1. No category

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNINTELMA
AJALLE 1.1.2015-31.12.2017
YRITYS: KEMIJÄRVEN KAUPUNKI
Työpaikka
Osoite: Hallituskatu 4, 98100 KEMIJÄRVI
Puhelin: 020 690 810, Palvelupiste Sortteeri
Faksi: 016 815 568
Sähköposti: etunimi.sukunimi@kemijarvi.fi
Toimiala: Julkinen yleishallinto
Toimialanumero: 84110
Y – tunnus: 0191717-9
Tilikausi: Kalenterivuosi
Tapaturmavakuutusyhtiö: IF-vahinkovakuutusyhtiö
Eläkevakuutusyhtiö: Kuntien eläkevakuutus
Yrityksen johtaja: Atte Rantanen
Puhelin: 040 726 6601
Sähköposti: atte.rantanen@kemijarvi.fi
Työterveyshuollon yhteyshenkilö yrityksessä: Paula Alatalo
Puhelin: 040 354 6661
Sähköposti: paula.alatalo@kemijarvi.fi
TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUNTUOTTAJA: TYÖTERVEYS LAPPONIA
Osoite: PL 14, 98101 Kemijärvi
Puhelin: 040 739 5073
Faksi: 016-815569
Sähköposti: etunimi.sukunimi@kemijarvi.fi
Aukioloajat: Ma-to 8.00-16.00, pe 8.00-15.00
Työterveyshuollon yhteyshenkilö (asiakkuuden hoitaja) ja varahenkilö
(kaikki ammattiryhmät): Leila Kujala
Puhelin: 040 739 5073
Sähköposti: leila.kujala@kemijarvi.fi
Työterveyslääkäri: Anne Poropudas
Työterveyshoitajat: Maisa Poikela, Sari Soppela, Tuija Huossa-Kunnari, Tuula Valkola
Työfysioterapeutti: Päivi Haverinen
Työpsykologi: Hankitaan ostopalveluna
Potilasasiamies: Merikratos Sosiaalipalvelut Oy/Terttu Stöckell
Osoite: Veitikantie 2, 96100 Rovaniemi
Puhelin: 010 830 5104
1
TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ
Työsuojelutoimikunta
kyllä
Työsuojelupäällikkö
Antero Myllykangas
Puhelin: 0400 188 993
Sähköposti: antero.myllykangas@kemijarvi.fi
Henkilöstöpäällikkö
Paula Alatalo
Puhelin: 040 354 6661
Sähköposti: paula.alatalo@kemijarvi.fi
Toimihenkilöasemassa olevien työsuojeluvaltuutettu
Hannu Soppela
Puhelin: 0400 298 038
Sähköposti: hannu.soppela@kemijarvi.fi
Toimihenkilöasemassa olevien 1. varavaltuutettu
Marita Junno
Puhelin 0400 693 299
Sähköposti: marita.junno@kemijarvi.fi
Toimihenkilöasemassa olevien 2. varavaltuutettu
Maritta Tapio
Puhelin: 040 716 5603
maritta.tapio@kemijarvi.fi
Työntekijäasemassa olevien työsuojeluvaltuutettu
Mirja Onkamo
Puhelin: 040 775 2883
Sähköposti: mirja.onkamo@kemijarvi.fi
Työntekijäasemassa olevien 1. varavaltuutettu
Sinikka Maijala
Puhelin: 040 845 4166
Sähköposti: sinikka.maijala@kemijarvi.fi
Työntekijäasemassa olevien 2. varavaltuutettu
Jarmo Hannula
Puhelin: 040 564 9209
Sähköposti: jarmo.hannula@kemijarvi.fi
Työntekijäasemassa olevien työsuojeluvaltuutettu
Päivi Perälä
Puhelin: 0400 382 176
Sähköposti: paivi.perala@kemijarvi.fi
Työntekijäasemassa olevien 1. varavaltuutettu
Päivi Räisänen
Puhelin: 040 840 9081
Sähköposti: paivi.raisanen@kemijarvi.fi
Työntekijäasemassa olevien 2. varavaltuutettu
Saila Kumpula
Puhelin: 040 552 4847
Sähköposti: saila.kumpula@kemijarvi.fi
2
Lisäjäsenet:
Toimihenkilöasemassa olevien 1. lisäjäsen
Mari Tervola
Puhelin: 040 764 6150
Sähköposti: mari.tervola@kemijarvi.fi
Toimihenkilöasemassa olevien varajäsen
Tuula Narkilahti
Puhelin: 050 337 0395
Sähköposti: tuula.narkilahti@lao.fi?
