1. No category

HÄMEENKYRÖN KUNTA
ASIALISTA
VALTUUSTON KOKOUS
3/2015
Kokousaika
15.6.2015, klo 15.00 – 18.05
Paikka
Kunnantalo, valtuustosali
Asiat
§:t 11 - 22
Asialista
V 11 §
Hyvinvointikertomus; kuntalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuranta ja
arviointi ........................................................................................................................... 37
V 12 §
Valtuustoaloite 1/2015; langattomaan teknologiaan liittyvän varovaisuuperiaatteen
noudattaminen ................................................................................................................ 39
V 13 §
Valtuustoaloite 2/2015; Sydänliiton mukaisen terveellisen ruokavalion tarjoamisen
selvittäminen kouluruokailussa ...................................................................................... 43
V 14 §
Muutostalousarvio 1/2015; investointimäärärahat ....................................................... 46
V 15 §
Muutostalousarvio 2/2015; lukion lisämääräraha ......................................................... 53
V 16 §
Muutostalousarvio 3/2015; investointimääräraha ......................................................... 55
V 17 §
Johdannaisyleissopimukset ............................................................................................ 57
V 18 §
Henkilöstökertomus 2014 ............................................................................................... 59
V 19 §
Hallintosääntö ................................................................................................................. 60
V 20 §
Arviointikertomus 2014 .................................................................................................. 68
V 21 §
Tilinpäätös 2014 ja vastuuvapaus .................................................................................. 69
V 22 §
Eronpyyntö luottamustoimesta, Pasi Eloranta .............................................................. 71
Ilmoitukset...................................................................................................................................... 73
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
KOKOUSPÖYTÄKIRJA
3/2015
KOKOUSAIKA
15.6.2015, klo 15.00 – 18.05
KOKOUSPAIKKA
Kunnantalo, valtuustosali
s. 36
SAAPUVILLA OLLEET VALTUUTETUT
Liitteenä olevan nimenhuutoluettelon mukaisesti.
MUUT SAAPUVILLA OLLEET JA KUTSUTUT ASIANTUNTIJAT
Antero Alenius
Tiina Paloranta
Kati Halonen
Satu Hyötylä
Taina Niiranen
Pekka Nokso-Koivisto
Erkki Jortikka
kunnanjohtaja
talousjohtaja
sivistysjohtaja
tekninen johtaja
sosiaalijohtaja
ylilääkäri
henkilöstöpäällikkö
LÄSNÄOLO JA PUHEOIKEUS
Eeva Linnainmaa
nuorisovaltuuston edustaja
LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
ASIAT
§:t 11 - 22
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT
Valtuusto valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Juhani Vatajaniemen ja
Raija Westergårdin.
PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS
Puheenjohtaja
Kirsi Parhankangas
Pöytäkirjanpitäjä
Tiina Paloranta
PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS
Tarkastusaika 23.6.2015, klo 12.00 mennessä.
PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN
Juhani Vatajaniemi
Raija Westergård
PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ
23.6.2015, klo 12.00 – 15.00 kunnantalossa, arkistosihteerin työhuoneessa.
Hallintopalvelusihteeri
Erja-Riitta Myllymäki
HÄMEENKYRÖN KUNTA
VALTUUSTO 2013 – 2016
LÄSNÄOLO- JA NIMENHUUTOLUETTELO
Liite valtuuston pöytäkirjaan 15.6.2015
Valtuutettu
P
Alakastari Atso
VAS
Autio Kauko, poistui klo 17.57
KOK
Eloranta Pasi
KESK
Evikoski Teemu
KESK
Haavisto Hannele
KESK
Hakala Pekka
KESK
Haukipää Sari
VAS
Hiltunen Päivi
KESK
Härkki-Santala Maria
KESK
Immonen Anna-Kaisa
KD
Isokivijärvi Kari
PS
Isomuotia Harri
2) Juvonen Jukka
Ankelo Aku
KOK
PS
Järvenpää Esa
SDP
Järvinen Jarmo
SDP
Kalliola Jarmo
KESK
Kola Mari
KOK
Lahtinen Kati
VIHR
Lampinen Jouni
PS
Lepistö Maarit
SDP
Lepola Mauri
SDP
Leskinen Päivi
KOK
Linnainmaa Risto
KESK
Mäensivu Raija
KESK
Mäki Rauno
PS
Nieminen Marita
SDP
Nordfors Heimo
KOK
Ovaska Jouni
2) Palomäki Susanna
Järvinen Joel
KESK
Parhankangas Kirsi
KOK
Ponkiniemi Vilho
VAS
Rikala Erkki, poistui klo 17.45
PS
Soukko Tarja
KOK
Vatajaniemi Juhani
SDP
Westergård Raija
VAS
P = paikalla kokouksessa
1) esteellinen
2) poissa kokouksesta
KD
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
esteellinen § 19 osalta, paikalla varavaltuutettu V-V Ponkiniemi
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
esteellinen § 19 osalta, paikalla varavaltuutettu Kortesoja
x
x
x
x
x
x
x
esteellinen § 19 osalta, paikalla varavaltuutettu Uusitalo
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
V 11 §
Kokouspäivä
37
15.6.2015
HYVINVOINTIKERTOMUS; KUNTALAISEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN
EDISTÄMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI
___
Hallitus
20.5.2015, 51 §
Liite
Tarja Soukko, terveyden edistämisen yhdyshenkilö,
puh. 050 572 8858.
Toukokuussa 2011 voimaan astunut Terveydenhuoltolaki edellyttää,
että kerran valtuustokaudessa kunnanvaltuustolle valmistellaan laaja
hyvinvointikertomus. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä
toteutetuista toimenpiteistä raportoidaan valtuustolle vuosittain.
Valtuusto hyväksyi 2.12.2013 § 48 hyvinvointikertomuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä käynnisti kerran valtuustokaudessa
tehtävän laajan hyvinvoinnin arvioinnin sekä vuosittaiset kuntalaisen
terveyden ja hyvinvoinnin seurannat.
Hyvinvointikertomus toimii kunnan tärkeän tehtävän, kuntalaisen hyvinvoinnin edistämisen perustana (Kuntalaki). Hyvinvointikertomus
tuo esiin kuntalaisen hyvinvointitarpeet, arvioi toteutunutta toimintaa
sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus
toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa,
raportoinnissa, seurannassa ja resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille kertomus on työväline päätöksentekoon ja vaikuttavuuden arviointiin.
Vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä käsitellään raportti kuluneen
vuoden aikana toteutetuista kuntalaisen hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä.
Hämeenkyrön kunnan johtoryhmä ja hyvinvointiryhmä ovat valmistelleet kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi vuosittaisen (2014) hyvinvointikertomuksen
Vuosittainen hyvinvointikertomus (2014) on pykälän liitteenä.
Esitys:
HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE hyväksyttäväksi vuosittaisen
(2014) hyvinvointikertomuksen ja kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi toteutuneet toimenpiteet.
Päätös:
HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.
_________
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
15.6.2015
Valtuusto 15.6.2015, 11 §
Liite
Päätös:
VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Ote:
. hyvinvointikoordinaattori Soukko (tiedotusvastuu)
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
38
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
V 12 §
Kokouspäivä
39
15.6.2015
VALTUUSTOALOITE 1/2015; LANGATTOMAAN TEKNOLOGIAAN LIITTYVÄN
VAROVAISUUPERIAATTEEN NOUDATTAMINEN
___
Hallitus
4.5.2015, 58 §
Talousjohtaja Tiina Paloranta:
Hämeenkyrön Vihreät jätti valtuuston kokouksessa 16.2.2015 aloitteen langattomaan teknologiaan liittyvän varovaisuusperiaatteen
noudattamisesta lasten ja nuorten oppimisympäristöissä Hämeenkyrön kunnassa:
”Aloitteessa esitetään, että Hämeenkyrön kunta suhtautuu vakavasti
langattoman verkon (radiotaajuisen sähkömagneettisen säteilyn)
mahdollisiin terveysriskeihin sekä lasten oikeuteen terveellisestä ja
turvallisesta ympäristöstä toteuttamalla seuraavat kolme toimenpidettä:
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
(1)
Kunta toteuttaa rakenteilla olevan monitoimikeskuksen ensisijaisesti kiinteän verkon varaan, noudattaen Euroopan
neuvoston suositusta (2011) välttää langatonta verkkoa
kouluissa ja päiväkodeissa. Rakennushankkeeseen otetaan ensitilassa mukaan säteilyn riskeihin perehtynyt asiantuntija, ja ratkaisut perustuvat riskianalyysiin sekä käyttöönoton yhteydessä tehtäviin mittauksiin.
Eri laitteiden yhteisvaikutus eli niin opetukseen kuin talotekniikkaan liittyvä teknologia, lähettimien sijoitus sekä oppilaiden ja henkilökunnan omat mobiililaitteet huomioidaan.
Toisin kuin langaton verkko, on kiinteä verkko kallista toteuttaa rakennukseen jälkikäteen.
(2)
Kaikissa kunnan kouluissa ja päiväkodeissa tehdään säteilytason mittaukset ja tulokset tuodaan valtuuston tietoon.
Mittauksissa huomioidaan Euroopan Parlamentin ja Euroopan neuvoston suosittelemat kroonisen (24/7) säteilykuormituksen suositustasot. Mittaukset toistetaan säännöllisesti ja tilannetta seurataan, jotta tiedetään lapsille aiheuttavan säteilykuormituksen taso. Yksiköissä suositaan ensisijaisesti kiinteän verkon käyttöä.
(3)
Kouluissa jaetaan kännykän ja muiden mobiililaitteiden
käyttöturvallisuuteen liittyvää tietoa yhdessä lisääntyvän
opetusteknologian kanssa ”
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
40
15.6.2015
Hämeenkyrön Monitoimikeskuksen rakentajan lausunto
”Olemme rakentamassa Hämeenkyrön kunnalle nykyaikaista monitoimikeskusta johon tulee myös uudenlaisia oppimisympäristön tiloja.
Uusista oppimisympäristön tiloista on yleisesti kerrottu esimerkkejä
mm. niin että oppimistoiminta olisi tulevaisuudessa sen kaltaista, että
opettaja voi jakaa tehtäviä oppilaille, jotka sitten omissa ryhmissään
voivat hakea monenlaisia tietovälineitä käyttäen tietoa eri lähteistä ja
näin oppia sekä ratkaista tehtäviä innovatiivisesti.
Nykyaikana näitä tietovälineitä ovat esim. tietokone (langattomasti),
puhelin (langattomasti) ja tabletti (langattomasti). Kännyköiden ja
WLAN-tukiasemien säteilystä on raportoitu maailmalla monenlaisissa
tutkimuksissa. Hämeenkyrön monitoimikeskuksessa käytämme aina
yleisesti standardoituja ja hyväksyttyjä laitteita.WLAN tukiasemat sijoitetaan yleisesti esim. koulujen käytäville katon rajaan kauemmas
kulkijoista. Emme kuitenkaan rakentajana tee mitään erityistoimenpiteitä säteilymittausten tai -tutkimusten suhteen.
Olemme tarjousvaiheessa suunnitelleet tietoverkon sekä kiinteänä että WLAN tukiasemilla. Kunta voi halutessaan tehdä periaatepäätöksen, ettei ko. laitteita haluta käyttää. Tällöin on mahdollista tehdä kokonaisuudessaan kiinteä verkko. Mikäli WLAN tukiasemat jätetään
pois ja jokaiseen huonetilaan halutaan tuoda pelkästään kiinteitä pisteitä, on se maksullinen lisä- ja muutostyö.
Lisäkustannuksia syntyy mm seuraavista toimista:
kaapelointia
ATK-pistokkeiden lisäämistä eri tiloihin
mahdollisesti ATK-tilojen laajentamista, koska ATK-kaapit
lisääntyvät
ATK-kaappien aktiivilaitteiden määrä lisääntyy
isompiin ATK-tiloihin tulee tehdä myös tehokkaampi tuuletus tai jopa jäähdytys
Mikäli säteilymittauksia halutaan tehdä, tällaiset toimenpiteet ovat
kunnan hankinnassa.”
Kunta pyysi ja sai lausunnon säteilyturvakeskukselta.
Säteilyturvakeskuksen lausunto
”Suomessa väestön altistumista radiotaajuiselle säteilylle rajoitetaan
STM:n asetuksella 294/2002. Asetuksen enimmäisarvot ovat yhden-
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
41
15.6.2015
mukaiset EU:n neuvoston suosituksen 1999/519/EY kanssa. Vastaavat rajat ovat käytössä suurimmassa osassa EU-maita. Enimmäisarvot suojaavat kaikilta radiotaajuisen säteilyn tunnetuilta haittavaikutuksilta sekä lyhyt- että pitkäkestoisessa altistumisessa. Enimmäisarvo langattomien verkkojen (WLAN) hyödyntämälle 2,45 GHz taajuiselle radiotaajuiselle säteilylle on 10 W/m2.
Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella WLAN-verkkojen radiotaajuinen säteily ei ole terveydelle haitallista. WLAN-verkkojen aiheuttama altistuminen alittaa voimassaolevat enimmäisarvot selvästi. Kansainvälisten asiantuntijajärjestöjen (mm. maailman terveysjärjestö
WHO, kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn komissio ICNIRP, Euroopan komission alainen tieteellinen toimikunta SCENIHR) mukaan
tämäntasoisen altistumisen haitallisista terveysvaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä, vaikka altistuminen olisi pitkäkestoista.
Altistumista WLAN-verkkojen aiheuttamalle radiotaajuiselle säteilylle
on selvitetty laajasti UK:n terveydensuojeluviraston PHE:n (aiemmin
HPA) tutkimusohjelmassa. Altistumista arvioitiin sekä laboratorioolosuhteissa että koululuokassa ja simuloinnein. Tulosten perusteella
WLAN-verkkojen aiheuttama altistuminen on enimmilläänkin alle prosentin verran enimmäisarvoista, vaikka kaikki luokan oppilaat käyttäisivät samanaikaisesti WLAN-yhteyttä.
Valtuustoaloitteessa esitetyille vaatimuksille ei ole säteilysuojelullisia
perusteita, koska WLAN-verkkojen haitallisista terveysvaikutuksista ei
ole tieteellisesti päteviä viitteitä. Euroopan neuvoston ja parlamentin
päätöslauselmat eivät sisällä uutta tieteellistä näyttöä haitallisista vaikutuksista, jonka perusteella WLAN-verkkoihin tulisi soveltaa varovaisuusperiaatetta. Euroopan komissio on vastannut parlamentin päätöslauselmaan dokumentilla SP(2009)3508, jossa muun muassa kerrotaan, että komission alainen tieteellinen toimikunta SCENIHR tarkastelee säännöllisesti raja-arvojen tieteellistä perustaa. SCENIHR:n
katsausten mukaan raja-arvot ovat edelleen ajan tasalla
Sivistyspalvelujen lausunto aloitteen kohtaan 3
”Perusopetuksen yhtenä tavoitteena on kriittiseen tiedonkäsitykseen
kasvattaminen. Siksi kouluissa käsitellään ja analysoidaan myös teknologiaan ja sen kehitykseen liittyviä etuja ja haittoja monesta eri näkökulmasta käsin.
Kännyköiden ja mobiililaitteiden koulupäivän aikaisesta käytöstä käydään kouluissa keskustelua niin oppilaiden kuin huoltajienkin kanssa.
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Kokouspäivä
Valtuusto
42
15.6.2015
Mediakasvatus antaa hyvän mahdollisuuden ajankohtaisille keskusteluille ja käyttöturvallisuusohjeistuksille. Kännyköiden ja mobiililaitteiden käytölle on kouluissa yleensä yhdessä mietityt pelisäännöt ja
toimintaohjeistukset.
Lähes kaikilla nuorilla on käytössä omat mobiililaitteet ja erityisesti lukiossa puhelimen lisäksi myös tietokone, joka on kouluverkkoon langattomasti yhteydessä. Lukiossa ollaan portaittain siirtymässä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, joka käytännössä tarkoitta sitä, että tietotekniikkaa on käytettävä laajasti ja verkossa on opiskeltava.
Tällä hetkellä pääosa opetuksesta tapahtuu edelleen muualla kuin
verkossa ja siksi säteilyn määrä ei opetuksen vuoksi ole ylikorostunut.
Kaikessa tilasuunnittelussa ja korjausrakentamisessa on kuitenkin
huomioitava langattomaan teknologiaan liittyvät riskit ja uhat. Tärkeää
on myös ajantasainen ja faktatietoihin perustuva kriittinen keskustelu,
tiedotus ja tarvittavan turvallisuuskoulutuksen järjestäminen kaikille
ko. tiloissa työskenteleville henkilöille.”
Esitys:
HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE
-
Päätös:
selosteosan vastauksena aloitteeseen
aloitteen toteamista loppuunkäsitellyksi
HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.
_________
Valtuusto 15.6.2015, 12 §
Päätös:
VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Ote:
. aloitteen 1. allekirjoittaja Kati Lahtinen
. arkistosihteeri Rinne, merkintä aloiteluetteloon LOPPUUNKÄSITELTY
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
V 13 §
Kokouspäivä
43
15.6.2015
VALTUUSTOALOITE 2/2015; SYDÄNLIITON MUKAISEN TERVEELLISEN
RUOKAVALION TARJOAMISEN SELVITTÄMINEN KOULURUOKAILUSSA
___
Tekninen lautakunta
5.5.2015, 21 §
Valtuutettu Maarit Lepistö on jättänyt 16.2.2015 valtuustoaloitteen
Sydänliiton mukaisen terveellisen ruokavalion tarjoamisen selvittämiseksi kouluruokailussa. Aloite on tallennettu Satamaan.
Ruokapalvelupäällikön lausunto:
Hämeenkyrön kunnan ruokapalveluiden tehtävänä on tarjota asiakkailleen päivittäin maittava, ravitseva, terveellinen ja turvallinen, ravitsemussuositukset huomioon ottava lounas. Koululounaan osuus lapsen tai nuoren päivittäisestä energiantarpeesta on noin kolmannes
päivän koko tarpeesta.
Ruokalistat suunnittelemme vaihteleviksi siten, että kouluviikon aikana tarjotaan vaihtelevasti pääraaka-aineina lihaa, kanaa ja kalaa sekä
erilaisia kasvis- ja energialisäkkeitä. Ruokalajit vaihtelevat päivittäin
eli tarjolla on sekä keittoja että kastike- ja vuokaruokia. Suunnittelussa huomioimme aina kokonaisuuden siten, että lautasmallin mukaisesti koostettu ateria on täysipainoinen ja kaikki energiaravintoaineet
sisältävä.
Hämeenkyrön kunnan ruokapalvelut on kilpailuttanut yhdessä Ikaalisten kaupungin kanssa ruoanvalmistuksessa käytettävät raaka-aineet.
Raaka-aineiden laatuvaatimuksina on käytetty Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia kouluruokailuun käytettävistä raakaaineista, kuten rasvan määrästä ja laadusta sekä viljatuotteiden kuitupitoisuudesta.
Kouluruokailussamme käytettävillä margariineilla on sydänmerkki.
Ruoanvalmistuksessa käytettävä ruokakerma on kasvisrasvapohjainen ja sisältää rasvaa 15 % (vastaava vähittäiskaupan tuote on saanut sydänmerkin). Lihatuotteiden osalta käytämme vähärasvaista
naudan, sian ja broilerin lihaa, joissa rasvaprosentti on alle 10. Osalla
sopimustuotteistamme on myös sydänmerkki, esim. nauta- ja possukuutio sekä broilersuikale. Suosituin liharaaka-aineemme on naudan
jauheliha, jonka rasvaprosentti on 9,1 ja suolaa tuotteessa on 0,4 %.
Tämäkin tuote on kouluruokasuosituksen mukainen. Suolaa lisäämme ruokiin mahdollisimman vähän, korvaamme sitä muilla mausteilla
ja yrteillä.
Lisäkkeistä esim. pastat ovat täysjyväjauhoja sisältäviä ja runsaskuiPöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Kokouspäivä
Valtuusto
44
15.6.2015
tuisia. Näkkileipä, jota on päivittäin tarjolla, on runsaskuituinen ja suolapitoisuudeltaan suositusten mukainen. Tuoreiden leipien kilpailutuksessa on myös huomioitu runsaskuituisuus sekä mahdollisimman alhainen suolataso.
Kouluruokailussa tarjottava maito on joko rasvatonta tai ykkösmaitoa.
Olemme kehittäneet ja yhtenäistäneet koulujen valmistuskeittiöillä
käytettävää reseptiikkaa asiakaskunta ja sen tarpeet huomioiden. Jotta voisimme hakea sydänmerkki-ateriatunnusta, meillä pitäisi olla luotettava ravintoainelaskentaohjelma, jolla voisimme osoittaa aterian
tarkan ravintoainesisällön. Tällä hetkellä meillä ei ole koulujen keittiöissä käytössä tällaista ohjelmaa.
Kouluissamme syödään tällä hetkellä tarkoin valituista, kilpailutetuista, kouluruokasuositukset täyttävistä ja pääsääntöisesti suomalaista
alkuperää olevista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Kouluruokailu
on päivittäin paitsi energiavarastojen täyttämistä, myös sosiaalinen
hetki sekä osa opetusta. Jos annosta ei osata tai haluta koostaa oikein, se ei täytä suosituksia. Ja vain syöty ruoka ravitsee.
Esitys (tekninen johtaja Satu Hyötylä):
Tekninen lautakunta antaa ruokapalvelupäällikön lausunnon vastauksenaan valtuustoaloitteeseen hallitukselle ja edelleen valtuustolle.
Päätös:
Lautakunta hyväksyi esityksen.
Ote:
- hallitus
- ruokapalvelupäällikkö
_________
Hallitus
25.5.2015, 59 §
Esitys:
HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE
-
Päätös:
teknisen lautakunnan selostusta vastaukseksi valtuustoaloitteeseen
aloitteen toteamista loppuunkäsitellyksi
HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.
_________
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
15.6.2015
Valtuusto 15.6.2015, 13 §
Päätös:
VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Ote:
. aloitteen 1. allekirjoittaja Maarit Lepistö
. tekninen lautakunta
. arkistosihteeri Rinne, merkintä aloiteluetteloon LOPPUUNKÄSITELTY
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
45
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
V 14 §
___
Kokouspäivä
46
15.6.2015
MUUTOSTALOUSARVIO 1/2015; INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT
PERUSTURVAN TILATARPEIDEN MÄÄRITTELY
___
VUODEN 2015 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAN KOHDENTAMINEN PERUSTURVAPALVELUISSA
Perusturvalautakunta
4.3.2015, 14 §
Liite
Talouspäällikkö Kirsi Sinisalo, p. 050 599 4306:
Teknisen lautakunnan perusturvaa koskeva investointiesitys talousarvion valmisteluvaiheessa oli kokonaisuudessaan 1 980 000 euroa.
Esitys sisälsi terveyskeskuksen saneerauksen loppuunsaattamisen,
hammashuollon sekä Kurjenmäkikodin peruskorjauksen hankesuunnitelman ja Siljankodin alakertaan tehtävän vanhusten päivätoimintakeskuksen.
Valtuuston hyväksymä talousarvion investointiosa sisältää terveyskeskuksen loppusaneerauksen kohdennetun 800 000 euron varauksen. Lisäksi perusturvan tilatarpeiden suunnitteluun varattiin 100 000
euroa ja perusturvan tilojen toteutuksen aloitukseen 300 000, yhteensä 1 200 000 euroa. Nämä lisävaraukset, yhteensä 400 000 euroa,
tulee kohdentaa v.2015 investointihankkeiksi.
Vuokrasopimus Kyröskosken hammashoitolan tiloista on voimassa
vuoteen 2019 saakka ja suuhygienistille valmistuu tilat terveyskeskuksen neuvolasiipeen 2015. Kyseiselle tilalle on varattava 50 000
euron määräraha. Hammashuollon kokonaistilaratkaisun suunnitelma
siirretään vuoteen 2017.
Perusturvalautakunta hyväksyi Siljankodin alakerran hankesuunnitelman vanhusten päivätoimintakeskukseksi kokouksessaan
23.9.2014 § 43 ja hallitus 20.10.2014 § 112. Kustannusarvio hankkeelle on 800 000 euroa. Tarkoituksenmukaista on, että hyväksytty
hanke käynnistetään mahdollisimman pian ja siihen kohdennetaan
vuodelle 2015 suunnitteluun ja toteutuksen aloitukseen varatut
350 000 euroa. Vanhusten päivätoimintakeskuksesta on laadittu erillinen vaikutustenarviointi, joka on liitteenä nro 10.
Tehostetun palveluasumisen Kurjenmäkikoti on valmistunut vuonna
1987 ja talon peruskorjausta esitetään selvitettäväksi talousarvion
suunnitelmakaudella. Peruskorjaus aloitetaan nykyisistä Kurjenmäki-
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Kokouspäivä
Valtuusto
47
15.6.2015
kodilla sijaitsevista päivätoiminnan tiloista, jotka tullaan muuttamaan
tilapäishoidon paikoiksi ja mahdollisesti vanhusten päivähoidon tiloiksi.
Esitys (sosiaalijohtaja Taina Niiranen):
Perusturvalautakunta esittää tekniselle lautakunnalle, että
kohdentamattomat 400 000 euron investointirahasta vuodelle 2015
käytetään
350 000 euroa vanhusten päivätoimintakeskuksen rakentamisen
aloittamiseen Siljankodin alakertaan ja
50 000 euroa neuvolasiipeen tehtävään suuhygienistin tilaan.
Päätös:
Perusturvalautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.
Ote:
Talousjohtaja Tiina Paloranta
Tekninen lautakunta
____________
PERUSTURVAN TILATARPEIDEN MÄÄRITTELY
Tekninen lautakunta
7.4.2015, 19 §
Tekninen johtaja Satu Hyötylä:
Vanhusten päivätoimintakeskuksen (Siljankodin alakerran) hankesuunnitelma on valmistunut ja hyväksytty hallituksessa vuonna 2014.
Suunnittelumäärärahaa oli jäljellä ja tarkoitus oli jatkaa hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen varsinaiseen suunnitteluun. Investointihankkeiden määrän vuoksi hanke ei edennyt enää vuoden 2014 aikana. Talousarviokäsittelyssä tilanne muuttui ja hyväksytyssä talousarviossa ei ole suoraan määrärahaa hankkeelle.
Vuoden alussa on käyty keskusteluita perusturvan hankkeista. Useita
kiinteistöjä jää pois käytöstä ja niiden jatkokäyttö on syytä miettiä.
Hammashuolto, 2 eri tilaa
* toimipisteet Kyröskoskella ja Hämeenkyrössä
* Kyröskoskella vuokratilat, määräaikainen sopimus päättyy 2.1.2019
(kunta-srk)
*hammashoidon henkilöstö toivoo yhteistä tilaa
* nykyinen tila Hämeenkyrössä toimii, mutta tarvitsee remontin lähivuosina
*hammashoitola on aikanaan lahjoitettu kunnalle. Lahjoitusasiakirjoissa ei ole lahjoitusrajoitteita
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
48
15.6.2015
*suuhygienistille tulee tilat neuvolaan keväällä 2015
Koulukatu 35 tilat, jotka vapautuvat varhaiskasvatuksen käytöstä monitoimikeskuksen valmistuttua, soveltuvat remontoitavaksi hammashoitolakäyttöön siten, että tilat olisivat käytössä kun vuokrasopimus seurakunnan kanssa päättyy.
Perusturvalta jää tyhjäksi Pihlajakodin toiminnan lakkauttamisen jälkeen Pihlajakodin tilat, voisiko niihin remontoida hammashoitolan tiloja?
Terveyskeskus
* tilat remontoitu lukuun ottamatta neuvolaa, joka remontoidaan 2015
Tilojen käytöstä tulisi tehdä kokonaisselvitys. Mm. yläkerrassa on
toimistotiloja käyttämättä (eikä näitä tiloja ole kunnostettu).
Kurjenmäkikoti
Kurjenmäkikodin peruskorjauksesta tulee laatia hankesuunnitelma.
Peruskorjaus on tehtävä lähivuosina.
Pihlajakoti
* Pihlajakotitoiminta lakkaa syksyllä 2015?
* rakennuksessa toimii jatkossa edelleen eläinlääkäri
Mitä toimintoja Pihlajakodin tiloihin sijoitetaan?
Jaakonkoti
* ei ole kunnan kiinteistö
Mikä on Jaakonkodin tulevaisuus?
Siljankoti
Alakertaan on rakennettava ainakin lattiat, koska siellä on nyt maavarainen lattia.
Vanhusten päivätoimintakeskuksen hankesuunnitelma on laadittu,
varsinainen suunnittelu voidaan käynnistää välittömästi.
Kivimäentie 12
*kehitysvammaisten päivätoiminta + asunnot
Nyt hankkeissa on syytä edetä perusturvalautakunnan esityksen mukaan. Muiden hankkeiden/kiinteistöjen osalta selvitystä on jatkettava
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
49
15.6.2015
niin, että jatkosuunnitelma on valmiina ja kiinteistöt ovat tehokkaassa
käytössä.
Esitys (tekninen johtaja Satu Hyötylä):
Tekninen lautakunta esittää hallitukselle perusturvalautakunnan esityksen mukaan, että
kohdentamattomat 400 000 euron investointirahasta vuodelle 2015
käytetään
350 000 euroa vanhusten päivätoimintakeskuksen rakentamisen
aloittamiseen Siljankodin alakertaan ja
50 000 euroa neuvolasiipeen tehtävään suuhygienistin tilaan.
Päätös:
Lautakunta hyväksyi esityksen.
Ote:
- hallitus/talousjohtaja
- perusturvalautakunta
_________
Hallitus
13.4.2015, 43 §
Perusturvalautakunnan ja teknisen lautakunnan käsittelyissä on talousarviossa varattujen perusturvan tilatarpeiden suunnittelu- ja toteutusmäärärahojen kohteeksi valittu päivätoimintakeskuksen rakentamisen (800 000 euroa) aloittaminen Siljankodin alakertaan ja suuhygienistin tila neuvolasiipeen. Hankkeen tarpeellisuus ilmenee vaikutusten arvioinnista.
Ratkaisematta tässä vaiheessa jäävät vielä seuraavat tilatarpeet:
hammashuollon tilat, terveyskeskuksen saneeraamattomat tilat, Kurjenmäkikodin peruskorjaus, Pihlajakoti, Jaakonkoti, Kivimäentie 12.
Vanhusten päivätoimintakeskuksen hankesuunnitelma ja vaikutusten
arviointi ovat oheismateriaalina.
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
50
15.6.2015
Valtuustolle esitetään seuraavat määrärahamuutokset talousarvion
investointiosaan teknisen lautakunnan rakentamismäärärahoihin
Hanke
Perusturvan tilatarpeiden suunnittelu
Perusturvan uusien
tilojen toteutus
Terveyskeskuksen
saneeraus, neuvolan saneeraus
Vanhusten päivätoimintakeskus
Yhteensä
Esitys:
Määräraha
nyt
100 000
uusi määräraha
0
300 000
0
800 000
850 000
0
350 000
1 200 000
1 200 000
lisätiedot
suuhygienistin
tilojen teon
määräraha lisätty
HALLITUS hyväksyy perusturvalautakunnan ja teknisen lautakunnan
ehdotukset. Hankkeen aloittamisella sidotaan samalla pääosa taloussuunnitelmassa 2016 varatusta 500 000 euron määrärahasta.
HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy määrärahan
muutokset selosteosan mukaisesti.
Päätös:
HALLITUS palautti yksimielisesti asian valmisteluun, jotta tilatarpeet
suunnitellaan paremmin ja hammashuollon tarpeet otetaan paremmin
huomioon sekä vaikutus käyttötalouteen ja henkilökuntamäärään selvitetään.
Ote:
. perusturvalautakunta
. tekninen lautakunta
_________
MUUTOSTALOUSARVIO 1/2015; INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT
Hallitus
25.5.2015, 60 §
Perusturvan toimittama lisämateriaali:
”Perusturvalautakunta valtuutti viranhaltijat valmistelemaan hallituksen valmisteluun palauttaman vuoden 2015 investointimäärärahan
kohdentamisen.
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
51
15.6.2015
Perusturvalautakunta hyväksyi Siljankodin alakerran hankesuunnitelman vanhusten päivätoimintakeskukseksi kokouksessaan
23.9.2014 § 43 ja hallitus 20.10.2014 § 112. Päätöksen jälkeen on
käyty keskustelua hammashuollon sijoittamisesta samaan tilaan päivätoiminnan kanssa. Tila ei kuitenkaan ole näihin kahteen toimintaan
riittävä eikä toiminnallisesti tarkoituksenmukainen. Päivätoiminnan
asiakasmäärä tulee kasvamaan voimakkaasti seuraavien 5-10 vuoden aikana.
Hallitus on 12.1.2015 käsitellyt perusturvalautakunnan selvityksen
hammashuollon tuottamistavasta ja resursseista sekä samalla perustunut uuden terveyskeskushammaslääkärin viran. Hammashuollon tilat ovat tällä hetkellä riittävät edellyttäen, että suuhygienistille saneerataan suunniteltu tila neuvolasiipeen. Hammashuollon tilaratkaisu
kokonaisuudessaan tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan vuonna 2019,
jolloin samalla ratkaistaan tilatarpeet Kyröskosken toimipisteelle.
Kurjenmäkikodin peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi valmisteltaessa
seuraavan talousarvion investointi-esitystä. Terveyskeskuksen saneerattomat kolmannen kerroksen tilat valmistetaan suunnitellusti
toimistotiloiksi, jolloin vapautuu poliklinikalta asiakastyöhön tarvittavat
tilat. Kivimäentie 12 tilat ovat toimivat eikä tarvetta muutokseen ole.
Pihlajakodin nykyinen toiminta päättyy 31.8.2015, Jaakonkodin sekä
Oikopolun tiloista on valmisteilla tarvearviointi.
Päivätoiminnan vaikutusten arviointi sekä dia-esitys perusturvan tiloista ovat oheismateriaalina.
Esitys:
HALLITUS hyväksyy perusturvalautakunnan ja teknisen lautakunnan
esitykset. Hankkeen aloittamisella sidotaan samalla pääosa taloussuunnitelmassa 2016 varatusta 500 000 euron määrärahasta.
HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy määrärahan
muutokset selosteosan 13.4.2015 mukaisesti.
Päätös:
HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.
_________
Valtuusto 15.6.2015, 14 §
Päivätoiminnan vaikutusten arviointi sekä dia-esitys perusturvan tiloista ovat oheismateriaalina.
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Päätös:
Kokouspäivä
15.6.2015
VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Ote:
. tekninen lautakunta
. perusturvalautakunta
. kirjanpito
. taloussuunnittelija Rönkkö
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
52
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
V 15 §
___
Kokouspäivä
53
15.6.2015
MUUTOSTALOUSARVIO 2/2015; LUKION LISÄMÄÄRÄRAHA
F.E. SILLANPÄÄN LUKION LISÄMÄÄRÄRAHAESITYS HENKILÖSTÖMENOIHIN VUODELLE 2015
Sivistyslautakunta
20.5.2015, 33 §
F.E. Sillanpään lukion rehtori Kari Lähde (050-367 4026)
F.E. Sillanpään lukion aloittaa syksyllä 2015 aikaisempiin vuosiin verrattuna suuri ikäluokka. Syksyllä 2014 aloittavia oli 40. Näistä opiskelijoista tehtiin kaksi rinnakkaista luokkaa 1A ja 1B. Luokan keskimääräiseksi kooksi muodostui 20 opiskelijaa.
Nyt syksyllä aloittavan ikäluokan koko on 69 opiskelijaa. Näitä ei voida sijoittaa kahdelle luokalle, vaan joudutaan perustamaan yhden
rinnakkaisen luokan lisää verrattuna kuluvaan vuoteen. Tällöin keskimääräiseksi luokkakooksi muodostuu 23 opiskelijaa.
Yhden lisäryhmän perustaminen johtaa siihen, että on perustettava
kolmas rinnakkainen ryhmä ykkösvuosikurssilla opiskeltaville kursseille. Työjärjestyspaikkoja yhdelle luokka-asteelle on yhteensä 38 tuntia.
Tuntikehystarve lukuvuodelle 2015 - 2016 on 322,6 vuosiviikkotuntia.
Sivistyslautakunta on hyväksynyt lautakunnan alaisten vastuualueiden vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman 11.2.2015, 8 §.
-
Vuodelle 2015 lukion henkilöstömenoihin on varattu
865 879 €.
-
Lukion lisäresurssin tarve henkilöstömenoihin vuosille 2015-2016
on 70 000 €. Vuonna 2015 34 000 euroa ja vuonna 2016 36 000
euroa.
-
Vuonna 2015 henkilöstömenojen lisäys 34 000 euroa on 3,9 % lukion henkilöstömenoista ja 2,8 % lukion nettomenoista.
Tänä vuonna lukiokoulutuksen opiskelijakohtainen valtionosuus on
6850 €. Näin ollen noin 25 lisäopiskelijan tuottama valtionosuustulo
kattaa lisääntyvät menot.
Lausunto asian ratkaisemiseksi, F. E. Sillanpään lukion rehtori Kari Lähde:
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
54
15.6.2015
Sivistyslautakunta päättää esittää hallitukselle ja valtuustolle 34 000
euron lisämäärärahan myöntämistä vuodelle 2015 F.E. Sillanpään lukiolle opetuksen järjestämistä varten.
Esitys, sivistysjohtaja Kati Halonen:
Sivistyslautakunta päättää F. E. Sillanpään lukion rehtorin lausunnon
mukaisesti.
Päätös:
Sivistyslautakunta hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Ote:
. F. E. Sillanpään lukion rehtori
. kunnanhallitus- ja valtuusto
_________
MUUTOSTALOUSARVIO 2/2015; LUKION LISÄMÄÄRÄRAHA
Hallitus
8.6.2015, 69 §
Esitys:
Päätös:
HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy sivistyslautakunnan lisämäärärahapyynnön.
HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.
_________
Valtuusto 15.6.2015, 15 §
Päätös:
VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Ote:
. sivistyslautakunta
. kirjanpito
. taloussuunnittelija Rönkkö
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
V 16 §
___
Kokouspäivä
55
15.6.2015
MUUTOSTALOUSARVIO 3/2015; INVESTOINTIMÄÄRÄRAHA
TALOUSARVION 2015 INVESTOINTIOSA; MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖTARKOITUKSEN
MUUTTAMINEN
Tekninen lautakunta
28.5.2015, 31 §
Toimistopäällikkö Pirkko-Liisa Vänttinen:
Talousarvion investointiosassa on varattu 2 000 000 euroa viemäriverkoston laajennukseen Sasi - Mahnala - Kyröspohja - Heinijärvi
alueella.
Vuonna 2015 rakennettavasta Sasin linjan osuudesta jää määrärahaa käyttämättä.
Tekninen lautakunta on jakanut investointiosan käyttösuunnitelmassa
(20.1.2015 § 1) viemäriverkoston ja laitteiden saneeraukseen
120 000 euroa. Tämä määräraha ei tule riittämään. Kunnan on uusittava vt:n 3 alitus Osaran ohitustien rakentamisen johdosta, kustannusarvio on 50 000 euroa. Lisäksi Kyröskosken Vesihuolto Oy uusii
vesijohtoaan Sepäntiellä ja Koskitiellä. Samaan kaivantoon on sijoitettu vesijohdon lisäksi kunnan viemäri. Viemärilinjat on kuvattu ja uusimistarve todettu. Kustannusarvio on 100 000 euroa. Kyröskosken
Vesihuolto Oy on kilpailuttanut urakoitsijan ja työt ovat jo käynnissä.
Esitys (kunnallistekniikan rakennuspäällikkö Jari Luoma):
Lautakunta esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se siirtää
viemäriverkoston laajennukseen varatusta 2 000 000 euron määrärahasta (kohde 736) 150 000 euroa viemäriverkoston ja laitteistojen saneeraukseen (kohde 706).
Päätös:
Lautakunta hyväksyi esityksen.
Ote:
- hallitus
- kunnallistekniikan rakennuspäällikkö
_________
MUUTOSTALOUSARVIO 3/2015; INVESTOINTIMÄÄRÄRAHA
Hallitus
8.6.2015, 70 §
Esitys:
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen.
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Päätös:
Kokouspäivä
15.6.2015
HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.
_________
Valtuusto 15.6.2015, 16 §
Päätös:
VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Ote:
. tekninen lautakunta
. kirjanpito
. taloussuunnittelija Rönkkö
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
56
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
V 17 §
___
Kokouspäivä
57
15.6.2015
JOHDANNAISYLEISSOPIMUKSET
Hallitus
8.6.2015, 73 §
Liite
Talousjohtaja Tiina Paloranta:
Kunnan lainamäärä jatkaa kasvuaan lähivuosina. Tämä tarkoittaa
myös korkoriskin kasvua. Korkoriskiä voidaan hallita johdannaissopimuksella, esim. koronvaihtosopimuksella. Eri rahoituslaitokset tarjoavat räätälöityjä johdannaissopimuksia. Johdannaissopimuksia voidaan käyttää olemassa olevan lainasalkun tai yksittäisen lainan korkoprofiilin muuttamiseen ilman lainaehtojen uudelleenneuvottelemista. Johdannaissopimus on yleensä alkuperäisestä lainasta täysin erillinen sopimus eikä vaadi lainanantajan hyväksyntää.
Johdannaisten tekeminen edellyttää rahalaitosten kanssa sopimusta
johdannaisten yleisistä ehdoista, joita sovelletaan eri rahoituslaitosten
kanssa tehtäviin johdannaissopimuksiin, jotka voivat olla esim. koronvaihtosopimuksia, korkokattosopimuksia, korkokatto- ja korkolattiasopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia.
Kunkin yksittäisen johdannaissopimuksen tarkemmat ehdot sovitaan
erikseen ja vahvistetaan tapauskohtaisesti. Sopimusta johdannaisten
yleisistä ehdoista sovelletaan kaikkiin sopijapuolten välisiin johdannaissopimuksiin, jollei vahvistuksessa toisin mainita. Vahvistuksella
tarkoitetaan asiakirjaa, jonka sopijapuolet allekirjoittavat ja joka yhdessä yleissopimuksen kanssa muodostaa johdannaissopimuksen
ehdot.
Hallituksen johtosäännössä ei ole määrätty johdannaisten yleisistä
ehdoista päättämisestä, joten asia tulee valtuuston päätettäväksi.
Uuden hallintosäännön mukaan kunnanjohtajan päätösvaltaan kuuluu
yksittäisten johdannaissopimusten hyväksyminen:
Hallintosääntö, kunnanjohtajan ratkaisuvalta kohta 3
3. tekee yksittäiset lainanottopäätökset ja päättää johdannaisten käytöstä talousjohtajan esittelystä
Sopimukset johdannaissopimusten yleisistä ehdoista on tarkoituksenmukaista tehdä useamman rahoituslaitoksen kanssa.
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Kokouspäivä
Valtuusto
58
15.6.2015
Kaikkien rahalaitosten johdannaisyleissopimukset ovat samanlaisia.
Liitteenä on Osuuspankin mallisopimus.
Esitys:
Päätös:
HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että
-
kunta tekee rahalaitosten kanssa sopimukset johdannaisten yleisistä ehdoista
-
kunta voi tehdä koronvaihtosopimuksia, korkokattosopimuksia ja korkolattiasopimuksia tai sopimuksia korkoputkesta tai erilaisista korkostruktuureista sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia kulloinkin tarjolla olevasta tuotevalikoimasta. Uuden hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja
tekee nämä yksittäiset päätökset.
HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.
_________
Valtuusto 15.6.2015, 17 §
Liite
Päätös:
VALTUUSTO hyväksyi esityksen yksimielisesti.
Ote:
. talousjohtaja Paloranta (toimeenpanovastuu)
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Kokouspäivä
Valtuusto
V 18 §
___
59
15.6.2015
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014
Hallitus
25.5.2015, 61 §
Liite
Henkilöstöpäällikkö Erkki Jortikka, puh. 050 566 2650:
Henkilöstökertomuksen laadinta aloitettiin vuonna 1999. Kunnallinen
työmarkkinalaitos on yleiskirjeellä 10/2004 antanut suosituksen henkilöstöraportista.
Keskeisiä muutoksia vuonna 2014:
Henkilökunnan määrä on laskenut
Henkilöstömenojen säästötavoite saavutettiin
Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus on pysynyt vähäisenä (3,5 %)
Sairauslomien määrä on vähentynyt merkittävästi
Liider-hanke ”Hämeenkyrön tulevaisuus tehdään yhdessä”
on jatkunut ja saanut seuraajakseen tuotekehittäjän erityisammattitutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutusryhmän, jossa on 30 opiskelijaa
Työhyvinvointitutkimuksen mukaan henkilökunnalla on hyvä kuva työnantajastaan. Kuva on parantunut, mutta kehitettävää löytyy monesta asiasta
Henkilöstöpäällikkö Erkki Jortikka selostaa asiaa kokouksessa.
Esitys:
HALLITUS esittää, että VALTUUSTO merkitsee tiedokseen liitteenä
olevan henkilöstökertomuksen 2014.
Päätös:
HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.
_________
Valtuusto 15.6.2015, 18 §
Liite
Päätös:
VALTUUSTO merkitsi henkilöstökertomuksen tiedokseen.
