1. No category

Juridinen selvitys
yrityspalveluiden
järjestämisestä
sähköisellä
palvelusetelimallilla
19.3.2015
Johdanto
Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy on
pyytänyt KPMG Oy Ab:lta (jäljempänä KPMG) asiantuntijaselvitystä koskien
yrityspalvelujen järjestämistä sähköisellä palvelusetelijärjestelmällä.
Kuten selvityksen sisällöstä tarkemmin ilmenee, ei siirtyminen omasta
palvelutuotannosta sähköiseen palvelusetelijärjestelmään liene toiminnan
kilpailuoikeudellisen arvioinnin kannalta erityisen merkityksellistä.
Sähköinen palvelusetelijärjestelmä voi koostua esimerkiksi sähköisestä
sovelluksesta, jossa asiakas vastaanottaa sähköisessä muodossa setelin
(päätöksen), jonka perusteella setelin myöntäjä sitoutuu maksamaan
palvelun käyttäjän hankkimat palvelut setelin arvoon asti. Yrityksille
suuntautuvien palvelujen osalta järjestelmää olisi mahdollista hyödyntää
mm. neuvonta- ja koulutuspalvelujen tarjoamiseksi siten, että järjestelmään
rekisteröitynyt yritys vastaanottaa sähköisen palvelusetelin, jota se voi
hyödyntää vastikkeena hankkiessaan kyseisiä palveluja.
Seudulliset elinkeinoyritykset tarjoavat jo nykyisin mikro- ja pk-yrityksille
suunnattuja palveluja, joihin voitaneen katsoa sisältyvän tuki/avustuselementti. Menettelyyn sovellettava lainsäädäntö on ns. teknisesti
neutraalia, eli laissa säädettyjen velvoitteiden täyttämisen kannalta erilaiset
tekniset toteutustavat voivat tulla kyseeseen.
Yrityspalvelujen tarjoaminen voi muodostaa osan kunnan elinkeinopoliittista
tehtävää. Kunnat tarjoavat yrityspalveluita ylläpitääkseen ja vahvistaakseen
alueen vetovoimaisuutta ja varmistaakseen alueelliset edellytykset
menestyvälle yritystoiminnalle.
Selvityksessä on käsitelty pelkästään kunnan rahoittamia yrityspalveluja.
Muu rahoitus (esim. valtion talousarvion määräraha tai yksityinen pääoma)
vaikuttanee lähtökohtaisesti toteutustapaan.
Selvyyden vuoksi todetaan, että tämän selvityksen kohteena ei ole
seudullisten elinkeinoyhtiöiden toiminnan yleinen arviointi voimassa olevan
lainsäädännön valossa. Myöskään seudullisten elinkeinoyhtiöiden
palvelutarjonnan markkinavaikutuksiin ei tässä selvityksessä oteta kantaa.
Suomessa toimivien seudullisten elinkeinoyhteisöjen tehtävät liittyvät
pääasiassa seudun houkuttelevuuden parantamiseen etenkin uusien
yritysten, investointien ja pääomien osalta. Elinkeinoyhteisöjen tarjoamat
palvelut koostuvat usein mm. yritystoiminnan aloittamista koskevasta
koulutuksesta siltä osin kuin kyseisten palvelujen tarjoaminen sisältää tukitai avustuselementin palvelun vastaanottajalle (esim. markkinahintaa
alhaisempi hinta).
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
1
Sisällysluettelo
Julkisoikeudellinen arviointi
Julkinen hallintotehtävä
Case esimerkki: VTV:n selvitys
Kuntalain soveltaminen
Valtiontukisääntely
EU:n valtiontukisääntely
Hallintolain menettelysäännökset
Hankintalainsäädäntö
Soveltamisala
Oikeuskäytäntöä
IT-oikeudelliset velvoitteet
Tietoturva
Tunnistautuminen
Benchmark
Tekes: Team Finland Explorer
Enterprise Flanders: SME –wallet
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
2
Yhteisöille myönnettävä etu – julkinen hallintotehtävä
■ Hallinnon lainalaisuus todetaan perustuslain 2 §:ssä siten, että ”kaikessa
julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”. Tähän voidaan
katsoa kuuluvaksi esimerkiksi sen, että päätöksen tekee toimivaltainen
viranomainen ja että toimenpide kuuluu viranomaisen tehtäviin.
■ Perustuslain esitöiden mukaan julkisiin hallintotehtäviin kuuluu
esimerkiksi yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia,
velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyvät tehtävät.
■ Harkinnanvaraisen avustuksen myöntäminen on luonteeltaan
edunsuova, tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella myönnettävä
hallintotoimi.
■ Mikäli yrityspalveluseteli sisältää julkisella rahoituksella myönnettävän
edun tai ns. tukielementin, tulee menettelyssä huomioida mm. julkista
hallintotehtävää koskevat velvoitteet.
■ Hyvän hallinnon takeet säädetään perustuslain 21 §:ssä
perusoikeudeksi. Pykälän 2 momentin mukaan julkisella vallalla on
velvollisuus turvata lailla säädetyt hyvän hallinnon takeet. Hyvän
hallinnon takeita ovat 1) oikeus tulla kuulluksi ja 2) oikeus saada
perusteltu päätös. Momentissa mainitaan myös muut hyvän hallinnon
takeet.
■ Toimivalta toimia avustuksen myöntäjänä on vain julkista
hallintotehtävää hoitavalla toimivaltaisella viranomaisella tai lain
nimenomaisessa säännöksessä määritellyllä muulla toimijalla.
■ Virkamieshallintoperiaatteeseen nojautuen on katsottu, että julkisia
hallintotehtäviä voivat hoitaa vain viranomaiset.
■ Virkamieshallintoperiaate ei kuitenkaan ole ehdoton este uskoa julkista
valtaa viranomaisorganisaation ulkopuolelle. Julkisten hallintotehtävien
uskominen viranomaisorganisaation ulkopuolelle edellyttää, että
tehtävien antamisesta säädetään lailla ja lisäksi sitä, että huolehditaan
riittävistä oikeusturvajärjestelyistä.
■ Viranomaisen menettelyyn sovelletaan hallintolakia (434/2003).
Viranomaisen päätöksestä voidaan pääsääntöisesti valittaa
hallintolainkäyttölain (586/1996) mukaisesti. Viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annettu laki (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki, sääntelee
avustusta myöntävän viranomaisen tiedonhallintaa, oikeutta saada tieto
viranomaisen asiakirjoista ja tiedoista sekä tietojen luovuttamista.
Viranomaisen päätösten tiedoksiantoon sovelletaan tiedoksiannosta
hallintoasioissa annettua lakia (232/1996) ja sähköisestä asioinnista
hallinnossa annettua lakia (1318/1999).
■ Näiden voidaan ymmärtää sisältävän muun muassa vaatimukset
hallinnon toiminnan asianmukaisuudesta ja riittävästä laadusta,
yhdenvertaisuudesta hallintomenettelyssä sekä yksilön näkökulmasta
saatavilla olevasta ja tehokkaasta oikeusturvasta.
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
3
Taustaa: Yrityksille myönnettävien koulutustukien arviointi
Case: Yritysten liiketoiminnan sähköistämisen edistäminen (189/2009)
■
Valtiontalouden tarkastusvirasto on vuonna 2009 julkaissut
kertomuksen suorittamastaan tarkastuksesta, jonka kohteena olivat
yritysten liiketoiminnan sähköistämistä edistäneet hankkeet.