Työntekijäasemassa olevien 2. lisäjäsen
Leena Tohmola
Puhelin: 0400 914 441
Sähköposti: leena.tohmola@kemijarvi.fi
Työntekijäasemassa olevien varajäsen
Katariina Kiviniemi
Puhelin: 040 510 5829
Sähköposti: katariina.kiviniemi@kemijarvi.fi
Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa
työsuojelutoimikunnan kokouksiin
kyllä
Työsuojelun toimintaohjelma
kyllä, liitteenä 1
YRITYKSEN TOIMINNAN JA HENKILÖSTÖN KUVAUS
Yrityksen perustehtävä, toiminnan yleiskuvaus:
Hallinto-osasto tuottaa Kemijärven kaupungin keskeiset hallinto- ja tukipalvelut sekä vastaa hallinnon
sujuvuudesta ja lainmukaisuudesta.
Sosiaali- ja terveysosasto huolehtii sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta
kemijärveläisille ja ulkokuntalaisille.
Sivistysosasto huolehtii kunnallisten opetus-, kasvatus-, vapaa-ajan sekä ruokapalveluiden tuottamisesta ja
hallinnoinnista.
Tekninen osasto tuottaa tekniset elämisen edellytykset kuntalaisille. Osasto huolehtii kaupungin kiinteistöistä ja
yritystiloista, liikenneväylistä ja muista yhteisistä alueista, vesihuollosta, maankäytöstä sekä asuntoasioiden
viranomaistoiminnasta. Lisäksi teknisen osaston vastuulle kuuluu pelastustoimen palveluiden järjestäminen.
Henkilöstön lukumäärä toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja henkilöstörakenne:
Kemijärven kaupungilla on 831 työntekijää (31.12.2014), joista 607 toistaiseksi voimassa olevassa ja 224
määräaikaisessa palvelussuhteessa. Asukkaita kaupungissa oli päättyneen vuoden lopussa 7882, mikä
tarkoittaa noin 13 asukasta jokaista kaupungin vakinaiseen henkilökuntaan kuuluvaa kohden. Toistaiseksi
voimassa olevassa palvelussuhteessa henkilöstöstä oli 73% työntekijöistä. Kemijärvellä vakinaisen henkilöstön
määrä suhteessa koko henkilöstön määrään on pienempi kuin koko kunta-alalla.
Noin puolet henkilöstöstä (49,6%) työskentelee sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sivistyspalveluissa työskentelee
37,4%, teknisen osaston 9% ja hallinto-osaston 4% henkilöstöstä.
Vuoden 2014 lopussa kunnan henkilöstöstä 691 työskenteli kokoaikatyössä. Osa-aikaisia oli 140, mukaan
lukien sivutoimiset palvelussuhteet. Osa-aikaisista osa-aikaeläkkeellä oli 33 (23,6%). Muilla osa-aikaisuuksilla,
kuten osittaisella hoitovapaalla, oppisopimuskoulutuksessa tai työllistämistuella oli 6% henkilöstöstä.
3
Sivutoimisia työntekijöitä oli 6% henkilöstöstä.
Kemijärven kaupungin henkilöstöstä naisia oli 79,4% ja miehiä 20,6%. Suurimman ikäryhmän henkilöstöstä
muodostavat 50-59-vuotiaat, joiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä on 42,2%.Yli 60-vuotiaiden osuus on
kasvanut 24,1%:iin henkilöstöstä.
Kevan ennusteen mukaan kaupungin eläkepoistuma on 5,4% koko henkilöstömäärästä. Vuosina 2015-2018
eläkepoistuma tulee olemaan yhteensä 183 henkilöä, jolloin vuosittain kaupungin henkilöstöstä 4-5,5% jää
vanhuuseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 62 vuotta.
Työterveyshuollon toiminnan yleiskuvaus ja tarvittava yhteistyö yrityksen kanssa:
Työterveyshuollon tarkoituksena on tehdä oma osuutensa, jotta työympäristö ja –yhteisö olisi terveellinen ja
turvallinen ja sairaspoissaolot hallinnassa.
Yksilötasolla tehtävänä on työhön liittyvien sairauksien varhainen havaitseminen, niiden ennaltaehkäisy ja niihin
varhainen puuttuminen sekä yksilöön että työhön kohdistuvin toimenpitein.
Työterveyshuolto tukee työntekijän työ- ja toimintakykyä sekä terveyttä työuran kaikissa vaiheissa.
Työnantaja odottaa työterveyshuollon henkilöstön jalkautumista, näkyvyyttä työpaikalla.
Työsuojelua koskevissa asioissa toimitaan kaupungin yhteisten, toimintasuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden
mukaisesti.
Yrityksen toiminnan ja henkilöstörakenteen muutokset toimintasuunnitelmakaudella ja muutoksiin
liittyvät työhyvinvointihaasteet:
Toimintasuunnitelmaa laadittaessa kaupunkiorganisaatiossa on meneillään palvelurakenne- ja
organisaatiouudistus. Samaan aikaan ennakoitavissa on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestelmän muutos. Palvelurakenneuudistuksen myötä muutoksia tapahtuu paljon työn paradigmassa,
organisaatiossa ja toimenkuvissa, erityisesti taloudessa. Muutos vaikuttaa yksilötasolla ja yhteisötasolla.
