1. No category

Helmikuun ja Lokakuun 1917
vallankumoukset historiapolitiikassa
* * *
Leninin ja Stalinin historialliset hahmot
todellisuudessa ja historiapolitiikassa.
Stalinismin maineen kasvu ja tämän
ilmiön juuret.
Nikolai II:n perheen jäännöksien hautaaminen Pietarin
ja Paavalin tuomiokirkkoon 17. heinäkuuta 1998
Ikoni, joka on omistettu
Nikolai II:lle perheineen
Nikolai II perheineen
julistettiin
pyhimykseksi
20.elokuuta 2000.
Muistopäivä on 17.
(4.) heinäkuuta.
Monien keskustelujen ja erimielisyyksien jälkeen
Nikolai II kanonisoitiin perheensä kanssa vuonna
2000.
• Todennäköisesti päätös tehtiin suurilta
osin kirkkopoliittisista syistä, koska vuonna
1981 Nikolai II:n kanonisoi Venäjän
ortodoksinen ulkomaankirkko.
Neuvostoliiton hajottua vuoden 1991
jälkeen alkoi lähestymisprosessi Venäjän
ortodoksisen kirkon ja Venäjän
ortodoksisen ulkomaankirkon välillä.
Nikolai II:n kanonisointi vaikutti
myönteisesti tähän prosessiin.
Kohtaus elokuvasta ”Romanovit. Kruunupäinen perhe”. Ohjaaja
Gleb Panfilov, 2000. Tsaariperheen idealisoitu kuva.
Venäjällä on syntynyt ideologinen liike, jota voisi kutsua Nikolai
II:n ylistykseksi.
Nikolai II:n patsas
Taininskojen kylässä
Moskovan alueella.
Ensimmäinen
muistomerkki viimeiselle
tsaarille. Tekijä V. Klykov.
Asennettu vuonna 1996,
räjäytetty vuonna 1997.
Pystytetty uudelleen
vuonna 2000.
”Nimi Venäjä” (”Imja Rossija”) –
televisioprojektin tulokset (joulukuu
2008)
• Ensimmäisellä sijalla oli pyhä ruhtinas
Aleksanteri Nevski (1221–1263);
• Toisella sijalla vuosien 1906–1911
pääministeri Pjotr Stolypin;
• Kolmannella sijalla vuosien 1924-1953
Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin;
• Nikolai II joutui sijalle 20.
”Nimi Venäjä”-ohjelman katsojien mielipiteitä Nikolai
II:sta:
• ”Nikolai II on asianhaarojen ja ovelan vapaamuurarien salaliiton uhri.
”Verisunnuntainpa” tarinan vääristelivät kommunistit, koska tämä oli heille
hyödyllistä … Häpeää Leninille ja Stalinille! Kunnia Tsaarille!”
• - ”Nikolai II on vastuussa noista kauheista tapahtumista, jotka koki Venäjä
1900-luvun alussa. Hänen lyhytnäköinen, raukkamainen, itsepäinen
politiikka vei kahteen vallankumouksiin ja, epäsuorasti, Lokakuun
vallankumoukseen ja kansalaissotaan. Hän on samanlainen pyhimys kuin
Boris Jeltsin”.
• - ”Isä-Tsaari Nikolain ja Pyhän Venäjän puolesta!”
• - ”Oikeasti [he] tekivät että teloittivat [häntä]. Harmillista, ettei teloittivat teitä,
monarkisteja ja rukoilijaa! Olisi pitänyt.”
• - ”Nikolai II on Venäjän ylpeys! Ainoastaan hän on Nimi Venäjä – arvoinen.
Jumala, suoja Tsaaria!”
• - ”Juu, pojat. Jos olette Nikolai II:n puolesta, mistäpä voi teidän kanssa
jutella…”
• - ”Nikolai II on suuren Kotimaamme historian häpeällinen sivu!”
• - ”Hän oli hyvä ihminen. Ei onnistunut vaan hallituskauden kanssa…”
Aikakauslehti ”Diletant’in” kyselyn vastauksia, 2. marraskuu
2013. Kysymys: kuka on teille Nikolai II?
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Nikolai Verinen
44%
marttyyri
32%
Ei kantaa
24%
(1156 äänestäjiä)
• Venäläisten historiallisessa muistissa
suhtautuminen Nikolai II:een on edelleen
ambivalenttia negatiivisuuteen taipuen;
• Kuitenkin on olemassa ideologinen liike,
jota voisimme kutsua Nikolai II:n
ylistykseksi.
