Joensuun viherkaava, KAAVASELOSTUS 27.5.2015
Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 1 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS 27.5.2015 JOENSUUN VIHERKAAVA KANTAKAUPUNKI – REIJOLA - HAMMASLAHTI SELOSTUS Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO .........................................................................................................................................4 VIHERKAAVAN TARKOITUS ................................................................................................................................ 4 VIHERKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET JA HYVÄKSYMINEN ........................................................................................ 4 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS ........................................................................................................................... 5 AIEMMIN TEHDYT SELVITYKSET .......................................................................................................................... 6 KAAVAPROSESSIN VAIHEET ............................................................................................................... 7 ALOITUSVAIHE ................................................................................................................................................ 7 TAVOITEVAIHE ................................................................................................................................................ 7 LUONNOSVAIHE .............................................................................................................................................. 7 EHDOTUSVAIHE ............................................................................................................................................... 8 Luonnosvaiheen palaute ........................................................................................................................... 8 Kaupunkirakennelautakunnan ohjaus viherkaavaehdotuksen valmisteluun ................................................ 8 Muita muutoksia kaavan sisältöön luonnosvaiheen jälkeen ........................................................................ 9 Viherkaavan rajauksen muuttaminen ...................................................................................................... 10 ”Joensuu –puisto” ................................................................................................................................... 10 Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset ...............................................................................11 VIHERKAAVAN KUVAUS ................................................................................................................... 13 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT .................................................................................................13 VIHERALUEIDEN LUONNE ................................................................................................................................ 14 V-1 Keskustapuisto............................................................................................................................................. 14 Kaupunkiaukio ................................................................................................................................................... 14 Puistokatu.......................................................................................................................................................... 15 V-2 Kaupunginosapuisto .................................................................................................................................... 15 V-3 Lähipuisto .................................................................................................................................................... 16 V-4 Ulkoilumetsä................................................................................................................................................ 16 E Erityisviheralue.................................................................................................................................................17 EH Hautausmaa ..................................................................................................................................................17 EV Suojaviheralue ...............................................................................................................................................17 VU Ulkoilu- ja virkistyspalveluiden alue................................................................................................................17 MA Maisemallisesti arvokas peltoalue ................................................................................................................ 18 MU Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta ........................................................... 18 MY Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja .......................................................................... 18 VIHERALUEIDEN HOITO JA KEHITTÄMINEN .......................................................................................................... 18 Alueelliset hoito- ja kehittämissuositukset................................................................................................ 18 arb-xx Arboretum .............................................................................................................................................. 18 ope-xx Koulujen opetuksen kannalta tärkeät viheralueet ................................................................................... 18 ke-xx Kehitettävät viheralueet............................................................................................................................ 19 v Maankäytön muutoksen takia valmennettavat viheralueet .............................................................................. 19 a Avoimena hoidettava viheralue ....................................................................................................................... 20 luo Luonnonmukaisesti hoidettava viheralue...................................................................................................... 20 Maisemahäiriö ................................................................................................................................................... 20 ULKOILU JA VIRKISTYS SEKÄ REITIT ................................................................................................................... 20 Ulkoilureitti ........................................................................................................................................................ 21 Kevyen liikenteen väylä ...................................................................................................................................... 21 Rantaraitti.......................................................................................................................................................... 