Työterveyshuolto osallistuu näihin haasteisiin vastaamisessa:
Työterveyshuolto yhteistyössä organisaation kanssa pyrkii tukemaan muutoksessa positiivista, mahdollisuuksia
korostavaa näkökulmaa, joka varmistetaan hyvällä tiedonkululla, työntekijöiden osallisuudesta huolehtimisella
ja selkeillä yhteisillä toimintatavoilla.
Tarjotaan tukea yksittäisille työntekijöille ja työyhteisöille viestimällä/yhteydenpidolla/kanssakulkemalla.
Kohderyhmät
Altisteet ja kuormitustekijät työpaikalla
Hallinto-osasto
Toimistotyöntekijät, asiantuntijatehtävissä toimivat,
lähetti
Tapaturman vaara
Näyttöpäätetyö
Istumatyö
Psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus
Matkatyö
Fyysinen työympäristö:
Sisäilmaongelmat, arkistopöly
Liikennevaara
Vähäinen toimistotyöntekijöillä, mahdollinen
työmatkoja tekevillä
Väkivalta- ja uhkatilanteet: Sortteeri
Muut kuormitustekijät
Ikärakenne, rakennemuutos
Raskaana olevat työntekijät: Orgaaniset liuottimet,
solusalpaajat, syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat
aineet, ionisoiva säteily, tarttuvat taudit mm.
toksoplasmoosi, listerioosi, vihurirokki, herpes,
4
vesirokko, B- ja C-hepatiitti, sytomegalovirus,
HIV-tartunta. EU-direktiivi 92/85/ETY: ei suositella
yötyötä, jos työnteon havaitaan vaarantavan
työntekijän terveyden ja turvallisuuden.
Sosiaali- ja terveysosasto
Hammashoitohenkilöstö
Laboratoriohenkilöstö
Terveystarkastajat
Röntgen-henkilökunta
Vanhuspalveluiden ja Sairaala Lapponian
hoitohenkilöstö
Vammaispalveluiden työntekijät
Sosiaalityö, perhetyö
Perhe- ja mielenterveyspoliklinikan työntekijät
Hallinto- ja muut toimistotyöntekijät
Tapaturmavaara
Muu kuormitustekijä
Kemikaalit (muovit-akrylaattimuovijauhe + pesu- ja
puhdistusaineet ja luonnonkumi), säteily, melu, tärinä,
biologiset altisteet (bakteerit, virukset, sienet) fyysinen
kuormitus (istumatyö ja etukumaratyöskentely,
kiertoliike) ja väkivallan uhka. B-hepatiitti- A- ja
B-rokotussarja
Kemikaalit, biologiset altisteet (bakteerit, virukset,
sienet), B-hepatiitti- A- ja B-rokotussarja
Biologiset altisteet (bakteerit, virukset, sienet), melu,
fyysinen kuormitus ja tapaturmanvaara, B-hepatiitti- Aja B-rokotussarja
Ionisoiva säteily, biologiset altisteet ja fyysinen
kuormitus, B-hepatiitti- A- ja B-rokotussarja
Väkivallan uhka, biologiset altisteet (bakteerit,
virukset, sienet), yö- ja vuorotyö, yksintyöskentely,
fyysinen ja psyykkinen kuormitus, pesu- ja
desinfektioaineet, passiivinen tupakointi, B-hepatiittiA- ja B-rokotussarja
Väkivallan uhka, biologiset altisteet (bakteerit,
virukset, sienet), yö- ja vuorotyö, yksintyöskentely,
fyysinen ja psyykkinen kuormitus, pesu- ja
desinfektioaineet, melu, tärinä, metallipöly, puupöly,
kangaspöly, liuotinaineet, tapaturmariski, B-hepatiittiA- ja B-rokotussarja
Väkivallan uhka, biologiset altisteet (bakteerit,
virukset, sienet, eläinepiteeli), fyysinen ja henkinen
kuormitus, passiivinen tupakointi, B-hepatiitti- A- ja
B-rokotussarja
Psyykkinen kuormitus, väkivallan uhka, biologiset
altisteet (bakteerit, virukset, sienet, eläinepiteeli),
fyysinen ja henkinen kuormitus, passiivinen tupakointi,
B-hepatiitti- A- ja B-rokotussarja
Fyysinen ja psyykkinen kuormitus, istuma- ja
näyttöpäätetyö
Ilmeinen (neulanpistot, veri- ja eriteteitse tarttuvat
taudit, väkivallan uhka)
Työyhteisöt tekevät riskikartoituksia, joita
työsuojelutoimikunta koordinoi.
Väkivalta- ja uhkatilanteet: On, jälkihoito perhe- ja
mielenterveysklikinkalla
Läheltä piti–tilanteiden ja tapaturmien kirjaus
HaiPro-järjestelmään. Tilanteet ja tapaturmat käydään
työyksiköissä läpi esimiesten johdolla. Työtapaturmien
sattuessa toimitaan kaupungin ohjeistuksen mukaan.
