Ratsukot Lehtimäellä Vetolainen-liite alkaa sivulta 9 Kirjailija Turunen
Toukokuu 4 Ratsukot Lehtimäellä 9 Vetolainen-liite alkaa sivulta 9 22 Kirjailija Turunen Meili jaetaan jokaiseen kotiin Alajärvellä, Vimpelissä, Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä. Lisäksi jakelupisteet Kaustisella, Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Pääkirjoitus Meili ilmestyy 2016 seuraava lehti 14.6. Vapaa-ajan asunnoilla alkaa vilske OSA KESÄASUKKAISTA ON JO SAAPUNUT KESÄNVIETTOON VAPAA-AJAN asunnoilleen. Lappajärvellä niitä on vuoden 2014 tilaston mukaan 1146 kappaletta, Evijärvellä 687 ja Vimpelissä 444. Myös monen muun kunnan väkimäärä kasvaa huomattavasti kesävieraiden saavuttua. Aineistoaikataulu: Valmistettava aineisto: 23.5. klo 16 mennessä Painovalmis aineisto: 30.5. klo 16 mennessä 5.7. 9.8. 13.9. 18.10. 15.11. 13.12. Kannen kuvassa Venla Alatalo Kuva: Suvi Hosionaho Osa ihmisistä aloittaa mökkikauden jo ensimmäisten auringonsäteiden aikaan kevättalvella, osa vapulta tai helatorstailta. Toukokuu on ensimmäinen lomakuukausi työelämässä, joten osa työikäisistäkin saapuu jo tuolloin mökeilleen loman viettoon. JOS LOMA-ASUNNOLLA EI OLE KÄYTY TALVELLA, niin talven jälkeen ensimmäinen saapuminen mökille on jännittävä. Mökki ja ympäristö täytyy tarkistaa. Onko rakennus säilynyt kunnossa talven tuiskujen ja pakkasten keskellä tai onko siellä käynyt kutsumattomia vieraita? Valitettavasti näitäkin yllätyksiä silloin tällöin tulee eteen. Suomen ympäristökeskus on julkaissut uuden version vesikarttasovelluksesta. Sen avulla voi tarkistaa oman mökkirannan veden tilan. Netissä toimiva sovellus on avoin kaikille ja kattaa koko maan. Sitä selailemalla ja karttaa liikuttelemalla näkee, missä kunnossa vesistöt ovat. Tilanne ilmaistaan väreillä. KOKO SUOMEN VESIKARTAN YLEISKUVA KERTOO, että puhtaimmat vedet ovat pohjoisessa ja ne on merkitty sinisellä. Etelän vedet ja pohjanmaan joet ovat kaikkein eniten kuormitettuja ja ne on merkitty punaisella. Vihreällä merkityt vesialueet ovat hyväkuntoisia ja niitä on merenkurkussa Pietarsaarenkin kohdalla. Lappajärvi ja Evijärvi on merkitty keltaisella ja se merkitsee vain tyydyttävää vedenlaatua. Vapaa-ajan asukkaat käyttävät paljon kunnissa olevia palveluja ja tuovat lisää kysyntää paikkakunnan yrittäjille. Kesäasukkaat osallistuvat myös innokkaasti kaikkiin kesätapahtumiin. Järviseudun Sanomien kesälehti ilmestyy tämän lehden välityksellä 14.6. ja sen jakelu on todella iso. Lehteä jaetaan koko kesän ajan ja se on vapaasti luettavissa myös netissä missä päin maailmaa tahansa. Sen vuoksi tapahtumajärjestäjien ja palveluja tarjoavien yrittäjien kannattaa olla ilmoituksillaan ja mainoksillaan kesälehdessämme mukana. Päätoimittaja: Maritta Raudaskoski maritta.raudaskoski@meili-lehti.fi fi puh. 0400 774 389 Myyntipäällikkö: Airi Hakala airi.hakala@meili-lehti.fi puh. 0400 954 080 Osoite: Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi | Sähköposti: toimitus@meili-lehti.fi | mainos@meili-lehti.fi www.meili-lehti.fi | Tekstiviestipuhelin: 044 7656 706 Kustantaja: Järviseudun Mediatalo Oy | Sivunvalmistus: Mainosmaa Oy | Painopaikka: Botnia Print Oy | Jakelu: Posti Oy | Painosmäärä: 18 000 kpl Jaetaan jokaiseen kotiin Alajärvellä, Vimpelissä, Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä. Jakelupisteet Kaustisen, Kokkolan ja Pietarsaaren Halpa-Halleissa. Luettavissa myös netissä. 2 Verho- ja Mattotalosta valtava valikoima sisustustekstiilejä Tee talokaupat nyt. Saat tuhansien eurojen edut! MATTOJA HURJAN PALJON mm. sileät ja nukkaiset, puuvilla-/ naru-, puuvillaräsy- ja puuvillatrikoomatot, muovi- ja muovi/LPmatot, käytävämattoja pohjauksella, keinutuolimatot jne. Monia malleja saa tilattua myös omilla mitoilla ja värillä. Mahtava varustepaketti uusiin talo- ja huvilatilauksiin. in. Tarjoamme nopeimmille vuoden 2016 toimituksiin tuhansien eurojen arvoisen varustepaketin, joka sisältää kattoturvatuotteet sekä ikkunavarusteet. 