Ohjausryhmä 06052015 pöytäkirja

HUOLTAMO-hanke (2012)
Pieksämäen kaupunki
Ohjausryhmän kokous 1/2015
Pöytäkirja
Aika:
6.5.2015 klo 13.00-15.00
Paikka:
Seurakuntaopisto, Vihreä-sali, Huvilakatu 31 A
Läsnä:
Ahonen Helena
Sepponen Arto
Hahtala Sirpa
Itkonen Henri
Juhanpelto Ria
Koistinen Kari
Koponen Johanna
Laamanen Malla
Laitinen Seija
Määttä Anne
Nissinen Airi
Piirainen Tommi
Pirskanen Pia
Pohjolainen Jarmo
Toivakainen Tuija
Vornanen Riitta
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Jäsen
Jäsen
Sihteeri
rehtori Kirkkopalvelut ry:n Seurakuntaopisto
puheenjohtaja Pieksämäen Yrittäjät ry.
palvelupäällikkö S. ja A. Bovalliuksen säätiö
rehtori, Hiekanpään yläkoulu
hanketyöntekijä Huoltamo-hanke
Pieksämäen kaupunki
Jäsen
sivistysjohtaja Pieksämäen kaupunki
Esittelijä
hankepäällikkö Huoltamo-hanke Pieksämäen
kaupunki
Jäsen
psykologi Etelä-Savon TE-toimisto
Jäsen
lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori
Pieksämäen kaupunki
Jäsen
asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu
Jäsen
ylihoitaja Vaalijala
Jäsen
hankevastaava Huoltamo-hanke
Pieksämäen Seudun Liikunta ry
Rahoittajan edustaja EU-koordinaattori Etelä-Savon ELY-keskus
Varajäsen
koulutuspäällikkö Etelä-Savon Koulutus Oy
Jäsen
kehittämispäällikkö Etelä-Savon ELY-keskus
Jäsen
lapsi- ja nuorisososiaalityön professori
Itä-Suomen yliopisto
Poissa:
Vesa Vahtermo
Jäsen
Lukio
1. Kokouksen avaus
Puheenjohtaja Helena Ahonen avasi kokouksen klo 13.04.
Esittäytymiskierros.
Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.
2. Huoltamo-hankkeen ohjausryhmän asettamispäätös
Hankepäällikkö
Johanna
Koponen
esitteli
Huoltamo-hankkeen
ohjausryhmän
asettamispäätöksen (liite 1).
Huoltamo on kaksivuotinen hanke, joka toteutuu 1.1.2015 – 31.12.2016 välisenä
aikana. Hankkeen päätoteuttajana toimii Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke,
hankepäällikkö Johanna Koponen aloitti 1.1.2015 ja hanketyöntekijä Ria Juhanpelto
1.2.2015. Huoltamon osatoteuttajana toimii Pieksämäen Seudun Liikunta ry., jossa
hankevastaava Tommi Piirainen ja hanketyöntekijä Sanna Korhonen.
Huoltamo-hankkeen
ohjausryhmä
koostuu
Hiekanpään
elämänkaarikeskuksen
kumppanuussopimuksen allekirjoittaneiden organisaatioiden, Pieksämäen kaupungin
yläkoulun, ammattikorkeakoulun ja toisen asteen oppilaitosten, sekä TE-palveluiden,
Pieksämäen
yrittäjien,
Osuma-hankkeen
ja
Etelä-Savon
ELY:n
edustajista.
Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii rehtori Helena Ahonen ja varapuheenjohtaja
Pieksämäen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Arto Sepponen.
Ohjausryhmän esittelijä Johanna Koponen, sihteeri Ria Juhanpelto, rahoittajan
edustaja Piia Pirskanen. Kohderyhmän edustaja (opiskelija) on vielä nimeämättä.
Ohjausryhmä ohjaa, tukee ja seuraa hankkeen etenemistä. Sen tarkoituksena on
auttaa hanketta tavoitteiden saavuttamisessa ja ohjata hankkeen sisällöllistä toimintaa.