Ikärakenne, rakennemuutos,
Raskaana olevat työntekijät: Orgaaniset liuottimet,
solusalpaajat, syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat
aineet, ionisoiva säteily, tarttuvat taudit mm.
toksoplasmoosi, listerioosi, vihurirokki, herpes,
vesirokko, B- ja C-hepatiitti, sytomegalovirus,
HIV-tartunta. EU-direktiivi 92/85/ETY: ei suositella
yötyötä, jos työnteon havaitaan vaarantavan
työntekijän terveyden ja turvallisuuden.
Sivistysosasto
5
Musiikinopettajat
Melu, jauhopöly, mausteet, fyysinen kuormitus
(seisomatyö, toistotyö, nostot, käsillä tehtävä työ),
salmonellanäyte alkutarkastuksessa ja sen jälkeen
tarvittaessa
Melu, fyysinen ja psyykkinen kuormittuminen,
uhkaavat tilanteet, biologiset altisteet
Melu, yksipuoliset staattiset työasennot
Uimahallityöntekijät
Melu, kemikaalit, ergonominen kuormitus
Kirjastotyöntekijät
Näyttöpäätetyö, paperipöly (vanhat kirjat)
Toimistotyöntekijät
Ergonominen kuormitus, staattinen työasento
Nuorisotyöntekijät
Autonkuljettaja
Väkivallan uhka, biologiset altisteet (bakteerit,
virukset, sienet, eläinepiteeli), fyysinen ja henkinen
kuormitus, passiivinen tupakointi, B-hepatiitti- A- ja
B-rokotussarja
Liikenneterveysvaatimukset
Opettajat, kuraattori ja koulunkäynninohjaajat
Psyykkinen ja fyysinen kuormitus, uhkaavat tilanteet
Tapaturmavaara
Tapaturman vaara: Ilmeinen (tekniset työt,
ruokapalvelu, kotitaloustunnit, osa kansalaisopiston
kursseista)
Työyhteisöt tekevät riskikartoituksia, joita
työsuojelutoimikunta koordinoi. Väkivalta- ja
uhkatilanteet: on, jälkihoito perhe- ja
mielenterveysklinikalla.
Läheltä piti–tilanteiden ja tapaturmien kirjaus
HaiPro-järjestelmään. Tilanteet ja tapaturmat käydään
työyksiköissä läpi esimiehen johdolla. Työtapaturmien
sattuessa toimitaan kaupungin ohjeistuksen mukaan.
Koulujen vuosittain päivitettävissä
turvallisuussuunnitelmissa ennakoidaan vaaroja ja
uhkia
Ikä, rakennemuutos
Raskaana olevat työntekijät: Orgaaniset liuottimet,
solusalpaajat, syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat
aineet, ionisoiva säteily, tarttuvat taudit mm.
toksoplasmoosi, listerioosi, vihurirokki, herpes,
vesirokko, B- ja C-hepatiitti, sytomegalovirus,
HIV-tartunta. EU-direktiivi 92/85/ETY: ei suositella
yötyötä, jos työnteon havaitaan vaarantavan
työntekijän terveyden ja turvallisuuden.
Keittiötyöntekijät
Varhaiskasvatuksen henkilöstö
Muu kuormitustekijä
Tekninen osasto
Rakennuspankin työntekijät, työnjohto
Laitoshuoltajat
Kiinteistötyöntekijät
Säätölaiteasentaja
Laitosmiehet, putkiasentajat, etumies
Koneenkuljettajat
Ulkoalueen työntekijät
Melu, liuotinaineet, puu- ja hiekkapöly, homesienet,
PAH-yhdisteet, kylmätyö, työn fyysinen kuormitus
Pesu- ja puhdistusaineet, homesienet, pöly, fyysinen
kuormitus, melu, biologiset altisteet ja
B-hepatiitti- A- ja B-rokotussarja
Melu, pöly, kloori, PAH-yhdisteet, kylmätyö, bakteerit,
virukset, yötyö, väkivallan uhka ja B-hepatiitti- A- ja
B-rokotussarja
Melu, pölyt, kylmätyö, puhdistusaineet, liuotinaineet,
öljyt
Melu, lipeä, ferrosulfaatti, biologiset altisteet, fyysinen
ja henkinen kuormitus, passiivinen tupakointi,
Hepatiitti (A- ja B-rokotussarja), polymeeripölyt,
kylmätyö, yksintyöskentely, salmonellanäyte vuosittain
Melu, fyysinen kuormitus, tärinä, yötyö, öljyt,
jätevesipuhdistamon lietesäiliön tyhjentäminen,
liuotinaineet, tiesuola, liikenneterveysvaatimukset
Melu, pöly, kylmätyö, fyysinen kuormitus, pakokaasut,
ja tiesuola
6
Näyttöpääte- ja istumatyö, psyykkinen ja sosiaalinen
kuormitus
Vähäinen, ilmeinen; vaihdellen eri yksiköissä
Väkivalta- ja uhkatilanteet: On, jälkihoito päihde- ja
mielenterveysklinikalla
Läheltä piti–tilanteiden ja tapaturmien kirjaus
HaiPro-järjestelmään. Tilanteet ja tapaturmat käydään
läpi työyksiköissä esimiehen johdolla. Työtapaturmien
sattuessa toimitaan kaupungin ohjeistuksen mukaan
Ikärakenne, rakennemuutos
Raskaana olevat työntekijät: Orgaaniset liuottimet,
solusalpaajat, syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat
aineet, ionisoiva säteily, tarttuvat taudit mm.
