Työterveyshuollon järjestäminen ja toimintasuunnitelma 2015-2019
1(13) TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: 1.1.2015-31.12.2019 Toimintasuunnitelma päivitetty: TYÖPAIKKA Työnantajan nimi Postiosoite Postitoimipaikka Puhelin Faksi Sähköposti www-osoite Y-tunnus Tilikausi Toimitusjohtaja Yhteyshenkilö 1 Ammatti/tehtävä Postiosoite Postitoimipaikka Puhelin Faksi Sähköposti ASIKKALAN KUNTA Rusthollintie 2 17200 VÄÄKSY (03) 8886 111 03 8886268 etunimi.sukunimi@asikkala.fi http://www.asikkala.fi/ 0145208-4 1.1.-31.12. Juri Nieminen, Kunnanjohtaja Pirkko Lohtari Työsuojelupäällikkö Rusthollintie 2 17200 Vääksy 044 7780253 03 8886268 pirkko.lohtari@asikkala.fi Yhteyshenkilö 2 Ammatti/tehtävä Postiosoite Postitoimipaikka Puhelin Faksi Sähköposti Aapo Pispa Talouspäällikkö Rusthollintie 2 17200 Vääksy 044 7780 220 Ammatti/tehtävä Postiosoite Postitoimipaikka Puhelin Faksi Sähköposti POHJOLA VAKUUTUSYHTIÖ Kuntien eläkevakuutuslaitos KEVA Postitoimipaikka Aukioloajat Puhelin Faksi www.osoite Nettiajanvaraus 17200 VÄÄKSY ma-to klo 08-16, pe klo 08-15 (03) 8811006 03-7662468 www.tyoterveyswellamo.fi www.tyoterveyswellamo.fi/ajanvaraus Sähköposti Laskutuksen etunimi.sukunimi@tyoterveyswellamo.fi Heli Karjalainen 03 8886268 aapo.pispa@asikkala.fi TYÖTERVEYS WELLAMO OY 2306525-3 ASIKKALAN TOIMIPISTE Rusthollintie 1 Sivu 2 (13) yhteyshenkilö Yhteystiedot Työterveyshenkilöstö Toimitusjohtaja Yrityksen työterveyslääkäri Puhelin Puh: 03-8811006 / 044-7556893 heli.karjalainen@tyoterveyswellamo.fi Päivi Hiltunen Urpo Halonen 03-8811 006 /ajanvaraus Lainmukainen pätevyys On Yrityksen työterveyshoitaja Puhelin Sähköposti Lainmukainen pätevyys Päivi Eskola Työfysioterapeutti Puhelin Lainmukainen pätevyys Sakari Laamanen 03-8811006/ajanvaraus On Työterveyspsykologi Lainmukainen pätevyys Riitta Veijalainen, Satu Veijalainen, Taru Salonen On Muut asiantuntijat Potilasasiamies Työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyslääkäri- ja hoitaja) arvioivat asiantuntijoiden käytön tarpeen yhdessä yrityksen kanssa. Mervi Piekkari/PHKS Puhelin Sähköposti 03-8192 504 potilasasiamies@phsotey.fi 03-8811006/ 044-7556858 paivi.eskola@tyoterveyswellamo.fi On TOIMIALA JA HENKILÖMÄÄRÄ Työnantajan toimiala Julkinen hallinto 84110 Työntekijöiden 250 lukumäärä KL I Työntekijöiden 250 lukumäärä KL II TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Järjestämistapa Muu oikeutettu palvelujen tuottaja Sopimustaso Sairaanhoidon palvelut Sopimuspäivämäärä Sopimussisältö Kokonaisvaltaiset työterveyspalvelut Korvausluokka I Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12§, Kela korvausluokka I), jonka perustana on työn ja työolojen tuntemus ja yhteistyö työntekijöiden, työnantajan ja työsuojeluorganisaation kanssa. Työterveyslääkärin harkinnan mukaan voidaan lähettää erikoislääkärikonsultaatioon (1-2 käyntiä) osana työkykyarviota hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella Sivu 3 (13) käytetään työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin palveluja. Korvausluokka II Työterveyshuolto sisältää yleislääkäritasoisen työterveyshuollollisesti painotetun sairaanhoitopalvelun sekä siihen liittyvät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 14§, Kela korvausluokka II). Erikoislääkärikonsultaatiot, yksityiset kuvantamis- ja muut tutkimukset työterveyslääkärin harkinnan mukaan työhön liittyvissä sairauksissa (1-2 kertaa). Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella käytetään työfysioterapeutin ja/ työterveyspsykologin palveluja. Muut sovitut tutkimukset: katso sairaanhoito. Toimiluvan tarkistus Kyllä (toimilupa on) PERUSSELVITYS YKSITYISKOHTAISTA TOIMINTASUUNNITELMAA VARTEN Yrityksen toiminta Kunnan eri toimialat ja tulosyksiköt. Kunnallinen lakisääteinen toiminta: hallintotehtävät, lasten päivähoito, peruskoulutus, tekninen toimi, sivistystoimi – palvelut kunnan asukkaille. Toimipisteet Henkilöstörakenne Toimitilat Yrityksen tth tarpeet Yrityksen tth painopisteet Vaihtuvuus Tehdyt selvitykset Toiminnan muutokset Päihdetyö Työaikamuodot Työhygieeninen tilanne Suojaintarpeet Fysikaaliset altisteet Kemialliset altisteet Biologiset altisteet Yötyö Useita. Kunnan työntekijämäärä 9/2014 on 253 henkilöä. Suurin toimiala on sivistystoimi ja tekninen toimi. Useita, suurin osa on Vääksyn keskustassa mutta myös sivukylillä on esim. kouluja, päiväkoteja ym. Terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä hyvinvoivat työntekijät. Työkyvyn ylläpitäminen sekä seuranta ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy Työtapaturmien vähentäminen Sairauspoissaolojen vähentäminen Osatyökykyisten aikainen tunnistaminen ja kuntouttamissuunnitelmien laatiminen. Työntekijöiden vaihtuvuus on vähäinen pitkäaikaisissa työsuhteissa. työntekijöistä on osa ( n. 20%) määräaikaisessa työsuhteissa. Perusselvityksiä on tehty toimintasuunnitelman mukaisesti n. neljän vuoden välein, tarvittaessa tai olosuhteiden muuttuessa. Virasto-organisaation muutos on alkanut 1.8.2014. Päihdetyön hoitoonohjausmalli on käytössä Suurin osa työstä on säännöllistä päivätyötä, osittain ilta-, yö- ja viikonlopputyötä ja päivystystä esim. kiinteistönhuolto, vuoropäiväkoti, vesi- ja jätevesilaitokset. Työpaikkaselvityksien yhteydessä on tarkistettu työolosuhteet, kunnan oma työsuojeluorganisaatio, ympäristöterveydenhuolto sekä AVI tarkastavat myös työolosuhteita. On selvitetty Melu, lämpö- ja kosteusolosuhteet esim. kiinteistönhuoltopuolen töissä. Pölyjä, kemikaaleja, esim. kiinteistönhuoltopuolen töissä, siivoustyössä. Jätevesissä, jäteveden puhdistamolla. Vuoropäiväkodissa. Vähintään 20 yövuoroa/ vuosi. Sivu 4 (13) Fyysiset/ergonomiset olosuhteet Psyykkiset tekijät Sosiaaliset tekijät Tapaturmanvaara EA-toiminta Näyttöpäätetyöntekijöitä runsaasti, siivous- ja kiinteistötyössä on fyysistä kuormitusta. Ergonomiaan on kiinnitetty paljon huomiota ja työergonomiaa parantavia korjauksia on tehty useissa työpisteissä. Väkivallan uhka, työmäärä, kiire kuormittavat mm. esimies, opetusnuorisopalvelu- ja päivähoitotyössä. Haasteelliset vuorovaikutustilanteet mm. esimies, opetus- ja päivähoitotyössä. Kiinteistönhuolto-, siivous- jätevesilaitos ja vesilaitostöissä tapaturman vaara on ilmeinen, muualla vähäinen. Työpaikkaselvitysten yhteydessä työterveyshuolto ja työsuojelu arvioivat ensiapuvälineiden tarvetta ja saatavuutta sekä ensiapukoulutuksen tarvetta. TYÖTERVEYSHUOLLON YLEISLUONTOINEN TOIMINTASUUNNITELMA Perusselvitys Kyllä Toimintasuunnitelma1.1.2015-31.12.2019 ajanjakso Toimintasuunnitelma hyväksytty Altisteet ja Fysikaaliset kuormitustekijät Fyysiset/ergonomiset Kemialliset Psyykkiset Biologiset Sosiaaliset Yötyö Tapaturmavaara Työterveyshuollon tavoite 1 Menetelmä Varhaisen puuttumisen toimintamallin sekä esimiesten ja työterveyshuollon välisen työterveysyhteistyön tehostaminen. Säännöllinen yhteydenpito työnantajan edustajien ja työterveyshuollon välillä. Työterveysneuvottelujen järjestäminen sekä raportoinnin lisääminen. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus esimiehille mm. varhaisen tuen toimintamallista. Työterveyshuollon tavoite 2 Menetelmä Työntekijöiden työssä jaksamisen tukeminen ja terveydentilan seuraaminen. Työterveyshuollon tavoite 3 Työn ja työympäristön terveyshaittojen tunnistaminen ja ehkäisy niin, että henkilöstöllä on terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä hyvinvoiva työyhteisö. Menetelmä Työpaikkaselvitykset, tarvittaessa suunnatut selvitykset. Työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin asiantuntijapalvelut, esim. yksilö- ja ryhmätilanteet työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi. Terveystarkastukset ja vastaanottokäynnit. Kyselyt ja niistä raportointi. Yhteistyö riskienarvioinnissa. Seuranta Tavoitteiden toteutumista seurataan työsuojelun, johdon ja esimiesten kanssa vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, erilaisilla raporteilla, työpaikkakäynneillä ja yhteydenotoilla tarpeen mukaan. Terveystarkastukset, terveyssuunnitelmien tekeminen, sairasvastaanotto- ja työpaikkakäynnit. Työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin yksilövastaanotot sekä ohjaaminen työkykyä tukevaan ryhmään. Sivu 5 (13) TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelutoimikunta Työsuojeluvaltuutetut Yhteystiedot Työsuojelupäällikkö Yhteystiedot Osallistuminen työsuojelutoimintaan Muu yhteistyö Työsuojelun painopisteet Yrityksessä on työsuojelutoimikunta Tiina Niemi ja Antti Haapanen, varavaltuutetut Tuomo Huhtanen jaTeppo Alanko etunumi.sukunimi@asikkala.fi Pirkko Lohtari p. 044 7780253, sähköposti: pirkko.lohtari@asikkala.fi Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutarkastuksiin työpaikalla. Säännöllinen viestintä työolosuhteisiin liittyen sekä Yhteistyö riskinarvioinneissa. Asikkalan kunnan työsuojelun painopisteet 2015 :Terveellinen ja turvallinen työympäristö. Selvitetään sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen tilanne sekä tarkastetaan riskikartoitusten ajantasaisuus. Kiusaamisen ja henkisen häirinnän kitkeminen pois työyhteisöistä. TIETOJA TOIMINNAN TOTEUTTAMISESTA Yksilötason tth toiminta Terveystarkastusten yhteydessä tehdään työterveyssuunnitelmia. Tehdään osatyökykyisen työkyvyn edistämisen suunnitelmia sekä kuntoutussuunnitelmia. Työpaikkatason toiminta Työpaikkaselvitykseen liittyy toimenpide-ehdotuksia. Ryhmäkohtaista neuvontaa ja ohjausta toteutetaan. Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen tuki ovat käytössä. Työpaikan ja työterveyshuollon hallintatavat ovat käytössä. LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA SEURANTA Arvioidaan ja seurataan Toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä/-yhteisössä Työntekijöiden altistumista ja kuormittumista Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä Työperäisiä (tapaturma/ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia Työntekijöiden sairauspoissaoloja Työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteuttamista Asiakastyytyväisyyttä Toiminnan seuranta Seurantaa tehdään työterveyshuollossa yhteistyössä työnantajan kanssa säännöllisin väliajoin, vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä sekä tarpeen mukaan. Seurantaraportointi Tarvittaessa/pyydettäessä toimitetaan raportteja työterveyshuollosta. TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA TYÖPAIKKASELVITYKSET Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvityksien perusteella laaditaan ja tarkistetaan toimintasuunnitelma. Työpaikkaselvityksissä hankitaan tietoa työstä, työympäristöstä, mahdollisista Sivu 6 (13) vaaroista ja haitoista työntekijän terveydelle ja hyvinvoinnille. Tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä työntekijöiden työkyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Työpaikkaselvityksissä käytetään työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella työterveyshuollon asiantuntijoiden palveluja eli työfysioterapeuttia ja/ työterveyspsykologia. Perusselvitys Perusselvityksiä tehdään kaikkiin työyksiköihin säännöllisin väliajoin n.4-5 vuoden välein, tai useammin olosuhteiden merkittävästi muuttuessa. Työpaikkaselvityskohteet suunnitellaan vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Suunnattu selvitys Suunnattu selvitys tehdään tarvittaessa kun jossain työpisteessä ilmenee epäily työperäisestä terveysriskistä. Tarvittaessa voidaan käyttää asiantuntijoita esim. työfysioterapeutin ergonomiaselvitys tai työterveyspsykologin tekemä suunnattu työpaikkaselvitys psyykkisen ja sosiaalisen kuormituksen arvioimiseksi. Erityisselvitys Tehdään tarvittaessa ja erikseen sovittaessa toimintasuunnitelmakauden aikana. Tarvittaessa tehdään työhygieenisiä mittauksia ja käytetään Työterveyslaitoksen työhygieenisiä palveluita tai muita asiantuntijapalveluita. Erityisselvityksiä tehdään tunnistetun terveysriskin tai sairastumisvaaran perusteella ja se on rajattu kyseessä olevaan ongelmaan. Työpaikkaselvitys seuranta Työpaikkaselvitysten ja niissä annettujen toimenpide-ehdotusten toteutumista seurataan sovitun suunnitelman mukaisesti sekä vuosittain toimintasuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. Ensiapuvalmius Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä työnantajan kanssa. Otetaan huomioon ensiaputaitojen ja - välineiden tarpeet ja työpaikan erityisvaatimukset. Perusselvityksessä on arvioitu tapaturman vaarat kunnan eri toimipisteissä työpaikkakohtaisesti. Tapaturman vaara on suurimmassa osassa kunnan työpaikoista vähäinen ja joissakin työpaikoissa ilmeinen. Työpaikkaselvityksissä käydään läpi EA-koulutettujen henkilöiden määrät ja tarpeet /työpaikka. Liittenä Työpaikan ensiapuvalmius-ohje.(Liite 1.) Toteutuminen ja seuranta Ensiapuvalmiuden toteutumista seurataan toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä vuosittain. TIETOJEN ANTAMINEN JA OHJAUS Tietojen antaminen ja Työterveyshuolto tiedottaa työn ja työpaikan terveydellisistä vaaroista ja ohjaus haitoista. Tietojen antaminen ja ohjaus on työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyötä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi. Työpaikkakäyntien ja terveystarkastusten yhteydessä annetaan ohjausta työhön liittyvien riskien ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi (oikeat työmenetelmät ja työskentelytavat, tietoa ammattitaudeista, työtapaturmista ja sairastavuuden liittymisestä työhön) sekä annetaan myös elämäntapaohjausta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Sivu 7 (13) Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella, käytetään työterveyspsykologia ( 1-5 käyntiä /hlö/ vuosi) ja työfysioterapeuttia (1-3 käyntiä/hlö/vuosi) asiantuntijoina tietojen antamisessa ja ohjauksessa henkilökohtaisissa vastaanottotilanteissa. Heidän asiantuntemustaan voidaan käyttää myös erilaisissa ryhmä- ja poikkeus/kriisitilanteissa. Tavoitteen mukaisesti (Työterveyshuollon tavoite 1) tiedotetaan varhaisen tuen toimintamallista esimiehille ja tuetaan heidän työtään mallin toteuttamiseksi. Työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi (Työterveyshuollon tavoite 3) ollaan tarvittaessa mukana työyhteisöongelmien ehkäisemisessä ja selvittelyssä. Tiedotuksen seuranta Tiedotuksen toteutumista seurataan toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, työpaikkakäynneillä ja yhteydenotoilla tarpeen mukaan. TERVEYSTARKASTUKSET JA SEURANTA Työhönsijoitustarkastus/ Työhönsijoitustarkastus tehdään työntekijälle, jolla ei työssään ole erityistä Alkutarkastus sairastumisen vaaraa aiheuttavaa tekijää/altistetta . Alkutarkastus tehdään työntekijälle, jolla on työssään erityinen sairastumisen vaara. Kohderyhmät Työhönsijoitustarkastus tehdään kaikille vakinaiseen tai yli 6 kk kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen tuleville uusille työntekijöille, myös työtehtävien tai -olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Työhönsijoitustarkastus tehdään vakituiseen työsuhteeseen tuleville koeaikana. Työhönsijoitustarkastukset tehdään niille työntekijöille, joilla ei ole erityistä sairastumisen vaaraa. Alkutarkastus tehdään uudelle työntekijälle, jolla on työssään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava tekijä tai altiste. Alkutarkastus tehdään kaikille ennen erityisvaarallisen työn aloittamista tai viimeistään koeajan alussa sekä työtehtävien tai -olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Työnantajan tulee ilmoittaa uudet tarkastettavat työterveyshuoltoon ja ohjata työntekijää varaamaan tarkastusaikaa. Palvelussuhteeseen suoritetun valinnan vahvistamiseksi vaadittavan lääkärintodistuksen (T-todistus) työntekijä on velvoitettu hankkimaan omalla kustannuksellaan. Keittiöhenkilökunta: Tartuntatautilain perusteella uuden keittiötyöntekijän työhönsijoitustarkastus tehdään jo koeajan alussa. Työntekijä toimittaa salmonella-todistuksen ennen työn aloittamista ja palattuaan yli 4 vrk Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneen matkan jälkeen. Salmonellatutkimus tehdään tartuntatautilain puitteissa työntekijän omassa terveyskeskuksessa. Perusteet Terveystarkastuksissa arvioidaan työntekijän selviytymistä tulevassa työssään ottaen huomioon työn vaatimukset, altisteet ja työntekijän terveydentila, sekä annetaan tietoa ja ohjausta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Terveystarkastusten tarkoituksena on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vaikuttamalla sekä työhön liittyviin että elämäntapariskeihin. Terveystarkastusten tavoitteena on antaa työntekijälle Sivu 8 (13) tarpeellisia tietoja ammattiin liittyvistä terveyden vaaroista ja niiden hallinnasta. Terveydentilan selvitys on lakisääteistä toimintaa, johon kuuluvat työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin tarpeelliseksi katsomat tutkimukset terveydentilan arvioimiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tarkastuksen sisältö Terveydenhoitajan haastattelu, ohjaus ja neuvonta: Työhöntulotarkastuksen esihaastattelulomake, Audit-kysely, DM2diabetesriskikysely sekä tarvittaessa muut kyselykaavakkeet. Verenpaineen mittaus, painoindeksin (BMI) määritys, rokotussuojan tarkistaminen/tehostaminen (tartuntavaarassa työskenteleville erillisen ohjeen mukaan), kuulotutkimus ja tarvittaessa lähete maksuttomaan optikon näöntarkastukseen (palaute tulee pyydettäessä työterveyshuoltoon), tarvittaessa keuhkojen toimintakoe ja/tai keuhkokuva. Laboratoriotutkimukset tarpeen mukaan harkiten terveydentilan arvioimiseksi: pieni verenkuva, veren rasva-arvot, paastoverensokeri, munuaisarvo, maksa-arvot: Alat, Gt. Tarvittaessa muita laboratoriotutkimuksia. Alkutarkastuksessa työntekijä ohjataan työterveyslääkärin tarkastukseen työhön sopivuuden arvioimiseksi, työhönsijoitustarkastuksessa vain tarvittaessa. Työterveyslääkärin harkinnan mukaan voidaan ohjelmoida tarvittavia laboratoriokokeita tai röntgentutkimuksia työkyvyn arvioimiseksi ja/tai käyttää erikoislääkärikonsultaatioita (1-2 konsultaatiota). Tähän mahdollisesti liittyvistä lisätutkimustarpeista ja kustannuksista sovitaan erikseen työnantajan kanssa. Tarvittaessa työntekijä ohjataan työfysioterapeutin tai työterveyspsykologin arvioon, ohjantaan tai neuvontaan. Työntekijän kanssa laaditaan työterveyssuunnitelma Työhönsijoitustarkastuksessa ja alkutarkastuksessa työterveyshuolto antaa työntekijälle työhön sopivuudesta lausunnon joka hänen tulee toimittaa työnantajalle. Erityiseen sairastumisen vaaraan liittyvä tarkastus eli määräaikaistarkastus Määräaikaistarkastuksiin kutsutaan 1-3 vuoden välein huomioiden altistuminen ja erillisohjeet tarkastuksien sisällöstä ja tiheydestä yksilöllisen arvioinnin perusteella. Määräaikaistarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja, tarvittaessa ohjataan työterveyslääkärin tai työfysioterapeutin /työpsykologin vastaanotolle. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat työt ja niissä työskentelevien henkilöiden terveystarkastusten tarve ja sisältö arvioidaan työpaikkaselvitysten ja tehtäväkuvien perusteella. Työntekijän kanssa laaditaan työterveyssuunnitelma. Yötyö:Lasten päivähoidon vuorotyöntekijät joilla on vähintään 20 yövuoroa vuodessa. Terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen vähentämiseksi kahtena ensimmäisenä yötyövuonna kerran vuodessa, sen jälkeen alle 25-vuotiaat; vähintään viiden vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa jopa 1-3 vuoden välein 25-50-vuotiaat; vähintään 5 vuoden välein, yksilöllisen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa useammin 50-60-vuotiaat; 2-3 vuoden välein yli 60-vuotiaat; 1-2 vuoden välein Sivu 9 (13) Tarkastuksen sisältö: Työhönsijoitustarkastuksen mukaisesti sekä Työterveyslaitoksen vuorotyökysely, työkykyindeksikysely. Melu, tärinä, lämpöolot, mikrobit: Kiinteistöhuolto, jäteveden puhdistamo, kunnossapito, siivous, teknisten töiden aineopettajat . Määräaikaistarkastukset tehdään 1-3 vuoden välein. Terveystarkastuksen sisältö on sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa lisänä altisteiden mukaiset tutkimukset sekä työkykyindeksikysely. Uudet melutyöntekijät: Kuulontutkimus vuosittain 4 ensimmäisen vuoden ajan ja sitten määräaikaistarkastusten yhteydessä 3 vuoden välein. Psyykkisesti kuormittava työ: Erityisopettajat . Määräaikaistarkastukset 1-3 vuoden välein, sisältö työhönsijoitustarkastuksen mukaisesti ,lisänä työkykyindeksikysely. Perusteet Osatyökykyisten työntekijöiden terveyden seuranta ja Osatyökykyisen terveystarkastus Kohderyhmät Perusteet Tarkastuksen sisältö Muut työkykyä ylläpitävät terveystarkastukset Muu terveystarkastus Kohderyhmät Työterveyshuoltolaki ja -asetus Työterveyshuolto antaa kirjallisen lausunnon työntekijän sopivuudesta ja työkykyisyydestä työhönsä työntekijälle, jonka tulee toimittaa se työnantajalle. Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta järjestetään tapauskohtaisesti. Työterveyshuolto seuraa terveystarkastus- ja sairauskäyntien yhteydessä osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymistä ja suosittelee tarvittavia toimia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työnantaja voi edellyttää perustelluista syistä työntekijän työ- ja toimintakyvyn arviota työssä selviytymisen edistämiseksi runsaiden työkyvyttömyysjaksojen jälkeen tai pitkiltä sairaslomilta työhön palatessa. Työntekijään ollaan yhteydessä jo pitkien poissaolojaksojen aikana. Työntekijän kanssa laaditaan tarkastuksen yhteydessä työterveyssuunnitelma. Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvotteluja. Yhteisneuvottelussa kunnioitetaan lakisääteistä yksityisyyden suojaa työelämässä ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapitovelvoitetta. Työnantajan edellyttämissä työ- ja toimintakyvyn arvioinneissa voidaan työterveyslääkärin harkinnan mukaan käyttää erikoislääkärikonsultaatioita (1-2 konsultaatiota). Tähän mahdollisesti liittyvistä lisätutkimustarpeista ja kustannuksista sovitaan erikseen työnantajan kanssa. Tarvittaessa työntekijä ohjataan hoitovastuun siirtävällä lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Työkyvyn seurantavastuu säilyy tällöinkin työterveyshuollolla. Työntekijät joiden terveydentila vaatii terveydellisistä syistä erityistä seurantaa. Tarkastuksia tehdään yksilöllisen arvioinnin perusteella hyvän työterveyshuoltokäytännön ja työterveyshuoltolain mukaisesti. Yksilöllisen suunnitelman mukainen. Terveydenseurantatarkastukset Ikäryhmätarkastuksina: 35-50-vuotiaille työntekijöille 5-6 vuoden välein, yli 50vuotiaille 3 vuoden välein, yli 60-vuotiaille 1-2 vuoden välein. Kun on perusteltu syy epäillä työn tai työympäristön aiheuttavan työntekijälle vaaraa tai haittaa (esim. sisäilmaongelma, työilmapiiriongelma). Autonkuljettaja: Ajokorttitodistus autonkuljettajan työn sisällön/vaatimusten perusteella. Sivu 10 (13) Perusteet Tarkastuksen sisältö Muu toiminta Interventiot Seuranta TYÖKYVYN HALLINTA Työkyvyn tukemisen toimenpiteet ja työkykyongelmien ehkäisy Terveydenseurantatarkastuksia tehdään työkyvyn ja terveydentilan seuraamiseksi. Työterveyshuolto kutsuu työntekijät terveystarkastuksiin. Sisältö sama kuin työhönsijoitustarkastuksissa, lisäksi työkykyindeksikysely. Työntekijän kanssa laaditaan työterveyssuunnitelma Alkoholinkäyttöä kartoittava kysely (Audit) ja diabetesriskipistekysely tehdään terveystarkastusten yhteydessä. Käydään läpi terveystarkastustarve vuosittain toimintasuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. Noudatetaan työnantajan käytössä olevaa varhaisen tuen mallia (Liite 2.), huomioidaan ennaltaehkäisevä näkökulma kaikessa vastaanotto- ja työpaikkatoiminnassa. Tarpeen mukaan käytetään työterveyshuollon asiantuntijoita, työterveyspsykologia ja työfysioterapeuttia työkyvyn tukemisen toimenpiteissä ja tarpeen kartoituksessa. Työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa Työntekijän kanssa laaditaan tarkastusten yhteydessä työterveyssuunnitelma. Vastaanottotyössä sekä työpaikkakäynneillä havainnoidaan työkykyä uhkaavia merkkejä ja ohjataan asiakas avun piiriin. Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvotteluja. Yhteisneuvottelut ja niiden raportointi hoidetaan salassapitovelvoitteen vaatimalla tavalla. Pidetään yhteyttä työnantajaan varhaista puuttumista vaativissa asioissa. Sairauspoissaoloseuranta Noudatetaan yrityksen sairauspoissaoloseurantakäytäntöä. Kun työntekijä on ollut 30 päivää sairauslomalla, esimies käy hänen kanssaan keskustelun ja ilmoittaa sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon. Tarvittaessa hän myös ohjaa asiakkaan työterveyshoitajan vastaanotolle. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työnantaja voi edellyttää perustelluista syistä työntekijän työ- ja toimintakyvyn arviota työssä selviytymisen edistämiseksi runsaiden työkyvyttömyysjaksojen tai pitkiltä sairaslomilta palatessa. 