Nro 5/2015 Kaupunginvaltuusto KOKOUSKUTSU KOKOUS
KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 5/2015 Kaupunginvaltuusto _______________________________________________________________________________ KOKOUSAIKA 08.06.2015 klo 18:00 KOKOUSPAIKKA Valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijat ....................................................................................................................................................... 1 57 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ............................................................................................... 3 58 § Pöytäkirjan tarkastajat ........................................................................................................................... 4 59 § Käsittelyjärjestys .................................................................................................................................... 5 60 § Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön perustaminen .................................................................. 6 - Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n yhtiöjärjestys ............................................................................................... 9 - Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n perustamissopimus ................................................................................... 12 - Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n osakassopimus ......................................................................................... 13 61 § Kotkan hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 .................... 18 62 § Eroanomus luottamustehtävistä; Marko Puittinen ................................................................................ 20 63 § Kotkan terveydenhuollon sekä eräiden sosiaalihuollon tehtävien keskittäminen Kymenlaakson keskussairaalan yhteyteen sekä siihen liittyen omavelkainen takaus CareaSairaalat Oy:lle ........................................................................................................................................ 22 - Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushanke, kokonaiskustannusarvio Kotkan kaupungin osuus tiloista ja kustannusarviosta ......................................................................................................... 28 - Carea-Sairaalat Oy:n kirje 16.4.2015 ........................................................................................................ 32 - Carea keskussairaalan hankesuunnitelma 28.5.2015 ............................................................................... 33 64 § Kotkansaaren päiväkodin rahoittaminen leasingrahoituksella .............................................................. 70 65 § Vastaus valtuustoaloitteeseen vaikeavammaisten asumispalvelujen järjestämisestä kaupungin omana toimintana .................................................................................................................. 76 - Valtuustoaloite vammaispalveluista ........................................................................................................... 79 - Tarkempi kuvaus asumispalveluiden tuottamisen tilanteesta .................................................................... 80 ESITYSLISTA KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 KOKOUSAIKA Maanantai 8.6.2015 KOKOUSPAIKKA Valtuustosali OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Brask Nina Kotiniemi Topias Tiusanen Pentti Eerola Juho Aalto-Partanen Annika Almgren Esko Arola Mika Bohm Tarja Eerola Seppo Elo Jari Elomaa Jari Hanhela Seppo Harkko Mia Hirvonen Arto Hirvonen Pasi Hodju Juhani Holmberg Kai Kekkonen Olli Kilpeläinen Veijo Kirjavainen Marika Komulainen Rita Koski Matti Levonen Vesa Lommi Semi Luumi Jari Länsimies Anna-Maria Mamia Nanni Merivirta Jorma-Kalevi Mielonen Joona Montonen Tiina Mustonen Lasse Niininen Kari Olsson Birgitta Paatero Sirpa Pekkola Petri Piipari-Huovila Saila Piipponen-Pekkola Seija Pitko Eeva-Riitta Posti Pekka Rajantie Irma Repo Risto Ristiniemi Sami Saastamoinen Markku Soares Kim Suutari Heikki Säisä Eeva-Liisa Taavitsainen Ninni Tujula Pirjo 1 puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja valtuutettu ESITYSLISTA KOTKAN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 2 van Wonterghem Freddy Virtanen Sami Voutilainen Emmi Muut osallistujat Haakana Mervi Tiusanen Kari Lindelöf Henry Haapanen Jorma Koivisto Jarmo Hassinen Raino Kosonen Sirpa Hannonen Markku Makkonen Kari Laakkonen Päivi kaupunginhallituksen jäsen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Todetaan Kotka Pykälät Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) kaupunginjohtaja palvelujohtaja kansliapäällikkö kaupunginsihteeri talous- ja rahoitusjohtaja kaupunkisuunnittelujohtaja tiedotuspäällikkö hallintosihteeri Poissa KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 3 57 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 4 58 § Pöytäkirjan tarkastajat Ehdotus: Vuorossa ovat valtuutetut Esko Almgren ja Mika Arola. Ei valitusosoitusta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 5 59 § Käsittelyjärjestys Ehdotus: Hyväksyttäneen listan mukaisena. Ei valitusosoitusta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 6 D/60/00.01.00.03/2015 60 § Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön perustaminen Kh 24.11.2014 / 320 § Valmistelija: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh. 234 5200 ./. Esityslistan liitteinä ovat seuraavat luonnokset: - yhtiöjärjestys perustamissopimus osakassopimus Sotek-säätiö on tehnyt hankesuunnitelman, joka tähtää alueellisen sosiaalisen yrityksen perustamiseen. Yrityksen toimialana on harjoittaa monipuolista palveluliiketoimintaa, joka suuntautuu julkiyhteisöjen tarpeisiin. Yrityksen yhteiskunnallisena tavoitteena on luoda merkittävä määrä työpaikkoja vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille ja edistää heidän mahdollisuuksiaan pysyvään työllistymiseen. Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön omistajiksi ovat tulossa Kotkan kaupunki 25 %, Haminan kaupunki 25 % ja Carea 50 % suuruisin omistusosuuksin. Yhtiö on voittoa tavoittelematon, ja sen operatiivisesta toiminnasta vastaa Sotek-säätiö, joka siirtää yhtiöön tarvittavan määrän työ- ja valmennusosaamista. Kuntien omistamana yhtiö toimii in-house –toimintamallilla. Niin ollen siltä ostettavia palveluita ei tarvitse kilpailuttaa. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön yhtiöjärjestyksen, perustamissopimuksen ja osakassopimuksen ja päättää merkitä yhtiön osakkeita 250 kpl à 5,00 euroa (yhteensä 1 250 euroa). Asian käsittely: I varapuheenjohtaja Pekka Posti ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi lisäselvityksen saamiseksi. Ehdotusta kannatettiin. Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielinen ehdotuksesta. Todettiin yksimielisyys. Todettiin, että asian lisäselvityksenä kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville jaetaan perustettavan yhtiön alustava liiketoimintasuunnitelma. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 7 Päätös: Päätettiin palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi. _________ Kh 18.5.2015 / 134 § Valmistelija: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh. 234 5200 ./. Esityslistan liitteinä ovat seuraavat luonnokset: - ./. yhtiöjärjestys perustamissopimus osakassopimus Liiketoimintasuunnitelman luonnos 2.11.2014 jaetaan kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuville erillisenä liitteenä. Liitteenä olevan osakassopimusluonnoksen kohta 10.5 on muutettu kaupunginhallituksessa 24.11.2014 käydyn keskustelun pohjalta seuraavaan muotoon: ”Sopimus on voimassa kunkin sopijapuolen osalta niin kauan kuin se ja yksikin toinen Sopijapuoli omistavat Yhtiön osakkeita. Sopijapuoli voi myös yksipuolisesti irtisanoa osakassopimuksen.” Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä Kuntien Sosiaalitekniikka Oy -nimisen yhtiön yhtiöjärjestyksen, perustamissopimuksen ja osakassopimuksen ja päättää merkitä yhtiön osakkeita 250 kpl à 5,00 euroa (yhteensä 1 250 euroa). Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. _______ Kv 8.6.2015 ./. Liitteinä ovat seuraavat luonnokset: - yhtiöjärjestys perustamissopimus osakassopimus ./. Liiketoimintasuunnitelman luonnos 2.11.2014 jaetaan valtuuston kokoukseen osallistuville erillisenä liitteenä. Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 8 Toimeenpano: Ote: Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Kuntien Sosiaalitekniikka Oy Carea Haminan kaupunki Sotek-säätiö sosiaalijohtaja KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY YHTIÖJÄRJESTYS luonnos 1 § Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Kuntien Sosiaalitekniikka Oy ja kotipaikka Kotka. 2 § Yhtiön toimiala Yhtiön toimialana on sosiaalisena yrityksenä palvella kuntia ja niiden toimintayksiköitä työllistämispalveluissa sekä harjoittaa työpankkitoimintaa. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain (30.3.2007/348) tarkoittamana omistajiensa sidosyksikkönä. Yhtiön tehtävänä on työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Yhtiön toiminnan mahdollisesti tuottamaa voittoa ei jaeta osakkeenomistajille osinkona tai muuna etuutena. Mahdollinen voitto on rahastoitava yhtiön pääomaan tulevia tarpeita varten tai käytettävä yhtiön kehittämiseen yhtiökokouksen päättämällä tavalla. Toimintaansa varten yhtiö voi omistaa arvopapereita ja kiinteistöjä. 3 § Hallitus Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi olla hallituksen jäsen. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. 4 § Toimitusjohtaja Yhtiöllä on hallituksen valitsema toimitusjohtaja, jonka tulee hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti hoitaa yhtiön operatiivista toimintaa. Toimitusjohtajalle suoritettavan palkan tai palkkion määrää hallitus. 5 § Yhtiön edustaminen Yhtiön toiminimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja kumpikin yksin, kaksi hallituksen jäsentä yhdessä tai hallituksen siihen oikeuttamat henkilöt kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa yhdelle tai useammalle nimeämälleen henkilölle prokuran. 6 § Tilintarkastajat Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi. 7 § Kutsu yhtiökokoukseen 1 LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 60 KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY YHTIÖJÄRJESTYS luonnos Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan neljä (4) ja viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta toimittamalla kutsu todistettavasti kirjeitse tai sähköpostitse kullekin osakkeenomistajalle heidän yhtiön osakeluetteloon merkittyyn tai muuten yhtiön tiedossa olevaan osoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen.. 8 § Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä 1. tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen liitetietoineen ja toimintakertomuksen; 2. tilintarkastuskertomus; päätettävä 3. tilinpäätöksen vahvistamisesta; 4. taseen osoittaman voiton käyttämisestä; 5. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle; 6. hallituksen jäsenten lukumäärästä; 7. hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista ja korvauksista; valittava 8. hallituksen jäsenet; 9. tarvittaessa tilintarkastaja ja varatilintarkastaja; käsiteltävä 10. muut kokouskutsussa mainitut asiat. 9 § Tilikausi Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Yhtiön ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2015. 10 § Suostumuslauseke Yhtiön osakkeiden hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön hallituksen suostumus. Hallituksen suostumus voidaan antaa vain, jos luovutuksen saaja on kunta, kuntayhtymä tai muu julkisyhteisö. Suostumuslauseke ei koske olemassa olevien osakkeenomistajien välisiä siirtoja. Suostumusta koskeva hakemus on viipymättä tehtävä kirjallisesti hallitukselle yhtiön kaupparekisteriin merkittyyn osoitteeseen. Yhtiön hallituksen on kahden (2) kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta käsiteltävä asia ja samassa ajassa kirjallisesti ilmoitettava hakijalle ratkaisusta. 11 § Lunastuslauseke Osakkeenomistajalla ja yhtiöllä on oikeus lunastaa uudelle osakkeenomistajalle siirtyvä osake seuraavilla ehdoilla: 1. Yhtiön lunastusoikeus on ensisijainen. Osakkeenomistaja voi lunastaa siirtyvän osakkeen vain, jos yhtiö ei käytä lunastusoikeuttaan. 2. Lunastusoikeus ei koske testamenttiin, sulautumiseen, jakautumiseen tai yhteisömuodon muutokseen perustuvaa saantoa. Lunastusoikeus ei koske myöskään kuntarakenteen muutokseen perustuvia saantoja. 2 LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 60 KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY YHTIÖJÄRJESTYS luonnos 3. Lunastushinta on osakkeenomistajan osakkeesta maksama merkintähinta. 4. Osakkeen siirtymisestä on viipymättä ilmoitettava yhtiön hallitukselle. Hallituksen on ilmoitettava osakkeenomistajille osakkeen siirtymisestä neljän (4) viikon kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. Samalla hallituksen on ilmoitettava osakkeenomistajille, aikooko yhtiö käyttää ensisijaista lunastusoikeuttaan. Ilmoitus on toimitettava, kuten yhtiökokouskutsu toimitetaan. 5. Osakkeenomistajan on esitettävä hallitukselle kirjallinen lunastusvaatimus kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. Yhtiön on ilmoitettava yhtiön lunastusoikeuden käyttämisestä osakkeiden saajalle kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. 6. Mikäli yhtiö ei käytä lunastusoikeuttaan, määräytyy osakkeenomistajien keskinäinen lunastusoikeus lunastukseen halukkaiden osakkeenomistajien omistusten keskinäisessä suhteessa. Jos osakkeiden jako ei mene tasan, ylijääneet osakkeet jaetaan hallituksen toimesta arvalla. 7. Lunastushinta on maksettava neljän (4) viikon kuluessa viimeisestä mahdollisesta lunastusvaatimuksen esittämispäivästä tai viimeistään lunastushinnan vahvistamispäivästä. Jos lunastaja on osakkeenomistaja, lunastushinta maksetaan yhtiölle. Jos lunastajana on yhtiö, lunastushinta maksetaan siirronsaajalle tai muulle siihen oikeutetulle. 12 § Yhtiön purkautuminen Yhtiön lopettaessa toimintansa, tullessa puretuksi ja poistetuksi rekisteristä, alentaessa osakepääomaansa tai hankkiessa ja lunastaessa omia osakkeitaan, sen nettovaroista jaetaan osakkaille heidän yhtiöön sijoittamansa pääomaa vastaava määrä. Muilta osin varat luovutetaan yhtiön toiminnan perustarkoitusta ja työllisyyttä edistäviin tarkoituksiin. 3 LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 60 KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY:N PERUSTAMISSOPIMUS luonnos Perustamme tällä perustamissopimuksella sosiaalisilla perusteilla toimivan, voittoa tuottamattoman osakeyhtiön, jonka toiminimi on Kuntien Sosiaalitekniikka Oy. Aputoiminimi on Sosiaalitekniikka. Osakemerkinnät Merkitsemme yhtiön osakkeet seuraavasti: Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea Haminan kaupunki Kotkan kaupunki 0725901-5 500 kpl 0242496-6 0160225-7 250 kpl 250 kpl Kustakin osakkeesta on yhtiölle maksettava 5 euroa. Osakkeet on maksettava viimeistään 31.12.2014. Osakkeita on yhteensä 1000 kpl ja osakepääomaksi tulee 5000 euroa. Hallituksen jäsenet Hallituksen jäseniksi valitaan Jorma Haapanen, Päivi Mattila, Kari Hassinen. Hallituksen puheenjohtajaksi valitsemme Jorma Haapasen. Tilintarkastajat Tilintarkastajaksi valitsemme Kymen Tilintarkastus Oy:n, HTM yhteisö, vastuunalaisena tarkastajana Tanja Aaltonen HTM. Toimitusjohtaja Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus valitsee toimitusjohtajan. Asiamies Valitsemme kaupparekisterin asiamieheksi toimitusjohtaja Raimo Korjuksen. Tilikausi Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2015. Yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestys on tämän perustamissopimuksen liitteenä. Valtuutus Valtuutamme ilmoituslomakkeella nimetyn kaupparekisterin asiamiehen tekemään rekisteriviranomaisen mahdollisesti edellyttämät korjaukset kaikkien osakkeenomistajien puolesta perustamissopimukseen tai yhtiöjärjestykseen. Kaikkien osakkeenomistajien allekirjoitukset nimenselvennykset LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 60 päiväys KUNTIEN SOSIAALITEKNIIKKA OY 1. OSAKASSOPIMUS luonnos SOPIJAPUOLET Me allekirjoittaneet, jotka yhdessä omistamme Kuntien Sosiaalitekniikka Osakeyhtiön kaikki osakkeet, olemme tänään tehneet seuraavan sopimuksen yhtiön. Tämä Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n (myöhemmin ”Yhtiö”) osakassopimus (myöhemmin ”Sopimus”) on solmittu seuraavien sopijapuolten välillä: 1.1. Kymenlaakson Sairaanhoito- ja Sosiaalipalvelujen kuntayhtymä CAREA Kotkantie 41, 48210 KOTKA 1.2. Kotkan kaupunki, PL 205, 48102 KOTKA 1.3. Haminan Kaupunki, PL 70, 49402 HAMINA Sopijapuolet 1.1–1.3. myöhemmin yhdessä ”Perustajaosakkaat” tai ”Osakkaat” tai erikseen ”Perustajaosakas” tai ”Osakas”. Sopijapuolet 1.1–1.3, myöhemmin yhdessä ”Sopijapuolet” tai erikseen ”Sopijapuoli” asiayhteydestä riippuen. 