toksoplasmoosi, listerioosi, vihurirokki, herpes,
vesirokko, B- ja C-hepatiitti, sytomegalovirus,
HIV-tartunta. EU-direktiivi 92/85/ETY: ei suositella
yötyötä, jos työnteon havaitaan vaarantavan
työntekijän terveyden ja turvallisuuden.
Toimistotyöntekijät
Tapaturmavaara
Muut kuormitustekijät
YRITYKSEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLTOTOIMINNALLE
Tarpeiden kuvaus:
1. Palveluiden riittävyys ja tavoitettavuus (mm. työterveyslääkäri, psykologipalvelut)
2. Riittävä ja selkeä tiedottaminen, mm. sairausvastaanotto
3. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tuki, ennaltaehkäisevä työote
4. Ikäjohtaminen
5. Säännölliset terveystarkastukset
6. Työpaikkatason toiminta, jalkautuminen työpaikoille
7. Palvelurakenne- ja organisaatiomuutostilanteessa tarvittava tuki
YRITYKSEN TYÖTERVEYSTOIMINNAN TAVOITTEET
Toimintasuunnitelmakauden
keskeiset tavoitteet
kiireellisyysjärjestyksessä
Toimenpiteet
Toteutunut
Pvm
1. Varhainen työkykyongelmiin
puuttuminen
Varmistetaan riittävä resursointi työterveyshuollossa ja
yhteiset toimintatavat, selkeä tehtäväjako esimiesten,
henkilöstöhallinnon ja työsuojelun kanssa, prosessien
omaksuminen ja käytäntöön istuttaminen.
Elinvoimaa työhyvinvoinnilla (ELVI) – toimintamallin
noudattaminen
Säännölliset tarkastukset
2. Muutostuki
TANO yksilökontakteissa, mahd. työpsykologin käyttö
Ryhmä-TANO/työpsykologi
3. Työyhteisöjen toiminnan tuki
Tiivistetään yhteistyötä työnantajan ja työterveyshuollon
välillä järjestämällä vuosittain säännölliset
toimialakohtaiset yhteistyöpalaverit
Yhteistyöryhmän kokoaminen (tt-huolto, työsuojelu,
henkilöstöhallinto). Puolivuosittaiset seuranta- ja
arviointitapaamiset koko kaupungin henkilöstön
näkökulmasta tavoitteena kehittää
asiakaspalveluprosessia ja arvioida/suunnata toiminnan
7
tavoitteiden toteutumista.
4. Yksilön työhyvinvoinnin ja
terveyden edistäminen
Työhöntulotarkastukset tehdään koko henkilöstölle.
Terveystarkastukset toteutetaan toimintasuunnitelman
mukaan.
Sairauksien ja työkykyyn vaikuttavien tekijöiden
varhainen tunnistaminen ja hoito; sairausvastaanotolla,
lääkärin vastaanotto, terveystarkastukset
Varhaisen tuen mallin mukainen toiminta (ELVI)
5. Työolosuhteiden parantaminen
Riskien arvioinnin vakiinnuttaminen työyhteisöihin.
Terveellisen ja turvallisen työympäristön varmistaminen.
Työterveyshuollon työpaikkaselvitysten pohjalta
annettujen suositusten toimeenpanon seuranta
vähintään vuosittain toimialakohtaisissa
yhteistyötapaamisissa.
Ryhmämuotoisen toiminnan kautta työolojen
parantaminen mm. ergonomia-asioissa
Säännöllinen, toiminnan arviointia/seurantaa palveleva
raportointi organisaatiolle.
6. Työterveyshuollon ja
perusterveydenhuollon toimintojen
selkeä rajanveto
Säännölliset yhteistyöpalaverit perusterveydenhuollon
toimijoiden kanssa
KORVAUSLUOKKA I
( terveyttä, työ- ja toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta sekä
työhön paluun tuki)
TYÖPAIKKATASON TOIMINTA
TYÖPAIKKASELVITYKSET
Toimenpiteet toimintasuunnitelmakaudella
Perustyöpaikkaselvitykset ja muut
työpaikkaselvitykset esim.
ergonomiset selvityskäynnit
Tavoitteena yhdessä työyhteisön, työsuojeluhenkilöstön
ja työterveyshuollon kanssa työolojen ja työmenetelmien
turvallisuuden ja terveysvaikutusten arvioiminen ja
seuraaminen uusiin työpaikkoihin,
remontin/työolosuhteiden muutosten jälkeen tai tarpeen
mukaan noin 3-5 vuoden välein. Muut
työpaikkaselvitystoimenpiteet, mm. ergonomiset
selvitykset, tekee työfysioterapeutti.