3XE]LXI]XXɪXEMXYXYWXYPMWɪɪSWSMXXIIWWE[[[TIYVEXEPSXƤ KANKAITA Lähin edustajasi Jarmo Keto 0400 668 471 NEVQSOIXS$TIYVEXEPSXƤ RUNSAS VALIKOIMA mm. verho-, lasten-, päällystys-, päiväpeite-, pimennysverho-, vahakankaat jne. SISUSTUSTEKSTIILIEN OMPELUPALVELU Tulossa HUOM! Myös pimentävät rullaverhot! seuraavaksi Perinteinen Järviseudun ja ympäristön II-LAADUN MATOT Kesäseutu ƚĞůćͲWŽŚũĂŶŵĂĂŶ:ćƌǀŝƐĞƵĚƵŶ ŬĞƐćůĞŚƟϮϬϭϱ KESÄSEUTU ilmestyy nyt Kuukausilehti Meilin yhteydessä 14.6. PUOLEEN HINTAAN RUNSAASTI kokoja ja malleja Iso painos, laaja jakelu Jaossa koko kesän /XHԺDYLVVD YDSDDVWLQHWLVVˊ YRITTÄJÄ, TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄ! Ilmoita palveluista, tarjouksista, tapahtumista. Kesänumero tavoittaa nyt entistä laajemman lukijakunnan. KYSY LISÄÄ: Myyntipäällikkö Airi Hakala 0400 954 080 | airi.hakala@meili-lehti.fi 040 5085 121 | ma-pe 9-17, la 9-14 Maneesintie 4 G, LAPPAJÄRVI 3 Alajärveläinen Tuulia Nelimarkka on kokenut ratsastaja. Hevosten kanssa toimiminen on kiehtovaa Ratsastuksenohjaaja Kaisa Lampimäki seisoo Lehtimäen opiston ratsastuskentällä ja ohjeistaa viittä ratsukkoa, joiden kavioissa hiekka pöllyää ilmaan. Teksti ja kuvat: Suvi Hosionaho – VENLA, PIDEMMÄT OHJAT. PAINA pohkeiden paksuimmalla kohdalla ja anna vähemmän kantapäitä. Lotta, nyrkit ylös. Nyt ravia. Sitten puomille, Senni. Ei haittaa, vaikka puomi jää etu- ja takajalkojen väliin. Lampimäen mukaan ratsastuksenopettajan työ on monipuolista, iltapainotteista ulkoilmatyötä. Jokaisella ratsastajalla on omat tavoitteet. Osa on innostuneempi koulu-, osa esteratsastuksesta. Tunneilla käydään läpi muun muassa perusistuntaa ja hevoseen vaikuttamista. – On palkitsevaa seurata harrastajien kehitystä, ovat he sitten tavallisia tai erityisratsastajia. 50 ERITYISRATSASTAJAA RAY tuki ratsastustallin perustamista Lehtimäen erityiskansanopistolle ja tukee edelleen vammaisratsastusta muiden harrastusmahdollisuuksien ohella. Talli työllistää 4-5 henkilöä. – Opiskelijoista yli puolet ratsastaa. Viikoittain 4 heitä käy ratsastamassa noin 50. Kaikille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta ratsastusharrastukseen, kertoi ratsastuskoulun vetäjä Jutta Saloranta. Vammaisratsastus eroaa normaaleista ratsastustunneista lähinnä siinä, että erityistarpeisilla Jutta Saloranta nauttii tallielämästä. Taustalla Lehtimäen opiston maneesi. Senni Lehtisalo käyttää ratsastaessaan turvaliiviä. Turvavarusteisiin kuuluvat myös kypärä, kenkien turvakärjet sekä nilkkoja suojaavat saappaat tai chapsit. ratsastajilla on mukana taluttaja sekä lisäksi ohjaaja, joka avustaa tarvittaessa fyysisesti tai henkisesti. Opiston talleilla on mahdollisuus myös ratsastusterapiaan, jota käyvät antamassa ulkopuoliset terapeutit. Terapia luokitellaan kuntoutukseksi, ja siihen haetaan maksusitoumusta Kelalta tai kunnalta, sen verran arvokasta se on. Talleilla asustelee vakituisesti 12 hevosta, ja toisinaan siellä majoittuu muitakin ratsuja lyhyemmän aikaa. Päivisin kentällä ja maneesissa ratsastavat erityiskansanopiston oppilaat. iltaisin ja viikonloppuisin talleilla toimii Lehtimäen opiston ratsastuskoulu, jonka tunneilla käy viikoittain noin 60 ratsastajaa viidestä ikävuodesta ylöspäin, talutusratsastukseen osallistuu ajoittain pienempiäkin. PIENI SUURI SEURA Lehtimäen opiston ratsastuskoulu on Suomen Ratsastajain liiton hyväksymä, ja sen kriteerien täyttyminen tarkistetaan aika ajoin. – Meillä on rauhallista menoa; vakisysteemi ja tutut porukat, kuvailee Saloranta. Tallin hepat ovat suomen- ja eestinhevosia, ja soveltuvat monenlaiseen menoon. – Mitään hurjia kilparatsuja ne eivät kyllä ole, Saloranta naurahtaa. Lotta Luodeslampi ja Rubiini. Lehtimäen Ratsastajat ry vuokraa maneesia opistolta talvisin. Ilman sitä seuran toiminta olisi pienimuotoisempaa. Nyt pystytään järjestämään valmennuksia, kursseja, ja kilpailuja. Hevostaitomestaruuskilpailuihin osallistutaan vuosittain, ja menestystäkin tulee. Lisäksi kaiken ikäiset jäsenet osallistuvat retkille, kuten hevosmessuille. Jäseniä yhdistyksellä on hieman vajaa 200 jäsentä, junioreista senioreihin. 5-VUOTIAANA TALLILLE Lotta Luodeslampi valmisteli ennen ratsastustunnin alkua 14-vuotiasta eestinhevosta Rubiinia. – Rubiini on luotettava ja kiltti hevonen, ja sopii hyvin myös alkeistunneille, Luodeslampi kertoi. Ähtäriläinen Luodeslampi aloitti ratsastuksen talutettuna ollessaan viisivuotias. – Ratsastus on erittäin antoisa harrastus, ja kehittää hyvin tasapainoa. On hienoa tehdä yhteistyötä isojen eläinten kanssa. HIENOVARAISTA VIESTINTÄÄ Jutta Saloranta viihtyy talleilla myös työajan ulkopuolella. Hän toimii LehRan puheenjohtajana, ja kotoa löytyy kolme omaa ponia. Motiivit hevosten kanssa toimimiseen ovat muuttuneet siitä, kun harrastus alkoi vuosia – Olisi vaikea kuvitella elämää ilman hevosia. Hevosten kanssa toimiminen on kiehtovaa, ja vieläkin voi oppia uutta. Tällä hetkellä tavoittelen sitä, että oppisin toimimaan niiden kanssa mahdollisimman pienieleisesti, ja lukemaan niiden viestintää. Aihe on nyt hieman in hevospiireissä, ja Saloranta kokee, että suunta on oikea. Kaisa Lampimäki neuvoo Tuulia Nelimarkkaa. 