Ohjaaja Aleksei Utšitel tekee elokuvaa ”Matilda” Nikolai
II:n ensimmäisestä rakkaudesta. Kuvassa: kohtaus
Nikolai II:n kruunajaisseremoniasta
Nuori tanssija Matilda Feliksovna
Kšesinskaja, jonka kanssa
Nikolailla oli suhde vuosina 1890-
1894.
Aleksei Utšitel Nikolai II:sta: ”Haluan avata katsojien silmät
näkemään Nikolai II:n. Koulusta saakka olemme kuulleet heikosta,
tahdottomasta henkilöhahmosta, joka vei maata kohti tragediaa.
Mutta hän oli kaikkein viisain ja sivistynein henkilö, joka muutti
Venäjän kukoistavaksi valtioksi.”
Nikolai II:n ja Aleksandra Fjodorovnan patsas Pietarissa,
pystytetty vuonna 2013.
Helmikuun ja Lokakuun 1917
vallankumoukset historiapolitiikassa
Lokakuun vallankumouksen johtajat
Trotski, Lenin ja Kamenev ja
vallankumoukselliset matruusit
Bolševikkijoukot valloittavat Talvipalatsin ja
vangitsevat Väliaikaisen hallituksen 25. lokakuuta
1917. Gravuuri
Perustuslakia säätävän kansalliskokouksen
puoluekoostumus:
• Sosiaalivallankumoukselliset
(eserrät) 370 ed.
• Bolshevikit 175
• Vasemmistososiaalivallankumouk
-selliset 40
• Perustuslailliset
demokraatit 17
• Menshevikit 15
• Vähemmistökansojen edustajat
86
”Kaikki valta Perustuslakia säätävälle kansalliskokoukselle!
Tervehdys Venäjän maan parhaimmille kansalaisille!”
Perustuslakia säätävään kokouksen istunto. Ensimmäinen
ja viimeinen istunto pidettiin 5. (18.) 1. 1918. Bolševikit
hajottivat kokouksen.
Koko neuvostoperiodin aikana Lokakuun vallankumousta pidettiin maan
historian tärkeimpänä käännekohtana. Lokakuun suuren sosialistisen
vallankumouksen päivää juhlittiin vuodesta 1918 alkaen. Vuodesta 1927
alkaen kaksi päivää, 7. ja 8. marraskuuta, tuli vapaapäiviksi.
Kuvassa: Juliste ”Eläköön sosialistinen vallankumous”!
Mielenosoituksia
lokakuun suuren
sosialistisen
vallankumouksen
kunniaksi
neuvostoaikana
Vuonna 1996 presidentti Jeltsinin ukaasin mukaan alettiin 7.
marraskuuta juhlia Rauhanrakentamisen ja sovun päivää:
(”Den’ primirenija i soglasija), 7.11 (juhlittiin 1996-2004).
”Mitäpä juhlitaan?”
”Sovinnon ja sovun päivä”
Postikortti ”Rauhanrakentamisen ja sovun päivä 7.
marraskuuta”. Tekstissä lukee myös ”Venäjän sotilaskunnian
päivä” ja ”Suuren Lokakuun sosialistisen vallankumouksen
juhlavuosi”
”Onnittelut rauhanrakentamisen ja sovun päivän
johdosta!”
Tarvitaanko Venäjällä sellaista juhlaa kuten ”Rauhanrakentamisen
ja sovun päivä”?
tarvitaan - 44%
ei tarvita - 40%
ei kantaa - 16%
(Yhteiskunnallisen mielipiteen säätiö, 2004)
Hyväksyttekö päätöksen poistaa Lokakuun
suuren vallankumouksen juhla?
(Levada-keskus, lokakuu 2011)
• Kyllä
• Ei
• Ei kantaa
30%
50%
20%
Lokakuun vallankumouksen mielenosoitus
Novosibirskissa 2011
Olivatko Lokakuun vallankumouksen seuraukset enemmän
myönteisiä tai kielteisiä?