1.6.2012 tehdyn lakiuudistuksen mukaan työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon, kun työntekijälle on kertynyt 30 sairauspoissaolopäivää. Varhaisen tuen mallin mukainen esimies-alaiskeskustelu kirjallisin muistion tulee tehdä ennen mahdollista terveydellisistä ongelmista seuraavaa yhteydenottoa työterveyshuoltoon. Jos työkyvyttömyys pitkittyy, työntekijän on toimitettava Kelaan työterveyslääkärin lausunto työkyvystä ja selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista viimeistään 90 korvatun sairauspäivän kuluessa. Tähän lausuntoon tulee sisällyttää Työterveysneuvottelun johtopäätökset yhteisneuvottelusta (työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto). Kelasta tulee työntekijälle ilmoitus lausunnon tarpeesta. Työterveyslääkärin laatima 90 päivän lausunto ja siihen liittyvät selvitykset ovat työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa. Työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt ulkopuolisten toimijoiden kanssa Kuntoutuslaitosten, eri alojen erityisasiantuntijoiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä asiakkaan työkyvyn edistämiseksi yksittäisten tilanteiden vaatimalla tavalla. Sivu 11 (13) Varhainen tuki Työnantajalla on käytössä varhaisen tuen malli ja sitä toteutetaan (Liite 2) suunnitellusti. Esimies seuraa työntekijän hyvinvointia ja jos huomaa hälytysmerkkejä keskustelee tämän kanssa. Myös toistuvat ja pitkittyneet sairauspoissaolot ovat keskustelun syynä. Tarvittaessa työnantaja ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työterveyshoitajan vastaanotolla toimitaan ongelman vaatimalla tavalla työkyvyn säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Päihdetyön kuvaus Yrityksessä on käytössä päihdeongelmaisten hoitoonohjausmalli. (Liite 3) Päihdehoidon toteutumista seurataan työterveyshuollon toimesta. Kuntoutus Työterveyshuolto ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen ja osaltaan suunnittelee ja seuraa kuntoutusprosesseja. Ammatilliseen kuntoutukseen ohjataan työkyvyn ollessa alentunut. Kuntoutus suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti yhteistyössä työntekijän, työnantajan, työeläkevakuutuslaitoksen tai KELA:n kanssa. Kelan harkinnanvaraiset kuntoutukset: ASLAK-kurssit ja TYK ja yksilöllinen kuntoutus sairauden perusteella. Työkyvyn hallinnan mallin toteutumista seurataan työterveyshuollon ja työnantajan vuosittaisilla yhteydenotoilla ja prosessien aikana tarpeen mukaan. Kuntoutustoiminta Työkyvyn hallinnan seuranta TYÖYHTEISÖTYÖ Työyhteisötyö Työyhteisötyön sisältö Työyhteisötyön toteutus Työyhteisötyön seuranta ROKOTUKSET Työhön liittyvä rokotustoiminta Muu rokotustoiminta SAIRAUDENHOITO Sairaudenhoidon järjestäminen Työyhteisötyön tavoitteena on työyhteisön toimivuuden edistäminen, työn hallinnan edellytysten lisääminen ja hyvinvoiva työyhteisö. Työterveyshuolto osallistuu erikseen sovitusti työyhteisötyöhön ja käyttää tarvittaessa apuna työterveyshuollon asiantuntijoita (esim. työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti). Työyhteisötyö on työterveyspainotteista, kohdistettua ja määrämuotoista toimintaa, joka suunnitellaan yhdessä yrityksen kanssa. Työyhteisötyö voi olla ohjausta, neuvontaa, ristiriitojen selvittelyä, työstressin torjuntaa sekä esimiestyön ja johtamisen tukemista. Työyhteisötyötä toteutetaan työnantajan, työterveyshuollon ammattihenkilön ja työterveyspsykologin laatiman suunnitelman mukaisesti. Seuranta vuosittaisen toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä Asikkalan Vesihuoltolaitoksella työskenteleville työntekijöille annetaan AHepatiitti rokote työnantajan kustantamana. Rokotuksia toteutetaan rokotusohjelman mukaan, mm. jäykkäkouristuskurkkumätärokotus eli Tetanus-d. Matkailijoiden rokotukset jokainen työntekijä hoitaa omalla terveysasemallaan. Työterveyshuolto tuottaa resurssiensa puitteissa yleislääkäritasoista työterveyspainotteista sairaanhoitoa, joka sisältää lääketieteellisesti perustellut yleislääkäritasoiset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Toiminta tapahtuu ajanvarausperiaatteella ilman päivystysvelvoitetta. Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluun eivät sisälly lisääntymisterveydenhuoltoon liittyvät käynnit, gynekologisten tai urologisten sairauksien seuranta, vaihdevuosioireiden hormonihoidot, pitkäkestoista hoitoa vaativien kroonisten haavojen hoito eivätkä kosmeettiset pienkirurgiset toimenpiteet. Sivu 12 (13) Reumasairauksien hoidon seurantaan liittyvät laboratoriokontrollit, diabeteksen vaativa jatkoseuranta, syöpäsairauksien myöhemmät kontrollit ja esim. Marevan-hoitoon liittyvä pitkään jatkuva laboratorioseuranta ohjataan (mahdollisuuksien) mukaan perusterveydenhuollon piiriin. Työterveyshuollolla on koordinaatio- ja ohjausvastuu työhön liittyvien sairauksien hoidossa ja työkyvyn turvaamisessa riippumatta siitä, missä hoitoa ja työkykyä tukevaa toimintaa toteutetaan. Tavoitteena on hoidon tukeminen ja työhön kuntoutumisen edistäminen, myös työpaikalla mahdollisesti tarvittavin toimin. Työperäiset sairaudet ja muut työhön liittyvät sairaudet hoitaa ensisijassa työpaikan olosuhteet tunteva työterveyslääkäri, jonka apuna voi toimia yleislääkäri. Sairaanhoitopalveluja antaa myös työterveyshoitaja. Terveydenhoitaja voi kirjoittaa tilanteesta riippuen 1-5 päivää sairauslomaa. Työterveyshuoltona järjestetty sairaanhoito on työntekijälle tämän sopimuksen laajuudessa maksutonta ja yrityksen kaikille työntekijöille samantasoista. Työntekijöillä on hoitoon hakeutumisessa valinnanvapaus työterveyshuollon, perusterveydenhuollon sekä yksityissektorin tarjoamien palvelujen välillä. Muiden kuin työnantajan tarjoaman työterveyshuollon palveluiden kustannuksista vastaa työntekijä itse. Työterveyslääkäri voi tarvittaessa työnantajan kustantamana konsultoida erikoislääkäreitä (1-2 konsultaatiota) terveydentilan arvioimiseksi silloin, kun hoitovastuu jatkuu työterveyslääkärillä, ja tilata välttämättömiä erikoislääkärin suosittamia lisätutkimuksia. Sairaanhoito toteutetaan noudattaen hyvää työterveyshuollon sairaanhoitokäytäntöä. EI KORVATTAVA TOIMINTA (Kela ei korvaa toiminnasta) Ei korvattavan toiminnan Influenssarokotuksia annetaan työnsä puolesta riskiryhmään kuuluville sisältö työntekijöille. Vuosittain sovitaan muiden kunnan työntekijöiden influenssarokotuksista. TOIMINTASUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Lisäys/muutos 1 Lisäys/muutos 2 Lisäys/muutos 3 Lisäys/muutos 4 Lisäys/muutos 5 Sivu 13 (13) Allekirjoitukset ja allekirjoituspäivämäärä: Paikka ja päivämäärä: Työpaikan edustajien allekirjoitukset: Juri Nieminen Kunnanhohtaja Kunnanhallitus hyväksynyt: Työterveyshuollon edustajien allekirjoitukset: Työterveys Wellamo Oy/Asikkalan toimipiste Urpo Halonen Päivi Eskola Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Hinnasto on toimitettu aiemmin Liitteet: 1. Työpaikan ensiapuvalmius 2. Varhaisen tuen malli 3. Päihdeohjelmamalli Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Liite 1 TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUS Ensiapuvalmius on osa työpaikan turvallisuutta. Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on, sen riskeihin ja työntekijämäärään nähden, riittävä valmius aloittaa ensiavun antaminen asianmukaisilla ensiapuvälineillä ja ensiapukoulutetuilla työntekijöillä sekä toimintaohjeet tähän. Lisäksi työpaikalla on oltava tila, jossa ensiavun saanut voidaan tarvittaessa ohjata. Ensiapu sisältää myös valmiuden psykososiaalisen tuen antamiseen ja tarvittaessa valmiuden suuronnettomuudessa toimimiseen. Työnantaja huolehtii ensiapuvalmiuden toteuttamisesta ja työterveyshuolto on asiantuntija sen määrittämisessä. (Työturvallisuuslaki, Työterveyshuoltolaki, Ensiapuvalmius työpaikoilla; Myllyrinne, K. (2005)). 1 Kuva 1. Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen". ENSIAPUVALMIUDEN KARTOITTAMINEN Yrityksen ja sen eri työyksikköjen ensiapuvalmiustarpeet määritetään työpaikan riskikartoitusta ja/tai pelastussuunnitelmaa hyödyntäen. Koska työpaikoilla työn tekemisen ympäristöt ja olosuhteet vaihtelevat, ne vaikuttavat ensiapuvalmiuteen. Riskien perusteella määritetään kuinka monta henkilöä koulutetaan ensiaputaitoisiksi ja minkälaisia ensiapuvarusteita hankitaan. Merkittävää on myös miettiä minne ensiapuvälineet sijoitetaan ja kuka niistä huolehtii. Perinteisten ensiapukaappien ja –laukkujen ohella on mietittävä mahdollisten muiden välineiden tarve kuten silmänhuuhtelupullot. Riskit jaetaan usein kolmeen vakavuusluokkaan: vähäinen, ilmeinen ja erityinen. Kaikkia eri riskiluokkia voi näin esiintyä yhdessä työpaikassa. Esimerkiksi varastotyössä riski voi olla ilmeinen, kun taas vieressä sijaitsevassa toimistossa se on vähäinen. Ensiapuvalmiuden kartoittamista helpottaa valmiiden lomakkeiden käyttö (Liite). Lomakkeeseen lisätään yrityksen perustiedot: toimiala(t), työntekijöiden määrät, työyksiköt, riskitasot tai -tyypit jne. Näiden tietojen perusteella on helpompi suunnitella vähimmäissuositukset ensiapukoulutettavista ja –välineistä. Ensiapuvalmiussuunnitelma kannattaa kirjata myös työtilojen pohjapiirrokseen, johon merkitään: ensiapukaappien paikat, liikuteltavat työpistelaukut, haavanhoitopisteet, silmänhuuhtelu / hätäsuihkujen paikat, alkusammutusvälineiden sijainnit, varauloskäynnit, ym. ja ensiapukoulutettujen työpisteet. 