5 Ratsastus on erittäin antoisa harrastus, ja kehittää hyvin tasapainoa. - Lotta Luodeslampi Messulippu 10 €/hlö alle 10-v. ilmaiseksi ja ERÄvapaa-aika Messu- ja Zoo-lippu yhteensä 17 €/hlö alle 3-v. ilmaiseksi -messut 28.-29.5.2016 ERÄ | VAPAA-AIKA | LUONTO | SADONKORJUU | KÄDENTAIDOT Pe 27.5. www.lipputoimisto.fi li t i i t fi La 28.5. Kalle Kaaja & Kulkukoirat Su 29.5. Tapani Kiminkinen www.ahtarizoo.fi/eramessut AVOINNA LA-SU KLO O 10-16. YLI 50 NÄY NÄYTTEILLEASETTAJAA: Ä TTEILLEASETTA T JAA J : ARMEIJATUOTTEIDEN N POISTOTORI, VENENÄYTTELY, URHEILUVAATTEITA, PUUTARHATUOTTEITA, TUOTTEITA, PALOAUTOESITTELY, POMPPULINNA, VÄRIKUULA- JA LASERAMMUNTAA, ASERAMMUNTAA, MOOTTORISAHAVEISTOA, PERHON SIDONTAA, ERÄJOOGAA, RÄJOOGAA, KOIRIEN ROTUESITTELYJÄ JA METSÄSTYSNÄYTÖKSIÄ, KSIÄ, MOTORISTIEN PARAATIAJO YM... HOTELLI VIPstore VERY IMPORTANT PET N O ZO ELLA I ÄR LUE T t ÄH A-A uutooklsliesia. H M hd PI ma Ähtärin Zoo Resort, Karhunkierros 150, Ähtäri | p. 044 7310 114| resort@ahtarizoo.fi | www.ahtarizoo.fi Messulippu 10 €/hlö ja ERÄ alle alle lle 10-v. 10- ilmaiseksi 10Mess ja Zoo-lippu Messuyh yhteensä 17 €/hlö a 3-v. ilmaiseksi alle vapaa-aika -messut 28.-29.5.2016 ERÄ | VAPAA-AIKA | LUONTO | SADONKORJUU | KÄDENTAIDOT PERJANTAINA P ERJANTAINA 2 27.5. 75 19:00 Stand Up Finlandian avauskeikka, Ähtäri-halli, www.lipputoimisto.fi LAUANTAINA 28.5. d AVOINNA KLO 10-16 10:30 11-16 11:00 11:30 12:00 12:30 13:00 14:00 14:30 15:00 21:30 Moottorisahaveistonäytös Ilvestarhalla tietoa ja tarinoita ilveksistä, Jussi Ristonmaa/Ilveskeskus Noutajien metsästysnäytös, Hotelli Mesikämmenen piha-alue Eräjoogaa metsässä, kesto 20 min, Kimmo Peltola Ammattiliitto Pron motoristien paraatiajo lähtee messualueelta Moottorisahaveistonäytös Metsästyskoirien rotuesittely, Ähtäri-halli Eräjoogaa metsässä, kesto 20 min, Kimmo Peltola Noutajien metsästysnäytös, Hotelli Mesikämmenen piha-alue Moottorisahaveistonäytös Messutanssit: Kalle Kaaja & Kulkukoirat, Hotelli Mesikämmen Keikka + majoitus 52€/hlö/2hh, varaukset p. 06 539 1111 SUNNUNTAINA 29.5. d AVOINNA KLO 10-16 10-16 10:30 11-16 11:00 11:30 12:00 13:00 13:30 14:00 14:30 Ähtärin Reserviläiset Ry:n Rompetori, paikkavaraukset: 040 763 0905 Moottorisahaveistonäytös Ilvestarhalla tietoa ja tarinoita ilveksistä, Jussi Ristonmaa/Ilveskeskus Noutajien metsästysnäytös, Hotelli Mesikämmenen piha-alue Eräjoogaa metsässä, kesto 20 min, Kimmo Peltola Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen ”Kottiisa on moni kuollu”, Ähtäri-halli Noutajien metsästysnäytös, Hotelli Mesikämmenen piha-alue Moottorisahaveistonäytös TOKO, koiran tottelevaisuusnäytös (korkein vaativuustaso), Ähtäri-halli Moottorisahaveistonäytös YLI 50 NÄYTTEILLEASETTAJAA: armeijatuotteiden poistotori, venenäyttely, urheiluvaatteita, puutarhatuotteita, paloautoesittely, pomppulinna, värikuula- ja laserammuntaa, moottorisahaveistoa, perhon sidontaa, eräjoogaa, koirien rotuesittelyjä ja metsästysnäytöksiä, motoristien paraatiajo ym... MAUKKAAT MESSULOUNAAT RAVINTOLA MESIKÄMMENESTÄ. Koko Ähtärin kesä osoitteessa: www.ahtarizoo.fi Ähtärin Zoo Resort Oy, p. 044 7310 114, resort@ahtarizoo.fi Ähtärin Äh ä i Z Zoo R Resort, K Karhunkierros h ki 150, Äh Ähtäri ä i | p. 044 7310 114|| resort@ahtarizoo.fi h i fi | www.ahtarizoo.fi h i fi Huhtikuun luonto Viime lehdessä julistetun valokuvauskilpailun satoa. Aiheena oli ”Huhtikuun luonto”. Kuvan lähettäneiden kesken arvotun 100 euron palkinnon voitti Mirja Metsäpelto Alajärveltä. Kuvia tuli niin paljon, että niitä riittää julkaistavaksi vielä seuraavassakin lehdessä. Lumien sulamisvedet solisevat metsäojassa. Kuva on otettu Alahärmässä. Kuva: Tiina Rantanen. Joutsenpariskunta huhtikuisena iltana. Kuvattu Kälviällä. Kuvaaja Soile Myllyniemi, Kokkola. Joutsenpariskunta palasi talven muuttomatkalta Alahärmään. Kuvan otti Taina Pesola. Järripeippo ruokintapaikalla Alajärven Luoma-aholla muuttomatkallaan pohjoiseen. Kuva: Mirja Metsäpelto. Kevään ensimmäiset krookukset marjatuomipihlajan juurella, kuvattu Alajärven Luoma-aholla. Valokuvaaja: Raimo Metsäpelto. Kaksi joutsenta aamulenkin varrelta! Kuvaaja Anja Unkuri, Ylihärmä. Levähdyspaikka Inankylän tienhaarasta vähän Evijärvelle päin kauniilla paikalla järven rannalla. Millaiset ihmiset aiheuttavat tällaista sotkua luontoon? Piti jatkaa matkaa, kun ei tässä iljennyt olla. Kuva: Anneli Virtasaari, ohikulkija. Lähellä Alajärven keskustaa käveli fasaaninaaras tien yli metsään. Pari, kolme metriä perässä asteli fasaanikukko, joka on kuvassa. Kuvaaja Mirja Metsäpelto. 