Tarkastuksessa selvitettiin, miten eri alueilla liiketoiminnan
sähköistämistä tukevia hankkeita ja sähköisen liiketoiminnan
valtakunnallisia hankkeita on toteutettu.
–
–
■
Hankkeiden toteuttajina olivat TEM, TIEKE, PKT-säätiö,
seudulliset kehitysyhtiöt ja ammattikorkeakoulut.
Hankkeita olivat rahoittaneet TEM, lääninhallitusten
sivistysosastot, TE-keskusten työvoimaosastot ja maakunnan
liitot. Monet hankkeista saivat Euroopan sosiaalirahaston (ESR)
myöntämän avustuksen.
Liiketoiminnan sähköistämiseen liittyneiden hankkeiden konseptina oli
se, että yritys hankki itselleen koulutuspalveluja kohdennetun
koulutuksen asiantuntijapalveluita tarjoavalta yritykseltä. Koulutuksen
hankkiva yritys sai avustusta 300-1.500 euroa ja useissa hankkeissa
käytettiin nk. eSeteli-mallia.
■
VTV nosti kertomuksessaan yhtenä ongelmana esille sen, että
hankkeissa avustuksen myöntäjänä ovat toimineet tahot, joilla ei ole
ollut varsinaista oikeutta toimia avustuksen myöntäjinä.
–
VTV totesi, ettei toteutetuissa eSeteli-hankkeissa avustuksen
tosiasiallisina myöntäjinä toimineille organisaatioille ollut delegoitu
toimivaltaa lailla eikä toimintaa ollut organisoitu valtionavustuslain
7.2 §:n mukaisesti.
Valtionavustuslain soveltamisala
■ Valtionavustuksista annettu laki (27.7.2001/688) on yleislaki, jota
sovelletaan harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin, jotka myönnetään joko
valtion talousarvioon otetuista määrärahoista tai talousarvion
ulkopuolella olevien valtion rahastojen varoista.
■ Lakia sovelletaan myös, kun valtion talousarviossa myönnetään valtuus
tehdä sopimuksia tai antaa sitoumuksia valtionavustuksesta.
■ Muissa laissa olevia säännöksiä noudatetaan, jos ne poikkeavat
valtionavustuslain säännöksistä.
■ Valtionavustuslaissa säädetään valtionavustuksia myönnettäessä
noudatettavista perusteista ja menettelyistä (ns. menettelylaki).
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
4
Taustaa: Yrityksille myönnettävien koulutustukien arviointi
■ Valtionavustuslaissa ei säädetä siitä, mikä viranomainen kulloinkin
käyttää valtionapuviranomaisen toimivaltaa.
■ Valtionavustuksella tarkoitetaan tuenluonteista rahoitusta tietyn
toiminnan tai hankkeen avustamiseksi.
■ Soveltamisen edellytyksenä i) avustamisen tarkoitus, ii) suorituksen
tuenluontoisuus ja iii) avustuksen toteuttaminen antamalla rahoitusta
valtion varoista.
■ Valtionavustuksen myöntämisestä ja käytön valvonnasta vastaa se
viranomainen, jonka toimialaan ja tehtäviin kyseinen valtionavustus
luonteensa ja tarkoituksensa vuoksi kuuluu.
■ Valtion hallinto-organisaatiosta ja siihen kuuluvien viranomaisten
tehtävistä säädetään yksityiskohtaisesti kutakin viranomaista
koskevassa laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa.
■ Valtionavustus voidaan myöntää myös käytettäväksi
valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun
kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Tällöin
valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen
käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta
toteuttavan kanssa.
Johtopäätöksiä:
■
Valtionavustuslaki ei ole sellaisenaan sovellettavissa kunnan kokonaan
rahoittamassa ja sen yleistoimivallan perusteella suoritettavassa
toiminnassa. Suoraan sovellettavia ovat mm. EU:n valtiontukisääntely
ja hallintolain hyvän hallinnon vaatimukset. VTV:n esittämät huomiot
ovat siten kuitenkin sisällöllisesti relevantteja.
■
Myös kunnan esim. tytäryhteisön osalta tulisi olla selkeä valtuutus
toimia tuen myöntäjänä – kuntalaissa toimivaltasäännös.
■ Valtionavustuksen siirtämisestä on yleensä myös oltava nimenomainen
maininta valtionavustuksen ehdoissa.
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
5
Kuntalain toimialasäännös
Kunnan toimialaan kuulumista koskeva edellytys
Kunnan tehtävät
■ Kunnan toimialaan kuuluvat tehtävät, jotka kunta omilla päätöksillään voi
ottaa hoidettavakseen, ja tehtävät, jotka kunnan on eri lakien mukaan
hoidettava.
– Kunnan toimialasta säädetään kuntalain 1 luvun 2 §:ssä
yleislausekkeella
– Yleistä toimialaa rajoittavat mm. yleishyödyllisyyttä,
yhdenvertaisuutta, objektiivisuutta, paikallisuutta ja toissijaisuutta
koskevat periaatteet
■ Kunnan yleistoimialaan kuuluvilta tehtäviltä voidaan lähtökohtaisesti
edellyttää kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä.
– Vaikka kunnan liiketoiminta voi tuottaa voittoa, pelkästään voiton
tavoitteluun pyrkivän liiketoiminnan katsotaan sen sijaan jäävän
kunnan toimialan ulkopuolelle.
■ Kunta voi harjoittaa elinkeinotoimintaa omana toimintanaan,
perustamalla sitä varten yhtiön tai yhteisön tai osallistumalla tällaisen
yhtiön tai yhteisön toimintaan omistajana tai jäsenenä.
Toimialarajoitukset koskevat kunnan osallistumista yritystoimintaan
myös esimerkiksi osakeyhtiön osakkeenomistajana.
Elinkeinopoliittinen tehtävä
■ Kunnan elinkeinopoliittisena tehtävänä on pidetty yritystoiminnan
yleisistä toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Myös työllisyyden
ylläpitämisen on katsottu kuuluvan osaksi yritysten yleisistä
toimintaedellytyksistä huolehtimista.
■ Toimialaa rajaa hallinnon toissijaisuuden periaate: kunnan ei tule ottaa
hoitaakseen tehtäviä, joita yksityinen sektori hoitaa tehokkaammin.
■ Voitaneen johtaa em. pyrkimykseen edistää asukkaiden hyvinvointia.
Elinkeinotoiminta
■ Laajempi tulkinta pitää sisällään kunnan/seudun kokonaisvaltaista
kehittämistä
■ Toimialasäännöksen kautta määritellään se, milloin kunta voi harjoittaa
elinkeinotoimintaa. Käytännössä kunnat ovat perinteisesti harjoittaneet
sellaista elinkeinotoimintaa, joka palvelee kuntalaisia yleisesti.
■ Suppea tulkinta: kaavoitus, infra ja yleiset toimintaedellytykset
■ Seudulliset elinkeinoyhtiöt: mm. yritysneuvonta ja seutumarkkinointi
– Elinkeinotoiminnan yleisistä edellytyksistä huolehtiminen
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
6
Kuntalaki
Elinkeinotoiminnan tukeminen
Kunnalliset viranomaiset
■ Toimialasäännös rajoittaa myös kunnan mahdollisuutta tukea
elinkeinotoimintaa.