Myönteisiä – 40%
Kielteisiä – 29%
ei kantaa – 31%
(Yhteiskunnallisen mielipiteen säätiö, 2007)
Duuman päätös vuodelta 2004:
• Rauhanrakentamisen ja sovun päivän
poistamisesta "kalenterin punaisien päivien"
listasta (tämä merkitsee, että se ei tule enää
vapaapäiväksi);
• Sen sijaan 4.-lle marraskuuta päätettiin luoda
uusi "kalenterin punaisien päivien" juhla "Kansan yhtenäisyyden päivä", jonka
historialliseksi pohjaksi valittiin Moskovan
vapauttaminen puolalaisista sotajoukoista 4.
marraskuuta v. 1612.
”Kansan yhtenäisyyden päivä” (”Den’ narodnogo
jedinstva”), 4.11 (vuodelta 2004)
Kansan yhtenäisyyden päivä
Moskovan puolalaisista
valloittajista
vapauttamisen
päivä
Tiedettäkö Te, mitä juhlitaan 4. marraskuuta?
• Rauhanrakentamisen ja sovun päivä
• Kansan yhtenäisyyden päivä
• Vapautuminen puolalais-liettualaisesta
miehityksestä
• Lokakuun vallankumouksen päivä
• Jotain muuta
• Ei kantaa
(Levada-keskus, tutkimus vuodelta 2010, lokakuu).
25%
36%
2%
5%
3%
29%
Mitä Te aiotte juhlia?
•
•
•
•
Kansan yhtenäisyyden päivä 4.11
Lokakuun vallankumouksen päivä
Ei kumpaakaan
Ei kantaa
(Levada-keskus, tutkimus vuodelta 2010, lokakuu).
14%
17%
61%
13%
Venäläisen nationalistit ”yksityistivät” ”Kansan yhtenäisyyden
päivän”. Kuvassa ”Venäläinen marssi” 4.11. 2009
”Venäläinen marssi” 4.11.2014 Moskovan
Ljublinon laita-alueella.
Venäjän intellektuaalinen eliitti on selvästi jakautunut eri
ryhmittymiin suhtautumisessaan Lokakuun
vallankumoukseen:
• Liberaalimieliset ajattelijat erottavat Helmikuun ja
Lokakuun vallankumoukset toisistaan ja asettavat ne
toisiaan vastaan. Heidän mielestään olisi Helmikuun
vallankumous voinut mahdollistaa Venäjän modernisoinnin
ja demokratisoinnin, alun sen siirtymisestä länsimaiden
suuntaan;
• Konservatiiveille, päinvastoin, molemmat vallankumoukset
ovat vastenmielisiä. Heidän mielestään, vuoden 1917
tapahtumien syynä olivat ennen kaikkea yhteiskunnan
aktiivisten sosiaalisten kerrostumien suuret ambitiot. s.o
[se on] sivistyneistön ja ”alimmaisten luokkien”
suuriluuloisuus. Venäjällä ei ollut vakavia sisäisiä ristiriitoja
ja syitä vallankumoukseen.
24.10.14 Vladimir Putin piti pitkän puheen nk. ”Valdain
foorumissa” (kansainvälinen keskustelukerho ”Valdai”).
Vastaten kysymyksiin hän mainitsi, että hän on ”terveen
konservatiivisuden” edustaja, ja että hän on vallankumouksien
vastustaja. ”Vallankumous on huono asia. Me olemme
ahmineet liikaa vallankumouksia 1900-luvulla. Me tarvitsemme
evoluutiota”.
”Yhtenäinen oppikirjakonseptio” Lokakuun vallankumouksesta:
• annetaan pehmeä ja konfliktivapaa kuva: valtiovallan haasteena oli
ongelmia, jotka piti ratkaista, ja se suoritti uudistuksia (esimerkkinä
esitetään Aleksanteri II:n ja Stolypinin reformeja);
• opettajaa ehdotetaan korostamaan yhteiskunnan ja valtiovallan
yhteistyötä, välttääkseen keskustelua valtiovallan virheistä tai
haluttomuudesta kuunnella opposition mielipidettä;
• mutta, jatketaan ”konseptiossa”: ”radikaalit yhteiskunnalliset piirit pyrkivät
löytämään Venäjän kehityksen vaihtoehtoisia teitä, joiden sisältönä olisi
historiallisesti muotoillun systeemin vallankumouksellinen purku”;
• eli, ”konseption” mukaan, ”yhteiskunnan” on hyvä olla yhteistyössä
valtiovallan kanssa;
• ”konseptio” ehdottaa uutta käsitettä ja termiä – ”Venäjän suuri
vallankumous” vuodelle 1917. Tässä yhdistetään Helmikuun ja Lokakuun
vallankumoukset, joiden tuloksena oli Venäjän valtion suurin ja
perinpohjaisin transformaatio.