8 Kuva on otettu Alajärvellä Pynttärinniemen sillalta. Virtauskohdassa oli sen verran sulaa, että sorsa oli siihen pyrähtänyt uiskentelemaan. Kuva otettu 14.4.2016, kuvaaja Pirkko Hautamäki. Kevään ensimmäinen neitoperhonen. Kuvaaja: Terhi Haapa-aho, Alajärvi. Männyn kasvu on jo vauhdissa 24.4.2016 otetussa kuvassa. Kuva: Esko Pellinen. Kuvassa on pieni koivu järven rantamilla. Kuva on otettu Alajärvellä. Kuvan otti Markus Pitkänen. Kuvauspaikka Alajärvellä. Haapa on kaunis lehdettömänäkin, jolloin rungon upeat värisävyt pääsevät esiin ja korostuvat kevätauringossa. Kuvaaja Marja Lakaniemi, Alajärvi. Kauhavalla joku pensas jo herännyt kevääseen. Kuvaaja Marjut Portin. Alajärven rannalla huhtikuun lopun iltana. Kuva: Marja Lakaniemi. Lumihiutaleiden tanssi, jota aurinkokin katselee. Kuva otettu Alajärvellä, kuvaaja Ulla Hautamäki. Kuvauspaikkakunta Alajärvi, omakotitalon takapiha. Kohti kesää paljain jaloin. Kuva: Martti Niemi. 21 Hojo hojo! sano Turjailija Miten ihmeessä maalaispoijan möllikästä pelkällä kansakoulupohjalla tuli lehtimies ja kirjailija? Teksti: Eeva-Liisa Pennanen Kuvat: Martti Huusko KIRJAILIJA HEIKKI TURUNEN TAI Turjailija Kirunen – kuten hän itse itsensä toisinaan esittelee – sanoo pohtineensa paljon tuota edellä mainittua kysymystä. Vastaus löytyy, kun kuuntelee Turusen intohimoista kerrontaa lapsuudestaan ja nuoruudestaan aina tähän päivään. Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen jäsenistöllä oli ilo päästä asian ytimeen päätoimittajapäivillä, jonne ”Turjailija” oli saapunut vierailevaksi tähdeksi. – Hojo hojo vaan kaikille! En kyllä ois joutanu millään tulemaan tänne, kun teen juuri huikean isoa romaania. Mutta kun tulin luvanneeksi..., Turunen aloittaa Ollaan Turusen kotimaisemissa Lieksassa, ja Lieksan Lehdestä toimittajan urakin sai 60-luvulla alkunsa. Antaapa Turusen kertoa, miten kansakoulun käynyt nuorukainen lehteen lopulta pääsee lehtimiehen ammattia opettelemaan. – Kuvaamataidossa ja ainekirjoituksessa olin hyvä koulussa. Velipojan örvelöt nauro minulle, kun minulla oli hirveä runonhinku, enkä ollut niin kuin muut pojat. Metsässä 14-vuotiaana kirjoittelin salaa runoja sillin käärepaperiin tai mitäpähän paperia satuin käteeni saamaan. Se oli muista huvittavaa ja hullua touhua. Väliin Turunen lukee runonsa Kotijärvelleni, jonka hän siellä metsässä murrosikäisenä kirjoitti. – Eikö ollutkin komea teksti. Silloin kun luin sen siellä rannassa metsänpuille oikein paatoksella, niin kyllä tuntui hyvältä. Turusen naapurina Vuonisjärvellä asui tunnettu pohjoiskarjalalainen kuvataiteilija Eva Ryynänen, jota Turunen sanoo henkiseksi äidikseen. – Isäukko myönsi, että taiteellakin voi rikastua, mutta kirjoittaminen oli hänestä hävettävää. Eva ja opettajakin arvostivat piirroksiani ja usuttivat pyrkimään taideakatemiaan, ja niin minä sitten tein, 17-vuotiaana vuonna 1963. Isä päästi poikansa pääsykokeisiin Helsinkiin, kun koki että ei Heikistä oikeisiin töihin olisikaan. – Sanoi, että mää vuan sinne Kapernaumiin, laiska lutjake. Koti-ikävää tunsin jo edellisenä iltana, kun aamulla piti lähteä, oli se niin lopullisen tuntuinen homma. Vaan minulle kävi samalla tavalla, kun yhelle kylähullulle Matille: Muuten olisin männy, mutta eivät ottaneet. Sieltä Kapernaumista tulin sitten häntä koipien välissä kottiin muahom- 22 miin ja työttömyystöihin tietyömualle, Turunen laskettelee. Runonikkarin taitonsa Heikki sai suuren yleisön tietoisuuteen naapurin ”tytön mullukan” kautta. – Seurustelin yhen Pussisen Mairen kanssa, joka oli hyvä runonlausuja ja nätti ku mikä. En minä kyllä uskaltanu huaroväliä roplata, korkeintaan vähän halata ja pussata. No Maire oli menossa koulun