Yrittäjälomitushankkeen loppuraportti
LOPPURAPORTTI S 12771 Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen – mallinnus Kasvunvara-työkalulla ProAgria Kainuu ry / Kainuun maa-ja kotitalousnaisten piirikeskus Henna Hietakangas Marjatta Pikkarainen Soili Hypén 1 Projektin perustiedot Projektikoodi: S 12771 Projektin nimi: Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen – mallinnus Kasvunvara-työkalulla Toimintalinja: 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yrittäjyyden kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektin toteuttaja: ProAgria Kainuu, Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista ProAgria Kainuun ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten 1.11.14 – 31.7.15 toteuttaman Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hankkeen aloittivat Työpajainfot, joihin osallistui työntekijää tarvitsevia ja maaseudun moniosaajia, jotka ovat miettineet yrittäjyyttä ja mahdollisuuksia työllistyä. Työpajainfot olivat Sotkamossa, Kuhmossa, Kajaanissa, Puolangalla ja Suomussalmella. Osallistujista merkittävä osa ilmoittautui myös hankkeen jatkotoimiin. Lisäksi pidettiin KaO:n Luonnonvara-alan oppilaitoksessa työpajainfotilaisuus. Työpajojen pohjalta teemoitettiin aihepiirit pienryhmätapaamisille: yhteisen työntekijän palkkaaminen ja renkirinkimalli, lomitusyrittäjyys haasteineen ja mahdollisuuksineen, osuuskunnan kautta työllistyminen ja osuuskuntatoiminta sekä erilaiset kyläpalvelut. Lisäksi pidettiin asiantuntijatapaaminen, joka selvitteli aiheeseen liittyviä byrokratiasolmuja. Pienryhmät kokoontuivat Vaalassa, Sotkamossa ja Suomussalmella, ja lisäksi oli osuuskuntailta Sotkamossa. Kesäkuussa oli vielä tapaamiset yhteistyössä TE-toimiston kanssa Suomussalmella, Kuhmossa ja Vaalassa. Annettiin sähköposti- ja puhelinneuvontaa sekä henkilökohtaista ohjausta joko lisätoimeentulon lähteitä etsiville / yrittäjyyttä harkitseville tai työvoimaa/yrittäjäpalveluja yritykseensä etsiville. Helmikuussa oli yksipäiväinen opintomatka Kiuruvedelle ja Pyhäsalmelle aiheesta Renkiringit ja yhteiset työntekijät ja työllistämisen mallit sekä huhtikuussa kolmipäiväinen opintomatka PohjoisKarjalaan aiheesta Maaseudun monet ansaintamallit ja mahdollisuudet. Verkottumista ja tiedotusta sidosryhmätapaamisten, tilaisuuksien tai hanke-esittelypisteiden muodossa oli kymmenkunta. Ohjausryhmä kokoontui kahdesti, piti myös kaksi sähköpostikokousta ja sai tietoa hankkeesta kuukausiraportein. Kokemusten, tiedonhankinnan ja mallinnusryhmän työn pohjalta laadittiin 24-sivuinen mallinnus yrittäjälomittajan liiketoimintamalliksi soveltaen palvelumuotoilua ja ns. Kasvunvara-metodia. Malli on saatavissa Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta kaikkien lomitusyrittäjyyttä harkitsevien tai yritysneuvonnan asiantuntijoiden tueksi. Hanke on tarjonnut paikan vuorovaikutukselle ja tuottanut tietoa työllistämismahdollisuuksien jäsentymiseksi. Työssä byrokratiaesteiden poistumiseksi saatiin sitkeän toiminnan tuloksena aikaan muutos Kainuun verottajan tulkinnassa: lomitusyrittäjät hyväksytään nyt ennakkoperintärekisteriin. 2 On tehty vertailuja ja kehitetty apuvälineitä rekrytointiin ja laskutuksen hoitamiseen; mm. KaO:lle kehitetään rekrytointisivut, joilla tilat voivat ilmoittaa valmistuville opiskelijoille työpaikoista. On välitetty tietoa mm. Katso-tunnisteen hyödyntämisestä www.mol.fi –sivuilla, maatilapalvelut.fi – sivustosta ja palkkatuesta. Palveluiden tarjoamisesta kainuulaisten osuuskuntien kautta on tehty kartoitusta ja tiedotusta. TE-toimisto oli aktiivinen yhteistyökumppani. Heiltä oli mallinnusryhmässä edustaja, ja on välitetty työnvälitys- ja yritysneuvonnan asiantuntijoiden suoria yhteystietoja hankkeessa mukana oleville. Hankkeen toteutusajankohta oli hankala, ja yrittäjien tavoittaminen loppukeväästä ja alkukesästä pienryhmiin oli haastavaa. STM:n asettaman työryhmän työ ei valmistunut ajallaan, eikä täyttä varmuutta tullut, muuttuvatko itse järjestetyn lomituksen mahdollisuudet vain yrittäjävetoisiksi. Kuitenkin itse järjestetyn lomituksen käytännöistä jaettiin tietoa; kokemuksista kuulemisessa oli arvokasta yhteistyö jo olemassa olevan yrittäjän kanssa. Esteitä hankkeen tavoitteiden saavuttamiselle toi, että uusien yritysten starttirahat ja mahdollisuus työllistää palkkatuella loppuivat. Maatilojen talousahdinko kavensi niiden mahdollisuuksia lisätyövoiman hankintaan. Hankkeen aikana – kun verottajan tulkinta saatiin muuttumaan – saatiin yksi uusi lomitusyritys Kainuussa ennakkoperintärekisteriin. Lisäksi kolme yritystä lähti laajentamaan toimintaansa lomitustai sijaisyrittäjyyden suuntaan. Yksi hankkeeseen mukaan tullut työnhakija kohtasi hankkeessa työntekijää etsineen tilan: hän sai puoliaikaisen työpaikan, ja näin työllistyminen muuttui täysiaikaiseksi. Yksi hankkeeseen osallistunut liittyi Osuuskunta Hopeahiiteen ja saa tätä kautta tulevaisuudessa työtuloa lomituspalveluista. Tavoitteessa selvittää, voiko lomitusyrittäjyyttä kytkeä kylien palvelutuotantoon, luotiin tätä palvelutoimintaa harkitseville osuuskuntayhteyksiä ja kerrottiin Kainuun Soten Hyvinvoinnin Palvelutarjottimesta. Selvitettiin myös sijaisyrittäjyystoiminnan mahdollisuuksia. Kartoitettiin muiden maakuntien kokemuksia; keskeinen pullonkaula oli verottajan tulkinta. Yhdellä hankkeeseen osallistuneella oli visio sijaisyritystoiminnan aloittamisesta, mutta asialla ei ollut vielä käytännön mahdollisuuksia edetä. Aloittaneita oli 36, joille syntyi 71 oppilastyöpäivää; näistä työpajainfoista, pienryhmistä tai opintomatkoilta 45, ohjauksista 26. Lisäksi lyhyesti osallistuneita oli 47, ja oppilastyöpäiviä tuli 27. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmät Lähtökohtana projektille on ollut kainuulaisista maatalousyrityksistä tulleet viestit nykyisen lomitusjärjestelmän riittämättömyydestä tai toimimattomuudesta sekä maatalouden neuvontajärjestölle ProAgrialle että edunvalvontajärjestölle MTK:lle. Toisaalta lomitus- tai sijaisyrittäjyydestä tai ylipäätään kiinnostuksesta toimia maatiloilla työvoimana on tullut yhteydenottoja. Ensimmäinen haaste, johon hankkeella haettiin ratkaisua, oli: maatilojen työvoimakysynnällä olisi mahdollista luoda lisätyöpaikkoja, jos tämä työvoimakysyntä ja toisaalta työvoiman tarjonta saataisiin kohtaamaan entistä paremmin. 3 Toinen rinnalla jo pitkään kulkenut ja ratkaisua vaativa ongelma oli kylillä asuvien vanhusten ja muiden apua tarvitsevien toiveet saada arjessa selviytymiseen yksinkertaista tukea (lumenluonti, halkojen teko jne.) Aktiivi-ikäisten asukkaiden vähennyttyä ei naapuriapuun voida enää entisellä tavalla luottaa, ja yhteiskunnan sote-palvelut eivät tämän tyyppistä apua kata eivätkä edes syrjäkylille ylety. Lisäksi pelkkiin markkinaehtoisiin ratkaisuihin ei ole kysynnän pienuudesta johtuen mahdollisuuksia. Usein tässä asiassa on tuotu esille kunnallisten maatalouslomittajien mahdollisuudet lisäpalvelutuotantoon, kun he kerran syrjäkylillä kulkevat ja kun heidän työtuntinsa tiloilla jäävät usein vajaiksi. Kunnallinen järjestelmä ja ay-liikkeen kanta ovat jäykkiä ja ovat käytännössä estäneet edes kokeilut aiheesta. Ongelmaan saada palveluntarjontaa kylien ikäihmiselle voi lomitus- tai sijaisyrittäjyys olla ratkaisu, jota kannattaa kokeilla. Uudenlaisena näkökulmana tässä hankkeessa pohdittiin – ja ehkä ylitettäisiin - myös rajapintaa maatalouden lomitusyrittäjyyden ja muiden pienyritysten sijaisyrittäjyyden välillä. Vastaavanlainen lomitusjärjestelmä, kuin maatalousyrittäjillä on, ei kata muita yrittäjiä. Joitakin sijaisyrittäjyyshankkeita ja -kokeiluja on muualla Suomessa toteutettu 2000-luvun alusta lähtien erityisesti naisyrittäjillä (esimerkiksi Puotiska, VeryNais). Tällä hankkeella lähdettiin myös selvittämään sitä, voiko maatilayritysten ja muita pienyritysten tilapäisen työvoiman tarpeet yhdistää yli toimialojen niin, että syntyvät työvoimarinki- tai sijaisyrittäjyysratkaisut palvelevat monentyyppisiä yrityksiä. Hankkeen metodologinen punainen lanka oli kokeilla lomitus- tai sijaisyrittäjyyden sisällön rakentamista kannattavaksi yritystoiminnaksi – ja työpaikoiksi – tuoreella, loppukäyttäjäasiakkaiden tarpeita ja ideoita keskiössä pitävällä tuotteistamisen otteella. Hankkeessa sovellettiin tämän vuoksi palvelumuotoilu-työkalua – ja erityisesti siihen kehitettyä Kasvunvara-työkalua – ja rakennettiin tästä kokeilusta osallistujien itsearviointia hyödyntäen vaikuttavuuden arviointi sekä mallinnus. Kainuulla oli tässä selkeä mahdollisuus tehdä pioneerityötä. Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten MKN Yrityspalveluiden erityisasiantuntija Soili Hypén on yksi valtakunnallisista osaajista tässä Kasvunvara-verkostossa, jota ProAgria on ollut yhtenä valtakunnallisena tahona kehittämässä. Tähän asti on työkalua käytetty onnistuneesti erityisesti matkailuyritysten käytössä ja mm. maiseman tuotteistamisessa. Mahdollisuuksia tulisi mallintaa myös muille aloille. Tästä Kasvunvara-työkalusta tarkempi kuvaus http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Kasvunvara.pdf Toinen keskeinen menetelmä hankkeessa liittyi yritysneuvonnassa tehokkaaksi koettuun pienryhmätoimintaan ja pienryhmille tarjottavaan asiantuntijatukeen. Pohjimmiltaan hankkeen tavoittelemat hyödyt olivat kahtalaiset: luodaan yrittäjyyttä ja työpaikkoja, mutta ratkaisuilla myös säilytetään työpaikkoja tukemalla lomitus- ja sijaisyrittäjäpalveluita käyttävien mahdollisuutta jatkaa työkuntoisina työssään (työurien pidentyminen). Lomitusyrittäjyys voi olla myös mahdollisuus jatkaa lopetetun yritystoiminnan – esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen kautta – jälkeen yrittäjyyttä uudella toimialalla tai sivutoimisena yrittäjänä; lomitusyrittäjyys voi olla helpompaa kuin palkkatyöhön sopeutuminen esimerkiksi maatalouslomittajana. Hanke myös osaltaan antoi vastauksia oikeantyyppisen kouluttamisen rakentamiseksi tulevaisuudessa. Esiselvitykset ja ennakkotieto Aihe oli Kainuussa ollut jo pitkään pohdinnassa. Sitä on pohjustettu viime vuosien aikana myös eri tilaisuuksissa. Ensimmäinen liittyi Oulun yliopiston Kyläteemaohjelmahankkeen, Kainuun Nuotta 4 ry:n ja ProAgria Kainuun/Maa- ja kotitalousnaisten järjestämään Kylien palvelut –seminaariin 31.5.12 Kajaanissa, jossa yhtenä aiheena esiteltiin ja julkaistiin MTK-Pohjois-Suomen opinnäytetyönä teettämä Lomitusyrittäjyys-selvitys. Riitta Mustolan MTK:lle tekemässä kyselytutkimuksessa selvisi, että MTK-Pohjois-Suomen alueella olisi tarvetta kehittää yrittäjälomittajuutta. Alueelta löytyisi palveluiden käyttäjiä niin itse järjestetyssä lomituksessa olevista kuin lomituksen paikallisyksiköistäkin. Alueelta löytyisi myös halukkaita palvelun tuottajia. Yli 20 % kyselyyn vastanneista ilmoitti olevansa halukas tuottamaan lomituspalveluja yrittäjälomittajana, mikäli oman tilan tuotanto sen sallii. (Mustola Riitta 2012.) Yrittäjälomittajuus - eli lomittajan työ yhdistettynä muuhun palvelutoimintaan – yhtenä palveluyrittäjyyden muotona on noussut esille myös yhtenä kärkihanketoiveena, kun Kainuun kylien edustajat ovat eri foorumeilla miettineet tärkeimpiä kehittämishankeaihioita kylien kehittämisen strategiaksi Kainuussa. Strategiaa on työstetty esim. Suomussalmen kyläparlamentin yhteydessä elokuussa 2012. Hankkeen yleistavoitteena oli saada työvoiman kysyntä maatiloilla ja muissa pienyrityksissä sekä työvoiman tarjonta kohtaamaan entistä paremmin. Käytännön tavoitteina oli kehittää lomitus- ja sijaisyrittäjyyttä kohdistuen maa- ja metsätalousyrityksiin, selvittää, voidaanko lomitusyrittäjyyden kautta vastata joihinkin kylien vanhuspalveluihin sekä selvittää, voivatko toiminta- ja yhteistyömalleja hyödyntää myös tilapäistyövoimaa tarvitsevat pienet (erityisesti yhden yrittäjän) yritykset muilla toimialoilla. Määrällinen tavoite oli, että työpajoihin ja/tai henkilökohtaisiin tai parikohtaisiin (=palveluntarjoaja ja -tuottaja) ohjauksiin (on kartoitettu tarvetta, tarjontaa ja ratkaisuja) osallistuisi 27 palveluja tarvitsevaa yritystä tai henkilöä, 20 palveluja tarjoavaa yritystä tai henkilöä ja 10 sidosryhmien edustajaa. Kohderyhmänä olivat lomitus- ja sijaisyrittäjyyspalveluiden tarvitsijat ja tarjoajat. Projektin toteutus ja yhteistyö Hankkeen toteutustapa on ollut vuorovaikutteinen. Tapaamisissa on järjestetty aikaa keskusteluille, vertaistuelle ja asioiden yhdessä eteenpäin viemiselle. Toimintaa ovat suunnanneet esille tulleet tarpeet niin työllistämistä miettivien kuin työllistymisvaihtoehtoja etsivien keskuudesta. Lisäksi mukana on ollut tiloja, jotka miettivät, pärjäävätkö tulevaisuudessa nykyisellä tuotannolla vai pitääkö rinnalle lisätä jotain muuta esimerkiksi hoivapuolta, maaseutumatkailua tai talkkaripalveluita. Osa on ollut mukana koko prosessin ajan, toiset ovat saaneet tarvitsemansa hyödyn ja jääneet enemmän taka-alalle. Hankkeen aikana on korostunut se, että Kainuu on pitkien välimatkojen maakunta, jossa työntekijän ja tarvitsijan kohtaamaan saaminen on haasteellista. Toisilla alueilla on paljon tekijöitä ja toisilla tarvetta, mutta välimatkat niiden välillä ovat niin pitkät, ettei niiden välille voi järkevien ajomatkojen puitteissa syntyä työllistymistä. Yhteistyö sidosryhmien suuntaan on sujunut hyvin ja on syntynyt aktiivista toimijayhteistyötä. Toteutusajankohta on ollut haasteellinen huomioiden maatalouden tiukat ajat, jolloin jokainen kulu on huolella harkittava. 5 TYÖPAJAINFOT Hanke lähti liikkeelle Työpajainfojen kautta, joihin olivat tervetulleita niin työntekijää tarvitsevat kuin maaseudun moniosaajat, jotka ovat miettineet yrittäjyyttä tai muita mahdollisuuksia työllistyä. Työpajainfot järjestettiin ohjausryhmän linjauksen mukaisesti Sotkamossa, Kuhmossa, Kajaanissa, Puolangalla ja Suomussalmella. Ne tavoittivat keskimäärin seitsemän osallistujaa, ja enemmän liikkeellä oli tekijäpuolta. Mukana oli edustajia sidosryhmienkin taholta. Työpajat etenivät esittelykierroksen ja hanke-esittelyn myötä ryhmätöihin, joissa paikalle tulleet pääsivät konkreettisesti pohtimaan kolmen eri näkökulman kautta maaseudun tämän hetkistä tilannetta. Teemat olivat: mikä toimii tällä hetkellä, mikä ei toimi tällä hetkellä ja mitä sitten, jos kaikki olisi mahdollista. (LIITE 1) Keskustelu oli jokaisella paikkakunnalla vilkasta, ja byrokratia tavalla tai toisella nousi vahvasti esiin paikkakunnasta riippumatta. Mukaan hankkeeseen lähtijöitä (taustatietolomakkeen täyttäneitä) saatiin niin tekijöistä kuin tarvitsijoista. Sotkamo 28.1.15 Sotkamon tilaisuutta leimasi vahva positiivinen tahtotila viedä asioita eteenpäin. Paikalla oli näkemystä maatiloilta, työllistymisvaihtoehdoista kiinnostuneilta sekä Osuuskunta Hopeahiidestä; lisäksi keskusteluun toi asiantuntijuutta TMI Leena-Mari Heikkinen oman yrittäjyytensä kautta. Päällimmäisenä ongelmana Sotkamossa nousi esille, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, vaikka molempia on olemassa. Nousi esille myös se, millaista yrittäjyyttä pitäisi lomituksen ympärille rakentaa, jotta sen saa kannattamaan. Moninaisten palvelujen yhdistäminen nousi esille useaan kertaan. Maatiloilla olisi esim. paljon parin tunnin lastenhoitotyötä, joka vapauttaisi emännän vaikka tekemään tilan paperihommia kaikessa rauhassa. Lisäksi yhdeksi vahvaksi itsensä työllistämisen kulmaksi nähtiin muun muassa erikoistuminen robottinavettoihin tai tiettyyn tuotantosuuntaan. Näitä osaajia on tällä hetkellä vaikea löytää/saada töihin. Lisäksi toivottiin yrittäjämentoreita, jotka voivat olla auttamassa alkavia yrittäjiä eteenpäin. Tilaisuudessa tuotiin esille mahdollisuus testata omaa liikeideaa ilman suuria riskejä esimerkiksi Osuuskunta Hopeahiiden kautta. Liiallinen byrokratia koettiin hankaloittavana tekijänä työntekijän palkkausta miettiessä. Moni jättää jo ajatuksen tasolle, kun tuntuvat niin hankalilta esimerkiksi kaikki työnantajavelvoitteet. LeenaMarin yritysesimerkki antoi uskoa siihen, että muutkin voivat onnistua, kun tahtoa ja osaamista riittää. Esille tuotiin hankerahojen mahdollisuus ja sen myötä jatkokehittäminen nyt syntyvien asioiden eteenpäin viemiseksi. Kehitysideana esille nousi ”hätäaputoimisto”, jolla tarkoitetaan sitä, että on joku numero, josta tiedät akuutin tilanteen päälle iskiessä, että apua tilalle löytyy. Tällaista voisi kaavailla vaikka osuuskunnan alle, jossa olisi työvoimareserviä tiedossa alueittain ja osaamisittain. Kuhmo 29.1.15 Kuhmon osanottajamäärä oli runsaslukuisin ja paikalla niin mahdollisia työllistäjiä kuin lisätyötä etsiviä (lomittajia, tilallisia). Myös täällä nousi vahvasti esille monimutkainen byrokratia ja kuinka se 6 usein estää hyvät ideat jo alkuunsa. Tulkintojen moninaisuus toimijakentässä koettiin myös ongelmaksi. Toivottiin, että löytyisi hyviä ja yksinkertaisia ratkaisumalleja työllistyä ja työllistää. Koettiin, että neuvontaa on riittävästi saatavilla ja maatalousyrittäjillä riittää ammattitaitoa. Lisää tietoa toivottiin erityisesti ex-viljelijöiden työllistymiseen ja työnteon mahdollisuuksiin sekä siihen, minkälaista lisätyötä voi tehdä. Lisäksi toivottiin, että ymmärtäisimme toisiamme paremmin. Lomituspuolelta mukana olevilla oli tarve löytää lisätyötä ja lisää tunteja päiviin. Lomitushallinto on siirtynyt Sotkamoon, eikä siirtymä ole mennyt ongelmitta. Kuhmossa nousi esille täysin samoilla sanoilla kuin Sotkamossa ”hätäaputoimisto” yllättävän tilanteen kohdalle sattuessa. Tämä kohdistuisi myös siihen, ettei maanviljelijänkään tarvitsisi olla sairaana töissä; tämä kuuluu olevan erittäin yleistä, kun ei apua löydy. Kajaani 4.2.15 Kajaanissa nähtiin hyvänä puolena se, että näistä asioista on alettu puhua ja nostaa niitä esille. Paikalla oli tekijöitä, maatilan edustaja sekä työvoimahallinnon asiantuntija Matti Haverinen. Hän kertoi aloittavan yrittäjän mahdollisuuksista, koulutuksista ja sivuista, joilta tietoa löytyy. Lisäksi hän lupautui mukaan hankkeen mallinnusryhmään. Hankkeelta toivottiin erityisesti saatavaksi tietoa ja apuja työllistymisen ja yrittämisen näkökulmista, ja toimijoita toivottiin saman pöydän ääreen luomaan yhteiset pelisäännöt. Kajaanissa keskusteluun nousi tiukka byrokratia ja tulkinnat eri seutujen välillä. Byrokratiassa korostui erityisesti verotoimiston ja Kelan tulkinnat. Se, mikä toisaalla sallitaan, voi olla toisaalla täysin kielletty malli. Erityisesti verotoimiston tulkinnat ovat olleet hankaloittamassa lomittajayrittäjäksi aikovaa. Toivottiin parannusta esimerkiksi tiedonkulkuun siitä, että lomitustunteja voi ostaa: pohdittiin, tiedetäänkö tämä mahdollisuus miten hyvin Kainuussa? Tai osataanko sitä hyödyntää? Keskustelussa esille tuli työnteosta kiinnostuneiden määrä ja se, että tekijät ja tarvitsijat eivät kohtaa. Myös palveluiden hinnoittelusta ja markkinoinnista puhuttiin. Puolanka 5.2.15 Puolangan tilaisuudessa esille ongelmana nousi kiireellisen sijaisavun saatavuus. Siihen pitäisi löytää ratkaisuna jonkinlainen varamiesjärjestelmä tiloille niin, että apu tulisi sellaiselta, joka tuntee tilan toimintaa. Normaalin lomituksen koettiin tosin pelaavan hyvin. Yrittäjien vastuut ja velvoitteet työllistäjänä nousivat vahvasti esille samoin kuin byrokratia, joka koettiin hankalaksi. Paikan päälle tulleet harmittelivat sitä, että maatiloilta ei tullut tilaisuuteen enempää osallistujia. Puolangalla on kuitenkin paljon suuria tiloja, ja näiden kanssa olisi haluttu erityisesti selvittää työvoiman tarpeita. Tästä oli kiinnostunut Kullervo-hankkeen edustaja, sillä heillä oli menossa uuden hankkeen kirjoitus pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Vahvasti esille nousi jatkajien puute ja puhe, jolla maaseudun töistä puhutaan. Luodaanko mediassa liian negatiivistä kuvaa maataloudesta ja yrittäjien työstä? Työntekijöiden rekrytointi koettiin hankalaksi, kun tekijöitä esim. TE-toimistossa olisi, mutta aines ei ole enää työkelpoista. 