Utopian toteuttamisen alku:
kansalaissota ja uusi talouspolitiikka.
Leninistä Staliniin.
7.12.1917 luotiin Tšeka (Yleisvenäläinen erityiskomissio
vastavallankumousta ja sabotaasia vastaan). Elokuvassa:
Tšekan jäsenet ja sen johtaja Felix Dzeržinski
Vuodelta 1918 alkoi Sotakommunismin vaihe, jolle oli tyypillistä
hallinnon suora ohjaus ja sotilaskomento. Sen elementtinä
oli elintarvikediktatuuri. Nk. elintarvikeryhmät ja köyhien
komiteat takavarikoivat viljaa talonpojilta. Tuloksena:
talonpoikaisväestön jakautuminen erilaisiin keskenään riiteleviin
ryhmiin.
Köyhien komitea – ”kombed”
3. maaliskuuta 1918 BrestLitovskin kaupungissa solmittiin
rauhansopimus keskusvaltojen,
eli Saksan, ItävaltaUnkarin, Bulgarian sekä
Turkin ja NeuvostoVenäjän välillä, joka päätti
ensimmäisen maailmansodan
itärintamalla.
Venäjä menetti suuren alueen
lounaassa (kuvassa).
Kansalaissodan kartta
Keväällä 1921 nälkä
levisi koko maassa.
Kaikkein huonoin tilanne
oli Ukrainan alueella,
Krimillä, Keski-Venäjän
ja Uralin alueilla.
Kuvassa:
Nälkäpakolaisia, 1921
Mstislav Dobužinski: Petrogradin elämästä vuonna
1920. 1920
Mstislav
Dobužinski:
Taiteiden talon
piha. 1920.
Syksystä 1920 - kevääseen 1921 Tambovin alueella tapahtui suuri
talonpoikaiskapina. Kapinaan osallistui noin 50 000 henkeä. Kapina kukistettiin
julmasti, ensimmäisen kerran Venäjän historiassa valtiovalta käytti
kapinallisarmeijoita vastaan kemiallisia aseita.
Kuvassa: partisaanitalonpoikaisarmeijaa.
Kuuluisan
elokuvaohjaajan Andrei
Smirnovin elokuva ”Olipa
kerran eräs akka” (2011).
Se oli omistettu
talonpoikaisen Venäjän
tuholle. Sponsoreina
olivat 2000-luvun
liberaalismieliset
valtiovallan edustajat ja
oligarkit. Smirnovin
elokuvaa kutsuttiin
”kaikkein rehellisimmäksi
elokuvaksi
kansalaissodasta”.
Elokuvan
”Olipa kerran
eräs akka”
kohtauksia.
Virallisessa historiamuistissa vältetään talonpoikaiskapinan
muistelemista. Muistoa bolševikkivastaisista
talonpoikaiskapinoista pitävät yllä kansallismieliset ryhmät.
Julisteessa lukee: ”Sankarit eivät kuole! 1920-1921”
16. elokuuta 2015 Moskovassa pidettiin nk. ”Venäläisen sektorin”
memoriaalimielenosoitus Tambovin kapinan uhrien muistoksi. Julisteessa
lukee: ”Kansanmurha Tambovin alueella”.
Mielenosoittajat kutsuivat Nyky-Venäjän valtiovaltaa
”neobolševikeiksi” ja vaativat sitä katumaan syntejään.
Valtiovallat eivät tee mitään Tambovin kapinan uhrien muiston
ikuistamiseksi. Useammista Tambovissa pystytetyistä
monumenteista, joihin rahaa kerättiin asukkailta, on jäänyt
jäljelle vain yksi.
Muistomerkki Tambovin musikalle Tambovissa. 2007
Maaliskuussa 1921 tapahtui merkittävä kapinayritys bolševikkejä
vastaan, Kronstadtin laivastotukikohdan sotilaiden kapina.
