Alajärvellä on hyvä asua Paikallislehtien ystävä Kuulaita kisakuvia P
Marraskuu 4 A Alajärvellä on hyvä asua 6 P Paikallislehtien ystävä y 10 Kuulaita kisakuvia Meiili Meil Me Meili ilii jaetaan jaetaan ja etaa et aan n jokaiseen jokai jo kais ka iseen isee een n kotiin koti ko tii tiin iin in A Alaj Alajärvellä, Alajärvellä lajä la järvellä jä rvel rv ellä lä,, Vimpelissä Vimpelissä, Vimpeli Vimp Vi impel elis issä issä sä,, Evijärvellä, Evijärvellä Evij Ev ijärvellä ij jär ärve vell llä, ä, Kauhavalla Kau auha hava vall lla a ja ja Lappajärvellä. Lappajärvellä Lappaj L appa ap pajä järvellä jä rvel rv ellä lä.. Lisäksi Lisä Li isäks ksii jakelupisteet jakelu ja kelu ke lupi pisteet pist istee eett Kaustisella, Kaustisella Kaus Ka usti tisella tise isell lla, a, Kokkolassa Kok okko kola lass ssa a ja ja Pietarsaaressa Pietarsaaressa. Piie P ietarsaaressa ieta tars rsaa aare ress ssa. a. Pääkirjoitus Meili ilmestyy 2016 Hyvät tavat kaunistavat seuraava lehti 13.12. LAHTELAISKOULUSTA NETTIIN LADATTU HUUTOA JA HAUKKUMISTA SISÄLTÄVÄ video näyttää, millä tolalla käytöstavat ainakin osalla nuorten keskuudessa ovat. Noin 14-vuotiaiden kielenkäyttö on karmeaa, ja on ymmärrettävää, että opettajakin hermostuu. Kyseinen opettaja on irtisanottu, vaikka kyllä oppilaatkin tapahtuneeseen osallisia olivat. Onko käytöstapojen opetus joissakin kodeissa loppunut? En muista sanojaa, mutta viesti oli, että kun tiedät käyttäytymisen perussäännöt ja tunnet yleisimmän etiketin, et ole missään seurassa pulassa. Käytöstapojen opettaminen lapsille ja nuorille hyödyttää heitä myöhemmin elämässä. Aineistoaikataulu: Valmistettava aineisto: 2.12. klo 16 mennessä Painovalmis aineisto: 5.12. klo 16 mennessä TIETYSTI AIKA MUUTTUU, MUTTA YLEISIMPIÄ käytöstapoja noudatetaan sukupolvesta toiseen. Esimerkiksi ruokapöydässä ei aloiteta ruokailua, ennen kuin kaikki ovat saaneet ruoan. Lämpimän ruoan voi aloittaa tästä poiketen. Jos nostetaan maljaa, kaikki nostavat, vaikka vesilasia. Alkoholia ei ole pakko ottaa, vaan lasin nostaminen on onnittelu, tervetulotoivotus, hyvän ruokahalun toivotus tai muu kohteliaisuuden osoitus. Pöydällä on yleensä ”isäntä”. Ruokailuvälineistä valitaan uloimmasta alkaen. Ateriointi tapahtuu samaan tahtiin ja isäntäväki lopettaa ruokailun suunnilleen samaan aikaan kuin hitain syöjä. Pöydästä ei nousta aterian aikana, jos se on välttämätöntä, pyydetään anteeksi. Hammastikulla ei kaivella hampaita ruokapöydässä. Kohteliaita käytöstapoja noudattamalla ruokahetkestä tulee kaikille miellyttävä. Esittely ja esittäytyminen ovat myös suomalaisille joskus vaikeaa. Jos seurassasi on henkilö ja seuraan liittyy muita tuttaviasi, sinun tehtävänäsi on esitellä heidät toisilleen. Itse esittäytyessäsi kerro koko nimesi ja kättele reippaasti. Kuvassa Pietarsaaren Campus Allegron vanhan osan kellarissa sijaitseva kokoustila. Campus Allegro on taiteen, luovuuden ja hyvinvoinnin keskus, jossa sijaitsee yrityksiä, oppilaitoksia ja Schauman-sali. Kuva: Maritta Raudaskoski UPSEERI JA HERRASMIES TIETÄVÄT, että portaita noustessa mies kulkee edeltä ja nainen jäljessä, alaspäin tultaessa puolestaan nainen tulee ensin ja mies jäljessä. Näin naisen ei tarvitse miettiä, näkyykö hameenalus. Fiksu mies myös ottaa lakin pois päästään sisätiloissa. Tämä hieno ele on iskostunut varsinkin vanhempien herrojen käytöstapoihin. Tunnen eläkkeellä olevan rehtorin, joka käyttää ulkona kävellessään hattua ja aina tervehtiessään nostaa hattua kuin Juhani Merimaa ikään maikkarin ohjelmamainoksessa. Oven avaaminen, koputtaminen toisen huoneeseen mentäessä, kaunis kielenkäyttö ja huomaavaisuus ylipäätään tekevät hyvää itselle ja ympäristölle. Pienet sanat kuuluvat kohteliaisuuteen: kiitos, anteeksi, ole hyvä. Hyvän käytöksen kruununa on ystävällinen hymy! Päätoimittaja: Maritta Raudaskoski fi maritta.raudaskoski@meili-lehti.fi puh. 0400 774 389 Myyntipäällikkö: Airi Hakala airi.hakala@meili-lehti.fi puh. 0400 954 080 Osoite: Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi | Sähköposti: toimitus@meili-lehti.fi | mainos@meili-lehti.fi www.meili-lehti.fi | Tekstiviestipuhelin: 044 7656 706 Kustantaja: Järviseudun Mediatalo Oy | Sivunvalmistus: Mainosmaa Oy | Painopaikka: Botnia Print Oy | Jakelu: Posti Oy | Painosmäärä: 18 000 kpl Jaetaan jokaiseen kotiin Alajärvellä, Vimpelissä, Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä. Jakelupisteet Kaustisen, Kokkolan ja Pietarsaaren Halpa-Halleissa. Luettavissa myös netissä. 2 Verho- ja Mattotalo joulutunnelmissa Joulu on... en L appajärv us joulunava 2.12. perinteinen joulukappa lämpöinen villamatto punainen koristetyyny kimallus kaitaliinassa käytännön joululahja... MEILTÄ M ME EIL LTÄ TÄ M MYÖS YÖ Y ÖS III-LAADUN I-LAADUN MATOT M ATOT EDULLISESTI! E DULLISESTI! Sisustustekstiilien ompelupalvelu Puki n puss iin mm. lahjakortit ja lapsille unityynynpäälliset 040 5085 121 | ma-pe 9-17, la 9-14 | Maneesintie 4 G, LAPPAJÄRVI TERVETULOA TUTUSTUMAAN VALIKOIMIIN! HOTELLI - RAVINTOLA TUUHET KIRKKOTIE 25 EVIJÄRVI 06-7651143 WWW.TUUHET.NET TuuHet jouluisissa tunnelmissa 3.12. 11.12. 21.12. 31.12. PIKKUJOULUBILEET JOULUINEN LOUNAS YLEINEN JOULULOUNAS UUDEN VUODEN AATON BILEET Pikkujouluruokailuissa perinteinen joulupöytä 30 € tai herkullisina annoksina pöytiin tarjoiltuna. Menuvaihtoehdot: www.tuuhet.net/menu 37-39 € 3 Maikki Kokko hyödyntää liikkeessään somistajantaitojaan. -Näkemys ja tyyli ovat niitä peruja. Siitä on apua sisään ostossa, kun näkee heti, mitä tuotteita voi yhdistää. Kotiin palanneet Moni ystävä Helsingin ajoilta on kysynyt Maikki Kokolta ja Elina Paavola-Mikkoselta, miten he voivat elää ja asua Alajärvellä. -Kyllä täällä on sellainen olo, kuin kotiinsa olisi tullut, Elina toteaa. Ystävysten puuhaamassa Aaltoa ja Aarioita-festivaalissa vierailleet helsinkiläisystävät ovat kuitenkin ihastelleet kaupunkia ja tapahtumaa: miten täällä voi olla tällaista? Teksti ja kuvat: Suvi Hosionaho Joulukausi on yrittäjille tärkeä sesonki. Yksityisyrittäjille se on usein myös raskas ja oma joulunvietto alkaa joulurauhan jälkeen. MAIKKI KOKKO OLI KAUPPAKADUN tyttöjä, Elina Paavola Kirkkotien. Koska naisia erotti reilu vuosikymmen, he eivät Alajärven vuosinaan juuri olleet tekemisissä. Toki Maikki saattoi piipahtaa Laukkosen leipomon kahvilassa, jonka nurkassa Elinalla oli omat kauppaleikkinsä, ja Elina käydä äitinsä kanssa Kokon lyhyttavarakaupassa ostoksilla. Molemmat lähtivät Alajärveltä parikymppisinä; Maikki Helsinkiin somistajaksi, Elina ensin Amerikkaan vaihto-oppilaaksi ja sitten Helsinkiin hänkin, opiskelemaan ja töihin. Elämä vei ulkomaille ja ympäri Suomea. Kumpikin palasi kuitenkin juurilleen, kotiin. 