kaavoituskatsaus kaavoitusohjelma 2015
KAAVOITUSKATSAUS KAAVOITUSOHJELMA 2015 Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Kaavoitusyksikkö Eteläinen Asemakatu 2 11130 Riihimäki TEKLA 24.2.2015 KH 9.3.2015 Kaavoituskatsaus Kaavoitusohjelma 2015 Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala kaavoitusyksikkö Kannen kuva: Skyphoto 2014 SISÄLLYSLUETTELO: JOHDANTO KAAVOITUSKATSAUS 2015 KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Maapoliittinen ohjelma Kaavatasot Kaavaprosessi Muut sijainninohjauskeinot Tiedottaminen ja vuorovaikutus Kaavoitusyksikkö KAAVOITUKSEN TAVOITTEET VUODELLE 2015 RIIHIMÄEN KAAVATILANNE 2015 Maakuntakaava Yleiskaava ja osayleiskaavat Asemakaavat Rakennus- ja toimenpidekiellot Rakennusjärjestys KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT TAKSAT Asemakaavat Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset 5 5 5 5 5 6 6 6 KAAVOITUSOHJELMA 2015 8 6 6 6 7 7 7 7 7 7 7 A YLEISPIIRTEISET MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT 8 1. KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKE 8 2. ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISHANKE 9 3. PELTOSAARI-HANKE 9 4. KALMUN OSAYLEISKAAVA 10 5. ETELÄ-VAHTERISTON JA POHJOIS-MONNIN OSAYLEISKAAVA 10 6. RIIHIMÄEN YLEISKAAVA 2035 11 YLEISKAAVATYÖN KULKU 11 B DETALJIKAAVAT12 1. LINJA-AUTOASEMA 12 2. HERAJOEN MEIJERI 12 3. KRUUNUASUNNOT YM.12 4. RÄÄTYKÄNMÄKI 1 13 5. SAKO 13 6. TEHDASKYLÄNKATU 14 7. RÄÄTYKÄNMÄKI 2 14 8. TIENHAARA Y-TONTTI 14 9. Y- TONTTI PÄIVÖLÄNTIE 15 10. Y-TONTTI PILLIKATU 15 11. Y-TONTTI UPOKKAANTIE 15 12. Y-TONTTI TOIVONTIE 16 13. PETSAMONKADUN POHJOISPÄÄ 16 14. PELTOSAARI I 16 15. MUSEOKATU 17 16. AGROREAL OY 17 17. PAROONINMÄKI 17 18. ALLINNA 17 19. MATTILAN LÄNSIOSA 18 20. HUHTIMONMÄKI 18 21. HUHTIMO, K 13 18 22. HANKEKAAVAT 18 C ARVIOIDUT VUOSIEN 2015 - 2016 UUDET SUUNNITTELUKOHTEET 1. A. AHLSTRÖM OY 2. PALOASEMAN TONTTI 3. RIIHIMÄENPORTTI V 4. VETURITALLIT 5. KOIVUKATU 7. KESKI-SUOKYLÄ 8. HERAJOEN KESKUSTA 9. LEHTINIITYN ALUE, JUPPALA 10. Y-TONTTI PATASTENMÄKI 11. KOKKO VI 12. KOKKO VII 13. HERAJOEN ETELÄOSA 14. MATTILAN ETELÄOSA 15. LÄNSI-MERKOS 16. SORRIN ALUE 17. KIRJAUKSENTIE - LÄNSITIE 19 19 19 19 19 20 20 20 21 21 21 21 21 21 21 21 21 D OHJELMOIMATTOMAT KOHTEET 1. VANHA KORTTIONMÄKI 2. TEOLLISUUSKATU 3. JARRUMIEHENKATU 4. RTV 22 5. KONTIONTIE 41 - 43 6. VALTAKADUN PYSÄKÖINTIALUE 7. VANHAT PIENTALOALUEET 8. MATTILAN KIERTOLIITTYMÄ 9. VOIMALINJAN ALUE 22 22 22 22 22 22 22 22 22 E TULEVAT YLEISKAAVOITUSKOHTEET 23 1. KESKUSTAAJAMA 23 2. RIUTTA 23 3. AROLAMPI 23 F MUUT SUUNNITTELUKOHTEET 1. SUUNNITTELUTARVERATKAISUT 2. POIKKEAMISPÄÄTÖKSET 3. MAISEMASUUNNITTELU 4. PUISTOSUUNNITTELU 5. KATSELMUSTOIMIKUNTA 6. SEUDULLINEN YHTEISTYÖ 7. LAUSUNNOT 24 24 24 24 24 24 24 G ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIEDOT 25 JOHDANTO 1.1.2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa kaupungin vuosittain laatimaan kaavoituskatsauksen kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Perinteisesti Riihimäellä on kaavoituskatsaukseen koottu kaikki vireillä olevat kaava-asiat. 1.3.2007 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaan kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavoituskatsaus ja -ohjelma 2015 kertoo lyhyesti ajankohtaisista maankäytön suunnitteluhankkeista. Katsauksen tarkoituksena on tiedottaa kaupunkilaisille vuonna 2015 vireillä olevista kaavahankkeista, niiden lähtökohdista, sisällöstä, toteuttamisesta, aikataulusta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksista kaavoitukseen. Kaupunginhallitus hyväksyessään kaavoitusohjelman tekee samalla kaavoituspäätöksen niistä ohjelman kohteista, joista ei ole jo olemassa päätöstä. Maankäytön suunnittelulla ja maapolitiikalla on suuri vaikutus kunnan elinkeinojen, asumisen ja elinympäristön kehittämiseen ja laatuun. Kasvavassa kunnassa kuten Riihimäellä maankäytön johdonmukainen ja kestävä ohjaustarve korostuu. Riihimäen väestönkasvu v. 2014 oli 0,19 % ja väestömäärä vuoden lopussa 29 374 henkeä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kaavoituskatsauksesta ja -ohjelmasta tiedotetaan kaupungin internet-sivujen välityksellä osoitteessa www.riihimaki.fi. Kaikista tämän katsauksen kohteista tai niihin liittyvistä kysymyksistä voi myös kysyä kaavoituspalveluiden asiakasneuvonnasta. Riihimäellä 10.2.2015 Raija Niemi kaavoituspäällikkö KAAVOITUSKATSAUS 2015 KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Kaavaprosessi Maapoliittinen ohjelma Riihimäellä kaavoitustyö on teknisen lautakunnan (valmistelu) ja kaupunginhallituksen (valmistelu ja kaavoituspäätökset) alaista toimintaa. Riihimäellä kaavasuunnitelmat käsitellään teknisessä lautakunnassa ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Kaavat hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Lain mukaan on mahdollista delegoida hyväksyminen kaupunginhallitukselle tai asianomaiselle lautakunnalle. Riihimäen maapoliittinen ohjelma 2010 - 2015 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 13.12.2010. Kaupungin maapoliittisten periaatteiden (KV 2010) mukaan kaupunki asemakaavoittaa pääsääntöisesti vain kaupungin omistuksessa olevia raakamaita. Maapoliittisen ohjelman mukaan Riihimäen kaupunki hankkii raakamaata ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin. Ellei näin saada kaupungin kehityksen kannalta strategisesti tärkeitä alueita, käytetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lunastusta ympäristöministeriön lupaan perustuen. Lunastuksessa maanomistaja saa täyden käyvän hinnan mukaisen korvauksen lunastettavasta omaisuudesta. Tapauksissa, jos laadittavaan asemakaavaan sisältyy yksityisomistuksessa olevia alueita, voidaan käyttää kaavoitussopimuksia. Riihimäen maapoliittinen ohjelma löytyy osoitteesta: http://www. riihimaki.fi/Riihimaki/ Tekninen-keskus/Kaavoitusyksikko/Kaupungin-maapoliittinen-ohjelma/ Kaavatasot Kaavahankkeen vaiheet: 1. Kaavoituspäätös (kaupunginhallitus). 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, OAS 3. Luonnos. Riihimäellä asemakaavaluonnokset pidetään normaalisti 2 viikon ajan nähtävillä mielipiteiden ilmaisua varten. Tämän ns. valmisteluvaiheen kuulemisen aikana pidetään pääsääntöisesti yleisötilaisuus. 4. Ehdotus. Kaavaehdotus on jo lähes valmis kaava ja se pidetään nähtävillä kaavan merkittävyys huomioiden joko 30 tai 14 päivää. Kaupunginhallitus pyytää tarpeelliset lausunnot kaavasta ehdotusvaiheessa. Lausunnonantajana on lähes kaikissa kaavoissa ympäristölautakunta ja terveysvalvonta. Seudullisella tasolla kaavoitusta ohjaa maakuntakaava, jonka laadinnasta vastaa maakunnan liitto. Riihimäki kuuluu Hämeen liittoon. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaavoitusta, kuten muutakin alueiden käytön suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnalla on yksinoikeus ja velvollisuus kaavoitukseen alueellaan. Kunta laatii yleis- ja asemakaavat. —— 5 —— 5. Asemakaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavat, jotka ovat vaikutukseltaan merkittäviä. Kaupunginhallitus hyväksyy vaikutukseltaan ei merkittävät asemakaavat. 6. Valitusaika 30 pv. 7. Kuulutus asemakaavan vahvistumisesta. Mm. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja kunnan jäsenellä on valitusoikeus valtuuston tekemästä kaavan hyväksymispäätöksestä. Kunnalla on velvollisuus neuvotella merkittävistä kaavoitushankkeista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Maankäyttöasioissa Riihimäki kuuluu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueeseen. Liikenne ja infrastruktuuritehtävien osalta Riihimäki kuuluu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueeseen. Kaavaprosessin kesto on Riihimäellä normaalitapauksessa n. 7 - 8 kk. Yleiskaavojen käsittelyprosessi on periaatteessa samanlainen kuin asemakaavojen. Yleiskaavan laajemman vaikuttavuuden vuoksi vuorovaikutus osallisten ja päättäjien suuntaan on kuitenkin perusteellisempaa kaavan kaikissa vaiheissa, joten kaavan käsittely ja päätöksenteko vie enemmän aikaa. Yleiskaavoitukseen liittyy myös mittava selvitystyö ja vaikutusarviointi. Muut sijainninohjauskeinot Kaavoitusyksikkö Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista etenkin asemakaavoittamattomalla alueella. Riihimäen uusin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2012. Kaavojen ja muiden maankäytön suunnitteluun liittyvien asioiden käytännön valmistelutyö tehdään kaavoitusyksikössä. Kaavoituspäällikkö toimii kaavoitusyksikön johtajana ja maankäytön suunnitteluun liittyvien asioiden esittelijänä teknisessä lautakunnassa. Maankäyttöön asemakaavoitetun alueen ulkopuolella vaikuttava käsite on suunnittelutarvealue. Suunnittelutarvealue on nimensä mukaisesti alue, jolla on suunnittelutarvetta ja jolle rakentaminen edellyttää joko detaljikaavan laatimista tai suunnittelutarveratkaisun tekemistä (entinen poikkeuslupa). Harkinnanvaraiseksi suunnittelutarvealueeksi määriteltiin Riihimäen v. 2012 voimaan astuneessa rakennusjärjestyksessä koko kunta. Suunnittelutarvealueita voidaan määrätä myös yleiskaavassa. Milloin kaavasta tai rakennusjärjestyksestä on tarvetta poiketa, on haettava poikkeamispäätöstä (entinen poikkeuslupa). Myös kaavoittamattomalle ranta-alueelle rakentaminen edellyttää poikkeamispäätöstä. Poikkeamispäätöksen ratkaisee tapauksesta riippuen joko kunta tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. giansäästön ja kylätalotoiminnan kehittämiseksi. projekti kestää vuoden 2013 puolivälistä alkuvuoteen 2015. Kaavoitusyksikkö kuuluu osana kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialaan. Kaavoitusyksikön merkittävimmät tehtävät ovat osallistuminen maakunta- ja seututason maankäytön suunnitteluun ja muuhun yhteistyöhön, yleiskaavoitus, asemakaavoitus, kaupunkisuunnittelu, maiseman yleissuunnittelu, suunnittelutarveratkaisuiden, poikkeamispäätösten ja maa ainesasioiden valmistelu, rakennussuojelu, lausunnot maankäytön suunnitteluun liittyvissä asioissa, osallistuminen puisto- ja katualueisiin sekä ulkoilu- ja virkistysalueisiin liittyvään suunnitteluun. KAAVOITUKSEN TAVOITTEET VUODELLE 2015 Maa-aines- ja ympäristölupaharkinnan yhteydessä harkitaan kaavojenmukaisuus, soveltuvuus haettuun toimintaan ja jälkihoitotoimet. Yleiskaavaluonnoksen laadinta ja elinkeinoelämän kiireelliset hankkeet sekä asumista tiivistävät kaavahankkeet ovat kaavoituksen vuoden 2015 erityisiä haasteita. Tiedottaminen ja vuorovaikutus Koko kaupungin yleiskaavan laadinta on vireillä. Vuonna 2015 yleiskaavan rakennesuunnitelma valmistuu ja yleiskaavaluonnos tulee käsiteltäväksi. Yleiskaavatyöhön liittyen aloitetaan vuonna 2015 seudullisen maankäytön ja liikenteen suunnitelman laatiminen naapurikuntien ja Hämeen liiton kanssa. Kaavoja valmistelevilla viranomaisilla on vuorovaikutus- ja tiedottamisvelvollisuus. Kaavoituksesta on tiedotettava sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavojen nähtävillä pidosta, yleisötilaisuuksista ja vaikuttamismahdollisuudesta tiedotetaan Riihimäellä kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Kaavaasioista ilmoitetaan lisäksi Aamupostissa. Kaavoitusyksikön nettisivuilla tiedotetaan ajankohtaisista kaavahankkeista virallisen tiedottamisen lisäksi. Sivuilla on esillä myös hankkeisiin liittyvää aineistoa. Maankäyttösopimuksista on tiedotettava kaavoituskatsauksessa ja kaavan laatimisen yhteydessä. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on ollut useiden vuosien ajan kaupungin tavoitteena. Asiasta on laadittu suuntaa antava selvitys, Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella, Riihimäen kaupunki, 2/2011. Osa vuoden 2015 kohteista on rakennetta tiivistäviä omakotikaavamuutoksia. Keskustan alueella on valmistunut viime vuosina useita asumista tiivistäviä, yksityisten maanomistajien kaavahankkeita. Peltosaari-hankkeen työ jatkuu. Alueen yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa keväällä 2013. Ensimmäisen asemakaavan muutoksen laatiminen yhdessä toteuttajien kanssa aloitetaan v. 2015. Kaupunki on mukana Tekesin (50%) tukemassa hankkeessa Suburban Lab, jossa alueelle kehitetään sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä parantavia toimenpiteitä mm. ener- —— 6 —— Elinkeinoelämän tarpeisiin vastataan nopeasti tarpeellisin kaavoitusratkaisuin kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti. Yleiskaavan edetessä monien uusien elinkeinoalueiden asemakaavoitus mahdollistuu. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavan laadintaa jatketaan yhteistyössä Hausjärven kunnan kanssa arkeologisten selvitysten valmistuttua Hankkeeseen liittyy myös ns. Arolammin orren suunnittelu, joka tulee yhä ajankohtaisemmaksi Arolammin eritasosuunnitelmien realisoituessa vuonna 2015. Maapoliittisten periaatteidensa mukaisesti Riihimäen kaupunki asemakaavoittaa ensisijaisesti vain omistamaansa raakamaata. Tarvittaessa käytetään sopimusmenettelyä. Asemakaavan muutoksia yksityisessä omistuksessa olevalle maalle kaavoitettaessa noudatetaan aina kaavoitussopimusmenettelyä. RIIHIMÄEN KAAVATILANNE 2015 Maakuntakaava Maakuntakaavassa luodaan maankäytön kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet maakunnan tasolla. Valtioneuvosto vahvisti Hämeen maakuntakaavan 28.9.2006. Maakuntakaavan tavoitevuosi on 2025. Ympäristöministeriö vahvisti Kanta-Hämeen I vaihemaakuntakaavan 2.4.2014. Riihimäen osalta kaupan merkinnöistä vahvistamatta jäivät keskusta-alueiden ulkopuolelle osoitettujen vähittäiskaupan suuryksiköiden merkinnät Merkos-Pohjoinen ja Merkos-Länsi. Kaupunkiseuduille osoitettu seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkintä, jossa oli määritelty seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat, jäi epäselvänä vahvistamatta. Hämeen Liitto on valittanut ympäristöministeriön päätöksestä mm. Humppilan lentokenttävarauksen ja seutukeskuksen palveluvyöhykemerkinnän vahvistamatta jättämisen vuoksi. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavaehdotus on lausunnoilla alkuvuodesta 2015. Tarkoituksena on, että Hämeen maakuntavaltuusto hyväksyy 2. vaihemaakuntakaavan keväällä 2015. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2013 oli 2. vaihekaavan liikenneratkaisujen pohjana. Yleiskaava ja osayleiskaavat Riihimäen yleiskaava 2010 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 9.6.1997. Tämä yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Kuulojan osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2002. Kapulan jätteenkäsittelyalueen osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2004. Kalmun osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.12.2012. Asia on ratkaistu KHO:ssa 22.1.2015 ja valitukset on hylätty. Nämä osayleiskaavat on hyväksytty oikeusvaikutteisina. Yleiskaavoja on vireillä 1 kpl. Asemakaavat Asemakaavan muutoksen laatimisesta aiheutuneet kustannukset peritään todellisten kustannusten mukaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnalle mahdollisuuden periä asemakaavoitukseen liittyen kaavan toteutuessa maanomistajalta ns. kehittämiskorvausta kunnallisteknisiin kuluihin. Ennen kehittämiskorvauspäätöstä on kuitenkin pyrittävä vapaaehtoisiin sopimuksiin. Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset Suunnittelutarveratkaisun ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvan poikkeamispäätöksen käsittely, kielteinen päätös tai käsittely jää kesken: 125 €. Asemakaavoitetun alueen pinta-ala oli vuoden 2014 lopussa 2509,2 ha. Vuoden 2014 aikana vahvistui asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia 4 kpl. Asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia oli vuoden 2014 aikana vireillä yhteensä 19 kpl. Rantakaavoitettua aluetta oli 232 ha. Rakennus- ja toimenpidekiellot Riihimäen kaupungin alueella ei ole nykyisellään rakennus- ja toimenpidekieltoja. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys säätelee ensisijaisesti asemakaavoitetun alueen ulkopuolista rakentamista. Nykyinen rakennusjärjestys tuli voimaan 1.2.2012. Rakennusjärjestykseen voi liittyä maankäyttö- ja rakennuslain 16 § 3 mom. mukaan määräytyviä ns. harkinnanvaraisia suunnittelutarvealueita. Uuden rakennusjärjestyksen mukaan koko kunnan alue on harkinnanvaraista suunnittelutarvealuetta. KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT TAKSAT Asemakaavat Kaupunginvaltuuston 13.12.2010 tekemän päätöksen mukaan kaupunki asemakaavoittaa pääsääntöisesti vain omistamaansa raakamaata. Kaupunki perii rakennusoikeuden lisääntymisen ja käyttötarkoituksen muutoksen aiheuttamasta kiinteistön arvonnoususta 50 % suuruisen maksun arvioituna ympäristön hintatasossa. Kuva: Photosky —— 7 —— Suunnittelutarveratkaisun ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvan poikkeamispäätöksen käsittely, myönteinen päätös: 640 €. Suunnitteluratkaisuun ja poikkeamispäätökseen liittyvä kaupungin suorittama naapurien kuuleminen: 55 € /naapuri tai todelliset kuulutuskustannukset. Muut Kaupunginhallituksen suostumus lohkomistoimitukseen: 85 €. Kiinteistöverolausunto: 50 €. KAAVOITUSOHJELMA 2015 Kaavoitusohjelma sisältää vuoden 2015 aikana laadittaviksi tulevat ja laadittavana olevat kaavat ja muut merkittävät maankäytön suunnittelukohteet alustavasti aikataulutettuna. Lisäksi on arvioitu vuosien 2016 - 2017 suunnittelukohteita. Mukaan on luetteloitu myös hankkeita, joiden aikataulua ei vielä voida määrittää. Kaavoitusohjelman työaikataulu karttoineen on tämän raportin lopussa liitteenä. Vuoden 2015 kaavoitusohjelman kohteiden hyväksyminen kaupunginhallituksessa merkitsee samalla kaavoituspäätöstä niiden hankkeiden osalta, joista päätöstä ei ole jo aiemmin tehty. Kaavoitusohjelmaan saatetaan vuoden aikana ottaa mukaan ohjelman ulkopuolisia kiireellisiä hankkeita, jotka vastaavasti muuttavat ohjelmassa olevien töiden aikatauluja. A MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT YLEISPIIRTEISET 1. KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKE Taloudellinen tilanne, palvelurakenteen muutokset sekä perinteisesti keskustahakuisten toimintojen sijoittumispyrkimykset keskustan ulkopuolelle vaikuttavat keskustan vetovoimaan. Kaupungin keskustaalueiden kehittäminen toiminnoiltaan, palveluiltaan ja maankäytöltään vahvistaa koko kunnan asemaa talousalueella. Keskustan kehittämisvaiheita: 1997 –Kaupunginhallitus asetti 23.9.1996 § 475 keskustan kehittämistoimikunnan, ja uusi toimikunta nimettiin 27.1.1997 § 124. 1998 –Kaupunginhallitus perusti keskustan kehittämisen ohjausryhmän 30.3.1998 ja antoi samalla tekniselle lautakunnalle tehtäväksi tulevan kesän kävelykatukokeilun edellyttämien toimenpiteiden tarkemman suunnittelun ja toteuttamisen. –Kävelykatukokeilu toteutettiin 1.6. - 31.8.1998 välisenä aikana. Kesän kokemukset kartoitettiin yleisö- ja yrityskyselyllä, jonka raportti valmistui 10.12.1998. –Riihimäen keskustan kaupallinen kehittäminen -selvitys valmistui keväällä 1998. Keskustan kehittämistyötä varten tehtiin kaupan rakenteen tutkimusta, toimintojen sijoittamistar- kasteluja ja kaupunkikuva- ja liikenneselvityksiä. Työtä tehtiin kaupan selvitysten osalta konsulttityönä. Liikenne-, kaupunkikuva- ja kaavallisilta osiltaan selvitys tehtiin teknisen viraston työnä. Yrittäjien edustus ja panos oli mukana kehittämistoimikunnassa ja yrittäjille järjestettiin useita tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia laajemman sitovuuden aikaansaamiseksi. 1999 –Keskustan kehittämisen ohjausryhmä lopetti työskentelynsä 7.1.1999 ja päätti esittää kaupunginhallitukselle loppuraportin ja ehdotuksen jatkotoimiksi keskusta-alueen kehittämiseksi. –Kaupunginhallitus päätti 11.1.1999 käynnistää keskustan yleissuunnittelun ja varasi siihen määrärahan. –Keskustan kehittämisen yleissuunnitelma valmistui lokakuussa 1999. 2000 –Kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.1.2000 keskustan kehittämisen yleissuunnitelman. –Torialueen, torin alaisen pysäköintilaitoksen sekä kävelykeskustan luonnossuunnitelmat kustannusarvioineen valmistuivat 31.8.2000. 