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2.1. Tämän Sopimuksen tarkoituksena on sopia Yhtiön omistuksesta, hallinnosta ja sen liiketoiminnan järjestämisestä sekä sen Osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista Yhtiöön ja toisiinsa nähden Yhtiön osakkeenomistajina. Lisäksi tällä Sopimuksella sovitaan osakkeiden omistukseen ja luovutuksiin liittyvistä asioista. 2.2. Sopijapuolet toteavat että Yhtiön toimialana on harjoittaa monipuolista palveluliiketoimintaa joka suuntautuu julkisyhteisöjen tarpeisiin. Palveluissaan yhtiö järjestää työtilaisuuksia vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille ja edistää heidän mahdollisuuksiaan pysyvään työllistymiseen. 2.3. Lisäksi suostutaan siihen että Yhtiön harjoittaman liiketoiminnan kasvua tuetaan koko maan kattavaksi, pääosin Suomen kuntia palvelevaksi, ja niiden pääomistukseen muodostuvaksi palveluketjuksi. 3. YHTIÖN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 3.1. Yhtiön osakepääoma on Sopimuksen allekirjoitushetkellä 5000 euroa, jakautuen 1000 kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan 5 euron määräiseen osakkeeseen. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen. Osakkeista ei ole annettu osakekirjoja. 3.2. Sopimuksen allekirjoitushetkellä Perustajaosakkaat muodostavat Yhtiön osakaskunnan kokonaisuudessaan. Osakkeiden merkintähinta on Yhtiötä perustettaessa 5 euroa. Yhtiön osakepääoma jakautuu seuraavasti: Carea 500 kpl. 2500 euroa 50% Kotkan kaupunki 250 kpl 1250 euroa 25% Haminan kaupunki 250 kpl 1250 euroa 25% LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 60 4. SOPIJAPUOLTEN VAKUUTUKSET 4.1 Sopijapuolet vakuuttavat toimivansa tämän Sopimuksen tarkoituksen toteutumiseksi. Sopijapuolet pyrkivät omalta osaltaan edistämään Yhtiön toimintaedellytysten ja kasvutavoitteiden varmistamista. Osakkailla ei ole kuitenkaan velvollisuutta rahoittaa yhtiön toimintaa tai järjestää tarvittavia vakuuksia ellei asiasta yhteisesti erikseen sovita. 4.2 Sopijapuolet sitoutuvat siihen, että he ja/tai heidän valitsemansa edustajat äänestävät ja toimivat yhtiökokouksissa, hallituksen kokouksissa ja muissa tilanteissa siten, että tämän Sopimuksen tarkoitus, tavoitteet ja määräykset parhaalla mahdollisella tavalla toteutuvat. 5. YHTIÖKOKOUS 5.1 Seuraavista asioista päättäminen yhtiökokouksessa edellyttää Sopimuksen Sopijapuolten omistamista osakkeista 2/3 enemmistön kannatusta: (i) Yhtiön yhtiöjärjestyksen muuttaminen (ii) Yhtiön osakepääoman korottaminen tai alentaminen, optio-ohjelmista päättäminen, niiden ehtojen muuttaminen, hallituksen valtuuttaminen tarjoamaan optioita ja optioiden suuntaaminen, vaihtovelkakirjalainojen ottaminen ja vaihtovelkakirjalainan ehtojen muuttaminen, (iii) Yhtiön hallituksen jäsenten lukumäärän muuttaminen, (iv) Yhtiön jakautuminen, sulautuminen toiseen yhtiöön tai toisen yhtiön sulautuminen Yhtiöön, (v) Yhtiön asettaminen vapaaehtoisesti selvitystilaan ellei siihen ole lakiin perustuvaa velvoitetta tai selvitystilan lopettaminen ja samalla Yhtiön toiminnan jatkaminen, yrityssaneeraukseen hakeutuminen, konkurssihakemuksen jatkamisesta päättäminen, Yhtiön toiminnan lopettaminen, ja (vi) Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisten tilintarkastajien valinta. 6. YHTIÖN HALLITUS 6.1 Yhtiön hallitus kokoontuu tarvittaessa. 6.2 Hallituksessa on vähintään kolme varsinaista jäsentä. Kaikilla Perustajaosakkailla on oikeus nimetä yksi jäsen hallitukseen. Muut jäsenet valitsevat Osakkaat. 6.3 Ellei toisin yksittäistapauksessa sovita, kutsu Yhtiön hallituksen kokoukseen on toimitettava viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kutsun tarkoittamaa hallituksen kokousta hallituksen jäsenille lähetetyillä kirjatuilla kirjeillä tai muutoin sovitulla tavalla todisteellisesti. Kutsun lähettäminen sähköpostilla katsotaan riittäväksi. Kutsun hallituksen kokouksiin voi toimittaa kuka tahansa hallituksen jäsenistä. 2 LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 60 6.4 Seuraavista asioista päättäminen Perustajaosakkaiden hyväksyntää: hallituksessa edellyttää kaikkien 1. hallituksen puheenjohtajan valinta, 2. Yhtiön toiminnan kannalta oleellisen lainan ottaminen tai antaminen, Yhtiön toiminnan kannalta oleellisena pidetään otettavaa tai annettavaa lainaa jonka määrä ylittää viisikymmentätuhatta (50.000) euroa, 3. Yhtiön kannalta merkittävät sopimukset ja liiketoimet, 4. Tytäryhtiön perustaminen ja lopettaminen, 5. Yhtiön avainhenkilöiden, kuten toimitusjohtajan, ja muiden Yhtiön toiminnan kannalta keskeisten henkilöiden valinta ja erottaminen, 6. Yhtiön liiketoiminnan tai sen osan myyminen, 7. Yhtiön investoinnit, joiden arvoa Yhtiön toimintaan nähden voidaan pitää merkittävänä, 8. Yhtiön liiketoimintasuunnitelmaan rahoituksesta päättäminen kuulumattomat investoinnit ja niiden ja 9. Yhtiön yhtiöjärjestykseen mahdollisesti lunastuslausekkeisiin liittyvä päätöksenteko. sisältyviin suostumus- ja 7. TOIMITUSJOHTAJA Yhtiön hallitus valitsee toimitusjohtajan. Yhtiön toimitusjohtajalla on aina oltava Yhtiön toiminnan laajuutta ja laatua vastaava pätevyys ja kokemus. Toimitusjohtaja käynnistää yrityksen toiminnan ja vastaa liiketoiminnasta. OYL 1:8:ssa on määritelty johdon tehtäväksi huolellisesti toimien edistää yhtiön etua. 8. OSAKKEIDEN LUOVUTUKSET 8.1 Sopijapuolet sitoutuvat olemaan luovuttamatta osakkeita muuten kuin tässä Sopimuksessa sovituilla ja Yhtiöjärjestyksessä määrätyillä tavoilla. Yhtiön lopettaessa toimintansa, tullessa puretuksi ja poistetuksi rekisteristä, alentaessa osakepääomaansa tai hankkiessa ja lunastaessa omia osakkeitaan, sen nettovaroista jaetaan osakkaille heidän yhtiöön sijoittamansa pääomaa vastaava määrä. Muilta osin varat luovutetaan yhtiön toiminnan perustarkoitusta ja työllisyyttä edistäviin tarkoituksiin Yhtiön osake-enemmistö voidaan siirtää tai myydä vain vaikeassa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden työllisyyttä, tai muuta tärkeää yhteiskunnallista päämäärää tavoittelevalle yhteisölle. 8.2 Sopijapuolet sitoutuvat siihen, että eivät myy tai muuten luovuta Yhtiön osakkeitaan ilman 2/3 tämän osakassopimuksen sopijapuolina olevien osakkaiden 3 LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 60 kirjallista etukäteistä suostumusta. Sopijapuolen, joka haluaa luopua Yhtiön osakkeistaan, on (i) ensin tarjottava niitä kirjallisesti ensisijaisesti Yhtiön, ja (ii) ellei Yhtiö halua tai voi käyttää lunastusoikeuttaan, muiden Sopijapuolten lunastettavaksi näiden ennestään omistamien osakkeiden suhteessa. 8.3 Sopijapuolet sitoutuvat olemaan panttaamatta tai muutoin asettamatta velan vakuudeksi Yhtiön osakkeita ilman Perustajaosakkaiden kirjallista etukäteistä suostumusta. 8.4 Sopijapuolet sitoutuvat siihen, etteivät he luovuta Yhtiön osakkeitaan muuten kuin ehdolla, että luovutuksensaaja (i) hyväksyy tämän Sopimuksen ehdot muiden Perustajaosakkaiden yhdessä sopimalla tavalla ja (ii) allekirjoituksellaan liittyy tähän Sopimukseen. Perustajaosakkaat sopivat kirjallisesti etukäteen, miten mainittu menettely on mahdollista toteuttaa Sopimuksen mukaisia salassapitomääräyksiä rikkomatta. 9. SOPIMUSRIKKOMUS 9.1 Sopimusrikkomuksena on pidettävä sitä, että (i) Sopijapuoli on olennaisesti rikkonut tämän Sopimuksen määräyksiä eikä ole korjannut rikkomustaan neljäntoista (14) vuorokauden kuluessa vastaanotettuaan toiselta Sopijapuolelta asiaa koskevan kirjallisen huomautuksen ja mikäli sanotun sopimusrikkomuksen on katsottava olevan niin olennainen, ettei loukatulta Sopijapuolelta voida kohtuudella vaatia sopimussuhteen jatkamista, tai (ii) Sopijapuoli on luovuttanut Yhtiön osakkeita tämän Sopimuksen vastaisesti. 9.2 Sopimusrikkomukseen syyllistyneen Sopijapuolen on maksettava muille Sopijapuolille näiden omistusosuuksien mukaisessa suhteessa sopimussakkona yhteensä viisikymmentätuhatta (50.000) euroa. Mikäli sopimusrikkomuksesta on kuitenkin koitunut Sopijapuolelle vahinkoa tai Sopimusta rikkoneelle Sopijapuolelle hyötyä enemmän kuin sopimussakon määrä on, tulee sopimusrikkomukseen syyllistyneen korvata aiheuttamansa vahinko tai maksaa saamansa hyöty muille Sopijapuolille. 10. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 10.1 Tämä Sopimus tulee voimaan, kun kaikki Sopijapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopijapuolet vastaavat omalta osaltaan siitä, että Sopimuksen solmimiseen mahdollisesti liittyvät yhtiöoikeudelliset tai muut päätökset on tehty oikein ja että allekirjoittajilla on tarvittavat valtuudet Sopimuksen allekirjoittamista varten. 10.2 Sopimusta voidaan muuttaa kaikkien Sopijapuolten hyväksynnällä edellyttäen, että kaikki muutokset ja lisäykset sovitaan kirjallisesti. 10.3 Sopijapuolilla ei ole oikeutta ilman kaikkien Sopijapuolten etukäteistä kirjallista suostumusta siirtää tätä Sopimusta tai siihen kuuluvia oikeuksia tai velvoitteita kokonaan tai osittain kolmannelle. 10.4 Mikäli osa tästä Sopimuksesta on tai tulee lainsäädännöllisten muutosten takia, viranomaismääräyksiltään tai muista syistä pätemättömäksi tai mitättömäksi, on Sopimus muilta osin yhä voimassa. Sopijapuolet sitoutuvat tällöin neuvottelemaan 4 LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 60 Sopimuksen muuttamisesta siten, että Sopijapuolten sopimustahto toteutuu mahdollisimman tarkasti. yhteinen alkuperäinen 10.5 Sopimus on voimassa kunkin sopijapuolen osalta niin kauan, kuin hän ja yksikin toinen Sopijapuoli omistavat Yhtiön osakkeita. Sopijapuoli voi myös yksipuolisesti irtisanoa osakassopimuksen. 10.6 Tämä Sopimus purkautuu automaattisesti, jos Yhtiön osakkeet tulevat julkisen noteerauksen kohteeksi. 11. SOVELLETTAVA LAKI JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Tätä Sopimusta koskevat mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti Sopijapuolten keskinäisin neuvotteluin. Mikäli neuvotteluin ei päästä Sopijapuolia tyydyttävään ratkaisuun kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa Sopijapuolen toisille Sopijapuolille antamasta kirjallisesta ilmoituksesta neuvottelujen aloittamisesta, ratkaistaan asia välimiesmenettelyssä yhden välimiehen toimesta Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaisesti. Osakkaat valitsevat välimiehen ja ellei yksimielisyyteen päästä, välimiehen nimittää Keskuskauppakamarin välityslautakunta. Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja menettelykieli suomi. Välimiehen on annettava ratkaisunsa kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa nimeämisestään. 12. SOPIMUSKAPPALEET Tätä Sopimusta on laadittu kolme (3) samasanaista kappaletta, yksi kullekin Sopijapuolelle. 13. ALLEKIRJOITUKSET Kotkassa ja Haminassa ____/____ 2015 ____________________________ Kotkan kaupunki __________________________ Haminan kaupunki ____________________________ Kymenlaakson Sairaanhoito- ja Sosiaalipalvelujen kuntayhtymä CAREA 5 LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 60 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 18 D/61/00.01.02/2015 61 § Kotkan hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Kh 18.5.2015 / 137 § Valmistelijat: Mielenterveysjohtaja (hyvinvointityöryhmän pj.) Kirsi Warjus-Ulvinen, puh. 044 702 7500 Terveyden edistämisen koordinaattori (hyvinvointityöryhmän sihteeri) Johanna Sipari, puh. 040 778 6354 Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 §:ssä todetaan, että kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on raportoitava valtuustolle vuosittain ja laadittava laajempi hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Kaupunginhallituksen päätöksellä hyvinvointipalveluiden johtoryhmä on toiminut hyvinvointikertomuksen ohjausryhmänä. Hyvinvointityöryhmän tehtävänä on kunnan hyvinvoinnin tilan arviointi sekä tulevan kauden hyvinvointia edistävien toimenpiteiden suunnittelu vuosittain. Työryhmään on nimetty kaupungin eri hallinnonalojen sekä kolmannen sektorin edustajia. Asetettujen tavoitteiden arvioinnissa ja suunnittelussa käytetään tukena kaupungin kokoamaa tilastotietoa sekä mm. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen hyvinvointia kuvaavien indikaattorien antamaa tietoa. Edellisen kauden kertomus ja tulevan kauden suunnitelma viedään lautakunnille kommenteille vuosittain läpi koko valtuustokauden. ./. Esityslistan liitteenä ovat Kotkan hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti 2014 sekä hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2015 sekä vammaisneuvoston, vanhusneuvoston, lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston lausunnot. * * * Esillä oleva asia on käsitelty yllä olevan listatekstin pohjalta lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa, liikuntalautakunnassa sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa, ja mainitut lautakunnat ovat omasta puolestaan hyväksyneet raportin ja suunnitelman. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä Hyvinvointikertomuksen vuosittaisen raportin v. 2014 ja suunnitelman vuodelle 2015. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. _______ Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 19 Kv 8.6.2015 ./. Erillisenä liitteenä ovat Kotkan hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti 2014 sekä hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2015 sekä vammaisneuvoston, vanhusneuvoston, lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston lausunnot. Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 20 D/62/00.00.01.00/2015 62 § Eroanomus luottamustehtävistä; Marko Puittinen Kh 18.5.2015 / 139 § Valmistelija: Kaupunginsihteeri Raino Hassinen, puh. 234 4206 Marko Puittinen pyytää eroa sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenyydestä sekä lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan varajäsenyydestä henkilökohtaisista syistä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoonpano: Eerola Aila Eerola Anja Hakala Kirsi Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen Juha Pekkola Petri Puittinen Marko Vornanen Timo Heikkilä Anne Holmberg Mia Voutilainen Emmi Mäkinen Antti Hostikka Mari Sandberg Kaarlo Helin Raili Korhonen Lea Valjus Tuula Hanski Jussi Murto Reijo Kansonen Jani Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan kokoonpano: Rosendal Anne Harkko Mia Eerola Seppo Kansonen Jani Komulainen Rita Nironen Kimmo Silvala Suvi Viitanen Kimmo Virtanen Sami Voutilainen Emmi Wikman Leif Ylä-Kujala Petri Renlund Tarja Puhakka Reetta Puittinen Marko Aro Leena Moilanen Olavi Tuominen Sami Väisänen Hannu Suomalainen Vesa Ylivarvi Merja Pakkanen Katja Pimiä Tuomo Kärnä Olga Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää ‒ myöntää Marko Puittiselle eron sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenyydestä sekä lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan varajäsenyydestä ‒ valita uuden jäsenen sosiaali- ja terveyslautakuntaan hänen tilalleen Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 21 ‒ Päätös: valita uuden varajäsenen lasten ja nuorten palveluiden lautakuntaan hänen tilalleen. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. _______ Kv 8.6.2015 Kh: Valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen. Toimeenpano: Ote: Pöytäkirjan tarkastusmerkintä Marko Puittinen uudeksi jäseneksi valittu uudeksi varajäseneksi valittu KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 22 D/79/02.05.05.00/2015 63 § Kotkan terveydenhuollon sekä eräiden sosiaalihuollon tehtävien keskittäminen Kymenlaakson keskussairaalan yhteyteen sekä siihen liittyen omavelkainen takaus Carea-Sairaalat Oy:lle Kh 10.9.2012 / 254 § (Alla oleva päätös on asian valmistelua.) Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hyväksyä kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden tulevaisuuden rakenteen kehittämisen vaiheittain loppuraporteissa esitetyn pääosin keskitetyn rakennevaihtoehdon (V2) mukaiseksi ohjausryhmän esittämien lisäohjeiden mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti äänin 9-3. _________ Kv 24.9.2012 / 94 § Päätös: (Alla oleva päätös on asian valmistelua.) Äänestysten tuloksena valtuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen siten muutettuna, että päätökseen lisätään ohjausryhmän esittämät kohdan 3 osalta täydennetyt seuraavat lisäohjeet: 1. Kyseessä on pitkän aikavälin suunnitelma, joka toteutuu kokonaisuudessaan 5—10 vuoden kuluessa. Nykyrakenteesta siirrytään pääosin keskitettyyn toimintamalliin vaiheittain. Tämän syksyllä 2012 valtuustossa tehtävän rakennepäätöksen pohjalta tehdään erilliset, yksityiskohtaiset suunnitelmat täytäntöönpanon etenemisestä ja vaiheittaisesta toteuttamisesta sekä toiminnallisten muutosten että kiinteistöihin liittyvien ratkaisujen osalta. Mm. päivystystoiminta keskitetään mahdollisimman nopeasti ja terveysasemat keskittyvät ei-kiireellisen hoidon ja palveluiden tuottamiseen. 2. Pääosin keskitetystä rakennevaihtoehdosta saatava noin 0,6 m€:n vuotuinen kustannushyöty on merkittävä, koska se on 4 % kyseessä olevien toimintojen käyttötalousmenoista. Kustannushyödyt tulevat ensisijaisesti toiminnallisista synergiahyödyistä. 