Sähkökalastus
Sähkökalastus Kirsti Leinonen, Vesieläinkenttäkurssi, luennot 2.6.2015 Sähkökalastuksen toimintaperiaate • Sähkövirran vaikutuksen takia kalat taintuvat ja uivat anodia kohti • Oikein tehty sähkökalastus ei vaurioita kaloja, vaan ne voidaan vapauttaa takaisin – pitkäaikaiset seurannat • esim. lohi- ja taimenpopulaatiot • Puro/joki sähkökalastetaan 3 kertaa, ja voidaan laskea kalatiheys kalastetulla alueella • sähkökalastuslaite antaa veteen pulssittaista tasavirtaa, anodi (+) kalastajalla, katodi (-) vedessä toisaalla • Pulssitus 20-100 Hz, virta 100-500 mA, jännite 2001400 V • veteen sähkökenttä, joka kulkee kalan läpi • kalan kudosnesteissä olevat ionit suuntautuvat ja liikkuvat kohti elektrodeja • Positiiviset kohti katodia ja negatiiviset kohti anodia • Kalaan kehojännite Kehojännite aiheuttaa kalan reaktion sähkökentässä • Reaktiovoimakkuus on suoraan verrannollinen sähkökentän voimakkuuteen • Jos kala liian kaukana anodista, se havaitsee sähkökentän, mutta karkaa + taintuminen • Kala ui kohti positiivista anodia suuntautuminen ja taintuu – suuntausliike kohti anodia eli taksia karkoittuminen • Eri vaikutusvyöhykkeiden kynnysarvot ovat saman lajin samankokoisille kaloille samat Turvallisuus • Suunnittelu – Laitteiden, välineiden ja varusteiden tarkistus – Paikan valinta – Ryhmän jäsenten valinta, ryhmässä 3 jäsentä • Varusteet – Neopreeni kahluuhousut ja –kengät, VYÖ – Jännitetyöhanskat + puuvillaiset alushanskat • Pätevyys – 2 ryhmän jäsenistä ea-kurssi – 1 ryhmän jäsenistä sähkötyöturvallisuuskurssi • • • • • Ei veteen ilman ryhmäjohtajan lupaa! Anodissa turvakatkaisin ”kuolleenmiehen kytkin” Ei sähkökalasteta sateella eikä ukonilmalla Kahlaa turvallisesti! Työsuojelu sähkökalastuksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita 8, 2006, ympäristöministeriö Luvat • Lupa kalastuslain kieltämien pyyntilaitteiden käyttöön ELY-keskuksen kalatalousyksiköltä, lupa mukaan maastoon • Suostumus kalastusoikeuden haltijalta – yleensä osakaskunnalta • Ilmoitus poliisille • Vuodesta 2007 eteenpäin sähkökalastus ei ole enää eläinkoelain mukaan eläinkoe Laitteet • Sähkökäyttöinen – 12 Voltin akulla kantorinkassa – Anodikeppi • Aggregaattikäyttöinen • Suomessa kalastetaan kahlaamalla, esim. Ruotsissa myös veneestä Maastossa, sähkökalastus • Yksi käyttää laitetta, yksi haavii ja yksi on rannalla valmiudessa • Taintuneet kalat kerätään haaviin, vaihdetaan usein vettä • Katodi (häntä) ei saa osua anodiin (sauva) • Välivedessä pohjan lähellä eläviä kalalajeja suhteellisen helppo pyytää – särki, mutu, ahven, hauki, lohi, taimen • Pohjalla eläviä kalalajeja vaikea pyytää – simput, kivennuoliainen, made • Vapaan veden lajit vaikeita – Harjus, salakka, seipi Kalan koko ja pyydystettävyys • Mitä suurempi kala, sitä suurempi jännite-ero pään ja pyrstön välillä (Bohlin et al. 1989) • Iso kala aistii sähkökentän kaukaa, pakenee yleensä jo metrien päästä • Periaatteessa iso kala taintuu paremmin kuin pieni, mutta potkii itsensä helposti ohi haavin • Alle 3 cm:n pituisista kaloista osa läpäisee haaviverkon • Mitä tiuhempi haaviverkko, sitä suurempi veden paine haaviin virtavedessä • Soveltuu parhaiten 3-25cm:n pituisille kaloille Maastossa, kalat • Kalat nukutetaan neilikkaöljyllä • Mittaus, punnitus ja suomunäyte; käsitellään hellästi • Mitatut kalat eri saaviin toipumaan hapekkaaseen veteen • Vapautus vasta kun ovat virkeitä
© Copyright 2024