runonlausuntakilpailuun ja mietti, että mistähän löytyisi sopiva runo. Sanoin, että minäpä muljasen sinulle semmosen. Syntyi runo Salolammen satu. No sillähän se voitti koulun ja läänin kilpailut, ja sijoittui valtakunnallisessa kilpailussa kärkipäähän, Turunen muistelee. Mairen opettaja Väinö Putkonen sattui olemaan runomiehiä ja alkoi kysellä, että mikä ihmeen Heikki Turunen. – Oli sanonut tytölle, että käskepä käymään, hän arvostelee ja kahtoo onko niistä runoista mihinkään. No minähän meni ja aattelin, että nyt se ura urkenoo. Nobelin palakinto vähintään tulloo! – Vaan tämä Putkonenpa oli modernisti ja kommunisti. Se luki niitä minut runoja ja hankas mustaa parransänkeensä. Istu siinä kar- No minähän menin ja aattelin, että nyt se ura urkenoo. Nobelin palakinto vähintään tulloo! Ensimmäistä juttuaan Heikki kertoo jännittäneensä kovasti, kun päätoimittaja laittoi hänet tekemään juttua seurakunnan lähetystyön mustalaisleiriltä. – Kysyin, että helevettiäkö minä ossoon kysyä niiltä mustilaisilta. Piätoimittaja vastas, että kysy mikä ihtees kiinnosta. Sama se kiinnostaa lukijoitakin. Siinä oli ainut lehtimieskoulutus, jonka sain. Lieksan Lehdestä Heikki sanoutui irti lähtiessään sotaväkeen -65. Hän luotti siihen, että kyllä niitä töitä järjestyy tekevälle miehelle. – Ja on löytyny, aina ovat pyytäneet töihin. Karjalan Maasta olivat soittaneet Eva Ryynäseen, kun meillä ei ollut puhelinta, ja pyytäneet työhaastatteluun. 300 markkaa lupasivat kuussa palkkaa, mutta en uskaltanut ruveta tinkimään, vaikka tiesit että jotkut toimittajat saivat jopa puolitoista tuhatta. MONENLAISTA KOMMERVENKKIÄ SATTUI Heikin toimittajauralla alusta alkaen. Kerrankin hän oli isänsä renkitalossa jutunteossa, kuvasi paikkaa sisältä ja ulkoa. – Telekkusin siellä puoli päivää, ja toimituksessa sitten valkeni, että filmi oli unohtunut kamerasta. Ajattelin, että nyt tuli potkut. Päätoimittaja kuitenkin nauroi maha kippurassa varttitunnin ja sanoi, sitten että piirrä kuvat. Ossoothan sinä. Turunen tunnustautuu ”mahottomaks romantikoks”, joten jututkin olivat joskus h hieman ema man väritettyjä ja löivät jopa a selostajaleselos genda Paavo Noposen n maalaimaalai lai-lut mennen tullen. – Useimmiten tarinoisoisn tani tykättiin, mutta kun maanviljelijöiden kumikenkäkisa alkoi sanoilla ”Kuin nuoret jumalat...” oppi-isäni Simo Puupponen komensi, että ”tie kunnon juttuja!”. Odottipa Heikkiä kerran aamulla päätoimittajan huonees- vaset kintut paljaana ja syleksi vihreen nortin perskoja toisesta suupielestään. Ja yhtäkkiä se karjas, että ”Ei saatana, ei tämmöstä. Sinä oot viissattoo vuotta ajasta jälessä. Tule hyvä mies tähän aikaan! Heitä Ruuneperit helevettiin ja Haavikkoa kehiin. Ruppee elämään!” – Kaks viikkoo minä sen jäläkeen kulin metässä ja etin vahvoo oksoo, Turunen kertoo ja käsi haroo ylöspäin kuin petäjän oksaa tavoitellen. Lehtiuralle tapaaminen Putkosen kanssa Heikin kuitenkin johdatti. Opettaja oli kehunut Turusta Lieksan Lehden päätoimittajalle Erkki Paakkiselle kehityskykyiseksi pojaksi ja usuttanut ottamaan tämän töihin. – Yks päivä, tais olla elokuun 20. päivä 1964, tulin metältä, niin pihassa seisoi Triumph Herald. Velipoika tuli vastaan ja sano, että ”siellä tuvassa kaks herroo kyselöö sinua”. Toinen oli Paakkinen ja toinen uusi päätoimittaja Martti Meuronen. Sanoivat, että tulepas kuukauden koeajalla töihin. Heikki vilkaisi isäukkoa ja kysyi lupaa lähteä. Oli kauranniittoaika ja kotona pula työmiehistä. – Isä tokas, että ”mänkään, viäriä ojia kaivaa, ja sen tekemät puupinottii kuatuu, ihan töhelöhän se on”. Ja niin tuli Heikki Turusesta lehtimies. sa poliisin lähetystö päällikkö ällikkö etunenässä. Nuori virtuoosi tuoosi ohjattiin puhutteluun, kun hän oli selostanut saunapaunapalon niin kuin se oli tapahtupahtunut: ”Humalaiset polttivat olttivat saunan...” 