SAVONLINNAN KAUPUNKI
Asiakas Tornator Oyj Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 10.3.2015 Työnumero 1510011269 SAVONLINNAN KAUPUNKI MATKONSALON RANTA-ASEMAKAAVA SAVONLINNAN KAUPUNKI MATKONSALON RANTA-ASEMAKAAVA Kuvaus 10.3.2015 Markus Hytönen, Tiina Heikkilä, Heli Lehvola Tuuli Tolonen Annu Tulonen Kaavaselostus Viite 1510011269 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus, joka koskee 10. päivänä maaliskuuta 2015 päivättyä kaavakarttaa. Vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty kunnanhallituksen päätöksellä 22.4.2014 § 232. Alueen ranta-asemakaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Kaupunginhallituksen hyväksyminen Kaupunginhallitus on hyväksynyt ranta-asemakaavan _._.201_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt ranta-asemakaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijoittuu Savonlinnan kaupungin entisen Kerimäen kunnan pohjoisosaan Ala-Luotojärven, Lakianjärven, Reijusjärven sekä Suuri-Valkeisen rannoille. Kaava-alueeseen kuuluvat tilat, Hyppyynniemi (740-574-3-12), Hyppyynkangas (740-574-3-9), Matkonsalo (740-574-9-48), Mustalampi (740589-1-42), Kärinkorpi (740-589-1-66) ja Metsälä (740-590-10-7). Kaavakartta koostuu viidestä eri osa-alueesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus opaskartalla. Ranta-asemakaava-alueen rajaus on osoitettu karttaan punertavalla. Kaavan tarkoitus Ranta-asemakaavan tarkoituksena on määrittää tilojen rantarakennusoikeus yksittäisinä rantarakennuspaikkoina osoittaen ne kaavoissa rakennettavuudeltaan sekä luonnon ja maiseman kannalta tarkoituksenmukaisille paikoilleen. SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1 1.2 Ranta-asemakaavan tarkoitus 1 1.3 Aloite 1 2. Lähtökohdat 2 2.1 Alueen yleiskuvaus 2 2.2 Luonto 2 2.2.1 Maisemarakenne, maisemakuva 2 2.2.2 Luonnonolot 3 2.2.2.1 Kasvillisuus ja luontotyypit 3 2.2.2.2 Pesimälinnusto 18 2.2.2.3 Liito-oravat 19 2.2.3 Luonnon monimuotoisuus 20 2.2.4 Vesistöt ja vesitalous 21 2.2.5 Maa- ja metsätalous 22 2.2.6 Luonnonsuojelu 22 2.2.6.1 Suojelualueet 22 2.2.6.2 Uhanalaiset eliölajit 23 2.3 Rakennettu ympäristö 25 2.3.1 Yhdyskuntarakenne 25 2.3.2 Asuminen 25 2.3.3 Palvelut 26 2.3.4 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 26 2.3.5 Virkistys 26 2.3.6 Liikenne 26 2.3.7 Rakennettu kulttuuriympäristö 27 2.3.8 Muinaisjäännökset 27 2.3.9 Tekninen huolto 28 2.3.10 Erityistoiminnat 28 2.3.11 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 29 2.3.12 Sosiaalinen ympäristö 29 2.3.13 Maanomistus 29 2.4 Suunnittelutilanne 29 2.4.1 Maakuntakaava 29 2.4.2 Yleiskaava 30 2.4.3 Voimassa oleva asemakaava 31 2.4.4 Rakennusjärjestys 32 2.4.5 Pohjakartta 32 2.4.6 Rakennuskiellot 33 2.4.7 Suojelupäätökset 33 2.4.8 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 33 2.4.9 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit 35 3. Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 36 3.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve 36 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 36 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 36 3.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet 36 3.4.1 Kaupungin asettamat tavoitteet 36 3.4.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 36 3.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 36 3.4.4 Osallisten tavoitteet 36 4. Ranta-asemakaavan kuvaus 37 4.1 Mitoitusperiaatteet 37 4.1.1 Muunnettu rantaviiva 37 4.1.2 Mitoitusluku 38 4.1.3 Emätilaperiaate 38 4.2 Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut 38 4.2.1 Palvelut 39 4.2.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 39 4.2.3 Arvokkaiden kohteiden huomioiminen 40 4.3 Ranta-asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 40 4.4 Ranta-asemakaavan suhde maakuntakaavaan 40 5. Kaavan vaikutukset 41 5.1 Vaikutukset kulttuuriperintöön 41 5.2 Vaikutukset maisemaan 41 5.3 Liikenteelliset vaikutukset 41 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin 42 5.5 Vesistövaikutukset 42 5.6 Taloudelliset vaikutukset 42 5.7 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun 42 5.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 42 6. Ranta-asemakaavan toteutus 43 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Mitoituslaskelma ja mitoituskartat Liite 3 Matkonsalon ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Liite 4 Kaavoittajan vastineet kaavaluonnoksen palautteeseen Selostukseen kuuluu kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys. 2013. Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava 9.6.2014 Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvitykset: Taustaselvitys: tuulivoima. Etelä-Savon maakuntaliitto. 10.4.2012, täydennetty 7.6.2013. Etelä-Savon tuulivoimavaihemaakuntakaavan linnusto- ja lepakkoselvitys. Etelä-Savon maakuntaliitto. FCG. 3.1.2012. Näkemäanalyysi. Etelä-Savon maakuntaliitto. 2.10.2012, täydennetty 17.6.2013. Etelä-Savon maakuntaliitto. Hafmex Wind Oy. Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys. 10.6.2011. Etelä-Savon maakuntakaava. 2010. Etelä-Savon maakuntakaavan kulttuuriympäristöselvitys - Etelä-Savon Kulttuuriperinnön kehityslinjat, jatkumot ja murrokset. 2007. Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. 2009. Ympäristöministeriö : Ympäristönsuojeluosasto, Työryhmän mietintö 66/1992. Maisemanhoito : maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Liikenneviraston aineistopalvelut. http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/kartat 1 1. TIIVISTELMÄ Alla on kuvattu lyhyesti kaavaprosessin vaiheet, tarkoitus ja toteuttaminen. 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Päätös kaavan vireilletulosta kh 22.4.2014 § 232 Vireilletulo kuulutus Itä-Savo -lehdessä 21.5.2014 Oas:n nähtävilläolo 21.5.2014 > Luonnoksen nähtävilläolo 8.1.2015 – 6.2.2015 Ehdotuksen nähtävilläolo Luottamuselinkäsittelyt Asukastilaisuudet 1.2 Ranta-asemakaavan tarkoitus Ranta-asemakaavan tarkoituksena on määrittää tilojen rantarakennusoikeus yksittäisinä rantarakennuspaikkoina osoittaen ne kaavassa ympäristön ja rakennettavuudeltaan tarkoituksenmukaisille paikoilleen. 1.3 Aloite Aloitteen ranta-asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Tornator Oy, joka omistaa kaavoitettavan alueen. Kaavoituksen vireilletulosta on päätetty Savonlinnan kaupunginhallituksessa 22.4.2014 232 §. 2 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Ranta-asemakaavoitettava alue koostuu yhteensä yhdeksästä toisistaan erillään olevasta tilasta. Alueet sijoittuvat pienten järvien ja lampien lomaan metsätalousvaltaiselle alueelle, jolle sijoittuu muutamia lomarakennuksia. 2.2 Luonto Luonnonkuvaus käsittää kaava-aluetta hieman laajemman alueen. Kartoissa olevat järvet Huhu, Tie-, Sorva- ja Jalasjärvi eivät kuulu kaava-alueeseen. 