuri niissä tavoitteissa, joihin nykyisinä taloudellisesti tiukkoina aikoina
pyritään. Metson venttiiliratkaisut ovat olleet mukana luomassa lukuisia
menestys­tarinoita ympäri maailmaa 60 viime vuoden ajan.
Juuri nyt kustannustehokkuus on avainsana jokaisella sellu- ja paperitehtaalla, kun koko teollisuudenala on rakennemuutoksen kourissa,
raaka-aine- ja energiakustannukset nousevat
sekä ympäristölainsäädäntö tiukkenee. Metso
kehittää jatkuvasti venttiilituotteitaan ja palveluitaan, jotta tehtaat selviytyvät haasteistaan.
”Asiakkaat pystyvät venttiiliratkaisuillamme
parantamaan tuotantotehokkuutta, käytettävyyttä ja prosessin suorituskykyä sekä
vähentämään turvallisuusriskejä tehtaan koko
elinkaaren ajan”, sanoo myynti- ja markkinointijohtaja Esko Ilmonen Metson Virtauksensäätöliiketoimintalinjalta. ”Tarjoamme ammattitaitoista asiakaspalvelua aina venttiilin valinnasta
ja ensimmäisestä myyntikontaktista tehtaan
ajonaikaiseen tukeen. Autamme kaikissa venttiileihin liittyvissä asioissa myöhemminkin.”
Ilmosen mukaan Metso haluaa olla venttiilalalla suunnannäyttäjä ja teknologiajohtaja.
Monet sellu- ja paperiteollisuuden venttiiliinnovaatiot, kuten kansiventtili ja neliöpainon
säätöventtiili, ovatkin peräisin Metsosta. ”Haasteenamme on kehittää innovatiivisia tuotteita
10
Kenttäväylä 2/2013
ja parantaa olemassa olevia, jotta voimme
auttaa asiakkaitamme pärjäämään paremmin
ja tekemään parempaa tulosta. Ymmärrämme
heidän liiketoiminta-ajureitaan ja haasteitaan,
joten voimme olla proaktiivisia, kun kehitämme
ratkaisuja yhteistyössä heidän kanssaan.”
Huippumodernit venttiilitehtaat ympäri
maailmaa varmistavat tunnetusti korkean
Metso-laadun ja vastineen rahalle. Työhönsä
sitoutuneet myynnin ja huollon ammattilaiset
muodostavat maailmanlaajuisen verkoston,
josta löytyy apu sellun- ja paperinvalmistajille
niin uusiin tehdasprojekteihin ja tehtaiden
modernisointeihin kuin tehtaan jokapäiväisiin
toimintoihin.
Luotettavilla tuotteilla on pienemmät
kokonaiselinkaarikustannukset
Kuluneiden 60 vuoden aikana Metson venttiiliratkaisut ja niihin liittyvät palvelut ovat
vakuuttaneet sellun- ja paperinvalmistajat
ympäri maailmaa. Siitä kertoo se tosiasia, että
75 prosenttia maailman sellusta virtaa Metson
venttiileiden läpi.
Menestyksen takana on kaksi toisiinsa
kiinteästi liittyvää asiaa: kokemus ja venttii­
lien luotettavuus. ”Meillä on valtavasti tietoa
ja kokemusta sellu- ja paperiprosesseista ja
niihin liittyvistä sovelluksista. Tieto ja kokemus
ovat sisäänrakennettuna tuotetarjontaamme”,
Ilmonen jatkaa. ”Viime vuosien merkittävin
innovaatiomme on ollut johtavien venttiiliohjaimien eli asennoittimien kehitystyö. Niiden
avulla asiakkaat pystyvät paremmin ohjaamaan ja ’näkemään’, mitä venttiilissä käytön
aikana tapahtuu.”
Ilmonen korostaa myös asiakkaille annet­
tavaa tukea tehtaan käyntiinajon jälkeen.
”Metson innovatiivisten venttiiliohjaimien
ja ammattitaitoisten huoltotiimien avulla
asiakkailla on mahdollisuus saada venttiileistä
online-diagnostiikkatietoa niin ajantasaisesti
kuin historiatrendeinä.”
Diagnostiikkatiedon avulla jokaisen venttiilin kunnossapito voidaan suunnitella hyvissä
ajoin etukäteen. Tehdas välttää rikkoutuneiden
venttiilien aiheuttamat suunnittelemattomat
seisokit eikä joudu huoltamaan venttiilejä,
TEKNOLOGIA
Edelläkävijätuotteet
tulevat Metsosta
Metson venttiilitarjonta
sellu- ja paperiteollisuudelle kattaa kaikki
tyypillisimmät säätö- ja
sulkuventtiilit, kuten
segmentti-, pallo- ja
läppäventtiilit Neles- ja
Jamesbury-tuotemerkkien alla. Lisäksi on tarjolla
laaja valikoima lisälaitteita, älykkäitä ohjaimia
ja ohjelmistoja, jotka
kaikki on suunniteltu
sellu- ja paperitehtaiden
tarpeisiin ja haasteisiin.
Tuotteiden rakenne on innovatiivinen, mutta yksinkertainen. Tuotteita
on helppo käyttää ja huoltaa, eli niiden avulla prosessin toiminta voidaan
optimoida mahdollisimman edullisesti.