Ohjausryhmä ei kuitenkaan vastaa oikeudellisesti hankkeen toiminnasta, vaan vastuu
on tuensaajalla. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kokouksista ei
makseta kokouspalkkiota.
Ohjausryhmän kohderyhmän edustajaksi ehdotettiin esimerkiksi Nuorisovaltuusto
Piston puheenjohtajaa.
3. Toimintasuunnitelma 2015
Johanna esitteli Huoltamo-hankkeen toimintasuunnitelman.
Hankkeen taustalla on keväällä 2014 Hiekanpään toimijoiden kesken solmittu
strateginen
kumppanuussopimus,
jossa
Pieksämäellä
toimivat
koulutuksen
ja
palveluiden järjestäjät solmivat yhteistyösopimuksen Pieksämäen ja Hiekanpään
elämänkaarikylän kehittämiseksi yhdessä. Kumppanuussopimuksen allekirjoittivat
Pieksämäen kaupunki, S. ja A. Bovalliuksen säätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy,
Esedu - Etelä-Savon Koulutus Oy, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja
kauppatieteiden tiedekunta sekä koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Kirkkopalvelut
ry, Seurakuntaopisto ja Vaalijalan Kuntayhtymä.
Hanketta ohjaa hankesuunnitelma.
Huoltamo-hankkeella on seitsemän lupausta täytettävänä.
1. Matalan kynnyksen palvelujen ja yhteisen opiskeluhuoltoryhmän kehittäminen
2. Ennaltaehkäisevän perhetyön pilotointi
3. Koulutuksen järjestäjien yhteinen kurssi- ja opintotarjotin, yksilöllinen opintopolku
4. Kaksi työelämälähtöistä opiskelulinjaa
5. Avoimen oppimisen JEES-tukipiste
6. Työpajatoiminnan opinnollistaminen
7. Työvaltaisen oppimispolun mallintaminen
Työtä ohjaamaan laadittu vuosisuunnitelma.
Maksatushakemusten rinnalle toteutetaan väliraportti/osavuosikatsaus. Ensimmäinen
osavuosikatsaus lähetetään ohjausryhmälle pöytäkirjan mukana.
Huoltamo-hankkeen viestintä tapahtuu Hiekanpään elämänkaarikylän nettisivuilla
www.hiekkis.com sekä sosiaalisessa mediassa facebook/hiekkis, #hiekkis linkittää
twitter
ja
instagram
viestejä
hiekkiksen
nettisivuille.
Kesäkuussa
lähetettiin
ensimmäinen Hiekkiksen uutiskirje, julkaisemista jatketaan 3-4 kertaa vuodessa.
Mediatiedote hankkeen käynnistymisestä lähetetty Pieksämäen lehteen ja Pieksämäen
Paikalliseen, joista ensimmäinen teki jutun hankkeesta ja jälkimmäisessä julkaistiin
mediatiedote.
Hiekanpään tiedotuslehti julkaistaan syksyllä 2015 ja keväällä 2016.
Mainosmateriaaleina hankkeelle tilataan esite, käyntikortit, mainoskynät, -makeiset ja
roll’up.
Hankkeen
markkinointia
varten
on
kilpailutuksen
kautta
tilattu
pieksämäkeläiseltä valokuvaaja Jone Matilaiselta 40 valokuvaa. Kuvia hyödynnetään
hankkeen markkinoinnissa ja you tube esittelyvideossa, joka toteutetaan syksyllä 2015.
Esite, käyntikortit ja Huoltamo-hankkeen esittelyvideo suunnitellaan ja toteutetaan
yhteistyössä Seutuopiston Mediapajan kanssa.
Arviointi, opinnäytetyöt: Opiskelijapari DIAKista tekee opinnäytetyön perhetyöstä,
MAMK:n opiskelija työpajatoiminnasta, kokouksen jälkeen Johanna toimitti Riitta
Vornaselle Itä-Suomen yliopistoon graduaiheita, mm. opinnollistaminen.
Lupauksia edistetään kolmessa asiantuntijaryhmässä:
1. Opiskeluhuolto, 2. Opinto-ohjaajat, 3. Oppipaja.
Huoltamo-hankkeen ja osatoteuttajan kesken pidetään tiimipalaveri kuukausittain.
