ASEMAKAAVAN SELOSTUS - Järvenpään kaupunki
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kortteli 114 (St1 ja liikekiinteistö) 8.10.2015 Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 848/2015 Kaavatunnus 010100 Vireilletulosta ilmoittaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62§, MRA 30§ Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65§ ja MRA 27§ Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt Kaupunginhallitus hyväksynyt Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 13.5.2015 13.5.2015 20.5.–18.6.2015 8.10.2015 § 63 28.10.– 27.11.2015 xx.x.201x § xx.x.201x § xx.x.201x § 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: 1. eli Keskuksen kaupunginosan korttelia 114 sekä puistoaluetta (kiinteistöt 401-1-684 ja 403-1360) ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 1. eli Keskuksen kaupunginosan kortteliin 114 asuinkerrostalojen korttelialuetta ja katualuetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Åsa Graeffe, Seutulantie 12, 04430 JÄRVENPÄÄ, puhelin 040 315 2723, sähköposti asa.graeffe@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Järvenpään keskustan eteläosassa Sibeliuksenväylän varressa, noin kilometri Järvenpään rautatieasemalta etelään. Alue rajautuu Sibeliuksenväylään, Urheilukatuun ja Juholankatuun. Kuva: Suunnittelualueen sijainti Sibeliuksenväylän varressa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Korttelin 114 asemakaavamuutoksen päätavoitteena on tutkia mahdollisuudet osoittaa tehokasta asuinrakentamista näkyvällä paikalla kaupungin eteläisen sisääntuloväylän varressa sijaitsevaan kortteliin, jolta nykyinen huoltoasema- ja liiketoiminta on poistumassa. Rantapuiston läheisyydessä sijaitsevaan vanhaan huoltoasema- ja liikekortteliin suunnitellaan arvokkaaseen ympäristöön sopiva kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen asuinkerrostalokortteli. Samalla korttelia laajennetaan siihen liittyvällä Urheilukadun ja Sibeliuksenväylän kulmassa sijaitsevalla puistoalueella. Muutosalueen kokonaispinta-ala on noin 0,90 ha, josta on 0,80 ha asuinkerrostalojen korttelialuetta ja katualuetta 0,10 ha. Kortteliin suunnitellaan neljä asuinkerrostaloa ja osoitetaan asuinkerrosalaa yhteensä 9.000 k-m2, joka jakautuu tasan kahden tontin kesken. Viitesuunnitelmien mukaan kortteliin tulee yhteensä noin 110–130 uutta asuntoa ja yhteinen reilun 100 autopaikan pysäköintilaitos. Sivu 2 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ......................................................................................................... 2 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 2 2.1 2.2 2.3 3 3.1 3.1.1 3.1.2 3.1.3 3.1.4 3.1.5 3.1.6 3.2 3.2.1 4 4.1 4.2 4.2.1 4.2.2 4.2.3 4.3 4.3.1 4.3.2 4.4 4.4.1 4.4.2 4.4.3 4.4.4 5 5.1 5.1.1 5.1.2 5.2 5.3 5.3.1 5.3.2 5.4 5.4.1 5.4.2 5.4.3 5.5 5.6 5.7 6 6.1 Tunnistetiedot ................................................................................................................................ 2 Kaava-alueen sijainti...................................................................................................................... 2 Kaavan nimi ja tarkoitus ................................................................................................................ 2 Sisällysluettelo ............................................................................................................................... 3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ............................................................................................ 4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ........... 4 TIIVISTELMÄ ................................................................................................................................... 5 Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................................................. 5 Asemakaava ................................................................................................................................... 5 Asemakaavan toteuttaminen .......................................................................................................... 5 LÄHTÖKOHDAT .............................................................................................................................. 5 Selvitys suunnittelualueen oloista .................................................................................................. 5 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................. 5 Luonnonympäristö .................................................................................................................. 5 Rakennettu ympäristö ............................................................................................................. 6 Ympäristön häiriötekijät ......................................................................................................... 6 Maanomistus........................................................................................................................... 6 Liikenne ja katuverkko ........................................................................................................... 6 Suunnittelutilanne .......................................................................................................................... 7 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .............................................. 7 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .............................................................................. 11 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset ............................................ 11 Osallistuminen ja yhteistyö .......................................................................................................... 12 Osalliset ................................................................................................................................ 12 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ...................................................... 12 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................. 13 Asemakaavan tavoitteet ............................................................................................................... 13 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ............................................................................... 13 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ....................................... 13 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ............................................................ 14 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ........................................................................ 14 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ............................. 14 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ............................................................................ 14 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ......................................................................... 14 ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................................ 15 Kaavan rakenne............................................................................................................................ 15 Mitoitus................................................................................................................................. 15 Palvelut ................................................................................................................................. 15 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ............................................................. 15 Aluevaraukset .............................................................................................................................. 15 Korttelialueet ........................................................................................................................ 15 Muut alueet ........................................................................................................................... 16 Kaavan vaikutukset ...................................................................................................................... 16 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ................................................................................ 16 Vaikutukset liikenteeseen ..................................................................................................... 16 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ...................................................................... 18 Ympäristön häiriötekijät .............................................................................................................. 18 Kaavamerkinnät ja -määräykset ................................................................................................... 19 Nimistö......................................................................................................................................... 19 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ........................................................................................................ 19 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ................................................................ 19 Sivu 3 6.2 6.3 1.5 Toteuttamisen ajoitus ................................................................................................................... 19 Toteutuksen seuranta.................................................................................................................... 19 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Poistuva asemakaava 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (13.5.2015) 3. Asemakaavaluonnos (20.5.2015) 4. Viitesuunnitelma ja havainnekuvia 5. Rakentamistapaohjeet 6. Meluselvitys, Juholankatu Kortteli 114 (17.11.2014, A-insinöörit) 7. Geotekninen lausunto 8. Lausuntojen, mielipiteiden ja muistutuksien lyhennelmät ja vastineet (liitetään myöh.) 9. Asemakaavan seurantalomake 10. Asemakaavaehdotuskartta ja – määräykset 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava (8.11.2007) Uudenmaan II vaiheenmaakuntakaava (13.10.2014) Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartta 2014 Järvenpään yleiskaava 2020 (kv. 9.8.2004 § 64) Voimassa oleva asemakaava Järvenpään hulevesisuunnitelma (2013) Keskustan osayleiskaava 2030 (kv 21.9.2015 § 50) KOYK 2030 liikenneselvitys (2013) KOYK 2030 pysäköintinormiselvitys (2014) Keskustan alueen kaupunkikuvallinen selvitys (Arkkitehtiryhmä A6 Oy 9.2.2012) Keskustan liikenteen toimivuusselvitys (2014) Järvenpään liikenneturvallisuussuunnitelma (2013) Alustava perustamislupalausunto, 21.11.2014, Kortteli 114 tontit 4 ja 5, Juholankatu, Järvenpää (Geotek Oy) Tuusulanjärven itärannan maisemanhoitosuunnitelma (2007) Rantapuisto yleissuunnitelma (2008) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Vaihe I (2001) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Vaihe II (kv 9.8.2004 § 65) Järvenpään maisemaselvitys (MA-arkkitehdit, Marja Mikkola, 2001) Sivu 4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62§, MRA 30§ Kaupunkikehityslautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65§ ja MRA 27§ Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt Kaupunginhallitus hyväksynyt Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 2.2 20.5.2015 20.5.2015 20.5.–18.6.2015 8.10.2015 § 63 28.10.– 27.11.2015 xx.x.201x § xx.x.201x § xx.x.201x § Asemakaava Kortteliin 114 huoltoaseman ja liikekiinteistön tonttien vanhat rakennukset on tarkoitus purkaa koska nykyinen toiminta on poistumassa alueelta ja tonteille suunnitellaan uutta tehokasta kerrostalorakentamista. Alueen lounaisnurkassa oleva pieni puistoalue liitetään tonttiin 4 ja korttelin itäreunasta liitetään noin kahden metrin suikale Juholankadun katualueeseen. Tonteille sijoitetaan yhteensä neljä samankokoista, osittain seitsemän kerroksista asuinkerrostaloa, jotka avautuvat lounaaseen järven suuntaan. Tonttien yhteiset piha-alueet toteutetaan avoimina ja puistomaisina. Autopaikat sijoitetaan tonteilla yhteiseen matalaan pysäköintilaitokseen Juholankadun puolella. Juholankatua suunnitellaan parannettavaksi pyöräily- ja jalankulkuyhteydellä, johon varaudutaan leventämällä katualuetta 12 metriseksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kortteliin laaditaan erillinen tonttijako asemakaavan laatimisen jälkeen ja alueen toteuttaminen on mahdollista heti, kun tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Alueen mahdollisesti pilaantuneet maat tulee puhdistaa ennen rakennustöiden aloittamista. Juholankadun parantamissuunnittelu tulee erikseen ajoitettavaksi asemakaavatyön jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee näkyvällä paikalla Järvenpään keskustan reuna-alueella Sibeliuksenväylän ja Juholankadun pientaloalueen välissä. Keskustan eteläisillä reuna-alueilla maankäyttöä on tarkoitus tehostaa ja kaupunkirakennetta tiivistää. Uudessa Keskustan osayleiskaavassa kortteli on osoitettu asuinkerrostaloalueena sekä alueena jonka maankäyttö muuttuu merkittävästi. Korttelin rakennukset, Urheilukadun varressa oleva vanha huoltoasema ja pohjoisosassa oleva liikerakennus on tarkoitus purkaa. Alueen lounaiskulma on pieni hoidettu puistoalue, joka liitetään asuinkorttelialueeseen. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella ei juuri ole puustoa tai muuta kasvillisuutta. Puistonurkkaus on hoidettua nurmikkoaluetta kolmella lehtipuulla. Sivu 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö Korttelissa sijaitsee vanhat huoltoasema- ja liikerakennukset. Vuonna 1967 rakennettu liikerakennus on osittain kaksikerroksinen, rakennusta laajennettiin vuonna 1990. Liike- ja myymälätiloissa on toiminut mm. Iittalan ja Jyskin myymälät. Entisen Esson tontilla toimii nykyään St 1 -ketjun huoltoasema ja kahvila. Tontin vanha huoltoasemarakennus on 1960 – luvulta. Idässä, Juholankadun puolella kortteli rajoittuu vanhaan pientaloalueeseen. Juholankadun pientaloalueen 1 1/2-kerroksiset omakotitalot on rakennettu suurehkoille tonteille 1950-luvulla. Suuri osa vanhasta rakennuskannasta on säilynyt ja alue vaikuttaa varsin yhtenäiseltä. Isoista tonteista osa on jaettu ja alue on tiivistynyt uusilla pien- ja rivitaloilla. Juholankadun pientaloalueella on kaupunkikuvallista merkitystä jälleenrakennusajan yhtenäisenä omakotialueena. Lännessä Sibeliuksenväylän tiemaisema perustuu vanhaan 1600-luvun Hyrylä-Mäntsälä maantien tielinjaukseen. Suunnittelualueen kohdalla tien linjaus on suoristettu nykyiseen muotoonsa pääosin 1960-luvulla, mutta vanha tielinjaus on kuitenkin säilynyt suurelta osin pyörätienä. Väylältä aukeaa laajoja näkymiä ympäröivään kulttuurimaisemaan, länsipuolella avautuu Rantapuiston ja Tuusulanjärven maisemat. 