Työnantajan riskienarviointi on ollut
käytössä työpaikkaselvitystä
tehtäessä (VnA 708/2013, 6§)
kyllä ei Tarvittaessa tehdään muita kohdennettuja
työpaikkaselvityksiä esim. riskien arvioinnin pohjalta
nousseiden tarpeiden perusteella. Työpaikkaselvitykset
sovitaan aina esimiehen kanssa.
Työpaikkaselvitykset on toteutettu seuraavasti (osa
ilmoitettu):
- Teknisen puolen sosiaalitilat/tehty 11.12.2012
- Jätevesipuhdistamo/tehty 28.4.2010
- Työkonemittaukset/tehty 25.8.2010
- Uimahalli/ tehty 26.5.2011
- Ammattiopisto: Kone- ja metallipuoli/tehty 25.3.2014,
luonnonvara-/metsäpuoli/tehty 30.4.2014, hotelli- ja
ravintolapuoli/tehty 4.11.2013, asuntola/tehty 19.5.2010.
- Jyvälänpuiston päiväkoti/tehty 6.8.2014
- Kallaanvaaran päiväkoti/tehty 6.8.2014
8
- Lapponia, osasto 1/tehty 5.11.2014
- Isokylän koulu/tehty 23.3.2015, 25.3.2015, 7.4.2015
- Neuvola/tehty 10.11.2014
Muiden yksiköiden osalta toteutuneet selvitysajankohdat
toimitetaan henkilöstöhallintoon tiedoksi syksyn aikana,
samoin suunnitelmat työpaikkaselvitysten
toteuttamiseksi. Tiedossa ovat jo seuraavat tulevat
selvitykset:
- Särkelän koulu sekä päiväkoti/syksyn 2015 aikana
- Tekstinkäsittelijöiden työtilat/lokakuussa 2015
- Teknisen puolen sosiaalitilat ja jätevesipuhdistamo
/sovitaan lokakuussa 2015
Kelan tiedotteen mukaan työpaikkakäynnit tulee olla
toteutettuna kaikkiin yksiköihin vuoden 2016 loppuun
mennessä. Työterveyshuolto laatii yhdessä esimiesten
kanssa suunnitelman em. toteuttamiseksi.
TIETOJEN ANTAMINEN,
NEUVONTA JA OHJAUS
Toimenpiteet toimintasuunnitelmakaudella
Toimenpide-ehdotukset
Työterveyshuolto antaa työnantajalle
työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten perusteella
toimenpide-ehdotuksia koskien:
 Työn terveellisyyden ja turvallisuuden
parantamiseksi työpaikalla
 Työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn
edistämiseksi sekä
 tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän
edellytyksiin
 muita tarvittavia tietoja (neuvotellaan
tarvittaessa tilaajan ja palvelutuottajan välillä)
Ryhmämuotoinen neuvonta ja
ohjaus
Henkilökunnalle, johdolle, esimiehille ja
työsuojelutoimikunnassa työhön, työympäristöön ja
elintapoihin liittyvistä terveyttä uhkaavista ja edistävistä
tekijöitä
Toteutunut
toiminta/ Pvm
Kohderyhmille räätälöity ohjaus, mm.
toimistotyöntekijöille ergonomiaohjausta
työskentelyasentoihin, omatoimiseen kuntouttavaan
harjoitteluun
Ryhmämuotoinen työnohjaus, psykologin, sosiaalityön
asiantuntijan ja työfysioterapeutin palvelut
Yhteistyöpalaverit
Esimiesten perehdytys työterveyshuollon toimintaan,
esimiestapaamiset (mm. varhainen tuki)
Työsuojelutoimikunnan kokoukset, sisäilmatyöryhmä,
riskienhallintatyöryhmä, AVI:n työsuojelun vastuualueen
tarkastukset, terveystarkastajan kanssa yhteistyössä
tehtävät tarkastukset
Sisäilmaselvitysten valmistuttua palautetilaisuuteen
osallistuminen
Sisäilmastokyselyiden palautteet työterveyshoitajan ja
kaupungin isännöitsijän toimesta
Yhteistyö työpaikkojen
suunnitteluvaiheessa
Tarvittaessa työnkehittämishankkeena järjestettävä
työyhteisötoiminta. Tarvittaessa työnohjaus (ei ole
KELA-korvattavaa)
Yrityksen toimintamallien
9
suunnitteluun osallistuminen
Uusien työpaikkojen ergonomiasuunnitteluun
osallistuminen pyydettäessä
Työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien
toimintamallien suunnitteluun osallistuminen
pyydettäessä.