■
■ Toimialansäännöksen perusteella yksittäisen yrityksen (huom.
yhdenvertaisuusperiaate) tukeminen on lähtökohtaisesti katsottu
mahdolliseksi, mikäli
– kunta voisi toimialansa puitteissa harjoittaa vastaavanlaista toimintaa
– tähän on erityinen syy, mm. työllisyyden turvaaminen,
elinkeinorakenteen monipuolistaminen.
■ Kuntalakia koskevasta hallituksen esityksestä (HE 192/1994 vp)
annetussa hallintovaliokunnan mietinnössä HaVM 18/1994 vp on
todettu:
”Kuntien elinkeinopolitiikkaan ei sovellu varsinaisen yritysriskin ottaminen.
[…] Takauksia ja muuta suoraa taloudellista tukea tulisi yleensä antaa vain
sellaisille yhteisöille, jotka ovat kunnan määräämisvallassa tai joiden toiminta
läheisesti liittyy kunnan omaan toimintaan.”
■ Kuntalain kokonaisuudistus 2014 (HE 268/2014 vp): ”Perinteisen
toimialaopin mukaan kunta sai tukea yrityksiä suoraan, jos se oli tarpeen
työllisyyden edistämiseksi. EU-oikeudellisesti kunnan myöntämä tuki ei ole
hyväksyttävää, vaikka kunta omasta mielestään tavoittelisi työllisyyden
edistämistä. Komissio arvioi asiaa sisämarkkinatavoitteiden toteutumisen
näkökulmasta. Samoin hankintasäännökset kieltävät kunnan hankintojen suoraa
osoittamista kunnan alueella toimivalle yritykselle.”
■
■
■
Hallintolakia sovelletaan kunnallisiin viranomaisiin, joita ovat kuntien ja
kuntayhtymien viranomaiset.
Enimmäkseen kunnalliset viranomaiset ovat monijäsenisiä toimielimiä,
kuten valtuusto, kunnanhallitus, lautakunta ja johtokunta.
Myös yksittäinen kunnallinen viranhaltija on kunnallinen viranomainen,
jos hänellä on itsenäistä toimivaltaa.
Hallintolain soveltamisen ulkopuolelle jäävät sen sijaan
yksityisoikeudelliset osakeyhtiöt, joissa kunnat ovat osakkaina.
Johtopäätöksiä:
■
■
■
Kuntien liikkumavara elinkeinotoiminnan tukemisessa on rajallinen ja
lainsäätäjä on viime vuosina kiinnittänyt huomiota mm.
kilpailuneutraliteetin toteutumiseen.
Seudullisten yritysten toiminta (yrityspalvelut) voinee nykyisellään
täyttää tuen määritelmän, siirtyminen sähköiseen palveluntarjontaan ei
keskeistä tässä arvioinnissa
TEM mahdollisesti käynnistämässä selvitystyötä seudullisten yritysten
toiminnasta
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
7
EU:n valtiontukisääntely
EU:n valtiontukisääntely
Kieltoperiaate
■ Sellainen toimenpide, joka täyttää ns. markkinataloustoimijaperiaatteen
ei muodosta valtiontukea
■ EU:n valtiontukisäännökset koskevat myös kuntien myöntämiä tukia
■ Kun julkisyhteisö sijoittaa yritykseen samoin ehdoin joka olisi
hyväksyttävää myös yksityiselle markkinoilla toimivalle sijoittajalle, ei
sijoitus markkinataloustoimijaperiaatteen mukaan muodosta
valtiontukea. Toimenpiteen ei voida katsoa suosivan tuensaajaa, koska
tuensaajan olisi ollut mahdollista saada vastaava rahoitus markkinoilta.
■ Tukitoimenpiteet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä.
Sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioiminen
■ Poikkeuksia mm. ryhmäpoikkeus- ja ns. de minimis -asetuksissa
■ Kieltoperiaatteesta johtuen lähtökohta on ns. notifiointimenettely, jossa
myönnettävä tuki ilmoitetaan komissiolle etukäteen.
Tuen tunnusmerkistö ja markkinasijoittajaperiaate
■ Tuen myöntäminen on sallittua vasta komission hyväksymisen jälkeen.
■ Tukitoimenpiteen tunnusmerkit:
■ Ns. ryhmäpoikkeusasetuksissa hyväksyttyjen tukitoimenpiteiden osalta
sovelletaan ns. jälki-ilmoitusmenettelyä.
■ Yrityksille myönnettäviä valtiontukia koskevat keskeiset edellytykset
määritetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107-109
artikloissa
o Julkisia varoja tai etuja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin
o Toimenpide tai etu on valikoiva ts. kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin
tai toimialaan
o Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua
o Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan
De minimis -sääntely
■ Muista tukimuodoista poiketen de minimis -tuesta ei tarvitse tehdä
ilmoituksia tai raportointia komissiolle.
■ De minimis -asetuksen mukaan yhdelle yritykselle on mahdollista
myöntää tukea enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana.
■ Tuen saajan muu tuki tulee selvittää ja myöntämistä koskevassa
päätöksessä tulee mainita asetuksen soveltamisesta tukeen.
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
8
EU:n valtiontukisääntely
De minimis -sääntely
Sisämarkkinasääntely
■ Summassa tulee huomioida maan kaikkien eri viranomaisten yhteensä
de minimis -tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus
■ EU:n sisämarkkinoilla (yhtenäismarkkinoilla) ihmiset, tavarat, palvelut ja
raha liikkuvat yhtä vapaasti maasta toiseen kuin maan sisällä.
■ Asetusta sovelletaan yrityksille myönnettävään tukeen kaikilla aloilla
lukuun ottamatta maatalouden alkutuotantoa sekä kalastus- ja
vesiviljelyä.
■ EU oikeuden kilpailuoikeudellinen syrjintäkielto tarkoittaa, ettei
sisämarkkinoilla toimivaa yritystä tai yhteisöä voi syrjiä.
■ De minimis -asetus ei oikeuta maksamaan vientitukea eikä tukea, jolla
suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella.
■ Kunta ei voi toiminnallaan asettaa paikallisia ja muita yrityksiä
eriarvoiseen asemaan etuuksia yms. myöntäessä.
■ Maanteiden tavarankuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille tuen määrä on
rajattu 100 000 euroon kolmen vuoden aikana eikä tukea saa myöntää
ajoneuvojen hankintakustannuksiin.
■ Muilta osin tuki voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin tahansa
yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen eri lähteistä saaman de
minimis -tuen kokonaismäärä ei ylitä 200 000 euron rajaa.
■ Tuen myöntämistä koskevat tiedot on säilytettävä 10 vuoden ajan, jotta
tarvittaessa voidaan todentaa, että de minimis -asetuksen määräyksiä
on noudatettu.
■ Tukiehdoissa lähtökohtaisesti vastaanottajalle ilmoitusvelvollisuus.
Johtopäätöksiä:
■
■
Pk-yrityksille myönnettävien yrityspalvelujen osalta de minimis -tuki
lienee varteenotettavin menettelytapa (vrt. notifiointi yms. velvoitteet).