2001 –Kaupunginhallitus hyväksyi 4.6.2001 keskustan luonnossuunnitelmat, mutta totesi että suunnitelmia ei voida toteuttaa taloudellisista syistä. —— 8 —— – Kaupunginvaltuusto merkitsi 11.6.2001 keskustan luonnossuunnitelmat tiedokseen ja päätti, että keskustan kehittämistä jatketaan toteuttamalla Kauppakadun ja Valtakadun risteys, kunnostamalla Hämeenkadun eteläpää Hämeenaukiolle saakka ja toteuttamalla Keskuskadun järjestelyt Kalevankadun uudelleenrakentamisen jatkona. 2002 –Riihimäen keskustan toiminnallisten vaikutusten arviointiraportti valmistui 28.2.2002. –Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2002 keskustasuunnitelman arvioraportin ja sen perusteella laaditun seurantaryhmän toimenpidesuosituksen keskustan parantamishankkeen lähtökohdaksi. Kaupunginvaltuuston hyväksyttyä arvioraportin astui voimaan kaupunginhallituksen päätös 20.5.2002, jolla hallitus kehotti teknistä lautakuntaa ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin kävelykadun toteuttamiseksi välille Keskuskatu - Kauppakatu. 2003 –Valtakadun ja Kauppakadun risteyksen muuttamisen edellyttämä asemakaavan muutos vahvistui. Risteyksen muutostyöt aloitettiin. 2004 –Kävelykeskustan asemakaavamuutos vahvistui KHO:n käsittelyn jälkeen lokakuussa 2004. –Uuden toriaukion ja Tilhikorttelin asemakaava vahvistui 2004. –EU-rahoitusta haettiin syksyllä 2004 toriaukion ja kävelykadun toteuttamiseen. 2005 – Toriaukion ja Välikadun toteutussuunnitelmien laatiminen aloitettiin. Aukion ja pysäköintialueen toteuttaminen alkoi. Kävelykadun suunnitteluun ja rakentamiseen valmistauduttiin, kunnes kaupunginvaltuusto päätti 12.12. että kävelykadun toteutusta ei rahoiteta v. 2006 budjetissa. 2006 –Aukio- ja pysäköintialuesuunnitelmat valmistuivat. Rakennustyö Ragnar Granitin aukion, Välikadun ja Kauppakujan osalta saatiin päätökseen. 2008 –Torikadun - Kalapojankujan välisen katualueen ja Hämee naukion katu- ja miljöösuunnittelu alkoi tammikuussa 2008 ja valmistui syksyllä 2008. 2009 –Pohjoisen Asemakadun kunnostustyö valmistui Keskuspuistoon saakka. 2010 –Torikadun kunnostuksen ensimmäinen vaihe valmistui. 2011 –Torikadun kunnostuksen toinen vaihe valmistui. 2012 –Torikadun kunnostuksen kolmas vaihe valmistui. – – – maankäytön suunnitteluun liittyvät toimenpiteet on veturitallien alueen kaavamuutosta lukuun ottamatta tehty. Riihimäki hyväksyttiin LVM:n matkakeskusohjelmaan tammikuussa 2006. Matkakeskuksen yleissuunnitelmat valmistuivat helmikuussa 2004. Suunnittelu toteutettiin yhteistyössä Ratahallintokeskuksen, VR:n, Linja-autoliiton ja Matkahuollon kanssa. Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa 2006. Matkakeskus valmistui lopullisesti keväällä 2009. Asemanseudun kaupallisen volyymin mitoittamiseksi ja sijoittamiseksi teetettiin koko kaupunkia ja sen markkinaaluetta koskeva kaupallinen selvitys. Selvitystyö valmistui huhtikuussa 2005 (Tuomas Santasalo Ky ja WSP LT - Konsultit Oy). Kaupallinen selvitys meni tiedoksi tekniselle lautakunnalle 17.5. ja kaupunginhallitukselle 30.5.2005. Atomi-korttelin ja Piikinmäen maankäyttöratkaisu esitettiin syksyllä 2005 valmistuneessa yleissuunnitelmassa. (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy). Suunnitelman mukaan aseman seudulle voitiin sijoittaa n. 20 000 kem²:n suurmyymälä ja Piikinmäen ympäristöön n. 29 000 kem² asuntoja. Voimalaitosrakennus esitettiin suojeltavaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman asemakaavoituksessa ohjeellisesti noudatettavaksi 10.10.2005. 2. ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISHANKE Asemanseudun kehittäminen liittyy Peltosaaren ja keskustan kehittämiseen. Peltosaariprojektin puitteissa tehty maankäytön uusien suunnitelmien hankinta on osa asemanseudun ja Riihimäen keskustan kehittämistä. Suunnitelmien mukaan Peltosaaren kohdalla radan itäpuolella on merkittävä rakentamis- ja toimintojen kehittämispotentiaali. Alueen kehittäminen vaatii paitsi kaavamuutoksia myös aktiivista asukastyötä monella eri sektorilla. Asemanseudun hankkeita ja tuloksia: – Selvitys ”Riihimäen asemanseudun kehittäminen yrittämisen alueena” valmistui 5.9.2001. Tekninen lautakunta merkitsi selvityksen tiedokseen ja esitti sitä kaupunginhallitukselle jatkosuunnittelussa huomioitavaksi 30.10.2001 § 487. Raportissa mainitut keskeiset toteuttamiseen tähtäävät —— 9 —— – Atomi-korttelin asemakaava vahvistui 2006 ja Piikinmäen asemakaava 2009. Katu- ja miljöösuunnitelma eteläisen Asemakadun ja Asema-aukion alueelle valmistui keväällä 2008. Katurakennustyö Pohjoisen Asemakadun osalta valmistui 2009. 3.PELTOSAARI-HANKE Peltosaarihankkeen vaiheita ja tuloksia: – ARA hyväksyi kaupungin mukaan ”Asumisen uudistaminen 2009 - 2012” projektiin 17.12.2008. – Kaupunki oli mukana myös VTT:n EcoDriveprojektissa, joka on tuottanut Peltosaarihankkeelle välttämätöntä analyysi- ja perustietoa jatkotyöskentelyä varten. EcoDriven tulokset valmistuivat pääosin keväällä 2009. Hankkeesta valmistui julkaisu Riihimäen Peltosaari, Lähiön ekatehokas uudistaminen, VTT, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsinki 2010. – Ecodrive-projektissa oli mukana myös TKK:n arkkitehtuurin laitoksen puurakentamisopetusryhmä. Hankkeeseen liittyi vuoden 2009 aikana myös YM:n, Oulun yliopiston, TKK:n ja TTY:n arkkitehtiosastojen, Julkisivuyhdistyksen, Sitran sekä Metsäteollisuus ry:n ja Puuinfon käynnistämän – – – – Lähiökorjausideointiprojektin työ ”Puun mahdollisuudet lähiösaneerauksessa”. Helsingin Yliopiston selvitys Peltosaaresta, Miten kehittää lähiötä? – tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta, Vaattovaara, Kortteinen, Ratvio, ARA, Lahti 2010 julkaistiin vuoden 2010 vaihteessa. Asumisen uudistaminen 2009 - 2012 on Valtion rahoitusja kehittämiskeskuksen, ARA:n projekti, joka vastasi valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteisiin. Projektin kuluessa kehitettiin ja parannettiin kampanja-alueiden kilpailukykyä ja kysyntää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. ARA:n rahoittamana valmistui keväällä 2013 Asumisen uudistamisen käsikirja, jossa Peltosaari on tapauskohtaisena esimerkkinä. Kaupunki on Tekes:n avustuksella (75 %) järjestänyt ideakilpailun vuonna 2010 ja teettänyt kilpailun pohjalta yleissuunnitelman Peltosaaren maankäytön kehittämiseksi. Kustannusarvioita ja vaiheistusta tehtiin vuoden 2013 aikana. Suunnitelma hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi kaupunginhallituksessa 11.3.2013. Toteuttamiskelpoisten tarkempien suunnitelmien pohjalta tehdään tarvittavat asemakaavan muutokset. SubUrbanLab-hanke käynnistyi huhtikuussa 2013. Riihimäen kaupungin osalta hanke päättyy 2015 alkuvuodesta. Projektia rahoittavat Suomessa Tekes ja ARA, ja sen toteuttavat Riihimäen kaupunki/Peltosaari-projekti ja VTT. Tutkimukseen pyritään saamaan mukaan myös yrityksiä, joilla on kiinnostusta lähiöiden energiatehokkuuden ja houkuttelevuuden kehittämiseen. Ruotsista mukana on Albyn lähiö Botkyrkan kunnassa, siellä rahoittajana toimii Vinnova ja tutkimuslaitoksena IVL, Svenska Miljöinstitutet. Peltosaaren ja Albyn kokemusten pohjalta luodaan toimintamalli Urban Living Lab -menetelmien hyödyntämiseen vastaavanlaisissa kohteissa muualla Suomessa sekä Euroopassa. Kaupunginhallitus päätti 23.1.2006 § 61 hyväksyä Riihimäen uusien alueiden kasvusuuntavertailun ja päätti, että Kalmun ja sitä ympäröivän vaikutusalueen osayleiskaavan laatiminen ohjelmoidaan vuoden 2006 kaavoitusohjelmaan. Kalmun osayleiskaavan vaiheet: – Kalmun osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 2007. Yleisötilaisuus pidettiin 6.6.2007. Kalmun alueen vaihtoehtoiset maankäyttömallit esiteltiin 3.12.2007 yleisötilaisuudessa. Kaupunginhallitus hyväksyi vaihtoehdon jatkokehittämisen pohjaksi 3.12.2007 § 539. – Osayleiskaavaluonnos 2008. – Osayleiskaavaehdotus 2009. – Osayleiskaavaehdotus pidettiin uudelleen nähtävillä ja lausunnoilla 26.4. - 10-6-2011. – Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan 16.1.2012. – Kaupunginvaltuuston päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. – Hallinto-oikeus kumosi valitukset 29.5.2013. – Hallinto-oikeuden päätöksen johdosta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. – KHO ratkaisi asian 22.1.2015 ja kumosi valitukset. 4. KALMUN OSAYLEISKAAVA Uuden asuntoalueen saaminen käyttöön on kaupungin tulevaisuuden omakotitonttituotannon kannalta tärkeää. Vuonna 2005 valmistuneen kasvusuuntavertailun perusteella Kalmun alue todettiin kolmesta vertaillusta alueesta edullisimmaksi ja yhtenäisimmäksi alueeksi (Kaupunginhallitus 23.1.2006 § 61). Muut alueet olivat Arolampi ja Riutta. Kuva: Kaavoitusyksikkö, Antti Hovi —— 10 —— 5. ETELÄ-VAHTERISTON JA POHJOIS- MONNIN OSAYLEISKAAVA Alueelle laaditaan osayleiskaava yhteistyössä Hausjärven kunnan kanssa. Hankkeen yhteydessä on selvitettävä myös Arolammintien länsipuolella olevan alueen maankäyttöä. Riihimäki 2010 yleiskaavassa Herajoen nykyisen teollisuusalueen eteläpuolella on varaus poikittaiselle kehätieyhteydelle, jolla on liittymä myös moottoritiehen, ns. Arolammin orsi. Moottoritieliittymän sijoittuminen Herajoen teollisuusalueelle on alueen kehittämisen kannalta merkittävä tekijä. Päätöksiä ja suunnitelmia: – Kaupunginhallitus on päättänyt 18.10.2005 § 502 talousaluestrategian jatkovalmistelun sisämaan logistiikkakeskushankkeesta että: Kaupunginhallitus merkitsee tiedokseen logistiikkakeskushankkeen tilanteen ja toteaa, että Riihimäen kaupunki suhtautuu myönteisesti hankkeen eteenpäin viemiseen. Samalla kaupunginhallitus päättää osaltaan varautua tarvittavaan lisäresurssointiin, jotta hanketta voidaan viedä mahdollisimman ripeästi eteenpäin – Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin keväällä 2007. Yleisötilaisuus pidettiin 28.3.2007. Laatijana oli WSP Finland OY. – Kaupunginhallitus hyväksyi 5.5.2008 § 204 vaihtoehdon, jonka pohjalta osayleiskaavaluonnos laaditaan. Työn jatkaminen edellyttää arkeologisten tutkimusten tekemistä museoviraston huhtikuussa 2008 valmistaman tutkimussuunnitelman mukaisesti. Tutkimusten tekemiselle ei ole toistaiseksi rahoitusta. 