2.2.1 Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualue kuuluu itäisen Järvi - Suomen maisemamaakuntaan ja maisemallisen osaaluejaon mukaisesti Suur-Saimaan maisemaseutuun. Yleisesti Suur-Saimaan seutua hallitsevat laajat selkävedet, jotka vaihettuvat pienipiirteisempiin sokkeloisiin reittivesiin. Seudulla esiintyy yleisesti kuivahkon kankaan mäntyvaltaisia metsiköitä, ollen näin muita ympäröiviä alueita karumpaa seutua. Vähäravinteisten maiden vuoksi kaskiviljely jatkui poikkeuksellisen pitkään. Väljien talorykelmien muodostamat kylät ovat muodostuneet tyypillisimmillään niemiin, jotka yhdessä muodostavat harvaa maaseutuasutusta (Kuva 2-1,Kuva 2-2). Lähemmässä tarkastelussa itäisen Savonlinnan ja Enonkosken maisemaa yhdistää muuta seutua tasaisempi alue, missä maisema on pienipiirteistä ja pienmaisemia voi avautua yllättävistäkin paikoista. Seudulla veden merkitys maisemassa on edelleen suuri ja se on myös ohjannut asuinpaikkojen muodostumista. Kylät ovat väljästi rakennettuja ja peltojen ympäröimiä, joita halkovat idylliset kapeat ja mutkittelevat tiet. Löyhästä kylärakenteesta johtuen rajat naapurikylien välillä ovat monesti vaikeasti havaittavissa. Kuva 2-1. Reijusjärven Särkilahti kuvattuna luoteeseen. 3 Kuva 2-2. Vanha saunamökki Matkonjoen varressa. 2.2.2 2.2.2.1 Luonnonolot Kasvillisuus ja luontotyypit Menetelmät Selvitysalueiden kasvillisuutta ja luontotyyppejä selvitettiin maastokäynnillä 20. – 23.5.2014. Erityistä huomiota kiinnitettiin metsälain 10 §:n mukaisiin erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin, vesilain 11 §:n mukaisiin kohteisiin, luonnonsuojelulain 29 §:n mukaan suojeltuihin luontotyyppeihin ja uhanalaisiin luontotyyppeihin sekä luontodirektiivin liitteen IV, rauhoitettuihin, muihin uhanalaisiin sekä huomionarvoisiin kasvilajeihin. Kasvillisuus ja luontotyyppiselvitys kohdennettiin kaava-alueen ranta-alueille. Selvitysalueet on esitetty Kuva 2-3. 4 Kuva 2-3. Luontoselvitykset kohdistettiin kaava-alueen ranta-alueille. Kasvillisuuden yleispiirteet selvitysalueilla Suunniteltujen rakentamisalueiden metsiköt ovat intensiivisessä metsätalouskäytössä eikä alueilta havaittu luonnontilaisia kangas- tai lehtomaalla kasvavia metsiköitä. Rakentamisalueille sijoittuvat suoalat ja soistumat on ojitettu ja puusto metsätaloustoimin hoidettua yhtä pienialaista suoalaa lukuun ottamatta. Rakentamisalueiden puusto on monin paikoin nuorta koivikkoa ja koivu-kuusi-sekametsää. Kuivemmilla paikoilla esiintyy männiköitä. Varttuneiden ja uudistuskypsien metsiköiden alat ovat pieniä ja ne ovat toisistaan pirstoutuneita. Varttuneiden metsiköiden valtapuu on useimmin kuusi, paikoitellen mänty ja hyvin harvoin koivu. Näissä pensaskerros on suurimmaksi osaksi raivattu pois ja valtapuun lisäksi kuviolla ei juuri kasva sekapuuna muita puulajeja. Hakkuuaukeita esiintyy paikoin. Rakentamisalueilla esiintyy pääosin tuoreen kankaan metsiköitä. Lehtomaisia kankaita esiintyy paikoitellen. Notkelmissa ja kosteissa painanteissa tavataan yleisesti tuoreen lehdon sekä kostean keskiravinteisen lehdon laikkuja (Kuva 2-4). Hyvin pienialaisia kuivia lehtoaloja sekä toisaalta kosteita runsasravinteisia lehtoaloja havaittiin kulttuurivaikutteisissa ympäristöissä. Ylärinteillä ja paikoissa, joissa esiintyy kalliopaljastumia, tavataan melko yleisesti kuivahkoja kankaita ja karuimmilla paikoilla myös kuivia kankaita. Rakentamisalueiden suoalat ovat suurimmaksi osaksi ojitettuja puustoltaan hoidettuja rämeitä ja korpia. Alueelle sijoittuu yksi ojittamaton puustoltaan luonnontilainen suoala. 5 Kuva 2-4. Käenkaaleja Matkonjärven selvitysalueen varttuneen kuusikon lehtoalalla. Selvitysalueiden kasvillisuus ja luontotyypit Ala-Luotojärven Hyppyyniemi Kuva 2-5. Hyppyyniemen selvitysalue. Hyppyyniemen etelärannalla selvitysalueen länsipäähän sijoittuu hakkuuaukea ja nuori koivikko (Kuva 2-5). Koivikko rajautuu varttuneeseen tuoreen kankaan (MT) kuusikkoon, josta pensaskerros on raivattu pois. Sekapuuna kasvaa harvakseltaan mäntyä ja koivua (Kuva 2-6). Varttunut kuusikko päättyy itäpuoleltaan nuoriin ja varttuviin kuusi-koivu-kasvatusmetsiin. Paikoitellen rannan tuntumassa kasvaa varttunutta harvaan asentoon hakattua sekapuustoa, jossa kasvaa hieskoivua, kuusta ja mäntyä. Niemen kärjessä esiintyy tuoreen kankaan nuorta ja 6 varttunutta kuusikkoa sekä männikköä.. Rannoilla kasvaa mm. harmaaleppää, tervaleppää sekä koivua. Niemen kärjen läheisyyteen sijoittuu luonnontilainen vähäpuustoinen suo. Hyppyyniemen pohjoisrannalla esiintyy pääasiassa nuoria koivu-, kuusi- ja mäntyvaltaisia kasvatusmetsiköitä. Paikka paikoin kasvaa myös varttunutta kuusivaltaista tuoreen kankaan (MT) metsikköä, jossa kasvaa sekapuuna mm. pihlajaa, koivua, raitaa sekä rannoilla leppiä. Kuva 2-6. Varttunutta kuusikkoa Hyppyyniemen etelärannalla. Ala-Luotojärven Purolahti 7 Kuva 2-7. Matkonjärven, Lakianjärven ja Ala-Luotojärven Purolahden selvitysalueet. Selvitysalueella kasvaa pääasiassa kuivahkon kankaan (VT) nuorta männikköä. Rannan tuntumassa esiintyy tuoreen kankaan (MT) nuorta koivu-kuusikasvatusmetsää (Kuva 2-7). Matkonjärven pohjoisranta Selvitysalueen länsipäädystä lähtien esiintyy nuorta ja varttuvaa mänty-koivuvaltaista tuoreen kankaan metsikköä, joka vaihettuu ylempänä rinteessä kuivahkoksi kankaaksi (VT) (Kuva 2-7Kuva 2-8). Rannassa kasvaa harmaa- ja tervaleppää sekä pihlajaa. Kuusia kasvaa paikoitellen. Pienillä aloilla kasvaa lehtomaisen kankaan (OMT) lajistoa: kasvillisuuteen 8 lukeutuvat mm mustikka, puolukka, metsäkastikka, käenkaali, kielo, sormisara, metsätähti ja oravanmarja. Koivua ja mäntyä kasvavan metsikön itäpuolelle sijoittuu pienialainen lehtomaisen kankaan (OMT) varttunut kuusikko, jossa kasvaa mm. lillukkaa, mustikkaa, käenkaalia, oravanmarjaa, sormisaraa, metsäkastikkaa, metsätähteä, metsäalvejuurta ja metsäimarretta. Kuusikon itäpuolella esiintyy pääasiassa kuivahkon kankaan (VT) varttunutta männikköä, jossa kasvaa sekapuuna koivua ja kuusta. Männikön pohjoispuolella ylempänä rinteessä kasvaa nuorta lehtisekapuustoa, joka leviää myös männikön itäpuolelle. Kasvillisuus vaihtelee karuleimaisesta kuivahkosta kankaasta (VT) kuiviin lehtoihin. Lajistoon lukeutuvat lehtolaikuilla mm. kielo, oravanmarja, puolukka, metsäkastikka, lillukka ja paikoin mustikka. Ylempänä rinteessä kasvaa nuorta männikköä, joka rajautuu itäpuoleltaan varttuneeseen kuivahkon kankaan (VT) männikköön. Kuva 2-8. Selvitysalueen länsiosan valoista sekametsää. Lakianjärven länsiranta Selvitysalueen eteläpäädystä lähdettäessä Lakeenniemessä esiintyy sekapuustoista osin kulttuurivaikutteista lehtoa ja tuoretta kangasta (MT) (Kuva 2-7). Lakeenniemen pienessä notkelmassa kasvaa kosteaa keskiravinteista lehtoa (AthExpT), jossa vallitsevat hiirenporras ja metsäalvejuuri (Kuva 2-9). Lisäksi kasvaa mm. metsäimarretta, ojakellukkaa, nurmitädykettä, ahomansikkaa ja metsäorvokkia. Ympärillä kasvaa pääosin varttunutta kuusivaltaista sekapuustoa ja Matkonjoen ranta-alueella varttuvaa ja varttunutta koivikkoa sekä leppiä. Matkonjoen rantaa länteen päin sekapuusto vähenee ja koivun osuus kasvaa. Alueella kasvaa vanhalla pellonpohjalla tuore niitty, jonka lajistoon lukeutuvat mm. metsäkurjenpolvi, ahomatara, ahomansikka, aitovirna, koiranputki, niittyleinikit, kevätpiippo, siankärsämö, nurmitädyke, paimenmatara ja pukinjuuri. Pohjoiseen päin mentäessä kasvaa pääsoin nuorta koivikkoa. Lakeenniemen pohjoispuolella kasvaa kuivahkon kankaan (VT) nuorta mäntyvaltaista sekametsää, rannassa