7 Valokuitu ja nopeat yhteydet ovat paikkakunnan vahvuus, joka mahdollistaa paluumuutonkin. Näistä tulijoista voisi löytyä osittain tekijöitä myös maaseudun töihin, vaikkapa pariskunnan toiselle osapuolelle. Koulutuksen ja neuvonnan puolen koettiin olevan kunnossa. Ja ohjeistusta ja apua on saatavilla. Suomussalmi 6.2.15 Suomussalmen tilaisuus keskittyi hyvin pitkälle miettimään asioita kylien näkökulmasta: osuuskunnat, sote, palvelusetelit ja kylillä asuvien hyvinvointi jatkossakin. Paikalla oli maatilallisia, paluumuuttajia, tilanpidosta luopunut sekä Leaderin edustaja. Byrokratia nostettiin esille täälläkin, ja palkanmaksu ja työnantaja velvoitteet koettiin monimutkaisiksi. Toisaalta luodaan pelkoa siitä, että kun jonkin asian unohdat, niin kärsit siitä aikojenkin päähän. Työttömän henkilön työllistämiseen liittyvät asiat olivat askarruttaneet jo pidemmän aikaa. Miksi työvoimahallinto haluaa jarruttaa esim. palkkatuella työllistämistä? Tässä koettiin, että maalaisjärki on kadonnut kokonaan. Töihin kyllä voisi saada sellaisia tekijöitä, joilta eivät hommat luonnistu. Mahdollisuudet tehdä töitä osuuskunnan kautta kiinnostivat. Esille tuli kylien hyvä yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki ja se, voisiko tämän voimavaran hyödyntää vaikkapa osuuskuntaan. Osuuskunta olisi useamman kylän yhteinen, pitää olla vetäjä, ja osuuskunnan perustamiseen toivottiin lisää tietoa, mahdollisesti tämän hankkeen kautta. Tässä voitaisiin käyttää termiä palvelupankki. Palvelupankin alta löytyisi monenlaista tekijää kootusti ja tieto siitä, että tekijältä homma hoituu. Myös erilaiset Leader-rahoitukset ja niiden mahdollisuudet olivat keskustelussa. Suomussalmella nettiyhteyksiä ei löydy läheskään joka kylältä, mikä hankaloittaa esimerkiksi yritystoimintaa. Samanaikaisesti tuli ilmi, että moni miettii paluumuuttoa paikkakunnalle, kunhan vain infra saadaan sille tasolle, että se mahdollistaa etätyöt ongelmitta. Toinen tärkeäksi noussut tekijä oli lasten päivähoito: ei ole järkevää, että lähin päivähoitopaikka on 70 km päässä. Tilausta lastenpäivähoidolle olisi, jos paluumuuttajia kylille tulee. Ja ajatuksena esille tuli, voisiko tässäkin hyödyntää esimerkiksi kylätaloja ja mahdollista osuuskuntaa. Kokoavana suunnitelmana oli, että siinä vaiheessa, kun epäkohdat (punaiset) on saatu korjattua, niin se helpottaa monen tulevaisuuden mallin rakentamisen (siniset). Ja erityisen hyvänä nähtiin se, että posti ja postin palvelut toimivat syrjäkylillä niin hyvin. KAO/Seppälä 23.2.15 Moni opiskeluja päättämässä oleva kertoi miettivänsä rengiksi/koneurakoitsijaksi alkamista. Keskusteltiin myös siitä, mikä voisi olla ”mukavampi” sana kuin renki. Nuoret olivat erittäin motivoituneita pohtimaan annettuja teemoja ryhmissä. Tilaisuuden jälkeen sovittiin, että toimitamme heille tietoa työmahdollisuuksista, joita meille tulee tietoon. Työpajojen perusteella esille nousi pienryhmäteemoja seuraavasti: osuuskunnat ja niihin työllistyminen – kyläyhdistysten mahdollisuus 8 yrittäjyyttä miettivät, lomittajayrittäjyys – moniosaajat työvoimaa etsivät tilat PIENRYHMÄTOIMINTA Työpajojen jälkeen alettiin kokoamaan pienryhmätapaamisia teemoitettujen aihepiirien ympärille. Teemoja tarkennettiin vielä jokaisen osallistujan kontaktoinnilla, ja tämän jälkeen toimitettiin sähköpostilla jatkokysymykset, joihin toivottiin osallistujan vastaavan. Tekijöiltä kartoitettiin osaamista ja tarvitsijoilta työhön liittyviä asioita. Näiden pohjalta pienryhmien teemoiksi nousivat: yhteisen työntekijän palkkaaminen ja renkirinkimalli, lomitusyrittäjyys haasteineen ja mahdollisuuksineen, osuuskunnan kautta työllistyminen ja osuuskuntatoiminta sekä erilaiset kyläpalvelut. Nämä pienryhmät olivat avoimia uusillekin aiheista kiinnostuneille. Jo työpajoissa kävi ilmi kuinka laaja-alaista ja monipuolista osaamista töitä etsivillä on. Kaikille yhteisenä nimittäjänä oli maaseudun elinvoimaisena pitäminen ja oman työpanoksen tuominen siihen mukaan. Tärkeätä on ollut lähteä hahmottamaan oikeat etenemistavat, olipa kyseessä sitten tilaringin rakentaminen tai yrityksen perustaminen. Selvitystyötä on tehty näiden puitteissa ihan yksilötasolla. Jokainen osallistui itselleen tarpeelliseksi kokemiinsa tilaisuuksiin omien aikataulujen sallimissa rajoissa. Kokoontumisten jälkeen on laitettu ajankohtaiset tiedot kaikille mukana olijoille, joten informaatio on tavoittanut, vaikkei paikan päälle päässytkään. Pienryhmätapaamisten rinnalla on kulkenut koko ajan sähköposti- ja puhelinneuvonta. Pienryhmien toimintaa pohjustettiin vielä alkuun järjestetyllä asiantuntijatapaamisella. Katsoimme tarpeelliseksi, että pidämme ns. sisäisen kokoontumisen 9.4.15 lomitusyrittäjyyteen ja siihen liittyvän byrokratian ympärillä ennen pienryhmien alkua. Ajatuksena oli, että saisimme selvitettyä/selkiytettyä viranomaispuolen näkemyksiä lomitusyrittäjyyteen liittyen Kainuussa ja että pienryhmissä tuodaan esille yhteisesti läpikäytyjä tämänhetkisiä faktatietoja. Verohallinnon edustajaa emme kokoontumiseen saaneet mukaan. Kävimme läpi yhteisesti lomitusyrittäjyyteen sekä työllistämiskuvioihin liittyviä asioita. – Tilojen välinen yhteistyö renkirinkimallit 13.4.15 Vaala yhteinen työntekijä oppisopimus + muut työllistämisen tukimuodot – Lomitusyrittäjyyden mahdollisuudet ja haasteet 17.4.15 Sotkamo mukana TMI Leena-Mari Heikkinen palvelutarjonnan rakentamista byrokratia – Kyläpalveluiden äärellä 28.4.15 Suomussalmi mitä mahdollisuuksia kylät tarjoavat ja mitä palveluita tarvitaan 9 – Osuuskuntailta 28.5.15 Sotkamo paikallisen Osuuskunta Hopeahiiden toiminta ja tähän osuuskuntaan liittyvät mahdollisuudet ostaa tai tarjota työpalveluja – Kesäkuun tapaamiset toteutettiin yhdessä TE-toimiston kanssa. Teemoina tapaamisissa: Lomittajayrittäjänä toimiminen Osuuskunnan kautta työllistyminen Tuet työllistämiseen Tuet yrittäjyyteen 10.6.15 Suomussalmi 11.6.15 Kuhmo 12.6.15 Vaala OPINTOMATKAT Kiuruvesi-Pyhäsalmi 17.2.15 Renkiringit ja yhteiset työntekijät, työllistämisen mallit Tilallisten ja tekijöiden tapaaminen sekä Etappi-hankkeen Niina Suorsan tuoma asiantuntemus rakensivat opintomatkastamme onnistuneen kokonaisuuden. Jokainen tila oli erilainen, ja työntekomallit olivat joka kohteessa vähän erilaisia. Työntekijöille on löytynyt hyvin työt heidän omien mielenkiintojensa pohjalta. Kaikissa kohteissa korostui se, kuinka tärkeää on, että henkilökemiat toimivat. Pitää pystyä puhumaan, sopimaan ja joustamaan puolin ja toisin työntekoon liittyen. Tilat maksavat mielellään tekijälle hyvin tehdystä työstä. Keskustelu paluumatkalla oli vilkasta, ja käytyjä kohteita analysoitiin monelta eri kantilta. Jälleen kerran autossa todettiin, että ”parasta tilan kehittämistä on olla pois tilalta ja tavata ja nähdä muita”. (LIITE 2) Pohjois-Karjala 22.–24.4.15 Maaseudun monet ansaintamallit ja mahdollisuudet Opintomatkan rakentaminen lähti liikkeelle työpajainfoissa ja ensimmäisellä opintomatkalla esille nousseiden ehdotusten myötä. Matkalla haettiin malleja sekä tilan toimintojen monipuolistamiseen ja lisäansaintamalleihin että kylien omasta aktiivisuudesta kumpuavaan tekemiseen. Matkalla oli mukana niin maatilallisia kuin työllistymisvaihtoehtoja etsiviä tai omaa yritystä suunnittelevia. Viimeisessä kohteessa syntyi vielä vilkas keskustelu siitä, kuinka ns. standarditilojen väheneminen alkaa näkyä siinä, että myös lomituspalveluiden on muututtava. Syntyy yhä suurempi tarve spesifeille lomitusrenkaille. Tämän myötä lomahallinnon oheen voisi kehittää jonkunlaisen joustavamman työvoiman vuokrauksen lomituspäivien lisäksi. Jäykkyyttä pitäisi pystyä karsimaan ja joustavuutta lisäämään. Läheskään kaikilla ei ole mahdollisuuksia palkata kokoaikaista tekijää, mutta esimerkiksi vuokrausfirman kautta saisi aina tarpeen mukaan tarpeisiin sopivan tekijän. Opintomatkat koettiin kerätyn palautteen perusteella onnistuneiksi ja ne vastasivat odotuksia. Tilakohteiden ja tiedonsaannin ohella tärkeää on ollut verkostoituminen ja kokemusten jakaminen toisten kanssa. (LIITE 3) 10 MUUT TILAISUUDET – Kainuun Nuotta ry, Sopimuksellisuus-hanke 26.1.15 Kajaani (palaveri) – Lähidemokratia-seminaari 20.2.15 Kajaani, Kainuun kyläteemaohjelmahanke (osallistuminen) – Hyvinvoinnin palvelutarjotin, Kainuun Sote 3.3.15 (palaveri) – Tapaaminen SOSTE ry:n ja RAY:n edustajien kanssa 5.3.15 Kajaani (hanke-esittely) – Kainuun Nuotta ry 6.5.15 Kajaani (palaveri) – MTK:n ja Melan järjestämä Varhaisen välittämisen treffit maatalouden sidosryhmille 20.5.15 Kajaani (osallistuminen) – Pellonpiennarpäivä 8.6.15 Vaala ja Sotkamo 9.6.15 (hankkeen esitteitä jaossa) – Meijerin markkinat, ItäMaito 17.6.15 Suomussalmi (hankkeen infopiste) OHJAUSRYHMÄ Hankkeen ohjausryhmä kokoontui fyysisesti kaksi kertaa 7.1. ja 11.5., ja lisäksi pidettiin sähköpostikokoukset 5. - 12.6. ja 26. – 31.8.15. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut ohjata toimintaa sekä tukea ja seurata hankkeen toteutumista. Ohjausryhmälle toimitettiin ensimmäisessä kokouksessa sovitun mukaisesti joka kuukauden lopussa kooste toiminnasta. Tähän on ollut mahdollisuus kommentoida ja tehdä ehdotuksia seuraavan kuun toimintaa silmällä pitäen. YHTEISTYÖVERKOSTO Seuraavanlainen yhteistyöverkosto on syntynyt hankkeen aikana luontevasti eri toimijoiden aidon kiinnostuksen pohjalta: MTK KAMK Kyläteema-hanke KAO luonnonvara-ala TE-toimisto Kainuun Sote Kainuun Nuotta ry Mela LUKE, Sotkamo Lomatoimistot Kainuun alueella Ylä-Savon lomituspalvelut Sysmän lomituspalvelut Elävä Kainuu Leader ry Työosuuskunnat Etappi-hanke Rengin paikka auki -hanke MYTKY 11 MALLINNUS – YRITTÄJÄLOMITTAJAN LIIKETOIMINTAMALLI Infotilaisuuksien, pienryhmien, opintomatkojen ja yksilötapaamisten pohjalta on laadittu mallinnus yrittäjälomittajan liiketoimintamalliksi. Mallinnuksen avulla haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten pystytään tuottamaan suoraan asiakasyrityksen ydinprosessiin kytkeytyvä käyttäjälähtöinen palvelu, joka onnistuakseen edellyttää suurta ammattitaitoa, vastuunottoa ja luottamuksen syntymistä palvelun käyttäjän ja palvelun tuottajan välillä? Millainen on liiketoimintamalli, joka sovittaa yhteen verohallinnon tulkinnat, lain antamat oikeudet ja asiakkaan tarpeet? Mallinnuksen tavoitteena on helpottaa yrittäjälomittajan polkua, yrityksen perustamista ja toiminnan käynnistämistä. Tavoitteena on myös tuoda esille eri vaihtoehtoja tarjota työpanosta ja työllistyä. Mallinnus työkirjanomaisine liitteineen muodostaa 24-sivuisen kokonaisuuden, joka on hankkeen jälkeen ladattavissa sekä ProAgria Kainuun, Kainuun maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta että sivustolta www.tukinetti.net joka on Kainuun maaseutuyrittäjien yhteinen tiedonvälityssivusto. (LIITE 4) Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeen alussa rakennettiin visuaalinen ilme niin hankesivulle nettiin (ProAgria ja MKN) kuin tulevia tiedotteita varten. Tähän hankittiin kuva Rodeo-kuvapankista. Tilaisuuksista laadittiin esitteitä markkinointi/tiedotussihteerin toimesta. Tiedotusta tehtiin sähköpostitse mukaan ilmoittautuneille sekä hyödyntäen olemassa olevien verkostojen tiedotuskanavia (MTK, Luken tukinetti, Kyläteemahanke). ProAgrian aiemman työhyvinvointi-hankkeen uutiskirje muutettiin palvelemaan nykyisiä hankkeita nimellä Eväitä työssä jaksamiseen. Tilaajille tiedotettiin muutoksesta ja tarjottiin mahdollisuus poistua listalta, mutta irrottautumisia ei tullut ja uutiskirjeen sai maaliskuun lopussa edelleen noin 240 vastaanottajaa. Näkyvyyttä on ollut ilmoitusten sekä lehtijuttujen myötä myös painetussa mediassa. Työpajoista tuli jutut nettilehtiin otsikoilla Ylä-Kainuu "Maatiloille paikka, josta saisi apua 24/7", Sotkamo ja Kuhmo "Maatilat tarvitsevat sijais-ja lomitusapua myös vapailta markkinoilta". Puolanka-lehdessä oli painettu juttu "Lomitus- ja sijaisyrittäjyys-hanke kartoittaa työllistymismahdollisuuksia maaseudulla". ProAgria Oulun, Kainuun ja Lapin asiakaslehti Maaviestissä oli myös tietoa hankkeesta "Yrittäjälomittajuudelle uusia malleja Kainuussa". Lisäksi hankkeen alussa oli radiohaastattelu Radio Kajauksessa. Paikallislehdissä oli ilmoitukset työpajainfoista ja huhtikuun opintomatkasta. ProAgria Oulun, Kainuun ja Lapin asiakaslehdessä Maaviesti on ollut juttuja hankkeesta. Huhtikuun opintomatkasta laitettiin esite ItäMaidon tonkkapostiin. Kainuun maa -ja kotitalousnaisille perustettiin Facebookiin omat sivut, joiden kautta huhtikuusta alkaen on tehty hankkeen tiedostusta tulevista tapahtumista. Hankkeesta on kerrottu myös sopivissa tilanteissa eri puolilla Kainuuta, jos on tullut ilmi työntekijän tarvetta tai muuta työllistämiseen liittyviä asioita. Tiedotus eteni suunnitellun mukaisesti, mutta esille tulleiden kompastuskivien myötä alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen ei voitu laittaa juttuvinkkejä lehtiin aiotulla aikataululla. 12 Ongelmat ja suositukset Puolen vuoden aikana on tullut hyvin selvästi ilmi tarve lisäkäsipareihin maatalouden eri töissä riippumatta siitä minkä kokoisia tilat ovat. Jokaisella on ruuhkahuiput ja rästitöitä odottamassa oikeaa ajankohtaa. Suurena esteenä lisätyövoiman käytölle on tällä hetkellä tilojen taloudellinen epävarmuus. Monessa eri kokoontumisessa on tullut esille se, että palkkaamiseen liittyvä byrokratia koetaan hyvin hankalaksi ja papereiden täyttö työlääksi. Tilat toivovat juuri yrittäjäpohjaisesti eteneviä mahdollisuuksia, jolloin työlle tilataan tekijä ja siitä maksetaan lasku. Eikä ole sitä pelkoa, että tulikohan nyt varmasti jokainen työnantajavelvoite täytettyä. Lomitusyrittäjyys koetaan hyvänä mallina saada lisätyövoimaa. Hankkeen ajankohta on ollut monella tapaa haasteellinen huomioiden monet muutokset, joita kevään aikana on valtakunnan tasolla läpi käyty. Toteutusajankohta on ollut haasteellinen myös huomioiden maatalouden tiukat ajat, jolloin jokainen kulu on huolella mietittävä. Toisaalta päälle painaneet kevättyöt ja hankalat olosuhteet vaikeuttivat maatilojen osallistumista tilaisuuksiin. Hankkeen alkuperäinen ajatus oli alkaa jo syksyllä 2014, mikä olisi ollut ajankohtana hieman suotuisampi, koska tällöin aktiiviset pienryhmät olisivat ajoittuneet tammi-helmikuulle. Tämä olisi ollut viljelijöiden kalentereihin parempi. Lomituksen sektori on parhaillaan muutoksen kourissa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lomituspalvelujen kehittämistyöryhmä on uudistamassa lomituspalvelulainsäädäntöä. Tämän työryhmän tarkoituksena on lomituksen saaminen vastaamaan tämän päivän tarpeita sekä selvittää lomitushallinnon ja palveluntuotannon kehittämistarpeita. Työryhmän määräaika päättyi kesäkuun lopussa ja sen toimeksiantoon kuului laatia esitys uudeksi lomituspalvelulaiksi hallituksen esityksen muodossa. Tulevaan lainsäädäntöön vaikuttavat keskeisesti EU:n maatalousalan valtiontukea koskevat säädökset, joissa on myös lomituspalvelujen tukemista koskevia edellytyksiä. Työryhmän tuloksia ei kuitenkaan tullut julkisuuteen hankkeen päättymiseen mennessä, mikä aiheutti mallinnukseen tiettyjä epävarmuustekijöitä. Omalta osaltaan myös kevään vaalit, hallituksen vaihtuminen ja uuden hallitusohjelman julkistaminen – josta tuli lomitukseen liittyvistä linjauksista julkisuuteen keskenään ristiriitaista tietoa - ovat tuoneet omat haasteensa muun muassa mallinnustyöhön. Hankkeen edetessä onkin tullut vastaan useita kohtia, joissa lomitusyrittäjyys on kohdannut vastatuulta toimintaympäristöstä käsin. Näiden esille tulo aiheutti erinäisiä selvitystöitä ja kartoituksia muualta Suomestakin. Kevättä leimasi erityisesti vääntö paikallisen verohallinnon kanssa yrittäjälomittajien kelpoisuudesta ennakkoperintärekisteriin. Yritysten perustamista on vaikeuttanut verohallinnon tulkinta, jonka mukaan lomitustyö olisi palkkatuloa eikä yritystoimintaa. Kiikastusta on aiheuttanut erityisesti työnjohto ja sijaisjärjestelyt, yrittäjäriskin osoittaminen ja toiminnan julkisuus. Vastaavia ongelmia palkkatyö vai yritystoiminta on tullut Kainuussa esiin muun muassa kuljetusalalla, metsäkonealalla ja media-alalla. Pohjois-Karjalassa sijaisyrittäjyys ja sen kehittäminen on ollut myös haastavaa verottajan linjausten takia. Toinen huomioonotettava asia on se, että lomituksen paikallisyksiköiden on pääsääntöisesti kilpailutettava lomituspalvelut (KHO:2013:21). Kilpailutuksessa käytettävät kriteerit jättävät moniosaavat 13 lomittajayrittäjät helposti ulkopuolelle, kun painotukset ovat karjanhoitotyössä ja siitä olemassa olevasta kokemuksesta. Keväällä tuli myös tieto sittä, että Kainuun alueella on starttirahat sekä palkkatukeen varatut määrärahat loppuneet vuoden 2015 osalta. Tämä on merkittävä vaikutin uusien yritysten perustamiseen. Tästä syystä nyt yritystä suunnittelevien on turvallisempaa lähteä kokeilemaan ja testaamaan yritystään osuuskunnan kautta. Toisaalta palkkatukien loppuminen vaikuttaa siihen, että tilat, jotka suunnittelivat työntekijän ottamista palkkatuella tilarinkiin, eivät voineet sitä nyt toteuttaa ainakaan kuluvana kesänä. Sijaisyrittäjyyteen tarkemmin paneutuessa törmättiin mielenkiintoiseen tilanteeseen tällä hetkellä. Vaikuttaa siltä, että hyvin edennyt kehitystyö on juuttunut byrokratian kiemuroihin ja verottajan tulkintoihin. Tämä käsitys on syntynyt kontakteissa muun muassa Puotiska-malliin liittyen. Sijaisyrittäjyyden idea ja malli lähti liikkeelle Pohjois-Kajalasta. Recite II-rahoitteinen Recife-projekti (päättyi 31.12.2000) loi Karelli-mallin (Joensuussa sijaiseva naisten voimavarakeskus). Karelli - malliksi maailmalle -hanke (KMM) toimi 2001 - 2004 saakka ja hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan Karellikeskus naisten voimavarakeskus Oy. KMM-hankkeen synergia- ja strategiatyöskentely muiden hankkeiden kanssa tuotti mm. valtakunnalliseen levitykseen jatkaneen Puotiska-yrittäjän sijaismallin täydentämään alueellisten naisresurssikeskusten toimintapalettia. Puotiska-mallitustyön tuloksena Työministeriön kautta valtakunnallisesti haettava ensimmäinen maakunnan ulkopuolinen Puotiskaprojekti starttasi Uudenmaan Te-keskuksen rahoittamana 1.11.2004. Eva Biaudet teki 2004 Eduskunnalle 2004 kirjallisen kysymyksen järjestelmän vakinaistamiseksi Suomeen. Muutenkin asia oli jonkin verran vakiintumassa, mm. naisyrittäjille suunnatussa TEM:N kyselyssä v. 2004 Puotiskavaihtoehto oli esillä kun kysyttiin työllistämistarpeita. 