23 – Ne minua ripittivät porukalla, ja minä yritin puolustautua, että niinhän sinä kerroit. Siihen se tiedot antanut polliisi, että ”niin kerroin, mutta en arvannut, että sinä pistät sen lehteen”: Karjalan Maata Turunen kehuu hyväksi toimittajakouluksi, joka avasi silmät yhteiskunnallisiin asioihin. Siellä hän työskenteli vuodet 1966–1974, kunnes siirtyi vapaaksi kirjailijaksi. – Karjalan Maassa minusta tuli kirjailija. TURUNEN KUVAA ESIKOISKIRJASSAAN Simpauttajassa kotikylänsä elämää varsin realistisesti. Kirjasta on tehty myös elokuva ja näytelmiä, joita on esitetty Suomen joka kolkassa. – Simpauttaja on nimetty 1900-luvun parhaaksi kotimaiseksi romaaniksi, mutta kotikylällä meinasivat tappoo ja kuhtuvat oman pesän likkoojaksi, Turunen naurahtaa ja lopettaa kertomuksensa siitä, kuinka kouluja käymättömästä möllikästä tuli lehtimies ja kirjailija. Kuulija ymmärtää jo: Se intohimo kirjoittamiseen, runonhinku, kertomisen taito – niistä on kirjailijat tehty. Vaan vielä hiertää kuulijan mielessä kysymys: Mitenkä kävi Heikin ja Pussisen Mairen romanssille? – Sekkii on kerrottu siellä Simpauttajassa. No entäpä onko Heikki itse se kirjan Imppa? – Kyllä. Imppa ja vähän kylähullu Ottokin, Turunen myöntää. Kuvassa etualalla oleva Kirsti Lassila oli esittänyt toivomuksen dueton saamiseksi Antinrinteelle. Hän sanoi laulajien äänien sointuvan kauniisti yhteen. Tuttuja tanssisäveliä Teksti ja kuvat: Maritta Raudaskoski HUHTIKUUN VIIMEISELLÄ VIIKOLLA VIETETTIIN KANSAINVÄLISTÄ Tanssin päivää. Tanssiseura TanssiAskeleet ry järjesti tuolla viikolla aihepiiriin liittyviä tapahtumia neljässä eri paikassa ilahduttaen erikoisesti vanhainkodeissa ja palvelutaloissa asuvia vanhuksia. Seuran jäsenet järjestivät tilaisuuksia eri ohjelmistoilla ja kokoonpanoilla muun muassa Isossakyrössä, Ylihärmässä, Lappajärvellä Maijalassa ja Evijärvellä Antinrinteellä. Evijärvellä esiintymässä olivat Tuija Koski ja Kaisu Huhtala. Molemmat ovat kotoisin Jokikylältä, joten Antinrinne oli heille läheinen esiintymispaikka. He ovat perustaneet Lauluset -yhtiön puolisen vuotta sitten, jonka puitteissa he toimivat ja esiintyvät. Kysyntää onkin jo ollut ja kesäksi on tiedossa useampiakin keikkoja. - Kuljimme samalla autolla tanssiharjoituksiin ja matkalla aloimme laulaa yhdessä. Siinä huomasimme, että meidän äänet sointuivat yhteen ja siitä tämä lähti. Meillä molemmilla on kuorotaustaa, joten yhteinen sävel löytyi nopeasti, kertoi Tuija Koski. Tuija Kosken ja Kaisu Huhtalan ohjelmisto koostui tutuista tanssisävelmistä ja kansanlauluista. LAULUSET-DUETTO ALOITTI ESIINTYMISEN OLAVI VIRRAN TUTUKSI tekemällä Tähti ja meripoika -kappaleella. Ohjelmistossa oli tuttuja tanssisävelmiä, joiden laulamiseen yleisökin sai halutessaan osallistua. Ylimääräisenä kappaleena duetto lauloi lopuksi vielä kansanlaulun Kotimaani ompi Suomi. Musiikkituokio päättyi yhteiseen kahvihetkeen. Tuija Kosken ja Kaisu Huhtalan tuloon Antinrinteelle oli myötävaikuttanut Kirsti Lassila. Lassila oli saanut tietää heidän tekevän esiintymisiä ja oli pyytänyt heitä laulamaan vanhainkotiin. Lassila olikin iloinen musiikkitilaisuudesta ja tyytyväinen kuulemaansa: - Kyllä he laulavat kauniisti. Oikein hyvin heidän äänet sopivat yhteen ja sointuvat hyvin, hän kiitteli. 24 Lähiosoite ärviseudun Järviseudun sanomat sanomat 25 Viime kertaisen ristikon oikea vastaus / 2 6 6 , 7 $ 6 . 7 , 8 0 ( $ $ $ 5 , $ 7 / 2 6 2 . 9 , $ $ 1 / $ 7 2 6 . / 8 % ( 9 8 1 $ 5 $ $ 7 - 2 7 $ 1 $ + $ $ + , 0 3 8 $ 1 $ 9 $ $ ' ( $ 1 7 / 8 $ 6 $ ' 2 0 , 1 2 . $ 1 7 7 2 5 , ( / 8 $ . $ 6 6 $ 1 $ $ $ 5 6 , 2 2 6 ' $ $ + 7 $ 0 8 . $ , / 8 $ 1 7 , $ $ . 5 1 $ 2 . 7 2 7 . 8 $ 6 6 / $ $ 6 7 6 7 $ $ / $ $ / 1 8 7 8 . 7 . , 3 $ 2 1 8 ( + $ / 7 2 9 $ , 1 6 / $ $ 6 . . 8 , 9 1 $ ( 5 2 5 $ + $ 8 + 0 $ , 3 $ 7 ( $ 1 7 ( 5 8 2 1 + , 2 5 2 2 1 / , $ . . 2 ( 7 PEKKA kertoi työkaverilleen: - Vaihdettiin esimiehen kanssa mielipiteitä. Kun menin hänen luokseen, minulla oli oma mielipide, mutta kun tulin takaisin niin minulla oli esimiehen mielipide! ) $ 6 $ $ 1 / , 2 + $ , $ 9 1 , $ 6 8 7 9 $ 2 $ 8 $ 1 - OLISIPA kiva nähdä sinutkin joskus selvin päin, motkotti vaimo miehelleen. - Lopeta juominen, niin näet, mies tokaisi. ••• JÄYHÄ aviomies vei naisen syömään ravintolaan. Harvoin ravintolassa käyneenä hän tarkkaili, miten muut pariskunnat käyttäytyivät. Viereisessä pöydässä mies ojensi naiselleen sokeriastian ja sanoi: -Sokeria, muruseni? Se kuulosti miehestä hienolta. Toisessa pöydässä mies ojensi daamilleen hunaja-astiaa ja sanoi: -Hunajaa, hunajaiseni? Mies oli nyt päässyt jyvälle kohteliaasta käyttäytymisestä. Hän leikkasi palasen pihvistään ja ojensi sitä haarukan nokassa naiselleen sanoen: -Lihaa, lehmäseni? Vastauksen palauttaneiden kesken arvottiin kolme Paremmin tuu ja sano -sananparsikirjaa ja voitot osuivat seuraaville: Irma Hakalahti