kasvaa tiheää varttuvaa kuusikkoa sekä lahoavia lehtipuita. Selvitysaluetta pohjoiseen kuljettaessa kaikki alueen metsiköt ovat voimakkaasti taloustoimin käsiteltyjä: alueella esiintyy nuoria varttuvia tuoreen kankaan (MT) kuusivaltaisia sekametsiä. Selvitysalueella esiintyy lisäksi pienialaisia soistumia, jotka on ojitettu. Ylempänä rinteessä 9 selvitysalueen pohjoisosassa kuusivaltaiset sekametsiköt rajautuvat nuoriin ja varttuviin tuoreen kankaan koivikoihin. Kuva 2-9. Lakeenniemessä sijaitseva kostean keskiravinteisen lehdon laikku. Liimonlampi Liimonlammen etelärannalla kasvaa kuivahkon kankaan varttunutta männikköä, jossa kasvaa sekapuuna kuusta ja koivua (Kuva 2-7). Sekapuiden osuus vähenee rinteiden yläosissa. Liimonlammen itäpäässä Huhunjoen suistossa esiintyy vähäpuustoista rantaluhtaa, jota on kuitenkin ojitettu. Liimonlammen pohjoisrannan metsiköt ovat hakattu lähes koko selvitysalueelta. Liimonlammen pohjoispuolella rinteiden yläosissa kasvaa nuoria koivikoita ja Huhunjoen pohjoispuolella esiintyy nuoria sekametsiä. Liimonlahti ja Lakianjärven itäranta 10 Kuva 2-10. Lakianjärven itärantaa länsirannalta kuvattuna. Matkonjoen etelärannalla kasvaa kosteaa keskiravinteista lehtoa (AthExpT). Puusto koostuu koivuista, lisäksi kasvaa harmaaleppää sekä joitakin nuoria kuusia. Kasvillisuuteen lukeutuvat mm. hiirenporras, mesiangervo, käenkaali, ojakellukka ja vadelma. Lehto rajoittuu eteläpuoleltaan pienialaiseen varttuneeseen kuusikkoon sekä nuoreen sekapuustoiseen kasvatusmetsään, joka rajaa kuusikkoa sekä etelästä että kaakosta. Nuoret kasvatusmetsiköt rajautuvat varttuneeseen männikköön Liimonlahden pohjukassa. Lakianjärven itärannalla metsiköt ovat voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä ja nuoret sekä varttuvat kuusivaltaiset metsiköt ovat alueella vallitsevia (Kuva 2-10, Kuva 2-11). Varttuneet metsiköt ovat pääosin melko pienialaisia ja toisistaan pirstoutuneita. Alueella esiintyy muutamia avokallioalueita, pinta-alaltaan suurimmat sijoittuvat selvitysalueen pohjoisosiin. Myös avokallioalueiden puustoa on käsitelty taloustoimin. Ison Koivuvuoren alueelle sijoittuu lisäksi lähelle rantaviivaa rajoittuvia jyrkänteitä. Kuva 2-11. Nuorta koivuvaltaista kasvatusmetsää Lakianjärven itärannalla. Rannoille on muodostunut paikoin pienialaisia luhtia sekä soistumia, mutta nämä alat ovat ojitettuja ja puustoltaan käsiteltyjä. Alueella esiintyy useampia pienialaisia tuoreen lehdon (OMaT) laikkuja, mutta näiden puustoa on voimakkaasti metsätaloustoimin käsitelty. Suurin lehtoala sijoittuu varttuneeseen kuusikkoon Reijuslahden tilan länsipuolella, jossa kasvaa monin paikoin tuoretta lehtoa (OMaT), lehtomaista kangasta (OMT) sekä tuoretta kangasta (MT) (Kuva 2-12). Kasvillisuus koostuu mm. mustikasta, puolukasta, metsäkastikasta, ojakellukasta, kielosta, käenkaalista, oravanmarjasta, metsätähdestä, metsäalvejuuresta, metsäimarteesta, metsäorvokista ja lillukasta. Reijuslahden ranta-alueelle sijoittuva pienialainen, lähteen vaikutuspiiriin muodostuneen kostean keskiravinteisen lehdon (AthExpT) luonnontilaa on muutettu kaivamalla lähteen noro suuremmaksi ja syvemmäksi. Uoman ympäristön kasvillisuuteen lukeutuvat mm. mesiangervo, ojakellukka, hiirenporras, metsäalvejuuri, korpiimarre ja käenkaali. Märimmillä alueilla pohjakerroksessa kasvaa pääasiassa lehväsammalia. 11 Kuva 2-12. Uudistuskypsää vanhaa kuusikkoa Lakianjärven itärannalla. Osa taloustoimin hoidetun metsikön puista on alkanut lahota pystyyn. Reijusjärven Särkilahti 12 Kuva 2-13. Reijusjärven ja Huhunjärven selvitysalueet. Selvitysalueen eteläosassa esiintyy pienellä alalla varttunutta kuusivaltaista sekametsää, jossa sekapuuna kasvaa mm. koivua, raitaa ja haapaa (Kuva 2-13). Pienialainen metsikkö rajautuu koivutaimikkoon, jonka pohjoispuolella kasvaa varttunutta tuoreen kankaan (MT) kuusikkoa. Kuusikko rajautuu varttuvaan ja varttuneeseen kasvatusmännikköön, jossa esiintyy tuoreen kankaan (MT), lehtomaisen kankaan (OMT) ja tuoreen lehdon (OMaT) mosaiikkia. Alueen pohjoisosassa esiintyy ojitettuja rämeitä ja varttuvia tuoreen kankaan sekametsiä. 13 Reijusjärven Salakkalahti Selvitysalueen kaakkoisosassa esiintyy pienellä alalla varttunutta tuoreen kankaan (MT) kuusikkoa ja nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää (Kuva 2-13). Metsikkökuvioiden luoteispuolelle avautuu eri-ikäisiä, pääasiassa kuivahkon kankaan (VT) kasvatusmänniköitä, taimikoita ja nuoria koivikoita (Kuva 2-14). Paikoitellen esiintyy pienialaisia kuusivaltaisia metsiköitä. Särkilahden pohjukassa kasvaa voimakkaasti harvennettua sekapuustoista lehtoa, joka on ojitettu. Kuva 2-14. Varttunutta männikköä Salakkalahden selvitysalueella. Huhunjärvi Selvitysalueen pohjoisosat on avohakattu (Kuva 2-13). Eteläosassa kasvaa nuorta ja varttuvaa sekapuustoa, joka vaihettuu rantaa kohti luhdaksi. Luhdan puustoisuus vaihtelee märkyyden mukaan: kuivemmilla alueilla kasvaa nuorta koivikkoa, muutamia mäntyjä sekä pajukkoa. Märimmillä paikoilla puustoa ei kasva lainkaan. Luhdan kasvillisuus koostuu lähinnä suursaroista, joista vallitsevia ovat pullosara ja jouhisara. Reijusjärven Ruunalahti 14 Kuva 2-15. Reijusjärven Ruunalahden, Suuri-Valkeisen ja Jalasjärven selvitysalueet. Selvitysalueen eteläosassa kasvaa pääasiassa nuorta sekapuustoa. Selvitysalueen pohjoisosat on avohakattu (Kuva 2-15). Jalasjärvi Selvitysalueen luoteisosassa esiintyy varttunutta tuoreen kankaan (MT) kuusi-koivumetsikköä, joka vaihettuu kaakkoon päin mentäessä mäntyvaltaiseksi turvekankaaksi (Kuva 2-15). 15 Lakianluhdanniemessä kasvaa pääosin nuoria sekametsiköitä (Kuva 2-16). Niemen itäpuolella esiintyy tuoreen kankaan (MT) varttunutta kuusikkoa sekä hakkuuaukea. Kuva 2-16. Lakianluhdanniemeen vievän tien ympärillä kasvaa nuorta sekametsää, tietä reunustavat koivut. Suuri-Valkeinen Selvitysalueella kasvaa pääasiassa varttunutta tuoreen kankaan kuusikkoa, jossa esiintyy sekapuuna harvakseltaan koivua, harmaa- ja tervaleppää (Kuva 2-15). Ojien varsilla kasvillisuus on rehevämpää ruohoturvekankaiden lajistoa. Ojien risteyksessä esiintyy ruohoturvekangasta, jonka lajistoon lukeutuvat mm. hiirenporras, metsäalvejuuri, korpi-imarre, metsäimarre, käenkaali, oravanmarja ja metsätähti. Tiejärvi 16 Kuva 2-17. Tiejärven selvitysalue. Selvitysalueella esiintyy pääosin nuoria tuoreen kankaan (MT) kuusi-koivukasvatusmetsiköitä (Kuva 2-17). Varttuneempaa havupuuvaltaista puustoa kasvaa erityisesti selvitysalueen luoteisja kaakkoisosissa sekä rannan tuntumassa. Ranta-alueet ovat soistuneet ja rannoilla esiintyy puustoltaan käsiteltyjä pienialaisia korpia (Kuva 2-18). Kuva 2-18. Majavan patoaman ojan ympäristössä tulvii. vesi oli selvityshetkellä levinnyt melko laajalle ranta-alueelle. 