2005 – 2007 toteutettiin SIPA – Yrittäjien Sijaispalvelut ESR-hanke: Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Jyväskylän seutu. Vuonna 2008 laaditun Naisyrittäjyyden työryhmän väliraportin mukaan neljänä vuotena eteenpäin oli valtion talousarviossa 300 000 euroa per vuosi toiminnan vakiinnuttamiseksi. Yrittäjänaisten Keskusliiton Yrittäjän Sijaispalvelu-hanke (Sipa®) valmensi uusia yrittäjän sijaisia pilottialueilla Uudellamaalla, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa vielä vuosina 2005–2008, Sipayrittäjien sijaispalvelu® on rekisteröity laatujärjestelmä Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkin rekisteriin. Tavaramerkin omistaa Yrittäjänaisten Keskusliitto ry. Vuosina 2010 – 2012 oli Yrittäjänaisten Keskusliitolla VeryNais-hanke: Naisyrittäjien työhyvinvoinnin, liiketoimintaosaamisen sekä yrittäjien sijaispalvelujärjestelmän kehittämishanke, jossa tätäkin kehitettiin (Maa- ja kotitalousnaiset olivat yhteistyökumppanina tuottamassa hankkeessa Lapissa ja Keski-Suomessa naisyrittäjien voimavarariihipalvelua). Tämä hanke loi muun muassa verokannustinmalleja, MYEL-tyyppisen mallin jne. SIPA-koulutuksia näyttää olleen erityisen paljon eri puolilla Suomea vuonna 2012. Lisäksi perustettiin Suomen Sijaispalvelut SIPA Oy, jonka toimitusjohtajana toimi Kristian Laiho kesäkuusta 2012 elokuuhun 2013. Siitä ei nyt löydy mitään tietoa ja sipa.fi-sivustolta ei myöskään löydy enää tietoa näistä sijaisyrittäjäasioista, eikä ylipäätään mitään vuotta 2012 tuoreempaa. Yrittäjiä, joiden palveluihin yhtenä osiona kuuluu yrittäjän sijaisena toimiminen löytyy muutamia. Hankkeen aikana on huomioitu eteen tulleet ongelmat ja niiden esille tulon myötä on pyritty löytämään vaihtoehtoisia toimintatapoja tai toimintamalleja. Tämä on tuottanut lukuisia pieniä lisäsel- 14 vitys – ja tiedonhankintatehtäviä. Ongelmakohtienkin ratkaisuista kerrotaan tarkemmin kohdassa 7. projektin tulokset. Kokonaisuutena edellä mainitut ongelmat ovat mielenkiintoisia verrattuna toukokuun lopulla julkaistuun uuteen hallitusohjelmaan. Siihen on kirjattu, että otetaan käyttöön kokeilukulttuuri: ”Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Kokeiluissa hyödynnetään kansalaislähtöisiä toimintatapoja.” Tulevaisuudessa jää siis nähtäväksi kuinka paljon muun muassa yrittäjyyteen liittyvää byrokratiaa tullaan karsimaan tai helpottamaan ja mitä se uusia avauksia se mahdollistaa yrityspuolella. Nähtäväksi jää myös, kuinka muun muassa sijaisyrittäjyyteen ja monipuolisia palveluita tuottavaan lomittajayrittäjämalliin jatkossa suhtaudutaan. Projektin tulokset Tavoiteltuna tuloksena hankkeella oli synnyttää malleja ja toimintatapoja täydentämään nykyisiä lomituspalveluja, kehittää lomitusyrittäjyyden sisältöjä ja selvittää tarve lomitusyrittäjyyden kehittämiseksi kohti kokonaisvaltaisempaa sijaisyrittäjyyttä. Lisäksi haluttiin selvittää ja mahdollisuuksien mukaan soveltaa ratkaisuja muiden toimialojen tarpeisiin (erit. naisyrittäjät) sekä luoda sosiaalinen innovaatio siitä, että yhteistyöllä paikallisyhdistysten kanssa ulotetaan lomitusyrittäjien palveluja maaseudun vanhusten arjen tueksi (esim. lämmitys; selvittäen myös kelpoisuusvaatimukset ja toimintaedellytykset myös sote-palveluihin). Lisäksi tuloksena tavoiteltiin lomitus- tai sijaisyrittäjyyden kehittämistä kannattavaksi yritystoiminnaksi käyttämällä palvelumuotoilua/Kasvunvaraa. Hanketta on toteutettu työpajojen, pienryhmätapaamisten, yksilöneuvonnan ja sidosryhmäyhteistyön muodoissa. Hankkeen työpajoissa heti alkuvaiheissa kohtasivat niin tekijät kuin työvoiman tarvitsijat sekä sidosryhmien edustajat. Yhtenä merkittävänä tekijänä hanketta ajatellen on ollut se, että kun ihmiset ovat istuneet saman pöydän ääressä ja vaihtaneet ajatuksia, he ovat huomanneet, että eivät ole yksin ns. murheidensa ja huoliensa kanssa. Työntekijää etsivät ja eri vaihtoehtoja puntaroivat ovat saaneet tukea toisiltaan ja vertailleet ja kertoneet jo tehtyjä ratkaisuja. Myös työtä etsivät ovat voineet käydä läpi vaihtoehtoja ja osaamistaan eri työtehtäviin ja sitä, miten niillä voisi itsensä työllistää. Kevään myötä on tullut tietoon onnistuneita työllistymisen tarinoita, muun muassa työpajassa kohdannut tila ja lisätöitä etsinyt ovat nyt kumpikin tyytyväisiä, kun työlle on löytynyt tekijä. Monimutkainen byrokratia Byrokratian tiimoilta lomitusyrittäjyyden ympärillä on pidetty myös erillinen byrokratiapäivä, jolloin käytiin läpi esiin tulleita kompastuskiviä ja kuinka niiden yli voi päästä. Kevään aikana on pyritty löytämään mahdollisuuksia, joiden avulla maatilojen olisi mahdollisimman helppoa saada työvoimaa tilalle nopeastikin. Apuvälineitä on kehitetty rekrytoinnissa sopivan tekijän löytämiseen ja laskutuksen hoitamiseen. (LIITE 5 ja 6) 15 TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA Vallitsevaan ongelmaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta on pyritty vaikuttamaan sillä, että saman pöydän ääreen on kutsuttu niin tekijöitä kuin tarvitsijoita sekä sidosryhmän edustajia. Lisäksi on selvitetty ja pyritty löytämään konkreettisia tapoja, kuinka tähän voi vaikuttaa. Jo olemassa olevien kanavien lisäksi uutena avauksena pienryhmässä tuli ehdotus Kaon rekrytointisivusta, jonne tilat voivat ilmoittaa valmistuville opiskelijoille töistä. Tätä on Kainuun Ammattiopisto viemässä eteenpäin. Katso-tunnisteet ja niiden hyödyntäminen työntekijää etsiessä tulee saada entistä paremmin maatilojen tietoon. Tätä rekrytointimahdollisuutta voi käyttää www.mol.fi sivulla. Käyttöehtojen hyväksymisen jälkeen kaikilla tunnistautuneilla käyttäjillä on käyttöoikeus palveluun, jossa pääsee lukemaan työntekijäesittelyjä sekä jättämään oman ilmoituksen. Mikäli ilmoituksen haluaa näkyvän vain virkailijoille, on tämäkin mahdollista. Yrittäjien kanssa on käyty myös keskusteluja siitä, mihin hintaan työntekijän voi palkata. Toisaalta on keskusteltu siitä, mikä on se kynnys, jolla työntekijä voi työpanostaan myydä siten, että toiminta on molemmin puolin kannattavaa. Pohdintoja ja vertailuja on tehty siitäkin, onko järkevintä palkata työntekijä vai ostaa palvelu yrittäjältä. Osuuskuntien kautta työntekeminen ja palveluiden tarjoaminen on herättänyt kiinnostusta niin tekijöissä kuin palkanmaksajien suunnasta. Onkin ollut selkeää tarvetta kartoittaa Kainuun osuuskuntia, joiden alta on löydettävissä tekijöille kotipesät, joiden kautta tarjota omaa työpanosta, testata omaa yritysideaa ja löytää asiakkaita. Tällöin työnantajavelvoitteet eivät tuo lisästressiä maatiloille. Maatiloille palveluitaan tarjoava voi hyödyntää myös maatilapalvelut.fi sivustoa. Se on perustettu 2014 sivusto, joka kokoaa yhteen yrittäjät, jotka tarjoavat erilaisia palveluita maatiloille sekä maaseudulla asuville kotitalouksille. Sopimus sivustolle tehdään 12 kk:ksi kerrallaan, ja näkyvyys on koko Suomessa; maakunnat on jaettu valikkoon sekä toimialat, joille työpanostaan tarjoaa. Oulun alueella toimii TM lomitus Oy, joka tuottaa lomituspalveluja itsejärjestetyn lomituksen piirissä oleville siten, että tilat etsivät sopivan lomittajan (usein perhepiiristä) ja TM-lomitus tekee työsopimuksen lomittajan kanssa ja palvelusopimuksen tilan kanssa. Tässä tapauksessa työnantajavelvoitteet ovat TM lomitus Oy:llä, ja he hoitavat myös vastuuvakuutukset ja täyttävät lomatoimistolle toimitettavat hakemukset. Työttömän työllistämisen liittyviä ongelmia on helpottanut, että TE-toimisto on ollut aktiivinen yhteistyökumppani ja heidän edustaja saatiin mallinnusryhmään. Olemme myös välittäneet työnvälitys- ja yritysneuvonnan asiantuntijoiden suoria yhteystietoja hankkeessa mukana oleville. Pienryhmätapaamisissa on kerrottu mahdollisuuksista työllistää työttömiä henkilöitä mm. palkkatuella ja työkokeilun kautta. On esitelty myös rekrytointiesimerkkejä ja tarjouduttu olemaan apuna esim. mol.fi sivulle työnhakuilmoituksen laadinnassa. 16 Hankkeeseen mukaan tulleen yrittäjän tarpeista saada lomituspalvelut järjestymään lomitusyrittäjyyden avulla käynnistyi tapahtumaketju, jossa hankkeen resurssein saatiin tehdyksi työtä verohallinnon suuntaan. Tuloksena oli verottajan muuttunut tulkinta, ja näin jo ennen hanketta syntynyt uusi lomitusyritys Kainuussa sai todellisen mahdollisuuden käynnistää toimintansa; tämä naisen perustama lomituspalveluyritys merkittiin ennakkoperintärekisteriin kevään 2015 aikana. Hanke tavoitteli kahden uuden yrityksen syntymistä. Vaikka varsinaisesti ei uusia yrityksiä ehtinyt hankkeen aikana syntyä, saatiin tuloksena tälle edellä mainitulle yritykselle luoduksi toimintaedellytykset. Tämän lisäksi kolme itselle lisätuloa hakenutta hankkeeseen osallistunutta yrittäjää kävi yritysneuvojan tuella läpi prosessiin, jossa he laajensivat tai laajentavat nykyistä yritystoimintaansa lomitusyrittäjyyden suuntaan; yksi näistä myös sijaisyrittäjyyden saralla. Näistä kaksi olivat naisia, yksi mies. Lisäksi Osuuskunta Hopeahiiden toiminta-ajatukseen jäsentyi hankkeen aikana lomitukseen liittyvä palvelutoiminta yhtenä mahdollisuutena. Hanke tavoitteli kahta uutta työpaikkaa. Hankkeen aikana yksi hankkeeseen mukaan tullut työnhakija löysi hankkeeseen ilmoittautuneesta maatilasta itselleen ½-aikaisen työpaikan, ja näin aiempi puoliaikainen työllistyminen – mm. osa-aikaisena lomittajana – muuttui täysiaikaiseksi työllistymiseksi. Kyseessä oli mieshenkilö. Lisäksi yksi hankkeeseen osallistunut nainen liittyi Osuuskunta Hopeahiiden jäseneksi, ja saa tätä kautta tulevaisuudessa työtuloa. Näin ollen voidaan työpaikkatavoitteen sanoa täyttyneen osittain. PALVELUN TARJONTAA KYLIEN IKÄIHMISILLE Hankkeen tavoite oli selvittää, voiko lomitusyrittäjyyttä kytkeä kylien palvelutuotantoon. Useammalla tekijällä on ollut mietinnässä palveluja, joiden kautta voisi yhdistää maatalouspuolen töitä ja vanhusten avustamista samoilla seuduilla. Myös sote-puolella tässä nähdään mahdollisuuksia juuri niissä tehtävissä, joihin esim. lähihoitajilla ei työaika kotikäynnillä riitä. Siispä onkin selvitetty mukaan lähteneille työnhakijoille/yrittäjyyttä miettiville sopivaa osuuskuntaa, jonka kautta voisi testata tämän tyyppisiä palveluita. Yksi pienryhmätapaaminen järjestettiin teemoitettuna osuuskunnan kautta työskentelyn ympärille. Kainuun Soten Hyvinvoinnin palvelutarjotin soveltuu yhdeksi mahdollisuudeksi tarjota ikäihmisten palveluita kylille. Ko. alusta yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntarjoajat saman palvelimen alle. Kainuun soten etusivulta löytyy banneri, josta pääsee palveluvalikkoon. Palvelut voivat olla palvelusetelillä tuotettuja tai omarahoitteisia. Palvelualusta kehittyy koko ajan kehittäjäasiakasryhmän palautteiden perusteella, ja sinne lisätään uusia palveluita, kun niitä syntyy. Palvelutarjottimeen liittyen kävimme soten edustajan kanssa läpi, mitä palveluita esimerkiksi yrittäjälomittajana toimivat voisivat tarjota. Selvisi, että näiden palveluiden termi on kotipalvelun tukipalvelut, joista Kainuussa käytetään nimitystä kotiasumista helpottavat palvelut. Näiden palveluiden tarjoaminen vaatii ilmoitusta Kainuun soteen ja lisäksi on oltava olemassa omavalvontasuunnitelma. Palvelutarjonnan perusteella voi saada myös osviittaa siitä, mitä palveluita näyttäisi miltäkin alueelta vielä puuttuvan. Palvelutarjotinta on pidetty esillä myös pienryhmissä soveltuvin osin ja tuotu tämäkin mahdollisuus esille. 17 Rovaniemen aluelautakuntamalli, jossa on kokeiltu ja käyttöön otettu KotiApuKuponki on hyvä esimerkki tuetuista kyläpalvelusta, jossa ansaintamalli toimii pienituloisen käyttäjäkunnan piirissä. Aluelautakuntamalli ja siitä sovellettu toimintatapa tulisi levittää läpi Suomen harvaan asuttujen alueiden. Tuetut kyläapupalvelut tuottavat välitöntä hyvinvointia ja lisätoimeentuloa paikallistasolle sekä huomattavasti kustannussäästöjä paikallisesti tuotettuina palveluina. LOMITUSYRITTÄJYYS JA SIJAISYRITTÄJYYS - RAJAPINTA Pakolliseen MYEL-vakuutukseen kuuluvilla maatalousyrittäjillä on oikeus maatalousyrittäjien lomituspalveluihin. Näillä palveluilla tuetaan maatalousyrittäjien työssä jaksamista niin, että he voivat lomituksen avulla irtautua päivittäisistä töistään. Lomituspalveluja voi saada maatalousverotuksen piiriin kuuluvan kotieläintalouden tai kasvinviljelyn harjoittamiseen. Lomituspalvelujen johdosta, ohjauksesta sekä valvonnasta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Lomituspalvelujen järjestämisestä vastaavat kunnat Melan kanssa tekemillään toimeksiantosopimuksilla. Lomituspalvelut maatalousyrittäjä hakee tilan sijaintikunnan lomituspalveluja hoitavasta paikallisyksiköstä. Paikallisyksiköt voivat muodostua yhdestä tai useammasta kunnasta. Yrittäjä voi valita, käyttääkö hän kunnallista lomituspalvelua vai järjestääkö hän lomitukset itse. Kaiken kaikkiaan vuosilomaan oikeutettuja on 21 000, joista noin kymmenesosa on itse järjestetyn lomituksen piirissä. Itse järjestetyssä lomituksessa yrittäjä hankkii lomittajan itse ja saa tämän palkkaamisesta korvauksen paikallisyksiköstä. Itsejärjestetyssä lomituksessa maatalousyrittäjä voi pitää lomansa silloin, kun hänelle parhaiten sopii. Hän voi myös vapaasti muuttaa vuosilomansa ajankohtaa kalenterivuoden aikana. Lomaan voi sisältyä niin monta pyhäpäivää kuin yrittäjä haluaa. Lomat voi pitää myös yhtä aikaa tai erikseen muiden perheenjäsenten kanssa. Maatalousyrittäjä voi hankkia lomittajan lomituspalveluja tuottavasta yrityksestä, käyttää itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivaa lomittajaa tai solmia työsuhteen lomittajan kanssa. Lomittajan työtehtäviin kuuluvat kotieläintuotantoon ja kasvinviljelyyn liittyvät, lomitusaikana välttämättä tehtävät työt. Lomittajan tehtäviin kuuluu ainoastaan lomalla olevan työosuus. Lomittajan työtehtäviin eivät kuulu metsätyöt eivätkä rakennustyöt. Myös liitännäistoimintoihin liittyvät työt jäävät lomituspalvelujen ulkopuolelle. Yrittäjälomittajia on kaivattu ja toivottu maatiloille toiminnan joustavuuden vuoksi. Lisäsi monella heistä on monialaosaamista, jota hyödyntää lomitustyön rinnalla. Tämä laajentaa toimeentulopohjaa ja monipuolistaa asiakaskuntaa, kuten yrittäjälähtöisen toiminnan tarkoitus onkin. Yrittäjälomittajat tulisi nähdä maatiloja palvelevina ammattilaisina ja lomituspalveluita täydentävänä reservinä sekä nimenomaan lomituspalveluita joustavoittavana ryhmänä. Yrittäjälomittaja – tietoisuus itse järjestetystä lomituksesta Leena-Mari Heikkinen on ollut esittelemässä ja kertomassa oman yrityksensä syntytarinaa ja nykyistä toimintaa useammassa tapaamisessa. Häneltä on voinut kysyä suoraan niin yrityksen perustamiseen kuin asiakashankintaan liittyviä vinkkejä. – > mahdollisuudet tiloille – > monialaosaajat 18 Yrittäjälomittajuudesta on oltu myös yhteydessä alueille, joilla heitä on paljon, esim. Ylä-Savo ja Sysmä. Lisäksi sijaisyrittäjyyteen on saatu näkemystä Joensuun seudulta. Tiedonhankintaa on tehty tutustumalla hankeraportteihin ja mallinnuksiin eri puolilta Suomea. Kiireellisen sijaisavun saatavuus on ollut esillä useaan otteeseen ja asiaa on viritelty osuuskuntien suuntaan, esimerkiksi Hopeahiisi voisi olla yksi vaihtoehto, kun tekijöitä löytyy. Tämä vaatii vielä jatkotyöstöä. Voisiko osuuskunnan alla toimia tämä kaivattu ”hätäaputoimisto”, josta olisi saatavissa tilalle osaavatekijä nopeasti esim. jo saman päivän aikana. Kriisin kohdatessa olisi pystyttävä turvaamaan tilan toiminnat mahdollisimman nopeasti. SELVITYKSIÄ Selvityksiä ja tiedonhankintaa tukemaan hankkeessa mukana olevia on tehty useita, muun muassa