1980-luvulla Suomen vaatetusteollisuudella meni lujaa. Maikki Kokko opiskeli somistajaksi. Hän painoi töitä suunnitellen messuosastoja ja muotinäytöksiä. Myöhemmin hän teki free lancerina ja yksityisyrittäjänä useille vaatefirmoille töitä näyteikkunoista muotikuvauksiin ympäri Eurooppaa. Ulkomaankauppaliiton työt veivät Japaniin ja Arabi-Emiraatteihin saakka. Viimeksi mainitulla matkalla olivat mukana silloiset kovat mallinimet kuten Bisse Öynap, Leena Sarvi ja Tiina Laine sekä Aira Samulin ja Ekku Peltomäki ja Anne Pohtamo miehensä kanssa. -Annen kanssa kävimme korvakoruostoksilla. Minulla on ne korut tallessa vieläkin, Maikki muistelee. Vuodesta 1995 Maikki teki yrityksille messuosastoja avaimet käteen -periaatteella miehensä Launo Ojanperän kanssa. -Kävimme Alajärvellä usein äitiä katsomassa. Vuoden 2002 joulun alla pidimme joulumyymälää tässä Kokon kiinteistössä, kun joulu oli täällä Alajärvellä esillä niin huonosti. Teimme risuista köynnöksiä, joihin laitoimme valot. 4 Haaveena oli tehdä tästä jouluinen talo. Seuraavana vuonna Maikki ja Launo muuttivat Alajärvelle, ostivat kiinteistön Jorma Kokolta ja perustivat sisustusliikkeen. Jonkin aikaa he tekivät messuosastoja Alajärveltä käsin. Yksi syy muuttoon oli Maikin äidin ikääntyminen. -Ajattelin nuorempana, etten ikinä rupea kauppiaaksi. Kesät piti olla töissä kaupalla ja uutta vuotta vietettiin huopatossut jalassa ja tehtiin inventaariota! K A N S A L L I S O O P P E R A S TA ERÄTULILLE Elina teki lähes 20 Helsingin-vuotensa aikana töitä Auroran sairaalassa Infektio- ja trooppisten tautien osastolla ja myöhemmin Töölön sairaalan tapaturma-asemalla. Maskeeraajana työskennellessään hän taituroi meikkejä niin Kansallisoopperan esityksiin kuin televisio- ja lehtikuvauksiin. Kuusamon vuosinaan hän työskenteli siellä Marimekossa tehden samalla catering-keikkoja Rukalla. -Kun lauloin vappuna joulupukin kanssa kiinalaisille joululauluja, lohduttauduin sillä, ettei minua Kiinassa kukaan tunne. Mikkoset asuivat Kuusamossa keskellä erämaata. Kahdeksan vuotta sitten Elina sai esikoisensa Jaakon. Hieman sen jälkeen hänen puolisonsa oli menehtyä. -Silloin oli helppo muuttaa tänne, kun täällä oli perhe ja turvaverkko. Yksi syy Elinan paluuseen oli se, että Pentikin ja Marimekon myynti Alajärvellä oli loppumassa. Hän alkoi myydä niitä samalla tontilla, jolla hänen sukunsa on käynyt kauppaa nyt yli sadan vuoden ajan. Alajärvellä syntyi myös Laura-tytär. Mikkoset asuvat Elinan Leena-äidin seinänaapureina. -Nukun samassa huoneessa, mistä lähdin aikoinaan maailmalle, Elina nauraa. Maikki asui lapsena nykyisen liikkeensä yläkerrassa. Nyt hänen perheensä asuttaa hänen äidiltään jäänyttä taloa muutaman sadan metrin päässä putiikista. Luonnonmateriaalit taipuvat moneen ja niihin voi yhdistää erilaisia elementtejä. Kekseliäisyys on usein somistajan paras apu; pienestä ja yksinkertaisesta saa kaunista ja juhlavaa oikein yhdistelemällä. Vinkkejä saa paitsi sisustuskaupoista, myös lehdistä ja blogeista. Kullanväriset yksityiskohdat lisääntyvät suomalaisten kodeissa. Maikki ja Elina valitsivat tuliaisia Rukan-mökkinsä emännälle. -Kuusamossa on kiva tavata siellä asuvia ystäviä. Yksi heistä lainaa meille mökkinsä Rukan avajaisviikonloppuna, vaikka paikka on silloin täynnä asiakkaita, eikä ota vuokraa. Viemme hänelle aina jotain pientä hauskaa yllätykseksi. SE YSTÄVYYS Elinankin muutettua Alajärvelle Maikki ja Elina ystävystyivät. -Aiemmin olin käynyt Maikin kaupalla ja vienyt takaisin Helsinkiin samat tavarat mitkä hän oli sieltä tuonut, Elina nauraa. -Oli luojan lykky, että Elina tuli tuohon. Olin tässä melko yksin. Yhteistyömme on toiminut hyvin, Maikki kiittelee. Elina opetteli juomaan kahvia, että voi piipahtaa Maikin luona päiväkahvilla. -Monet naurut on naurettu, joskus itkettykin. Yksi naisten perinne on isäinpäiväviikonlopun matka Rukalle. -Omat isämme ovat kuolleet, ja annamme miehillemme aikaa olla lasten kanssa. Majoitumme tuttavani mökillä, istumme villasukat jalassa takkatulen loimussa musiikkia kuunnellen ja jutellen. Mukaan lähtee myös yhteinen ystävä Riitta. Samalla kerätään voimia joulunalusaikaan. Koska molemmat hoitavat putiikkejaan pääasiassa yksin, päivät venyvät pitkiksi. Valkoisesta ja luonnollisesta mustaan ja metalliin KULTTUURIPERSOONAT Joskus yksinyrittäjä viettää unettomia öitä. Yhtenä sellaisena Elina keksi nimen Aaltoa ja Aarioita, jonka ympärille mielikuvitus alkoi rakentaa tapahtumaa. Heti aamun valjetessa Elina soitti Inga Yli-Sikkilälle ja kysyi, mitäs tykkäät ideasta. Naiset päättivät kysyä festivaalin taiteelliseksi johtajaksi Tommi Niskalaa ja neljäs tiimissä oli Maikki. Loppu onkin tuttua tarinaa. -Itselle Aallon rakennukset Alajärvellä ovat arkipäiväisiä, kun niitä on katsellut lapsesta asti. Kuitenkin täällä on merkittävä osuus Aallon historiasta. Hän on suunnitellut täällä enemmän sydämellään kuin rahasta. Aalto-säätiön hallitukselta festivaali on saanut palautetta aitoudestaan. Myös esiintyjät ovat nauttineet sekä miljööstä että tapahtumasta. -Näin pieneksi paikkakunnaksi Alajärvellä on paljon annettavaa! Viime kesänä esiintyneen Saara Aallon menestyksen puolesta on iloittu ja liputettu nyt myös Alajärvellä. Yksi Rukan reissulla pohdittavista asioista on ensi kesän festivaali. Suunnitteilla on vaikka mitä. Lue aiheesta lisää Järviseudun Sanomien facebook-sivulta. TULEVAN TALVEN JA JOULUN sisustustrendit näyttäytyivät Tukholman messuilla, joilta putiikinpitäjät hakivat syksyllä ideoita. -Valkoisuus alkaa taittua, esillä oli hyvin paljon tummia sävyjä: metsänvihreää, petroolia, tummansinistä ja luumua. Tyyli on 1980-90-lukujen vaihteen tapaan rustiikkinen; antiikkia, tummaa messinkiä, kulunutta