Innovaatiot vievät tuotekehitystä eteenpäin, ja useimmat sellu- ja
paperiteollisuuden venttiili-innovaatiot ovat lähtöisin Metsosta. Niitä ovat
muun muassa kansiventtiili eräkeittoon, korkeasakeusventtiili valkaisuun,
NelesAce™-venttiili neliöpainonsäätöön, eroosiota kestävä keraaminen
palloventtiili ja älykkäät venttiiliohjaimet. Metso on tähän mennessä toimittanut noin 3 000 neliöpainon säätöventtiiliä ja yli 1 500 kansiventtiiliä.
Jokaisessa venttiilissä on otettu huomioon turvallisuus, joten ne täyttävät kaikki uusimmatkin SIS/SIL-turvallisuusvaatimukset.
jotka eivät sitä vielä tarvitse. Mikään ei tule
niin kalliiksi kuin suunnittelematon seisokki
tuotannossa. Tärkeä kustannustekijä on myös
venttiilien huoltoväli.
”Tyypillisessä sellu- tai paperitehdasprojektissa alkuinvestointi venttiileihin edustaa vain
noin 20–25 prosenttia kaikista kustannuksista
venttiilien koko elinkaaren aikana. Siksi on tärkeää huomioida myös asennettujen venttiilien
käyttökustannukset”, Ilmonen painottaa.
Kaikki yhdeltä toimittajalta
Sellu- ja paperiteollisuuden toimittajista
Metsolla on eniten tietoa prosesseista ja laajin tuotetarjonta, joka kattaa kaikki prosessin
osat. Maailmassa ei ole toista toimittajaa, joka
pystyy samaan omilla tuotteillaan ja asian­
tuntijoillaan.
”Tekemällä yhteistyötä Metso Automationin
kanssa asiakkaat saavat yhdeltä toimittajalta
kaiken automaatioon liittyvän – niin kokonaisia
tehdasautomaatioratkaisuja kuin niiden osia.
Asiakkaalle tämä voi merkitä suuria aika- ja
kustannussäästöja”, Ilmonen toteaa lopuksi.
Kenttäväylä 2/2013
11
TEKNOLOGIA
Paljon enemmän älykkään diagnostiikan avulla
Vastatakseen teollisuuden tarpeisiin – tai oikeastaan niitä ennakoidakseen – Metso on laajentanut teknologiaosaamistaan luotettavista,
korkealuokkaisista venttiileistä älykkäisiin venttiiliohjaimiin ja ohjelmistoratkaisuihin.
Teollisia prosesseja voidaan säätää paremmin älykkäillä venttiiliohjaimilla. Ne lisäävät venttiilien käytettävyyttä, vähentävät säätöpiirien
epävakautta sekä parantavat ja ylläpitävät tehtaan turvallisuutta. Korkea
käytettävyys ja helppo tulkinta ovat edellytyksiä tiedon tehokkaalle
analysoinnille.
Metso Valve Manager™ nostaa säätöventtiilin ennakoivan
kunnossapidon uudelle tasolle
Yksi uusimmista innovaatioista on Metso Valve Manager™ -kunnon­
valvontaohjelma, joka edustaa kolmannen sukupolven diagnostiikkaa.
Se nostaa säätöventtiilin ennakoivan kunnossapidon uudelle tasolle ja
tekee käytettävissä olevan tiedon käyttäjäystävällisemmäksi ja helpommin ymmärrettäväksi, mikä puolestaan parantaa kunnossapidon tehokkuutta ja prosessin suorituskykyä sekä saa aikaa merkittäviä säästöjä.
Valve Manager pystyy prosessoimaan kerätyn diagnostiikkatiedon
12
Kenttäväylä 2/2013
ja visualisoi kyseisen venttiilin kunnon viidellä eri indeksillä, joita ovat
säädön suorituskyky, venttiilin kunto, toimilaitteen kunto, asennoittimen
kunto ja toimintaympäristön kunto. Tiedon pohjalta kunnossapitopäälliköt, insinöörit ja operaattorit pystyvät tekemään säätöventtiilien
kuntoon liittyviä päätöksiä ilman syvällistä venttiilituntemusta.
Kun asennuskannan kuntoa valvotaan jatkuvasti ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tehdään diagnostiikkatiedon perusteella, vältytään
odottamattomilta seisokeilta ja pidetään säätöventtilien suorituskyky
optimaalisella tasolla. Diagnostiikka auttaa myös kohdentamaan kunnossapitoresurssit seisokkien aikana tehokkaammin.
Kolmas sukupolvi myös
sulku- ja turvaventtiileihin
Metso kehittää jatkuvasti venttiiliratkaisujaan ja on tuonut diagnostiikkaominaisuuksia myös sulku- ja turvaventtiileihin. Niitä on jo teknologian
esikuvina pidetyissä sulkuventtiileissä, kuten älykkäissä Metso ValvGuardTM
ja SwitchGuardTM -venttiiliohjaimissa.
TEKNOLOGIA
Hyvä valmistautuminen säästää
aikaa ja rahaa isoissa seisokeissa
Jokainen seisokki on aikaa ja resursseja vievä
investointi. Se voidaan kuitenkin optimoida
hyödyntämällä uusimpia työkaluja ja laajaa
kunnossapito-osaamista.
Chileläinen Empresas CMPC S.A. on kolmella
sellutehtaallaan maailman viidenneksi suurin
selluntuottaja. Santa Fen tehdas tuottaa
valkaistua eukalyptussellua kahdella kuitulinjalla. Kun kuitulinja 2:n seisokkia valmisteltiin
muutama vuosi sitten, tehdas teki Metson paikallisen huoltokeskuksen kanssa sopimuksen
ennakoivasta kunnossapidosta, jotta huoltoa
tarvitsevat venttiilit tunnistettaisiin helpommin.