17 Arvokkaat luontokohteet selvitysalueilla Hyppyyniemen vähäpuustoinen suo Hyppyyniemeen sijoittuu harvapuustoista sararämettä: puusto koostuu kitukasvuisesta männiköstä, jossa kasvaa seassa hieskoivua. Kenttäkerroksen lajistossa esiintyy suursaroja sekä tupasvillaa ja pohjakerroksessa kasvaa mm. rämerahkasammalta sekä kalvakkarahkasammalta (Kuva 2-19). Vähäpuustoinen suo vaihettuu länsiosistaan puustoisemmaksi. Vähäpuustoiset suot ovat metsälain 10 §:n mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Sararämeet ovat Etelä-Suomessa vaarantuneita (VU) luontotyyppejä, koko Suomessa ne on luokiteltu säilyviksi (LC) luontotyypeiksi. Kuva 2-19. Vähäpuustoinen suo Hyppyyniemessä. Huhunjären ja Liimonlammen rantaluhdat Huhunjärven ranta-alueelle sijoittuu ojittamaton osin luonnontilainen rantaluhta. Pieni ala luhdasta on puutonta avoluhtaa. Sitä ympäröi puutoisempi koivuluhta, jonka nuori puusto ei ole luonnontilaista. Kenttäkerroksen lajistossa vallitsevat suursarat ja lisäksi pensaskerroksessa kasvaa pajuja (Kuva 2-20). Toinen rantaluhta sijoittuu Liimonlammen itäpäähän Huhunjoen suistoon, jossa esiintyy pääasiassa sara- ja ruokoluhtaa. Kasvillisuudessa vallitsevat suursarat, järviruoko ja paikoin pajut (Kuva 2-20). Rantaluhdat ovat metsälain 10 §:n tarkoittamia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Koivuluhdat ovat Etelä-Suomessa vaarantuneita (VU) luontotyyppejä, kun ne koko Suomessa on luokiteltu silmälläpidettäviksi (NT). Avoluhdat ovat Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä (NT) luontotyyppejä jo koko Suomessa ne on luokiteltu säilyviksi (LC) luontotyypeiksi. 18 Kuva 2-20. Vasemmalla rantaluhtaa Huhunjärven rannalla ja oikealla Liimonlammen itäpäädyssä. 2.2.2.2 Pesimälinnusto Menetelmät Suunnittelualueen pesimälinnustoa selvitettiin yleispiirteisesti 20. – 23.5.2014 aamun ja aamupäivän aikana, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on yleisesti korkeimmillaan. Reviirihavainnoksi laskettiin koiraan laulu, ruokaa kantavat tai varoittelevat yksilöt, reviirikahakat ja pesä- sekä poikuehavainnot. Myös havaitut vesilinnut merkittiin ylös. Erityistä huomiota kiinnitettiin Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I lajeihin, Suomen kansainvälisen linnustonseurannan erityisvastuulajeihin sekä uhanalaisiin ja muihin huomionarvoisiin lajeihin. Vesilinnustoa ei havainnoitu erikseen selvitysalueen viereisiltä järviltä ellei vesilintuja havaittu rannalta tai vedestä rannan välittömästä läheisyydestä. Tulokset Pesimälinnustoselvityksessä selvitysalueella havaittiin 32 pesiväksi tulkittavaa lintulajia, jotka kuuluvat pääasiassa joko metsä- tai kulttuuriympäristöille ominaisiin lajeihin. Huomionarvoisia lajeja havaittiin selvitysalueiden pinta-alaan nähden hyvin vähän. Lajilista linnustohavainnoista on esitetty Taulukko 1. Taulukko 1. Havaitut lintulajit selvitysalueilla. Laji Harmaasieppo Hernekerttu Hippiäinen Hömötiainen Laulurastas Kirjosieppo Käki Käpytikka Korppi Metsäviklo Mustarastas Pajulintu Palokärki Peippo Pensaskerttu Peukaloinen Pikkusieppo Punakylkirastas Punarinta Punatulkku Pyy Rantasipi Räkättirastas Sinisorsa Sinitiainen Sirittäjä Tieteellinen nimi Uhanalaisuus Direktiivi EVA Muscicapa striata Sylvia borin Regulus regulus Parus communis turdus philomelos Ficedula hypoleuca Cuculus canorus Dendrocopos major Corvus cornix Tringa ochropus Turdus merula Phylloscopus trochilus Dryocopus martius D Fringilla coelebs Sylvia communis Troglodytes troglodytes Ficedula parva D Turdus iliacus Erithacus rubecula Pyrrhula pyrrhula Bonastes bonasia D Actitis hypoleucos D Turdus pilaris Anas platyrhynchos Parus caeruleus Phylloscopus sibilatrix NT 19 Talitiainen Teeri Tiltaltti Töyhtötiainen Vihervarpunen Västäräkki Parus major Tetrao tetrix Phylloscopus collybita Parus cristatus Carduelis spinus Motacilla alba NT D EVA Metsälajeista runsaslukuisimpina suunnittelualueella esiintyvät erityisesti suomalaisille metsäympäristöille tavanomaiset lajit (peippo, pajulintu, punarinta sekä tavanomaiset rastaat ja tiaiset), joita tavataan säännöllisesti koko suunnittelualueella. Uhanalaisia tai luonnonsuojelulain 46 ja 47 § nojalla suojeltuja lajeja ei selvitysalueelta havaittu. Euroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteessä I mainituista lajeista alueella havaittiin palokärki, pikkusieppo, pyy, rantasipi ja teeri sekä Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeista teeri. Harvalukuisten lajien havaintopaikat on esitetty kartalla Kuva 2-21. Kuva 2-21. Huomionarvoisten lintulajien havainnot selvitysalueilla. 2.2.2.3 Liito-oravat Liito-orava (Pteromys volans) on taigalaji, joka elää Suomessa esiintymisalueensa länsireunalla. Suomen eliölajiston viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi (VU). Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajeihin. Liito-orava suosii elinympäristöinään varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, mutta tulee toimeen nuoremmissakin metsissä, joissa on riittävästi lehtipuita ravinnoksi ja kolopuita pesäpaikoiksi. Luontaisessa elinympäristössä kasvaa järeitä haapoja sekä kuusia ja koivuja. Tyypillinen liitooravan asuttaman metsän puusto on vaihtelevan ikäistä ja puusto muodostaa useita latvuskerroksia. Aikuisen liito-oravanaaraan elinpiiri on kooltaan yleensä 4-10 hehtaaria, koiraan keskimäärin noin 60 hehtaaria. Reviirillä on usein 1-3 ydinaluetta, jotka saattavat olla 100–200 metrin päässä toisistaan; näillä ydinalueilla liito-oravat ruokailevat ja pääasiassa oleskelevatkin. Jokaisella liito-oravalla on eri puolilla elinpiiriä useita pesiä, joita ne säännöllisesti käyttävät. Pesät ovat yleensä tikkojen tekemissä koloissa (usein haavassa), osa pesistä on tavallisen oravan tai rastaiden tekemiä risupesiä. 20 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla. Lisääntymis- ja levähdyspaikka käsittää pesäpuiden lisäksi niiden läheisyydessä sijaitsevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. Menetelmät Suunnittelualueella jälkiä liito-oravista etsittiin toukokuussa 20. – 23.5.2014 varttuneista kuusikoista ja kuusivaltaisista sekametsistä. Menetelmässä papanapuut merkitään karttapohjalle ja papanoiden tuoreus ja lukumäärä arvioidaan silmämääräisesti. Lisäksi mahdolliset pesäpuut merkitään karttaan. Liito-oravien mahdollisesti käyttämät ruokailualueet ja siirtymäreitit merkittiin karttoihin. Selvityksessä apuna käytetään peruskarttapohjia ja GPS-paikanninta. Tulokset Suunnittelualueelta ei tehty havaintoja liito-oravan käyttämistä elinalueista. Suunnittelualueen metsiköt ovat voimakkaasti taloustoimin käsiteltyjä eikä niiden voida katsoa pääsääntöisesti soveltuvan liito-oravan elinympäristöksi. Puusto on selvitysalueilla monin paikoin nuorta ja varttuneita lehtisekapuustoisia kuusikoita alueella ei juuri esiinny. Monet varttuneet kuusikot on hakattu lähes täysin yhden puulajin talousmetsiköiksi ja alemmat latvuskerrokset on raivattu pois. Selvitysalueelta havaittiin kuitenkin yksittäisiä pienialaisia liito-oravan kannalta soveliaita elinympäristöjä, jotka arvioitiin liito-oravien elinalueiksi liian pieniksi (Kuva 2-22). Kuva 2-22. Liito-oravalle soveltuva pienialainen metsikkö Reijusjärven Särkilahdessa. Alueelta ei kuitenkaan tehty lajista havaintoja. 