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät Sibeliuksenväylän liikennemelu ja raskaan liikenteen mahdollisesti aiheuttama tärinä tulee huomioida alueen rakentamisessa. Korttelin maaperä on autohuoltamotoiminnan ja teollisuustoiminnan vuoksi mahdollisesti saastunut. Alueen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen uutta rakentamista. 3.1.5 Maanomistus Tontin 1-114-4 ja 1-114-5 ovat yksityisomistuksessa. Järvenpään kaupunki omistaa suunnittelualueen kiinteistöt 401-1-684 ja 4031-360 sekä korttelia ympäröivät katu- ja puistoalueet (rasteroitu alue). Kuva: Suunnittelualueen maanomistus 3.1.6 Liikenne ja katuverkko Kaava-alue sijaitsee liikenteellisesti lähellä Järvenpään keskiötä. Sitä reunustavat lännessä Sibeliuksenväylä, joka on yksi Järvenpään tärkeimmistä pääkaduista. Etelässä kaava-alue rajautuu Urheilukatuun, joka on paikallinen kokoojakatu ja idässä Juholankatuun, joka luokitellaan asuinkaduksi. Kaava-alue sijoittuu Juholankadun pohjoispään läheisyyteen, jossa katu päättyy puistoalueeseen. Sivu 6 Merkittävänä Hyrylän ja Järvenpään välistä liikennettä välittävänä katuna toimivan Sibeliuksenväylän liikennemäärä on nykytilassa n. 12000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pohjoiseen päin mentäessä Sibeliuksenväylä muuttuu Helsingintieksi, joka on kaupungin keskustan merkittävimpiä pääkatuja. Katuosuutta tullaan saneeraamaan ja kadun parantamissuunnitelman myötä parannetaan mm. Urheilukadun, Sipoontien ja Sibeliuksenväylän liittymäjärjestelyjä. Liikenteen toimivuutta ja liikennemääriä on selvitetty kaavatyön yhteydessä. Asemakaavamuutoksen myötä myös tarve Juholankadun pohjoispään kunnostamiselle ja liikenneturvallisuuden parantamiselle kasvaa. Suunnittelualuetta ympäröivillä kaduilla kevyt liikenne on järjestetty yhdistetyillä jalkakäytävillä ja pyöräteillä. Juholankadun pohjoisosalla, kaava-alueen kohdalla ei ole jalankulun tai pyöräilyn väylää, mutta kadun reunaa käyttävää, läpikulkevaa jalankulku- ja pyöräliikennettä on jonkin verran pohjoissuuntaan keskustaan, sekä etelään mm. Juholan koululle. Autoliikenne on vähäistä Juholankadun pohjoispäädyssä, sillä se kohdistuu vain muutamalle kadun varren omakotitalolle ja rivitalolle. Pysäköinti on sallittu kadun laidalla koko Juholankadulla lukuun ottamatta kadun eteläpäässä, kadun itäpuolella olevaa lyhyttä osuutta, sekä kadun pohjoispäädyn länsipuolta. Urheilukadulla liikennemäärä on nykyisin noin 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaavaalueella sijaitsee vanha, nykyisin St1:n huoltoasema kahviloineen, jonka asiakasliikenne on vilkasta pitkin päivää. Suunnittelualueen lähimmät bussipysäkit sijaitsevat n. 200m etäisyydellä, Sibeliuksenväylän varrella. Sibeliuksenväylää pitkin kulkee paikallisliikenteen linja 24 ja kaukoliikenteen linjat 5 ja 665. Etäisyys rautatieasemalle Juholankadulta on reilu kilometri. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja sijaitsee pohjavesialueella. Tuusulanjärven rantamaisema on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Uudenmaan II vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 30.10.2014) alue on lisäksi osoitettu tiivistettäväksi alueeksi (ruuturasterointi). Kuvat: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (2006) ja ote vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta (epävirallinen). Järvenpään yleiskaava 2020 (kv 9.8.2004 § 64) Suunnittelualue on Järvenpään yleiskaavassa (kv 9.8.2004 § 94) palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja sijaitsee osittain tärkeällä pohjavesialueella (~~). Pohjavesialueella rakentamista ja maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 § (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 8 § (pohjaveden pilaamiskielto). Sivu 7 Alue rajautuu idässä paikalliseen kulttuuriympäristöalueeseen (.-.-.-/ kh/III), jonka arvokkaiden piirteiden säilyttämistä edistetään. Juholankadun alueella on kaupunkikuvallista merkitystä yhtenäisenä jälleenrakennusajan omakotialueena. Alueen länsipuolella Sibeliuksenväylä on osoitettu yleiskaavassa Paikallinen kulttuuriympäristöä muodostava vanha tielinja –merkinnällä (----/ kh/III), jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Lännessä Tuusulanjärven ympäristö kuuluu valtakunnalliseen kulttuuriympäristöalueeseen (-.-.-/ kh/v), jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Kuva: Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (suunnittelualue rajattu valkoisella). Keskustan osayleiskaava 2030 (kv 16.3.2015, tarkistettu kv 21.9.2015) Keskustan osayleiskaava 2030, on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.3.2015 ja tarkistettu kaupunginvaltuustossa 21.9.2015 mutta ei ole lainvoimainen. ( kh 12.1.2015 § 2, kv 16.3.2015 § 16 ja kv 21.9.2015, valitusaika päättyy 29.10.2015). Korttelissa 114 keskustan osayleiskaava 2030 tulee korvaamaan Järvenpään yleiskaavaa 2020, kun se tulee voimaan. Keskustan osayleiskaavassa 2030 kortteli 114 on osoitettu asuinkerrostalojen alueena (AK). Alue varataan asumiselle ja sille saa sijoittaa ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Alueelle voidaan sijoittaa myös asuinympäristöön sopivia palveluja ja työtiloja, jotka liittyvät kiinteästi osaksi asuinrakentamista esim. rakennusten pohjakerroksissa. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan vähintään e=0,8. Korttelin 114 AK -alue on lisäksi osoitettu vinoviivoituksella alueeksi, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus muuttuu merkittävästi. Alueella pyritään asemakaavanmuutoksilla merkittäviin käyttötarkoitusten ja rakentamistavan muutoksiin nykyiseen asemakaavaan ja käyttöön verrattuna. Pääosa suunnittelualueesta on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi (~~~/ pv), joka on yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Alueella ei ole sallittua sellainen toiminta tai rakentaminen, joka saattaa vaarantaa maaperän laadun tai pohjaveden laadun ja määrän. Alueen rakentamisen suunnittelussa on pohjavesiolosuhteet selvitettävä tarpeen mukaisesti. Maalämpöjärjestelmiä ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueille. Kuva: Ote Keskustan osayleiskaavasta 2030. Sivu 8 Korttelia koskee Mahdollisesti pilaantunut maa-alue –merkintä (!_ ) ja alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja alue on tarvittaessa kunnostettava ennen rakentamista. Suunnittelualueen länsipuolella Sibeliuksenväylä on merkitty kh/III -merkinnällä: Paikallinen kulttuuriympäristöä muodostava vanha tielinja, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Lännessä Sibeliuksenväylä rajautuu Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema ja Tuusulanjärven ympäristö -alueeseen (kh/m), joka on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristöalue, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Asemakaava (vahvistettu vuosina 1968 ja 1988) Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa asemakaava 1/61, joka on vahvistettu 2.11.1988. Kaavassa tontti 114-5 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-3), jonka tontin rakennukseen saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä tarvittavan määrän asuntoja kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten ja sille on järjestettävä autopaikkoja vähintään 1 autopaikka kutakin liikehuoneistoalan 50 k-m2 kohti ja 1 autopaikka toimisto- ja asuntotilahuoneistoalan 85 k-m2 kohti. Tontilla on rakennusoikeutta 2000 k-m2 kahdessa kerroksessa. Alueen eteläosan asemakaava, 1/17 on vahvistettu 25.9.1968. Voimassa olevassa kaavassa tontti 114-4 on osoitettu moottoriajoneuvojen huoltoaseman korttelialueeksi (AM2). Tontille on järjestettävä vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltoaseman huoltopaikkaa kohti, kuitenkin niin että autopaikkoja on vähintään 5 autopaikkaa huoltoasemaa kohti. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu 500 k-m2 kahdessa kerroksessa. Alueen lounaiskulmassa, Sibeliuksenväylän ja Urheilukadun risteykseen on osoitettu istutettava puistoalue (P1). Voimassa oleva, poistuva asemakaava on liitteessä 1. Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Keskustan kaupunkikuvallinen selvitys ((Arkkitehtiryhmä A6 Oy, 9.2.2012) Arkkitehtiryhmä A6 Oy on tarkastellut keskusta-alueiden täydennysrakentamismahdollisuuksia keskustan osayleiskaavamuutostyön pohjaksi ja keskustan kaavoitushankkeiden tueksi. Sivu 9 Keskustan kaupunkikuvallisen selvityksen lähtökohtana on ollut koko Perhelän korttelin kattava liikerakentaminen ja sitä täydentävä asuntorakentaminen, joka on olennaisesti ympäröivää kaupunkirakentamista korkeampaa. Kaupunkikuvatarkastelussa on haettu kaupunkirakenteen tiivistämismahdollisuuksia myös keskusta-alueen reunamilla ja keskustan eteläiseen lähestymissuuntaan Sibeliuksenväylän ympäristössä ehdotetaan mm. korttelin 114 tiivistämistä. Korttelin liikekiinteistö voisi laajentua myös huoltoaseman tontille tai vaihtoehtoisesti koko korttelia ehdotetaan muutettavaksi selvästi keskustaan liittyväksi kerrostaloalueeksi, esimerkiksi viisi - kuusikerroksisella kerrostalorakentamisella. Kuva: Havainnekuva, kerrostalovaihtoehto Sibeliuksenväylän varsi, Järvenpään kaupunkikuvallinen selvitys. Tontinkäyttösuunnitelmat Tonttien omistajat ja sopimuskumppanit ovat erikseen tutkineet tonteille soveltuvaa rakentamista vuosina 2010-2013 ja teettäneet viitesuunnitelmia tonteille. Arkkitehtitoimisto Arkkigraf Oy/ Skanska on laatinut viitesuunnitelmia tontille 4 vuosina 2010 ja 2013 ja Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy/ Lemminkäinen tontille 5 vuonna 2013. Kuva: Urheilukatu, tontti 4, alustava vaihtoehto 1, Arkkitehtitoimisto Arkkigraf Oy 22.5.2013 Sivu 10 Kuvat: Kortteli 114, tontti 5, asemapiirros, vaihtoehdot A ja B, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy 7.6.2013. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Kiinteistö- ja tonttirekisteri Korttelin tontit on merkitty kaupungin tonttirekisteriin. Puistoalue ei ole rekisteröity kaupungin kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a §:n vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. Rakennettavuusselvitys Korttelin maaperän rakennettavuutta on tutkittu alustavassa perustamistapalausunnossa (työ G164060, Geotek Oy 21.11.2014). 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Korttelin 114 asemakaavaa on tarkoitus muuttaa asuinkerrostalokäyttöön Keskustan osayleiskaavan 2030 (kv hyv12.5.2015, tarkistettu kv 21.9.2015, valitusaika päättyy 29.10.2015) periaatteiden mukaisesti. Asemakaavan muutos sisältyy kaavoitusohjelmaan 2015. Tontin 4 omistaja St1 on vuonna 2010 tehnyt kaupungille asemakaavamuutoshakemuksen jonka mukaisesti tontin käyttötarkoitus muutettaisiin asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi ja rakennusoikeutta osoitettaisiin 4600 k-m². St1 on laatinut esisopimuksen kiinteistön osakekaupasta Skanska Talorakennus Oy:n kanssa. Tontin 5 omistaja Kiinteistö Oy Järvenpään Sibeliuksenkatu 36 on tehnyt asemakaavamuutoshakemuksen vuonna 2013, jossa on haettu muutosta liiketontin muuttamiseksi asuinkerrostalotontiksi. Omistaja on laatinut esisopimuksen kiinteistön osakekaupasta Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa. Esisopimuksen mukaisesti tavoitteellinen rakennusoikeus tontille 5 olisi 4200 k-m². Skanska Oy:n ja kaupungin välillä on keskusteltu puistoalueen myymisestä ja liittämisestä tonttiin 4. Sivu 11 Tonttien maankäyttöä on vuosina 2010-2013 tutkittu hakijoiden ja sopimuskumppaneiden teettäminä erillisinä tonttisuunnitelmina. Vuonna 2014 Skanskan ja Lemminkäisen yhteinen arkkitehtikonsultti arkkitehtitoimisto Ark7 Oy on laatinut tulevan kaavoituksen pohjaksi viitesuunnitelmia koko korttelin 114 rakenteesta. Suunnittelua ohjaamaan on asetettu kaupungin työryhmä, jonka kommenttien perusteella on laadittu tontinkäyttösuunnitelma (13.2.2015), jossa korttelin länsi- ja eteläreunalle sijoittuu neljä 6-7 -kerroksista pistetaloa. Kaupunkikehityslautakunta on iltakoulussa 26.2.2015 käsitellyt hankesuunnitelmat ja ohjeistanut kaupunkikehitystä asemakaavan muutostyössä. Kaupunginhallitus on 13.4.2015 § 93 hyväksynyt tonttia 4 koskevan, Järvenpään kaupungin ja St1 Oy:n välisen puitesopimuksen. Kaupunginhallitus on 13.4.2015 § 94 hyväksynyt tonttia 5 koskevan, Järvenpään kaupungin ja Kiinteistö Oy Järvenpään Sibeliuksenkatu 36 välisen puitesopimuksen. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, liite 2. 4.2.1 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset: - Järvenpää-Seura ry Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kunnallistekniikan suunnittelu - Järvenpään vesilaitos - Caruna Oy - Fortum Sähkönsiirto Oy - Elisa Networks Oy - TeliaSonera Finland Oyj Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 4.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 13.5.2015 sekä kirjeellä asianosaisille ja naapurikiinteistöjen omistajille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 13.5.2015 lähtien Seutulantalon ilmoitustaululla sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty mielipiteitä. Asemakaavan valmisteluvaihe Asemakaavan muutoksen suunnitteluaineisto on ollut nähtävillä suunnitteluvaiheen vuorovaikutusta varten (MRL 62§ ja MRA 30§) 20.5–18.6.2015 välisenä aikana Seutulantalon palvelupisteessä. Kaavamuutoksen lähtökohtia, tavoitteita ja valmisteluaineistoa esiteltiin yleisötilaisuudessa 28.5.2015 Seutulantalolla. Sivu 12 Kaavaluonnoksesta on saatu seuraavat lausunnot ja mielipiteet: Caruna Oy, 20.5.2015 Elisa Oyj, 9.6.2015 Kunnallistekniikan suunnittelu, 16.6.2015 Uudenmaan ELY-keskus 16.6.2015 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 17.6.2015 As. Oy Juholankatu 31, 5.6.2015 As Oy Juholankatu 3A, 12.6.2015 Asunto-osakeyhtiö Järvenpään Urheilukatu 14 a, 14.6.2015 Jaakko Veijalainen ja Marjatta Tehi, 15.6.2015 Paavo ja Tuire Vainio, 17.6.2015 Antti Honkanen ja Heidi Ärling, 17.6.2015 Aki Filenius, Kaisa Edlund, Jyrki Autio, Paavo Vainio, Mari Orlo, Jari Kolehmainen ja Katariina Packalen, Juhani Kujala, 17.6.2015 Jyrki ja Susanna Autio, 16.6.2015 As Oy Juholankatu 19, 17.6.2015 Asunto Oy Järvenpään Juholankatu 16, 18.6.2015 Leena Borisoff-Åberg ja Kari Åberg, 18.6.2015 Marko Lähde, 18.6.2015 Esko Veijalainen, 18.6.2015 Asemakaavan ehdotusvaihe täydennetään myöhemmin … Lyhennelmät lausunnoista, mielipiteistä ja muistutuksista sekä kaavoituksen vastineet niihin ovat liitteessä 8 (liitetään). 4.2.3 Viranomaisyhteistyö MRL:n mukaista viranomaisneuvottelua ei ole järjestetty asemakaavan luonnosvaiheessa. Asemakaavaluonnoksesta on saatu ennakkolausunto Uudenmaan ELY – keskukselta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen suunnittelun tavoitteena on eheyttää keskustan kaupunkirakennetta ja tiivistää keskustan asuinrakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. On tarkoitus tiivistää keskustan eteläisen sisääntuloväylän kaupunkirakennetta Sibeliuksenväylän itäpuolella ja muuttaa kortteli 114 laadukkaaksi asuinkerrostalokortteliksi Järvenpään kaupunkikuvallisen selvityksen ja Keskustan osayleiskaavan 2030 mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan korttelin sijaintia paikallisesti arvokkaan Juholankadun jälleenrakennusajan omakotialueen ja Tuusulanjärven kulttuuriympäristöalueen välissä. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Tontit 114-4 ja -5 suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena ja kortteliin liitetään Urheilukadun ja Sibeliuksenväylän kulmassa oleva puistonurkkaus. Maanomistajien yhteisen arkkitehtikonsultin ja kaupungin suunnittelua ohjaavan työryhmän yhdessä laadittujen viitesuunnitelmien mukaan korttelin rakennusoikeus jaetaan tasan kahdelle tontille, joille on tarkoitus rakentaa kaksi samankokoista kuusi- seitsemän kerroksista pistetaloa yhteisellä pysäköintihallilla. Rakennusmassat sijoittuvat Sibeliuksenväylän varteen ja avautuvat etelään. Matala pysäköintihalli ja piharakennus sijoitetaan Juholankadun puolelle ja sovitetaan pientalomaisemaan. Sivu 13 Kortteliin laaditaan rakentamistapaohjeet, jotka liitetään kaavaselostukseen ja hyväksytään sitovina asemakaavan yhteydessä. Tonttijako laaditaan asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaava-alueelle ei ole laadittu erillisiä kaavavaihtoehtoja, mutta erilaisia ratkaisumahdollisuuksia on työn aikana tutkittu kaupungin asettaman työryhmän ohjauksessa. Asemakaavaratkaisu pohjautuu kevään 2015 aikana työstettyihin hankkeen viitesuunnitelmiin, jotka on laadittu kaupunkikehityslautakunnan iltakoulun helmikuussa 2015 antamien ohjeiden mukaisesti. 4.4.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan liikenteellisiä, sosiaalisia, ympäristöllisiä ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu Järvenpään keskustan kaupunkikuvallisessa selvityksessä ja Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä. Lähialueen liikennetarkastelua ja liikennelaskentoja on suoritettu asemakaavatyön aikana. Katualueen leveyttä tarkistetaan asemakaavassa 12 metriseksi Juholankadun liikenneturvallisuuden parantamiseksi, mikä mahdollistaa erillisen kevyenliikenteen väylän rakentamista Juholankadulle. Juholankadun tarkka parantamissuunnittelu tulee erikseen ajoitettavaksi. 4.4.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Luonnosvaiheessa ja toukokuun 2015 yleisötilaisuudessa saadun palautteen perusteella asemakaavaluonnosta on tarkennettu ja valmisteltu asemakaavaehdotukseksi. Asemakaavassa korttelissa on yhteensä 9000 k-m2 asuinrakennusoikeutta, joka on sijoitettu neljään erilliseen samankokoiseen 2250 k-m2:n rakennusmassaan. Kolme asuinkerrostaloista on sijoitettu Sibeliuksenväylän varteen antamaan sisääntuloväylän katutilalle selkeän rytmin. Sibeliuksenväylän rakennukset avautuvat lounaaseen Tuusulanjärvelle. Neljäs pistetalo korttelin eteläosassa muodostaa Urheilukadun katutilaa. Kuusi- ja osittain seitsemänkerroksiset rakennusmassat on sijoitettu avoimesti tonttien piha-alueille, jotka on tarkoitus toteuttaa avoimina ja puistomaisina Sibeliuksenväylän länsipuolen Rantapuistoalueen maiseman hengessä. Korttelin Juholankadun yksi – kaksikerroksisen pientaloalueen puolella tonttien yhteinen, noin 100 autopaikan matala pysäköintihalli toteutetaan katujulkisivultaan puuilmeisenä ja pientaloympäristöön soveltuvana. Kortteleille laaditaan sitovat rakentamistapaohjeet varmistamaan rakentamisen laatua. Alueen hulevedet käsitellään tonteilla viivyttävillä rakenteilla ennen niiden johtamista kaupungin hulevesiverkkoon. Kortteli sijaitsee pohjavesialueella savisella maaperällä ja rakentamisaikaiset vaikutukset lähialueen kiinteistöjen rakenteisiin ja vaikutukset ympäristön pohjaveteen tulee selvittää ennen rakentamiseen ryhtymistä. Rakentamistapaohjeet liitetään kaavaselostukseen ja hyväksytään kaavan yhteydessä. Asemakaavaluonnos, liite 3. 4.4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset – – – – Kaupunkikehityslautakunta 8.10.2015 § Kaupunkikehityslautakunta (hyväksyntä) xx.x.201x § Kaupunginhallitus (hyväksyntä) xx.x.201x § Kaupunginvaltuusto (hyväksyntä) xx.x.201x § Sivu 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen muodostaa korttelin 114 asuinkerrostalojen korttelialue sekä osa Juholankadun katualueesta. Kaava-alue rajoittuu Sibeliuksenväylään, Urheilukatuun ja Juholankatuun sekä Juholankadun pohjoispäässä olevaan puistoalueeseen. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 7900 m2, josta on asuin kerrostalojen korttelialuetta (AK-52) 7395 m2 ja katualuetta 505 m2. Korttelin 114 rakennusoikeus on 9.000 k-m2, lisäksi kortteliin saa rakentaa asukkaille asuntojen ulkopuolisia varastotiloja ja yhteiskäyttötiloja 15 % varsinaisesta kerrosalasta, eli enintään 1350 k-m2. Autojen pysäköintihallissa on tilaa noin 100 autolle. Asuintonttien rakentamistehokkuus vastaa lukua e = 1,2. Kortteliin tulee yhteensä noin 100 - 130 erikokoista asuntoa ja arviolta noin 230 uutta asukasta. 5.1.2 Palvelut Suunnittelualue sijaitsee keskustan eteläosassa ja kaikki keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut, koulut sekä päiväkodit ovat alle kilometrin etäisyydellä. Järvenpään juna-asemalle on matkaa reilu kilometri. Rantapuiston laaja virkistysalue ja leikkipuisto sijaitsevat suunnittelualueen vieressä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaratkaisu noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja toteuttaa Kaupungin keskustan uuden osayleiskaavan tavoitteita tiivistää kaupunkirakennetta Sibeliuksenväylän itäpuolella korkealaatuisella asuinrakentamisella. Alue siistiytyy kun vanhat huoltoaseman ja kahvilan rakennukset puretaan ja tilalle toteutetaan avoin puistomaiseen järviympäristöön soveltuva kerrostalokortteli. Juholankadulle varataan tilaa erilliselle kevyen liikenteen väylälle. Alueen pääväylänä toimivan Sibeliuksenväylän liikenneturvallisuus paranee ja liikennejärjestelyt selkeytyvät kun korttelin tonttiliittymät siirretään pois kadun pääväylältä viereisille kaduille. Alueen sijainti pohjavesialueella on huomioitu kaavamääräyksissä. Korttelin hulevedet käsitellään tonteilla viivyttämällä, jonka jälkeen ne johdetaan kaupungin hulevesiverkkoon. Tonttien korkeusasemat sidotaan alueen rakennettuun katuverkkoon. Alue liitetään kaukolämpöön. Alueen pilaantuneet maat puhdistetaan rakentamisen yhteydessä. Korttelin melusuojauksesta on annettu kaavamääräykset. Asuinrakennusten parvekkeet lasitetaan ja asuinpihojen oleskelu- ja leikkialueet suojataan liikennemelulta umpinaisilla meluseinärakenteilla, jotka sijoitetaan alueiden ympärille rakennettaviin pergolarakenteisiin. Korttelille laaditaan sitovat rakentamistapaohjeet varmistamaan rakentamisen laatua. Ohjeissa on määräyksiä mm. rakennusten massoittelulle, julkisivumateriaalille, pysäköintilaitokselle, pihajärjestelyille, hulevesien käsittelylle sekä rakennusaikaisen toiminnan haitallisten vaikutusten selvittämisestä ja ehkäisystä lähialueella. Sitovat rakentamistapaohjeet liitetään asemakaavaselostukseen ja hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet AK-52 Asuinkerrostalojen korttelialue Sivu 15 Kortteli 114 on kokonaisuudessaan asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolla saa rakentaa asuinkerrostaloja sekä osoitetun rakennusoikeuden puitteissa toimisto-, työ ja julkisten lähipalveluiden tiloja. Kortteliin on sijoitettu rakennusalat neljälle samankokoiselle kerrostalolle ja sille on mahdollista toteuttaa yhteinen autohallirakennus, jossa ei tarvitse rakentaa rajaseiniä tonttien rajalla. Mikäli autohalli toteutetaan yhteisenä ja rakennetaan ilman rajaseiniä, tontteja on riittävän turvallisuuden saavuttamiseksi käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena rakennuslupavaiheessa. Tonttien välejä ei saa aidata ja piha-alueille on tehtävä yhtenäinen suunnitelma. Korttelin eteläreunaan saa sijoittaa puistomuuntamon. Tontille saa varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa mm. porrashuoneiden hissikuilut, väestönsuojatilat sekä teknisiä tiloja kerroksiin, kuitenkin enintään 15 % varsinaisesta kerrosalasta. Tämän lisäksi saa asukkaiden yhteistiloiksi sekä asuntokohtaisiksi asunnon ulkopuolisiksi varastotiloiksi käyttää enintään 15 % rakennusoikeudesta varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi. Rakennukset tule rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen ja kaikki rakenteet on toteutettava korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, keskustan kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Rakentamatta jäävät tontinosat tulee pitää istutuksin huolitellussa kunnossa. Tonteille on rakennettava vähintään 1 autopaikka/ 85 k-m2 asuintilaa ja lisäksi yksi vieraspaikka/ 1000 k- m2 asuntorakennusoikeutta. Pyörille on varattava säilytystilaa vähintään 1 paikka/ 30 km2, joista vähintään puolet on sijoitettava pihatasossa ulkoiluvälinevarastoon. Korttelialueelle on laadittava yhtenäinen hulevesisuunnitelma ja hulevedet tulee käsitellä tonteilla viivyttämällä ennen niiden johtamista kaupungin hulevesiverkkoon. Kortteli sijaitsee pohjavesialueella, jolla rakentaminen ei saa aiheutua pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Tonteilla on pohjaveden kannalta haitallisten aineiden varasointi kielletty ja moottoriajoneuvojen alueet sekä jäteastioiden säilytysalueet on päällystettävä vettäläpäisemättömillä pintamateriaaleilla. Korttelissa on pilaantunutta maata ja maaperä on puhdistettava ennen rakentamista. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Juholankadun varaudutaan erilliseen kevyenliikenteen yhteyden rakentamiseen ja katualuetta levennetään korttelin 114 kohdalla 12 metriä leveäksi. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Korttelin 114 huoltoaseman ja liiketilan toiminnot poistuvat alueelta ja ympäristö siistiytyy kun vanhat rakennukset puretaan. Kortteliin muodostuu uusi avoin puistomaiseen järvimaisemaan ja vanhaan pientaloalueympäristöön soveltuva asuinkerrostaloalue. Kaavaratkaisu tehostaa alueen maankäyttöä. Asemakaavan muutos uudistaa alueen asuinrakennetta ja selkeyttää Sibeliuksenväylän ympäristörakennetta sisääntuloväylänä. Keskustan hallinnollisten ja liikepalvelujen tuntumaan rakennetaan korkealaatuisia uusia asuntoja laajan rantapuiston virkistysalueen läheisyyteen. Asemakaavan tueksi laaditaan sitovat rakentamisohjeet, joiden avulla edistetään korkealaatuista, ympäristöön soveltuvaa uudisrakentamista. 5.4.2 Vaikutukset liikenteeseen Kaavan synnyttämä asuminen aiheuttaa lisäliikennettä ympäröivälle katuverkolle verrattuna nykytilaan. Suunnittelualueen sijainti Järvenpään keskustan, rautatieaseman, sekä bussipysäkkien Sivu 16 läheisyydessä mahdollistaa kuitenkin keskimääräistä pienemmän henkilöautojen kulkutapaosuuden. Autoliikenteen määrä lisääntyy lähinnä Juholankadun pohjoispään osalta, sillä uusien asuinrakennusten aiheuttama liikennemäärä on vähäisempi kuin tontilta 1-114-4 poistuvan huolto-aseman / kahvilan ja liiketaloon aiheuttama asiakasliikenne. Samalla poistuu myös asiakasliikenne Sibeliuksenväylän ja korttelin 114 tonttien välillä. Hankkeen toteutuessa tonttiliikenne poistuu kokonaan Sibeliuksenväylältä korttelin 114 kohdalla, sillä uusissa asemakaavoissa ei voida osoittaa suoria tonttiliittymiä alueen pääkadulle ja Sibeliuksenväylä on eteläisen liikenteen sisääntulon pääväylä. Juholankadun pohjoispään katusuunnittelun yhteydessä tullaan kadun itäreunaan suunnittelemaan yhdistetty jalankulku- ja pyörätie välille Sibeliuksenväylä-Urheilukatu. Juholankadun ja Urheilukadun liittymän eteläpuolisella osuudella Juholankadusta on kevyen liikenteen väylä, joten uuden yhteyden lisääminen täydentää kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä Kaava-alueen meluselvityksessä käytettiin lähtötietona koko kaupungin liikenne-ennusteen liikennemäärämallinnuksen antamia ajoneuvomääriä. Liikennevaikutusten arviointia varten liikennemallinnuksen lukuja tarkennettiin suorittamalla alueen kannalta merkittävissä liittymissä liikennelaskentoja vuoden 2015 kesä- ja elokuussa. Sibeliuksenväylän ja Urheilukadun, Urheilukadun ja Juholankadun sekä Juholankadun ja Sipoontien liittymissä suoritettujen liikennelaskentojen perusteella pystyttiin määrittämään eri katuosuuksien keskimääräinen vuorokausiliikenne ja sen jakautuminen eri kaduille. Asemakaavan seurauksena aiheutuva liikennemäärän tuotos on laskettu Ympäristöministeriön ohjeen (27/2008) mukaan perustuen rakentamisen määrään ja siihen, että kohde sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa noin 1 km päässä rautatieasemasta. Kumpaakin asemakaavan tonttia palveleva pysäköintitalo, on tarkoitus rakentaa Juholankadun varteen siten, että rakennuksen eteläiseltä sivulta on ajomahdollisuus Urheilukadulle ja rakennuksen itäiseltä sivulta Juholankadulle kummankin tontin yhteisestä pysäköintitalosta. Kun pysäköintirakennukset rakennetaan yhteen, ne toimivat kokonaisuutena jolloin liikenteen voidaan olettaa jakautuvan puoliksi katujen osalta. Kun puolet asukasliikenteestä ohjautuu Juholankadulle, ja puolet Urheilukadulle, lisääntyy Juholankadun pohjoispään liikennemäärä nykytilan n. 50 ajoneuvoa/vuorokausi - arvosta sadalla autolla n. 150 ajoneuvoon/vuorokausi. Muutos on prosentuaalisesti merkittävä suhteessa nykytilaan, mutta kokonaismäärä 150 ajon/vrk on edelleen hyvin vähäinen kadun kapasiteettiin nähden. Urheilukadulle suuntautuvan lisäliikenteen määrä olisi niin ikään n. 100 ajoneuvoa vuorokaudessa, joka on murto-osa nykyisen huolto-asematoiminnan aiheuttamasta liikennemäärästä. Liikennelaskentojen saapumissuuntien perusteella asemakaava-alueen liikenteestä n. 40 % suuntautuu länteen päin Sibeliuksenväylälle, 40 % etelään päin Sipoontielle ja 20 % itään päin Urheilukatua pitkin. Kun oletetaan liikenteen suuntautumisen jakautuvan vastaavasti, ja huipputunnin edustavan 15 % kokonaisliikennemäärästä, voidaan päätellä aamuhuipputunnin liikennemäärän olevan Juholankadun eteläosuudella, Sipoontien ja Juholankadun liittymän suunnassa 30 ajon/h, verrattuna nykytilan n. 20 ajoneuvoon. Urheilukadun itäisen osan liikennemäärä olisi arviolta 55 ajon/h, nykytilassa 50 ajon/h. ja läntisen osan, Sibeliuksenväylän liittymän puolella, 80 ajon/h, nykytilassa 70 ajon/h. Liikennemäärien lisäys tulee aiheuttamaan viivytystä Urheilukadulta etelään päin Sibeliuksenväylälle käännyttäessä, liikenteen huipputunteina tämä voi johtaa hetkelliseen jonoutumiseen, mutta liittymän välityskyky säilyy kuitenkin käytännössä samana. Kaupungin liikenne-ennusteen mukaan Sibeliuksenväylän keskivuorokausiliikenne vuonna 2035 on noin 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärän kasvusta huolimatta erityisiä liikennejärjestelmäongelmia ei ole tämän kaavahankkeen johdosta tulossa. Sibeliuksenväylän ja Sipoontien liittymään on suunniteltu kiertoliittymä, joka rakennetaan todennäköisesti viimeistään 2020 – luvulla. Myös Sibeliuksenväylän, Helsingintien ja Rantakadun liittymään on suunniteltu kiertoliittymäratkaisu. Kiertoliittymien ohessa myös Sibeliuksenväylän osuudelle tullaan toteuttamaan parantamissuunnitelma, joka suo mahdollisuuden kehittää liikenteen