1. No category

Yleiskirje
Kuntaliitto
1 (7)
Dnro 6/2015
Heikki Harjula
21.4.2015
LAPPEENRANNANKAUPUNKI
23.04.1U5
Kunnan- ja kaupunginhallituksille
Kuntayhtymien hallituksille
Uusi kuntalaki
Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja muut siihen liittyvät lait
13.3.2015 ja tasavallan presidentti vahvisti lait 10.4.2015.
Kuntalaki (410/2015) tulee voimaan 1.5.2015 kuitenkin siten,
että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta 1 .6.2017 lukien,
jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa . Käytännössä lain vaikutukset
näkyvät pitkälti kuntien toiminnassa vasta seuraavan vaalikauden alusta.
Kuntalain uudistuksen tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat
muutostarpeet. Laki on edelleen kunnan hallintoa ja toimintaa,
päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki.
Tässä yleiskirjeessä käsitellään lähinnä lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiä sekä mitä muutoksia uusi laki on tuomassa
kunnan hallintoon ja toimintaan.
K u n t a l i i t t o t u k e e k u n t i a j a k u n t ay h t ym i ä l a i n s o ve l t am i s e s s a j a
k äy n n i s t ää h an k k ei t a, j oi l l a u u t een l ak i i n v al m i s t a u t u m i s t a vo i d aa n h e l p ot t a a. T ar k o i t u s o n va l m i s t el l a k u n t i en j a k u n t ay h t ym i en k ä yt et t äv äk s i a i n a k i n h a l l i n t os ää n n ö n , v i e s t i n t äo h j een , k o n s e r n i oh j ee n , j o h t a j as op i m u k s e n j a k u n t ay h t y m ä n p e r u s s o p i m u k s en m al l i t . N äi t ä k os k evi a s ään n ök s i ä s ovel l et aan 1 . 6 . 2 0 1 7 l u k i en . M al l i t o n t a r k oi t u s s aad a v al m i i k s i vi i m ei s t ään al k u vu o n n a
2016.
Lisätiedot:
Palvelusähköposti: hallintolakimiehet@kuntaliitto.fi
Johtava lakimies Heikki Harjula, p. 050 66 735
Lakimies Katariina Huikko, p. 050 566 4327
Lakimies Mervi Kuittinen, p. 050 520 8071
Johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeff, p. 0500 482 016
Lakimies Tanja Mansikka, 15.8.2015 lukien, p. 040 717 4173
Johtava lakimies Kirsi Mononen, p. 040 569 5511
Johtava lakimies Juha Myllymäki, p. 050 64 894
Johtava lakimies Riitta Myllymäki, 1.8.2015 lukien, p. 050 349 5460
Lakimies Ida Sulin, p. 050 563 3023
Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, p. 0400 850 232
w w w . k u n n a t . ne t
ww w. k om m u n erna . ne t
Suomen K untalii tto
To i n e n l i n j a 1 4 , 0 0 5 3 0 H e l s i n k i
F i n l a n d s K o mmu n f ö r b u n d
Ardra lin jen 14,0 0530 Hel s ing fors
PL 200, 00101 Helsinki
Puh. 09 7711,faksi 09 771 2291
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
PB 200, 00101 Helsingfors
Tfn 09 7711, fax 09 771 2291
fornamn.efternamn@kommunforbundet.fi
2
Uuden kuntalain lähtökohdat
Uusi kuntalaki pyrkii vastaamaan toi mintaympäristössa tapahtuneisiin muutoksiin. Vuoden
1995 jälkeen sääntely- ja toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, kuten
EU-jäsenyys, joka vaikuttaa julkisiin hankintoihin, kilpailuoikeuteen ja valtiontukea koskevaan sääntelyyn
kunnan toiminnan markkinaehtoistuminen
perustuslakiuudistus vuonna 2000
hallinnon rakennemuutokset, erityisesti sosiaali - ja terveydenhuollossa
kuntien tehtävien lisääntyminen
muutokset kuntien taloudellisessa asemassa
alueellinen eriytyminen
konsernimaisten toimintatapojen korostuminen
palveluiden ja käyttäjien valinnanvapauden kasvu
tietotekniikan kehitys.
Kuntalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa.
Tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Lain 1 § :n mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa
sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti
, sosiaalisesti ja ympäriställisesti kestävällä
tavalla.
Kuntalaki on edelleen kunnan hallinnon, toiminnan, päätöksenteon ja talouden yleislaki. Lakia
sovelletaan, jollei muussa laissa toisin säädetä. Vaikka erityislainsäädännän tarvetta on pyritty
vähentämään, ristiriitatilanteessa erityislain sääntely menee kuntalain edelle.
Uusi kuntalaki on vuoden 1995 kuntalain tapaan mahdol/istava eli antaa jokaiselle kunnalle
mahdollisuuksia hallintonsa ja toimintansa järjestämiseen kunnan päättämällä tavalla. Uutta
lakia voi luonnehtia myös kunnan toiminnan periaatteita selkeyttä väksi ja monimutkaistuvaan
toimintaympäristöön sopeuttavaksi. Erityisesti näitä piirteitä on nähtävissä säännöksissä, jotka ohjaavat kuntien toimintaa markkinoilla: säännökset selkeyttavät EU-oikeuden soveltamista kansallisella tasolla.
Kuntalaissa kunnan toiminta nähdään myös lainsäädännön tasolla entistä selkeämmin laajana
kokonaisuutena. Laissa käsite "kunnan toiminta" määritellään siten, että se sisältää oikeudellisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan sekä omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan kunnan toiminnan.
Muun muassa yhtiöittämisvelvollisuutta koskeva sääntely on vaikuttanut siihen, että konsernisääntelyyn ja omistajaohjaukseen on laissa kiinnitetty erityistä huomiota.
Kunnan johtamista koskevat säännökset on koottu laissa yhteen lukuun. Uudistuksella pyritään vahvistamaan kunnan johtamista ja poliittisen johdon päätäksentekokykyä sekä selkeyttämään poliittisen ja ammatillisen johdon työnjakoa. Tämän lisäksi lakisääteisestä kuntastrategiasta pyritään luomaan johtamisen keskeinen ohjausväline ja näin kokoamaan yhteen pitkän aikavälin suunnittelun hajanaista sääntelyä.
Edelleen tavoitteena on ollut edustuksellisen demokratian toimivuuden ja luottamushenkilötoimien houkuttavuuden vahvistaminen sekä suoran demokratian keinojen ajantasaistaminen
ja vahvistaminen.
Huomiota on myös kiinnitetty kunnan talouden kestävyyden turvaamiseen ja pitkän aikavälin
vastuunkannon korostamiseen. Muun muassa alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa
sääntelyä on tiukennettu, kriisikuntamenettelyä koskevaa sääntelyä on uudistettu ja alijäämän kattamisvelvollisuus on ulotettu kuntayhtymiin.
Laki tuo myös uusia mahdollisuuksia tietoteknologian hyödyntämiseen erityisesti päätöksenteossa ja viestinnässä.
3
Voimaantulo - ja siirtymäsäännökset
Uusi kuntalaki on aiheuttanut muutoksia myös muihin kunnan toimintaa säänteleviin lakeihin.
Muutoksia on tullut muun muassa kuntarakennelakiin, vaalilakiin, kielilakiin ja työelämän lakeihin. Uusi kuntalaki ja muut kuntalakiin liittyvät lait tulevat voimaan 1.5.2015. Merkittävää
osaa kuntalain säännöksistä sovelletaan kuitenkin vasta seuraavan vaalikauden alusta eli
1.6.2017 lukien. Siihen saakka noudatetaan vuoden 1995 kuntalain säännöksiä. Monet uudet
säännökset edellyttävät kuitenkin kuntien valmistautumista muutoksiin jo ennen säännösten
voimaantuloa.
Iso periaatteellinen ja käytännöllinen muutos on kuntavaalien siirtyminen huhtikuulle ja uuden
vaalikauden alkaminen kesäkuun alusta. Tämä on vaikuttanut myös voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiin ja useiden säännösten soveltamiseen vasta 1.6.2017 lukien, jolloin vuoden 2017
huhtikuun kuntavaaleissa valitun valtuuston toimikausi alkaa.