pintaa. Kodikkuus ja lämpö korostuvat, sanotaan jäähyväiset kalsean mustavalkoiselle minimalistiselle sisustamiselle. Maakuntiin uudet tuulet puhaltavat viiveellä. Tulevassa joulusesongissa luonnonmateriaalien käyttö koristeissa on edelleen iso juttu; ne ovat ekologisia, edullisia ja kauniita. Talven, myös joulun, myydyimmät yksityiskohdat lienevät valkoisia ja hopeisia. -Uutena jouluvärinä tulee musta, kertoi Maikki Kokko. Metallinvärit jatkavat voittokulkuaan. Kulta, pronssi, hopea ja messinki sekä messinginsävyinen kulta pysyvät trendin huipulla. Elina Paavola-Mikkosen Aaltomari-liike ja Maikki Kokon Sisustus Kokon sijaitsevat vastakkain kauppakadun varrella. Naiset ovat löytäneet toisistaan sielunsiskot. Yksi yhteisistä hankkeista on Aaltoa ja Aarioita-festivaali. Jouluisen kattauksen Maikki Kokko ja Elina Paavola-Mikkonen rakensivat Marimekon kankaasta ja Pentikin astioista, jotka löytyvät Aaltomarista sekä Sisustus Kokonin kattauskoristeista. 5 Pienet asiat ovat suuria uutisia Media-alan ammattilainen Jani Halme arvostaa maakunnissa ilmestyviä paikallislehtiä. Isot mediat voisivat hänen mielestään ottaa niistä oppia. Halme on tilannut 128 paikallislehteä. Teksti: Martti Heikkinen Kuva: Aliina Mäkitalo Jani Halme nousi koko maan tietoisuuteen televisioesiintymisellään ohjelmassa, jonka aiheena oli paikallislehtien tärkeä asema kansalaisten keskuudessa. PIENILLÄ PAIKALLISLEHDILLÄ ON tulevaisuutta. Tätä mieltä on helsinkiläinen Jani Halme (41), joka on julkaissut muutaman viikon ajan omalla Twitter-tilillään Kotimaan katsaus -nimistä videosarjaa. Niissä Halme lukee ääneen suomalaisista paikallislehdistä esiin nostamiaan uutisia. Parikkalasta kotoisin oleva Halme sanoo arvostavansa maakunnissa ilmestyviä paikallislehtiä. Isot mediat voisivat hänen mielestään ottaa niistä oppia. - Uskon vilpittömästi, että tulevaisuus on pienten paikallislehtien puolella. Ne täyttävät aina jotain olemassa olevaa ja tärkeää, jota mitkään muut mediat eivät tavoittaisi. Monesti ihmiset vähän naureskelevat pienissä paikallislehdissä olleille ”market sai uudet liukuovet” -tyyppisille uutisille ajatellen, oliko aihe uutisen tai lehtijutun arvoinen. Mutta jos asia nousee vaikkapa kahvipöytäkeskustelujen puheenaiheeksi, niin silloinhan se on ollut uutisoinnin arvoinen, Jani Halme sanoo. Hänen mukaansa varsinkin suomalaisten maakuntalehtien rooli on tällä hetkellä hukassa. Osa jopa pahanenteiseltä kuulostavalla tuhon tiellä. - Niissä uutisoidaan näyttävästi maailmalla tärkeitä uutisia, mutta unohdetaan helposti oman alueen arjen tapahtumat, teot ja ihmiset. Paikallislehtien tehtävä on puolestaan uu- tisoida paikallisista asioista, tapahtumista ja ihmisistä. Pienetkin asiat ovat suuria uutisia paikallislehdessä. Ne uutisoivat asioita, joita muut mediat eivät noteeraisi. Siksi uskon, että paikallislehdet säilyttävät asemansa vielä pitkään. VASTAKKAINASETTELUA Halme asuu Helsingin Punavuoressa ja työskentelee tällä hetkellä Kalliossa Toinen Phd -viestintäyhtiön luovana johtajana. Työuransa hän aloitti toimittaja-avustajana Parikkalan Sanomissa 25 vuotta sitten. - Tällä hetkellä valloillaan oleva Punavuori vastaan maakunnat -vastakkainasettelu tuntuu minusta vähän keinotekoiselta ja turhalta. Me ollaan niin pieni kansa, ei meillä ole varaa riidellä keskenämme, Halme muistuttaa. Maakuntien mollaamiseen tympääntynyt mies otti ja tilasi kaikki Suomen Paikallismediat Oy:n edustamat suomalaiset paikallislehdet. - Laskujeni mukaan niitä on yhteensä 128. Lisäksi sain ison kasan eri puolilla Suomea ilmestyviä ilmaisjakelulehtiä. Käytännössä lähes kaikki julkaistavat lehdet. Halusin nähdä, millaisia paikallislehtiä Suomessa ilmestyy. Ajatus pienten lehtien suurien uutisten jakamisesta muillekin tuli vasta jälkikäteen. Koen, että paikallislehtien inhimilliset ja ihmislä- 6 heiset uutiset ansaitsevat laajemman yleisön. Siksi aion jatkaa uutiskatsausten tekemistä jatkossakin. Kyse ei ole hetkellisestä päähänpistosta, Halme vakuuttaa. Jani Halme lukee paikallislehtien uutisia omalla Twitter-tilillään. Meillä olet hyvissä käsissä! Syksyn alenkorjuu 3 vrk Majoitus, puolihoitoruokailut, vapaa-ajan ohjelmaa arkipäivisin päivittäinen sauna ja kuntosalin vapaa käyttö. Hoidot: jäsenkorjaus 20 min, hieronta 30 min ja parafiinihoito käsille. alk. 170,- / hlö Kaustisen Joulu Joulupaketti 24–26.12. alk. 216,- / hlö / 2 vrk Joulupaketti 23–26.12. alk. 265,- / hlö / 3 vrk Tunnelmalliset Pikkujoulut Kansanlääkintäkeskuksessa Pyydä tarjous ryhmällesi ruokailusta ja pikkujouluohjelmasta. Perinteinen joulupöytä Jouluinen menu Vihersalaattia Rosollia ja perinteistä kastiketta Metsäsienisalaattia Italiansalaattia Lämminsavulohta Sinappisilliä ja sitrussilakkaa Marinoidut oliivit Vihersalaattia Omenaista rosollia ja perinteistä kastiketta Metsäsienisalaattia Italiansalaattia Perunasalaattia Marinoituja katkarapuja Lämminsavu- ja graavilohta Sitrussilakkaa Marinoituja sieniä ja oliiveja Joulukinkkua ja konjakkikermakastiketta Marinoituja luumuja Piparjuuriherneitä Lanttu- ja porkkanalaatikkoa Persiljaperunoita Mustaherukkahyytelöä Talon joululimppua Kahvi ja joululeivos Joululounas tarjolla noutopöydästä pe 16.12 ja ti 20.12 klo 12 -17 Pöytävaraukset 06 8650200 Joulukinkkua ja konjakkikermakastiketta Uunipaahdettua kalkkunaa talonkastikkeella Marinoituja luumuja Piparjuuriherneitä Lanttu-, porkkana- sekä Imellettyä perunalaatikkoa Kermaperunoita Kuusenkerkkäjuurekset Marjahyytelöä Talon joululimppua Kahvi ja joululeivos KANSANLÄÄKINTÄKESKUS Hotelli Kaustinen, puh. 06 8650200 • terveyskyla@kansanlaakintakeskus.com www.kansanlaakintakeskus.com 7 Järviseutulaiset hevitunnelmissa Teksti ja kuvat: Maritta Raudaskoski Timo Kotipelto opasti Johanna Förstiä hevimusiikin saloihin. Förstin kilpailukappale oli Whitesnaken Here I go again. Tuomaristo hevimusiikkijaksossa: Maria Veitola, Juhani Merimaa ja Timo Kotipelto. TÄHDET TÄHDET -OHJELMA PYÖRII MTV:ssä sunnuntai-iltaisin. Ohjelman ideana on, että kilpailussa mukana olevat artistit esittävät kulloisenakin esityskertana teemaksi valittua musiikkia. Musiikki poikkeaa jokaisen kohdalla jossakin musiikkilajissa omasta alueesta ja mukanaolo edellyttää artistilta