Hankesparraus Hiekanpään elämänkaarikylän kehittymisestä n. kaksi kertaa keväällä
ja syksyllä.
Boryana Yankova harjoittelijana Pieksämäen kaupungilla ja Huoltamo-hankkeessa
1.4.-31.5.2015.
Syksylle 2016 suunnitteilla Digitaalinen kaupunkiseikkailu, jonka toteuttamiselle
Hiekkiksen johtoryhmä on antanut suostumuksen.
Huoltamo-hankkeen lupaukset:
1. Matalan kynnyksen palvelujen ja yhteisen opiskeluhuoltoryhmän kehittäminen
Opiskeluhuollon
asiantuntijaryhmän
kokoontumiseen
25.2.2015
kutsuttiin
Hiekanpään elämänkaarikylään keväällä 2014 nimetty yhteinen oppilashuoltoryhmä,
Pieksämäen
kaupungin
opiskeluhuollon
ohjausryhmä,
sekä
opiskeluhuoltohenkilöstö, koulun nuorisotyöntekijät ja etsivät nuorisotyöntekijät.
Tapaamisessa koottiin Hiekanpään ja Pieksämäen opiskelijoille tarjolla olevia
matalan kynnyksen palveluja, joita kertyi kaikkiaan 43.
Olemassa olevien matalan kynnyksen palveluiden määrä yllätti ohjausryhmän
jäsenet.
Anne Määttä tiedon matalan kynnyksen palveluista olevan tärkeä myös neetnuorten palveluja kartoittavan Osuma-hankkeen kannalta. Palveluverkoston osalta
on hyvä tehdä jatkotyöskentelyä yhdessä.
Yhteistyön
kehittämistä
pidettiin
hyvänä
näkökulmana,
uusien
palvelujen
synnyttämisen sijaan.
Esille nostettiin palveluista tiedottamisen merkitys ammattilaisille ja opiskelijoille.
Tuija Toivakainen
Ohjaamoa.
kertoi
Huoltamo
Huoltamo-hankkeen
liittyy
Ohjaamon
olevan
tavoin
”ajatushautomo”
elinikäiseen
kohti
oppimiseen
ja
ohjaukseen. Tällä hetkellä Suomessa on 14 aluehanketta käynnissä, joista ItäSuomessa
vain
yksi
käynnistynyt
sekä
käynnistymässä
Mikkelissä
ja
Savonlinnassa. MAMK hakee Ohjaamojen tukihanketta. Nuorisotakuuseen ja
ohjaamiseen
liittyvät
hankkeet
esittäytyvät
8.5.2015
Juvalla,
jossa
esittäytymispuheenvuoro myös Huoltamo-hankkeella.
2. Ennaltaehkäisevän perhetyön pilotointi
Huoltamo-hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan ennaltaehkäisevää perhetyötä
osana opiskeluhuoltojärjestelmää Pieksämäellä opiskelevien nuorten parhaaksi.
Perhetyön pilotointia varten hankkeella on ostopalvelurahaa 40 000€ / 2 vuotta.
Perhetyön
hankinnasta
tehdään
kilpailutus
(tarjouspyyntö,
tarjoukset,
vertailupöytäkirja) touko-elokuun 2015 aikana.
Hankintasopimus 09/2015 – 05/2016.
Perhetyössä hyödynnetään myös ammattikorkeakoulun opiskelijaresursseja. Yksi
Diakin opiskelija on ilmaissut kiinnostuksensa suorittaa harjoittelun perhetyössä.
Opiskelijapari Diakista on sitoutunut opinnäytetyön tekoon perhetyön pilotointiin
liittyen.
Pieksämäen kaupungin sisällä on ajatus sivi-sote palvelujen tarkastelusta
kokonaisuutena. Lasten ja nuorten Pieksämäki työryhmä on valinnut vuosien 20152016
painopistealueeksi
perhetyön.
Vuonna
2014
kuusitoista
Pieksämäen
kaupungin työntekijää on käynyt perhevalmentajakoulutuksen ja vuonna 2015
samaisessa koulutuksessa on 19 henkilön ryhmä. Pieksämäellä on haaveena
kehittää perheidentalo toimintaa, jossa toteutuisi mm. avointa päiväkoti toimintaa.