2.2.3 Luonnon monimuotoisuus Suunnittelualueen metsiköt on voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä ja alueella esiintyvät suoalat ovat ojitettuja eikä alueella esiinny juurikaan luonnontilaisia kasvupaikkoja. Voimakas metsätalous on voinut vaikuttaa alueella pesivien lintujen lajimääriin, kun puuston rakenne on yksipuolistunut eikä vanhoja sekapuustoisia metsiä alueella esiinny (Kuva 2-24). Alueella esiintyy lehtoja, kangasmaita ja avokallioalueita, joissa kasvaa ko. kasvupaikoille tyypillistä kasvilajistoa, mutta harvinainen ja muu huomionarvoinen kasvillisuus puuttuu alueelta. Vesistöjen läheisyys vaikuttaa kuitenkin ympäristön monimuotoisuutta lisäävästi, sillä lajikirjo on monesti suuri juuri ranta-alueilla (Kuva 2-23). Lisäksi rannan välittömässä läheisyydessä kasvava puusto tavallisesti säästetään hakkuilta, jolloin ranta-alueilla voi esiintyä enemmän lahopuustoa ja esimerkiksi lintujen pesäpaikoiksi soveltuvia koloja. 21 Kuva 2-23. Huhunjoen suiston rantaluhta tarjoaa pesäpaikan monille vesilinnuille ja kahlaajille. Kuva 2-24. Haavikot lisäävät metsien monimuotoisuutta tarjoamalla suojaa ja ravintoa monille eliölajeille. Haaparyhmiä tavattiin selvitysalueilla hyvin vähän. Kuvan lehtipuuvaltainen kuiva lehto sijoittuu Lakianjärven itärannalle. 2.2.4 Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue sijoittuu Vuoksen vesistöalueeseen ja siinä Pyyveden alueeseen. Suurimmista järvistä Jalasjärvi ja Reijusjärvi lukeutuvat Huhunjoen valuma-alueeseen sekä Ala-Luotojärvi ja Lakianjärvi Lakianjärven alueeseen (Kuva 2-25). 22 Ranta-asemakaavan alueet sijoittuu neljän järven. Näitä järviä ovat Ala-Luotojärvi, Matkonjärvi, Lakianjärvi, Reijusjärvi, Suunnittelualueella suoaloja esiintyy varsin vähän. Suunnittelualueella Reijusjärven ja Jalasjärven ranta-alueelle sijoittuu ojitettuja suoaloja ja Ala-Luotojärven rantaalueelle yksi ojittamaton vähäpuustoinen suo. Pienialaisia soistumia esiintyy yleisimmin (Kuva 2-25). Suunnittelualueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (luokka II) (Mustaharju 0624614) sijoittuu noin 3,5 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta koilliseen. Pikarniemen muu pohjavesialue (0624615) hieman vajaan 4 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta koilliseen (Kuva 2-25). Kuva 2-25. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat vesistöt, pohjavesialueet ja valuma-alueet. 2.2.5 Maa- ja metsätalous Suunnittelualueen metsiköt ovat intensiivisessä metsätalouskäytössä. Suunnittelualueelle ei sijoitu maatalouden käytössä olevia rakenteita, peltoja tai laidunmaita. 2.2.6 2.2.6.1 Luonnonsuojelu Suojelualueet Ranta-asemakaava-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu Natura-alueita, luonnonsuojelualueita, arvokkaita koski- tai kallioalueita eikä luonnonsuojeluohjelmien alueita (Kuva 2-26). Puruveden Natura-alue (FI0500035, SCI) sijaitsee lähimmillään noin 5,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta kaakkoon. Puruvesi on sisällytetty Natura-2000 alueverkostoon Puruveden niukkamineraalisten ja niukkaravinteisten vesien perusteella. Alueen nuottaruohotyypin järven vesi on puhdasta ja hyvin kirkasta. Suojelualueella esiintyy runsaasti erilaisia harjumuodostumia ja alueen saarten sekä mannermaan rannoilla kasvaa karuja kuivahkon ja kuivan kankaan männiköitä. Rantakasvillisuus on niukkaa. 23 Kuikanvuori - Kiiasvuoren arvokas kallioalue (KAO060207) sijoittuu vajaan 1,5 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta luoteeseen ja lähin luonnonsuojelualue Väärälammen tervaleppäkorpi (LTA200686) sijoittuu noin 4 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta lounaaseen. Yli viiden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta sijoittuu useita suojelualueita kuten Oriveden – Pyhäselän saaristot (FI0700018), Joutenvesi – Pyyveden (FI0500031), Vilkonsuon (FI0500169), Viitoinvuoren lehdon (FI0500063), Ruhvanansuon (FI0500052) ja Sulkavanniemen laitumen ja niityn (FI0500230) Natura-alueet. Lisäksi yli viiden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta sijoittuu useampia pieniä yksityisiä luonnonsuojelualueita (YSA), arvokkaita kallioalueita (KAO) sekä yksi luontotyyppipäätöksellä suojeltu alue. Kuva 2-26. Luonnonsuojelualueet suunnittelualueen läheisyydessä. 2.2.6.2 Uhanalaiset eliölajit Uhanalaisten eliölajien esiintymistä selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit –tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta ). Suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu uhanalaisten eliölajien havaintoja. 24 Suunnittelualuetta lähimmät havainnot koskevat takkuhankajäkälää (Evernia divaricata) vuodelta 2002. Havainnot sijoittuvat runsaan 900 metrin etäisyydelle suunnittelualueesta pohjoiseen. Kalliokeuhkojäkälää (Lobaria scrobiculata) koskeva havainto on vuodelta 2002 ja kalliosirkunjyvää (Lappula deflexa) koskevat havainnot vuodelta 2002 ja 2010 ja ne sijoittuvat noin 1,5 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta pohjoiseen. Muut noin kahden kilometrin säteellä suunnittelualueesta tehdyt havainnot koskevat sorjahukankorentoa (Libellula fulva). Sorjahukankorentoa koskevat havainnot on tehty vuosina 2007 – 2009 ja ne sijoittuvat lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta lounaaseen. 25 2.3 Rakennettu ympäristö 2.3.1 Yhdyskuntarakenne YKR-aineiston mukaan alue on harvaan asuttua maaseutua ja lähin taajama sijoittuu 7 kilometrin etäisyydelle pohjoiseen. Alueen läpi kulkee maantie 474, joka kulkee Savonrannan taajamasta maantielle 71. Kuva 2-27. Suunnittelualue suhteessa YKR-alueisiin 2.3.2 Asuminen Suunnittelualueella ei ole asuinrakennuksia, joten siellä ei asuta. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee vähäisessä määrin haja-asutusta ja jonkin verran loma-asutusta. 26 Savonlinnan kaupungissa asuu 36 584 henkilöä (1.1.2013). Suunnittelualue sijaitsee entisen Kerimäen kunnan pohjoisosassa. Kerimäen ja Punkaharjun kunnat liittyivät osaksi Savonlinnaa 1.1.2013. Kerimäen lakkauttamishetkellä kunnassa asui 5 526 henkilöä. Kuva 2-28. Lähiympäristön asuin- ja lomarakennukset 2.3.3 Palvelut Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole julkisia palveluja. Varsinaiset kaupalliset palvelut, koulu ja liikuntapalvelut ovat lähitaajamissa 2.3.4 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja. Alueella ja sen ympäristössä harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. 2.3.5 Virkistys Alue on etäisen sijaintinsa johdosta huonosti saavutettavissa, joten sen käyttö virkistykseen on vähäistä. Alueella ei ole perustettuja tai kaavojen mukaisia virkistysalueita. Kohdassa 2.3.2 Asuminen on esitetty alueen ympäristön lomarakennukset. Loma-asukkaiden voi olettaa käyttävän vesialueita virkistukseen. 2.3.6 Liikenne Kaavoitettavan alueen halki kulkee seututie 474 (Savonrannantie), jonka keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä on 665 ajoneuvoa vuorokaudessa. 27 Kuva 2-29. Lähiympäristön tiestö. (Liikennevirasto) Kuva 2-30. Liikennemäärät. (Liikennevirasto) 2.3.7 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei sijaitse arvokkaita kulttuuri- tai maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) on suunnittelualueen kaakkoispuolelle ja yli 3 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta sijoittuva Salpalinja. Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. 