Tehdas luokitteli 74 säätöventtiiliä toiminnan kannalta kriittisiksi. Metson huoltohenkilöstö latasi niiden suorituskykytiedot Metso
FieldCare -kunnonvalvontaohjelmalla kolme
kuukautta ennen seisokkia. Kaikkiin kyseisiin
venttiileihin oli liitetty älykäs Neles ND9000
-venttiiliohjain, kun linja rakennettiin neljä
vuotta aiemmin.
”Työn ansiosta huollettavia venttiilejä oli vähemmän. Samalla säästyi myös aikaa kunnossapidon suunnittelusta”, sanoo sähköistyksen ja
instrumentoinnin työnjohtaja Javier Gonzalez
Santa Fen tehtaalta.
Vain 10 % venttiileistä oli
vaativan huollon tarpeessa
FieldCare näytti, että 74 venttiilistä vain
seitsemän piti ottaa prosessista irti ja viedä
isompaan huoltoon. Niiden lisäksi yhdeksän
venttiiliä kaipasi säätöä. Metson huoltohenkilöstö ja tehtaan oma väki laativat yhdessä
listan seisokin aikana tarvittavista varaosista.
Lista auttoi alentamaan varaosakustannuksia,
sillä aiemmin varaosat oli ostettu historiatietojen perusteella.
Toisin kävi kuitulinja 1:llä, jossa käytössä on
vanhoja asennoittimia. Tehtaan kunnossapito­
yksikkö joutui irrottamaan prosessissa kaikki
80 kriittistä venttiiliä, koska niiden kunnosta ei
ollut tarkkaa tietoa.
Metson ennakoiva kunnossapito sai aikaan
merkittäviä säästöä kuitulinja 2:lla, kun vältyttiin tarpeettomalta kokoamis- ja purkamistyöltä ja miestyötunnit vähenivät seisokin aikana.
”Myös varaosien hankintaan kulunut aika ja
hallinnollinen työ vähenivät analyysin ja sopimuksen aikaansaaman nopeamman toimitusajan ansiosta”, Javier Gonzalez jatkaa.
Pienemmät vaihtelut säästävät
ympäristöä – ja rahaa
Jatkuvasti kiristyvät ympäristölait ja -määräykset asettavat
haasteita sellu- ja paperitehtaille. Metson venttiileiden ja älykkäiden asennoitinratkaisujen avulla ne pystyvät parantamaan
ympäristötehokkuuttaan, mutta samalla myös saavuttamaan
merkittävää taloudellista hyötyä.
Yhdysvaltalainen sellutehdas Courtlandissa, Alabamassa,
pystyi pienentämään hiilijalanjälkeään 160 tonnilla parantamalla prosessiensa säätöä. Kun ylisuuri venttiili korvattiin paremmin tehtävään soveltuvalla Metson venttiilillä ja älykkäällä
venttiiliohjaimella, prosessivaihtelut vähenivät, mikä säästi
0,43 tonnia lipeää päivässä ja yhteensä 150 tonnia vuodessa.
Tehtaan tulos kasvoi noin 48 000 dollarilla vuodessa alentuneen lipeän kulutuksen vuoksi.
Ekotehokkuus erottuu
Metson venttiilituotteet ovat turvallisia, kestäviä
ja ekotehokkaita. Niiden valmistukseen käytetään
mahdollisimman vähän raaka-aineita ja energiaa,
ja ne on suunniteltu vähentämään päästöjä.
Kenttäväylä 2/2013
13
TEKNOLOGIA
Huippuunsa vietyä
luotettavuutta
Samalta toimittajalta kaikki
venttiili- ja automaatioratkaisut
Yhteistyö Metson kanssa tuo sellun- ja paperinvalmistajille selkeitä etuja muihin toimittajiin
verrattuna, sillä venttiiliratkaisujen lisäksi samalta toimittajalta saa edistyksellistä automaatioteknologiaa. Laaja automaatiotarjonta
kattaa muun muassa prosessiautomaatio-,
laatusäätö- ja informaatiojärjestelmät, kunnonvalvonnan, analysaattorit, kamerajärjestelmät
sekä sakeusmittaukset.
Ainutlaatuinen tarjonta on kiinnostanut
asiakkaita ympäri maailmaa, kuten Mondi
Syktyvkarin tehdasta, yhtä Venäjän metsä­
teollisuuden suurimmista paperintuottajista.
Vuonna 2010 se sai valmiiksi 545 miljoonaa euroa maksaneen STEP-projektin, joka oli suurin
tehdasuudistus venäläisessä sellu- ja paperi­
teollisuudessa kolmeen vuosikymmeneen.
Metso toimitti suurimman osan automaatiojärjestelmistä, 1 400 säätöventtiiliä
ja automaattista sulkuventtiiliä sekä lähes
5 500 käsiventtiiliä. Tehtaalle toimitettiin uusia
automaatiojärjestelmiä, korvattiin vanhoja ja
päivitettiin Metson olemassa olevia säätöjä.