3. Pääosin keskitetyssä mallissa (V2) lähipalvelut ovat jatkossa pääsääntöisesti hoitajatasoisia. Kyseessä ei ole esimerkiksi nykyisenkaltainen terveyskioskipilotti, vaan aivan uusi lähipalveluiden toimintamalli, joka tarkentuu jatkosuunnittelussa. Hoitajien osaaminen ja vastuu laajenee edelleen. Tulevaisuudessa terveydenhuollon lähipalvelut vastaavat yhä suuremmasta osasta kaupunkilaisten terveyspalveluista. Tulevassa lähipalveluiden toimintamallissa voidaan hyödyntää esim. koulujen terveydenhoitajien tiloja laajemmalle väestöpohjalle tai luoda liikkuvia palveluita tarpeiden mukaan. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat tulevaisuudessa toiminnan keskeisin painopistealue. Lähipalveluiden kokonaisuus tulee tuoda valtuuston päätettäväksi. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 23 4. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon toiminnan kehittäminen on kustannuskehityksen hallinnan kannalta tärkein kehittämiskohde rakenneratkaisusta huolimatta. Tämän hoitoketjun tehostamisessa on pystyttävä saamaan aikaan nopeita muutoksia jo vuodelle 2013. Vuonna 2013 tavoitteena on usean miljoonan euron vertailukelpoinen säästö vuoden 2012 toteutumaan verrattuna. 5. Sosiaali- ja terveystoimen rakenteen kehittymisestä, siihen liittyvistä toiminnallisista muutoksista ja niistä saatavista kustannushyödyistä raportoidaan vuosittain kaupunginvaltuustolle. Lisäksi perustetaan luottamushenkilöistä koostuva seurantaryhmä V2-mallin kehittämisen ja toteuttamisen seuraamiseksi. Ryhmän muodostavat kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto sekä valtuustoryhmien ryhmäpuheenjohtajat. Valtuutetut Tiusanen, Klemola ja Merivirta jättivät pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteensä. Kirjallisena jätetty valtuutettu Tiusasen eriävä mielipide otettiin pöytäkirjaan. _________ Kv 15.10.2012 / 121 § Kotkan kaupungin palveluverkkoselvitys ja palvelustrategia 2020; 8. Hyvinvointipalvelut; 8.1. Terveydenhuolto; Palvelutuotannon tulevaisuus: ” Terveydenhuollon palvelut tulevat organisoitumaan uudelleen vuosien 2015–2018 välillä. Muutoksen tavoitteena on turvata kuntalaisten yhdenvertainen hoitoon pääsy sekä laadukkaat ja vaikuttavat julkiset terveydenhuollon palvelut. Päivystystoiminnan, terveysasemien, mielenterveyskeskuksen ja hammashoitoloiden on suunniteltu keskittyvän vaiheittain keskussairaalan yhteyteen. Kotkan tiettyihin kaupunginosiin jäävät lähipalvelupisteet, joiden toiminta perustuu pääsääntöisesti hoitajatasoisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin, pieniin toimenpiteisiin, mittauksiin ja palveluohjaukseen. Kuntalaisten kynnys lähipalvelupisteeseen pidetään matalana. Työnjakoa erikoissairaanhoidon kanssa selkiytetään, muun muassa päivystystoiminnan ja kuntoutuksen osalta. Terveydenhuoltolakiin perustuen ensihoito siirtyy Carean vastuulle vuoden 2013 alusta.” Yllä oleva siteeraus sisältyy valtuuston hyväksymään palveluverkkoselvitykseen ja palvelustrategiaan 2020. Kyse on asian valmistelusta. _________ Kh 13.1.2014 / 5 § Valmistelijat: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh. 234 5200 Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 24 Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209 Valtuusto on kokouksessaan 24.9.2012 / 94 § tehnyt päätöksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden tulevaisuuden rakenteesta. Päätöksen mukaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelut keskitetään pääosin yhteen paikkaan keskussairaalan yhteyteen. Keskittäminen tapahtuu vaiheittain, alkaen terveyskeskusten päivystystoiminnan keskittämisestä. Carea on edennyt nykyisten tilojen peruskorjauksessa ja uusien tilojen suunnittelussa siihen vaiheeseen, että hankkeen arkkitehtisuunnittelu kilpailutetaan alkuvuodesta 2014. Carea on perustanut hankeyhtiön, joka vastaa koko hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta. Hankeyhtiö vastaa myös suunnittelun kustannuksista. Kaupungin terveysjohtaja on osallistunut vuoden 2013 aikana Carean suunnittelukokouksiin kaupungin edustajana. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluiden käyttöön tarvitaan noin 7 000 m2. Tällä hetkellä keskitettäväksi suunniteltujen toimintojen käytössä kaupungilla on 9 733 m2, joten keskittäessä toimintoihin tarvittava neliömäärä vähenee oleellisesti. Kaupungin toiminnot ovat kiinteä osa kokonaisuutta, joten suunnittelu ja rakentaminen tehdään yhtenä kokonaisuutena. Kaupungille ei aiheudu suunnittelu- ja rakentamisaikana kustannuksia, vaan kaikki kustannukset sisältyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kaupungin toimintojen käyttöön tulevien tilojen vuokriin. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä asian tiedoksi ja päättää oikeuttaa kaupungin puolesta jatkamaan hankkeen suunnittelua ja valmistelua osana valtuuston päätöksen 24.9.2012 / 94 § täytäntöönpanoa. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. _________ Kh 16.6.2014 / 168 § Valmistelijat: Palvelujohtaja Jorma Haapanen, puh. 234 5200 Kansliapäällikkö Jarmo Koivisto, puh. 234 4205 ./. Suunnittelukustannusten kustannusjaosta on valmisteltu esisopimus kaupunginhallituksen päättämien periaatteiden mukaisesti. Luonnos sopimukseksi on liitteenä. Käytön aikaisesta kustannusten kohdentamisesta laaditaan kuntayhtymän ja kaupungin kanssa erillinen sopimus, joka turvaa läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen kustannusten jaon keskussairaalan ja kaupungin toimintojen kesken. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 25 Vastaavasti valmistelussa on myös sopimus kaupungin osuudesta tarvittavan pitkäaikaisen lainan takaus- tai vastaaviin järjestelyihin. Carean hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 13.6.2014. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä omalta osaltaan liitteenä olevan sopimuksen ja oikeuttaa kaupunginlakimiehen tekemään siihen tarvittaessa teknisiä tarkistuksia. Asian käsittely: Kaupunginjohtaja esittelijänä ilmoitti poistavansa liitteenä olevan esisopimusluonnoksen ensimmäisen sivun kahdelta viimeiseltä riviltä sanat ”…paitsi, jos päätöksen tekemättä jättäminen johtuu Kaupungista riippumattomista syistä.” II varapuheenjohtaja Semi Lommi teki seuraavan muutosehdotuksen: ”Kaupunginhallitus ei hyväksy liitteenä olevaa sopimusta.” Jäsen Pirjo Tujula kannatti muutosehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Kaupunginjohtajan ehdotus: JAA; II varapuheenjohtaja Lommin ehdotus: EI. Kenelläkään ei ollut huomauttamista äänestysehdotukseen. Toimitettiin nimenhuutoäänestys: JAA Elomaa Järnstedt Aalto-Partanen Hirvonen Kirjavainen Luumi Merivirta Olsson Pitko Taavitsainen Tiusanen Kari EI Lommi Tujula Äänestyksen tulos: Kaupunginjohtajan ehdotus 11 ääntä ja II varapuheenjohtaja Lommin ehdotus 2 ääntä. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti äänestyksen jälkeen äänin 11-2 Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 26 mukaan lukien se, että liitteenä olevan esisopimusluonnoksen ensimmäisen sivun kahdelta viimeiseltä riviltä poistettiin sanat ”…paitsi, jos päätöksen tekemättä jättäminen johtuu Kaupungista riippumattomista syistä.” (Tässä tarkoitettu sopimus on allekirjoitettu elokuussa 2014.) _________ Kh 1.6.2015 Valmistelija: Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen, puh. 040 661 5885 Carea-Sairaalat Oy rakennuttaa ja rahoittaa Kymenlaakson keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen. Hankkeen rahoitettava kokonaiskustannusarvio on 137 miljoonaa euroa, joka jakautuu kiinteistössä jatkossa toimivien organisaatioiden kesken siten, että Carea-konsernin osuudeksi (keskussairaala, liikelaitokset ja Kastek Oy) tulee 120 miljoonaa euroa ja Kotkan kaupungin osuudeksi 17 miljoonaa euroa. Yhtiö hakee Kotkan kaupungilta omavelkaista takausta Carea-Sairaalat Oy:n maksuvelvoitteille, jotka seuraavat enintään 17 miljoonan euron lainoista, joilla rahoitetaan Kymenlaakson keskussairaalan peruskorjausinvestointia. Lisäksi kaupungilta haetaan valtuutusta yhtiön hallitukselle yksilöidä tarvittaessa tarkemmin lainat, mihin takauspäätökset kohdistuvat. Laina ja siihen liittyvät ehdot kilpailutetaan eri rahalaitosten kesken. Hankkeesta on tehty kustannusarvio, jossa on yksilöity Kotkan kaupungin tilat sekä osuus kustannuksista. Terveydenhuolto on olennainen osa kaupungin lakisääteisiä palveluita, ja näin ollen lainan takaus ei kuulu valtiontukisäännösten piiriin. Kaupungin talousarviossa ei ole lainan nostoa konsernitasolla huomioituna. Uusi lainapääoma kasvattaa konsernivelkoja konserniraportoinnissa, mutta ei aiheuta muita kustannuksia. Takaus on kaupunkisrategian mukainen. ./. Esityslistan liitteinä ovat 1. Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen kokonaiskustannusarvio; Kotkan kaupungin osuus tiloista ja kustannusarviosta (diaesitys) 2. Carea-Sairaalat Oy:n kirje 16.4.2015 3. Hankesuunnitelma 28.5.2015 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää ‒ Pöytäkirjan tarkastusmerkintä vahvistaa aiemmin 24.9.2012 / 94 § ja 15.10.2012 / 121 § tekemänsä periaatepäätökset kaupungin terveydenhuollon sekä eräiden sosiaali- KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 27 huollon tehtävien keskittämisestä Kymenlaakson keskussairaalan yhteyteen - ottaen samalla huomioon myös kaupunginhallituksen päätöksen 16.6.2014 / 168 §, joka koskee keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen suunnittelukustannusten jakoa ‒ ilmoittaa Carea-Sairaalat Oy:lle kaupungin ennakkokantana, että kaupunki o myöntää tuonnempana määriteltävin ehdoin Carea-Sairaalat Oy:lle omavelkaisen takauksen 17,0 milj. euron suuruiselle lainalle, joka kohdistuu kaupungin käyttöön tuleviin tiloihin o valtuuttaa Carea-Sairaalat Oy:n hallituksen yksilöimään tarvittaessa tarkemmin ne lainat, joihin takauspäätös kohdistuu. Toimeenpano: Kv: Ote: Carea-Sairaalat Oy palvelujohtaja talous- ja rahoitusjohtaja terveysjohtaja ___________ Kv 8.6.2015 ./. Liitteinä ovat 1. Keskussairaalan laajennus- ja peruskorjaushankkeen kokonaiskustannusarvio; Kotkan kaupungin osuus tiloista ja kustannusarviosta (diaesitys) 2. Carea-Sairaalat Oy:n kirje 16.4.2015 3. Hankesuunnitelma 28.5.2015 Kh: Kaupunginhallitus päättää asiasta kokouksessaan 1.6.2015. Päätös jaetaan myöhemmin valtuutetuille. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 Kotka 16.4.2015 Kotkan kaupungille OMAVELKAISEN TAKAUKSEN HAKEMINEN KESKUSSAIRAALAN LAAJENNUS- JA PERUSKORJAUSHANKKEELLE Carea-Sairaalat Oy rakennuttaa ja rahoittaa Kymenlaakson keskussairaalan laajennusja peruskorjaushankkeen. Hankkeen rahoitettava kokonaiskustannusarvio on 137 miljoonaa euroa, joka jakautuu kiinteistössä jatkossa toimivien organisaatioiden kesken siten, että Carea-konsernin osuudeksi (keskussairaala, liikelaitokset ja Kastek Oy) tulee 120 miljoonaa euroa ja Kotkan kaupungin osuudeksi 17 miljoonaa euroa. Yhtiö hakee Kotkan kaupungilta omavelkaista takausta Carea-Sairaalat Oy:n maksuvelvoitteille, jotka seuraavat enintään 17 miljoonan euron lainoista, joilla rahoitetaan Kymenlaakson keskussairaalan peruskorjausinvestointia. Lisäksi kaupungilta haetaan valtuutusta yhtiön hallitukselle yksilöidä tarvittaessa tarkemmin lainat, mihin takauspäätökset kohdistuvat. Carea-sairaalat Oy Kari Hassinen toimitusjohtaja LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 Liite nro 2 Hallitus 28.5.2015 Carea- Sairaala Kotka Hankesuunnitelma Uudisrakentaminen ja peruskorjaus Tilaaja: Carea- sairaalat Oy Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Kotkantie 41, 48210 Kotka 28.05.2015 1 (37) S wec o Valimotie 9 P.O. Box 32 FI-00381 Helsinki, Finland Puhelin +358 (0) 20 752 7300 Fax +358 (0) 20 752 7601 www.sweco.fi S w e c o A rc hi tec ts O y Reg.no 0635637-4 Reg. office: Helsinki H AN K E S U U N N I T E L M A Carea- Sairaala Til aaja: Carea- Sairaalat Oy Member of the Sweco Group LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 Johdanto Tulevaisuuden yhteiskunta muuttuu tavalla joka heijastuu suoraan myös terveydenhuollon toimintaan ja tavoitteisiin. Väestö ikääntyy ja tämän myötä hoidon tarve lisääntyy. Terveydenhoidon kasvavat kustannukset luovat tarpeen tehokkuuden lisäämiseen. Sairaalan toiminnalliset ja taloudelliset ratkaisut tulevat johtamaan yhä lyheneviin sairaalassaoloaikoihin ja avohoidon lisääntymiseen. Sairaalassa vietetään vähemmän aikaa, vuodepaikkojen määrä vähenee ja siirrytään uudenlaisiin osastohoidon malleihin. Leikkauksiin tullaan useammin suoraan kotoa ja palataan entistä nopeammin kotiin tai lähipalvelujen piiriin. Toisaalta lääketiede ja lääketieteellinen teknologia kehittyy jatkuvasti ja tämä kehitys tarjoaa kokonaan uusia hoitomenetelmiä sekä uudentyyppisiä hoitolaitteita. Voidaan esimerkkinä mainita mm. endoskopia joka mahdollistaa mini-invasive toimenpiteet sekä päiväkirurgian, digitaalinen kuvantaminen, joka vähentää keskitettyjen kuvantamisosastojen tarvetta, sekä liikuteltava hoitolaitteisto, jolloin hoitotapahtuma on vuodepaikalla. Ongelmaksi on eräillä alueilla maassamme muodostunut myös selkeä työvoimapula joka on johtanut kilpailuun ammattitaitoisesta työvoimasta. Nykyaikainen ja laitteistukseltaan huippuluokan sairaala työympäristönä koetaan vetovoimaisena. Siksi sijoitus korkeaan hoitoteknologiaan, viihtyisään työ- ja potilasympäristöön sekä hyvään ja ihmisläheiseen arkkitehtuuriin muodostaa kilpailuvaltin jonka arvo tulevaisuudessa tulee korostumaan. Kymenlaakson keskussairaalan tilat ja rakennukset ovat toiminnallisesti ja teknillisesti saavuttaneet käytännössä elinkaarensa loppupään. Eräiltä osin tilat ovat vanhentuneet tavalla joka luo suoranaisia esteitä modernin hoitoteknologian käytölle. Vuonna 2014 käynnistetyssä ja nyt valmistuvassa Carea-sairaalan hankesuunnitelmassa on tutkittu toiminnallisista ja teknisistä lähtökohdista haasteita joita sairaalan nykyaikaistaminen asettaa. Osittain vanhaan sairaalaan, osittain uudisrakennukseen sijoittuva Carea sairaala tulee toimimaan päivystyksellisenä erikoissairaanhoidon yksikkönä johon on sijoitettu myös perusterveydenhoidon toimintoja. Vanhan sairaalan huoneala on n. 40 100 hum 2 ja uuden laajennusosan huoneala on n. 15 200 hum2. Yhteensä huoneala on n. 55 300 hum 2 Rakentamisen kokonaiskustannus on Carea-sairaalan osalta n. 120 miljoonaa euroa ja Kotkan kaupungin osalta n. 20 miljoonaa euroa. 2 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 Sisällysluettelo Johdanto 1. Toiminnallinen suunnitelma 1.1. Tehtävät ja tavoitteet 1.1.1 Toiminnallinen jako 1.1.2 Hankkeen budjetti 1.1.3 Hankkeen kokonaisaikataulutavoite 1.1.4 Hankkeen toteutustapa 1.2. Palvelurakenteen muutoksen ja SOTE:n vaikutukset 2. Hankesuunnittelun lähtökohdat 2.1. Asemakaavallinen tilanne 2.1.1 Nykytilanne 2.1.2 Asemakaavan muutos 2.1.3 Asemakaavassa määritellyt rakennushistorialliset määräykset 2.2. Rakennuspaikka 2.2.1 Tontti 2.2.2 Maaperä 2.3. Olemassa oleva rakennuskanta 2.3.1 Päärakennus 2.3.2 Torniosan saneeraamattomat vuodeosastot 2.3.3 Päärakennuksen muut tilat 2.3.4 VSS-tilanne 2.3.5 Yhteenveto 2.3.6 Olemassa olevat rakenteet ja järjestelmät 2.3.7 Tehdyt kuntokartoitukset 2.4. Olemassa olevat liikennejärjestelyt 3. Rakennusmassan sijoittelu ja kaupunkikuva 3.1. Uudisrakentamisen sijoittaminen ja massoittelu 3.2. Arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen tarkastelu 4. Toiminnallinen periaate 4.1. Toiminnallinen periaate 5. Peruskorjaus 5.1. Purettavat rakenteet 5.2. Tilojen korjausaste 6. Liikenteelliset perusratkaisut 6.1. Olemassa oleva liikenneverkko 6.2. Liikennesuunnittelun tavoitteet, ulkoiset 6.3. Liikennesuunnittelun tavoitteet, sisäiset 6.3.1 Potilaslogistiikka 6.3.2 Henkilökuntalogistiikka 6.3.3 Tavara- ja huoltologistiikka 7. Uudet toimintamallit 7.1. Päivystys- ja intensiivihoidon toiminnot 7.2. Avohoitotoiminnot 7.3. Toimenpide- ja synnytystoiminnot 7.4. Osastohoidon toiminnot 7.5. Kliiniset tukipalvelut ja sädehoito 2 5 5 5 6 7 7 7 8 8 8 9 10 13 13 13 13 13 14 15 15 15 16 16 16 16 16 17 18 18 19 19 19 20 20 20 20 21 22 22 23 24 24 24 25 25 3 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 7.6. Toiminnalliset tukipalvelut Toiminnallinen jako, uudisosa ja peruskorjattava osa 8.1. Toiminnallisen jaon perusperiaate 8.1.1 Kotkan kaupungin osuus 8.2. Toiminnallisen jaon vaikutukset peruskorjattavaan sairaalan osaan 8.3. Rakentamisen vaiheistus 8.4. Väistöt peruskorjattavassa osassa 8.5. Toimintayksiköt 8.5.1 Olemassa olevaan sairaalaan sijoittuvat toimintayksiköt 8.5.2 Uudisrakennukseen sijoittuvat toimintayksiköt. 8.6. Järjestelmät 8.6.1 Rakenne 8.6.2 LVIA + SPR 8.6.3 Sähkö 8.6.4 Kiinteät sairaalajärjestelmät 9. Taide 10. Kustannustarkastelu 11. Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu 12. Hankesuunnitelman osallistujatahot 12.1. Hankesuunnitelman yhdyshenkilöt 12.2. Hankesuunnittelun projektityöryhmä 12.3. Hankesuunnittelun ohjaustyöryhmä 13. Liitteet 8. 