monipuolisuutta, monialaista äänenhallintaa, sopeutumis- ja oppimiskykyä sekä ennen kaikkea heittäytymistä. Uusi musiikkilaji, koreografia, maskeeraus ja esiintymisasut täytyy saada kuntoon viikossa. Aluksi mukana oli kymmenen esiintyjää. Heistä yleisöäänestyksen perusteella putoaa viikoittain yksi pois. Evijärveläislähtöinen musiikin monipuolinen taitaja Johanna Försti on menestynyt kisassa hienosti. Huikea oli hänen esiintymisensä erikoisesti ooppera-aiheisessa illassa. Oopperaillassa putoajaksi äänestettiin Mikko Alatalo. Kisojen vakiotuomarina toimivat Maria Veitola ja Juhani Merimaa. Sparraajana, opettajana ja tuomarina kullakin viikolla on kyseisen musiikkityylin edustaja. Toissa sunnuntaina tyylilajina oli hevimusiikki, jossa sparraajana ja tuomarina oli Stratovarius-yhtyeen keulahahmo Timo Kotipelto. Lappajärveläislähtöinen Timo Kotipelto ohjasi Johanna Förstiä hevimusiikin saloihin. Tuomarit valitsevat esitysten päätteeksi myös omasta mielestä parhaiten onnistuneen esiintyjän. Kotipelto valitsi parhaiten edistyneeksi heviä esittäneeksi kilpailijaksi Johanna Förstin. Yleisöääniä saivat eniten Förstin lisäksi Pete Parkkonen ja Benjamin. Myös Arttu Wiskari pääsi jatkoon. Kilpailussa viimeiseksi jäljelle jäänyt on koko Tähdet tähdet -kilpailun voittaja. Viime vuonna kisan voittaja oli oopperalaulaja Valtteri Torikka, jonka voitto siivitti uran huimaan vauhtiin. Tuloksia jännittämässä Pete Parkkonen, Benjamin ja Johanna Försti. Yrittäjiä kannustetaan ehdokkaiksi kuntavaaleihin Jari Syväjärvi ja Annica Hölsömäki Kortesjärveltä tervehtimässä Yrittäjäristin suurristillä palkittua Lasse Anttilaa. Anttilan oikealla puolella Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen. Teksti ja kuvat: Maritta Raudaskoski ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJIEN syyskokous pidettiin Lappajärvellä viime viikolla. Paikalla oli 78 yrittäjää, jotka edustivat 28 paikallisyhdistystä. Tilaisuuteen osallistui myös Suomen Yrittäjien korkein johto, sillä paikalla oli Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sekä Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen. Tavanomaisten kokousasioiden lisäksi yrittäjät saivat esittää kysymyksiä ja keskustella yrittäjäjärjestön edustajien kanssa. Mikael Pentikäinen sanoi puheessaan, että Suomessa eletään yrit- täjien näkökulmasta siinä mielessä hyvää aikaa, että yrittäjyyttä arvostetaan poliittisessa kentässä laidasta laitaan. Työttömyys on korkea ja avaimet ongelman ratkaisemiseen ovat yrittäjien käsissä. Mikael Pentikäinen nimesi yrittäjäjärjestön viisi strategista tavoitetta, joista ensiksi hän mainitsi työmarkkinauudistukset. Sääntely on toiminut suljetussa taloudessa, mutta ei enää globaalissa taloudessa. Työmarkkinat on saatava joustavaksi, jolloin löytyy avaimia myös työttömyyden hoitoon. Sote-uudistus ja sen tuomat mahdollisuudet yrittäjien näkökulmasta, veropolitiikka, jakamistalous ja kuntavaalit ovat myös strategisia painopistealueita. 8 Mikael Pentikäinen kehotti yrittäjiä asettumaan ehdolle vaaleihin puolueestaan riippumatta. Kuntavaaleihin tavoitellaan alueella vähintään 400 yrittäjäehdokasta ja maakuntavaaleihin ehdolle yrittäjämyönteisiä päättäjiä. Jakamistaloudessa tapetilla ovat tällä hetkellä liikennekaari ja postitoiminta. Suomen Yrittäjien jäsenten mielestä tärkein ja suosituin palvelu on jäsenille ilmainen neuvontapalvelu. Edunvalvonta ja verkostoituminen ovat myös järjestössä tärkeällä sijalla. Kokouksen päätteeksi Lasse Anttilalle luovutettiin Yrittäjäristin suurristi hänen ansioistaan yrittäjäjärjestössä sekä merkittävästä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. ....83.. . ....53... . . . . 1 . . . . .... ! O G IN .......58 .20. ..65..... B Evijärven nuorisoseuralla on pelattu bingoa kohta viisikymmentä vuotta, kertoo Anneli Pietilä, joka on itse touhunnut seuralla vuodesta 1974 lähtien. – Vuonna 1968 aloitettiin ja ensin pyöritettiin bingoa vuoroviikoin urheiluseuran kanssa. 1970–1980-luvuilla kuume oli kovimmillaan: pääpalkintona oli jopa uusia henkilöautoja. Väkeä kiersi bingoissa ympäri Suomen. Sittemmin meno tasaantui ja monet järjestäjät lopettivat kokonaan. Evijärvellä into ei ole laantunut, vaan joka sunnuntai kokoontuu sekä vakioporukkaa että uusia tuttavuuksia jännittävän pelin äärelle. Syyskauden ensimmäiseen kinkkubingoon tulivat kauimmaiset Vilppulasta saakka. Erikoisbingot vetävät väkeä, summaa Pietilä. Evijärvellä pelataan kinkkubingoja 18.12. saakka joka sunnuntai klo 19 ja pikkujoulubingo pelataan 11.12. Silloin on kinkkujen lisäksi luvassa monenlaista muutakin jouluista yllätystä, Anneli Pietilä lupaa. Ilmaista arvontaa, Ensi vuodelle on uutuutena kahvitarjoilu, pipareita suunnitelmissa bingopassi, johon ym jouluisia yllätyksiä. leimoja keräämällä saa mahdollisuuden ilmaisiin pelilipukkeisiin. – Bingo on kaikenikäisille sopiva jännittävä harrastus, jossa n voi aina voittaa jotain kotiinvietääläine m r ä h vää. Seuralle bingo tuo mukavan i o oitt hti nkun v atu Lumiah i lisän toimintaan, ja talkook alahti Päivi Kultala lt n u K e i s ja Päiv lle S mäi o Teksti Esko Pellinen laisiakin on riittänyt Ensim a-Ruona, jo . Leila kerto Kuvat l a toimitsijatehtäviin. voitto ävijä. Leila A PIKKUJOULUBINGO 11.12. TERVETULOA! gossak a tässä ojenta a ahkera bin n Evijärven s aa olevan ingoa pelat un saakka ja b u Kinkku seuralla joul istetään p o nuoris nuntai-ilta KINKKUA! U un joka s EL JÄ JOUL N peliin Vuokko Sulkakoski ja AnnaLiisa Ormiskangas olivat myymässä bingolippuja. Pirkko Lammi, Marko Övermark ja Hannes Lammi kantapöydässä odottamassa pelin alkua. Tilava nuorisoseurantalo on viihtyisä paikka niin tanssimiseen ja perhejuhliin kuin bingon pelaamiseenkin. Hyvin valaistu piha-alue täyttyy sunnuntai-iltaisin bingon ystävien autoista. Anneli Pietilä huolehtii järjestelyistä, mutta ehtii itsekin pelata. Kahvia saa nauttia jännityksen lomassa vapaasti pitkin iltaa. Pikavoittoja voi tavoitella myös Venttiarvoilla ja Expressbingokupongeilla. Toimitsijoina Satu Lumiahon lisäksi Sirkka Sulkakoski vas. ja Maire Saari. Digitaalinen kone arpoo numerot. Esko Pellinen on vuorollaan arvonnan hoitajana. Syksyisiä tunnelmia Kotipihan jasmike