1 Työturvallisuuslaki 738/2002; Työterveyshuoltolaki 1383/2001; Pelastuslaki 468/2003; Valtioneuvoston asetus Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen".. 1484/2001 & Sairausvakuutuslaki 364/1963; 1 TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUDEN MÄÄRITTÄMINEN TAPATURMAN VAARA / TYÖYMPÄRISTÖ VÄHÄINEN TOIMISTOT, VIRASTOT, MYYMÄLÄT ILMEINEN TEHDASTYÖT, VARASTO- JA RAKENNUSTYÖT, METSÄ- JA MAATALOUSTYÖT, KALASTUS, ALUSTEN LASTAUS JA PURKAUS, KULJETUSTYÖ ERITYINEN HUKKUMISVAARA, SYÖVYTTÄVIEN JA MYRKYLLISTEN AINEIDEN, PALO-, RÄJÄHDYS- TAI SÄHKÖTAPATURMAVAARA Kuva 2. Tapaturmavaaran määrittäminen. Kuva 3. Kristiina Myllyrinne. (2005). Mukailtu tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen". 2 ENSIAPUKOULUTETTUJEN MÄÄRÄT RISKIEN MUKAAN Taulukko 1. Ensiapukoulutettujen määrät. Taulukko on suositus, jonka Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutus on tehnyt noudattaen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita julkaisussa ”Ensiapuvalmius työpaikoilla” sekä työturvallisuuslain (738/2002) 46§:ää, työterveys-huoltolakia ja tutkimusta Myllyrinne (2005) ”Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen”. Ensiapukoulutettujen määrää arvioitaessa hyödynnetään riskiluokitusta tapaturmavaaran mukaan. Saman työpaikan eri työyksiköissä tapaturman-vaara voi määräytyä erilaiseksi. KOULUTUSTEN AIKATAULU Taulukko 2. Esimerkki aikataulutuksesta ensiapukurssien järjestämiseksi. 3 ENSIAPUVÄLINEYKSIKÖT Kuva 4. Ensiapukaappi, liikuteltava työpistelaukku ja ensiavun merkki (valkoinen risti vihreässä neliössä). 4 ENSIAPUVÄLINEYKSIKÖT RISKIEN MUKAAN = Ensiapukaappi = Työpistelaukku = Taskupakkaus Taulukko 3. Ensiapuvälineyksiköt riskien mukaan (esimerkki). 5 Ensiapuvalmius Yritys/Yksiköt Kartoituksen tekijä/yhteystiedot Päiväys Allekirjoitus Yhteyshenkilö TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUDEN KARTOITUS / SUOSITUS Työpisteet Toimiala TyönTyöpiste / työpaikka tekijöiden (toimisto, tehdas, työmäärä maa, liikkuva työ) Riskin arvio Vähäinen Ilmeinen Erityinen Ensiapukoulutetut (määrä) Ensiapuvälineet (määrä) Yksiköittäin Yhteensä Kuva 5. Esimerkki kartoituslomakkeen käytöstä. 6 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Liite 2 ASIKKALAN KUNTA HEHA-OHJEET Aktiivinen aikainen puuttuminen.doc 17.10.2011 AKTIIVINEN AIKAINEN TYÖKYVYN TUKEMINEN JA TOISESTA VÄLITTÄMINEN Yhteistyötoimikunta 12.9.2011 § 28 Kunnanhallitus 3.10.2011 § 219 Aktiivinen aikainen tuki, mitä se on Aktiivinen aikainen tuki on osa terveyttä edistävää työtapaa ja hyvää johtamista. Aikaista työkyvyn tukemista on laajasti ajateltuna kaikki se, mitä työnantaja tarjoaa ja järjestää työntekijöilleen työhyvinvoinnin ylläpitoon, parantamiseen, työkykyriskien välttämiseen sekä työkyvyn alenemisen estämiseen. Aktiivinen aikainen toiminta on välittämistä työtovereista, se on hyvää työtoveruutta ja hyvää johtamista. Työkyvyn varhainen tukeminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pyritään poistamaan työkykyä vaarantavat tekijät jo ennen kuin ongelmia syntyy. Hyvin toimiva työyhteisö tukee jäseniään ja samalla tuottaa työhyvinvointia koko yhteisölle. Koko työyhteisö on esimiehen johdolla vastuussa työpaikan olosuhteiden järjestämisestä sellaisiksi, että se tukee työyhteisön jäsenten työssä selviytymistä. Jokaiselta työntekijältä edellytetään aktiivisuutta ja vastuunottoa oman työkykynsä ylläpidosta. Tämän toimintamallin tavoitteena on edistää henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä, työntekijän pitämistä työkykyisenä ja tarpeettomien ja aiheettomien poissaolojen minimoiminen. Pitkittyessään ongelmat yleensä pahenevat ja niiden ratkaiseminen vaikeutuu. Kriisiytyneen, pitkään jatkuneen ongelmatilanteen selvittelyt sitovat kohtuuttomasti voimavaroja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen työpaikalla havaitaan, sitä yksinkertaisemmilla ja helpommilla toimenpiteillä työssä selviytymistä voidaan tukea. Aikaisessa puuttumisessa esimies on ratkaisevassa asemassa toimenpiteisiin ryhtyjänä. Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä hyvinvoinnista. Työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista seurataan mm. • kehityskeskusteluilla • sairauspoissaoloja seuraamalla • työajan käyttöä seuraamalla • työhyvinvointikyselyillä Ongelmilta ei aina voida välttyä, mutta työyhteisön jäsenillä on oltava uskallusta ottaa ne käsiteltäväksi. Viimekädessä asioihin puuttuminen on esimiehen tehtävä. Ongelmien puheeksi ottaminen on normaalia esimiestyötä. Vaikeatkin asiat tulee ottaa rohkeasti esille ja keskustella niistä avoimesti. Esimiehellä on oikeus ja velvollisuus puuttua työntekijän työkykyongelmaan ja työkyvyn heikkenemiseen. Muista aina luottamuksellisuus. Viestejä siitä, ettei kaikki ehkä ole kunnossa: • • • työpäivät pidentyvät jatkuvasti ja työntekijällä on ainainen kiire työyhteisön ilmapiiri muuttuu ”epämääräiseksi” myöhästelyt, sairauslomat ja poissaolot lisääntyvät • • • • • • • muutokset työntekijän käyttäytymisessä työsuoritus heikkenee tai työn laatu huononee eristäytyminen työkavereista työstä suoriutumisessa vaikeuksia ristiriidat työyhteisössä työntekijän aloitekyvyn hiipuminen tai yliaktiivisuus asiakaspalaute Työkyvyn heikkenemisen taustalla mahdollisesti olevia syitä: • sairaus, oma / läheisen • työntekijän fyysisten ja psyykkisten voimavarojen väheneminen • työpaineet • osaamattomuus • epäselvät työn tavoitteet • koettu epäoikeudenmukaisuus • alkoholiongelmat • työyhteisö / esimies / työtoveri(t) • perheongelmat Havaittujen muutosten tulee olla tosiasioihin perustuvia Jokaisen, joka havaitsee oman tai lähellään työskentelevän henkilön työkyvyn heikkenemistä, on otettava vastuu työhyvinvoinnin ylläpidosta. Vastuu työkyvyn ylläpitämisestä on luonnollisesti myös jokaisella itsellään. On tärkeää tunnistaa muutokset omassa työkyvyssä ja hakea ajoissa apua. Esimiehellä on päävastuu Kun esimies huomaa joko itse tai saamansa vinkin kautta jonkin edellä mainituista seikoista aktivoituvan, tulee puheeksi ottamisen tapahtua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä pidemmälle puheeksi ottamista venytetään, sitä vaikeampaa on vaikuttaa ongelman syihin. Puheeksi ottamisella esimies osoittaa huolestumisensa ja välittämisensä työntekijästä. Vinkki keskustelutarpeeseen voi tulla myös joltakin muulta taholta, lähinnä työyhteisöstä, työterveyshuollosta tai työsuojeluorganisaatiosta. Myös työntekijä itse voi ottaa omaaloitteisesti esiin työkykyynsä liittyvät asiat jo ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia. Esimiehen tulee kuitenkin olla valppaana, eikä jäädä odottamaan mahdollista vinkkiä muilta. Näissä asioissa esimiehen tulee ottaa henkilöstöönsä nähden ”äiti/isä” –rooli, joka huolehtii siitä, että asiat saadaan kuntoon. Esimies keskustelee asiasta luottamuksellisesti työntekijän kanssa. Yhdessä suunnitellaan tarvittavat jatkotoimet ja mahdolliset toimenpiteet Vinkkejä puheeksi ottamiseen esimiehelle on tämän ohjeen lopussa. Yksi keskustelu ei useinkaan riitä, varsinkin jos ongelman ratkaiseminen vaatii joitakin erillisiä toimenpiteitä. Sovi siis ensimmäisen keskustelun yhteydessä jatkokeskustelujen aikataulu. Keskustelusta (keskusteluista) tehdään aina kirjallinen muistio. Varhaista tukea suunniteltaessa tulee kirjata keskustelun pohjalta yhteinen näkemys ongelmasta sekä sovitut toimenpiteet, aikataulu, vastuuhenkilöt sekä toteuttamisen seuranta. Toisinaan pelkkä puheeksi ottaminen ja yksi yhteinen keskustelu riittävät. Mutta esimerkiksi työhön liittyvät ongelmat voivat vaatia työntehtävien selkiinnyttämistä ja työjärjestelyjä, lisäkoulusta tai työpisteen parantamista, jolloin asiaan joudutaan paneutumaan useamman kerran. Esimies voi tarvittaessa pyytää apua • työterveyshuollosta • työsuojeluorganisaatiolta • pääluottamusmiehiltä Poissaolot Poissaolot on yksi syy varhaiseen aktiiviseen puuttumiseen. • asiaan puututaan viimeistään, kun