Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 21.1.2016 Avaintaitojen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa – eväitä PIAAC-tutkimuksesta Sari Sulkunen Antero Malin Jyväskylän yliopisto sari.sulkunen@jyu.fi Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC • Tutkimuksessa arvioitiin arkielämässä ja työssä tarvittavia perustaitoja: lukutaitoa, numerotaitoa ja tietotekniikkaa soveltavaa ongelmanratkaisutaitoa • Tutkimukseen osallistui 24 maata • Kohdejoukkona kaikki 16–65-vuotiaat maassa asuvat henkilöt – Suomessa otantahetkellä keväällä 2011 noin 3,5 miljoonaa – Suomessa tutkimukseen osallistui 5 464 henkilöä • Tiedonkeruu toteutettiin 2011 –2012 – Arviointitehtävät tehtiin pääsääntöisesti tietokoneella Tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaidot Lukutaito Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit. Numerotaito Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa. Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa. HUOM! Arvioidaan arkielämässä ja työssä tarvittavia perustaitoja, ei asiantuntijatason taitoja ja tietoja. Suomi on kansainvälisessä vertailussa huipulla PIAAC-maat kokonaissijoituksen mukaisessa järjestyksessä Suomi Ruotsi Alankomaat Japani Norja Tanska Australia Belgia (Flanderi) Kanada Slovakia Tšekki Saksa Viro Iso-Britannia (E, PI) Itävalta Korea Yhdysvallat Puola Irlanti Ranska Kypros Espanja Italia % Järjestys Ongelmanratkaisutaito Tasot 2,3 Numerotaito Tasot 3,4,5 Lukutaito Tasot 3,4,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Maa L N PS KA Järjestys Suomi 2 2 2 2,0 1 Ruotsi 4 3 1 2,7 2 Alankomaat 3 4 3 3,3 3 Japani 1 1 10 4,0 4 Norja 6 5 4 5,0 5 Tanska 12 6 5 7,7 6 Australia 5 13 6 8,0 7 Belgia (Flanderi) 9 8 11 9,3 8 Kanada 10 14 7 10,3 9 Slovakia 8 7 17 10,7 10 Tšekki 11 9 12 10,7 11 Saksa 15 11 8 11,3 12 Viro 7 12 16 11,7 13 Iso-Britannia (E, PI) 14 16 9 13,0 14 Itävalta 17 10 13 13,3 15 Korea 13 15 15 14,3 16 Yhdysvallat 16 21 14 17,0 17 Puola 18 17 19 18,0 18 Irlanti 19 19 18 18,7 19 Ranska 20 18 19,0 20 Kypros 21 20 20,5 21 Espanja 22 23 22,5 22 Italia 23 22 22,5 23 4 Vaihtelu Suomen sisällä on suurta Väestön jakaantuminen eri suoritustasoille Suomessa 100 % 90 % 8 19 22 80 % 33 70 % 60 % 38 41 50 % 29 40 % 30 % 20 % 10 % 0% 29 27 10 3 8 3 Lukutaito Tieto puuttuu Alle tason 1 Numerotaito Taso 1 Taso 2 11 19 Ongelmanratkaisutaito Taso 3 Taso 4/5 Koulutuksen ja numerotaidon yhteys Suomessa Lukutaidon ja koulutustason yhteys on samanlainen. PIAAC-tuloksia • Perustaitojen kehittymisessä muodollisella koulutuksella on korvaamaton merkitys – Ammatillinen koulutus ei kehitä taitoja peruskoulutuksen jälkeen kovin merkittävästi (Malin ym. 2013; Hämäläinen ym. 2014) – Aikuiskoulutuksella ei näytä olevan itsenäistä yhteyttä perustaitoihin (Malin & Sulkunen 2014) – Myöskään työkokemus ei ylitä koulutuksen merkitystä (Mellander 2014) • Iällä on itsenäinen yhteys lukutaitoon (Sulkunen & Malin, tulossa) – Parhaat taidot ikäryhmässä 25-34 – Taitojen käyttö ei selitä ikäryhmien välisiä eroja (Albæk ym. 2014) – Nuorimpien aikuisten lukutaito on heikentynyt (Malin ym. 2013) 8 VET: Lukutaidon maakeskiarvot PIAAC country means in VET group: Literacy Japan 288 Netherlands 279 Australia 276 Sweden 273 Finland 273 Canada 270 Republic of Korea 270 Czech Republic 268 Austria 267 Norway 267 OECD Average 266 United States 266 Ireland 265 Estonia 265 Slovak Republic 264 England and NI (UK) 263 Germany 262 Denmark 259 Poland 254 France 253 Spain 246 220 230 240 250 260 270 280 290 300 VET: Lukutaidon maakeskiarvot ikäryhmittäin PIAAC country means in VET by age group: Literacy 300 OECD Average Australia Austria Canada 290 Czech Republic Denmark Estonia 280 Finland France Germany 270 Ireland Japan Netherlands 260 Norway Poland Republic of Korea Slovak Republic 250 Sweden United States England and NI (UK) 240 16-24 years 25-34 years 35-44 years 45-54 years 55-65 years Koulutusryhmien väliset erot lukutaidossa ikäryhmittäin Suomessa Lukutaito 340 330 320 310 300 Perusaste 290 Ammatillinen koulutus 280 Lukio Opistoaste 270 Korkea-aste 260 250 240 230 16-24 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-65 v VET: Numerotaidon maakeskiarvot PIAAC country means in VET group: Numeracy Japan 282 Netherlands 276 Austria 274 Sweden 273 Denmark 270 Czech Republic 270 Norway 267 Finland 266 Australia 265 Germany 264 OECD Average 262 Estonia 262 Slovak Republic 262 Canada 261 Republic of Korea 260 England and NI (UK) 253 Ireland 252 United States 250 Poland 249 France 244 Spain 242 220 230 240 250 260 270 280 290 VET: Numerotaidon maakeskiarvot ikäryhmittäin PIAAC country