2.3.8 Muinaisjäännökset Museoviraston rekisteritietojen mukaan suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelle laadittiin loppukesästä 2014 kaavaa varten erillinen muinaisjäännösinventointi (LIITE 3). Sen perusteella kaava-alueelta havaittiin 1 ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännöskohde Liimolahden rannalta sekä yksi muu historiallisen ajan kohde, jonka ei katsottu olevan kiinteä muinaisjäännös. Lisäksi kaava-alueen ulkopuolelta Tiejärven pohjoispuolelle (Kerimäki Tiejärvi) etelärinteeseen sijoittuu useita kymmeniä kiviröykkiöitä, joiden halkaisija vaihtelee 1,5 metristä neljään metriin 28 ja korkeus puolesta metristä metriin. Röykkiöt ovat sammaleen peittämiä ja muodoltaan epäsäännöllisiä. Liimonlahden etelärannalta (Kerimäki Liimonlahti) todettiin viljelykseen liittyviä kiviröykkiöitä sekä asuinpaikkaan kuuluvia kivi- ym. rakenteita. Lakeenniemen harjanteen laelta todettiin rakennuksen jäännökset. Kuva 2-31. Muinaisjäännökset suhteessa kaava-alueeseen. Kuva 2-32. Tiejärven ja Liimonlahden uudet muinaisjäännösalueet. Kaava-alueen rajaus näkyy vihreällä. (Muinaisjäännösinventointi 2014) 2.3.9 Tekninen huolto Alueelle ei ole rakennettu kunnallistekniikka tai muuta erityistä teknistä huoltoa. 2.3.10 Erityistoiminnat Erityistoimintoja ei ole. 29 2.3.11 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueelle tai sen ympäristössä ei ole muita ympäristönsuojelullisia tai ympäristöhäiriöitä aiheuttavia kohteita. 2.3.12 Sosiaalinen ympäristö Alue on harvaan rakennettua haja-asutusaluetta. 2.3.13 Maanomistus Ranta-asemakaava-alue on kokonaisuudessaan Tornator Oyj:n omistuksessa. 2.4 Suunnittelutilanne 2.4.1 Maakuntakaava Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 4.10.2010. Maakuntakaavassa ei ole suunnittelualueelle kohdistuvia aluevarauksia. Alueen halki kulkee seututie Seikanlampi-Savonranta-Vihtari (st 16.156). Kuva 2-33. Suunnittelualueen sijainti voimassa olevassa Etelä-Savon maakuntakaavassa. Rantaasemakaava-alue on rajattu kartalle punaisella. Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavalla täydennetään Etelä-Savon voimassaolevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan 9.6.2014 ja kaava on nyt ympäristöministeriön vahvistettavana. 1. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueen luoteispuolelle on osoitettu Syvälahti-Hanhijärven tuulivoimaloiden alue (tv 16.901). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittumiseen soveltuvat alueet. 30 Kuva 2-34. Suunnittelualueen sijainti vireillä olevassa Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavassa. Rantaasemakaava-alue on rajattu kartalle punaisella. Maakuntahallitus päätti 20.8.2014 käynnistää Etelä-Savon maakuntakaavan päivittämisprosessin, jossa päivitetään ja täydennetään nykyistä maakuntakaavaa useiden maankäyttömuotojen osalta. Kaavasta käytetään nimeä Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 8.9. - 8.10.2014. 2.4.2 Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu Savonrannan rantayleiskaava, joka on hyväksytty 4.2.2004. 31 Kuva 2-35. Savonrannan rantayleiskaavan rajaus suhteessa suunnittelualueeseen. 2.4.3 Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Ala-Luotojärven rannoille sijoittuvat Hyppyylahden-Huosiisen ranta-asemakaava (hyväksytty 29.9.2008) ja Kaunisniemen rantakaava (hyväksytty 13.6.1986) sekä Särkilahden rannalle Särkilahden rantakaava (hyväksytty (1.7.1988). Lähimmät kaava-aluetta sijoittuvat rakennuspaikat ovat Ala-Luotjärvellä Hyppyylahdessa vastapäätä Hyppyyniemeä. 32 Kuva 2-36. Ranta-asemakaavoitettujen alueiden rajaus suhteessa suunnittelualueeseen. Rantaasemakaavat ovat kuvassa vihertävällä vinoviivoituksella. 2.4.4 Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.12.2013 § 258. Rakennusjärjestyksen rantarakentamiseen liittyviä Matkonsalon ranta-asemakaavan kannalta oleellisia määräyksiä ovat seuraavat: "Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituus tulee olla vähintään 50 m. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennuksen etäisyyden on oltava vähintään 25 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, ellei luonnonolosuhteet edellytä sitä suurempaa etäisyyttä. Kuitenkin kerrosalaltaan enintään 25 m² ja katetulta alaltaan enintään 35 m² olevan yksikerroksisen (mahdollisen parven korkeus < 1,6 m) saunarakennuksen saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Mikäli rakennus on kerrosalaltaan yli 100 m²:n suuruinen tai harjakorkeudeltaan yli 5,5 metrin korkuinen tai rakennus tulee ympärivuotiseen asuinkäyttöön, ei rakennusta saa rakentaa 50 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Rakennusalaltaan yhden enintään 15 m² grillikatoksen tai huvimajan voi rakentaa 15 metrin päähän rantaviivasta." 2.4.5 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen laatimaa peruskarttaa. 33 2.4.6 Rakennuskiellot Alueella ei ole tiedossa olevia rakennuskieltoja. 2.4.7 Suojelupäätökset Alueella ei ole tiedossa olevia suojelupäätöksiä. 2.4.8 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Etelä-Savon maakuntaliitto käynnisti keväällä 2010 yhdessä Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Keski-Suomen liittojen kanssa tuulivoimaselvitystyön. Sisä-Suomen potentiaaliset tuulivoima-alueet –selvityksessä liitot tarkastelevat tuulivoimatuotannon maankäytöllisiä edellytyksiä omalla alueellaan yhtenevin kriteerein. Paikkatietotarkastelujen ja käytyjen neuvottelujen perusteella suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuva SyvälahtiHanhijärven alue nousi potentiaaliseksi tuulipuistoalueeksi. Sisä-Suomen tuulivoimaselvitystä on tarkennettu tuulivoimaa käsittelevän Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan prosessin aikana laadituilla selvityksillä, joita ovat taustaselvitys, linnustoja lepakkoselvitys sekä näkemäanalyysi. Taustaselvityksessä tuuliatlaksen mukaisia tuulisuuden kannalta potentiaalisia alueita on tarkasteltu suhteessa rakennettuun ympäristöön, asutukseen, kulttuuri- ja luonnonympäristöön, erityisesti linnustoon sekä virkistykseen ja elinkeinotoimintaan. Alueita on arvioitu lisäksi suhteessa sähkö- ja tieverkkoon sekä lentoliikenteeseen. Selvityksen mukaan SyvälahtiHanhijärven selvitysalue soveltuu tuulipuistoksi ja se täyttää kaikki maakuntakaavassa asetetut kriteerit, kun huomioidaan linnusto ja lentoturvallisuus kaavamääräyksin. 34 Kuva 2-37. Syvälahti-Hanhijärven selvitysalue. (Näkemäanalyysi. Etelä-Savon maakuntaliitto) Linnustoselvityksen mukaan Syvälahti-Hanhijärven alue ei päässyt turvallisimpien sijoitusalueiden joukkoon muttei myöskään joutunut tuulivoimapuistoksi soveltumattomien alueiden joukkoon. Tulosten mukaan alue vaatii tarkkoja selvityksiä ja lajiston huomioimista suunnittelussa. Myös lepakkoselvityksessä käytettiin kolmiportaista luokittelua, jossa SyvälahtiHanhijärven alue sijoittui epävarmuusalueen -luokkaan. Tuulivoimaloiden sijoittamista ei voida pitää suositeltavana ennen riittäviä selvityksiä alueen lepakkolajistosta ja kerääntymispaikoista. Näkemäanalyysin perusteella Ala-Luotojärven ja Lakianjärven rannoilta näkemä alue on alle 5 kilometriä mallinnetuista tuulivoimaloista. Tälle lähialueelle tuulivoimalalla on näkyessään maisemaa dominoiva vaikutus. Reijusveden ja Jalasjärven rannoilta näkemä alue on 5-10 kilometriä tuulivoimaloista. Tälle välialueelle tuulivoimala näkyy selkeällä säällä, mutta sen vaikutus ei ole maisemaa dominoiva. 