Ote:
. henkilöstöpäällikkö Jortikka (tiedotusvastuu)
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Kokouspäivä
Valtuusto
60
15.6.2015
V 19 §
___
HALLINTOSÄÄNTÖ
H 62 §
___
HALLINTOSÄÄNTÖ; VALMISTELULINJAUS
H 40 §
___
HALLINTOSÄÄNNÖN UUDISTAMINEN; LAUSUNTOPYYNTÖ LAUTAKUNNILLE
HALLINTOSÄÄNNÖN UUDISTAMINEN
Hallitus
16.3.2015, 37 §
Kuntalaki 16 § määrää, että kunnalla on oltava hallinnon järjestämiseen säännöt. Säännöissä määrätään kunnan eri viranomaisista sekä
niiden toiminnasta, toimivallasta ja tehtävien jaosta.
Kuntalain 50 § määrää hallintosäännöstä:
Valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin:
1)
2)
3)
4)
5)
6)
7)
8)
9)
10)
11)
12)
13)
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
toimielinten kokoontumisesta;
varajäsenten kutsumisesta;
toimielimen puheenjohtajan tehtävistä;
kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta;
kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan läsnäolosta
ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa;
muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa;
toimielinten kokoukseen osallistumisesta 56 a §:ssä tarkoitetun videoneuvotteluyhteyden avulla sekä siitä, miten kunta huolehtii, että tähän tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä;
esittelystä;
pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja nähtävänä pitämisestä;
asiakirjojen allekirjoittamisesta;
asiakirjoista perittävistä lunastuksista sekä tiedon antamisesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa
laissa säädetyllä tavalla perittävistä maksuista ottaen
huomioon, mitä mainitun lain 34 §:ssä säädetään;
tiedottamisesta;
menettelystä otettaessa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi;
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
61
15.6.2015
14)
15)
kunnan taloudenhoidosta; sekä
hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta.
Hallintosäännön uudistamisen valmistelu aloitettiin 2014 keräämällä
vastaavan tyyppisten kuntien hallintosääntöjä ja selvittämällä niiden
soveltumista Hämeenkyrön tarpeisiin. Valmistelussa otettiin huomioon myös uuden Kuntalain valmistelu siinä määrin kuin se lakiehdotuksen kannalta on mahdollista. Valmistelun vaiheita on selostettu
suullisesti hallitukselle ja valtuustolle.
Johtosääntöuudistusta valmisteltiin useissa johtoryhmän kokouksissa
ja erityisesti syyskuussa Petäyksessä pidetyillä kokouspäivillä. Tällöin
saatiin määriteltyä organisaation rakenne ja vastuualueet, osavastuualueet yhdenmukaisesti .
Hallintosäännön uudistaminen on erittäin laaja asia. Uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää kunnan sääntökokoelmaa yhdistämällä samaan sääntöön monta aiemmin erillisenä ollutta sääntöä ja sovittaa
ne toisiinsa yhteensopiviksi. Tämän säännön lisäksi jää silti tehtäväksi erillispäätöksiä. Näitä on lueteltu hallintosäännössä. Hallintosäännön tarkoituksena on määritellä kunnan toimivaltarakenne ja organisaatiorakenne. Uuden säännön valmistelun periaatteena on ollut aikaansaada johdonmukainen ja yhdenmukainen sääntö. Pyrkimys on
ollut tehdä sääntö ilman ristiriitaisuuksia.
Tämä sääntöuudistus ei muuta suoraan organisaatiorakennetta muuten kuin nimien osalta. Ympäristölautakunnan toiminta muuttuu tämän
säännön myötä niin, että hallinnolliset tehtävät siirtyvät siltä tekniselle
lautakunnalle.
Delegointiaste on pidetty pääosin ennallaan, mutta päätösvallan yhtenäistäminen aiheuttaa joitakin muutoksia.
Sisältö:
Uudella hallintosäännöllä korvataan entiset, alla luetellut säännöt:
hallintosääntö
hallituksen johtosääntö
perusturvan johtosääntö
sivistyslautakunnan johtosääntö
teknisen lautakunnan johtosääntö
ympäristölautakunnan johtosääntö
taloussääntö
luottamushenkilöiden palkkiosääntö
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Kokouspäivä
Valtuusto
62
15.6.2015
-
tarkastussääntö
Valmistelun eteneminen:
hallitus käsittelee sääntöluonnosta ensimmäisen kerran
16.3.2015
hallitus lähettää sääntöluonnoksen lausunnoille lautakuntiin 30.3.2015
1.4.2015 hallintosääntöä esitellään valtuustolle ja lautakunnille yhteistilaisuudessa
hallitus käsittelee lausunnot 25.5. ja päättää esityksen tekemisestä valtuustolle
valtuusto hyväksyy hallintosäännön 15.6.2015
Uuden kuntalain myötä joudutaan tekemään uudistuksia nyt esitettävään sääntöön. Niitä tehdään sitten kun laki on voimassa. Sääntöä
on jatkossa tarkoitus päivittää vuosittain tai aina tarpeen mukaan.
Oheismateriaalina on hallintosääntöluonnos ja kunnan organisaatiokaavio uuden säännön mukaisin termein.
Esitys:
HALLITUS käsittelee hallintosäännön ja muiden sääntöjen kokonaisuutta, organisaatiorakennetta ja päätösvallan tasoja ja sääntelyn yksityiskohtia. Seuraavassa kokouksessa hallitus päättää luonnoksen
lähettämisestä lausunnoille.
Päätös:
HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.
_________
HALLINTOSÄÄNNÖN UUDISTAMINEN; LAUSUNTOPYYNTÖ LAUTAKUNNILLE
Hallitus
30.3.2015, 40 §
Edellisellä kerralla käsiteltyyn hallintosäännön luonnokseen on tehty
korjauksia.
Hallintosääntöluonnos on oheismateriaalina, samoin siihen liittyvä lakiliite sekä organisaatiokaavio.
Hallintosääntö lähetetään lautakunnille lausunnolle. Sääntöluonnos
menee myös yhteistyötoimikunnalle lausunnolle.
Lausunnot on annettava 11.5.2015 mennessä. Lautakuntien toivotaan lausunnoissa keskittyvän erityisesti oman toimialan ratkaisuvalta-asioihin.
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Kokouspäivä
Valtuusto
63
15.6.2015
Esitys:
HALLITUS lähettää hallintosääntöluonnoksen lausunnoille lautakuntiin ja yhteistyötoimikunnalle. Lausunnot pyydetään 11.5.2015 mennessä.
Päätös:
HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.
_________
HALLINTOSÄÄNTÖ; VALMISTELULINJAUS
Hallitus
25.5.2015, 62 §
Lautakunnat ovat antaneet lausuntonsa hallintosäännöstä. Lausunnot
ovat sataman kiertokansiossa.
Hallintosääntöluonnoksen tässä versiossa on otettu huomioon perusturvalautakunnan ja teknisen lautakunnan korjausesitykset. Ympäristölautakunnan ja sivistyslautakunnan korjausesityksistä osa on otettu
huomioon. Lisäksi on korjattu viranhaltijoiden löytämiä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia.
Hallitus saa antaa valmistelulinjauksen näihin ympäristölautakunnan
esittämiin korjausesityksiin:
-
Kaavoitusarkkitehdin ratkaisuvaltaan liitteen 1 mukaisesti esitettävät suunnittelutarveratkaisut MRL 137 ja poikkeamispäätökset
MRL 171 siirretään ympäristölautakunnalle. Kaavoitusarkkitehti
esittelee asiat lautakunnalle.
-
Hallituksen ratkaisuvaltaan esitetty asia § 9 loma-asunnon käyttötarkoituksen muutoksen poikkeamispäätökset siirretään ympäristölautakunnan ratkaisuvaltaan. Kaavoitusarkkitehti esittelee asiat
lautakunnalle.
Sivistyslautakunnan esittämää muutosta liikunta- ja nuorisosihteerin
päätösvaltaan ”tekee osavastuualuetta koskevat sopimukset ja sitoumukset lautakunnan tai esittelijän antamisen ohjeiden mukaisesti”
ei ole sisällytetty esitykseen, sillä se aiheuttaisi ristiriidan päätöksentekotasoissa. Yhden osavastuualueen päällikön osalta ei ole tarkoituksenmukaista tehdä poikkeusta yleiseen linjaan.
Perusturvalautakunta toi esille sen, että hallintosääntöluonnoksen
henkilöstöosan mukaisesti osavastuualueen esimiehille siirretään
päätösvaltaa. Kaikki osavastuualueiden esimiehet eivät ole virkasuhteessa. Lautakunnan mielestä päätösvallan siirto ei näissä tapauksisPöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
64
15.6.2015
sa ole tarkoituksenmukaisesta. Lautakunta tarkoitti pykäliä 5 ja 14.
Tämä muutos on tehty hallintosääntöluonnokseen.
Tarkastuslautakunta toi esille rakennusurakoista päättämisessä sen,
että tekninen lautakunta päättää kaikki hankkeet. Lautakunta esitti
harkittavaksi sitä, että tietyn euromäärän, esim 3 milj, euroa ylittävät
hankkeet menisivät hallituksen päätettäväksi. Tätä ei ole muutettu
hallintosääntöön.
Hallintosääntöluonnos on sataman oheismateriaalikansiossa.
Esitys:
Hallitus linjaa hallintosäännön valmistelua siten, että hallituksen linjausten mukainen sääntö voidaan kokouksessa 8.6.2015 esittää valtuuston hyväksyttäväksi.
Päätös:
HALLITUS linjasi hallintosäännön jatkovalmistelua.
--HALLITUS käsitteli tämän asian ensimmäisenä asiana.
Päivi Leskinen ilmoittautui esteelliseksi eikä osallistunut asian käsittelyyn. Esteellisyyden peruste: hallintosääntö koskee Leskistä työroolissa. Harri Isomuotia oli hänen sijassaan.
Puheenjohtajana toimi hallituksen 2. varapuheenjohtaja Rauno Mäki.
Pasi Eloranta esitti, että sivistyslautakunnan esittämä muutos liikuntaja nuorisosihteerin päätösvaltaan hyväksytään. Kukaan ei kannattanut esitystä. Puheenjohtaja totesi esityksen raukeavan kannattamattomana.
Vilho Ponkiniemi esitti, että henkilöstöosaan lisätään virantoimituksesta pidettämisestä päättämiseen § 67 maininta, että päätöstä tehtäessä pitää kuulla toimielintä. Kukaan ei kannattanut esitystä. Puheenjohtaja totesi esityksen raukeavan kannattamattomana.
Hallitus hyväksyi yksimielisesti hallintosääntöluonnokseen tehtävät
seuraavat korjaukset:
-
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Kaavoitusarkkitehdin ratkaisuvaltaan liitteen 1 mukaisesti
esitettävät suunnittelutarveratkaisut MRL 137 ja poikkeamispäätökset MRL 171 siirretään ympäristölautakunnalle
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Kokouspäivä
Valtuusto
65
15.6.2015
-
Hallituksen ratkaisuvaltaan esitetty asia loma-asunnon
käyttötarkoituksen muutoksen poikkeamispäätökset siirretään ympäristölautakunnan ratkaisuvaltaan.
-
Toimielinten varapuheenjohtajien ei tarvitse olla valtuutettuja
-
Ansionmenetyskorvauksissa tuntikorvauksen enimmäismäärä on 30 euroa ja ilman todistusta korvattava määrä on
10 euroa.
--Hallitus piti tauon tämän asian käsittelyn jälkeen klo 19.35 – 19.45.
_________
HALLINTOSÄÄNTÖ
Hallitus
8.6.2015, 75 §
Hallintosääntöön on tehty hallituksen edellisessä kokouksessa päättämät muutokset.
Liitteenä uusi hallintosääntö ja siihen sisältyvä liite 1. Oheismateriaalina on organisaatiokaavio.
Esitys:
HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy liitteenä olevan hallintosäännön ja kumoaa samalla nämä säännöt:
entinen hallintosääntö
hallituksen johtosääntö
perusturvan johtosääntö
sivistyslautakunnan johtosääntö
teknisen lautakunnan johtosääntö
ympäristölautakunnan johtosääntö
taloussääntö
luottamushenkilöiden palkkiosääntö
tarkastussääntö
Hallintosääntö astuu voimaan 1.8.2015.
Päätös:
HALLITUS hyväksyi esityksen.
---
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
66
15.6.2015
Keskustelun kuluessa Vilho Ponkiniemi teki esityksen. Muutetaan pykälä 67 muotoon:
§ 67 Virantoimituksesta pidättäminen ja työsuhteen irtisanominen
Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä ja työsuhteen irtisanomisesta päättää se viranomainen, joka valitsee
henkilön virka- tai työsuhteeseen, kuultuaan asiasta palvelualueen lautakuntaa.
Kukaan ei kannattanut esitystä. Puheenjohtaja totesi esityksen rauenneen kannattamattomana.
--Hallitus korjasi yksimielisesti §:ssä 62 olevan virheen.
_________
Valtuusto 15.6.2015, 19 §
Liite
Päätös:
VALTUUSTO hyväksyi hallituksen esityksen äänestyksen jälkeen
muutettuna pykälän 130 osalta.
--Tarja Soukko, Päivi Leskinen ja Sari Haukipää poistuivat esteelliseksi
ilmoittautuneina tämän asian käsittelyn ajaksi. Esteellisyyden peruste:
työroolissaan he ovat asianosaisia.
Soukon tilalla oli varavaltuutettu Heikki Uusitalo, Leskisen tilalla oli
varavaltuutettu Rauno Kortesoja, Haukipään tilalla oli varavaltuutettu
Ville-Veikko Ponkiniemi.
Keskustelun kuluessa valtuutettu Vilho Ponkiniemi teki kaksi esitystä:
1. esitys:
Muutetaan pykälä 67 muotoon:
§ 67 Virantoimituksesta pidättäminen ja työsuhteen irtisanominen
Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä ja työsuhteen irtisanomisesta päättää se viranomainen, joka valitsee henkilön virka- tai
työsuhteeseen kuultuaan asiasta palvelualueen lautakuntaa.
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
67
15.6.2015
2. esitys:
Muutos pykälään 130 Palkkioiden ja korvausten maksaminen, ensimmäinen momentti
Ansionmenetyskorvaus maksetaan hakemuksen mukaan kuukausittain. Muut korvaukset maksetaan puolivuosittain.
Valtuutettu Alakastari kannatti molempia Ponkiniemen esityksiä.
Valtuutetut Nieminen ja Mäki kannattivat Ponkiniemen esitystä 2.
Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi hallituksen esityksestä poikkeavaa, kannatettua esitystä.
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Ponkiniemen esityksen 2 pykälän
130 muuttamisesta.
Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysesitykset, -tavan
ja -järjestyksen yksimielisesti Ponkiniemen esityksestä 1.
Valtuusto antoi nimenhuutoäänestyksessä 31 jaa-ääntä hallituksen
esityksen puolesta ja 4 ei-ääntä Ponkiniemen esityksen puolesta, joten puheenjohtaja totesi hallituksen esityksen tulleen valtuuston päätökseksi äänestyksellä.
Äänestyskäyttäytyminen ilmenee pöytäkirjan liitteestä.
Valtuusto piti tauon tämän asian jälkeen klo 17.00 – 17.20.
Ote:
. lautakunnat
. arkistosihteeri Rinne
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
V 20 §
___
Kokouspäivä
68
15.6.2015
ARVIOINTIKERTOMUS 2014
Tarkastuslautakunta
2.6.2015, 3 §
Ehdotus:
Tarkastuslautakunta viimeistelee, hyväksyy ja allekirjoittaa vuoden
2014 arviointikertomuksen.
Tarkastuslautakunta antaa kuntalain 71 §:n mukaisen arviointikertomuksen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnanvaltuustolle.
Päätös:
Tarkastuslautakunta laati arviointikertomuksen 2014 ja sopi luovutustilaisuuden 8.6.2015 klo 15.00 valtuustosaliin.
_________
Valtuusto 15.6.2015, 20 §
Liite
Päätös:
VALTUUSTO merkitsi tiedokseen arviointikertomuksen.
Ote:
. lautakunnat
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Kokouspäivä
Valtuusto
V 21 §
___
69
15.6.2015
TILINPÄÄTÖS 2014 JA VASTUUVAPAUS
Hallitus
8.6.2015, 72 §
Talousjohtaja Tiina Paloranta, puh. 050 596 7522:
Hallitus on allekirjoittanut 30.3.2015 kunnan tilinpäätöksen 2014 ja
antanut sen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan
arvioitavaksi.
Vuoden 2014 tilinpäätös oli 832 778 euroa ylijäämäinen.
_________
TILINTARKASTUSKERTOMUS 2014
Tarkastuslautakunta
11.5.2015, 4 §
Tilintarkastaja on suorittanut kunnan tilintarkastuksen vuodelta 2014.
Tilintarkastaja selostaa tarkastuslautakunnalle tilintarkastuksessa
esiin tulleita asioita ja huomioita sekä laatimansa tilintarkastuskertomuksen perusteita.
Tilintarkastuskertomus (liite 1) ei sisällä muistutuksia. Tilintarkastuskertomuksessa esitetään tilinpäätöksen hyväksymistä sekä vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.
Ehdotus:
Tarkastuslautakunta päättää Kuntalain 71 ja 75 §:ien perusteella
saattaa tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2014 valtuuston käsittelyyn ja esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilintarkastuskertomuksessa esitetyllä tavalla.
Päätös:
Hyväksyttiin.
_________
Esitys:
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
HALLITUS esittää, että VALTUUSTO
1.
hyväksyy tilinpäätöksen 2014
2.
päättää tilintarkastajan esityksen ja tarkastuslautakunnan
lausunnon perusteella vastuuvapauden myöntämisestä
kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille
ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta
1.1.2014 – 31.12.2014.
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Kokouspäivä
Valtuusto
15.6.2015
3.
Päätös:
70
Hallitus oikeuttaa talousjohtajan tekemään aineistoon oikaisuluonteiset korjaukset.
HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.
_________
Valtuusto 15.6.2015, 21 §
Liite
Päätös:
VALTUUSTO hyväksyi tilinpäätöksen.
Valtuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden kunnan hallintoa ja taloutta
hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille toimikaudelta 1.1.2014 – 31.12.2014.
Erkki Rikala poistui tämän asian käsittelyvaiheessa klo 17.45.
Kauko Autio poistui tämän asian käsittelyvaiheessa klo 17.57.
Ote:
. lautakunnat
. tilivelvolliset
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Kokouspäivä
Valtuusto
V 22 §
___
71
15.6.2015
ERONPYYNTÖ LUOTTAMUSTOIMESTA, PASI ELORANTA
Hallitus
8.6.2015, 76 §
Talousjohtaja Tiina Paloranta, 050 496 7522:
Valtuutettu Pasi Eloranta on 27.4.2015 valtuuston kokouksessa valittu valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi. Valtuuston varapuheenjohtajan
roolissa hän kuluu hallituksen kokouspiiriin. Hän on myös hallituksessa Jouni Ovaskan varajäsen ja sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja.
Pasi Eloranta pyytää eroa hallituksen varajäsenen tehtävästä.
Kuntalain 38 mukaisesti luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, joka valittava luottamushenkilö on.
Täydennysvaalissa on noudatettava tasa-arvolain säädöksiä.
Esitys:
Päätös:
HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se
1.
myöntää Pasi Elorannalle eron hallituksen varajäsenen
tehtävästä.
2.
valitsee varajäsenen Jouni Ovaskalle
HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.
--Pasi Eloranta poistui esteelliseksi ilmoittautuneena tämän asian käsittelyn ajaksi. Esteellisyyden peruste: Eloranta on asianosainen.
_________
Valtuusto 15.6.2015, 22 §
Päätös:
VALTUUSTO myönsi eron Elorannalle hallituksen varajäsenyydestä.
Valtuusto valitsi uudeksi varajäseneksi Jarmo Kalliolan.
---
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
72
15.6.2015
Pasi Eloranta poistui esteelliseksi ilmoittautuneena tämän asian käsittelyn ajaksi. Esteellisyyden peruste: Eloranta on asianosainen.
Ote:
. Pasi Eloranta
. Jarmo Kalliola
. it-päällikkö Peltola
. MERKINTÄ LUOTTAMUSHENKILÖREKISTERIIN
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
Kokouspäivä
73
15.6.2015
ILMOITUKSET
Pöytäkirjantarkastajien
nimikirjaimet
1.
Q1-raportti on tallennettu sataman työtilaan kohtaan muut
kuin kokousasiakirjat/raportit/talousraportit.
2.
Valtuustoaloite: perusturvan laitoshuoltajien siirtyminen
tekniseltä puolelta perusturvaan.
Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan.
Hämeenkyrössä _____/_____ 20___
Pöytäkirjanvarmentaja
Arkistosihteeri
_______________________________________________
Hallintopalvelusihteeri
HÄMEENKYRÖN KUNTA
VALTUUSTO 2013 – 2016
§ 19
ÄÄNESTYKSET
Liite valtuuston pöytäkirjaan 15.6.2015
Hallintosäännön §:n 67 muuttaminen
Valtuutettu
P
Alakastari Atso
VAS
Autio Kauko
KOK
Eloranta Pasi
KESK
Evikoski Teemu
KESK
Haavisto Hannele
KESK
Hakala Pekka
KESK
Ponkiniemi Ville-Veikko
VAS
Hiltunen Päivi
KESK
Härkki-Santala Maria
KESK
Immonen Anna-Kaisa
KD
Isokivijärvi Kari
PS
Isomuotia Harri
KOK
Ankelo Aku
PS
Järvenpää Esa
SDP
Järvinen Jarmo
SDP
Kalliola Jarmo
KESK
Kola Mari
KOK
Lahtinen Kati
VIHR
Lampinen Jouni
PS
Lepistö Maarit
SDP
Lepola Mauri
SDP
Kortesoja Rauno
KOK
Linnainmaa Risto
KESK
Mäensivu Raija
KESK
Mäki Rauno
PS
Nieminen Marita
SDP
Nordfors Heimo
KOK
Ovaska Jouni
KESK
Järvinen Joel
KD
Parhankangas Kirsi
KOK
Ponkiniemi Vilho
VAS
Rikala Erkki
PS
Uusitalo Heikki
KOK
Vatajaniemi Juhani
SDP
Westergård Raija
VAS
Jaa
Ei
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
31
P = paikalla kokouksessa
1) esteellinen
2) poissa kokouksesta
Tyhjä
4
Hämeenkyrön kunta
Valtuusto
VALITUSOSOITUS
Kunnallisvalitus
Kokouspäivä
15.6.2015
Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävillä
23.6.2015
Pykälät
14, 15, 16, 17, 19, 21, 22
Valitus. oikeus
. viranomainen
Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
sekä
Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite
valitusajan
laskeminen
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Osoite: Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde)
Telekopio: 029 56 42269
Muu valitusviranomainen;
Valitusaika on 30 päivää
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Määräaika (30 pv) lasketaan siten,
ettei siihen lueta nähtäväksiasettamispäivää. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta
näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
Valituskirjassa on ilmoitettava
päätös, johon haetaan muutosta
miltä kohdin päätöksestä valitetaan ja muutosvaatimus perusteineen sekä
valittajan nimi ja kotikunta, sekä osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle
voidaan toimittaa.
Jos valituskirjan laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjassa ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valitusasiakirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan allekirjoitettava.
Valitusasiakirjojen
toimittaminen
Päätöksen
tiedoksianto
Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna
jäljennöksenä, sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirjansa tai osoitettava oikeutensa edustukseen hallintolain 12 §:n mukaisesti.
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen
viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä.
Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.
Lähetetty postitse _________________________________________________________________
pvm ja tiedoksiantaja
Luovutettu asianosaiselle;
pvm ___________________
Allekirjoitus ___________________________________________
Muulla tavalla; ________________________________________________________________
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain
(701/93) 3 §:n nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva
oikeudenkäyntimaksu.
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Valtuusto
VALITUSKIELTO
Kokouspäivä
15.6.2015
Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävillä
23.6.2015
Kieltojen
perusteet
Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa tai päätös ei sisällä sellaista
toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty silleen.
Pykälät: 11, 12, 13, 18, 20
Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma
vuodelle 2015
Keskeneräinen
OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA
RAPORTOINTI
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto
ja johtopäätökset
Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima
Kunnan laajan valtuustokausittaisen kuntalaisen hyvinvoinnin sekä vuoden 2014 ja 2015 vuosittaisen seurannan
yhtenä painopisteenä on positiivisen kasvun mahdollistaminen. Taloutta tukeva postiivinen kasvu tuo varmuutta palveluiden
toteuttamiseen. Palveluiden taloudellinen tuottaminen ja oikea kohdentuminen oli yksi vuonna 2014 palvelualueille
asetetuista tavoitteista. Konkreettisena toimenpiteenä kunnassa laadittiin talouden selviytymisohjelma.
Vuoden 2014 tilinpäätös saatiin kääntymään positiiviseksi. Ulkoisten menojen osalta vuonna 2013 tilinpäätöksen loppusumma
oli 63,9, milj. euroa ja vuonna 2014 63,8, milj.euroa, vähennys 131 000 euroa (-0,2%)
Väestörekisterikeskuksen vuoden lopun väkilukutieto on 10621. Väkiluku kasvoi 40 hengellä (70), kasvuprosentti 0,4 (07,).
Kuntastrategiassa asetettua väestön kasvutavoitetta 1-2% ei saavutettu, mutta väestönkasvu oli positiivinen.
Hämeenkyröön perustettiin 52 uutta yritystä ( nettolisäys 26) sekä myytiin 2 yritystonttia ja vuokrattiin tontti hoivakodin
perustamista varten. Lisäksi kunta myi Kehäkukan kahvilakiinteistön.Vuonna 2014 asemakaava-alueelta myytiin
5 asuintonttia.
Vuonna 2014 käynnistyi strategisen kaavatyön valmistelu. Kaavaa ei saatu laajan kuulemiskierroksen johdosta hyväksytyksi
vuoden 2014 aikana, mutta kaava etenee ja se saadaan valtuuston päätettäväksi vuoden 2015 aikana. Kaava ohjaa
Hämeenkyrön strategisia tavoitteita ja kasvua valmistuttuaan.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tapahtui vuoden aikana monia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka
vaikuttavat myös tulevien vuosien palveluihin. Itäisen alueen palveluverkkorakennetta muutettiin erottamalla päiväkoti- ja
kouluhanke toisistaan. Sasin varhaiskasvatusyksikön ja Hämeenkyrön monitoimikeskuksen rakentamiset alkoivat syksyllä.
Mahnalan ympäristökouluhankkeen suunnittelu ei vielä vuoden 2014 aikana edennyt.
Varhaiskasvatukseen perustettiin lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman linjauksen mukaisesti uusi perhetyön ohjaajan toimi,
neuvolan terveydenhoitajan uudesta toimesta jouduttiin talouden tasapainotustarpeesta johtuen luopumaan.
Ennaltaehkäisevänä palveluna aloitettiin uudelleen avoimen päiväkodin toiminta. Kotihoidon tukeen käytettiin enemmän
määrärahoja kuin vuonna 2013. Esi- ja perusopetuksessa otettiin käyttöön uudet oppilas- ja opiskeluhuollon
opetussuunnitelmat sekä perusopetuksen laatukriteerit. Perusopetusryhmien ryhmäkoko pidettiin keskimäärin 18 oppilaassa.
Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestivät pääosin kolmannen sektorin yhdistykset. Kehotoiminta oli vilkasta kaikissa
kouluissa. Myös kirjastopalveluita kohdennettiin suunnitellusti kouluille ja päiväkodeille. Liikunta- ja nuorisopalveluissa
vahvistettiin henkilökuntamäärää: toimintaa järjestettiin liikunnanohjaajan, liikuntaneuvojan sekä uuden nuoriso-ohjaajan
toimesta. Perheiden hyvinvointia tukevassa Lasse-hankkeessa luotiin yhteistyömalleja varhaiskasvatuksen, neuvolan ja
sosiaalityön kesken. Konkreettisena esimerkkinä ovat palvelukuvaukset ja yhteiset koulutukset.
Nuorten ja nuorten aikuisten palvelut
Yläkoulun liikuntaluokkakokeilu vakinaistettiin pysyväksi toiminnaksi. Työpaja, Hämeenkyrön kansalaisopisto, liikunta- ja
nuorisopalvelut sekä 4H-yhdistys tuottivat MunPaja –toimintaa, joka on tarkoitettu 17-29 vuotiaille nuorille tukemaan
elämänhallintataitoja ja parantamaan sosiaalisia valmiuksia. Myönteinen Starttivalmennus rahoituspäätös saatiin joulukuussa.
Kulttuuripalvelut järjestivät lapsille ja nuorille hankkeensa puitteissa monenlaisia kulttuuritilaisuuksia ja –tapahtumia.
Liikuntapaikat, nuorisotilat ja bänditilat pidettiin hyvässä kunnossa. Nuorisovaltuuston toiminta on ollut aktiivista ja entistä
näkyvämpää ja vaikuttavampaa. Etsivä nuorisotyö toimi työpajan alaisuudessa nuorisokeskus Prikassa. Myönteinen hankeraha
kesällä mahdollisti toiminnan laajentamisen toisella työntekijällä. Toimintaa toteutettiin yhdessä Ikaalisten kaupungin kanssa.
Vuonna 2014 44 hämeenkyröläistä nuorta ohjattiin palvelujen piiriin ja heistä 38 nuorta tavoitettiin ja saatiin palveluiden
käyttäjäksi. Toisen asteen oppilashuollon kehittäminen käynnistyi syksyn aikana Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Sastamalan
koulutuskuntayhytymän kesken. Opiskeluterveydenhuollon palvelut laajentuivat vuoden aikana.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Hämeenkyrössä toimii nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Verkoston tehtävänä on kehittää
nuorille tarjottavia palveluja ja niiden saatavuutta, jakaa tietoa ja organisoida tekemistä eri alojen ammattilaisten kesken sekä
edistää kokonaisvaltaisesti nuorten hyvinvointia. Verkostossa on mukana etsivä nuorisotyö, starttipaja, työpaja, sosiaalitoimi,
liikunta- ja nuorisopalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, koulukuraattori, päihdesairaanhoitaja, seurakunnan
nuorisotyöntekijä ja ammatti-instituutti Iisakin kouluohjaaja. Kaksi kertaa vuodessa Hämeenkyrön nuorisofoorumi kokoontuu
yhdessä Ikaalisten nuorisofoorumin kanssa.
Ikäihmiset
Vanhusten palveluiden koordinoinnin parantamiseksi suunniteltu kotihoitokeskus valmistui 1.6.2014 ja ikäihmisten palveluja
suunniteltiin ja toteutettiin voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaisesti. Kotikirjastotoiminta käynnistyi ja 8 kotipalvelun
asiakasta käyttää palvelua säännöllisesti. Marraskuussa aloitettiin 80-vuotta täyttäneiden hyvinvointikäynnit.
Terveyskeskuksen välittömässä läheisyydessä olevan Siljankodin alakertaan aloitettiin päivätoimintakeskuksen suunnittelu.
Tarkoituksena on kehittää ja keskittää kotona asuville ikäihmisille tarpeellisia selviytymistä ja hyvinvointia tukevia palveluja.
Kotona asuvien vanhusten ravitsemustilan parantamiseksi tähtäävä kotiateriapalvelutoiminta siirtyi terveyskeskuksen
ruokahuollon tehtäväksi 6.1.2014. Palvelua käytti 130 asiakasta, keskimäärin 44 annosta päivässä toimitettiin asiakkaiden
kotiin.
OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU
2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset
Kuntastrategia
Elinkeinostrategia,
Henkilöstöstrategia
Palvelustrategia
3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna
1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Positiivinen kasvu
Tavoitteet
Toimenpiteet ja
vastuutaho
Resurssit
Arviointimittarit
Asukasmäärä Strateginen kaava
Tekniset palvelut ja
Myydyt tontit ja
kasvaa
valmiina. Valtuuston
yrityspalvelut
asukasmäärän
kuntastrategian myöntämällä
toteuttavat tonttimyyntiä, lisäys,tilastot
mukaisesti
määrärahalla hankitaan yrityspalvelut panostavat
sijanniltaan houkuttelevia monipuoliseen
sekä asumiseen että
yrittämiseen sopivia
tontteja.
Monipuolinen Yrityspalvelut vastaa
ja kasvava
tehokkaasta
yritystarjonta. tonttimarkkinoinnista
yhdessä kaavoituksen
kanssa.
markkinointiin.
Ei resurssilisää
Asianmukaiset, Palvelualueet huolehtivat Ei reurssilisää
hyvin
palveluvalikoiman
kohdennetut
suunnitelusta ja
palvelut, joita tehokkaasta
tuotetaan
palvelutarjonnasta.
yhteistyössä
Mahnalan kouluhanke
yritysten ja
kolmannen
sektorin kanssa
Tunnusluvut uusien
yritysten ja
toteutuneiden
tonttikauppojen
suhteen.
Vuonna 2015
palveluiden
tuottamiskustannukset
säilyvät vuoden 2013
tasolla.
2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Lasten ja nuorten hyvinvointi
Nuorisotyöttömyys
Lasten ja nuorten terveelliset ruokailutottumukset
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, kotihoito ja perhetyö
Tavoitteet
Toimenpiteet ja
vastuutaho
Hämeenkyrön
Kaikki palvelualueet
nuorisotyöttömyys osallistuvat, työpajatoiminta,
laskee.
hanketyö.Työpaja vastaa
organisoinnista ja
toiminnasta.
Resurssit
2014 palkattu
Nuorisotyöttömyystilastot
nuorisotyöntekijä sekä
etsivänuorisotyön
tekijä
toteuttavat.Hankeraha
toiminnan
jatkuvuuteen ja
kehittämiseen
vuodelle 15
Lasten ja nuorten Asiakaskysely ja palautteen Ei resurssilisää
terveellisten ja
huomioivat
ruokalistat.Sapere
säännöllisten
ruokailutottumusten maistamistoiminnan
edistäminen
huomioiminen
päivähoidossa. Ruokapalvelut
toteuttavat kyselyjä.
Valtakunnallisten
ravitsemussuositusten
Arviointimittarit
Asiakaskyselyn tulokset,
säännöllisesti
kokoontuvat
ruokaraadit. Lasten ja
nuorten kasvustandardit
ja nuorison
terveyskyselyt.
huomiointi
terveysneuvontatyössä
Varhainen
Äitys- ja
pikkulapsiperheiden lastenneuvolapalveluiden
tukeminen
laadun ja määrän säiyminen
asetuksen määräämällä
tasolla.
Lapsiperheiden
kotipalvelu/perhetyön
toiminnan arviointi ja
kehittäminen suhteessa
muuttuviin vaatimuksiin
Terveydenhoitaja
THL:n ja STM:n
resurssin lisääminen. seurantakyselyt,
toimintatilastot
Kotipalvelu ja
perhetyö arvioivat
yhdessä
nykyresurssein
tulevien muutosten
vaikutusta.
3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
Ikäihmisten itsenäisen selviytymisen tukeminen
Tavoitteet
Toimenpiteet Resurssit Arviointimittarit
ja vastuutaho
Ikäihmisten selviytymistä
Tiedottaminen ja Ei
resurssilisää
tukevien palvelujen
markkinointi
kehittäminen vanhuspalvelulain ikäihmisten
mukaisesti.
palveluista myös
yksityisten ja
kolmannen
sektorin
palveluista ns
yhden luukun
periaate.
Kotihoito
koordinoi
Vanhusten päivätoiminnan
laajuuden ja sisällön
kehittäminen
Palvelu kyetään
toteuttamaan
vuoden 2013
kustannuksilla
Sosiaalipalvelut Ei
Päivätoiminnan
arvioivat
resurssilisää, käynti- ja
investointi peittävyystilastot
toiminnan
arviointi
erilaisia
kehtittämistapoja
mm investoinnit
suhteessa
nykytilanteeseen
OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY
5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa
Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua
1 (37)
SOPIMUS JOHDANNAISSOPIMUSTEN YLEISISTÄ EHDOISTA
Pankki (jäljempänä “pankki“ tai “sopijapuoli“) ja asiakas (jäljempänä “asiakas“ tai “sopijapuoli“) sopivat yleisistä ehdoista, joita sovelletaan pankin ja asiakkaan välisiin tämän sopimuksen (“yleissopimus“) liitteinä
olevissa tuotekuvauksissa määriteltyihin yksittäisiin tai muihin pankin ja asiakkaan määrittämiin johdannais- ja valuuttakauppasopimuksiin (“johdannaissopimus“).
Yksittäisen johdannaissopimuksen tarkemmat ehdot sovitaan ja vahvistetaan erikseen (“vahvistus“).
Yleissopimus, johdannaissopimukset ja vahvistukset muodostavat yhden sopimuksen (“sopimus“).
Yleissopimus ei velvoita kumpaakaan sopijapuolta johdannaissopimuksen tekemiseen.
1
Määritelmät
1.1
Vahvistus
1.5
Johdannaissopimuksen päättymispäivä
Pankki vahvistaa tehdyn johdannaissopimuksen tai
voimassaolevan johdannaissopimuksen muutoksen
kirjallisesti tai muulla asiakkaan kanssa sovittavalla
tavalla asiakkaalle, joka varmentaa vahvistuksen allekirjoituksellaan tai muulla sopijapuolten sopimalla
tavalla. Jos varmennetun vahvistuksen ja tämän
yleissopimuksen välillä on eroavuuksia, noudatetaan
vahvistusta.
Johdannaissopimuksen päättymispäivä on vahvistuksessa määritelty päivä.
Mikäli puhelimitse tai muulla tavoin tehdyn johdannaissopimuksen ja varmennetun vahvistuksen välillä
on eroavuuksia, noudatetaan vahvistusta, jollei vahvistuksessa ole ilmeistä virhettä.
1.7
1.6
Laskennallinen pääoma
Laskennallinen pääoma on se määrä, jolle korkoa
lasketaan tai muunlainen hinta- tai kurssinoteeraus
tehdään. Laskennallinen pääoma voidaan määritellä
yhdessä tai useammassa valuutassa.
a)
Pankkipäivä
(i) “TARGET-pankkipäivä“ tai ”TARGET”:
Päivä, jolloin Eurojärjestelmän maksujärjestelmä TARGET on toiminnassa.
Asiakkaan on palautettava vahvistus viipymättä
pankille allekirjoitettuna tai varmennettava vahvistus
muutoin sopijapuolten sopimalla tavalla.
(ii) “Helsingin pankkipäivä“ tai ”Helsinki”:
Viikonpäivät maanantaista perjantaihin, jolloin
pankit Helsingissä ovat yleisesti avoinna.
Johdannaissopimus on voimassa ja täytäntöönpanokelpoinen riippumatta siitä, onko asiakas palauttanut vahvistuksen tai varmentanut sen muutoin
sovitulla tavalla.
(iii) Muu pankkipäivä: Pankkipäivä muissa valuutoissa kuin eurossa on päivä, jona pankit
Helsingissä ja kyseisen valuutan valuuttakaupungissa ovat yleisesti avoinna ja kyseisessä
valuutassa käydään valuutta- ja rahamarkkinakauppaa.
1.2
Johdannaissopimuksen voimassaolo
Johdannaissopimus syntyy, kun sopijapuolet ovat
keskenään sopineet johdannaissopimuksen ehdoista, ja se on voimassa tekopäivästä päättymispäivään. Johdannaissopimuksen sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa kuitenkin siihen
asti, kunnes kaikki sovitut maksut tai toimitukset
ovat tulleet suoritetuiksi.
1.3
Johdannaissopimuksen tekopäivä
Johdannaissopimuksen tekopäivällä tarkoitetaan
päivää, jona sopijapuolet sopivat johdannaissopimuksen ehdoista.
1.4
Johdannaissopimuksen alkamispäivä
Johdannaissopimuksen alkamispäivä on vahvistuksessa määritelty päivä.
b)
Mikäli vahvistuksessa ei ole mainittu pankkipäivää, pankkipäivä on päivä, jolloin pankit Helsingissä ja kohdan 1.10 mukaisessa kyseisen valuutan valuuttakaupungissa ovat yleisesti
avoinna ja kyseisessä valuutassa käydään valuutta- ja rahamarkkinakauppaa. Mikäli kyseinen valuutta on euro, pankkipäivä on sellainen
päivä, joka on sekä Helsingin pankkipäivä että
TARGET-pankkipäivä.
Euromääräisiä maksuja voidaan selvittää pankeissa
ja valuutta- ja rahamarkkinoilla sellaisenakin päivänä, jolloin pankit eivät Helsingissä muutoin ole yleisesti avoinna.
2 (37)
1.8
Pankkipäiväolettama
1.11
Pankkipäiväolettama on vahvistuksessa määritelty
soveltamisohje siitä, miten vahvistuksessa määritellyt päivät siirtyvät, jos ne eivät ole pankkipäiviä.
Pankkipäiväolettamat:
“Seuraava“: Vahvistuksessa määritelty päivämäärä
siirtyy lähinnä seuraavaksi pankkipäiväksi.
“Sovellettu seuraava“: Vahvistuksessa määritelty
päivämäärä siirtyy lähinnä seuraavaksi pankkipäiväksi, paitsi jos seuraava pankkipäivä on seuraavan
kalenterikuukauden puolella, jolloin sovittu päivämäärä siirtyy edeltäväksi pankkipäiväksi.
“Edeltävä“: Vahvistuksessa määritelty päivämäärä
siirtyy edeltäväksi pankkipäiväksi.
1.9
Määrittelijä
Määrittelijänä toimii pankki. Määrittelijän tehtävänä
on määritellä johdannaissopimukseen sovellettavat
korot, kurssit, hinnat tai noteeraukset, maksupäivinä
maksettavat määrät sekä muut maksujen tai toimitusten määrittelyä varten tarvittavat määritykset,
joista pankki ilmoittaa asiakkaalle.
1.10
Valuuttakaupunki
Valuuttakaupunki on kunkin valuutan osalta vahvistuksessa määritelty kaupunki. Jos tällaisia kaupunkeja ei ole erikseen mainittu, valuuttakaupungit määräytyvät esimerkiksi alla oleville valuutoille seuraavasti:
a)
b)
Valuutat
1.11.1 Euro
“Euro“, “EUR“ ja “€“ tarkoittaa virallista rahayksikköä niissä Euroopan unionin jäsenmaissa, jotka liittyvät Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kolmanteen vaiheeseen 1.1.1999 tai sen jälkeen ja joista
yhteisesti käytetään nimitystä euroalue.
1.11.2 Muut valuutat
Seuraavat määrittelyt tarkoittavat kunkin maan laillista valuuttaa.
AUD
=
Australian dollari
CAD
=
Kanadan dollari
CHF
=
Sveitsin frangi
DKK
=
Tanskan kruunu
GBP
=
Englannin punta
JPY
=
Japanin jeni
NOK
=
Norjan kruunu
PLN
=
Puolan zloty
RUB
=
Venäjän rupla
SEK
=
Ruotsin kruunu
USD
=
Yhdysvaltain dollari
1.12
Valuuttapari
Valuutta
Kaupunki
Australian dollari
Sydney
Valuuttaparilla tarkoitetaan (i) valuuttaoptiosopimuksen osalta call -valuuttaa ja put –valuuttaa, (ii) valuutan termiinisopimuksen osalta vaihdettavia valuuttoja ja (iii) valuutan nettotermiinisopimuksen osalta
kohde-etuusvaluuttaa ja vastavaluuttaa.
Englannin punta
Lontoo
1.13
Japanin jeni
Tokio
1.13.1 Vaihtuvien korkojen määritelmät
Kanadan dollari
Toronto
a) .Euro
Norjan kruunu
Oslo
i)
Puolan zloty
Varsova
Ruotsin kruunu
Tukholma
Sveitsin frangi
Zürich
Tanskan kruunu
Kööpenhamina
EUR-EURIBOR-Reuters tarkoittaa, että korkojakson korko on euromääräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla EURIBOR01 klo 11:00 Brysselin aikaa
kaksi TARGET-pankkipäivää ennen korkojakson
alkamispäivää.
Venäjän rupla
Moskova
ii)
Yhdysvaltain dollari
New York
EUR-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson
korko on euromääräisten, sovitun korkojakson
pituisten talletusten korko Reutersin sivulla
LIBOR01 klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi
TARGET-pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.
Valuuttakaupunkina on kunkin maksuvaluutan
tärkein pankkitoiminnan keskus, mikäli valuutta on jokin muu kuin jäljempänä kohdassa
1.11 mainittu.
Viitekorot
iii) EUR-EONIA tarkoittaa, että korkojakson korko
on euromääräisten yliyön talletusten kyseiselle
3 (37)
TARGET-pankkipäivälle määritelty korko Reutersin sivulla EONIA (“EONIA-korko“).
iv) EUR-EONIA-OIS-COMPOUND tarkoittaa, että
korko on päivittäinen korkoa korolle tuotto, joka
lasketaan alla olevan kaavan mukaisesti. Kaavassa viitekorkona käytetään päivittäisten euroalueen interbank-rahamarkkinoiden yliyön toteutetuissa kaupoissa käytettyjen korkojen laskennallista keskiarvoa.
do
Π
1 + EONIAi x ni
-1
360
360
d
i=1
jossa
d0 = koronlaskentakauteen sisältyvien TARGETpankkipäivien lukumäärä
CAD-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko
on Kanadan dollarin määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla
LIBOR01 klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon
pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.
f)
Norjan kruunu
NOK-NIBOR-NIBO tarkoittaa, että korkojakson korko on Norjan kruunun määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla
NIBO klo 12:00 Oslon aikaa kaksi Oslon pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.
g) Puolan zloty
PLN-WIBOR-WIBO tarkoittaa, että korkojakson korko on Puolan zlotyn määräisten, sovitun korkojakson
pituisten talletusten korko Reutersin sivulla WIBO
klo 11:00 CET kaksi Varsovan pankkipäivää ennen
korkojakson alkamispäivää.
h) Ruotsin kruunu
i = numerosarja yhdestä d0:aan edustaen jokaista TARGET-pankkipäivää kronologisessa järjestyksessä alkaen koronlaskentakauden
ensimmäisestä
TARGETpankkipäivästä
SEK-STIBOR-SIOR tarkoittaa, että korkojakson korko on Ruotsin kruunun määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla
SIOR klo 11:00 Tukholman aikaa kaksi Tukholman
pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.