työntekijällä on viimeisten 6 kuukauden aikana sairauspoissaoloja 5 kpl tai kun sairauspäivien lukumäärä on yli 30. Samoin asiaan tulee puuttua, jos lyhyitä poissaoloja on yhtäkkiä useita lyhyen ajan sisällä • esimies ja työntekijä keskustelevat poissaolojen syistä. Yhdessä suunnitellaan tarvittavat jatkotoimet ja mahdollisten lisäselvitysten tarve • keskustelut kirjataan ylös, jotta myöhemmin voidaan seurata, mitä asialle on jo tehty ja mitä sovittu ▼ Syyt ja mahdolliset toimenpiteet • terveydelliset syyt o ohjaus työterveyshuoltoon ja hoitotoimenpiteet o työkykypalaveri o ohjaus omatoimiseen työ- ja toimintakyvyn parantamiseen • yksityiselämään liittyvät asiat, sillä aina ei ole kyse sairauslomasta o henkilökohtainen tuki o työaikajärjestelyt o palkattomat vapaat o hoitoonohjaus • • työyhteisöön liittyvät asiat työn tekemiseen liittyvät asiat o työpaikalla tehtävät parannukset o työjärjestelyt o koulutus, osaamisen kehittäminen o uudelleen sijoitus o henkilökohtainen tuki Vaikka kyse ei olisikaan suoranaisesti sairaudesta johtuvista poissaoloista, voi aina ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja hakea sieltä tukea ja neuvoja. Järjestetään mahdollisesti työkykypalaveri. Työjärjestelyihin liittyvät asiat • Työntekijä ottaa asian puheeksi • Esimies ottaa puheeksi ▼ Esimies ja työntekijä keskustelevat siitä, miten tasapainossa työn vaatimukset ja henkilön resurssit ovat ▼ Työnantajan toimenpiteet • sovitaan tavoitteista • organisoidaan/priorisoidaan/vähennetään työtä • seurataan työaikaa ja tehtävistä selviytymistä • seurataan ajankäytön hallintaa • kehitetään osaamista Työterveyshuollon kautta • haetaan tukea, neuvoja • mahdollisesti työkykypalaveri Työnantajapuolella tulee olla valmiudet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Tämän toimintamallin keskeisiä periaatteita tavoitteena on työntekijän pitäminen työkykyisenä sekä tarpeettomien ja aiheettomien poissaolojen minimoiminen esimiehellä tässä mallissa keskeinen rooli sovittujen poissaolorajojen täytyttyä esimies ryhtyy heti selvittämään syitä poissaoloihin esimies ja työntekijä etsivät yhdessä ratkaisua runsaisiin poissaoloihin sairastavuuteen vaikutetaan parhaiten ennakolta o perehdyttäminen o kehityskeskustelut ja työsuorituksen arviointi o työilmapiiritutkimukset o tyky-toiminta o terveelliset työskentelyolosuhteet kitkaton yhteistyö työterveyshuollon kanssa muistathan, että et saa unohtaa pitkällä sairauslomalla olevaa työntekijääsi. Sovi asianomaisen henkilön kanssa tavasta yhteydenpitoon sairausloman aikana. Työhönpaluun tukeminen pitkän sairausloman jälkeen Pitkän sairausloman jälkeen voi olla vaikeaa palata takaisin työhön. Monet asiat voivat tuntua vierailta ja voidaan jopa pelätä omaa jaksamista ja työtovereiden suhtautumista. Siksi ei olekaan yhdentekevää, miten palaaja otetaan työyksikössä vastaan ja miten tuloon valmistaudutaan. Työhönpaluun valmistelu Työhön paluuseen valmistelun tulee alkaa jo sairausloman alkuvaiheessa. Sovi työntekijän kanssa yhteydenpidosta sairausloman aikana. Sovi työntekijän kanssa jo ennen sairausloman päättymistä keskustelu- ja perehdyttämisaika hänen palattuaan töihin, jota voitte käydä läpi poissaolon aikana tapahtuneita muutoksia. Pitkän poissaolon jälkeen ei riitä, että työntekijän kanssa keskustelun omaisesti käydään muuttuneet asiat läpi, vaan häntä perehdytetään perehdyttämisestä annettujen ohjeiden mukaan. Myös täydennyskoulutus saattaa olla tarpeen. Tiedota työyhteisölle työntekijän työhön paluusta. Tarkista palaajan työntilan ja työvälineiden asianmukaisuus Työhön paluu Esimies itse on vastaanottamassa työntekijää hänen palatessaan töihin. Ensimmäinen päivä sujuu pääpiirteissään perehdyttämisestä annettujen ohjeiden mukaisesti. Tue palaavan työntekijän sopeutumista työyhteisöön ja mukaan ottamista keskusteluihin. Pitkältä sairauslomalta palaajalla voi olla kynnys aloittaa työt. Huolehtikaa, ettei hän tunne itseään ulkopuoliseksi työyhteisössä. Kannusta työntekijää tuomaan esille työhön liittyviä kehittämis- ja parannusehdotuksiaan. Keskustele työhön palaavan kanssa hänen mahdollisesta muutoshalukkuudestaan, sillä tieto on tarpeen, jos odotettavissa on työhön liittyviä muutoksia. Anna työhön palaajalle riittävästi aikaa tottua, perehtyä ja oppia uusiin ja vanhoihin työasioihin ja olosuhteisiin. Varmista, että työhön palaava saa tarvitsemaansa apua. Tue sekä palaajaa että työyhteisöä joustamisessa ja avunannossa Työelämä kehittyy nopealla vauhdilla. Sen vuoksi pitkään poissa olleen kohdallakin voi olla tilanne, että palaajan työtehtäviin on tarvetta tehdä muutoksia. Vältä isompien muutosten toteuttamista heti työhön paluun jälkeen. Mikäli muutoksia on tehtävä, varmista työhön palaajan työtilanteiden sujuvuus ja riittävä perehdytys. Huolehdi siitä, ettei kauan poissa ollut syrjäydy ja että hänelläkin on kehittymismahdollisuudet muutoksissa. PUHEEKSI OTTAMINEN – VINKKEJÄ ESIMIEHELLE Työkyvyn heikkenemiseen liittyvien asioiden puheeksiottaminen kuuluu normaaleihin esimiestehtäviin. Puheeksiottaminen on esimiehen ja työntekijän välistä avointa ja kunnioittavaa vuoropuhelua. Työntekijän työkyvyn heikkenemisen ja esimiehen tunteman huolen puheeksi ottaminen ei aina ole helppoa, siksi tilanteeseen kannattaa valmistautua huolellisesti ennakkoon. Mieti etukäteen, miten asian työntekijälle esität. Sinun kannattaa kirjoittaa paperille ne keskeiset asiat, miten kerrot asian työntekijälle ja jatkoa ajatellen, mitä asioita tulet ottamaan esille ensimmäisessä keskustelussa. • Kerro henkilökohtaisesti työntekijälle, että teidän on keskusteltava yhdessä. Kerro rauhallisesti ja ystävällisesti asia, joka on keskustelunne aiheena • Ehdota paria keskusteluajankohtaa lähitulevaisuudessa. Ensimmäinen keskustelu tulee käydä viikon sisällä • Varaa riittävästi aikaa keskustelulle sekä häiriötön tila. Kahvikupponen vapauttaa keskustelutunnelmaa. Kun keskustelu sitten on ajankohtainen, tulee sinun ottaa huomioon ne asiat, jotka edesauttavat avointa keskusteluilmapiiriä. Ole ystävällinen, älä hyökkäävä tai syyttelevä. Ole aidosti kiinnostunut keskustelukumppanistasi, äläkä pidä turhaa kiirettä. • Sulje puhelimet ja ole aidosti läsnä tilanteessa • Puhu minä -muodossa ja kerro selvästi tapaamisen aihe :”Haluan keskustella kanssasi, koska olen…” • Pysyttäydy työhön liittyvissä tosiasioissa. Käsittele työn tekemiseen liittyviä ongelmia konkreettisin esimerkein. • Puhu selkeästi ja selkokielellä • Kerro havaintosi työntekijän työssä selviytymisestä, sairauspoissaoloista tai ajankäytöstä • Rohkaise ja kannusta työntekijää puhumaan. Katso silmiin, ilmaise ymmärtäväsi, kehota kertomaan lisää. Tee avoimia kysymyksiä, sellaisia, joihin ei voi vastata vain sanoilla ”kyllä” tai ”ei” • Kyse on vuoropuhelusta, jossa painopiste on siinä, miten tästä jatketaan eteenpäin. Mikäli vaikuttaa, ettei keskustelu suju, tai ongelmaa on vaikeata hahmottaa, miettikää, millä keinoin pääsette seuraavalla kerralla eteenpäin. Tukisiko esimerkiksi työterveyshuollon tai työsuojelun edustajan läsnäolo keskustelun kulkua? Sovi tarvittaessa työkykyneuvottelusta. Keskustelu ja sen tulokset tulee kirjata muistioon, jonka molemmat osapuolet hyväksyvät allekirjoituksellaan. Koska usein neuvottelussa sovitaan toimenpiteistä tilanteen ratkaisemiseksi, tulee nekin kirjata tarkasti muistioon. Samalla tulee sopia, miten toimenpiteiden toteutumista seurataan mm. seurantapalaveri ja sen ajankohta. Koska keskustelussa käsitellään hyvinkin henkilökohtaisia asioita, on syytä yhdessä sopia siitä, mitä, miksi, kenelle ja kuinka asiasta kerrotaan. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Liite 3 ASIKKALAN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Yhteistyötoimikunta 8.12.2006 § 61 Kunnanhallitus 8.1.2007 § 16 1 Päihdeohjelman tarkoitus Asikkalan kunnan tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö. Päihdeongelmien varhaisella tunnistamisella ja päihdeongelmaisen hoitoonohjauksella ja kuntoutumisella vähennetään päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan kunnan palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen työilmapiiriin. Päihdeongelmalla ja päihteiden väärinkäytöllä tarkoitetaan laittomien huumeiden käyttöä sekä sellaista alkoholin tai lääkkeiden liika- tai em. aineiden sekakäyttöä, joka vaikuttaa haitallisesti työntekoon ja tuloksellisuuteen sekä vaarantaa henkilön oman, työtovereiden, asiakkaiden tai muiden kunnan palveluja käyttävien turvallisuuden. Lähtökohtana on, että kaikki ymmärtävät päihteiden väärinkäytön muodostavan merkittävän riskin koko työyhteisön toiminnalle ja jokaisen työyhteisön jäsenen velvollisuutena on pyrkiä ehkäisemään työyhteisöä haittaavaa päihteiden käyttöä. Näin ollen kunnan koko henkilöstön tulee tuntea päihdeohjelman sisältö ja siihen liittyvät velvollisuudet. 