Kainuun alueen ESR- työllisyyshankkeet, airbnb majoitus, Hossan alueen matkailu, kiertävät kirjanpitopalvelut, loma-asuntojen ja mökkien vuokraus mahdollisuudet ja sivustot, omaishoito kriteereineen, kylien mahdollisuudet ja paikallisia ratkaisuja. Hankkeen yksi erityinen tehtävä oli myös selvittää ns. sijaisyrittäjyystoiminnan mahdollisuudet Kainuussa. Tehtiin selvityksiä, missä siinäkin keskeiseksi asiaksi nousivat ns. byrokratiaesteet. Hankkeessa mentiin tässä kuitenkin selvitystä pidemmälle, sillä yhdellä hankkeeseen osallistuneella oli selkeä visio myös sijaisyrittäjyyttä tarjoavan yritystoiminnan aloittamisesta. Hankkeen haasteellinen lyhyt toteutusajankohta – ja siihen osunut mm. starttirahojen puuttuminen – aiheuttivat kuitenkin sen, ettei ollut käytännön mahdollisuuksia edetä hankkeen aikana sen pidemmälle eikä tämä johtanut työllisyysvaikutuksiin. Projektin innovatiivisuus Hanke on tuonut esiin lomitusyrittäjyyttä ja eri vaihtoehtoja työllistää maatilan töihin Kainuussa. Lomitus- ja sijaisyrittäjyys on Kainuussa vielä pienimuotoista verrattuna esimerkiksi PohjoisPohjanmaalle tai Pohjois-Savoon. Kiinnostusta aihetta kohtaan on ollut niin tekijäpuolella kuin sidosryhmissäkin. Teema on sellainen, joka vaatii ympärilleen laajemman verkoston, jotta yhteinen näkemys ja toimintatavat syntyvät. Kiinnostus TE-toimiston puolelta ja heidän edustajansa mukaan saaminen on ollut merkittävä apu miettiessä maatilojen työllistämisen mahdollisuuksia ja erilaisia ratkaisuja, joilla työntekijän voi tilalle saada. Mielenkiintoinen yhteistyön kuvio on syntynyt myös Kainuun soten Hyvinvoinnin palvelutarjottimen ympärille. Se on asiakasohjauksen työkalu, asiakkaiden sähköisen asioinnin väline sekä hyvinvointialan yritysten ja järjestöjen keskitetty markkinapaikka. Keskustelussa kävi ilmi, että tulevaisuudessa palvelutarjotinta on mahdollisuus kehittää niin, että sieltä löytyy oma paikkansa myös maatalouden tarpeisiin. Vinkkejä ja hyviä neuvoja hanke on saanut Pohjois-Savon puolelta Etappi-hankkeesta, josta mukana ensimmäisellä opintomatkalla oli Niina Suorsa. Pohjois-Savossa yrittäjälomittajuus sekä erilaiset renkirinkimallit ovat jo paljon pidemmällä kuin Kainuussa, joten yhteistyöstä on ollut paljon hyötyä. Lomituksen puolelta Ylä-Savon lomituspalvelut sekä Sysmän alueen lomitus ovat kertoneet omia kokemuksia yrittäjälomittajien 19 käytöstä sekä muutoksista toimintaympäristössä. Myös Melasta on saatu tarkentavia vastauksia esille nousseisiin kysymyksiin. Jo päättyneestä Rengin paikka-auki hankkeesta Pohjois-Pohjanmaalta on löytynyt tietoa käyttöömme Facebook sivun kautta. Lisäksi hankkeessa töitä tehnyt henkilö opasti myös hankkeen alkuvaiheessa eteenpäin sekä ensimmäisiä opintomatkakohteita miettiessä. Etappi-hankkeen kautta saimme käyttöömme Maatila työnantajana -oppaita myös painettuna versiona. Tämä Savonia ammattikorkeakoulun ja Ylä-Savon ammattiopiston TUUMA-hankkeessa syntynyt opas kokoaa yhteen työntekijän palkkaamiseen liittyviä asioita ja työnantajana toimimisessa huomioitavia tärkeitä asioita. Hankkeessa tehtiin pioneerityötä soveltamalla palvelumuotoilutyökalua lomitusyrittäjyyden kehittämiseen. Projektin tasa-arvovaikutukset Hankkeeseen osallistui sekä naisia että miehiä. Naisten perustamia yrityksiä on yleisesti ottaen vähemmän kuin miesten perustamia, mutta tätä epäsuhtaa saatiin vähän kurottua kiinni yhden syntyneen uuden yrityksen oltua naisten perustama. Hyvät käytännöt Mukaan ilmoittautuneille on laitettu sähköpostitse tietoa mitä on tapahtunut, missä mennään ja mitä on tapahtumassa. Näiden tiedottamisten pohjalta on tullut lisätietokyselyjä, joihin on vastattu joko puhelimitse tai sähköpostitse. Alkuvaiheessa todettiin, että tämä on hyvä käytäntö, koska etenkin maatiloilla suunnitelmiin voi tulla muutoksia nopeallakin aikataululla ja tilaisuuksiin osllistuminen voi jäädä. Tällä pystyimme varmistamaan sen että tieto liikkui eteenpäin vaikkei paikan päälle olisi pääsytkään. Toiminnan jatkuvuus Hankkeen aikana koottu tieto ja mallinnus lomitusyrittäjyyttä suunnitteleville on käytössä myöhemminkin, ja avoimesti käytössä kaikille kiinnostuneille Internet-julkaisun kautta. Lomituksen osalta vasta syksyllä 2015 on selvillä tarkempaa tietoa mahdollisista tulevista muutoksista lomituksen järjestämiseen; koska asiat ovat vielä auki, on vaikea miettiä vaikuttavuutta tässä vaiheessa. Koska hankkeessa pystyttiin vastaamaan tavoitteisiin uusien työpaikkojen ja yritysten syntymisen suhteen, tulee vaikuttavuutta heidän toimintansa konkreettisesta jatkumisesta osana Kainuun työmarkkinoita ja kainuulaista palvelutuotantoa. Vaalan pienryhmässä esille tullut idea ns. Kao-rekrystä etenee jatkossa KaO:n toimesta. Idea oli siis rekrypaikasta koulun sivuille, johon voidaan ilmoittaa työvoiman tarpeista tilalla suoraan valmistuville opiskelijoille. 20 TE-toimiston puolelta tuli hankkeen loppuvaiheella ehdotus esimerkiksi maatilojen rekrytointipäivän järjestämisestä yhteistyössä ProAgrian kanssa. Tällöin voisi jakaa tietoa kaikista käytettävissä olevista palveluista ja työllistämisen vaihtoehdoista. Asiaa on mahdollista viedä eteenpäin. Yksi hyvä pohja asioiden jatkuvuudelle on hankkeen aikana on syntynyt toimiva yhteys ProAgrian ja TEtoimiston välille. Tulevaisuuden tarpeiksi hahmottui esimerkiksi uusien yrittäjien mentoroinnin tarve (lomakkeet, kapulakieli, teenkö oikein? –kysymykset, markkinointi). Yrittäjyyden taipaleelle lähtiessä on tärkeää puntaroida, että kun on kysyntää ja substanssiosaamista, löytyykö riittävästi yrittäjäosaamista. Tällaisia kysymyksiä liittyy markkinointiiin, asiakashankintaan, rahoittajaan, verottajaan, sidosryhmiin sekä asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoihin. Tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan mm. yrittäjäkoulutuksen tai työvoimapoliittisen maksuttoman koulutuksen keinoja. Projektin rahoitus ja kustannukset Budjetin toteutuminen 1.11.2014 – 31.7.2015 Toteutunut Budjetti yhteensä Henkilöstökustannukset 30 365,48 27 300 Palvelujen ostot 7 317,54 12 250 Muut kustannukset 96,22 300 Välilliset kustannukset 5 162,13 4 641 Yhteensä 42 941,37 43 491 Erikseen raportoidut 3 526 kustannukset Yhteensä 47 017 Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus rahoittivat hanketta yhteensä 85 prosentin osuudella. Yksityistä ulkopuolista rahoitusta kertyi hankkeelle 1 383 euroa, ja ProAgria Kainuun oma rahoitusosuus oli lisäksi 2 099 euroa. Hankkeelle kertyi osallistujilta laskennallista omarahoitusta erikseen raportoitavina kustannuksina budjettiin nähden riittävä määrä. 21 6.2. SUOMUSSALMI TYÖPAJAINFO LOMITUS- JA SIJAISYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMINEN - Ketä ollaan, mistä tullaan? - Mistä on kysymys? - Kasvunvara-malli - Päämääriä kohti, tehdään yhdessä - Opintomatka - Jatkotoimenpiteet TÄNÄÄN LUVASSA • Nykyisten lomituspalveluiden täydentäminen • Kylien ikääntyvä väestö ja palveluntarpeet, lapsiperheet • Maatilojen työmäärä, tarve kausiluonteiselle lisätyövoimalle MIKSI? • Työllistymisvaihtoehtoja etsivät • Yrittäjyyden mahdollisuuksia miettivät • Jo yrittäjänä toimivat • Työllistämistä miettivät maatilat esim. yhteinen työntekijä • Muut palveluiden tarvitsijat KENELLE? • Pieni omavastuu osuus palveluista sidosryhmät, tarvitsijat ja tekijät • Tarpeet ja toiveet esille Työpajainfoissa – kohdataan saman pöydän ääressä • Opintomatka 17.2. Kiuruvesi-Pyhäsalmi • Pienryhmät alkavat vko 11 – hihat heilumaan • Ideoiden eteenpäin vieminen Soilin kanssa • Toinen opintomatka • Kasvunvara-mallinnusryhmä MITEN? HURRIN KIEKURAtyönantajarinki TANELIN DUUNIT - Oppisopimus - 5pvää/kk/tila - KAO, luonnonvara-ala - Työnantajarinki - Oppisopimus - Palkkatuettu työkokeilu - Yrittäjyys • Palvelun mallinnus ja jatkuva kehittäminen • Palvelusisältöjen arviointi ja työstäminen yhteistyössä • Palvelun testaaminen / kokeilut ja palautteen kerääminen • Huolellinen hinnoittelu • Roolien ja vastuiden määrittely • Palvelupolun määrittely ja vaiheistaminen • Osaaminen ja ammattitaito -> Käytössä olevien henkilöresurssien tunnistaminen ja hyödyntäminen. Osaamisen kehittäminen palvelutarpeita vastaavaksi • Kestävä toimintatapa -> Palveluideoiden/-aihioiden karsinta ja valinta todellisten ansaintamahdollisuuksien pohjalta • Käyttäjälähtöisyys -> Palveluita kehitetään maksavan asiakkaan tarpeisiin. Lähtökohtana asiakasymmärrys ja asiakaskokemuksen hyödyntäminen palvelukehityksessä. Kasvunvara, palvelumuotoilussa tärkeää: - hevos- ja karjatilojen lomitukset - ratsastuksen ohjauspalvelut - hevoshieronta - Kalevalainen jäsenkorjaus Työllistää itsensä moniosaajana Tmi Leena-Mari Heikkinen - tarjoaa hyvän alusta testata yritysideaa - osuuskuntaan voi liittyä ja tehdä sen kautta monipuolisesti erilaisia töitä - toimintaa voi olla koko Kainuun alueella Osuuskunta Hopeahiisi Kainuussa OTSIKOITA MUISTA MAAKUNNISTA, JOKO KOHTA MEILTÄKIN? Selänne-lehti 1/2014 ”Ringissä renki parhain.” Suomenmaa 4/2013 ”Renki sai paikan. Marko on kolmen tilan yhteinen apumies.” Iisalmen sanomat 4/2014 ”Maatilat houkuttavat eri alojen osaajia.” Maaseudun tulevaisuus 4/2014 ”Eläinrakas Emma sai töitä, ja tilayrittäjiltä jää enemmän aikaa lapsilleen.” Marjatta, hankevastaava p. 044 320 1585 marjatta.pikkarainen@maajakotitalousnaiset.fi Henna, vs. hankevastaava p. 044 320 1587 henna.hietakangas@maajakotitalousnaiset.fi Soili, yritysasiantuntija p. 040 776 4290 soili.hypen@maajakotitalousnaiset.fi KAIKKI KYSYMYKSET JA ASKARRUTTAVAT ASIAT YLÖS – LÖYDETÄÄN VASTUKSET KEVÄÄN AIKANA! OPINTOMATKA KIURUVESI-PYHÄSALMI 17.2.2015 Menomatkalla keskusteltiin mitä hankkeessa on tähän asti tapahtunut ja millaisilla ajatuksilla mennään eteenpäin. Lisäksi kuultiin kokemuksia mukana olevien maatilojen työllistämismalleista, palkkatuesta ja kesätyöntekijöistä. Työllistymisvaihtoehtoja ja mahdollisia yritysideoita miettivät kertoivat omasta osaamisestaan. Kiuruvedellä bussiin tuli Etappihankkeesta Niina Suorsa. Hänellä on jo usean vuoden kokemus työntekijöiden löytämisestä tiloille ja työllistämiseen liittyvistä kysymyksistä. Niina on toiminut yhteyshenkilönä ja apuna työntekijöitä etsiville ja auttanut rekrytoinnissa ja byrokratian pyörityksessä. Usein työllistymiseen on saatavissa palkkatukea tai muitakin tukia, riippuen tekijän iästä. Maatila Risto ja Sari Heinonen lypsyasemapihatto: Tällä hetkellä he ovat mukana tilaringissä, jossa tekijä on vuoroviikoin heillä ja Laukkalan tilalla. Tila on laajentanut navettaa useammassa otteessa ja nyt lypsettäviä on noin 100. Aikaa lypsyyn menee illoin aamuin noin 2,5 tuntia. Tapasimme myös tilaringin työntekijä Anteron. Antero on ollut työtön työnhakija, joka on Etappi-hankkeen avustuksella löytänyt tämän työpaikan. Työllistämisessä on hyödynnetty sekä työkokeilua että palkkatukea. Niina on ollut apuna työllistymiskuviossa. Tällä hetkellä Anteron sopimus on elokuulle asti. Heinoset ovat kokeneet erittäin hyvänä työntekijän palkkaamisen, se on tuonut helpotusta omaan työmäärään. Ja joitakin työtehtäviä on voinut siirtää kokonaan Anterolle. Tilojen välinen yhteistyö on toiminut hyvin ja tarpeen tullen on ollut joustoa siinä, kummalla työntekijä on. Antero tekee tiloilla sekä eläintenhoitoa että konetöitä. Työtunnit laskutetaan tehtyjen töiden mukaisesti. Tila on ollut myös mukana lomitusrenkaassa, mutta se loppui, kun työntekijä muutti toisaalle. Laukkalan tila Asko ja Arja Kärkkäinen kolmen robotin pihatto www.laukkala.com Heinosten jälkeen siirryimme noin kilometrin päähän Kärkkäisille, joka on toinen Anteron työnantajaringin tila. He ovat toimineet päävastuullisina yrittäjinä ringin pyörittämisessä. Laukkalan tilalle on rakennettu kokonaan uusi navetta, johon on vastikään hankittu kolmas robotti, lehmiä noin 150. Myös Kärkkäisillä Anteron tuoma lisäapu on koettu hyväksi. Tila käyttää lisäksi paljon urakoitsijoita. Isäntäparin työtunnit on pyritty pitämään kohtuullisina siten, että aikaa jää myös lapsille. Lounaan jälkeen matka jatkui Pyhäsalmen puolelle, jossa tapasimme Alatalon isäntäparin Mikko ja Jaana Niskasen sekä Jarkko Hurrin, joka on kolmen tilan renki. ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi Niskasen tilalla työllistämiskuvio on lähtenyt liikkeelle Rengin paikka auki- hankkeen esitteen myötä. Sen jälkeen on lähdetty miettimään olisiko meillä tarvetta ja millainen tarve työmäärällisesti on. Pohdinnoissa oli aluksi kahden tilan työntekijä, mutta loppujen lopuksi päädyttiin kolmen tilan yhteisen rengin palkkaamiseen. Tällöin taataan työtä koko ajaksi, sitten aloitettiin rekrytointi, johon tuli 24 hakemusta, joista yksi oli Jarkon. Ja näin syntyi Hurrin kiekura- työnantajarinki, jossa tilojen lehmien lukumäärä on 40–60–80. Alatalo on näistä suurin. Jarkko on ammatiltaan ravintolakokki ja työkokemusta tältä alalta on useamman vuoden ajan. Tämän jälkeen hän on tehnyt autohommia, mutta koko ajan mielessä on ollut kaipuu maataloustöihin. Jarkko etsiskeli maatalouspuolen työpaikkaa jonkin aikaa, kunnes Pyhäjärven suunnalla tärppäsi. Hän pääsi töihin Niskasille sekä kahdelle muulle lähitilalle. Tämän jälkeen hän on opiskellut itselleen karjanhoitajan tutkinnon sekä opetellut paljon asioita myös tilan väen kanssa. Tänä keväänä Jarkko menee myös siementäjäkurssille, joka avaa jälleen uusia mahdollisuuksia toimia tiloilla. Työtä tehdään joskus pitkääkin päivää ja ylityötunnit kertyvät aikapankkiin, josta niitä talven tullen käytetään. Jarkko toi esille senkin, kuinka alkuun ”untuvikkona” oli löydettävä jokaisella tilalla toimiessa ns. kultainen keskitie, jolla töitä tehdä ja toimia. Tilan väki ja Jarkko kertoivat, kuinka työnjako on sujunut jouhevasti kolmen tilan kesken ja sopiminen työpäivistä on ollut helppoa. Välillä tilat vaihtuvat kesken päivänkin. Vaihtoa helpottaa se, kun välimatkaa tilojen välillä on alle 5 kilometriä. Viimeinen tutustumiskohteemme oli Mikko Elovaaran nautatila. Kyseessä on Suomen suurimpiin lukeutuva tila, jonka kasvattamoissa kasvaa toista tuhatta nautaa. Jo tilalle ajaessa hahmottui kuinka suuren luokan tilasta on kyse, kun peltoja avautui silmäkantamattomiin. Sukupolven vaihdoksen jälkeen tilaa on kehitetty yli 20 vuoden ajan. Nyt on saavutettu se piste, jota on tavoiteltu. Tila on yhtiöitetty joitakin vuosia sitten Mikon pojan Antin kanssa. Lisäksi tilalla on oma konehalli, jossa huolletaan kaikki omat koneet ja lisäksi tehdään myös muita konetöitä ja urakointia. Vuodenajasta tekijöitä tilalla on 8-16 henkeä. Mikko kertoi, että työntekijät ovat pysyneet tilalla hyvin ja heitä pidetään perheenjäseninä, ruoka on aina pöydässä koko väelle. Hän arvostaa itsenäisiä ja osaavia työntekijöitä, joita ei tarvitse katsoa perään. Isännän työpäivät kuluvat lähinnä hallintopuolella ja töiden suunnittelussa. Opintomatkan anti Tilallisten ja tekijöiden tapaaminen sekä Niinan tuoma asiantuntemus rakensivat opintomatkastamme onnistuneen kokonaisuuden. Jokainen tila oli erilainen ja työntekomallit oli joka kohteessa vähän erilaisia. Työntekijöille on löytynyt hyvin työt heidän mielenkiintojensa pohjalta. Kaikissa kohteissa puheessa korostui se kuinka tärkeää on, että henkilökemiat toimivat. Pitää pystyä puhumaan, sopimaan ja joustamaan puolin ja toisin työntekoon liittyen. Tilat maksavat mielellään tekijälle hyvin tehdystä työstä. Myös jatkossa Etapin Niina lupasi olla apuna meille Kainuun suuntaan, ettei täällä tarvitse mennä ihan jokaisen kuopan kautta mitä heillä on vastaan tullut. Keskustelu paluumatkalla oli vilkasta ja käytyjä kohteita analysoitiin monelta kantilta. Jälleen kerran autossa todettiin, että ”parasta tilan kehittämistä on olla pois tilalta”. Henna ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi keskiviikko 22.4.2015 Isäntärenki, Lieksa Aamusta lähdimme ajelemaan kohti Lieksaa ja ensimmäistä tutustumiskohdettamme Isäntärenkiä. Kyseessä on luomu- ja lammastila, perheyritys, jossa on tehty muutamia vuosia sitten sukupolven vaihdos. Nyt pojalla on vastuu tilasta ja vanha isäntä ja emäntä on työntekijöinä. Tila on muuten luomu tila, mutta eläimet eivät ole luomutuotannossa. Tilaa meille esitteli vanha emäntä Marjatta, kyseessä on hänen kotitilansa. Isäntärenki nimi juontaa nuoren parin historiaan yli 30 vuoden taakse, kun isäntä on miettinyt että onko hän nyt isäntä vai renki tilalla sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Tilalla on n. 170 uuhen katras ja vuosittain syntyy n. 250 karitsaa. Lampaat ovat kylmäpihatossa. Ovat suomenlampaita, joissa osin Kainuun harmaata. Eläimet kuljetetaan teurastukseen Vainiolle ja SavoKarjalaan sekä Polvijärvelle. Lihaa ostaa mm. Lieksan Citymarket. Tilalla on perinnebiotooppeja ja maisemanhoitoalueita noin 20 hehtaaria. Pihapiirissä on oma viljan kuivaamo. Omasta kotimuseosta löytyy esineitä niin kodista kuin pihalta tilan historian varrelta. Tilalta saa pitopalvelua ja myytävänä on myös pihapiirissä olevassa kesäkahvilassa erilaisia taidekäsitöitä, joita Marjatta tekee. Hänellä on taustana kudonnan ohjaajan osaaminen, joten kauniita käsiProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi töitä oli monenlaisia. Käsitöiden pohjana on tietenkin omien lampaiden villa. Lisäksi ansaintaa tulee polttopuun teosta, joiden ostajakunta koostuu pääasiassa vakiasiakkaista. Lomitukset ja loma-ajat hoituvat omalla porukalla. Ja yrittäjien välinen yhteistyö kylällä toimii hyvin, erityisesti konepuolella. Koneita ostetaan isäntien kesken puoliksi. Kylällä on noin 140 taloutta, joista alle 10 on isompia maatiloja. Kylätalo monipalvelukeskus, Kivilahti Kylätalolla meitä oli odottamassa kylän aktiivitoimija Silja sekä kylätalo-hanketta vetänyt Eija. Kylällä on noin 60 asukasta, joista suurin osa yksin asuvia. Matkaa Ilomantsiin tulee 50km ja Joensuuhun 70km. Koulut on suljettu ja palvelu aikalailla loppuneet, elinkeinorakenne kylällä koneurakoinnin varassa. Aktiivisia toimijoita kyläyhdistyksessä on 5. Kesäasukkaat tuovat eloa kylälle. Monipalvelukeskus on nuorisoseurantalo, jota on kunnostettu yhdessä Ilomantsin kunnan kanssa. Talolla on toimintaa neljänä päivänä viikossa. Kylätalo monipalvelukeskus hankkeen tavoitteena on ollut tuoda palveluita sinne missä niitä tarvitaan. Mukana Kivilahti ja Hattuvaara, kaiken kaikkiaan hanke kosketti noin kuutta eri kylää. Rahoitus on tullut Vaara-Karjala leaderilta, yleishyödyllinen kehittämishanke 80% tuki. Kokonaiskustannusarvio 79 000€. Kylän omarahoitusosuus noin 800€/vuosi sekä talkootyön osuus. Rahaa on hankittu mm. arpajaisilla. Alkuun hanke on kohdannut myös vastustusta ”eihän täällä kukaan käy”, mutta kun toimintaa on alkanut syntyä, niin kävijöitäkin on riittänyt. Alussa toiminnan suhteen on tehty kokeiluja ja testauksia siitä mikä vetää ja mikä ei. Talolla on toteutettu ATK-kursseja, joiden myötävaikutuksesta syntyi myös englannin kurssin tarve. Lisäksi on koulutettu esim. verkkopankkien käyttöön. Kaiken kaikkiaan asiakaskäyntejä oli 5768, kylätalolla kävi 33 eri palveluntuottajaa ja keskimäärin 6-7 asiakasta päivässä, kun yrittäjä oli paikalla. Hankkeen aikana syntyneitä toimintoja jatketaan, vaikka hanke päättyi. Kylätalon seinällä on kalenteri, johon talolla käyvät yrittäjät merkitsevät päivät, jolloin tulevat ja sen mukaan asiakkaat varaavat aikoja (kampaaja, jalkahoito, hieronta…). Toimintapäivinä talolla tarjoillaan monipuolinen lounas, 5 euron hintaan. Tämä on ollut suosittu. Parhaillaan on työnalla jatkohanke, jossa Kivilahti on mukana. Tässä on tarkoitus pureutua laajakaistan tuomiin hyötyihin ja niiden mahdollisuuksiin palveluiden tuontiin kylätalolle. Lisäksi uusi sote laki tuo mahdollisuuksia rakentaa uusia toimintamalleja. Kylätalo monipalvelukeskus on yhtenä osana mukana Itä-Suomen yliopiston tutkimusta. Hanke on motivoinut kyläläisiä ja yhdistänyt palveluntarvitsijoita ja yrittäjiä ja synnyttänyt uusia ideoita. Tämä on osaltaan vahvistanut hyvinvointia ja tuonut helpotusta yksinäisyyteen. Hanke tavoitti hyvin, koska oli niin ruohonjuuritason toimintaa ja hyödyt suoraan nähtävissä. ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi Lehmäleiri, Maukkula Maukkulassa meidät otti iloisesti vastaan Mustikkamäen emäntä Anita Timonen. Hän on toiminut yrittäjänä vuodesta 2008. Kylän koulu loppui ja tätä kautta tarjoutui mahdollisuus hankkia koulu yrityskäyttöön. Pari ensimmäistä vuotta yrittäjiä oli kaksi. Tiloissa on mahdollista järjestää juhlia, kokouksia, konsertteja ja muita tapahtumia. Talon päädyssä toimii myös pieni leipomo, josta vielä viime vuonna tuli 40% liikevaihdosta. Tänä vuonna leipomon osuus pienenee huomattavasti. Alusta asti mukana on ollut Blueberry hill festarit ja Lehmäleiri. Vanhassa koulurakennuksessa on majoitustilat ja kesäisin toimii kesäkahvila. Markkinointi ja sen merkitys korostui vierailulla. Kotisivut on oltava kunnossa samoin facebook, lisäksi erityisen hyvin lehmäleirin osalta ovat toimineet lehtijutut. Aivan lähipäivinä on ilmestymässä jutut sekä Seurassa että Kodin kuvalehdessä. Juttujen tekoon ehdotukset on tulleet toimittajilta. Tärkeää on löytää myös oikeat kohderyhmät, joille markkinoidaan ja pitää osata erottautua joukosta, jolloin omalaatuisella tavalla. Tavoitteena on oltava, että ryhmä saadaan tulemaan uudelleen. Tuotteistetut paketit ovat avainasemassa. Alkuvuosina Mustikkamäellä oli erilaisia työelämään tutustujia sekä tukityöllistettyjä. Viime kesänä on ollut palkattu kokki. Palveluiden hinnoittelu on hankalapaikka, kun tuntuu, että kaikkialla on niin tiukat ajat. Lehmäleirien osalta hintaa on vuosittain hilattu hieman ylöspäin. Lehmäleiristä meille tuli kertomaan Riitta-Miina Piipponen. On hevosleirejä, niin miksei lehmäleirejäkin. Leirit ovat 3 yötä neljä päivää ja hinta tänä kesänä 270€. Osallistujia per leiri otetaan 15. He yöpyvät ja syövät Mustikkamäellä ja eläimiä hoidetaan naapurissa. Viime vuonna osallistumismaksu on peritty ensimmäisen kerran ennakkoon, jolla varmistettiin se, että kaikki ilmoittautuneet tulevatkin. Lehmiä opetellaan lypsämään ja harjaamaan. Ja pienimpiä juotetaan kilpaa. Navetassa on 8 kyyttöä, lisäksi tilalla on lampaita noin 50. Vanhin lampaista on jo 14 vuotias. ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi Uutena ilmiönä leirillä on se, että koko perheet osallistuvat. Kiinnostus esim. kasvimaan kitkemiseen ja raivaustöihin on ollut vetäjistä hauska huomata. Kuinka itselle arkipäiväiset työt ovat toisilla ihan uutta ja eksoottista. Ohjelmat leireille muokataan osallistujien ikäjakauman mukaan. Vanhemmat tekee yleensä yhtenä päivänä juustoa ja he tahtovat tehdä tosissaan töitä, Nuoremmat esim. luontopolulla vastoja ja lasten kanssa voi kokeilla myös lehmällä ratsastusta. Tämän mahdollistaa tilan säyseät, ihmisrakkaat eläimet. Osallistujia kiinnostaa vaellus, nuotio-illat, saunominen, huovutus jne. Leiriläisten toivotaan ottavan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen. Riitta-Miina pitää lakisääteiset lomat ja lomittajalla on 7 tunnin päivät. Kun perunannosto on ohi ja loma koittaa, niin isäntäpari suuntaa junalla Krakovaan ja viipyy reissussa pari viikkoa. Se tuntuu lomalta! torstai 23.4.2015 Lomitus- ja sijaisyrittäjyys hankkeen kuulumisia käytiin läpi aamupäivän aikana. Samoin tutustuimme Pohjois-Karjalassa kehitettyyn Puotiskamalliin ja sen eri vaiheisiin. Riikolan mylly Päivän ensimmäinen vierailukohteemme oli Riikolan mylly. Tilan isäntä Heikki kertoi, että isänsä kuoleman jälkeen hän on ottanut vastuun kotitilasta ja lähtenyt sitä kehittämään. Tilalla on oma mylly, joka on rakennettu vanhaan hevostalliin. Viljoista omalta tilalta tulee vehnä ja ruis. Omien viljojen lisäksi jauhetaan myös ulkopuolisten viljoja, kun Liperin mylly on tämän lopettanut. Tällä hetkellä mylly työllistää paljon, sillä suurin osa töistä on pitkälti käsityötä. Tulevaisuudessa on tarkoitus, että ns. käsityön osuus saadaan pienemmäksi. Isäntä totesi, että jauhojen myynti on helppoa verrattuna moneen muuhun elintarvikkeeseen. JA lähiruokabuumissa viedään myllyn toimintaa eteenpäin. Suuri muutos on tapahtumassa lähivuosina, kun tilalle tulee lypsykarjaa. Isännän mukaan tämä on pitkässä juoksussa varmin leipä. Pohjana ovat Suvi emännän juuret lypsytilalla ja molempien mielenkiinto maidontuotantoon. Lähialueella on muutamia lopettavia tiloja, joista he saavat eläimet. He näkevät Valion voimakkaan tuotekehityksen vahvuutena myös tulevaisuudessa. Ajatuksena on ollut lähteä karjan kanssa liikkeelle käytetyllä kalustolla (ei vielä roboteille, mutta nämäkin laskelmat ovat olemassa). ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi Tavoitteena on pitää kustannukset niin kohtuullisina kuin mahdollista. Lypsykarjan hoito on suunniteltu siten, että sen voi hoitaa yksin. Yhteistyötä tehdään naapurien kanssa muun muassa yhteiskalustolla, rehunkorjuu säilyy itsellä. Investointitukia he eivät ole lähteneet hakemaan paperisouvin vuoksi. Navetan paperit on käsittelyssä ja tavoite on rakentaa navetta ensi kesänä ja eläimet tulevat 2017. Tässä tilassa oli uskoa tulevaan ja innokasta tekemisen tahtoa. Selkien kylä Päiväkoti Vellikellolassa iloinen lasten joukko oli meitä vastassa, kun saavuimme taloon. Kylän tarina alkaa jo 1500-luvulta ja kyseessä on perinteinen vaarakylä. Yksi alueen puuhanaisista, Mari Hälinen, kertoi meille Vellikellolan syntytarinan. Enimmillään asukkaita kylällä on historiikin mukaan ollut yli 800 ja 1960- luvulla kylällä oli vielä 3 koulua. Nyt täysi-ikäisiä asukkaita 219 ja noin 70-80 lasta. Vieresessä Mönnin kylässä asuu myös noin 300 henkeä. Selkien kylän keski-ikä on nuorehko ja alkuperäisasukkaita on hyvin vähän. Joensuun (20 min päässä) läheisyys houkuttelee uudisasukkaita kylälle. Uusia taloja syntyy 3-4 vuodessa. 2008 Mari muutti perheineen kylälle, sen Joensuun läheisyyden ja kyläkoulun vuoksi Tällöin toimi vielä kauppa ja asiamies postikin. Pian tämän jälkeen kyläkoulun kohtalo alkoi olla vaaka laudalla. JA sen puolesta alkoi kamppailu, joka ainakin toistaiseksi on vielä voitettu. 2009-2010 toimi Kyläkoulu kylän sydämessä hanke, joka pohjasi alueen perinteisiin. Oppilaat kokosivat paikkakunnan eri paikannimistä nimiselvitystä ja näin oppivat myös kylän historiaa. Perinteen kautta koulu erikoistui ja kyläpäällikkö Tero Mustonen on puhunut kyläkoulujen säilyttämisen puolesta ympäri VaaraKarjalaa. Tällä hetkellä koulussa on kaksi opettajaa ja 33-34 oppilasta. Niin kauan kuin oppilasmäärä pysyy yli 25, ei pitäisi olla hätää, mutta siitä huolimatta kunnanhallituksen pöytäkirjoja seurataan tarkasti ja kysytään heti jos huomataan jotain, mikä voisi kouluun liittyä. Koululla on kaksi ystävyys koulua: Venäjällä ja Alaskassa, molemmista on käynyt vierailijoitakin. Kaikkia kolmea koulua yhdistää halu säilyttää omat omaleimaiset alueensa. Mari totesi, että kun perheet viihtyvät kylällä, niin ne myös pysyvät kylällä. Viihtyvyyteen ja arjen helpottamisesta syntyi ajatus päiväkodista. Lähin päiväkoti oli tällöin 14 km päässä ja hoitomatkoja lapsille kertyi helposti mutkin 50 km. Kun kunnallista päiväkotia ei alettu saada perustettiin yhdistys Maisemakylien vellikello ry, joka lähti viemään asiaa eteenpäin. Ensin selvitettiin millaisissa tiloissa voi päiväkoti toimia ja millaisia muita ehtoja on. Nyt 184m² tilat ja neljä ilmanvaihtokonetta mahdollistavat 21 lapsen hoidon. Monien mutkien jälkeen Leader-rahoitus osuudeksi tuli 35%, loput yhdistyksen ottamaa lainaa. Kokonaiskustannukset 300 000€. Mittaamattomien talkootuntien jälkeen 2013 talo oli pystyssä ja se työllistää 4 henkeä. Henkilökunnan osalta on haasteellista, että aina työtunnit ei tule täyteen, ja kun lastenhoitajien palkka on pieni, niin työntekijöiden pysyvyys on heikkoa. Talo kulkee tällä hetkellä + - 0 tuloksella. Se on suunniteltu siten, että tarpeen tullen sen voi helposti muuttaa paritaloksi. ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi Alueen vetovoimana on Joensuun läheisyys (20 min matka) ja oma rauhallisuus. Markkinointia päiväkodin osalta ei ole juurikaan tehty. Lehdet ovat kirjoittaneet omasta halustaan muutamia juttuja. Vinkkinä Mari antaa muillekin kylille sen, että kannattaa panostaa positiivisiin uutisiin! Tulevaisuuden tavoitteena on sitouttaa henkilökunta entistä paremmin. Keskittyä yhdistystoimintaan ja rakentaa kylän yhteistä viriketoimintaa entistä enemmän. Päiväkodin käytössä uudet tilat ovat klo. 6-17, muulle ajalle voi suunnitella kaikkea muuta toimintaa. ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi perjantai 24.4.2015 Sirpucan alpakat Bussin kaartaessa kohti määränpäätä huomasimme kuinka Hanna oli juuri tulossa aamukävelyltä yhden alpakkansa kanssa. Niimpä pääsimme heti ihmettelemään tätä virallista terapia-alpakka Tessiä, joka on lähtöisin Saksasta. Hanna kertoi hänelle olleen pitkään kaipuu saada jotain kotieläimiä ja yhden kerran silmiin olivat sattuneet hauskat kuvat alpakoista. Hän oli alkanut perehtyä näihin tarkemmin ja jonkun ajan jälkeen bongannut netistä Tessin. Alpakoiden myyntihinta liikkuu 45005000€ välillä. Joten hetken aikaa investointia oli pitänyt miettiä. Nyt jälkeläisten myynnillä ensimmäinen alpakka on tuonut tuloja moninkertaisesti. Terapia-alpakan kanssa Hanna käy vanhainkoti- ja muilla laitosvierailuilla. Hänen varsinainen päivätyö on tilitoimistossa ja alpakat ovat vahvasti sydämen vienyt harrastus. Tällä hetkellä alpakoita on tallissa 5. Suomessa alpakoita on noin 1000 ja elinikä noin 15 vuotta. Sveitsissä vanhin on elänyt 28 vuotiaaksi. Alpakoita on oltava yleensä aina vähintään kaksi. Silitettäviä eläimiä ne eivät juurikaan ole, sillä ne eivät pidä päähän koskemisesta. Perussa, josta ovat lähtöisin, kotka on alpakoiden pahin vihollinen ja se hyökkää aina ylhäältä päin päähän. Jalostustoiminnassa alpakoille on oltava kolme eri karsinaa. Alpakat keritään kerran vuodessa, jonka Hannan luona tekee tuttu lampuri. Koska alpakoilla ei ole turkissa rasvaa, on keritsimet rasvattava työtä tehdessä. Alpakan villa on erittäin kevyttä eikä sitä voi kehrätä samoilla välineillä kuin lampaan villaa. Koska alpakka ei ole tuotantoeläin ei ole myöskään lomitusta. Hannan äiti käy loma-aikoina hoitamassa eläimet. Alpakoita ei voi tarhata esimerkiksi lampaiden kanssa, koska eivät ole tuotantoeläimiä. Hanna kertoi, että alpakat ovat siistejä eläimiä ja ne tekevät tarpeensa yhteen paikkaan. Siivous karsinoissa noin kahden viikon välein. Ne ovat hiljaisia, mutta keskenään arvojärjestystä hakiessaan räkivät ikävästi. Alpakat ovat ruoan suhteen melko edullisia pidettäviä, yhden vuoden kustannukset on noin 150€/eläin. Näillä ei ole mitään perussairauksia ja eläinlääkäriä tarvitaan harvoin. Hannan totesi, että alpakat ovat suositeltava sivuelinkeino esimerkiksi maatilamatkailun vetonaulaksi, ovat helppohoitoisia eivätkä säiky meteliä. Hanna tykkää siitä, kun saa tuoda alpakoidensa kanssa iloa ja valoa ihmisille! ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi Nautakarelia Oy, Nurmes Tilan isäntä Jukka oli meitä vastassa viimeisessä vierailukohteessamme, vasikkakasvattamolla. Kasvattamo on rakennettu 2003 vanhalle koulun tontille. Jukka perheineen asuu noin kilometrin päässä ja siellä tilalla on 7 hevosta. Alunperin osakeyhtiössä on ollut useampia omistajia, mutta nyt Jukka on vaimonsa kanssa kahden. Yksi on lopettanut ja toiset perustaneet oman maitotilan, tarpeet muuttuvat ja sen mukaan on mentävä. Kyseessä on Atrian sopimustila, josta eläimet lähtevät 4-6 kk ikäisinä liikenteeseen. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus tuplata kasvattamon tilat. Nautakarelia työllistää isännän ja emännän lisäksi puoliaikaisen työntekijän. Käytössä on yksityinen lomitus ja yhtiön aikana ovat lomittaneet muitakin tiloja. Jukka toteaa, että työnantajana toimiminen on nykypäivänä helppoa, kun netistä saa niin hyvin apuja. Ja viime vuosina myös maatilat ovat oppineet toimimaan työnantajina. Tärkeintä on ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi löytää hyviä tekijöitä ja pitää niistä kiinni. Ja muistettava, että työntekijän palkka on maksettava aina ajallaan ja se menee kaiken muun edelle. Jukka toteaa, että niin sanottujen standarditilojen väheneminen alkaa näkyä siinä, että myös lomituspalveluiden on muututtava. Syntyy yhä suurempi tarve spesifeille lomitusrenkaille. Lomahallinnon oheen voisi kehittää jonkunlaisen työvoiman vuokrauksen. Sellainen, joka olisi joustavampi vastaamaan kulloisiinkin tarpeisiin myös lomituspäivien lisäksi. Jäykkyyttä pitäisi pystyä karsimaan ja joustavuutta lisäämään. Läheskään kaikilla ei ole mahdollisuuksia palkata kokoaikaista tekijää, mutta esimerkiksi vuokrausfirman kautta saisi aina tarpeen mukaan tarpeisiin sopivan tekijän. Tilarinkeihin Jukka toteaa, että hänen mielestään tekijän tulisi olla yrittäjä. Tällöin on helppo välttää tilojen väliset ristiriidat. Vastuu kysymykset on tärkeät huomioida. LOPUKSI Opintomatkamme onnistui hyvin saatujen palautteiden perusteella. Toki väliin sattuu aina mutkia matkaan, ja niin tälläkin kertaa routavaurioiset tiet aiheuttivat viivästystä ensimmäisen päivän ohjelmaan. Keskustelu tutustuttujen teemojen ympärillä on vilkasta ja jokainen sai varmasti mukaan vinkkejä tulevaisuuden suunnitelmiin. Henna ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi MALLINNUS – YRITTÄJÄLOMITTAJAN LIIKETOIMINTAMALLI Yrittäjälomittajan liiketoimintamallin suunnittelussa on hyödynnetty Kasvunvara –opasta, jonka ProAgria ja Sitra tuottivat ja julkaisivat vuonna 2012. Kasvunvara perustuu palvelumuotoiluun korostaen käyttäjälähtöisyyttä ja asiakaskokemusta palvelutuotannon lähtökohtana. Palvelumuotoilun metodia ja Kasvunvara –opasta on hyödynnetty erityisesti palvelupolun määrittelyssä, kontaktipisteiden hahmotuksessa, pohdittaessa asiakkaiden rooleja maksajan, päättäjän ja käyttäjän näkökulmasta sekä monialayrittäjän toiminnan suunnittelussa vuositasolla. Lisäksi eväitä on jouduttu hakemaan mallinnukseen myös kauempaa – verohallinnon oheista ja päätöksistä sekä lomituspalvelulain uudistuksesta. Haasteena on ollut yhdistää viranomaisten tulkinnat, tulossa oleva lakiuudistus ja todelliset asiakastarpeet palvelun käyttäjälähtöisyyttä unohtamatta. Lomituspalvelu on haastavaa myös sen vuoksi, että kyse on itseohjautuvan palvelun tuottamisesta vailla ulkopuolista työnjohtoa ja tilanteessa, jossa vuorovaikutusta palveluntuottajan ja palvelunkäyttäjän välillä on vähän. Mallinnuksen avulla haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten pystytään tuottamaan suoraan asiakasyrityksen ydinprosessiin kytkeytyvä käyttäjälähtöinen palvelu, joka onnistuakseen edellyttää suurta ammattitaitoa, vastuunottoa ja luottamuksen syntymistä palvelun käyttäjän ja palvelun tuottajan välillä? Millainen on liiketoimintamalli, joka sovittaa yhteen verohallinnon tulkinnat, lain antamat oikeudet ja asiakkaan tarpeet ja on yrittäjälle itselleen kannattava? Tämän mallinnuksen tavoitteena on helpottaa yrittäjälomittajan polkua, yrityksen perustamista ja toiminnan käynnistämistä. Tavoitteena on myös tuoda esille eri vaihtoehtoja tarjota työpanosta ja työllistyä. Lähtötilanne Lomittaja- ja sijaisyrittäjyyden kohdalla työsuhteen ja toimeksiantosuhteen raja on ollut häilyvä ja vaikeasti linjattavissa. Tulkinnallisista syistä johtuen esitämme yrittäjälomittajan yritystoiminnan lähtökohdaksi monialaosaamiseen perustuvaan liiketoimintamallia, joka perustuu monipuoliseen työnkuvaan ja useampiin erityyppisiin asiakkaisiin eli toimeksiantajiin. Yrittäjälomittajan liiketoimintamallia rakennettaessa on yritystoiminnan harjoittamisen toimintatavat rakennettava sellaisiksi, että huomattavat ristiriidat verohallinnon tulkintoihin voidaan välttää. Käsittelemme varsin laajasti toimeksiantosuhteen todellisia tunnusmerkkejä ohjeistaaksemme riittävällä tavalla ja tasolla yrittäjälomittajaksi aikovia liiketoiminnan suunnittelussa ja yrityksen perustamisessa. Lisäksi tuomme erille vaihtoehtoisia tapoja tehdä töitä ja tarjota työpanosta työvoimapulasta kärsiville maatiloille. Samat periaatteet pätevät myös sijaisyrittäjyyteen, joka on tarkoitettu pienyrityksen tukipalveluksi ja yrittäjän työstä irrottautumisen mahdollistajaksi. 