Tuen myöntäjällä on valvontavelvoitteita.
Tuen saajien valikoituminen paikallisuuden perusteella lähtökohtaisesti
kiellettyä
■ Kunnan arvioitavaksi tulee myös onko yksittäiselle toimijalle kohdistuva
(vähämerkityksellisen) tuki yhdenvertaisen kohtelun periaatteen valossa
perusteltavissa.
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
9
Hallintolain velvoitteet
Soveltamisala
■ HL 3 §:n 3 mom: ”Tätä lakia sovelletaan valtion liikelaitoksissa,
julkisoikeudellisissa yhdistyksissä sekä yksityisissä niiden hoitaessa
julkisia hallintotehtäviä”
■ Noudatettava hyvän hallinnon perusteita
Asian käsittelyä koskevat vaatimukset
■ Viivytyksettömyys
■ Huolellisuus
■ Käsittelyajan määritteleminen
■ Kielto käsitellä asiaa esteellisenä
Asian selvittäminen
■ Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta
selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä
selvitykset. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa
perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille
panemansa asian selvittämiseen.
■ Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua
mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja
selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.
■ Asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos […]
o hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai
kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.
Päätös
■ Kirjallinen muoto
■ Sisältö (viranomainen, ajankohta, asianosaiset, perustelut, seuraus,
lisätietoja)
■ Päätöksessä mainittava mikäli sovelletaan EU-asetusta (mm. deminimis)
Valitusoikeus
■ Päätökseen liitettävä valitusosoitus, josta ilmenee valitusviranomainen,
kenelle valitus on toimitettava, valitusaika ja miten se lasketaan.
■ Kuntalain 88 §: Kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä
niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen
oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Johtopäätöksiä:
■ Lainsäädäntö on ”teknisesti” neutraalia, vaatimukset huomioitava myös
sähköisessä järjestelmässä. Viime kädessä vastuuhenkilö tulisi nimetä.
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
10
Hankintalain soveltamisala
Julkisista hankinnoista säädetyn lain (348/2007, hankintalaki) 1 §:n mukaan
valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on
kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.
Hankintayksikön on lain 2 §:n 1 mom. mukaan käytettävä hyväksi olemassa
olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia
tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden
vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 6 §:ssä on lueteltu ne toimijat (hankintayksiköt), joiden tulee
noudattaa hankintalakia hankinnoissaan:
a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1–4 kohdassa tarkoitettu
hankintayksikkö;
b) jonka johto on 1–4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan
alainen; taikka
c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1–4 kohdassa
tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä
5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan
tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1–4 kohdassa
tarkoitetulta hankintayksiköltä.
Laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat:
1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset;
[…]
4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella
tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu
tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole
teollista tai kaupallista luonnetta ja:
Tredea Oy:n hankintayksikköstatus riippuu lähtökohtaisesti sen toiminnan
yleishyödyllisestä luonteesta.
Tukea saavan yhteisön velvollisuutta noudattaa hankintalakia on
selvitettävä:
1) rahoittaako tai valvooko yhteisöä hankintayksikkö,
2) onko hankinnan tekemistä varten myönnetty julkista tukea yli
puolet hankinnan arvosta
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
11
Hankintalain kynnysarvot
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
12
Hankintalain soveltamisalaa koskevaa ratkaisukäytäntöä
Markkinaoikeus on ratkaisukäytännössään ottanut kantaa julkisen
hanketuen vaikutukseen yksityisen yhteisön hankintojen kilpailuttamiseen.
MAO 74/11
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Asunto Oy S on yksityishenkilöiden
sekä yhden osakeyhtiön omistama asunto-osakeyhtiö. Näin ollen
markkinaoikeus katsoo, ettei Asunto Oy S ole yksityisessä omistuksessa
olevana asunto-osakeyhtiönä hankintalain 6 §:n 1 momentin 1–4 kohdissa
tarkoitettu hankintayksikkö. Asiassa jää siten arvioitavaksi, onko Asunto Oy
S:ää pidettävä hankintayksikkönä hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan
perusteella.
Asunto Oy S on 14.2.2007 hakenut Asumisen rahoitus- ja
kehittämiskeskukselta (jäljempänä myös ARA) hissin rakentamiseen
tarkoitettua avustusta. ARA on ympäristöministeriön tulosohjauksessa oleva
virasto, jonka tehtävänä on muun muassa vastata valtion asuntopolitiikan
toimeenpanosta.
Asunto Oy S:n avustushakemuksessa hissin rakentamiskustannuksiksi on
ilmoitettu 106.000 euroa. ARA on 23.3.2007 tekemässään
avustuspäätöksessä (12610/731/2007) varannut valtion talousarvioon
perustuen hissin rakentamiseen Asunto Oy S:lle määrärahaa 53 000 euroa.
Päätöksen mukaan lopullinen avustus on enintään 50 prosenttia
hyväksytyistä korjauskustannuksista, kuitenkin pääsääntöisesti enintään
varauksen yhteydessä osoitettu määrärahaosuus.
Lisäksi Saarijärven kaupunki on ympäristölautakunnan päätöksellä
21.10.2009 § 45 myöntänyt Asunto Oy Satolumperolle 30 prosentin
avustuksen hissin lopullisista kustannuksista kuitenkin siten, että avustus on
enintään 36 150 euroa. Saarijärven kaupungille osoitetussa
avustushakemuksessa ilmoitettu 120 500 euron kustannusarvio on Asunto
Oy Satolumperon mukaan sisältänyt arvonlisäveron.
Asiassa on näin ollen hakemuksen tutkimisedellytysten kannalta vielä
ratkaistava, onko Asunto Oy Satolumpero voinut ennakoida, että
kysymyksessä olevan rakennusurakan arvonlisäveroton arvo jää alle
kansallisen kynnysarvon.
Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa
laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa
kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava
huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja
hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille ja
tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.
[…]
Edellä kerrotun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että
hankintayksikkö on hankintamenettelyn aloittaessaan voinut perustellusti
lähteä siitä, että hankinnan kokonaisarvo alittaa hankintalain kansallisen
kynnysarvon.
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
13
Hankintalain soveltamisalaa koskevaa ratkaisukäytäntöä
KHO 5.10.2012 taltio 2663
MAO 396/12
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Asunto Oy H on yksityinen asuntoosakeyhtiö, eikä se ole hankintalain 6 §:n 1 momentin 1-4 kohdassa
tarkoitettu hankintayksikkö. Asiassa on siten arvioitava, onko Asunto Oy
H:ta pidettävä hankintayksikkönä hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan
perusteella.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on 13.3.2012 tekemällään
päätöksellä myöntänyt Asunto Oy H:lle avustusta hissien rakentamisen
rahoittamista varten enintään 335 000 euroa, kuitenkin enintään 50
prosenttia hyväksytyistä toteutuneista kustannuksista. Hissien
rakentamiskustannuksiksi on päätöksessä hyväksytty 670 000 euroa.