35 Kuva 2-38. Näkemäanalyysin havainnekuva. (Näkemäanalyysi. Etelä-Savon maakuntaliitto) 2.4.9 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit Alueelle on tehty kaavaa varten luontoselvitys, joka on kuvattu kaavaselostuksessa. Lisäksi on laadittu erillinen arkeologinen inventointi, joka on selostuksen liitteenä. 36 3. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Alla on kuvattu ranta-asemakaavan suunnittelun lakisääteiset vaiheet pääpiirteittäin. 3.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Maanomistajalla on syntynyt tarve selvittää ja osoittaa alueen rantarakennusoikeus. Se on mahdollista ainoastaan ranta-asemakaavalla. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavan laatimiseen on lähtenyt maanomistajalta eli Tornator Oyj:ltä. Ranta-asemakaavan laatimisesta on tehty kaavoitussopimus Savonlinnan kaupungin kanssa. Savonlinnan kaupunginhallitus päätti 22.4.2014 § 232 käynnistää Matkonsalon ranta-asemakaavan laatimisen. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 3.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. 3.4.1 Kaupungin asettamat tavoitteet Ranta-asemakaavan mitoituksen tulee olla Savonlinnassa noudatettavien rantarakentamisen mitoitusperusteiden mukainen. Rakentaminen tulee sijoittaa tonttiryhmiin, jotta vapaata yhtenäistä rantaviivaa jäisi riittävästi. Savonlinnassa mitoitus perustuu ns. muunnetun rantaviivan pituuteen. Normaalilla maa- ja metsätalousalueella rakentamisen määrä on 4 - 5 rakennuspaikkaa rantaviivan muunnettua kilometriä kohti. Arvokkailla alueilla mitoitus on vähäisempi. Kerimäen Puruveden rantayleiskaavassa poikkileikkausvuosi on rantakaava-säännösten voimaantulohetki 15.10.1969, jota voidaan käyttää myös entisen Kerimäen kunnan rantaasemakaavoja laadittaessa. Suunnittelussa ja kaavamääräyksiä laadittaessa tulee noudattaa Savonlinnan rakennusjärjestyksen määräyksiä. 3.4.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä tai tavoitteita eikä alueella ole aiempia kaavoja, jotka ohjaisivat suunnittelua. VAT:eet ohjaavat kaavan tavoitteita. 3.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 3.4.4 Osallisten tavoitteet 37 4. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Mitoitusperiaatteet Ranta-asemakaavoituksen perusta on mitoitusperiaatteet, joissa määritetään millä tavoin rantarakennusoikeutta muodostuu. Mitoitusperiaatteet määrittävät kaavaan osoitettavien rakennuspaikkojen kokonaismäärän. Rakennusoikeutta perinteisesti muodostuu rantaviivan pituuden perusteella. Mitoitusperiaatteet perustuvat em. Savonlinnan kaupungin asettamiin tavoitteisiin. 4.1.1 Muunnettu rantaviiva Muunnetun rantaviivan muuntokertoimet määritellään Etelä-Savon maakuntaliiton laatimien muuntoperiaatteiden mukaisesti, joita on sovellettu valtakunnallisesti. Muunnetun rantaviivan laskennassa katsotaan rakennusoikeuden vähenevän kapeissa niemissä, lahdissa ja salmissa. Tämä johtuu siitä, että on katsottu, että ko. tapauksissa rakennuspaikat häiritsevät toisiaan. Kapeissa niemissä taas ei ole mahdollista rakentaa vesistöön tarvittavien etäisyyksien takia. (LIITE 2). Kuva 4-1. Muunnetun rantaviivan määritys Kaava-alueen muunnetun rantaviivan mukainen rakennusoikeus on laskettu seuraavien taulukoiden mukaisesti: MUUNNETUN RANTAVIIVAN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET Rannan muoto ja vesistön leveys Rantaviivakerroin Alle 50 metriä leveät niemet, kannakset Kannan pituus 50–100 metriä leveät niemet, kannakset 0,5 100–150 metriä leveät niemet, kannakset 0,75 Alle 100 metriä leveät lahdekkeet ja salmet 0,25 38 100–200 metriä leveät lahdekkeet ja salmet 0,5 200–300 metriä leveät lahdekkeet ja salmet 0,75 Muualla 1 Kaavoitettavan alueen rannat ovat rakentamiskelpoisia. 4.1.2 Mitoitusluku Mitoitusluku kertoo kuinka monta rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri on mahdollista rakentaa kantatilalle (emätilalle). Suunnittelualueella on käytetty kahta erilaista mitoituslukua luontoarvoista riippuen. Pienimmillä vesistöillä mitoituksen on käytetty 4 rp/mrkm ja suuremmille 5 rp/mrvkm. Savonlinnan kaupunki on käyttänyt lisäksi alle 50 ha vesistöillä lisätarkastelua, jossa on arvioitu koko vesistön kuormitusta, mikäli joku osa alueesta on erityisen tiivisti rakennettu. Tällaiselle tarkastelulle ei kuitenkaan ole tarvetta, koska vesistöt ovat kooltaan suurempia, eikä rantarakentaminen ole missään erityisen tiivistä. (LIITE 2). 4.1.3 Emätilaperiaate Rantarakennusoikeus lasketaan emätiloittain. Emätilana käytetään tilaa, joka on ollut voimassa vuonna 15.10.1969. Leikkausajankohdaksi on valittu tämä Savonlinnan kaupungin tavoitteiden mukaisesti ja pääosin tämän vuoden jälkeen alueelle on ryhdytty lohkomaan lomarakennuspaikkoja. Emätilan jäljellä olevaa rakennusoikeutta vähentävät emätilalle rakennetut 200 metrin rantavyöhykkeellä sijaitsevat loma-asunnot ja vakituiset asunnot sekä emätilasta loma- tai asuinkäyttöön 1969 jälkeen rakennetut lohkotut tilat. Mikäli joku emätila on ylittänyt rakennusoikeutensa, se ei rasita muiden emätilojen vielä käyttämättä olevaa rakennusoikeutta. Liitteessä 2 on esitetty ranta-asemakaavaan kuuluvien tilojen emätilajako, muunnetturantaviiva mitoitusvyöhykkeet sekä rakennusoikeuslaskelma. Rakennusoikeuslaskelma on käyty lävitse Savonlinnan kaupungin maankäytön kanssa. Kaupunki on laatinut oman em. mitoitusperiaatteisiin perustuvan mitoituslaskelman. Laskelman mukaan maanomistajan omistamille tiloille voidaan kaavalla osoittaa uusia rakennuspaikkoja järvikohtaisesti seuraavasti: Järvi Reijusjärvi Ala-Luotojärvi Matkonjärvi Lakianjärvi Suuri-Valkeinen Yhteensä 4.2 uudet 17 9 3 19 1 49 Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Kaavaan on osoitettu yhteensä 49 uutta lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen lukumäärä perustuu Savonlinnan kaupungin laatimaan laskelmaan. Maanomistajan vastaava laskelma on liitteenä 2. Kaava-alueella ei ole olemassa olevia lomarakennuspaikkoja. Savonlinnan kaupungin näkemyksen mukaan rakennusoikeutta ei tule siirtää vesistöltä toiselle, jolloin varmistutaan siitä, että muiden saman vesistön maanomistajien rakentamismahdollisuudet eivät vaarannu. 39 Kaavassa osoitetut rakentamismäärät ja etäisyydet vastaavat Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestystä. Kuva 4-2. Uusien rakennuspaikkojen sijoittuminen. Kaava-alueen raja on kartassa sinertävällä Yhdyskuntarakenteen kannalta ei juurin ole merkitystä sillä kuinka näin etäälle olemassa olevista taajamista sijoittuvat lomarakennuspaikat sijoittuvat. Kuitenkin rakennuspaikat on sijoitettu siten, että olemassa olevaa tieverkkoa voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon. Kaava-alue on kooltaan noin 290 ha. Kaava-alueen pinta-alat ovat maankäyttömuodoittain seuraavat: Aluevaraus Merkinnän selitys Rakennu soikeus/ m² Pintaala/ha RA (49kpl) Loma-asuntojen korttelialue 9 800 22 M Maa- ja metsätalousvaltainen alue - 268 Yhteensä 4.2.1 290 Palvelut Kaavalla ei osoiteta uusia palveluja, eikä kaavan toteuttaminen edellytä uusien palvelujen toteuttamista. 