Perhetyö kytkeytyy myös elinikäisen oppimisen ja ohjaamisen näkökulmaan.
Perhetyön
kilpailutukseen
näkökulmia:
liittyen
paikallisuus,
alueen
esille
ja
nousi
palveluntuottajalta toivottavia
verkostojen
tuntemus,
joustavuus,
tarvelähtöisyys, intensiivisyys. Hanke toteutuu Pieksämäellä, paikallisuuden myötä
osaaminen säilyy paikkakunnalla myös hankkeen jälkeen.
3. Koulutuksen
järjestäjien
yhteinen
kurssi-
ja
opintotarjotin,
yksilöllinen
opintopolku
Yhteisen
kurssitarjottimen
kartoittamisella.
Hankkeen
työstäminen
alussa
selvisi,
on
että
lähtenyt
liikkeelle
tilanteen
Pieksämäen toisen
asteen
oppilaitoksille on luotu yhteinen kurssitarjotin Mun juttu-hankkeen aikana. Opintoohjaajien asiantuntijaryhmässä (27.3.2015) on käyty läpi aiemmin luodun tarjottimen
nykytilaa. Tapaamisessa yhteisen kurssitarjottimen haasteiksi nousivat oppilaitosten
erilaiset jaksojärjestelmät sekä opiskelijoiden liikkuminen oppilaitokselta toiselle.
Opiskelijoiden liikkumisen helpottamiseksi Huoltamo-hankkeen tiimoilta selvitettiin
maksuttoman
bussilla
kulkemisen
mahdollisuutta
ratkaisemaan
liikkumisen
vaikeutta. ELY-keskuksen linjauksen mukaan toisen asteen opiskelijoille ei voi
tarjota maksutonta julkisten liikennevälineiden käyttöä.
Ohjausryhmässä muistutettiin liikkuvuuden olleen yksi keskeinen elementti
strategisessa kumppanuussopimuksessa. Haastettiin myös kysymään nuorten
näkökulmaa, halukkuutta liikkua ja valita kursseja.
Hankkeen näkökulmasta pidetään tärkeänä tahtotilan läpikäyntiä rehtoriryhmässä.
4. Kaksi työelämälähtöistä opiskelulinjaa
Hankkeen aikana luodaan kaksi (2) toisen asteen opintolinjaa opetussuunnitelmaa
muokaten, siten että osa opinnoista suoritetaan työelämälähtöisesti Hiekanpään
alueella ja Pieksämäen yrityksissä joustavan perusopetuksen (JOPO) tavoin.
Huoltamossa
alustavia
neuvotteluja
on
käyty
ajanohjaajakoulutuksesta vastaavien opettajien,
(18.2.)
nuoriso-
ja
vapaa-
sekä lähihoitajaopiskelijoiden
näkökulmasta (20.3.) Koivurannan palvelukeskuksen johtajan kanssa.
Esedulla autoalalla kehitetään Huoltamon osatoteuttajan ja autoalan opettajan
yhteistyössä työvaltaista opiskelua.
Joustava perusopetus toteutuu 3+2 mallilla (viikossa 3 päivää opiskelua ja 2 päivää
työharjoittelussa Pieksämäen yrityksissä.) Pieksämäellä joustavaa perusopetusta
on toteutettu menestyksekkäästi 5 vuotta. Perusopetuksessa jopo-oppilaita
vuosittain n. 15-20 ikäryhmässä. Yrittäjät ovat suhtautuneet myönteisesti jopooppilaisiin ja harjoittelupaikkojen löytäminen on ollut sujuvaa.
Ammatilliselle
puolelle
kaivataan
jatko-opintomahdollisuutta
jopo-opiskeluun
tottuneille.
Kehittämiskohteena esille nousi, että Jopo-opiskelijoista puuttuu seurantatieto, jota
voisi tarjota opinnäytetyön, gradun tai oppimistehtävän aiheeksi.