6. RIIHIMÄEN YLEISKAAVA 2035 Aloitusvaihe Riihimäen koko kaupungin yleiskaavan laadinta ohjelmoitiin vuoden 2013 aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui marraskuussa 2013. Kaava on luonteeltaan strateginen ja sitä päivitetään valtuustokausittain. Työn alla ovat seuraavat selvitykset: – Tulvariskien hallintasuunnitelma –Viheralueohjelma – Ilmastovaikutusten arviointi – Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma mat. Samalla täsmennetään alustavia tavoitteita sekä vaikutusten arviointia. Kaupunkirakennesuunnitelma-aineisto teemakarttoineen valmistuu keväällä 2015. Kaupungin luottamuselimet ottavat siihen kantaa huhti - toukokuun aikana. Kaupunginvaltuusto hyväksyy rakennesuunnitelman kesäkuussa ja antaa ohjeistuksen jatkosuunnitteluun. Kaupunkirakennemallit Valmisteluvaihe Aloitusvaiheessa tulevaisuuden Riihimäkeä lähestyttiin seitsemän eri aiheisen kaupunkirakennemallin kautta: 1. Riihimäen seutu 2. Tiivistyvä kaupunki 3.Kehityskäytävät 4. Kestävän liikkumisen kaupunki 5. Elävä vihreä kaupunki 6. Asumisen kaupunki 7. Visio 2050. Luonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää mm. yleiskaavoituksen yleiset tavoitteet ja lähtökohdat, yleiskaavatyön aikataulun, työn vaiheistuksen suunnitelman, osalliset sekä kuvauksen vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kaupungin verkkopalvelussa. Kaupunkirakennemallien ollessa nähtävillä kaavoitusyksikössä ja kaupungin verkkopalvelussa järjestettiin learning café työpaja sekä karttakysely verkossa. Kaupunkirakennemalleista pyydettiin lausunnot ja osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä. Selvitykset Kaupunkirakennesuunnitelma Työn pohjaksi on laadittu selvityksiä, jotka koskevat mm. rakennettua ympäristöä, liikennettä, väestöä, palveluja, luontoa, maisemaa ja ympäristön tilaa. Selvityksiä laaditaan, täydennetään ja tarkistetaan tarpeen mukaan yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Tehdyt ja tehtävät selvitykset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Kaupunkirakennemalleista saadun palautteen perusteella alettiin työstää kaupunkirakennesuunnitelmaa syksyllä 2014. Siinä samalle kartalle sovitetaan kaupunkirakennemallien mukaiset tee- Osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkaisemisen jälkeen 28.10.2013 ovat valmistuneet seuraavat selvitykset: – Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma (Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi ja Riihimäki) (2014) – Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelman päivitys Riihimäen kaupungin osalta (2014) – Tarkastelu MT 130:n liittymistä ja liittymätarpeista välillä Lasitehtaantie – Retkiojantie (2014) – Riihimäen kaupungin alueelliset väestöprojektiot 2014–2035 (2014) – Koko kaupungin linnustoselvitys (2015) —— 11 —— Kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupunkirakennesuunnitelma toimii lähtökohtana yleiskaavaluonnosta laadittaessa. Rakennesuunnitelman mukaisia suunnitteluperiaatteita kehitetään edelleen ja yleiskaavaluonnoksesta muodostetaan kaavamerkintöjen, määräysten ja suunnitteluohjeiden avulla maankäyttöä ohjaava strateginen työkalu. Tekninen lautakunta valmistelee nähtäville asetettavan yleiskaavaluonnoksen kaupunginhallitukselle, joka päättää nähtäville asettamisesta syksyn 2015 aikana. YLEISKAAVATYÖN KULKU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11/2013 Kaupunkirakennemallit nähtävillä 22.4. - 21.5.2014 B DETALJIKAAVAT 1. LINJA-AUTOASEMA 2. HERAJOEN MEIJERI Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus on 26.6.2006 hyväksynyt Riihimäen kaupungin ja YIT - Rakennus Oy:n välisen aiesopimuksen, jonka mukaan nykyisen linja-autoaseman paikalle kaavoitetaan asumista n. 5000 kem². Kaupungin ja YIT:n sopiman aiesopimuksen 16.6.2006 mukaan YIT vastaa kaavoituksen kaikista kustannuksista. Kaavamuutos voidaan viedä valtuuston hyväksyttäväksi, kun Matkakeskuksen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi ja uuden linja-autoaseman rakentaminen on varmistunut. Kaupunki on aiesopimuksella sitoutunut myymään alueelle muodostettavan tontin tai tontit YIT:lle. Kaavan mukaan asuntorakentamiseen on osoitettu 5500 kem². Toteutuessaan kaavaehdotus edellyttää linja-autoaseman purkamista. Museovirasto ja Hämeen ELY-keskus esittivät lausunnoissaan, että linja-autoasemarakennus olisi tullut säilyttää. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen 17.1.2011. Asemakaavasta valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen 21.3.2012. Kaupunginhallitus päätti 16.4.2012 valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asia on ratkaistu korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä 6.9.2013 siten, että hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta. Kaavan laadinta aloitettiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen pohjalta uudestaan. Luonnos oli nähtävillä 1. - 12.9.2014. Ehdotus oli nähtävillä 24.11. - 23.12.2014. Valio Oy esitti kaupunginhallitukselle toimittamassaan asemakaavan muutosanomuksessa, että yrityksen Herajoella osoitteessa Meijerintie 6 omistaman tontin asemakaavaa muutettaisiin. Asemakaavaa esitettiin muutettavaksi seuraavasti: – Rakennusoikeus esitetään nostettavaksi nykyisestä tehokkuuteen e=0,5 eli 105 180 kem², kerrosalan lisäys 21 130 kem². – Rakennusalan rajojen muuttamista. – Rakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauspinnan ylimmän korkeusaseman muutoksia. – Asuinrakennusten rakennusalan poistamista. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.2.2011§ 74 seuraavaa: 1. 25. kaupunginosan, Herajoen korttelin 2511 tontille 6 käynnistetään asemakaavan muutoksen laatiminen seuraavien lähtökohtien pohjalta: - Tontin rakennusoikeutta nostetaan tehokkuuteen e= 0,5. - Asuinrakennusten rakennusala poistetaan. - Tontin rakennusalojen rajat, rakennusten julkisivupintojen ja vesikaton leikkauspintojen ylimmät korkeusasemat, autopaikkanormit, pysäköintijärjestelyt, ym. määritellään tarkemmin asemakaavoitustyön yhteydessä. 2. Anojien tulee esittää kaavoitukseen ryhdyttäessä kaavoitusyksikön hyväksyttäväksi kaavan laatija (vastuullinen henkilö), jolla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 §:n mukainen pätevyys ja riittävä kokemus juridisen asemakaavan laatimisesta. 3. Asemakaavan muutos laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. 4. Asemakaavan muutokseen mahdollisesti liittyvien tutkimusten ja selvitysten laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. 5. Asemakaavan muutokseen mahdollisesti liittyvät tutkimukset ja selvitykset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. —— 12 —— 6. Asemakaavan muutos ja siihen mahdollisesti liittyvät tutkimukset ja selvitykset laaditaan Valio Oy:n kustannuksella. 7. Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset jne.) vastaa Valio Oy. 8. Kiinteistön arvonnousun suhteen noudatetaan hyväksyttyjä kaavoitusmaksu-periaatteita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/2011. Luonnos oli nähtävillä 13.2. - 24.2.2012. Valio Oy esitti 5.9.2012 kaupungille toimittamallaan kirjeellä, että rakennusoikeus esitetään pidettäväksi nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Kaava-asiakirjat ja selvitykset tarkennettiin Valio Oy:n esityksen mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä 20.5. - 18.6.2013. Valio Oy:n pyynnöstä kaavaa ei ole toistaiseksi viety valtuuston hyväksyttäväksi. 3. KRUUNUASUNNOT YM. Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 20.12.2010 § 498 Kruunuasunnot Oy:n, Asunto Oy Riihimäen Kokonkatu 3 A ja B:n, As. Oy Riihimäen Varuskunnankoto 13 ja Erik Uljosen asemakaavan muutosanomuksesta, että: 1. Kaupunginhallituksen 1.10.2007 § 426 tekemä Kruunuasunnot Oy:n asemakaavan muutosanomusta koskeva päätös kumotaan. 2. Kruunuasunnot Oy:n, Asunto Oy Riihimäen Kokonkatu 3 A ja B:n, As. Oy Riihimäen Varuskunnankoto 13 ja Erik Uljosen kaupunginhallitukselle 30.11.2010 toimittaman täydennysanomuksen johdosta päätetään seuraavaa: - 16. kaupunginosan, Huhtimon korttelin 17 tonttien 4 ja 11 asemakaavaa muutetaan seuraavien lähtökohtien pohjalta: - tontilla nykyisellään sijaitsevat rakennukset suojellaan asemakaavalla - tontin rakennusoikeus 10722 kem² (e=0,5) pudotetaan 7498 kem²:n (e=0,35) - 7498 kem²:stä enintään 6893 kem²:ä kohdennetaan asuntorakentamiseen ja enintään 605 kem²:ä kohdennetaan asumiseen liittyviin aputiloihin. - uudet rakennukset sijoitetaan tontin pohjoisosaan - asemakaavan muutoksen yhteydessä laaditaan tonttijako - Kaavan laatijaksi hyväksytään Arkkitehtitoimisto Erat Oy / Sebastian Lönnqvist. - Kaava laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. - Kaavaan mahdollisesti liittyvien selvitysten ja tutkimusten laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. - Kaavaan mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. - Kaava ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan Kruunuasunnot Oy:n kustannuksella. - Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.) vastaa Kruunuasunnot Oy. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/2011. Räätykänmäki Luonnos oli nähtävillä 21.11.2011 - 2.12.2011. 4. RÄÄTYKÄNMÄKI 1 Ehdotus oli nähtävillä 20.2.2012 - 20.3.2012. Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 10.9.2012 kaavaehdotuksesta saatujen muistutuksen ja lausuntojen johdosta, että kaavaehdotus palautetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi seuraavien lähtökohtien pohjalta: – Kokonkadun suuntainen kerrostalo poistetaan/pienennetään kaavaehdotuksesta ja AK-korttelialueen massoittelu suunnitellaan siten, että rakennus/rakennukset sijoitetaan vähintään noin 20 metrin etäisyydelle korttelialueen länsirajasta. – AP-korttelialueeelle osoitettu rakennusoikeus poistetaan kokonaan ja AP-korttelialue liitetään AK-korttelialueeseen. AK-korttelialueeseen liitettävä alue osoitetaan istutettavaksi alueen osaksi. Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Koppelintien pohjoispäässä sijaitsevalle nykyisen asemakaavan mukaiselle puistoalueelle on sijoitettu omakotiasutusta. Alueelle on laadittu luontoselvitykset (Ympäristötutkimus Yrjölä) v. 2010 kevään ja alkukesän aikana ja rakennettavuusselvitys huhtikuussa 2012, (Ramboll Finland Oy). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.4.2012, päivitetty 21.8.2012. Luonnos oli nähtävillä 14. - 25.1.2012. Ehdotus oli nähtävillä 2.9. - 1.10.2013. —— 13 —— Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 3.3.2014. Asemakaavan muutoksesta valitettiin Hämeenlinnan hallintooikeuteen keväällä 2014. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 30.12.2014. Tästä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 5. SAKO Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 15.4.2013 § 209 Sako Oy:n asemakaavan muutoshakemuksen johdosta, että kaupunginhallituksen 7.4.2008 § 161 tekemä asemakaavan muutospäätös kumotaan ja asemakaavan muutos toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: – Liitekarttaan alustavasti rajatun alueen asemakaavaa muutetaan seuraavien lähtökohtien pohjalta: – Tulevan korttelin/tontin käyttötarkoitukseksi osoitetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue. – Alueen rakennusoikeus 5289 kem² pudotetaan enintään 2250 kem²:iin. – Asutusta vasten osoitetaan riittävät suojavyöhykkeet. – Kaavan muut yksityiskohdat tarkentuvat työn kuluessa. 7. RÄÄTYKÄNMÄKI 2 Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Räätykäntien eteläpään varrelle ja korttelin 1734 alueelle on sijoitettu pientaloasutusta. Alue on nykyisen asemakaavan mukaan osin YS-aluetta (Sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.) sekä leikkikenttä-, puisto- ja katualuetta. Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys huhtikuussa 2012, (Ramboll Finland Oy) ja luontoselvitys kesällä 2013 (Ympäristötutkimus Yrjölä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.8.2012, päivitetty 7.3.2013 ja 5.5.2014. Sako Oy – – – – – – Anojan tulee esittää kaavoitukseen ryhdyttäessä kaavoitusyksikön hyväksyttäväksi kaavan laatija (vastuullinen henkilö), jolla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 §:n mukainen pätevyys ja riittävä kokemus juridisen asemakaavan laatimisesta. Asemakaavan muutokseen liittyvien selvitysten ja tutkimusten laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. Asemakaavan muutos ja siihen liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. Asemakaavan muutos ja siihen liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan Sako Oy:n kustannuksella. Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne) vastaa Sako Oy. Kaavamuutostyö aloitetaan heti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6/2013. Luonnos oli nähtävillä 10.2. - 21.2.2014. valmisteltavaksi siten, että suunnitelmassa asuinalueille ei johdeta raskasta liikennettä. Luonnos oli nähtävillä 26.5. - 6.6.2014. 6. TEHDASKYLÄNKATU Kaupunginvaltuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi 15.12.2014. Ehdotus oli nähtävillä 15.9. - 14.10.2014. Asemakaavan muutos Tehdaskylänkatua on tarpeen jatkaa Salkokadun päässä olevien teollisuustonttien liikenteen ohjaamiseksi teollisuusalueen suuntaan. Samalla laajennetaan teollisuustontteja etelään. Kaavamuutokseen liittyen laaditaan kaavoitussopimus, jossa kustannusvastuut määritellään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2012. Luonnos oli nähtävillä 10.2. - 21.2.2014. Ehdotus oli nähtävillä 6.10. - 4.11.2014. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 15.12.2014. Kaupunginhallitus päätti 1.12.2014 kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden johdosta, että kaavaluonnos palautetaan uudelleen —— 14 —— 8. TIENHAARA Y-TONTTI Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Tienhaaran kaupunginosan kortteli 1823 on v. 1978 vahvistuneen asemakaavan mukaan YOS-aluetta (Opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa koulun ja lasten päiväkodin.). Alue on kooltaan noin 0,5 ha. Alueelle on sijoitettu omakotiasutusta. Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013, (Ympäristötutkimus Yrjölä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 29.4.2013, päivitetty 22.9.2014. nusten korttelialuetta, YO. Alue on kooltaan noin 8700 m². Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa alue asuinkäyttöön. Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013 (Ympäristötutkimus Yrjölä) ja rakennettavuusselvitys v. 2014, (Ramboll Finland Oy). Luonnos oli nähtävillä 3. - 4.11.2014. Ehdotus on nähtävillä 12.1.- 10.2.2015. 9. Y- TONTTI PÄIVÖLÄNTIE Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Uramon kaupunginosan korttelin 24 tontti 5 on v. 1961 vahvistuneen asemakaavan mukaan opetustoimintaa palvelevien raken- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2015. 10. Y-TONTTI PILLIKATU Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Punkantienristeyksen kaupunginosan korttelin 9003 tontti 11 on v. 1966 vahvistuneen asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on kooltaan noin 1 ha. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa alue asuinkäyttöön. Pillikatu Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013 (Ympäristötutkimus Yrjölä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2015. 11. Y-TONTTI UPOKKAANTIE Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Kumelan kaupunginosan korttelin 12 tontti 19 on v. 1953 vahvistuneen asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on kooltaan noin 7000 m². Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa alue asuinkäyttöön. Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013, (Ympäristötutkimus Yrjölä). Päivöläntie Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2015. —— 15 —— Kuva: Petsamonkadun pohjoispää, Photosky Kuva: Peltosaari, Tapio Aulu 12. Y-TONTTI TOIVONTIE 13. PETSAMONKADUN POHJOISPÄÄ Asemakaavan muutos Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Kumelan kaupunginosan korttelin 6 tontti 1 on v.1953 vahvistuneen asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on kooltaan noin 2000 m². Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa alue asuinkäyttöön. Petsamonkatu voidaan liittää pohjoispäästään Pohjoiseen Asemakatuun ja kaavoittaa kaupungin omistamalle maalle, mm. tilalle 27:1 3 - 4 teollisuustonttia. Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys v. 2012, (Ramboll Finland Oy). Alueella sijaitsevalla entisellä Juppalan kaatopaikalla on tehty ympäristötutkimus, joka valmistuu tammi - helmikuussa 2015. (Ramboll Finland Oy) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11/2014. Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2013, (Ympäristötutkimus Yrjölä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2015. 14. PELTOSAARI I Asemakaavan muutos Peltosaariprojektin osana järjestettiin v. 2010 ideakilpailu Peltosaaren uudistamissuunnitelmien hankkimiseksi. Suunnitelmien hankintaprosessin tärkeänä rahoittajana oli Tekes, joka tuki han- ketta 75%:n tuella. Kilpailuvaiheen jälkeen voittanut suunnitelma (arkkit. Antti Huttunen) muotoiltiin eri vaiheiden kautta laaja-alaisessa työryhmässä maankäyttösuunnitelmaksi, jonka kaupunginhallitus hyväksyi jatkosuunnittelun ohjeeksi 11.3.2013. Suunnittelun kuluessa laskettiin kaupunkiuudistusprojektin kustannuksia ja tuottoja ja suunniteltiin rakentamisen vaiheistusta. Rakentajien ja muiden intressitahojen sitouttamiseksi järjestettiin kutsuseminaari 15.5.2013. Alueelle haetaan parhaillaan kiinnostuneita rakentajatahoja. Toimisto-kylätalotoimintojen ja rakentamisen muotoilu on käynnissä keväällä 2013 alkaneessa Suburban Lab -hankkeessa. Hanke on Tekesin tukema (50%) ja VTT:n vetämä kansainvälinen yhteistyöprojekti. Hankkeen kärki on suunnitella ja toteuttaa entistä kestävämpiä energiataloudellisia ratkaisuja lähiömäiselle alueelle ja samalla parantaa yhteisöllisyyttä ja alueen mainetta. Peltosaaren vaiheistussuunnitelman mukainen I vaiheen asemakaava sisältää asuinrakentamista n. 134 000 kem² pääradan, Peltosaaren sillan ja Väinö Sinisalonkadun rajaamalla alueella. Alueen rakentajatahojen kanssa on alkuvuodesta 2015 aloitettu keskustelut aloituskorttelin asemakaavanmuutoksen sisällöstä ja tulevasta tonttien myymisestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6/2015. —— 16 —— 15. MUSEOKATU Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 22.9.2014 § 332 Kiinteistö Oy Riihimäen Museokatu 4:n asemakaavan muutosanomuksesta, että: 1. kaupunginosan, Harjukylän korttelin 9023 tontin 13 asemakaavaa muutetaan seuraavien lähtökohtien pohjalta: – Tontin käyttötarkoitukseksi muutetaan AK (Asuinkerrostalojen korttelialue). – Tontin rakennusoikeus 1700 kem² säilytetään nykytilanteen mukaisena. – Tontin kerrosluku III-IV säilytetään nykytilanteen mukaisena. – Tontin autopaikkanormiksi määritetään 1 ap/100 kem². – Kaavan laatijaksi hyväksytään Ramboll Finland Oy/Pirjo Pellikka. – Asemakaavan muutokseen mahdollisesti liittyvien selvitysten ja tutkimusten laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. – Asemakaavan muutos ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. – Asemakaavan muutos ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan Kiinteistö Oy Riihimäen Museokatu 4:n kustannuksella. – Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.) vastaa Kiinteistö Oy Riihimäen Museokatu 4. – Kaavamuutostyö aloitetaan heti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10/2014 Luonnos oli nähtävillä 8.12. - 19.12.2014. Ehdotus oli nähtävillä 2.2. - 3.3.2015. 16. AGROREAL OY Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 12.8.2013 § 336 Agroreal Oy:n 9. kaupunginosan, Paroonimäen korttelin 9004 tonttien 9 ja 12 sekä niiden välisen katualueen muodostamisesta yhdeksi tontiksi seuraavaa: 1. Esitettyyn asemakaavan muutokseen suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti. 2. Tulevan tontin rakennusoikeus säilytetään nykytilanteen mukaisena (e=0,5). 3. Työstä kaupungille aiheutuvat kustannukset (asemakaavan muutos, mahdolliset selvitykset ja tutkimukset, kuulutukset, painatukset jne.) peritään hakijalta. 