Vaikka asiassa saadun selvityksen mukaan Asunto Oy H on jo syyskuussa
2010 päättänyt, että se tulee hakemaan hissiavustusta sekä valtiolta että
Helsingin kaupungilta, ja sillä on siten ollut hankintamenettelyä
aloittaessaan tieto siitä, että yhtiö voi hakea tukea hissien rakentamiseen
myös Helsingin kaupungilta, edellä mainitun korkeimman hallinto-oikeuden
päätöksen valossa tällä ei ole merkitystä sen arvioinnissa, onko yhtiö voinut
arvioida hankintamenettelyä aloittaessaan, ettei se saa tukea
hankkeeseensa yli puolta hankintalain 6 §:n 1 momentin 1-4 kohdassa
tarkoitetulta hankintayksiköltä, koska kyseisen tuen saamisesta ei ole
tuolloin ollut varmuutta. Markkinaoikeus toteaa vielä, että asiassa saadun
selvityksen mukaan kyseistä tukea ei ole edelleenkään haettu.
Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että Asunto Oy H:tä ei
voida pitää hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna
hankintayksikkönä nyt kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä.
Helsingin kaupungin Kiinteistövirasto on 3.4.2012 ilmoittanut Asunto Oy
H:lle, että tällä on mahdollisuus hakea myös Helsingin kaupungin
hissiavustusta. Ilmoituksen liitteenä on ollut hissiavustushakemus sekä
hakuohjeet, joiden mukaan avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on hyväksynyt hissin
rakentamishankkeen kustannukset ja myöntänyt hankkeelle
korjausavustuksen. Helsingin kaupunki voi myöntää hissiavustusta 10
prosenttia hissien suunnittelu-, rakentamis- ja asennuskustannuksista.
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
14
Hankintalainsäädännön soveltaminen palvelusetelijärjestelmässä
Johtopäätöksiä
.
■ Lähtökohtana voitaneen pitää, että kunnan tytäryhteisö on
hankintayksikkö (kuitenkin ”kaupallinen luonne” selvitettävä).
■ Mikäli yrityksille tarjottavat palvelut (palveluseteli tms) olisivat
valikoituneet tietyille palveluntarjoajille (esim. kunnan
puitesopimuskumppanit) tulisi tämän lähtökohtaisesti perustua
kilpailutukseen. (ks. kuvio A)
Kuvio A
■ Mikäli taas yrityksille tarjottava palvelu mahdollistaa sen vapaan
hyödyntämisen – kysymys edunsaajan kilpailuttamisvelvollisuudesta.
(ks. kuvio B)
■ Hankintalain 6 §:n 1 mom. 5 kohdan lähtökohtana – 50 % sääntö.
■ Nykyinen hankintalaki ei ota kantaa palvelusetelimalliin. (vrt. myös laki
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009)
Kuvio B
■ Uudet hankintadirektiivit on hyväksytty vuonna 2014.
■ Ns. asiakasvalintajärjestelmät eivät direktiivin mukaan ole hankintoja
(esim. palveluseteli- ja lupajärjestelmät, joissa hankintayksikkö ottaa
mukaan kaikki vähimmäisvaatimuksen täyttävät toimittajat).
■ Voimassa olevan hankintalain soveltamisen kannalta arvoltaan
vähäisten palveluseteleiden käyttöön ei lähtökohtaisesti sovelleta
hankintalakia johtuen kynnysarvojärjestelmästä.
■ Tuen kerryttäminen voisi muodostua ongelmaksi.
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
15
IT-oikeudellisia velvoitteita
Tietoturvavaatimukset
Kansallinen tietosuoja- ja tietoturvalainsäädäntö
■ Lainsäädäntö edellyttää mm. ”tietoturvallista toimintaa” ja ”hyvää
tietojenkäsittelytapaa”
■ Perustuslain 10 § (yksityisyyden suoja)
■ Organisaation tulee pohtia vastauksia seuraaviin kysymyksiin ennen
tietoturvallisuuden kehittämisen aloittamista:
■ Minkälaisia tietoja tullaan käsittelemään?
o Yrityssalaisuudet, arkaluonteiset henkilötiedot ym.
o Taloudellinen informaatio, immateriaalioikeudet ym.
■ Kuka käsittelee tietoja ja ketä tieto kiinnostaa?
o Kuka voi lain mukaan käsitellä tunnistamistietoja tai
yrityssalaisuuksia?
■ Mihin tietoa hyödynnetään tai luovutetaan?
o Onko luovutuksen vastaanottajalla oikeus käsitellä tietoja?
o Onko tietojen käsittelyyn esitetty ulkopuolisia vaatimuksia?
■ Asettaako toisen maan lainsäädäntö tai sopimuskumppani
vaatimuksia käsittelylle?
■ Henkilötietolaki (523/1999)
o Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja
organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi
asiattomalta pääsyltä tietoihin ja vahingossa tai laittomasti
tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä, muuttamiselta, luovuttamiselta,
siirtämiseltä taikka muutoin laittomalta käsittelyltä.
o Palomuurit, salasanakäytännöt, tilojen suojaus ym.
o Henkilötietolain 32 § “Tietoturvapykälä”
■ Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (62171999)
o Soveltamisalana muut kuin viranomaiset  julkisen vallan käytössä
o Liike- ja ammattisalaisuudet salassa pidettäviä
■ Tietoyhteiskuntakaari (917/2014)
■ Viestintäpalveluiden tarjoaminen ja käyttö, sähköisen viestinnän
luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja
■ Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)
■ Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä
allekirjoituksista (617/2009)
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
16
IT-oikeudellisia velvoitteita
EU:n tietosuoja-asetus
Tunnistautuminen (1/2)
■ Uusi ehdotus tietosuoja-asetukseksi on käsiteltävänä Euroopan
parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston välisessä
yhteispäätösmenettelyssä. Asetuksen oli tarkoitus tulla voimaan jo
vuoden 2015 alusta, mutta sen voimaansaattaminen on hieman
viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Komission tietosuojapäivänä
28.1.2015 antaman tiedonannon mukaan ehdotus kuitenkin etenee, ja
sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 loppuun mennessä
■ Luottamuksellisissa vuorovaikutteisissa sähköisissä asiointipalveluissa
vaaditaan käyttäjän vahvaa tunnistamista.
■ Tiukennuksia on odotettavissa organisaatioiden vastuisiin
organisoidessaan tietosuojan toteuttamista
■ Asetus painottaa mm. henkilötietojen käsittelyn
ennakkosuunnittelua sekä läpinäkyvyyttä ja avoimuutta
■ Tietoturvavastaavan tehtävän perustaminen (>5 000 henkilön tietoja
/12 kk)
■ Tietosuojavelvoitteensa laiminlyöville yrityksille voidaan langettaa
merkittäviä seuraamusmaksuja
■ Yksityiskohtaista sääntelyä mm. rekisteröidyn oikeus tulla
unohdetuksi
■ Asetus tulee saman sisältöisenä voimaan kaikissa EU:n
jäsenmaissa eikä kansallisilla parlamenteilla ole mahdollisuutta
säätää siihen poikkeuksia tai lievennyksiä.
■ Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista
annetun lain (617/2009) 2 §:n mukaan vahvalla sähköisellä
tunnistamisella tarkoitetaan käyttäjän yksilöimistä ja tunnisteen aitouden
ja oikeellisuuden todentamista sähköistä menetelmää käyttämällä
perustuen vähintään kahteen seuraavista kolmesta vaihtoehdosta:
a) salasanaan tai johonkin muuhun sellaiseen, mitä
tunnistusvälineen haltija tietää;
b) sirukorttiin tai johonkin muuhun sellaiseen, mitä
tunnistusvälineen haltijalla on hallussaan; tai
c) sormenjälkeen tai johonkin muuhun tunnistusvälineen
haltijan yksilöivään ominaisuuteen.