2 Ennalta ehkäisevä toiminta Ennaltaehkäisy on ensisijainen ja tärkein tapa estää päihdeongelmien syntymistä. Toiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää koko henkilöstölle suunnattu ennalta ehkäisevää toimintaa koskeva koulutus ja tiedottaminen, joilla pyritään tiedon lisäämiseen, työelämän kannalta suotuisten asenteiden edistämiseen sekä avoimen keskustelun käynnistämiseen siten, että ne tukevat avointa ja palautteellista suhtautumista myös päihdeongelmaisen hoitotilanteessa. Ehkäiseviä toimenpiteitämme ovat tiedottaminen ja koulutus. Tiedottamisella ja henkilöstön kouluttamisella: • annamme tietoa päihteiden väärinkäytön aiheuttamista ongelmista ja haittavaikutuksista työelämässä • selvitämme oman kunnan toimintatavat • madallamme puuttumis- ja puheeksi ottamisen kynnystä • edistämme välitöntä ja varhaista väärinkäyttötapauksiin puuttumista • edistämme päihdeongelmaisen ohjaamista hoitoon • pyrimme luomaan ilmapiirin siten avoimeksi, että päihdeongelmaiset hakeutuvat oma-aloitteisesti hoitoon tai että heidän kanssaan voidaan mahdollisimman joustavasti käynnistää virallinen hoitoonohjaus Koulutus kohdistetaan koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin ja sen järjestämisestä vastaa henkilöstösihteeri yhdessä päihdetyöntekijän ja työterveyshuollon kanssa. 3 Päihdeongelmien ja –haittojen korjaaminen 3.1 Päihdeongelmiin puuttuminen Päihdeongelmaan on reagoitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ongelman peittely jaasiasta vaikeneminen yleensä vain pahentavat tilannetta työyhteisössä. Asian voi ottaa puheeksi esimies, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai työtoveri. Keskustelun tulee olla asiallista ja luottamuksellista. Yleensä lähimmät työtoverit huomaavat päihteiden ongelmakäytön ensimmäisenä. Alkuvaiheessa pelkkä tilanteen huomaaminen ja asiasta keskusteleminen ao. henkilön kanssa voi auttaa. Jos päihteiden käyttö jatkuu, työtoverien tulee ilmoittaa asiasta esimiehelle. Esimiehen velvollisuus on puuttua päihdeongelmaan heti. Työstä poissaolot päihteiden takia ja humaltuneena tai krapulaisena työssä esiintyminen edellyttävät aina asiaan puuttumista. Työssäolo päihtyneenä tai vahvassa krapulatilassa on kielletty. Henkilön kanssa on selvitettävä, onko kyseessä kertaluonteinen, tilapäinen tapahtuma vai jo pidempään jatkunut päihteiden ongelmakäyttö. Lievemmissä tapauksissa pelkkä esimiehen keskustelu asianomaisen kanssa saattaa pysäyttää ongelman etenemisen. Esimies voi myös ohjata asianomaisen tarvittaessa hakeutumaan oma-aloitteisesti hoitoon esimerkiksi työterveysasemalle, kunnan päihdetyöntekijälle tai A-klinikalle. Jos ongelma jatkuu, käynnistetään hoitoonohjausmenettely. 3.2 Omatoiminen hoitoon hakeutuminen Omatoimista hoitoon hakeutumista edistetään rohkaisemalla hoitoa tarvitsevia henkilöitä käyttämään hoitopalveluja ja poistamalla niiden käyttöä koskevia esteitä. Omatoimisuuden tukemiseksi kaikilla työpaikoilla on saatavilla riittävästi tietoa erilaisiin päihdeongelmiin liittyvistä hoitomuodoista ja hoitopaikoista. On kuitenkin muistettava, että henkilöllä itsellään on ensisijainen vastuu omasta terveydestään ja työkyvystään. Esimiehen ja työyhteisön vastuu on vasta toissijaista. 3.3 Hoitoonohjaus Ongelmalliseen päihteiden käyttöön kytkeytyy usein elämäntilannevaikeuksia ja psyykkisiä ongelmia, jolloin laaja-alainen tuki ja ammattiapu on tarpeen. Hoitoonohjauksen tavoite on auttaa henkilöä pääsemään eroon ongelmallisesta ja haittoja aiheuttavasta päihteiden käytöstä. Huumeongelmaisen kohdalla hoidon tavoitteena on huumeista kokonaan luopuminen. Hoito on nähtävä myönteisenä ja koko työyhteisöä hyödyttävänä ratkaisuna. Päihdeongelmaista ei voida pakottaa hoitoonohjaukseen, vaan se on työnantajan hänelle tarjoama mahdollisuus, jonka avulla henkilö voi kuntoutua ja päästä irti päihderiippuvuudestaan ja jona aikana työnantaja yleensä pidättäytyy palvelussuhteen päättämistoimista. Kun henkilöllä on päihteiden käyttönsä vuoksi toistuvia ongelmia työssään tai poissaoloja taikka hänen päihteiden käyttönsä näyttää ilmeiseltä ja toistuvalta eikä hän hakeudu omatoimisesti hoitoon tai saa tilannettaan muuten korjattua, esimies käynnistää hoitoonohjauksen. Tällöin henkilölle annetaan kirjallinen tai muu todistettavissa oleva määräys mennä omalle työterveysasemalle, jonne ilmoitetaan henkilön päihteiden käytöstä aiheutuneista haitoista. Työterveysasemalla arvioidaan hoitoon ohjatun kanssa hoidon tarve ja laatu, sovitaan hoitoon liittyvistä järjestelyistä ja tehdään hoitoonohjaussopimus, ellei sopimusta ole tehty työpaikalla. Hoitoonohjaussopimusta laadittaessa läsnä on työntekijä, työnantajan edustaja, työterveyshuollon edustaja, työsuojelu/ luottamusmies/työntekijän nimeämä tukihenkilö. Hoitoonohjaussopimuksessa sovitaan hoitojakson kesto, hoitopaikka ja työterveyshuollon oikeus saada tieto hoidosta, hoitokerroista ja hoidon lopettamisesta. Esimiehellä on oikeus saada tieto sopimuksen mukaisten hoitokertojen toteutumisesta. Hoitojakson ajaksi henkilölle voidaan tarvittaessa myöntää palkatonta virka- tai työvapaata. Mikäli viranhaltija/työntekijä esittää hyväksyttävän työterveyslääkärin antaman lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään ja kysymyksessä on sairaus, virkavapaaajan/sairausloman palkallisuus määräytyy ao. virka- ja työehtosopimusten mukaan. Hoitojakson päättyessä hoitoonohjauksessa ollut, hoitoonohjauksen toteuttajien edustajat ja hoitopaikan edustaja arvioivat tilannetta sekä sitä, olisiko sopimusta jatkettava. Hoidon onnistumista koskevia neuvonpitoja on suositeltavaa pitää jo hoitojakson kuluessa. Hoitojakson päätyttyä henkilön kanssa sovitaan seurannasta päihdetyöntekijän ja työterveyshuollon kanssa. Huumetapauksissa hoitosuunnitelmaan voidaan sisällyttää huumetestit. Koska huumeiden vaikutus on pitkäaikainen, voidaan työhön paluun ehdoksi asettaa puhdas testitulos. Hoitovaiheen aikana ja sen jälkeen esimiesten ja työtovereiden tulee tukea hoitoon ohjatun kuntoutumista suhtautumalla tilanteeseen asiallisesti. Hoitovaiheen aikana tulisi selvittää myös henkilön mahdollinen uudelleensijoitus, jos se hoidon onnistumisen kannalta katsotaan tarpeelliseksi. 4 Päihdetestejä koskevien todistusten toimittaminen työnantajalle Työnantajalla on yksityisyydensuojaa työelämässä koskevan lain 7 §:n mukaisissa tehtävissä (ao pykälä tämän ohjelman lopussa liitteenä 1) oikeus tehtävään valitulta ja em. lain 8 §:ssä (ao pykälä tämän ohjelman lopussa liitteenä 1) mainituissa tapauksissa palvelussuhteen aikana pyytää henkilöltä huumausainetestiä koskeva todistus. Huumausainetestiä koskeva todistus on oikeus pyytää myös silloin, kun henkilön työtehtävät muuttuvat palvelussuhteen aikana siten, että ne täyttävät lain 7 §:ssä mainitut edellytykset. Työnantaja voi myös yksityisyyden suojaa työelämässä koskevan lain 8 §:n tarkoittamissa tapauksissa velvoittaa tehtävässä työskentelevän henkilön palvelussuhteen aikana esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen. Tällöin todistus on esitettävä kohtuullisessa ajassa, joksi on katsottu kaksi työpäivää. Ellei työterveyshuolto voi suorittaa testiä em. määräajan kuluessa, määräaikaa jatketaan testituloksen saamiseen saakka (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, työpaikkakirja kohta III/5). Lisäksi työnantaja voi velvoittaa henkilön esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen silloin, kun henkilö on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi hoitoon ja todistuksen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan. Huumausainetestit voidaan suorittaa myös osana työterveydenhuollon suorittamia terveystarkastuksia. Silloin testien suorittamiseen sovelletaan terveydenhuollon lainsäädäntöä ja siten testin kulloisenkin tarpeen arvioi työterveydenhuollon ammattihenkilö, ei työnantaja. Testitulosta ei myöskään voi antaa työnantajalle, vaan kyseeseen voi tulla vain yleinen terveydentilaa koskeva selvitys työkykyisyydestä. Työnantaja saa käyttää palveluksessaan