EONIAi= koronlaskentakauteen sisältyvään jokaiseen päivään i sovellettava EONIA-korko
i)
ni = niiden kalenteripäivien lukumäärä, jolta edellä mainittua EONIA-korkoa lasketaan
d = koronlaskentakauteen sisältyvien kalenteripäivien lukumäärä.
Sveitsin frangi
CHF-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko
on Sveitsin frangin määräisten, sovitun korkojakson
pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR02
klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää
ennen korkojakson alkamispäivää.
b) Australian dollari
j)
AUD-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko
on Australian dollarin määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla
LIBOR02 klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon
pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.
DKK-CIBOR-DKNA13 tarkoittaa, että korkojakson
korko on Tanskan kruunun määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla
DKNA13 klo 11:00 Kööpenhaminan aikaa korkojakson alkamispäivänä.
c) Englannin punta
k) Venäjän rupla
GBP-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko
on Englannin punnan määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla
LIBOR01 klo 11:00 Lontoon aikaa korkojakson alkamispäivänä.
RUB-MOSPRIME-NFEA tarkoittaa, että korkojakson
korko on ruplamääräisten, sovitun korkojakson pituisten
talletusten
korko
Reutersin
sivulla
MOSPRIME1 klo 12:30 Moskovan aikaa yksi Moskovan pankkipäivä ennen korkojakson alkamispäivää.
d) Japanin jeni
JPY-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko
on Japanin jenin määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla LIBOR01
klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon pankkipäivää
ennen korkojakson alkamispäivää.
e) Kanadan dollari
l)
Tanskan kruunu
Yhdysvaltain dollari
USD-LIBOR-BBA tarkoittaa, että korkojakson korko
on Yhdysvaltain dollarin määräisten, sovitun korkojakson pituisten talletusten korko Reutersin sivulla
LIBOR01 klo 11:00 Lontoon aikaa kaksi Lontoon
pankkipäivää ennen korkojakson alkamispäivää.
4 (37)
1.13.2 Korkotiedon puuttuminen
Jos edellä kohdassa 1.12.1 tarkoitettua tai muuta
vahvistuksessa määriteltyä korkoa ei ole saatavissa,
korko on pankin määrittämä kyseisen korkojakson ja
valuutan jälleenrahoituskustannus.
1.13.3 Korkotiedon oikaisu
Jos käytetyn viitekoron lähde oikaisee korkotiedon
tunnin kuluessa siitä, kun se esitti tiedon ensimmäisen kerran, käytetyn viitekoron arvo muuttuu vastaavasti.
b) EUR-EONIA-OIS-COMPOUND-korkoa määriteltäessä tulokseksi saatu prosenttiluku pyöristetään tarvittaessa a)-kohdan menetelmän mukaisesti, mutta neljän desimaalin (prosentin kymmenestuhannesosan) tarkkuudella.
c) Laskutoimituksissa käytetyt tai niiden tuloksina
saadut eri valuutoissa olevat määrät pyöristetään lähimpään toiseen desimaaliin siten, että
jos kolmas desimaali on vähintään 5, pyöristys
suoritetaan ylöspäin, muutoin alaspäin alla olevaa poikkeusta lukuun ottamatta;
1.13.4 Fixing-kurssin oikaisu
Jos hintalähde oikaisee julkaisupäivänä julkaisemaansa fixing-kurssia tunnin kuluessa siitä, kun se
julkaisi tiedon ensimmäisen kerran, tai jos fixingkurssin julkaisu perustuu valtion viranomaisen
(esim. keskuspankki) julkaisemaan tietoon ja tällainen viranomainen oikaisee julkaisemaansa tietoa
viiden päivän sisällä julkaisupäivästä lukien, oikaistaan fixing-kurssi ja maksettava määrä oikaisua vastaavaksi edellyttäen, että sopijapuoli on pyytänyt oikaisun huomioon ottamista viiden päivän sisällä oikaisun huomioon ottamiselle varatun ajan päättymisestä.
Jos oikaisua koskeva vaatimus esitetään julkaisupäivän jälkeen, jolta päivältä fixing-kurssi on otettu,
maksetaan tai palautetaan oikaisua vastaava määrä
vastaanottajan rahoituskustannusta vastaavine vuotuisine korkoineen alkuperäisen nettosuorituksen
maksupäivästä tämä päivä mukaan lukien oikaisua
vastaavan määrän maksupäivään tämä päivä pois
lukien.
1.13.5 Hintalähde
Hintalähteellä tarkoitetaan yleisesti rahoitusmarkkinoilla käytettyä hinnanseurantajärjestelmää (esim.
Reuters).
1.13.6 Referenssipankki
Referenssipankilla tarkoitetaan johdannaissopimusmarkkinoilla aktiivisesti toimivia pankkeja, joilla
on hyvä luottokelpoisuus (”referenssipankki”).
JPY: Pyöristys lähinnä alempaan täyteen jeniin.
1.14
Korkotekijä
a) “Todelliset/365 (kiinteä)“, jolloin korkojakson
todelliset päivät jaetaan 365:llä.
b) “Todelliset/360“, jolloin korkojakson todelliset
päivät jaetaan 360:llä.
c) “30/360“ eli “bond-sääntö“, jolloin korkovuosi
koostuu 12:sta 30:n päivän kuukaudesta, jotka
jaetaan 360:llä. Kun korkojakson ensimmäinen
päivä on muu kuin kuukauden 30. tai 31. päivä
ja korkojakson viimeinen päivä on kuukauden
31. päivä, kuukautta ei muuteta 30-päiväiseksi.
Korkojakson viimeisen päivän ollessa helmikuun
viimeinen päivä, helmikuuta ei muuteta 30-päiväiseksi.
d) “30E/360“ eli “eurobond-sääntö“, jolloin korkovuosi koostuu 12:sta 30:n päivän kuukaudesta (kuitenkin niin, että viimeisen korkojakson
viimeisen päivän ollessa helmikuun viimeinen
päivä, ei helmikuuta muuteta 30-päiväiseksi),
jotka jaetaan 360:llä.
e)
“Todelliset/Todelliset“, jolloin korkojakson todelliset päivät jaetaan 365:llä (karkausvuonna
366:lla).
(i)
“Todelliset/Todelliset
(ISDA)“menetelmässä jakaja vaihtelee sen mukaan, osuuko osa korkojaksosta karkausvuodelle. Korkojakso jaetaan kahteen
osaan siten, että se osa korkojaksosta, joka osuu karkausvuoden puolelle, jaetaan
366:lla, ja se osa korkojaksosta, joka ei
osu karkausvuodelle, jaetaan 365:llä. Kunkin korkojakson osan nimittäjässä käytetään päivien todellista lukumäärää ja osat
lasketaan yhteen.
(ii)
“Todelliset/Todelliset
(ICMA)“menetelmässä jakaja on korkojakson todelliset päivät kerrottuna vuoden aikana
olevien kuponkijaksojen määrällä (poikke-
Sopijapuolena oleva pankki ei voi toimia referenssipankkina omassa asiassaan.
1.13.7 Pyöristäminen
a) Laskutoimituksissa käytetyt tai niiden tuloksina
saadut prosenttiluvut ilmaistaan enintään viiden
desimaalin (prosentin sadastuhannesosan) tarkkuudella siten, että kuudes desimaali (prosentin
miljoonasosa) pyöristetään tarvittaessa lähimpään viidenteen desimaaliin siten, että jos kuudes desimaali on vähintään 5, pyöristys suoritetaan ylöspäin, muutoin alaspäin.
5 (37)
uksen muodostavat ICMA:n koronlaskemista koskevat säännöt).
Jollei vahvistuksessa ole muuta mainittu, käytetään Todelliset/Todelliset (ICMA)-menetelmää.
1.15
Negatiivinen korko
a) Negatiivisen koron menetelmä
Mikäli jonakin koronmaksupäivänä sopijapuolen
maksettavan vaihtuvan koron määrän arvo (joko negatiivisen vaihtuvan koron tai vaihtuvasta korosta
vähennettävän marginaalin vuoksi) on negatiivinen,
ei sopijapuolella ole tällaiselta korkojaksolta koronmaksuvelvollisuutta. Sen sijaan toinen sopijapuoli
maksaa sopijapuolelle tällaisen negatiivisen vaihtuvan määrän absoluuttisen arvon oman mahdollisen
maksuvelvoitteensa lisäksi. Tällainen vaihtuva määrä on maksettava siinä valuutassa, jossa vaihtuva
määrä olisi maksettu, jos sen arvo olisi ollut positiivinen.
1.18
Pankin määrittämä päivä, jolloin Sopimuksen voimassaolo päättyy kohtien 6 tai 7 perusteella ja mille
päivälle Pankki laskee kohdan 9 mukaisen nettotappion tai nettovoiton. Ennenaikainen päättymispäivä
on kuitenkin viimeistään 20 pankkipäivää siitä, kun
irtisanova osapuoli on todistettavasti toimittanut irtisanomisilmoituksen vastapuolelle.
Mikäli Irtisanova osapuoli on Pankki, on Ennenaikainen päättymispäivä aikaisintaan päivä, jolloin Asiakas on saanut tiedoksi Pankilta Irtisanomisilmoituksen kohdan 16 Ilmoitukset mukaisesti.
2
a)
Sopijapuoli on lainmukaisesti perustettu ja sillä on oikeus, kelpoisuus ja toimivalta tehdä
sopimus ja suorittaa sopimuksen ja mahdollisen Vakuuden toimittaminen -liitteen tai muun
vakuussitoumuksen mukaiset velvoitteet, ja
tässä tarkoituksessa sopijapuoli on ryhtynyt
kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin ja saanut
tarvittavat suostumukset,
b)
Sopimuksesta ja mahdollisesta Vakuuden
toimittaminen -liitteestä tai muusta vakuussitoumuksesta aiheutuu sille lain mukaan sitovia täytäntöönpanokelpoisia velvoitteita, ja
c)
Sopimuksen tai mahdollisen Vakuuden toimittaminen –liitteen tai muun vakuussitoumuksen
tekeminen ja niistä aiheutuvien velvoitteiden
täyttäminen ei ole lain, viranomaisten määräysten, sopijapuolen yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen, muun sopimuksen tai sitoumuksen vastaista.
Jollei vahvistuksessa ole muuta mainittu, sovelletaan negatiivisen koron menetelmää.
1.16
Asiakkaan läheisyhteisö
Asiakkaan läheisyhteisöllä tarkoitetaan asiakkaan
mahdolliseen konsernirakenteeseen kuuluvaa emoyhtiötä, tytäryhtiötä tai sisaryhtiötä. Lisäksi asiakkaan läheisyhteisöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka omistaa yli 50 prosenttia asiakkaan osakepääomasta, äänioikeuksista tai muusta osuuspääomasta taikka joka muutoin käyttää asiakkaan tosiasiallista määräysvaltaa.
1.17
Pankin konserniyhteisö
Pankin konserniyhteisöllä tarkoitetaan mitä tahansa
OP-Pohjola –ryhmään kuuluvaa yhteisöä.
Vakuuttelut
Kumpikin sopijapuoli vakuuttaa toiselle sopijapuolelle sopimuksentekohetkellä ja aina, kun uusi johdannaissopimus tehdään, että:
b) Nollakoron menetelmä
Mikäli jonakin koronmaksupäivänä sopijapuolen
maksettavan vaihtuvan koron määrän arvo (joko negatiivisen vaihtuvan koron tai vaihtuvasta korosta
vähennettävän marginaalin vuoksi) on negatiivinen,
ei sopijapuolella ole tällaiselta korkojaksolta koronmaksuvelvollisuutta eikä toisella sopijapuolella ole
velvollisuutta maksaa sopijapuolelle tällaisen negatiivisen vaihtuvan määrän absoluuttista arvoa oman
maksuvelvoitteensa lisäksi.
Ennenaikainen päättymispäivä
Asiakkaan puolesta tämän sopimuksen allekirjoittavat asiakkaan edustajat vielä erikseen vakuuttavat,
että yhteisö on tehnyt kaikki tarvittavat tähän sopimukseen liittyvät päätökset.
3
Maksu- ja toimitusvelvoitteet
Sopijapuoli on velvollinen suorittamaan vahvistuksessa määritellyt maksu- tai toimitusvelvoitteet sopimuksen mukaisesti.
Mikäli sopijapuolilla on samana maksupäivänä vastakkaisia samaan johdannaissopimukseen perustuvia samassa valuutassa olevia maksuvelvoitteita,
maksut nettoutetaan siten, että se sopijapuoli, joka
on velkaa toiselle, maksaa vain nettovelan. Jos sopijapuolet eivät vahvistuksessa tai muutoin kirjallisesti
6 (37)
muuta sovi, sovelletaan maksujen nettouttamisessa
tämän kappaleen ehtoja.
Sopijapuolet voivat sopia kirjallisesti päivän, josta
lukien kahteen tai useampaan johdannaissopimukseen perustuviin saman maksupäivän samassa valuutassa olevat maksut nettoutetaan siten, että se
sopijapuoli, joka on velkaa toiselle, maksaa vain nettovelan.
Pankki hyvittää nettovelkansa asiakkaan tilille tai veloittaa nettosaatavansa asiakkaan tililtä, jollei vahvistuksessa ole toisin sovittu.
5
Viivästyskorko
Mikäli sopijapuoli ei maksa eräpäivänä maksuvelvoitettaan, se on velvollinen maksamaan viivästyneelle
määrälle viivästyskorkoa alkuperäisestä eräpäivästä
suorituspäivään.
Viivästyskorko euromääräisille suorituksille on viisi
prosenttiyksikköä yli Euroopan keskuspankin kulloinkin noteeraaman EONIA-koron.
Asiakas on velvollinen huolehtimaan, että veloitettavalla tilillä on maksupäivänä riittävä kate.
Muun valuutan määräisille suorituksille viivästyskorko on viisi prosenttiyksikköä yli pankin päivittäin noteeraaman valuuttakohtaisen euromarkkinoiden päivän antolainauskoron.
4
6
Sopimuksen voimassaolo
6.1
Sopimuksen voimassaolo
Asiakkaan tiedonantovelvollisuus
pankille
Asiakkaan on toimitettava pankille pyydettäessä tilinpäätöksensä liitetietoineen kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä samoin kuin välitilinpäätöksensä pyydettäessä tai erikseen sovitulla tavalla. Asiakkaan on ilmoitettava pankille ilman aiheetonta viivytystä antamissaan yhteystiedoissa tapahtuneista muutoksista. Pankki ei vastaa vahingosta, joka johtuu siitä, että asiakas ei ole ilmoittanut
pankille edellä mainittujen tietojen muuttumisesta.
Asiakkaan on annettava pankille pyynnöstä kohtuullisen ajan kuluessa sellaisia tietoja asiakkaan tai
asiakkaan läheisyhteisön toiminnasta, varoista tai
taloudellisesta asemasta, jotka pankki tarvitsee asiakkaan luottoriskin arviointia varten ja jotka ovat
asiakkaan tai asiakkaan läheisyhteisön hallussa tai
saatavissa. Lisäksi asiakkaan tulee välittömästi ilmoittaa pankille liiketoiminnassaan tai asiakkaan läheisyhteisön liiketoiminnassa tapahtuneista olennaisista muutoksista.
Tämä yleissopimus on voimassa toistaiseksi. Sen lisäksi mitä 6 ja 7 kohdissa on sovittu, sopijapuolella
on oikeus irtisanoa yleissopimus kirjallisesti päättymään heti kuitenkin niin, että sitä sovelletaan voimassaoleviin johdannaissopimuksiin niiden päättymispäivään saakka. Sopimuksen voimassaolon
päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen tapahtuu jäljempänä kohdan 9 mukaisesti.
6.2
Sopijapuolella on oikeus irtisanoa sopimus, jos toinen sopijapuoli
a)
laiminlyö sopimuksen mukaisen maksuvelvoitteen eikä ole korjannut laiminlyöntiään kolmen
Helsingin pankkipäivän kuluessa kirjallisen
huomautuksen vastaanottamisesta. Mikäli sopijapuolen laiminlyönti johtuu teknisestä viasta,
hallinnollisluonteisesta tai operationaalisesta
syystä, ja sopijapuolella olisi ollut suoritettavat
varat hallussaan, ei toisella sopijapuolella ole
oikeutta irtisanoa sopimusta tämän kohdan perusteella,
b)
laiminlyö sopimuksen mukaisen muun velvoitteen eikä ole korjannut laiminlyöntiään kolmen
Helsingin pankkipäivän kuluessa kirjallisen
huomautuksen vastaanottamisesta tai
Asiakkaan tulee ilmoittaa pankille kohdan 6.2 ja/tai
6.3 mukaisesta irtisanomis- ja/tai purkuperusteesta
sekä mahdollisista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty
niiden korjaamiseksi välittömästi tultuaan tietoiseksi
irtisanomis- ja/tai purkuperusteesta tai niiden mahdollisesta olemassaolosta tai syntymisestä.
Pankilla ja pankin konserniyhteisöllä on oikeus käyttää hyväksi niiden hallussa olevaa asiakasta tai sen
asiakassuhdetta OP-Pohjola -ryhmään koskevaa tietoa missä tahansa asiakkaan ja OP-Pohjola –
ryhmän välisessä asiakassuhteessa, ellei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu. OP-Pohjola –
ryhmään kuuluvat yhteisöt voivat myös antaa tietoa
pankin konserniyhteisöille, joilla on myös oikeus
käyttää ja jakaa tietoa edellä mainituin perustein,
ellei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu.
Sopimuksen irtisanominen
Pankilla on oikeus irtisanoa sopimus myös, jos
c)
asiakas tai asiakkaan läheisyhteisö laiminlyö
pankille, pankin konserniyhteisölle tai mille tahansa muulle velkojalle antamansa velkasitoumuksen tai pankin, pankin konserniyhteisön
tai minkä tahansa muun velkojan kanssa tehdyn muun sitoumuksen mukaisen maksuvel-
7 (37)
voitteen, eikä ole maksanut sitä eräpäivänä tai
sopimukseen perustuvan muun mahdollisen
määräajan puitteissa tai sellainen velka on julistettu tai voidaan julistaa ennenaikaisesti erääntyneeksi.
d)
e)
f)
asiakas laiminlyö sopimuksen kohdan 2 perusteella antamiaan vakuuttelujaan,
asiakkaan omistajasuhteissa tapahtuu muutos
ilman pankin suostumusta siten, että yksi omistaja tai useat yhteistuumin toimivat omistajat
saavuttavat yli 50 prosentin enemmistön osakepääomasta tai äänioikeuksista tai muusta
osuuspääomasta,
asiakas tai asiakkaan läheisyhteisö sulautuu,
jakautuu taikka asiakkaassa tai asiakkaan läheisyhteisössä tapahtuu jokin muu organisaatiorakenteeseen liittyvä muutos ilman Pankin
suostumusta sekä edellyttäen, että asiakkaan
tai sen läheisyhteisön taloudellinen asema tällaisen järjestelyn seurauksena heikkenee huomattavasti siten, että pankki voi katsoa asiakkaan tai sen läheisyhteisön velkojen tai muiden
sitoumusten tai velvoitteiden takaisinmaksukyvyn vaarantuvan,
g) asiakkaan tai asiakkaan läheisyhteisön liiketoiminnassa tapahtuu olennainen muutos tai uudelleenjärjestely ilman Pankin suostumusta sekä edellyttäen, että asiakkaan tai sen läheisyhteisön taloudellinen asema tällaisen järjestelyn
seurauksena heikkenee huomattavasti siten, että pankki voi katsoa asiakkaan tai sen läheisyhteisön velkojen tai muiden sitoumusten tai velvoitteiden takaisinmaksukyvyn vaarantuvan tai
h)
6.3
sopimuksen mukaisista maksuvelvoitteista annettu vakuus ei ole pankin harkinnan mukaan
enää riittävä, turvaava, sitova tai täytäntöönpanokelpoinen suhteessa vakuuden antajaan
tai asiakkaaseen, eikä vakuutta täydennetä tai
korvata pankin pyynnöstä.
Sopimuksen purkaminen
Sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus päättymään heti, jos
a)
toinen sopijapuoli asetetaan selvitystilaan tai
konkurssiin taikka tuomioistuimelle tehdään sopijapuolta koskeva hakemus konkurssin, yrityssaneerauksen tai yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittamisesta tai
b)
pankin toiminta keskeytetään, pankki asetetaan
selvitystilaan tai sen toimilupa peruutetaan.
Lisäksi pankilla on oikeus purkaa sopimus päättymään heti, jos
c)
asiakas aloittaa neuvottelut minkä tahansa velkansa maksun lykkäämisestä tai uudelleenjärjestelystä, sopii akordista tai muusta vastaavasta menettelystä velkojiensa kanssa tai
d)
asiakkaan läheisyhteisö asetetaan selvitystilaan
tai konkurssiin taikka tuomioistuimelle tehdään
asiakkaan läheisyhteisöä koskeva hakemus
konkurssin, yrityssaneerauksen tai yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittamisesta.
7
Muutokset laeissa ja viranomaisten määräyksissä
Jos laeissa tai viranomaisten määräyksissä tapahtuu sellaisia muutoksia, että sopijapuolten välisen
johdannaissopimuksen velvoitteen noudattaminen
tulee toiselle tai molemmille sopijapuolille lain vastaiseksi tai muuten kielletyksi, tulee sen sopijapuolen, jota lain tai viranomaisten määräysten muutos
koskee (“estynyt sopijapuoli“), heti ilmoittaa toiselle sopijapuolelle tilanteen muuttumisesta.
Tämän jälkeen sopijapuolet neuvottelevat saadakseen aikaan korvaavan järjestelyn, jotta edellä mainittu tilanne vältettäisiin. Jos korvaavasta järjestelystä ei pystytä sopimaan 15 pankkipäivän aikana, estyneellä sopijapuolella on oikeus kirjeitse ilmoittaa
toiselle sopijapuolelle edellisessä kappaleessa tarkoitetun johdannaissopimuksen päättyneen sellaisena pankkipäivänä, jolloin on kulunut vähintään viisi päivää, mutta ei enempää kuin 10 päivää tällaisen
ilmoituksen antamisesta.
Jos muutos laissa tai asetuksessa tai niiden tulkinnassa, joka pankin harkinnan mukaan liittyy pankkia
koskeviin vakavaraisuus-, maksuvalmius- tai muihin
vastaaviin säännöksiin, lisää pankin kustannuksia tai
vähentää pankin johdannaissopimuksesta saamia
tuottoja ja tämän perusteella ei voida kohtuudella
edellyttää pankin jatkavan johdannaissopimusta,
pankilla on oikeus, ilmoitettuaan asiasta asiakkaalle,
irtisanoa kyseiset johdannaissopimukset päättymään irtisanomisilmoituksessa mainittuna päivänä.
8
Irtisanomismenettely
Sopimuksen irtisanominen tulee toimittaa toiselle
sopijapuolelle kirjallisesti. Pankin ollessa irtisanova
sopijapuoli on ilmoituksessa mainittava irtisanomisen peruste ja sopimuksen ennenaikainen päättymispäivä ja asiakkaan ollessa irtisanova sopijapuoli
on ilmoituksessa mainittava irtisanomisen peruste
("Irtisanomisilmoitus"). Pankki lähettää irtisanomisilmoituksen pankille viimeksi ilmoitettuun osoitteeseen.
8 (37)
Tämä sopimus on voimassa siihen saakka kunnes
voimassaolo päättyy kohdan 6 mukaisesti tai sopijapuoli irtisanoo tai purkaa sopimuksen ennenaikaisena päättymispäivänä.
9
Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen
9.1
Nettotappio tai nettovoitto
Mikäli sopimuksen voimassaolo päättyy kohtien 6 tai
7 nojalla, pankki määrittelee kunkin yksittäisen johdannaissopimuksen nettoarvon ennenaikaisena
päättymispäivänä laskemalla irtisanovalle tai purkavalle sopijapuolelle (yhdessä "Irtisanova sopijapuoli") johdannaiskaupan päättymisestä aiheutuvan nettotappion tai nettovoiton määrän.
Nettotappiolla tai nettovoitolla tarkoitetaan irtisanovalle sopijapuolelle aiheutuvaa tappiota tai voittoa
sen johdosta, että johdannaissopimus päättyy ennenaikaisesti tämän yleissopimuksen 6 tai 7 kohtien
perusteella. Nettotappio tai nettovoitto lasketaan ennenaikaisen päättymispäivän tilanteen mukaisesti
niiden maksujen nykyarvojen erotuksena, jotka irtisanova sopijapuoli olisi johdannaissopimuksen jatkuessa maksanut ja/tai saanut. Nettotappio tai nettovoitto tulee laskea asianomaisen johdannaissopimustyypin markkinoilla käytetyllä tavanomaisella
menetelmällä, joka voi perustua referenssipankeilta
saatuihin hintoihin tai näiden antamiin korko-, valuuttakurssi- tai muihin asianmukaisiin noteerauksiin.
Nettotappio tai nettovoitto määräytyy vähintään kahden referenssipankin antamien hintojen tai noteerausten keskiarvona. Jos tällaisia hintoja tai noteerauksia ei johdannaissopimuksen osalta ole käytännössä saatavilla, pankki laskee tältä osin irtisanovalle sopijapuolelle johdannaissopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuneen nettotappion tai
nettovoiton.
9.2
Nettotappion tai nettovoiton maksaminen
Jos irtisanovan sopijapuolen hyväksi tuleva määrä
on suurempi kuin toisen sopijapuolen hyväksi tuleva
määrä, toisen sopijapuolen on vaadittaessa suoritettava erotus irtisanovalle sopijapuolelle. Jos toisen
sopijapuolen hyväksi tuleva määrä on suurempi, irtisanovan sopijapuolen on kymmenen pankkipäivän
kuluessa ennenaikaisesta päättymispäivästä suoritettava erotus toiselle sopijapuolelle. Pankin laatima
laskelma irtisanovan sopijapuolen nettotappiosta tai
nettovoitosta sitoo asiakasta, jollei siinä ole ilmeistä
virhettä.
Sopimuksen voimassaolon ennenaikaisesta päättymispäivästä lukien sopijapuolet eivät ole velvollisia
täyttämään maksuvelvoitteitaan toiselle sopijapuolelle niiden sopimuksen ennenaikaisena päättymispäivänä voimassa olleisiin johdannaissopimuksiin perustuvien määrien osalta, jotka erääntyvät ennenaikaisen päättymispäivän jälkeen. Sopijapuolella on
kuitenkin oikeus saada korvaus sen mukaan mitä
edellä tässä kohdassa mainitaan.
10
Irtisanovan sopijapuolen oikeus
kuittaukseen
Irtisanova sopijapuoli voi käyttää kohdan 9 mukaista
saatavaansa kaikkien muiden, myös erääntymättömien toiselle sopijapuolelle olevien muihin sopimuksiin ja sitoumuksiin kuin tähän sopimukseen perustuvien velkojensa kuittaamiseen.
Irtisanovalla sopijapuolella on oikeus kuitata toisen
sopijapuolen kohdan 9 mukaista saatavaa vastaan
kaikki, myös erääntymättömät saatavansa, jotka perustuvat muuhun sopimukseen ja sitoumukseen kuin
tähän sopimukseen.
Kuitattaessa ulkomaan valuutan määräistä maksamatonta saatavaa tämän kohdan mukaisesti, irtisanovan sopijapuolen on muunnettava ulkomaan valuutan määräinen maksamaton määrä euroiksi kohdan 9.2 mukaisesti.
11
Yleissopimuksen soveltaminen
uusiin johdannaissopimustyyppeihin
Pankki laatii laskelman, jossa irtisanovan sopijapuolen hyväksi lasketaan sille aiheutuvan nettotappion
ja sille tulevien maksamattomien erien summa ennenaikaisena päättymispäivänä. Toisen sopijapuolen hyväksi lasketaan irtisanovalle sopijapuolelle aiheutuvan nettovoiton ja toiselle sopijapuolelle tulevien maksamattomien erien summa ennenaikaisena
päättymispäivänä.
Sopijapuolet voivat sopia kirjallisesti yleissopimuksen soveltamisesta muihin kuin liitteissä 1-9 mainittuihin johdannaissopimustyyppeihin.
Ulkomaan valuutan määräiset nettotappiot ja nettovoitot sekä maksamattomat erät muunnetaan euroiksi kaksi pankkipäivää ennen ennenaikaista päättymispäivää voimassa olevaan kyseisen valuutan
ostokurssiin.
Sopimuksen mukaiset maksusuoritukset tulee tehdä
täysimääräisinä siten, että niihin mahdollisesti kohdistuvat verot ja muut julkisoikeudelliset maksut on
suoritettava erikseen.
12
Verot ja muut julkisoikeudelliset
maksut
9 (37)
13
Ylivoimainen este
Sopijapuoli ei vastaa vahingosta, joka aiheutuu ylivoimaisesta esteestä tai vastaavanlaisesta syystä
aiheutuvasta sopijapuolen toiminnan kohtuuttomasta
vaikeutumisesta. Tällaisena vastuusta vapauttavana
esteenä voidaan pitää mm. sotaa, lakkoa, pakotetta,
boikottia tai saartoa. Esimerkkiluettelo ei ole poissulkeva. Lakko, pakote, boikotti tai saarto katsotaan
myös ylivoimaiseksi esteeksi, mikäli sopijapuoli itse
ryhtyy sellaisiin toimiin tai on sellaisten toimien kohteena.
15.3
Yleissopimuksen soveltaminen ennen
sen voimaantuloa tehtyihin johdannaissopimuksiin
Yleissopimusta sovelletaan kaikkiin asiakkaan ja
pankin välisiin yleissopimuksen allekirjoitushetkellä
voimassa oleviin johdannaissopimuksiin, jotka kuuluvat yleissopimuksen soveltamisalaan. Yleissopimuksella ei kuitenkaan ole vaikutusta tällaisten johdannaissopimusten mukaisiin maksuvelvoitteisiin lukuun ottamatta yleissopimuksen kohdissa 9 ja 10
tarkoitettuja tapauksia.
Sopijapuoli ei kuitenkaan vapaudu ylivoimaisen esteen perusteella tämän sopimuksen mukaisista velvoitteista. Suoritusvelvollisuus tulee täyttää ylivoimaisen esteen lakattua.
15.4
Sopijapuoli on velvollinen ilmoittamaan toiselle sopijapuolelle niin pian kuin se on mahdollista häntä
kohdanneesta ylivoimaisesta esteestä ja sen arvioidusta kestosta ja esteen lakkaamisesta. Jos ylivoimainen este koskee pankkia, pankki voi ilmoittaa
asiasta valtakunnallisissa päivälehdissä.
15.5
Jos ylivoimainen este kestää yli yhden (1) kuukauden, kumpi tahansa sopijapuoli voi irtisanoa ne johdannaissopimukset, joita ylivoimainen este koskee,
erääntymään ennenaikaisesti. Sellaista irtisanomista
tulee pyytää kirjallisesti toiselta sopijapuolelta, ja
pankki saa päättää ennenaikaisen päättymispäivän,
jonka tulee olla aikaisintaan viisi (5) ja viimeistään
kaksikymmentä (20) pankkipäivää kirjallisen ilmoituksen vastaanottamisesta.
Pankilla on kuitenkin oikeus sopijapuolelle annetun
kirjallisen ilmoituksen jälkeen siirtää sopimuksen
mukaiset oikeudet ja velvollisuudet samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle, jonka luottokelpoisuus on
verrattavissa pankin luottokelpoisuuteen.
14
Yleissopimuksen voimaantulo
Yleissopimuksen voimaantulon edellytyksenä on, että asiakas on toimittanut pankille pankin edellyttämät asiakirjat.
15
Muut ehdot
15.1
Yleissopimuksen ja tuotekuvausten välinen suhde
Jos yleissopimuksessa ja sen liitteinä olevissa tuotekuvauksissa sovitut ehdot ovat keskenään ristiriidassa, noudatetaan ensisijaisesti tuotekuvausta.
15.2
Aikaisemmat yleissopimukset
Asiakkaan ja pankin mahdollisesti aiemmin tekemät
johdannaissopimuksia koskevat yleissopimuksen
soveltamisalaan kuuluvat yleissopimukset lakkaavat
olemasta voimassa yleissopimuksen allekirjoituspäivänä, jollei kohdasta 15.3 muuta johdu.
Vakuudet
Asiakkaan pankille sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä luovuttamasta vakuudesta sovitaan erikseen.
Sopimuksen siirto
Sopijapuolella ei ole oikeutta siirtää sopimuksen
mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kolmannelle
osapuolelle ilman toisen sopijapuolen kirjallista
suostumusta.
15.6
Sopimuksen muuttaminen
Pankilla on oikeus muuttaa yksipuolisesti tämän sopimuksen ehtoja. Muutos tulee voimaan sen kalenterikuukauden alusta, joka alkaa kuukauden kuluttua
siitä, kun asiakas on vastaanottanut muutosta koskevan kirjallisen ilmoituksen, ellei lain, asetuksen tai
viranomaisen ohjeesta tai määräyksestä muuta johdu. Mikäli asiakas ei hyväksy muutosta eikä se johdu lain muutoksesta, viranomaisen ohjeesta tai
määräyksestä, asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus ilmoittamalla siitä pankille viimeistään kaksi
viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Irtisanominen tulee voimaan sinä päivänä, jona muutos olisi
tullut voimaan.
15.7
Puhelujen tallentaminen
Asiakkaan ja pankin väliset puhelut tallennetaan ja
allekirjoittamalla tämän sopimuksen asiakas hyväksyy puheluiden tallentamisen. Tallenteita voidaan
käyttää toimeksiantoon liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi ja todentamiseksi.
15.8
Oikeuspaikka
Sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaisesti. Mikäli asiakkaana on kuluttajansuojalain (20.1.1978/38, muutoksineen) 4 §:ssä tarkoitettu kuluttajana pidettävä asia-
10 (37)
kas sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan
Helsingin käräjäoikeudessa, ellei kuluttajana pidettävä ei-ammattimainen asiakas vaadi asian käsittelyä sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänellä on asuinpaikka.
15.9
Sovellettava laki
Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.
16
Ilmoitukset
Tähän yleissopimukseen tai sen alla tehtyihin johdannaissopimuksiin liittyvät ilmoitukset on toimitettava sopijapuolten alla ilmoittamiin osoitteisiin, telefaksinumeroihin taikka sähköpostiosoitteisiin tai sopijapuolelle henkilökohtaisesti.
Telefaksilla lähetetty ilmoitus katsotaan tiedoksi annetuksi, kun sen on vastaanottanut sopijapuolen
yleissopimuksesta ja sen alla tehdyistä johdannaisista vastaava henkilö lähettämistä koskevan todistustaakan jäädessä kuitenkin lähettäjälle.
Postitse lähetetty ilmoitus katsotaan tiedoksi annetuksi kolmen pankkipäivän kuluessa ilmoituksen lähettämisestä ja kahden pankkipäivän kuluessa ilmoituksen lähettämisestä kansainvälisen lähettipalvelun
avulla.
Elektronisen viestijärjestelmän kautta lähetty ilmoitus katsotaan tiedoksi annetuksi, kun ilmoitus on
vastaanotettu.
Sähköpostitse lähetetty ilmoitus katsotaan tiedoksi
annetuksi, kun se on vastaanotettu.
Henkilökohtaisesti toimitettu ilmoitus katsotaan tiedoksi annetuksi, kun se on toimitettu henkilökohtaisesti vastaanottajalle.
Jos tiedoksiantopäivä ei ole pankkipäivä tai jos ilmoitus on toimitettu kyseisenä pankkipäivänä kello
16.00 jälkeen, katsotaan ilmoituksen tiedoksiannon
siirtyvän seuraavaan pankkipäivään.
11 (37)
PANKKI
ASIAKAS
Tätä yleissopimusta on tehty kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Asiakas vahvistaa saaneensa pankilta johdannaissopimuksen riskejä käsittelevän tiedotteen.
ALLEKIRJOITUKSET
Paikkakunta ja päivämäärä
Asiakkaan allekirjoitus
Pankin allekirjoitus
12 (37)
LIITTEET 1-10
TUOTEKUVAUS – Avistavaluuttakauppasopimus ("spot-sopimus")
1
Avistavaluuttakauppasopimus
Avistavaluuttakauppasopimuksessa
sopijapuolet
sopivat vaihtavansa kahta eri valuuttaa toisiinsa sovitulla spot-kurssilla viimeistään toisena pankkipäivänä johdannaissopimuksen tekopäivästä.
2
LIITE 1
Arvopäivä
Arvopäivä on päivä, jolloin sopijapuolet vaihtavat
vahvistuksessa määritellyt valuuttamäärät.
3
Spot-kurssi
Spot-kurssi on valuuttakurssi kaksi pankkipäivää
ennen arvopäivää.
13 (37)
TUOTEKUVAUS – Valuuttatermiinisopimukset
A) Valuutan termiinisopimus
1
Määritelmä
Valuutan termiinisopimuksessa sopijapuolet sopivat
vaihtavansa kahta eri valuuttaa toisiinsa sovitulla
kurssilla (termiinikurssi) aikaisintaan kolmantena
pankkipäivänä johdannaissopimuksen tekopäivästä.
2
Arvopäivä
Arvopäivä on päivä, jolloin sopijapuolet vaihtavat
vahvistuksessa määritellyt valuuttamäärät.
B) Valuutan nettotermiinisopimus
1
Määritelmä
Valuutan nettotermiinisopimus on pankin ja asiakkaan välinen sopimus suorittaa kohde-etuusvaluutan
ja vastavaluutan termiinikurssin ja fixing-kurssin
kurssieroon perustuva nettosuoritus nettotermiinisopimuksen arvopäivänä ilman pääomien vaihtoa.
Kohde-etuutena on kiinteä valuuttamäärä (kohdeetuusvaluutta), jonka toinen sopijapuoli ostaa (ostaja) ja toinen myy (myyjä) sovitulla termiinikaupalla
tiettyä valuuttaa vastaan (vastavaluutta) ja jonka
kohde-etuusvaluutan ostaja sitoutuu myymään ja
myyjä ostamaan vastakaupalla nettotermiinisopimuksen arvopäivänä.
2
Nettosuoritus
Nettosuoritus muodostuu verrattaessa sovitulla termiinikurssilla laskettua vastavaluutan laskennallista
pääomaa nettotermiinisopimuksen arvopäivänä toteutettavan vastakaupan fixing-kurssilla laskettuun
LIITE 2
vastavaluutan laskennalliseen pääomaan. Mikäli
vastavaluutan termiinikurssilla laskettu laskennallinen pääoma ylittää fixing-kurssilla lasketun laskennallisen pääoman, maksaa kohde-etuusvaluutan ostaja myyjälle erotuksen. Päinvastaisessa tapauksessa kohde-etuusvaluutan myyjä maksaa ostajalle erotuksen. Nettosuoritus maksetaan nettotermiinikaupan arvopäivänä.
3
Fixing-kurssi
Euroopan keskuspankin keskikurssia käytetään fixing-kurssina vastavaluutan ollessa euro, ellei muuta
ole sovittu, mikäli Euroopan keskuspankki julkaisee
kyseisen valuutan keskikurssin euroa vastaan. Vastakaupan valuuttamäärää laskettaessa käytetään fixing-kurssina kaksi pankkipäivää ennen nettotermiinikaupan arvopäivää julkaistua keskikurssia.
Muussa tapauksessa sopijapuolet sopivat Reuters –
viitesivusta tai muun erikseen sovittavan hintalähteen viitesivusta, jonka noteeraaman kurssin mukaan vastakaupan valuuttamäärät lasketaan vahvistuksessa määriteltynä kellonaikana.
Mikäli sovitulla viitesivulla ei ole sovittua fixingkurssinoteerausta, jonka perusteella vastakaupat oli
sovittu tehtäväksi, pankki pyytää vastaavia fixingkurssinoteerauksia viideltä referenssipankilta. Näistä
noteerauksista jätetään korkein ja matalin huomioimatta ja muista lasketaan keskiarvo ja näin laskettua fixing-kurssia käytetään vastakauppaan sovellettavana kurssina.
Referenssipankit määritellään kunkin yksittäisen nettotermiinikaupan vahvistuksessa.
14 (37)
TUOTEKUVAUS – Koronvaihtosopimus ja koron ja valuutanvaihtosopimus
1
Koron- ja valuutanvaihtosopimus
Koronvaihtosopimuksessa tai koron- ja valuutanvaihtosopimuksessa sopijapuolet sopivat korkovirtojen vaihtamisesta toisiinsa. Nämä korkovirrat
voivat olla kiinteän tai vaihtuvan koron virtoja ja ne
voivat olla samassa valuutassa tai eri valuutoissa.
Koron- ja valuutanvaihtosopimuksessa sopijapuolet voivat sopia pääomien vaihdosta sopimuksen
alussa ja lopussa tai vain sopimuksen lopussa.
2
Kiinteä määrä
Kiinteä määrä on korkojaksolta koronmaksupäivänä maksettava vahvistuksessa määritelty määrä. Jos kiinteää määrää ei ole vahvistuksessa
määritelty, se lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:
Kiinteä määrä = laskennallinen pääoma x kiinteä
korko x vahvistuksen mukainen korkotekijä.
3
Vaihtuva määrä
Vaihtuva määrä on korkojaksolta koronmaksupäivänä maksettava seuraavan kaavan mukainen
määrä:
Vaihtuva määrä = laskennallinen pääoma x vaihtuva korko (+/- marginaali) x vahvistuksen mukainen korkotekijä.
4
Pääomien vaihto
Arvopäivänä vaihdettavat pääomat määritellään
vahvistuksessa.
5
Pääomien vaihdon maksupäivä
Pääomien vaihdon maksupäivä on vahvistuksessa määritelty arvopäivä.
6
LIITE 3
Korkojaksot
Kunkin korkojakson viitekorko astuu voimaan korkojakson ensimmäisenä päivänä, ellei vahvistuksessa
toisin todeta. Korkoa lasketaan kunkin korkojakson
ensimmäiselle, mutta ei viimeiselle päivälle. Ensimmäinen korkojakso alkaa koronvaihtosopimuksen tai
koron- ja valuutanvaihtosopimuksen alkamispäivänä ja
päättyy ensimmäisenä koronmaksupäivänä.
Kukin seuraava korkojakso alkaa (korkojakson alkamispäivä) edellisestä koronmaksupäivästä ja päättyy
seuraavana koronmaksupäivänä.
Viimeinen korkojakso päättyy päättymispäivänä.
7
Koronlaskentakausi
Korkoa lasketaan koronlaskentakauden ensimmäiselle, mutta ei viimeiselle päivälle. Koronlaskentakausi
alkaa koronvaihtosopimuksen alkamispäivänä ja päättyy koronvaihtosopimuksen päättymispäivänä.
8
Koronmaksupäivä ja koron maksaminen
Korot maksetaan kunkin korkojakson viimeisenä päivänä (koronmaksupäivänä), jollei vahvistuksessa muuta sovita. Päättymispäivään ei sovelleta pankkipäiväolettamaa, ellei toisin sovita.
Mikäli vaihtuva korko on yleissopimuksen kohdan
1.13.1.a) iv mukainen, korot maksetaan päättymispäivän jälkeisenä pankkipäivänä.
9
Koronmääräytymispäivä
Koronmääräytymispäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin
vahvistuksessa määritellyn Viitekoron noteeraus otetaan.
15 (37)
TUOTEKUVAUS - Korkotermiinisopimus
1
Korkotermiinisopimus
Korkotermiinisopimus on pankin ja asiakkaan välinen
johdannaissopimus, jossa toinen sopijapuoli (myyjä)
suojautuu tulevaisuudessa tapahtuvalta koron laskulta ja toinen sopijapuoli (ostaja) suojautuu tulevaisuudessa tapahtuvalta koron nousulta.
Korkotermiinin kohde-etuutena on kuvitteellinen laina
tai talletus.
Korkotermiinisopimus tulee voimaan, kun asiakas ja
pankki ovat sopineet kohde-etuutena olevasta lainasta tai talletuksesta, sen alkamis- ja päättymispäivästä, sopimuskorosta ja laskennallisesta pääomasta sekä korkotermiinisopimuksen sulkemispäivästä.
2
Sopimuskausi
Kohde-etuuden sopimuskausi voi olla vakioitu tai sen
alkamis- ja päättymispäivä voidaan sopia erikseen.
Vakioitu sopimuskausi on kolme kuukautta. Vakioidun sopimuskauden alkamispäivä on sopimuskuukauden (maalis-, kesä- syys- ja joulukuu) kolmas
keskiviikko ja päättymispäivä on seuraavan sopimuskauden kolmas keskiviikko.
3
Sulkemispäivä
LIITE 4
6
Korkotermiinisopimuksen maksut
Korkotermiinisopimus toteutetaan maksamalla alkamispäivänä sopimuskoron ja sulkemiskoron erotuksen nykyarvo.
Alkamispäivänä ostaja hyvittää myyjää (jos sopimuskorko ylittää sulkemiskoron), tai myyjä ostajaa (jos
sulkemiskorko ylittää sopimuskoron) summalla, joka
saadaan kaavasta:
a)
kun S on suurempi kuin R
(S - R) x t x N
B x 100 + (S x t)
b)
kun R on suurempi kuin S
(R - S) x t x N
B x 100 + (S x t)
jossa:
S = sulkemiskorko
R = sopimuskorko
Sulkemispäivä on kaksi pankkipäivää ennen sopimuskauden alkamispäivää.
t = sopimuskauden päivien lukumäärä
4
B = 360, 365 tai 366 ja se määräytyy termiinin
kohde-etuutena olevaan valuuttaan sovellettavan korkotekijän mukaan. Korkotekijät
on määritelty yleissopimuksen kohdassa
1.14.