toimivuutta mm. kaistajärjestelyjen osalta. Myös kaavaprosessin aikana suoritetun liikenteellisen tarkastelun tuloksia voidaan hyödyntää jatkosuunnittelussa. Sivu 17 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunittelualueella ei nykysin ole juuri kasvillisuutta ja uutta kasvillisuutta on istutettava hankkeen toteutuksen yhteydessä, sillä alueen maaperä on puhdistettava ennen rakentamista. Tonttien piha-alueet toteutetaan avoimina ja yhtenäisinä eikä tonttien välisiä rajoja saa aidata. Avoimet piha-alueet istutetaan puistomaisesti vapaasti kasvavilla puilla. Sibeliuksenväylän rajalle istutetaan avoimen ilmeen muodostavan puurivin. Pihatasot liitetään luontevasti ympäristöön ilman suuria tasoeroja. Asemakaavassa määrätään korttelialueiden hulevedet käsiteltäväksi tontilla hulevesiä viivyttävillä rakenteilla ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. Maisemallisesti kerrostalorakentaminen toimii sisääntuloporttina kaupunkirakenteeseen etelästä saapuville. Sisääntuloväylän länsipuolella Rantapuisto säilyy laajana viheralueena järvinäköaloineen. Viistossa Sibeliuksenväylän varteen sijoitetut rakennusmassat luovat maisemassa selkeästi ja rytmitellyn katutilan ja antavat sisääntuloväylälle päin kaupunkimaisen ilmeen ja samalla väljyyttä Juholankadun pientaloalueen puolella. Rantapuiston läheisyys on korostettu avoimilla puistomaisilla piha-alueilla. Alue sijaitsee pohjavesialueella, jolla ei ole sallittua rakentaminen, joka saattaa vaarantaa maaperän laadun tai pohjaveden laadun ja määrän. Rakennettaessa pohjavesialueelle on varmistettava, että uudisrakentaminen, paalutus ja pohjarakentaminen eivät aiheuta haitallisia muutoksia pohjavesiolosuhteisiin ja lähialueen vanhalle rakennuskannalle. Mahdollisen rakennusaikaisen tärinän vaikutus naapurirakennuksiin ja ympäristöön tulee selvittää rakentamisen yhteydessä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Uudisrakentaminen sovitetaan olevaan pientalorakenteeseen ja järvimaisemaan keskusta-alueen eteläosassa. Asuinkerrostalokortteliin laaditaan yhteinen hulevesisuunnitelma ja tonttien hulevedet käsitellään viivyttämällä tonteilla ennen niiden johtamista kaupungin hulevesiverkkoon. Rakennettaessa pohjavesialueelle on varmistettava, että uudisrakentaminen, paalutus ja pohjarakentaminen eivät aiheuta haitallisia muutoksia pohjavesiolosuhteisiin lähialueen vanhalle rakennuskannalle. Myös rakennusaikaisen tärinän vaikutukset naapurirakennuksiin ja ympäristöön tulee selvittää rakennusluvan yhteydessä. Alueen pilaantunut maaperä on puhdistettava ja kunnostettava ennen kaivuuluvan ja rakennusluvan myöntämistä. Liikennemelua kulkeutuu kortteliin Sibeliuksenväylältä. Hankkeessa on teetetty meluselvitys jossa on tutkittu tieliikenteen tuottamia melutasoja sekä selvitetty kuinka hanke voidaan toteuttaa melutasojen ohjearvoja täyttäen. Juholankatu, Kortteli 114 Meluselvitys (A-Insinöörit, 17.11.2014) on liitteessä 6. Selvityksessä todetaan, että rakennusten julkisivuilta vaadittava suurin äänitasoero on 31 dB ja rakennusten parvekkeet tulee lasittaa. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat osittain melualueella, eikä niitä voida toteuttaa ilman melunsuojatoimenpiteitä. Asemakaavassa on otettu huomioon meluntorjunnan vaatimukset ja annettu kaavamääräykset leikki- ja oleskelualueiden ja rakennusten sisätilojen melusuojauksesta ja parvekkeiden lasittamisesta. Melualueella sijaitsevat oleskelupihat suojataan melulta sijoittamalla tarvittavia umpinaisia meluseinärakenteita oleskelualueiden pergolarakenteisiin. Melunsuojaus tarkennetaan rakennussuunnitteluvaiheessa. Sibeliuksenväylä on alueen pääkatuja jolle asemakaavassa ei voida ohjata tonttiliikennettä. Liikennemäärät kasvavat hankkeen myötä Juholankadulla ja kadun liikenneturvallisuutta parannetaan uudella kevyenliikenteen väylän varauksella asemakaavassa. Juholankadun rakentamisen myötä toteutuu jalankulun ja pyöräilyn väylä Sibeliuksenväylän ja Urheilukadun välille. Liikennemäärä asumisesta on varsin pieni ja hankkeen toteutuessa liikennemäärä nykyiselle huoltoasemalle häviää. Alueen liikennemäärä kaikkiaan vähenee, mutta Juholankadun pohjoispäässä ajoneuvoliikenne lisääntyy. Kohteen sijainti mahdollistaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön, vähentäen selkeästi tarvetta yksityisautoiluun. Sivu 18 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavaehdotus sekä kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty liitteessä 10. 5.7 Nimistö Alueen nimistöön ei tule muutoksia. Nimetön puistoalue poistuu Urheilukadun ja Sibeliuksenväylän kulmasta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteuttamisen tueksi on laadittu viitesuunnitelmat ja havainnekuvia. Toteutusta ohjaamaan on laadittu rakentamistapaohjeet (liite 5), jotka hyväksytään sitovina asemakaavan yhteydessä. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Korttelin 114 rakennukset puretaan ja maapohja kunnostetaan ennen rakentamista. Korttelin 114 rakennukset on mahdollista toteuttaa vaiheittain. Toteutus voi alkaa heti kun kaava on lainvoimainen ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Juholankadun katualueen parantamissuunnittelu ja kunnallistekninen suunnittelu käynnistetään kaavan hyväksymisen jälkeen. 6.3 Toteutuksen seuranta Seurattavia asioita ovat toteutuksen aikataulu ja kaupungin investoinnit. Järvenpäässä 8.10.2015 Sampo Perttula kaavoitusjohtaja Åsa Graeffe kaavoitusinsinööri Sivu 19 a kt Kortteli 114 asemakaavan muutos 40.2 40.9 II Liite 1 Poistuva asemakaava/ Ote voimassa olevastakt asemakaavasta 40.7 41.1 40.4 40.4 41.3 II 40.4 41.2 ua 39.7 40.2 40.4 4 kt kh 40.3 40.7 II 40.2 40.1 41.2 40 II ola e Ju h 40.2 nk a tu 40.2 40.2 41.7 40.2 yr 40.2 40.2 40.4 ä Sibeliuksenväyl 40.0 II 40.2 40.1 40.5 40.2 40.4 40.4 40.3 h-as 40.2 40.9 eilu Urh ka t 40.6 40.7 40.5 40.1 eilu Urh 40.1 ka t 40.3 ar an Te rv 39.8 tu 40.5 nk a ok an tie ar ola 39.4 40.7 Ju h 40.2 u 40.7 39.7 40.0 40.4 40.7 41.0 40 ar 40 40,2 10 20 40 60 41 0 40.1 80 Metriä Liite 2 Dnro KAUKE 848/2015 Kaavatunnus 010100 13.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 §) 1. Mitä tapahtuu ja missä? Dnro KAUKE 848/2015 Kaavatunnus 010100 13.5.2015 Järvenpään Keskuksen korttelissa 114 on alkamassa asemakaavan muutostyö, jossa tutkitaan huoltoaseman sekä liike- ja toimistorakennusten tonttien tiivistämistä ja muuttamista asuin- ja liikerakentamiseen. Samalla tutkitaan edellytykset liittää kortteliin Urheilukatuun rajoittuva pieni puistoalue. Asemakaava laaditaan kaupungin omana työnä. Kortteli 114 (ST1 ja liikekiinteistö) Asemakaavan muutos Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63§) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee korttelia 114 sekä siihen rajautuvaa puistoaluetta ja osaa Juholankadun katualuetta. Suunnittelualue sijaitsee Järvenpään keskustan eteläosassa Sibeliuksenväylän, Urheilukadun ja Juholankadun välissä, kävelykatu Jannelta noin 400 metriä etelään. Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Mitä tapahtuu ja missä? ............................................................................................................................. 2 Mitä on suunnitteilla? ................................................................................................................................ 3 Suunnittelun lähtötiedot............................................................................................................................. 3 Osalliset ..................................................................................................................................................... 7 Miten ja milloin voi osallistua? ................................................................................................................. 7 Kaavan vaikutusten arviointi ..................................................................................................................... 9 Aikataulu ................................................................................................................................................... 9 Mielipiteet aloitusvaiheessa....................................................................................................................... 9 Yhteystiedot............................................................................................................................................. 10 Kuva: Suunnittelualueen sijainti Sibeliuksenväylän varressa. Aloite tai hakija Tontin 1-114-4 omistaja St1 Oy on vuonna 2010 anonut asemakaavan muutosta, jonka mukaisesti huoltoasematontin käyttötarkoitus muutettaisiin kaupungin tulevan kehityksen huomioiden paremmin yhdyskunta- ja kaupunkirakenteeseen soveltuvaksi asuin- ja liikerakennustontiksi. Viereisen liike- ja toimistorakennusten tontin 1-114-5 omistaja Kiinteistö Oy Järvenpään Sibeliuksenkatu 36 on vuonna 2013 anonut asemakaavan muutosta tontilleen, joka mahdollistaisi tontin pääasiallisen toteutuksen asuinkerrostaloina. 1 2 Liite 2 Dnro KAUKE 848/2015 Kaavatunnus 010100 13.5.2015 Dnro KAUKE 848/2015 Kaavatunnus 010100 13.5.2015 Hanke sisältyy vuoden 2015 kaavoitussuunnitelmaan (kh 9.2.2015 § 36) ja sitä on käsitelty kaupunkikehityslautakunnan iltakoulussa 26.2.2015. Kaupunginhallitus on 13.4.2015 hyväksynyt tontteja 1-114-4 ja -5 koskevat puitesopimukset tontinomistajien, St1 Oy ( kh 13.4.2015 §93) ja Kiinteistö Oy Järvenpään Sibeliuksenkatu 36 (kh 13.4.2015 §94) ja Järvenpään kaupungin välillä. Kaupungin ja alueen maanomistajien välillä laaditaan maankäyttösopimus, joka viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ennen asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Rakennettu ympäristö Korttelissa sijaitsee vanhat huoltoasema- ja liikerakennukset. Vuonna 1967 rakennettu liikerakennus laajennettiin vuonna 1990. Tyhjillään olevassa, osittain kaksikerroksisessa liikeja myymälärakennuksessa on toiminut mm. Iittalan ja Jyskin myymälät. Huoltoasemarakennus on 1960 -luvun alusta ja entisen Esson tontilla toimii nykyään St 1 ketjun huoltoasema. 2. Mitä on suunnitteilla? Suunnittelualue rajautuu lännessä Sibeliuksenväylään, jonka länsipuolella avautuu Rantapuiston ja Tuusulanjärven maisemat. Idässä kortteli rajautuu Juholankadun omakotialueeseen. Sibeliuksenväylän tiemaisema ja Juholankadun alue on osoitettu Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa arvokkaina kulttuurialueina (toimenpideluokka 3), joiden säilyttämistä edistetään. Suunnittelun tavoitteena on tutkia mahdollisuudet osoittaa tehokasta asuinrakentamista kortteliin 114 purettavien huoltoaseman ja liikekiinteistön tonteille ja samalla laajentaa korttelia Urheilukadun ja Sibeliuksenväylän kulmaan. Näkyvällä paikalla kaupungin eteläisen sisääntuloväylän varressa ja Tuusulanjärven sekä Rantapuiston läheisyydessä sijaitsevasta alueesta on tavoitteena muodostaa arvokkaaseen ympäristöön soveltuvan kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen asuinkerrostalokortteli. Sibeliuksenväylän tiemaiseman tielinjauksen perustana on ollut 1600-luvun lopussa rakennettu Hyrylä-Mäntsälä maantie. Keskustan eteläpuolella tien linjaus on suoristettu nykyiseen muotoonsa pääosin 1960-luvulla, mutta vanha tielinjaus on kuitenkin säilynyt suurelta osin pyörätienä. Nykyiset Järvenpääntie ja Sibeliuksenkatu muodostavat maisemallisesti yhtenäisen väylän, jolta aukeaa laajoja näkymiä ympäröivään kulttuurimaisemaan. Huoltoasematontin ja sen pohjoispuolisen liikerakennuksen omistajat ovat vuonna 2014 yhdessä teettäneet viitesuunnitelmia tulevan kaavoituksen pohjaksi korttelin maankäytöstä, joissa tonteille on suunniteltu pistemäisiä asuinkerrostaloja ja yhteinen pysäköintitalo. Juholankadun alueella on kaupunkikuvallista merkitystä jälleenrakennusajan yhtenäisenä omakotialueena. Alueen 1 1/2-kerroksiset omakotitalot on rakennettu suurehkoille tonteille 1950-luvulla. Alue vaikuttaa varsin yhtenäiseltä, koska vanhat rakennukset on säilytetty Juholankadun koillispuolella. Yleiskaava Suunnittelualue on Järvenpään yleiskaavassa (kv 9.8.2004 § 94) palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja sijaitsee osittain tärkeällä pohjavesialueella, jolla Rakentamista ja maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 § (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 8 § (pohjaveden pilaamiskielto). Kuva: Esimerkki alueen korttelisuunnitelmasta (2014). Kortteliin laaditaan erillinen tonttijaon muutos asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Alue rajautuu idässä paikalliseen kulttuuriympäristöalueeseen, jonka arvokkaiden piirteiden säilyttämistä edistetään. Juholankadun alueella on kaupunkikuvallista merkitystä yhtenäisenä jälleenrakennusajan omakotialueena. Alueen länsipuolella Sibeliuksenväylä on osoitettu yleiskaavassa Paikallinen kulttuuriympäristöä muodostava vanha tielinja -merkinnällä. Lännessä Tuusulanjärven ympäristö kuuluu valtakunnalliseen kulttuuriympäristöalueeseen, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavalla tai muilla toimenpiteillä. 3. Suunnittelun lähtötiedot Maanomistus Tontin 1-114-4 omistaa St1 Oy ja tontin 1114-5 omistaa Kiinteistö Oy Järvenpään Sibeliuksenkatu 36. Järvenpään kaupunki omistaa suunnittelualueen kiinteistöt 401-1684 ja 403-1-360 sekä korttelia ympäröivät katu- ja puistoalueet (rasteroitu alue). Kuva: Suunnittelualueen maanomistus. Kuva: Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020. 3 4 Liite 2 Dnro KAUKE 848/2015 Kaavatunnus 010100 13.5.2015 Dnro KAUKE 848/2015 Kaavatunnus 010100 13.5.2015 Asemakaava Keskustan osayleiskaava Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa asemakaava 1/61, joka on vahvistettu 2.11.1988. Kaavassa tontti 114-5 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-3), jonka tontin rakennukseen saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä tarvittavan määrän asuntoja kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten ja sille on järjestettävä autopaikkoja vähintään 1 autopaikka kutakin liikehuoneistoalan 50 k-m2 kohti ja 1 autopaikka toimisto- ja asuntotilahuoneistoalan 85 k-m2 kohti. Tontilla on rakennusoikeutta 2000 k-m2 kahdessa kerroksessa. Keskustan osayleiskaava 2030, on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.3.2015, mutta ei ole lainvoimainen. ( kh 12.1.2015 § 2 ja kv 16.3.2015 § 16 ei lainvoimainen). Korttelissa 114 keskustan osayleiskaava 2030 tulee korvaamaan Järvenpään yleiskaavaa 2020, kun se tulee voimaan. Keskustan osayleiskaavassa 2030 kortteli 114 on osoitettu asuinkerrostalojen alueena (AK). Alue varataan asumiselle ja sille saa sijoittaa ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Alueelle voidaan sijoittaa myös asuinympäristöön sopivia palveluja ja työtiloja, jotka liittyvät kiinteästi osaksi asuinrakentamista esim. rakennusten pohjakerroksissa. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan vähintään e=0,8. Korttelin 114 AK -alue on osoitettu vinoviivoituksella alueeksi, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus muuttuu merkittävästi. Alueella pyritään asemakaavanmuutoksilla merkittäviin käyttötarkoitusten ja rakentamistavan muutoksiin nykyiseen asemakaavaan ja käyttöön verrattuna. Alueen eteläosan asemakaava, 1/17 on vahvistettu 25.9.1968. Voimassa olevassa kaavassa tontti 114-4 on osoitettu moottoriajoneuvojen huoltoaseman korttelialueeksi (AM2). Tontille on järjestettävä vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltoaseman huoltopaikkaa kohti, kuitenkin niin että autopaikkoja on vähintään 5 autopaikkaa huoltoasemaa kohti. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu 500 k-m2 kahdessa kerroksessa. Pääosa suunnittelualueesta on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv), joka on yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Alueella ei ole sallittua sellainen toiminta tai rakentaminen, joka saattaa vaarantaa maaperän laadun tai pohjaveden laadun ja määrän. Alueen rakentamisen suunnittelussa on pohjavesiolosuhteet selvitettävä tarpeen mukaisesti. Maalämpöjärjestelmiä ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueille. Tontilla 1-114-4 on Mahdollisesti pilaantunut maa-alue -merkintä. Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja alue on tarvittaessa kunnostettava ennen rakentamista. Alueen lounaiskulmassa, Sibeliuksenväylän ja Urheilukadun risteykseen on osoitettu istutettava puistoalue (P1). Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Keskustan kaupunkikuvallinen selvitys (2012) Keskustan alueesta on tehty 9.2.2012 kaupunkikuvallinen selvitys, jonka lähtökohtana on ollut koko Perhelän korttelin kattava liikerakentaminen ja sitä täydentävä asuntorakentaminen, joka on olennaisesti ympäröivää kaupunkirakentamista korkeampaa. Kaupunkikuvatarkastelussa on haettu kaupunkirakenteen tiivistämismahdollisuuksia myös keskusta-alueen reunamilla ja keskustan eteläiseen lähestymissuuntaan Sibeliuksenväylän ympäristössä ehdotetaan mm. korttelin 114 tiivistämistä. Korttelin liikekiinteistö voisi laajentua myös huoltoaseman tontille tai vaihtoehtoisesti koko korttelia ehdotetaan muutettavaksi selvästi keskustaan liittyväksi kerrostaloalueeksi, esimerkiksi viisi kuusikerroksisella kerrostalorakentamisella. Kuva: Ote Järvenpään keskustan osayleiskaavasta 2030. Suunnittelualueen länsipuolella Sibeliuksenväylä on merkitty kh/III -merkinnällä: Paikallinen kulttuuriympäristöä muodostava vanha tielinja, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Idässä alue rajautuu myös Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema ja Tuusulanjärven ympäristö -alueeseen (kh/m), joka on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristöalue, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä 5 Kuvat: Ote Järvenpään kaupunkikuvallisen selvityksen havainnekuvavaihtoehdoista Sibeliuksenväylän varressa (Arkkitehtiryhmä A6 Oy, 2012) 6 Liite 2 Dnro KAUKE 848/2015 Kaavatunnus 010100 13.5.2015 13.5.2015 haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 4. Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Kaupungin viranomaiset o Kaupungin eri palvelualueet, yksiköt ja asiantuntijat o Järvenpään Vesi o Kaupungin luottamuselimet Muut viranomaiset ja julkisluontoiset yhdistykset o Uudenmaan ELY-keskus o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos o Keski-Uudenmaan ympäristökeskus o Fortum Sähkönsiirto Oy o Caruna Oy o Elisa Networks Oy o TeliaSonera Finland Oyj o Järvenpää-Seura ry Aloitusvaihe Ajankohtaisista asemakaavahankkeista ilmoitetaan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan, kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan Seutulantalon palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Valmisteluvaihe Asemakaavojen muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62 §, MRA 30 §) Seutulantalon palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asemakaavamuutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Järvenpään kaupunki, rakennusvalvonta Järvenpään kaupunki, kunnallistekniikan suunnittelu Järvenpään Vesi Caruna Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Järvenpää-Seura ry 5. Miten ja milloin voi osallistua? Asemakaavan laatimisvaiheet ja osallistuminen Osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Mielipide osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmasta Valmistelu‐ vaihe - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville, lausunnot - Ehdotus julkisesti nähtävillä Muistutus ehdotuksesta - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus Ehdotusvaihe Hyväksymis‐ vaihe Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavojen muutosehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 §, MRA 27 §) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi Seutulantalon palvelupisteen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Tiedottaminen Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy asemakaavoituksen vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja haltijoille, kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja 7 Dnro KAUKE 848/2015 Kaavatunnus 010100 8 Liite 2 Dnro KAUKE 848/2015 Kaavatunnus 010100 13.5.2015 pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. 9. Yhteystiedot Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin asemakaavoituksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi KAAVOITUS JA LIIKENNE Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, asemakaavoitus Seutulantie 12 PL 41, 04401 Järvenpää Asemakaavamuutos tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 040 315 2005 KATU- JA YLEISTEN ALUEIDEN SUUNNITELMAT Järvenpään kaupunki Suunnittelupäällikkö Kaupunkikehitys, Kaarina Laine Kunnallistekniikan suunnittelu 040 315 2044 PL 41, 04401 Järvenpää Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. Järvenpäässä 13.5.2015 Sampo Perttula kaavoitusjohtaja Åsa Graeffe kaavoitusinsinööri 7. Aikataulu Asemakaavatyö käynnistyy toukokuussa 2015 Asemakaavan luonnosaineisto on nähtävänä touko-kesäkuussa 2015 (MRL 62 §, MRA 30 §) 30 päivää Yleisötilaisuus järjestetään luonnoksen nähtävilläolon aikana Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi arviolta syksyllä 2015 (MRL 65 §, MRA 27 §) 30 päivää Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan keväällä 2016 8. Mielipiteet aloitusvaiheessa Ovatko osallistumis- ja arviointitavat riittäviä? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisen toimen asiakaspalvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta asemakaavoitukseen. Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi 9 13.5.2015 suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä kaavan valmistelijaan (ks. yhteystiedot alla). Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallintooikeuden päätöksestä valitusluvalla edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. 6. Kaavan vaikutusten arviointi Dnro KAUKE 848/2015 Kaavatunnus 010100 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: o Mitä kaavoitus koskee o Mihin sillä pyritään o Mitä vaikutuksia kaavalla on o Miten vaikutukset arvioidaan o Ketkä ovat osallisia o Miten ja milloin voi osallistua o Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan o Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa 10 Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe 040 315 2723 Suunnitteluinsinööri Miia Haikonen 040 315 2036 II 5 40.2 Kortteli 114, ASEMAKAAVAN MUUTOS, LUONNOS 20.5.2015 1 Kasin39.7 okuja 54 6 17 1 22012 40.4 9 2 1:300 1 . ras 8 53 3 24 40.2 40.4 24 ua 50 11 1-9903-5 22 7 1-9901-0 AK-xx 21 40.7 27 5 505 Tontille saa sille merkityn varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan, hissikuilut sekä teknisiä tiloja ja varastoja kerroksiin, kuitenkin enintään 15 % varsinaisesta kerrosalasta. 40 2 II 250 114 AK-xx 114 58 10 40.2 56 40.2 12 VII V I1:684 250 14 16 15 40.1 sa 40.6 a-2 4 57 2 VII 40.7 s 13 mu-1 1 1 14 40.5 12 29 40.2 8 13 -2 aa tu uka 1 2 eil Urh 40.3 14 ar Korttelialueen hulevedet tulee käsitellä tonteilla hulevesiä viivyttävillä rakenteilla ennen niiden johtamista kaupungin hulevesiverkkoon. Korttelialueelle on laadittava yhtenäinen hulevesisuunnitelma, joissa osoitetaan tonttikohtaisesti hulevesien kerääminen ja poistaminen. 40.7 ar 1135 6 3 1 Kortteliin saa sijoittaa tarvittavan määrän kiinteistö- ja puistomuuntamoita. Tontille voidaan sijoittaa tarvittavia puistomuuntamoita. 40.5 40.7 Ehdotus siirrettävän muuntamon paikaksi. 1134 tu 7 5 39.7 12 4 -0 1 Tontille on varattava polkupyörien säilytyspaikkoja vähintään 1 paikka / 30 k-m2. Paikoista vähintään puolet on sijoitettava pihatasossa olevaan ulkoiluvälinevarastoon. 901 1-9 39.8 Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Tontinosat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueeksi, kulkuväyliksi tai huoltoalueeksi, on istutettava tai muutoin rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Tontille on rakennettava asumisen luonne huomioon ottaen riittävästi yhtenäisesti suunniteltuja leikki- ja oleskelualueita. Tontilla on säilytettävä tai sinne on istutettava vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m2 kohti. nka Tervanokantie 12 ola 7 39.4 8 Asuinrakennusten porrashuoneesta tulee olla välitön yhteys tontin leikki- ja oleskelualueelle. Porrashuoneiden tulee saada luonnonvaloa jokaisen kerroksen kohdalla. Juh 17 16 29 607 7 1:360 2 40.9 1 11 VI 250 2 4 13 40.5 38 a-2 4 Tontille on rakennettava vähintään 1 autopaikka/ 85 k-m2 asuintilaa. Vieraspaikkoja on varattava lisäksi 1 vierasautopaikka / 1000 k-m2 asuntorakennusoikeutta. 113- Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a §:n vaatimukset ja on ajan tasalla. Järvenpäässä xx.xx.201x Kaupungingeodeetti Ari Piirainen 40.7 3 Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakennettavia väestönsuojia, asukkaiden yhteis- ja varastotiloja sekä ulkoseinien yli 250 mm paksuuden ylittävän osan tuottamaa kerrosalaa ei lasketa autopaikkojen mitoitukseen. 11 11 0 40 10 20 30 40 50 100 41 10 105 1132 J Rakennusten tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Kaikki rakenteet on tehtävä korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, keskustan kaupunkikuvan ja viihtyvyyden vaatimuksiin. Rakentamattomat tontin osat tulee pitää istutuksin huolitellussa kunnossa. 15 26 40.4 h-as 2 40.1 39 14 25 3 +yht 15 % 40.3 60 40.2 40.4 ylittää päiväohjearvoa 35dB(A) eikä yöohjearvoa 30dB(A). Parvekkeet on lasitettava. 40.4 27 . ras ATU VII K 7-22) 55dB(A) ja yöllä (klo 22-7) 50dB(A). Rakennusten sisällä melutaso ei saa 28 59 49 NK VI 40.1 Tontille sijoitettava leikki- ja oleskelualue tulee suojata siten, että liikenteen aiheuttama melu alueella ei ylitä melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) arvoja päivällä (klo OLA a-2 Sibeliuksenväylä 25504700 40.0 40.2 48 JUH yr 5 40.2 6706000 3 40.2 5 40.2 Tontin leikki- ja oleskelualueelle saadaan asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa rakentaa asuntoja palvelevia kevytrakenteisia, lämmittämättömiä yksikerroksisia katoksia ja varastoja. Leikki- ja oleskelualuetta ei saa käyttää toimistoihin tai liiketiloihin liittyvään avovarastointiin. tu 2 18 41.2 47 nka 1 KESKUS VII I V 50 2 40.2 2 6 ola 17 52 6 5 1-9901-0 8 Juh 40.2 Juholankadun parantaminen: 25 katualue levenee n. 2 metriä - pyöräily- ja jalankulkuyhteyden varaus 4 40.1 7 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. II 51 40.2 162 Liite 3 Korttelialueelle saa rakentaa asuinkerrostaloja sekä asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa toimisto-, työ- ja julkisten lähipalveluiden sekä asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja. kt kh 22 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET II 28 23 40.4 kt 29 40.3 9 156 7 31 40.4 15 4 30 40.7 + JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Liite 3 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kortteli 114 ASEMAKAAVAN MUUTOS / LUONNOS 20.5.2015 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 1 : 1000 Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. 1 KES 114 JUHOLANKA Kaupunginosan numero. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 1. eli Keskuksen kaupunginosan korttelia 114 sekä puistoaluetta (kiinteistöt 401-1-684 ja 403-1-360) ja katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 1. eli Keskuksen kaupunginosan kortteliin 114 asuinkerrostalojen korttelialuetta ja katualuetta. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Tämän asemakaavan korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako. Kaava-alueen korttelissa 114 on noudatettava selostuksen liitteenä olevia rakentamistapaohjeita. 2250 VII i +yht 15 % Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia kerrosalasta saadaan varsinaisen kerrosalan lisäksi käyttää asukkaiden yhteiseen käyttöön sekä asuntokohtaisia asunnon ulkopuolisia varastotiloja varten. Rakennusala. mu-1 a-2 Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa muuntamon. Käsittelyvaiheet: Nähtävänä MRL 62 § ja MRA 30 § mukaisesti 20.5 - 18.6.2015 Kaupunkikehityslautakunta pvm § Nähtävänä MRL 65 § ja MRA 27 § mukaisesti Kaupunkikehityslautakunta pvm § Kaupunginhallitus pvm § Kaupunginvaltuusto pvm § Auton säilytyspaikan rakennusala. Rakennusalalle saadaan rakentaa autokatoksia ja -talleja sekä jätehuoltotiloja rakennusoikeusmääräyksien estämättä. KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Katu. Päiväys Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. saa-2 Tarkistettu kauke 848/2015 Kaavatunnus 010100 Arkistonumero Puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Alueen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakennus- tai kaivuuluvan myöntämistä. Sampo Perttula Kaavoitusjohtaja Khdno Åsa Graeffe Kaavoitusinsinööri Suunnittelija åg Piirtäjä åg Tallennusnimi 010100K114_ Mittakaava 1:1000 Koordinaatisto ETRS GK 25 5 40.1 505 8 Liite 4 41.2 25 7 40 52 jäte 6 40.2 6 4 Ju 5 ho lan tu 2 +41.0 40.1 47 ka V UV lle so lata ES-ap ES-ap 3 ap vieras 368,9 m2 a ajo 3 40.2 +40.1 +40.0 +4 40 0.0 40.2 5 +39.9 39.9 48 +42.8 +39.8 28 18 55 ap 40.2 ylätaso 27 alataso 28 a 40.2 59 49 40.4 I ja U L IKK LE ESKE L O la / Sibeliuksenväylä rgo pe ras aj uo +41.0 +41.2 +38.2 ja 40.1 olle tas lä oy lus me +40.3 27 . 58 39 10 60 40.2 +40.4 26 40.4 0.0 114 14 40.2 +41.2 +38.2 + 368,8 m2 15 56 25 3 jäte 40.4 V UV 38 51 ap 5 40.3 57 ylät ylätaso 25 a alata alataso 26 la / rgo +43.0 + +39.85 40 40.7 0.7 12 +40.3 12 tas ala 368,8 m2 40.5 ajo ja 3 ap vieras 7 olle 368,8 m2 1:684 1-0 607 11 +39.95 + uo +41.0 15 1 0 -99 8 lus 16 1 +40.4 +41.0 me 14 2 I ja U L IKK LE ESKE L O pe 40 40 40.6 0.6 6 12 40.9 29 4 40.2 40.5 1 4 ES-ap ES-ap 1:360 40.1 Ur o 13 h k eilu 2 atu m nta 13 40.7 u 2 mu 1 40.3 14 ar 14 01114/4 &5 Asemapiirros, ILLUSTRAATIO Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki piir. nro.: 01.1 piir. nro.: 01.1 6 13.05.2015 J Järvenpää, Juholankatu 1:500 joh 40.7 13 40.8 ra 62 s. 40.5 40.5 A 40 ar p uto aik ka 67 ras. 16 40.8 40.3 30 41 41.0 3 yr 9 27 7 161 1:300 5 40.4 6 6 1:2222 121 40 12 40.8 16 41.0 40.3 39.8 40.3 40.6 41.0 14 Ka 14 39.9 ns 5 40.9 kt ou 61 ak 39.8 lun 40.2 ka 6 30 tu 40.7 41.1 kt 1 31 41 156 7 40.4 39.4 1-9 39.7 90 24 54 6706100 41.3 6706100 29 40.4 1-0 25 28 39.4 39.3 49 39.4 Kasinoku 39.7 ja 23 2 8 4 ras. 1:300 1 53 3 uaua 24 6 50 22012 17 4 40.2 19 41.0 25504850 3 39.3 40.4 9 15 25504700 Tonteille esitetään 9000 kem2 asuinrakennusoikeutta, joka jakautuisi tasan tonttien kesken. Lisäksi pysäköintilaitoksen kooksi tulisi noin 1350 brm2 ja varasto- ja jätehuollon rakennuksille varattaisi noin 245 kem2 aputilakerrosalaa. Autopaikkoja on yhteensä 112 kpl (+2 esteetöntä paikkaa tontin 4 piha-alueella). 