4. Asemakaavan muutoksen aikataulu ratkaistaan seuraavan kaavoitusohjelman laatimisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 / 2015. 17. PAROONINMÄKI Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 22.9.2014 § 329, että Kuljetus ja maansiirto Viita Oy:n ja Rilogi Oy:n asemakaava- ja asemakaavan muutosanomuksen sekä 27.6.2014 sovitun muutoksen perusteella ryhdytään kaavoitustyöhön seuraavin periaattein: – Asemakaavan muutosalue käsittää IX kaupunginosan korttelin 1 tontin 2, Rantatien, Pajakadun ja Junttatien katualueita sekä tilan Karjakunta, rek.n:o 694-403-39-0 n. 16,6 ha:n kokoista aluetta Junttatien eteläpuolella. – Kaavamuutoksen ensisijaisena tavoitteena on kaavoittaa alueelle laajempi yhtenäinen teollisuus- ja varastointialue. – Asemakaavan muutos ja kaavamuutokseen liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. – Kaavamuutoksen hakijan tulee esittää kaavoitusyksikön hyväksyttäväksi kaavan laatija (vastuullinen henkilö), jolla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 §:n mukainen pätevyys ja riittävä kokemus juridisen asemakaavan laatimisesta. – Tarvittavat selvitysten ja tutkimusten laatijat tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. – Kuljetus ja maansiirto Viita Oy ja Rilogi Oy vastaavat yhteisvastuullisesti kaikista asemakaavan muutoksen ja siihen kuuluvien selvitysten ja tutkimusten laadinnan kustannuksista sekä työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista. – Asemakaavan muutokseen liittyen laaditaan maankäyttösopimus yhtiöiden kanssa. – Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laadinta aloitetaan tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 / 2015 —— 17 —— 18. ALLINNA Asemakaavan muutos Riihimäen kaupungin ja Viijari Oy:n Allinnan kiinteistöä koskevassa 19.12.2014 allekirjoitetussa kauppakirjassa sovittiin kaavoituksesta seuraavaa: – Riihimäen kaupunki laatii kaupan kohteena olevalle tontille asemakaavan muutoksen siten, että nykyisen rakennuksen sekä tontilla olevien kahden rakentamattoman rakennuspaikan kaavanmukainen käyttötarkoitus muutetaan asuinkäyttöön. – Riihimäen kaupunki laatii kaupan kohteena olevalle tontille asemakaavamuutoksen siten, että ennen tätä kauppaa asemakaavassa voimassa oleva, jk -merkintäinen jalankulkualuetta koskeva kaavamääräys (Alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa) poistetaan ja asemakaava muutetaan siten, ettei kyseistä kulkua enää ole. – Riihimäen kaupunki laatii kaupan kohteena olevalle tontille asemakaavamuutoksen siten, että Koulukadulta tontille merkitty PP -alue (jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa) muutetaan myös ajoneuvoilla tontille ajoon oikeuttavaksi. – Ostaja hankkii kaavan laatijan, jolla on MRA 3 §:n mukainen pätevyys sekä riittävä kokemus juridisen asemakaavan laadinnasta. Riihimäen kaupungin kaavoitusyksikkö hyväksyy kaavan laatijan ja mahdolliset selvitysten laatijat. Kuva: Allinna, Tapio Aulu – – – – Kaavoitustyö ja kaavaa varten mahdollisesti tarvittavat selvitykset tehdään kaavoitusyksikön valvonnassa. Museovirastolta pyydetään laadittavasta kaavasta lausunto. Ostaja maksaa ulkopuolisille tahoille asemakaavan laatimisesta aiheutuvat muutos-, ohjaus- ja valvontakulut ja kaavaa varten mahdollisesti tarvittavien selvitysten laatimiskulut sekä ilmoitus- ja painatuskulut kokonaisuudessaan. Ostaja ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan Riihimäen kaupungille Riihimäen kaupungin, sen työntekijöiden, tms. työsuorituksista aiheutuvia kuluja. Ostaja ei maksa Myyjälle tontin kaavamuutoksesta eikä sen mahdollisesta arvonnoususta kaavoitusmaksua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/2015. 19. MATTILAN LÄNSIOSA Asemakaava ja asemakaavan muutos Aluetta rajaavat maantie 130, Kolehmaisenkadun jatke, Tehtaankatu ja Mattilantie. Kaupunginhallitus antoi 26.3.1990 tekniselle lautakunnalle tehtäväksi ko. alueen asemakaavan muutoksen laatimisen. Teollisuuskorttelien ja mt 130 välinen kaavoittamaton alue liitetään teollisuuskorttelien osaksi. Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 3 omistaja esitti kirjeellään, että em. tontilta sallittaisiin liittyminen mt130:lle Markkinatien liittymää vastapäätä. Kaupunginhallitus päätti 20.1.1997 § 70, että esitetty muutos edellyttää yhtä tonttia laajempaa koko Mattilan teollisuusalueeseen liittyvää yksityiskohtaista maankäytöllistä tarkastelua yhteistyössä tielaitoksen kanssa. Korttelin 2110 tontin 1 omistaja on esittänyt, että mt130:n ja tontin välinen alue liitettäisiin osaksi teollisuustonttia. Kaupunki on vuokrannut Okline Oy:lle Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 16 ja mt130:n välisen alueen 25.11.2001 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Vuokrasopimuksessa on sovittu, että kaupunki käynnistää asemakaavan muutoksen vuokra-alueen liittämiseksi yhtiön omistamaan tonttiin. Kaupunki on vuokrannut Jm - Case Oy:lle Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 13 ja mt130:n välisen alueen 13.11.2001 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Vuokrasopimuksessa on sovittu, että kaupunki käynnistää asemakaavan muutoksen vuokra-alueen liittämiseksi yhtiön omistamaan tonttiin. Tekninen lautakunta käsitteli Kolehmaisenkadun jatkamista mt 130:lle koskevaa aloitetta 18.9.2001. Tehtyjen päätösten ja vireillä olevien lukuisten aluetta koskevien erillishankkeiden, asemakaavamuutos- ja tiesuunnitelmahankkeiden keskeneräisyyden vuoksi lautakunta päätti, että asiaan palataan vuoden 2002 kaavoitusohjelman laatimisen yhteydessä. Kaavan yhteydessä on huomioitava yleiskaavaan merkitty ulkoilureittiyhteys mt 130:n varressa. Koska alue on kaupungin sisääntulon ja läntisen julkisivun kannalta keskeinen, aluetta tutkitaan painotetusti myös kaupunkikuvan kannalta. Hämeen tiepiirin ja kaupungin välisessä neuvottelussa 19.9.2003 sovittiin, että kaavoitukseen liittyen laaditaan liikennetekninen selvitys. Työ tehdään konsulttityönä. Liikennetekninen selvitys valmistui maaliskuussa 2006. Kevyen liikenteen Hämeenlinnantien alituksen geotekninen lausunto valmistui kesäkuussa 2007. 20.12.2011 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa sovittiin, että Oy LJ-Logistics Ltd ja Okline Oy teettävät omistamiensa tonttien ja mt 130:n väliselle täyttöalueelle maaperä- ja pohjavesitutkimukset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 8.4.2003 ja päivitettiin 8.11.2006. 20. HUHTIMONMÄKI Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupunki ja yhtiö ovat vuoden 2014 aikana pidetyissä neuvotteluissa todenneet, että Huhtimon alueelle, tilalle 8:521 voitaisiin laatia asemakaava, jossa huomioitaisiin myös kaupungin maanomistus lähialueilla. Kaavoituksen liittyvällä sopimuksella päätetään kokonaan vuonna 1988 solmittu ja vuonna 2002 uudistettu maanvaihtokirja. Kaupunginhallitus päätti 2.2.2015 H.G.Paloheimo Oy:n asemakaava-anomuksen johdosta mm. seuraavaa: – Huhtimon tilalle, 8:521 laaditaan asemakaava, joka mahdollistaa n. 25 AO-tontin sijoittamisen. – Asemakaava laaditaan yhtenäisenä kaupungin omistaman ET-korttelialueen (tila 8:520) kanssa. – Asemakaavan muutoksella alueelle sijoitetaan asumista. – Liittymä alueelle osoitetaan Kokonkadun jatkeen (Hiihtäjäntie) kautta. – Tavoitteena on että kaava valmistuu vuoden 2015 aikana. – Kaava laaditaan kaupungin omana työnä. – Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimiskulut, ilmoitus- ja painatuskulut sekä kaavaa varten mahdollisesti tarvittavien selvitysten laatimiskulut maksetaan kaavan kerrosalojen suhteessa. – Uuden kaavan mukaiset yleiset alueet siirtyvät veloituksetta kaupungin omistukseen. 21. HUHTIMO, K 13 Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 2.2.2015 H.G.Paloheimo Oy:n asemakaava-anomuksen johdosta mm. seuraavaa: – 16. kaupunginosan, Huhtimon kortteliin 13, Y-korttelialueelle laaditaan asemakaavan muutos, joka mahdollistaa AO- tai AR-tonttien / tontin sijoittamisen alueelle. – H.G. Paloheimo Oy hankkii kaavan laatijan, jolla on MRL 3 §:n mukainen pätevyys sekä riittävä kokemus juridisen asemakaavan laadinnasta. Kaavoitusyksikkö hyväksyy kaavan laatijan ja mahdolliset selvitysten laatijat. – Kaavoitustyö tehdään kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. – H.G. Paloheimo Oy maksaa asemakaavan muutoksen laatimiskulut, ilmoitus- ja painatuskulut sekä kaavaa varten mahdollisesti tarvittavien selvitysten laatimiskulut kokonaisuudessaan. 22. HANKEKAAVAT Asemakaavan muutoksia Erilaisiin yksittäisiin rakentamishankkeisiin liittyviä kiireellisiä ohjelmoimattomia kaavamuutoksia, jotka vastaavasti muuttavat ohjelmassa olevien hankkeiden aikatauluja. —— 18 —— C ARVIOIDUT VUOSIEN 2015 - 2016 UUDET SUUNNITTELUKOHTEET 1. A. AHLSTRÖM OY 3. RIIHIMÄENPORTTI V 4. VETURITALLIT Asemakaavan muutos Asemakaava Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 16.4.2007 § 243, että A. Ahlströmin asemakaavan muutosanomukseen suostutaan siten, että asemakaavaa muutetaan kortteleiden 1104 ja 1105 sekä viereisen puistoalueen ja Pinttipolun sekä Pikarikujan ja Maljakujan alueella seuraavin periaattein: – Pinttipolku poistetaan kaavasta. Katualue muutetaan osittain korttelialueeksi, osittain puistoksi. – Pikarikujan, Maljakujan ja korttelin 1104 alueella kaavaa muutetaan siten, että alueen käyttäjiä palvelevaa pysäköintiä voidaan sijoittaa alueelle. – Kaavamuutosalueen kokonaisrakennusoikeus säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. – Korttelin 1105 liikenneyhteys järjestetään Lasitehtaantieltä. – Kaavan laatija on DI Pasi Rajala Pöyry Environment Oy:stä. – Kaava laaditaan kaavoituspalveluiden ohjauksessa ja valvonnassa. – Asemakaavan laadinnan kaikista kustannuksista vastaa A. Ahlström Oy. Kaupunki on ostanut 2.3.2005 n.13 ha:n kokoisen tilan Kinturi 8:35. Tila sijaitsee vuonna 2006 vahvistuneen ns. Riihimäenportin kaava-alueen itäpuolella. Alueella ovat voimassa asemakaavat vuodelta 1973 ja 1992. Asemakaavan mukaan alueelle saisi rakentaa liikerakennuksen, linja-autoaseman ja katuja. Alue sopii käyttötarkoitukseltaan vastaavaan tarkoitukseen kuin viereinen ns. Riihimäenportin alue. Alue on ollut rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten 2 vuotta kerrallaan 22.12.1992 alkaen 24.2.2007 saakka. Alue on asemakaavoittamaton. Maakuntakaavassa alue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP). Yleiskaavassa alue on ympäristöhäiriöttömän teollisuuden aluetta ja retkeily- ja ulkoilualuetta. Ratahallintokeskus on myynyt yksityiselle yrittäjälle avoimella kaupalla ns. Aseman postitalon. Kaupan edellytyksenä on, että postitalon kiinteistö voidaan muodostaa. Paloheimo Oy omistaa ns. kerhotalon, jonka yhteyteen tulisi voida myös muodostaa kiinteistö. Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys vuonna 2013, (Ramboll Finland Oy). Kaavatyö voidaan aloittaa välittömästi. Viranomaisneuvottelu käytiin Hämeen ympäristökeskuksessa 15.8.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 29.8.2007. 2. PALOASEMAN TONTTI Asemakaavan muutos Uuden paloaseman valmistuttua vanha paloasema on käynyt tarpeettomaksi. Rakennus puretaan ja paikka on tarkoituksenmukaista kaavoittaa asumiselle. Tontilla on tehtävä maaperän likaantuneisuusselvitys. Kuva: Paloasema, Mikko Käkelä —— 19 —— Alueen suurimmat maanomistajat ovat Senaatti kiinteistöt Oy, Ratahallintokeskus ja VR - Yhtymä Oy. Riihimäen asemanseutu ja Rautatienpuisto kuuluvat valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Alueella on useita museoviraston säilytettäväksi ehdottamia rakennuksia. Veturitallien alueelle on syytä laatia asemakaavan muutos, jolla voidaan edistää alueen kehittämistä ja käyttöä sekä rakennusten suojelua ja uudisrakentamista sekä yhteyksiä kaupungin keskustaan. Veturitallien maaperän likaantuneisuutta on selvitetty seuraavasti: – Maaperän likaantuneisuusselvitys asemanseudulta 4.11.2004, Golder Associates Oy. – – – – Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa olevan alueen maaperän likaantuneisuusselvitys 5/2008, Golder Associates Oy. Tutkimussuunnitelma jatkotutkimuksia varten 12/2008, Golder Associates Oy. Maaperän likaantuneisuusselvitys 1/2009, Ramboll Finland Oy. Ympäristötekninen jatkotutkimus, 2/2009, Golder Associates Oy. Lausunto tehtyjen selvitysten vertailusta 2/2009, Vahanen Oy. 5. KOIVUKATU Asemakaavan muutos Koivukatua ei ole rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle paikalle. Nykyisellään väylä kulkee osittain hautausmaan alueella. Alue on kaupungin ja seurakunnan omistuksessa. 6. ETELÄ-SUOKYLÄ II on tehty v. 2007. Museovirasto on antanut rakennuksen säilyttämisestä lausunnon v. 2010. Asemakaavan muutos Alue käsittää korttelit 9007 ja 0211, jotka liittyvät kiinteästi Käräjäkadun ja Kauppakadun välille sijoittuvaan kokonaisuuteen. Korttelin 9007 tonttia 4 koski kaupungin ja Oy Esso Ab:n välillä 20.4.1998 solmittu esisopimus, jolla alue olisi siirtynyt aikanaan kaupungin haltuun. Maanvaihto olisi toteutunut, jos Essolla olisi ollut tarvittavat luvat Etelän Viertotien varteen kaavoitetun huoltoaseman rakentamista varten. Sopimus ei ole kuitenkaan Esson puolelta toteutunut. Kortteli 0211 on tonttia 3 lukuun ottamatta kaupungin hallussa. Kun keskustan torin alle sijoittuvan pysäköintilaitoksen rakentamisesta luovuttiin, pysäköintitilaa olisi varattava mahdollisesti korttelista 0211, missä liikennemelu on asuinrakentamiselle rajoituksia aiheuttava tekijä, sekä korttelista 9007. 7. KESKI-SUOKYLÄ Asemakaava ja asemakaavan muutos Omana kaavoituskohteena uudistetaan Pohjoisen koulun ja keskustan päiväkodin alueiden väliin sijoittuvan alueen asemakaava. Radanvarren korttelin osa on kaupungin omistuksessa. Alueeseen liittyy vielä asemakaavoittamaton pääradan rautatien alue. Korttelinosa on rakentamaton lukuunottamatta vanhaa, muistitiedon mukaan Karjalasta siirrettyä hirsirunkoista asuinrakennusta. Tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta nykyisen asemakaavan mukaisesta rivitalorakentamisesta. Vanhan asuinrakennuksen säilyttämismahdollisuus arvioidaan. Rakennuksen kuntoselvitys Kuva: Gary Wornell —— 20 —— Suunnittelualueesta on tehty liikennemeluselvitys joulukuussa 2009, tärinä- ja runkomeluselvitys kesäkuussa 2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2009, muutettu 18.3.2010. 8. HERAJOEN KESKUSTA Asemakaava Herajoen keskeiset alueet ovat vailla asemakaavaa. Asemakaavalla tulee ratkaista mm. Herajoentien ja MT 130:n välinen katuyhteys, koulun toiminta ja mahdollinen laajentuminen ja kevyen liikenteen järjestelyt. Toimitila- ja asuinrakentamismahdollisuudet tutkitaan. Alueen maankäytössä on huomioitava erityisesti liikennemelu, oleva ja tuleva maakaasulinja sekä pohjavesiasiat. Aluetta koskeva tarkentava meluselvitys (Ramboll Oy) on valmistunut joulukuussa 2010. Luontoselvitys on laadittu 2013 (Ympäristötutkimus Yrjölä). Liito-oravahavainnointi on tehty 2013 (Teppo Häyhä). Riihimäen linnustoselvityksessä 2013 - 2014 on tarkasteltu myös Herajoen keskusta-alueen linnustoa. Pohjavesi- ja rakennettavuusselvitys on valmistunut 2013 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Maantie 130:n liittymätarkastelun yhteydessä tarkasteltiin alueelle tulevan liittymän likimääräistä sijaintia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.2.2011, päivitetty 19.8.2013. 9. LEHTINIITYN ALUE, JUPPALA Asemakaava ja asemakaavan muutos Untolankadun länsipuolelle sekä Untolankadun ja Lehtiniityntien jatkeen varrelle voidaan kaavoittaa uusia omakotitontteja kaupungin omistamalle maalle n. 25 kpl. Alueella on v. 1962 vedenottamoa varten kaavoitettu rakentamaton Y-tontti ja VL-aluetta. Alueelta on tehty rakennettavuusselvitys v. 2012, (Ramboll Finland Oy). Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. 10. Y-TONTTI PATASTENMÄKI Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. 11. KOKKO VI Asemakaava Puolustusvoimat on luopunut varuskunnan ampumaradan käytöstä vuoden 2014 lopussa. Ampumaradan aiheuttaman meluhaitan poistuttua Kokko - Taipaleen kaavoitusta voidaan jatkaa vaiheittain. Kokko VI sisältää kaupungin omistamien tilojen 5:115 ja 5:130 sekä yksityisomistuksessa olevia rakennettuja alueita. Alueelle kaavoitetaan pientalovaltainen omakotialue ja olemassa olevaa rakennetta tiivistetään. Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2012, (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys talvella 2013/2014, (Ramboll Finland Oy). 12. KOKKO VII Asemakaava Puolustusvoimat on luopunut varuskunnan ampumaradan käytöstä vuoden 2014 lopussa. Ampumaradan aiheuttaman meluhaitan poistuttua Kokko - Taipaleen kaavoitusta voidaan jatkaa vaiheittain. Kokko VII sisältää kaupungin omistuksessa olevan tilan 5:139 aluetta sekä yksityisiä rakennettuja alueita. Alueelle kaavoitetaan pientalovaltainen omakotialue ja olemassa olevaa rakennetta tiivistetään. Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys talvella 2013/2014, (Ramboll Finland Oy). Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2012, (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). 13. HERAJOEN ETELÄOSA Asemakaava Hyvinkääntien ja MT 130 liittymän eteläpuolella on kaupungin omistuksessa maa-alueita n. 30 ha. Alueelle on tarkoituksenmukaista sijoittaa teollisuus- ja muuta työpaikkarakentamista. Alueen asemakaavoitus voidaan aloittaa yleiskaavan kehittyessä. 14. MATTILAN ETELÄOSA Asemakaava ja asemakaavan muutos Alueen asemakaava on vuodelta 1990. Kaavaa muutetaan tarvittaessa uudistuneiden vaatimusten mukaiseksi. Alueella on voimassa olevan kaavan mukaista kunnallisteknistä verkostoa, muuten alue on uudisrakentamaton. —— 21 —— 15. LÄNSI-MERKOS Asemakaava Mattilantien ja VT 3:n liittymän ympäristössä sijaitsevat kaupungin omistamat ns. Sorrin alue ja Merkosen länsipuolella oleva alue ovat keskeisen sijaintinsa vuoksi elinkeinopoliittisesti kiinnostavia ja tärkeitä. Näiden alueiden asemakaavallinen kehittäminen on tarpeellista. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2006 VT3:n ja MT 130:n välinen alue on kauppakeskusten (KM) aluetta. 16. SORRIN ALUE Asemakaava Mattilantien ja VT 3:n liittymän ympäristössä sijaitsevat kaupungin omistamat ns. Sorrin alue ja Merkosen länsipuolella oleva alue ovat sijainniltaan keskeisiä ja moottoritien näkemäalueella sekä siten elinkeinopoliittisesti kiinnostavia ja tärkeitä. Näiden alueiden asema-kaavallinen kehittäminen on tarpeellista. Alue on Riihimäki 2010 yleiskaavassa selvitysaluetta. 17. KIRJAUKSENTIE - LÄNSITIE Asemakaavan muutos Kirjauksentien katualuetta on levennettävä risteysalueella liikenteenohjaus-järjestelyiden toteuttamiseksi. D OHJELMOIMATTOMAT KOHTEET 1. VANHA KORTTIONMÄKI 4. RTV Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos Vanhan Korttionmäen tonttitehokkuus on vain 0,1. Koko alueen tonttitehokkuutta on tarkoituksenmukaista nostaa, jotta rakennuskannan laajentaminen on mahdollista. Tekninen lautakunta päätti 18.3.2008 § 95 vuokrata RTV - Yhtymä Oy:lle noin 950 m²:n suuruisen määräalan yhtiön Mattilantien toimipisteen lounaispuolelta. Samassa yhteydessä lautakunta päätti, että kaupunki tulee myöhemmin ympäristössä mahdollisesti tehtävien asemakaavan muutostöiden valmistuttua myymään alueen yhtiölle osaksi muodostettavaa tonttia. Samassa yhteydessä tulee asemakaavaa muuttaa myös seuraavien tonttien osalta: – 9. kaupunginosan, Parooninmäen korttelin 1 tontin 1 pohjoisosaan on rakennettu sadevesiviemäri ja kevyen liikenteen raitti työluvalla. – 9. kaupunginosan, Parooninmäen korttelin 9002 tontin 5 lounaiskulmaan on rakennettu katua noin 8 m²:n suuruiselle alueelle työluvalla. 2. TEOLLISUUSKATU Kaavamuutoksia voidaan toteuttaa pienempinä osina muiden sopivien kaavahankkeiden yhteydessä ja erillisinä laajempina kokonaisuuksina. Tämän kaltainen kaavamuutos toteutettiin ns. Petsamon Y-tontin kaavamuutoksen yhteydessä korttelissa 9007. 5. KONTIONTIE 41 - 43 Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 15.9.1997 § 534, että 13. kaupunginosan, Uramon korttelin 5 tontin 6 itäpuolelta liitetään noin 39 m²:n suuruinen asemakaavan mukainen puistoalue em. tonttiin. Asemakaavan muutos Paalukadun liittymään tehdään kaavanmuutos näkemäalueen liittämiseksi katualueeseen. 