KORTESJÄRVI, Minna Salmi SISSALA, Anna-Maija Ahola KARVALA. Onnittelut voittajille! ••• MIKSI kutsutaan oikein kunnon töppäystä? -Juhlamokaksi! Palkintoristikko VAHVIKELEVY d adri ?M Ramaisee! Jorma Kemppainen 2016 Robin puhuu vähän myi matkoja Olet tollo! moni brittijoki voidaan laiva SIKSI ETTÄ ANSIO säveltänyt Englund kaksoissuola dy oo W eristä- B misiä BB hupsun verbi lähes koteja Che Guevara yms. aseiden tehoja lujatekoinen pukine LUSIKOITAVIA ihanteellinen asuinpaikka ÄT KEV Amejohtarikan kuulu nut filosofi Eri kala AINA VAAN RIISIVIINI sukulaisia vahvaleukaisen apajia brittiliigassa Ee- Oulun valle seura erittäin Nimi: ................................................................................................................................................................................................. Osoite: Puh: ............................................................................................................................................................................................ .................................................................................................................................................................................................... 26 LÄHETÄ VASTAUKSESI 31.5.2016 MENNESSÄ OSOITTEELLA Meili, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan laadukas urheilutarvike-/ jumppapussi. Pitkäaikaistyöttömyys jatkuu ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN maaliskuun työllisyyskatsauksesta ilmenee, että kuun lopussa oli 9637 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaisesta tilanteesta määrä laski 25 henkilöllä. Koko maassa työttömien määrä kasvoi samalla ajanjaksolla 1,2 prosentilla. Työttömien työnhakijoiden määrä laski yhdeksässä kunnassa, muissa kunnissa tilanne kehittyi heikompaan suuntaan. Tilanne heikkeni suhteellisesti eniten Lappajärvellä, Alavudella ja Ähtärissä. Maakunnan alimmat työttömien työnhakijoiden osuudet olivat Isojoella ja Kauhavalla. Korkeimmat osuudet olivat puolestaan Soinissa ja Ähtärissä. Työttömien osuus työvoimasta oli Alajärvellä 10,2 prosenttia, Evijärvellä 9.1. Kauhavalla 8,9, Lappajärvellä 11,3, Soinissa 13,9, Vimpelissä 10,9. ILMAISET RIVIT Tällä palstalla yksityishenkilöt voivat ilmoittaa ilmaiseksi. Lähetä teksti sähköpostilla osoitteella toimitus@meili-lehti.fi, täytä kuponki ja postita kirjekuoressa osoitteella Meili-lehti, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi tai lähetä tekstiviestinä numeroon 044 7656 706 (normaali tekstiviestimaksu). Muista laittaa ilmoitustekstiin puhelinnumerosi ja paikkakuntasi. Ilmaisia ilmoituksia ei oteta vastaan puhelimella. Ilmaispalstalla ei julkaista yrittäjien, yhdistysten tai ammatinharjoittajien ilmoituksia, vaan pelkästään kotitalouksien ilmoituksia. MYYDÄÄN MP-varusteet: Naisten nahkainen ajoasu, n. 38 koko, sinimusta Sinisalo, kuin uusi. Sadevarusteet: puku, saapas- ja käsisuojat. Tankki-/ karttalaukku, tarrakiinnitys. 040 522 8416/Kauhava. Sohvakalusto 3 + 1 + 1 + pöytä. Tummanruskeaa nahkaa, käsinojat petsattua koivua, nahka ehjä, käsinojat siistit. Kalusto Ylihärmässä. Hinta 200 €. Puh. 050 590 5522. 2 erit. siistikuntoista hanuria, 2-äk Taskula 400 € ja 3-äk Accordiola (eur.järj.) 520 €. Pitää nähdä, hyvät valssia, kysy lisää. 040 514 2138. tiellä Alajärvellä. Heti vapaa. Puh. 040 728 8920. HENKILÖKOHTAISTA Hei vapaa 45-60 v. nainen. 56-v. mies etsii sinua ystäväksi ja kaveriksi tosit., vaikka asumaan maalle yhdessä. Vastaan kaikille. Nimim. ”Mies vm60”. ANNETAAN OSTETAAN Käytetty SUP-lauta, malli All-around, 70-76 cm leveä ja 3-3,6 metriä pitkä. 044 278 6985. HALUTAAN VUOKRATA Yhdistysrekisteriä puhdistetaan EDUSKUNTA KÄSITTELEE PARHAILLAAN yhdistyslain muuttamiseksi annettua hallituksen esitystä. Sen yhtenä tavoitteena on lisätä yhdistysrekisterin ajantasaisuutta. Lainmuutos tekisi mahdolliseksi toimimattomien yhdistysten poistamisen rekisteristä. Yhdistysrekisteriä ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Lainmuutoksen jälkeen se voi poistaa rekisteristä ne yhdistykset, jotka eivät ole tehneet ilmoitusta yhdistysrekisteriin 20 vuoteen, ja kun ei ole muutakaan syytä olettaa yhdistyksen toiminnan jatkuvan. YHDISTYSREKISTERISSÄ ON tällä hetkellä 137 900 yhdistystä. Uuden lain mukaiseen ensimmäiseen poistoon Patentti- ja rekisterihallitus