Lähtökohtaisesti heti 1.5.2015 lukien tulevat sovellettavaksi seuraavat kuntalain luvut:
1 luku. Yleiset säännökset
2 luku. Kunnan tehtävät ja järjestämisvastuu
3 luku. Valtion ja kunnan suhde
8 luku. Kuntien yhteistoiminta
9 luku. Kunnallinen liikelaitos
11 luku. Henkilöstö
13 luku. Kunnan talous
14 luku. Hallinnon ja talouden tarkastus
15 luku. Kunnan toiminta markkinoilla.
Mainittujen lukujen säännökset ovat sellaisia, jotka eivät ole riippuvaisia vaalikaudesta tai niihin ei ole tullut merkittäviä asiallisia muutoksia verrattuna vuoden 1995 kuntalakiin. Osa
säännöksistä on kuitenkin sellaisia, joiden soveltamisesta ja voimaantulosta on säädetty erikseen lain 148-150 §:ssä.
Yhteistoimintaa koskevan 8 luvun säännöksistä 59 §:ää (yhtymävaltuusto), 60.2 §:ää (yhtymäkokousedustajan valinta) ja 64.4 §:ää (kuntayhtymän johtavan viranhaltijan irtisanominen
tai muihin tehtäviin siirtäminen sekä johtavan viranhaltijan johtajasopimus) sovelletaan
1.6.2017 lukien. Säännöksillä on liittymäkohtia 1.6.2017 voimaan tulevien lukujen säännöksiin, joten näitä yhteistoimintaluvun säännöksiäkään ei voida soveltaa ennen uuden valtuustokauden alkua. Myös yhteistoimintasopimukset on saatettava uuden lain mukaisiksi 1.6.2017
mennessä.
Vasta seuraavan valtuustokauden alusta eli 1.6.2017 lukien sovellettavaksi tulevat seuraavat
luvut:
4 luku. Valtuusto
5 luku. Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus
6 luku. Kunnan toimielimet
7 luku. Kunnan johtaminen ja kunnanhallitus
10 luku. Luottamushenkilöt
12 luku. Päätöksenteko- ja hallintomenettely
16 luku. Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus.
Luottam ushenkilöiden toim ikauden jatkum inen
Kuntavaalien ajankohta muuttuu lokakuusta huhtikuuhun
. Vaaleissa valitun valtuuston toimikausi alkaa kesäkuun alusta . Seuraavat kuntavaalit toimitetaan vaalilakiin tehdyn muutoksen
perusteella huhtikuussa 2017 ja valtuuston toimikausi alkaa kuntalain 15.1 §:n mukaan kesäkuun alusta eli 1.6.2017.
Kuntavaalit on toimitettu viimeksi lokakuussa 2012 ja niissä valittujen valtuutettujen toimikausi kestää vuoden 2016 loppuun. Vaaliajankohdan muuttumisen vuoksi vuoden 2012 vaaleissa valitun valtuuston toimikautta on jatkettu vuoden 2017 toukokuun loppuun. Valtuuston
toimikauden jatkaminen merkitsee myös sitä, että valtuuston toimikautta vastaavaksi toimikaudeksi valittujen kunnan muiden toimielinten jäsenten toimikausi jatkuu myös vuoden 2017
toukokuun loppuun tai oikeastaan siihen saakka, kunnes heidän tilalleen on valittu uudet luottamushenkilöt kesäkuun 2017 valtuuston kokouksessa.
4
Edellisissä kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen ja vaalien jälkeen valittujen muiden luottamushenkilöiden toimikausi päättyisi säännönmukaisesti vuoden 2016 lopussa. He ovat käytännössä sitoutuneet hoitamaan luottamustointaan tähän saakka. Tämän vuoksi siirtymäsäännäksissä säädetään näiden luottamushenkilöiden oikeudesta erota toimestaan säännönmukaisen vaalikauden eli vuoden 2016 lopussa. Erolle ei vaadita muuta erityistä syytä. Eronneen valtuutetun tilalle kutsutaan varavaltuutettu ja muun eronneen luottamushenkilön tilalle
valitaan uusi luottamushenkilö. Eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle tai muulle
valinnan suorittavalle toimielimelle, joka päättää eron myöntämisestä. Eroilmoitus on tehtävä
viimeistään 30.11.2016.