14
Kenttäväylä 2/2013
Päätavoitteet saavutettiin
Syktyvkarin automaatiosta vastaavan apulaispäällikkö Vladimir Moskokovin mukaan automaatiotoimittajan valinnassa painoi tehtaan
aiempi kokemus Metsosta. ”Metson järjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä insinööreille ja
ohjelmoijille. Kaikki tieto on saatavilla selkeässä
muodossa. Sovellustyökalut ohjelmointiin,
vianetsintään ja diagnostiikkaan ovat käteviä
ja helppokäyttöisiä. Metso DNA tarjoaa meille
verkoston, joka sisältää kaikki automaatio- ja
informaatiotoiminnot kentältä toimistoon asti.
Se vahvistaa tiimityötä ja päätöksentekoa.”
Projektin päätavoitteina oli korvata vanhentunutta teknologiaa, parantaa tehtaan turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä nostaa
Mondin tuotteiden laatua ja kilpailukykyä.
Instrumentoinnista vastaavan apulaispäällikkö
Denis Subbotinin mukaan Metson venttiileillä
on tärkeä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. ”Jos säädöt toimivat hyvin, säästämme
vettä ja kemikaaleja sekä tuotamme hyvälaatuista paperia.”
75 prosenttia maailman sellusta virtaa Metson
venttiileiden läpi, mikä osoittaa selvästi, kuinka
paljon sellu- ja paperiteollisuus luottaa niiden
suorituskykyyn. Huippuluotettavia tuotteita
tilataan aina uudelleen lisää.
Joskus tilausten välillä voi kuitenkin vierähtää pitkäkin tovi. Kun Kuopiossa sijaitseva
Power Flute Savon Sellun tehdas rakennettiin
vuonna 1968, prosesseihin asennettiin satoja
Neles-venttiilejä. Vuosikymmenten mittaan
niiden ympäristö on muuttunut melkoisesti ja
nyt niitä valvotaan digitaalisesti, mutta muutamat alkuperäisventtiilit toimivat edelleen
hyvin. Tehtaan asennuskantaa uudistetaan
venttiili kerrallaan. Äskettäin kartonkikoneen
päähöyryventtiili vaihdettiin uuteen 36 vuoden
uskollisen palveluksen jälkeen.
“Arvostan Neles-venttiileiden korkeaa laatua
ja luotettavuutta. Joskus olen kutsunut niitä
’asenna ja unohda’ -venttiileiksi. Ne eivät ole
halvimmasta päästä, mutta säästöt tulevat ajan
myötä, sillä ne eivät juurikaan tarvitse kunnossapitoa”, sanoo Rauno Nöjd, joka toimi aiemmin instrumentointiosaston työnjohtajana.
Viimeaikaisia venttiiliasennuksia
Sellutehtaat:
• Veracel, Brasilia
• Stora Enso Langerbrugge, Belgia
• Arauco Valdivia, Chile
• Stora Enso Kvarnsveden, Ruotsi
• Huatai, Kiina
• Rizhao, Kiina
• Metsa Botnia, Uruguay
• Bahia Pulp, Brasilia
Paperi- ja kartonkitehtaat:
• Plattling Papier PK 1 , Saksa
• Portucell, Setubal PK 4, Portugali
• Mondi Swiecie KK 7, Puola
• UPM Changshu PK 1, Kiina
• Shandong Chenming Paper PK 6, Kiina
• Dongguan Lee&Man PK 9, Kiina
Toiminta laajenee ympäri maailmaa
Tuote- ja palvelutarjonnan monipuolistamisen lisäksi Metso laajentaa jatkuvasti
myös toimintaansa ja lisää läsnäoloaan eri puolilla maailmaa. Tavoitteena on olla
lähempänä asiakkaita ja tukea heitä heidän jokapäiväisessä työssään.
Metsolla on kaksi modernia venttiiliteknologiakeskusta, jotka keskittyvät selluja paperitehtailla käytettäviin tuotteisiin. Uudempi niistä sijaitsee Suur-Helsingin
alueella Vantaalla, ja se vihittiin käyttöön syyskuussa 2011. Noin 800 automaatioammattilaista työllistävässä keskuksessa on maailman parhaat laboratoriotilat ja
-teknologia venttiilien testaukseen. Kiinan Shanghaissa sijaitseva Metson toinen
venttiiliteknologiakeskus aloitti toimintansa vuonna 2010.
Molemmat tehdasinvestoinnit toteuttavat Metson strategiaa vahvistamalla venttiilitoimintoja maailmalla. Uusissa tiloissa Metso pystyy keskittymään virtauksensäädön uutuuksiin, kuten hajapäästöjen taltuttamiseen, sekä kehittämään vuotoja
vähentävää ja melua vaimentavaa teknologiaa.
Vuonna 2012 Metso laajensi venttilitehdastaan Shrewsburyssa, Yhdysvaltain
Massachusettsissa, hankki maailmanlaajuisen venttiiliteknologia- ja huoltoyhtiö
Valstone Control Inc:in Etelä-Koreasta sekä perusti uuden varaosa- ja huoltokeskuksen Intiaan. Lisäksi Metsolla on korkeatasoiset venttiilitehtaat Brasilian Sorocabassa
ja Saksan Horgaussa.
Kenttäväylä 2/2013
15
TEKNOLOGIA
Materiaalitekniikka
Pulverimetallurgia
tulee venttiilinvalmistukseen
Epäpuhtaiden raaka-aineiden käyttö ja hyötysuhteiden nostaminen lisäävät
prosessiympäristöjen kuormittavuutta ja venttiileihin kohdistuvia vaatimuksia.
Kasvavaa kulutusta ja korroosiota kestävien erikoismateriaalien valmistukseen
tarvitaan uusia menetelmiä. Pulverimetallurgia ja kuumaisostaattinen puristus
nostavat rakennemateriaalien ja venttiilien ominaisuudet uudelle tasolle.