26 28 28 29 29 29 29 30 30 31 32 32 32 32 32 32 33 34 34 34 36 36 37 4 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 1. Toiminnallinen suunnitelma 1.1. Tehtävät ja tavoitteet 1.1.1 Toiminnallinen jako Carea-sairaalan ensisijainen tehtävä on tuottaa Kymenlaakson asukkaille tiettyjä, ennalta määriteltyjä erikoissairaanhoidon palveluja sovitussa laajuudessa. Sen lisäksi Carea-sairaalassa on tilat kotkalaisille asiakkaille ja potilaille Kotkan kaupungin tuottamia peruspalveluja varten. Carea-sairaala on osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää Kymenlaaksossa ja koko Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella (Hyks-erva). Toiminnan sisältöä ja volyymia suunniteltaessa on huomioitu Hyks-erva:n erikoissairaanhoidon järjestämissopimus ja siinä määritelty työnjako Hyks-erva –alueella (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ja erityisesti Hyks, Carea, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTE) nyt ja tulevaisuudessa. Samoin volyymia ja sisältöä suunniteltaessa on otettu huomioon jo aikaisemmin sovittu erikoissairaanhoitoa koskeva työnjako Kymenlaakson keskussairaalan ja Pohjois-Kymen sairaalan (PoKS) ja sen toimintaa jatkavan Ratamo-keskuksen välillä. Tulevaisuuden palvelutarvetta ja siten Carea-sairaalan toiminnan sisältöä ja volyymia arvioitaessa on käytetty tuoreinta tilastokeskuksen väestökehitysennustetta Kymenlaakson osalta. Tulevaisuuden toiminnan volyymia arvioitaessa on puolestaan hyödynnetty tietoa siitä, miten muualla Suomessa on tarpeenmukaisia erikoissairaanhoidon palveluja tuotettu suhteessa väestöpohjaan ja käytetty lähtökohtana maan parhaan neljänneksen volyymitasoa. Tämä on selkeästi pienempi kuin Kymenlaaksossa, jossa palvelutuotanto on painottunut erikoissairaanhoitoon. Suunnitelma sisältää siis kunnianhimoisen tavoitteen tuottaa tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut pienemmällä kapasiteetillä kuin tämän hetken tilanne ja väestökehitysennusteesta johdettu palvelutarve-ennuste edellyttäisivät. Carea-sairaalan tavoitteena on tuottaa sovitut palvelut potilaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Tavoite saavutetaan toteuttamalla ne toiminnalliset uudistukset ja uuden sairaalan toimintamallit, jotka kuvataan tarkasti tässä hankesuunnitelmassa. Keskeisimmät suunnittelua ohjaavat periaatteet ovat olleet koko suunnittelutyön ajan asiakas/potilaslähtöisyys, prosessit ja tiimityö. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan potilaan kannalta mahdollisimman selkeinä, nopeina ja yksinkertaisina prosesseina, joissa kaikki resurssit – henkilökunta, osaaminen, tilat ja laitteet - valjastetaan palvelemaan 5 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 kyseisiä prosesseja. Potilaan tutkimus- ja hoitoprosessi tuotetaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien siihen osallistuvien kesken niin, että jokaisella yksittäisellä poliklinikkakäynnillä ja hoitojaksolla tuotetaan mahdollisimman paljon potilaan tarvitsemia tutkimuksia ja hoitoja ja siten nopeutetaan ja tehostetaan potilaan tutkimusta ja hoitoa. Uusi hoitolinja -ajattelu Toiminnan suunnittelun keskeisin periaate on potilaslähtöisyys. Potilas, hänen terveysongelmansa ja hänen tarpeensa ovat lähtökohta hänen tutkimuksilleen ja hoidoilleen ja niiden järjestämiselle loogisesti toisiaan seuraavina tapahtumina – tutkimus- ja hoitoprosesseina. Näissä eri ongelmalähtöisissä tutkimus- ja hoitoprosesseissa tarvitaan erilaista osaamista eri erikoisaloilta ja eri ammattiryhmistä. Kaikki osaaminen ja resurssit tuodaan prosessin eri vaiheisiin juuri tarvittavalla hetkellä. Prosessit suunnitellaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken niin, että ne tuottavat potilaalle tehokkaan ja nopean tutkimuksen ja hoidon. Ongelmalähtöinen tutkimus- ja hoitoprosessi kokoaa ja yhdistää siinä tarvittavia resursseja (lääkäreitä, hoito- ja tutkimushenkilökuntaa, tutkimuksia jne) eri erikoisaloilta ja eri toiminnoista. Potilaan ongelmasta ja tarpeesta lähtevä tutkimus- ja hoitoprosessien suunnittelu ja toteutus edellyttävätkin sitä, että luovutaan toiminnan suunnittelusta perinteisten erikoisalojen pohjalta ja siirrytään prosessipohjaiseen toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen. Carea-sairaalan hoitolinja-ajattelun perusta on matriisimainen prosessiorganisaatiomalli, jossa on määritelty ja kuvattu keskeiset hoito- ja palvelulinjat. Hoitolinjat koostuvat tärkeimmistä ongelmalähtöisistä tutkimus- ja hoitoprosesseista. Palvelulinjat tuottavat hoitolinjojen tutkimusja hoitoprosessien tarvitsemia osasto-, vastaanotto-, hoitokeskus-, leikkaustoiminta-, tehohoito- ja päivystyspalveluja. Carea-sairaalan toiminta on suunniteltu toteutuvaksi hoitolinjojen ja niiden tutkimus- ja hoitoprosessien kautta. Toiminnan suunnittelun kautta hoitolinjaideologia ohjaa myös tilojen suunnittelua tukemaan tutkimus- ja hoitoprosessien mukaista toiminnan toteutumista. 1.1.2 Hankkeen budjetti Carea-sairaalan tavoitebudjetti on yhteensä 140 miljoonaa euroa. Summa jakautuu Carea-sairaalan ja Kotkan kaupungin kesken siten, että Careasairaalan osuus on n. 120 miljoonaa euroa ja Kotkan kaupungin osuus on n. 20 miljoonaa euroa. 6 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 1.1.3 Hankkeen kokonaisaikataulutavoite Carea-sairaalan uudisosan rakennustyöt on tarkoitus aloittaa loppuvuodesta 2016, uudisosa valmistuu 2018 syksyllä. F- rakennuksen korjaus aloitetaan loppuvuodesta 2018, valmistuminen on syksyllä 2019. Samanaikaisesti toteutetaan mahdollisesti osa torniosaan sijoittuvista osastoista. Peruskorjattavan osan työt aloitetaan loppuvuodesta 2019, valmistuminen on v. 2022. 1.1.4 Hankkeen toteutustapa Hankkeen ohjausryhmä on pohtinut hankkeen mahdollisina toteutustapavaihtoehtoina projektinjohtourakkaa ja jaettua urakkamuotoa. Rakennuttajaorganisaatio ja ohjausryhmä suosittelevat Carea-sairaalat Oy:n hallitukselle jaettua urakkamuotoa toteutustavaksi. 1.2. Palvelurakenteen muutoksen ja SOTE:n vaikutukset Hankesuunnitelmaa kirjoitettaessa hallitusneuvottelut ovat käynnissä ja osana niitä sovitaan seuraavan hallituksen linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Neuvotteluista saatujen tietojen mukaan vaihtoehtoisia sote-palvelujen järjestämismalleja on jäljellä vain kaksi: maakunnallinen kuntayhtymämalli ja kuntaa suurempi itsehallinnollinen alue, jolla on mm. omat vaalit ja verotusoikeus. Carea-sairaalan toiminnan ja tilojen suunnittelu pohjautuu Kymenlaakson alueen asukkaiden erikoissairaanhoidon palvelutarpeeseen ja sen kehittymiseen sekä palvelujärjestelmämalliin, jossa Kymenlaaksossa on päivystysasetuksen asettamat edellytykset täyttävä erikoissairaanhoidon palveluja tuottava keskussairaala. Kuntien virkamiesjohdolle ja johtaville luottamushenkilöille järjestetyissä sairaalasuunnittelusta kertovissa kuntakohtaisissa tilaisuuksissa on käynyt selväksi, että tämä on myös omistajakuntien tahtotila. Kymenlaaksossa nähdään tärkeänä erityisesti se, että oma keskussairaala toimii alueen päivystävänä sairaalana, jossa hoidetaan synnytykset mahdollisine hätätilanteineen, päivystysleikkaukset, tehohoitoa edellyttävät äkilliset sairaudet jne. Palvelujärjestelmä, jossa Carea-sairaala toimii tällaisena päivystävänä erikoissairaanhoidon sairaalana Kymenlaaksossa, nähdään myös Hykserityisvastuualueella parhaana vaihtoehtona. Terveydenhuoltolain perusteella annetun asetuksen mukainen erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon 7 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 järjestämissopimus ja siinä määritelty työnjako ja yhteistyö keskussairaalan ja yliopistosairaalan välillä perustuu nimenomaan hankesuunnitelmassa kuvattuun Carea-sairaalan toiminnan sisältöön ja volyymiin – siis tarkasti määriteltyyn rooliin ja tehtävään erva-alueen palvelujärjestelmässä. Tämä asetelma on kestävä myös tulevaisuudessa. Riippumatta siitä, pohjautuuko tulevaisuuden sote-ratkaisu maakunnalliseen kuntayhtymään tai itsehallinnolliseen alueeseen, tulee erikoissairaanhoidon palvelujen tarve Kymenlaaksossa kehittymään ennustetulla tavalla. Riippumatta hallintomallista väestö tarvitsee tutkimuksia ja hoitoa. Edelleen riippumatta hallintomallista palvelu on järkevintä tuottaa kustannustehokkaimmalla työnjaolla koko erva-alueen palvelujärjestelmässä. Carea-sairaalan toiminnan sisältö ja volyymi on tarkasti suunniteltu tuottamaan sovitut erikoissairaanhoidon palvelut tavalla, joka varattavat resurssit tehokkaasti hyödyntäen on sekä kuntien maksukyvyn että potilaiden tarpeiden näkökulmasta kestävin. Näin ollen riippumatta tulevaisuuden sote-ratkaisun hallintomallista, käsiteltävänä olevassa hankesuunnitelmassa kuvattu toiminta ratkaisee kymenlaaksolaisten erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen tulevaisuudessa sekä potilaiden että omistajakuntien näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. 2. Hankesuunnittelun lähtökohdat 2.1. Asemakaavallinen tilanne 2.1.1 Nykytilanne Alueella voimassa olevat kaavat: MAAKUNTAKAAVA, Ympäristöministeriön vahvistama 28.5.2008 ja 18.1.2010. Kaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen (A) ja palvelujen alueeksi (p). Kotkantie on merkitty seututieksi (st) ja Hyväntuulentie valtatieksi (vt). KOTKAN YLEISKAAVA, Kaupunginvaltuuston hyväksymä 19.3.1986 Kotkan yleiskaavassa keskeisten laitosten alueet on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueiksi (PY). Ympäröivät asuinalueet on merkitty kerrostalovaltaiseksi (AK) sekä tiiviiksi pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi (AKP). Rakentamattomat alueet sairaalan tontin ympäristössä on merkitty 8 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 lähivirkistysalueiksi. Hyväntuulentie on merkitty moottoriväyläksi ja Kotkantie alueelliseksi pääväyläksi, jonka rinnalla kulkee kevyen liikenteen reitti. ASEMAKAAVA, voimassa oleva alkuperäinen asemakaava on vahvistettu 20.09.1966. Asemakaavassa sairaalan tontti on merkitty kokonaisuudessaan sairaaloiden, vanhainkotien ja muiden sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (Ys). Ajantasa-asemakaava noudattelee pääpiirteissään alkuperäistä asemakaavaa. Lähes koko sairaalan tontti, noin 12,3 hehtaaria, on rakennusalaa. Rakennusoikeutta on 51 000 kem², josta käyttämättä on 8 600 kem². Eteläinen asuinalue on viimeisessä kaavamuutoksessa (2010) muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). 2.1.2 Asemakaavan muutos Carea-sairaalan kehityshankkeiden myötä voimassa olevaa asemakaavaa joudutaan muuttamaan. Nykyisessä muodossaan asemakaavaan kirjattu enimmäisrakennusoikeuden määrä ei mahdollista hankesuunnitelmassa esitetyn laajuista uudisrakentamista. Kaavamuutos rakennusoikeuden lisäämiseksi 10 000 kem2 on käynnissä. Muutospaineita asemakaavaan on odotettavissa myös tiejärjestelyjen toteuttamisessa. Carea-sairaalan toimintojen uudelleen järjestely luo selkeän tarpeen uusille liittymille Kotkantiehen. Alueen ohittavien sekä aluetta syöttävien väylästöjen sekä paikoitusalueiden sijaintien tarkastelu on olennainen osa alueen logistista kehittämistä. · Toimintojen uudelleen sijoittamisen myötä yksi keskeisliittymä Kotkantieltä sairaala-alueelle jää riittämättömäksi ja väärään paikkaan. · Sairaalan vanha sisäänkäyntialue säilyy ennallaan – tosin kerrosta aiempaa alempana. Uuden päivystyspoliklinikan sisäänkäyntialue sijoittuu puolestaan tontin pohjoispäähän. · Vanhaa sisäänkäyntialuetta palveleva Kotkantien liittymä on suunniteltu rakennettavaksi T-liittymänä tontin eteläkulmaan. Se palvelee ensisijaisesti henkilöautoliikennettä. · Päivystyspoliklinikkaa ja muuta uudisrakennusta palveleva liittymä Kotkantiehen on suunniteltu toteutettavaksi kiertoliittymänä. Se tulee olemaan henkilöauto-, ambulanssi,- ja huoltoliikenteen käytössä. · Olemassa oleva liittymä jää käyttöön ja palvelee molempien sisäänkäyntien liikennettä. 9 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 Lisääntynyt rakennusvolyymi ja sen luoma palveluiden kattavampi tarjonta luo tarpeen myös aiempaa tehokkaammalle ja laajemmalle autopaikoitukselle. Arvioitu autopaikoituksen kokonaismäärä laajennusosan valmistuttua on 850 autopaikkaa. · Autopaikoituksen sijoittaminen etenkin uuden päivystyspoliklinikan potilasliikenteen kannalta helposti saavutettavaan ja luontevaan paikkaan edellyttää tilavarausta uuden päivystyspoliklinikan ja Kotkantien väliseltä alueelta. Tällä kohden asemakaavassa esitettyä Carea-sairaalan tonttirajaa on syytä tarkistaa ja siirtää kohti Kotkantietä. · Joukkoliikennereittien seisakkeet sekä kevyenliikenteenväylät on suunnitelmissa sijoitettu siten, että ne tukevat alueen ekologista kehittymistä. Sairaalan vanha huoltopiha ei palvele sairaala-aluetta toimintojen uuden sijoittelun jälkeen enää parhaalla mahdollisella tavalla. Toimintojen uusi sijoittelu edellyttää logistiikkakeskukselle ja huoltoliikenteelle keskeisempää sijaintia. Toiminnoille on etsitty optimaalinen sijoituspaikka vanhan ja uuden osan rajapinnasta. Kaavoitusprosessissa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia kaavamuutokset toteutetaan vuorovaikutuksessa kaikkien osallisten kanssa. 2.1.3 ja Asemakaavassa määritellyt rakennushistorialliset määräykset Asemakaavassa ei ole erikseen määritelty rakennushistoriallisia määräyksiä. Nykyisellään keskussairaalan alue on kokonaisuus, jonka suunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Veli ja Jaakko Paatela. Pääosa rakennuksista valmistui vuonna 1967, sädehoidon vuodeosasto valmistui vuonna 1988. Myöhemmin, vuonna 1993, valmistuneen laajennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Junkkari & Toppila. Rakennuksessa joudutaan suorittamaan purkutöitä niin rakennuksen huonon kunnon kuin toimintojen uudelleen sijoittamisen vuoksi. Nämä toimenpiteet muuttavat kohteen ja sitä kautta lähiympäristön luonnetta ulko- ja sisätiloissa. Toimenpiteiden määrää, luonnetta ja vaikutusta on selvitetty yhteistyössä Kymen maakuntamuseon / Timo Lievonen kanssa. Keskusteluista on laadittu maakuntamuseon kommentoima muistio. Muistiossa painotetaan näkyvien ulkoisten teräsbetonirakenteiden säilyttämistä ja niiden betonibrutalismi arvotetaan yhdeksi rakennusten ja alueen tärkeäksi ominaispiirteeksi. Toiminnallisista uudelleenjärjestelyistä johtuen sisäänkäyntialueen ramppi joudutaan kuitenkin purkamaan. Rakentamisajankohdan suunnitteluratkaisuja erinomaisesti kuvaavat ja tornirakennuksen tunnusomaiseen ominaispiirteistöön 10 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 kuuluvat teräsbetoniset parvekkeet on sitä vastoin kaikki esitetty säilytettäviksi ja korjattaviksi. 11 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 Muistion ydinkohdat ovat seuraavat: Potilastornin julkisivut voidaan uusia kokonaisuudessaan. Uudet julkisivut tehdään olemukseltaan vanhoja vastaaviksi. Maakuntamuseon suositus materiaaliksi on nykyisen sävyinen tiili. Julkisivun uusimisen yhteydessä on huolehdittava sairaalamiljöön yhtenäisen kokonaisilmeen säilymisestä. Sisäänajoramppi tulee säilyttää esimerkkinä rakentamisajankohdan suunnitteluperiaatteista, ellei sen säilyttäminen oleellisesti vaikeuta muuta suunnittelua. Alkuperäisinä säilyneitä sisätiloja tulisi säilyttää ja kohentaa mahdollisuuksien mukaan alkuperäistä vastaaviksi. Tämä koskee lähinnä aulatiloja ja porrashuoneita sekä sellaisia tiloja joiden säilyttäminen alkuperäisessä asussa ei hankaloita tai estä sairaalan normaalia toimintaa. Kotkan hyvinvointipuiston hankesuunnitelmaa (v.2011) varten pyydettynä lausuntona Kotkan maakuntamuseo totesi mm. seuraavaa: ”Keskussairaalan alue muodostaa tärkeän esimerkin 1960 –luvun arkkitehtuurista. Suurimman rakennusmassan muodostaa sairaalarakennus vuodelta 1967. Punatiilistä ja betonista rakennettu sairaala jakautuu useisiin osastoihin ja siinä on tehty sairaalarakennuksille tyypilliseen tapaan useita muutoksia. Sairaalan vuodeosasto, poliklinikka, lastensairaala- ja talousrakennus kuuluvat rakennuksen alkuperäisiin osiin. Sädehoidon vuodeosaston suunnittelivat Veli ja Jaakko Paatela vuonna 1988. Huomattavin myöhempi laajennus on arkkitehtitoimisto Junkkari & Toppilan suunnittelema rakennusmassasta vaaleampana korostuva osa vuodelta 1993. Asuinalue käsittää asuinkerrostalot (A, B, C) ja rivitalot (D, E). Asuinalueella sijaitsevat myös Paateloiden suunnittelemat autotallit (F1, F2, F3). Rakennusten alkuperäisyys on säilynyt hyvin. Kyseessä on aluekokonaisuus, jonka asemakaava ja rakennukset edustavat funktionalismista periytyvää yhdyskuntasuunnittelua. Alueella on huomattavia rakennustaiteellisia ja muita visuaalisia sekä rakennusteknisiä merkityksiä. Erityisesti betoni rakennusteknisenä ja arkkitehtonisena (betonibrutalismi) ratkaisuna korostuu harvinaisen onnistuneella tavalla sekä asuinrakennuksissa että myös sairaalan rampeissa. Ympäristön keskeisiin ominaispiirteisiin kuuluu myös piha-alueiden ja ympäristön luonto, kallioinen metsämaa, johon rakennusten sijoittelu on tarkoin harkittua. Alueen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Veli ja Jaakko Paatela. Rakennukset valmistuvat vuonna 1967. 12 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 Alueella sijaitsevista muista rakennuksista mainittakoon viipurilaisen arkkitehdin Jalmari Lankisen suunnittelema Toukolan työkeskus. Funktionalistinen rakennus on valmistunut vuonna 1948 (piirustukset on päivätty 31.10.1940). Kymenlaakson museo pitää keskussairaalan aluetta erityisen edustavana arkkitehtonisena kokonaisuutena. Alueen arvot on huomioitu myös ehdotusvaiheessa olevassa kaavassa (Kymenlaakson keskussairaalan asemakaavanmuutos) suojelumerkinnöin.” Asemakaavan laadinnan yhteydessä ympäristön luontoselvitys 2009. on tehty Kotkan keskussairaalan Hankesuunnitelman tekovaiheessa on huomioitu luontoselvityksessä mainittujen luonnonarvojen – lähinnä länsipuolen lehtomaisen metsäalueen säilyttäminen. Metsä säilyy pääsääntöisesti koskemattomana lukuun ottamatta pientä huoltotiepengerryksen vaatimaa alaa tontin luoteisosassa. 