Joukko anarkistimatruuseja ja sotilaita nousi bolševikkivaltaa
vastaan. Kuvassa: Kronstadtin kapina, maaliskuu 1921.
17. ja 18. maaliskuun välisenä yönä Kronstadt valloitettiin;
noin 2200 henkeä ammuttiin, karkotettiin 6 000.
Kuvassa: Puna-armeija hyökkää Kronstadtiin.
Vuonna 1994 presidentti
Boris Jeltsin allekirjoitti
ukaasin luoda muistomerkki
kapinan uhrien muistoksi ja
rehabilitoida heidät.
Kuitenkin muistomerkkiä ei
ole valmistettu.
Ainoa muistomerkki Kronstadtin uhrille: teksti ”Kronstadtin
kapinan uhrien muistoksi” lisättiin Kronstadtin Ikuiseen tuleen
vuonna 2014.
• Sosiaaliset protestit ja kapinat näyttivät, että
sotakommunismin politiikka ei voitu jatkaa.
Vuonna 1921 maaliskuussa otettiin käyttöön nk.
”Uusi talouspolitiikka” (NEP). Sen pääsisältönä
oli:
• elintarvikkeiden takavarikoinnin (prodrazvjorstka)
poisto ja elintarvikeveron ottaminen käyttöön sen
sijaan;
• sallittiin yksityiskauppa;
• sallittiin pitää erimuotoista omaisuutta;
• sallittiin vapaa yksityiskauppaa;
• sallittiin erimuotoista omaisuutta;
• sallittiin ulkomaiset lainat.
Kauppa Uuden talouspolitiikan aikana
Vitriinejä ja mainoksia Uuden talouspolitiikan
aikana.
Mainoksia Uuden talouspolitiikan aikana
29. joulukuuta 1922 allekirjoitettiin sopimus Venäjän sosialistisen
federatiivisen neuvostotasavallan, Ukrainan sosialistisen
neuvostotasavallan, Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan ja
Taka-Kaukasian sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan välillä
Neuvostoliiton luomisesta.
Kuvassa:
Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto, 1922
Stalin ottaa vallan käsiinsä. Neuvostoliitto
1930-luvulla: kollektivisointi, suuret
rakennustyöt ja suuri terrori
Lenin kuoli 21.1.1924. Jono halukkaita surusaliin
hyvästelemään Leninin kanssa (Liittojen talo,
Moskova).
Väliaikainen puinen mausoleumi, johon haudattiin
talvella 1924 Leninin balsamoitu ruumis.
Kolmas Leninin mausoleumi, konstruktivismin muistomerkki.
Arkkitehti Aleksei Štšusev, rakennettu vuonna 1930.
Lenin oli neuvostoajan historiallisen mytologian päähahmo,
jopa silloin kuin maassa vallitsi Stalinin henkilökultti. Leninin
hahmo ikään kuin pyhitti Stalinia. Juliste ”Kunnia Lokakuun
suurille johtajille!” 1930-luku.
Juliste ”Suuri Lenin valaisi tiemme!” 1970-luku.
Juliste ”Lenin, Lokakuu, Rauha”. 1987
Vuonna 1991 koko Neuvostoliitossa oli vähän yli 14 000 Leninin
patsasta.
Neuvostoajan jälkeisessä historiallisessa mytologiassa
Leninin hahmo jäi tarpeettomaksi, samalla tavalla kuin
vallankumouksen ylistäminen.
• Maan jeltsininaikainen liberaalimielinen johto oli
selkeästi bolševikki- ja kommunistisvastainen;
• Putinin ajan uusi historiapoliittinen konsepti,
johon kuuluu mm. vallankumousvastaisuus,
myös suhtautuu Leninin hahmoon
välinpitämättömästi ellei kielteisesti;
• Kuitenkin yhteiskunnallisen sovun säilyttämisen
tarkoituksessa lähes kaikki Leninin patsaat ovat
edelleen paikoillaan ja Leninin mausoleumikin
seisoo edelleen Kremlin edessä.
Leninin kuoleman jälkeen jäi neljä puolueen johtajista
valtaanpyrkijöiksi: Lev Trotski, Josef Stalin, Grigori
Zinovjev, Lev Kamenev
„Oikeisto-opposition“
johtaja Nikolai Buharin.