TEKSTI: Tapani Leppänen KUVAT: Olga Poppius
Kun venttiiliin liittyvät vaatimukset kasvavat,
perinteisten valmistusmenetelmien rajat
tulevat vastaan.
Materiaalien korroosionkestävyyttä, kulumiskestävyyttä ja lujuusominaisuuksia voidaan
parantaa lisäämällä tiettyjen seosaineiden
osuutta. Komponenttien valmistaminen
valamalla muuttuu kuitenkin haastavaksi tai
mahdottomaksi.
”Kun siirrytään runsaasti seostettuihin
teräksiin, valetun materiaalin laatua voidaan
tiettyyn rajaan asti parantaa takomalla”, kertoo
Metso Automationin materiaalitekniikan kehityspäällikkö Jussi Hellman. ”Takomalla voidaan
tiivistää materiaalia ja nostaa lujuutta, mutta
sen avulla ei voida poistaa valetun materiaalin
epäpuhtauksia tai korjata seosaineiden epätasaista jakautumista.”
Pulverimetallurgian avulla hyvälaatuisia
komponentteja pystytään valmistamaan huomattavasti laajemmasta metallivalikoimasta
kuin valamalla. Puhtaasta sulasta kaasun avulla
atomisoitu ja nopeasti jäähdytetty metalli­
jauhe puristetaan täysin kiinteäksi ja tiiviiksi
kappaleeksi korkeassa paineessa ja lämpötilassa. Tätä vaihetta kutsutaan kuumaisostaat­
16
Kenttäväylä 2/2013
tiseksi puristukseksi tai englanninkielisen
termin mukaisesti HIP-menetelmäksi (hot
isostatic pressing).
”Kuumaisostaattisessa puristuksessa
kappaleen valmistus tapahtuu koko
ajan kiinteässä
olomuodossa.
Sen ansiosta
pulverin
tasainen seosainejakauma säilyy koko
vaiheen läpi, ja haluttu
hienojakoinen mikrorakenne
periytyy valmiiseen lopputuotteeseen”,
Hellman kertoo.
Yli 20 vuoden kokemuksella
Pulverimetallurgia ja kuumaisostaattinen puristus eivät ole menetelminä uusia. Molemmat
on tunnettu 1950-luvulta asti ja viimeistään
80-luvulla niiden käyttö alkoi yleistyä mm.
työkalunvalmistuksessa ja autoteollisuuden
kevytmetalliosissa.
Metsossakin menetelmää on käytetty
yli 20 vuotta mm. murskaus- ja kaivosteollisuuden kulutusosissa sekä prosessiteollisuuden
TEKNOLOGIA
Ruostumaton teräs ja nikkelipohjainen erikoisseos. HIP-menetelmällä puristetun yhdistelmärakenteen materiaalikerrokset on
saatu esiin happoliuoksella, joka syövyttää teräksen pinnan.
komponenteissa ja putkistoissa.
Hellman on ollut mukana alusta asti. Ensin
Teknillisessä korkeakoulussa, vetämässä hanketta, jossa Metso ja muutamat muut yritykset
olivat mukana kehittämässä pulverimetallurgiaa sekä korroosionkestävistä metalleista ja
kulumiskestävistä keraameista valmistettuja
komposiittimateriaaleja. Vuonna 2002 hän
jatkoi työtään Metson Powdermet-yksikössä
ja nyt viimeiset vuodet Metso Automationin
palveluksessa.
”Teknillisen korkeakoulun hanke käynnistyi
1993. Kehitimme terästen ja keraamien yhdistelmämateriaaleja. Metsossa tutkimustyö alkoi
välittömästi poikimaan sovelluksia”, hän kertoo.
Metson innovaatiot liittyvät valmistettavien komponenttien muodonhallintaan ja
yhdistelmärakenteisiin. Kahdesta eri pulverista
saadaan valmistettua virheettömiä kerrosrakenteita, joissa yhdistyvät esimerkiksi yhden
metallin korroosionkestävyys ja toisen metallin
korkea lujuus.
”Vaikka pulverimetallurgian perusmenetelmät on tunnettu jo kauan, maailmassa ei
edelleenkään ole kovin montaa yritystä,
jotka pystyvät toimittamaan pulverimetal­
lurgisia yhdistelmärakenteisia komponentteja.
Metso on yksi harvoista ja venttiileissä ainoa”,
Hellman sanoo.
Yksittäiskappaleista
sarjatuotantoon
Vaikka pulverimetallurgia tekee vasta tuloaan
venttiilituotteisiin, löytyvät Metson varhaisimmat referenssit tälläkin saralla jo 20 vuoden
takaa.
Hellman kertoo, että ensimmäiset HIPmenetelmällä valmistetut venttiilit toimitettiin
vuonna 1993. Ne palvelivat Kaukaan sellutehtaan klooridioksidia käyttävässä valkaisuprosessissa yhtäjaksoisesti 15 vuotta, mitä voidaan
kaikilla mitta-asteikoilla pitää osoituksena
korkeasta suorituskyvystä ja luotettavuudesta.
Esimerkki kertoo pitkän käyttöiän kautta
saatavista kustannussäästöistä. Hankintahetkellä paras menetelmä on harvoin edullisin,
mutta Hellmanin mukaan se ei välttämättä ole
merkittävästi kalliimpikaan.