21 Keskustan runkoreitti ......................................................................................................................................... 21 Latu ................................................................................................................................................................... 21 Kelkkaura ........................................................................................................................................................... 22 Yhteystarve........................................................................................................................................................ 22 Venesatama ....................................................................................................................................................... 22 EU-uimaranta .................................................................................................................................................... 22 Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 3 Muu uimaranta................................................................................................................................................... 22 Jääladun lähtöpiste ............................................................................................................................................ 22 Koirapuisto ........................................................................................................................................................ 22 Viljelypalsta-alue................................................................................................................................................ 22 LUONNONARVOT .......................................................................................................................................... 22 SL Luonnonsuojelualue ...................................................................................................................................... 24 SL-2 Seudullinen luonnonsuojelualue ................................................................................................................. 24 nat Natura 2000-verkostoon kuuluva alue .......................................................................................................... 24 luo-finiba Kansallisesti tärkeiksi inventoidut linnustoalueet ................................................................................ 24 luo-pienvesi Pienvesi-inventoinnin kohteet ........................................................................................................ 24 pv Tärkeä pohjavesialue ..................................................................................................................................... 24 KULTTUURIYMPÄRISTÖ ................................................................................................................................... 24 hi-xx Historiallinen puisto tai puutarha ............................................................................................................... 24 sm Muinaisjäännös viheralueella ........................................................................................................................ 25 sm-sota Sotahistoriallinen kohde viheralueella ................................................................................................... 25 VIHERALUEIDEN MERKITYS KAUPUNKIEKOSYSTEEMISSÄ ....................................................................................... 25 Monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ............................................................................................. 26 Ekologiset ydinalueet ja yhteydet niiden välillä ........................................................................................ 26 Hulevedet ............................................................................................................................................... 28 VIHERKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ........................................................................................ 30 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN ............................................................................................................ 30 VAIKUTUKSET VIRKISTYSMAHDOLLISUUKSIIN ..................................................................................................... 30 VAIKUTUKSET MAISEMAAN, TAAJAMAKUVAAN JA RAKENNETTAVAAN YMPÄRISTÖÖN .................................................31 VAIKUTUKSET OLEVAAN ASUTUKSEEN, YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA YHDYSKUNTATALOUTEEN. .............................31 LIITTEET Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 20.9.2012, päivitetty 18.2.2015 Liite 2: Viherkaavan lähtökohdat Liite 3: Viherkaavan tavoitteet Liite 4: Viherkaavan valmisteluvaiheen palauteraportti Liite 5: Historiakohdekortit Liite 6: Viherkaavan ehdotusvaiheen palauteraportti Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 4 Johdanto Viherkaavan tarkoitus Joensuu on oman alueensa keskuskaupunki ja siten jatkuvasti kasvamassa. Kaupungin kasvua on suunnattu tarkoituksellisesti sisäänpäin vuonna 1996 hyväksytystä yleiskaavasta alkaen. Tämä tarkoittaa kaupunkirakenteen hallittua tiivistämistä. Luonnollisia täydennysrakentamisen kohdealueita ovat olleet mm. syystä tai toisesta rakentamatta jääneet korttelialueet, käytöstä poistuneet teollisuusalueet ja myös viheralueet. Joensuun viheralueiden kokonaisvaltainen, pienen mittakaavan tarkastelu on tehty viimeksi vuonna 1982. Suuressa mittakaavassa Joensuun ja lähialueiden viheralueita on tarkasteltu kuntien yhteisen yleiskaavan yhteydessä vuonna 2006, mutta tämä tarkastelu on liian suurpiirteinen ohjaamaan suoraan asemakaavoitusta. Pienempialaisia selvityksiä viheralueiden ympärillä on vuosien varrella tehty eri aihepiireistä, mutta viheralueiden kokonaisvaltainen tarkastelu on jäänyt tekemättä. Nyt tekeillä olevan Joensuun kantakaupungin – Reijolan – Hammaslahden viherkaavan tarkoitus on koota yhteen tehdyt selvitykset ja täydentää niitä puuttuvin osin. Työn tavoitteena on löytää kaavojen viheralueille niiden luonteen ja toiminnallisuuden mukainen hierarkia, joka auttaa tarkemmassa suunnittelussa. Viherkaavan tavoitteena on myös määritellä ne viheralueet, jotka virkistyskäytön tai ekologisen asemansa takia ovat ehdottoman tärkeitä säilyttää. Toisaalta tätä kautta löytyvät myös ne viheralueet, joiden käyttämistä täydennysrakentamiseen voitaisiin tutkia. Viherkaavan oikeusvaikutukset ja hyväksyminen Viherkaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana osayleiskaavana (MRL 45§), jolloin sen alueella olevat yleiskaavat ja osayleiskaavat jäävät sellaisenaan voimaan. Viherkaava on tarkoitus viedä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kesällä 2015. Tultuaan hyväksytyksi viherkaava ohjaa kaupungin omaa toimintaa, kuten asemakaavojen ja viheralueiden toteutussuunnitelmien laatimista. Samalla viherkaava on keskeinen kokonaissuunnitelma viheralueiden käytöstä ja hoidosta. Kaavalla ei ole oikeusvaikutuksia ulkopuolisiin. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 5 Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualue. Mustalla viivalla on merkitty entinen kaavarajaus, punaisella uusi kaavarajaus. Suunnittelualue käsittää Joensuun kantakaupungin ja ReijolanNiittylahden alueen sekä Hammaslahden. Pohjoisessa alue rajautuu kunnan rajaan ja lännessä Pyhäselkään. Etelässä ja idässä suunnittelualueen rajaus myötäilee kaavaehdotuksen lehtijakoa. Koska viherkaavan yhteydessä ei tehdä kattavaa hulevesitarkastelua, ei ole perusteltua rajata kaava-aluetta valuma-alueiden mukaan. Viherkaavan luonnosvaiheen rajauksen sisälle jäi paljon alueita, joihin viherkaava ei vaikuta millään tavalla. Tämän takia kaavan rajausta supistettiin kattamaan vain ne alueet, joihin viherkaavalla on otettu kantaa. Viherkaava on sähköisessä muodossa saatavana sekä yhtenä kokonaisena karttana että lehtiönä. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 6 Aiemmin tehdyt selvitykset Joensuusta on tehty viheralueselvitys jo vuonna 1982 (Kaupungin yleiskaavatoimisto). Se käsitti koko silloisen Joensuun alueen (Nykyisen kantakaupungin alueen). Työn tarkoituksena oli toisaalta tuottaa riittävät maisemalliset selvitykset yleiskaavallisen maankäytön suunnittelun lähtökohdiksi, toisaalta sen piti olla aloitus tehtävälle maisemalliselle yleissuunnitelmalle. Työssä esitettiin kaupungin viheralueiden liittyminen kaupunkiseudun viheralueisiin sekä maankäyttö- ja hoitosuunnitelma ja maisemanhoidollinen tavoitesuunnitelma kaupungin viheralueille. Joensuun seudun yhteistä yleiskaavaa varten tehtiin maisemarakenne- ja viheraluejärjestelmä -selvitys vuonna 2006 (Airixympäristö Oy/Terttu Kurttila). Sen tavoitteena on ollut perustiedon tuottaminen Joensuun seudun kuntien maisemarakenteesta, korkokuvatyypeistä ja maisema-alueista sekä suositella rakentamiseen soveltuvia alueita. Maisemarakenneselvityksen pohjalta laadittiin Joensuun seudulle viher- ja virkistysaluejärjestelmä, jossa osoitettiin seudullisesti merkittävät viher- ja virkistysalueet sekä alueiden väliset yhteydet ja yhteystarpeet. Tämä selvitys toimii hyvänä seudullisten arvojen tulkkina tehtävälle viherkaavalle. Se ei kuitenkaan suoraan voi ohjata asemakaavatyötä pienen mittakaavansa takia. Vuonna 2007 tehtiin Joensuun ulkoliikuntapaikoista ja leikkialueista tarveselvitys (WSP Finland / Arto Kaituri), joka käsitti Joensuun kaupungin keskusta-alueen sekä vaarakuntien taajamaalueet. Työn tarkoituksena oli muodostaa reittien, ulkoliikuntapaikkojen ja leikkialueiden osalta palveluverkoston kehittämisohjelma investointipäätösten pohjaksi. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä Joensuun keskeisissä kaupunginosissa tutkittiin vuonna 2009 (Tekninen virasto, kaavoitus / Mika Ahonen). Selvityksen tarkoitus oli määritellä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Joensuun kantakaupungin keskeisillä alueilla laadittavien asemakaavojen ja asemakaavamuutosten tarpeisiin. Työssä tyypiteltiin virkistykseen soveltuvia alueita virkistyksen näkökulmasta ja määriteltiin näiden alueiden riittävyys sekä tarkasteltiin viheralueiden riittävyyttä Joensuun kantakaupungin eriluonteisissa osissa. Promenadeja ja puistosoittoja, Joensuun historialliset puistot 1848−1948 (Ritva Oravuo 1998). Oravuon tekemän selvityksen perusteella viherkaavassa on esitetty omalla merkinnällään ne puistot, puutarhat ja pihapiirit, joilla on arvoa etenkin niiden pitkän historian takia. Kaavamerkinnän mukaan kohteita tulee kehittää niiden historiaa kunnioittaen ja vaalien kunkin kohteen omia tunnuspiirteitä. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 7 Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Kaupunginhallitus päätti 1.10.2012 (§448) viherkaavan laatimisesta. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin 4.10.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja lähtökohtaraportti olivat julkisesti nähtävillä 4.10. – 5.11.2012. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 10.10.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 12 viranomaislausuntoa ja kolme mielipidettä. Tavoitevaihe Viherkaavan tavoitevaiheessa tehtiin tavanomaista laajempaa asukaskuulemista. Viheralueita koskeva nettikysely oli avoinna syksyllä 2012 ja kevättalvella 2013. Vastaajia oli noin 850 ja karttapaikannuksia tehtiin 3800. Tärkeimmille kohdealueille järjestettiin puistopyöräilyt toukokuussa 2013. Tilaisuuksiin osallistui 30 henkeä. Kolmannelle sektorille suunnattu työpaja järjestettiin viheralueen ideasta marraskuussa 2012. Viherkaavan alustavat tavoitteet määriteltiin kaavan ohjausryhmässä. Niiden määrittelyssä oli apuna asukkailta tullut palaute. Alustavat tavoitteet asetettiin julkisesti nähtäville maaliskuussa 2013. Niistä jätettiin 12 viranomaislausuntoa ja 4 mielipidettä. Alustavia tavoitteita tarkennettiin tulleen palautteen perusteella. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi viherkaavan tavoitteet 7.5.2013 (§127). Luonnosvaihe Suunnittelun lähtötietojen, hyväksyttyjen tavoitteiden, osallisilta ja viranomaisilta saadun palautteen sekä muun aloitus- ja valmisteluvaiheessa kootun aineiston perusteella laadittiin viherkaavan luonnos. Kaupunkirakennelautakunta päätti viherkaavan luonnoksen nähtäville panosta 11.3.2014 (§55). Luonnos oli julkisesti nähtävillä 20.3. – 22.4.2014 ja siihen tuli 16 viranomaislausuntoa ja 57 mielipidettä. Tulleesta palautteesta 35 käsitteli pelkästään täydennysrakentamisen teemaa. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 8 Ehdotusvaihe Ehdotuksen laatiminen perustui luonnokseen ja luonnoksesta saatuun palautteeseen. Palautteen perusteella tehtävistä muutoksista kaavaan käytiin keskustelu kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa 17.6.2014. Luonnosvaiheen palaute Luonnosvaiheessa tullut palaute ja kaupungin vastineet palautteeseen on esitetty selostuksen liitteenä 4. Luonnoksesta tullut palaute voitiin jakaa seuraaviin teemoihin: - Kaavan asema Kaavan sisältö: viheralueverkosto, luonnonarvot, virkistys, viheralueiden käyttö - Kaavaselostus - Kaavan esitystapa - Jatkotoimenpiteet Täydennysrakentamisen teema keräsi eniten palautetta. Varsinkin pienialaisten, asutuksen keskellä olevien puistojen merkitys asukkaille korostui palautteessa. Kaupunkirakennelautakunnan ohjaus viherkaavaehdotuksen valmisteluun Viherkaavan luonnoksesta tullutta palautetta käsiteltiin kaupunkirakennelautakunnan iltakoulussa 17.6.2014. Lautakunta ohjeisti kaavan jatkotyötä seuraavasti: Hulevesiselvitystä ei tehdä viherkaavan laatimisen yhteydessä, vaan se jätetään erilliseksi työksi. Viherkaavassa esitetyistä kulttuurihistoriallisista puistoista ja puutarhoista tehdään erillinen selvitys, joka liitetään selostukseen. Työn tarkoituksena on tunnistaa kulttuurihistoriallisesti merkittävät puistot ja puutarhat, tässä yhteydessä ei tehdä tarkempaa inventointia. Myös historiallisten puistojen ja puutarhojen osalta hoitotavat määritellään kaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Viherkaavan alueella olevat maisemavauriot kartoitetaan ja merkitään osayleiskaavaan sopivalla tarkkuudella. Koulujen ja päiväkotien läheiset viheralueet huomioidaan viherkaavassa omalla merkinnällään. Viljelypalsta-alueet esitetään omalla merkinnällään. Viherkaavan esitystapaa muutetaan selkeämmäksi, samoin kaavan merkintöjä. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 9 Täydennysrakentamisen teema jätetään viherkaavasta kokonaan pois. Asia käsitellään erikseen tehtävässä täydennysrakentamisohjelmassa, jota tehdessä huomioidaan viherkaavan yhteydessä tulleet täydennysrakentamista koskeneet mielipiteet. Täydennysrakentamisen mahdollisuuteen otetaan viherkaavassa kantaa osoittamalla ne viheralueet, joita ei voi ottaa rakentamiskäyttöön. Viherkaavassa esitetään vain olemassa olevat luonnonsuojelualueet. Kaupunginosapuistoille laaditaan yleissuunnitelmat viherkaavan jälkeen. Kansallisen kaupunkipuiston toteuttamiseen myöhemmin varaudutaan. Muita muutoksia kaavan sisältöön luonnosvaiheen jälkeen Syötäviä puistoja ei esitetä omalla merkinnällään, vaan asia otetaan huomioon kaavamääräyksissä. Viljelypalsta-alueet esitetään omalla kaavamerkinnällään. Mahdollisen kansallisen kaupunkipuiston rajausta ei esitetä viherkaavakartassa, mutta rajaus ja puiston sisältö esitellään kaavaselostuksessa. Koulujen läheisyydessä oleva, opetuksen kannalta tärkeät viheralueet esitetään omalla merkinnällään, samoin kehitettävät viheralueet ja maisemahäiriöt. Ulkoiluun ja virkistykseen liittyen esitetään keskustaa kiertävä uusi runkoreitti omalla merkinnällään. Samoin EU-uimaranta erotetaan muusta uimarannasta erillisellä merkinnällä. Tärkeimmät, viheralueilla sijaitsevat pyöräreitit esitetään omalla merkinnällään, samoin kehitettävä yhteydet. Maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden osalta esitetään ne alueet, jotka ovat maisemallisesti arvokkaita tai joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja. Viherkaavan kartta-aineisto esitetään yhtenä karttana mittakaavassa 1:25 000. Kaavan merkinnät ja määräykset ovat erillisenä vihkosena. Näiden lisäksi päätöksentekoon tuodaan A3-kokoinen vihkonen, johon kaava-alue on tulostettu 1:10 000 mittakaavaisina lehtinä. Vihkonen on laadittu helpottamaan paperisen kaavan käyttöä. Kaavan aineistot ovat myös ladattavissa sähköisessä muodossa kaavoituksen internet-sivuilta. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 10 Viherkaavan rajauksen muuttaminen Työn edetessä ovat viherkaavan aluerajauksen perusteet muuttuneet. Koska viherkaavan yhteydessä ei tehdä kattavaa hulevesitarkastelua, ei ole perusteltua rajata kaava-aluetta valumaalueiden mukaan. Viherkaavan luonnosvaiheen rajauksen sisälle jäi paljon alueita, joihin viherkaava ei vaikuta millään tavalla. Tämän takia kaavan rajausta supistettiin kattamaan vain ne alueet, joihin viherkaavalla on otettu kantaa. Kaavan rajauksesta jäivät pois seuraavat alueet 1. Itnakan peltoalueet Iiksenjoen ja kaupungin rajan välistä 2. Iiksensuo 3. Kummun ja Kukkupään välinen alue 4. Rasivaaran ja Haapajärven välinen alue 5. Hammasjärvi 6. Niva ja Niemennokka 7. Pyhäselän saaret Nivan edustalla 8. Pyhäselän vesialuetta Kaavan rajaukseen lisättiin seuraavat alueet: 9. Honkavaaran aluetta 10. Elovaaran alue ”Joensuu –puisto” Viherkaavan valmistelun yhteydessä tutkittiin mahdollisuutta kansalliseen kaupunkipuistoon Joensuussa. Kaupunkirakennelautakunta päätti, ettei puiston hakemista valmistella, mutta säilytetään keskeisten viheralueiden tarjoama mahdollisuus erityiselle ”Joensuu -puistolle”. Varsinainen kansallisen kaupunkipuiston voi perustaa Ympäristöministeriö kaupungin hakemuksesta. Kaavoituksessa voidaan varautua tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaan hakemiseen turvaamalla kansalliseksi kaupunkipuistoksi sopivan alueen säilyminen viheralueena. Alla on hahmoteltu alustava ”Joensuu –puiston” rajaus. Se sisältää kaupungin keskeiset viheralueet Utran saarista Höytiäisen kanavalle, ja aluerajaus sisältää niin valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön alueita kuin arvokkaita luontoalueita. Rajauksen sisälle jäävät kaupungin kehityksestä kertovia paikkoja niin varhaisen teollistumisen kuin kauppiaiden kaupunginkin ajalta. Alustavan rajauksen pinta-ala on noin 12 km 2, josta vesialuetta on 6 km2. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 11 ”Joensuu -puiston” alustava aluerajaus. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset Kaupunkirakennelautakunta päätti viherkaavaehdotuksen nähtäville panosta ja lausuntojen pyytämisestä 24.2.2015. Ehdotus oli nähtävillä 5.3 - 7.4.2015. Siitä saatiin 13 lausuntoa ja 10 muistutusta. Lausunnot, muistutukset ja vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä 6. Valtaosassa lausuntoja ei ollut huomauttamista kaavaehdotukseen. Esiin nostettiin mm. koulujen ja päiväkotien läheisten virkistysalueiden merkintätapa, viheralueiden historiaan liittyviä näkökohtia, reitistön laajuus ja muutamia yksittäisiä reittejä ja Noljakan Natura-alue erityiskohteena. Lausuntojen vuoksi tehtiin seuraavat muutokset kaavakarttaan: - Marjalan rantaraitin länsipään linjausta muutettiin Liperin rajan lähellä. - Yksi ulkoilureitti poistettiin Karhunmäen länsiosassa radan ja Vanhan Valtatien väliseltä alueelta. Lisäksi täydennettiin selostusta ja sen liitettä 4 (Historiakohdekortit) viittauksilla Ritva Oravuon selvitykseen Joensuun historiallisista puistoista ja RT-korttiin 99-11119, joka koskee historiallisten puistojen ja puutarhojen suojelua, hoitoa ja kunnostusta. Muistutuksissa esitettiin muutoksia pieniin yksittäisiin aluemerkintöihin Haapajoen alueella, Pilkossa ja Honkavaarassa. Rantaraitin osoittamista Rantakylässä kritisoitiin kolmessa muistutuksessa, mikä liittyy ajankohtaiseen asemakaavahankkeeseen. Ulkoilureittien merkintöjä vastustettiin Multimäen ja Karsikon suunnissa. Latureittien täydentämistä esitettiin Linnunlahden, Penttilän ja Noljakan suunnissa. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 12 Muistutusten vuoksi tehtiin seuraavat muutokset kaavakarttaan: - Kohdalla, jossa Karhunmäestä Reijolaan vievä ulkoilureitti ylittää Haapajoen, muutettiin kahden pienen viheralueen merkintätapaa vastaamaan paremmin niiden luonnetta ja tulevaa käyttötarkoitusta. - Haapajoen ja Vanhan Valtatien kainalossa oleva viheralue muutettiin suojaviheralueeksi ja viereinen liian pieni viheralue poistettiin. - Rantakylän ranta-alueelle merkittyä ulkoilureitin yhteystarvemerkintää laajennettiin ylävirran suunnassa Hanhentien kohdalle, koska reitin täsmällistä sijaintia ei voida tällä alueella osoittaa ennen asemakaavaratkaisua. - Latuyhteys Martinpuistosta rannan suuntaiselle ulkoilureitille merkittiin nykyiseen sijaintiinsa. - Honkavaaran suunnassa sijaitseva arvokkaan peltoalueen merkintä korjattiin vastaamaan peltoalueen rajoja. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 13 Viherkaavan kuvaus Kaavaratkaisun kuvaus ja yleisperustelut Viheralueet muodostavat asemakaava-alueelle kattavan verkoston. Eri viheralueille on määritelty oma luonteensa, jonka mukaisesti ne toimivat verkoston osina. Viheralueverkoston kattavuutta on tarkasteltu seuraavilla saavutettavuusetäisyyksillä: Keskustojen kohteet ja lähipuistot ovat saavutettavissa 150 m etäisyydellä, kaupunginosapuistot ja puistometsät palvelevat 300 m kävelyetäisyydellä. Näiden kriteerien mukaan tarkasteltuna asemakaava-alueen asukkaita palvellaan varsin hyvin kaavan viheralueilla. Ruutukaava-alueella viheralueita on vähemmän kuin muualla, jolloin kaupungin aukioiden ja puistokatujen merkitys nousee korkeaksi. Viheralueverkoston kattavuus viherkaavan pohjoisosissa Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 14 Viheralueiden luonne Viheralueet muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jossa viheralueen luonne kuvaa sen asemaa koko järjestelmässä. Ulkoilumetsät muodostavat viheraluejärjestelmän rungon. Pienialaiset lähipuistot ovat lähiasukkaille tärkeitä ”linnunlaulupuistoja”, vaikka niiden palvelutarjonta olisikin varsin vähäinen. Kaupunginosapuistot ovat laaja-alaisempia ja palvelutarjonnaltaan monipuolisempia viheralueita, joista on hyvät yhteydet ympäristöön ja muihin viheralueille. Tavoitevaiheessa pidetyssä työpajassa muotoutui käsitys joensuulaisen viheralueen luonteesta. Kymmenen tärkeintä joensuulaista viheraluetyyppiä ovat: ”marjametsä”, ”monitoimipuisto”, ”syötävä puisto”, ”liikenneviheralue”, ”ikimetsä”, ”hoidettu avoin alue”, ”perinnemaisema”, ”mielenseestymispaikka”, ”ranta-alue” ja ”esteetön puisto”. Seuraavassa on käyty läpi viherkaavan merkinnät viheralueiden luonteen näkökulmasta. Työpajasta esiin nousseet viheraluetyypit, joita kyseinen viheralue vastaa, on esitetty kaavamerkinnän jälkeen sulkeissa. V-1 Keskustapuisto (”ranta-alue”, ”esteetön puisto”, ”monitoimipuisto”) Keskustapuistot ovat kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevia, korkeatasoisesti rakennettuja ja hoidettuja edustusviheralueita. Ne palvelevat kaikkia kaupunkilaisia ja toimivat myös käyntikorttina kaupunkiin tuleville vierailijoille. Ne tarjoavat monenlaista toimintaa kävijöille ja luovat puitteet myös tapahtumille. Esimerkkeinä keskustapuistoista ovat keskustan rantapuistojen akseli ja Ilosaari sekä Niinivaaran keskeiset, korkeatasoisesti hoidetut viheralueet. Keskustapuistoja hoidetaan hoitoluokkien A1 ja A2 mukaisesti. Keskustapuistot on säilytettävä viheralueena. Niille voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Puistoja kehitetään korkeatasoisena hoidettuna viheralueena. Kaupunkiaukio (”esteetön puisto”) Katualueen osa, jonka kaupunkikuvallinen merkitys ja käyttö lähestyy viheraluetta. Viherrakenteen määrä rajoittuu lähinnä puihin ja astiaistutuksiin. Pinnat on kivetty, kalusteiden ja taitorakenteiden merkitys on suuri. Kävelykeskustalla on vahva asema keskustan tärkeänä virkistysalueena. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 15 Esimerkkeinä kaupunkiaukioista ovat tori, Keskusaukio ja kävelykatu sekä Penttilänrannan rantaraitti. Tulevasta Nikolain torista kehitetään vahva kaupunkiaukio Pielisjoen itärannalle. Kaupunkiaukioille voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Aukioita kehitetään korkeatasoisina, pääosin kovapintaisina jalankulkualueina. Erityishuomiota on kiinnitettävä aukioiden esteettömyyteen. Puistokatu (”liikenneviheralue”) Katualueen osa, jonka kaupunkikuvallinen merkitys ja käyttö lähestyy viheraluetta. Viherrakenteen määrä rajoittuu puihin ja mahdollisesti nurmetettuihin viherkaistoihin. Eteläisen ruutukaavan bulevardimaiset puistokadut korvaavat alueelta puuttuvia viheralueita. Ne ovat kaupunkikuvassa tärkeitä elementtejä, jotka luovat vahvaa identiteettiä alueelleen. Esimerkkeinä puistokaduista ovat Kirkkokatu, Siltakatu, Sepänkatu ja Merimiehenkatu. Puistokatujen katupuukujanteet tulee uusia yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään yhden korttelivälin mitalta kerrallaan käyttäen mahdollisimman suuria taimikokoja. Puulajina käytetään kullekin kadulle jo vakiintunutta puulajia. V-2 Kaupunginosapuisto (”monitoimipuisto”, ”esteetön puisto”) Kaupunginosan identiteettiä luova, suhteellisen korkeatasoisesti rakennettu ja hoidettu keskeinen viheralue, joka tarjoaa erilaisia toimintoja ja palveluita käyttäjälle. Niistä on hyvät yhteydet ympäristöön ja muihin viheralueille. Kaupunginosapuiston luonne määräytyy sen sijainnin mukaisesti: Rantakylän ja Mutalan kaupunginosapuistot ovat laajoja metsäisiä viheralueita, eteläisen ruutukaavan kaupunginosapuisto käsittää laajat puistomaisesti hoidetut nurmialueet. Kullekin kaupunginosapuistolle tehdään yleissuunnitelma, jossa määritellään puiston tavoiteltava luonne ja sen tarjoamat palvelut sekä keinot, joilla tavoitteet saavutetaan. Esimerkkeinä kaupunginosapuistoista ovat Aavaranta ja Rantakylän keskeinen viheralueakseli. Puistomaiset osat hoidetaan pääasiassa hoitoluokkien A1 ja A2 mukaisesti, metsäisiä osia hoidetaan puistometsinä. Kaupunginosapuistot on säilytettävä viheralueena. Niille voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Ympä- Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 16 röiviltä asuin- ja viheralueilta on oltava yhteydet kaupunginosapuistoon ja puiston sisäisten yhteyksien on oltava jatkuvia. Osa puistosta on suunniteltava ja toteutettava esteettömänä. Istutuksissa käytetään myös ravinnoksi kelpaavia lajeja. V-3 Lähipuisto (”syötävä puisto”, ”mielenseestymispaikka”, ”perinnemaisema”, ”hoidetut avoimet alueet”) Asukkaiden päivittäistä virkistystä palveleva viheralue, joka sijaitsee asuinalueen sisällä tai välittömässä läheisyydessä ja tarjoaa erilaisia toimintoja ja palveluita asukkaille. Lähipuisto on pintaalaltaan pienempi ja palvelutarjonnaltaan suppeampi kuin kaupunginosapuisto. Se sijaitsee lähellä asuntoja ja on helppo saavuttaa. Puistomaiset osat hoidetaan pääasiassa hoitoluokkien A2 ja A3 mukaisesti, metsäisiä osia hoidetaan puistometsänä. Lähipuisto voi olla luonteeltaan myös avointa niittyä, jolloin sitä hoidetaan niittämällä kerran, pari kesässä. Lähipuistoihin voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia poislukien täysimittaiset urheilukentät. Puistojen suunnittelussa ja käytössä on mahdollistettava reitistön jatkuvuus alueen kautta. Osa puistosta on suunniteltava ja rakennettava esteettömänä. Istutuksissa käytetään myös ravinnoksi kelpaavia lajeja. V-4 Ulkoilumetsä (”marjametsä”, ”monitoimipuisto”, ” mielenseestymispaikka”) Valtaosa Joensuunkin viheralueista on metsää. Ulkoilumetsä on kooltaan yli 3 ha ja sitä hoidetaan puistometsänä. Rakennetut osiot ovat pienialaisia. Ulkoilumetsä tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun ja virkistykseen sekä marjojen ja sienien keräämiseen. Metsäinen ympäristö tarjoaa myös mahdollisuuden rauhoittua ja palautua stressistä. Ulkoilumetsiä kehitetään niiden luontaisiin ominaispiirteisiin perustuen virkistykseen sopivina luonnonläheisinä alueina, joille voidaan vähäisessä määrin sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Alueiden suunnittelussa ja käytössä on mahdollistettava reittien jatkuvuus alueen kautta sekä niiden liittyminen muuhun reitistöön. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 17 E Erityisviheralue (”mielenseestymispaikka”) Viheralueita tai viheralueen omaisia alueita, joiden määräävin tekijä on käyttö yhtä, erityistä tarkoitusta varten. Erityisviheralueita ovat mm. palstaviljelyalueet ja kasvitieteellinen puutarha. Erityisviheralueille voidaan sijoittaa niiden toimintaan liittyviä rakennuksia, rakenteita ja rakennelmia. Alueita kehitetään niiden ominaispiirteiden vaatimusten mukaisesti. Erityisviheralueiden suunnittelussa ja käytössä on mahdollistettava reitistön jatkuvuus alueen kautta. EH Hautausmaa (”mielenseestymispaikka”) Hautausmaaksi rakennettu tai kaavassa varattu alue. Se lähestyy olemukseltaan, suunnitteluperiaatteiltaan ja hoidoltaan viheraluetta. Vanhat hautausmaat ovat myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita, jotka sisältävät useita julkisia taideteoksia. Hautausmaat on suunniteltava ja toteutettava esteettöminä ja niiden on oltava saavutettavissa ympäröiviltä reiteiltä. EV Suojaviheralue (”liikenneviheralue”) Ympäristöhäiriötä tuottavan toiminnon yhteydessä olevia viheralueita, jotka estävät melun, pölyn tai visuaalisen häiriön leviämistä ympäristöönsä. Suojaviheralueita hoidetaan monikerroksisina ja tiiviinä. Ne tarjoavat monille eliöille rauhaisan ja suojaisan elinympäristön, koska virkistyskäyttö alueilla on vähäistä. Visuaalinen suoja nousee usein maisemakuvassa merkittäväksi, ympäristöään jäsentäväksi tekijäksi, vaikka se onkin usein kapeampi ja vähäalaisempi kuin muut viheralueet. VU Ulkoilu- ja virkistyspalveluiden alue (”monitoimipuisto”) Viheralueen omainen alue, joka palvelee ensisijaisesti eri liikuntamuotojen tarpeita ja jota kehitetään näistä lähtökohdista käsin, mutta joka verkostollisesti liittyy kiinteästi viheralueverkostoon. Eriluonteisten viheralueiden sisällä voi olla myös urheilupalveluiden aluetta, joka on asemakaavassa esitetty VU-merkinnällä. Viherkaavassa useimmat liikunnan alueet sisältyvät muuhun viheralueeseen eikä niitä ole erikseen merkitty VU-alueiksi. Vain erityisesti urheilukentäksi rakennetut ja muusta viheralueesta edistetyt alueet on esitetty viherkaavassa VU-merkinnällä. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 18 MA Maisemallisesti arvokas peltoalue Alueen pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Alueen arvot perustuvat viljeltyyn peltomaisemaan ja peltojen keskellä oleviin tilakeskuksiin. Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden säilyminen peltoviljelyksessä ja avoimina on maisemakuvan kannalta tärkeätä. Mikäli alueen viljely lakkaa, hoidetaan sitä kuin avointa viheraluetta. MU Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Maa- ja metsätalousalue, joka sijaitsee asutuksen läheisyydessä ja jolle kohdistuu yleisen virkistyskäytön kysyntää. Alueelle on tarpeen järjestää ulkoilureittejä. Hoidetaan normaalina maa- ja metsätalousalueena. MY Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alueen pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Aluetta hoidetaan sen sisältämien ympäristöarvojen hoidon vaatimusten mukaisesti. Viheralueiden hoito ja kehittäminen Alueelliset hoito- ja kehittämissuositukset Viheralueet on tyypitelty yleiskaavan luonteen mukaisesti muutamaan päätyyppiin. Viheralueen luonnetta kuvataan lisäksi hoidon tapaa märittelevillä merkinnöillä esimerkiksi luonnonmukaisena tai avoimena hoidettavien alueiden osalta. Tarkemmat alueelliset kehittämissuositukset tehdään viherkaavan pohjalta jatkosuunnittelun yhteydessä. Tällöin kullekin viheralueelle määritellään sen oma luonne ja toimenpiteet, joilla tuota luonnetta pystytään vahvistamaan ja kehittämään. arb-xx Arboretum Puulajipuistoksi perustettu alue, jota kehitetään elävien kasvien kokoelmana. Alue on pääosin yleisölle avoin ja sitä hoidetaan ainakin osin puistomaisena. Aluetta kehitetään erillisen suunnitelman mukaisesti. - arb-1 arb-2 Joensuun arboretum Kukkolan tila ope-xx Koulujen opetuksen kannalta tärkeät viheralueet Viheralue, joka sijaitsee oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Se mahdollistaa koulun lähiympäristön ja sen tarjoamien mahdollisuuksien käyttämisen opetuksen apuna. Aluetta kehitetään ym- Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 19 päristöltään monipuolisena. Kehittämistyössä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan läheisen oppilaitoksen tarpeet. - ope-1 ope-2 ope-3 ope-4 ope-5 ope-6 ope-7 ope-8 ope-9 ope-10 ope-11 dessä - ope-12 Karhunkaarenpuisto Karhunmäen koulun läheisyydessä ope-13 Reijolan koulun läheisyydessä ope-14 Reijolan koulun läheisyydessä ope-15 Puutarhurinpuisto Niittylahden rannan koulun läheisyydessä ope-16 Urheilupuisto Hammaslahden koulun läheisyydessä ope-17 Koulupuisto Pyhäselän koulun läheisyydessä - Salpapuisto Marjalan koulun läheisyydessä Sinkkolanpuisto Noljakan koulun läheisyydessä Vanamopuisto Kanervalan koulujen läheisyydessä Kuntalanpuisto Mutalan koulun läheisyydessä Pielisjoen koulun läheisyydessä Kimmonpuisto Karsikon koulun läheisyydessä Paulapuisto Pataluodon koulun läheisyydessä Ahdinpuisto Utran koulun läheisyydessä Multimäen koulun läheisyydessä Niinivaaranpuisto Niinivaaran koulun läheisyydessä Nepenmäen puisto Nepenmäen koulun läheisyy- ke-xx Kehitettävät viheralueet Viheralue, joka on ympäristöltään, virkistysarvoltaan tai muutoin erityisen arvokas kokonaisuus ja jota kehitetään erikseen laadittavan yleissuunnitelman mukaan kokonaisuutena. - ke-1 ke-2 ke-3 ke-4 ke-5 ke-6 ke-7 Martinpuisto, hoitosuunnitelma vuodelta 2000 Laulurinne, ei hoitosuunnitelmaa valmiina Koivuniemenpuisto, ei hoitosuunnitelmaa valmiina Kuhasalo, hoitosuunnitelma vuosilta 2004 ja 2013 Repokallio, ei hoitosuunnitelmaa valmiina Noljakka, hoitosuunnitelma vuosilta 2004 ja 2013 Varaslampi, hoitosuunnitelma vuodelta 2001 v Maankäytön muutoksen takia valmennettavat viheralueet Viheralue, jonka lähistölle on kohdistumassa maankäytön muutos, mikä muuttaa voimakkaasti ympäristön olosuhteita ja kasvupaikan oloja. Viheraluetta valmennetaan metsänhoitotoimenpitein kestämään maankäytön myötä muuttuvat olosuhteet. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 20 Maankäytön laajentuessa nykyisille metsäalueille muuttuu metsän tila voimakkaasti. Aikaisemmin metsän suojaisella keskialueella kasvanut puusto joutuu sopeutumaan metsänreunan erilaisiin valo- ja tuuliolosuhteisiin. Myös metsän vesitalous muuttuu rakentamisen myötä. Metsiä valmennetaan kestämään muuttuvia olosuhteita etukäteen tehtävillä toimenpiteillä: puustoa harventamalla, luontaisesti uudistamalla ja etukäteen tehdyillä uudisistutuksilla. Myös kasvuolosuhteiden parantaminen on valmentamista. Valmentamalla voidaan pyrkiä säästämään joko yksittäisiä puita tai kokonaisia metsiköitä. Metsän ikä vaikuttaa valmennusmahdollisuuksiin: nuori metsä sopeutuu muutoksiin paremmin kuin vanha. Reunavyöhykkeiden luominen on tärkeä osa valmentamista ja se tulisi aloittaa heti, kun tarkemmat suunnitelmat toimintojen sijainnista ovat vahvistuneet. Reunavyöhykkeet ovat tärkeitä sekä ekologisista että esteettisistä syistä: ne antavat suojaa metsän sisäosille ja parantavat näkymiä ulkopuolelta. a Avoimena hoidettava viheralue Alue, jonka on tärkeä pysyä avoimena maisemakuvan tai luonnon monimuotoisuuden takia. Alue voi olla niittyä, ketoa, hoidettua nurmea tai vastaavaa. Aluetta hoidetaan avoimena niittämällä tai leikkaamalla se tarpeeksi usein. luo Luonnonmukaisesti hoidettava viheralue Viheralueen osa, jolla on merkittäviä luonnonarvoja. Alueen hoidossa tavoitellaan luonnontilaisuutta. Alkuperäinen luonnonympäristö säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Alueella olevia luonnonarvoja ei saa vaarantaa hoitotoimenpitein. Maisemahäiriö Alue, jolla harjoitettava toiminta aiheuttaa häiriötä maisemakuvalle. Toiminnasta saattaa aiheutua myös melu-, haju- tai pölyhaittaa ympäristön asukkaille. Maisemahäiriöksi on katsottu etenkin luonnonympäristön keskellä tai merkittävien virkistysalueiden läheisyydessä sijaitsevat alueet. Aiheutuvaa häiriötä on pyrittävä vähentämään huolehtimalla tarvittavista suojaistutuksista ja vastaavista toimenpiteistä. Ulkoilu ja virkistys sekä reitit Viheralueiden tärkein merkitys asukkaille on niiden tarjoamat mahdollisuudet ulkoiluun ja virkistykseen. Viheralueverkosto tarjoaa mahdollisuuden pitkiinkin lenkkeihin ja luo yhteyksiä muille virkistysalueille. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 21 Viheralueet, joihin pääsee kevyen liikenteen reittejä myöten Ulkoilureitti Merkittävä ulkoilureitti, joka yhdistää asuinalueet läheisille viheralueille tai toimii yhteytenä viheralueiden välillä. Ulkoilureittiä voidaan käyttää kesäisin ja talvisin, yleensä myös latuna. Ulkoilureitti voi olla valaistu tai valaisematon. Sitä ei yleensä päällystetä. Kevyen liikenteen väylä Kevyen liikenteen pääväylä. Rantaraitti Pielisjoen ja Pyhäselän rannassa kulkeva asiointi- ja ulkoilureitti. Samalla merkinnällä on osoitettu myös Pielisjoen etelärantaa mukaileva, osin vielä toteuttamaton, ulkoilureitti. Rantaraittia kehitetään esteettömänä ja turvallisena virkistysreittinä. Keskustan runkoreitti Keskustan tuntumassa kulkeva päällystetty reitti, joka mahdollistaa mm. rullaluistelun ja hiihdon kesäharjoittelun. Reittiä kehitetään esteettömänä, turvallisena ja päällystettynä ulkoilureittinä. Latu Hiihtolatu. Reitti ei ole kesäisin käytössä. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 22 Kelkkaura Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistyksen hallinnoima ja ylläpitämä, moottorikelkkailuun varattu ura, jonka käyttämiseksi vaaditaan erillisen uramaksun suorittaminen. Yhteystarve Viherkaavan alueella oleva likimääräinen ulkoilureittiyhteys tai likimääräinen ulkoilureittiyhteys viherkaavan alueen ulkopuolella sijaitseville merkittäville ulkoilu- ja virkistysalueille. Venesatama Erityisin laiturirakentein varustettu veneen säilytyspaikka, joka usein sijaitsee viheralueen yhteydessä. Venesatama voi palvella ensisijaisesti joko asukkaita tai matkailijoita. Merkinnällä on osoitettu vapaa-ajan veneilyä palvelevat venesatamat. EU-uimaranta Kaupungin seurannassa oleva uimaranta, jolla tehdään säännöllistä uimaveden laadun valvontaa. Uimarannalla on vähintään 100 kävijää päivässä. Muu uimaranta Muu kaupungin valvonnan piirissä oleva nykyinen tai suunniteltu uimaranta. Jääladun lähtöpiste Paikka, josta on pääsy jääladulle. Lähialueelle on järjestetty myös autojen pysäköinti sekä mahdollisesti muita palveluita. Koirapuisto Kaupungin ylläpitämä, aidattu alue koirien ulkoilua varten. Viljelypalsta-alue Kaupungin tai muun tahon hallinnoima alue, josta on mahdollista vuokrata yhden aarin kokoinen viljelypalsta. Vilejlypalsta-alueen läheisyyteen on järjestetty pysäköintimahdollisuus. Palstoilla ei ole rakennusoikeutta. Kaupungin hallinnoimia alueita on Mutalassa, Hukanhaudalla ja Pilkossa. Muiden tahojen hallinnoimia alueita on Marjalassa ja Utrassa. Luonnonarvot Viherkaavatyössä on huomioitu suunnittelualueelta tehdyt luontoselvitykset. Valmisteluprosessin aikana ei ole tarkasteltu uusien suojelualueiden tarvetta. Eri kaavahankkeiden yhteydessä on viherkaavan alueen luontoarvot selvitetty varsin kattavasti. Pääosa selvittämättömistä alueista sijaitsee viheralueilla, joilla ei ole ollut Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 23 muutospaineita. Mikäli viheralueita koskien aloitetaan uusi kaavatyö, täytyy arvioida täydennysselvitysten tarve tapauskohtaisesti. Luontoselvitykset, selvittämättömät alueet (SITO, 2013) Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 24 SL Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetut alueet on perustettu luonnonsuojelulain (LSL, 1996/1096) nojalla luonnonsuojelualueiksi. SL-2 Seudullinen luonnonsuojelualue Valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuulumaton kohde, joka on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. nat Natura 2000-verkostoon kuuluva alue Euroopan unionin Natura 2000-verkostoon kuuluva alue, jolla pyritään turvaamaan luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. luo-finiba Kansallisesti tärkeiksi inventoidut linnustoalueet Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisissa inventoinneissa esiin tuotuja linnuston kannalta tärkeitä alueita, joita ei ole toteutettu luonnonsuojelualueiksi eikä sisällytetty valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin. luo-pienvesi Pienvesi-inventoinnin kohteet Merkinnällä osoitetaan inventoinneissa esiin tuotuja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä pienvesiä, joita ei ole toteutettu luonnonsuojelualueiksi eikä sisällytetty valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin. pv Tärkeä pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan tärkeät pohjaveden muodostumisalueet. Kulttuuriympäristö Joensuun keskustapuistoilla on vahvat historialliset juuret, joskaan ne eivät ole sanan tiukassa merkityksessä varsinaisia historiallisia puistoja. Bulevardit ja rantapuistot ovat olleet kaupungin ensimmäisestä asemakaavasta lähtien osa Joensuun kaupunkisuunnittelua. Rannan puistovyöhyke istutettiin 1850-luvulla ja uusittiin 1880-luvulla. hi-xx Historiallinen puisto tai puutarha Puistot, puutarhat ja pihapiirit, joilla on arvoa etenkin niiden pitkän historian takia. Kohteita kehitetään niiden historiaa kunnioittaen ja vaalien kunkin kohteen omia tunnuspiirteitä. Osa kohteista on yksityisessä omistuksessa, jolloin vastuu niiden vaalimisesta on omistajalla. Viherkaavassa osoitetut historialliset puistot ja puutarhat on esitetty kohteittain selostuksen liitteessä 5. - hi-1 hi-2 Eteläinen Rantapuisto Pohjoinen Rantapuisto Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 - hi-3 hi-4 hi-5 hi-6 hi-7 hi-8 hi-9 hi-10 hi-11 hi-12 hi-13 hi-14 hi-15 hi-16 hi-17 hi-18 hi-19 hi-20 hi-21 hi-22 hi-23 25 Vapaudenpuisto Kaupungintalonpuisto ja Kanavapuisto Kirkkokadun koivurivit Luterilaisen kirkon puisto Ortodoksisen kirkon puisto Ilosaari Jääkärinpuisto Utrankoski Joensuun hautausmaa Kettuvaaran hautausmaa Pekkalan kartanon puutarha Penttilän hovin puutarha Linnunniemen huvilan puutarha Vainoniemen huvilan puutarha Linnunlahden siirtolapuutarha-alue Niittylahden opisto Koivuvaaran tila Kukkolan tila Sinkkolan tila Rautatieaseman puisto Rautatieläisten asuntojen pihapiiri sm Muinaisjäännös viheralueella Viherkaavassa on osoitettu Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkityt kiinteät muinaisjäännökset, jotka sijaitsevat viheralueella. Ympäristöä hoidetaan Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Kohteiden opastusta voidaan kehittää mm. älypuhelimella käytettävien QR-koodien avulla. sm-sota Sotahistoriallinen kohde viheralueella Viheralueella sijaitseva sotahistoriallinen kohde, joka on joko muinaismuistolain nojalla suojeltu tai muutoin kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Ympäristöä hoidetaan Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Kohteiden opastusta voidaan kehittää mm. älypuhelimella käytettävien QR-koodien avulla. Viheralueiden merkitys kaupunkiekosysteemissä Alueen metsät ovat keskimäärin nuoria ja intensiivisesti hoidettuja talousmetsiä, mutta varttuneita metsiäkin on erityisesti viherkaava-alueen koillisosissa. Taajamarakenteen läheisyydessä sijaitsevat varttuneet metsät toimivat tärkeinä lähivirkistysalueina. Arvokkaat