Teloitettu vuonna 1938.
Rehabilitoitu vuonna
1988.
Stalin sai vallan käsiinsä Leninin kuoleman
jälkeen eräitten puolueensisäisten intrigien avulla:
• ensiksi hän liittoutui Kamenevin ja Zinovjevin
kanssa taistelemaan Trotskia vastaan;
• vuonna 1925 taisteli Kamenevia ja Zinovjevia
vastaan;
• vuonna 1927 liittoutui Buharinin kanssa Trotskia,
Kamenevia ja Zinovjevia vastaan, ja voitti;
• tämän jälkeen Stalin otti käyttöön osittain Trotskin
ja puolueen vasemmistosiiven ”talousdiktatuuria”
ja ”huipputeollistamista” muistuttavan ohjelman ja
taisteli Buharinia (oikeisto-oppositiota) vastaan
(1928).
Vuonna 1929 Stalin pääsi diktaattoriksi. Juliste
”Neuvostojen maan kapteeni vie meidät voitosta
voittoon!”
Juliste «Teollistamisen
puolesta!»
Ensimmäinen
viisivuotissuunnitelma
(1. pjatiletka)
(1928—1932)
Toinen
viisivuotissuunnitelma
(1933—1937)
Kolmas
viisivuotissuunnitelma
(1938—1942)
Neuvostoliiton teollisia komplekseja 1930-luvulla
Dnjeprin vesivoimala eli DneproHES Zaporožjessa.
Rakennettu 1932. Valokuva vuodelta 1934. Nykyään Ukrainan
suurin vesivoimalaitos.
Turkestanin-Siperian rata (Turksib), Ensimmäisen
viisivuotissuunnitelman yksi ensimmäisistä rakennuskohteista.
Yhdisti Keski-Aasian ja Siperian. Rakennettu vuonna 1930.
Kaivos- ja teollisuuskaupunki Magnitogorskin rakentaminen
tyhjästä. Rakennettu vuonna 1929
Magnitogorskin tehtaan rakentajia
15. toukokuuta 1935 avattiin Moskovan metron ensimmäinen linja.
Valokuvassa: metroasema ”Komsomolskaja”.
Kesästä 1929 alkoi
talonpoikaiston
pakkokollektivisointi.
Juliste ”Mene kolhoosiin”
Stalin väitti, että
5% talonpojista, eli
6,2 miljoonaa ovat
”kulakkeja”, jotka
pitää likvidoida
luokkana. Juliste:
”Kulakki-nylkyri”,
”Leipähämähäkki”
Juliste
”Tuhotaan
kulakki
luokkana”
”Kulakkiperhe” karkotettu omasta talostaan. Donetskin alue, 1930luvulla.
”Kulakkien” omaisuuden takavarikointi, Udatšnoje’n kylä, Donetskin alue,
1930-luku.
Kulakiston poiston ja kollektivisoinnin uhreja:
• Ainoastaan virallisten raporttien mukaan 1930 - 1931 oli
pakkosiirretty omilta asuinpaikoiltaan 380 000 perhettä, eli
noin kaksi miljoona henkeä. Kokonaisuudessa
pakkosiirrettyjä oli huomattavasti enemmän;
• OGPU:n (Yhdistetty valtiollinen poliittinen virasto, eli entinen
Tšeka) salaisen raportin vuodelta 1934 mukaan kuoli
matkan varrella noin 90 000 kulakkia tai perheenjäsentä ja
vielä 300 000 kuoli karkotuspaikoilla nälkään ja sairauksiin;
• Kulakkien pakkosiirto ja omaisuuksien takavarikointi jatkui
seuraavinakin vuosina. Tutkijoiden mukaan,
kokonaisuudessa kulakkivastaisen politiikan uhreiksi joutui 4
miljoonaa henkeä, joista pakkosiirrettyjä oli 2,5 miljoonaa.
Karkotuspaikoilla kuoli 600 000 henkeä.
Kulakiston poiston ja kollektivisoinnin tulokseksi vuosina 1932—1933
Neuvostoliitossa alkoi nälkä. Kuolivat seitsemästä kahdeksaan
miljoonaa henkilöä. Kaikkein kärsineinä alueina olivat Ukraina, Volgan
alue, Pohjois-Kaukasia, Kazakstan ja Siperia.