Puristusta varten pulveri pakataan teräksiseen ohutlevykapseliin, jonka valmistus on
HIP-menetelmässä ratkaiseva vaihe. Kapseli
antaa tiivistyvälle materiaalille valmistettavan
Kenttäväylä 2/2013
17
TEKNOLOGIA
Pulverimetallurgia ja
kuumaisostaattinen puristus
2.
1.
1. Suojakaasuatomisointi
Pulverin valmistus on koko prosessin ainoa
vaihe, jossa metalliraaka-aine sulatetaan.
Sula pirstoutetaan kaasun avulla pieniksi
pisaroiksi, jotka saavat pintavoimien vaikutuksesta tasaisen pyöreän muodon. Nopean
jäähdytyksen ansiosta materiaalin sisäinen
mikrorakenne ja koostumus muodostuvat
tasaisiksi, minkä seurauksena korroosioominaisuudet ovat paremmat kuin hitaasti
jäähtyneissä ja jähmettyneissä kappaleissa.
tuotteen muodon ja mitat, jotka ovat mahdollisimman lähellä lopullista tuotetta. Kapselin
on oltava noin kolmanneksen loppumittaa
suurempi, sillä paineen alla pulveri tiivistyy.
”Mitä paremmin muodon ja mittojen
muutos pystytään ennakoimaan kapselin valmistuksessa, sitä parempi materiaalin saanto”,
Hellman sanoo.
Jokaista kappaletta varten valmistetaan
oma kapseli.
Menetelmä sopii yksittäiskappaleille, mutta
tässäkin tapauksessa sarjavalmistuksesta
saadaan kustannusetuja. Kapselin mitoitusta
ja muotoa pystytään optimoimaan uusien
kappaleiden valmistuksessa.
Yksi pulverimetallurgian vahvuuksista on
18
Kenttäväylä 2/2013
nopea ja varma toimitusaika.
”Valuihin verrattuna virheiden todennäköisyys on pieni, ja mahdolliset virheet havaitaan
heti. Tällaisessa tapauksessa uuden kappaleen
valmistus on onnistunut kuudessa viikossa,
kun valutuotteissa puhutaan erikoismateriaalien kohdalla jopa vuoden toimitusajasta”,
Hellman sanoo.
Uusia tuoteratkaisuja
Tänä keväänä Metsossa käynnistettiin uusi yhdistelmärakenteiden kehityshanke. Seuraavien
parin vuoden aikana sen tuloksena on odotettavissa uusia venttiilituoteratkaisuja. Projekti
sai lentävän lähdön, kun ensimmäiset tilaukset
tulivat sisään samaan aikaan.
2. Pulverin kapselointi
Kappaleen valmistusta varten pulveri
pakataan tyhjiökapseliin. Kaasutiivis
teräksestä valmistettu ohutlevykapseli antaa
lopputuotteelle muodon, mutta on kooltaan
noin kolmanneksen suurempi. Puristusvaiheessa partikkelit yhdistyvät täysin tiiviiksi
materiaaliksi, ja tähän liittyvän kutistumisen
ennakointi tekee kapselin valmistuksesta
koko menetelmän haastavimman vaiheen.
TEKNOLOGIA
4.
3.
3. Kuumaisostaattinen
puristus
HIP-käsittely tehdään suuressa paineastiassa,
jonka sisällä on uuni. Kun painetta ja lämpötilaa nostetaan samanaikaisesti, kapselin
sisällä oleva pulveri tiivistyy kappaleeksi.
Pulveri on koko käsittelyn ajan kiinteässä tilassa, minkä ansiosta seosainejakauma säilyy
tasaisena koko vaiheen läpi, ja hieno mikrorakenne periytyy valmiiseen lopputuotteeseen.
Tuloksena täysin tiivis materiaali, jossa ei ole
huokosia.
4. Koneistus
Kappaleen pinnalla oleva kapseli poistetaan
koneistamalla tai syövyttämällä. Jos kapseli
on mitoitettu oikein, HIP-käsittelyn tuloksena
syntyy lähes valmis kappale. Venttiilien ja
prosessiteollisuuden komponenttien kohdalla
puhutaan millin tuhannesosien toleranssista,
jolloin koneistus on välttämätön työvaihe.
Jussi Hellman näkee HIP-menetelmän
tulevaisuudessakin vain tietyille materiaaleille
käytettävänä valmistusreittinä, mutta nykyistä
laajemmassa tuote- ja sovelluskentässä.
”Korroosiosuojaus ja kulutussuojaus ovat
vieneet päähuomion, mutta korkea lämpötila
ja käyttöpaineet ovat ihan yhtä potentiaalisia
kohteita uusille parannetuille materiaaliratkaisuille.”
Öljy- ja kaasuteollisuuden lisäksi käyttökohteita löytyy esimerkiksi voimalaitoksista.
Sovelluslähtöinen materiaalisuunnittelu
on Metson ehdoton vahvuus. Hellman sanoo
sen empimättä ja varoo suomalaiseen tapaan
nostamasta itseään jalustalle.