Sopimuskorko
Sopimuskorko on sopimuskaudelle sovittu korko.
5
Sulkemiskorko
Sulkemiskorko on kohde-etuutena olevan lainan tai
talletuksen sopimuskauden korko sulkemispäivänä.
Mikäli sulkemiskoron arvoa ei ole saatavissa, käytetään sitä viitekorkoprosenttia, jota sopijapuolet sopivat käytettäväksi viitekoron arvona. Jolleivät sopijapuolet pääse sopimukseen sulkemiskoron arvosta,
noudatetaan yleissopimuksen kohtaa 1.13.2.
N = sopimuksen laskennallinen pääoma
16 (37)
TUOTEKUVAUS – Optiosopimukset
LIITE 5
Määritelmät
4
1
Jos ostaja ei maksa preemiota sovittuna päivänä,
myyjällä on oikeus vaatia suoritusta viimeistään vaatimuksen esittämistä seuraavana Helsingin pankkipäivänä. Jos ostaja ei suorita preemiota mainittuna
päivänä, myyjällä on oikeus
Optiosopimus
Optiosopimuksen haltijalla (ostaja) on preemion
maksettuaan oikeus sovittuna aikana ostaa option
asettajalta (myyjä) tai myydä tälle sovitulla hinnalla
sovittu määrä option kohde-etuutta.
2
Preemio
Preemio on vahvistuksessa määritelty rahamäärä,
jonka option ostaja maksaa vastikkeena myyjälle sovittuna päivänä.
3
Optio-oikeuden käyttäminen
Mikäli optio-oikeutta ei käytetä option päättymispäivänä, optio raukeaa. Myyjällä ei ole velvollisuutta
muistuttaa ostajaa option päättymisestä. Ostajan tulee ilmoittaa optio-oikeuden käyttämisestä myyjälle
suullisesti tai kirjallisesti option päättymisaikaan
mennessä. Tämän jälkeen tehty ilmoitus katsotaan
tehdyksi seuraavana pankkipäivänä.
Ilmoitus optio-oikeuden käyttämisestä on peruuttamaton.
Eurooppalainen optiosopimus voidaan toteuttaa vain
optiosopimuksen päättymispäivänä.
Amerikkalainen optiosopimus voidaan toteuttaa alkamis- ja päättymispäivän välisenä aikana.
Bermudalainen optiosopimus voidaan toteuttaa yhtenä vahvistuksessa sovituista päivistä.
Viivästysseuraamukset
a)
katsoa option asettamisen peruuntuneen tai
b)
toimia yleissopimuksen 6.3 kohdan mukaisesti.
Edellä kohdassa a mainitussa tapauksessa ostajan
on korvattava myyjälle kaikki option asettamisen peruuntumisesta aiheutuneet kulut ja muu vahinko,
mukaan lukien myyjälle aiheutuneet kulut jo tehtyjen
kattamistoimenpiteiden purkamisesta tai muuttamisesta.
Myyjällä on oikeus vaihtoehtoisesti hyväksyä myöhästynyt preemion maksu ja vaatia ostajalta yleissopimuksen kohdan 5 mukaista viivästyskorkoa.
5
Määritelmien ja tuotekuvausten
suhde
Jos kohdat 1.-3. ovat ristiriidassa seuraavien kohtien
A) tai B) kanssa, noudatetaan ensisijaisesti kohtaa
A) tai B).
17 (37)
-------------------------------------------------------------------A) Valuuttaoptiosopimus
1 Valuuttaoptiosopimus
5 Keskiarvomenetelmä
Valuuttaoptiosopimuksen ostajalla on preemion
maksettuaan oikeus sovittuna aikana ostaa valuuttaoption myyjältä tai myydä tälle sovitulla hinnalla
sovittu määrä valuuttaa toista valuuttaa vastaan.
Mikäli pankki ja asiakas sopivat keskiarvomenetelmän soveltamisesta, pankki laskee vahvistuksessa
määriteltyjen päivien fixing-kurssien keskiarvon, jota
verrataan toteutushintaan. Mikäli keskiarvo alittaa
toteutushinnan, osto-optio erääntyy arvottomana.
Mikäli keskiarvo ylittää toteutushinnan, myyntioptio
erääntyy arvottomana.
2 Toteutushinta
Toteutushinta on sovittu valuuttakurssi, jolla valuuttaoptiosopimuksen valuutat myydään tai ostetaan.
3 Osto- ja myyntioptio
Osto-optiossa (call) sovitaan valuuttamäärästä, joka
osto-option ostajalla on oikeus ostaa osto-option
myyjältä.
Myyntioptiossa (put) sovitaan valuuttamäärästä, joka
myyntioption ostajalla on oikeus myydä myyntioption
myyjälle.
4 Arvopäivä
Sopijapuolet vaihtavat toteutetun valuuttaoptiosopimuksen mukaiset valuuttamäärät arvopäivänä.
Option nettoarvo määräytyy kertomalla keskiarvon ja
toteutushinnan erotus sovitulla valuuttamäärällä. Mikäli ostajalla on oikeus yllä mainittuun nettoarvoon,
myyjällä on velvollisuus arvopäivänä maksaa nettoarvo.
6 Fixing-kurssi
Pankki ja asiakas sopivat hintalähteen viitesivusta
sekä kellonajasta, jolloin fixing-kurssi määritetään.
18 (37)
-------------------------------------------------------------------B) Korko-optiosopimus
1
Korko-optiosopimus
Korko-optiosopimuksen ostajalla on preemion maksettuaan oikeus sovittuna aikana ostaa korko-option
myyjältä tai myydä tälle sovitulla hinnalla sovittu
määrä korko-option kohde-etuutta. Kohde-etuus voi
olla korkoa tuottava talletus, velkakirja, niiden termiini tai muu johdannainen.
2
Toteutushinta
Toteutushinta on sovittu korko tai hinta, johon korkooptiosopimuksen kohde-etuus myydään tai ostetaan
tai jos kohde-etuus on johdannainen, johon viitekoron arvoa verrataan.
3
Osto- ja myyntioptio
3.1
Kohde-etuutena talletus, sen termiini tai
muu johdannainen
Osto-option (korkokatto tai cap-sopimus) ostaja suojautuu koron nousua vastaan. Jos viitekoron arvo
ylittää sovitun koron korko-option myyjä maksaa erotuksen sovitulle pääomalle osto-option ostajalle.
Myyntioption (korkolattia tai floor-sopimus) ostaja
suojautuu koron laskua vastaan. Jos viitekoron arvo
alittaa sovitun koron, korko-option myyjä maksaa
erotuksen sovitulle pääomalle myyntioption ostajalle.
Cap-sopimus on sarja peräkkäisiä korkokatto-sopimuksia ja floor-sopimus sarja peräkkäisiä korkolattiasopimuksia. Collar-sopimus (korkoputki) on edellisten yhdistelmä, jossa sopijapuoli ostaa osto-option ja
myy myyntioption tai päinvastoin.
3.2
Kohde-etuutena
(swaptio)
koronvaihtosopimus
Osto-option (payer swaptio) ostaja suojautuu koronnousua vastaan. Ostajalla on oikeus maksaa ennalta
sovittua kiinteä korkoa ja vastaanottaa vaihtuvaa
korkoa määrättynä ajanjaksona tulevaisuudessa.
Myyntioption (receiver swaptio) ostaja suojautuu koronlaskua vastaan. Ostajalla on oikeus vastaanottaa
ennalta sovittua kiinteää korkoa ja maksaa vaihtuvaa
korkoa määrättynä ajanjaksona tulevaisuudessa.
Kummankin option ostaja maksaa oikeudestaan
myyjälle preemion sopimuksen tekohetkellä. Optio
voidaan eräpäivänään toteuttaa joko nettoarvon tilityksenä tai fyysisenä toimituksena.
3.3
Kohde-etuutena velkakirja, sen termiini
tai muu johdannainen
Osto-option (call) ostaja suojautuu koron laskua vastaan. Jos viitekoron arvo alittaa sovitun koron, korkooption myyjä maksaa erotuksen sovitulle pääomalle
osto-option ostajalle.
Myyntioption (put) ostaja suojautuu koron nousua
vastaan. Jos viitekoron arvo ylittää sovitun koron,
korko-option myyjä maksaa erotuksen sovitulle pääomalle myyntioption ostajalle.
4
Viitekorko
Korko-optiosopimuksen viitekorko on kohde-etuuden
korko, jonka arvoon toteutushinnaksi sovittua korkoa
verrataan sopijapuolten erikseen sopimana päivänä.
5
Koronmaksupäivä
Korko-option myyjä maksaa sopimuksesta riippuen
toteutetun korko-option korkojen erotuksen joko korkojakson alkamispäivänä diskontattuna tai korkojakson päättymispäivänä. Korkoa lasketaan kunkin korkojakson ensimmäiselle, mutta ei viimeiselle päivälle.
19 (37)
TUOTEKUVAUS – Osake- ja osakeindeksioptiosopimus
1 Määritelmät
1.1
Kohde-etuus
Kohde-etuus on vahvistuksessa määritelty osake,
osakeindeksi tai sopimusindeksi.
1.2.
Sopimusindeksi
Sopimusindeksi on vahvistuksessa määritelty optiosopimuksen kohde-etuutena oleva pankin määrittelemä kori, joka muodostuu kahdesta tai useammasta osakkeesta tai osakeindeksistä.
1.3
Osakkeen sulkemiskurssi
Osakkeen sulkemiskurssi on vahvistuksessa mainitun markkinapaikan ilmoittama viimeinen toteutunut
kurssi vahvistuksessa määriteltynä päivänä.
1.4
Osakeindeksin sulkemisarvo
Osakeindeksin sulkemisarvo on indeksin julkaisijan
laskema viimeinen osakeindeksin arvo vahvistuksessa määriteltynä päivänä.
1.5.
Sopimusindeksin sulkemisarvo
Sopimusindeksin sulkemisarvo on pankin laskema
osakkeiden tai osakeindeksien arvo vahvistuksessa
määriteltynä päivänä. Sopimusindeksiin sisältyvien
osakkeiden sulkemiskurssit tai osakeindeksien sulkemisarvot tulee määritellä samana päivänä, jolloin
osakkeisiin liittyvät markkinapaikat on tarkoitus pitää
normaalisti kaupankäynnille avoinna tai osakeindeksien osalta indeksin julkaisijan on tarkoitus normaalisti laskea indeksin arvo.
1.6
Pörssipäivä
Pörssipäivä on päivä, jona markkinapaikka tai markkinapaikat, joissa osakeoptiosopimuksen kohdeetuutena oleva osake tai osakkeet noteerataan, on
tarkoitus pitää avoinna tai päivä, jona osakeindeksin
julkaisijan on tarkoitus julkaista indeksin arvo.
1.7
Markkinapaikka
Markkinapaikalla tarkoitetaan vahvistuksessa määriteltyä pörssiä ja/tai johdannaispörssiä.
1.8
Keskiarvomenetelmä
Keskiarvomenetelmää sovellettaessa pankki laskee
päättymispäivänä osakkeen päättymiskurssin tai
osakeindeksin päättymisarvon, vahvistuksessa mainittujen päivien osakkeen sulkemiskurssien keskiarvona tai osakeindeksin sulkemisarvojen keskiarvona
tai sopimusindeksiin kuuluvien osakkeiden sulke-
LIITE 7
miskurssien tai osakeindeksien sulkemisarvojen
keskiarvona, ellei muuta ole sovittu.
Markkinahäiriötilanteessa noudatetaan soveltuvin
osin kohdissa 2.4 ja 3.4 sovittua. Jos keskiarvo lasketaan tietyn päivän arvojen/kurssien perusteella,
pankki voi kuitenkin harkintansa mukaan laskea
keskiarvon kyseisenä päivänä saatavilla olevien arvojen/kurssien perusteella.
1.9
Aktivointitaso
Aktivointitaso on vahvistuksessa määritelty osakkeen kurssina tai osakeindeksin tai sopimusindeksin
arvona, jolla optio aktivoidaan ja tulee voimaan myyjää kohtaan ehtojensa mukaisesti. Jos osakkeen
sulkemiskurssi tai osakeindeksin sulkemisarvo tai
sopimusindeksin sulkemisarvo ei option voimassaoloaikana saavuta aktivointitasoa tai sitä korkeampaa tasoa (ostoindeksioptio/osto-optio) tai sitä matalampaa tasoa (myynti-indeksioptio/myyntioptio), option toteutusta ei voida vaatia eikä toteutus tapahdu
automaattisesti.
1.10
Deaktivointitaso
Deaktivointitaso on vahvistuksessa määritelty osakkeen kurssina tai osakeindeksin tai sopimusindeksin
arvona, jolla optio lakkaa olemasta voimassa eikä
optiota enää voida saattaa voimaan myyjää kohtaan
ehtojensa mukaisesti. Jos osakkeen sulkemiskurssi
tai osakeindeksin sulkemisarvo tai sopimusindeksin
sulkemisarvo ei option voimassaoloaikana saavuta
deaktivointitasoa tai sitä korkeampaa tasoa (ostoindeksioptio/osto-optio) tai sitä matalampaa tasoa
(myynti-indeksioptio/myyntioptio), optio voidaan toteuttaa ehtojensa mukaisesti.
1.11
Lattia
Lattia on vahvistuksessa määritelty osakkeen alin
kurssi tai osakeindeksin tai sopimusindeksin alin arvo, jonka myynti-indeksioption/myyntioption ostaja
voi osakkeen todellisesta kurssista tai osakeindeksin
tai sopimusindeksin todellisesta arvosta riippumatta
lukea hyväkseen osakkeen päättymiskurssina tai
osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvona
nettoarvon tilityksessä.
1.12
Katto
Katto on vahvistuksessa määritelty osakkeen korkein kurssi tai osakeindeksin tai sopimusindeksin
korkein arvo, jonka ostoindeksioption/osto-option ostaja voi osakkeen todellisesta kurssista tai osakeindeksin tai sopimusindeksin todellisesta arvosta riippumatta lukea hyväkseen osakkeen päättymiskurssina tai osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvona nettoarvon tilityksessä.
20 (37)
1.13
Muutokset suojausinstrumentissa, laeissa ja viranomaisten määräyksissä
Pankki tekee kansainvälisillä johdannaismarkkinoilla
toimivan osapuolen kanssa johdannaissopimuksen,
suojausinstrumentin, jolla suojataan osakeoptioon
tai osakeindeksioptioon liittyvää markkinariskiä.
Pankki voi korjata osakeoptiosopimuksen tai osakeindeksioptiosopimuksen ehtoja, mikäli suojausinstrumentin ehtoja joudutaan muuttamaan sen johdosta, että suojausinstrumenttia ei voida pankin arvion mukaan kohtuullisin ehdoin säilyttää muuttumattomana tai suojausinstrumenttia koskevat kustannukset lisääntyvät olennaisesti eikä kustannusten
nousu johdu suoraan pankin heikentyneestä luottoluokituksesta. Pankilla on suojausinstrumentissa tapahtuneen muutoksen perusteella lisäksi oikeus
purkaa osakeoptiosopimus tai osakeindeksioptiosopimus ja maksaa sopimuksen arvo yleissopimuksen
kohdan 9 "Sopimuksen voimassaolon päättymiseen
liittyvien maksujen nettouttaminen" mukaisesti.
Jos suojausinstrumentti päättyy siksi, että Suomen
tai jonkun muun maan lain, viranomaismääräyksen
tai oikeus- tai viranomaiskäytännön muutoksen johdosta suojausinstrumentti tai sen kohde-etuuden
omistaminen, hankkiminen tai luovuttaminen on tullut suojausinstrumentin osapuolelle lainvastaiseksi,
pankilla on oikeus purkaa osakeoptiosopimus tai
osakeindeksioptiosopimus ja maksaa sopimuksen
arvo yleissopimuksen kohdan 9 "Sopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen" mukaisesti.
2 Osakeoptiosopimus
2.1
Osakeoptiosopimus
Osakeoption ostajalla on preemion maksettuaan oikeus ilman erillistä ilmoitusta saada option myyjältä
option nettoarvo sillä edellytyksellä, että sovitun
osakkeen kohdan 2.4 mukainen päättymiskurssi sovittuna päättymispäivänä ylittää (osto-optio) tai alittaa (myyntioptio) osakkeen sovitun kurssin (toteutuskurssi).
Osakeoptiosopimus ei sisällä kohde-etuuden toimittamisvelvollisuutta, ellei nimenomaisesti ole toisin
sovittu.
2.2
Nettoarvo
Jollei vahvistuksessa ole muuta määritelty, option
nettoarvo määräytyy kertomalla toteutuskurssin ja
päättymiskurssin erotus kohde-etuutena olevien
osakkeiden määrällä. Mikäli päättymiskurssi alittaa
toteutuskurssin, erääntyy osto-optio arvottomana.
Mikäli päättymiskurssi ylittää toteutuskurssin, erääntyy myyntioptio arvottomana.
2.3
Nettoarvon suorittaminen
Mikäli ostajalla on oikeus yllä mainittuun nettoarvoon, myyjällä on velvollisuus viimeistään kolmantena päättymispäivän jälkeisenä pankkipäivänä maksaa nettoarvo. Pankki ilmoittaa asiakkaalle viimeistään päättymispäivää seuraavana pankkipäivänä
määrän, joka asiakkaan tulee maksaa pankille tai
jonka pankki maksaa asiakkaalle nettoarvona. Mikäli
markkinahäiriön johdosta nettoarvon laskeminen
siirtyy, siirtyy sen maksaminen vastaavasti.
2.4
Osakkeen päättymiskurssi
Osakkeen päättymiskurssi määräytyy vahvistuksessa määritellyllä tavalla. Osakkeen päättymiskurssi
on, elleivät ostaja ja myyjä ole muuta sopineet,
osakkeen sulkemiskurssi.
Mikäli osakkeen päättymiskurssia ei ole voitu markkinahäiriön johdosta määritellä, osakkeen päättymiskurssi määritellään markkinahäiriön päättymistä
seuraavana pörssipäivänä.
Mikäli markkinahäiriö kuitenkin jatkuu kahdeksan
seuraavan pörssipäivän ajan, pankki määrittelee
osakkeen kurssin kahdeksantena pörssipäivänä sellaiseksi kuin se pankin käsityksen mukaan olisi ollut
ilman markkinahäiriötä.
2.5.
Markkinahäiriö
Markkinahäiriön katsotaan olevan olemassa, kun
kohde-etuutena olevan osakkeen tai yhden tai useamman sopimusindeksiin sisältyvän osakkeen kaupankäynti on keskeytetty tai muutoin rajoitettu taikka
jokin tapahtuma pankin arvion mukaan haittaa tai
häiritsee kaupankäyntiä tai markkina-arvojen saamista viimeisen tunnin aikana ennen sovittua osakkeen päättymiskurssin määrittelemistä ja keskeytyksellä tai rajoituksella on pankin arvion mukaan olennainen merkitys nettoarvon määrityksessä.
2.6
Yritysjärjestelyt
Jos kohde-etuutena olevaan osakkeeseen tai sen
liikkeeseen laskeneeseen yhtiöön liittyvä järjestely
tai toimenpide, kuten esimerkiksi osakkeen poistaminen markkinapaikaltaan, osakkeen splittaus, rahastoanti, uusmerkintä, arvopapereihin oikeuttavan
instrumentin liikkeeseenlasku, lopettaminen, julkinen
ostotarjous, sulautuminen, jakautuminen, konkurssi
tai muu tapahtuma tai jos osakkeen likviditeetti
markkinapaikallaan vähenee olennaisesti ja tällaisella järjestelyllä, toimenpiteellä tai tapahtumalla on
pankin arvion mukaan vaikutus osakkeen arvoon,
pankki voi korjata osakeoptiosopimuksen ehtoja kyseisen muutoksen johdosta.
Korjaukset voivat vaikuttaa muun muassa osakkeiden arvoihin, osakkeiden määrään ja muihin nettoarvon laskemista koskeviin ehtoihin. Korjaus voi tarkoittaa myös sitä, että osake korvataan toisella
osakkeella tai toisilla osakkeilla. Pankilla ei ole kuitenkaan velvollisuutta korvata osaketta.
3 Osakeindeksioptiosopimus tai sopimusindeksioptiosopimus
3.1
Osakeindeksioptiosopimus
tai
sopimusindeksioptiosopimus
Osakeindeksioption tai sopimusindeksioption ostajalla on preemion maksettuaan oikeus ilman erillistä
ilmoitusta sovittuna aikana saada option myyjältä
option nettoarvo sillä edellytyksellä, että osakeindeksin tai sopimusindeksin kohdan 3.4 mukainen
päättymisarvo sovittuna päättymispäivänä ylittää
(osto-optio) tai alittaa (myyntioptio) osakeindeksin tai
sopimusindeksin sovitun arvon (toteutushinta).
21 (37)
3.2
Nettoarvo
Jollei vahvistuksessa ole muuta määritelty, option
nettoarvo määräytyy kertomalla toteutushinnan ja
osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvon
erotus sovitulla valuuttayksikkömäärällä. Mikäli osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvo alittaa
toteutushinnan, osto-optio erääntyy arvottomana.
Mikäli osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvo ylittää toteutushinnan, myyntioptio erääntyy
arvottomana.
3.3
Nettoarvon suorittaminen
Mikäli option ostajalla on oikeus yllä mainittuun nettoarvoon, option myyjällä on velvollisuus viimeistään
kolmantena päättymispäivän jälkeisenä pankkipäivänä maksaa nettoarvo.
Pankki ilmoittaa asiakkaalle viimeistään päättymispäivää seuraavana pankkipäivänä määrän, joka asiakkaan tulee maksaa pankille tai jonka pankki maksaa asiakkaalle nettoarvona. Mikäli markkinahäiriön
johdosta nettoarvon laskeminen siirtyy, siirtyy sen
maksaminen vastaavasti.
3.4
Osakeindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvo
Mikäli asiakas ja pankki eivät ole muuta sopineet,
vahvistuksessa määritelty osakeindeksin tai sopimusindeksin julkaisija määrittelee osakeindeksin tai
sopimusindeksin päättymisarvon niiden periaatteiden mukaisesti, joita osakeindeksin tai sopimusindeksin julkaisija normaalisti soveltaa osakeindeksin
tai sopimusindeksin päättymisarvon määrittelyssä.
Mikäli osakeindeksin tai sopimusindeksin julkaisija ei
ole määritellyt osakeindeksin tai sopimusindeksin
päättymisarvoa eikä toisin ole sovittu, osakeindeksin
tai sopimusindeksin päättymisarvo on päättymispäivän osakeindeksin tai sopimusindeksin sulkemisarvo.
Mikäli osakeindeksin tai sopimusindeksin arvoa ei
ole voitu markkinahäiriön johdosta määrittää, osakeindeksin tai sopimusindeksin arvo määritellään
markkinahäiriön päättymistä seuraavana pörssipäivänä.
Mikäli markkinahäiriö kuitenkin jatkuu kahdeksan
seuraavan pörssipäivän ajan, pankki määrittelee
osakeindeksin tai sopimusindeksin arvon kahdeksantena pörssipäivänä sellaiseksi kuin se pankin
käsityksen mukaan olisi ollut ilman markkinahäiriötä.
Jos osakeindeksin tai sopimusindeksin julkaisija ei
laske tai julkaise lainkaan osakeindeksin tai sopimusindeksin arvoa tai lakkauttaa osakeindeksin tai
sopimusindeksin ja pankin harkinnan mukaan vastaavaa osakeindeksin tai sopimusindeksin arvoa tai
korvaavaa osakeindeksiä tai sopimusindeksiä ei ole
saatavilla, tai jos osakeindeksin tai sopimusindeksin
laskutapaa muutetaan tai sen arvoa korjataan oleellisesti, pankki määrittelee osakeindeksin tai sopimusindeksin arvon.
Määritellessään osakeindeksin tai sopimusindeksin
päättymisarvon pankki soveltaa laskutapaa, joka
pankin näkemyksen mukaan johtaa sellaiseen osa-
keindeksin tai sopimusindeksin päättymisarvoon, johon olisi päädytty, mikäli edellä tässä kohdassa 3.4
mainittuja olosuhteita ei olisi ollut.
3.5. Markkinahäiriö
Markkinahäiriön katsotaan olevan olemassa kun,
kohde-etuutena olevan osakeindeksin tai yhden tai
useamman sopimusindeksiin sisältyvän osakkeen
tai osakeindeksin taikka osakeindeksiin kuuluvan
osakkeen kaupankäynti on keskeytetty tai muutoin
rajoitettu taikka jokin tapahtuma pankin arvion mukaan haittaa tai häiritsee kaupankäyntiä tai markkina-arvojen saamista viimeisen tunnin aikana ennen
sovittua sopimusindeksiin sisältyvän osakkeen tai
osakeindeksin tai osakeindeksiin kuuluvan osakkeen kurssin tai sopimusindeksin arvon määrittelemistä ja keskeytyksellä tai rajoituksella on pankin
arvion mukaan olennainen merkitys määrityksessä.
22 (37)
TUOTEKUVAUS – Hyödykejohdannaiset
1
Hyödykejohdannaissopimus
Tätä hyödykejohdannaisia koskevaa tuotekuvausta
sovelletaan pankin ja asiakkaan välisiin hyödykeoptiosopimuksiin, hyödykkeenvaihtosopimuksiin, hyödyketermiinisopimuksiin, niiden yhdistelmiin sekä
kaikkiin muihin pankin ja asiakkaan välisiin hyödykejohdannaissopimuksiin, ellei vahvistuksessa toisin
sovita.
2
Määritelmät
2.1
Hyödyke
Hyödyke on vahvistuksessa määritelty hyödykejohdannaissopimuksen kohde-etuutena oleva hyödyke.
2.2
Pörssipäivä
Päivä jolloin vahvistuksessa määritellyt pörssit on
tarkoitus pitää normaalisti kaupankäynnille avoinna
taikka mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeen
hintaa ei julkisteta pörssissä, päivä jolloin vahvistuksessa määritellyn hintalähteen on normaalisti tarkoitus julkaista hyödykkeen hinta.
2.3
Pörssipäiväolettama
Yleissopimuksen kohdassa 1.8 määritellyt pankkipäiväolettamat soveltuvat myös pörssipäiviin ja
pörssipäivät siirtyvät saman soveltamisohjeen mukaan, kuitenkin siten että hyödykejohdannaisiin voidaan soveltaa myös seuraavaa pankkipäiväolettamaa:
”Lähin”: Vahvistuksessa määritelty päivämäärä siirtyy lähinnä seuraavaksi pörssipäiväksi, mikäli vahvistuksessa sovittu päivä muutoin osuisi sunnuntaille
tai maanantaille ja edeltäväksi pörssipäiväksi, mikäli
vahvistuksessa määritelty päivämäärä ei osu sunnuntaille taikka maanantaille.
2.4
Pörssi
Pörssillä tarkoitetaan kunkin kohde-etuutena olevan
hyödykkeen osalta pörssiä joka on määritelty vahvistuksessa taikka jossa tällaisella hyödykkeellä
pankin arvion mukaan kulloinkin pääasiallisesti käydään kauppaa.
2.5
Johdannaispörssi
Johdannaispörss(e)illä tarkoitetaan kunkin hyödykkeen osalta pörssiä/pörssejä ja kaupankäyntijärjes-
LIITE 8
telmiä, jo(i)ssa hyödykkeeseen sidonnaisilla optiotai futuurisopimuksilla käydään kauppaa ja jo(i)lla
määrittelijän arvion mukaan on kulloinkin olennainen
merkitys tällaisten johdannaisten kokonaismarkkinoille.
2.6
Aktivointitaso
Aktivointitaso on vahvistuksessa määritelty hyödykkeen hintana ilmaistu taso, jolla optio aktivoidaan ja
tulee voimaan myyjää kohtaan ehtojensa mukaisesti. Jos hyödykkeen hinta ei option voimassaoloaikana saavuta aktivointitasoa tai korkeampaa tasoa
(osto-optio) tai matalampaa tasoa (myyntioptio), option toteutusta ei voida vaatia eikä toteutus tapahdu
automaattisesti.
2.7
Deaktivointitaso
Deaktivointitaso on vahvistuksessa määritelty hyödykkeen hintana ilmaistu taso, jolla optio lakkaa
olemasta voimassa eikä optiota enää voida saattaa
voimaan myyjää kohtaan ehtojensa mukaisesti. Jos
hyödykkeen hinta ei option voimassaoloaikana saavuta deaktivointitasoa tai korkeampaa tasoa (ostooptio) tai matalampaa tasoa (myyntioptio), optio voidaan toteuttaa ehtojensa mukaisesti.
3
Hyödykeoptiosopimus
Hyödykeoptiosopimuksiin sovelletaan liitteen 5 (Tuotekuvaus – Optiosopimukset) yleisiä ehtoja, mutta ei
kyseessä olevan liitteen tuotekuvauksia. Jos liitteen
5 yleiset ehdot ovat ristiriidassa tämän tuotekuvauksen kanssa, noudatetaan ensisijaisesti tätä tuotekuvausta.
3.1
Määritelmä
Hyödykeoption ostajalla on preemion maksettuaan
oikeus saada option myyjältä option nettoarvo sillä
edellytyksellä, että sovitun hyödykkeen hinta toteutuspäivänä ylittää (osto-optio) tai alittaa (myyntioptio) hyödykkeen sovitun hinnan (toteutushinta). Hyödykeoptiosopimus ei sisällä kohde-etuuden toimittamisvelvollisuutta, ellei nimenomaisesti ole toisin
sovittu. Toteutuspäivä on eurooppalaisen option
osalta option päättymispäivä ja amerikkalaisen option osalta ostajan ilmoittama päivä, kuitenkin niin että amerikkalainen optio voidaan toteuttaa vain option alkamis- ja päättymispäivän välisenä aikana.
23 (37)
3.2
Nettoarvo
4.4
Vaihtuva hinta
Hyödykeoption nettoarvo määräytyy kertomalla toteutushinnan ja hyödykkeen toteutuspäivän hinnan
erotuksen kohde-etuutena olevan hyödykkeen laskennallisella määrällä. Mikäli hyödykkeen toteutuspäivän hinta alittaa toteutushinnan erääntyy ostooptio arvottomana. Mikäli hyödykkeen toteutuspäivän hinta ylittää toteutushinnan, erääntyy myyntioptio arvottomana.
Vaihtuva hinta on kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinta kunakin arvostuspäivänä, määriteltynä
vahvistuksessa määritellyllä tavalla.
3.3
4.6
Nettoarvon suorittaminen
Mikäli ostajalla on oikeus yllä mainittuun nettoarvoon, myyjällä on velvollisuus viimeistään viidentenä
toteutuspäivän jälkeisenä pankkipäivänä maksaa
nettoarvo, ellei vahvistuksessa toisin sovita. Pankki
ilmoittaa asiakkaalle viimeistään toteutuspäivää seuraavana pankkipäivänä määrän, joka asiakkaan tulee maksaa pankille tai jonka pankki maksaa asiakkaalle nettoarvona. Mikäli markkinahäiriön johdosta
nettoarvon laskeminen siirtyy, siirtyy sen maksaminen vastaavasti.
3.4
Hyödykkeen hinta
Hyödykkeen hinta määräytyy vahvistuksessa määritellyllä tavalla.
4
Hyödykkeenvaihtosopimus
4.1
Määritelmä
Hyödykkeenvaihtosopimuksessa sopijapuolet sopivat kiinteiden ja/tai vaihtuvien määrien vaihtamisesta
toisiinsa. Hyödykkeenvaihtosopimus ei sisällä kohde-etuuden toimittamisvelvollisuutta, ellei nimenomaisesti ole toisin sovittu.
4.2
Kiinteä määrä
Kiinteä määrä on laskentakaudelta vahvistuksessa
määriteltynä maksupäivänä maksettava vahvistuksessa määritelty määrä. Jos kiinteää määrää ei ole
vahvistuksessa määritelty, se lasketaan seuraavan
kaavan mukaisesti:
Kiinteä määrä = laskennallinen määrä laskentakaudelle x kiinteä hinta
4.3
Vaihtuva määrä
4.5
Laskentakausi
Laskentakausi tarkoittaa jokaista vahvistuksessa
sellaiseksi määriteltyä ajanjaksoa.
Laskennallinen kokonaismäärä
Laskennallinen kokonaismäärä on kaikkien laskentakausien laskennallisten määrien yhteenlaskettu
summa.
5
Hyödyketermiinisopimus
5.1
Määritelmä
Hyödyketermiinisopimuksessa pankki ja asiakas sopivat suorittavansa kohde-etuutena olevan hyödykkeen termiinikurssin ja hyödykkeen arvopäivänä
määriteltävän hinnan erotukseen perustuvan nettosuorituksen termiinisopimuksen arvopäivänä ilman
pääomien vaihtoa.
Kohde-etuutena on sovittu määrä hyödykettä, jonka
toinen sopijapuoli ostaa (ostaja) ja toinen myy (myyjä) sovitulla termiinikurssilla sovittuna arvopäivänä.
Hyödyketermiinisopimus ei sisällä kohde-etuuden
toimittamisvelvollisuutta, ellei nimenomaisesti ole
toisin sovittu.
5.2
Nettosuoritus
Nettosuoritus muodostuu verrattaessa sovitulla termiinikurssilla laskettua hyödykkeen laskennallista
hintaa hyödykkeen vahvistuksessa sovitulla tavalla
määriteltävään arvopäivän hintaan perustuvaan
hyödykkeen laskennalliseen hintaan. Mikäli termiinikurssilla laskettu laskennallinen hinta ylittää arvopäivän hinnalla lasketun laskennallisen hinnan,
maksaa kohde-etuuden ostaja myyjälle erotuksen.
Päinvastaisessa tapauksessa kohde-etuuden myyjä
maksaa ostajalle erotuksen. Nettosuoritus maksetaan termiinikaupan vahvistuksessa määriteltynä
maksupäivänä.
6
Markkinahäiriö
Vaihtuva määrä on laskentakaudelta vahvistuksessa
määriteltynä maksupäivänä maksettava seuraavan
kaavan mukainen määrä:
Markkinahäiriön katsotaan olevan kohde-etuutena
olevan hyödykkeen osalta voimassa, kun:
Vaihtuva määrä = laskennallinen määrä laskentakaudelle x vaihtuva hinta
a) sovittu hintalähde ei julkaise hyödykkeen hintaa
taikka tarvittavaa informaatiota hinnan määrittämiseksi taikka hintalähteen toiminta itsessään tai julkaisu on väliaikaisesti tai pysyvästi keskeytetty;
24 (37)
b) vähintään kolmelta referenssipankilta ei saada
tarvittavia noteerauksia, kun hinnan määrityksen on
sovittu perustuvan referenssipankeilta saataviin noteerauksiin;
teen pörssipäivään saakka markkinahäiriön alkamisesta lähtien.
c) hyödykkeen taikka sitä koskevan johdannaisen
kaupankäynti on keskeytetty tai sitä on rajoitettu
pörssissä tai johdannaispörssissä ja tällaisella keskeytyksellä, rajoituksella tai tapahtumalla on pankin
arvion mukaan olennainen merkitys;
Mikäli vahvistuksessa määritellyn kohde-etuutena
olevan hyödykkeen hinnan määritys ei onnistuisi
edellä mainitulla tavalla, määrittelee määrittelijä tällöin korvaavan hinnan parhaaksi katsomallaan tavalla ottamalla huomioon esimerkiksi viimeisimmän
saatavilla olevan noteerauksen tai jonkin muun relevantiksi katsomansa informaation.
d) hyödykkeen hinta ei ole saatavilla (johtuen esimerkiksi kaupankäynnin keskeytymisestä taikka lakkaamisesta) vaikka hintalähde itsessään olisikin
saatavilla ja voisi siten tuottaa hyödykkeen hinnan;
Mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinnan
määritys siirtyy markkinahäiriön vuoksi, siirtyvät
myös hinnan perusteella laskettavien suoritusten arvo- ja/tai maksupäivät vastaavasti.
e) hyödykkeen hinnan laskentakaavaa tai laskentatapaa muutetaan olennaisesti;
f) hyödykkeen (tai sitä koskevaa pörssijohdannaisen) rakenne tai sisältö muuttuu olennaisesti;
g) hyödykkeen verokohtelu muuttuu olennaisesti ja
ennalta arvaamatta jonkun valtion tai veroviranomaisten toimesta aiheuttaen hyödykkeen viitehinnan muutoksen;
8
Mikäli pankki katsoo olevan perusteltua, voi 6. g)
–kohdan mukainen verotuksellinen markkinahäiriö
olla myös ko. johdannaissopimuksen purkamisperuste. Tällöin ko. johdannaissopimus päättyy pankin
ilmoittamana päivänä ja siihen liittyvät maksut nettoutetaan yleissopimuksen kohdan 9. "Sopimuksen
voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettouttaminen" mukaisesti.
9
h) ilmenee muu määrittelijän määrittelemä tai hyväksymä syy, jolla on olennainen merkitys tai vaikutus hyödykkeen hinnoitteluun tai arvostukseen;
ja määrittelijä arvioi että tällaisella tapahtumalla on
olennainen merkitys kyseessä olevan hyödykejohdannaissopimuksen tai kohde-etuutena olevan hyödykkeen hinnoittelun kannalta.
Jos hyödykettä koskeva markkinahäiriö olisi samaan
aikaan myös osapuolten välisen johdannaisia koskevan yleissopimuksen päättämisperuste, katsotaan
kysymyksessä olevan ensisijaisesti hyödykejohdannaissopimusta tai –sopimuksia koskeva markkinahäiriö, ellei pakottavasta lainsäädännöstä tai osapuolten muista sopimuksista muuta johdu.
7
Hinnan määritys markkinahäiriötilanteessa
Markkinahäiriötilanteessa määrittelijä pyrkii määrittämään vahvistuksessa määritellylle kohde-etuutena
olevalle hyödykkeelle korvaavan hinnan markkinoilta
saatavilla olevan hintainformaation perusteella, mutta mikäli tällaista korvaava hintaa ei määrittelijän arvion mukaan edellä mainituista markkinahäiriöistä
johtuen olisi saatavilla, lykätään hinnan määrittelyä
hyödykeoptioiden osalta kahdeksanteen pörssipäivään ja muiden hyödykejohdannaisten osalta viiden-
Verolain muutoksen vaikutus
Julkistetun hinnan oikaisu
Mikäli kohde-etuutena olevan hyödykkeen julkaistua
hintaa oikaistaan hinnan julkaisemisen jälkeen ja tällaista oikaisua koskeva ilmoitus julkaistaan kolmenkymmenen päivän kuluessa, voi määrittelijä päättää
että hyödykkeen hintaa oikaistaan vastaavasti. Tällaisessa tapauksessa pankki ilmoittaa asiakkaalle
maksettavan taikka asiakkaalta perittävän summan,
mukaan lukien ko. summalle mahdollisesti maksettavan koron ajanjaksolle joka alkaa päivästä jolloin
maksu olisi alun perin tullut tehdä ja päättyy siihen
päivään jolloin oikaisua vastaava summa suoritetaan.
25 (37)
TUOTEKUVAUS – OTC-päästöoikeustermiinit
1
Soveltamisala
Tätä
tuotekuvausta
sovelletaan
OTCpäästöoikeustermiiniin, jolla pankki ja asiakas sopivat OTC-päästöoikeuksien kaupasta. Tämä tuotekuvaus
koskee
ainoastaan
OTCpäästöoikeustermiinejä, jotka toteutetaan toimittamalla OTC-päästöoikeus.
2
2.1
Määritelmät
Arvopäivä
Päivä, jona OTC-päästöoikeus on sovittu toimitettavaksi selvitys-kohdan mukaisella tavalla.
2.2
Jälleenhankintakustannus
Määrä, joka vastaa OTC-päästöoikeudelle vahvistuksessa sovittua hintaa vähennettynä pankin arvopäivän markkinahinnaksi arvioimalla hinnalla,
mikä summa kerrotaan toimitushäiriön kohteena
olleiden OTC-päästöoikeuksien määrällä, sekä lisättynä näin saadulle summalle lasketulla viivästyskorolla.
2.3
Käyttökelvoton hankeyksikkö
Hankeyksikkö, jota toiminnanharjoittaja ei voi
käyttää palauttamiseen päästökauppaviranomaiselle mitätöitäväksi, hankeyksiköiden osalta niiden
lähteen tai muun lakiin perustuvan syyn takia.
2.4
OTC-päästöoikeus
Päästökauppalain (683/2004) mukaiset päästöoikeudet ja hankeyksiköt.
2.5
OTC-päästöoikeustermiini
Pankin ja asiakkaan välinen vahvistuksessa määritelty johdannaissopimus, jossa sopijapuolet sopivat OTC-päästöoikeuksien toimituksesta sovittuna hetkenä tulevaisuudessa sopimuksen mukaisella hinnalla ja selvitys-kohdan mukaisella tavalla.
2.6
LIITE 9
Päästökaupparekisteri
Päästökauppadirektiivin (2003/87/EY) ja sen perusteella annettujen säännösten mukainen kansallinen rekisteri, johon OTC-päästöoikeus voidaan
merkitä.
2.7
Ylitysseuraamus
Päästökauppalain tai soveltuvan ulkomaisen lain
mukainen päästöoikeuden ylitysmaksu tai muu
seuraamus, jonka viranomainen tai tuomioistuin
määrää sen perusteella, että toiminnanharjoittaja
ei palauta määräajassa päästöjä vastaavaa määrää OTC-päästöoikeuksia.
3
Sopimus OTCpäästöoikeustermiinistä
OTC-päästöoikeustermiinissä pankki ja asiakas
sopivat OTC-päästöoikeuksien kaupasta siten, että
kaupan
kohteena
on
OTCpäästöoikeustermiinin vahvistuksessa määritelty
määrä OTC-päästöoikeuksia, jotka toinen sopijapuoli ostaa (ostaja) ja toinen myy (myyjä) sovittuna arvopäivänä vahvistuksessa määriteltävällä
hinnalla.
Vahvistuksessa
on
määriteltävä
OTCpäästöoikeustermiinin kohteena olevat päästöoikeudet ja hankeyksiköt.
OTC-päästöoikeustermiinin sopimuskausi ja arvopäivä määrätään vahvistuksessa.
OTC-päästöoikeustermiinien kauppa on arvonlisäverollista.
4
Selvitys
Jollei vahvistuksessa toisin määrätä, asiakkaan
toimiessa ostajana hänen tulee ensin maksaa
vahvistuksessa määritelty hinta pankin pankkitilille
vahvistuksessa määriteltynä maksupäivänä. Tämän jälkeen pankki toimittaa ostetut OTCpäästöoikeudet
vahvistuksessa
määritellylle,
päästökaupparekisteriin rekisteröidylle ostajan tilille vahvistuksessa määriteltynä toimituspäivänä
(arvopäivä).
Asiakas on velvollinen tarkastamaan pankin toimittamat hankeyksiköt viipymättä ja reklamoimaan
pankille välittömästi, jos toimitukseen sisältyy
käyttökelvottomia hankeyksiköitä. Muussa tapauksessa asiakkaan katsotaan hyväksyneen pankin toimituksen.
Jollei vahvistuksessa toisin määrätä, asiakkaan
toimiessa myyjänä hänen tulee toimittaa myydyt
OTC-päästöoikeudet pankin ilmoittamalle päästökaupparekisteriin rekisteröidylle tilille vahvistuk-
26 (37)
sessa määriteltynä toimituspäivänä (arvopäivä).
Tämän jälkeen pankki maksaa vahvistuksessa
määritellyn hinnan asiakkaan ilmoittamalle pankkitilille.
Asiakas vastaa siitä, ettei hänen toimittamiinsa
OTC-päästöoikeuksiin sisälly käyttökelvottomia
hankeyksiköitä. Asiakkaan on pankin pyynnöstä
toimitettava viipymättä pankille päästökauppalain
mukainen selvitys OTC-päästöoikeuksien alkuperästä.
5
Toimitushäiriö
Vaikka myyjä laiminlyö OTC-päästöoikeuksien
toimituksen, laiminlyönti ei muodosta OTCpäästöoikeustermiinin irtisanomisperustetta jos
myyjä toimittaa OTC-päästöoikeudet viimeistään
ostajan reklamaatioilmoitusta seuraavana pankkipäivänä ja maksaa ostajalle hinnalle lasketun viivästyskoron. Jollei myyjä toimita päästöoikeuksia
ilmoitusta seuraavana pankkipäivänä, voi ostaja
irtisanoa OTC -päästöoikeustermiinin. Tällöin
myyjän
tulee
maksaa
ostajalle
OTCpäästöoikeustermiinin jälleenhankintakustannusta
vastaava summa. Myyjä ei ole velvollinen korvaamaan ostajalle mahdollisesti määrättävää ylitysseuraamusta, vaikka ylitysseuraamuksen määrääminen johtuisikin siitä, että myyjä ei ole toimittanut OTC-päästöoikeuksia.
Jos myyjä ei voi toimittaa OTC-päästöoikeuksia
ostajasta riippuvasta syystä, tulee ostajan poistaa
toimituksen estänyt syy viimeistään myyjän reklamaatioilmoitusta seuraavana pankkipäivänä.
Tällöin
myyjän
tulee
toimittaa
OTCpäästöoikeudet ja ostajan maksaa myyjälle hinnalle laskettu viivästyskorko. Jos ostaja ei poista toimituksen estänyttä syytä viimeistään myyjän reklamaatioilmoitusta seuraavana pankkipäivänä, voi
myyjä irtisanoa sopimuksen, jolloin ostajan tulee
maksaa myyjälle OTC-päästöoikeustermiinin jälleenhankintakustannusta vastaava summa.