TYÖKYVYN HALLINTA,
SEURANTA JA VARHAINEN
TUKI
Toimenpiteet toimintasuunnitelmakaudella
Varhaisen tuen toimintamalli:
Sairauspoissaolojen seuranta,
päihdeohjelma, epäasiallisen
kohtelun ja häirinnän ohje,
tapaturmaohje, sisäilmaohje,
korvaava työ
Elinvoimaa työhyvinvoinnilla (ELVI) –toimintamalli,
liitteenä 2.
Raportointi työpaikan terveys- ja
työkykytilanteesta
Ryhmä/työpaikkakohtaisia terveystarkastusraportteja
tehdään pyydettäessä, jos havaitaan selvitettävää
terveys- tai toimintakykyongelmaa jollakin
työntekijäryhmällä.
Kuntoutusyhteistyö
Esim. Kelan kuntoutuskurssien hakeminen ja
tarvittaessa Kelan kuntoutuksen yhteydessä
yhteistoimintaan osallistuminen
Työterveyshuollon yhteistyö ja
työkyvyn tukemista koskevat
käytännöt ulkopuolisten toimijoiden
kanssa
Kaupungin henkilöstön ja kohdennetusti
henkilöstöryhmien kuntoutustarpeita kartoitetaan ja
kuntoutusta organisoidaan yhteistyössä osastojen ja
henkilöstöhallinnon kanssa.
Toteutuman
arviointi/ Pvm
YKSILÖTASON TOIMINTA
TERVEYSTARKASTUKSET
Terveystarkastuksessa päivitetään tieto työntekijän työ- ja toimintakyvystä suhteessa hänen työhönsä.
Tehdään työn kuormittavuuden yksilöllinen arviointi.
Perustarkastus: Terveydenhoitajan haastattelu ja alkututkimukset, joita ovat pituus, paino, painoindeksi,
verenpaine, näkö, kuulo ja harkinnan mukaan mikrospirometria. Rokotusohjelman tarkistaminen.
Tarkastukseen liittyvät laboratorio- yms. tutkimukset päätetään yksilöllisesti, altiste- tai tapauskohtaisesti.
Ulosteen salmonellatutkimus tartuntatautilain 989/2006 ja –asetuksen 1376/2006 sekä sosiaali- ja
terveysministeriön ohjeen nro 2003:1 mukaisesti.
Terveystarkastuksen tekee työterveyshoitaja ja sitä täydennetään yksilöllisen tarpeen mukaan
työterveyslääkärin tai asiantuntija (työfysioterapeutti, työpsykologi tai muu asiantuntija) tarkastuksella.
Tarkastuksen peruste:
Tarkastuksen sisältö:
Työhöntulotarkastukset (VnA
708/2013 § 7)
Lakisääteiset
määräaikaistarkastukset sekä
erityisen sairastumisvaaran
perusteella tehtävät tarkastukset
Tehdään koko henkilöstölle
Aikataulu/toteu
tunut:
Tehdään työntekijöille, jotka altistuvat työssään
terveydelle haitallisille henkilöille. Työn altisteet ja
niiden terveydellinen merkitys arvioidaan
työpaikkaselvityksissä.
10
(VnA 1485/2001)
Melutyötä tekevät: aloitettaessa melutyötä, vuosittain
neljänä peräkkäisenä vuotena, jos kuuloa ei ole
aiemmin seurattu ja sen jälkeen kolmen vuoden välein
Yötyötä tekevät:
Alle 20-vuotiaat, vuosittain
25-45-vuotiaat, 5-vuoden välein
45-59-vuotiaat, 2 vuoden välein
yli 59-vuotiaat, vuosittain
Pölytyötä tekevät: Kolmen vuoden välein
Kylmätyötä tekevät: Kolmen vuoden välein
Laitoshuoltajat: Kolmen vuoden välein
Hammashoitohenkilöstö: Kolmen vuoden välein
Elintarviketyöntekijät: Kolmen vuoden välein
Eläinlääkintähuollossa työskentelevät: Kolmen vuoden
välein
Tarvittaessa tiheämmin yksilöllisen tarpeen mukaan,
mm. melu (audiogrammi), yötyö, hitsaushuuru,
ionisoiva säteily, näyttöpäätetyön altisteet.
Muut terveystarkastukset (VnA
1484/2001 § 8-10)
Ikäkausitarkastukset viiden vuoden välein
Osatyökykyisten
seurantatarkastukset (VnA
708/2013 § 7,8)
Tapauskohtaisesti lääkärin ohjeistuksen mukaan.
Erillislainsäädännön mukaiset
tarkastukset
Esim. nuoret työntekijät
Kohdennetut tarkastukset
Jonkin työpaikan henkilöstön tai muun
työntekijäryhmän tarkastus määritellyssä
tarvetilanteessa, esim. työyhteisökriisissä tai
sisäilmaongelmissa.
Twinrix adult (hepatiitti A-B-rokote) työssä olevan
altistusriskin perusteella.
Ks. ELVI-toimintamalli, päihdeohjelma.
Rokotustoiminta
Työhön liittyvät
huumausainetestaukset
Tupakoinnin lopetuksen tukeminen
Nikotiinikorvaushoito.