Muut siirtymäsäännökset
Lain 148-150 §:ssä ovat yksilöidyt siirtymäsäännökset
alijäämän kattamisesta ja arviointimenettelystä.
Lähtökohta on, että 110 §:n 3 momentissa säädettyä velvollisuutta kattaa kunnan taseeseen
kertynyt alijäämä enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan
vuoden alusta lukien sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään. Mainitun tilikauden taseeseen kertynyt alijäämä tulee siten
kattaa viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Samoin arviointimenettelyä kuntayhtymässä
koskevaa 119 §:aä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneeseen alijäämään.
Kaikkein alijaamäisimmille kunnille on vielä annettu lisää aikaa sopeutua tiukempaan alijäämän kattamisvelvollisuuteen. Jos vuoden 2015 taseeseen kertynyt alijäämä on yli 500 euroa
asukasta kohden, alijäämän kattamisvelvollisuutta lykätään vielä niin, että sen tulee olla katettu vasta viimeistään tilikauden 2022 tilinpäätöksessä. Yksilöidyistä alijäämän kattamistoimenpiteistä päätetään suoraan taloussuunnitelmassa ensimmäisen kerran tilikausille 20172020. Nämä päätökset tehdään vuonna 2016.
L ai n 1 1 8 . 3 § : s s ä s ääd e t yt e r i t yi s en va i k eas s a t a l ou d e l l i s es s a as em as s a ol ev an k u n n an ar vi oi n t i m e n e t t el y y n j o h t a v at k u n n a n r a h o i t u k s e n r i i t t ä vy y t t ä t ai v ak a v ar a i s u u t t a k u v a a va t t u n n u s l u v u t m ää r äy t y vä t k o n s e r n i t as on t al o u s t i et oj en p e r u s t ee l l a, m i k ä a n t aa a i e m p a a l u ot et t a va m m an k u v a n k u n n an t a l o u d en k o k o n a i s u u d es t a . K u n t a k o n s er n i n t i l i n p ä ä t ö s t i e d o t k er ät ää n
l ai n v oi m aa n t u l l es s a vai n t as e en os al t a.
Konsernituloslaskelman ja rahoituslaskelman tietojen keräämistä valmistellaan niin, että se
olisi mahdollista vuodesta 2015 alkaen. Tämän vuoksi arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 2017, jolloin käytettävissä pitäisi olla vuosien 2015 ja 2016
tilastotiedot. Vuosina 2015 ja 2016 arviointimenettelyyn sovelletaan kuntalain voimaan tulessa voimassa olevia kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain ja sen perusteella
annetun asetuksen mukaisia peruskuntien tunnuslukuja.
hallinnon ja talouden tarkastuksesta
Kuntalain 14 luvun hallinnon ja talouden tarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran tarkastettaessa vuoden 2015 hallintoa ja taloutta. Uuden lain säännökset tulevat käytännössä sovellettaviksi valmisteltaessa arviointikertomusta ja tilintarkastuskertomusta
keväällä 2016. Tilikauden 2014 tarkastukseen sovelletaan vuoden 1995 kuntalain säännöksiä.
Kuntalain 122 §:ssä säädetään siitä, että kunnan tilintarkastajaksi on valittava tilintarkastusyhteisö. Sääntelyä sovelletaan ensimmäisen kerran, kun vuoden 1995 kuntalain aikana
tehdyt tilintarkastussopimukset päättyvät ja valitaan uusi tilintarkastaja, jonka pitää olla tilintarkastusyhteisö. Kuntalain voimaantulo ei vaikuta voimassa oleviin sopimuksiin.
yhtiöittämisvelvollisuudesta
Yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat säännökset otettiin vuoden 1995 kuntalakiin (626/2013) ja
ne tulivat voimaan 1.9.2013. Jo niihin sisältyi siirtymäsäännöksiä ja joiltakin osin siirtymäaikoja tarvitaan edelleen.