1 Keskeisiä käsitteitä: Työsuhde: palkatun työntekijän työsopimukseen perustuva työsuhde työnantajaansa, jolloin työntekijä työskentelee työnantajansa lukuun Toimeksiantosuhde: työkorvauksella ja palkkioperusteisesti hankittua ulkopuolista palvelua ja työpanosta, jossa tekijä työskentelee itsenäisesti ja omaan lukuunsa ja jossa työn teettäminen perustuu toimeksiantosopimukseen. Palkka: työnantajan maksamaa ennakonpidätyksen alaista palkkaa työsuhteessa olevalle työntekijälle Työkorvaus: ostopalvelua käyttävän yrityksen/tilaajan maksama työkorvaus ja palkkio yrittäjälle, joka vastaa itse velvoitteistaan (sivukulut, YEL, verot) Toimeksiantaja: tilaaja/ yritys, joka tekee toimeksiantosopimuksen työpanoksesta / palvelun hankinnasta palveluntuottajan (yrittäjän) kanssa Toimeksisaaja: yrittäjä, joka tekee ja tuottaa toimeksiantosopimukseen liittyvän palvelun tilaajalle Toimeksiantosopimus: palvelun tilaajan eli toimeksiantajan ja tuottajan (toimeksisaajan) välinen sopimus Kohtiin 1-12 on tiivistetty ne asiat, joiden osalta toimeksiantosuhde eroaa työsuhteesta ja yrityksen palvelutuotanto palkatun työntekijän tekemästä työstä. Yrittäjälomittajan ja muita sijaispalveluita tarjoavan yrittäjän palvelut perustuvat toimeksiantoihin, toimeksiantosopimuksiin, eli ovat toimeksiantosuhteita, ei työsuhteita. Kiistanalaisimpia kohtia yrittäjälomittajan kohdalla on mm. kohta 5. Lomitustyöhön liittyvä karjanhoitotyö on luonteeltaan sellaista, että omaa kone- ja laitekantaa ei voi missään tapauksessa pitää ehdottomana vaatimuksena. Tämän estävät jo hygieniavaatimukset sekä eläinten ja elintarvikkeiden suhteen. Yrittäjälähtöinen toiminta - Toimeksiantosuhteen tosiasialliset tunnusmerkit 1-12: 1. Toimeksiantosopimus Toimeksiantosuhde voi syntyä verotuksessa vain silloin, kun osapuolet ovat tehneet toimeksiantosopimuksen ja myös osapuolten tosiasiallinen toiminta puoltaa toimeksiantosuhdetta. Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kyseessä on työsuhde muodollisesta toimeksiantosopimuksesta huolimatta. Liite 5: Toimeksiantosopimus -pohja 2. Työn suorittamisen henkilökohtaisuus ja valinnanvapaus Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja ei välttämättä ole henkilökohtaisesti velvollinen suorittamaan sopimuksen mukaista työtä, tehtävää tai palvelua. Sen voi suorittaa toimeksisaaja taikka tämän työntekijä tai alihankkija. Päätäntävalta työn suorittajasta on tyypillisesti toimeksisaajalla. Toimeksisaajalla on lähtökohtaisesti oikeus käyttää apulaisia ja sijaista toimeksiantajaa kuulematta. Toimeksisaajalla on toimeksiantajaan nähden myös vastuu siitä, että sovittu työ tehdään loppuun. Jos toimeksisaaja on esimerkiksi sairaana, hän järjestää itse tarvittaessa sijaisen tekemään sovitun työn. Sijainen voi olla toimeksisaajan oma työntekijä tai alihankkija. 2 3. Työskentely toimeksisaajan omaan lukuun Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja työskentelee omaan lukuunsa. Hänen tekemästään työstä koituva välitön taloudellinen hyöty tulee siten välittömästi hänen itsensä tai hänen omistamansa yrityksen hyväksi. Toimeksisaaja myös vastaa tyypillisesti itse harjoittamansa toiminnan kustannusten suorittamisesta. Omaan lukuunsa työskentelevälle toimeksisaajalle kuuluu toiminnasta mahdollisesti kertyvä voitto ja toisaalta toiminnan tappiot koituvat hänen vahingokseen. Jos voiton tai tappion mahdollisuus siirretään sopimuksella tai muulla järjestelyllä kokonaan työn teettäjälle, kyse ei ole toimeksiantosuhteesta, vaan työsuhteesta. 4. Työskentelyn itsenäisyys toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja työskentelee itsenäisesti ilman toimeksiantajan johtoa ja valvontaa. Toimeksisaajalla on toimeksiannon luonteesta riippuen mahdollisuus päättää missä, milloin ja miten sopimuksen mukainen työ tehdään. Muutoin kuin kyseistä tehtävää suorittaessaan hän ei ole toimeksiantajan käytettävissä eikä määräysvallassa. Toimeksiantaja voi kuitenkin valvoa toimeksiannon edistymistä ja varmistaa ohjeillaan, että lopputulos on sopimuksen mukainen. Toimeksiantosuhteen osapuolet sopivat pääsääntöisesti vain työn lopputuloksesta, jolloin työntekopaikka, työvaiheiden ajankohdat ja työn suorittamistapa jää työn suorittajan päätäntävaltaan. Työn suorittaja voi tällöin valita esimerkiksi työn suorittamistavan lisäksi käytettävät menetelmät ja materiaalit. Toimeksiantosuhteessa voidaan toisaalta sopia myös työn suorittamistapaa ja lopputulosta koskevista standardeista ja työmenetelmistä. 5. Työvälineet, tarvikkeet ja materiaalit toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhteen luonteeseen kuuluu, että toimeksisaaja käyttää työssään omia työvälineitään ja tarvikkeitaan. Vaatimus omista työvälineistä ja tarvikkeista ei ole kuitenkaan ehdoton. Esimerkiksi ohjelmistosuunnittelua voidaan tietoturvasyistä joutua tekemään toimeksiantajan laitteilla. Toimeksisaajan ei tarvitse omistaa työvälineitä, vaan hän voi hallita niitä myös leasing- tai muun vuokrasopimuksen perusteella. Jotta kyseessä voisi olla aito toimeksiantosuhde, työvälineitä ei kuitenkaan voi pääsääntöisesti vuokrata toimeksiantajalta tai tähän läheisessä intressiyhteydessä olevalta taholta, vaan välineet on vuokrattava ulkopuoliselta taholta. Työvälineiden merkitystä arvioitaessa voidaan myös huomioida työn suorittamisessa käytettyjen työvälineiden laatu ja arvo. Jos työvälineet ovat tyypillisesti yksityistaloudessa käytettäviä ja arvoltaan vähäisiä (esimerkiksi puhelin, kannettava tietokone, internet-yhteys), niiden omistaminen ei ole välttämättä osoitus toimeksiantosuhteen syntymisestä. Toisaalta varsin monet työt ovat luonteeltaan sellaisia, että muita työvälineitä niiden suorittamiseen toimeksiantosuhteessa ei edes tarvita. Erityisesti tiettyyn toimintaan tarkoitettujen ja hinnaltaan arvokkaiden omien työvälineiden käyttäminen on selvempi osoitus toimeksiantosuhteesta. Tietyillä toimialoilla toiminnan harjoittaminen toimeksiantosuhteessa edellyttää käytännössä kalliiden koneiden ja laitteiden hankkimista. Esimerkiksi kuorma- tai linja-auton, taksin, kaivinkoneen taikka muun ajoneuvon tahi työkoneen kuljettaja on tyypillisesti toimeksiantosuhteessa, jos hän omistaa tai riippumattoman kolmannen tahon kanssa tehdyn leasing- tai muun vuokrasopimuksen perusteella hallitsee työssään käyttämäänsä ajoneuvoa tai työkonetta. Jos henkilö ei omista tai hallitse tällaisella toimialalla tarvittavia koneita, laitteita tai kulkuneuvoja, kyse ei voi olla toimeksiantosuhteesta. 3 6. Työskentelyn ajankohta ja työaika Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja pystyy lähtökohtaisesti itse vaikuttamaan siihen, milloin työ tehdään. Toimeksiantajalla ei toisin sanoen ole sellaista johto- ja valvontaoikeutta, että toimeksiantaja voisi toimeksiantosuhteen aikana yksipuolisesti määrätä työskentelyn ajankohdan ja työajan. Useimmiten työn tekemisen ajankohta sovitaan kuitenkin toimeksiantajan kanssa yhdessä. Jos toimeksiantoa ei tarvitse tehdä toimeksiantajan tiloissa, toimeksisaaja voi yleensä paremmin itse määrätä työn tekemisen ajankohdan. Toisaalta tietyillä toimialoilla toiminta voi olla osapuolista riippumattomista syistä sellaista, että työ on tehtävä määrättyyn aikaan. 7. Työskentelypaikka Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja voi yleensä päättää, missä työ tehdään. Tyypillisesti työ tehdään toimeksisaajan omissa toimitiloissa. Kyse voi olla omistetusta taikka leasing- tai muun vuokrasopimuksen perusteella hallitusta toimitilasta. Toimeksiantosuhteessa työtä voidaan tehdä myös muualla kuin toimeksisaajan omissa toimitiloissa. Esimerkiksi joillakin toimialoilla työ on luonteeltaan sellaista, että se on tehtävä toimeksiantajan tiloissa. 8. Vastikkeen määräytyminen toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhteessa maksettavasta vastikkeesta sovitaan yleensä toimeksiantosopimuksessa. Vastikkeen määräytymisperusteet ja määrä ovat osapuolten vapaasti sovittavissa. Korvaus voi perustua esimerkiksi säännölliseen kuukausikorvaukseen, tuntikorvaukseen, kokonaiskorvaukseen (projekti) tai provisiopalkkioon. Monesti sekä työ- että toimeksiantosuhteessa korvauksen maksuperusteet voivat olla samanlaisia, eikä pelkästään korvauksen määräytymisperusteesta voida siten päätellä, onko kyse toimeksiantosuhteesta. Toimeksiantosuhteessa suoritettava korvaus on yleensä työsuhteessa maksettavaa palkkaa suurempi, koska toimeksisaajan on maksettava sosiaalivakuutusmaksunsa itse. Toimeksiantosuhteessa ei myöskään makseta lakimääräisiä ylityökorvauksia, korvausta sairaus- ja loma-ajalta eikä anneta työsuhteelle tyypillisiä luontoisetuja. Vastike maksetaan yleensä rahana. Myös muunlaisen vastikkeen (esimerkiksi tavarat, palvelut, vaihtotyö) maksaminen on mahdollista, joskin se on tyypillisempää työsuhteelle. 9. Kustannusten korvaaminen toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhteessa sovitaan lähtökohtaisesti kokonaiskorvauksesta, jolla toimeksisaaja kattaa myös kaikki työn suorittamisesta aiheutuneet kustannuksensa. Toimeksiantajalla ei ole velvollisuutta korvata erikseen kustannuksia, jos siitä ei ole nimenomaisesti sovittu. Toimeksiantosopimuksessa voidaan sopia työn tekemisestä maksettavasta korvauksesta ja sen lisäksi erikseen suoritettavista kustannusten korvauksista. Kokonaiskorvaus voidaan esimerkiksi eritellä työn osuuteen, tarvikkeisiin ja matkakustannusten korvauksiin. Kustannusten eritteleminen sopimuksessa tai laskulla ei yksistään merkitse sitä, että kyseessä ei olisi toimeksiantosuhde. 4 10. Vastuu-, takuu- ja vakuutusvelvoitteet toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja vastaa työn lopputuloksesta. Jos tehty työsuoritus poikkeaa sovitusta, toimeksiantajalla on oikeus vaatia toimeksisaajalta sopimuksen mukaista suoritusta ja mahdollisesti korvausta aiheutuneesta vahingosta (reklamaatio-oikeus). Mahdolliset suorituksen korjaamisesta aiheutuneet kustannukset jäävät tällöin yleensä toimeksisaajan kannettaviksi. Toimeksiantosuhteessa toimeksisaaja saattaa joutua antamaan toimeksiantajalle takuun työn laadusta tai vakuuden mahdollisten korjauskustannusten varalta. Esimerkiksi rakentaja voi antaa rakennustyölle kahden vuoden takuun. Vakuus voi olla esimerkiksi pantattu pankkitalletus tai -takaus. Toimeksisaaja voi olla toimialasta riippuen lain perusteella velvollinen ottamaan toiminnassaan tapahtuvia mahdollisia vahinkoja ja vastuita varten vakuutuksen. Vakuutuksen ottamisvelvollisuus voi myös perustua esimerkiksi toimialan yleisiin sopimusehtoihin. Muista vastuuvakuutus ja oikeusturva! 11. Sopimuksen irtisanominen toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhde voidaan yksipuolisesti päättää ilman irtisanomisaikaa ja korvausta, jos sopimuksessa ei ole muusta sovittu. Toimeksiantosuhteessa ei sovelleta työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisia irtisanomisen ehtoja. Osapuolet voivat siten vapaasti sopia sopimuksen irtisanomisajasta ja purkuehdoista sekä sopimuksen päättämisestä maksettavista korvauksista. Toimeksiantosopimuksen irtisanomisaikaa ja sopimuksen päättämisestä maksettavaa korvausta koskevat ehdot saatetaan määritellä sisällöltään vastaavanlaisiksi kuin työsopimuslain ja työehtosopimuksien määräykset. Pelkästään tällaisten ehtojen perusteella toimeksiantosuhde ei muutu työsuhteeksi. 12. Toimeksiantojen rajoittaminen ja kilpailukielto toimeksiantosuhteessa Toimeksiantosuhteessa toimeksisaajan oikeutta tehdä sopimuksia muiden tahojen kanssa ei ole yleensä rajoitettu. Toimeksisaajalla on toisin sanoen oikeus ottaa vastaan toimeksiantoja myös muilta tahoilta. Toimeksisaajalla on oltava myös tosiasiassa oikeus ottaa vastaan toimeksiantoja muilta toimeksiantajilta. Muut toimeksiannot eivät siten saa johtaa toimeksiantosuhteen päättämiseen. Se, että yrittäjän omat voimavarat eivät mahdollista useiden yhtäaikaisten toimeksiantojen vastaanottamista, ei estä toimeksiantosuhteen muodostumista. Toimeksiantosuhteessa voidaan sopia kiellosta kilpailla toimeksiantajan kanssa. Jos kiellosta ei ole sovittu, toimeksisaajalla on oikeus kilpailla myös toimeksiantajan kanssa. KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEN PALVELUN KEHITTÄMINEN PALVELUMUOTOILUN KEINOIN (KASVUNVARA) Keskeisiä käsitteitä: Asiakasarvo muodostuu liiketoiminta-arvosta ja asiakaskokemuksesta. Asiakasarvo määrittelee, kuinka paljon asiakas on valmis maksamaan palvelusta, kuinka usein hän ostaa sitä ja suositteleeko hän palvelua muille. Palvelumuotoilu on palvelupolkujen parantamista niin, että ne vastaavat entistä paremmin asiakkaiden toiveita, yrittäjän voimavaroja ja edistävät kestävää kehitystä sekä yrityksessä että sen ympäristössä. 5 Palvelupolku rakentuu kaikesta siitä, minkä kanssa joudutaan kosketuksiin palvelua tuotettaessa ja palvelua käytettäessä. Kontaktipiste on palvelupolun osa/tila/toimenpide, jossa asiakas kohdataan ja osallistetaan. Tuotteistaminen on palvelun nimeämistä ja selkeää jäsentämistä niin, että määritellään tarkkaan mitä siihen sisältyy. Ansaintalogiikka on suunnitelma ja toimintatapa, jolla toiminnasta tehdään taloudellisesti kannattavaa. Esimerkkinä lomitus maitotilalla: Esimerkkiä luonnosteltaessa on haastateltu tuntilomittajina työskennelleitä henkilöitä ja lomaoikeutettuja maatilayrittäjiä. Haastateltavien näkemys on subjektiivinen, mutta tuo esille sen, kuinka haastatellut kokevat asiat palvelun tuottajina ja palvelun käyttäjinä. Lomittajan nykyinen palvelupolku 1. Tila ottaa yhteyttä lomatoimistoon -> Lomatoimisto nimeää lomittajan. Lomatoimisto ilmoittaa tilalle lomittajan tulosta. Vahvistus. 2. Nimetty lomittaja ottaa yhteyttä tilalle. Alkaa ensivaiheen tiedon hankinta ja valmistautuminen lomitukseen. 3. Perehdytys (suositus), ohjeistus ja sovitaan yhteydenpitotavasta lomituksen aikana. 4. Ydinpalvelun tuottaminen lomaoikeutetulle: karjanhoitotyöt sis. ruokinta, lypsy, puhtaanapito ja juotot. Lisäksi muut sovitut työt. 5. Kuittaus lomituksen suorituksesta tekstiviestinä tai muutoin sovitulla tavalla. Raportointi tilalle tai toiselle lomittajalle, jos lomitus jatkuu. 6. Tila antaa palautteen lomitusjaksosta lomatoimistoon. Lomittajan vaihtoehtoinen palvelupolku 1. Tila ottaa yhteyttä lomatoimistoon -> Lomatoimisto nimeää lomittajan. Lomatoimisto ilmoittaa tilalle lomittajan tulosta. Vahvistus. 2. Nimetty lomittaja ottaa yhteyttä tilalle. Alkaa ensivaiheen tiedon hankinta, ajo-ohjeet ja valmistautuminen lomitukseen. 3. Tapaaminen tilan väen kanssa ennen loimitusta. Perehdytys tilan toimintatapoihin ja hoitorutiineihin yhden työvuoron ajan. Käydään läpi, mitä lomitukseen täsmällisesti kuuluu mukaan lukien mahdolliset seuranta- ja päivystystarpeet. Selkeät yksinkertaiset pikalukuohjeet maitohuoneessa ja navetassa muistin tukena. Hoidossa olevien eläimet on merkitty näkyvästi. 4. Ydinpalvelun tuottaminen lomaoikeutetulle: karjanhoitotyöt sis. ruokinta, lypsy, puhtaanapito ja juotot. Lisäksi muut sovitut työt. Yhteydenpito tilan väkeen sovitulla tavalla lomituksen aikana. Navettapäiväkirja/ Vuoropäiväkirja käytössä, johon lomittaja kirjaa lomituksen aikaiset tapahtumat. 5. Kuittaus lomituksen suorituksesta joko tekstiviestinä, allekirjoitetulla tositteella tms. Raportointi tilan väelle ja toiselle lomittajalle, jos lomitus jatkuu. 6. Tila antaa palautteen lomitusjaksosta lomittajalle ja lomatoimistoon. Ohjeistus: Navettapäiväkirja / Vuoropäiväkirja Pikalukuohjeet muistin tueksi Vuokaaviopohjainen lukujärjestys työviikolle, jossa tilan marssijärjestys ja rutiinit Hätäohje poikkeustilanteiden varalle 6 Yrittäjälomittajan palvelupolku ja kontaktipisteet Yrittäjälomittajan palvelupolku perustuu karjatöiden osalta edellä kuvattuun lomittajan vaihtoehtoiseen palvelupolkuun. Palvelumuotoilun näkökulmasta yrittäjälähtöinen lomituspalvelu on haastava tuotteistettava, koska vuorovaikutus asiakkaan kanssa on lomituksen aikana vähäistä. Niin sanottuun asiakaskokemukseen ei päästä kiinni ennen kuin palvelun lopputulosta, hyötyä ja laatua arvioidaan. Palveluntuottaja ei saa juurikaan reaaliaikaista palautetta, jolloin korjausliikkeitä palvelupolun varrella on vaikea tehdä. Jotta lomituspalvelusta saa mahdollisimman käyttäjälähtöisen, edellyttää se hyvin tilakohtaista lähestymistapaa, vapautta määritellä palvelunsisältö tapauskohtaisesti, tarkkaa vastuiden ja valtuuksien määrittelyä sekä suuren määrän luottamusta. Palvelumuotoilussa palvelun käyttäjä on keskiössä. Käyttäjälähtöinen lomitus tarkoittaa asiakashyödyn kytkemistä asiakkaan ydinprosessin (esim. maitotilalla maidontuotantoprosessi) eri vaiheisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä lisäpanostusta lomituksen ”pääpolkuun” – ruokinta, lypsytyö, puhtaanapito, juotot ja myös palvelun laajentamista enemmän tilan päivittäisiä töitä sekä sesongin tarpeita vastaavaksi (peltotyöt, navetan pesu, lehmien karvaus, linkous, siivoukset, kuljetukset, rakennustyöt, lastenhoito, muut kotitaloustyöt yms. ) Lomittajan asiakaslupaus ja maatilayrittäjän kokema asiakashyöty kulminoituu mahdollisuuteen irrottautua lomalle ja luottaa tuotantotoiminta ammattilaisen käsiin niin, että ”taso säilyy, meno jatkuu ja paikat ovat kunnossa.” Yrittäjälomittajan on pohdittava asiakkaalle tuotettavaa lisäarvoa tätä laaja-alaisemmin. Yrittäjälomittajan tuottaman palvelun lisäarvo liittyy joustavuuteen, palvelun monimuotoisuuteen sekä erityisosaamiseen, etenkin jos se on helposti kytkettävissä osaksi työsuoritteita. Yrittäjälomittajan rooli on erilainen kuukausi- tai tuntipalkkaiseen lomittajaan verrattuna. Yrittäjälomittaja toimii omaan lukuunsa ja joutuu ottamaan suurta henkilökohtaista vastuuta. Yrittäjyys edellyttää riskinkantokykyä. Vastuun lisääntyessä myös vaatimukset toimeksiantajaa kohtaan kasvavat. Palvelua ei voida tuottaa entisin ehdoin. Toimeksiantosuhteeseen ei kuulu käskytys tai alisteiset suhteet. Yrittäjälomittaja on asiakaspalvelija, mutta ennen kaikkea osaaja, yhteistyökumppani ja luottohenkilö. Jotta palvelu pelaa ja asiakaslupaus toteutuu, täytyy toiminnalla olla selvät pelisäännöt. Tämä edellyttää kotiläksyjä molemmilta osapuolilta. Kotiläksyt yrittäjälomittajalle x Tee toimeksiantosopimus. Pohja liitteenä. x Pyydä perehdytys. Hyödynnä kirjalliset ohjeet. Dokumentoi. x Huolehdi kattavasta vakuutusturvasta x Luo itsellesi varahenkilöjärjestelmä! x Rakenna ympärivuotisen toimeentulo monitulomallilla ja hinnoittele huolellisesti Kotiläksyt yrittäjälomittajan palveluita käyttävälle tilalle x Tee toimeksiantosopimus. Pohja liitteenä. x Tee tilalle lukujärjestys eli kirjallinen marssijärjestys koskien tilan viikkorutiineita x Tee hätäohje eli kuvaa toiminta poikkeustilanteissa, kirjaa ylös tärkeät puhelinnumerot ja selvitä tarkkaan, mistä löytyvät: o sähköpääkeskus ja sulakkeet o päävesihana ja sulut o varavirtalähteet o yhteystiedot: eläinlääkäri, huolto, naapuriapu o jne x Perehdytä! 