18 to 39.9 41.2 41.4 44 kt 40.4 kh 5 41.4 33 21 Kummallakin tontilla on: 40.3 1 27 40.7 1:774 9 22 22 7 11 4 1-9903-5 31 51 1-9901-0 41.3 yr 4500 kem2 asuinrakennusoikeutta 40.2 39.2 13 5 505 162 8 41.2 25 7 40 52 1 Pysäköintilaitosalaa on tontilla 4 noin 650 brm2 tontilla 5 noin 690 brm2 41.5 40.1 41.6 jäte 6 40.2 6 4 Ju 5 ho lan 3 41.5 olle 41.6 tas ES-ap ES-ap 3 ap vieras ajo ala 3 40.2 +40.1 41.7 +40.0 40.2 5 +39.9 Autopaikkoja on tontilla 4 54 = 1 ap / 83,3 kem2 asuinrakennusoikeutta tontilla 5 58 41.6 tu +41.0 40.1 47 ka V UV 2 48 41.4 +42.8 +39.8 28 18 55 ap 40.2 21 ylätaso 27 alataso 28 40.2 59 41.6 49 41 40.4 27 ras. I ja U L IKK LE ESKE OL Sibeliuksenväylä 39.8 Ulkoiluvälinevarasto ja jätekatoksen rakennusoikeutta tontilla 4 117 kem2 tontilla 5 125 kem2 +40.3 +41.0 ajo 40.1 +41.2 +38.2 olle 41.6 114 60 40.2 14 40.2 40.5 41.0 25 3 9 40.4 V 38 2 51 ap 40.3 57 ylätaso 25 alataso 26 1-9903-3 2 1 I ja U L IKK LE ESKE OL 40.2 40.6 12 14 16 0 -99 1-0 607 11 13 8 40.7 +39.95 +41.0 15 1 +40.4 +43.0 +39.85 +41.0 40 3 ap 40.1 12 12 +40.3 23 4 tas ala vieras 24 40.5 ajo Kunkin yksittäisen asuinrakennuksen kerrossala on 2 250 kem2 kokonaisala on 3 200 brm2 tilavuus on 10 200 brm2 kellarin ala 370 brm2 missä rakennetaan kellari asuntoja olisi 28 - 33 kpl / talo 6 40.9 29 4 39.8 20 26 jäte 116,8 m 41.2 15 56 UV 40.1 h atu 39 10 +40.4 +41.2 +38.2 40.4 40.0 Ur 41.6 58 tas ylä k eilu olle 7 1:684 7 1 4 ES-ap ES-ap 1:360 40.1 13 o 13 he iluk 28 1:684 mu 40.7 kh 1 40.3 ar 14 Ju 40.2 8 3 22 3 21 1 lan 7 1:2050 ho 13 16 29 112 6 41 14 17 2 atu tam un 2 Ur ar ka tu 5 39.4 40.5 40.7 4 7 67059005 6705900 1:2174 18 39.7 12 4 3 2 90 4 1-9 kh 1-0 103 6 41.3 5 1 25504850 39.4 25504700 39.5 39.8 1 113 19 40.0 40.4 41.0 5 3 1:245 4 11 40.7 39.8 258 41.3 11 5 2 1:684 1:360 40 39.8 27 40 94037 1:242 ar 41.4 41 ka nt ie 1:360 no 3 20 1 Te r va 101 2 10 21 Järvenpää, Juholankatu 01114/4 & 5 Rakeisuuskaavio Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki piir. nro.: 01.2 piir. nro.: 01.2 41.2 6 10 13.05.2015 1:1200 LÄNTEEN URHEILUKATU ITÄÄN URHEILUKATU +40.3 Järvenpää, Juholankatu 01114/4 & 5 Julkisivukaavio länteen ja itään Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki piir. nro.: 01.3 piir. nro.: 01.3 13.05.2015 1:350 ETELÄÄN SIBELIUKSENVÄYLÄ JUHOLANKATU Järvenpää, Juholankatu 01114/4 & 5 Julkisivukaavio etelään Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki piir. nro.: 01.4 piir. nro.: 01.4 13.05.2015 1:300 5 40.1 505 7 8 40 52 6 6 40.2 4 Ju 5 ho lan 47 ka 1-9901-0 tu +38.0 40.1 I AR LL KE SS ja V 3 40.2 +40.1 +40.0 40.2 5 +39.8 48 +39.8 18 40.2 59 alataso 28 40.2 49 688,0 m2 ras 27 . Sibeliuksenväylä 58 10 40.2 40.1 +38.2 40.2 +38.2 25 3 40.4 114 40.4 40.3 alataso 27 673,4 m2 4 2 1 +40.4 40.2 40.6 607 11 12 14 +39.7 +38.0 16 I 40.7 40.5 AR LL KE SS V ja 15 12 +40.3 1:684 1 4 Ur 1:360 40.1 2 13 13 2 1 40.3 14 h k eilu atu ar Järvenpää, Juholankatu 14 01114/4 &5 Pohjakaavio, KELLARI Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki piir. nro.: 01.5 piir. nro.: 01.5 13.05.2015 1:500 5 40.1 505 7 8 40 52 jäte 6 40.2 5 6 12 pp V UV tu +41.0 59,5 m2 34,2 m 49,0 m2 3 ap vieras 174,1 m2 lle so lata ES-ap ES-ap 2 47 ka 40.1 lan 124,7 m2 77,9 m2 1-9901-0 4 ho 20 Ju p 0p 68,0 m2 a ajo 3 40.2 +40.1 +40.0 40.2 5 +39.8 49,0 m2 +42.8 18 55 ap 40.2 ylätaso 27 alataso 28 40.2 49 la / Sibeliuksenväylä rgo pe ras me 77,9 m2 10 ajo ja uo +41.0 59,5 m2 +40.3 +41.2 lus 40.1 I ja U L IKK LE ESKE L O 34,2 m 40.2 +40.45 +41.2 +41.05 68,0 m2 58 lle so ta ylä +40.4 +41.05 2 49,0 m2 27 . +41.2 +41.2 334,6 m2 40.4 49,0 m2 114 1 3 jäte p 0p 40.4 V UV 116,8 m2 p 0p 51 ap 12 40.3 ylätaso 24 alataso 27 4 pe 40.2 rgo 40.6 la / 12 me 14 77,9 m2 +41.0 +39.85 3 ap 49,0 m2 162,8 m2 olle 334,6 m2 1:684 12 tas +40.3 49,0 m2 68,0 m2 49,0 m2 1 4 ES-ap ES-ap 1:360 40.1 vieras 55,9 m2 pp ala 10 11 +43.0 +41.0 ajo 34,2 m2 49,0 m2 77,9 m2 54,8 m2 ja 59,5 m2 2 +40.4 uo 15 pp 49,2 m2 lus 16 20 I ja U L IKK LE ESKE L O Ur o 13 h k eilu 2 atu m nta 13 u 2 mu 1 40.3 14 ar Järvenpää, Juholankatu 14 01114/4 &5 Pohjakaavio, MAAN TASO Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki piir. nro.: 01.6 piir. nro.: 01.6 13.05.2015 1:500 Järvenpää, Juholankatu 01114/4 & 5 Leikkaus Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki piir. nro.: 01.7 piir. nro.: 01.7 13.05.2015 1:300 5 40.1 505 8 25 7 40 52 jäte 6 2 6 4 Ju 5 ho lan tu NOSTOPAIKKA säde 16 m +41.0 40.1 lle so lata ES-ap ES-ap a ajo 3 ap 3 40.2 +40.1 vieras itti n ssi n re 39.9 lan toine +39.9 u b am htoeh +42.8 vai 368,9 m2 47 ka V UV +40.0 +4 40 0.0 40.2 5 48 +39.8 28 18 Kaaviossa esitetty nostopaikat Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen kaluston ulottumilla. 55 ap 40.2 ylätaso 27 alataso 28 a NOSTOPAIKKA säde 16 m Nostoauton pelastustiet ovat ympäriajettavia. Ensisijaiset pelastustiet tarkoittavat lyhintä reittiä nostopaikoille. Vaihtoehtoinen reitti kulkee pihan läpi. Nostopaikka toimii molemmista suunnista ajettaessa. 59 49 40.4 ras 40.1 n ne toi eh hto tie vai astus l pe +41.0 ensisijainen pelastustie Sibeliuksenväylä Ambulanssi voi myös käyttää eri sisääntuloja tarpeen mukaan. Mikäli muu pelastustoiminta tukkii jonkin reitin. I ja U L IKK LE ESKE L O +40.3 aj +41.2 +38.2 40.4 114 60 40.2 56 14 40.2 25 3 40.4 V UV 51 ap 5 5 ylät ylätaso 25 a alata alataso 26 4 vaiht o pelaa ehtoiinen stus tie 2 2 1 I ja U L IKK LE ESKE L O 40 40 40.6 0.6 6 14 +43.0 + +39.85 40 40.7 0.7 +39.95 + +40.3 12 tas ala vieras 40.5 ajo 3 ap 368,8 m2 7 olle 368,8 m2 1:684 607 11 8 NOSTOPAIKKA säde 16 m +41.0 1 +40.4 +41.0 16 15 39 10 +40.4 jäte NOSTOPAIKKA säde 16 m 12 58 +41.2 +38.2 + 368,8 m2 40.3 olle tas lä oy 27 . 1 4 NOSTOPAIKKA säde 16 m ES-ap ES-ap 1:360 40.1 o 13 Ur h k eilu 2 atu m nta 13 40.7 u Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki 2 1 40.3 01114/4 & 5 piir. nro.: 01.8 14 ar Asemapiirros, PELASTUSTIET piir. nro.: 01.8 13.05.2015 J Järvenpää, Juholankatu 14 NOSTOPAIKKA säde 16 m mu 1:500 5 40.1 505 8 40 a n ikk uto yspa ea jät sähd py 7 lumenkeräys lumenkerä jäte 6 .2 52 6 4 Ju 5 ho lan tu +41.0 40.1 47 ka V UV lle so lata ES-ap ES-ap 3 ap vieras 368,9 m2 a ajo 3 40.2 +40.1 +40.0 +4 40 0.0 40.2 5 39.9 +39.9 48 +42.8 +39.8 28 18 Kaaviossa esitetty lumenkasauspaikat. Lumenpoistossa tulee huomioida pelastustie pistojen huolto Sibeliuksenväylän kevyenliikenteen väylälle. 40.2 55 ap lumenkeräys ylätaso 27 alataso 28 a Pysäköintilaitoksen ylätason lumi kerätään suoraan lavalle autoon, jolle on seisahduspaikka sisäänajon toisella kaistalla. Pysäköinnin ajo tapahtuu tällöin yhdellä kaistalla. 59 49 ras Sibeliuksenväylä I ja U L IKK LE ESKE L O 5 tontin jäteauto pysähtyy Juholankadulla jätekatoksen vieressä. 4 tontin jäteauto ajetaan pelastus- / huoltotielle ja peruutetaan Urheilukadun suuntaisesti jätehuoneen viereen tontin puolella. Peruutustila ja jäteauton pysähdyspaikka erotetaan tontin rajalla matalalla max. 600 mm korkealla muurilla jalkakäytävästä. +40.3 olle tas lä oy +41.0 ka ton aik iau ysp 10 lum sähd py +40.4 ka ton aik au ysp e t d jä äh s py aj 40.1 +41.2 +38.2 27 . 58 60 40.2 56 40.2 +41.2 +38.2 + 368,8 m2 40.4 114 25 3 jäte 40.4 V UV 51 ap 5 40.3 ylät ylätaso 25 a alata alataso 26 4 2 40.6 40 4 0.6 0 6 lumenkeräys men menkeräys 12 2 1 I ja U L IKK LE ESKE L O 14 +40.4 +43.0 + +39.85 +41.0 16 8 40 40.7 0.7 +39.95 + 3 ap 1 4 ES-ap 1:360 7 olle lumenkeräys 40.1 12 tas +40.3 368,8 m2 1:684 ala vieras 368,8 m2 40.5 ajo +41.0 15 607 11 lumenkeräys ES-ap Ur o 13 h k eilu 2 atu m nta 13 40.7 u 2 mu 1 40.3 Järvenpää, Juholankatu Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki 14 01114/4 & 5 piir. nro.: 01.9 14 ar Asemapiirros, HUOLTO piir. nro.: 01.9 13.05.2015 1:500 Järvenpää, Juholankatu 01114/4 & 5 Ilmaperspektiivi, etelästä Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki piir. nro.: 01.10 piir. nro.: 01.10 13.05.2015 Järvenpää, Juholankatu 01114/4 & 5 Näkymä Sibeliuksenväylältä etelästä Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki piir. nro.: 01.11 piir. nro.: 01.11 13.05.2015 Järvenpää, Juholankatu 01114/4 & 5 Näkymä Juholankadulta etelästä Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki piir. nro.: 01.12 piir. nro.: 01.12 13.05.2015 Järvenpää, Juholankatu 01114/4 & 5 Ilmaperspektiivi, pohjoisesta Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki piir. nro.: 01.13 piir. nro.: 01.13 13.05.2015 Järvenpää, Juholankatu 01114/4 & 5 Näkymä Sibeliuksenväylältä pohjoisesta Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki piir. nro.: 01.14 piir. nro.: 01.14 13.05.2015 Järvenpää, Juholankatu 01114/4 & 5 Tulonäkymä Sibeliuksenväylältä Ark 7 Oy, Punavuorenkatu 5, 00120 Helsinki piir. nro.: 01.15 piir. nro.: 01.15 13.05.2015 Liite 6 Juholankatu kortteli 114, Järvenpää M elus elv itys 169599.1 17.11.2014 17.11.2014 169599.1 2(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ................................................................................................................... 3 1.1 Tilaaja ....................................................................................................................... 3 1.2 Akustiikkasuunnittelija ............................................................................................... 3 1.3 Rakennuskohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus ....................................................... 3 1.4 Selostuksen tarkoitus ................................................................................................ 3 2 LÄHTÖTIEDOT .............................................................................................................. 4 2.1 Maastomalli ja rakennukset ...................................................................................... 4 2.2 Liikenne ..................................................................................................................... 4 3 VAATIMUKSET .............................................................................................................. 5 4 MALLINNUS ................................................................................................................... 6 5 TULOKSET .................................................................................................................... 6 5.1 Julkisivuille kohdistuva melu ..................................................................................... 6 5.2 Ulkovaipan ääneneristys ........................................................................................... 7 5.3 Parvekkeiden suojaus melulta .................................................................................. 8 5.4 Äänitasot piha-alueella.............................................................................................. 9 6 LOPPUPÄÄTELMÄ ........................................................................................................ 9 A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.a-insinoorit.fi Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere 3(10) 1 JOHDANTO 1.1 Tilaaja Skanska Talonrakennus Oy Juha Laaksonen juha.laaksonen@skanska.fi Lemminkäinen Talo Oy Jesper Lindgren jesper.lindgren@lemminkainen.com 1.2 Akustiikkasuunnittelija A-Insinöörit Suunnittelu Oy Satakunnankatu 23 A, 33210 Tampere puh. 0207 911 777, fax. 0207 911 778 1.3 TkK Henry Niemi henry.niemi@ains.fi p. 020 7911 705 DI Timo Huhtala timo.huhtala@ains.fi p. 020 7911 560 Rakennuskohteen tunnistetiedot ja yleiskuvaus Rakennuskohde: Juholankatu kortteli 114 Järvenpää Tehtävä Meluselvitys Kohteeseen kuuluu neljä 7-kerroksisista asuinkerrostaloa. Tontin sisäpihalla sijaitsee kaksi leikkialuetta. 1.4 Selostuksen tarkoitus Selvityksessä tutkitaan tieliikenteen tuottamia melutasoja kohteessa Juholankatu, kortteli 114, ja sitä kuinka rakennukset ja niiden oleskelualueet voidaan toteuttaa melutasojen ohjearvot täyttäen. © A-Insinöörit Suunnittelu Oy 169599.1 Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 17.11.2014 4(10) 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 Maastomalli ja rakennukset Selvitys perustuu Ark7 Oy:n 5.11.2014 saatuihin pääpiirustuksiin sekä maastotietokannasta saatuun pohjakartta-aineistoon. Maastomalli sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2012 (ks. päivitetty kenttä latauslinkistä) aineistoa. Kartta sisältää alueen korkeustiedot sekä rakennusten ja liikenneväylien sijainnit. Kuvassa 2.1 on esitetty arkkitehdin pääpiirustusten mukaiset rakennusten sijainnit. (latauslinkki http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501) Kuva 2.1 Järvenpään Juholankadun rakennusmassojen sijoittelu. 2.2 Liikenne Tieliikenne Kohteen läheisyydessä sijaitsevat pääasialliset melunlähteet ovat Sibeliuksenväylä, Urheilukatu ja Juholankatu, joiden liikennemäärät perustuvat Järvenpään kaupungin liikennesuunnitteluosastolta saatuihin nykytilanteen ja vuoden 2035 ennustetilanteen liikennemäärätietoihin. Keskiarkivuorokauden liikennemäärät, nopeusrajoitukset sekä raskaan liikenteen osuus on esitetty eri tieosuuksille taulukossa 2.1. © A-Insinöörit Suunnittelu Oy 169599.1 Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 17.11.2014 5(10) Taulukko 2.1: Melulaskennassa käytetyt nykyiset ja ennustetut keskiarkivuorokauden tieliikennemäärät. KAVL Nykytilanne [ajon/vrk] KAVL Ennuste v. 2030 [ajon/vrk] Sibeliuksenväylä (Urheilukadun pohjoispuolella) 16200 20000 40 10 % Urheilukatu 2100 2300 40 5% Juholankatu (Urheilukadun pohjoispuolella) 150 450 40 5% Juholankatu (Urheilukadun pohjoispuolella) 1100 1300 40 5% Tieosuus Nopeusrajoitus [km/h] Raskaan liikenteen osuus Yö- ja päiväajan liikennemäärät jakautuvat siten, että 90 % keskiarkivuorokausiliikenteestä (KAVL) ajoittuu päiväajalle (klo 7-22) ja loput yöajalle (klo 22-7). 3 VAATIMUKSET Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [1] on määritelty melun A-painotetun ekvivalenttitason LA,eq enimmäisarvot ulko- ja sisätiloissa. Päätöksessä määritetyt suurimmat sallitut äänitasot on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset suurimmat sallitut ohjearvot Melun A-painotetun ekvivalenttitason enimmäisarvo LA,eq Sovellettava alue Päiväaikaan Yöaikaan (klo 7-22) (klo 22-7) Ohjearvot ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 dB 45/50 dB* Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 dB 40 dB Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB Opetus- ja kokoontumistilat 35 dB - Liike- ja toimistohuoneet 45 dB - Ohjearvot sisällä © A-Insinöörit Suunnittelu Oy 169599.1 Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 17.11.2014 6(10) *Yöohjearvo vaihtelee riippuen siitä, onko kyseessä uusi vai vanha alue. Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 dB ja vanhoilla alueilla 50 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Melulle herkät alueet ja niillä noudatettavat vaatimukset Pihojen leikkialueet sekä asuntokohtaiset parvekkeet on määritetty oleskelualueiksi, jolloin niissä noudatetaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja. Tämä kohde on oletettu uudeksi alueeksi, jolloin oleskelualueilla liikenteestä aiheutuva A-painotettu keskiäänitaso ei saa ylittää päiväaikana (LA,eq,7-22) 55 dB tai yöaikana (LA,eq,22-7) 45 dB. 4 MALLINNUS Meluselvityksissä käytettävä melumallinnusohjelmisto Cadna A 4.4 sisältää pohjoismaiset tieliikenne-, raideliikenne- ja ympäristömelun laskentamallit. Ohjelmistosta on voimassa oleva ylläpitosopimus, joka takaa, että käytössä on aina viimeinen versio ohjelmistosta. Melumallinnus perustuu pohjakartta-aineistosta luotavaan kolmiulotteiseen maastomalliin. Ohjelmisto ottaa huomioon maan ja rakennusten pintojen akustiset ominaisuudet. Laskennassa huomioon otettavien heijastusten määrä on 2. Mallinnuksessa rakennukset, tiet, pysäköintialueet yms. ovat ääntä heijastavia pintoja. Maanpinta on asetettu ääntä vaimentavaksi. Ohjelmisto laskee melun leviämisen maastossa tai rakennetussa ympäristössä liikennemäärien, ajonopeuksien ja raskaan liikenteen suhteellisten osuuksien perusteella. Liikenteen aiheuttamat A-painotetut keskiäänitasot on laskettu päivä- (LA,e,q,7-22) ja yöaikaan (LA,e,q,22-7). Melun leviämisen havainnollistamiseksi liitteissä 1, 2 ja 3 on esitetty mallinnuksen tuloksena saadut melukartat, jotka tässä selvityksessä on laskettu käyttämällä laskentapisteiden välinä 2 m. Melukartat on laskettu 2 metriä maanpinnan yläpuolella. Lisäksi julkisivuihin ja parvekelasituksiin kohdistuvat korkeimmat äänitasot on esitetty liitteessä 4. Melukartoissa keskiäänitasot on esitetty erivärisinä vyöhykkeinä, joiden leveys on 5 dB. Vyöhykkeet on lisäksi jaettu pienempiin osiin mustilla viivoilla 2,5 dB välein. Meluvyöhykkeet on piirretty karttoihin valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ylittävältä osalta, eli silloin kun A-painotettu keskiäänitaso ylittää päiväajan kartoissa 55 dB ja yöajan kartoissa 45 dB. 5 TULOKSET 5.1 Julkisivuille kohdistuva melu Rakennukset on mallinnuksessa oletettu täysin heijastaviksi, jolloin melukartoissa esitetyt äänitasot rakennusten julkisivuilla ovat 3 dB suurempia kuin rakennuksen julkisivuihin kohdistuvat äänitasot. Tämä johtuu siitä, että melukarttoihin sisältyy julkisivusta heijastunut ääni, joka ei ole kulkemassa rakennuksen sisään, vaan julkisivusta pois. Toisin sanoen rakennuksen julkisivusta heijastunut ääni ei vaikuta rakennuksen sisälle muodostuvaan äänitasoon, eikä sitä oteta huomioon rakennuksen ulkovaipan äänitasoeroa laskettaessa. Rakennuksen julkisivuihin kohdistu- © A-Insinöörit Suunnittelu Oy 169599.1 Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 17.11.2014 7(10) vat liikenteestä johtuvat suurimmat A-painotetut keskiäänitasot ovat päiväaikaan (LA,eq,7-22) 66 dB ja yöaikaan (LA,eq,22-7) 59 dB ilman heijastuksia. Keskiäänitasot on esitetty julkisivukohtaisesti liitteessä 4. 5.2 Ulkovaipan ääneneristys Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimus ilmoitetaan asemakaavassa julkisivuun kohdistuvan äänitason ja sisällä sallittavan äänitason erona ΔLA,vaad. Liitteessä 4 on esitetty julkisivuille kohdistuvat suurimmat äänitasot ilman heijastuksia. Rakennusten julkisivuille kohdistuvat suurimmat äänitasoerovaatimukset on esitetty kuvassa 5.1. Kuvan äänitasoerovaatimukset on laskettu päiväaikaisista keskiäänitasoista, jotka ovat tässä tapauksessa mitoittavia. 25 dB ja sitä pienempiä äänitasoerovaatimuksia ei ole esitetty. Rakennuksen ulkovaipan ääneneristys mitoitetaan esimerkiksi Ympäristöministeriön ympäristöoppaan 108 [2] tai ohjeen RIL 243-1-2007 [3] mukaisilla menetelmillä. Mitoituksessa tulee ottaa huomioon ulkovaipassa olevien ikkunoiden, ikkunaovien, ulkoseinärakenteiden ja korvausilmaventtiilien muodostama kokonaisuus sekä rakennusosien ja huonetilan pinta-alat. Kuva 5.1 Julkisivujen ulkovaipan ääneneristysvaatimukset © A-Insinöörit Suunnittelu Oy 169599.1 Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 17.11.2014 8(10) 5.3 Parvekkeiden suojaus melulta Parvekkeet tulkitaan ulko-oleskelualueiksi ja niillä vallitseva äänitaso saa olla vnp 993/1992 mukaan korkeintaan 55 dB päiväaikaan ja 45 dB yöaikaan. Parvekkeen äänitasoerovaatimus ilmoitetaan julkisivuun kohdistuvan äänitason ja parvekkeella sallittavan äänitason erona ΔLA,vaad. Liitteessä 4 on esitetty julkisivuille kohdistuvat suurimmat äänitasot ilman heijastuksia. Parvekkeiden äänitasoerovaatimukset eri julkisivuilla on esitetty kuvassa 5.2. Kuvan äänitasoerovaatimukset on laskettu yöaikaisista keskiäänitasoista, jotka ovat tässä tapauksessa mitoittavia. Parvekkeen äänitasoerovaatimuksen laskennassa ei oteta huomioon julkisivusta pois heijastuvaa ääntä, mutta jos lasitusta ei tehdä, heijastus kasvattaa parvekkeelle muodostunutta äänitasoa ja se täytyy ottaa huomioon. Tämän takia parvekkeet on lasitettava myös niillä julkisivuilla, joilla liitteen 4 mukaan julkisivulle kohdistuva äänitaso on yli 43 dB ilman heijastuksia. Kuva 5.2 Parvekkeiden äänitasoerovaatimukset eri julkisivuilla. * Pienin kuvassa esitetty äänitasoerovaatimus on 3 dB joka toteutuu tavanomaisella parvekelasituksella. Julkisivuilla, joilla äänitasoerovaatimus on 12 dB tai enemmän, voi olla teknisesti haastavaa toteuttaa parvekkeita, joiden lasipinta-alat ovat suuria esim. jos lasituksia on parvekkeen kolmella sivulla. Parvekkeiden äänitasoerovaatimuksia on mahdollista tarkentaa toteutussuunnitteluvaiheessa. © A-Insinöörit Suunnittelu Oy 169599.1 Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 17.11.2014 9(10) Parvekelasitukset tulee toteutussuunnitteluvaiheessa mitoittaa äänitasoerovaatimusten täyttämiseksi menetelmällä, joka huomioi käytettävien rakennusosien (kaide, avattavat lasit, pielet jne) pinta-alat ja ääneneristävyyden sekä parvekkeen pinta-alan ja sinne mahdollisesti sijoitettavan vaimennusmateriaalin. 5.4 Äänitasot piha-alueella Tontilla on kaksi leikkialuetta, joiden sijainti on esitetty kuvassa 2.1. Liikennemelusta johtuvat vallitsevat päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot leikkialueella on esitetty liitteiden 1–3 melukartoissa 2 m korkeudella maanpinnasta. Melukartoista nähdään, että ilman meluntorjuntatoimenpiteitä leikkialueita ei voi sijoittaa nykyisille paikoilleen. Liitteessä 3 on esitetty kaksi erilaista meluntorjuntavaihtoehtoa, joissa meluntorjunta on toteutettu meluestein. Ensimmäisessä vaihtoehdossa meluesteet on sijoitettu lähellä tontin rajoja ja toisessa vaihtoehdossa ne on sijoitettu rakennusten väliin sisäpihan reunoille. Molemmissa vaihtoehdoissa alitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot, eli pihan oleskelualueet voidaan toteuttaa kummankin vaihtoehdon mukaisesti. Pihan leikki- ja oleskelualueiden melunsuojauksen toteutustapaa voidaan tarkentaa toteutussuunnitteluvaiheessa. 6 LOPPUPÄÄTELMÄ Kohteen rakennusten julkisivuilta vaadittavat äänitasoerot ΔLA,vaad on esitetty kuvassa 5.1. Suurin vaadittu äänitasoero on 31 dB. Kohteen parvekkeet tulee lasittaa. Parvekeratkaisuilta (kaide, avattavat lasit, pielet jne) vaadittavat äänitasoerot ΔLA,vaad on esitetty kuvassa 5.2. Suurimmillaan parvekkeilta vaadittava äänitasoero on 14 dB Sibeliuksenväylän puoleisilla julkisivuilla sijaitsevilla parvekkeilla. Julkisivuilla, joilla äänitasoerovaatimus on 12 dB tai enemmän, voi olla teknisesti haastavaa toteuttaa parvekkeita, joiden lasipinta-alat ovat suuria esim. jos lasituksia on parvekkeen kolmella sivulla. Oleskelualuetta ei voida sijoittaa suunnitellulle paikalleen ilman meluntorjuntatoimenpiteitä. Liitteessä 3 on esitetty kaksi vaihtoehtoa meluesteille, joilla oleskelualueen äänitasot alittavat melutasojen ohjearvot suunnitelluilla sijainneilla. Pihan leikki- ja oleskelualueiden melunsuojauksen toteutustapaa voidaan tarkentaa toteutussuunnitteluvaiheessa. Tampereella 17.11.2014 A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY Henry Niemi, akustiikkasuunnittelija Timo Huhtala, projektipäällikkö © A-Insinöörit Suunnittelu Oy 169599.1 Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 17.11.2014 10(10) Liitteet: 1. 2. 3. 4. Melukartat nykytilanteessa v. 2012 (2 s.) Melukartat ennustetilanteessa v. 2035 (2 s.) Meluntorjuntavaihtoehdot ennustetilanteessa (4 s.) Äänitasot julkisivuilla ilman heijastuksia (2 s.) Lähteet: 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Suomen säädöskokoelma, nro 998/1992. 2. Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen. 2003. Helsinki, ympäristöministeriö, ympäristöopas 108. 3. Kylliäinen, M. & Hongisto, V. 2007. RIL 243-1 – Rakennusten akustinen suunnittelu: Akustiikan perusteet. Helsinki, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. © A-Insinöörit Suunnittelu Oy 169599.1 Juholankatu, Järvenpää Meluselvitys 17.11.2014 Liite 1 1:800 UVV VII tu ka lan ho Ju Leikkialue Sibeliuksenväylä VII P-Halli UVV Leikkialue VII VII U atu uk l i rhe Keskiäänitaso päiväaikaan LA,eq,7-22 Projekti: 169599.1 Juholankatu Liikenne: Nykytilanne 2012 Korkeus: + 2.00 Tekijä: Henry Niemi, TkK Pvm: 17.11.2014 > 55 dB > 60 dB > 65 dB > 70 dB > 75 dB > 80 dB Liite 1 1:800 UVV VII tu ka lan ho Ju Leikkialue Sibeliuksenväylä VII P-Halli UVV Leikkialue VII VII U atu uk l i rhe Keskiäänitaso yöaikaan LA,eq,22-7 Projekti: 169599.1 Juholankatu Liikenne: Nykytilanne 2012 Korkeus: + 2.00 Tekijä: Henry Niemi, TkK Pvm: 17.11.2014 > 45 dB > 50 dB > 55 dB > 60 dB > 65 dB > 70 dB > 75 dB > 80 dB Liite 2 1:800 UVV VII tu ka lan ho Ju Leikkialue Sibeliuksenväylä VII P-Halli UVV Leikkialue VII VII U atu uk l i rhe Keskiäänitaso päiväaikaan LA,eq,7-22 Projekti: 169599.1 Juholankatu Liikenne: Ennuste 2035 Korkeus: + 2.00 Tekijä: Henry Niemi, TkK Pvm: 17.11.2014 > 55 dB > 60 dB > 65 dB > 70 dB > 75 dB > 80 dB Liite 2 1:800 UVV VII tu ka lan ho Ju Leikkialue Sibeliuksenväylä VII P-Halli UVV Leikkialue VII VII U atu uk l i rhe Keskiäänitaso yöaikaan LA,eq,22-7 Projekti: 169599.1 Juholankatu Liikenne: Ennuste 2035 Korkeus: + 2.00 Tekijä: Henry Niemi, TkK Pvm: 17.11.2014 > 45 dB > 50 dB > 55 dB > 60 dB > 65 dB > 70 dB > 75 dB > 80 dB Liite 3 1:800 UVV VII tu ka lan ho Ju Leikkialue h = 2,0 m Sibeliuksenväylä VII P-Halli UVV Leikkialue VII VII U h= atu uk l i rhe 3 ,0 m Keskiäänitaso päiväaikaan LA,eq,7-22 Projekti: 169599.1 Juholankatu Liikenne: Ennuste 2035 Korkeus: + 2.00 Meluesteet: vaihtoehto 1, h = 2...3 m Tekijä: Henry Niemi, TkK Pvm: 17.11.2014 > 55 dB > 60 dB > 65 dB > 70 dB > 75 dB > 80 dB Liite 3 1:800 UVV VII tu ka lan ho Ju Leikkialue h = 2,0 m Sibeliuksenväylä VII P-Halli UVV Leikkialue VII VII U h= atu uk l i rhe 3 ,0 m Keskiäänitaso yöaikaan LA,eq,22-7 Projekti: 169599.1 Juholankatu Liikenne: Ennuste 2035 Korkeus: + 2.00 Meluesteet: vaihtoehto 1, h = 2...3 m Tekijä: Henry Niemi, TkK Pvm: 17.11.2014 > 45 dB > 50 dB > 55 dB > 60 dB > 65 dB > 70 dB > 75 dB > 80 dB Liite 3 1:800 UVV VII tu ka lan ho Ju h = 2,5 m Leikkialue P-Halli UVV h= m 2,0 Sibeliuksenväylä VII Leikkialue VII VII h= m 2,5 U atu uk l i rhe Keskiäänitaso päiväaikaan LA,eq,7-22 Projekti: 169599.1 Juholankatu Liikenne: Ennuste 2035 Korkeus: + 2.00 Meluesteet: vaihtoehto 2, h = 2...2,5 m Tekijä: Henry Niemi, TkK Pvm: 17.11.2014 > 55 dB > 60 dB > 65 dB > 70 dB > 75 dB > 80 dB Liite 3 1:800 UVV VII tu ka lan ho Ju h = 2,5 m Leikkialue P-Halli UVV h= m 2,0 Sibeliuksenväylä VII Leikkialue VII VII h= m 2,5 U atu uk l i rhe Keskiäänitaso yöaikaan LA,eq,22-7 Projekti: 169599.1 Juholankatu Liikenne: Ennuste 2035 Korkeus: + 2.00 Meluesteet: vaihtoehto 2, h = 2...2,5 m Tekijä: Henry Niemi, TkK Pvm: 17.11.2014 > 45 dB > 50 dB > 55 dB > 60 dB > 65 dB > 70 dB > 75 dB > 80 dB Liite 4 1:800 63 UVV 56 65 64 65 55 66 VII 54 65 65 56 tu ka lan ho Ju 59 59 62 51 64 64 50 Sibeliuksenväylä 66 VII P-Halli 50 65 65 59 60 56 UVV 53 51 64 53 64 55 59 52 66 54 55 62 VII VII 59 60 55 65 60 65 62 61 61 62 61 64 U atu uk l i rhe Keskiäänitaso päiväaikaan LA,eq,7-22 Projekti: 169599.1 Juholankatu Liikenne: Ennuste 2035 Julkisivuille kohdistuvat suurimmat äänitasot ilman heijastuksia Tekijä: Henry Niemi, TkK Pvm: 17.11.2014 > 55 dB > 60 dB > 65 dB > 70 dB > 75 dB > 80 dB Liite 4 1:800 56 UVV 49 58 57 57 48 59 VII 47 58 57 48 tu ka lan ho Ju 51 52 55 44 57 57 43 Sibeliuksenväylä 58 VII P-Halli 42 58 57 52 52 49 UVV 46 44 57 46 57 48 51 45 59 47 48 55 VII VII 52 52 47 58 53 57 54 54 53 54 54 56 U atu uk l i rhe Keskiäänitaso yöaikaan LA,eq,22-7 Projekti: 169599.1 Juholankatu Liikenne: Ennuste 2035 Julkisivuille kohdistuvat suurimmat äänitasot ilman heijastuksia Tekijä: Henry Niemi, TkK Pvm: 17.11.2014 > 45 dB > 50 dB > 55 dB > 60 dB > 65 dB > 70 dB > 75 dB > 80 dB Liite 7 KORTTELI 114 TONTIT 4 JA 5 JUHOLANKATU JÄRVENPÄÄ ALUSTAVA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Työnumero G164-060 21.11.2014 GEOTEK OY Koronakatu 2 02210 ESPOO www.geotek.fi Puhelin Fax Sähköposti 075 7541 300 075 7541 301 geotek@geotek.fi SKOL ry:n jäsen Y-tunnus 0923058-2 Kotipaikka Espoo ALV rek. G164-060 21.11.2014 M. Huokuna 1(3) JÄRVENPÄÄ KORTTELI 114 TONTIT 4 JA 5 JUHOLANKATU ALUSTAVA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 1. Tutkimukset Toimeksiannosta olemme tehneet pohjatutkimuksen Järvenpäässä, korttelin 114 tonteilla 4 ja 5. Tutkimus käsitti tonttien pintavaaituksen ja kartoituksen, sekä painokairauksia 20 tutkimuspisteessä. Kahdesta kohdasta otettiin maanäytesarja ja yhdessä tutkimuspisteessä tehtiin siipikairaus. Tutkimuspisteissä tehtiin esireiät poralla. Maanäytteistä määritettiin vesipitoisuus ja maalaji silmämääräisesti. Mittaukset tehtiin koordinaattijärjestelmässä ETRS GK25 ja korkeusjärjestelmässä N60. Tutkimuksen tulokset on esitetty oheisissa piirustuksissa G164-06001…-08. 2. Pohjasuhteet Tutkitut tontit sijaitsevat rakennetulla kaupunkialueella. Tässä vaiheessa tontilla 4 sijaitsee huoltoasema ja tontilla 5 liikerakennus. Näkyvien rakennusten lisäksi maanpinnan alla on ainakin tontin 4 alueella lukuisia kaivoja ja säiliöitä, sekä niitä varten tehtyjä täyttöjä. Tontin 4 lounaisosaa lukuun ottamatta tonttien alue on olevien rakennusten ulkopuolella päällystetty asfaltilla. Maanpinta on tasaisilla tonttien alueilla tasolla +40…+40.8. Asfaltin alla on keskimäärin 1…1,5 metrin paksuiset, sorasta ja hiekasta koostuvat rakennekerrokset. Paikoin rakennekerroksen alla on lisäksi yleistäyttöä ja rakenteiden ympärystäyttöjä.. Rakennekerrosten ja yleistäytön alla on 7,5…13,5 metrin paksuinen savikerros. Vesipitoisuus on savikerroksen yläosassa suurimmillaan noin 33…36 %. Savikerroksen alapuolella on ohut moreenikerros. Kairaukset päättyivät tiiviissä moreenissa oleviin kiviin tai kallioon 11,8…15,5 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. Näytepisteestä ei kyetty mittaamaan vesipinnan tasoa. On kuitenkin todennäköistä, että pohjaveden painetaso on noin 2…3 metrin sy- M. Huokuna G164-060 21.11.2014 2(3) vyydellä maanpinnasta. On myös huomattava, että vettä läpäisemättömän savikerroksen päälle kerääntyy sateiden vaikutuksesta orsivettä. 