3. JARRUMIEHENKATU Asemakaavan muutos Jarrumiehenkadusta osa (välillä Kulmakuja- Koivistonkatu) on voimassaolevassa asemakaavassa kevyen liikenteen väylänä. Aluetta käytetään kuitenkin normaaliin liikennöintiin. Kevyen liikenteen osuus tullaan muuttamaan ajoneuvoliikenteelle. 8. MATTILAN KIERTOLIITTYMÄ Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 11.10.2010 § 384 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Merkoksen kiertoliittymästä antamansa lausunnon yhteydessä, että kaupunki sitoutuu tekemään tarvittavat asemakaavamuutokset kiertoliittymän valmistuttua. Suunniteltu liittymä sijaitsee osittain tie- ja osittain katualueella. Tiealue muutetaan katualueeksi. Kiertoliittymä toteutettiin 2011. 9. VOIMALINJAN ALUE 6. VALTAKADUN PYSÄKÖINTIALUE Asemakaavat ja asemakaavojen muutokset Asemakaavan muutos Fingrid Oyj on päättänyt siirtää Suomen kantaverkkoon kuuluvan 110kV runkolinjan ns. ”Rautarouvan” Riihimäen kaupungin kohdalla toisaalle kantatie 54:n varteen. Käyttörajoituksen näin poistuessa Riihimäellä Hausjärven rajalta Vienolan sähköasemalle saakka, saattaa vapautuvalle alueelle olla mahdollista kaavoittaa korttelialueita omakotirakentamiselle. Kaupunginvaltuusto päätti 11.6.2001 § 93 keskustan kehittämiseen liittyen, että Valtakadun ja Suokadun risteyksessä oleva tyhjä tontti kunnostetaan pysäköintialueeksi. Hanke vaatii asemakaavan muutoksen. 7. VANHAT PIENTALOALUEET Riihimäellä on mm. Hirsimäessä, Kumelassa ja Juppalassa 1940 - 50-luvuilla kaavoitettuja omakotialueita, joissa vanhentuneiden kaavamääräysten ja korkeiden rakennusoikeuksien vuoksi on tarvetta kaavojen uudistamiseen. Rakennusoikeuksia pilkkomalla vanhojen pientaloalueiden kaupunkikuva ja rakeisuus voidaan säilyttää rakennusoikeuksia pienentämättä. —— 22 —— Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Kokko V:n alueella käyttörajoituksen poistuessa alueen asemakaavaa voidaan muuttaa asuintonttien korttelialueen lisäämiseksi. Samalla korttelin 3102 pohjoisrajaa voidaan tarkistaa. E TULEVAT YLEISKAAVOITUSKOHTEET 1. KESKUSTAAJAMA Riihimäen keskustaajaman alueelle on tarpeen laatia laajempi maankäyttösuunnitelma, jossa mahdollisesti tiivistettävät ja maankäytöltään muutettavat alueet sekä liikenneverkon kehittämisperiaatteet sekä liittyminen ympäröiviin alueisiin voidaan määritellä tulevan asemakaavoittamisen tueksi. Vanhojen omakotialueiden kaavallista kapasiteettia ja rakenteen tiivistämismahdollisuuksia selvitettiin 2010. Laadittavia selvityksiä: – kaavojen toteutumaton rakentamiskapasiteetti –palveluverkko –joukkoliikenneverkko – väestötarkastelut, kehitysennusteet eri alueilla – eri alueiden kehittämislähtökohdat – rakenteen tiivistämismahdollisuudet 2. RIUTTA Riuttan alue on taajaan asuttu kaavoittamaton alue moottoritien länsipuolella. Alueelle kohdistuu rakentamispainetta. Alueen koilliskulman läpäisee Loppi – Riihimäki siirtoviemäri - ja vesijohtolinja. Läntisen sisääntulotien aluevaraussuunnitelman linjaus on poistettu Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa. Alue tulisi varata soveltuvilta osiltaan asuinrakentamiseen. Alue on maakuntakaavassa kyläaluetta. Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat: – Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailu, 2005, Riihimäen kaupunki, WSP - LT konsultit Oy – kasvualuevertailun yhteydessä v.2005 moottoritien (vt 3) meluvaikutukset on alustavasti selvitetty Mattilantien liittymästä pohjoiseen. – Koko kaupungin meluselvitys, 2008 Laadittavia selvityksiä: – läntisen sisääntulotien arvioidut meluvaikutukset – alueen luontoarvot ja mahdolliset suojeltavat kohteet – pohjavesiselvitys ja hulevesiselvitys 3. AROLAMPI Kun ns. logistiikka-alueen eli Etelä - Vahteriston ja Pohjois - Monnin maankäyttö sekä Arolammin orren sijoittaminen on osayleiskaavalla pääpiirteissään ratkaistu, voidaan Arolammin - Monnin alueen pääpiirteinen maankäyttö suunnitella. Alueen asutusta voidaan täydentää ja lisätä uutta asuinaluetta soveltuville alueille. Kuva: Arolampi, Antti Hovi —— 23 —— Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat: – Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailu, 2005, Riihimäen kaupunki, WSP-LT konsultit Oy – Kasvualuevertailun yhteydessä v.2005 on radan meluvaikutukset alustavasti selvitetty – Korttionmäen asemakaavan muutoksen yhteydessä on teetetty ratameluselvitys v. 2004 – VHL:n teettämänä on valmistunut alueen pohjavesiselvitys v. 2008. – Koko kaupungin meluselvitys, 2008. Laadittavia selvityksiä: – alueen luontoarvot ja mahdolliset suojeltavat kohteet –muinaismuistot –hulevesiselvitys – mahdollisen Arolammin orren meluvaikutukset F MUUT SUUNNITTELUKOHTEET 1.SUUNNITTELUTARVERATKAISUT 4. PUISTOSUUNNITTELU 7. LAUSUNNOT Kaavoitusyksikölle kuuluu suunnittelutarveratkaisuiden valmistelu ja niihin liittyvä asiakaspalvelu. Suunnittelutarveratkaisuista päättää Riihimäen kaupunginhallitus. Kaavoitusyksikössä laaditaan yhteistyössä kunnallisteknisten palveluiden kanssa kaupungin puistojen sekä katuviherrytyksen yleisja toteutussuunnittelua. Kaavoitusyksikössä valmistellaan vuosittain useita lausuntoja aloitteista, jotka liittyvät suoranaisesti tai välillisesti kaavoitukseen sekä mm. ympäristölupa-,, rakennuslupa- ja YVA- hankkeista. 2. POIKKEAMISPÄÄTÖKSET 5. KATSELMUSTOIMIKUNTA Kaavoitusyksikölle kuuluu poikkeamispäätösten valmistelu ja niihin liittyvä asiakaspalvelu. Poikkeamispäätöksistä päättää Riihimäen kaupunginhallitus tai Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Rakennuslupien ennakkoarviointia ja -tarkastusta tehdään katselmustoimikunnassa, jossa ovat edustajat rakennusvalvonnasta, kaavoitusyksiköstä, palotarkastuksesta ja terveystarkastuksesta. Lisäksi katselmustoimikunta pyrkii työssään edistämään hyvää rakentamistapaa, rakennussuojelua ja tasapainoista kaupunkikuvaa. 3. MAISEMASUUNNITTELU Kaavoitusyksikössä laaditaan asemakaavoihin liittyvää maisemasuunnittelua sekä maiseman yleissuunnittelua puistojen ja virkistysalueiden yksityiskohtaisen suunnittelun pohjaksi. Lisäksi laaditaan muuhun maankäytön suunnitteluun liittyviä maisemanhoitoja käyttösuunnitelmia. 6. SEUDULLINEN YHTEISTYÖ Riihimäen teknisen toimen edustajat osallistuvat toimialakohtaisesti alueellisen yhteistyöryhmän työhön. Työryhmissä on edustajat Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Lopelta ja Hausjärveltä. Seudullista yhteistyötä tehdään vuonna 2015 mm. seudullisen maankäytön ja liikenteen suunnittelun parissa sekä maakuntakaavoitukseen liittyvissä työryhmissä. Kuva: Kastanjapuisto —— 24 —— G ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIEDOT Asiakaspalvelu Kaavoitusyksikkö sijaitsee teknisessä keskuksessa, Eteläinen Asemakatu 2, 3. kerros, ns. ”Yritystalo”. Yksikkö on avoinna keskuksen aukioloaikoina, arkipäivisin maanantaista torstaihin 8 - 15.00 ja perjantaisin 8 - 14. Asiakaspalvelutehtäviä hoitavat seuraavat henkilöt: kaavatiedustelut, nähtävillä olevat kaavat, asemakaavoitus: kaavoitusavustaja Irmeli Hietamäki p. 019 758 4830 irmeli.hietamaki@riihimaki.fi kaavoitusavustaja Merja Pellikka p. 019 758 4829 merja.pellikka@riihimaki.fi asemakaava-alueen ulkopuolisen rakentamisen neuvonta, suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset: kaavoitusinsinööri Ilpo Lehtinen p. 019 758 4827 ilpo.lehtinen@riihimaki.fi kaavoituspäällikkö, projektit, yleiskaavoitus, maakuntakaavoitus: kaavoituspäällikkö Raija Niemi p. 019 758 4825 raija.niemi@riihimaki.fi projektit, asemakaavoitus, kaavoituspalveluiden internet-sivut: kaavoitusarkkitehti Anniina Korkeamäki p. 019 758 4826 anniina.korkeamaki@riihimaki.fi suunnittelija, Tuula Aittola p. 019 758 4828 tuula.aittola@riihimaki.fi projektit, yleiskaavoitus, kaavoituspalveluiden internet-sivut: vs. kaavasuunnittelija Paula Leppänen p. 019 758 4809 paula.leppanen@riihimaki.fi Seppo Itkonen, yleiskaava-arkkitehti p. 019 758 4809 seppo.itkonen@riihimaki.fi —— 25 —— —— 26 —— © Riihimäen kaupunki/Kartta- ja tonttiyksikkö Kaavoitusohjelman 2015 kohteet Rajaukset ohjeellisia 27.2.2015 Kaavoitusyksikkö/IH 1 A. Ahlström asemakaavan muutos 2 Paloaseman tontti, asemakaavan muutos 3 Riihimäenportti V 4 Veturitallit 5 Koivukatu, asemakaavan muutos 6 Etelä-suokylä II, asemakaavan muutos 7 Keski-Suokylä, asemakaava ja asemakaavan 8 Herajoen keskusta, asemakaava 9 Lehtiniityn alue, Juppala 10 Y-tontti Patastenmäki 11 Kokko VI 12 Kokko VII 13 Herajoen eteläosa 14 Mattilan eteläosa 15 Länsi-Merkos 16 Sorrin alue 17 Kirjauksentie - Länsitie C Arvioidut vuosien 2016-2017 uudet suunnittelukohteet 1 Linja-autoasema 2 Herajoen meijeri 3 Kruunuasunnot ym. 4 Räätykänmäki 1 5 Sako 6 Tehdaskylänkatu 7 Räätykänmäki 2 8 Tienhaara Y-tontti 9 Y-tontti Päivöläntie 10 Y-tontti Pillikatu 11 Y-tontti Upokkaantie 12 Y-tontti Toivontie 13 Petsamonkadun pohjoispää 14 Peltosaari 1 15 Museokatu 4 16 Agroreal Oy Asemakaavan muutos 17 Parooninmäki 18 Allinna 19 Mattilan länsiosa 20 Huhtimonmäki 21 Huhtimo, K13 B Detaljikaavat 2015 —— 28 —— 7. LAUSUNNOT 6. SEUDULLINEN YHTEISTYÖ 5. KATSELMUSTOIMIKUNTA 4. PUISTOSUUNNITTELU 3. MAISEMASUUNNITTELU 2. POIKKEAMISPÄÄTÖKSET 1. SUUNNITTELUTARVERATKAISUT F. MUUT SUUNNITTELUKOHTEET 22. HANKEKAAVAT 21. HUHTIMO K 13 20. HUHTIMONMÄKI 19. MATTILAN LÄNSIOSA 18. ALLINNA 17.PAROONINMÄKI, T 16. AGROREAL OY 15. MUSEOKATU 14. PELTOSAARI I 13. PETSAMONKADUN POHJOISPÄÄ 12. Y.TONTTI TOIVONTIE 11. Y-TONTTI UPOKKAANTIE 10. Y-TONTTI PILLIKATU 9. Y-TONTTI PÄIVÖLÄNTIE 8. TIENHAARA Y-TONTTI 7. RÄÄTYKÄNMÄKI 2 6. TEHDASKYLÄNKATU 5. SAKO 4. RÄÄTYKÄNMÄKI 1 3. KRUUNUASUNNOT YM 2. HERAJOEN MEIJERI 1. LINJA-AUTOASEMA B. DETALJIKAAVAT 6 .RIIHIMÄEN YLEISKAAVA 2035 5. ETELÄ-VAHTERISTON JA POHJOIS-MONNIN OSAYLEISKAAVA 4. KALMUN OSAYLEISKAAVA 3. PELTOSAARI-HANKE 2. ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISHANKE 1. KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKE A. YLEISPIIRTEISET MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT T H M H T K H E S HANKEAIKATAULU 2 0 1 5 L M J KHO 2/201 KHO 9/9-13 KHO 22.1.2015 HUOM. —— 29 ——
© Copyright 2024