7 Täällä Ossi Moniosaaja, Terve! Otitte yhteyttä. Tarvitsette kuulemma tuuraajaa lokakuussa? Millaisesta urakasta kaiken kaikkiaan on kyse? Joo, lähdetään pariksi viikoksi Thaimaahan räntäsadetta pakoon ja samoilla tulilla päätettiin viettää pyöreitä, kun tulee parikymmentä vuotta yhteistä kakkua täyteen… Tilan lukujärjestys Ma Ti Ke HÄTÄOHJE To Tutustuminen tilan toimintatapoihin. Toimeksiannon sisältö ja vastuut. Toimeksiantosopimus. Perehdytys. … Tällaista urakkaa olisi luvassa. Milloin pääsisit käymään ja katsomaan paikat ja työt? Pe La Su Päivittäin tehtävät karjanhoitotyöt: ruokinta, lypsy, puhtaanapito, juotot, pesut. Tarkastukset. Kuittaukset. Viikoittain tehtävät juoksevat karjanhoitotyöt. Otanpa kuvan tuosta pontevasta lehmävasikasta ja laitan samalla terveisiä täältä räntäsateesta Aasian aurinkoon… Tilaukset, ilmoitukset, huollot. Tarkastukset. Kuittaukset. Poikimiset Siemennykset Umpeenpanohoidot Ruokinnan muutokset Muut hoidot Tänään 30.10 lypsyt ok. Islaa (180) on kovassa kiimassa ki ja siemennetty. Lumikki (465) arkoo etujalkaansa. Pitää seurata. Muut toimeksiantoon liittyvät työt (muut kuin karjanhoitotyöt). Kuittaukset työsuorituksista. € No, miten loma sujui? Täällä hommat pulkassa. Kaksi poikimista, kolme siemennystä, yksi pantu umpeen. Ei erilleen lypsyjä. Kissa sai viisi pentua.. …Sopiiko, että laitan palautepyynnön sähköpostissa? Vastailkaa siihen viikon kuluessa. Joo, nyt on lomat taputeltu. Syötiin, juotiin, juhlittiin ja lepäiltiin. Laittele vaan sähköpostia, niin vastaillaan. Missäs ne olivatkaan ne haalarit ja työsaappaat? Raportointi Kuittaus ja vahvistus Laskutus Palaute JÄLKIMARKKINOINTI ..soitanpa ja kysyn olisiko avuntarvetta joulunalusviikolla ja miten remppa etenee… 8 Yrittäjälomittajan palvelupolku ja kontaktipisteet Yrittäjälomittajan liiketoiminnan suunnittelu Lähtökohtana: x x x x x x Yrittäjämäinen asenne, rohkeus ja into Riittävä kysyntä Palvelutarjonta yksittäistä toimialaa ja yksittäisiä toimeksiantajia laajemmalle asiakaskunnalle riippuvuuden ja riskien pienentämiseksi, kysynnän tasaamiseksi ja ympärivuotisen työllistymisen mahdollistamiseksi Pääasiallinen toimeentulo yritystoiminnasta Asiakastarpeista lähtevä tarjonta Omien vahvuuksien ja erityisosaamisen hyödyntäminen yritystoiminnassa 9 YRITTÄJÄLOMITTAJAN LIIKETOIMINTA ENSIMMÄISET KYSYMYKSET YDINLIIKETOIMINNAN KUVAUS Yritystoiminnan edellytyksiä arvioitaessa ensimmäisiä kysymyksiä ovat: - Mikä on ideani? Mitä haluan tarjota? - Missä asiakkaani ovat? - Mitä he tarvitsevat? - Mistä he ovat valmiita maksamaan? - Minkä kokoinen markkinani on? - Onko kysyntä riittävää yrittäjälähtöiselle toiminnalle? Yritysidea on näkemys siitä, mitä yritys aikoo tuottaa. Liikeidea kertoo sen, mitä yritys tekee, kenelle se myy, miten se tuo tuotteet ja palvelut asiakkaan ulottuville ja missä markkina-alueella se toimii. Liiketoimintasuunnitelma on yrityksen liiketoiminnan kuvaus. Liiketoimintasuunnitelman voi tehdä sähköisesti esim. www.yrityssuomi.fi – palvelussa. Oma Yritys-Suomi on käyttäjän profiilitietojen mukaan rakentuva sähköinen työtila. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Palvelusta löytyvät pohjat sekä alkavan että toimivan yrityksen liiketoiminnan suunnitteluun sekä laskelmat ohjeineen. Jos tekstin tuottaminen paperille tuntuu hankalalta, voi kokeilla liiketoiminnan kuvausta Liikeideahiekkalaatikkoon, Liite 1. Tässä mallissa liiketoiminta kuvataan yhdelle arkille. Kuvauksessa keskitytään liiketoiminnan ydinasioihin. Tätä kuvaustapaa kannattaa käyttää, kun kehitetään uutta tuotetta tai palvelua. ASIAKKAAT TYÖVÄLINEET JA RESURSSIT Asiakastarpeita ei kannata olettaa, ne pitää jokaisen palveluntuottajan selvittää. Asiakastuntumaa kannattaa hakea jo liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa. Keitä asiakkaasi ovat? Mitkä ovat asiakaskuntasi todelliset tarpeet? Tässä pohdinnassa auttaa Asiakkaan tunnistaminen – tehtävä, Liite 2. Yrittäjäkandidaatin tulee tehdä itsearviointia, selvittää varallisuusasemansa sekä arvioida myös henkistä pääomaansa määrittelemällä Fyysiset resurssit: Toimitilat, koneet ja laitteet, työkalut, kulkuvälineet Henkiset resurssit: koulutus, ammattitaito, erityisosaaminen, muut ominaisuudet Taloudelliset resurssit: varat, velat ja velkojen vakuutena oleva omaisuus Nettovarallisuus = Varat - Velat HINNOITTELU JA TOIMINNAN KANNATTAVUUS Työn oikea hinnoittelu on yritystoiminnan jatkuvuuden edellytys ja edellytys myös sille, että yrittäjä jaksaa työssään. Yksinkertainen Työn hinnoittelu esimerkki avaa työn hinnoittelun logiikan. Liite 3. Käänteisen tuloslaskelman avulla havainnollistetaan sitä, kuinka paljon tarvitaan myyntiä ja millä hinnalla, jotta yritystoiminta tuo toimeentulon ja kattaa liiketoiminnasta aiheutuvat kulut. Laskelman avulla määritellään yrityksen minimiliikevaihtotarve eli kannattavan toiminnan kriittinen piste. Liikevaihtotarve, myyntibudjetti ja tavoitteet: Liite 4. 10 PÄÄOMATARPEET Investoinnit Mitä investointeja täytyy tehdä päästäkseen liikkeelle? Investoinnit tarkoittavat pitkäkestoista käyttöomaisuutta, jotka voivat olla useammalle vuodelle jaksotettavia poiston alaisia tai kertaluontoisia hankintamenoja. Tällaisia ovat koneet, laitteet, kalusto ja yrittäjälomittajan kohdalla esim. auto, puhelin, tietokone + ohjelmistot Käyttöpääoma Mitä kuluja syntyy ensimmäisten toimintakuukausien aikana, joihin tarvitaan käyttöpääomaa? Käyttöpääoma on rahaa, joka tarvitaan päivittäisen toiminnan kattamiseen. Käyttöpääomatarve muodostuu pääosin kiinteistä kuluista. Yritystoimintaa aloitettaessa joudutaan tekemään paljon hankintoja sekä panostamaan merkittävästi mm. markkinointiin. Nämä panostukset tulee huomioida aloitusvaiheen käyttöpääomatarvetta laskettaessa. Rahoitustarve muodostuu edellä mainituista eristä. Laskennan helpottamiseksi aputaulukoita liitteessä 4. RAHOITUS JA TUET ALKAVALLE YRITTÄJÄLLE Finnvera voi rahoittaa alkavaa yritystä yksin tai yhdessä pankin kanssa. Finnvera voi toimia yrityksen ainoana rahoittajana, kun rahoitustarve on korkeintaan 50 000 euroa. Sitä suurempiin rahoitustarpeisiin tarvitaan lisäksi muita rahoittajia sekä riittävä omarahoitusosuus. https://www.finnvera.fi/Liiketoiminnan-aloittaminen/Rahoitussuunnittelu Starttiraha TE-toimistojen kautta ohjautuva starttiraha on yrittäjän henkilökohtainen tuki, joka turvaa yrittäjän toimeentuloa yrityksen vakiinnuttamisen alkuvaiheessa. Sitä voidaan myöntää työttömälle tai mm. palkkatyöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. RISKIANALYYSI Riskien tunnistaminen ja vahinkoihin varautuminen ovat asioita, joita yrittäjälomittajan tulee pohtia ja joihin panostaa huolehtimalla vakuutusturvasta, työturvallisuudesta, riittävästä osaamisesta sekä siitä, että saa työn vaatimuksiin nähden riittävän perehdytyksen. Yrittäjän tulee määritellä omalta kohdaltaan Liiketoimintaan liittyvät riskit: Henkilöriskit (yrittäjään liittyvät): Rahoitusriskit, taloudelliset riskit: Vahinkoriskit (omaisuusvahingot, työtapaturmat yms.): Miten riskien toteutuminen voidaan estää ja vahingot minimoida? 11 TYÖJÄRJESTYS - YRITYSEN PERUSTAMINEN JA TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN YRITYSMUODON VALINTA YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yksityinen elinkeinonharjoittaja, jota usein tarkoitetaan kun puhutaan toiminimestä. Verottaja käyttää yksityisistä elinkeinonharjoittajista nimitystä liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Ammatinharjoittajan toiminta perustuu pääsääntöisesti yrittäjän henkilökohtaiseen ammattitaitoon, eikä toimintaan sitoudu merkittäviä pääomia. Liikkeenharjoittaja puolestaan on itsenäinen yrittäjä, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa omaan lukuunsa ja vastaa taloudellisesti omista sitoumuksistaan. Henkilöyhtiöt, joita ovat Avoin yhtiö ja Kommandiittiyhtiö. Avoin yhtiö on itsenäinen oikeudellinen yksikkö. Se perustetaan kahden tai useamman yhtiömiehen tekemällä yhtiösopimuksella. Avoimen yhtiön yhtiömiehinä voi olla joko luonnollisia henkilöitä tai yhteisöjä, kuten muita yrityksiä. Yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti yhtiön veloista ja muista velvoitteista sekä omasta että muiden yhtiömiesten puolesta. Kommandiittiyhtiö on henkilöyhtiö, jolla on vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies. Äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu hänen sijoittamaansa pääomaan, rahasummaan tai yritykseen sijoittamaansa muuhun omaisuuteen, esim. tuotantovälineisiin. Henkilöyhtiöiltä edellytetään perustamisasiakirjana yhtiösopimusta. Osakeyhtiö on pääomayhtiö, jossa osakkeenomistajat vastaavat yhtiön velvoitteista vain sijoittamallaan pääomapanoksella. Asianmukaisesti perustettu osakeyhtiö on omistajista erillinen, itsenäinen oikeudellinen yksikkö, joka vastaa omista velvoitteistaan. Osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 2 500 euroa. Osakeyhtiön voi perustaa myös yksin. Perustamisasiakirjoja ovat perustamissopimus, yhtiöjärjestys sekä tarvittaessa hallituksen kokouksen pöytäkirja. Osuuskunta on yhä suositumpi yhteisöllinen yritysmuoto, jonka voi perustaa myös yksin. Suosituin osuuskuntatoiminnan muoto ovat avoimet työosuuskunnat, jotka toimivat myös matalan kynnyksen paikkoina kokeilla yrittäjyyttä. Perustamisasiakirjoja ovat perustamissopimus, säännöt, sekä tarvittaessa hallituksen kokouksen pöytäkirja. Kainuussa toimii monia työosuuskuntia, joiden kautta palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Perustamistoimet: Yrityksen perustamisilmoitus tehdään Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (www.ytj.fi). Samalla Y-lomakkeella tehdään ilmoitus kaupparekisteriin ja Verohallinnolle. Lomakkeet: Yksityinen elinkeinonharjoittaja "Toiminimi" Y3 ja henkilötietolomake Avoin yhtiö ja Kommandiittiyhtiö Y2 sis. henkilötietolomake Osakeyhtiö Y1 ja liitelomake 1 sis. henkilötietolomake Osuuskunta Y1 ja liitelomake 2 sis. henkilötietolomake Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike Y1 + liitelomake 3 sis. henkilötietolomake. Ilmoitettavat tiedot: Ilmoitetaan nimivaihtoehdot Toiminimeksi ja mahdollinen aputoiminimi. Ilmoitetaan tilikausi ja ensimmäisen tilikauden ajankohta. 12 Ilmoittaudutaan seuraaviin rekistereihin: kaupparekisteri, ennakkoperintärekisteri, arvonlisävelvollisten rekisteri sekä yritys-ja yhteisötunnusta varten. Tämä on suositus. Alv-velvolliseksi ilmoittautuessasi ilmoitetaan myös yritystoiminnan aloituspäivä. Määritellään yrityksen päätoimiala sekä kirjoitetaan laajempi toimialakuvaus. Määritellään ennakkoveroja varten ensimmäisen tilikauden liikevaihto ja tulos. Arviota voi muuttaa myöhemmin tilikauden aikana. Kaikki lomakkeet, mukaan lukien yritysten perustamispaketit löytyvät ja https://www.ytj.fi/palvelut/y-lomakkeet/perustamisilmoituslomakkeet kautta. Yritystoiminnan luvanvaraisuus ja ilmoitusvelvollisuus: Ennen elinkeinotoiminnan aloittamista on aina selvitettävä, onko aiottu elinkeinotoiminta luvan- tai ilmoituksenvaraista. Yritystoiminnassa tarvittavat luvat käyvät ilmi sivulta www.yrityssuomi.fi. VAKUUTUKSET Yrittäjäeläkevakuutus YEL on yrittäjälle lakisääteinen työtulon ollessa yli 7502,14 € vuodessa ja yrittäjän ollessa 18–67 vuotias. YEL-velvoite koskee elinkeinon harjoittajia, avoimen yhtiön yhtiömiehiä, kommandiittiyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä ja osakeyhtiössä sekä osuuskunnassa henkilöä, joka omistaa yli 30 % tai yhdessä perheensä kanssa yli 50 % osakkeista tai äänimäärästä, ja joka on johtavassa asemassa. YEL-velvoite koskee myös sivutoimista yrittäjyyttä, jos työtulorajat täyttyvät. Myös kausiluonteisessa työssä velvoite vakuutuksen ottamisesta astuu voimaan, jos jakson pituus on yli 4 kk ja em. tuloraja työtulon osalta ylittyy. Vakuutusmaksu on 23,70 -25,20 % vuosityötulosta (alle 53 v – yli 53 v). Työtulo määritellään sen palkkatason mukaan, mikä olisi ulkopuoliselle henkilölle maksettava vastaavasta työstä. Uusi yrittäjä saa vakuutusmaksusta huojennusta -22 % ensimmäisten 48 kk ajan. Vähintään 12 326 € vuosityötuloon perustuvalla lakisääteisellä eläkevakuutuksella pääsee yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi. Yrittäjän ja yrityksen vakuuttaminen: Tapaturma- ja ammattitautivakuutus, vakuutusmaksu 1,7 % YEL-maksun vuosityötulosta, joka turvaa sairaspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen Henkivakuutus, jonka suuruus on vähintään henkilökohtaisella vastuulla olevien lainojen määrä Sairaskuluvakuutus, ja jos yrittäjä toimii riskialalla, vakuutus myös pysyvän työkyvyttömyyden varalle Omaisuusvakuutukset, mm. palovakuutus Keskeytysvakuutus, jonka korvaussumma on vähintään 2 v:n menetetty myyntikate Vastuuvakuutus, joka sisältää oikeusturvan (lakimiespalvelut). Jos yritys toimii vuokratiloissa, kannattaa vastuuvakuutus laajentaa myös vuokratoimitilaa koskevaksi. Jos lomituspalveluita tarjoava yritys palkkaa työntekijöitä, on työnantajan vastattava työeläkevakuutusmaksusta (TyEL), joka tilitetään eläkevakuutusyhtiölle, 13 otettava työntekijälle tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus ja ryhmähenkivakuutus, joista maksut tilitetään vakuutusyhtiölle sekä suoritettava sairausvakuutusmaksu, (ent. sosiaaliturvamaksu) verottajalle. YRITYSTOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN Kirjanpito Yrityksiltä edellytetään pääsääntöisesti kaksinkertaista kirjanpitoja. Yrittäjä voi tehdä sen itse, ulkoistaa sen kirjanpitäjälle ja jos vaihtoehtoja palvelun tuottajiksi on useita, kilpailuttaa tilipalvelut. Vaikka kirjanpito ulkoistetaan, ei yrityksen johtamista, rahaliikennettä tai kontrollia voi ulkoistaa. Yritystä johtaa yrittäjä itse. Kirjanpitäjä on talousasiantuntija ja yrittäjän tuki. Pankkitili Yrittäjän kannattaa pitää yrityksen ja yksityistalouden rahavirrat erillään. Yrityksen käyttöön perustetaan oma tili, jonka kautta hoidetaan yrityksen maksuliikenne ja jonne ohjautuvat myös myyntituotot. Arvonlisäveron tilityksiä ja palautuksia varten kannattaa perustaa verotili, jotta yrittäjä pysyy ajan tasalla kassatilanteesta. Sopimukset ja asiakirjat Yritykselle tarpeellisia sopimus- ja asiakirjamalleja löytyy Yritystulkin kautta www.yritystulkki.fi -> Yrityksen lomakkeet ja sopimuspohjat. Yritystulkista löytyvät myös asiakirjapohjat yhtiösopimuksia varten. Toimeksiantosuhteissa tärkein sopimus on toimeksiantosopimus, joka löytyy samalta sivustolta. Toimeksiantosopimus –pohja, Liite 5 Toiminnan suunnittelu vuositasolla Vuosikello auttaa toiminnan suunnittelussa ja aikatauluttamisessa. Sen avulla voi ennakoida yrityksen vuoden kiertoa. Tämä on erityisen tärkeää monialaisessa yritystoiminnassa sekä silloin, kun palveluiden kysyntä vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Yrittäjän on osattava johtaa omaa työtään. Vuosikello auttaa ennakoimaan ja varautumaan. Vuosikello, Liite 6 YRITTÄJÄLOMITTAJALLE - TYÖKALUJA LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELUUN LIITTEET 1-6: LIITE 1. Liikeideahiekkalaatikko LIITE 2. Asiakkaan tunnistaminen yrittäjyyden monitulomallissa LIITE 3. Esimerkki hinnoittelusta palveluyrityksessä LIITE 4. Liikevaihtotarve, myyntibudjetti ja tavoitteet LIITE 5. Toimeksiantosopimus-pohja LIITE 6. Vuosikello toiminnan suunnitteluun 14 LIITE 1 Liikeideahiekkalaatikko Yhteistyökumppanit ja verkostot: Tärkeimmät tehtävät: Avainresurssit: Kulurakenne €: Asiakashyödyt: Tavoitteet: Asiakassuhteet: Asiakaskohderyhmät: Myyntikanavat: Kassavirta, tulolähteet €: Käytä tätä liikeideasi jäsentelyyn ja liiketoimintamallisi selkiyttämiseen. Yhdellä paperilla voit tuoda esille liiketoimintasi ydinasiat. Täyttöohje: Asiakaskohderyhmät: keitä, ja mitä ryhmiä yritys palvelee? Asiakashyödyt: mitä palveluita yritys tarjoaa ja mikä on niiden hyöty asiakkaille? Myynti- ja jakelukanavat: miten asiakkaat saavat tiedon yrityksen palveluista? Miten asiakkaat pääsevät palveluiden äärelle? Asiakassuhteet: mitä yritys tekee ollakseen jatkuvasti yhteydessä asiakkaisiinsa ja saadakseen heidät palaamaan uudelleen? Kassavirta: millaisista tulolähteistä kassaan tulee rahaa? Miten palvelut hinnoitellaan? Avainresurssit: mitä tarvitaan, jotta yritys voi tarjota sitä mitä lupasikin? (Avaintaidot, varahenkilöt, koneet, laitteet tms.) Tärkeimmät tehtävät: mitä on pakko tehdä, jotta voidaan tarjota sitä, mitä on luvattu? Yhteistyökumppanit ja verkostot: mitä yhteistyökumppaneita tarvitaan, jotta voidaan tarjota sitä, mitä on luvattu? Kulurakenne: mistä syntyy liiketoiminnan oleellisimmat kustannukset? Tavoitteet: millaisia tavoitteita liiketoiminnalle asetetaan? 15 LIITE 2. 