on päättänyt ottaa mukaan sellaiset yhdistykset, jotka eivät ole tehneet rekisteriin ilmoituksia vuoden 1995 jälkeen. Niitä on noin 30 000. –Yhdistysrekisterissä on runsaasti pieniä yhdistyksiä, jotka eivät ole tehneet rekisteri-ilmoituksia vuosiin. Toimintaansa jatkavien yhdistysten onkin hyvä varautua päivittämään tietojaan, sanoo tiimiesimies Jouko Koitto Patentti- ja rekisterihallituksesta. YHDISTYKSET VOIVAT TARKISTAA rekisteritietonsa maksuttomasta tietopalvelusta. Jos viimeisin ilmoitus yhdistysrekisteriin on tehty 1995 tai aikaisemmin, yhdistyksen kannattaa varautua ilmoittamaan kirjallisesti toiminnan jatkumisesta Patentti- ja rekisterihallitukselle. Lakiesitys yhdistyslain muuttamisesta on nyt eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Tarkoitus on, että lainmuutos tulisi voimaan 1. heinäkuuta 2016. Näin ollen toimimattomia yhdistyksiä voitaisiin poistaa yhdistysrekisteristä ensimmäisen kerran vuoden 2017 alussa. Lankapuhelinverkkoon liitettävä langaton puhelin, uuden veroinen, alkuperäispakkaus, käyttöohje. Soittajan numeron näyttö ym. toimintoja. Hinta 15 euroa. 040 841 9213/Lappajärvi. Waldheim-piano, saksalainen, ruskea, muuton vuoksi. 040 522 8416/Kauhava. Linnunpönttö, käyttämätön. 10 €+pk. 046 635 0663 ilt. Gym-Tech kuntopyörä, vähän käytetty. Hinta 60 €. Puh. 044 368 4521, Lappajärvi. RT-yksiö/kaksio Seinäjoelta. 040 522 8416. VUOKRALLE TARJOTAAN Ala-Härmässä OK-talosta huoneita 20,-/hlö/yö. Tai 280,-/350,- kk. Halutessaan myös aamupala 5,-/hlö. Uimarantaan 1 km. Powerparkkiin 10 km. 050 330 7484. MF nelivetotraktori Alajärvellä. Etukuormaaja, kauha, trukkipiikit, lana, 50 e/pv, 350 e/vko. Tuomme ajaen tai hae itse. 040 576 1515. Saunallinen kaksio Sairaala- Annetaan ilmaiseksi sermi, seisoo tukevasti omilla jaloillaan, koko lev. 100 cm, kork. 140 cm. Kaipaa ehostusta ja uuden päällyskankaan. Lisäksi annetaan valkoinen väliovi. Järviseudun Sanomat, Lappajärvi. HYVÄT LUKIJAT! • Nimimerkeille vastaukset osoitteeseen Meili-lehti, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi. Välitämme vastaukset avaamattomina ko. nimimerkille. Nimimerkkejä voi käyttää vain henkilökohtaista -ilmoitusten yhteydessä. • Kuvalliset ilmoitukset + 5 euroa käteisellä. Seuraavaan Meiliin tarkoitettujen ilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 6.6. MYYDÄÄN VUOKRALLE TARJOTAAN KADONNUT OSTETAAN HALUTAAN VUOKRATA LÖYDETTY ANNETAAN HENKILÖKOHTAISTA SEKALAISTA Ilmoittajan nimi- ja osoitetietoja ei julkaista lehdessä. Nimi: ........................................................................................................ Puh: ................................................................... Osoite: ................................................................................................................................................................................... 27 KONSERTIT | KONFERENSSIT | TAPAHTUMAT Katso koko ohjelma osoitteesta: www.schaumanhall.fi Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook: Schauman Hall | Instagram: schaumanhall Twitter: @SchaumanHall uudet Kunnan ut avattu iv s w w w ssa osoittee fi evijarvi. utustu Tule ja t in in sivuih uusittuih seen! ja ilmee Liput: Campus Allegro Infopoint | Arkisin 10-13 | 044 7522 245 infopoint@schaumanhall.fi | www.lipputoimisto.fi EVIJÄRVEN KUNNASSA ON TARJOLLA KAKSI MIELENKIINTOISTA TYÖTEHTÄVÄÄ! KEHITYSSIHTEERIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ 1.8.2016–31.12.2017 Tehtävä sisältää monipuolisesti kunnan kehittämiseen, viestintään ja markkinointiin sekä talouteen liittyviä tehtäviä. HUOM! Kunna kampan n tonttija o käynniss n edelleen ä 30.6.2 saakka. 016 RAKENNUSMESTARIN VAKITUINEN TEHTÄVÄ Tehtävä sisältää monipuolisesti kunnan tekniselle toimelle kuuluvia tehtäviä. Tehtävään haetaan vastuuntuntoista ja oma-aloitteista hen- Tehtävään haetaan haasteita pelkäämätöntä moniosaajaa. Työssä pääset näkemään ja kokemaan paljon sekä kehittämään Evijärvestä parempaa kuntaa meille kaikille! kilöä, joka omaa laajan tietämyksen rakentamisen eri työvaiheista, rakennusmateriaaleista sekä työmenetelmistä. Oman auton käyttö on työssä välttämätöntä. Haku on auki 9.6.2016 klo 15 asti. Haku on auki 25.5.2016 klo 15.00 asti. KATSO TARKEMMAT TIEDOT TEHTÄVISTÄ: www.evijarvi.fi tai www.facebook.com/evijarvenkunta
© Copyright 2024