Nuorisotakuun strategiana kannustava oppiminen. Nuoria haastateltaessa he ovat
toivoneet tekemällä oppimista. Nuoret kertovat oppivansa parhaiten ja haluavat
opiskella tekemällä.
Sukupuolinäkökulmasta on hyvä, että tarjolla on vaihtoehtoisia opintolinjoja nais- ja
miesvaltaisilla aloilla. Huoltamo-hankkeessa on suunniteltu työelämälähtöisen
opintolinjan kokeilua yhteistyössä seurakuntaopiston kanssa, mm. lähihoitajalinjalla
yhteistyössä Hiekanpään alueen palvelukotien kanssa, sekä Esedulla autopuolen ja
paikallisten yritysten yhteistyönä.
Työpaikkoja toivotaan mukaan yhteistyöhön.
Työnantajien näkökulmasta kaivataan kannustusta työssäoppimisen toteuttamiseen,
mm. korvausta ohjauksesta aiheutuviin työkuluihin.
Nostettiin esille Hiekanpään elämänkaarikylän win-win ajattelumalli, jossa ei
välttämättä raha vaihda omistajaa vaan tehdään molempia osapuolia hyödyttävää
yhteistyötä. Keskusteltiin myös rakenteesta, jonka avulla yrittäjät kohtaavat
opiskelijoita. Opiskelijat ovat ohjausta tarvitsevia oppijoita, ei valmiita työntekijöitä.
Seurakuntaopiston ja Vaalijalan yhteistyönä on toteutettu Moppe-hanke, jossa
lähihoitajaopintolinjan viimeinen vuosi toteutettu oppisopimuksella Vaalijalassa,
edellytyksenä 18-vuoden ikä. Ideoita työelämänlähtöiseen opintolinjaan voi löytyä
Pohjois-Savon ammattiopistosta, jossa myös kehitetään työvaltaista opiskelua.
5. Avoimen oppimisen JEES-tukipiste
Pieksämäen seudun Liikunta ry:n ja Esedun oppilaitosyhteistyö on alkanut
PS Liikunnan edellisen hankkeen aikana.
Huoltamo-hankkeen hanketyöntekijä Sanna Korhosen työajasta 18-tuntia viikossa
kohdennettu Esedulle avoimen oppimisen jees-tukipisteeseen, jossa toimii rästipaja,
järjestetään tukitunteja. Sannan ja autoalan opettajan yhteistyönä toteutetaan
laajennetun työssäoppimisen (2+3) mallia. Sanna toimii oppilaitoksessa ”coachina”
opiskelijavalmentajana.
Viikkotasolla toiminnassa on mukana noin 20 nuorta ja kaikkiaan yli 30 useammin
kuin kerran käyneitä. Avoimen oppimisen tukipisteen tuen avulla 4 opiskelijaa on
valmistumassa keväällä.
Keskustelussa nousi esille, että Avoimen oppimisen tukipisteen tuki on tosi tärkeä
Esedulla.
Jopo-opintojen
jatkoksi
tuotetut
erilaiset,
yksittäiselle
opiskelijalle
räätälöidyt oppimispolut ovat mahdollistaneet kolmen opiskelijan valmistumisen,
joiden valmistuminen ei olisi mahdollistunut ilman tukea.
6. Työpajatoiminnan opinnollistaminen
Työpajatoiminnan opinnollistaminen toteutuu osatoteuttaja Pieksämäen seudun
liikunta ry:n nuorten työpajalla. Opinnollistamisen keskiössä on aikaisemmin opitun
tunnistaminen ja tunnustaminen vrt. henkilökohtaistaminen. Työpajalla ryhdytään
kesän jälkeen vertauttamaan, millaisia tutkinnon osia tai osasia siellä pystyy
suorittamaan. Opinnollistamisen myös aloitetaan systemaattinen dokumentointi siitä
mitä nuori tekee ja oppii pajalla. Opinnollistamisprosessi toteutuu tiiviissä
yhteistyössä verkostojen kanssa.
Keskustelussa esille nousi kysymys tuleeko opiskelijan työpajalle ohjautumiseen
ajallista viivettä. Selvisi, että ajoittain ehtii tulla muutamien kuukausienkin väliaika
koulunkeskeytymisen ja pajalle tulon välille. Ohjauskäytänteissä on tehostamisen
mahdollisuus.