Jos OTC-päästöoikeustermiiniä koskeva toimitushäiriö olisi samanaikaisesti myös sopijapuolten
välisen johdannaisia koskevan yleissopimuksen
päättämisperuste sopijapuolen laiminlyönnin takia,
voi päättämisperusteeseen vetoamaan oikeutettu
sopijapuoli päättää yleissopimuksen sen ehtojen
mukaisesti.
6
Selvityshäiriö
Jos sopijapuolen on osittain tai kokonaan mahdotonta täyttää selvitykseen liittyviä velvoitteitaan
sopijapuolesta riippumattoman selvityshäiriön takia, tulee kyseisen sopijapuolen välittömästi kirjallisesti ilmoittaa tästä toiselle sopijapuolelle ja liittää ilmoitukseen riittävä selvitys häiriöstä. Ilmoituksen antamisen jälkeen selvitys keskeytetään
kunnes häiriö lakkaa. Selvityshäiriön kestäessä on
sopijapuolen, johon selvityshäiriö kohdistuu, kohtuullisin toimenpitein yritettävä poistaa häiriö. Jos
selvityshäiriö ei ole lakannut yhdeksän (9) päivän
kuluessa ilmoituksen antamisesta, voi ilmoituksen
vastaanottanut sopijapuoli irtisanoa selvityshäiriön
kohteena olevan OTC-päästöoikeustermiinin. Ilmoituksen vastaanottanut sopijapuoli on kuitenkin
aina oikeutettu irtisanomaan selvityshäiriön kohteena olevan OTC-päästöoikeustermiinin päättymään ennen vuosittaista määräpäivää, jona OTCpäästöoikeuksia on palautettava päästökaupparekisteriin (30. huhtikuuta).
Jos OTC-päästöoikeustermiiniä koskeva selvityshäiriö olisi samaan aikaan myös sopijapuolten välisen johdannaisia koskevan yleissopimuksen
päättämisperuste, katsotaan selvityshäiriön kohdistuvan ainoastaan OTC-päästöoikeustermiiniin
ja oikeuttavan sen irtisanomiseen mutta ei yleissopimuksen päättämiseen.
Jos selvityshäiriön kohteena oleva OTCpäästöoikeustermiini irtisanotaan tämän kohdan
mukaisesti,
ei
sopijapuolilla
ole
OTCpäästöoikeustermiinin perusteella muita maksutai toimitusvelvoitteita kuin seuraava:
Irtisanotun OTC-päästöoikeustermiinin mukaisesti
OTC-päästöoikeuksia toimittamaan velvoitettu sopijapuoli on velvollinen palauttamaan toiselle sopijapuolelle summat, jotka tämä sopijapuoli mahdollisesti
on
maksanut
irtisanotun
OTCpäästöoikeustermiinin
perusteella
OTCpäästöoikeuksia toimittamaan velvoitetulle sopijapuolelle sekä tälle summalle maksupäivästä irtisanomisen voimaantulopäivään saakka EONIAkoron mukaisesti laskettavan koron.
7
Päästökauppajärjestelmän keskeyttäminen
Jos viranomainen ilmoittaa jonkin päästökauppajärjestelmän keskeyttämisestä, voi sopijapuoli kirjallisesti ilmoittamalla irtisanoa sellaisen johdannaissopimuksen, johon kyseinen keskeytys vaikuttaa.
Muilta osin noudatetaan yleisten ehtojen kohdan
“7. Muutokset laeissa ja viranomaismääräyksissä”
ja ”13. Ylivoimainen este” mukaisia määräyksiä.
27 (37)
TUOTEKUVAUS – Vakuuden toimittaminen
1
Soveltamisala
Tätä liitettä sovelletaan vakuuden antamiseen asiakkaan ja pankin välillä yleissopimuksen mukaisesta
johdannaiskaupasta johtuvien pankin saamisten turvaamiseksi. Asiakas on velvollinen asettamaan ja ylläpitämään pankin hyväksi pankin kulloinkin määrittelemän vakuusvaateen mukaisen vakuuden.
Tämän liitteen mukainen vakuus asetetaan yleissopimuksen 15.4 kohdan mukaisesti mahdollisesti asetetun vakuuden lisäksi, eikä tämän liitteen mukainen
vakuus vaikuta muihin pankin ja asiakkaan välisiin
vakuusjärjestelyihin.
LIITE 10
Pankki laatii arvostuslaskelman vähintään kerran
kuukaudessa, jollei edellä muuta ole sovittu.
2.4
Kynnysarvo
Vakuusvaade -kohdassa määritelty nettotappion
kynnysarvo. Asiakas toimittaa pankille vakuutta tässä liitteessä tarkemmin määritellyin ehdoin, kun arvostus-laskelman mukainen nettotappio ylittää kynnysarvon.
2.5
Käteisvakuus
2
Määritelmät
Asiakkaan asettama vakuusvaateen mukainen käteisvakuus. Käteisvakuutena voi olla ainoastaan
pankin ilmoittamalle ja pankin nimissä olevalle tilille
siirretty euromääräinen rahamäärä. Käteisvakuus ei
ole talletus eikä sillä ole talletussuojaa.
2.1
Arvo-osuustilivakuus
2.6
Tätä liitettä sovelletaan, jos liite on allekirjoitettu.
Asiakkaan asettama vakuusvaateen mukainen arvoosuuksiin kohdistuva vakuus, joka saatetaan voimaan erillisellä panttaussitoumuksella ja siirtämällä
pankille pantatulle arvo-osuustilille arvo-osuuksia vakuudeksi.
Asiakas
voi
asettaa
arvoosuustilivakuuden, jos pankki on tämän hyväksynyt,
ja pankki arvostaa arvo-osuustilivakuuden vakuusarvon oman harkintansa mukaan. Vakuusarvo voi olla
pienempi kuin arvo-osuuksien markkina-arvo, ja
pankilla on oikeus arvostaa arvo-osuuksien vakuusarvo nollaksi.
2.2
Arvostuslaskelma
Pankin Vakuusvaade -kohdan mukaisesti tekemä
johdannaissopimuksista johtuvien saamisten ja velvoitteiden arvostus.
2.3
Minimisiirtomäärä
Vakuusvaade-kohdassa määritelty nettotappion minimisiirtomäärä. Minimisiirtomäärä tarkoittaa pienintä
kerralla siirrettävän vakuuden rahamääräistä arvoa,
kuitenkin siten, että jos vakuusvaadetta ei ole lainkaan, palautetaan pankille toimitettu vakuus kokonaisuudessaan minimisiirtomäärän määrästä riippumatta.
2.7
Nettotappio
Vakuusvaade -kohdan mukaisesti laskettu johdannaissopimuksista johtuvien saamisten yhteenlaskettu
määrä, jolla pankin saamisten määrä asiakkaalta ylittää asiakkaan hyväksi tulevien saamisten määrän.
2.8
Pyöristäminen
Kokonaisluku, johon siirrettävä vakuuden määrä pyöristetään.
Arvostuspäivä
Päivä jona pankki laatii arvostuslaskelman.
2.9
Pankki ja asiakas sopivat, että pankki laatii arvostuslaskelman [pankkipäivittäin, vähintään viikoittain joka
ma, ti, ke, to tai pe, vähintään kuukausittain joka kalenterikuukauden X. päivä] (arvostuspäivä). Tässä
sovitusta huolimatta pankilla on oikeus laatia arvostuslaskelma kohdan 3 mukaisesti.
Yleissopimukseen ja sen mukaisiin johdannaissopimuksiin perustuva pankin saaminen asiakkaalta.
Jollei arvostuspäivää koskevaan kohtaan edellä ole
merkitty arvostuspäivää, ei kohtaa sovelleta.
2.10
Saaminen
Vakuus
Asiakkaan asettama vakuusvaateen mukainen vakuus, joka on arvo-osuustilivakuus ja/tai käteisvakuus.
28 (37)
3
Vakuusvaade
Pankilla on oikeus laatia sopimuksen voimassaoloaikana minä pankkipäivänä tahansa arvostuslaskelma
johdannaissopimusten mukaisista sopijapuolten
maksuvelvoitteista.
Pankki laatii arvostuslaskelman määrittelemällä yksittäisten johdannaissopimusten yhteenlasketun nettoarvon. Pankki määrittelee nettoarvon laskemalla
kunkin voimassa olevan johdannaissopimuksen
markkina-arvon arvostuspäivän tilanteen mukaisesti
(ikään kuin johdannaissopimus päättyisi ennenaikaisesti arvostuspäivänä) niiden maksujen nykyarvon
erotuksena, jotka pankki johdannaissopimuksen jatkuessa saisi tai maksaisi. Jos arvostuslaskelma
osoittaa nettotappion, pankilla on oikeus esittää asiakkaalle vakuusvaade tämän kohdan mukaisesti.
Pankki arvostaa johdannaissopimukset arvostuslaskelmassa itse niiden periaatteiden mukaisesti, joita
pankki käyttää tavanomaisesti kyseisten tai niitä vastaavien
johdannaissopimusten
arvostamisessa.
Pankki ei ole velvollinen hankkimaan referenssihintoja tai noteerauksia johdannaissopimuksille.
Pankilla on oikeus esittää asiakkaalle vakuusvaade
siltä osin, kuin pankin arvostuslaskelma osoittaa, että
nettotappio ylittää [♦ euroa] (kynnysarvo). Pankki ei
vaadi vakuutta, jos arvostuslaskelman mukainen siirrettävän vakuuden määrä on vähemmän kuin [♦ euroa] (minimisiirtomäärä). Pyöristäminen tapahtuu siten, että pankin vaatiessa vakuutta asiakkaalta pyöristetään siirrettävän vakuuden määrä ylöspäin lähimpään 100 euroon ja pankin palauttaessa vakuutta
asiakkaalle pyöristetään siirrettävän vakuuden määrä alaspäin lähimpään 100 euroon. Asiakas ei vapaudu velvollisuudesta toimittaa vakuutta myöhemmin, vaikka pankki ei esittäisi vakuusvaadetta kynnysarvon tai minimisiirtomäärän ylittyessä.
Pankilla on harkintansa mukaan oikeus uudistaa vakuusvaade uuden arvostuslaskelman perusteella.
Jos nettotappio kasvaa ensimmäisen vakuusvaateen
jälkeen, pankki voi esittää kunkin seuraavan vakuusvaateen, kun toimitetun vakuuden arvon ylittävä nettotappio on vähintään minimisiirtomäärän verran.
Jollei kynnysarvoa tai minimisiirtomäärää koskevaan
kohtaan edellä ole merkitty muuta euromäärää, kohdan arvo on nolla.
Asiakkaalla on pankin pyynnöstä velvollisuus viipymättä avata arvo-osuustili arvo-osuustilivakuuden toteuttamista varten pankin osoittamassa tilinhoitajayhteisössä siitä riippumatta, esittääkö pankki vakuusvaateen.
4
Vakuuden toimittaminen
Jos pankki esittää vakuusvaateen pankkipäivänä
viimeistään kello 14.00, tulee asiakkaan toimittaa vakuusvaateen mukainen vakuus:
i)
toimittamalla käteisvakuus pankin ilmoittamalle
rahatilille, ja/tai
ii)
toimittamalla pätevästi allekirjoitettu arvoosuustilivakuuteen liittyvä panttaussitoumus
pankille (jollei panttaussitoumusta ole toimitettu
aikaisemmin) sekä siirtämällä pankille pantatulle
arvo-osuustilille arvo-osuuksia vakuudeksi,
seuraavana vakuusvaateen esittämisen jälkeisenä
pankkipäivänä viimeistään kello 14.00. Jos pankki
esittää vakuusvaateen pankkipäivänä kello 14.00 jälkeen, alkaa vakuuden toimittamisvelvoite vasta seuraavana pankkipäivänä ja vakuus on siten toimitettava toisena vakuusvaateen esittämisen jälkeisenä
pankkipäivänä viimeistään kello 14.00.
Sen lisäksi, mitä yleissopimuksen 6.2 ja 6.3 kohdassa määrätään, pankilla on oikeus irtisanoa sopimus
välittömästi, jos asiakas ei toimita vakuutta tämän liitteen mukaisesti.
5
Vakuuden realisointi
Jos pankki irtisanoo tai purkaa yleissopimuksen sen
ehtojen mukaisesti, pankilla on oikeus välittömästi
i)
nostaa tai kuitata käteisvakuus saamisia vastaan
vakuuden realisoimiseksi, ja/tai
ii)
realisoida ja muuttaa arvo-osuustilivakuus rahaksi panttaussopimuksen mukaisesti
sekä käyttää realisoinnista kulujen vähentämisen jälkeen jäävä tulos pankin saatavien maksuun tai kuittaamiseen yleissopimuksen mukaisesti.
6
Korko
Jos käteisvakuus toimitetaan pankin pitämälle tilille
ja jollei toisin sovita, pankki maksaa vakuuden pääomalle kalenterikuukausittain laskettua EONIAkorkoa siltä ajalta, jona käteisvakuus on tilillä. Pankki
maksaa kertyneen koron asiakkaalle kunkin kalenterikuukauden 2. pankkipäivänä asiakkaan kirjallisesti
ilmoittamalle tilille.
7
Vakuuden palauttaminen
Pankki palauttaa käteisvakuutta asiakkaan ilmoittamalle rahatilille tai vapauttaa arvo-osuustilivakuutta
kahden pankkipäivän kuluessa siitä arvostuspäivästä, jona arvostuslaskelma osoittaa pankin nettotappion laskeneen edellisestä vakuusvaateesta vähintään
Vakuusvaade-kohdan mukaisen minimisiirtomäärän
verran. Vakuutta palautetaan vähintään minimisiirtomäärän mukainen määrä, eikä pankki ole velvolli-
29 (37)
nen palauttamaan pienempiä määriä. Pankille toimitettu vakuus palautetaan kuitenkin kokonaisuudessaan minimisiirtomäärän määrästä riippumatta, jos
arvostuslaskelma osoittaa, että nettotappio on vähemmän kuin kynnysarvo.
8
Kiinteämääräinen vakuus
Pankki palauttaa asiakkaan kirjallisesti ilmoittamalle
tilille kiinteämääräisen vakuuden arvon viimeistään
kahden pankkipäivän kuluessa siitä päivästä, kun
asiakkaan ja pankin välillä ei ole yhtään tämän Sopimuksen alla voimassaolevaa johdannaissopimusta
ja johdannaissopimuksiin liittyvät maksut ovat tulleet
suoritetuiksi.
Asiakas ja pankki sopivat kohdan 3 Vakuusvaade
mukaisen vakuuden toimittamisen lisäksi, että asiakas maksaa pankin erikseen kirjallisesti ilmoittamalle
ja pankin nimissä olevalle tilille [X] euroa ("kiinteämääräinen vakuus"), jos asiakas ja pankki tekevät
vähintään yhden johdannaissopimuksen tämän sopimuksen alla ("edellytys"). Tämän kohdan mukaista
vakuutta ei oteta huomioon kohdan 3 Vakuusvaade
mukaisen vakuuden laskennassa. Jollei kiinteämääräistä vakuutta koskevaan kohtaan ole edellä merkitty muuta euromäärää, kohdan arvo on nolla.
Pankilla on harkintansa mukaan oikeus vaatia kiinteämääräinen vakuus uudelleen pankin erikseen kirjallisesti ilmoittamana maksupäivänä, mikäli edellytys
kiinteämääräisen vakuuden maksamiselle täyttyy.
Asiakas maksaa kiinteämääräisen vakuuden pankin
erikseen kirjallisesti ilmoittamana maksupäivänä
("maksupäivä"). Jos asiakas ei kyseisen maksupäivän aikana ole maksanut kiinteämääräistä vakuutta
pankin tilille, on pankilla oikeus sulkea tehty tai tehdyt johdannaissopimukset välittömästi laskemalla sille johdannaissopimuks(i)en sulkemisesta aiheutuneen nettotappion tai nettovoiton. Asiakas on velvollinen korvaamaan pankille kaikki sulkemisesta aiheutuvat kustannukset korkoineen.
Kiinteämääräisen vakuuden realisoinnin osalta sovelletaan soveltuvin osin tämän liitteen kohdassa 5
Vakuuden realisointi sovittua.
Pankki maksaa asiakkaan maksamalle kiinteämääräisen vakuuden pääomalle kalenterikuukausittain
laskettua EONIA-korkoa siltä ajalta, jona kiinteämääräinen vakuus on pankin tilillä. Pankki maksaa kertyneen koron asiakkaalle kunkin kalenterikuukauden 2.
pankkipäivänä asiakkaan kirjallisesti ilmoittamalle tilille.
Kiinteämääräinen vakuus ei ole talletus eikä sillä ole
talletussuojaa.
9
Rahoitusvakuuslaki
Tämän liitteen mukaiseen vakuuteen sovelletaan lisäksi rahoitusvakuuslain (11/2004) määräyksiä, jos
asiakas on oikeushenkilö.
30 (37)
ALLEKIRJOITUKSET
Tästä liitteestä on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Paikkakunta ja päivämäärä
______________________________________________________________
PANKKI
______________________________________________________________
Pankin allekirjoitus
ASIAKAS
______________________________________________________________
Asiakkaan allekirjoitus
31 (37)
TUOTEKUVAUS – Asetus OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja
kauppatietorekistereistä (EMIR)
LIITE 11
1. Soveltamisala
Tätä liitettä soveltamalla asiakas ja pankki sopivat tiettyjen EMIR:n mukaisten velvoitteiden täyttämisestä sekä
eräistä muista ehdoista, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston 4.7.2012 antamaan asetukseen
OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EU) N:o 648/2012 (englanniksi, Regulation (EU) No 648/2012 of the European Parliament and of the Council of 4 July 2012 on OTC derivatives,
central counterparties and trade repositories) ("asetus" tai "EMIR").
Tässä liitteessä käytettäviä termejä, joita käytetään asetuksessa tai jotka on määritelty asetuksessa, on tulkittava asetuksen tarkoittamalla tavalla. Tällaisia termejä ovat ainakin seuraavat: "finanssialan ulkopuolinen toimija", "finanssialalla toimiva vastapuoli", "määritys", "määritysvelvollisuus", "sijoitussalkku", "kauppatietorekisteri", "johdannainen", "johdannaissopimus", "riskienpienentämistekniikka".
2. Asiakasluokittelua koskeva vakuuttelu ja siihen liittyvät ehdot
2.1. Asiakkaan vakuuttelu
Täyttääkseen sopijapuolille asetetut asetuksen mukaiset velvoitteet asiakas vakuuttaa pankille jokaisen johdannaissopimuksen tekohetkellä (ja joka vakuuttelu katsotaan olevan voimassa koko johdannaissopimuksen
voimassaolon ajan), että
a) asiakas on joko (i) finanssialan ulkopuolinen toimija (kuten asetuksessa tarkemmin määritellään) tai (ii)
(parhaan tietämyksensä sekä arvionsa mukaan) Euroopan Unionin ulkopuolella perustettu yhteisö, joka katsottaisiin asetuksen mukaiseksi finanssialan ulkopuoliseksi toimijaksi, jos se olisi perustettu Euroopan Unionin
alueella; ja
b) asiakas ei ole asetuksen mukaisen määritysvelvoitteen alainen (tai, ei olisi määritysvelvoitteen alainen, jos
kyseessä on edellä 2.1 a) (ii) –alakohdassa tarkoitettu yhteisö) kyseiseen johdannaissopimukseen liittyen.
2.2. Pankin vakuuttelu
Pankki vakuuttaa olevansa finanssialalla toimiva vastapuoli (kuten asetuksessa tarkemmin määritellään).
2.3. Muutos
Asiakas sitoutuu ilmoittamaan pankille kirjallisesti välittömästi, jos sen 2.1 kohdassa antama vakuuttelu muuttuu.
2.4. Virheellinen tai väärä vakuuttelu
Mikäli asiakkaan antama vakuuttelu osoittautuu oleellisilta osin vääräksi tai virheelliseksi, sopijapuolet neuvottelevat kyseiseen johdannaissopimukseen tai –sopimuksiin tehtävistä muutoksista ja keinoista, joiden avulla
a) johdannaissopimus tai –sopimukset, joita koskee asetuksen mukainen määritysvelvollisuus, saadaan asetuksen mukaisesti ja mukaiseen määräaikaan mennessä määriteltyä; ja
b) toteutetaan yhteen tai useampaan johdannaissopimukseen, jotka eivät ole asetuksen mukaisen määritysvelvoitteen kohteena, soveltuvat asianomaiset asetuksen mukaiset riskienpienentämistekniikat, jotka soveltuvat asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuun finanssialan ulkopuoliseen vastapuoleen.
Muutokset sisältävät muun muassa korjauksen (i) sellaisen johdannaissopimuksen hintaan, johon kohdistuu
asetuksen mukainen määritysvelvollisuus asiakasluokittelun korjauksen perusteella ja (ii) sellaisen johdan-
32 (37)
naissopimuksen hintaan, johon kohdistuvat asetuksen mukaiset muuttuneet riskienpienentämistekniikat asiakasluokittelun korjauksen perusteella. Hinnan muutoksen tulee kuvastaa sitä eroa, joka johtuu siitä, että johdannaissopimusta tehtäessä asiakkaan antama asiakasluokittelua koskeva vakuuttelu on osoittautunut virheelliseksi. Lisäksi sopijapuolet sopivat päivämäärän, jolloin hinnoittelun korjaamisen johdosta aiheutunut
maksu suoritetaan.
2.5. Pankin oikeus irtisanoa johdannaissopimukset
Mikäli 2.4 a) ja/tai 2.4 b) kohdan mukaisia velvoitteita ei täytetä asetuksen mukaiseen määräaikaan mennessä, on pankilla oikeus irtisanoa kyseiset johdannaissopimukset sopijapuolten välillä sovellettavan yleissopimuksen irtisanomista koskevan kohdan mukaisesti. Selvyyden vuoksi todetaan, että pankilla on oikeus irtisanoa johdannaissopimukset tämän kohdan perusteella myös tilanteessa, jossa asiakkaan 2.1 kohdassa antaman vakuuttelun virheellisyys huomataan siinä vaiheessa, kun asiakkaaseen kohdistuva asetuksen mukainen
määritysvelvollisuudelle asetettu määräaika on kulunut umpeen. Tämän kohdan mukaisesti tehty yhden tai
useamman johdannaissopimuksen irtisanominen ei vaikuta muihin sopijapuolten välisiin johdannaissopimuksiin. Jos sopijapuoli ei ryhdy 2.4 kohdan mukaisiin toimiin mistä tahansa syystä johtuen, ei tämä vaikuta pankin oikeuteen irtisanoa johdannaissopimus tai –sopimukset tämän kohdan perusteella.
3. Sijoitussalkun täsmäytystä ("Portfolio Reconciliation") koskevat ehdot
3.1. Tietojen toimittaminen Pohjolan toimesta
Täyttääkseen sopijapuolille asetetut asetuksen mukaiset velvoitteet sopijapuolet sopivat noudattavansa seuraavassa sovittuja ehtoja sijoitussalkun täsmäytystä ("portfolio reconciliation") koskien.
a) Sopijapuolet sopivat, että pankki lähettää asiakkaalle kirjallisesti sijoitussalkun tiedot johdannaissopimuksista vähintään neljännesvuosittain, jos sopijapuolilla on keskenään voimassa lähetyspäivänä yli
100 kappaletta johdannaissopimuksia, joita ei asetuksen mukaisesti määritetä keskusvastapuolessa.
b) Sopijapuolet sopivat, että pankki lähettää asiakkaalle kirjallisesti sijoitussalkun tiedot yhdestä tai useammasta johdannaissopimuksesta vähintään vuosittain, jos sopijapuolilla on keskenään voimassa lähetyspäivänä enintään 100 kappaletta johdannaissopimuksia, joita ei asetuksen mukaisesti määritetä
keskusvastapuolessa.
Saatuaan pankilta tiedot tulee asiakkaan verrata tietoja mahdollisimman nopeasti asiakkaan omiin tietoihin
varmistaakseen, että sopijapuolilla on samat johdannaissopimuksia koskevat keskeiset ehdot sekä ilmoittaakseen pankille välittömästi mahdollisista eroista keskeisissä ehdoissa.
Mikäli asiakas havaitsee yhden tai useamman oleelliseksi katsomansa eron, tulee asiakkaan ilmoittaa tästä
kirjallisesti pankille, minkä jälkeen sopijapuolet keskustelevat keskenään erojen selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Jos asiakas ei ilmoita mahdollisista eroista pankille viimeistään kymmenen pankkipäivän sisällä vastaanottopäivästä, katsotaan asiakkaan vahvistaneen pankin lähettämän sijoitussalkun tiedot.
Seuraavat määritelmät koskevat koskevat edellä mainittujen kohtien 3.1 a) ja 3.1 b) vastaanottopäiviä:
Telefaksilla lähetetyt tiedot johdannaissopimuksista katsotaan vastaanotetuiksi, kun asiakas on ne vastaanottanut lähettämistä koskevan todistustaakan jäädessä kuitenkin lähettäjälle.
Postitse lähetetyt tiedot johdannaissopimuksista katsotaan vastaanotetuiksi kolmen pankkipäivän kuluessa tietojen lähettämisestä ja kahden pankkipäivän kuluessa tietojen lähettämisestä kansainvälisen lähettipalvelun avulla.
Elektronisen viestijärjestelmän kautta lähetetyt tiedot johdannaissopimuksista katsotaan vastaanotetuksi, kun tiedot on vastaanotettu.
Sähköpostitse lähetetyt tiedot katsotaan vastaanotetuksi, kun sähköposti on vastaanotettu.
Henkilökohtaisesti toimitetut tiedot johdannaissopimuksista katsotaan vastaanotetuiksi, kun ne on henkilökohtaisesti toimitettu vastaanottajalle.
33 (37)
3.2. Sijoitussalkun täsmäyttämistä koskevat määritelmät
Sijoitussalkun tiedoilla tarkoitetaan jokaisen lähetyspäivänä voimassa olevan johdannaissopimuksen keskeisiä ehtoja. Selvyyden vuoksi todetaan, että tietoja määriteltäessä ei huomioida sellaisia johdannaissopimuksia, jotka asetuksen mukaan tulee määrittää keskusvastapuolessa.
Keskeisillä ehdoilla tarkoitetaan kunkin johdannaissopimuksen arvostusta sekä muita pankin asianmukaisiksi katsomia tietoja tai ehtoja.
Asianmukaisiksi katsotut tiedot tai ehdot voivat johdannaissopimuksesta riippuen tarkoittaa esimerkiksi
johdannaissopimuksen alkamispäivää, johdannaissopimuksen päättymispäivää, koronmaksupäivää tai -päiviä
ja/tai muuta arvopäivää tai -päiviä, laskennallista pääomaa, sopijapuolten asemaa, pankkipäiväolettamaa sekä kiinteää ja/tai vaihtuvaa korkoa.
Pankkipäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin pankit Helsingissä ovat yleisesti avoinna.
4. Erimielisyyksien ratkaisemista ("Dispute Resolution") koskevat ehdot
Täyttääkseen sopijapuolille asetetut asetuksen mukaiset velvoitteet sopijapuolet sopivat noudattavansa seuraavassa sovittua prosessia tunnistaakseen ja ratkaistakseen mahdolliset erimielisyydet.
Kumpikin sopijapuoli voi harkintansa mukaan tunnistaa erimielisyyden ja lähettää siitä kirjallisen ilmoituksen
toiselle sopijapuolelle. Ilmoituksessa tulee yksilöidä erimielisyys sekä johdannaissopimus, johon erimielisyys
liittyy.
Sopijapuolten tulee tämän jälkeen neuvotella keskenään erimielisyyden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi kohtuullisessa ajassa toimittamalla toisilleen erimielisyyteen liittyviä merkityksellisiä tietoja sekä soveltamalla esimerkiksi sopijapuolten välillä voimassaolevan johdannaisyleissopimuksen tai muun yleisesti käytössä olevan
johdannaisyleissopimuksen ehtoja soveltuvin osin. Mikäli sopijapuolet eivät pysty ratkaisemaan erimielisyyttä
viiden pankkipäivän sisällä siitä, kun kirjallinen ilmoitus erimielisyydestä toimitettiin vastapuolelle, sitoutuvat
sopijapuolet tekemään tarvittavat toimet erimielisyyden ratkaisemiseksi.
Asiakassopimuksen mukaisesti ratkaistavana oleva erimielisyys ei rajoita sen kohteena olevan johdannaissopimuksen arvostusta esimerkiksi vakuuden siirtoa, sen voimassaolon päättymiseen liittyvien maksujen nettoutusta tai muuta tarkoitusta varten. Asiakassopimus ei rajoita sopijapuolen mahdollisuuksia pyrkiä myös muilla
keinoin tunnistamaan ja ratkaisemaan erimielisyyksiä.
5. Tiedon luovuttaminen kolmannelle
Täyttääkseen sopijapuolille asetetut velvoitteet sopijapuolet sopivat noudattavansa seuraavassa sovittuja ehtoja asetuksen mukaista ilmoittamisvelvollisuutta koskien.
Huolimatta siitä mitä sopijapuolten välisessä muussa johdannaissopimuksia koskevassa puitesopimuksessa,
salassapitoa koskevassa sopimuksessa tai muussa sopijapuolten välisiin johdannaissopimuksiin liittyvässä tai
vaikuttavassa sopimuksessa sovitaan, sopijapuoli antaa suostumuksensa tietojen julkaisemiseen ja ilmaisemiseen siinä laajuudessa ja tarkoituksessa, jota ilmoittamisvelvollisuutta koskeva sääntely, viranomaismääräys tai muu vastaava edellyttää johdannaissopimuksen tietojen ilmoittamiseksi kauppatietorekisteriin tai asianomaiselle viranomaiselle asetuksen mukaisesti.
Sopijapuolella on oikeus julkaista, jakaa, antaa tai muuten ilmaista sääntelyn mukaista tietoa pää- tai sivukonttorilleen, emo-, tytär- tai sisaryhteisölleen, muulle edustajalleen tai taholle taikka vastaavalle, joka tarjoaa sopijapuolelle palvelua sääntelyn ilmoittamista koskevien velvoitteiden täyttämiseksi. Asetuksen mukaisessa tarkoituksessa julkaistavat ja ilmaistavat tiedot voivat tarkoittaa johdannaissopimuksen kaupallisia tietoja mukaan
lukien johdannaissopimuksen osapuolen yksilöintitietoja. On mahdollista, että tietojen julkaiseminen tai ilmaiseminen asetuksen mukaisesti johtaa siihen, että johdannaissopimusta tai sen hinnoittelua koskeva tieto voi
tulla julkiseksi.
34 (37)
Sopijapuolella on oikeus käyttää kolmatta tahoa johdannaissopimusta koskevien tietojen ilmoittamiseen kauppatietorekisteriin täyttääkseen ilmoitusvelvollisuutensa asetuksen mukaisessa laajuudessa ja tarkoituksessa.
Mikäli sopijapuoli käyttää kolmatta tahoa ilmoittaakseen puolestaan yhden tai useamman toisen sopijapuolen
kanssa tehdyn johdannaissopimuksen kauppatietorekisteriin asetuksen mukaisesti, vakuuttaa sopijapuoli sopineensa tästä asianmukaisesti kyseisen kolmannen tahon kanssa.
35 (37)
JOHDANNAISSOPIMUSTEN RISKEISTÄ
Tämän tiedotteen tarkoituksena on selvittää asiakkaalle eräitä johdannaissopimuksiin liittyviä riskejä.
Johdannaissopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka arvo riippuu sopimuksen kohde-etuuden arvon muutoksista. Johdannaissopimuksilla pyritään suojautumaan kohde-etuuden arvon muutoksilta tai hyötymään niistä.
Johdannaissopimuksia ovat mm. optiot, termiinit, koron- ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset ja niihin liittyvät
optiot ja/tai näiden yhdistelmät ja/tai muut vastaavat sopimukset.
Yleistä johdannaisiin liittyvistä riskeistä
Johdannaissopimusten tyypilliset ominaisuudet
Kaupankäynti johdannaisilla sisältää tiettyjä riskejä,
joista kerrotaan tässä asiakirjassa. Asiakas kantaa
vastuun riskeistä ja hänen on siten perehdyttävä
johdannaissopimuksen ehtoihin, ominaisuuksiin ja
siihen liittyviin riskeihin. Asiakkaan on myös jatkuvasti seurattava johdannaispositiotaan. Asiakkaan on
oltava tarvittaessa valmis nopeisiin toimenpiteisiin,
esimerkiksi asettamaan lisävakuuksia tai päättämään sijoituksensa johdannaisiin (kuitata tai sulkea
positionsa).
Johdannaissopimusten rakenne aiheuttaa sen, että
kohde-etuuden hinnanvaihtelu vaikuttaa johdannaissopimuksen kurssiin tai hintaan.
Johdannaissopimusten käyttäminen
Johdannaissopimuksen arvo riippuu sopimuksen
kohde-etuuden arvon muutoksista. Kohde-etuus voi
koostua rahoitusvälineistä tai muusta omaisuudesta,
jolla on taloudellista arvoa, kuten valuutasta tai raaka-aineista, tai jostakin muusta arvon mittarista, kuten indeksistä. Johdannaissopimuksilla voi suojautua
kohde-etuuden epäedullisia hintaheilahteluja vastaan. Niitä voidaan käyttää myös voiton tai tuoton tavoitteluun sijoittamatta suoraan kohde-etuuteen.
Johdannaissopimusten käyttö perustuu arvioon siitä,
kuinka kohde-etuuden arvo kehittyy tietyllä aikavälillä. Ennen johdannaiskaupankäynnin aloittamista on
siis tärkeää, että asiakas ymmärtää johdannaiskaupan perusteet ja minkälainen hintakehitys kohdeetuudella on oletettavissa. Tämän tiedon perusteella
asiakas valitsee oikean johdannaissopimuksen tai
johdannaissopimusten yhdistelmän.
Yhdistelmätuotteiden kaupassa on tärkeää perehtyä
tuotteen eri osiin ja niiden yhteisvaikutukseen. Joissakin tapauksissa osien yhteisvaikutukseen voi liittyä
suurempi riski kuin kuhunkin osaan erikseen.
Hinnanmuutoksen vaikutus johdannaissopimukseen
on usein voimakkaampi kuin itse kohde-etuuden arvonmuutos. Tällaista hintavaikutusta kutsutaan vipuvaikutukseksi ja se voi johtaa suurempiin voittoihin
sijoitettuun pääomaan nähden kuin jos kyseinen
pääoma sijoitettaisiin suoraan kohde-etuuteen. Toisaalta vipuvaikutus voi yhtä hyvin tuottaa suuremman tappion johdannaissopimuksissa kuin kohdeetuuteen kohdistunut hinnanmuutos siinä tapauksessa, että kohde-etuuden hintakehitys ei vastaa odotuksia. Vipuvaikutus, eli voiton mahdollisuus tai vastaavasti tappion riski, vaihtelee johdannaissopimusten rakenteen ja käyttötavan mukaan. Tästä syystä
johdannaissopimusten ja kohde-etuuksien hintakehitystä on tarkkaan seurattava. Asiakkaan on valmistauduttava toimimaan nopeasti, jos johdannaissopimuksen hintakehitys on muuttumassa epäedulliseen
suuntaan. Riskiä arvioitaessa on myös otettava
huomioon se mahdollisuus, että position sulkeminen
voi vaikeutua epäedullisen hintakehityksen aikana.
Pörssijohdannaissopimuksiin liittyy velvollisuus asettaa vakuus. Vakuuden asettamisvelvollisuus koskee
sekä vakioidun option asettajaa, jolla on velvollisuus
sopimuksen toteutukseen, että molempia osapuolia
termiinisopimuksessa. Sitä mukaa kun kohdeetuuden hinta nousee tai laskee ja tästä johtuen
myös johdannaissopimuksen arvo nousee tai laskee,
muuttuu myös vakuusvaatimus. Lisävakuutta voidaan siis vaatia jossain vaiheessa. Vipuvaikutus vaikuttaa myös vakuusvaatimukseen, joka voi muuttua
nopeasti ja voimakkaasti. Jos asiakas ei aseta riittävää vakuutta, on pankki yleensä pidättänyt itsellään
oikeuden yksipuolisesti päättää sijoituksen tappioiden minimoimiseksi. Asiakkaan on siis seurattava
tarkasti hintakehitystä myös vakuuksien kannalta,
jotta hän välttyisi yksipuoliselta position sulkemiselta.
Johdannaissopimusten voimassaoloaika vaihtelee
päivistä useisiin vuosiin. Hintojen vaihtelut voivat olla
voimakkaampia lyhyen ajan voimassa olevissa joh-
36 (37)
dannaissopimuksissa. Esimerkiksi option hinta laskee yleensä nopeammin voimassaoloajan loppua
kohden niin sanotun aika-arvon vähenemisen vuoksi.
Asiakkaan on siis tarkoin seurattava johdannaissopimusten voimassaoloaikoja.
Vakioidut ja vakioimattomat johdannaissopimukset
mahdollisuuksiensa riittävyys myös muuttuvissa
olosuhteissa.
Asiakkaan tulee tietää johdannaissopimuksesta,
että
-
kohde-etuuden arvon muutoksen eli markkinariskin lisäksi johdannaissopimusten arvoon ja
sopijapuolten suoritusvelvollisuuksien määrään,
ajoitukseen ja toteutukseen vaikuttavat mm.
markkinatapahtumat, yleistaloudelliset ja poliittiset tekijät sekä lainsäädännön muutokset,
Vakioiduilla johdannaissopimuksilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla (johdannaispörsseissä)
noudattamalla vakiomuotoisia sopimusehtoja.
-
johdannaissopimuksiin liittyy osapuolten maksukyvyttömyydestä johtuva suorituksen viivästymisen ja luottotappion riski, ja
Vakioimattomilla johdannaissopimuksilla kauppaa
käyvän on syytä perehtyä erityisen tarkasti sovellettaviin yksilöllisiin sopimusehtoihin.
-
johdannaissopimuksen ehtojen muuttaminen tai
sopimuksen päättäminen kesken sopimuskauden tai oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen
kolmannelle osapuolelle saattaa viedä aikaa ja
aiheuttaa kustannuksia, varsinkin jos johdannaissopimus on laadittu tiettyyn tarkoitukseen
(ns. räätälöity johdannaissopimus).
Johdannaissopimuksilla käydään kauppaa vakioidussa (pörssijohdannaissopimukset) ja vakioimattomassa (OTC-johdannainen) muodossa.
Ulkomaisten vakioitujen johdannaissopimusten kaupassa noudatetaan yleensä maakohtaisia pörssikauppaa ja välitystä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Nämä ulkomaiset ehdot eivät välttämättä ole
samanlaisia kuin Suomessa voimassa olevat ehdot.
Asiakkaan sopijapuolena oleva pankki
Asiakkaan tulee ennen yksittäisen johdannaissopimuksen tekemistä
-
-
itsenäisesti harkita johdannaissopimuksen soveltuvuus aiottuun tarkoitukseen,
toimii johdannaissopimuksessa sopijapuolena
omaan lukuunsa ja sitoutuu vain johdannaissopimuksen nimenomaisiin ehtoihin,
-
varmistua, että sopijapuoli toimii lakien ja viranomaisten määräysten mukaisesti,
ei toimi asiakkaan neuvonantajana tai asiamiehenä, ellei näin erikseen nimenomaisesti sovita,
-
ei vastaa johdannaissopimusten taloudellisesta
tuloksesta asiakkaalle,
-
voi omaan tai toisten asiakkaidensa lukuun käydä samanaikaisesti tai eriaikaisesti kauppaa
muiden osapuolten kanssa vastaavilla tai vastakkaiseen suuntaan vaikuttavilla johdannaissopimuksilla.
perehtyä johdannaissopimuksen ehtoihin, ominaisuuksiin, siitä aiheutuviin velvollisuuksiin ja
oikeuksiin sekä muihin vaikutuksiin ja hyväksyä
ne asiakasta sopimuksena velvoittavaksi,
-
varmistua, että johdannaissopimus on sopijapuolta velvoittava ja sopijapuolen päätöksentekoelimissä hyväksytty ja
-
arvioida ammattitaitonsa, kokemuksensa ja johdannaissopimuksen seuranta- ja hallinnointi-
37 (37)
Tässä tiedotteessa ei ole kuvattu tyhjentävästi
johdannaissopimuksiin liittyviä riskejä. Asiakkaan tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä riippumattomaan
asiantuntijaan
johdannaissopimusten riskien arvioimiseksi.
Sijoittaminen johdannaissopimuksiin tapahtuu
asiakkaan omalla riskillä.
Asiakkaan on huolellisesti tutustuttava yleissopimuksen ja yksittäisen johdannaissopimuksen
ehtoihin sekä muihin johdannaissopimusta, sen
ominaisuuksia ja riskejä koskeviin tietoihin.
Käytäessä kauppaa johdannaissopimuksilla on
tärkeää aina tarkastaa niihin liittyvät vahvistukset, tiliasema- sekä muut raportit ja ilmoittaa
niissä mahdollisesti olevista virheistä välittömästi.
Asiakkaan tulee seurata johdannaissopimustensa arvonmuutoksia.
Asiakkaalla on vastuu johdannaissopimusten
mukaisten vakuusvaatimusten täyttämisestä.
Asiakkaan on itse ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin vähentääkseen riskiä sijoituksissaan.
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Henkilöstöpalvelut
Hallitus 25.5.2015, 61 §
Valtuusto 15.6.2015, 18 §
HENKILÖSTÖKERTOMUS
2014
2
Sisällysluettelo
1. Johdanto
2. Palvelussuhteet 2014
3. Henkilökunnan määrän muutokset 2008-2014
4. Henkilökunta virka- ja tehtävänimikkeittäin
5. Henkilökunta sopimusaloittain
6. Palkkamenojen kehitys
7. Työaika
8. Henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakaumat
9. Palveluajat
10. Koulutus
11. Sairauspoissaolot
12. Muut poissaolot
14. Työterveyshuolto
13. Henkilökunnan kotipaikka
14. Työterveyshuolto
15. Yhteistoiminta
16. Työsuojelu
17. Työhyvinvointitutkimus 2014
18. Varautuminen tulevaisuuteen
19. Yhteenveto
3
4
5
9
10
11
11
12
14
15
16
17
17
17
18
18
18
19
19
20
Liitteet
1. Luettelo vakinaisen henkilökunnan tehtävä- ja virkanimikkeistä
2. Palkka ja henkilöstömenot palvelualueittain
3
1. Johdanto
Henkilöstökertomus täydentää toimintakertomusta esittämällä henkilöstöön liittyviä tilasto- ja kehitystietoja. Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa henkilöstökertomus on tarkoitettu johtamisen välineeksi. Tehtävän suorittaminen
edellyttää ymmärrettävän tiedon esittämistä vertailtuna alueellisesti tai ajallisesti. Vuoden 2010 arviointikertomuksessa toivottiin kiinnitettävän huomiota sisällön analysointiin ja informatiivisuuteen nykyistä enemmän, jotta kertomus toimii
henkilöstöjohtamisen apuvälineenä.
Kuntatyönantajat ovat julkaisseet henkilöstöraporttisuosituksen sekä suosituksen henkilöstöraportoinnin kehittämisestä (2013). Viimeksi mainitussa ohjeistetaan henkilöstövoimavarojen kuvaamiseen, kehittämiseen, henkilöstön aikaansaannoskyvyn mittaamiseen sekä toiminnan vaikutuksiin ja tuloksellisuuden arviointiin. Suosituksen käyttöönotto edellyttää soveltuvan mittaamisjärjestelmän
luomista.
Tilastotiedon lisäksi kertomukseen on sisällytetty asiaa kuvaavia selvityksiä ja
johtopäätöksiä. Koko kuntaa koskevat tulkinnat ovat yleisellä tasolla. Palvelualuekohtaista tietoa on esitetty, mutta ei palveluyksikkökohtaista tietoa.
Henkilöstökertomus alkaa palvelussuhteiden esittelyllä. Voimassa olevien palvelussuhteiden määrän keskiarvo on vähentynyt vuoden aikana 28 palvelussuhteella.
Vakinaisen henkilökunnan määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 4 työntekijällä.
Palkkamenot laskivat edellisvuodesta 406 311 euroa (1,7 %).
Valtuusto hyväksyi kunnan ensimmäisen henkilöstöstrategian 12.11.2012. Strategian johtoajatuksena on, että Hämeenkyrön kunta on arvostettu työnantaja.
Strategiassa on huomioitu muuttuvan työelämän haasteet ja vaatimukset. Henkilöstökertomuksessa arvioidaan strategian toteutumista.
4
2. Palvelussuhteet 2014
Kunnan henkilökunta työskentelee monissa eri ammateissa ja tehtävissä. Palvelussuhteet jaetaan virkasuhteisiin, työsuhteisiin ja toimeksiantosuhteisiin, koko- ja osa-aikaisiin sekä pää- ja sivutoimisiin.
Käytettävät määritelmät
Palvelussuhde on henkilön ja kunnan välillä tehty virkamääräys, työsuhde tai
muu sopimus, jossa on sovittu työn tekemisestä ja työehdoista.
Vakinaisella viranhaltijalla ja työntekijällä on toistaiseksi voimassa oleva virkamääräys tai työsopimus.
Määräaikaisen viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen päättyminen on määrätty tai sovittu päättymään tiettynä päivänä tai tehtävän päättyessä. Määräaikaisuuden syy on aina perusteltava.