syysloistossaan. Kuva: Marja Lakaniemi Syyskuussa julkaistuun Syksyisiä tunnelmia -kuvakisaan oli niin runsas osanotto, että kaikki kuvat eivät mahtuneet lokakuun lehteen. Tässä vielä kuvakisaan saapuneita kuvia lukijoiden ihailtavaksi. Enkelin uni ilta-auringon ja syysvaahteran valossa. Kuva: Marja Lakaniemi Mökkireissulla Ähtärin Myllymäellä. Kuva: Mari Nurminen Nautitaan syksyn väreistä ja vitamiineista. Kuva on otettu viinimarjapensaan luona Alajärven Pynttärinniemellä. Kuva: Pirkko Hautamäki 10 Sininen hetki Evijärven Sillankorvassa syyskuun 3. päivänä. Kuvan otti Kirsi Palokangas Ylihärmästä. Takan tunnelmaa viileänä syysiltana Alajärven Luoma-aholla. Kuva: Raimo Metsäpelto Perhosbaarin vierailija aterioimassa. Kuvattu Pynttärinniemellä Alajärvellä. Kuvaaja Pirkko Hautamäki Kamarin ikkunan takana kasvava pihlaja luo oivan paikan lintujen ruokailuun ja niiden tarkkailuun. Kuva on otettu ikkunan läpi. Kuvaaja Esko Pellinen. Ruskaa Alajärven Luoma-aholla. Kuva: Raimo Metsäpelto Orava nautiskelemassa hevoskastanjan ”kastanjoita” Lahdessa. Kuva: Raimo Metsäpelto Tässä syksyinen vaahtera, auringon pilkistäessä lehtien välistä. Kuva otettu 6.10.2016 Alahärmässä. Kuvaaja Tiina Rantanen. 11 Punaisia puolukoita mökkireissulla Kannonkoskella vuosi sitten. Kuva: Raimo Metsäpelto Syksyn viimeiset ruusut. Kuva: Marja Lakaniemi Tehdään Joulua yhdessä Olemme mukana alueemme joulunavauksissa yhdessä yrittäjien ja paikallisten toimijoiden kanssa: EVIJÄRVEN JOULUNAVAUS 18.11. klo 18 Evijärven keskusta. Järviseudun Sanomat ke 16.11. VIMPELIN JOULUNAVAUS 25.11. klo 18 (ilotulitus) ja JOULUNAVAUSMARKKINAT su 27.11. klo 11-15 Liikuntahallilla. Järviseudun Sanomissa ke 23.11. KORTESJÄRVEN YRITTÄJIEN JOULUNAVAUS pe 25.11. klo 18. Kortesjärven SEO - Finsumäen joulu-liite Järviseudun Sanomissa ke 23.11. LAPPAJÄRVEN JOULUNAVAUS pe 2.12. klo 18 Nissin kulma/Tapsan tori Järviseudun Sanomissa ke 30.11. Jouluterveiset Järviseudun Sanomissa ke 21.12.2016 Tunnelmallista joulunalusaikaa toivottaa Järviseudun Mediatalo Oy Järviseudun sanomat Hevosmuistelu ENSIKERRAN, KUN MINÄ SINUT AHTI tapasin, olit takkuinen, pitkäkarvainen, katseesi arka ja pelokas. Puhkuriakin sairastit, niin joku tiesi kertoa. - Ei hätää, se kyllä hoidetaan, isäni siihen tokaisi. Isäni hyvässä hoidossa sait uuden kiiltävän karvan. Katseesi ja silmäsi saivat aivan uuden ilmeen. Sait uudet hienot valjaat, uuden uutukaiset, kylän komeimmat kärryt. Kelpasi niitä vetää, kun valjaatkaan eivät painaneet eivätkä hanganneet. Joskus seppä-Matin oriin kanssa kylänraitilla kilpasta menitte, eipä ohi päässyt sepän ori. Sinusta tuli kylän lemmikki. Lapset sinua hyväilivät, kaulaasi taputtivat, pehmeää turpaasi sivelivät, leipäpalankin tarjosivat. Postikärryjä jaksoit vetää päivästä toiseen yli kymmenen vuotta. Montakaan päivää ei vapaata ollut. Terveenä olla sait. Koitti aika, jolloin postiautot sinut virastasi syrjäyttivät. Eläkkeelle ei sinua vielä kuitenkaan laitettu. Vielä jaksoit ja sait senkin jälkeen kyntöauraa, äestä, vakoauraa vetää. Halkomotin koteihin sait viedä, muutakin tarvetta ihmisten auttamiseksi oli. Usein sait palkaksi kuivaleipäpussin kotiin viemiseksi, kun illalla tulit. Niistä riitti pikkupossullekin syötävää. Päivän päätteeksi, pilttuussa sinua odotti kostutetut heinät, vadillinen kauroja. Postireitillä otit tavaksesi tehdä kakkarat erään Virtasen mummon mökin kohtaan, sekös isääni harmitti. Lähti hän niitä pois harjaamaan. Mummokos siitä hermostui huutamaan: - Ei, ei, kyllä minä ne siitä pois siivoan. Saa kasvimaani ja kukkani siitä hyvää lannoitetta, mummo huusi. Kiitokseksi sinulle Ahti hän kuivaleipäpussin 12 usein antoi. Kun vanhenin, isänmaan armeija minua Kauhavalle Ilmasotakouluun kutsui ja kotoa työn perässä pois kotoa muutin. Tulin käymään kotona, sinua Ahti heti katsomaan lähdin. Huusin ”terve Ahti”, sinä pääsi heti käänsit ja hirnahdit. Taskujani penkoa aloit, kun tiesit, että jossain niitä makupaloja on. Vanhenit ja tuli aika, jolloin sinusta täytyi luopua. Koppiauto saapui sinua noutamaan. Isäni sinut autoon saattoi, kyyneleet oli teillä molemmilla. Sinulla Ahti karpalon kokoiset, kun jäähyväiset toisillenne jätitte. Näin naapurit minulle kertoi. Veikkopoika WWW.TA WWW.TALVIHARMONIKKA.COM ALVIHARMONIKKA.COM X I X Ko kkolan Talviharmonikka X I X Ka rleby Vinteraccordeon 10.-19.2.2017 Talvinen koko perheen kaupunkifestivaali Kokkolassa ja Pietarsaaressa En vintrig stadsfestival för hela familjen i Karleby och Jakobstad POIMINTOJA OHJELMASTA / PLOCK UR PROGRAMMET Pe/Fre 10.2. ja La/Lö 11.2. Pe/Fre 17.2. Ilta Mannerheimin seurassa / En kväll i Mannerheims sällskap Suomi-seminaari / Finlandseminarium Ti 14.2. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri Mellersta Österbottens Kammarorkester Johtaa / Dirigent Juha Kangas Solistina / Solist Saila Korhonen Sohvakonsertti / Soffkonsert Ke/Ons 15.2. Kalevi Ahon uuden harmonikkakonserton kantaesitys Uruppförande av Kalevi Ahos nya accordeonkonsert. Digiä ja biittiä! / Digi och beat! Netta Skog, digitaaliharmonikka / digitalt accordeon Elisa Järvelä, sähköviulu / elviolin Felix Zenger, beat-boxaus / beat-box La/Lö 18.2. Suomi 100 -vuotta juhlakonsertti / Finland 100 år -jubileumskonsert To 16.2. Bester Quartet, Krakova / Krakow Guardia Nueva -orkesteri / Orkestern Guardia Nueva Johtaa / Dirigent Raimo Vertainen Pietarsaari Torstaijazzit / Jakobstad Thursday Jazz KATSO KOKO TARJONTA OSOITTEESSA WWW.TALVIHARMONIKKA.COM 13 Reijo Kivijärven taidevierailu Evijärvellä Carita Surma-aho, sihteeri Taulun nimi on ”Ei hätää, heinät on jo seipäillä”. EVIJÄRVEN KUVATAIDEYHDISTYS Pisarat ry on tänä vuonna täyttänyt 20 vuotta. Toimintasuunnitelmaan johtokunta kirjasi, että syntymäpäiviä juhlitaan pitämällä taideluento. Se olisi kaikille ilmainen ja avoin tilaisuus. Päätimme esittää kutsun Soiniin Reijo Kivijärvelle, että hän pitäisi taideluennon. Hän suostui mielellään, koska Evijärvi on Reijon lapsuuden ajan kotipaikka. Reijo on toiminut jo 35 vuotta ammattimaise- na maisema- ja naivismimaalarina. Evijärvellä hänellä on ollut yksityisnäyttelyt vuosina 1983 ja 1986. Tässä tilaisuudessa taiteilijalla on mukanaan maalauksia, joista hän