2.2. Rakennuspaikka 2.2.1 Tontti Rakennuspaikka sijaitsee Hovinsaaren kaupunginosassa korttelissa 8, tontilla 7. Tontin osoite on Kotkantie 41, 48210 Kotka. Tontin omistaa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea. Tontilla sijaitsevat keskussairaalan keskeiset rakennukset. Tonttia ympäröivät Kotkan kaupungin omistamat alueet: pohjoisessa Metsolan pientaloalue, lännessä meri ja puistoalue sekä idässä tiealueet. Eteläisen rajan tontille luovat Toukolan tontti sekä ”sairaalan” asuinalue. Tiealueet idässä muodostavat Kotkan merkittävimmän sisäisen valtaväylän. 2.2.2 Maaperä Rakennuspaikka sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisella kallioharjanteella, joka viettää itään ja länteen. Rakennuspaikka sijaitsee kokonaan kalliopohjalla. 2.3. Olemassa oleva rakennuskanta 2.3.1 Päärakennus Päärakennuksen suunnittelu ja rakentaminen on aloitettu 1960-luvun alkupuolella ja rakennus on valmistunut v. 1967. Virallinen käyttöönotto on ollut tammikuussa 1968. 13 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 Lisärakennuksia on valmistunut seuraavasti: · sädehoidon vuodeosasto v. 1986 · laajennusosa v. 1992, leikkausosaston saneeraus samassa yhteydessä Korkean osan kahdestatoista vuodeosastosta on saneerattu viisi osastoa. Saneerauksia on suoritettu viimeisen kymmenen vuoden aikana seuraavasti: · korkean osan ilmastointikonehuone ja laitteet 1998 · osasto 8 A, B 1998 · osasto 7 A, B 1999 · silmäyksikkö 2 A 2000 · lastensairaala kokonaisuudessaan, ilmastointikonehuone ja -laitteet 2002 · osasto 3 B 2006 · sädehoidon poliklinikka / isotooppilaboratorio 2010 Alkuperäisessä vuoden 1968 kunnossa ja kiireellisen saneerauksen tarpeessa ovat seuraavat vuodeosastot: · osasto 6 A ja B · osasto 5 A ja B · osasto 4 A ja B · osasto 3 A Vuonna 1993 valmistuneen laajennusosan tekniikka on osittain päivitystä vailla, esim. UPS–järjestelmä. 2.3.2 Torniosan saneeraamattomat vuodeosastot Rakennustekninen tilanne: · saneeraamattomissa tiloissa on kosteus- ja homevaurioita niin märkätiloissa kuin potilas- ja henkilöstötiloissa. · kosteus- ja homevaurioita on myös julkisivussa, joka vuotaa vettä sisään. · seinien ja lattioiden pinnoitteet ovat kuluneita, sairaalatasoisen hygienian saavuttaminen ja ylläpitäminen on vaikeaa ja joiltain osin mahdotonta. Talotekniset asiat: · sähköjohdotus on vanhaa nelijohdotusjärjestelmää, eikä enää 14 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 nykyisten lakien ja asetusten mukainen. · vesi- ja viemäriputket ovat ylittäneet jo laskennallisen kestoikänsä n. 15 vuotta sitten · ilmastointi ei vastaa nykynormituksia. · henkilöturvajärjestelmät ovat vanhentuneet ja puutteelliset. · UPS -järjestelmä puuttuu kokonaan mistä johtuen potilastietojärjestelmän toiminta on varmentamatta. · varavoimajärjestelmä on puutteellinen nykymääräyksiin nähden. · automaattinen paloilmoitusjärjestelmä on puutteellinen. · poistumisvalojärjestelmä on puutteellinen. 2.3.3 Päärakennuksen muut tilat Saneeraamattomia ovat myös seuraavat tilat, joissa pätevät torniosan puutteet: · laboratorio, röntgen, fysiatria, patologian osasto, tekniset- ja tekniikan tilat sekä keittiö/ruokala (keskuskeittiön toiminta on alkanut uusissa tiloissa Jylpyllä vuoden 2010 syksyllä) Päärakennusta palvelevat tekniikat alkuperäisiä: · pääosin ilmastointi- ja lämmönjakohuoneet, jotka palvelevat saneeraamattomia tiloja · 3 kpl henkilöhissejä (pikahissit) uusittu. · potilas- ja tavarahissit 5 kpl sekä keittiön hissi alkuperäisessä kunnossa. · leikkaussalien steriilihissit uusittu 1993. · varavoimajärjestelmäkoneet väestönsuojassa, laajennuksen varavoimajärjestelmä. · kokoojaviemäri. 2.3.4 · 2.3.5 VSS-tilanne lisärakentaminen edellyttää uuden väestönsuojan rakentamista Yhteenveto Keskussairaalan ns. torniosan 12 vuodeosastosta on kunnostettu 5 (42 %) ja 7 vuodeosastoa on vuoden 1968 kunnossa (58 %). Torniosan alapuolella olevat 15 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 osastot ovat käyneet saneerauksen läpi laajennusosan yhteydessä tai sen jälkeen. vuoden 1993 valmistuneen Pohjakerroksesta löytyy vuoden 1968 kunnossa olevat, fysiatrian tilat ja pukuhuone- sekä siivoushuollon tilat. Peruskorjattuja tiloja on pohjakerroksen osalla n. 20 % Rakennusten julkisivut ovat pikaisen peruskorjaamisen tarpeessa. 2.3.6 Olemassa olevat rakenteet ja järjestelmät Ks. rakenne-, LVIA- sekä sähkösuunnittelijan hankesuunnitelmat. 2.3.7 Tehdyt kuntokartoitukset · Asbesti- ja kiinteistösaneeraus Paldan Oy on suorittanut kiinteistössä asbestikartoituksen 28.11.2014-09.02.2015. · Kastek Oy on suorittanut kiinteistössä kosteuskartoituksen 10.04.201515.05.2015. 2.4. Olemassa olevat liikennejärjestelyt Ks. Liikennesuunnittelijan hankesuunnitelma, liite no 8. 3. Rakennusmassan sijoittelu ja kaupunkikuva 3.1. Uudisrakentamisen sijoittaminen ja massoittelu Sairaalan toiminnallinen ja logistinen konsepti sanelee uuden rakennusmassan sijoittumisen vanhan sairaalan pohjoispuolelle. Sijainti on optimaalinen logistiikan kolmea pääperiaatetta ajatellen: potilasliikenne, henkilökunnan liikenne ja huollon tavaraliikenne on kaikki eriytetty ja ne toimivat. Uudisrakennus sijoittuu vanhan sairaalan pohjoispuolelle ja on volyymiltään selkeästi alisteinen vanhan sairaalan korkealle maamerkkimäiselle uudismassalle. Uudisrakennuksen sijoittumista ja korkeusmaailmaa ohjaa tavoitteellinen kerroskorkeus 4,3 metriä, joka on nykyinen käytäntö modernissa sairaalasuunnittelussa. Se poikkeaa oleellisesti vanhan sairaalan erittäin niukasta 3,4 ja 3,1 metrin kerroskorkeudesta. Uudisrakennuksen 1. kerroksen lattiakorko on määritelty siten että se on sama kuin vanhan sairaalan 16 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 lattiakorko. Näin uuteen sairaalaan sijoittuvan toimenpideosaston ja vanhaan sairaalaan sijoitettavan osastohoidon toiminta on mahdollisimman kitkatonta. Kerroskorkojärjestelyn seurauksena uudisrakennuksen T-tason eli välinehuollon ja tekniikkakerroksen tiloja varten joudutaan suorittamaan louhintaa. Uudisrakennuksen myöhemmälle laajentumiselle on suunniteltu pieni varaus tontin luoteisosaan. Kustannussyistä hankesuunnitelmassa ei ole kuitenkaan varauduttu esitettyä varausta mittavampaan laajentumiseen. 3.2. Arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen tarkastelu Carea-sairaalan miljöö rakennuksineen on yhtenäinen. Päävolyymin muodostavat rakennukset ovat valmistuneet melko lyhyen ajan sisällä ja ne ovat hyvä esimerkki sairaalasuunnittelun periaatteista jotka vallitsivat 1960luvulla. Rakennuskompleksia on täydennetty myöhemmin useassa vaiheessa mutta pääsääntöisesti siten että alueen yhtenäinen ilme on säilynyt. Ainoastaan vuonna 1992 valmistunut laajennusosa muodostaa poikkeuksen. Rakennusmassojen sijoittumista tontille on ohjannut tontin muodostavan kallioharjanteen suunta ja mahdollisuus merinäköalaan. Poikkeuksellisen näyttävää kalliomaastoa onkin käytetty taiten hyväksi suunnittelussa. Torni sinällään muodostaa kauas merelle ja kaupunkiin näkyvän maamerkin. Rakennuksella on selkeä symboliarvo ja sillä on sijansa kotkalaisten kollektiivisessa muisti- ja mielikuvamaailmassa. Tätä kuvaa ei ole haluttu muuttaa liian radikaaleilla toimenpiteillä. Alustavissa kaavailuissa rakennuksen julkisivuista on päädytty vanhan sairaalan osalta kevytrakenteiseen keraamiseen laattajulkisivuun. Ponttireunaiset laattaelementit asennetaan oman rungon varaan, jolloin yksittäisen laatan irtoamisen vaaraa ei ole. Klinkkerityyppinen materiaali on myös poltettua tiiltä tiiviimpi koostumukseltaan, jolloin meri-ilmastorasituksessa tapahtuvaa rapautumista ei tapahdu samassa määrin kuin poltetun tiilen ollessa kyseessä. Elementin ulkonäkö muistuttaa jaoiltaan ja väreiltään olemassa olevaa julkisivua. Uudisrakennuksen julkisivut ja kaupunkikuvallinen ilme voivat olla teemoiltaan vanhasta poikkeavat. Uuden sairaalarakennuksen rakentaminen on aina yhteiskunnan talouden kannalta ajatellen erittäin vaativa prosessi. Lopputuloksena syntyvän rakennuksen on siksi haluttu viestivän käyttäjilleen siirtymistä nykyaikaan uusien hoitolinjatavoitteiden ilmentymänä ja kehyksenä. 17 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 4. Toiminnallinen periaate 4.1. Toiminnallinen periaate Uudisrakennukseen sijoittuvat sairaalan kuumat toiminnat eli leikkausosasto ja synnytysosasto. Niiden välittömään läheisyyteen kerrosta alemmas sijoittuvat intensiivihoidon tilat ja päivystyspoliklinikka. Näitä palvelevat osastohoidon tilat, synnytysosastoa tukevat tilat sekä päivystysosasto sijoittuvat luontevasti vanhan sairaalan puolelle kuumasairaalan toimintojen välittömään läheisyyteen. T-tasolla sijaitsee suoraan kuumasairaalaa sekä koko sairaalaa palveleva välinehuolto. Kuvantamisen toiminnot on sijoitettu vanhan sairaalan P-tasolle sen rakennejärjestelmän sallimissa puitteissa. Tilasijoittelussa on huomioitu laitteiden keskinäinen ja ulkoisista kohteista johtuva häiriöalttius. Logistisesti potilasliikenne on erotettu hoitohenkilökunnan liikenteestä; tämän on katsottu tehostavan hoitohenkilökunnan mahdollisuutta keskittyä pelkästään nimettyyn työtehtäväänsä. Sädehoitotilat sijaitsevat nykyisellä paikallaan. Tiloiltaan ahtaan, mutta toimintakuntoisen bunkkerin viereen on suunnitelmissa esitetty uusi sädehoitobunkkeri. Sen vieressä on tilavaraus toiselle uudelle sädehoitobunkkerille joka rakennetaan tarvittaessa. Uudet kaksi sädehoitobunkkeria on sijoitettu nykyistä toimivaa bunkkeria etäämmälle, sillä bunkkerin sädekeila osuu nykyisin tornisairaalan ylimpiin kerroksiin ja muodostaa siten säteilyriskin. Sairaala-apteekki sekä Laboratoriokeskus sijoittuvat peruskorjattavaan Frakennukseen, josta on olemassa olevat huoltotunneliyhteydet uudissairaalan ja vanhan sairaalan logistiikka-alueelle. Nykyinen lastauslaituri sekä lastauspiha ovat apteekin käytössä. Apteekin tilat jakautuvat kahteen kerrokseen joiden välille rakennetaan hihnakuljettimet. Apteekin puhdastilat rakennetaan korkean tilan alueelle ja ne varustetaan myös hihnakuljettimilla. Laboratoriokeskuksen näytteet tuodaan nykyisen kappelin päädystä, josta alkaa myös koko laboratorion läpi kulkeva hihnakuljetin. Molemmat yksiköt varustetaan putkipostijärjestelmällä. Kastekin tilat sijoittuvat pääosin F-rakennuksessa oleviin nykyisiin tiloihin sekä eri toimintayksiköiden yhteyteen. Varauksena on sijoittaa höyryvoimalan purkamiseen jälkeen vapaaksi jääviin tiloihin huolto- ja työtiloja. 18 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 5. Peruskorjaus 5.1. Purettavat rakenteet Vanhan sairaalan puolella kokonaan purettavia rakenteita ovat julkisivujen verhomuuraus ikkunoineen sekä muurauksen takana oleva lämmöneriste. Rakennuksessa tehdyissä kosteus- ja haitta-ainekartoituksissa on havaittu sekä kosteutta että rakennusosissa käytettyä asbestia. Nämä edellyttävät rakennusosakohtaisia toimenpiteitä. Vanha sisääntuloramppi muodostaa esteen uudelle sisäänkäynnille joka on suunniteltu kerrosta nykyistä alemmaksi. Rampin huonon kunnon ja erityisesti talviaikaan vaikean huollettavuuden vuoksi ramppi on esitetty purettavaksi. Kymen maakuntamuseo ei vastusta rampin purkua. Vanhan sisäänajoliittymän luona sijaitseva huoltopiha tukimuureineen puretaan uudisrakennuksen tieltä. Maastokorkoihin puututaan tasauksin ja täytöin uuden huoltopihan ja autopaikoituksen alueilla. Sisätiloissa väliseiniä, alakattoja ja lattiapinnoitteita joudutaan purkamaan sellaisissa tiloissa joihin sijoitetaan toimintoja joiden tilavaatimukset poikkeavat olemassa olevista huonejaoista ja –koosta oleellisesti. Näissä tiloissa kuitenkin esim. tekniikkanousuja on pyritty säilyttämään sijoillaan. Vanha sädehoitobunkkeri jatkaa toimintaansa nykyisessä sijoituspaikassaan. Hankesuunnitelmassa on esitetty tilavaraus korvaavalle bunkkerille. 5.2. Tilojen korjausaste Vanhan rakennuksen peruskorjattavat tilat on rakennuttajan toimesta jaettu ”täysin peruskorjattaviin” ja ”säästäen korjattaviin” tiloihin. Säästäen korjattavilla alueilla on tavoitteena hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja talotekniikkaa mahdollisimman pienillä muutoksilla. Näiden alueiden muutos ja korjausaste vaihtelevat runsaasti sijoitettavasta toiminnasta ja tilan soveltuvuudesta riippuen. Sairaalan säästäen korjattavalla alueella toiminnallista ja laadullista tavoitetasoa sekä tilallista tehokkuutta on jouduttu laskemaan. Täysin peruskorjattavilla alueilla toiminnalliset vaatimukset edellyttävät täydellistä peruskorjausta. 19 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 6. Liikenteelliset perusratkaisut 6.1. Olemassa oleva liikenneverkko Ks. liikennesuunnittelijan hankesuunnitelmaliite 6.2. Liikennesuunnittelun tavoitteet, ulkoiset Olemassa olevan autopaikoituksen purkaminen tontin pohjoisosasta uudisrakennuksen ja sen työmaan tieltä edellyttää uuden paikoituskannen rakentamista potilasliikennettä varten sairaalan välittömään läheisyyteen. Tilavaraus rakennettavalle kannelle on vanhan sairaalan pääsisäänkäyntialueen ja Kotkantien välissä. Näkyvän sijaintinsa vuoksi paikoituskansi toimii eräänlaisena ”ensimmäisen imagon” luojana sairaalaa lähestyvälle tai sairaalan ohi ajavalle. Siksi paikoituskannen kaupunkikuvalliseen ilmeeseen on kiinnitetty huomiota kaavailemalla kannen tienpuoleista julkisivua osaksi taideprojektia. Ks. kohta 8. Muilta osin ks. liikennesuunnittelijan hankesuunnitelmaliite 6.3. Liikennesuunnittelun tavoitteet, sisäiset Rakennuksen sisäisen liikennesuunnittelun tavoitteena on ollut niin toiminnallisesti, kuin tilankäytön kannalta tehokas sisäinen yhteysverkosto, jossa eri logistiset virrat on pyritty erottamaan toisistaan. Ratkaisulla on ollut tarkoitus saavuttaa kustannussäästöjä niin lyhyempien etäisyyksien, kuin rakentamisen laajuuden kautta. Toimintojen hajauttaminen uudis- ja peruskorjausosaan ei ole mahdollistanut optimaalista logistista ratkaisua. Käytävien leveyksistä ei ole kuitenkaan tingitty toiminnallisuuden kustannuksella. Uudisosan potilasliikenteen käytössä olevat käytävät ovat vähintään 2,4m levyiset sujuvan sänkyliikenteen varmistamiseksi. Muut käytävät ovat mitoitettu henkilö- ja tavaraliikenteen logististen vaatimusten mukaiseksi. Vertikaalisten yhteyksien tehokkuus on keskeinen seikka sairaalan logistiikan toiminnassa. Uudisosalle on suunniteltu kaikkiaan kuusi hissiä, joista kaksi palvelee yksinomaan tavaralogistiikkaa (tavaranostin ja varastohissi). Ulkoa saapuva potilas saapuu uudisosaan rakennuksen pohjoispäädystä, jonne kaikki uudispuolen tuloliikenne on keskitetty. Sairaalan sisältä potilas saapuu 20 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 joko P-tason palvelutorin ja kahvion kautta tai ohjatusti 1. kerroksen osaston kautta. Henkilökunnan liikkuminen ja työskentelytilat on järjestetty siten, että potilaan kohtaaminen ja toimenpiteiden suorittaminen tapahtuu tilassa johon osapuolet saapuvat kumpikin omalta suunnaltaan. Tällä järjestelyllä on pyritty suuntamaan henkilökunnan työpanos pelkästään nimettyyn hoitotapahtumaan josta kaikki ylimääräiset ja keskeytyksiä aiheuttavat häiriötekijät on karsittu. 6.3.1 Potilaslogistiikka Potilaan omatoimista liikkumista sairaalassa on pyritty tukemaan tilallisilla ratkaisuilla. Orientoitumisen, turvallisuuden tunteen ja viihtyvyyden kannalta pitkät näkymät, käytävätilojen ajoittainen avartuminen sekä luonnonvalo ovat keskeisessä roolissa. Kustannussyistä näitä ratkaisuja on suunnitelmissa jouduttu muokkaamaan arkkitehdin alkuperäistä sisäpiha-valokate teemaa huomattavasti suppeampaan muotoon, jolloin alkuperäiset tavoitteet toteutuvat ainoastaan osittain. P-tasolla sijaitsevan päivystyksen potilaslogistiikka haluttiin mahdollisimman sujuvaksi yhteen tasoon. Potilas- ja ambulanssiliikenne onkin ohjattu uuteen sairaalaan omasta liittymästään pohjoissuunnasta. Käynti uuden sairaalan päivystystiloihin on keskitetty, joskin ambulanssiliikenne on erotettu selkeästi omalle alueelleen. Lähestymisalue joudutaan korottamaan maatäytöin jotta haluttu logistinen toimintakaavio toteutuu. Toimenpidealue Uudisrakennuksen toimenpidealueella sijaitsevat leikkausosasto (sisältää myös angiografian toiminnot) sekä äitipoliklinikka ja synnytysosasto. Toimenpideosasto liittyy vanhaan sairaalarakennukseen samassa tasossa, jolloin sänkyliikenne osien välillä on sujuvaa. Peruskorjausalueelle on suunniteltu sijoitettavaksi Toiko (toimenpiteestä kotiin) osasto. Uudisrakennuksen leikkausosasto liittyy vanhan rakennuksen puolelle sijoitettavaan esivalmistelu- ja kotiutusyksikköön, eli Toiko- osastoon. Potilas saapuu useimmiten leikkausosastolle omin jaloin Toiko- osastolta. Akuutit potilaat tuodaan yleensä suoraan päivystysosastolta kerrosta alempaa potilashissillä. Leikkauksen jälkeen potilaat poistuvat joko kevyen tai raskaan heräämön kautta jatkohoitoon. Leikkaussalit on järjestetty kahden salin pareissa kolmeen riviin. Saliparien väliin on sijoitettu käsienpesu, varasto ja huoltohuone-/ steriilitilat. Nukutushenkilökunta sekä steriilit tarvikkeet tulevat leikkaussaliin puhtaalta käytävältä steriilin huoltohuoneen kautta. Muu henkilökuntaliikenne sekä 21 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 potilasliikenne leikkaussaliin kulkevat likaisen käytävän kautta. Välinehuoltoon lähtevät likaiset instrumentit poistuvat salista samaa reittiä. Leikkaussalien sekä niitä palvelevien tilojen keskinäinen järjestely on mahdollistanut huoltotilavyöhykkeen poistamisen salirivien välistä ja täten myös käytävämäärän vähentämisen. Tällä ratkaisulla on saavutettu tavanomaista suurempi tehokkuus, eli suurempi ohjelmallisten tilojen osuus kokonaispintaalasta. Äitiyspoliklinikka ja synnytyssalit ovat osana toimenpidealueen kokonaisuutta. Synnytystoimintojen sijoittamisella leikkausosaston yhteyteen on tuettu tilojen yhteiskäyttöisyyttä ja tätä kautta saavutettu niin toiminnallisuutta potilaslogistiikan kannalta, kuin myös kustannussäästöjä. Ratkaisulla korotetaan sairaalan kalliimpien tilojen käyttöastetta. Äitiyspoliklinikka- synnytysosastolta on suora yhteys vanhan rakennuksen puolelle sijoitettavaan lapset, nuoret synnyttäneet osastolle, johon sijoittuu mm. vauvateho. 