1. No category

TIIVISTELMÄ
TURUN YLIOPISTO
Hoitotieteen laitos
REPO, HANNA: Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden kulttuurinen kompetenssi ja
etniset asenteet
Pro gradu -tutkielma, 86 sivua, 11 liitesivua
Hoitotiede
Maaliskuu 2015
Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Tästä
huolimatta suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu pitkälti kulttuuriltaan
yhdenmukaista väestöä varten. Monikulttuurinen hoitotyö on yksi osaamisalueista, joka
valmistuvan opiskelijan tulee hallita. Sairaanhoitajien tulee olla kulttuurisesti kompetentteja
voidakseen hoitaa laadukkaasti eri kulttuuritaustaisia potilaita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli
kuvata valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden kulttuurista kompetenssia, etnisiä asenteita sekä
niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi kartoitettiin, kuuluiko monikulttuurisen hoitotyön opetus
vastaajien koulutukseen.
Kyseessä oli kuvaileva korrelatiivinen tutkimusasetelma. Aineisto kerättiin neljästä eri
ammattikorkeakoulusta (n=295 opiskelijaa, vastausprosentti 90%) Etelä-Suomen alueelta käyttäen
kansainvälistä, strukturoitua (kulttuurinen kompetenssi) sekä puolistrukturoitua mittaria (etniset
asenteet). Mahdollisia kulttuurisen kompetenssin tasoja oli neljä; osaamattomuus, tietoisuus,
varmuus ja kompetenssi. Etnisten asenteiden osalta selvitettiin opiskelijoiden halukkuutta hoitaa
suomenruotsalaisia, romaneja sekä venäläis- ja somalialaistaustaisia potilaita. Aineisto analysoitiin
tilastollisin menetelmin ja avoin kysymys induktiivisella sisällönanalyysilla.
Suurin osa vastaajista oli kulttuurisesti tietoisella tasolla (74 %), loppujen ollessa kulttuurisesti
varmalla tasolla (26%). Valtaosa vastaajista (86%) oli opiskellut monikulttuurista hoitotyötä jossain
muodossa koulutuksen aikana. Etniset asenteet olivat kokonaisuudessaan enemmän positiiviset kuin
negatiiviset. Eettisesti orientoituneilla opiskelijoilla oli merkittävästi positiivisemmat asenteet
kaikkia etnisiä ryhmiä kohtaan. Kulttuurisen kompetenssin ja etnisten asenteiden summamuuttujien
välillä havaittiin positiivinen korrelaatio (r=332). Vastaajat, jotka puhuivat vähintään yhtä vierasta
kieltä, olivat olleet vaihto-opiskelijoina ja kohtasivat vieraita kulttuureita päivittäin vapaa-ajallaan
ja työssään saivat merkittävästi korkeammat pisteet sekä kulttuurisesta kompetenssista että etnisistä
asenteista. Lisäksi muualla kuin Suomessa syntyneet vastaajat saivat korkeammat pisteet
kulttuurisesta kompetenssista.
Kulttuurisen kompetenssin taso oli matalahko huolimatta siitä, että suurin osa vastaajista oli
opiskellut monikulttuurista hoitotyötä. Opetusmenetelmät ja –sisällöt vaihtelivat paljon ja jatkossa
onkin syytä tutkia opetusmenetelmien vaikuttavuutta. Hoitotyön koulutuksen tulisi tarjota kaikille
opiskelijoille mahdollisuuksia olla tekemisissä eri kulttuurien edustajien kanssa sekä
mahdollisuuksia parantaa kielitaitoa. Opiskelijoiden eettisen ajattelun edistäminen saattaa luoda
positiivisempia asenteita eri kulttuureita kohtaan sekä parantaa opiskelijoiden kulttuurista
kompetenssia.
Avainsanat: kulttuurinen kompetenssi, etniset asenteet, hoitotyön koulutus