4.2.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Uudet rakennuspaikat on sijoitettu ryhmiin siten, että vapaata yhtenäistä rantaviivaa jää maiseman kannalta ja virkistykseen soveltuville alueille riittävästi. 40 4.2.3 Arvokkaiden kohteiden huomioiminen Selvitysten perusteella arvokkaiksi kohteiksi havaitut kohteet on huomioitu kaavassa jättämällä ne rakennettavien alueiden ulkopuolelle ja tarpeen mukaan osoitettu kaavassa erikseen. Erikseen osoitettuja kohteita ovat 2 muinaisjäännösaluetta, jotka on osoitettu SMosaaluerajauksina. 4.3 Ranta-asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavan muutoksella ei tehdä muutoksia valtakunnallisesti merkittäviin linjauksiin ja järjestelyihin. Asiakokonaisuuksien osalta ollaan tekemisissä virkistyskäytön, luonnonperinnön ja elinympäristön laadun kanssa. Kaavamuutoksessa on huomioitu valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet turvaamalla alueen virkistysalueet sijoittamalla uudet rakennuspaikat ryhmiin, jolloin vapaata rantaviivaa jää mahdollisimman paljon. Lisäksi luontoselvityksellä on tutkittu alueen luontoarvot, jotka on huomioitu kaavaratkaisussa. Kaavalla ei ole osoitettu uutta vakituista asutusta hajauttamaan yhdyskuntarakennetta. 4.4 Ranta-asemakaavan suhde maakuntakaavaan Ranta-asemakaava ei ole ristiriidassa voimassa olevan ja vireillä olevien maakuntakaavojen kanssa. 41 5. KAAVAN VAIKUTUKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty millaisia kaavasta aiheutuvia vaikutuksia kaavaselostuksessa arvioidaan. Alla on kuvattu kaavan arvioidut vaikutukset. Vaikutuksien arviointi tarkoittaa sitä, että on verrattu olemassa olevaa tilannetta toteutuneeseen rantaasemakaavaan. Vaikutusten arvioinnin on laatinut kaavanlaatija yhteistyössä luontoselvityksen laatineen biologin kanssa. Vaikutustenarviointi kestää koko kaavaprosessinajan ja se laaditaan kaavan palautteen ja viranomaisneuvottelujen perusteella yhteistyössä osallisten kanssa. Vaikutusten arviointi täydennetään tarvittaessa kaavaprosessin aikana. 5.1 Vaikutukset kulttuuriperintöön Kaavaratkaisulla turvataan arvokkaiden kohteiden säilyminen. 5.2 Vaikutukset maisemaan Kaavassa osoitettu lisärakentaminen keskittyy järvien rannoille, joilla esiintyy aikaisempaakin lomarakentamista. Suunnittelualueella tai sen läheisyyteen ei sijoitu maiseman kannalta huomionarvoisia kohteita tai alueita eikä niihin etäisyydestä johtuen kohdistu vaikutuksia. Alueen maiseman ominaispiirteistä johtuen lisärakentaminen jää metsiköiden peittoon ja kumpuilevan maaston painanteisiin. Rakentamista ei osoiteta selkävesille avautuviin niemenkärkiin tai muihin näkyvyydeltään erityisen avoimiin paikkoihin. Kaavalla ei siten arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia maisemaan. 5.3 Liikenteelliset vaikutukset Kaavalla ei merkittävästi lisätä alueen liikennemääriä, joten liikenteelliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Yleisille teille ei ole kaavan johdosta tarpeen rakentaa uusia liittymiä. Toteuttaminen edellyttää joidenkin uusien yksityisteiden rakentamista. Uusilta rakennuspaikoilta johtaa yleisille teille 5 liittymä, joiden kautta on yhteys valtakunnan verkkoon. Nämä liittymät sijoittuvat Savonrannantien (maantie 474) varteen välille Jalassalontie – Kuikkasaarentie. Näistä liittymistä huonoin näkyvyys on Reijusniementien pohjoispuoleisella liittymällä, joka kääntyy Savonrannantien 474 itäpuolelle. Tässä näkyvyys etelän suuntaan on noin 110 m. Toiseksi huonoin näkyvyys on Jalassalon tieltä etelään noin 150 m. Näiden liittymien näkyvyyttä voidaan parantaa edullisin toimenpitein puuston käsittelyllä ilman kallioleikkauksia tai tien korkeusaseman muutoksia. Kuva 5-1. Yleiselle tielle johtavat liittymät. 42 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin Kaavalla ei ole vaikutuksia ihmisten elinoloihin. 5.5 Vesistövaikutukset Kaavalla ei ole vaikutuksia luokiteltuihin pohjavesialueisiin etäisyydestä johtuen. Pintavesiin kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä lisärakentamispaikkojen pienestä määrästä sekä kuormituksen pistemäisyydestä johtuen. 5.6 Taloudelliset vaikutukset Kaavalla on toteutuessaan maanomistajalle positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Kunnallistaloudellisia vaikutuksia ei juuri synny ellei kaupunki myöhemmin salli merkittävässä määrin rakennuspaikkojen muuttamista vakituiseen asuinkäyttöön, jolloin velvoitteina tulevat mm. alueelle järjestettävät koulukuljetukset ja vanhuspalvelut. Rakennuspaikkojen lohkomisen myötä kiinteistöverot tuovat hieman tuloja kunnalle. 5.7 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun Rakentamisalueilla luonnonympäristö muuttuu luonnontilaisesta rakennetuksi ympäristöksi. Uusien rakennusten myötä alueen tieverkosto kasvaa ja olemassa olevia tieyhteyksiä kunnostetaan. Rakentaminen pirstoo metsäalueita ja hävittää rakentamattomien rantojen elinympäristöjä. Vaikutusten voidaan kuitenkin katsoa jäävän vähäisiksi ottaen huomioon alueen jo valmiiksi kattava metsäautotieverkosto sekä alueella tapahtuva voimakas metsien käsittely. Vaikutusten uhanalaisiin ja harvinaisiin eliölajeihin sekä uhanalaisiin luontotyyppeihin arvioidaan jäävän korkeintaan vähäisiksi, sillä alueelta ei tehty havaintoja uhanalaisista kasvi- tai eläinlajeista eikä luonnontilaisista uhanalaisista luontotyypeistä. Vaikutukset linnustoon jäävät vähäisiksi tai kääntyvät vähäisiksi positiivisiksi. Elinympäristöjen häviämisen myötä alueelle syntyy monesti uusia elinympäristöjä, joista varsinkin asutuksen läheisyydessä viihtyvät lajit sekä kolopesijät hyötyvät. Vähäisiä negatiivisia vaikutuksia voi kohdistua arkoina pidettyihin lajeihin kuten suunnittelualueen järvillä havaittuun kuikkaan sekä teereen. Suunnittelualueen ranta-alueilta ei kuitenkaan tehty havaintoja kuikan pesinnästä eikä toisaalta teeren kannalta merkityksellisistä mahdollisista soidinpaikoista. Suunnittelualueella tai sen läheisyyteen ei sijoitu Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai luonnonsuojeluohjelmien alueita, eikä kaavasta katsota olevan etäisyydestä johtuen vaikutuksia suojelualueiden suojeluperusteisiin. 5.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla ei ole merkittäviä yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia. 43 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Maanomistajan tarkoituksena on saattaa uudet rakennuspaikat myyntiin. Ranta-asemakaavan toteuttaminen on täysin riippuvainen lomarakennuspaikkojen kysynnästä. Maanomistajalla ei ole tarkoitus ryhtyä toteuttamaan rakennuspaikkoja. Ranta-asemakaavan täydellinen toteutuminen tapahtuu arviolta seuraavien vuosikymmenien aikana. Lahdessa 10.päivänä maaliskuuta 2015 Ramboll Kaavoitusyksikkö Markus Hytönen kaavoitusinsinööri YHTEYSTIEDOT Savonlinnan kaupunki kaavoituspäällikkö Risto Aalto puh. 044-417 4659 sähköposti risto.aalto@savonlinna.fi Ramboll yksikön päällikkö Annu Tulonen puh. 040-6750332 sähköposti annu.tulonen@ramboll.fi suunnittelija Markus Hytönen puh. 040-721 7527 sähköposti markus.hytonen@ramboll.fi Annu Tulonen yksikönpäällikkö
© Copyright 2024