■ Mikäli palvelussa käsitellään henkilötietolain tarkoittamia arkaluonteisia
henkilötietoja tai organisaation salassa pidettäviä tietoja, organisaation
on käytettävä vahvasti todennettua käyttäjäidentiteettiä, joka on kytketty
ao. organisaatioon viranomaisen järjestelmässä.
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
17
IT-oikeudellisia velvoitteita
Tunnistautuminen (2/2)
■ Sähköisen asioinnin tunnistus tapahtuu palvelun ulkopuolisessa
tunnistuksenohjauspalvelussa (esim. valtiolla Katso).
■ Vahvasti todennettu Katso -tunniste liittää yhteen henkilön
identiteetin sekä hänen roolinsa organisaation toimivaltaisena
edustajana
■ Katso -järjestelmään voi liittyvä organisaatio, joka voi olla viranomainen
tai muu organisaatio, tuo omia asiointipalveluitaan Katso-järjestelmän
piiriin.
■ Pääkäyttäjyyden voi saada käyttöönsä henkilö, jolla on
kaupparekisteriotteen mukaan oikeus toimia yrityksen puolesta
(nimenkirjoitusoikeus). Pääkäyttäjyys voidaan myöntää kaikille, joilla on
yrityksen nimenkirjoitusoikeus.
■ Käyttäjän henkilötietoja käsitellään henkilötietolain 10 §:n nojalla
laadittavan rekisteriselosteen mukaisesti. Rekisteröitymisen yhteydessä
käyttäjästä tallennetaan rekisteriselosteessa mainitut tiedot Asiointitilin
käyttäjärekisteriin.
■ Rekisteröitymisen yhteydessä on hankittava nimenomainen suostumus
henkilötietojen käyttöön.
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
18
IT-oikeudellisia velvoitteita
Palvelun tuottajan vastuut
■ Järjestelmään on sisällytettävä riittävät vastuunrajoituslausekkeet
koskien mm.:
■ Asiakirjat, joita ei ole määrätty pysyvästi säilytettäviksi tulee hävittää
niille määrätyn säilytysajan jälkeen siten, että tietosuoja on varmistettu.
o muista lähteistä saatuja tietoja
o palvelun käyttäjän antamaa tietoa
■ Korostettava käyttäjän rikosoikeudellista vastuuta väärinkäytöstilanteissa
(avustuspetos)
■ Korostettava takaisinperintävelvoitetta
■ Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on avannut avoimen datan
verkkopalvelun, jonka kautta voi maksutta hakea, katsella ja ladata
koneluettavassa muodossa PRH:n ja Verohallinnon yhteisen YTJtietopalvelun tietoja.
Johtopäätökset
■ EU:n tietosuoja-asetus tulee muuttamaan säädösympäristöä oleellisesti
■ Sähköisen palvelusetelijärjestelmän toteutuksessa kiinnitettävä erityistä
huomiota mm. käyttäjän antamaan suostumukseen, sitoutumisen
antamiseen tietojen oikeellisuudesta ja palveluntuottajan
vastuunrajoituksiin
■ PRH:n tarjoama avoin data on tarkoitettu ensisijaisesti haettavaksi ja
muokattavaksi toiseen sovellukseen tai järjestelmään.
Tietojen säilyttäminen
■ Käyttötarkoitus keskeistä. Lähtökohtana pidettävä, että vain välttämätön
tieto säilytetään.
■ Tietosuojavaltuutetun mukaan: ”Viranomaisten osalta menettelytavat
asiakirjojen säilyttämisajan määrittelemiseksi on säädetty arkistolaissa,
joka on erityislaki suhteessa henkilötietolakiin (kts. henkilötietolain 35 §).
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
19
Benchmark - Tekes Team Finland Explorer (nyk. ELY kehittämistuki)
■ Tekesin Team Finland Explorer -kampanjassa kesäkuusta 2014
tammikuuhun 2015 rahoitettiin yritysten kansainvälistymisen
suunnittelua. Jatkossa vastaavaan tarkoitukseen voi hakea ELYkeskuksilta yrityksen kehittämisavustusta.
■ Rahoituksen avulla yritykset voivat ostaa parasta mahdollista osaamista
kansainvälistymisensä vauhdittamiseksi. Yritys voi selvittää
laajentumista määrätylle kohdemarkkinalle tai laatia
liiketoimintasuunnitelman uudella markkinalla toimimiseen.
■ Avustusmuotoista rahoitusta myönnetään vain asiantuntijapalveluiden
ostamiseen. Avustusta ei voi käyttää myynti- tai
markkinointitoimenpiteisiin.
■ Yritystuen saaminen ei ole automatisoitu. Hakemukset käsitellään ja
jokaiselle hakemukselle nimetään hankevastaava. Hankevastaavan
avuksi nimetään hanketiimi, jossa on tarvittava määrä muita
asiantuntijoita sekä projektisihteeri ja rahoitustarkastaja tilitysten
käsittelyä varten
■ Tuki on harkintaperusteista. Avustusta myönnetään harkinnanvaraisesti
hyvin suunnitelluille, kannattavuusedellytykset täyttäville hankkeille, joilla
arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kansainvälistymiseen. Ei
ole edellytetty kohtuuttoman laajaa tehtävänkuvausta, fokus on ollut
varsin kapea koskien kv-tavoitetta.
■ Tuki-intensiteetti enintään 50 % kuluista. Tekesin rahoitus kattaa puolet
asiantuntijapalvelun kustannuksista. Hakijan oman rahoituksen koko
projektin ajalle pitää olla kunnossa.
■ Rahoituksen alaraja on 4 000 euroa (palvelunsarvo näin ollen väh. 8000
e)
■ Rahoitushakemuksia Tekesille tehtiin TeamFinland Explorerin osalta
kesäkuun 2014 ja tammikuun 2015 välillä yhteensä n. 160 kpl.
■ Tekesin myönsi TeamFinland Explorer rahoitusta 120 yritykselle.
■ Tekesin myöntämä rahoitus oli kokonaismäärältään kaikkiaan 3,8
MEUR.
■ Keskimääräiseksi yrityskohtaiseksi rahoitusarvoksi muodostui siten n. 32
000 euroa.
■ Rahoitettavat yritykset olivat melkein poikkeuksetta
kansainvälistymisvaiheessa tai kansainvälistymisen
laajentamisvaiheessa olevia pk-yrityksiä.
■ Tekes maksoi avustukset yritykselle jälkikäteen toteutuneiden
kustannusten (laskun) perusteella
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
20
Benchmark – SME Wallet, Enterprise Flanders
■ Enterprise Flanders (”Agentschap Ondernemen”) on vuonna 2006
perustettu seudullinen yhteisö (”agency”), joka on perustettu Flaamin
hallituksen päätöksellä. Päätös perustuu mm. 1.1.2013 voimaan
astuneeseen lakiin taloudellisesta kehityksen politiikasta (”economic
development policy”).