Aikataulu/
toteuma
NEUVONTA, OHJAUS JA
PALAUTE
Yksilötason neuvonta, ohjaus
Terveyteen ja työkykyyn liittyvissä asioissa annetaan
neuvontaa/ohjausta terveystarkastus- ym. kontakteissa
Työnohjaus
Psykologin, sosiaalityön asiantuntijan ja
työfysioterapeutin palvelut
KORVAUSLUOKKA II ( Sairaanhoito)
SAIRAANHOITO
TAVOITTEET
Toteutuman
arviointi/
11
Pvm
Työterveyspainotteinen
sairaanhoito (toiminnan laajuus)
Henkilöstön terveyden ja työkyvyn tukeminen sekä työhön
liittyvien sairauksien varhainen havaitseminen, niiden
ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen.
KORVAUSLUOKKA 0, KELA EI KORVAA TOIMINTAA
Rokotukset
Tetanus-d tehoste 10 vuoden välein
Kausi-influenssarokotukset (hoitohenkilöstölle sekä
riskiryhmille yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa
erikseen sovitusti)
Hepatiittirokotteet
Huumausainetestaukset
Päihdeohjelman mukaisesti
Työnohjaus
Tarvittaessa työterveyshuolto suosittelee työnohjausta ja
opastaa työnohjauksen hankintaprosessissa
Työntekijän ilmoittaminen työterveyshuoltoon:
Esimies ilmoittaa uudet työntekijät työterveyshuoltoon terveystarkastuksen järjestämiseksi.
Myös lyhytaikaisissa työsuhteissa työskenteleville kuuluvat työterveyshuollon toimenpiteet.
Työnantaja toimittaa päivitetyn työntekijäluettelon työterveyshuoltoon vuosittain.
Ensiapuvalmiuden ylläpito:
Työterveyshuolto arvioi työpaikan tapaturmariskitasoa ja sen perusteella suosittelee
ensiapukoulutusta ja –välineitä työpaikalle.
Ensiapuvalmiustaso määritellään työpaikkakäynneillä työn vaara- ja haittatekijöiden
perusteella. Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös työstä tai työtilanteista johtuvien
psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarpeellinen neuvonta ja ohjaus aloilla, joilla on
väkivallan uhka.
Ea-vaatimustaso: Tavoitellaan sitä, että jokaisessa yksikössä on ensiaputaitoinen henkilö
paikalla.
EA-yhdyshenkilö on: Jos yksikössä ei ole erikseen nimetty henkilöä, EA-yhdyshenkilö on
yksikön esimies.
EA-kaappien sisällön tarkistaminen ja täydentäminen eri työpisteissä (nimetty henkilö).
EA-koulutustarve ja kurssit suunnitelmakautena: Kansalaisopisto järjestää vuosittain
ensiapukoulutusta.
EA-kertauskoulutusta suositellaan 3 vuoden välein.
Muista KELA:n korvaushakemuksessa ensiapukustannukset ja silmälääkäripalkkiot
erityistyölasiarviossa. Laskujäljennökset Leila Kujalalle työterveyshuoltoon
KELA-korvaushakemusta varten.
12
TYÖTERVEYSTOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI (VnA 708/2013)
Yhteistyöryhmä (työterveyshuolto, työsuojelu, henkilöstöhallinto) täydentää
Työpaikan työterveystoimintaa
arvioidaan
toteutunut
kyllä/ei/ osittain
Kommentit
Työkyvyn hallinnalle on asetettu
tavoitteet, jotka on sovittu
työntekijöiden kanssa
Sovitut tavoitteet:
1.
2.
3. jne.
Työkyvyn seurannan toimintamallin
toteutuminen
 yhteisesti sovittujen
hälytysrajojen toteutuminen
 toimenpiteiden
toteutuminen
Työpaikan sairauspoissaolojen
seuranta
 työpaikan
ilmoituskäytäntöjen
toteutuminen
 työterveyshuollon
yhteenveto
sairauspoissaoloista ja
palaute
Työkykytietojen analysointi
määrävälein
 työterveysneuvottelut
 neuvotteluissa sovittujen
toimenpiteiden
toteutuminen
 työperäiset ja työhön
liittyvät sairaudet,
havainnot, toimenpiteet
 työssä kuormittuminen,
havainnot, toimenpiteet
Asiakastyytyväisyys
 laaja-alainen
tyytyväisyyskysely
henkilöasiakkailta
 laaja-alainen
tyytyväisyyskysely
yritykseltä
13
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
Tarkistetaan vuosittain ja huomioidaan tarvittavat uudet toimenpiteet
kyllä
Toimintasuunnitelmakauden lopussa tehdään uusi toimintasuunnitelma
3 vuodelle
Toimintasuunnitelma on hyväksytty
Paikka Aika Työpaikan edustaja
Työterveyshuollon edustaja
© TYÖTERVEYSLAITOS
hankkeessa
Toimintasuunnitelmapohja on kehitetty SEITTI
14