7. Työvaltaisen oppimispolun mallintaminen
Työvaltaisen oppimispolun mallintaminen mahdollistaa erilaisten oppimispolkujen
rakentamisen opintojen loppuun saattamiseksi. Tavoite toteutuu sekä Huoltamon
että osatoteuttaja Pieksämäen seudun liikunta ry:n toimesta. Työvaltaisen
oppimispolun näkökulmasta on käyty neuvotteluja TE-toimiston sekä El-Contact
yrityksen kanssa. Yhteistyöstä keskustellaan myös Pieksämäen Yrittäjät ry:n
kanssa. Työelämälähtöisyys tai työvaltainen oppimispolku voisi olla myös
tutkimuksen aihe, esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston opiskelijalle.
Keskustelussa nousi esille vuorovaikutuksen tärkeys. Esedun kanssa suunnitteilla
Yrittäjä malli -hanke Hiekkikseen liittyen.
Pieksämäen kaupungin tavoitteena luoda 1000 uutta työpaikkaa 2024 mennessä.
Hiekkisen taustalla ajatus elinvoimaisuudesta.
Pieksämäen toimijoista yhteistyöhön mukaan voisi kutsua Pieksämäen yrittäjien
lisäksi, Jäppilän yrittäjät, Yrittäjänaiset, Kauppakamari, Nuorkauppakamari. Edellä
mainitut ovat yhdistystoimintaa, jotka voivat toimia viestin välittäjinä yhdistykseen
kuuluville yrityksille ja esimerkiksi suositella yhteistyötä.
Yrittäjien näkökulmasta nousi esille korvaus yrittäjälle ohjauksesta ja siihen
liittyvästä työstä.
Huomioitavana asiana nousi esille myös nuorten toimeentuloturva, millä nuori tulee
toimeen, opintojen ja pätkätöiden ym. välissä ”surffatessa”.
Epäkohdat, kuten leimautuminen ja tukien menettäminen on tärkeää huomioida
kannustaessa työttömiä nuoria opintojen pariin.
Nuorisotakuun myötä havaittu nuoren olevan kiinnostunut, millaisia keinoja hänellä
on tulla toimeen? Toimeentuloon liittyvien lukkojen poistamisen jälkeen on helpompi
päästä asiaan.
8. Hankkeen kustannusseuranta
Johanna esitteli hankkeen rahoituksen ja kustannusseurannan.
Kokonaisrahoitus 463 928 €
•ESR:n ja valtion rahoitus 334 872 €
•Pieksämäen kaupungin rahoitusosuus 67 198 €
•Esedun rahoitusosuus 24 518 €
•Pieksämäen Seudun Liikunta ry:n omarahoitus 2000 €
•Seurakuntaopiston rahoitusosuus 10 000 €
•+ erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset, joihin ei makseta tukea.
Kuluja on alkuvuodesta kertynyt lähinnä palkkojen ja flat raten osalta, yhteensä
palkkakustannuksia 39 487, 21€ ja flat rate 3 898, 38€.
Ohjausryhmä hyväksyi kustannusseurannan.
9. Muut asiat
Helena Ahonen kertoi, että toisen asteen oppilaitoksiin on tulossa kesälukukausi.
Kehityspäällikkö Tuija Toivakainen Etelä-Savon ELY-keskuksesta sanoi, että
Huoltamo-hanke on osa eteläsavolaista ELO-verkostoa. Elinikäinen oppiminen ja
nuorisotakuu Etelä-Savossa nettisivuilla: https://peda.net/hankkeet/eejn välitetään
tietoa ohjauksesta ja nuorisotakuusta.
10. Seuraavien kokousten ajankohdat
Keskiviikko 16.12.2015, torstai 12.5.2016 ja torstai 6.10.2015 klo 13-15.
Kokouspaikat vahvistetaan myöhemmin.
11. Kokouksen päättäminen.
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.57.
Pieksämäellä 8.6.2015
Helena Ahonen
Ria Juhanpelto
Puheenjohtaja
Sihteeri