luontokohteet taajamarakenteen läheisyydessä ovat myös merkittäviä virkistyskohteita, mikä tuo omat vaatimuksensa metsänhoitoon ja liikkumiseen ohjaamiseen alueilla. Tulevaisuu- Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 26 den virkistysmetsät sijoittuvat rakennettavien taajama-alueiden lähialueille. Kauempana taajamarakenteesta sijaitsevat metsäalueet säilyvät talousmetsinä. Monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet Suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet keskittyvät pääasiassa Pyhäselän rannoille, erityisesti Höytiäisen kanavan ja Pielisjoen suistoihin. Noljakan linnustonsuojelualue ja Noljakanmäen Natura-alue muodostavat taajaman läheisyydessä olevan monipuolisen kokonaisuuden. Etelämpänä Pyhäselän rannalla sijaitseva Hopealahden Natura-alue on pienialainen mutta arvokas vanhojen metsien suojelukohde. Ekologiset ydinalueet ja yhteydet niiden välillä Luonnon ydinalueet ja toimivat ekologiset yhteydet varmistavat ekologisesti toimivan ympäristön, jonka merkitys lajien elinmahdollisuuksien ja levittäytymisen turvaamiseksi on tärkeä. Suojelualueet ovat usein myös tärkeitä virkistyskohteita ja tarjoavat mahdollisuuksia luontoharrastuksiin. Alueen ekologinen verkosto sijoittuu metsäalueille ja suojelualueet ja luontokohteet keskittyvät Pyhäselän ranta-alueille ja Pielisjoen varteen. Suojelukohteiden kytkeytyneisyys ekologiseen verkostoon ja luonnon ydinalueisiin on heikko. Yhteyksiä voidaan jossain määrin parantaa huomioimalla asia viheralueiden hoidossa ja huolehtimalla asemakaavoituksessa viheryhteyksien jatkuvuudesta. Viherkaavan kaupunginosapuistot (V-2) ja ulkoilumetsät (V-4) ovat avainasemassa huolehdittaessa viheralueiden ja ekologisten yhteyksien jatkuvuudesta kaupunkirakenteen läpi. Jatkosuunnittelussa, asemakaavoituksessa ja viheralueiden yleissuunnittelussa, onkin huomioitava tämä näkökulma entistä paremmin. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 27 Viherkaava-alueen luontokohteet, ekologiset ydinalueet ja yhteydet niiden välillä. (SITO) Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 28 Kaupunginosapuistot ja ulkoilumetsät osana ekologista verkostoa. Hulevedet Veden kiertokulkuun ja puhdistumiseen liittyviä prosesseja ylläpitävät alueen kaikki vesistöt ja erityisesti erilaiset kosteikot ja pienvesistöt. Veden kierron kannalta myös kaikilla kasvullisilla alueilla ja erityisesti metsäalueilla on suuri merkitys (ks. kartta 4). Huomattava osa alueella vallinneista luontaisista prosesseista on aikanaan menetetty soiden ja kosteikkojen ojituksen ja kuivatuksen kautta. Rakennetun ympäristön hulevesien käsittelyllä voidaan vaikuttaa vesistöjen tilaan paikallisesti ja saavuttaa myös tulvasuojelullisia hyötyjä. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 29 Viherkaavan valmistelun yhteydessä ei tehty kokonaisvaltaista hulevesien tarkastelua. Tämä työ jää viherkaavan jatkotyöksi, ja viherkaavaa varten tehdyt selvitykset toimivat hulevesitarkastelun taustaselvityksinä. Veden kiertokulun kannalta merkittäviä tekijöitä alueella (SITO) Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 30 Viherkaavan vaikutusten arviointi Vaikutukset luonnonympäristöön Viherkaava määrittää osaltaan alueita, joita hoidetaan luonnonmukaisesti tai avoimena. Tällä pyritään edistämään viheralueiden monimuotoisuutta. Kaavassa esitetään luonnonsuojelualueet, kansallisesti tärkeiksi inventoidut linnustoalueet ja pienvesiinventoinnin kohteet. Nämä toimet ylläpitävät ja vahvistavat olevia ja tunnistettuja luonnonarvoja. Viherkaavalla ei ole vaikutusta tunnistettuihin ja tiedossa oleviin suojeltavien lajien esiintymiin. Viherkaavan vaikutukset alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön konkretisoituvat kaavan ohjaamina tehtävien alueellisten hoitosuositusten vaikutuksissa. Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin Virkistysalueiden määrä asukasta kohden vaihtelee Joensuussa alueellisesti hyvin paljon. Kaupungin viheraluejärjestelmä on muotoutunut nykyisekseen vuosikymmenien aikana tehtyjen ratkaisujen myötä, eikä valmiiseen kaupunkirakenteeseen pystytä viherkaavalla vaikuttamaan. Viher- V-alueita Kaupungin- Pinta- alueita alueen pinosa ala (ha) (ha) ta-alasta Linnunlahti Pilkko Sirkkala Siihtala Reijola Hukanhauta Niittylahti Marjala Utra Karsikko Noljakka Kanervala Penttilä Rantakylä Mutala Niinivaara Ruutukaava 308 195 71 93 339 262 182 272 331 327 431 99 345 425 253 248 220 168 98 6 25 102 179 67 61 110 112 144 27 56 174 59 38 30 55 % 51 % 9% 27 % 30 % 68 % 37 % 22 % 33 % 34 % 33 % 28 % 16 % 41 % 23 % 16 % 14 % Asukasluku (31.12.2011) 1 072 856 87 444 2 191 4 112 1 578 1 791 3 580 4 336 5 573 1 169 2 535 8 927 3 086 4 289 10 572 Viheralueita/asukas (m2) 1 569 1 150 713 561 465 435 425 341 307 258 258 235 219 195 191 89 28 Viherkaavan käyttöviheralueet (VP. VL ja E-alueet) asukasta kohden nykyisten asuinaluiden osalta. Joensuun viherkaavan selostus 27.5.2015 31 Viherkaavan suurin merkitys on sen vaikutuksessa viheralueverkoston monimuotoisuuteen. Viherkaavassa määritellään toiminnallisten viheralueiden hierarkia ja suuntaviivat niiden luonnetta vahvistavalle hoidolle. Viherkaavassa tuodaan esiin reitistön täydennystarpeita. Uusien yhteyksien toteuttaminen Repokalliolta Karhunmäkeen ja Reijolaan sekä eteläisen rantaraitin toteuttaminen parantavat ulkoilureitistön kattavuutta. Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettavaan ympäristöön Kaupunginosapuistojen ja rantapuistojen kehittäminen saattaa vaikuttaa laajaan maisemakuvaan, tarkemmin vaikutuksia pystytään arvioimaan vasta aluekohtaisten hoitosuositusten myötä. Lakimetsien hoitaminen jatkossakin puistometsinä turvaa niiden säilymisen maisemakuvassa. Avoimena hoidettavilla viheralueilla on lähinnä paikallinen merkitys taajamakuvaan, poikkeuksena Pilkon golfkenttä ja Pielisjoen etelärannan avoimina hoidetut alueet. Uusien rakennettavien alueiden lähelle jäävät viheralueet tulevat muuttamaan luonnettaan nykyisestään. Onnistunut metsän valmentaminen tulevan rakentamisen tarpeita vastaavaksi luo uusien asuinalueiden lähiympäristöön elinkelpoisen ja monipuolisen metsäluonnon, joka parantaa uusien asukkaiden viihtyvyyttä uudella asuinalueella. Vaikutukset olevaan asutukseen, yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen. Viherkaavassa on määritelty ehdottomasti säilytettävät viheralueet. Muiden alueiden osalta voidaan harkita myös täydennysrakentamista. Pienialaisten ja irrallisten viheralueiden ottaminen täydennysrakentamiseen tiivistää yhdyskuntarakennetta valmiin infrastruktuurin piirissä. Omakotitonttien lisääminen olevan asutuksen sisään ei merkittävästi lisää asukkaita alueella. Suurempi vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on niillä täydennysrakentamisen alueilla, joille on mahdollista sijoittaa kerrostaloja. Yhdyskuntatalouden kannalta on edullista käyttää hyväksi olemassa olevaa infrastruktuuria. Viheralueiksi muutettavat alueet täydentävät kaavojen viheralueverkostoa ja turvaavat nykyisin aktiivisesti viheralueina käytettävien alueiden tulevaisuuden. Kaavoissa olevat varaukset Ytonteille eivät ole osoittautuneet tarpeellisiksi, joten niiden ottamisella viheralueeksi ei ole suurta vaikutusta yhdyskuntarakenteen kehittymiseen.
© Copyright 2025