5
Kunnat voivat tarjota julkisesta työvoima- ja yrityspalve/usta annetun lain tarkoittamia ostopalveluja, joita voivat olla esimerkiksi vaimennukset, kuntoutus ja asiantuntijapalvelut. Tällaiset palvelut on yhtiöitettavä vuoden 2016 loppuun mennessä tai järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei se vääristä kilpailua.
Myös työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen yhtiöittämisvelvollisuus tulee voimaan vuoden
2017 alusta. Siirtymäaikana kunnan tuottamat yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat työterveyshuollon palvelut on kuitenkin hinnoiteltava markkinaperusteisesti 128 §:n mukaisesti.
Työterveyshuollon lakisääteisiä ennaltaehkäiseviä palveluja yhtiöittämisvelvoite ei koske.
Myös yhtiöittämisiin liittyvää siirtymäsäännöstä eläketurvasta ja varainsiirtoverovapautta on
jatkettu niin, että ne koskevat 2016 loppuun mennessä toteutettuja yhtiöittämisiä.
Mikä muuttuu ja mikä ei m uutu?
Seuraavassa käydään luettelonomaisesti läpi sitä, mikä uudessa laissa muuttuu ja mikä pysyy
ennallaan.
Mikä muuttuu:
Kunnan tehtävissä lakisääteinen yhteistoiminta, järjestämisvastuu ja
palvelujen tuottaminen määritellään (2 luku)
Pitkän aikavälin kuntastrategia lakisääteiseksi (37 §)
Toiminnan organisoinnissa ja johtamisessa:
o Kuntavaalit huhtikuuhun ja valtuuston toimikausi alkamaan
kesäkuun alusta (15 §)
o Valtuuston koko kunnan harkintaan (16 §)
o Konserniohjaus korostuu ja omistajaohjaus terävöityy; konserniohjeista lakisääteisiä 46-48 §)
o Lautakunta voi olla valiokunta (30-31 §)
o Kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa vahvistetaan (40
o
Kunnanjohtajan johtajasopimuksesta lakisääteinen (42 §)
o
T o i m i e l i m e n p u h ee n j oh t a j i s t o v oi d a an er ot t a a l u o t t am u s p u l a n
vu o k s i ( 3 4 § )
o
Kunnallisen puoluerahoituksen avoimuutta lisätään (19 ja 82
0
O s a l l i s t u m i s en j a va i k u t t am i s en k e i n oj a aj a n m u k ai s t e t a an ( 2 2
§)
0
0
Aloiteoikeuden laajentaminen palvelunkäyttäjille ja kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille (23 §)
Ns. vaikuttamistoimielimistä säännökset kuntalakiin (26-28 §)
Luottamushenkilöiden asemassa:
o Päätoimisten ja osa-aikaisten luottamushenkilöiden asemaa
vahvistetaan (33, 80, 81 §)
o Kaikki luottamustoimet vaativat suostumuksen (70 §)
o Säännökset sidonnaisuuksien ilmoittamisesta lakiin (84 §)
Kuntien yhteistoiminnassa:
o erityisesti vastuukuntamallin tarkempi sääntely (52 §)
o kuntayhtymän perussopimuksessa tulee sopia toiminnan ja talouden seurantajärjestelmästä ja raportointivelvollisuudesta
(56 §)
Päätöksenteko- ja hallintomenettelyssä:
o Ainoaksi johtosäännöksi hallintosääntö (90 §)
o Otto-oikeus lain nojalla vain kunnanhallituksella (92 §)
o Päätöksentekotavat: varsinainen kokous, sähköinen kokous ja
sähköinen päätöksentekomenettely (98-100 §)
o Kunnan ilmoitusten ja viestinnän pääkanavaksi yleinen tietoverkko (29, 108 ja 109 §)
o Pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen myös yleiseen tietoverkkoon (140 §)
6
Kunnan taloudessa alijäämän kattamissääntelyä terävöitetään (110,
118 ja 1195)
Kunnat ja markkinat:
o EU-lainsäädännön kansallinen soveltaminen (15 luku) sisältäen
mm. säännökset lainan taikka takauksen tai muun vakuuden
antamisesta (129 §) sekä kunnan omistaman kiinteistön luovutuksen tai vuokrasopimuksen markkinaehtoisuuden määrittelystä (130 §)
Hallinnon ja talouden tarkastuksessa:
o Tarkastuslautakunnan tehtäviä täsmennetään (121 §)
o Tilintarkastajaksi aina JHTT-yhteisö ja tytäryhteisön tilintarkastajaksi kunnan tilintarkastusyhteisö (122 §).