kertoo valtuustosalissa torstaina 17. marraskuuta kello 19. Monet ovat käyneet Soinin Wanahan Aijan Päiwillä ihastelemassa perinne rakentamisesta kertovaa pihapiiriä. Yli kaksikymmentä erilaista hirsirakennelmaa käsittävä ympäristö toimii kesäisin museoalueena, jossa on vuosittain järjestetty Joululle! näytöksiä entisaikojen työtavoista. Reijo Kivijärvi on itse höylännyt kattopäreet myös nyt Evijärvellä rakenteilla olevaan uittomieskämppään. Kuten tiedämme, jokaisella taiteilijalla on aivan oma, ainutlaatuinen tapansa maalata, nähdä ja tehdä taidetta. Nyt meillä on mahdollisuus kuulla monipuolisen taiteilijan Reijo Kivijärven työtekniikasta ja siitä prosessista, kun taulu lähtee ideasta etenemään valmiiksi asti. Mielenkiintoista kuultavaa ja nähtävää on siis luvassa. Joulu Hiljaista hämyä illan odotusta uuni suunnittelee lämpimäisiä savun kieseissä kanelia, piparjuurta ja keittiön puhdasta pintaa olkipukin kulkusen kilinässä lapsen kasvojen punaa lattian laidalla pieniä ikkunoita vielä kurkistettavaksi minä virittelen valonauhaa kuin kampaa kosken pyörteille kynttilän liekki valaisee tumman sydämen himmelin pyöriessä hitaasti kevyin oljin Seuraavassa Meili-lehdessä julkaistaan lukijoiden joulurunoja Seuraava Meili ilmestyy 13.12. Lähetä runosi 2. joulukuuta mennessä sähköpostilla osoitteella: toimitus@meili-lehti.fi tai kirjeenä osoitteella Meili, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi. iloisia katseita salassa sidottuja nauhoja Kaikkien runon lähettäneiden kesken arvomme 100 euron ostolahjakortin sekä lisäksi viisi tavarapalkintoa. milloin se tulee -Ԧȿɏ 14 Kosteat lounaat ja pitkät illat eivät kuulu menestyvien johtajien toimintatapoihin, mutta myös jatkuva pieni tissuttelu on hyvinvoinnille vaarallista. Johtajilla suuri terveysriski JATKUVA STRESSI, KIIRE JA UNETTOMUUS ovat riskejä johtajan terveydelle, mikäli asiaan ei kiinnitetä huomiota. Suomalaisjohtajien suurimmat työstä johtuvat terveyshaasteet ovat unettomuus, stressi, aivojen jatkuva kuormittaminen, alkoholi ja työmatkat. Lisäksi taustalla voivat vaikuttaa fyysisen terveyden perusongelmat, kuten ylipaino, verenpainetauti sekä korkea kolesteroli. – Kaikki nämä liittyvät kiinteästi toisiinsa. Stressi lisää unettomuutta, joka nostaa verenpainetta. Vähäiset unet puolestaan heikentävät muistia ja keskittymiskykyä. Unettomuus lisää myös diabeteksen riskiä, kertoo Terveystalo Premiumin työterveyshuollon erikoislääkäri Johanna Larkio. Lisäksi johtajien terveyden kuormittavuutta lisäävät pitkät työmatkat ja alkoholin käyttö. – Oman kokemukseni mukaan johtajien alkoholin käyttö on muuttunut; nykyään monet johtajamme eivät juo enää runsaasti alkoholia. Tosin he saattavat nauttia alkoholia säännöllisesti joka ilta, mikä on mielestäni huolestuttavaa, koska se heikentää unen laatua, Larkio jatkaa. TUNNUSTA YLIKUORMITUS Jokaisen johtajan kannattaisi kiireensä keskellä pysähtyä miettimään omaa jaksamistaan ja kuinka voisi hoitaa itseään paremmin. – Monen johtajan voi olla vaikea tunnistaa ja tunnustaa ylikuormituksensa, joka voi heijas- tua myös fyysisinä oireina, kuten vatsa-, sydäntai suolisto-oireina. Säännölliset vuosittaiset terveystarkastukset ovat johtajan terveyden kannalta avainasemassa. Ylikuormitus on helpompi tunnistaa ja monia sairauksia voidaan ennaltaehkäistä yhteistyössä terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa, kertoo Larkio. Johtaja voi myös itse vaikuttaa terveyteensä parantamalla ajanhallintaansa ja delegoimalla töitään. Työmatkoillakin voi panostaa omaan hyvinvointiin varaamalla aikaa liikuntaan tai kulttuuriin. Tämä on hyvää vastapainoa rationaaliselle aivojen käytölle. – Kannattaa muistaa, että työnteosta erillinen vapaa-aika lisää hyvinvointia. Perheen, läheisten tai harrastusten kanssa vietetty aika on tärkeää henkiselle hyvinvoinnille, muistuttaa Larkio. Stressi: Pitkät työpäivät ja tiukka kilpailutilanne kuormittavat johtajia. Stressi aiheuttaa unettomuutta. Johtajan kannattaa pysähtyä aika ajoin tunnistamaan stressin aiheet, listata tekemättömät asiat, priorisoida ajankäyttö ja delegoida asioita. Pelkälle työnteolle täytyy hakea vastapainoa. Jatkuva skarppaaminen: Johtaja tekee vastuullisia ja nopeita päätöksiä ja on samanaikaisesti vaativissa vuorovaikutustilanteissa. Tämä on aivoille kaikkein kuormittavinta työtä, joten johtajalle voi antaa ohjeeksi välttää turhaa monen asian yhtäaikaista käsittelyä, poistaa pienet sälät kalenterista ja varata aikaa keskittymistä vaativiin tehtäviin. TYYPILLISET KUORMITTAJAT Johtajia eniten kuormittavat tekijät ja vihjeitä niiden selättämiseksi: Alkoholi: Alkoholin käyttö on pitkälti tapa, jota ei tule miettineeksi. Moni johtaja käyttää alkoholia iltaisin rentoutuakseen. Kannattaa muistaa, että unen laatu paranee, jos elimistössä ei ole alkoholia. Muut keinot auttavat rentoutumiseen; esimerkiksi ulkoilu raittiissa ilmassa, liikunta tai musiikki. Unettomuus: Riittävä uni on tärkeää kaikenikäisille, sillä se auttaa palautumaan ja rentoutumaan. Unen puute heikentää muun muassa keskittymiskykyä ja lisää kakkostyypin diabeteksen ja jopa syövän riskiä. Uni tulee paremmin, jos katkaisee rutiinit hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa, koska mielen ja kehon levollisuus on tärkeää. Aamuyöllinen heräily on yleensä merkki stressistä. Työmatkat: Monella johtajalla on 100 - 150 matkapäivää vuodessa. Pitkät, aikavyöhykkeitä ylittävät työmatkat ovat erityisen rasittavia. Väsyneenä ei kuitenkaan kannata mennä tärkeään neuvotteluun, koska silloin aivot tekevät helposti rutiininomaisia ja totuttuja päätöksiä. Palautumiselle täytyy varata aikaa ja taustatuki neuvotteluissa on joskus paikallaan. 15 Mainos ODOTETUT koko perheen Kauppiasmessut järjestetään 19.