Kenttäväylä 2/2013
19
TUOTTEET
Syksyn
tuoteuutuuksia
LIQUILINE CM44R
Endress+Hauser Liquiline CM44 ja Memosens-anturit ovat täydellinen kokoonpano vaativaan nesteanalyysiin. Enemmän suorituskykyä, joustavuutta ja nopeampaa käyttöönottoa – muun muassa
näitä ominaisuuksia tyytyväiset asiakkaamme ovat kiitelleet. Uusi
analyyttinen Liquiline-lähetinalusta tarjoaa joustavuutta. Yhteneväinen rakenne ja yhdenmukaiset ominaisuudet ovat tuoneet
käyttäjälle selkeyttä. Liquiline M CM44 -moniparametrilähetin
on alustan sydän ja ratkaiseva tekijä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Samaan konseptiin tulee nyt uutuutena DIN-kiskoon
kiinnitettävä Liquiline CM44R. Kompakti laite sopii suojattuun
kenttäkaappiin tai kohteisiin, joissa ei ole tilaa asentaa koko
lähetintä. Liquiline CM44R kykenee mittaamaan samanaikaisesti
kahdeksaa eri parametria: pH (lasi-, IsFET-, yhdistelmä- ja keraamiset elektrodit), ORP, konduktiivinen ja induktiivinen johtokyky,
sameus/kiintoaine, nitraatti sekä liuennut happi. Se kommunikoi
kaikkia yhteisiä viestinnän protokollia, kuten HART, PROFIBUS,
Modbus ja Ethernet / IP.
Lisätietoja: tuotepäällikkö Juha Kesti, p. 020 48 33818
juha.kesti@metso.com
ENDRESS+HAUSER PROWIRL 200
kasvattaa edeltävän 72/73 -sarjan etumatkaa vortex-mittareiden markkinajohtajana. Vortex-mittareiden laaja käyttöalue
kattaa kaasut, nesteet ja höyryt. Höyrymittauksiin optimoitu
Prowirl 200 edustaa Endress+Hauserin uutta virtausmittarisukupolvea. Mittariin on saatavana optiona kostean höyryn
ilmaisu- ja mittauspaketti, jonka avulla Prowirl osaa myös
hälyttää huonosta höyryn laadusta. Entistä laajemman dynaamisen mittausalueen ansiosta Prowirl 200 pystyy mittaamaan aiempaa pienempiä virtausnopeuksia. Tämän ansiosta
vältytään yhä useammin prosessiputken supistuksilta, mikä
on hyvin tyypillistä vortex-mittareille. Prowirlistä löytyvät
myös supistetut anturimallit, jolloin mittari on yhden tai kaksi
pykälää laippakokoa pienempi.
Lisätietoja: tuotepäällikkö Ari Kettunen, p. 020 48 36019,
ari.kettunen@metso.com
Lue lisää:
Kenttavayla.fi
20
Kenttäväylä 2/2013
TUOTTEET
MR Moisture
Analyzer
parantaa
biovoimalaitosten
tuottavuutta
Uuden kosteusanalyysiteknologian avulla
biopolttoaineiden kosteustasoa voidaan analysoida
kentällä, laajassa teollisuussovellusmittakaavassa.
Tarkempi kosteusanalyysi auttaa määrittämään saapuvan biopolttoaineen lämpöarvon entistä paremmin. Tämä auttaa voimalaitoksia arvioimaan polttoaineen todellista energiasisältöä ja
optimoimaan kattilan toimintaa tuottavuuden kohentamiseksi.
Uuden Metso MR Moisture Analyzer -kosteusanalysaattorin
avulla voidaan mitata tarkasti lähes minkä tahansa materiaalin
vesipitoisuutta.
Metson kehittämä laite mahdollistaa nopean ja luotettavan
kosteusmittauksen suurilla näytemäärillä. Voimantuotannossa
polttoaineen kosteus on tärkein mitattava ominaisuus. Perinteinen mittaustapa on ollut uunikuivaus, jonka avulla tarkkojen
tulosten saaminen on vaatii kuitenkin sekä resursseja että aikaa.
Uuden Metso MR Moisture Analyzer -kosteusanalysaattorin
avulla energiantuottajat voivat saada nopeita ja luotettavia
kosteusmittaustuloksia vähemmällä vaivalla ja pienemmillä
kustannuksilla.
Uuden kosteusanalysaattorin avulla voidaan mitata tarkasti
useiden massatuotteiden vesipitoisuutta, mukaan lukien
puupohjaiset näytteet (puuhakkeet, metsätähde, kuori jne.) sekä
mineraalit ja lietteet.
Erilaiset mitattavat näytteet eivät vaadi materiaalikohtaisia
kalibrointeja, vaan laite kalibroidaan ainoastaan veden avulla.
Näytteitä ei tarvitse
viedä laboratorioon,
sillä laite analysoi ne
kenttäolosuhteissa.
polttoaineen hallinnan porteilta aina kattilaan asti.
Metso DNA Fuel Data Manager valvonta- ja raportointityökalu tarjoaa täydellisen säätely- ja hallintamahdollisuuden
polttoaineen toimituksille, energialle ja laadulle.
Käytössä magneettista resonanssia
hyödyntävä teknologia
Uusi Metso MR Moisture Analyzer -kosteusanalysaattori mittaa
kosteuspitoisuuden alle kahdessa minuutissa. Näytteitä ei enää
tarvitse viedä laboratorioon, sillä ”kytke ja käytä” -toimintansa
ansiosta laite voi analysoida ne kenttäolosuhteissa.
Mittaustarkkuus on erittäin korkea: tarkkuus on +/-1 kosteusprosenttia mittausalueella 10–90 %.
Erilaiset mitattavat näytteet eivät vaadi materiaalikohtaisia
kalibrointeja, sillä laite kalibroidaan ainoastaan veden avulla.