Sijainen on määräaikainen viranhaltija tai työntekijä, joka on määrätty tekemään
vakinaisen henkilön työtä tämän ollessa estyneenä. Määräaikaisuuden perusteena on nimetyn henkilön sijaisena toimiminen. Tämän johdosta sijaisten lukumäärä erotellaan erikseen. Kunnan henkilökunnan määränä voidaan ilmoittaa
palvelussuhteiden määrä vähennettynä sijaisten määrällä.
Työllistetyt on TE -toimiston palkkatuella palkattuja henkilöitä.
Muita palvelussuhteita ovat mm. suojatyöntekijöiden ja oppisopimuskoulutuksessa olevien työsuhteet.
Voimassa olevat palvelussuhteet 31.12.2014
Lukumäärä
Vakinainen Määräaikainen Sijainen Työllistetyt Muut Yhteensä
Hallintopalvelut
15
2
1
18
Perusturvapalvelut
225
9
52
3
7
296
Sivistyspalvelut
240
51
18
1
1
312
Tekniset palvelut
91
2
9
1
1
104
Yhteensä
572
64
79
6
9
730
Vakinaisen henkilökunnan virka- ja tehtävänimikkeet on lueteltu liitteessä 1.
5
3. Henkilökunnan määrän muutokset 2008 - 2014
Henkilökunnan määrän kehitys
Vakinainen henkilökunta 31.12.
Palvelualue
Hallintopalvelut
Perusturvapalvelut
- terveyspalvelut
-sosiaalipalvelut
Sivistyspalvelut
- opettajat
- muu henkilöstö
Tekniset palvelut
- kk-palkkaiset
- tuntipalkkaiset
Yhteensä
2014
15
225
107
118
241
101
140
91
65
26
572
2013
18
221
102
119
280
102
178
57
34
23
576
2012
16
219
105
114
299
107
192
57
31
26
591
2011
17
217
100
117
284
105
179
58
33
25
576
2010 2009 2008
17
16
18
216
233
314
103
116
116
113
117
198
260
252
157
97
101
101
163
151
56
59
62
64
37
41
43
22
21
21
552
563
553
.
Ruokapalveluyksikön 29 vakinaista työntekijää siirtyi kertomusvuonna sivistyspalveluista teknisiin palveluihin. Terveyskeskuksen keittiöhenkilökunta siirtyi
vuoden 2010 alusta sivistyspalveluiden ruokapalveluyksikköön. Vuoden 2009
alussa varhaiskasvatus siirtyi perusturvapalveluista sivistyspalveluihin. Muutos
siirsi 86 vakinaista viranhaltijaa ja työntekijää perusturvapalveluista sivistyspalveluihin. Samasta ajankohdasta maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät siirtyivät Sastamalan kaupungille.
Määräaikainen ja sijaishenkilökunta 31.12.
Palvelualue
Hallintopalvelut
Perusturvapalvelut
Sivistyspalvelut
Tekniset palvelut
Yhteensä
2014
2
61
69
11
143
2013
1
67
109
5
182
2012
1
74
114
7
196
2011
0
60
120
4
184
2010 2009 2008
1
3
4
56
45
165
132
131
102
7
9
10
196
188
252
Määräaikaisen henkilökunnan käyttö on palvelutuotannon kannalta joustavaa,
kun sen käytön edellytykset täyttyvät. Heikkoutena on määräaikaisen henkilökunnan perehtyminen ja sitoutuminen työhön. Pysyviä tehtäviä ei tule teettää
määräaikaisella henkilökunnalla.
Määräaikaiset palvelussuhteet keskittyvät sivistyspalveluihin.
Vuoden lopussa oli 62 määräaikaista palvelussuhdetta. Tuntiopettajat olivat
suurin ryhmä, heitä oli 12. Päivähoitajia oli 9, koulunkäyntiohjaajia ja -avustajia
kumpaakin 8. Määräaikaisuuden perusteena oli toiminnan vakiintumattomuus.
6
Kunnan palveluverkon uudistuessa määräaikaisen henkilökunnan tarve vähenee. Oppisopimussuhteessa oli 8 henkilöä, 6 lähihoitajaharjoittelijaa, laitoshuoltaja ja kirjastovirkailija-kuljettaja.
Sijaishenkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 81. Perushoitajat olivat suurin sijaisammattiryhmä. Heitä oli 15. Sitten tulevat lähihoitajat (9), hoitajat (9), sairaanhoitajat (5) ja päivähoitajat (5).
Palkkatuella työllistetty henkilökunta 31.12.
Palvelualue
Hallintopalvelut
Perusturvapalvelut
Sivistyspalvelut
Tekniset palvelut
Yhteensä
2014
1
3
1
1
6
2013
1
3
2
1
7
2012
2
4
1
1
8
2011
1
4
1
1
7
2010
0
7
0
0
7
2009
0
9
1
0
10
2008
0
21
4
0
25
Palkkatuella oli palkattuna kierrätyskeskuksenhoitaja, kiinteistötyöntekijä, päiväkotiapulainen, ruokapalvelutyöntekijä ja kaksi siivoojaa.
Heistä kolme oli velvoitetyöllistettyjä.
Työ- ja elinkeinotoimisto myöntää kunnalle palkkatukea työttömän työnhakijan
työllistämiseen. Tuki on harkinnanvaraista ja edellytykset sen saamiseen selvitetään tapauskohtaisesti. Palkkatukityön tulee edistää työttömän sijoittumista
avoimille työmarkkinoille. Palkkatukityöllistäminen on kunnan tarjoamaa palvelua, eikä sillä korvata vakinaista tai sijaishenkilökuntaa. Palkkatukihenkilöiden
määrä on pysynyt pienenä. Kunnan saama palkkatuki on alle puolet aiheutuvista henkilöstökustannuksista.
Kunnan palvelussuhteiden määrä vaihtelee kunnan toiminnan vuosikierron mukaan.
Kunta on suuri työnantaja, joka tuottaa monenlaisia, pääosin lakisääteisiä palveluja hyvin tarkasti säädetyissä puitteissa. Palvelujen kirjo tulee esille ammattien moninaisuudessa ja palvelussuhteiden kirjossa. Käytännössä monet henkilöstön määrän kasvuun johtaneet päätökset tehdään kunnan ulkopuolella.
7
Palvelussuhteiden kehitys vuonna 2014
Taulukko kuukausittaisesta palvelussuhteiden kehityksestä 2014
Lukumäärä
Vakinainen
Määräaik.
Sijainen
Palkkatukih.
Muut
Yhteensä
Tam
mi
Helmi
576
101
58
3
13
751
579
97
69
3
12
760
Maalis Huhti
578
101
82
3
12
776
577
73
89
4
11
754
Touko
577
62
73
6
11
729
Kesä
574
60
95
6
16
751
Heinä
569
51
95
6
10
731
Elo
Syys
571
72
76
6
9
734
573
96
75
6
8
758
Loka
574
101
65
5
7
752
Marras
575
85
71
5
8
744
Joulu
572
64
79
6
9
730
Kesk.
574
80
77
5
10
746
Taulukko kuukausittaisesta palvelussuhteiden kehityksestä 2013
Lukumäärä
Tam
mi
Helmi Maalis
Joulu
Kesk.
Vakinainen
591
591
588
587
588
591
585
583
586
577
576
586
Määräaik.
108
105
105
88
76
60
46
70
103
98
96
95
88
93
90
98
97
92
111
106
95
79
68
70
87
91
Palkkatukih.
7
6
5
5
5
7
6
7
8
8
7
7
7
Muut
3
3
5
4
4
2
3
3
6
7
7
9
5
801
795
804
782
764
768
752
760
779
761
757
774
774
Yhteensä
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras
590
Sijainen
Huhti
8
Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus 2014
Uusia pysyviä palvelussuhteita solmittiin vuoden aikana 20, kaksi enemmän
kuin edellisenä vuonna.
Vakinaisesti täytettiin seuraavat virat ja toimet: Erityislastentarhanopettaja, fysioterapeutti, kirjastovirkailija, liikunnanohjaaja, luokanopettaja, lähihoitaja (3),
maanrakennusmestari, nuoriso-ohjaaja, perhepäivähoitaja (2), perushoitaja,
puhdistamonhoitaja, sairaanhoitaja (2), talouspäällikkö, terveydenhoitaja ja kaksi terveyskeskuslääkäriä.
Kunnan palveluksesta jäi eläkkeelle 16 työntekijää. He edustivat seuraavia
ammattinimikkeitä: Arkistosihteeri, erityislastentarhanopettaja, hallintojohtaja,
kansalaisopiston opettaja, kirjastovirkailija-kuljettaja, lehtori, luokanopettaja, lähihoitaja, palkkasihteeri, palvelupäällikkö, perhepäivähoitaja, perushoitaja (2),
talouspäällikkö, terveydenhoitaja ja toimistosihteeri.
Muutoin kunnan palveluksesta erosi 8 vakinaista työntekijää: Kokki, lähihoitaja,
kolme ruokapalvelutyöntekijää, ryhmäavustaja ja kaksi sairaanhoitajaa.
Pääosaan avoinna olleisiin virkoihin ja tehtäviin on ollut riittävästi kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita.
Kunnallisen eläkejärjestelmän (KuEL) ja valtion eläkejärjestelmän (VaEL) mukaiselle eläkkeelle siirtyneet
Vuosi
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
KuEL –eläkkeelle siirtyneet
Henkilö
Keski-ikä
12
53,6
21
56,9
25
58,3
19
60,3
16
58,6
14
64,2
16
61,6
13
64,3
VaEL –eläkkeelle siirtyneet
Henkilö
Keski-ikä
1
60,0
3
60,0
2
60,0
3
58,7
2
2
3
62,5
63,0
61,3
9
Kuntien Eläkelaitoksen arvio eläkepoistumasta 2015 – 2022 (KuEL ja VaEL)
Henkilöä
Vanhuuseläke
TyökyvyttöYhteensä
Eläkepoistuma
myyseläke
%
2015
14
8
22
3,1
2016
18
7
25
3,5
2017
16
7
23
3,3
2018
13
7
20
2,9
2019
16
7
23
3,3
2020
15
7
22
3,1
2021
17
7
24
3,4
2022
14
6
20
2,8
Vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteet ovat pitkäaikaisia.
4. Henkilökunta virka- ja tehtävänimikkeittäin
Virka- ja tehtävänimikkeen tulee kertoa työntekijän tehtävästä ja asemasta kunnassa. Nimikkeen tulee olla informatiivinen, tukea ammatti-identiteettiä, olla yhdenmukainen ja nykyaikainen suhteessa muihin kuntiin.
Luettelo vakinaisen henkilöstön nimikkeistä on liitteenä 1.
Virat ja työsuhteet
Kuntalain mukaan viran, jossa ei käytetä julkista valtaa, tullessa avoimeksi, on
se lakkautettava. Mikäli viran tehtäviin ei kuulu julkisen vallan käyttöä ja työnantaja on tarjonnut viranhaltijalle työsuhteista tehtävää vähintään entisillä palvelussuhteen ehdoilla sekä antanut viranhaltijalle työsopimuslain tarkoitetun kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista, työnantaja voi päättää, että virkasuhde muutetaan työsopimussuhteeksi.
10
Virat ja työsuhteet 31.12.2014
Lukumäärä
Hallintopalvelut
Perusturvapalvelut
Sivistyspalvelut
Tekniset palvelut
Yhteensä
Viranhaltija
Työntekijä
4
32
115
11
162
11
193
126
80
410
Yhteensä
15
225
241
91
572
Joista osaaikaisia
2
32
23
2
59
Virkasuhteiden käyttö vastaa kuntalain 44 §:n vaatimusta, että tehtävät, joissa
käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteena.
Nimikkeiden vähentämistä tulee harkita. Osa-aikaisten määrän kasvu on pysähtynyt. Osa-aikaisten määrä kertoo työantajan joustavuudesta sopia työntekijöiden elämäntilanteeseen sopivista työaikajärjestelyistä.
5. Henkilökunta sopimusaloittain
Henkilökunta sopimusaloittain
Sopimusala
KVTES (Yleinen)
OVTES (Opetusala)
TS (Tekniset)
Lääkärisopimus
TTES (tuntipalkkaiset)
Yhteensä
Viranhaltijat
42
101
8
11
162
Työntekijät
378
6
26
410
Yhteensä
420
101
14
11
26
572
Kunnan tulee noudattaa viittä eri virka- ja työehtosopimusta.
Erilaisista sopimuksista huolimatta, kunnan tulee kohdella henkilökuntaansa
yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti myös henkilöstösäästöjä toteutettaessa. Esiin
tulleet asiat on ratkaistu ensisijaisesti palvelutarpeen perusteella.
11
6. Palkkamenojen kehitys
Henkilökunnan palkat
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen yleiskorotus 1.7.2014 korotti
tehtäväkohtaisia palkkoja 20 euroa kuukaudessa ja henkilökohtaisia lisiä 0,88
%. Muilla sopimusaloilla tehtiin vastaavan suuruiset korotukset.
Euroa
Palkkamenot
Henkilöstömenot
Henkilöstömenot yht.
2012
2013
2014
Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös
24 237 122 24 348 096 24 920 964 23 941 785
7 224 295 7 137 822
7 749 365 7 202 710
31 461 417 31 485 918 32 670 329 31 144 495
Tot. %
96,1
92,9
95,3
Palkkoja maksettiin kertomusvuonna 406 311 euroa edellisvuotta vähemmän.
Talousarvioon verrattuna palkkoja maksettiin 979 179 euroa vähemmän. Vuoden 2014 taloussuunnitelma sisälsi selvitysohjelman, jossa tavoitteena oli
500 000 euron henkilöstömenojen säästö vuonna 2014. Tavoite saavutettiin.
Palkkatason kehitykseen kunta voi vaikuttaa vain vähän. Henkilöstömenojen
hallinnan keinona voidaan käyttää henkilökunnan mitoitusta. Asiaan vaikuttaa
mitä ja missä laajuudessa palveluja tuotetaan.
7. Työaika
Henkilökunnan määrä vaihtelee vuoden aikana. Henkilötyövuosi (HTV) kuvaa
paremmin vuoden aikana tehdyn työn määrää kuin palvelussuhteiden lukumäärä.
Henkilötyövuosi HTV2 = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100).
Henkilötyövuosien määrä
Hallintopalvelut
Perusturvapalvelut
Sivistyspalvelut
Tekniset palvelut
Yhteensä
2014
2013
2012
16,4
288,9
302,6
106,8
714,7
17,1
269,8
360,3
63,3
710,5
17,9
270,0
369,7
62,4
720,0
Muutos
2013->2014
-4 %
7%
-16 %
69 %
-1%
12
Henkilökunnan työaikajärjestelmät vaihtelevat sopimusaloittain. Joissakin tehtävissä voidaan valita eri työaikamuotojen välillä. Nk. muodollisesta periodityöstä
on osin siirrytty yleistyöaikaan.
8. Henkilökunnan ikä- ja sukupuolijakaumat
Ikäjakauma palvelualueittain. Vakinainen henkilökunta.
70
60
50
Hallintopalvelut
40
Perusturvapalvelut
30
Sivistyspalvelut
20
Tekniset palvelut
10
0
Ikäryhmä
-24 25-29
Hallintopalvelut
Perusturvapalvelut
Sivistyspalvelut
Tekniset palvelut
Yhteensä
2
1
3
3
7
2
12
30-34 35-39 40-44
21
21
3
45
1
29
26
5
61
2
33
39
11
85
45-49 50-54 55-59 60-
2
40
61
18
121
3
36
41
22
102
6
40
29
16
91
Yht
1 15
21 225
16 241
14 91
52 572
Ka
52
47
46
50
47
Kunnan vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on pysynyt 47 vuodessa. Suurten
palvelualueiden henkilökunnan ikäjakauma on tasainen ja siten kokonaisuutena
edullinen. Hallintopalveluissa on korkein keski-ikä. Eläkkeelle siirtymisen tultua
joustavammaksi, ikärakenne ei aiheuta merkittävää uhkaa. Eläkkeelle siirtyvien
tilalle on saatu päteviä työntekijöitä.
13
Ikä- ja sukupuolijakauma. Vakinainen henkilökunta.
120
100
80
Naiset
60
Miehet
40
20
0
-24
25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59
-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59
Naiset
Miehet
Yhteensä
3
3
10
2
12
39
6
45
57
4
61
73
12
85
107
14
121
87
15
102
80
11
91
60-
6040
12
52
Yht.
496
76
572
Keski-ikä
47
49
47
Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluvien miesten keski-ikä on 49 vuotta, kaksi
vuotta naisia korkeampi. Kunnan vakinaisesta henkilökunnasta 87 % on naisia.
Naisten suhteellinen osuus on pysynyt ennallaan.
14
9. Palveluajat
Palveluajat palvelualueittain. Vakinainen henkilökunta.
120
100
80
Hallintopalvelut
60
Perusturvapalvelut
Sivistyspalvelut
40
Tekniset palvelut
20
0
-2
Palveluaika v/lkm
Hallintopalvelut
Perusturvapalvelut
Sivistyspalvelut
Tekniset palvelut
Yhteensä
2-4
-2
2
15
5
10
32
5-9
2-4
1
24
26
13
64
10-14 15-19 20-24 25-29 30 -
5-9
6
71
109
24
210
10-14 15-19 20-24 25-29 30 1
2
3
39
17
15
22
22
38
23
17
15
8
8
8
4
11
13
85
48
37
50
46
Yht
15
225
241
91
572
Keskiarvo
15
13
11
14
13
Edellä oleva tilasto kertoo henkilökunnan palveluajan vakinaisena työntekijänä
nykyisessä tehtävässä. Sivistyspalveluiden henkilöstön suuri määrä ryhmässä
alle 5 -9 vuotta johtuu varhaiskasvatuksen siirtymisestä 2009 alussa perusturvapalveluista sivistyspalveluihin. Taulukko kertoo myös lähiajan toiminnallisten
ja organisaatiomuutosten vaikutuksesta henkilökunnan siirtymiseen uusiin tehtäviin. Työkierron uskotaan parantavan henkilökunnan työmotivaatiota ja sitä
kautta työn tuloksellisuutta.
Vakinaisen henkilökunnan vakinainen palvelu Hämeenkyrön kunnassa on kestänyt keskimäärin 13 vuotta. Pääosa kunnan henkilökunnasta työskentelee perinteisissä kunta-alan ammateissa kuten lähihoitajina, sairaanhoitajina ja opettajina. Työ- ja palvelussuhteen ehdot ovat eri kunnissa hyvin samanlaiset ja työmarkkinat ovat Pirkanmaalla laajat. Näissä ammateissa toimivien pysyvyys on
hyvä. Mutta henkilökunta on ollut pysyvää myös ammateissa, joissa on kilpailevia yksityisiä työnantajia. Esimerkki näistä ammateista ovat lääkärit ja teknisen
alan henkilökunta.
15
10. Koulutus
Koulutus päivät ja kustannukset
Palvelualue
2014
Päivät
Hallintopalvelut
Perusturvapalvelut
Sivistyspalvelut
Tekniset palvelut
Yhteensä
26
767
950
116
1 859
2013
Euroa
7 407
35 023
53 551
18 991
114 972
Päivät
15
608
939
46
1 608
Euroa
9 391
46 561
44 752
8 300
109 004
Koulutuspäivät on kerätty Populus -henkilöstöjärjestelmästä ja kustannukset kirjanpidon koulutustililtä.
Koulutuspäivien jakautuminen
Koulutuksen jakautuminen
Palkallinen koulutus
Lakisääteinen koulutus
Veso –koulutus OVTES
Oppisopimuskoulutus, palkallinen
Oppisopimuskoulutus, palkaton
Palkaton koulutus
Sisäinen koulutus (osa-päivä)
Osapäiväkoulutus, ulkoinen
Luottamusmieskoulutus
Yhteensä
2014
663
411
290
230
2013
605
337
168
71
2012
809
298
222
16
51
134
86
42
101
34
37
1859
34
157
69
31
1608
46
120
52
35
1 684
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöllä on täydennyskoulutusvelvollisuus jonka täyttymistä seurataan valtakunnallisesti. Kunnan järjestämä sisäinen koulutus on vain osin kirjattu Populus -järjestelmään. Kustannuksiin on puolestaan kirjattu myös sisäisestä koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palkallisten koulutuspäivien määrä on lisääntynyt. Neljä esimiestä on osallistunut
puolitoistavuotta kestävään johtamisen erityisammattitutkintoon (JET). Esimiesten johtamiskoulutus on henkilöstöstrategian toteuttamista.
Kertomusvuoden alusta pakolliseksi tulleet koulutussuunnitelmat parantavat
koulutuksen suunnitelmallisuutta.
16
11. Sairauspoissaolot
Sairauslomat työpäivinä. Kaikki henkilökuntaryhmät.
Palvelualue
Hallintopalvelut
Perusturvapalvelut
Sivistyspalvelut
Tekniset palvelut
Yhteensä
2/3
palkalla
Palkaton
Työtapaturma
Esimiehen
luvalla
(1-3pv)
Palkallinen
(todistus)
2
49
362
318
2437
1766
471
265
181
94
33
5
3484
2448
77
759
1026
5278
261
997
4
279
6
44
1374
7357
Yhteensä
2014 2013
51
70
2012
315
2011
490
3932
3690
3520
3548
4236
3531
756
8449
1070
8453
878
9135
Henkilökunnan sairauspoissaolot ovat vähentyneet edellisistä vuosista. Kehitys on valtakunnallinen. Asiaan vaikuttanee varhaisen puuttumisen mallin
käyttöönotto, sijaishenkilökunnan saannin vaikeutuminen sekä kansaneläkelaitoksen uudet ohjeet pitkittyvien sairaslomien seurannassa.
Palvelualue
Hallintopalvelut
Perusturvapalvelut
Sivistyspalvelut
Tekniset palvelut
Yhteensä
Sairauslomapäivät
työpäivinä
Palvelussuhteiden
lkm:n keskiarvo
51
3484
2448
1374
7 357
Sairauslomapäivät työssä olevaa työntekijää
kohti
18,4
293,7
326,8
108,8
747,8
2,8
11,9
7,5
12,6
9,8
Kolmannes henkilökunnasta ei ollut kertomusvuoden aikana poissa työstä sairauden johdosta.
Tampereen ympäristökuntien välillä on merkittäviä eroja sairauslomapäivien
määrissä. Seuraavassa on esitetty vakinaisessa palvelussuhteessa olevien
henkilöiden keskimääräiset sairauslomapäivät kalenteripäivinä.
Vesilahti 12,9
Nokia 15,0
Kangasala 18,1
Hämeenkyrö 13,1
Ylöjärvi 16,6
Lempäälä 13,2
Pirkkala 17,4
Pääosaan sairauslomista työnantaja ei voi vaikuttaa. Merkittävä osa sairauslomista kasautuu työntekijöille, joiden työkyky on heikentynyt. Varhaisen puuttumisen malli on vaikuttanut, mutta työrajoitteisten kuntoutus ja uudelleensijoittaminen joustavasti edellyttää oma-aloitteisuutta ja vahvaa motivaatiota.
17
12. Muut poissaolot
Lainsäädännössä sekä virka- ja työehtosopimuksissa on määräyksiä pakollisista ja harkinnanvaraisista työntekijöiden poissaoloista. Poissaoloperusteet kirjataan henkilöstötietojärjestelmään. Kirjaamiskäytäntö on parantunut edellisestä
vuodesta. Poissaolot on esitetty kalenteripäivinä.
Poissaolon peruste
Hoitovapaa, palkaton
Vanhempainvapaa, palkaton
Yksityisasiat, palkaton
Äitiysvapaa, palkallinen
Äitiysvapaa, palkaton
Isyysloma, palkallinen
Isyysloma, palkaton
Tilapäinen hoitovapaa, palkallinen
Tilapäinen hoitovapaa, palkaton
Ostettu palkkavapaa
Säästövapaa
Loppuloma
2014
Päiv
3124
1683
1779
1282
478
13
11
527
23
1489
632
89
2013
Hlöä
19
16
193
16
14
2
2
99
14
152
46
8
Päiv
4 304
2 388
2 208
956
1679
18
128
604
29
189
350
84
Hlöä
27
21
249
17
21
3
6
140
15
22
41
9
2012
Päiv
Hlöä
2693
16
2140
17
1951
201
1509
20
498
14
8
2
14
1
486
105
25
12
895
75
361
35
157
14
13. Henkilökunnan kotipaikka
Kunnan vakinaisesta henkilökunnasta 70% asuu Hämeenkyrössä. Muita henkilökunnan kotipaikkoja henkilökunnan lukumäärän mukaisessa järjestyksessä
ovat Ylöjärvi, Tampere, Ikaalinen, Sastamala, Nokia ja Parkano. Muista kunnista on yksittäisiä työntekijöitä.
Lyhyet etäisyydet ja hyvät kulkuyhteydet ympäristökuntiin mahdollistavat asumisen kunnan ulkopuolella. Suuret työmarkkinat ja Pirkanmaan laaja koulutustarjonta turvaavat kunnalle ammattitaitoisen henkilökunnan saannin.
18
14. Työterveyshuolto
Työterveyshuollon palvelut ostetaan kunnan omalta työterveyshuollolta. Palvelut on määritelty työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Ennaltaehkäisevän
työterveyshuollon lisäksi kunta tarjoaa henkilökunnalleen yleislääkäritasoista
sairaanhoitoa. Työterveyshuollon suoritteet ovat pysyneet edellisvuoden tasolla.
Työterveyshuollon toimintatilasto 2014 -2010
TERVEYSTARKASTUKSET
Yleislääkäri
Terveydenhoitaja
Fysioterapeutti
Erikoislääkäri
Laboratoriotutkimukset
SAIRAANHOITO
Yleislääkäri
Terveydenhoitaja
Erikoislääkäri
Laboratoriotutkimukset
Radiologiatutkimukset
2014
57
707
141
123
2013
34
532
132
2
527
2012
54
412
49
5
663
2011
77
389
39
2
447
2010
28
278
64
5
188
1949
889
79
1860
435
1846
817
95
687
451
1795
308
68
666
454
1579
214
61
635
430
1349
214
78
686
388
Työterveyshuollon kustannukset olivat 165 634 euroa. Kansaneläkelaitos maksaa korvausta noin 86 000 euroa.
15. Yhteistoiminta
Kuntatyönantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta on säädetty erillisessä laissa. Laissa on määräyksiä yhteistoimintaelimestä ja käsiteltävistä asioista. Yhteistyötoimikunta kokoontui kertomusvuonna 4 kertaa.
Työpaikoilla järjestettiin yhteisiä tilaisuuksia ja kuntokortin täyttäneiden kesken
arvottiin lahjakortteja.
16. Työsuojelu
Aluehallintoviranomainen teki työsuojelutarkastukset Kyröskosken terveysasemalle ja Hämeenkyrön kirjastoon. Kyröskosken terveysaseman tiloja on korjattu,
mutta tulos ei ole tyydyttävä. Tilojen käytöstä on osin jo luovuttu
19
17. Työhyvinvointikysely 2014
Vuoden 2014 alussa henkilökunnalle tehtiin hyvinvointikysely. Kysely on jatkoa
vuodesta 2006 kahden vuoden välein tehtyihin työtyytyväisyyskyselyihin. Kyselyyn saatiin 420 vastausta.
Henkilökunta arvioi Hämeenkyrön kunnan yleisarvosanaksi 3,74 asteikolla 1-5.
Työpaikkojen välinen vaihtelu on suuri: 3,13 -4,25. Tulos on hyvä ja parantunut
aikaisemmista vuosista. Kysymyksiä oli yhteensä 36. Henkilökunta jaettiin 27
ryhmään.
Hyviä arvioita saatiin työilmapiiristä, työoloista, työn sisällöstä ja haasteellisuudesta. Huonoja arvioita työhyvinvoinnin edistämisestä ja työssä jaksamisen tukemisessa.
Henkilökunnan toivottiin tutustuvan vastauksiin. Vastaukset käsiteltiin työpaikkakokouksissa, joiden muistiot toimitettiin henkilöstöpäällikölle. Kyselyn perusteella sovittuihin asioihin tulee palata myöhemmissä työpaikkakokouksissa.
18. Varautuminen tulevaisuuteen
Henkilöstösuunnittelu
Henkilökunnan määrä ja ammatillinen koostumus tulee suunnitelmallisesti mukauttaa vastaamaan tuotettavia palveluja talouden puitteissa. Henkilöstösuunnittelua uudistetaan ja se liitetään osaksi talousarviovalmistelua.
Kehittämiskeskustelut ja toimenkuvat
Työntekijöiden koulutushalukkuus ja uratoivomukset tulee yhdistää työnantajan
tarpeita vastaavaksi. Työnantajan tulee tukea työntekijöiden kouluttautumista
silloin kun koulutus täyttää osaamisaukkoja tai kehittää kunnan toimintatapoja.
Positiivinen erityiskohtelu tulee olla harkitusti sallittua. Kehittämiskeskusteluissa
käsitellään mm. työn tavoitteita ja tuloksia sekä työntekijän koulutus- ja urasuunnitelmia. Tarkastuslautakunta on esittänyt tavoitteeksi käydä 400 kehittämiskeskustelua Populus -järjestelmän kautta. Käytyjen keskustelujen määrä on
lisääntynyt. Populukseen on kirjattu 335 (236) kehittämiskeskustelua. Todellisuudessa keskusteluja on käyty enemmän. Mikäli toisen osapuolen kuittaus
puuttuu, ei keskustelu tilastoidu.
20
Henkilökunnan toimenkuvat tarkistetaan vuosittain. Tehtävänkuvilla ohjataan ja
kohdennetaan työtä kunnan tavoitteiden suuntaisesti. Tehtäväkohtaiset palkat
perustuvat tehtäväkuviin.
Uudelleensijoittaminen
Työntekijän työkyvyn heikentyessä, tulee aikaisessa vaiheessa asia ottaa esille
ja keskustella uudelleensijoittautumis- ja/tai koulutusmahdollisuudesta, jotta pitkiltä ja osin turhilta sairauslomilta vältytään. Pitkät sairauslomat usein vaikeuttavat työntekijän mahdollisuutta sijoittautua toiseen työhön kunnassa. Varhaisen
puuttumisen malli on toimiva, mutta puuttumisen jälkeisiä toimenpiteitä tulee tehostaa.
Kilpailu työntekijöistä
Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus on pääosin hyvä sekä vakinaisiin ja
määräaikaisiin tehtäviin. Kuuluminen Tampereen työssäkäyntialueeseen turvaa
työnhakijoita myös erityistä ammattitaitoa vaativiin tehtäviin.
19. Yhteenveto
Vuoden 2014 aikana
Henkilökunnan määrä on laskenut
Henkilöstömenojen säästötavoite saavutettiin
Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus on pysynyt vähäisenä
(3,5 %)
Sairauslomien määrä on vähentynyt merkittävästi
Liider-hanke ”Hämeenkyrön tulevaisuus tehdään yhdessä” on
jatkunut ja saanut seuraajakseen tuotekehittäjän erityisammattitutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutusryhmän, jossa on
30 opiskelijaa
Työhyvinvointikyselyn mukaan henkilökunnalla on hyvä kuva
työnantajastaan. Kuva on parantunut, mutta kehitettävää löytyy monesta asiasta
21
VAKINAINEN HENKILÖKUNTA VUODEN VIIMEISENÄ PÄIVÄNÄ
Nimike /Vuosi
Apulaisosastonhoitaja
Arkistosihteeri
Atk-kanslisti
Diabeteshoitaja
Erityislastentarhan opettaja
Erityisluokan opettaja
Erityisluokanpettaja/erityisopettaja
Erityisopettaja, peruskoulussa
Fysioterapeutti
Hallintopalvelusihteeri
Hallintopäällikkö
Hammashoitaja
Henkilöstöpäällikkö
Historian ja yhteiskuntaopin lehtori
Historian lehtori
Hoitaja
Iltapäiväkerhon ohjaaja
It-asiantuntija
Johtava farmaseutti
Johtava hoitaja
Johtava sosiaalityöntekijä
Kaavasuunnittelija
Kaavoitusarkkitehti
Kansalaisopiston opettaja
Kansalaisopiston rehtori
Kehitysvammapalvelujen esimies
Kehitysvammatyönohjaaja
Kiertävä erityislastentarhan opettaja
Kiinteistönhoitaja
Kirjanpitopäällikkö
Kirjanpitäjä
Kirjaston johtaja
Kirjastonhoitaja
Kirjastotoimenjohtaja
Kirjastovirkailija
Kodinhoitaja
Kokki
Kotihoidon esimies
Kotipalvelun esimies
Koulukuraattori
Koulunkäynnin ohjaaja
Koulunkäyntiavustaja
Koulupsykologi
Koulusihteeri
Kunnanjohtaja
Kuntohoitaja
Laitoshuoltaja
Laitosmies
Lastenhoitaja
Lastentarhanopettaja
LIITE 1
2014
2013
2012
2011
2010
2
1
1
1
3
1
2
6
4
1
1
5
1
1
1
4
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
11
1
1
1
1
1
1
1
2
6
5
1
1
1
10
1
1
3
1
2
19
1
1
23
1
2
1
1
3
1
2
6
3
1
1
5
1
1
1
4
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
11
1
1
1
1
1
1
1
1
6
6
1
1
1
10
1
1
3
1
2
19
1
1
21
1
1
1
1
3
1
2
6
3
1
1
5
1
1
1
4
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
2
2
6
3
1
1
5
1
1
2
1
1
1
2
2
1
7
3
1
1
5
1
2
3
1
1
1
1
1
1
2
1
1
11
1
1
1
1
1
1
1
2
7
5
2
2
1
1
1
1
1
1
2
1
1
6
1
1
8
1
9
1
2
1
2
21
1
1
20
1
2
1
2
19
1
1
20
1
2
1
1
10
1
1
2
1
1
1
1
2
7
5
1
10
1
1
2
1
2
20
1
1
24
1
1
1
2
9
4
22
Lehtori
Liikelaitospäällikkö
Liikunnanohjaaja
Liikunta- ja nuorisosihteeri
Liikuntapaikkamestari
Lukion ja peruskoulun yhteinen lehtori
Lukion vanhempi lehtori
Luokanopettaja
Lähihoitaja
Maankäyttöinsinööri
Maanrakennusmestari
Maksuliikennesihteeri
Matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori
Mittamies
Mittausmies
Nuoriso-ohjaaja
Ohjaaja
Oppilaiden ohjaaja
Osastoapulainen
Osastonhoitaja, hoitolaitoksessa
Palkkasihteeri
Palveluohjaaja
Palvelupäällikkö
Palvelusihteeri
Perhepäivähoitaja
Perhetyöntekijä
Perushoitaja
Peruskoulun ja lukion yhteinen lehtori
Psykiatrinen sairaanhoitaja
Puhdistamon hoitaja
Puheterapeutti
Puistotyöntekijä
Päivähoitaja
Päivätoiminnan ohjaaja
Rakennusmestari
Rakennuspäällikkö
Rakennustarkastaja
Rakennustyömies
Ravitsemispäällikkö
Ravitsemistyönjohtaja
Ravitsemistyöntekijä
Ravitsemistyöntekijä-siivooja
Rehtori
Ruokapalveluesimies
Ruokapalvelupäällikkö
Ruokapalvelutyöntekijä
Ruokapalveluvastaava
Ruokapalvelutyöntekijä-siivooja
Ryhmäperhepäivähoitaja
Röntgenhoitaja
Sairaanhoitaja
Siivooja
Siivouspäällikkö
Sivistysjohtaja
Sosiaalijohtaja
Sosiaaliohjaaja
Sosiaalityöntekijä
Suuhygienisti
24
1
1
1
1
1
1
37
51
1
1
2
1
1
1
1
5
1
5
2
3
3
3
1
10
1
27
1
1
2
1
3
46
1
1
1
1
1
1
1
5
2
2
1
1
8
7
1
14
2
34
1
1
1
1
1
4
1
25
1
1
1
1
1
1
37
50
1
26
1
1
1
1
1
1
41
45
23
1
1
1
1
1
1
40
43
2
1
1
1
26
1
1
1
1
1
1
40
48
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
5
1
5
2
4
2
4
1
10
1
28
1
1
1
1
3
49
1
1
1
1
1
1
1
9
4
1
6
4
3
1
4
1
12
1
29
1
1
1
1
3
48
1
1
1
1
1
1
1
8
4
1
9
4
3
4
1
9
3
3
4
2
14
1
30
1
1
1
4
2
13
1
29
1
1
1
3
46
3
41
1
1
1
1
1
1
8
1
2
1
1
10
7
2
2
1
13
6
13
6
2
1
12
5
13
2
35
1
1
1
1
1
4
1
14
2
36
1
1
1
1
1
4
1
11
2
33
1
1
1
1
1
6
1
11
2
35
1
1
1
1
1
6
1
2
1
1
7
23
Talonmies
Talousjohtaja
Talouspäällikkö
Taloussuunnittelija
Tarkastusinsinööri
Tekninen isännöitsijä
Tekninen johtaja
Terveydenhoitaja
Terveyskeskuksen vastaava hammaslääkäri
Terveyskeskusavustaja
Terveyskeskushammaslääkäri
Terveyskeskuslääkäri
Toimistonhoitaja
Toimistopäällikkö
Toimistosihteeri
Torinvalvoja
Traktorinkuljettaja
Tuntiopettaja
Työnohjaaja
Työpajan esimies
Työvalmentaja
Uskonnon lehtori
Vanhempi laitosmies
Vanhempi lehtori
Vanhempi maanrakennusammattimies
Vanhempi rakennusmies
Vanhustyön palveluohjaaja
Varastonhoitaja
Varhaiskasvatuksen päällikkö
Vastaava lastentarhanopettaja
Vastaava ohjaaja
Vastaava terveydenhoitaja
Vesilaitosasentaja
Välinehuoltaja
Ylilääkäri
Yläasteen koulun rehtori
Ympäristösihteeri
Äidinkielen lehtori
5
1
1
1
1
1
1
11
1
4
2
7
2
1
11
1
1
13
1
1
4
1
2
4
2
1
1
1
1
4
1
1
1
1
1
1
1
1
5
1
1
1
1
1
1
11
1
4
2
5
2
1
12
1
1
13
1
1
4
1
5
1
1
1
1
5
1
1
1
1
5
1
1
1
1
1
11
1
4
2
5
2
1
12
1
1
13
1
1
9
1
4
2
5
2
1
11
1
1
11
1
1
10
1
4
2
5
2
1
12
1
1
8
1
3
1
3
1
2
1
4
2
1
4
2
1
4
2
2
4
2
2
1
1
3
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
5
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
3
1
1
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
3
Tehtävänimikkeet, jotka ovat olleet aiemmin vakinaisesti
täytettynä
Ammattimies
Hallintojohtaja
Johtaja
Kenttämestari
Kirjastovirkailija-kuljettaja
Kotipalveluohjaaja
Kotipalvelutyöntekijä
Koulusihteeri-koulunkäyntiavustaja
Kunnossapitopäällikkö
Maanmittausteknikko
Matkailusihteeri
Palvelukotipäällikkö
Piirtäjä
Puutarhuri
Päiväkodinjohtaja
1
1
1
1
2
24
Ryhmäavustaja
Talonrakennusinsinööri
Vanhempi laitosmies
Vastaava työvalmentaja
Yritysasiamies
Yhteensä
2
572
576
591
2
1
2
1
2
1
3
1
1
576
552
25
PALKKA JA HENKILÖSTÖMENOT PALVELUALUIETTAIN
TP 2012
TP 2013
LIITE 2
TA 2014
TP 2014
TOTEUMA % 2014
HALLINTOPALVELUT
Palkkamenot
Muut henkilöstömenot
Henkilöstömenot yhteensä
660 921
292 791
953 712
775 455
208 760
984 215
834 140
288 533
1 122 673
709 305
293 448
1 002 753
85,0
101,7
89,3
9 972 976
3 111 113
13 084 089
10 020 360
3 181 965
13 202 325
10 439 615
3 408 330
13 847 945
10 024 566
3 221 321
13 245 887
96,0
94,5
95,7
10 866 093
3 005 620
13 871 713
10 749 343
2 899 047
13 648 390
10 625 858
3 043 314
13 669 172
9 991 606
2 818 753
12 810 359
94,0
92,6
93,7
2 552 767
735 643
3 288 410
2 576 884
753 222
3 330 106
2 845 661
907 469
3 753 130
3 015 732
808 449
3 824 181
106,0
89,1
101,9
184 365
79 128
263 493
226 055
94 827
320 882
175 690
101 719
277 409
200 576
60 739
261 315
114,2
59,7
94,2
24 237 122
7 224 295
31 461 417
24 348 097
7 137 821
31 485 918
24 920 964
7 749 365
32 670 329
23 941 785
7 202 710
31 144 495
96,1
92,9
95,3
PERUSTURVAPALVELUT
Palkkamenot
Muut henkilöstömenot
Henkilöstömenot yhteensä
SIVISTYSPALVELUT
Palkkamenot
Muut henkilöstömenot
Henkilöstömenot yhteensä
TEKNISET PALVELUT
Palkkamenot
Muut henkilöstömenot
Henkilöstömenot yhteensä
VESIHUOLTOLAITOS
Palkkamenot
Muut henkilöstömenot
Henkilöstömenot yhteensä
KOKO KUNTA
Palkkamenot
Muut henkilöstömenot
Henkilöstömenot yhteensä
Hallitus 8.6.2015, 75 §
Valtuusto 15.6.2015, 19 §
Voimaan 1.8.2015
HALLINTOSÄÄNTÖ
HÄMEENKYRÖN HALLINTOSÄÄNTÖ
1 HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ................................................ 1
1.1
Yleiset määräykset ..............................................................................1
1§
1.2
1.3
Hallintosäännön soveltaminen .............................................................................................. 1
Kokousmenettely ................................................................................1
2§
Luvun määräysten soveltaminen........................................................................................... 1
3§
Kokousaika ja -paikka ............................................................................................................ 1
4§
Kokouksen koollekutsuminen ............................................................................................... 1
5§
Jatkokokous .......................................................................................................................... 1
6§
Varajäsenen kutsuminen....................................................................................................... 1
7§
Kokouksen pitäminen ........................................................................................................... 2
8§
Kokouksen johtaminen ......................................................................................................... 2
9§
Tilapäinen puheenjohtaja ..................................................................................................... 2
10 §
Läsnäolo toimielinten kokouksissa ........................................................................................ 2
11 §
Hallituksen edustus muissa toimielimissä.............................................................................. 2
12 §
Esittely.................................................................................................................................. 2
13 §
Esteellisyyden toteaminen .................................................................................................... 3
14 §
Äänestys ja vaalit .................................................................................................................. 3
15 §
Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen ............................................ 3
16 §
Hallituksen ja lautakunnan otto-oikeus ................................................................................. 4
17 §
Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen ............................................................................... 4
Muut määräykset.................................................................................4
18 §
Viestintä ............................................................................................................................... 4
19 §
Asukkaiden aloitteet ............................................................................................................. 4
20 §
Asiakirjojen antamisesta päättäminen sekä niistä perittävät maksut ..................................... 4
21 §
Nimenkirjoitus ...................................................................................................................... 5
2 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS ....................................................................... 5
2.1
2.2
Yleiset määräykset ..............................................................................5
22 §
Valtuuston toiminnan järjestelyt ........................................................................................... 5
23 §
Valtuustoryhmän muodostaminen........................................................................................ 6
24 §
Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen..................................... 6
25 §
Istumajärjestys ..................................................................................................................... 6
Valtuutetun aloiteoikeus .......................................................................6
26 §
Valtuutettujen aloitteet ........................................................................................................ 6
2.3
2.4
2.5
2.6
27 §
Hallitukselle osoitettava kysymys .......................................................................................... 6
28 §
Kyselytunti ............................................................................................................................ 7
Valtuuston kokoukset ...........................................................................7
29 §
Kokouskutsu ......................................................................................................................... 7
30 §
Esityslista .............................................................................................................................. 7
31 §
Kokouksesta tiedottaminen .................................................................................................. 8
32 §
Varavaltuutetun kutsuminen ................................................................................................ 8
33 §
Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja .............................................................. 8
34 §
Nimenhuuto ......................................................................................................................... 8
35 §
Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut ........................................................................... 9
36 §
Asioiden käsittelyjärjestys ..................................................................................................... 9
37 §
Puheenvuorot ....................................................................................................................... 9
38 §
Puheenvuorojen käyttäminen ............................................................................................... 9
39 §
Pöydällepanoesitys ..............................................................................................................10
40 §
Esitykset ..............................................................................................................................10
41 §
Äänestystapa .......................................................................................................................10
42 §
Äänestysjärjestys .................................................................................................................10
43 §
Toivomusponsi.....................................................................................................................11
Vaalit ............................................................................................ 11
44 §
Yleiset määräykset ...............................................................................................................11
45 §
Vaalitoimituksen avustajat ...................................................................................................11
Suhteellinen vaali.............................................................................. 12
46 §
Valtuuston vaalilautakunta ..................................................................................................12
47 §
Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto ................................................12
48 §
Ehdokaslistojen laatiminen ..................................................................................................12
49 §
Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen ...........................................................................12
50 §
Ehdokaslistojen yhdistelmä..................................................................................................12
51 §
Vaalitoimitus........................................................................................................................13
52 §
Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen.............................................13
Pöytäkirja ....................................................................................... 13
53 §
Pöytäkirja ............................................................................................................................13
54 §
Pöytäkirjan tarkastus ...........................................................................................................13
3 HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ................................................. 13
55 §
Henkilöstöä koskevien määräysten soveltaminen ................................................................13
56 § Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa
työsuhteeksi....................................................................................................................................14
57 §
Viran tai toimen haku ..........................................................................................................14
58 §
Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ja nimikkeet .................................................................14
59 §
Henkilöstön ottaminen ........................................................................................................14
60 §
Koeaika, palvelussuhteen päättyminen ja osa-aikaistaminen ...............................................15
61 §
Virkaan ottaminen ilman hakumenettelyä ...........................................................................15
62 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen ja virantoimitusvelvollisuuden
muuttaminen ..................................................................................................................................15
63 §
Viran tai työsuhteen velvollisuuden laiminlyönti ..................................................................15
64 §
Nimikkeiden tai kelpoisuusvaatimusten muuttaminen .........................................................16
65 §
Virka- ja työvapaa ................................................................................................................16
66 §
Sivutoimilupa ja -ilmoitus.....................................................................................................16
67 §
Virantoimituksesta pidättäminen .........................................................................................16
68 §
Viranhaltijoiden yleinen ratkaisuvalta henkilöstöasioissa .....................................................16
69 §
Päätäntävalta palkkakysymyksissä .......................................................................................17
70 §
Palkan takaisinperiminen ja takaisinperinnästä luopuminen ................................................17
71 §
Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ..........................................................................18
4 HANKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ........................................................... 18
72 §
Soveltamisala.......................................................................................................................18
73 §
Hallituksen ja lautakuntien ohjausvalta hankinta-asioissa ....................................................18
74 §
Toimivalta hankinta-asioissa ................................................................................................18
75 §
Tarjouspyyntöasiakirjojen ja hankintasopimusten allekirjoittaminen....................................18
5 TOIMIELIMET, VIRANHALTIJAT JA RATKAISUVALTA ............................................ 19
5.1
Luottamushenkilöorganisaatio............................................................... 19
76 §
5.2
5.3
Viranhaltijaorganisaatio ...................................................................... 19
77 §
Palvelualuejako, organisaatio ja johtaminen ........................................................................19
78 §
Yhteistyötoimikunta.............................................................................................................19
Lautakunnat .................................................................................... 19
79 §
5.4
Toimielimet .........................................................................................................................19
Lautakuntien yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta ......................................................................20
Viranhaltijat .................................................................................... 21
80 §
Viranhaltijoiden yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta ..................................................................21
5.5. Hallitus ja hallintopalvelut .................................................................. 22
5.6
81 §
Hallituksen tehtävä ..............................................................................................................22
82 §
Hallituksen kokoonpano ......................................................................................................22
83 §
Esittely hallituksessa ............................................................................................................22
84 §
Hallituksen ratkaisuvalta ......................................................................................................22
85 §
Viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta .............................................................................23
Perusturvalautakunta ja perusturvapalvelut.............................................. 24
86 §
Perusturvalautakunnan tehtävät ..........................................................................................24
87 §
Lautakunnan ja jaoston kokoonpano....................................................................................25
88 §
Esittely perusturvalautakunnassa ja yksilöasioiden jaostossa ...............................................25
89 §
Perusturvalautakunnan ratkaisuvalta ...................................................................................25
90 §
5.7
5.8
Viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta................................................................................25
Sivistyslautakunta ja sivistyspalvelut ...................................................... 28
91 §
Sivistyslautakunnan tehtävä.................................................................................................28
92 §
Lautakunnan kokoonpano....................................................................................................28
93 §
Esittely sivistyslautakunnassa...............................................................................................28
94 §
Sivistyslautakunnan ratkaisuvalta.........................................................................................28
95 §
Viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta .............................................................................29
Tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja tekniset palvelut ..................... 33
96 §
Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan tehtävä......................................................33
97 §
Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan kokoonpano ..............................................34
98 §
Esittely teknisessä lautakunnassa ja ympäristölautakunnassa ..............................................34
99 §
Teknisen lautakunnan erityinen ratkaisuvalta ......................................................................34
100 §
Ympäristölautakunnan erityinen ratkaisuvalta .................................................................35
101 §
Viranhaltijoiden ratkaisuvalta...........................................................................................36
6 KUNNAN TALOUS .................................................................................... 38
102 §
Vastuu kunnan taloudesta................................................................................................38
103 §
Talousarvion täytäntöönpano ..........................................................................................38
104 §
Talousarvion muutokset...................................................................................................39
105 §
Poistosuunnitelman hyväksyminen ..................................................................................39
106 §
Rahatoimen hoitaminen...................................................................................................39
107 §
Riskienhallinta..................................................................................................................39
7 TARKASTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ......................................................... 40
7.1
Valvontajärjestelmä .......................................................................... 40
108 §
7.2
7.3
Ulkoinen ja sisäinen valvonta ...........................................................................................40
Tarkastuslautakunta........................................................................... 40
109 §
Lautakunnan kokoonpano ................................................................................................40
110 §
Lautakunnan kokoukset ...................................................................................................40
111 §
Lautakunnan tehtävät ......................................................................................................40
Tilintarkastaja.................................................................................. 41
112 §
Tilintarkastajan valinta .....................................................................................................41
113 §
Vastuun jakaantuminen ...................................................................................................41
114 §
Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät ..........................................................................41
7.4 Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkas- tuslautakunnan
valmistelu valtuustolle ............................................................................... 41
115 §
Tilintarkastajan ilmoitukset ..............................................................................................41
116 §
Tilintarkastuskertomus.....................................................................................................41
117 §
Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle ..................................................................41
8 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ............................ 42
118 §
Soveltamisala ...................................................................................................................42
119 §
Kokouspalkkiot.................................................................................................................42
120 §
Samana päivänä pidetyt kokoukset ..................................................................................42
121 §
Vuosipalkkiot ...................................................................................................................43
122 §
Sihteerin palkkio ..............................................................................................................43
123 §
Katselmus, neuvottelu, toimitus ......................................................................................43
124 §
Kunnan edustajat .............................................................................................................43
125 §
Tilintarkastajat, lautamiehet, uskotut miehet ...................................................................43
126 §
Keskusvaalilautakunta, vaalilautakunta ja -toimikunta .....................................................43
127 §
Ansionmenetyksen korvaus..............................................................................................44
128 §
Erityistehtävät..................................................................................................................44
129 §
Matkakustannukset .........................................................................................................44
130 §
Palkkioiden ja korvausten maksaminen ............................................................................45
1
1 HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
1.1
Yleiset määräykset
1§
Hallintosäännön soveltaminen
Hallintomenettelyä koskevissa määräyksissä määrätään kunnan
päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallitus antaa tarvittaessa
tarkemmat ohjeet tämän säännön soveltamisesta.