6.3.2 Henkilökuntalogistiikka Henkilökunnan liikkumistarvetta ja – etäisyyksiä on pyritty suunnitelmassa minimoimaan tilojen keskinäisillä sijoituksilla sekä käytäväjärjestelyin. Uudisosalle on suunniteltu tehokas, mutta ekonominen käytäväverkosto. Peruskorjausosan yhteystarpeiden kehittämismahdollisuudet ovat rajalliset. Vanhan sairaalarakennuksen henkilökuntalogistiikkaa parannetaan potilastornin pohjoispäätyyn sijoitettavalla hissillä, joka palvelee kerrosten T – 9. (IVKH) välillä tavara- ja henkilökuntalogistiikkaan tarpeissa. Neljä uudisrakennuksen hissiä on henkilökunnan käytössä. Vanhan rakennuksen Ab-osan ja uuden Gosan rajalle on suunnitelmassa sijoitettu hissipari, joka avautuu molempiin suuntiin. Näillä hisseillä järjestetään yhteydet kerrosten välillä liikkumisen lisäksi uuden ja vanhan puolen tasoerojen välillä. Samassa tarkoituksessa toimii vanhan Ac- ja uuden Gosan rajalle sijoittuva yksikorinen hissi. 6.3.3 Tavara- ja huoltologistiikka Sairaalan tavaralogistiikkaa ja varastointia on tarkoitus tehostaa tämän rakennushankkeen myötä. Keskeisinä välineinä tässä tehostamisessa ovat uusi lastauslaituri, uudet sisäiset yhteydet, uudisrakennuksen ja laajennusosan rajalle suunniteltu varastohissi sekä uusi tavarahissi. Huollon tilat, logistiikkakeskus, sijaitsee vanhan ja uuden sairaalan rajapinnassa keskeisesti. Tavaralogistiikka on saatu näin keskitettyä molempia sairaalan osia palvelevaksi siten, että uudissairaalan ja vanhan sairaalan erilaiset kerroskorkeudet saadaan täysin hallintaan sujuvin vertikaaliyhteyksin tasoerohisseillä ja varastohissillä. Ulkopuoliselta lastausalueelta on lyhyt 22 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 siirtymäetäisyys varastohissiin, joka T-kerroksessa palvelee välinehuoltoa ja 1. kerroksessa leikkaus- ja synnytysosaston tarpeita. Tekninen huolto ja vainajien siirto tapahtuu Kotkantien puolelta T-tasolta. Lastausalue Tavarakuljetuslogistiikkaa on suunniteltu optimoitavaksi lastauslaiturin sijoituksella. Uusi lastauslaituri on sijoitettu mahdollisimman keskeisesti uudisrakennuksen ja laajennusosan rajalle, A- , F- ja G- rakennusosien väliin. Lastauslaiturin edustalle on jätetty riittävän kokoinen lastauspiha raskaan liikenteen tarpeet huomioiden. Lastauslaiturilta on välitön yhteys suunnitellulle uudelle varastohissille. Varastoautomaatti Varastoautomaatti vähentää tavaroiden siirtelytarvetta varastojen välillä sekä näiden täyttämiseen ja inventointiin liittyvää työpanosta. Uuden lastausalueen yhteyteen on suunniteltu kylmä välivarasto. Tavarat on tarkoitus jakaa mahdollisimman suoraan varastoautomaatin avulla osastojen paikallisvarastoihin. Ulkoa tulevan tavaraliikenteen lisäksi varastoautomaatti palvelee sisäistä tavaralogistiikkaa, varastoautomaatilla siirretään mm. Tkerroksen välinehuollosta tulevat steriilit tarvikkeet osastoille (mm. leikkausosastolle). Tavarahissi ja - nostin Suunnitelmassa on kaksi uutta tavarahissiä / -nostinta. Uudisrakennuksen keskialueelle, lähelle vanhaa sairaalaa sijoittuu tavaranostin, joka palvelee kerrosten T - 1. välillä. Tämä nostin on tarkoitus varustaa 1. kerroksen leikkausosastolla lastausautomaatilla, sekä T-kerroksen välinehuollossa purkuradalla. Tavaranostimen oleellisin käyttötarkoitus on likaisten leikkaustarvikkeiden ja instrumenttien siirto välinehuoltoon. Tämä nostin palvelee yksinomaan tavaralogistiikkaa. Vanhan sairaalarakennuksen tavaralogistiikkaa parannetaan potilastornin pohjoispäätyyn sijoitettavalla hissillä, joka palvelee kerrosten T – 9. (IVKH) välillä tavara- ja henkilökuntalogistiikan tarpeissa. 7. Uudet toimintamallit Carea-sairaalan uusien toimintamallien suunnittelua on ohjannut ensisijaisesti terveyspalveluja käyttävän potilaan näkökulma. Asiaa on lähestytty kahdelta suunnalta eli tilanteesta, jolloin hoitoon saavutaan äkillisesti alkaneen sairauden 23 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 tai oireen vuoksi, ja toisaalta tilanteesta, jolloin oireiden vuoksi tutkimuksiin tai sairauden hoitoon saavutaan kiireettömästi ajanvarauksella. Palvelupolut kuvaamalla on tunnistettu erilaisten potilasryhmien tarpeita, liikkumista sairaalaympäristössä palvelusta toiseen ja paluuta takaisin kotiin. Tämän työskentelyn perusteella muodostuivat seuraavat toiminnalliset kokonaisuudet: 7.1. Päivystys- ja intensiivihoidon toiminnot Päivystyshoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia ja hoitoa. Careasairaalassa tätä tehtävää varten on rakennettu toiminnallinen kokonaisuus mikä muodostuu ensihoidon järjestämisestä, päivystyspoliklinikasta ja päivystysosastosta mahdollistaen näin saumattoman alun akuutisti sairaan potilaan palvelupolussa. Intensiivihoidon toiminnoilla tarkoitetaan teho- tai valvontahoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoaluetta. Hoidon tavoitteena on auttaa ja tukea kriittisesti (mutta ei toivottomasti) sairasta potilasta selviytymään sairaudestaan ja hoidon aiheuttamista kokemuksista sekä edistää potilaan ja hänen omaistensa hyvinvointia ja terveyttä, sekä reagoimalla vitaalielintoimintojen muutoksiin tarpeeksi ajoissa, estää potilaan tilan paheneminen tai sairaudesta ja /tai hoidosta aiheutuneet komplikaatiot. 7.2. Avohoitotoiminnot Avohoitotoiminnalla tarkoitetaan erikoissairaanhoitoa, mikä sisältää lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisen sairauksien ehkäisyn, tutkimisen ja hoidon, jota annetaan sairaalan poliklinikalla. Carea-sairaalassa nämä palvelut tuotetaan hoitolinjoittain eli vastaanotoilla ja hoitokeskuksessa, joihin on potilaslähtöisesti koottu eri erikoisaloista toiminnallisia kokonaisuuksia. 7.3. Toimenpide- ja synnytystoiminnot Toimenpide- ja synnytystoiminnoilla tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa hoidetaan sekä päivystys- että ajanvaraustoimintojen kautta hoitoon saapuvia eri erikoisalojen hoidossa olevia leikkaus-, tutkimus- ja toimenpidepotilaita. Näiden lisäksi toimenpidealueelle on keskitetty synnyttäjien tarvitsemat palvelut. Kaikille potilasryhmille on omat kohdennetut palvelunsa ja reittinsä toiminnon sisällä. 24 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 7.4. Osastohoidon toiminnot Osastohoito toimii 24/7. Se on potilaan toipumista, kuntoutumista sekä itsenäistä selviytymistä tukevaa ja kuntouttavaa toimintaa, jossa painottuu vaikuttava potilasohjaus. Toiminnan sisältönä ovat: · päivystyksellisen tai elektiivisen toimenpiteen jälkeinen hoito · osastohoitoa vaativa diagnostiikka ja hoito sekä jatkohoidon varmistaminen · synnytyksen jälkeinen hoito tai turvallisen synnytyksen varmistamiseen liittyvä hoito ennen synnytystä · osastohoitoa vaativa palliatiivinen hoito (kivunhoito ja muut palliatiiviseen hoitoon liittyvät erikoissairaanhoidon konsultaatiot ja jatkohoidon ohjeet) Edellä kuvattuja ydintoimintoja, potilaita, vierailijoita ja henkilökuntaa palvelevat lisäksi monipuoliset kliiniset ja toiminnalliset tukipalvelut, joiden toimintamallit on suunniteltu tukemaan mahdollisimman hyvin laadukasta, turvallista ja tehokasta hoitoa. 7.5. Kliiniset tukipalvelut ja sädehoito Kliinisillä tukipalveluilla tarkoitetaan laboratorio-, kuvantamisja sädehoitopalveluja. Suoran potilaskontaktin sisältävät palvelut sijoitetaan päivystyksen, hoitokeskuksen sekä toimenpide- ja intensiivihoidon alueiden läheisyyteen huomioiden potilasvirtojen kulku alueille niin sairaalan sisältä kuin sen ulkopuoleltakin. Laboratoriopalveluiden toiminta voidaan erottaa potilaskontaktin sisältävään näytteenottoon sekä näytteen tutkimiseen ja analysointiin liittyviin prosesseihin. Päivystyksen yhteyteen suunnitellaan näytteenottohuone päivystyspotilaiden näytteenottoprosessin sujuvuuden takaamiseksi. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana on yhdistää koko laboratorioanalytiikkatoiminta (kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, patologia). Kuvantamispalveluiden tutkimusvalikoimaan kuuluvat natiivi-, mammografia-, läpivalaisu-, angiografia-, ultraääni-, tietokonetomografia-, magneetti- ja isotooppitutkimukset sekä erilaiset radiologiset toimenpiteet. Kuvantamispalveluiden toiminnan suunnittelussa noudatetaan periaatteita, joissa erilaiset tutkimusten vaatimat esivalmistelut tehdään erillisissä valmistelutiloissa (kuvantamislaitteiden korkeampi käyttöaste), samaa kuvantamismenetelmää tuottavat laitteet sijoitetaan lähekkäin toisiaan (tilojen ja henkilökunnan synergiahyödyt) sekä kriittisessä tilassa sairaalaan saapuvien potilaiden tarvitsemat tutkimuslaitteistot sijoitetaan päivystysalueelle. 25 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 Sädehoidossa käytetään korkeaenergistä ionisoivaa säteilyä, jota annetaan hiukkaskiihdyttimellä. Sädehoidon suunnittelu, valmistelu ja toteutus vaativat usean eri ammattiryhmän saumatonta yhteistyötä. Sädehoitotilojen suunnittelussa on huomioitava vaativat erityisrakenteet, sädehoitolaitteiden sijoittelu, laitteiden vaihdettavuus sekä sädehoitotoiminnan katkeamattomuus rakentamisen ja peruskorjauksen aikana. 7.6. Toiminnalliset tukipalvelut Lääkehuollon toiminnoista vastaa sairaala-apteekki, jonka perustehtävänä on huolehtia toimintayksikön lääkehuollosta sekä osallistua turvallisen, tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon tukemiseen. Sairaala-apteekin toiminnan sisältöön kuuluu lääkkeiden hankinta, varastointi, säilytys, valmistus, tutkiminen, käyttökuntoon saattaminen, toimittaminen, jakelu ja lääkeinformaation antaminen. Välinehuolto vastaa monikäyttöisten hoitovälineiden ja instrumenttien puhdistamis- ja sterilointipalveluista. Välinehuoltokeskus sijoittuu operatiivisen toiminnan läheisyyteen, joka tuottaa suurimman osan huollettavista hoitovälineistä ja instrumenteista. Logistiikka toimenpidealueelta välinehuoltokeskukseen toteutetaan hissillä suoraan välinehuollon pesutilaan, jolloin esikäsittely toimenpidealueen yksiköissä vähenee. Hoito- ja apuvälinepalvelut huolehtivat apuvälineiden lainauksesta, kodinmuutostöiden ja apuvälinearvioiden tekemisestä sekä toteutuksesta. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana on periaate, jonka mukaan asiakas saa apuvälineen heti tarpeen havaittuaan ja samalla käynnillä käyttöönsä Careasairaalassa. Sairaalan logistiikka suunnitellaan siten, että erityyppiset logistiset virrat erotetaan toisistaan (mm. henkilöstö/potilaat/jätteet/hoitotarvikkeet). Hoito- ja tutkimushenkilökunnan logistiikkaan käyttämä aika minimoidaan tekemällä tarviketilaukset ja toimittamalla tarvikkeet logistiikan toimesta suoraan yksiköiden toimenpidevaunuihin tai käsivarastoihin. Liinavaateja potilastekstiililogistiikka hoidetaan pesulan toimittamilla kaappivaunuilla, jotka on valmiiksi lajiteltu pesulassa. Likapyykki- ja suurivolyymiset jätekuljetukset siirtyvät kuilujärjestelmissä tunnelikerroksen keräyspisteisiin. Vainajien kuljetus ja säilytys keskitetään logistiikan toiminnaksi. Tilojen suunnittelussa huomioidaan vainajien kuljetukseen liittyvä logistiikka sekä hautaustoimiston ja omaisten vierailu tiloissa. Toimistopalvelut tuottavat sihteeripalveluja osastoille, poliklinikoille, laskutukseen, arkistoon ja puhelinkeskukseen osana potilaan hoitoprosessia. 26 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 Työ sisältää ulkoista ja sisäistä asiakaspalvelua, asiakirjahallintaa, laskutustietojen muodostamista, tilastointia ja sanelujen kirjoittamista. Puhtaus- ja huoltopalvelut tuottavat puhtaus-, ateria-, vuode- ja välinehuolto-, avustamis- sekä huoltotehtäviä sovitusti. Puhtauspalvelujen toimintamalli perustuu keskitettyyn siivouskeskukseen, jossa on tarvittava tila siivouslaitteiden ja välineistön huoltoon. Tämän lisäksi suunnitellaan tilaratkaisuista riippuen tarvittava määrä siivoushuoneita osastoille ja sairaalan eri yksiköihin sekä keskitetty sänkyjen pesu- ja huoltopiste. Yksiköiden huuhteluhuoneissa erotetaan likainen ja puhdas välineistö ja toiminta toisistaan. Ravintopalvelut tuotetaan Jylpyllä sijaitsevassa keskuskeittiössä sekä Careasairaalassa sijaitsevassa valmistuskeittiössä. Potilaiden ruokailu järjestetään pääasiassa sekä buffet-tyyppisissä ravintoloissa sekä tarjotinjakeluna. Lisäksi sairaalaan sijoitetaan ravintola- sekä kahvilatoiminnat asiakkaiden ja henkilökunnan ruokailua varten. Kiinteistöhuollon toiminta profiloituu tulevaisuudessa vastaamaan uuden rakennuksen tarpeita. Kehittynyt talotekniikka ja sen säätäminen sekä ennakoivan huolto-ohjelman toteuttaminen ovat kiinteistöhuollon keskeisimmät tehtävät. Kiinteistön tekniikan vaatima valvomo sijoitetaan asiakaspalvelukeskuksen läheisyyteen yhdessä vartiointipalvelujen kanssa. Tarvittavien teknisten työtilojen osalta synergiahyötyjä saadaan lääkintälaitetekniikan huollon tilojen kanssa. Tilasuunnittelussa tulee huomioida mm. tuli- ja sähkötyötiloihin liittyvät määräykset. Sairaala- ja lääkintälaitetekniikan yksikön tekniikan tilasuunnittelussa tulee huomioida erityisesti tekniikan vaatima staattisten sähköpurkauksien esto sekä sähkötyötilan määräykset. Hiljainen huone. Sairaalan julkisten tilojen alueelle sijoitetaan ekumeeninen, pääasiassa hiljentymiseen tarkoitettu tila. Tilan yhteyteen sijoitetaan myös sairaalapappien työtila. Talous- ja hallintopalvelut. Sairaalan hallinnon tilat keskitetään yhteisiin toimistotiloihin, jotka toteutetaan joustavina ja muunneltavina monityötiloina. Monityötilaan luodaan erityyppisiä työtiloja esim. keskittymistä vaativille töille, neuvotteluille ja yhteistyötilanteille. Koko sairaalan arkistotoiminnot keskitetään samaan arkistolain määräykset toteuttaviin tilaan. HR-palvelujen toiminta käsittää niin sisäistä kuin ulkoista asiakaspalvelua ja sen tilojen suunnittelussa tulee huomioida erilliset kulkureitit henkilökunnalle sekä ulkoisille asiakkaille sekä toimikortin myöntämiseen varatun tilan (RApiste) määräykset. 27 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 ICT:n toimintaperiaatteen mukaisesti rakennetaan innovatiivinen ja toimintalähtöinen ICT-kokonaisarkkitehtuuri, joka tukee ydinprosesseja ja mahdollistaa asiakaslähtöisen toiminnan. Toiminta tarvitsee tilat kahdelle korkean käytettävyyden konesalille oheistiloineen. Asiakaspalvelutori. Asiakaspalvelutoiminta toteutetaan tori-tyyppisellä ratkaisulla, joka sijoitetaan keskeiselle paikalle pääsisäänkäynnin läheisyyteen. Toimintaan sisältyy erilaisia asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä (mm. ohjaus ja neuvonta, puhelinvaihdetoiminta), sekä ulkoisille että sisäisille asiakkaille (mm. arkistopalvelut). Tämän lisäksi asiakaspalvelukeskukseen sijoitetaan turvallisuuden valvonta (vartijat ja tekninen valvomo). 8. Toiminnallinen jako, uudisosa ja peruskorjattava osa 8.1. Toiminnallisen jaon perusperiaate Toimintojen sijoittelua rakennuksen eri osiin ovat ohjanneet aiemmin kuvatut äkillisesti sairastuneen ja kiireettömään hoitoon saapuvan potilaan hoitopolut. Tämän lisäksi sijoitteluun ovat vaikuttaneet kussakin toimintayksikössä hoidettavien ja tutkittavien potilaiden käyntimäärät sekä toiminnan tiloille asettamat vaatimukset kuten huonekorkeus, lattian kantavuus, etäisyys sähkömagneettisesta kentästä tai säteilysuojauksen tarve. Edellisten lisäksi toiminnot on sijoiteltu rakennuksiin siten, että yhtenäisiä osia voidaan sulkea liikenteeltä ja oleskelulta ilta-, yö- ja viikonloppuaikoina. Tämä lisää sairaalarakennuksen turvallisuutta, säästää energiaa sekä vähentää huolto- ja ylläpitokustannuksia. Logistiikkaan ja huoltoon liittyvät tilat ja reitit on pyritty mahdollisuuksien mukaan erottamaan potilaiden käyttöön varatuista kulkureiteistä. Potilaiden, omaisten, henkilökunnan ja siirtokuljetuksiin osallistuvien ammattilaisten kulku sairaalassa on mallinnettu ja simuloitu, minkä perusteella muun muassa hissien kuljetuskapasiteetti ja alueella tarvittavien parkkipaikkojen lukumäärä on varmistettu. Yksiköiden sisäinen toiminnallinen jako perustuu pääasiassa siihen, että tilat muodostavat eri vyöhykkeitä käyttötarkoituksensa mukaan. Näitä vyöhykkeitä ovat potilaiden tutkimiseen ja hoitoon liittyvät toiminnot, toimistossa tehtävät työt sekä huoltoon, varastointiin ja logistiikkaan liittyvät työt. Vierekkäin sijoitetuilla yksiköillä on yhteiskäytössä lääke-, huolto-, varasto-, toimistotyö- ja sosiaalitiloja. 