■ Päätöksen 3 artiklan mukaan yhteisön tehtävänä on mm. yrittäjyyden
kannustaminen ja kehittäminen Flanderin seudulla. Enterprise
Flandersille on päätöksen 4 artiklassa myönnetty toimivalta em.
toimintaan, joka kannustaa taloudellisesti paikallisen tai EU pääoman
avulla (”targeted financial stimuli out of both Flamish and European
funds”).
■ SME-wallet järjestelmästä myönnettävä etu muodostaa tukitoimenpiteen
EU-valtiontukinäkökulmasta.
■ Tukeen sovelletaan De minimis -asetusta (1407/2013), eli se alittaa 200
000 e / 3 vuotta.
■ Koska Flanderin seudulla ei ole keskusviranomaista, joka valvoo de
minimis -tukien myöntämistä (artikla 6.2.), sovelletaan asetuksen kohtaa
6.1., jonka mukaan ”Ennen tuen myöntämistä jäsenvaltion on saatava
kyseiseltä yritykseltä kirjallisessa tai sähköisessä muodossa ilmoitus
kaikesta muusta sille tämän asetuksen tai muiden vähämerkityksisestä
tuesta annettujen asetusten nojalla kahden edeltävän verovuoden ja
kuluvan verovuoden aikana myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta.”
■ Hakijayritys on velvollinen ilmoittamaan vastaanottamansa muu tuki em.
asetuksen mukaisesti.
■ Paikallisessa laissa taloudellisen kehityksen politiikasta on säädetty, että
pelkästään alueella toimivat elinkeinoharjoittajat ovat oikeutettuja
vastaanottamaan tukea.
■ Lain esitöissä on mainittu EU:n neljä vapautta, mutta sisällöstä ei selviä,
miten em. paikallisuusvaatimus on yhteen sovitettavissa EU:n
sisämarkkinasääntelyn kanssa.
■ Laissa on viitattu pk-yritysten tukemista koskevaan komission
asetukseen vuodelta 2001 (70/2001). Laissa rajataan tuki pelkästään pkyrityksille.
Johtopäätöksiä:
■ Avustusten rahallinen suuruus maltillinen
■ Lähtökohtana de minimis -asetuksen soveltaminen
■ Hakijan sitoutuminen/vakuutus tietojen paikkansa pitävyydestä
■ Tulkinnanvaraista täyttääkö järjestelmän alueellisuus EU:n
sisämarkkinasääntelyn velvoitteita
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
21
Benchmark – SME Wallet, Enterprise Flanders
■ Järjestelmä perustuu interaktiiviseen internet-sovellukseen jossa pkyritykset ja elinkeinonharjoittajat voivat yksinkertaisella menettelyllä
päästä käsiksi yritystoimintaa, innovatiisuutta ja kansainvälistymistä tukevaan rahoitukseen. Järjestelmän kautta
saatavan rahoituksen määrä voi olla enintään 40 000 euroa.
■ Hakijana toimii yritys/nimenkirjoitusoikeuden omaava yrityksen
edustaja
■ Hakijan tulee olla Flandersin alueella sijoittautunut
pk-yritys
■ Palvelualat
o Harjoittelu (Training)
o Yrityskoulutus (Advice on entrepreneurship)
o Innovaatio- ja teknologiakoulutus (Advice on innovation:
technology exploration)
o Kansainvälistymisneuvonta (Advice on international
entrepreneurship)
o Strateginen yritysneuvonta (Strategic advice on
entrepreneurship)
o Yritysvalmennus (Coaching)
■ Tuki-intensiteetti 50-75 %, enimmäistuki/palvelu 25 000 euroa
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
22
Benchmark – SME Wallet, Enterprise Flanders
■ SMEWallet järjestelmä on kolmivaiheinen:
■ Hakemusvaihe
■ Käsittely-/Talletusvaihe
■ Maksuvaihe
Hakemusvaihe
■ Hakija rekisteröityy järjestelmään (yritystunniste, henkilötieto, osoitetieto)
■ Hakija ilmoittaa ensin yrityksen toimialan täyttämällä järjestelmään ns.
NACE koodin. NACE koodisto perustuu Euroopan unionin yhteiseen
toimialaluokitukseen, joka on vahvistettu Euroopan unionin komission
asetuksella. ((EC) No 29/2002 of 19 December 2001 amending Council
Regulation (EEC) No 3037/90 on the statistical classification of activities
in the European Community).
■ Tämän jälkeen hakija valitsee haluamansa palvelun luettelosta
(harjoittelu/neuvonta/koulutus/valmennus)
■ Hakija valitsee palveluntarjoajia koskevan rekisterin/verkkotunnuksen
(ns. sponsoroiduissa hankkeissa oma tunnus)
■ Hakija valitsee järjestelmästä valtuutetun palveluntarjoajan
■ Hakija täyttää palvelun kestoa, määrää ja sisältö koskevat kohdat
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
23
Benchmark – SME Wallet, Enterprise Flanders
■ Hakijan tulee ilmoittaa tunnin tarkkuudella hankittavan palvelun määrä
■ Tilauksen ja palvelun (esim. koulutus) käyttämisajankohdan välillä on
pääsääntöisesti oltava 14 pv (käsittelyyn varattava aika).
■ Hakija ilmoittaa palvelun käyttäjän tai käyttäjien tiedot (esim. yrityksen
työntekijät)
■ Hakijan syöttämien tietojen perusteella järjestelmä laskee myönnettävän
tuen määrän.
■ Järjestelmä tekee hakemuksesta yhteenvedon hakijan tarkistettavaksi
■ Hakija vahvistaa antamansa ehdot valaehtoisella
ilmoituksella/hyväksynnällä
■ Vahvistuksen suoritettua avustushakemus saa järjestelmästä
projektinumeron
Käsittely-/Talletusvaihe
■ Avustuksen myöntäjä saa järjestelmästä ilmoituksen palvelupyynnöstä
■ Avustushakemus käsitellään
■ Avustushakemusta koskeva päätös siirtyy päätöksenteon jälkeen
järjestelmään (portfolioon), josta hakija vastaanottaa sen (ilmoitus
sähköpostiin)
■ Myönteinen päätös sisältää maksuvelvoitteen hakijalle
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
24
Benchmark – SME Wallet, Enterprise Flanders
■ Hakijan tulee tehdä talletus päätöksessä ilmoitetulle tilille määräaikaan
mennessä (päätös on ehdollinen maksusuorituksen ajallaan
suorittamisen osalta)
Maksuvaihe
■ Kun talletus on suoritettu tulee järjestelmään (portfolioon) merkintä
omasta talletuksesta ja avustusmäärästä
■ Hakemuksen status muuttuu
■ Järjestelmässä näkyy oma talletus sekä avustusmäärä
■ Summa osoitetaan palveluntarjoajalle
■ Hakija vahvistaa maksutiedot
■ Tukihakemuksen status muuttuu ”valmis” tilaan ja palvelu maksetaan
palveluntuottajalle
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
25
Yhteenveto
■ Perustuslain mukainen hallinnon lainalaisuus edellyttää, että kaikessa
julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tähän voidaan
katsoa kuuluvaksi esimerkiksi sen, että päätöksen tekee toimivaltainen
viranomainen ja että toimenpide kuuluu viranomaisen tehtäviin.