olevan henkilön terveydentilaa koskevien tarkastusten ja testien suorittamiseen taikka näytteiden ottamiseen vain terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Näin turvataan terveydentilasta saatujen tietojen ja tulosten oikeellisuus. Työnantaja vastaa huumausainetestitodistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työnhakijalle jo ennen työsopimuksen tekemistä tai tehtävään nimittämistä, että kysymys on tehtävästä, johon valittu henkilö on velvollinen esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen taikka tehtävästä, jossa työskentelevä henkilö voidaan palvelussuhteen aikana velvoittaa esittämään edellä mainittu todistus. Henkilö itse toimittaa työnantajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen, josta saa ilmetä vain, että henkilölle on tehty huumausainetesti ja selvitys siitä, onko hän käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen työ- ja toimintakykynsä on heikentynyt. Päihteiden käyttöä koskevat todistukset ovat terveydentilaa koskevina tietoina salassa pidettäviä ja niitä voivat käsitellä ilman henkilön suostumusta vain työnantajan nimeämät henkilöt. Alkoholin vaikutuksenalaisuuden selvittämistä puhalluttamalla ei pidetä edellä mainitun lain kaltaisena testinä. Puhalluskokeessa saatu tulos voidaan varmentaa terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamalla testauksella. Henkilöä ei voida pakottaa alkoholi- tai huumetestiin eikä testeistä kieltäytymisestä saa olla sellaisenaan seurauksia. Jos henkilö ei kuitenkaan pysty täyttämään työntekovelvollisuuttaan asianmukaisesti, pitää työnantajan ryhtyä hänen kohdallaan kurinpidollisiin toimenpiteisiin. 5 Työajan käyttö ja palkkaedut hoidon aikana Päihtymyksestä johtuva työstä poissaolo on työaikakirjanpidon kannalta luvaton poissaolo, jolta ajalta työnantaja ei maksa palkkaa. Tämä koskee sekä omaehtoista poissaoloa että tilannetta, jossa työnantaja on poistanut päihtyneen työpaikalta. Palkkaan oikeuttavaksi työajaksi luetaan kaikki säännölliseen työaikaan sijoittuvat hoitokäynnit työterveyshuollossa. Muu avohoito, kuten esimerkiksi A-klinikkakäynnit tulee toteuttaa muulloin kuin palkkaan oikeuttavana työaikana. Ellei päihdeongelman hoitoon liittyviä käyntejä saada toteutettua työajan ulkopuolella tai esimiehen kanssa sovituin työaikajärjestelyin, myönnetään hoitoon ohjatulle palkatonta virka- tai työvapaata hoitokäyntejä varten. Lähtökohtaisesti päihdeongelmaisen hoidosta aiheutuvat kustannukset maksaa hoidettava itse. Kuntoutussopimuksen tehneen henkilön hoitojakson ajalta maksetaan palkka sairausajan palkkausta koskevien säännösten ja määräysten mukaan, mikäli päihdehoidossa oleva on sairauden vuoksi työkyvytön. 6 Työnantajan kurinpidolliset toimenpiteet päihderikkomuksissa 6.1 Suullinen/kirjallinen huomautus Kun työpaikalta päihteiden väärinkäytön takia poistettu työntekijä palaa takaisin työhön, ottaa esimies asian puheeksi työntekijän kanssa ja antaa hänelle luottamusmiehen ja/tai työsuojeluvaltuutetun läsnä ollessa suullisen/kirjallisen huomautuksen. Tapahtuma kirjataan varhaisen puuttumisen ohjeiston mukaisesti ja siitä tehdään ilmoitus ylemmälle esimiehelle. Mikäli tämä ensimmäinen kerta on kokonaisuus huomioiden erityisen vakava, tässä yhteydessä voidaan antaa myös kirjallinen varoitus. 6.2 Kirjallinen varoitus Ellei puheeksi otto ole ollut riittävä toimenpide ja ongelma on toistunut tai puheeksi otto on ongelman vakavuuteen nähden riittämätön toimenpide tai henkilö on kieltäytynyt hoitoonohjauksesta, esimiehen tulee antaa työntekijälle luottamusmiehen ja/tai työsuojeluvaltuutetun läsnä ollessa kirjallinen varoitus päihtyneenä esiintymisestä työaikana. Tapahtuma kirjataan varhaisen puuttumisen ohjeiston mukaan. Mikäli ongelma kahden varoituksen jälkeen jatkuu, käynnistetään työ- tai virkasuhteen päättämismenettely. 6.3 Palvelussuhteen päättäminen Mikäli työntekijä kaikista tämän ohjeen mukaisista toimenpiteistä huolimatta jatkaa työntekoa häiritsevää päihteiden ongelmakäyttöä ja hän on saanut kaksi varoitusta, ryhtyy työnantaja toimenpiteisiin palvelussuhteen päättämiseksi työsopimuslain tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain sekä virka- ja työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Hoitoonohjaus ei estä kurinpitotoimien käyttämistä, vaan niitä käytetään meneillään olevasta hoidosta riippumatta, jos tilanne sitä edellyttää. 7 Luottamuksellisuus Päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa. Hoitoon ohjatun kanssa sovitaan kirjallisessa hoitosopimuksessa siitä, että työterveys ja esimies saavat tarvittaessa tiedon siitä, noudattaako hoitoon ohjattu hoitosuunnitelmaa. Jos hoidon kuluessa työpaikalla havaitaan päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia haittoja, esimies ottaa yhteyttä hoitopaikkaan. Liite 1 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä -----------7§ Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työhön otettaessa Työnantaja saa ottaa vastaan tai muutoin käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittäviä tietoja tehtävään valitun työnhakijan suostumuksella vain silloin, kun työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä, ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi: 1) vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta; 2) vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta; 3) vaarantaa liikenneturvallisuutta; 4) lisätä merkittävien ympäristövahinkojen riskiä; 5) vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia; tai 6) vaarantaa liike- ja ammattisalaisuutta tai aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää. Työnantajalla on 1 momentissa tarkoitettu työnhakijan suostumukseen perustuva oikeus tietojen käsittelyyn myös silloin, kun: 1) työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joissa edellytetään erityistä luottamusta, joissa työskentely tapahtuu muualla kuin työnantajan valvomissa toimitiloissa ja joissa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi aiheuttaa työnantajan asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa tai vaarantaa tämän henkilökohtaista turvallisuutta; 2) työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joihin pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa eikä niihin osallistu muita henkilöitä; tai 3) työnhakijan on tarkoitus hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa on itsenäisesti ja valvomattomasti pääsy huumausaineisiin tai vähäistä suurempaan määrään sellaisia lääkkeitä, joita voidaan käyttää huumaaviin tarkoituksiin. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos työntekijän työtehtävät muuttuvat työsuhteen aikana siten, että ne täyttävät edellä tarkoitetut edellytykset työnantajan oikeudesta käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja. Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittamisesta työnantajalle virkaan nimittämisen edellytyksenä säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 8 b §:ssä ja virkasuhteeseen otettaessa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 7 §:ssä. Päihdeohjelmasta säädetään työterveyshuoltolain 11 §:ssä. 8§ Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittaminen työsuhteen aikana Työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista, ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena: 1) vakavasti vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta; 2) vakavasti vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta; 3) vakavasti vaarantaa liikenneturvallisuutta; 4) voi lisätä huomattavasti merkittävien ympäristövahinkojen riskiä; 5) vakavasti vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja voi siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia; 6) vaarantaa taloudellisesti merkittävää liike- ja ammattisalaisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää; tai 7) voi merkittävästi lisätä työnantajan hallussa olevien huumausainelain 2 §:ssä tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Työnantaja voi asettaa työntekijälle kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa todistus on esitettävä. Päihdeohjelmasta säädetään työterveyshuoltolain 11 §:ssä. Työnantajalla on oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja myös, jos työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi toteutettavaan hoitoon ja todistuksen tietojen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan.
© Copyright 2024