Mikä ei muutu?
Erityislaki menee yleislain eli kuntalain edelle (2 §)
Kunnan jäsenyys (3 §)
Kunnan nimi ja kaupunkinimitys (4 §)
Kunnanvaakuna(5 §)
Varavaltuutettujen lukumäärä (17 §)
Äänioikeus ( 20 §); kuitenkin myös tietyin edellytyksin kansainvälisen
järjestön palveluksessa oleva
Kunnallisen kansanäänestyksen periaatteet
(24 §), paitsi että aloiteoikeus 15-vuotiaalla ja aloitekynnys neljä prosenttia
Toimielinten toimikausi ja puheenjohtajiston valinta
(32-33 §)
Tilapäisen valiokunnan rooli (35 §)
Kunnallisen liikelaitoksen asema
(9 luku)
Poliittisen suhteellisuuden vaatimus kuntayhtymässä (58.3 §)
Yleinen vaalikelpoisuus (71 §)
Vaalikelpoisuuden rajoitukset eri toimielimiin
(72 -77 §)
Vaalikelpoisuuden menettäminen (78 §)
Luottamustoimen hoitamisen jatkuvuus (79 §)
Luottamushenkilön palkkiot ja korvaukset (82 §), paitsi että todetaan
luottamushenkilömaksujen perintävaltuutus
Luottamushenkilön virheellisen ja rikollisen menettelyn sääntely (85865)
Henkilöstön oikeudellinen asema ( 11 luku)
Toimivallan siirtäminen eli delegointi (91 §)
Valtuustoasioiden valmistelu ja käsiteltäväksi ottaminen (93-955), valtuuston kokoontuminen (94 §), laillisuusvalvonta (96 §)
Esteellisyyssääntely (97 §)
o ei kuitenkaan enää kunnan tytäryhteisöjen yhteisöjäävin poikkeusta
o kuntayhtymissä ja liikelaitoksissa poikkeus säilyy
Kokouksen julkisuus ( 101 §), päätösvaltaisuus ( 103 §), äänestys (104
§), vaali (105 § ), eriävä mielipide ( 106 §), päytäkirja (107 §)
Kunnan talousarvion ja -suunnitelman periaatteet
( 110 §), paitsi alijäämän kattamissääntely
Kirjanpidon ja tilinpäätöksen periaatteet
(112-116 §), paitsi että konsernitilinpäätös pitää laatia aina
Tilintarkastuskertomuksen käsittely (125 §)
Muutoksenhaku ( 16 luku).
7
Miten tästä eteenpäin?
Uusi kuntalaki tulee voimaan 1.5.2015, mutta käytännössä kuntien toimintaan eniten vaikuttavia säännöksiä sovelletaan vasta seuraavan kuntavaalikauden alusta 1.6.2017 lukien. Kuntaliitto tukee kuntia ja kuntayhtymiä lain soveltamisessa ja käynnistää hankkeita, joilla uuteen
lakiin valmistautumista voidaan helpottaa. Tarkoitus on valmistella kuntien ja kuntayhtymien
käytettäväksi ainakin hallintosäännön, viestintäohjeen, konserniohjeen, johtajasopimuksen ja
kuntayhtymän perussopimuksen mallit. Näitä koskevia säännöksiä sovelletaan seuraavan vaalikauden alusta. Mallit on tarkoitus saada valmiiksi viimeistään alkuvuonna 2016.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
toimitusjohtaja
johtavå taid'mies