means in VET by age group: Numeracy 290 OECD Average Australia Austria Canada 280 Czech Republic Denmark Estonia 270 Finland France Germany Ireland 260 Japan Netherlands Norway 250 Poland Republic of Korea Slovak Republic 240 Sweden United States England and NI (UK) 230 16-24 years 25-34 years 35-44 years 45-54 years 55-65 years Koulutusryhmien väliset erot numerotaidossa ikäryhmittäin Suomessa Numerotaito 340 330 320 310 300 Perusaste 290 Ammatillinen koulutus 280 Lukio Opistoaste 270 Korkea-aste 260 250 240 230 16-24 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-65 v Peruskoulun päättävien taidot heikentymässä Arffman & Nissinen 2015. Lukutaidon kehitys PISA-tutkimuksessa. Mitä tehdä? • Perusopetuksen kehittäminen edelleen – Moni lähtee perusasteelta riittämättömin opiskelutaidoin => heijastuu toiselle asteelle – Pedagogiikkaa uudistettava • Ammatillisessa koulutuksessa tulisi alakohtaisten taitojen lisäksi kehittää perustaitoja opiskelutaitojen kehyksessä – Onko uuden OPS:n mahdollisuudet täysin hyödynnetty? 23 Mitä tehdä? • Aikuiskoulutuksessa sekä työvoimakoulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota vanhimpien ikäryhmien perustaitojen kehittämiseen – Aikuisten tarpeista ja lähtökohdista nousevaa koulutusta – Tarpeeksi pitkäkestoista • Toisen kielen oppijoiden kielitaidon kehittäminen – Riittävä kielitaito edellytys arjessa, opinnoissa ja työssä toimimiselle 24 Työpaja: tekstitaitojen opetus ammatillisessa koulutuksessa • Suunnattu ammatillisen ja aikuispuolen äidinkielen opettajille sekä s2-opettajille – Järjestettiin Lukukeskuksessa 8.9.2015 – Osa ELINET-yhteistyötä (European Literacy Policy Network, www.eli-net.eu) • Tavoitteena – Kerätä tietoa kokemusasiantuntijoilta suurimmista lukutaitohaasteista – Nostaa tietoisuutta ammatillisen puolen lukutaitotyön haasteista • Taustalla uusi OPS, jonka mukainen opetus oli juuri alkanut 25 Työpajan satoa: • Useilla opiskelijoilla puutteelliset taidot – Kielitaito – Tekstitaidot • Työelämän tekstitaito- ja viestintätarpeet – Erilaisia selvityksiä tehty – kysyttävä oikeat kysymykset, observointitutkimukset tarpeen • Pedagogiset ratkaisut luovia • Uusi OPS antaa mahdollisuuksia – elinikäinen oppiminen ja viestintätaidot läpäisevinä teemoina – oppimaan oppimisen taidot ja yrittäjän viestintätaidot luontevia viitekehyksiä tekstitaidoille 26 Työpajan satoa: • Taidot eivät riitä itsenäiseen opiskeluun, AMK:uun jatkajat erityisesti huolen kohteena • Ammattiaineisiin integrointi hankalaa – Asenteet äidinkieltä kohtaan – Oppiaineen nimi? • Lähiopetuksen määrä vähäinen tarpeisiin suhteutettuna – Äidinkieltä 5 osaamispistettä – Entistä vähemmän aikaa teksti- ja viestintätaitojen tukemiseen – Koulutuksen järjestäjien välillä eroa: 14 -18 tuntia lähiopetusta/op 27 Lähteitä • • • • • • • • • • Albæk, K., Fridberg, T. & Rosdal, A. (2014). Use of skills at work, cognitive foundation skills, and age. In A. Malin (ed.) Associations between age and cognitive foundation skills in the Nordic countries. A closer look at the data, pp. 49–68. Hämäläinen, R., Cincinnato, S., Malin, A. & De Wever, B. (2014). VET workers’ problemsolving skills in technology-rich environments: European approach. IJRVET, 1 (1), 57-80. DOI: 10.13152/IJRVET.1.1.4 Malin, A. & Hämäläinen, R. (2015). Key Information-Processing Skills and Earnings. In (T. Fridberg ym. (toim.) Adult skills in the Nordic Region, pp. 233–254. Malin, A., Sulkunen, S., & Laine, K. (2013). Kansainvälisen aikuistutkimuksen tuloksia. PIAAC 2012. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/PIAAC_2012.html. Mellander, E. (2014). The role of work experience for skills: Findings for the Nordic countries based on the PIAAC survey. In A. Malin (ed.) Associations between age and cognitive foundation skills in the Nordic countries. A closer look at the data, pp. 131–170. OECD (2012). Literacy, Numeracy and Problem Solving in Technology-Rich Environments: Framework for the OECD Survey of Adult Skills. http://dx.doi.org/10.1787/9789264128859en OECD (2013a). OECD Skills Outlook 2013: First Results from the Survey of Adult Skills. http://dx.doi.org/10.1787/9789264204256-en. OECD (2013b). The Survey of Adult Skills: Reader’s companion. http://dx.doi.org/10.1787/9789264204027-en. Sulkunen, S., & Malin, A. 2014. Adult education and training in the Nordic countries. In A. Malin (Ed.), Associations between age and cognitive foundation skills in the Nordic countries: a closer look at the data (pp. 69-93). Sulkunen, S. & Malin, A. (tulossa). Literacy and interaction of age and recentness of education among the Nordic adults. Kiitos!
© Copyright 2024