Suuri 0,8 litran näytekoko mahdollistaa edustavamman kosteusnäytteen analysoinnin.
Helppokäyttöinen ja helppohoitoinen
Lisätietoja: tuotepäällikkö Lasse Kauppinen,
Metso MR Moisture Analyzer -laite on helppokäyttöinen: sinun
ei tarvitse kuin ottaa näyte erilliseen näyteastiaan, asettaa näyte
laitteeseen ja mitata näyte laitteen avulla.
Koska laitteessa ei ole kuluvia osia, huoltotarpeet ovat
vähäisiä. Laitteen voi kytkeä hajautettuun säätöjärjestelmään tai
muihin laitoksen järjestelmiin Ethernet Modbus -yhteydellä.
Mittaustuloksista saadaan paras hyöty yhdistämällä tulokset
Metson polttoainehallintajärjestelmään. Laitteen integroiminen
Metso DNA Fuel Data Manager -järjestelmään mahdollistaa
p. 020 48 32288, lasse.kauppinen@metso.com
Energiatuotannossa polttoaineen kosteus on tärkein
mitattava ominaisuus. Metso aikoo nyt haastaa
perinteisen uunikuivausmetodin julkaisemalla uuden
Metso MR Moisture Analyzer -kosteusanalysaattorin.
Sen avulla asiakkaat voivat saavuttaa paremman
tuottavuuden. Mittaustulokset ovat saatavilla alle
kahdessa minuutissa, kun niiden valmistuminen vie
nykyisillä metodeilla jopa 16–24 tuntia.
Kenttäväylä 2/2013
21
VISIO
Kaikki muuttuu,
automaatio ei
TEKSTI: Juha Taipale KUVA: Shutterstock
Asiat muuttuvat. Toiset nopeammin, ja toiset
hitaammin. Kulutuselektroniikan elinkaari on
lyhyt, automaatioelektroniikan pitkä. Kenttä- ja
ohjausautomaation kehitystä tahdittaa näiden
kahden maailman välinen vuorovaikutus.
22
Kenttäväylä 2/2013
Kenttäautomaatio on jo vuosia jumittanut
samassa hiukan koomisessakin tilanteessa.
Mittalaitteet ja säätöventtiilit ovat ajan hengen
mukaisesti viimeisintä tekniikkaa. Laitteet
varustellaan tarkoilla antureilla ja kestävällä
rakenteella ja ne sisältävät enemmän prosessointikykyä ja ohjelmakoodia kuin alkuaikojen
DCS-järjestelmät. Uudet DCS ja PLC-järjestelmät ovat nekin viimeistä huutoa: kokoelma
nykyaikaisinta tietokone-, tietoliikenne- ja
ohjelmistotekniikkaa.
Nämä kaksi prosessiautomaation osaa,
kenttäautomaatio ja ohjausautomaatio, ovat
eläneet omaa elämäänsä, minkä seurauksena niiden välinen kommunikointi on jäänyt
vajavaiseksi.
VISIO
Tilanne on kuin perinteisessä siiloutuneessa organisaatiorakenteessa. Myynti myy, ja
markkinointi markkinoi. Yhteinen nimittäjä
löytyy, mutta yhteinen tekeminen on vähäistä.
tomaatio vei automaatiotekniikan kehitystä
eteenpäin. Sittemmin kehitys kuitenkin unohtui joiltakin osin menneille vuosikymmenille.
Kysymys on tekniikan soveltamisesta.
Voiko kokonaisautomaatio olla älykäs, jos
automaation osat on yhdistetty älyttömästi?
Modernin kenttäautomaation ja nykyaikaisen
ohjausjärjestelmän välinen tietoliikenne on
1980-luvun tekniikkaa eli kolmenkympin kriisissä. Analoginen signaali vallitsee ja hallitsee
kenttäautomaation viestinsiirrossa.
Kenttäautomaation ja ohjausautomaation
välinen kuilu umpeutuu aikanaan. Kenttälaiteviestin siirtoon tarvittavat modernit tekniikat
ovat olleet olemassa jo pitkään. Siitä on pitänyt huolen yleinen teknologiakehitys.
Muutama vuosikymmen sitten prosessiau-
Moderni tiedonsiirtotekniikka muuttaa kenttälaitteen toiminnallisuutta. Mittalaiteet mittaavat useita prosessiparametreja. Osa mitatuista
parametreista palvelee laitteen ja prosessin
kunnonvalvontaa ja suorituskykyä.
Perinteisen mittalaitteen älykkään lähettimen toiminnallisuutta siirtyy ohjausjärjestelmän laitetukilohkoon: virtuaalilähettimeen.
Kentällä oleva rauta ei välttämättä ohene,
vaan muuttaa toiminnallista muotoaan. Viestinsiirto päivittyy, nopeutuu ja digitalisoituu,
kun kanavana toimii kaksijohdin Ethernet.
Nopeus monituhatkertaistuu.
Kenttäväylä 2/2013
23
Osaamista
lähellä
asiakasta
Automaatiomessut
1.–3.10.2013
Tervetuloa
osastollemme
numero 6a99
Palvelemme asiakkaitamme maan kattavalla palveluorganisaatiolla uusissa prosessiratkaisuissa,
prosessilaitteiden tukipalveluissa ja ylläpidossa sekä prosessin suorituskyvyn hallinnassa.
Laadukkaan ja osaavan palvelun täydentävät Neles-, Jamesbury-, Mapag-venttiilit sekä
Endress+Hauser- ja Metso-kenttälaitteet.