16 LIITE 3 Hinnoittelu palveluyrityksessä Palveluyrityksen tuotteet syntyvät henkilön työpanoksesta ja ammattitaidosta. Tyypillinen piirre palveluyrityksille on, että muuttuvien kustannusten osuus on pieni, tai tällaisia ei ole juuri lainkaan. Palveluyrityksen kannattavuus riippuu yrityksen toiminta-asteesta eli siitä, miten suuri osa työajasta voidaan laskuttaa asiakkaalta. Yksi tapa tehdä palveluyrityksen hinnoittelua on laskea ensin yrityksen kaikki kustannukset. Varsin usein palveluyrityksen velotus on tuntiperusteinen. Jakamalla kokonaiskustannukset laskutettavien tuntien määrällä yrittäjä pystyy määrittelemään tuntiveloituksen. Tuntimäärää laskettaessa on huomioitava todellinen toiminta-aste kokonaistyöajan sijaan. Asiakkaalta laskutettavat tunnit ratkaisevat työtunnin hinnan. Esimerkki: Yrittäjä tuottaa palveluita maatiloille ja tekee siivousta sekä puutarhatöitä kotitalouksille. Lisäksi yrittäjä on taitava verhoilija ja entisöijä. Hän on vallannut tähän tarkoitukseen yhden kulman puolisonsa verstaasta, joka toimii kodin autotallissa. Kiinteitä kustannuksia syntyy vuositasolla seuraavasti: Tietokone, puhelin, tietoliikenne, ohjelmistot Oma palkkatavoite + lakisääteiset sivukulut + YEL Kirjanpito, hallinto Työvaatteet, vakuutukset Matkakulut ja auton ylläpitokulut 1 500 35 000 3 000 2 000 10 000 51 500 Yrityksen kiinteät kulut ovat 51 500 euroa vuodessa. Yrittäjä pitää lomaa ja terveellistä taukoa työstään neljä viikon jaksoa vuoden aikana. Yrittäjän pitää jatkuvasti kehittää osaamistaan ja kouluttautua, johon käytetään vuodessa noin kaksi viikkoa kokonaistyöajasta. Asiakashankinta ja markkinointi ovat pitkälti omissa käsissä, samoin laskutukset ja kirjanpidon valmistelu kirjanpitäjää varten. Matka-aikaakin kertyy vuositasolla yllättävän paljon, mikä on pois asiakastyöstä. Lisäksi markkina on hiljainen tammikuussa, jolloin myynnille ei voi asettaa suuria tavoitteita. Yrittäjä työskentelee myös viikonloppuisin, mutta pyrkii keskimäärin siihen, että pari päivää viikossa on omistettu kodille, perheelle ja harrastuksille. Kokonaistyöaika on 220 päivää ja 1650 tuntia vuodessa. Yrityksen toiminta-asteeksi yrittäjä määrittää 70 % kokonaistyöajasta. Tämä tarkoittaa 1150 tuntia vuodessa. Yhden tunnin hinta on 51 500 euroa = 45 euroa / h + alv 24 % 1150 tuntia Asiakaskunnassa tulee vastaan rajallinen maksukyky. Kaikki asiakkaat ovat arvokkaita, mutta jos liiketoiminnasta halutaan saada pääasiallinen toimeentulo, niin se edellyttää, että kannattavuusraja saavutetaan. Yritystoiminta kevyellä kulurakenteella ja pienillä investoinneilla mahdollistaa sen, että palveluiden hintataso voidaan pitää maltillisena. Yrittäjälle kestävä hinnoittelu on usein korkeampi kuin osuuskunnan tai henkilöstövuokrauksen kautta tekevän henkilön työpanos. Yrittäjän on saatava palkkatavoitteensa lisäksi kerrytettyä tuottoja lakisääteisiin maksuihin, vakuutuksiin ja pääomakuluihin, koska yritystoiminta itsessään aiheuttaa kustannuksia. Tulosta tulisi syntyä sen verran, että se mahdollistaa oman pääoman kertymisen investointivaraksi tuleville hankinnoille ja tuottaa vastinetta yrittäjäriskille. Yrittäjän on siksi hahmotettava hinnoittelunsa alaraja, jonka alle ei voi palveluntuottajana mennä. Palveluiden hinnat voidaan porrastaa ja palvelusisältö sopeuttaa asiakaskunnan mukaan. Edellä olevan esimerkin tarkoituksena on tuoda esille se, että yrittäjällä voi olla erilaisia asiakkaita ja eritavoin hinnoiteltuja palveluita. Se on itse asiakassa välttämätöntä. Jos yrittäjä tekee esimerkiksi siivoustyötä 30 euron tuntiveloituksella, tarvitsee hän vastavuoroisesti asiakaskuntaa, joille tuottaa palveluita 60 euron tuntihinnalla. 17 LIITE 4 Käänteisen tuloslaskelman avulla havainnollistetaan sitä, kuinka paljon tarvitaan myyntiä ja millä hinnalla, jotta yritystoiminta tuo toimeentulon ja kattaa liiketoiminnasta aiheutuvat kulut. Laske yrityksesi minimiliikevaihtotaso. Lähde liikkeelle toiminnan vaatimista investoinneista, ensimmäisten kuukausien käyttöpääomatarpeesta ja omasta palkkatavoitteesta. Aseta palkkatavoitteesi sen mukaan, paljonko tarvitset kuukaudessa tullaksesi toimeen. Alla oleva laskelma on manuaalinen. Valmiita laskelmapohjia (Excel) löytyy Oma Yritys-Suomi https://oma.yrityssuomi.fi/ tai http://www.yritystulkki.fi/ – sivustoilta. Mitä investointeja sinun täytyy tehdä liikkeelle päästäksesi? Investoinnit tarkoittavat pitkäkestoista käyttöomaisuutta, jotka voivat olla useammalle vuodelle jaksotettavia poiston alaisia tai kertaluontoisia hankintamenoja. Mitä investointeja tarvitaan: Koneet Laitteet Kalusto Tietokone, tulostin, ohjelmistot Puhelin www-sivut Yhteensä: € alv 0 Mitä kuluja sinulle syntyy ensimmäisten toimintakuukausien aikana, joihin tarvitset käyttöpääomaa? Laske käyttöpääoman tarve esimerkiksi neljälle ensimmäiselle toimintakuukaudelle. Käyttöpääoma on rahaa, joka tarvitaan päivittäisen toiminnan kattamiseen. Käyttöpääomatarve muodostuu pääosin kiinteistä kuluista. Yritystoimintaa aloitettaessa joudutaan tekemään paljon hankintoja sekä panostamaan merkittävästi mm. markkinointiin. Nämä panostukset tulee huomioida aloitusvaiheen käyttöpääomatarvetta laskettaessa. Käyttöpääomatarve: Palkat ja palkkojen sivukulut Toimitilakulut, vuokrat Sähkö, lämpö, vesi Markkinointi Puhelin, tietoliikenne Auto- ja matkakulut Vakuutukset Kirjanpito Raaka-aineet, materiaalit Varasto Arvonlisäverot Yhteensä: 4 kk 18 KÄÄNTEINEN TULOSLASKELMA Yrityksen nimi: PÄÄOMAN TARVE Investoinnit Käyttöpääoma Kustannusylitysvaraus + 10 % PÄÄOMAN TARVE YHTEENSÄ € RAHOITUS Oma rahoitus Muiden sijoitukset yritykseen Lainat Mahdolliset avustukset RAHOITUS YHTEENSÄ € Minimiliikevaihtotarve Oma palkkatavoite Lainojen lyhennykset + korot Verot Tavoitetulos A. Käyttökatetarve yhteensä kk € vuosi € Kiinteät kulut: Työntekijöiden palkat Palkkojen sivukulut Toimitilakulut, vuokrat Sähkö/lämpö, vesi Puhelin, tietoliikenne Toimistokulut, tarvikkeet Auto- ja matkakulut Puhtaanapito, jätehuolto Ammattikirjat, lehdet Korjaukset ja huollot 19 Markkinointi Kirjanpito Yrittäjäeläkevakuutus YEL Yrittäjän työttömyyskassamaksu Omaisuusvakuutukset Muut vakuutukset Edustusmenot Koulutus Muut ulkopuoliset palvelut Muut kiinteät kulut B. Kiinteät kulut yhteensä A + B. Myyntikatetarve + Raaka-aineet ja tarvikkeet + Muuttuvat palkat, alihankinta C. Liikevaihtotarve + Arvonlisävero D. Kokonaislaskutus MYYNTIBUDJETTI JA TAVOITTEET Palvelut: Arvioitu myynti h Myyntihinta alv0 Palvelumyynti yhteensä alv0 Muuttuvat kulut *raakaaineet, työ alihankinta Myyntikate = myyntihinta muuttuvat kulut Yhteensä: Myyntitavoitteet Kuukausilaskutustavoite Viikkolaskutustavoite Päivälaskutustavoite Tuntilaskutustavoite Yksikkö €/kk €/vko €/ pv €/h Tavoite € 20 LIITE 5 21 LIITE 6 Toiminnan suunnittelu vuositasolla Vuosikello auttaa toiminnan suunnittelussa ja aikatauluttamisessa. Sen avulla voi ennakoida yrityksen vuoden kiertoa. Tämä on erityisen tärkeää monialaisessa yritystoiminnassa sekä silloin, kun palveluiden kysyntä vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Ohje: I Tähän 12 kuukauden mittaiseen kalenteritauluun merkitään ensin kaikki yrityksen tiedossa olevat tapahtumat ja tehtävät, kuten ennakoitavat työhuiput, alv-maksujen suoritukset, veroilmoituksen teko, laskutukset jne. II Vuosikellon sisälle sopivaan kohtaan merkitään kaikki ne valmistelut, joita tarvitaan kunkin vuosikellon tapahtuman takia. III Vuosikellon ulkokehälle merkitään kaikki ne tehtävät, jotka koskevat ulkopuolisia toimenpiteitä, jotka teetetään ostopalveluna tai hankitaan muutoin yrityksen ulkopuolelta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tilipalvelut, koulutuksiin osallistuminen jne. (Lähde: Kasvunvara, s. 65) 22 MUITA VAIHTOEHTOJA TUOTTAA PALVELUITA Palveluiden tarjoaminen työosuuskunnan kautta Kainuussa toimii monia osuuskuntia, joiden kautta palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Osuuskunta palkkaa henkilön ja ottaa siten työnantajavelvoitteet hoitaakseen sekä toimii laskutuskanavana asiakkaan suuntaan. Osuuskunnan kautta toimiminen ei aina edellytä jäsenyyttä. Jos osuuskuntaan haluaa liittyä jäseneksi, ja jos osuuskunnan jäsenmäärä on vähintään 7 tai yli, ovat osuuskunnan jäsenet työntekijän asemassa ja siten työttömyysturvan piirissä. Monelle yrittäjyyttä pohtivalle osuuskunta on matalan kynnyksen paikka kokeilla yrittäjyyttä. Monet maatilayrittäjät kokevat puolestaan osuuskunnan kautta tarjotun työn vähemmän byrokraattisena tapana hankkia tilapäistä työvoimaa. Loppuraportin liitteeksi on koottuna kainuulaisten osuuskuntien terveisiä ja yhteystietoja yhteydenottoa varten. Kuukausipalkkaisen, vajaatyöllistetyn lomittajan sivutoiminen yritystoiminta Verohallinnon ohjeessa puututaan työsuhteen yhteydessä kilpailevasta toiminnasta. Yrityksen perustaminen ja toimeksiannot omaan lukuun ovat mahdollisia, mutta edellyttävät tarkkaa rajanvetoa työnantajan kanssa siitä, millaista työtä ja työn sisältöä toimeksiannot voivat koskea. Kilpailevan toiminnan kiellosta säädetään työsopimuslain 3 luvun 3 §:ssä. Lainkohdan 1 momentin mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Säännös rajoittaa muun muassa työntekijän mahdollisuutta ottaa vastaan muuta saman alan työtä. Kilpailukieltosopimuksesta säädetään puolestaan työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä. Lainkohdan 1 momentin mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Sopimukseen sisältyvät rajoitukset, jotka koskevat työskentelyä toiselle työn teettäjälle työsuhteen aikana tai sen päättymisen jälkeen, ovat tavanomaisempia työ- kuin toimeksiantosuhteessa. Työn tekeminen samalle työnantajalle kahdessa eri roolissa Esimerkki: On mahdollista, että lomittaja on kuukausipalkkainen lomittaja, mutta tekee myös toimeksiantosopimuksen maatilan kanssa omaan lukuunsa. Edellytyksenä on, että henkilö tekee kahta tai useampaa erilaista työtä samalle työn teettäjälle ja että työ täyttää toimeksiantosuhteen tunnusmerkit. Tällaisia yleisiä tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi suorittajan muiden toimeksiantajien lukumäärä, taloudellinen riski, itsenäinen toiminta, hinnoitteluperusteet jne. Työntekijästä yrittäjäksi – lomittajasta yrittäjälomittajaksi Yrittäjäksi siirtyminen edellyttää työnkuvan, työn teon ehtojen sekä toiminnan sisällöllistä muutosta. Jos yrittäjälomittaja on ollut aiemmin työsuhteessa toimeksiantajaansa, tulee työ- ja toimeksiantosuhdetta määriteltäessä huomioida toimeksiantajana toimivan yrityksen muut työntekijät, työehdot ja olosuhteet. Toimeksiantosuhteessa palveluntuottajan rooli ja vastuut määräytyvät uudella tavalla. 23 Palkkatyön tekijän siirtyminen yrittäjäksi entiseen tehtäväänsä ilman työnkuvan tai toiminnan sisällöllistä muutosta on mahdollista vain tietyin ehdoin. Yrittäjän työnkuvaa verrataan toimeksiantajayrityksen työntekijöiden työnkuvaan. Myöskään ennakkoperintärekisteriin kuuluminen ei muuta tilannetta. Î Vertailu työntekijöihin Jos työn suorittaja työskentelee kokonaisarvioinnin perusteella samanlaisissa olosuhteissa kuin työn teettäjän muutkin työntekijät, myös hän on työsuhteessa muodollisesta toimeksiantosopimuksesta huolimatta. Î Työsuhteen muuttaminen toimeksiantosuhteeksi Sopijapuolten välillä ollut työsuhde ei muutu toimeksiantosuhteeksi pelkällä uudella sopimuksella tai nimikemuutoksella. Myös työnteon ehtojen ja olosuhteiden on oltava työsuhteen muodollisen päättymisen jälkeen sellaiset, että työsuhteen tunnusmerkit eivät enää täyty. Myöskään pelkkien muodollisten tunnusmerkkien (esimerkiksi ennakkoperintärekisteriin merkitseminen) täyttyminen ei osoita työsuhteen muuttumista toimeksiantosuhteeksi. Lähteet: http://www.vero.fi/fiFI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Henkiloasiakkaat/Palkka_ja_tyokorvaus_verotuksessa_ohje_o%2834 451%29 http://www.vero.fi/fiFI/Syventavat_veroohjeet/Kansainvaliset_tilanteet/Palkka_ja_tyokorvaus_verotuksessa%2834425%29 Laatija: ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Soili Hypén, yritysasiantuntija soili.hypen(at)maajakotitalousnaiset.fi p. 040 776 4290 24 TILARINKI Kaksi tai useampi yritys palkkaa yhteisen työntekijän, jonka työaika jakautuu yritysten kesken. Tilarinkiin kuuluvien tilojen sijainti toisiinsa nähden ei ole olennainen asia. Tärkeämpää on, että työntekijän asuinpaikkaan nähden tilat ovat kohtuullisella kulkuetäisyydellä. Etukäteen on hyvä miettiä, esim. koulujen loma-ajat, kenellä työntekijä on koulun lomaviikoilla, entä juhlapyhinä? Laaditaan karkea prosentuaalinen arvio työntekijän työskentelystä kullakin tilalla. esimerkiksi 20–20-60 tai kaikkien kesken tasajako. Sovitaan ehdoista työsuhteessa. Näitä asioita ovat: säännöllinen vai keskimääräinen työaika, palkkaus, miten palkanmaksu hoidetaan, kuka ottaa päävastuun ringin asioiden huolehtimisesta ja miten toimitaan sairausloma-ajan palkkojen kanssa. Tilaringillä on oltava yhteinen työsopimus työntekijän palkkaamisesta, jossa työaika on 160 tuntia. Lisäksi jokainen tila voi tehdä oman sopimuksensa, johon voidaan eritellä palkka, mahdolliset luontaisedut (esimerkiksi ruokaetu) ja tekeekö työntekijä yhtä vuoroa, vai mahdollisesti vuorotyötä. Hyväksi käytännöksi on havaittu kaikkien tilojen palkanlaskennan keskittäminen samaan tilitoimistoon. Tilaringin on mahdollisuutta saada muiden yritysten tavoin palkkatukea työntekijän työllistämiseksi, kun kyseessä on työtön työnhakija. Palkkatuki voidaan maksaa vain yhdelle yritykselle, joka sitoutuu jakamaan korvauksen muille yrittäjille. Palkkatuki maksetaan päiväkohtaisesti viideltä arkipäivältä viikossa ja se jaetaan toteutuneiden päivien mukaan yrittäjien kesken. Työvuorolistat tehdään jokaiseen yritykseen erikseen. Ennen sitä tietenkin on pitänyt sopia aikajaksot, missä työntekijä kyseisenä aikana on. Tilarinkiin kuuluvien tilojen ei tarvitse edustaa samaa tuotantosuuntaa. Tilaringissä voi olla esimerkiksi lypsykarjatila, hevostila ja puunkorjuuta harjoittava yritys. Eri tuotantosuuntiin kuuluvat tilat hyötyvät tilaringistä sen vuoksi, että ruuhkahuiput eivät sijoitu samoille ajanjaksoille. Lähde: Maatila työnantajana opas maatalousyrittäjille (löytyy netistä) ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi TUKEA PALKKAUKSEEN 1) Henkilö, joka on ollut työkokeilussa, voi jatkaa palkkatuella samassa työpaikassa edellyttäen, että muutoin palkkatuen ehdot täyttyvät. 2) Työkokeilu ja palkkatuki on mahdollista siten, että ko. työntekijä työskentelee esim. 2-3 maatilayrityksen muodostamassa ringissä. Kuitenkin ainoastaan yksi maatila on palkkatuen hakija ja vastaa myös lakisääteisistä maksuista, mm. työntekijän vakuutuksista. Tämä palkkatukea hakeva maatila sitten tekee tarvittavat sopimukset muiden tilojen kanssa. 3) Palkkatukea voidaan maksaa myös sesonkiluonteisiin töihin (edellyttäen, että muut palkkatuen ehdot täyttyvät), mutta ei tietenkään samaa henkilöä vuodesta toiseen. Palkkatukea voidaan maksaa tarvittaessa ainoastaan muutamalle kuukaudelle, mutta pääsääntöisesti puoleksi vuodeksi kerrallaan. Nuoret ja pitkään työttömänä olleet voidaan palkata vuodeksi kerrallaan. 4) Vajaakuntoisen henkilön palkkaamisesta voidaan maksaa palkkatukea jatkuvasti (ellei laki tulevaisuudessa muutu), mutta kuitenkin päätös voidaan tehdä vuodeksi kerrallaan. Mikäli vajaakuntoisuus on edelleen olemassa, niin ko. henkilö voidaan välittömästi palkata palkkatuella seuraavaksi vuodeksi jne. Lisätietoa rekrytointiin saatavista tuista löytyy osoitteesta http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/tukea_rekrytointiin/index.html Työnantajat voivat ilmoittaa avoimen työpaikan joko sähköisesti (KATSO-tunniste), avoimella lomakkeella, soittamalla tai käymällä toimistossa. Yrityksen ja työnantajan Oma asiointiverkkopalvelu -esite löytyy osoitteesta http://www.te-palvelut.fi/te/fi/pdf/faktalehdet/Faktalehti_7.pdf ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi TE-TOIMISTON PALVELUT SÄHKÖISET PALVELUT http://www.te-palvelut.fi/te/fi/ Työttömyysturvaan liittyvissä asioissa on suositeltavaa, että henkilöasiakas ottaa yhteyttä aina ensin työlinjaan p. 0295 020 700 http://www.te-palvelut.fi/te/fi/nain_asioit_kanssamme/te_palvelut/puhelinpalvelut/tyolinja_henkiloasiakkaat/index.html Useimmiten asiat hoituvat nopeimmin sähköisesti Oma Asiointi palvelun kautta https://asiointi.mol.fi/omaasiointi/?kieli=fi Kainuun TE-toimiston ja toimipaikkojen palvelut ja ajankohtaiset asiat löytyvät osoitteesta http://toimistot.te-palvelut.fi/web/guest/kainuu ja sähköpostiosoitteemme on kirjaamo.kainuu@te-toimisto.fi . Vastaamme aina asiakkaidemme lähettämiin sähköpostiviesteihin. Kainuun TE-toimiston puhelinvaihteemme numero on 029 503 9000 (puhelun hinta oman operaattorisopimuksen mukainen). Toimipaikkojemme aukioloajat löytyvät osoitteesta http://toimistot.te-palvelut.fi/kainuu/yhteystiedot ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSEN LAADINNASSA HUOMIOITAVAA Tee ilmoituksia varten uusi sähköpostiosoite, roskapostin välttämiseksi. Varsinaiset hakemukset ja CV:t kannattaa pyytää sähköpostiin. Tällöin henkilöiden vertailu helpottuu, kun voit vertailla hakemuksia. Mieti nimike, millä työntekijää haetaan. Onko kyseessä karjanhoitaja, eläintenhoitaja vai tilatyöntekijä. Tämä kannattaa miettiä tarkasti, sillä nimikkeellä on suuri merkitys ihmisten mielenkiinnon herättämisessä. Onko kyseessä parsinavetta, lypsyasemapihatto vai robottipihatto Millainen lypsyjärjestelmä on käytössä Miten koneellistettu tila on? esim. ruokintaan käytettävät laitteet yms. Eläinmäärä Työaika Tilan etäisyys lähimmästä kaupungista Millaista osaamista edellytetään (eli ilman tätä osaamista ei pärjää kyseisessä tehtävässä) Kerro mikä osaaminen tuo lisäarvoa Luettele, mitä tehtäviä työnkuvaan kuuluu Kielitaitovaatimus Palkkaus (maaseutuelinkeinojen TES) Lähde: Maatila työnantajana opas maatalousyrittäjille (löytyy netistä) ProAgria Kainuu Kainuun maa ja kotitalousnaiset Osmonkatu 9 Puh. +358 44 320 1580 FI-87100 KAJAANI etunimi.sukunimi@proagria.fi Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hanke kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi
© Copyright 2024