-20. marraskuuta Tellushallissa. Suosituilla messuilla on pitkät perinteet ja tänä syksynä Kauppiasmessut järjestetään jo 17. kerran. Tapahtuman järjestäjä Pohjanmaan Expo odottaa innokkaasti tulevia Kauppiasmessuja yhdessä yhteistyökumppanin Pietarsaaren Kauppiasyhdistyksen kanssa. Kauppiasmessuilla on mukana noin 150 näytteilleasettajaa ja paikalle odotetaan 10 000 kävijää. tettavaa on paljon. Osastomyynti on nyt vilkkaimmillaan ja nyt kannattaakin toimia ripeästi mikäli haluaa olla mukana tekemässä kauppaa seudun suositussa messutapahtumassa. Kauppiasmessujen perusta ovat monipuoliset näytteilleasettajat, jotka on sijoitettu Tellushalliin eri toimialojen mukaan: mahdollisuus kokeilla erilaisia sirkustemppuja Cirkuskalasetin “temppuosastolla”. Vaasalainen Hopsis tuo messuille aina yhtä suositut pomppulinnat ja uutuutena tänä vuonna myös “Bungy” –trampoliinin, jossa valjaiden varassa pääsee tekemään huimia pomppuja. • Lahjatavarat, käsityöt • Voi hyvin! • Ruoka • Matkailu, vapaa-aika • Rakentaminen, sisustaminen, kodintekniikka • Tietotekniikka ja media, pankki- ja vakuutuspalvelut • Koulutus, palvelut • Veneet, moottoriajoneuvot, koneet KAUPPIASMESSUT on alueen suurin ja monipuolisin messutapahtuma, joka on suunnattu kaikenikäisille kävijöille. Tapahtumakokonaisuus tarjoaa kävijälle monipuolisen kattauksen tuotteita ja palveluita sekä houkuttelevaa ohjelmaa. Messujen lukuisat näytteilleasettajat esittelevät uutuustuotteita ja joululahjaideoita, tarjoavat maistiaisia ja antavat kävijöille neuvoja ja inspiraatiota. Kuluttajamessuilla on tietysti myös houkuttelevia messutarjouksia ja os- MONENLAISTA OHJELMAA Messuosastot ja näytteilleasettajat ovat tapahtuman keskipisteessä, mutta tämän lisäksi messuilla järjestetään paljon ohjelmaa. Mallitoimisto Matiné yhteistyökumppaneineen valitsee Miss Model Pietarsaari 2016 –voittajan Kauppiasmessuilla. Luvassa on myös “60-luvun” muotinäytös. Lapsille on järjestetty omaa ohjelmaa. Cirkuskalaset esiintyy usean kerran molempina messupäivinä ja lisäksi lapsilla on KAHVIA KAIKILLE Strandboden Larmo (Strandis) ja Smak & Form (Lars Forsman) vastaavat tänä vuonna yhdessä Kauppiasmessujen ravintolapalveluista. Messuvierailuun kannattaakin varata aikaa nauttia lounas viihtyisässä ravintolassa. Yhteistyökuppanina toimii Meira Oy, joka tulee jakamaan kahvia veloituksetta kaikille kävijöille. Näin ilmaat patterin oikein TÄLLÄKIN HETKELLÄ MONESSA kodissa nautitaan jokaiseen lämmityskauteen kuuluvasta taustamusiikista, patterin kurlutuksesta. Lämmitysjärjestelmässä kiertävä ilma muuttaa lämpöpatterin instrumentiksi, joka paitsi kurluttaa, myös suhisee ja vinkuu. Haitta ei rajoitu pelkkään ääneen, vaan myös patterin lämmitysteho laskee patterissa olevan ilman vaikutuksesta. Onneksi asia on helposti autettu. Työkaluiksi riittävät patterin ilmausruuvin avaustyökalu ja pala vessapaperia. Lisäksi tarvitaan vain muutama minuutti aikaa. Ilmausruuviin sopivia avaimia myydään esimerkiksi halpahallin työkaluosastolla ja putkiliikkeissä. ALOITA ILMAAMINEN SULKEMALLA patterin termostaatti. Näin veden kierto patterissa hidastuu ja ilma kertyy patterin yläosaan. Odota noin viisi minuuttia. Avaa varovasti patterin ilmausruuvia, älä kierrä kokonaan auki. Ruuvista pitäisi tulla ilmaa, mutta myös kuumaa vettä voi suihkuta pai- neella. Varaudu tähän suojaamalla esimerkiksi tapettia pyyhkeellä. Jos vettä suihkuaa, sulje ruuvi ja odota vielä hetki. Jos et sulje termostaattia, ilmausruuvista tulee todennäköisesti enemmän vettä kuin ilmaa eikä ilmaus onnistu siististi. Suljettuasi ilmausruuvin avaa patterin termostaatti. Mikäli ääni jatkuu, toista työvaiheet termostaatin sulkemisesta alkaen. OMAKOTIASUKKAAN KANNATTAA ennen ilmausta varmistua siitä, että järjestelmässä on riittävästi painetta. Jos paine on liian alhainen, ilmaus voi jopa lisätä ilman määrää järjestelmässä. Taloyhtiössä asuvan kannattaa turvautua huoltomieheen, mikäli ei ole täysin varma että omat taidot riittävät patterin ilmaamiseen ilman vesivahingon vaaraa. Vähillä varusteilla. Kun teet ilmaamisen oikein, vettä valuu niin vähän että kuivaamiseen riittää pala vessapaperia. 16 Jouluisia koristeita kierrätysmateriaaleista Valoa joulun odotukseen Tarvikkeet: muovisia taimipotteja, elmukelmua, paperinarua, vesi-erikeeper-seosta, nauhaa, teippiä, led-valosarja. Askartelu ja kuvat: Hillevi Lepistö VUORAA TAIMIPOTIT ELMUKELMULLA. Pärvötä paperinarua vesi-erikeeper-seokseen ja siitä taimipotin päälle tasaisiin riveihin pysty- ja vaakasuoraan niin, että muodostuu pientä ruutukuviota. Laita potit kuivamaan vähintään vuorokaudeksi lämpöiseen kuivaan paikkaan. KUN LIIMA ON KUIVUNUT, leikkaa saksilla potin suu auki jättäen yksi reuna kiinni. Irrottele elmukelmua naruristikosta ja ujuta se varovaisesti ulos. (Kuva 4) LEIKKAA VÄRIKKÄÄSTÄ PAHVISTA kirjaimia pottien kylkiin. Muodosta haluamiasi sanoja ja kiinnitä ne pottien kylkiin. Käyttämällä teippiä liiman sijaan voit halutessasi vaihtaa kirjaimia. Kiinnitä potit silkkinauhan avulla letkaksi. Työnnä avoin alareuna potin suuta vasten. Led-valoja voi ujuttaa pottien sisälle tai taakse. LASTEN SYNTYMÄPÄIVIÄ VARTEN voit tehdä vaaleanpunaisia tai sinisiä kuutioita koristeiksi. Tai kiertää narua pienten ilmapallojen ympärille. Voit myös kietoa narua kelmulla vuoratun hiutalepaketin tai maitotölkin päälle. Leikkaa kuivuneeseen työhön aukko, josta saksilla pilkkomalla vedät ulos pahvit. Laita ”paketin” sisälle led-valo ja ymp s u pärillee silkkinauhaa. Mihin vielä voisit ideaa käyttää? Mieti ja toteuta! 17 Viime kertaisen ristikon oikea vastaus 0 2 3 6 , 7 2 7 6 0 $ , + $ $ $ 6 7 , $ 7 7 8 1 1 8 6 7 ( / / $ $ 9 2 / , ( 1 7 . . $ % 6 , $ / / / $ 0 ( $ 9 $ / ( 8 / / $ 9 6 $ , 9 8 8 5 3 / 2 $ 6 3 7 $ 1 / $ $ 7 , $ 2 7 $ 1 , ( 0 , , $ + $ 1 $ , 6 % 2 6 7 $ / 1 2 ( , 7 ' ( 2 / 7 $ $ , . $ , / 8 , 6 , 7 / 7 . ( 1 2 2 6 6 , 7 / 2 8 2 7 8 6 + $ . , $ 1 5 g 7 , g , ' . , ( $ / 7 , , $ . $ 2 3 $ 7 7 2 ) 2 8 7 2 6 7 7 $ 0 / , , . 