■ Sähköisen yrityspalvelusetelijärjestelmän toteutusta ja kehittämistä ei ole
säännelty lainsäätäjän toimesta. Mikäli järjestelmän kehitystyö
toteutetaan julkisin varoin, tulee kuitenkin toimenpiteen olla johdettavissa
laissa säädetystä tehtävästä (ks. kuntalain yleinen toimiala).
■ Myös julkisin varoin toteutettava yritys- tai muu tukitoiminta edellyttää
laissa säädettyä toimivaltaa menettelylle. Kunnallisen tukitoiminnan
osalta toimivalta lienee johdettavissa kuntalaista, valtion myöntämien
tukien osalta taas erityislaeista.
■ Kunnallinen osakeyhtiö ei ole viranomainen. Palvelusetelimalli
toteutettavissa siten, että tuen myöntäjä on kunta ja edunsuovan
päätöksen toimeenpanija on esim. kunnallinen osakeyhtiö.
■ Seudullisten elinkeinoyhtiöiden tarjoamat yrityspalvelut voivat itsessään
täyttää tuen määritelmän (tukielementti esim. alle markkinahinnan
tarjottavissa koulutuspalveluissa). Pelkästään siirtyminen omasta
palvelutuotannosta sähköiseen palveluseteli-järjestelmään ei ole
toiminnan kilpailuoikeudellisen arvioinnin kannalta merkityksellistä.
■ Pk-yrityksille myönnettävien yrityspalvelujen osalta de minimis -tuki on
varteenotettavin menettelytapa tuen myöntämisen osalta
■ Tuen saajien valikoituminen paikallisuuden perusteella on kiellettyä.
■ Vuonna 2014 voimaan tulleiden hankintadirektiivien mukaan ns.
asiakasvalintajärjestelmät eivät täytä julkisen hankinnan määritelmää
Näin ollen valmistelussa olevan hankintalain (voimaantulo 2016)
perusteella palvelusetelin vastaanottaja ei olisi velvollinen
kilpailuttamaan palveluntarjoajaa hankintalain nojalla
■ Voimassa olevan hankintalain nojalla palveluseteliin, jonka kohteena
olevan hankinnan arvon on alle 30 000 euroa ei sovelleta hankintalakia
(vastaanottajalla ei kilpailuttamisvelvollisuutta)
■ Palvelusetelijärjestelmän kehittänyt taho voinee tarjota
järjestelmäpalvelua myös muille yritystukia myöntäville tahoille. Tällöin
on järjestelmähankintaa koskevissa sopimusehdoissa huomioitava
järjestelmän kaupallinen hyödyntäminen. Lisäksi on huomioitava
kilpailuneutraliteettia koskevat säännökset.
■ Myös yhteisrahoitus on mahdollista toteuttaa järjestelmän kautta siten,
että saman hakumenettelyn osalta palvelusetelin myöntämistaho voi olla
eri. Tällöin on syytä kiinnittää erityistä huomiota rahoittaja-osapuolten
keskinäisten sopimusten sisältöön sekä hakijoiden tiedottamiseen
mahdollisista toisistaan poikkeavista rahoitusehdoista tai vastuista.
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
26
Yhteenveto
Rahoituksen lähde
Avustuksen myöntämiseen sovellettava sääntely
Avustuksen myöntämistä (päätös) koskeva
toimivalta
De-minimis
asetuksen
sovellettavuus
avustukseen
Hankintalain soveltaminen: Palvelusetelin
kohteena oleva hankinnan arvo alle 30 000
euroa, tuki 100 % hankinnan arvosta
Kunta tai
kuntayhtymä
Kuntalaki, hallintolaki, EU:n valtiontukisääntely
Kuntalain yleistoimivalta, hallintolaki
Kyllä
Hankintalakia ei sovelleta kansallisen
kynnysarvon alittaviin hankintoihin, ei
kilpailuttamisvelvoitetta hankintalain
perusteella
Valtion talousarvio
Kuntalaki, hallintolaki, EU:n valtiontukisääntely
Valtionavustuslaki, erityislaki
Kyllä
Ks. yllä
EU-rahoitus
EU:n valtiontukisääntely, EU rahoituksessa
sovellettavat rahoitusehdot
Rahoitusehdot (lisäksi viranomaissääntelyä)
Kyllä
Ks. yllä
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
27
Yhteenveto
Rahoituksen lähde
Hankintalain kynnysarvojen merkitys:
Palvelusetelin kohteena oleva hankinnan arvo Siirtyminen sähköiseen menettely
yli 30 000 euroa, tuki 100 % palvelun arvosta
Kunta tai
kuntayhtymä
Palvelusetelijärjestelmää koskeva poikkeus
hankintadirektiiveissä -> Ns.
asiakasvalintajärjestelmä ei ole hankinta = ei
kilpailuttamisvelvollisuutta
PL 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin
Hyvän hallinnon vaatimukset täytyttävä myös
viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän
sähköisessä hakemuskäsittelyssä (mm.
tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa
valitusoikeus huomioitava). Ei kieltoa tai
tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Kunnallise yhtiön osalta toimivalta tähän
varsinaista estettä menettelyn sähköistämiseen
mennessä tulkittu johdettavan kunnan kuntalain 7 §:n yleisestä toimialasta.
Ks. yllä
Hyvän hallinnon vaatimukset täytyttävä myös
Laissa säädetty valtionapuviranomaisista joilla ko. toimivalta. Mm.Laki Tekes ―
sähköisessä hakemuskäsittelyssä (mm.
teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta (717/2008). Laki
valitusoikeus huomioitava). Ei kieltoa tai
valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2014)
varsinaista estettä menettelyn sähköistämiseen
Valtion talousarvio
EU-rahoitus
Ks. yllä
Rahoitusehtoja noudatettava
Avustuksen myöntäjätaho
Mm. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006, annettu 5
päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o
1783/1999 kumoamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o
1081/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan sosiaalirahastosta ja
asetuksen (EY) N:o 1784/1999 kumoamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, eurooppalaisesta
alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY).
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
28
Yhteenveto
Rahoituksen lähde
Avustuksen maksatus (varojen siirtotoimenpiteet)
Tietosuojaa koskeva sääntely
Kunta tai
kuntayhtymä
Varat voi siirtää ja tuen hallinnoida kunta tai sen
valtuuttama kolmas osapuoli (vrt ulkoistaminen)
Hallintolain yleisäännös, henkilötietolaki,
julkishallinnon IT:tä koskevien ohjeiden
noudattaminen
Valtion talousarvio
Varat voi siirtää ja tuen hallinnoida kunta tai sen
valtuuttama kolmas osapuoli (vrt ulkoistaminen)
Hallintolain yleisäännös, henkilötietolaki,
julkishallinnon IT:tä koskevien ohjeiden
noudattaminen
EU-rahoitus
Lähtökohtana moniportainen maksatus jossa
jäsenvaltioiden toimivaltaiset tahot suorittavat
avustuksen maksamisen kohdeyritykselle
Rahoitusehdot, hallintolain yleisäännös,
henkilötietolaki, julkishallinnon IT:tä
koskevien ohjeiden noudattaminen
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All rights reserved.
29
© 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a
member firm of the KPMG network of independent member firms
affiliated with KPMG International Cooperative, a Swiss entity. All
rights reserved.
The KPMG name, logo and “cutting through complexity” are
registered trademarks or trademarks of KPMG International.