1.2
Kokousmenettely
2§
Luvun määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kunnan toimielimissä sekä soveltuvin osin toimikunnissa sekä
toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa.
3§
Kokousaika ja -paikka
Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa.
Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen
tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.
4§
Kokouksen koollekutsuminen
Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä
käsiteltävät asiat (asialista).
Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, viimeistään neljä päivää ennen kokousta.
Kokouskutsu voidaan toimittaa myös sähköisesti.
5§
Jatkokokous
Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi,
asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri
kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta.
6§
Varajäsenen kutsuminen
Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen,
on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi
osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä
tai sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle.
2
7§
Kokouksen pitäminen
Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.
Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi myös
sellaisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
8§
Kokouksen johtaminen
Puheenjohtajan tehtävä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää
huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja
saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka
käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.
9§
Tilapäinen puheenjohtaja
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai
esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä
varten tilapäinen puheenjohtaja.
10 §
Läsnäolo toimielinten kokouksissa
Kunnan eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäoloja puheoikeus:
-
hallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla
muun toimielimen kokouksessa hallituksen puheenjohtajalla
ja kunnanjohtajalla, poislukien tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat
Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin tai toimielimen puheenjohtaja.
Salassa pidettäviä asioita käsiteltäessä kokouksessa voivat olla
jäsenten, esittelijän ja pöytäkirjanpitäjän lisäksi läsnä vain hallituksen edustaja ja kunnanjohtaja ja hallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.
11 §
Hallituksen edustus muissa toimielimissä
Hallitus voi määrätä muihin toimielimiin, paitsi tarkastuslautakuntaan, keskusvaalilautakuntaan ja vaalilautakuntiin, keskuudestaan
edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa.
12 §
Esittely
Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä.
Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin
3
toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu
ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta.
Esittelijästä hallituksessa, lautakunnissa ja jaostoissa sekä esittelijän sijaisesta esittelijän poissa ollessa tai muuten estyneenä ollessa määrätään hallintosäännössä toisaalla.
13 §
Esteellisyyden toteaminen
Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen
tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen
ratkaistavaksi.
14 §
Äänestys ja vaalit
Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään.
15 §
Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen
Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä.
Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.
Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä
aikana ja paikassa siten, kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin
on ilmoitettu.
Toimielimen pöytäkirjaan merkitään:
1.
-
järjestäytymistietoina:
toimielimen nimi
kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka
läsnä olleet sekä
kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
2.
-
asian käsittelytietoina:
asiaotsikko
selostus asiasta
päätösehdotus
esteellisyys
tehdyt esitykset ja onko niitä kannatettu
äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys
sekä äänestyksen tulos
vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos
päätöksen toteaminen sekä
eriävä mielipide.
3.
-
laillisuustietoina:
oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus
puheenjohtajan allekirjoitus
pöytäkirjanpitäjän varmennus
4
-
merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä
merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti
nähtävänä.
Pöytäkirjaan liitettävissä muutoksenhakuohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen,
valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei
saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan
kielto perustuu.
16 §
Hallituksen ja lautakunnan otto-oikeus
Asian ottamisesta hallituksen käsiteltäväksi voi päättää hallitus,
hallituksen puheenjohtaja tai kunnanjohtaja.
Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunta, sen puheenjohtaja tai esittelijä.
17 §
Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen
Kunnan viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava otto-oikeuden haltijoille niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa hallituksen tai
lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta.
1.3
Muut määräykset
18 §
Viestintä
Kunnan viestintää johtaa hallituksen alaisuudessa kunnanjohtaja.
19 §
Asukkaiden aloitteet
Hallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä
valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä
kunnan toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
Hallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on
vastaavasti esitettävä tiedot hallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla.
Aloitteen tekijälle on ilmoitettava tieto aloitteen käsittelystä kunnassa ja aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet tai tieto siitä, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
20 §
Asiakirjojen antamisesta päättäminen sekä niistä perittävät maksut
Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n tarkoitettua asiakirjan antamista koskevaa ratkaisuvaltaa käyttää vastuualueidensa osalta palvelujohtaja.
5
Tavanomaisesta tiedon antamisesta asiakirjana, pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen
maksu. Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjana, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu,
joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan. Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu. Jos asiakirja ei ole
yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla
asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka
lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna.
21 §
Nimenkirjoitus
Toimielimen hyväksymät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa
hallituksen tai ratkaisuvaltaisen toimielimen puheenjohtaja tai esittelijä ja varmentaa esittelijä, pöytäkirjanpitäjä, palvelualueen johtaja tai palvelujohtaja.
Milloin viranhaltijalle on annettu päätösvaltaa näissä hallintomenettelyä koskevissa määräyksissä tai tässä hallintosäännössä toisaalla, hän allekirjoittaa asiaa koskevan pöytäkirjan, sopimuksen
tai muun asiakirjan.
Toimielimen, viranhaltijan tai arkistoviranomaisen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi esittelijä, toimielimen pöytäkirjanpitäjä, arkistosihteeri/hallintopalvelusihteeri tai hänen varahenkilönsä, toimielimen tai
viranhaltijan arkistovastuuhenkilö. Haasteet ja vastaanottotodistukset vastaanottaa edellä mainitut henkilöt.
Valmistelu- ja läheteluonteiset asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija tai lähettäjä.
2 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
2.1
Yleiset määräykset
22 §
Valtuuston toiminnan järjestelyt
Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle
hallituksen puheenjohtaja ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä
oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu.
Valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa.
6
Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin
päätä.
23 §
Valtuustoryhmän muodostaminen
Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä.
Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta
on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle.
Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on
tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.
24 §
Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen
Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on
ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.
Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on
ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle.
25 §
Istumajärjestys
Valtuuston puheenjohtaja hyväksyy valtuuston istumajärjestyksen.
2.2
Valtuutetun aloiteoikeus
26 §
Valtuutettujen aloitteet
Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita
kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan
puheenjohtajalle.
Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään hallituksen
valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta
käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava.
Hallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä
valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja hallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
27 §
Hallitukselle osoitettava kysymys
Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä hallitukselle osoitetun
kirjallisen kysymyksen kunnan toimintaa ja hallintoa koskevasta
asiasta.
7
Hallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kysymyksen tekemisestä.
Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa,
valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen
johdosta saa tehdä.
28 §
Kyselytunti
Valtuutetulla on oikeus esittää hallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä
kunnan hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista.
Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta, jollei valtuuston puheenjohtaja toisin päätä. Puheenjohtajana kyselytunnilla
toimii valtuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen.
Kysymys on kirjallisena toimitettava kunnantaloon viikkoa ennen
valtuuston kokousta. Kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä
vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan
vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on
kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys.
Saatuaan hallitukselta vastauksen kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä.
2.3
Valtuuston kokoukset
29 §
Kokouskutsu
Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 5 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on
kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka
sekä käsiteltävät asiat.
30 §
Esityslista
Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksistä, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä.
Valtuuston puheenjohtaja päättää kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan.
8
31 §
Kokouksesta tiedottaminen
Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa.
32 §
Varavaltuutetun kutsuminen
Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille.
Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai
esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan
kuntalaissa tarkoitettu varavaltuutettu.
Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun
läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi.
Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kunnallisvaaleissa
esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja,
kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua.
33 §
Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja
Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää
huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa
annettuaan varoituksen määrätä poistettavaksi henkilön, joka
käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.
Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua
sinä aikana kokoukseen jäsenenä.
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai
esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja.
34 §
Nimenhuuto
Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä
Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa, onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.
9
35 §
Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut
Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat
saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa
tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi.
Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon
päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi
on tarpeen.
36 §
Asioiden käsittelyjärjestys
Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä.
Käsittelyn pohjana (pohjaesityksenä) on hallituksen esitys taikka,
milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut
asian, niiden esitys.
Jos hallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa esitystään ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaesitys on muutettu esitys. Jos esitys
on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta.
37 §
Puheenvuorot
Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella.
Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö.
Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa:
1.
asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä
2.
puheenvuoron hallituksen puheenjohtajalle, kunnanjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten
valmistelemia asioita; sekä
3.
repliikki- ja kannatuspuheenvuoron.
Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita.
38 §
Puheenvuorojen käyttäminen
Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta.
Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan
10
asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on
kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan.
39 §
Pöydällepanoesitys
Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu esitys asian pöydällepanosta tai jokin muu esitys, jonka hyväksyminen keskeyttäisi
asian asiallisen käsittely, seuraavien puhujien on puheenjohtajan
kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä
esitystä ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse
asiasta jatketaan. Jos esitys hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn, jos se hylätään, jatkuu käsittely.
Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle
seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista
valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä.
40 §
Esitykset
Keskustelun kuluessa tehty esitys on annettava kirjallisena, jos
puheenjohtaja niin vaatii.
Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä
esityksistä.
Esitystä, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena
taikka esitystä, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaesitys otetaan kuitenkin äänestettäväksi,
vaikka sitä ei olisi kannatettu.
Jollei ole muita äänestykseen otettavia esityksiä kuin pohjaesitys,
puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi.
41 §
Äänestystapa
Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu
muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys
on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden
vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella.
42 §
Äänestysjärjestys
Jos esityksistä on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston
hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että:
1.
ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaesityksestä kaksi
eniten poikkeavaa esitystä. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista esityksistä eniten pohjaesityksestä poikkeavaa
11
esitystä vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaesitys pohjaesitykselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaesityksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava esitys, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi
muista esityksistä voittanutta vastaan
2.
jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin
äänestettäväksi määrältään suurimman esityksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan esitysten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin esitys hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä esityksistä ei enää
äänestetä
3.
jos esitys on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista esityksistä, sen hyväksymisestä
tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen.
Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.
43 §
Toivomusponsi
Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi
hyväksyä hallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee
liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa
valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä.
2.4
Vaalit
44 §
Yleiset määräykset
Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava
kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä.
Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon
määräämässä järjestyksessä.
Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle
ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu.
45 §
Vaalitoimituksen avustajat
Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat
muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä.
12
2.5
Suhteellinen vaali
46 §
Valtuuston vaalilautakunta
Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on seitsemän jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.
Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan
ja yhden varapuheenjohtajan.
Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei
valtuusto toisin päätä.
47 §
Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto
Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan.
48 §
Ehdokaslistojen laatiminen
Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi
kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä.
Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa
sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen
29 §:ssä tarkoitetut oikaisut.
49 §
Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen
Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka
tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa.
Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla,
vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään.
50 §
Ehdokaslistojen yhdistelmä
Sitten kun edellä 29 §:ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään
järjestysnumero.
Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen
nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi
ja valtuustolle julkiluettava.
13
51 §
Vaalitoimitus
Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä
annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän
on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron.
52 §
Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen
Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee
ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään.
Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle.
Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös
vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin
lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä.
2.6
Pöytäkirja
53 §
Pöytäkirja
Valtuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännön hallintomenettelyä koskevissa määräyksissä määrätään.
54 §
Pöytäkirjan tarkastus
Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla
toisin päätä.
Pöytäkirjantarkastajat voivat ilmoittaa sähköisesti pöytäkirjan hyväksymisestä, jolloin pöytäkirja varmennetaan pöytäkirjantarkastajien allekirjoituksella myöhemmin.
3 HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
55 §
Henkilöstöä koskevien määräysten soveltaminen
Henkilöstöä koskevissa määräyksissä määrätään päätöksenteosta ja toimivallasta henkilöstöasioissa ja annetaan palvelussuhdetta koskevia toimivaltamääräyksiä.
Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista
on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa
(304/03), päättää hallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännön muista määräyksistä muuta johdu.
14
56 §
Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen
muuttamisessa työsuhteeksi
Hallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä
virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi.
57 §
Viran tai toimen haku
Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita
viranhaltija avoinna olevaan virkaan tai ottaa työntekijä työsopimussuhteeseen.
Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi hallitus
58 §
Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ja nimikkeet
Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta, sen lisäksi mitä laissa
mahdollisesti on säädetty, ja nimikkeestä päättää valinnan tekevä
viranomainen virkaa tai tointa haettavaksi julistettaessa. Kunnanjohtajan osalta kelpoisuusehdoista päättää hallitus.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisesti henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta. Asiasta päättää virkasuhteeseen
ottava viranomainen.
59 §
Henkilöstön ottaminen
Henkilöstö palkataan Hämeenkyrön kunnan palvelukseen.
Toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen ottamisen tulee perustua henkilöstösuunnitelmaan tai olemassa olevaan vakanssiin ja sille tulee olla toiminnalliset perusteet ja määrärahat.
Muussa tapauksessa on haettava hallituksen täyttölupa.
Valtuusto päättää kunnanjohtajan valinnasta.
Hallitus päättää hallintojohtajan, talousjohtajan, henkilöstöpäällikön, ylilääkärin, sosiaalijohtajan, sivistysjohtajan, teknisen johtajan ja kaavoitusarkkitehdin valinnasta.
Hallitus ja lautakunnat omalta osaltaan päättävät alaistensa vastuualueiden esimiesten valinnasta.
Palvelujohtajat päättävät osavastuualueiden esimiesten valinnasta.
Vastuualueiden esimiehet päättävät alaisensa henkilökunnan valinnasta lukuunottamatta osavastuualueen esimiehiä. Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen rehtorit käyttävät vastuualueen esimiehen päätösvaltaa.
15
60 §
Koeaika, palvelussuhteen päättyminen ja osa-aikaistaminen
Irtisanoutuminen annetaan tiedoksi valinnan tehneelle viranomaiselle.
Koeajasta, palvelussuhteen päättämisestä ja osa-aikaistamisesta
päättää se viranomainen, joka päättää palvelussuhteeseen ottamisesta, mikäli muualla ei ole toisin määrätty.
61 §
Virkaan ottaminen ilman hakumenettelyä
Sen lisäksi, mitä kunnallisista viranhaltijoista annetussa laissa on
säädetty, henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä virkasuhteeseen ,
1. kun kyseessä on viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden kelpoisuusehdot täyttäneiden joukosta
virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloituspäivää tai ilmoitusta, ettei ota virkaa
vastaa.
2. kun toimi on muutettava virkasuhteeksi työntekijän tehtäviin liitettävän julkisen vallan käytön takia ja toimessa oleva vakinainen työntekijä, joka täyttää viran kelpoisuusehdot, voidaan siirtää suostumuksella virkasuhteeseen ilman
hakumenettelyä
62 §
Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen ja virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetuissa
tapauksissa viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen
päättää viran perustamispäätöksen estämättä se, joka tämän hallintosäännön henkilöstöä koskevien määräysten mukaan päättää
kyseiseen virkaan ottamisesta.
Viranhaltijan virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta päättää
se viranomainen, joka tämän hallintosäännön henkilöstöä koskevien määräysten mukaan päättää kyseiseen virkaan ottamisesta.
Ennen siirtämistä viranhaltijalle ja hänen esimiehelleen sekä viranhaltijan pyynnöstä hänen luottamusmiehelleen on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
63 §
Viran tai työsuhteen velvollisuuden laiminlyönti
Esimies voi antaa alaiselleen viranhaltijalle tai työntekijälle huomautuksen, jos viranhaltija/työntekijä on toiminut vastoin velvollisuuksiaan tai laiminlyönyt niitä. Kirjallisen varoituksen antaa esimiehen esimies. Huomautuksen tai varotuksen antamiseen on
aina liityttävä viranhaltijan/työntekijän kuuleminen.
16
64 §
Nimikkeiden tai kelpoisuusvaatimusten muuttaminen
Nimikkeen ja kelpoisuusvaatimusten muuttamisesta päättää henkilöstöpäällikköä kuultuaan, se viranomainen, joka valitsee henkilön ko. virkaan tai toimeen.
65 §
Virka- ja työvapaa
Kunnanjohtaja päättää palvelujohtajien harkinnanvaraisesta virkavapaasta.
Palvelujohtajat päättävät alaisensa henkilöstön harkinnanvaraisen
virka- ja työvapaan myöntämisestä kun virka- tai työvapaa on yli
12 kuukautta.
Kunnanjohtajan virkavapaasta päättää hallitus. Hallituksen puheenjohtaja päättää kunnanjohtajan vuosilomasta ja sairauslomista.
66 §
Sivutoimilupa ja -ilmoitus
Henkilöstöpäällikkö päättää sivutoimiluvasta asianomaista esimiestä kuuluaan. Sivutoimi-ilmoitukset toimitetaan esimiehen
merkinnöin tiedoksi henkilöstöpäällikölle.
67 §
Virantoimituksesta pidättäminen
Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää viranomainen, joka valitsee viranhaltijan.
68 §
Viranhaltijoiden yleinen ratkaisuvalta henkilöstöasioissa
Kunnanjohtaja, palvelujohtajat sekä vastuualueiden esimiehet ja
sivistyspalveluissa myös toimintayksiköiden esimiehet ratkaisevat
alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat ellei palvelualuetta
koskevista hallintosäännön määräyksistä muuta johdu:
1.
myöntävät vuosiloman
2.
myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka
saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön
tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus
3.
myöntävät harkinnanvaraisen virka- ja työvapaan kun se on
enintään 12 kuukautta
4.
päättävät työvuoroista ja määräävät tarvittaessa henkilöstön
lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon
5.
päättävät terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja
terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä
17
6.
päättävät osa-aikalisästä ja muista kokonaistyöajan jakamiseen liittyvistä järjestelyistä.
7.
vahvistavat alaisensa henkilöstön tehtävänkuvan/toimenkuvan
8.
päättävät alaisensa henkilöstön lomauttamisesta hallituksen
päätöksen mukaisesti
9.
päättävät koulutukseen osallistumisesta.
Palvelujohtaja päättää
1.
omien vastuualueidensa sisäisestä tehtävien jakamisesta
2.
henkilöstön sijoituksesta vastuualueille
3.
työaikamuodosta ja sen muuttamisesta
Vastuualueen esimies päättää henkilöstön sijoittamisesta vastuualueen sisällä.
69 §
Päätäntävalta palkkakysymyksissä
Hallitus päättää kunnanjohtajan palkan ja johtajasopimuksesta.
Kunnanjohtaja päättää palvelujohtajien tehtäväkohtaisen palkan
saatuaan lausunnon henkilöstöpäälliköltä.
Palvelujohtaja päättää vastuualueiden esimiesten tehtäväkohtaiset palkat saatuaan lausunnon henkilöstöpäälliköltä.
Vastuualueen esimies päättää vastuualueensa henkilöstön tehtäväkohtaiset palkat saatuaan lausunnon henkilöstöpäälliköltä.
Määräaikaisesti palkattavan henkilöstön tehtäväkohtaisen palkan
vahvistaa virka- ja työehtosopimuksen hinnoittelukohdan tvaryhmän mukaisesti se viranomainen, joka tämän hallintosäännön
henkilöstöä koskevien määräysten mukaan ottaa henkilön ko. virkasuhteeseen tai työsopimussuhteeseen
Henkilöstön työkokemuslisistä, ammattialalisistä ja kielilisistä
päättää henkilöstöpäällikkö. Henkilöstöpäällikkö päättää työsuorituksen arviointiin perustuvien henkilökohtaisten lisien ja muiden
harkinnanvaraisten palkanosien myöntämisestä palvelujohtajan
esityksestä. Kunnanjohtaja päättää palvelujohtajien osalta saatuaan lausunnon henkilöstöpäälliköltä. Kunnanjohtaja päättää järjestelyvaraerän käytöstä saatuaan lausunnon henkilöstöpäälliköltä.
70 §
Palkan takaisinperiminen ja takaisinperinnästä luopuminen
Virkasuhteiselle aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä päättää henkilöstöpäällikkö.
18
Aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä luopumisesta
päättää henkilöstöpäällikkö.
Palvelujohtajalle aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä ja takaisinperinnästä luopumisesta päättää kunnanjohtaja.
Kunnanjohtajalle aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä ja takaisinperinnästä luopumisesta päättää hallitus.
71 §
Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
Hallitus päättää luottamusmiesten, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen lukumäärästä, ajankäytöstä ja muista sopimuksenvaraisista paikallistason päätöstä edellyttävistä asioista.
4 HANKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
72 §
Soveltamisala
Hankintoja koskevissa määräyksissä määrätään hankintojen toteuttamisesta ja hankintoja koskevasta toimivallasta.
73 §
Hallituksen ja lautakuntien ohjausvalta hankinta-asioissa
Hallitus hyväksyy yleiset hankintoja ohjaavat toimintatavat
ja -periaatteet.
74 §
Toimivalta hankinta-asioissa
Talousjohtaja päättää yhteisistä hankinnoista 200 000 euroon
saakka. Yhteisellä hankinnalla tarkoitetaan hankintaa, joka koskee kahta tai useampaa palvelualuetta.
Lautakunta päättää alaisensa toiminnan osalta toimikausittain
hankintavallan euromääräiset rajat.
Optiovuosien käyttöönotosta päättää hankintapäätöksen tehnyt viranomainen.
75 §
Tarjouspyyntöasiakirjojen ja hankintasopimusten allekirjoittaminen
Hankintapäätöksen tekevä viranhaltija allekirjoittaa tarjouspyyntöasiakirjat ja hankintasopimuksen.
Hallituksen päättämissä hankinnoissa sopimuksen allekirjoittaa
kunnanjohtaja tai talousjohtaja ja lautakunnan päättämissä hankinnoissa sopimuksen allekirjoittaa lautakunnan päättämä viranhaltija.
19
5 TOIMIELIMET, VIRANHALTIJAT JA RATKAISUVALTA
5.1
Luottamushenkilöorganisaatio
76 §
Toimielimet
Kunnan toimielinorganisaation muodostavat valtuusto, hallitus ja
seuraavat lautakunnat ja jaostot:
1. keskusvaalilautakunta
2. tarkastuslautakunta
3. perusturvalautakunta
4. perusturvalautakunnan yksilöasioiden jaosto
5. sivistyslautakunta
6. tekninen lautakunta
7. ympäristölautakunta
5.2
Viranhaltijaorganisaatio
77 §
Palvelualuejako, organisaatio ja johtaminen
Kunnanjohtaja johtaa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta
toimintaa hallituksen alaisuudessa. Kunnanjohtaja, palvelujohtajat
ja kunnanjohtajan nimeämät muut jäsenet muodostavat johtoryhmän, joka kokoontuu kunnanjohtajan kutsusta ja hänen puheenjohdollaan.
Kunnan organisaatio jakautuu neljään palvelualueeseen, joita johtavat palvelujohtajat. Perusturvassa on kaksi palvelujohtajaa (sosiaalijohtaja ja ylilääkäri), joista hallitus nimeää toisen koko palvelualueen johtajaksi.
1. hallintopalvelut
2. perusturvapalvelut
3. sivistyspalvelut
4. tekniset palvelut
Hallitus nimeää palvelujohtajat ja heidän varahenkilönsä
Palvelualueen jakamisesta vastuualueisiin ja vastuualueen esimiehistä ja heidän varahenkilöistä päättää lautakunta ja omalta
osaltaan hallitus.
78 §
Yhteistyötoimikunta
Yhteistoimintaa kehittävänä ja koordinoivana toimielimenä toimii
yhteistyötoimikunta (laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta).
5.3
Lautakunnat
20
79 §
Lautakuntien yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta
Lautakuntien tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää toimintaa sekä päättää palvelualueellaan noudatettavista periaatteista ja yleisistä ohjeista.
Sen lisäksi, mitä laissa tai asetuksessa on säädetty tai muussa
säännössä määrätty, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta,
tekninen lautakunta ja hallitus hallintopalvelujen osalta
1. vastaa valtuuston palvelujen tuottamiselle asettamien strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta sekä hallinnon ohjeiden noudattamisesta alaisensa toiminnan osalta
2. päättää vastuualuejaosta ja osavastuualuejaosta, vastuualueen ja osavastuualueen tehtävistä ja johtamisesta
3. hyväksyy hallitukselle esitettävän talous- ja henkilöstösuunnitelman
4. hyväksyy talousarvion käyttösuunnitelman
5. vastaa talouden ja toiminnan seuraamisesta
6. päättää olennaisista palvelualueen palvelutasoon liittyvistä
muutoksista
7. päättää avustusten jakoperusteista ja avustusten myöntämisestä
8. päättää irtaimen omaisuuden hankkimisesta, myynnistä, luovutuksesta, vuokrauksesta ja muusta käytöstä
9. hyväksyy päätösvaltaansa kuuluvat sopimukset
10. päättää maksut
11. hyväksyy palvelualueen nimissä olevat periaatteelliset kannanotot
12. vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta
13. huolehtii ja vastaa valmiussuunnittelusta
14. päättää vahingon- tai muun korvauksen myöntämisestä tapauksissa, joissa kunta on katsottava korvausvelvolliseksi, ja
vaadittu korvaus ylittää 3000 euroa.
15. päättää laskujen hyväksyjät
21
16. päättää asian siirtämisestä alaisensa jaoston ja/tai viranhaltijan ratkaistavaksi siltä osin kun se on säädösten ja määräysten perusteella mahdollista.
5.4
Viranhaltijat
80 §
Viranhaltijoiden yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta
Palvelujohtajan yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta:
1. johtaa palvelualuetta (perusturvapalveluissa palvelualueen
johtaja)
2. päättää palvelualueen johtoryhmätoiminnasta (perusturvapalveluissa palvelualueen johtaja)
3. täytäntöönpanee lautakunnan suorittamat henkilövaalit
4. päättää useampaa kuin yhtä vastuualuetta koskevista sopimuksista ja sitoumuksista lautakunnan ohjeiden mukaan
5. päättää useampaa kuin yhtä vastuualuetta koskevista tutkimusluvista
6. päättää muutoksenhakuun liittyvien lausuntojen hyväksymisestä
7. hyväksyy työharjoittelua ja työssäoppimista koskevat puite- ja
koulutussopimukset eri oppilaitosten kanssa
8. johtaa ja valvoo työnantajan edustajana alaistensa toimintaa
9. vastaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja valvoo talousarvion toteutumista
10. kehittää palvelualueen toimintaa
11. vastaa palvelualueen toiminnan laadusta ja lainmukaisuudesta
Vastuualueen esimiehen yleiset tehtävät ja ratkaisuvalta:
1. tekee vastuualuetta koskevat sopimukset, sitoumukset ja hankinnat lautakunnan ohjeiden mukaisesti
2. päättää vastuualueen tutkimusluvista
3. myöntää luvan vastuualueen tilojen luovuttamisesta tai vuokraamisesta tai tilapäisestä vastikkeettomasta luovuttamisesta
ulkopuolisten käyttöön lautakunnan päättämien periaatteiden
mukaan
4. hyväksyy työharjoittelua ja työssäoppimista koskevat puite- ja
koulutussopimukset eri oppilaitosten kanssa koskien yksittäistä opiskelijaa
5. johtaa ja valvoo työnantajan edustajana alaistensa toimintaa
6. vastaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja valvoo talousarvion toteutumista vastuualueellaan
22
7. kehittää vastuualueensa toimintaa
8. vastaa vastuualueensa toiminnan laadusta ja lainmukaisuudesta
Vastuualueen esimiehellä on oikeus siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.
5.5.
Hallitus ja hallintopalvelut
81 §
Hallituksen tehtävä
Hallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa ja taloutta sekä
huolehtia kunnan toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta
valtuuston päätösten ja kuntalain mukaisesti.
82 §
Hallituksen kokoonpano
Hallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäsenten ja varajäsenten on oltava valtuutettuja.
83 §
Esittely hallituksessa
Kunnanjohtaja esittelee hallituksen käsittelyyn tulevat asiat. Kunnanjohtajan poissa ollessa tai hänen ollessa esteellinen esittelijänä toimii kunnanjohtajan sijaiseksi määrätty viranhaltija.
84 §
Hallituksen ratkaisuvalta
Muualla säädettyjen tai määrättyjen asioiden lisäksi hallitus ratkaisee seuraavat asiat siltä osin kuin päätöksentekoa ei ole laissa
säädetty tai hallintosäännön muissa määräyksissä toisin määrätty:
1. kiinteän omaisuuden myyminen, ostaminen, vaihtaminen ja
vuokraaminen (yli 10 vuoden ajaksi)
2. rakennuspaikkojen myyntiehdot ja hinnoittelut
3. maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) kunnalle annetut tehtävät liitteen mukaisesti
4. vahingon- tai muun korvauksen myöntäminen tapauksissa,
joissa kunta on katsottava korvausvelvolliseksi, kun vaadittu
korvaus ylittää 10 000 euroa
5. henkilöstö- ja palkka-asioista päättäminen siltä osin, kun niitä
ei ole delegoitu hallintosäännössä toisaalla
6. edustajansa nimeäminen käymään kuntaa sitovasti virka- ja
työehtosopimusten tulkinta- ja täytäntöönpanoneuvottelut
7. yleisten ohjeiden hyväksyminen kunnan viestinnän periaatteista
23
8. selityksen antaminen valtuuston puolesta valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos hallitus voi yhtyä valtuuston
päätökseen
9. kuntalaissa tarkoitetun luettelon antaminen kunnan jäsenten
edellisenä vuonna tekemistä aloitteista viimeistään helmikuun
loppuun mennessä
10. edustajan määrääminen käyttämään kunnan puhevaltaa,
edustamaan kuntaa yhteisöissä sekä tekemään oikeustoimia
hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti
11. vesihuoltolain tarkoittaman toiminta-alueen määrääminen
12. julkisuuslain (621/1999) mukaan perittävien maksujen perusteista ja määristä päättäminen
13. yhtiöiden ja muiden yhteisöjen perustaminen, osakkeiden ja
osuuksien ostaminen ja myyminen sekä säätiöiden perustaminen
14. sopimusten ja muiden sitoumusten solmiminen, milloin muu viranomainen ei tee päätöstä
15. lausunnon antaminen pelastustoimen palvelutasosta
16. päättäminen asuntolainsäädännössä kunnan ratkaistavaksi
säädetyistä asioista
85 §
Viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta
Viranhaltijat ratkaisevat seuraavat asiat siltä osin kuin päätöksentekoa ei ole laissa tai asetuksessa säädetty tai sitä ei ole määrätty
muualla hallintosäännössä muulle toimielimelle tai viranhaltijalle
kuuluvaksi.
Kunnanjohtaja
1.
johtaa kunnan ja konsernin hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa
2.
käyttää kuntalain mukaisesti kunnan puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta
3.
tekee yksittäiset lainanottopäätökset ja päättää johdannaisten käytöstä talousjohtajan esittelystä
4.
ratkaisee hallituksen puolesta hankinnat, kannatusilmoitukset ja huomionosoitukset
5.
päättää kunnan vaakunan käyttöoikeuksista
Hallintojohtaja
1.
johtaa ja kehittää organisaation hallintomenettelyä, valmistelua ja suunnittelua
2.
kehittää organisaation ulkoista ja sisäistä viestintää
24
Henkilöstöpäällikkö
1.
johtaa, kehittää ja yhteen sovittaa henkilöstöhallinnon käytäntöjä
2.
toimii KT-yhdyshenkilönä ja työsuojelupäällikkönä
Talousjohtaja
1. vapauttaa tai myöntää lykkäyksen kunnallisverosta, kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuista sekä myöntää vapautuksen kunnallisesta maksusta ja sille määrätystä viivästyskorosta
2. päättää kunnan saatavien ja vakuuksien hyväksymisestä, valvomisesta, muuttamisesta, vapauttamisesta ja poistamisesta
3. sijoittaa kunnan rahavarat valtuuston hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaisesti
4. päättää pankkitilien avaamisesta ja sulkemisesta
5. päättää vahingon- tai muun korvauksen tapauksissa, joissa
kunta on katsottava korvausvelvolliseksi, jollei vaadittu korvaus ylitä 3000 euroa.
6. päättää kunnan omaisuuden vakuuttamisesta sekä kunnan
velvollisuudeksi säädetystä vakuuttamisesta ja muusta vakuuttamisesta
7. ottaa ja antaa lyhytaikaisen lainan (alle 12 kuukautta)
8. ratkaisee asuntolainoitukseen ja vuokratalojen valvontaan liittyvät asiat
9. myöntää korkotukilainan ja asuntolainan rakennusmestarin
esittelystä
10. päättää saamisten poistamisen kunnan tileistä
11. huolehtii eläinsuojelulain perusteella kunnalle kuuluvista löytöeläimistä
12. päättää A.R.Winterin laina-asiat rahaston lainoihin liittyvät
asiat
5.6
Perusturvalautakunta ja perusturvapalvelut
86 §
Perusturvalautakunnan tehtävät
Perusturvalautakunta
1. vastaa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden kehittämisestä
2. huolehtii yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnan
järjestämisestä
3. vastaa erikoissairaanhoitoon liittyvien velvoitteiden hoidosta
25
4. hyväksyy toimialaansa koskevat suunnitelmat
Yksilöasioiden jaoston tehtävät ja ratkaisuvalta
Yksilöasioiden jaoston tehtävänä on tehdä yksilöä koskevat päätökset, ellei lautakunta ole siirtänyt toimivaltaansa viranhaltijoille
tai laissa ei ole muuta säädetty
87 §
Lautakunnan ja jaoston kokoonpano
Perusturvalautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.
Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu.
Perusturvalautakunnan alaisena toimii yksilöasioiden jaosto.
Yksilöasioiden jaostossa on viisi (5) jäsentä ja jokaisella jäsenellä
on henkilökohtainen varajäsen. Perusturvalautakunta valitsee jäsenet ja varajäsenet jaostoon sekä nimeää jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jäsenten ja varajäsenten on
oltava lautakunnan varsinaisia tai varajäseniä.
88 §
Esittely perusturvalautakunnassa ja yksilöasioiden jaostossa
Ylilääkäri esittelee asiat perusturvalautakunnan kokouksessa. Yksinomaan sosiaalipalveluja koskevat asiat esittelee sosiaalijohtaja. Ylilääkärin ollessa estynyt tai esteellinen asiat esittelee sosiaalijohtaja.
Sosiaalijohtaja esittelee asiat yksilöasioiden jaostossa. Sosiaalijohtajan ollessa estynyt tai esteellinen asiat esittelee hänen varahenkilö/sijainen.
Esittelijän päätösesitykseen pitää sisällyttää toisen esittelijän lausunto asioista, jotka eivät koske yksinomaan yhtä palvelualuetta.
89 §
Perusturvalautakunnan ratkaisuvalta
Lautakunnan ja jaoston ratkaisuvalta
1. päättää lautakunnan puolesta ne toimialaansa kuuluvat asiat,
joissa asiakas on saattanut viranhaltijan yksilöasiassa tekemän päätöksen lautakunnan käsiteltäväksi
2. toimia tartuntatautilain mukaisena alistusviranomaisena yksittäistä henkilöä koskevassa asiassa.
90 §
Viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta
Viranhaltijat ratkaisevat seuraavat asiat siltä osin kuin päätöksentekoa ei ole laissa tai asetuksessa säädetty tai sitä ei ole määrätty
muualla hallintosäännössä muulle toimielimelle tai viranhaltijalle
kuuluvaksi.
26
Ylilääkäri
1. vastaa terveydenhuollon toiminnasta terveydenhuoltolain ja
sen sisällä olevien muiden erityislakien mukaisesti
2. päättää rintamaveteraanien kuntoutuksen valinnoista
3. päättää yksityisen erikoissairaanhoidon palveluiden käytöstä
4. päättää lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisestä
5. päättää erikoissairaanhoidon ja yksityisten erikoissairaanhoidon palvelujen hankinnasta ja sopimushallinnasta
6. päättää tutkimusluvan myöntämisestä terveyspalvelujen osalta
7. oikeus siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle
Sosiaalijohtaja
1. päättää sosiaalihuollon antamisesta ja siihen liittyvistä muista
toimenpiteistä
2. toimii lastensuojelutoimenpiteistä päättävänä lastensuojelulain
13 b §:ssä mainittuna sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana
3. päättää lainsäädännön ja lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti lausuntojen antamisesta, esitysten tekemisestä ja
muutosten hakemisesta
4. päättää tutkimusluvan myöntämisestä sosiaalipalvelujen osalta
5. oikeus siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle
Talouspäällikkö
1. päättää palvelualueen alle 3000 euron suuruisista vahingonkorvauksista
Johtava sosiaalityöntekijä
päättää lainsäädännön, lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti
1. sosiaalihuollon antamisesta ja siihen liittyvistä muista toimenpiteistä
2. yksilöhuoltoon liittyvistä varallisuus- ym. lausunnoista, lasten
huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvistä lausunnoista, ottolapsineuvontaan liittyvistä lausunnoista, selvityksistä ja etuuksien
perinnästä perusturvalautakunnalle
3. oikeus siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle
Lastenvalvoja
1.
päättää elatussopimusten vahvistamisesta
27
2.
päättää lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehtyjen sopimusten vahvistamisesta
Sosiaalityöntekijä
päättää lainsäädännön, lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti
1.
sosiaalihuollon antamisesta ja siihen liittyvistä muista toimenpiteistä
2.
yksilöhuoltoon liittyvistä varallisuus- ym. lausunnoista, lasten
huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvistä lausunnoista, ottolapsineuvontaan liittyvistä lausunnoista, selvityksistä ja
etuuksien perinnästä sosiaalilautakunnalle.
Kotihoidon päällikkö
päättää lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti
1.
kotihoidon ja siihen liittyvien tukipalvelujen antamisesta ja
niistä perittävistä maksuista ja asumispalveluiden antamisesta pienkodeissa sekä niistä perittävistä maksuista.
Palveluohjaaja
päättää lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti
1.
asumispalveluiden antamisesta SAS-työryhmän esityksestä
sekä päättää lautakunnan antamien ohjeiden mukaan niistä
perittävistä maksuista
2.
pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien maksukyvyn mukaan
perittävistä maksuista terveyspalveluiden osalta
3.
omaishoidon tuesta.
Sosiaalipsykiatristen palveluiden päällikkö
päättää lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti
1.
sosiaalipsykiatristen palvelujen antamisesta sekä niistä perittävistä maksuista.
Kehitysvammapalveluiden päällikkö
päättää lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti
1.
kehitysvammapalveluiden antamisesta sekä niistä perittävistä maksuista.
Toimistosihteeri
28
päättää lainsäädännön, lautakunnan antamien ohjeiden ja esimiehen vahvistaman toimenkuvan mukaisesti
1.
toimeentulotuen antamisesta
2.
välitystiliasiakkaaksi ottamisesta
3.
kuntouttavan työtoiminnan etuuksien myöntämisestä.
5.7
Sivistyslautakunta ja sivistyspalvelut
91 §
Sivistyslautakunnan tehtävä
Sivistyslautakunta vastaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja elämänlaatupalveluiden järjestämisestä, kehittämisestä ja arvioinnista.
92 §
Lautakunnan kokoonpano
Sivistyslautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenten
keskuudesta puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu.
93 §
Esittely sivistyslautakunnassa
Sivistysjohtaja esittelee asiat sivistyslautakunnan kokouksessa.
Sivistysjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen asiat esittelee hänen varahenkilönsä.