3. Perustaminen Kummallekin tontille on suunnitteilla rakentaa kaksi kellaritonta asuinkerrostaloa ja yhteinen, kummankin tontin alueelle ulottuva kaksitasoinen, osin maanalainen paikoitustalo. Rakennukset esitetään perustettavan paalujen varaan. Paalutyyppinä esitetään käytettävän tukipaaluiksi lyötäviä teräsbetonipaaluja. Paalutus voidaan suunnitella paalutusohjeiden (PO-2011) mukaisesti. Paalujen arvioitu tunkeutumistaso on esitetty pohjatutkimusleikkauksissa. PO-2011 mukainen teräsbetonipaalun PTL2 mukainen geoteknisen puristuskestävyyden mitoitusarvo Rc,d on tässä kohteessa 840 kN (300x300). Esitetty arvo vastaa sallittua paalukuormaa 630 kN/ paalu. Paalujen kantavuuksista tulee vähentää negatiivinen vaippahankaus. Talojen alapohjat tehdään kantavina tuuletustilallisina. Kevyet ja pienialaiset katokset yms. kantavista rakenteista erillään olevat rakenteet voidaan perustaa kuivakuoren tai täytön päälle tehtävän ohuen murskekerroksen varaan maanvaraisin anturoin pohjapainetta 50 kPa käyttäen. Perustusrakenteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että maapohja on routivaa. 4. Kuivatus Rakennukset tulee varustaa salaojin. Salaojat voidaan perustaa maanvaraisesti. Salaojien ympärille ja päälle tulee laittaa vähintään 200 mm sepeliä esim. #6…32 mm, joka erotetaan perusmaasta suodatinkankaalla N3. Maanvaraisten ja kantavien lattioiden alle tulee laittaa vähintään 300 mm paksuinen salaojakerros. Salaojakerroksen materiaalina käytetään sepeliä #6…32 mm.. 5. Routasuojaus Routivan maapohjan vuoksi rakenteet tulee routasuojata. 6. Putkijohdot Kantavien alapohjien alla putkijohdot ripustetaan kantavista rakenteista. Piha-alueilla putkijohdot voidaan alustavasti perustaa maanvaraisesti saven kuivakuorikerroksen varaan. On kuitenkin huomat- G164-060 21.11.2014 M. Huokuna 3(3) tava, että mahdolliset täytöt aiheuttavat savikerroksen kokoonpuristumista. Tämän takia liitoskohtaan, siirryttäessä kantavan lattian alta piha-alueelle, tulee putkien alle rakentaa siirtymärakenne. 7. Radon Pohjasuhteiden perusteella radonin haitallinen esiintyminen tontilla on epätodennäköistä, mutta ei täysin mahdotonta. Radonin esiintymismahdollisuus suositellaan otettavaksi huomioon suunnitteluratkaisuissa, mm. huolehtimalla alustilan tuuletuksesta ja alapohjan saumojen tiivistämisestä. 8. Kaivannot Tontin alueella kaivannot voidaan tehdä luiskatuin reunoin (1:1…2:1) noin 2,5 metrin syvyydelle nykyisestä maanpinnasta. Tällöin edellytetään, että kaivantojen reunoilla ei ole ylimääräistä kuormitusta kuten maakasoja tai rakennustarvikkeita. Syvempien kaivantojen, kuten myös paikoitustalokaivannon stabiliteetti ja tuentarve tulee tarkastella erikseen. 9. Piha-alueet Mahdolliset nykyisen maanpinnan päälle tulevat täytöt tulevat aiheuttamaan maapohjan painumaa, joka tulee ottaa kohteen suunnittelussa huomioon. Mikäli tonteille ei ole tarpeen tehdä täyttöjä, tulevat painumat olemaan kuitenkin hyvin vähäisiä. GEOTEK OY Matti Huokuna Liitteet - piirustukset G164-060-01…08 G164-060 M. Huokuna 27.10.2015 JÄRVENPÄÄ KORTTELI 114 TONTIT 4 JA 5 JUHOLANKATU RAKENTAMISEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN 1. Yleistä Rakentaminen muuttaa aina monella tavalla ympäristöä. Maanrakentamisen ympäristövaikutukset ovat rakennusvaiheessa lähinnä pöly, melu, tärinä ym. Rakentamisaikaisia ja etenkin pitkäaikaisia voivat olla mm. vaikutukset pohjaveteen ja orsiveteen. Tässä esitetään lyhyesti, lähinnä yleisellä tasolla ne maanrakentamisen vaikutukset, jotka voivat esiintyä otsikkokohteen rakentamisessa. 2. Kohteen nykytilanne ja pohjasuhteet Nyt kyseessä olevien tonttien alueella on ollut polttoaineen jakelua hoitanut huoltoasema ja liikerakennus. Kummassakaan rakennuksessa ei ole ollut maanalaisia tiloja. Alue on tasainen, maanpinnan ollessa tasolla +40…+40.8. Suurin osa piha-alueista on päällystetty asfaltilla. Hallitseva maalaji alueella on savi, jota alueella on yhteensä noin 7,5…13,5 metrin paksuinen kerros. Yläosasta savi on kuivunut ja muodostaa savikerroksen yläosaan noin 2 metrin paksuisen kuivakuorikerroksen. Saven päällä on keskimäärin 1…1,5 metrin paksuiset, sorasta ja hiekasta koostuvat rakennekerrokset. Pohjavedenpinta tavattiin pohjavesiputkessa tasolla +39.495 (maaliskuu -15). Orsivedenpinnasta ei ole havaintoa. 3. Pohjaveden laskemisen aiheuttamat vaikutukset Kun pohjaveden taso laskee, aiheuttaa se maan kuormituksen lisääntymistä ja sitä kautta lisäkuormituksen vaikutuksesta maanpinnan painumista. Painuman suuruus riippuu paitsi pohjavedenpinnan alenemisen määrästä ja kokoonpuristuvan maan laadusta. Pohjaveden laskeminen aiheuttaa maanpinnan ja sen varassa olevien rakenteiden tasaista painumista. Siis koko maisema laskeutuu vaikutusalueella tasaisesti ja hitaasti. Yksittäisen rakennuksen painuma ei ole suurempi kuin ympäristön. 4. Orsivesi GEOTEK OY Koronakatu 2 02210 ESPOO www.geotek.fi Puhelin Fax Sähköposti 075 7541 300 075 7541 301 geotek@geotek.fi SKOL ry:n jäsen Y-tunnus 0923058-2 Kotipaikka Espoo ALV rek. G164-060 M. Huokuna 27.10.2015 Orsivedeksi kutsutaan saven tai muuten huonosti vettä läpäisevän maakerroksen päällä liikkuvaa vettä. Tämän veden vaikutus on lähinnä siinä, että se pitää hapettomassa tilassa ja estää puisten rakenteiden lahoamista. Tällöin on yleensä kysymys lähinnä puupaalutetuista rakenteista. 5. Kohteen rakentamisen vaikutus alueen pohjaveteen ja orsiveteen Kohteessa on alustavasti suunniteltu kellarin (autohallin) lattia tasolle +37.8, eli salaojitustaso tulisi tämän mukaan tasolle noin +36.8, eli noin 3,5 metriä maanpinnan alapuolelle. Näinkin syvälle saveen ulottuvan kaivannon pohjavettä alentava vaikutus on saven huonon vedenläpäisevyyden takia kuitenkin hyvin vähäinen eikä sen vaikutus ulotu muutamaa metriä pidemmälle. Mikäli saven päällä liikkuu vettä (orsivesi), joutuu tämä vesi mitä ilmeisimmin salaojitettuun kaivantoon. Mikäli lähietäisyydellä ei ole orsiveden suojaamia puuperustuksia, ei orsiveden laskemisella ole haitallisia vaikutuksia. 6. Työnaikaisesti muita huomioon otettavia seikkoja Lyöntipaalutus yleensä aiheuttaa jonkin verran tärinää ympäristössä. Suurin tärinää aiheuttava tekijä on, kun lyömällä läpäistään saven päällä olevaa täytekerrosta tai poikkeuksellisen hyvin kuivunutta kuivakuorta. Käytännössä jäätyneen maan läpäisyn lyömällä on todettu lisäävän merkittävästi tärinähaittoja. Paalutustärinät kuitenkin harvoin ylittävät sallittuja arvoja. GEOTEK OY Matti Huokuna GEOTEK OY Koronakatu 2 02210 ESPOO www.geotek.fi Puhelin Fax Sähköposti 075 7541 300 075 7541 301 geotek@geotek.fi SKOL ry:n jäsen Y-tunnus 0923058-2 Kotipaikka Espoo ALV rek. Liite 9 '() 0+++ % % %() '() ' % () +,++++ "#!$ %" %" %" ! "#$ ! "#$ % & % & ' /++,+ .+++ /,/0 $!" $ " " " " " # $ # % % +,-.++ "#!$ " * % * 1 " $ 2 ! 3 ! * 2 2 " ' () '() * % +,-.++ "#!$ "#!$ " " * % * 1 %! & " $ ' (% 2 ! 3 % & ' /++,+ .+++ /,/0 $!" $ " " $ " " " % () +,++++ "#!$ "#!$ %" %" %" %" %" " %"# Liite 9 '() 0+++ % % % % II 5 40.2 Kortteli 114, ASEMAKAAVAN MUUTOS, EHDOTUS 8.10.2015 1 Kasin39.7 okuja 6 17 1 22012 54 40.4 40.4 9 2 . 8 ras 53 3 24 40.2 VP 505 1-9901-0 5 40 5 t 6 nka 47 tu 3 40.2 48 JUH yr 2 114 AK-52 114/pvs-2 II 250 58 10 40.2 56 ä t h-as 4 40.2 40.6 12 14 VII I V 1:684 250 16 15 40.1 2 1 29 607 8 40.7 a-2 p 40.5 12 atu 12 AR-3 2 Ur 40.7 ar 1135 3 tu 12 4 -0 901 39.7 40.7 1-9 AR-3 5 1 nka 40.5 1134 39.8 6 ola ar tie 39.4Tervanokan 1 Juh 7 8 1 luk hei 13 40.9 1 11 40.3 14 14 40.2 VII p sa 13 mu-1 1 1:360 2 57 7 4 13 38 a-6 VI 250 2 40.5 40.4 2 le 15 26 14 25 3 39 60 40.2 40.4 40.3 40.4 27 . ras ATU le VII 28 59 49 NK Sibeliuksenväyl 25504700 40.1 OLA a-6 VI 41.2 4 40.2 5 saa-2 40.2 17 16 25 5 40.2 40.1 II AOR 52 I 0 V40.2 225 18 6706000 a-2 VII 17 2 27 51 ola 1 KESKUS 8 Juh sa 6 40.2 7 21 40.7 40.1 7 1-9901-0 22 7 1-9903-5 II kt 40.3 162 29 50 kh 9 40.2 40.0 29 23 ua 22 VP 24 28 40.4 11 kt 40.4 1:300 1 156 7 31 15 4 30 40.7 4 Järvenpäässä xx.xx.201x Kaupungingeodeetti 113- V Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a §:n vaatimukset ja on ajan tasalla. 3 11 40.7 11 0 40 10 20 30 40 50 100 Ari Piirainen 41 10 105 1132 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK-52 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelialueelle saa rakentaa asuinkerrostaloja sekä asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa toimisto-, työ- ja julkisten lähipalveluiden sekä asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Tontille saa sille merkityn varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan, hissikuilut, väestönsuojatilat sekä teknisiä tiloja kerroksiin, kuitenkin enintään 15 % varsinaisesta kerrosalasta. Tämän lisäksi saadaan tontilla käyttää varsinaisen kerrosalan lisäksi asukkaiden yhteistiloiksi sekä asuntokohtaisiksi asunnon ulkopuolisiksi varastotiloiksi enintään 15 % varsinaisesta kerrosalasta. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Tontin leikki- ja oleskelualueelle saadaan asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa rakentaa asuntoja palvelevia kevytrakenteisia, lämmittämättömiä yksikerroksisia katoksia ja varastoja. Leikki- ja oleskelualuetta ei saa käyttää toimistoihin tai liiketiloihin liittyvään avovarastointiin. Tontille sijoitettava leikki- ja oleskelualue tulee suojata siten, että liikenteen aiheuttama melu alueella ei ylitä melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) arvoja päivällä (klo 7-22) 55dB(A) ja yöllä (klo 22-7) 50dB(A). Rakennusten sisällä melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 35dB(A) eikä yöohjearvoa 30dB(A). Parvekkeet on lasitettava. Rakennusten tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Kaikki rakenteet on tehtävä korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, keskustan kaupunkikuvan ja viihtyvyyden vaatimuksiin. Rakentamattomat tontin osat tulee pitää istutuksin huolitellussa kunnossa. 1 KES 114 JUHOLANKA 2250 VII Asuinrakennusten porrashuoneesta tulee olla välitön yhteys tontin leikki- ja oleskelualueelle. Porrashuoneiden tulee saada luonnonvaloa jokaisen kerroksen kohdalla. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Tontinosat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueeksi, kulkuväyliksi tai huoltoalueeksi, on istutettava tai muutoin rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Tontille on rakennettava asumisen luonne huomioon ottaen riittävästi yhtenäisesti suunniteltuja leikki- ja oleskelualueita. Tontilla on säilytettävä tai sinne on istutettava vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m2 kohti. Korttelialueen hulevedet tulee käsitellä tonteilla hulevesiä viivyttävillä rakenteilla ennen niiden johtamista kaupungin hulevesiverkkoon. Korttelialueelle on laadittava yhtenäinen hulevesisuunnitelma, joissa osoitetaan tonttikohtaisesti hulevesien kerääminen ja poistaminen. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. t mu-1 p Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa muuntamon. Ohjeellinen pysäköimispaikka. Kortteliin saa sijoittaa tarvittavan määrän kiinteistö- ja puistomuuntamoita. Katu. Tontille on varattava polkupyörien säilytyspaikkoja vähintään 1 paikka / 30 k-m2. Paikoista vähintään puolet on sijoitettava pihatasossa olevaan ulkoiluvälinevarastoon. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Tontille on rakennettava vähintään 1 autopaikka/ 85 k-m2 asuintilaa. Vieraspaikkoja on varattava lisäksi 1 vierasautopaikka / 1000 k-m2 asuntorakennusoikeutta. Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakennettavien tilojen sekä ulkoseinien yli 250 mm paksuuden ylittävän osan tuottamaa kerrosalaa ei lasketa autopaikkojen mitoitukseen. saa-2 Puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Alueen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakennus- tai kaivuuluvan myöntämistä. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI /pvs-2 a-6 le Alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Alueella on kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varastointi kielletty. Polttonestesäiliöt on sijoitettava sisätiloihin ja varustettava vesitiiviillä suoja-altaalla, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan polttonesteen enimmäismäärä. Öljysäiliön täyttöpaikka on päällystettävä vettäläpäisemättömällä materiaalilla, varustettava riittävällä ylivuodon estolaitteella sekä sellaisella öljynkeräyslaitteella, josta mahdollisessa onnettomuustilanteessa voidaan öljy kerätä turvallisesti talteen. Moottoriajoneuvojen ajoja pysäköintialueet sekä jäteastian sijoituspaikat tulee päällystää vettäläpäisemättömällä pintamateriaalilla tai pohjavesisuojauksen sisältävällä rakenteella ja niiden valumavedet tulee johtaa sadevesiviemärissä alueen ulkopuolelle. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Auton säilytyspaikan rakennusala. Rakennusalalle saadaan rakentaa autokatoksia ja -talleja sekä jätehuoltotiloja rakennusoikeusmääräyksien estämättä. Rakennusalalle voidaan rakentaa tonttien yhteisiä autotalleja yhtenäisen suunnitelman mukaisesti. Yhteisissä autotalleissa ei tarvitse rakentaa tontin rajaseiniä. Mikäli rajaseiniä ei rakenneta tulee tontteja käsitellä yhtenä kokonaisuutena riittävän turvallisuuden saavuttamiseksi. Kortteli 114 ASEMAKAAVAN MUUTOS / EHDOTUS 8.10.2015 1 : 1000 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 1. eli Keskuksen kaupunginosan korttelia 114 sekä puistoaluetta (kiinteistöt 401-1-684 ja 403-1-360) ja katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 1. eli Keskuksen kaupunginosan kortteliin 114 asuinkerrostalojen korttelialuetta ja katualuetta. Tämän asemakaavan korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako. Asemakaava-alueen korttelissa 114 on noudatettava selostuksen liitteenä olevia rakentamistapaohjeita. Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Käsittelyvaiheet: 1800008 Nähtävänä MRL 62 § ja MRA 30 § mukaisesti 20.5 - 18.6.2015 Rakentamista suunniteltaessa on selvitettävä ja otettava huomioon rakentamisen haitalliset vaikutukset pohja- ja orsiveteen ja lähialueen kiinteistöjen rakenteisiin. Nähtävänä MRL 65 § ja MRA 27 § mukaisesti Kaupunkikehityslautakunta pvm § Kaupunkikehityslautakunta pvm § Kaupunginhallitus pvm § Kaupunginvaltuusto pvm § KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Päiväys 8.10.2015 Tarkistettu Sampo Perttula Kaavoitusjohtaja Khdno kauke 848/2015 Kaavatunnus 010100 Arkistonumero Åsa Graeffe Kaavoitusinsinööri Suunnittelija åg Piirtäjä åg Tallennusnimi 010100K114_ Mittakaava 1:1000 Koordinaatisto ETRS GK 25
© Copyright 2024