28 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 8.1.1 Kotkan kaupungin osuus Ks. liite no 2: Suunnitelma kotkan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämisestä osana Carea-sairaalahanketta 2015 8.2. Toiminnallisen jaon vaikutukset peruskorjattavaan sairaalan osaan Yksiköiden sijoittelussa on otettu huomioon eri osastojen toisilleen tarjoamat synergiset edut ja tästä lähtökohdasta käsin osastot on sijoitettu rakenteiden ja kerroskorkeuden sallimissa puitteissa vanhaan rakennusrunkoon. Kaikki nämä toiminnot ovat sairaalan ns. normaaleja toimintoja, kuumien toimintojen sijoittuessa kokonaan uudispuolelle. Uudelleen sijoitettavien osastojen toiminnalliset ja tekniset vaatimukset asettavat selkeitä haasteita olemassa oleville rakenteille, huonejaoille ja tekniikalle. Osa osastoista on pyritty kuitenkin sijoittamaan kustannussyistä sairaalan olemassa oleviin tiloihin vain vähäisiä muutoksia tekemällä. Näin on menetelty erityisesti sairaalan viimeksi korjatuissa kerroksissa. 8.3. Rakentamisen vaiheistus Carea-sairaalan rakentaminen vaiheistetaan siten, että sairaalan toiminta voi jatkua keskeytyksettä. Periaatteena on, että väistävä tila siirtyy samalla lopulliseen sijoituspaikkaansa. Ensimmäinen vaihe on tällöin uudisosan rakentaminen. Rakennustyöt alkavat vuoden 2016 loppupuolella. Uudisosan valmistumisen ja muuttovaiheen jälkeen aloitetaan seuraava vaihe eli F- rakennuksen korjaustyöt. Tässä vaiheessa nykyinen ravintola siirretään ulkopuolelle sijoitettavaan väliaikaisrakennukseen, muut osastot siirtyvät uuteen valmistuneeseen rakennukseen ja muutossa vapautuneisiin torniosan vanhoihin tiloihin. Peruskorjattavan osan toteutus tehdään useassa vaiheessa (alustavasti 5-7 vaihetta). Korjattavat tilat ovat osittain erittäin haastavia toteuttaa. Toteutuslohkojen määrä ja jako tarkentuu suunnittelun edetessä. 8.4. Väistöt peruskorjattavassa osassa Arkkitehtisuunnitelmassa on esitetty osastojen uudet sijoituspaikat. 29 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 8.5. Toimintayksiköt 8.5.1 Olemassa olevaan sairaalaan sijoittuvat toimintayksiköt T-kerros: · Kastek tekniikka · Arkistotiloja · Pukutiloja · Varastotiloja · Teknisiä tiloja · Väestönsuojat P-kerros: · Asiakaspalvelutori · Kuvantamispalvelut ja sädehoito · Laboratorionäytteenotto · Vastaanottotoiminta (aivo-, sydän ja verenkiertoelin-, hengityselin- ja munuaissairaudet hoitolinja) · Vastaanottotoiminta (syöpä- ja verisairaudet hoitolinja) · Hoitokeskus · Dialyysi · Päivystysosasto · Sairaalahygieniayksikkö · Ravintola · Laboratoriokeskus · Sairaala-apteekki 1. kerros: · Vastaanottotoiminta (tuki- ja liikuntaelinsairaudet hoitolinja). · Vastaanottotoiminta (gastroenterologia ja –kirurgia, endokrinologia, urologia ja naistentaudit hoitolinja). · Osastohoito; lapset, nuoret ja synnyttäneet. · Toimenpiteestä kotiin – yksikkö. 30 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 2.kerros: · Osastohoito, aikuiset. 3.kerros: · Osastohoito, aikuiset. 4.kerros: · Suunterveydenhuolto. 5.ja 6.kerros: · Vastaanottotoiminta, perusterveydenhuolto. 7.kerros: · Vastaanottotoiminta (korva-, nenä- ja kurkkutaudit, suu- ja leukasairaudet, ihotaudit hoitolinja). · Kliinisen neurofysiologian tutkimusyksikkö. 8.kerros: · 8.5.2 Silmätautien hoitolinjan toiminnot. Uudisrakennukseen sijoittuvat toimintayksiköt. T-kerros: · Välinehuolto. · Siivouskeskus. · Vainajasäilytys. · Tekniikan tiloja. · Väestönsuoja. P-kerros: · Ambulanssihalli. · Päivystyspoliklinikka. · Intensiivihoidon yksikkö. · Logistiikkakeskus. 1.kerros: · Toimenpideyksikkö. · Äitiyspoliklinikka. 31 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 · Synnytyssalit. 8.6. Järjestelmät 8.6.1 Rakenne ks. rakennesuunnittelijan hankesuunnitelma, liite no 5 8.6.2 LVIA + SPR ks. LVIA-suunnittelijan hankesuunnitelma, liite no 6 8.6.3 Sähkö ks. sähkösuunnittelijan hankesuunnitelma, liite no 7 8.6.4 Kiinteät sairaalajärjestelmät Kiinteiden sairaalajärjestelmien suunnittelu aloitetaan toteutussuunnitteluvaiheessa. 9. Taide Taide ja kulttuuritoiminta vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen positiivisella ja tervehdyttävällä tavalla. Ne antavat elämyksiä ja merkityksellisiä tunnetiloja. Taide vaikuttaa myös tiedostamatta ja sitä voi olla myös integroituna rakennus- ja sisustusarkkitehtuuriin. Taiteen soveltavia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on kuvattu eri tieteenalojen tutkimuksissa ja todettu niiden tärkeys. Hyvällä ympäristöllä on yhteys parempaan koettuun terveyteen ja hyvän elämän kokemuksiin. Taide lisää viihtyvyyttä, jaksamista ja kauneutta työ- ja hoitoympäristössä. Useissa uusissa sairaalahankkeissa onkin tästä syystä päädytty taideprojekteihin, joilla lisätään hoito- ja toimintaympäristöjen viihtyvyyttä potilaiden, omaisten sekä henkilökuntamme näkökulmasta. Carea -sairaalassa taideprojektiin on mietitty seuraavanlaisia teemoja: Pysäköintihalli, ulkotilat · tärkeä käyntikortti · teemana ”hyvinvointi” 32 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 · viherseinä, graafinen betoni Sisäpuutarha ja puistotaide · teemana ”Kotkan puistot” · kosketeltavia veistoksia (kuntoutusnäkökulma) · kävelyreititys, esim. ympäristötaide tai veistoksia suojellussa tervaleppämetsässä · liikkuminen lähiympäristössä sairaudenhoidon niin salliessa (kuntoutus) Taide integroituna rakenteisiin, esim. aulat, käytävät, vastaanottotilat, tutkimustilat, potilashuoneet · taiteen paikat jo toteutussuunnitelmissa · puun käyttö tervehdyttävänä materiaalina · katossa, lattiassa, seinissä, laseissa, kalusteissa · tilallinen orientoituminen, opastus · ”taidepolku” (kuntoutus) · lasten ja nuorten huomioiminen · värit ja materiaalit Huoneet · yksityisyys versus yksinäisyys · mediataiteen mahdollisuudet · olemassa olevien teosten kartoitus ja hyödyntäminen · paikallisten ammattitaiteilijoiden teoksia Taidegalleria · vaihtuvia näyttelyitä · työpajoja myös henkilöstölle, tyky-toiminta 10. Kustannustarkastelu Ks. Kustannuslaskennan liite no 3. 33 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 11. Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu Hankkeen riskienhallintaa on valmisteltu erikseen hankesuunnittelu- ja rakentamisvaiheeseen. Merkittävimmät riskit ovat hankkeen johtamisessa ja talousarvion ja tilaohjelman sopeutumisessa toiminnallisten hyötyjen optimointiin. Rakentamisvaiheessa toiminnan ja saneerauksen rajapinta ja työmaan suojaus ulkopuolisilta tekijöiltä korostuu. Lukitusten, asiakasvirtojen ja logistiikkavirtojen turvallisuutta selvitettiin erikseen vertaamalla parhaita käytäntöjä eri sairaaloissa Suomessa ammattikorkeakoulun opinnäytteenä. Asiakasvirtojen ja erityisesti isojen massojen ohjaaminen pois tuotannon ytimestä sekä etähallittava sähköinen lukitusjärjestelmä mahdollistavat asiakkaisiin liittyvien riskien minimoimisen. Tuotannon jatkuvuuden ja paloturvallisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista jakaa toimintatilat perinteistä pienempiin palo-osastoihin. Pelastustaktiikka tulipalotilanteissa on sovittava pelastusviranomaisen kanssa ennen rakennuslupamenettelyä. 12. Hankesuunnitelman osallistujatahot 12.1. Hankesuunnitelman yhdyshenkilöt Carea-sairaala Kari Hassinen, toimitusjohtaja Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri Tiina Häyhä, henkilöstöjohtaja Helena Kinnunen, talousjohtaja Arja Narinen, johtajaylihoitaja Pia Rantamäki, suunnittelukoordinaattori Taru Saarelainen, suunnittelija Kastek Oy Seppo Pajari, toimitusjohtaja Markku Lalu, rakennuttajapäällikkö Kotkan kaupunki Markku Hannonen, kaupunkisuunnittelujohtaja Marja Kukkonen, asemakaava-arkkitehti Jarkko Puro, kaavoitusarkkitehti, kaupunkisuunnittelu Matti Paavola, suunnittelupäällikkö Kristina Könönen, osastonhoitaja 34 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 Konsultit: Rakennuttaminen: A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy Harri Ilomäki, DI, aluejohtaja Arkkitehtisuunnittelu: Sweco Architects Oy Heikki S. Laherma, arkkitehti, senior advisor Jyrki Erra, arkkitehti, pääsuunnittelija Mikko Vuorenhela, projektiarkkitehti Pekka Kojo, sisustusarkkitehti Rakennesuunnittelu: Wise Group Finland Oy Ilkka Kanerva, DI, suunnittelupäällikkö Veikko Paronen, RI, suunnittelupäällikkö LVI-suunnittelu: Insinööri Studio Oy Esa-Pekka Pentikäinen, LVI-DI, LVIAJ-suunnittelu Matti Koski, LVI-insinööri, sprinklersuunnittelu Sähkösuunnittelu: Sähkökuva Oy Keijo Kuvaja, toimitusjohtaja Seppo Puhakka, sähköinsinööri Elinkaari- ja energiatehokkuussuunnittelu Granlund Oy Erja Reinikainen, DI, johtava energia-asiantuntija Liikennesuunnittelu: Trafix Oy Jouni Ikäheimo, DI, liikennesuunnittelija Petri Hakala, DI, liikennesuunnittelija Simulaatiot Delfoi Oy Vesa Paju: DI, palveluliiketoiminnan johtaja Rashmi Werning, DI, projektipäällikkö 35 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 Juha Halonen, DI, konsultti Jouni Pousi, simulointiasiantuntija Tomi Kosunen, simulointiasiantuntija Mittaukset Kymen Sipti Oy Verneri Vulkko, projektipäällikkö, geo 12.2. Hankesuunnittelun projektityöryhmä Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri Tiina Häyhä, henkilöstöjohtaja Helena Kinnunen, talousjohtaja Arja Narinen, johtajaylihoitaja Matti Ahola, tietohallintojohtaja Pia Rantamäki, suunnittelukoordinaattori Taru Saarelainen, suunnittelija Kristiina Könönen, osastonhoitaja Seppo Pajari, toimitusjohtaja Markku Lalu, rakennuttajapäällikkö 12.3. Hankesuunnittelun ohjaustyöryhmä Seppo Rintamo pj. Tarja Alastalo Esko Lavonen Riku Pirinen Anssi Tähtinen Jorma Haapanen Maija Valta Kari Hassinen 36 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 13. Liitteet Liite 1: Carea-sairaala, toiminnallinen suunnitelma. Liite 2: Suunnitelma Kotkan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämisestä osana Carea-sairaalahanketta 2015 Liite 3: Kustannusarvio Liite 4: Arkkitehdin hankesuunnitelman piirustusliitteet Liite 5: Rakennetekninen hankesuunnitelma Liite 6: LVIA-tekninen hankesuunnitelma Liite 7: Sähkötekninen hankesuunnitelma Liite 8: Liikennetekninen hankesuunnitelma Liite 9: Palotekninen hankesuunnitelma Liite 10: Elinkaaritavoitteet 37 (37) HANKESUUNNITELMA Carea- Sairaala LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 63 KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 70 D/75/02.05.06.00/2015 64 § Kotkansaaren päiväkodin rahoittaminen leasingrahoituksella Lanula 27.8.2013 / 81 § Valmistelija: Varhaiskasvatusjohtaja Maija Rikberg, puh. 234 7841 Kotkansaaren uudelle päiväkodille suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee Puistotien ja Urheilijankadun risteyksessä Kotkansaaren uimalan alueen eteläosassa. Kaupunkisuunnittelu on pannut vireille asemakaavamuutoksen yleisten rakennusten korttelialueen muodostamiseksi Katariinan kaupunginosaan. Tavoitteena on uusi päiväkoti, joka korvaa ja yhdistää kaksi aikaisempaa yksikköä. Päivärinteen päiväkoti sijaitsee nyt tilapäistiloissa Pekkasen koulun piha-alueella ja Palotornin päiväkoti osoitteessa Kirkkokatu 22. Näistä päiväkodeista muodostuvaan uuteen yksikköön sijoitetaan kuusi lapsiryhmää ja yksi avoimen varhaiskasvatuksen ryhmä, enimmillään noin 140 lasta. Lapsiryhmien määrä on sama kuin nykyisissä tilaratkaisuissa yhteensä. Pelkästään lasten käytössä olevaa tilaa varataan 950 m2. Hankkeen tavoitehinta-arvio on 3 630 000 €. Kotkansaaren päiväkodin tarveselvitys on hyväksytty kaupunginhallituksessa 20.5.2013 § 190. Hankesuunnitelma esitetään hyväksyttäväksi teknisessä lautakunnassa 17.9.2013. Hankesuunnitelma sisältää kaksi toteuttamisvaihtoehtoa, joista ensimmäinen edellyttää hankkeen sisällyttämistä taloussuunnitelmaan vuosille 2014 —2018. Hankesuunnittelutyöryhmä esittää hankkeen toteuttamista vaihtoehdon 2 mukaisesti. Tässä vaihtoehdossa kaupunki ei investoi hankkeeseen, vaan hanke toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella ja vuokra maksetaan käyttötalouden osuudesta. Ulkopuolinen toimija rakentaa yksikön ja kaupunki toimii välivuokraajana. Vuokra-ajan pituus kaupungin ja toimijan välillä on vähintään 10 vuotta. Kaupunki vuokraa tilat edelleen päivähoidolle. Kummassakin vaihtoehdossa alustavan aikataulun mukaan suunnittelu käynnistyy loppuvuonna 2013. Rakentaminen alkaa vuonna 2014 ja päiväkoti valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. ./. Hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Varhaiskasvatusjohtaja Maija Rikberg Ehdotus: Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä hankesuunnitelman toteutettavaksi vaihtoehdon 2 mukaisesti. Asian käsittely: Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 71 Lautakunnan jäsen Sonja Koso esitti muutosta päätösehdotukseen seuraavasti: ’’Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä hankesuunnitelman toteutettavaksi valtuuston päättämän rahoitusmallin mukaisesti.’’ Lautakunta kävi asiasta keskustelua. Esittelijä muutti ehdotustaan vastaehdotuksen mukaiseksi. Lautakunnan jäsen Suvi Silvala esitti muutosta päätösehdotukseen seuraavasti: ’’Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä hankesuunnitelman toteutettavaksi valtuuston päättämän rahoitusmallin mukaisesti, mikäli päiväkotitoimintoja ei voida sijoittaa kaupungin omiin tiloihin.’’ Jäsen Amon Rautiainen kannatti ehdotusta. Asiasta pidettiin nimenhuutoäänestys. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestettiin JAA ja vastaehdotuksen puolesta EI. Äänet jakaantuivat vastaehdotuksen puolesta 4—6: Päätös: JAA EI Rosendal Eerola Aro Wikman Huttunen Komulainen Koso Rautiainen Silvala Voutilainen Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta päätti omalta osaltaan hyväksyä hankesuunnitelman toteutettavaksi valtuuston päättämän rahoitusmallin mukaisesti, mikäli päiväkotitoimintoja ei voida sijoittaa kaupungin omiin tiloihin. _________ Tela 17.9.2013 / 88 § Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Leila Hietala, puh. 234 4369 Kotkansaaren uudelle päiväkodille suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee Puistotien ja Urheilijankadun risteyksessä Kotkansaaren uimalan alueen eteläosassa. Kaupunkisuunnittelun laatima asemakaavanmuutos nro 0113 on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 20.8.2013 § 86 lisäyksellä, ”Lisäksi lautakunta totesi kaavaselostuksen 5.4 kohtaan liittyen, että Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 72 joukkoliikenne nykyisessä laajuudessaan ei ole riittävä palvelemaan päiväkodin tulevia henkilöautottomia kotkalaisia lapsiperheitä.” Uuteen päiväkotiin on esitetty tilat 7 lapsiryhmälle. Lasten kokonaismäärä yksikössä voi olla enintään 140. Lasten käytössä olevaa tilaa on noin 950 m². Lisäksi päiväkotiin varataan tilaa avoimen varhaiskasvatuksen toiminnalle. Päiväkodin tavoitehinta-arvio on 3 630 000 €. Se ei sisällä arvonlisäveroa, irtaimistohankintoja, taidehankintaa eikä tonttikustannuksia. Hankesuunnitelmassa on päiväkodille esitetty kaksi toteuttamisvaihtoehtoa, joista ensimmäinen edellyttää hankkeen sisällyttämistä taloussuunnitelmaan vuosille 2014—2018. Hankesuunnittelutyöryhmä esittää hankkeen toteuttamista vaihtoehdon 2 mukaisesti. Tässä vaihtoehdossa kaupunki ei investoi hankkeeseen, vaan hanke toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella ja vuokra maksetaan käyttötalouden osuudesta. Ulkopuolinen toimija rakentaa yksikön ja kaupunki toimii välivuokraajana. Vuokra-ajan pituus kaupungin ja toimijan välillä on 10 vuotta. Kaupunki vuokraa tilat edelleen päivähoidolle. Kummassakin vaihtoehdossa alustavan aikataulun mukaan suunnittelu käynnistyy loppuvuonna 2013. Rakentaminen alkaa vuonna 2014 ja päiväkoti valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankesuunnitelma on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 27.8.2013 § 81. ./. Hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Tilapalvelujohtaja Osmo Pehkonen Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelman. Päätös: Hyväksyttiin. ./. Lautakunta päätti yksimielisesti lisätä Olli Kekkosen ym. toivomuksen pöytäkirjaan. _________ Kh 25.9.2013 / 345 § ./. Hankesuunnitelma on liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelman. Asian käsittely: Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 73 Jäsen Jorma-Kalevi Merivirta esitti seuraavan toivomuksen: ”Kaikki tulevat ja vapautuvat kaupungin omistamat kiinteistövaihtoehdot on tutkittava ja selvitettävä ko. Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelmassa.” Jäsen Jari Luumi ehdotti, että päätösehdotukseen lisätään seuraavaa: ”… ja päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää päiväkodin rahoitusmallista.” Varajäsen Irma Rajantie kannatti ehdotusta. Jäsen Mervi Haakana katsoi, että lautakuntien kannanotot on jätetty huomioimatta ja selvittämättä ja että myös kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat selvittämättä, ja ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Jäsen Pirjo Tujula kannatti palautusehdotusta. Tämän jälkeen puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Asian asiallisen käsittelyn jatkaminen: JAA; asian palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi: EI. Kenelläkään ei ollut huomauttamista äänestysehdotukseen. Toimitettiin nimenhuutoäänestys: JAA Elomaa Posti Hirvonen Kirjavainen Luumi Olsson Rajantie Tiusanen Kari EI Lommi Haakana Merivirta Pitko Tujula Äänestyksen tulos: Asian asiallisen käsittelyn jatkaminen 8 ääntä ja asian palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi 5 ääntä. Puheenjohtaja tiedusteli, onko kaupunginhallitus yksimielinen jäsen Luumin lisäysehdotuksesta. Todettiin yksimielisyys. Päätös: Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelman ja päätti ehdottaa valtuustolle, että se päättää päiväkodin rahoitusmallista. Jäsen Jorma-Kalevi Merivirran esittämä toivomus otettiin pöytäkirjaan. _________ Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 74 Kh 1.6.2015 Valmistelijat: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh. 0400 760 284 Talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen, puh. 040 661 5885 Kotkansaaren päiväkodin hankesuunnitelma on hyväksytty lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa 27.8.2013, teknisessä lautakunnassa 17.9.2013 sekä kaupunginhallituksessa 25.9.2013. Päiväkodin asemakaava on lainvoimainen, ja myös päiväkodin rakennussuunnitelmat ovat valmistuneet alkuvuodesta 2015. Päiväkoti on ollut tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa 2016. Vastaavasti rakentamisen on ollut määrä alkaa aikataulun mukaisesti keväällä 2015. Toteutustavasta tehtävän päätöksen siirryttyä eteenpäin hanke on viivästynyt jonkin verran. Päiväkodin tavoitehinta-arvio on 3,9 milj. euroa. Rakentamiskustannuksia ei ole varattu vuoden 2015 talousarvioon, vaan rakennus on ollut tarkoitus toteuttaa joko leasing-rahoituksella tai Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:n kautta. Valtuusto on 11.5.2015 linjannut kaupungin uudisrakennus- ja saneeraushankkeiden toteuttamistavaksi rakennuttamisen kaupungin investointimäärärahoilla tai vaihtoehtoisilla rahoitusmuodoilla, kaupungin toimesta ja kaupungille kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla. Päiväkodin rahoittaminen investointirahoituksella merkitsisi kaupungin velan määrän kasvattamista, mikä ei ole talouden tasapainotustavoitteen mukainen toimenpide. Lainarahoitus on halvin tapa rahoittaa yksittäinen rakennus, mutta lainamäärän kasvattaminen on kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti epäedullista. Vertailun vuoksi lainarahoituksen korko epävirallisen tarjouksen mukaan on 0,4 % + 3 kk euribor. Rahoitusleasingissa kaupunki ei ota lainaa päiväkotia varten, vaan rakennus maksetaan varhaiskasvatuksen käyttömenoista. Kun leasingkausi päättyy, kaupunki lunastaa rakennuksen sen jäännösarvolla. Jäännösarvo voi olla esimerkiksi 10 % rakennuksen hinnasta. Lunastuksesta kaupunki ei maksa varainsiirtoveroa. Rahoitusleasingin kustannus syntyy rahoituskorosta, jonka rahoitusyhtiö laskuttaa osana leasing-vuokraa. Saadun epävirallisen tarjouksen mukaisesti kaupungin maksama leasing-korko on 0,75% + 3kk euribor 10 vuoden kiinteällä marginaalilla. Muita kuluja ei ole. Ero leasing-rahoituksen ja lainarahoituksen välillä syntyy korkomarginaalien erosta. Leasing-maksut alkavat kun rakennus on valmis. Kuukausierät voidaan sovittaa vuokra-ajan pituuden ja rakennuksen jäännösarvon määrittelyllä siten, että leasing-rahoitus ei rasita tilikauden tulosta verrattuna lainarahoitukseen. Rakentaminen ei edellytä lisätalousarviota. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 75 Kokonaiskustannusero on 20 vuoden leasing-ajalla noin 160.000€. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää toteuttaa Kotkansaaren päiväkodin rakentamisen leasingrahoituksella. Toimeenpano: Kv: Ote: talous- ja rahoitusjohtaja kaupunkisuunnittelu tekniset palvelut varhaiskasvatus _________ Kv 1.6.2015 Kh: Kaupunginhallitus päättää asiasta kokouksessaan 1.6.2015. Päätös jaetaan myöhemmin valtuutetuillle. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 76 D/63/05.21.00/2015 65 § Vastaus valtuustoaloitteeseen vaikeavammaisten asumispalvelujen järjestämisestä kaupungin omana toimintana Sotela 22.4.2015 / 72 § Valmistelijat: sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231 vammaistyön johtaja Heli Kulmala. puh. 234 5875 Valtuutettu Seija Piipponen-Pekkola ja 7 muuta valtuutettua on tehnyt valtuustoaloitteen vammaispalveluista. Aloitteen keskeinen sisältö on, että Kotka päättäisi tuottaa vammaisten arjen selviytymiseen tarkoitetut palvelut omana toimintana. ./. Aloite on esityslistan liitteenä. Aloitteessa viitataan hankintalainsäädännön uudistamiseen, joka on edelleen vireillä eikä uuden lain voimaantulosta ole tietoa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta kunta voi päättää, järjestääkö se palvelun hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä, hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta taikka antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin. Vammaispalveluissa arjesta selviytymisen keskeisiä palveluja ovat asumispalvelut, työ- ja päivätoiminta sekä henkilökohtainen apu. Asumispalveluja järjestetään vammaispalvelulain nojalla vaikeavammaisille sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain nojalla kehitysvammaisille. Työ- ja päivätoimintaa voidaan niin ikään järjestää kummankin lain nojalla. Henkilökohtainen apu taas on vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten palvelu. Asumispalveluja järjestetään omana toimintana, kuntayhtymän palveluina sekä ostoina yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta siirtyi vuosia sitten Sotek-säätiön tuottamaksi ja viimeisimmässä kilpailutuksessa Coronaria Hoivapalveluille, joiden alihankkijana Sotek toteuttaa palvelut edelleen. Henkilökohtainen apu toteutetaan ensisijaisesti työnantajamallilla, jossa asiakas itse hankkii ja palkkaa avustajansa. Vajaa kolmannes asiakkaista käyttää vain ostopalvelua ja saman verran täydentää työnantajamallia ostopalveluilla esim. avustajan äkillisesti sairastuessa. Henkilökohtaisen avun palvelut on juuri kilpailutettu ja palvelun tuottajat valittu. Ennen kilpailutusta tehtiin myös laskelma oman toiminnan vaihtoehdosta. Se ei osoittautunut halvemmaksi, kun otetaan huomioon työnantajan riskit työsuhteissa sekä työnjohdon tarve 24/7 palveluissa. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 77 ./. Tarkempi kuvaus asumispalvelujen tuottamisen tilanteesta on liitteessä. Vammaisten erilaiset palvelutarpeet kasvavat myös tulevaisuudessa, mutta tiedossa ei ole enää suuria yhtäaikaisia muutoksia, kuten oli vuonna 2013 osana kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämistä. Palveluja tullaan järjestämään yksilöllisten tarpeiden ja tarjolla olevien palvelujen yhteensovittamisella, missä otetaan huomioon asiakkaan tarve, palvelun sisältö ja soveltuvuus, palvelun sijainti sekä palvelujen kustannukset. Esittelijä: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa liitteen mukaisen selvityksen vastauksenaan valtuustoaloitteeseen vaikeavammaisten asumispalvelujen järjestämisestä kaupungin omana toimintana. Samalla lautakunta toteaa, että tulevaisuudessakin palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon asiakkaan tilanne ja tarpeet, palvelujen sisältö ja laatu sekä kustannukset. Mikäli uusien yksikköjen perustaminen tai toimintojen järjestäminen tulee ajankohtaiseksi, palvelujen tuottamistapa päätetään toiminnan suunnittelun yhteydessä. Asian käsittely: Jäsen Petri Pekkola esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitystä ei kannatettu. Päätös: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti antaa liitteen mukaisen selvityksen vastauksenaan valtuustoaloitteeseen vaikeavammaisten asumispalvelujen järjestämisestä kaupungin omana toimintana. Samalla lautakunta totesi, että tulevaisuudessakin palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon asiakkaan tilanne ja tarpeet, palvelujen sisältö ja laatu sekä kustannukset. Mikäli uusien yksikköjen perustaminen tai toimintojen järjestäminen tulee ajankohtaiseksi, palvelujen tuottamistapa päätetään toiminnan suunnittelun yhteydessä. _________ Kh 18.5.2015 / 141 § ./. Valtuustoaloite on esityslistan liitteenä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää saattaa sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnosta ilmenevän valtuuston tietoon vastauksenaan valtuustoaloitteeseen, joka koskee vaikeavammaisten asumispalvelujen järjestämistä kaupungin omana toimintana. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä KOTKAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Kokouspäivämäärä Sivu Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 78 ________ Kv 8.6.2015 ./. Valtuustoaloite on liitteenä. Kh: Valtuusto merkitsee vastauksen valtuustoaloitteeseen tiedoksi. Ei valitusosoitusta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 65 Liite 2 Keskeisten vammaisille tarkoitettujen palvelujen tuottamistavat ja toiminnan linjaukset Vammaisten palvelujen järjestämisessä on jo vuosikymmenten ajan toiminut ns. monitoimijamalli eli palveluja on tuotettu kunnan omana palveluna, kehitysvammaisille kuntayhtymän palveluina sekä ostamalla palveluja kolmannen sektorin toimijoilta ja yrityksiltä. Perustana palvelujen järjestämistavoissa ovat mm. Kotkan kaupunkistrategian linjaukset. Kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen / lakkauttaminen on valtakunnallinen tavoite, joka on kymmenen vuoden ajan leimannut palvelujen kehittämistä. Samaan aikaan palvelut on tuotu kehitysvammaisten omaan asuinympäristöön, mikä on tarkoittanut palvelujen ja asumisen hajautumista kuntiin. Tämä on merkinnyt huomattavaa lisäystä asumispalveluihin ja erilaisia ratkaisuja niiden tuottamiseen. Kehitysvammaisten palveluissa erilaisten järjestöjen tuottamat palvelut ovat edelleen vahvasti kunnallisten ja yksityisten palvelujen rinnalla. Erityishuollon kuntayhtymien palvelutuotanto on vähentynyt koko maassa. Palvelujen järjestämisen keskeiset periaatteet määräytyvät vammaispalvelulaista sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetusta laista. Mm. asumispalveluista on myös kansalliset laatusuositukset. Näillä keinoin palveluja on ohjattu sekä sisällön että laadun kehittämiseen tuottajasta riippumatta. Henkilöstömääristä on suositukset, samoin henkilöstörakenteesta ja henkilöstön kelpoisuudesta. Yksityiset ympärivuorokautiset palvelut edellyttävät palvelun tuottajalle myönnettyä lupaa ja näitä palveluja valvotaan jopa tiukemmin kuin kunnan omaa palvelutuotantoa. Vammaisten asumispalvelut Kotkassa vuonna 2015 Vammaispalvelulain mukaista palveluasumista ostetaan 31 asiakkaalle. Omaa toimintaa ei ole. Palveluasuminen voidaan järjestää myös asiakkaan omassa kodissa. Vaikeavammaisia kotkalaisia asuu eripuolilla maata: osa opiskelun vuoksi, osa perhesyistä tai vastaavista. Osalla asuminen palveluasunnossa muualla Suomessa johtuu vamman laadusta ja asumisen erityispalveluista kuten esim. kuurosokeilla. Vaikeavammaisten palveluasumisessa kustannukset vaihtelevat 113-426 €/vrk. Osassa kustannus on myös tuetun asumisen tasoa eli 23-37 euroa vuorokaudessa. Laitoshoidossa on edelleen 14 kehitysvammaista, joista 10 Carealla Kuusankoskella, kolme Hoikussa ja yksi Vaalijalassa. Carean laitoshoito vähenee mm. sen omien asumispalvelujen lisääntyessä mm. Kotkassa Hovinsaarelle rakennettavaan uuteen 8-paikkaiseen yksikköön. Kehitysvammaisten asumisessa eniten palveluja sisältävä muoto on autettu asuminen, jossa henkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden. Näitä palveluja kaupungin omana toimintana tuotetaan Mäntykankaan palveluasunnoissa ja Mussalokodissa. Palveluja hankitaan myös Carea-kuntayhtymältä sekä 12 muulta palvelujen tuottajalta. Suurimmat tuottajat ovat Coronaria Hoivapalvelut (Aittapolku, 14 paikkaa), Kotkan Jelppiskoti (12) ja Mikeva (10). Ohjattu asuminen tarkoittaa yksikköjä, joissa henkilökunta ei ole kokoaikaisesti paikalla ja usein niin, että yöllä työntekijä ei ole paikalla. Näitä asumispalveluja tuotetaan itse Kaislakodissa. Palveluja ostetaan Carealta sekä kuudelta muulta palvelujen tuottajilta osin eri puolella maata. Eniten ohjatun asumisen asiakkaita on Jelppiskodissa (11 henkilöä). Asumisen kevein muoto eli tuettu asuminen tarkoittaa asumista omassa kodissa ja työntekijöiden tukikäyntejä siellä. Näitä asukkaita tukevat Kotkassa ja Haminassa kaupungin omat avohuollon ohjaajat sekä Jelppiskoti. Lisäksi Mäntykankaan tukiasunnoissa (20 kpl) on omaa henkilökuntaa. Carealta ostetaan tukiasumista yhdelle asukkaalle ja Eteva-kuntayhtymältä yhdelle. Kehitysvammaisten asumispalvelujen hinnoittelussa siirryttiin ns. brutto-ostoon vuonna 2014 ja yksityisten palveluntuottajien kustannukset ovat vertailukelpoisia. Carean osalta kyse on nettokustannuksista, koska kuntayhtymä perii asiakasmaksut. Kaikkien kustannukset sisältävät myös asukkaiden ateriakustannukset. Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasmääristä, tuottajista ja palvelun hinnoista maaliskuussa 2015. LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 65 Kehitysvammaisten asumispalvelujen järjestämistavat, asiakkaat sekä kustannukset Autettu asuminen Ohjattu asuminen Tuettu asuminen asiakkaita tuottajia kustannus €/vrk asiakkaita tuottajia kustannus €/vrk asiakkaita tuottajia kustannus €/vrk oma toiminta 41 Carea x) 23 135-146 160-350 2 55 20 * 108 ** 1 25 66 *** muut 61 116-240 15 4 31-78 8 1 28 * Mäntykankaan tukiasunnot ** ostoina myös Eksotelta ja yhdeltä kunnalta, 38-94 €/vrk *** myös Eteva-kuntayhtymältä, 39 €/vrk x) Carean kustannukset nettona Tulevat tarpeet ja näkymät Asumispalvelujen tarve tulee jatkossakin lisääntymään, mutta maltillisesti. Vaikeavammaisten osalta tilanteen ennustaminen on erityisen hankalaa. Kehitysvammaisten palveluissa laitoshoidon purku on loppusuoralla ja asukkaat siirtyvät erilaisiin asumispalveluihin, kun soveltuvia paikkoja löytyy. Asumispalveluissa kiinnitetään myös huomiota siihen, että asumisyksiköissä olisi jokseenkin samanikäisiä ja samanlaista apua tarvitsevia vammaisia. Uudet yksiköt ovat aikaisempaa pienempiä. Carean vireillä olevissa hankkeissa paikkaluku on kahdeksan, mikä merkitsee suurta henkilöstömäärä suhteessa asumispaikkoihin ja myös lähes laitoshoidon suuruisia kustannuksia. Kunnallisena toimintanakaan ei enää saa rahoitusta esim. 15-paikkaisten yksiköiden rakentamiseen. Etenkin nuorten ja lievästi kehitysvammaisten tavoite on asuminen omassa kodissa ja tätä on valmisteltu kuntien ja ARAn yhteisessä kortteliasumisen hankkeessa, jossa Kotka on ollut mukana. Käyttöön etsitään yksittäisiä asuntoja tai asukkaiden toiveen mukaisia kimppa-asuntoja palvelujen ja kulkuyhteyksien läheltä niin, että olemassa olevat asumisyksiköt voivat olla tukipisteinä asukkaille. Lisäksi tarvitaan yhteiseen tapaamiseen ja vapaa-ajan toimintaa soveltuva tila lähelle. Kortteliasumiseen tullaan usein asumisvalmennuksen kautta, jolloin nykyisistä asumispalvelupaikoista osa voisi muuttua valmennuspaikoiksi. Kymenlaaksossa on käynnistetty yhteinen kehitysvammapalvelujen selvitys vuoden 2015 alussa. Sen tekevät kunnat ja Carea yhdessä. Tavoitteena on löytää yhteinen linjaus palvelujen tuottamiseen, palvelutasoon sekä palvelujen sijaintiin. Kunnista osa on kehittänyt omia ja ostopalveluja ja osa nojautunut edelleen vahvasti Carean palveluihin. Erityisryhmien osalta asuminen edellyttää yhteisiä ratkaisuja, koska kaikki kunnat ovat liian pieniä oman erityisasumisen toteuttamiseen. Samalla linjataan työ- ja päivätoiminnan järjestämistapoja ja paikkoja sekä selvitetään Carealta tulevaisuudessa tarvittavia erityisosaamisen palveluja. Monitoimijainen palvelujen tuottamistapa tulee jatkumaan, koska se vastaa myös erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Asiakkaan näkökulmasta palvelun sisältö, turvallisuus ja pysyvyys ovat keskeisiä. Kunnat linjaavat omaa toimintaansa erityisesti kehitysvammaisten palveluissa, kun kuntayhtymien rooli muuttuu ja osaamista on enemmän myös kunnissa. Lisäksi on katsottava palvelujen kustannuksia suhteessa niiden sisältöön. Kokemukset kaikista palvelujen tuottamistavoista ovat olleet hyviä eikä merkittäviä laadullisia eroja ole ollut havaittavissa. Palvelun tuottajien määrä lisääntyy, mikä vaikuttaa hinnoitteluun, mutta pakottaa kiinnittämään huomiota myös laatuun. Asiakkaat ja heidän omaisensa ovat parhaita laadun valvojia virallisen valvontaorganisaation ohella. LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 65 Palvelujen toteutuksessa tullaan jatkossakin tekemään linjaus tuottamistavasta silloin, kun palveluja lisätään tai merkittävästi uudistetaan. Tuolloin otetaan huomioon erilaiset näkökulmat, joita edellä on käsitelty. Palvelujen tuottamistavan sitominen vain yhteen ei ole tänä päivänä perusteltua. LIITE: Kaupunginvaltuusto 08.06.2015 / 65
© Copyright 2024