94 §
Sivistyslautakunnan ratkaisuvalta
Sivistyslautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu sen lisäksi, mitä laeissa ja asetuksissa on säädetty ja määrätty
Henkilöstöasiat:
1. valita koulujen rehtorit
Toiminnan järjestäminen:
1. hyväksyä opetuksessa ja koulutuksessa noudatettavan kuntakohtaisen yleisen tuntijaon
2. hyväksyä kuntakohtaiset opetussuunnitelmat ja varhaiskasvatussuunnitelmat sekä muut toimintaa ohjaavat pitkäkestoiset
suunnitelmat ja ohjelmat
3. hyväksyä lukuvuosisuunnitelmat ja muut vuosittaista toimintaa
ohjaavat suunnitelmat ja opetusohjelmat
4. päättää oppilaskuljetusten kuljetusperiaatteista
5. päättää opetuksen ja koulutuksen työ- ja loma-ajoista
6. päättää oppilaaksi ottamisen pääperiaatteista
29
7. päättää koulujen perusopetusryhmien määrästä, lukuvuosittaisesta kokonaistuntiresurssista ja opetuksen tukipalveluresurssin kohdentamisesta eri toimintayksiköille
8. päättää oppilaan ottamisesta ja siirrosta erityiseen tukeen, mikäli huoltaja vastustaa siirtoa
9. päättää oppilaan/opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta
10. päättää lukio-opiskelijan pidättämisestä opiskelusta rikostutkinnan ajaksi
11. päättää vapaaehtoisen A2-kielen järjestämisestä
12. päättää toiminnan järjestämispaikoista, järjestämisen pääperiaatteista ja järjestämisajoista (mm. aukioloajat). Oppilaitosten
toiminnan lakkauttamisesta päättää kuitenkin valtuusto.
13. päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä
14. päättää toimintayksiköiden nimistä
15. hyväksyä vastuualueiden ja toimintayksiköiden turvallisuuteen
ja järjestyksen ylläpitoon liittyvät yleiset suunnitelmat
16. päättää sijaintikunnan vastuulla olevan toisen asteen koulukuraattoripalvelun järjestämisestä
17. päättää kirjaston aineistohankinnan periaatteista
18. vastaa yksityisten päivähoitopalvelujen valvonnan järjestämisestä
95 §
Viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta
Viranhaltijat ratkaisevat seuraavat asiat siltä osin kuin päätöksentekoa ei ole laissa tai asetuksessa säädetty tai sitä ei ole määrätty
muualla hallintosäännössä muulle toimielimelle tai viranhaltijalle
kuuluvaksi.
Sivistysjohtajan ratkaisuvalta
Henkilöstöasiat:
1. päättää kuntakohtaisten opettajien virkojen ja toimien sijoituspaikoista
2. nimittää johtavan erityisopettajan
3. nimittää kuntakohtaisen tutkivan opettajan
Opetuksen järjestäminen:
1. päättää lukuvuosittaisen harkinnanvaraisen tuntiresurssin käytöstä
2. hyväksyä koulukohtaiset opetussuunnitelmat
30
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki:
1. myöntää lupa koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin johtavan erityisopettajan esityksestä
2. päättää pidennetystä oppivelvollisuudesta johtavan erityisopettajan esityksestä
Sivistystoimen hallintopäällikön ratkaisuvalta
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki:
1. päättää maksusitoumuksen antamisesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvän opetusjakson ja konsultaation osalta
johtavan erityisopettajan hankittua tarvittaessa asiaan huoltajan suostumuksen
Oppilaskuljetukset:
1. päättää oppilas- ja opiskelijakuljetuksista sekä kuljetusavustuksista lautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti
Hankinnat, sopimukset ja tutkimusluvat
1. päättää opetus- ja koulutuspalvelujen keskitetyistä hankinnoista hankintasäännön, määrärahojen ja lautakunnan ohjeiden
mukaisesti
2. myöntää vastuualuettaan sekä esi- ja perusopetuksen useampaa kuin yhtä toimintayksikköä koskevat tutkimusluvat
Muut:
1. päättää palvelualueen alle 3000 euron suuruisista vahingonkorvauksista
2. päättää joukkoliikenneasioista hallituksen ohjeiden mukaan
Varhaiskasvatuksen johtajan ratkaisuvalta
1. päättää varhaiskasvatuksen järjestämisestä
2. päättää asiakasmaksuista vapauttamisesta tai maksujen alentamisesta sekä myöntää lykkäyksen varhaiskasvatuspalvelujen
maksujen maksamiseen, mikäli tähän on erityinen syy.
3. päättää varhaiskasvatuspalvelujen saajia koskevien maksusitoumusten myöntämisestä
4. hyväksyy lautakunnan päättämien periaatteiden mukaisesti ne
yksittäiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen
varhaiskasvatuksen asiakas voi saada yksityisen hoidon tukea
5. päättää päivähoitopaikkojen hankkimisesta toisesta kunnasta
31
6. päättää varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle annettavasta
erityisestä tuesta
7. päättää päivähoitopaikkojen myöntämisestä toisesta kunnasta
tulevalle lapselle
Varhaiskasvatusyksikön päällikkö
1. valitsee määräaikaisen henkilökunnan sekä sijaiset
2. päättää päivähoitopaikkojen myöntämisestä
3. valvoo yksityisen päivähoidon palveluntuottajan toimintaa yksikkönsä alueella
4. päättää varhaiskasvatuksen kuljetuksista, joiden perusteena
on erityinen tuki
5. päättää lapsen kehityksen ja oppimisen tuen järjestelyistä ja
toteutuksesta
6. päättää yksikön sisäisestä tilojen käytöstä
Liikunta- ja nuorisopäällikön ratkaisuvalta
1. päättää koulujen liikuntasalien ja liikuntahalli Kosken Sykkeen
koko toimikaudelle haetuista iltaan ja viikonloppuun sijoittuvista käyttövuoroista huomioiden rehtoreiden varaamat koulujen
juhla- ja tapahtuma-ajat
2. päättää liikuntahalli Kosken Sykkeen koulupäivän aikaan kello
8-16 sijoittuvista käyttövuoroista Kyröskosken koulun rehtorin
tekemän koululiikuntaan tarvittavan tilapäätöksen jälkeen.
3. päättää kunnalle ostettujen Hämeenkyrön Jäähalli Oy:n vuorojen käytöstä
4. päättää käyttövuorot Koskilinnan urheilukeskuksen kentille ja
kouluajan ulkopuoliset käyttövuorot Kirkonkylän koulun ja Yhteiskoulun kentille
5. antaa tarvittaessa osavastuualueeseensa liittyvät järjestys- ja
toimintasäännöt
Rehtorin ratkaisuvalta (esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus)
Henkilöstöasiat:
1. valitsee yksikkönsä apulais- tai vararehtorin määräajaksi, kuitenkin enintään oman toimikautensa ajaksi
2. päättää henkilökunnan siirtämisestä toimintayksikön sisällä
3. päättää toimintayksikön henkilökunnan lomauttamisesta hallituksen päätöksen mukaisesti
4. määrää tarvittaessa luokanvalvojan ja ryhmänohjaajan
5. määrää koulukohtaisen tutkivan opettajan
32
6. määrää oppilaskunnan ohjaajana toimivan opettajan
7. määrää opettajan hoitamaan toisen opettajan tehtäviä odottamattoman esteen takia yhtäjaksoisesti enintään kolmen (3)
päivän ajaksi
8. päättää opettajille erikseen määrättävistä tehtävistä
9. vahvistaa lukuvuosittain virkaehtosopimuksen mukaisesti opettajien palkka- ja palkkioperusteina olevat opetustunnit, erityistehtävät ja erikseen korvattavat tehtävät
10. tekee esityksen TVA-järjestelmän kautta maksettavista palkkioista
Opetuksen järjestäminen:
1. valmistelee koulun talousarvion ja taloussuunnitelman hallintopäällikölle
2. tekee koulua koskevat sopimukset, sitoumukset ja hankinnat
lautakunnan ohjeiden mukaisesti
3. hyväksyy työharjoittelua ja työssäoppimista koskevat puite- ja
koulutussopimukset eri oppilaitosten kanssa
4. päättää koulun työjärjestyksestä ja järjestyssäännöistä
5. myöntää koulukohtaiset tutkimusluvat
6. päättää oppikirjojen ja muun opetusmateriaalin käyttöönotosta
7. päättää oppilaskuntatoiminnasta sekä perusopetusta tukevasta muusta toiminnasta (mm. kerhot) ja vahvistaa näiden toimintasäännöt
8. päättää koulun oppilashuoltotyöstä
9. rajoittaa perustellusta syystä oikeutta seurata opetusta
10. seuraa oppivelvollisuuden noudattamista
Oppilasta koskevat asiat:
1. päättää perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä
2. päättää oppilaan siirrosta erityiseen tukeen, mikäli siirtoon on
huoltajan suostumus
3. päättää oppilaan koulunkäyntioikeuden jatkamisesta säädetyn
ajankohdan jälkeen
4. vapauttaa oppilaan tilapäisesti perusopetuksesta ja opiskelijan
lukio-opetuksesta
5. päättää opiskelijan edistymisen valvonnasta, jos oppivelvollinen opiskelee kotona tai sellaisessa oppilaitoksessa, jossa
opiskelua ei ole säädetty tai määrätty perusopetusta vastaavaksi
33
6. päättää valitun aineen vaihtamisesta oppilaan/opiskelijan osalta huoltajaa kuultuaan
7. päättää oppilaan valinnaisaineesta, jos huoltaja ei suorita valintaa määräajassa tai jos huoltajan valitsemaa opetusta ei
voida järjestää
8. järjestää oppilaan/opiskelijan opetuksen poikkeuksellisesti
9. päättää opintojen hyväksilukemisesta
10. ottaa oppilaat/opiskelijat oppilaitokseen
11. antaa kirjallisen varoituksen oppilaalle/opiskelijalle
12. myöntää luvan oppilaalle yli viiden (5) päivän poissaoloon
13. antaa päättö-, ero- ja oppimäärän suorittamisesta annettavat
todistukset
14. myöntää hakemuksesta opiskelijalle oikeuden suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta
15. antaa oppilaalle tai opiskelijalle kirjallisen varoituksen
Tilat:
1. päättää koulun tilojen ulkopuolisesta käytöstä sivistyslautakunnan päättämien vuokrausperiaatteiden mukaisesti.
2. päättää koulun liikuntasalin koulupäivän kello 8-16 aikaisesta
käytöstä.
3. Kyröskosken koulun rehtori päättää liikuntahalli Kosken Sykkeen koulupäivän aikaisesta (kello 8-16) koululiikuntakäytöstä
4. päättää koulun liikuntasalin (Kyröskoski: liikuntahalli Kosken
Syke) varaamisesta koulun järjestämiin juhliin ja tapahtumiin
5.8
Tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja tekniset palvelut
96 §
Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan tehtävä
Tekninen lautakunta toimii teknisen palvelualueen hallinnollisena
lautakuntana.
Tekninen lautakunta vastaa yhdyskuntateknisistä palveluista, joilla ylläpidetään ja parannetaan elinympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä luodaan edellytyksiä asumiselle. Tekninen lautakunta järjestää kunnan kiinteistö-, siivous- ja ruokapalvelut.
Ympäristölautakunnan tehtävänä on hoitaa rakentamiseen,
maankäyttöön sekä ympäristönsuojeluun liittyviä ohjaus, valvonta
ja lupa-asioita.
34
97 §
Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan kokoonpano
Teknisessä lautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä ja jokaisella
jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.
Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu.
Tekninen lautakunta voi valita keskuudestaan toimikaudekseen
kolmejäsenisen (3) jaoston, joka hoitaa yksityistielain mukaiset
tielautakunnan toimitukset ja joista kaksi puheenjohtajan määräämää jäsentä suorittaa yksityistielain mukaiset katselmukset.
Ympäristölautakunnassa on seitsemän (7) jäsentä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäsenten
keskuudesta puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan tulee olla valtuutettu.
Ympäristölautakunta voi valita keskuudestaan toimikaudekseen
kolmejäsenisen (3) jaoston ratkaisemaan hallintopakkoasiat, käsittelemään oikaisuvaatimukset sekä suorittamaan katselmukset.
98 §
Esittely teknisessä lautakunnassa ja ympäristölautakunnassa
Tekninen johtaja esittelee asiat teknisen lautakunnan kokouksessa. Teknisen johtajan ollessa estynyt tai esteellinen asiat esittelee
hänen varahenkilönsä.
Ympäristölautakunnassa esittelijöinä toimivat rakennustarkastaja,
maankäyttöinsinööri, kaavoitusarkkitehti ja ympäristötarkastaja,
kukin esittelee oman toimialansa asiat. Esittelijän ollessa esteellinen esittelijänä toimii lautakunnan päättämä viranhaltija.
Ympäristölautakunnan jaoston esittelijä on ympäristölautakunnan
esittelijöistä hän, kenen toimialaan asia kuluu.
99 §
Teknisen lautakunnan erityinen ratkaisuvalta
Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, tekninen lautakunta:
1. päättää yksittäistapauksissa erityisperusteisen käyttömaksun
määräämisestä
2. päättää ratkaisuvaltaansa kuuluvat liitteessä mainitut erityislainsäädännön asiat
3. päättää yksityisteiden ottamisesta kunnan hoitoon ja hoidon irtisanomisesta
4. päättää tilakeskukseen kuuluvien tilojen vuokrien määräytymisperusteista ja vuokrista
5. toimii yksityistielain mukaisena kunnan tielautakuntana
6. vastaa kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta
35
7. vastaa kunnan kiinteistöjen, liikenneväylien, puistojen ja muiden yleisten alueiden ylläpitotehtävistä ja metsien hoidosta
8. vastaa vesihuoltolaitoksen ylläpitotehtävistä
9. vastaa vesihuollon kehittämisestä
10. vastaa kunnan ruokapalveluiden järjestämisestä
11. päättää yksityisteiden kunnossapidosta ja avustamisesta
12. vastaa kunnan maa- ja vesialueiden hoidosta
13. vastaa osoitteiden määrittelystä haja-asutusalueella
14. vastaa mittauksesta ja kunnan kartastosta
100 §
Ympäristölautakunnan erityinen ratkaisuvalta
Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty,
Ympäristölautakunta toimii
1. maankäyttö- ja rakennuslain 21 §:n tarkoittamana rakennusvalvontaviranomaisena
2. maa-aineslain 14 §:n mukaisena valvontaviranomaisena
3. kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 5 §:n mukaisena kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena
4. jätelain 24 §:n mukaisena yleisenä valvontaviranomaisena
5. kemikaalilain 11 §:n tarkoittamana kunnan kemikaalivalvontaviranomaisena
6. vesihuoltolain 4 §:n mukaisena valvontaviranomaisena
7. maankäyttö- ja rakennuslain 103 d §:n tarkoittamana monijäsenisenä valvontaviranomaisena (hulevesiä koskevat erityiset
säännökset)
8. maastoliikennelain 32 §:n mukaisten säännösten ja määräysten yleisenä valvojana
9. kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa ja puhtaanapidosta annetun lain 15 §:n tarkoittamana valvontaviranomaisena
10. kunnan leirintäalueviranomaisena (UlkoiluL 3. Luku)
Ympäristölautakunta ratkaisee ja hoitaa seuraavat asiat
1. päättää ratkaisuvaltaansa kuuluvat liitteessä mainitut erityislainsäädännön asiat ja luvat
2. hyväksyy ratkaisuvaltaansa kuuluvien lupien vakuudet ja niiden vapauttamisen
3. antaa ratkaisuvaltaansa liittyvät lausunnot
4. antaa moottoriveneliikenteen kieltämistä tai rajoittamista koskevat kunnan lausunnot
5. huolehtii ympäristön tilan seurannasta
36
6. huolehtii rakentamisen ja ympäristönsuojelun neuvonnasta
7. päättää maa-ainesluvat
101 §
Viranhaltijoiden ratkaisuvalta
Viranhaltijat ratkaisevat seuraavat asiat siltä osin kuin päätöksentekoa ei ole laissa tai asetuksessa säädetty tai sitä ei ole määrätty
muualla hallintosäännössä muulle toimielimelle tai viranhaltijalle
kuuluvaksi.
Tekninen johtaja
1. päättää kiinteän omaisuuden (lyhytaikaiset sopimukset) ja
kunnan toimitilojen vuokralle antamisesta ja ottamisesta
2. myöntää tilapäisen luvan kunnan omistaman alueen tai rakennuksen käyttämiselle kunnan sisäiseen ja ulkopuoliseen toimintaan ja päättää siitä perittävästä korvauksesta, jollei asiaa
ole johtosäännöllä määrätty muun viranomaisen ratkaisuvaltaan eikä kohteelle ole määrätty muuta haltijaa ja sisäistä
vuokraa
3. ratkaisee maastoliikennelain mukaisen maanomistajaluvan
4. päättää puuston myynnistä
5. allekirjoittaa kunnan liittymissopimukset
6. päättää torin käytöstä
7. päättää alueiden käytöstä ja katualueen sulkemisesta
8. päättää alle 3000 euron suuruisista vahingonkorvauksista
9. allekirjoittaa vuokrasopimukset
10. tekninen johtaja voi delegoida vuokrasopimusten allekirjoitusoikeuksia edelleen.
Rakennuspäällikkö
1. hyväksyy rakentamiseen liittyvät vakuudet
Maanrakennusmestari
1. hakee yksityistietoimitusta
2. myöntää luvan johtojen, kilpien ja muiden laitteiden sijoittamiseksi kunnan omistamille ja hallitsemille alueille ja rakennuksiin
3. antaa liittymäluvat asemakaava-alueilla
4. antaa luvan katualueella työskentelyyn
5. päättää metsästysvuokrasopimuksista
6. tieliikennelaissa kunnalle annetut tehtävät liitteen mukaisesti
37
Kunnallistekniikan rakennuspäällikkö
1. toimii kunnan LVI-tarkastusviranomaisena
2. laissa ajoneuvojen siirtämisestä ja öljyvahinkojen torjuntalaissa kunnalle annetut tehtävät liitteen mukaisesti
3. päättää alle 3000 euron suuruisista vahingonkorvauksista
Rakennusmestari
1. valmistelee ja päättää korjausavustukset
2. valmistelee korkotukilainat ja asuntolainat
Ruokapalvelupäällikkö
1. hyväksyy ruokalistat
2. hyväksyy mitoitukset
Teknisten palveluiden vastuualueiden ja osavastuualueiden
päälliköt
1. päättää kiireellisten korjaustöiden suorittamisesta oman palveluyksikkönsä osalta, mikäli vahingon estäminen tai toiminnan
turvaaminen sitä edellyttävät
Rakennustarkastaja
1. päättää kunnan rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaan
määrätyistä asioista lukuun ottamatta:
-
1200 krs-m2 tai suuremman rakennuksen rakennuslupaa
rakennuslupaa, joka koskee ympäristöluvanvaraisen toiminnan harjoittamista
jätevesien käsittelyjärjestelmän toimenpidelupaa, joka koskee mitoitukseltaan yli 15 asukkaan järjestelmää
2. päättää ratkaisuvaltaansa kuuluvat liitteessä mainitut erityislainsäädännön asiat
Maankäyttöinsinööri
1. päättää ratkaisuvaltaansa kuuluvat liitteessä mainitut erityislainsäädännön asiat
2. ratkaisee kunnan myymän rakentamattoman rakennuspaikan
rakennusajan pidennyksen rakennusvelvollisuuden osalta
3. ratkaisee kunnan myymän rakentamattoman rakennuspaikan
edelleen luovutushakemuksen
4. ratkaisee rakennuspaikkojen myymisen hallituksen päättämien
luovutusehtojen mukaisesti ja tällaisen kaupan purkamisen
5. ratkaisee kunnan ostamien tonttien myyntikuntoon saattamisen
38
6. päättää etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä
7. antaa suostumuksen tai lausunnon rakentamisesta säädettyä
lähemmäksi kunnan omistamaa kiinteistöä
8. antaa kunnan lausunnot naapurikuntien maa-ainesasioissa
Ympäristötarkastaja
1. päättää ratkaisuvaltaansa kuuluvat liitteessä mainitut erityislainsäädännön asiat
Kaavoitusarkkitehti
1. maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ja -asetuksessa kunnalle
annetut tehtävät liitteen mukaisesti
2. antaa lausunnon rakennusvalvontaviranomaiselle rakennusjärjestyksestä poikkeamisessa
3. antaa selityksen ja vastineen kunnan puolesta rakentamisen ja
lohkomisen poikkeuslupaa koskevissa asioissa sekä niistä johtuen eri oikeusasteiden viranomaisten pyytämät selitykset
4. antaa kunnan lausunnot naapurikuntien kaavoitusasioissa
5. antaa kaivoslain mukaisen lausunnon
6. päättää kadunnimet ja numerot asemakaava-alueella
7. antaa vastineet ja lausunnot koskien kunnan asemakaavoja
8. antaa räjähdelain tarkoittamat lausunnot
6 KUNNAN TALOUS
102 §
Vastuu kunnan taloudesta
Hallitus vastaa kunnan taloudenhoidosta. Kunnan tehtävät on
hoidettava taloudellisesti ja järjestettävä siten, että vastuu tavoitteiden toteuttamisesta sekä toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä. Tilivelvollisia ovat valtuutettuja lukuun ottamatta toimielinten jäsenet, toimielinten esittelijät sekä palvelualueiden ja vastuualueiden esimiehet.
Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on vastuualueen päälliköllä oman alueensa osalta ja palvelualueen johtajalla
koko palvelualueensa osalta.
103 §
Talousarvion täytäntöönpano
Valtuusto hyväksyy talousarvion määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet. Valtuusto määrää erikseen, millä toiminnan tasolla ne ovat
valtuuston nähden sitovia. Valtuusto voi antaa määrärahojen ja
tuloarvioiden käyttöön myös muita toimintaa suuntaavia ehtoja.
39
Hallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Käyttösuunnitelmien muutoksista ilmoitetaan hallitukselle.
104 §
Talousarvion muutokset
Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana.
Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen
vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti
toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin
105 §
Poistosuunnitelman hyväksyminen
Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto.
Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta hallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat.
106 §
Rahatoimen hoitaminen
Valtuusto päättää talouden ja sijoitustoiminnan periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto
päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää hallitus.
107 §
Riskienhallinta
Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimeenpanosta valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti.
40
7 TARKASTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
7.1
Valvontajärjestelmä
108 §
Ulkoinen ja sisäinen valvonta
Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.
Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti.
Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan
järjestämisestä vastaa hallitus.
7.2
Tarkastuslautakunta
109 §
Lautakunnan kokoonpano
Lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja.
110 §
Lautakunnan kokoukset
Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja kunnan palveluksessa olevilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä.
Hallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin.
Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä.
Esittelijästä päättää lautakunta.
111 §
Lautakunnan tehtävät
Sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, lautakunnan on
1.
seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien
suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi,
2.
huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset
voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä
3.
tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja
sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdol-
41
lisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.
7.3
Tilintarkastaja
112 §
Tilintarkastajan valinta
Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä 1 – 6 vuodeksi hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTTtilintarkastajan ja yhden JHTT-varatilintarkastajan tai JHTTyhteisön. Valtuusto päättää ajanjaksosta ja käytetäänkö mahdollisia optiovuosia.
113 §
Vastuun jakaantuminen
Jos tilintarkastajia valitaan useampia kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat kunnalle tilintarkastuksesta yhteisvastuullisesti.
114 §
Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät
Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan
käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien
tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa.
7.4
Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle
115 §
Tilintarkastajan ilmoitukset
Tilintarkastajan on laadittava toimikaudekseen tarkastussuunnitelma ja työohjelma vuosittain kullekin tilikaudelle. Tarkastussuunnitelma ja työohjelma on toimitettava tarkastuslautakunnalle tiedoksi.
Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja
tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä
tavalla. Kuntalain tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään
kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Hallitukselle annettavat
ilmoitukset tehdään kirjallisena hallituksen puheenjohtajalle ja
kunnanjohtajalle.
116 §
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalaissa tilintarkastuskertomukselle asetettujen sisällöllisten vaatimusten lisäksi esitettävä
lausunto hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritetun tilintarkastuksen tuloksista kuntalain edellyttämässä laajuudessa.
117 §
Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle
Lautakunta antaa valtuustolle viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna (arviointikertomus). Lautakunta esittää arvionsa
42
myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä
asianomaisten niistä antamista selityksistä ja hallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimenpiteistä,
joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.
8 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
118 §
Soveltamisala
Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä sekä kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta
syystä sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa näiden
luottamushenkilöiden palkkioita koskevien määräysten mukaisesti.
119 §
Kokouspalkkiot
Kunnan toimielinten kokouksista suoritetaan jäsenille palkkiosta,
johon sisältyy korvaus pöytäkirjan tarkastuksesta seuraavasti:
a)
b)
c)
d)
Valtuusto
Hallitus ja tarkastuslautakunta
Lautakunnat ja niiden jaostot
Muut toimielimet
100 e
80 e
60 e
40 e
Kokouksella tarkoitetaan edellä tässä pykälässä kuntalain tai muiden säännösten mukaisesti asetetun toimielimen sellaista kokousta, joka on laillisesti kokoon kutsuttu, päätösvaltainen ja josta on
laadittu allekirjoitettu pöytäkirja.
Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna.
Valtuuston puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle, joka osallistuu hallituksen kokoukseen, samoin kuin hallituksen jäsenelle tai
varajäsenelle, joka osallistuu muiden hallintoelimien kokouksiin
hallituksen määräämänä edustajana, suoritetaan kokouspalkkio
samojen perusteiden mukaan kuin asianomaisen hallintoelimen
jäsenille.
120 §
Samana päivänä pidetyt kokoukset
Jos toimielin pitää joko kokonaisuudessaan tai jaostona samana
kalenterivuorokautena useamman kuin yhden kokouksen, katsotaan ne kokouspalkkiota laskettaessa yhdeksi kokoukseksi, ellei
kokousten välinen aika ole yli kaksi (2) tuntia.
43
121 §
Vuosipalkkiot
Kokouksen ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä maksetaan jäljempänä oleville luottamushenkilöille seuraavat vuosipalkkiot:
Valtuusto, pj
Valtuuston vpj:t (varapuheenjohtajat)
Hallitus, pj
Hallituksen vpj:t (varapuheenjohtajat)
Lautakunta, pj
2 000 e
1 000 e
2 500 e
1 000 e
1 000 e
Mikäli puheenjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään, lakkaa
hänen oikeutensa vuosipalkkioon, kun este on jatkunut yhtäjaksoisesti kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta varapuheenjohtajalla on
oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiota.
122 §
Sihteerin palkkio
Toimielimen sihteerinä toimivalle suoritetaan 2 §:n 1 momentissa
mainittu kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna, jollei hän saa tehtävästään vuosi-, kuukausi- tai muuta eri palkkiota.
123 §
Katselmus, neuvottelu, toimitus
Katselmuksesta, neuvottelusta tai muusta toimituksesta, johon
toimielimen jäsen osallistuu toimielimen päätöksen perusteella ja
josta laaditaan pöytäkirja tai muistio, maksetaan palkkiota 40 euroa.
124 §
Kunnan edustajat
Kunnan yhteistoimintaelimeen tai muuhun yhteistyöelimeen kunnan edustajaksi valitulle maksetaan kokouspalkkio soveltuvin osin
2-7 §:ien mukaisesti, jollei edustaja saa palkkiota kunnan tai yhteisön suorittamana.
125 §
Tilintarkastajat, lautamiehet, uskotut miehet
Tilintarkastajalle suoritetaan palkkio laskun mukaan.
Lautamiesten ja uskottujen miesten palkkiot määräytyvät eri päätösten mukaan. Kunta ei maksa näitä palkkioita.
126 §
Keskusvaalilautakunta, vaalilautakunta ja -toimikunta
Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan vuosipalkkio määräytyy
tämän säännön 4 §:n kohdan lautakuntien puheenjohtajat mukaisesti kuitenkin siten, että palkkio maksetaan vain vaalivuosilta.
Vaalilautakunnan ja -toimikunnan puheenjohtajalla ei ole erillistä
vuosipalkkiota.
Vaalilautakunnan ja -toimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenelle
maksetaan vaalitoimituspäivältä ja vaalitoimituksen päätyttyä suoritettavasta laskentatyöstä seuraavasti:
44
puheenjohtajalle
jäsenelle
150 e
100 e
Milloin vaalilautakunnat kokoontuvat muulloin kuin vaalipäivinä tai
vaalitoimikunta muutoin kuin vaalia toimittamaan, on palkkio 60
euroa.
127 §
Ansionmenetyksen korvaus
Luottamushenkilölle maksetaan korvausta ansionmenetyksestä
sekä kustannuksista, joita luottamustoimen hoitamisen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lasten hoitamisesta tai muusta
vastaavasta syystä kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan
enemmältä kuin 8 tunnilta kalenterivuorokaudessa.
Saadakseen korvausta ansionmenetyksestä luottamushenkilön tulee esittää työnantajan todistus siitä, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle
ei makseta siltä ajalta palkkaa.
Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta
työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään ja luottamustoimen johdosta aiheutuneista kustannuksista.
Tuntikorvauksen enimmäismäärä on 30 euroa.
Todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos korvattava määrä on enintään 10 euroa tunnilta. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin
antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen
vuoksi aiheutuneiden kustannusten määrästä.
Saadakseen korvausta kustannuksista, joita luottamustoimen
vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, luottamushenkilön tulee esittää kirjallinen selvitys tällaisista kustannuksistaan. Kustannusten
enimmäismäärään noudatetaan mitä edellä 1 momentissa on
määrätty.
Luottamustoimen hoitamiseen meneväksi ajaksi luetaan kokousja matka-ajat kotoa tai työpaikalta kokoukseen ja takaisin.
128 §
Erityistehtävät
Sellaisesta luottamustehtävästä, jota ei ole mainittu tässä säännössä, määrää tarvittaessa palkkion hallitus tai kunnanjohtaja.
129 §
Matkakustannukset
Luottamushenkilöiden kokousmatkoista ja muista kunnallisen viranomaisen määräyksestä luottamustoimen hoitamiseksi tehdyistä matkoista suoritetaan matkakustannusten korvausta soveltuvin
45
osin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti,
jollei hallitus toisin päätä.
130 §
Palkkioiden ja korvausten maksaminen
Ansionmenetyskorvaus maksetaan hakemuksen mukaan kuukausittain. Muut korvaukset maksetaan puolivuosittain.
Luottamushenkilön vaatimuksen häneltä evätyn korvauksen maksamisesta samoin kuin muut tästä säännöstä aiheutuvat tulkintaerimielisyydet ratkaisee ensiasteena hallitus.
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Hallintosääntö
LIITE
Hallitus 8.6.2015
Eri lakien mukainen ratkaisuvalta kunnan sisällä
Hämeenkyrön kunnan hallintosääntö
Lyhennykset:
V
H
Yltk
Tltk
Rak.v.v.
= valtuusto
= Hallitus
= Ympäristölautakunta
= Tekninen lautakunta
= Rakennusvalvontaviranomainen
Viranomaisen kohdalla sulkuihin on merkitty lain tai asetuksen määrittely kyseisen pykälän
osalta. Mikäli sulkumerkintä puuttuu on laissa/asetuksessa suoraan määritelty ratkaisuvaltaa käyttävä viranomainen.
Asia
Viranomainen
Delegointimahdollisuus
Valtuustossa ratkaistavat asiat
Maankäyttö- ja rakennuslaki
15§
rakennusjärjestyksen hyväksyminen
V
Ei
37§
yleiskaavan hyväksyminen
V
Ei
52§
asemakaavan hyväksyminen
V
On (vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat KH)
69§
kansallisen kaupunkipuiston hakeminen tai lausunnon antaminen
V (kunta)
On
70§
suostumus kaupunkipuiston perustamismääräyksiin
V
On
72§
alueen vapautus rakentamisrajoituksista rantaalueella rakennusjärjestyksellä
V
Ei
V
On
77 c§ tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan
laatimiskustannusten maksuperusteiden, perimistavan ja ajan hyväksyminen
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Hallintosääntö
LIITE
Hallitus 8.6.2015
91 §
asemakaavamääräys kadun tai muun yleisen
alueen toteuttamisvastuun antamisesta omistajalle tai haltijalle
V
On (vaikutuksiltaan vähäisissä asemakaavoissa KH)
91 f§
kehittämiskorvauksen enimmäismäärän alentaminen
V
Ei
111§
päätös kehittämisalueeksi nimeämisestä yleistai asemakaavan laatimis- tai muuttamispäätöksen yhteydessä tai itse yleiskaavassa tai asemakaavassa
V
Ei
195§
ELY-keskuksen oikaisukehotuksen johdosta
tehtävä päätös
V
Ei
V
On
Ympäristönsuojelulaki
202§
Ympäristönsuojelumääräysten hyväksyminen
Hallituksessa ratkaistavat asiat
Maankäyttö- ja rakennuslaki
36 ja
51§
kaavan laatimispäätös
H (kunta)
On
52§
vaikutuksiltaan vähäisen asemakaavan hyväksyminen
H
On (vaikutuksiltaan vähäiset)
38 ja
53 §
rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen
H (kunta)
On
38 ja
128§
toimenpiderajoituksen määrääminen ja pidentäminen, kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille
H (kunta)
On
59
asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannusten
periminen
H (kunta)
On
60§
asemakaavan ajanmukaisuuspäätös
H (kunta)
On
76§
rantaosayleiskaavan laatimiskustannusten hyväksyminen
H (kunta)
On
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Hallintosääntö
LIITE
Hallitus 8.6.2015
91§
maankäyttösopimukset
H (kunta)
On
91b,
c,i,k,
m,n§
kehittämiskorvauksen periminen
H (kunta)
On
97§
rakentamiskehotukseen perustuva lunastus
H (kunta)
On
(rakentamiskehotus ja luettelointi
ymp.ltk)
104§
päättää katualuekorvauksesta
H (kunta)
105§
maanomistajalle maksettavaksi määrättävä katualueen korvaus
H (kunta)
On
110§
päätös kehittämisalueeksi nimeämisestä
H (kunta)
On
191§
valittaminen kaavaa tai rakennusjärjestystä koskevasta hallinto-oikeuden kumoamis- tai muuttamispäätöksestä
H (kunta)
192§
valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamispäätöksestä
H (kunta)
193§
valittaminen alueellisen ELY-keskuksen poikkeamispäätöksestä
H (kunta)
(päätös ja lausunto)
193§
valitus poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta
H (kunta)
Ympäristölautakunnassa ratkaistavat asiat
Maankäyttö- ja rakennuslaki
97§
Rakentamiskehotuksen antaminen ja luettelointi
Yltk (kunta)
On
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Hallintosääntö
LIITE
Hallitus 8.6.2015
130 ja
21§
rakennus-, toimenpide-, ja purkulupa
Yltk (Rak.v.v.)
On
137§
suunnittelutarveratkaisu
Ymp ltk
On
144§
aloittamisoikeus
Yltk (kunnan
päättämä viranomainen)
On
145§
maksun määrääminen yksittäistapauksessa
Yltk (kunnan
päättämä viranomainen)
On
159§
asemakaavan edellyttämä rasite
Yltk (Rak.v.v.)
On
161§
yhdyskuntateknisten laitteiden sijoituspäätös
Yltk (Rak.v.v.)
On
161a§
ojitustoimenpiteet
Yltk (kunnan
päättämä viranomainen)
On
162§
yhdyskuntateknisten laitteiden muuttaminen tai
poistaminen
Yltk (Rak.v.v.)
On
164§
kiinteistöjen yhteisjärjestely
Yltk (Rak.v.v.)
On
165§
vedenjuoksusta johtuva haitan korjaamis- tai
poistamismääräys
Yltk (Rak.v.v.)
On
166§
rakennuksen kunnossapitovelvoitteen asettaminen, purkumääräys, käyttökielto ja ympäristön siistimismääräys
Yltk (Rak.v.v.)
On
167§,2 liikenneväylien, katujen, torien, puistojen yms.
mom.
valvonta
Yltk (kunta)
On
167§,3 korttelialueen järjestely
mom
Yltk (Rak.v.v.)
On
168§
kevyen rakennelman/pienehkön laitoksen poistamismääräys
Yltk (Rak.v.v.)
On, ei pakkokeinopäätöstä
viranhaltijalle
170§
rakennustyön loppuunsaattamismääräys
Yltk (Rak.v.v.)
On, ei pakkokeinopäätöstä
viranhaltijalle
171§
poikkeamispäätös ja loma-asunnon käyttötarkoituksen muutoksen poikkeamispäätös ympä-
Ymp ltk
On
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Hallintosääntö
LIITE
Hallitus 8.6.2015
rivuotiseksi asunnoksi
180§
Rakennustarkastajan tekemän keskeyttämispäätöksen pysyttäminen
Yltk (Rak.v.v.)
On, ei viranhaltijalle
182§
uhkasakko ja teettämisuhka
Yltk (Rak.v.v.)
Ei
186§
ilmoitus syytteen nostamiseksi
Yltk (Rak.v.v.)
On
187§
oikaisuvaatimuksen käsittely
Yltk (Rak.v.v.
tai muu kunnan viranomainen)
Ei
190§
valituksen tekeminen hallinto-oikeuden kumoamis- tai muuttamispäätöksestä lupaasiassa
lupaviranomainen
On
Ympäristönsuojelulaki
34§
ympäristölupa
Yltk
168
valvontasuunnitelman hyväksyminen
Yltk
181§
toiminnan keskeyttäminen
Yltk
Vesihuoltolaki
11§
liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen
Yltk
4.luku
2§
vesialueen vedenottamisen rajoittaminen
Yltk
5.luku
5§
käsittelee ojitusta koskevat erimielisyydet
Yltk
määräyksen antaminen
Yltk
Vesilaki
Jätelaki
125§,
126§
Luonnonsuojelulaki
26§,
28§
luonnonmuistomerkit, yksityismaat
Maastoliikennelaki
Yltk
On
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Hallintosääntö
30§
LIITE
lupahakemuksen käsittely
Hallitus 8.6.2015
Yltk
Teknisessa lautakunnassa ratkaistavat asiat
Maankäyttö- ja rakennuslaki
84§
kadunpidon antaminen kokonaan tai osittain
muiden tehtäväksi
Tltk (kunta)
On
85§
kadun rakennussuunnitelman hyväksyminen
Tltk (kunta)
On
86§
kadunpitopäätös, kadunpidon lopettamispäätös Tltk (kunta)
On
86a§
maantien muuttaminen kaduksi
Tltk (kunta)
On
89§
hyväksymispäätös laitteiden siirtopaikasta
Tltk (kunta)
On
90§
muun yleisen alueen, kuin kadun toteuttamissuunnitelman laadinta ja hyväksyminen
Tltk (kunta)
On
95§
katualueen haltuunotto
Tltk (kunta)
On
Tltk (kunta)
On
Tieliikennelaki
51§
Taajamamerkin asettaminen
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Hallintosääntö
LIITE
Hallitus 8.6.2015
Rakennustarkastaja (RT)
Tarkastusinsinööri (TI)
Ympäristötarkastaja (YT)
maankäyttöinsinööri (MI)
kaavoitusarkkitehti (KA)
kaavasuunnittelija(KS)
maanrakennusmestari (MM)
kunnallistekniikan rakennuspäällikkö (KR)
Laki tai asetus
§
Selitys
Ratkaisuvalta
7§
kaavoituskatsaus
KA
122 §
vastaavan työnjohtajan tai
erityisalan työnjohtajan hyväksyminen
RT
130 §
rakennus-, toimenpide- ja
purkulupa
RT
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL)
21 §
(kerrosalaltaan alle 1200 m²:n
rakennusten)
129 §
ilmoituksen käsittely ja siihen
liittyvä lupatarpeen harkinta
RT
130 §
maisematyölupa
RT
133
naapurin lausunto rakennuslupa-asioissa
MI
143 §
luvan voimassaolon jatkuminen
RT
144 §
aloittamisoikeus
RT
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Hallintosääntö
LIITE
Hallitus 8.6.2015
149 § 4
mom
naapurin alueen käyttäminen
RT
151 §
rakennuttajavalvonta, asiantuntijatarkastus, ulkopuolinen
tarkastus
RT
158 §
rakennusrasitteen perustaminen, poistaminen ja muuttaminen
RT
163 §
vähäisten laitteiden sijoittaminen
RT
171§,173§
lausunto poikkeuslupaan
KA
175 §
vähäinen poikkeus lupaan
rakennuslupa-asian yhteydessä
RT
176 §
rakennuslupa tilapäiselle rakennukselle
RT
181 §
rakennustuotteiden markkinavalvonta kunnassa
RT
183 §
tarkastusoikeus
RT
186 §
kiireellisessä tapauksessa
ilmoitus syytteen nostamisesta
RT
KA
KA
Maankäyttö- ja rakennusasetus
(MRA)
30 §
päättää nähtäville asettamisesta
KA
54 §
kokoontumistila
RT
75 §
rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen
asemakaava-alueella
MI
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Hallintosääntö
LIITE
Hallitus 8.6.2015
75§
rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitseminen
haja-asutusalueella
RT
157 §
talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeaminen
YT
118 §, 119
§, 120§
122 §
melua ja tärinää aiheuttava
tilapäinen toiminta, poikkeuksellinen tilanne, ilmoituksen
käsittely ja maksun määrääminen
YT
116 §, 117
§
toiminnan rekisteröinnin käsit- YT
tely ja maksun määrääminen
172 §
tiedonsaanti ja tarkastusoikeus
YT
182 §
viranhaltijan väliaikainen
määräys
YT
188 §
YT
kiireellisessä tapauksessa
ilmoituksen tekeminen poliisille esitutkintaa varten
202 §
poikkeuksen myöntäminen
ympäristönsuojelumääräyksiin
YT
Ympäristönsuojeluasetus (YSA)
40 §
ilmoituksen käsittely
YT
Vesilaki (VL)
14 luku 3 § tiedonsaanti ja tarkastusoikeus
Ympäristönsuojelulaki (YSL)
YT
Jätelaki (JL)
100 §
Ilmoituksen keräystoiminnas- YT
ta jätehuoltorekisteriin käsittely
122 §
tiedonsaantioikeus
YT
123 §
tarkastusoikeus
YT
125 §
yksittäisen määräyksen antaminen
YT
HÄMEENKYRÖN KUNTA
Hallintosääntö
126 §
LIITE
Hallitus 8.6.2015
kiireellisessä tapauksessa
määräyksen antaminen tai
rikosilmoituksen tekeminen
YT
RT, MI, YT, TI
1 mom
oikeus tehdä tarkastuksia,
suorittaa mittauksia ja ottaa
näytteitä ottamispaikalla
15 §
keskeyttämispäätös
RT, MI, YT, TI
18 §
kiireellisessä tapauksessa
ilmoituksen tekeminen syyttäjäviranomaiselle syytteen
nostamista varten
RT, MI, YT, TI
Laki ajoneuvojen
siirtämisestä
4 §, 7 §, 8
§, 9 §, 10
§, 11 §
ajoneuvojen siirtämiseen liittyvät toimenpiteet, päätösten
tekeminen, korvauksen määrääminen
KR
Kiinteistönmuodostamislaki
32§
asemakaavan tonttijaosta
poikkeaminen
MI
33 §
kunnan suostumus lohkomiseen
MI
tieliikennelaki
51
liikenteen ohjauslaitteen aset- MM
taminen
Nitraattiasetus
4§
poikkeamisilmoitusten käsittely
YT
Öljyvahinkojen torjuntalaki
21§
jälkitorjuntaa johtaa asianomaisen kunnan määräämä
viranomainen
KR
136 §
Maa-aineslaki (MAL)
14 §
Keskus 020 743 2920
Faksi 020 743 2935
www.bdo.fi
BDO Audiator Oy
Vattuniemenranta 2
00210 Helsinki
TILINTARKASTUSKERTOMUS 2014
Hämeenkyrön kunnanvaltuustolle
Olemme tarkastaneet Hämeenkyrön kunnan hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen
tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää kunnan taseen, tuloslaskelman,
rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja
toimintakertomuksen. Lisäksi tilinpäätökseen kuuluva konsernitilinpäätös sisältää
konsernitaseen, konsernituloslaskelman, konsernin rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot.
Kunnanhallitus ja muut tilivelvolliset ovat vastuussa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta
tilikaudella. Kunnanhallitus ja muu konsernijohto vastaavat kuntakonsernin ohjauksesta ja
konsernivalvonnan järjestämisestä. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat tilinpäätöksen
laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja
määräysten mukaisesti. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja ovat toimintakertomuksessa tehneet
selkoa kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä.
Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti olennaisten virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi ja
raportoimiseksi tarkastuksen tuloksina. Hallinnon tarkastuksessa olemme selvittäneet
toimielinten jäsenten ja tehtäväalueiden johtavien viranhaltijoiden toiminnan
lainmukaisuutta. Kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan
järjestämisen asianmukaisuutta olemme tarkastaneet ottaen huomioon
toimintakertomuksessa niistä esitetyt selonteot. Lisäksi olemme tarkastaneet valtionosuuksien
perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuutta. Olemme tehneet tarkastuksen
riittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten
mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa
olemme tarkastaneet riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä
olennaisia virheitä eikä puutteita.
Tarkastuksen tulokset
Kunnan hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti.
Kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta on järjestetty
asianmukaisesti.
Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeita.
Kunnan tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot
tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista.
Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä
Esitämme tilinpäätöksen hyväksymistä.
Esitämme vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta.
Hämeenkyrössä 10.4.2015
BDO Audiator Oy
JHTT-yhteisö
Jorma Kesä
JHTT-tilintarkastaja
JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy (y-tunnus 0904285-6) kuuluu suomalaiseen BDO-konserniin. Emoyhtiö BDO Oy on itsenäinen jäsen BDO International
Limitedissä ja kuuluu kansainvälisten itsenäisten BDO-jäsenyhtiöiden verkostoon.
Valtuusto 15.6.2015, 21 §
TASEKIRJA
2014