1 ( . , 8 . $ $ 7 6 , . $ , 8 . , 7 / $ 6 , 7 1 ( 2 ( 6 7 ( , 2 6 6 . . $ $ 5 5 , VAIMOLTA tippui ketsuppia vaalealle mekolleen. Hän yritti pyyhkiä sitä ja sanoi: - Näytän ihan possulta! - Niin, ja nyt vielä tiputit ketsuppia mekollesi, vastasi mies. $ 9 , 2 7 $ $ 7 7 / 8 ( $ 7 5 , / / $ 2 6 , 7 9 2 $ 7 SOLISTI moitti humalassa esiintymässä olevaa basistia ja totesi: - Tiedätkö, sanotaan, että 80 prosenttia basisteista on juoppoja! - Eihän meitä edes oo niin paljon, vastasi basisti! - TÄSSÄ pakoputkessa on reikä, sanoi katsastusmies autoilijalle. - Totta kai on! Muutenhan se olisi tanko. MANNE myi markkinoilla kelloaan: - Hei sinä mies, osta tästä hyvä kellooo! - Mitäs hyvää siinä sitten on? - Noo, kun se käy paljon nopiampaa ku muut! Lokakuun ristikon oikean vastauksen lähettäneiden kesken arvottiin kirja “Gourmet ruokaa kahvinkeittimellä”, jonka voitti Hannele Tähkänen Ylihärmästä. Piparkakkumuotin ja ohjeen sisältävät lahjapakkaukset voittivat Jouko Hovila Vimpelistä ja Satu Hautamäki Kauhavalta. - YLÄLAPISSA lappalaiset pitivät tunturin juurella isoa nuotiota metsäpalovaroituksen aikaan. Rajavartijat menivät paikalle: - Mitä jos tuo tuli tuosta karkaa? - Eläh sie hulluja puhu, ei hätiä! Jos se siitä karkhaa, niin me tehhään uuvet tulet! Onnittelut voittajille! Palkintoristikko Jorma Kemppainen 2016 INTTIKYLÄ VIRTSAAINEITA Hausjärven taajama visailuJyrki PELÄTTÄVIÄ km km voa idän vaara ”Suu säkkiä myöten” LASKETTU vuokraa autoja ARVO nurmettuneita silo- sukutuk- lointiseen paikka pysähdyspaikkoja huiveille RAPSUJA Maa ei pyöri! hauki on kala häveliäs JUOMIA kuljetusliitto Aikakoneessa yojärjestöjä He temppelin huone Elg alias Ajax ajaa koetasa- vedos arvoa typeriä len kokouksilla 24 Nimi: ....................................................................................................................................................................................... Osoite: ................................................................................................................................................................................... Puh: MIX ”Aaltonen” Thurman pal- .0 6. vainajasta pidetty stand up Mustonen x2 NA A -K SOIL ......................................................................................................................................................................................... TIHETÄ LÄHETÄ VASTAUKSESI 30.11.2016 MENNESSÄ OSOITTEELLA Meili, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan filosofi Timo Airaksisen onnen ja hyvinvoinnin ehdoista kertova kirja ”Parasta kaikille” sekä kaksi Joulupukin maa cd-levyä, jotka sisältävät 16 lasten laulamaa joululaulua. 18 ILMAISET RIVIT Tällä palstalla yksityishenkilöt voivat ilmoittaa ilmaiseksi. Lähetä teksti sähköpostilla osoitteella toimitus@meili-lehti.fi, täytä kuponki ja postita kirjekuoressa osoitteella Meili-lehti, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi tai lähetä tekstiviestinä numeroon 044 7656 706 (normaali tekstiviestimaksu). Muista laittaa ilmoitustekstiin puhelinnumerosi ja paikkakuntasi. Ilmaisia ilmoituksia ei oteta vastaan puhelimella. Ilmaispalstalla ei julkaista yrittäjien, yhdistysten tai ammatinharjoittajien ilmoituksia, vaan pelkästään kotitalouksien ilmoituksia. MYYDÄÄN Polttoöljysäiliö 1250 litraa, käsipumpulla. Hinta 250 €. Puh. 044 5237 424. Vimpeli, Lappajärvi. Kuva: Helmi Anttila Horze-merkkiset ratsastussaappaat koko 39, esteraippa sekä ratsastuskypärä koko 6 ¾ - 55. Kaikki yhteensä vain 27. €. P. 040 7599 602. Joutsa-puutavarakuormain. Vankkarakenteinen, kääntyvät jalat. Vähän korjaamista. H. 3600 €. Puh. 044 5237 424. Myydään Evijärvellä omakotitalo keskustassa. Kalliolämpö. 6 h, 2 wc , 186 m2, sauna. Erittäin viihtyisä koti. Edulliseen hintaan 85 000 euroa. Benjami Vartiainen, 040 4165 423. HYVÄT LUKIJAT! OSTETAAN Vanha moottoripyöräprojekti 20-50 -luvulta. Myös osat: moottorit, magneetot, vanteet, rungot yms. Puh. 050 5974 569. RT-kaksio, miel. oma sauna, autok., varasto. Alajärven kesk. alue. Myyd. hanurin pinta mikki 100 € ja vanha 2-riv. hanurit+laukku 160 €. Puh. 040 5142 138. NIMIMERKEILLE VASTAUKSET osoitteeseen Meili-lehti, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi. Välitämme vastaukset avaamattomina ko. nimimerkille. Nimimerkkejä voi käyttää vain henkilökohtaista -ilmoitusten yhteydessä. Kuvalliset ilmoitukset + 5 euroa käteisellä. Seuraavaan Meiliin tarkoitettujen ilmoitusten viimeinen jättöpäivä on 10.10. Syyspihlaja niityn laidalla, punaisin, hohtavin marjoin. Alajärvellä. Kuva: Aino Peltomäki. MYYDÄÄN VUOKRALLE TARJOTAAN KADONNUT OSTETAAN HALUTAAN VUOKRATA LÖYDETTY ANNETAAN HENKILÖKOHTAISTA SEKALAISTA Ilmoittajan nimi- ja osoitetietoja ei julkaista lehdessä. Nimi: ........................................................................................................ Puh: ................................................................... Osoite: ................................................................................................................................................................................... Elokuun ilta tummenee Alajärven Luoma-aholla. Kuva: Raimo Metsäpelto Joutsenperhe aamu-usvaisella Alasenjärvellä Soinin Laasalassa lokakuussa 2016. Kuva: Aino Peltomäki Pieni punainen rantasauna veneiden ympäröimänä, syksyisten puiden alla odottaa seuraavan kesän lämpimiä päiviä Alajärvellä. Kuva: Aino Peltomäki 19 VUOSI 2017 ON JÄRVISEUDUN SANOMIEN JUHLAVUOSI, SILLÄ LEHTI TÄYTTÄÄ 55 VUOTTA! -6 YJUXHLRAVWUWODSI Juhlavuoden antia esimerkiksi: Lukijamatkana konserttimatka Kokkolan Talviharmonikka 2017 -konserttiin helmikuussa Polkupyöräarvonta kaikkien tilaajien kesken maaliskuussa Kaiken kansan iltamat huhtikuussa Vimpelissä Tilaajat saavat kolme Kotitori-ilmoitusta ilmaiseksi v. 2017 NYT k a n n a tt a a o ll a n J ä r v is e u d u n S a n o m ie ti la a ja ! Maaliskuuss Ensi vuodeksi tilauksen n tehneelle loppuvuoden 2016 lehdet det ILMAISEKSI! a A RVOTA A N , /> D ͳ P O L K U P YÖ RÄ kaikkien ƟůĂĂũŝĞŶ kesken Kestotilaus 8XVL WLODDMD 85€ /vuosi 2017 (voit maksaa kahdessa erässä, a’ 42,50 €) ? Mitä saat 1,63 eurolla viikossa Järviseudun Sanomat! Se on todella iso ja hyödyllinen lukupaketti pienellä hinnalla. Ilmainen JS-digi kaupanpäälle Rikastettu lehti, lisäkuvia, arkisto w w w. j a r v i s e u d u n s a n o m a t . f i Tilaa: Alla olevalla kupongilla: po u eli ella: Kestotilaus 2017 85 € ak u on val iik i KAUPAN PÄÄLLE! Tilaajan nimi Puh. a vi eu un ano a a vi eu un ano a lauk e Postimaksu on valmiiksi maksettu. ärviseudun ä rviseudun sanomat sanomat Lähiosoite Postinumero o ivun lo akkeella: k po lla: lauk e Haluan maksaa tilauksen kahdessa erässä, á 42,50 € Määräaikainen tilaus, 12kk 89 € + ilmainen ak e u Postitoimipaikka Vastauslähetys Tunnus 5007 524 00003 VASTAUSLÄHETYS
© Copyright 2024