harrastukset ja kädentaidot
Teema YLÄ-KAINUU HARRASTUKSET JA KÄDENTAIDOT Teeman löydät myös lehden verkkopalvelusta: www.ylakainuu.fi Pertti Granqvist Käsitöiden avulla irti arjesta Yrittäjä Katri Halonen korostaa käsitöiden tekemisen tärkeyttä. >> 14 Kengät jalkaan Harrastus: Juulia Mustonen on touhunnut hevosten kanssa 10-vuotiaasta lähtien. Myös hevosten kengittäminen onnistuu. >> 12 Joogassa saa pysähtyä ja miettiä Sari Marita Ikäheimo vetää joogakursseja eri puolilla Kainuuta. Jooga on lempeä laji. >> 16 YLÄ-KAINUU – Tiistaina 23. elokuuta 2016 10 HARRASTUKSET&KÄDENTAIDOT Käsitöistä saa kaunista ympärilleen Pirjo Kovalainen on tehnyt aina käsitöitä, mutta nypläyksestä löytyi se kaikkein rakkain laji. Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@slpmedia.fi Kovalaisten koti Kuhmon Lentiirassa on täynnä käsitöitä. Pöydillä on pitsiliinoja, ikkunoissa pitsiverhot, seinillä kanavatöitä ja raanuja, sängyillä itsevirkatut päiväpeitteet ja lattialla tietysti itsekudotut matot. Jouluksi on punaiset pitsiverhot ja -liinat ja olohuoneeseen myös merkkaamalla tehdyt verhot. Mutta valmista ei ole tullut vieläkään. Pirjo Kovalainen tekee käsitöitä joka päivä. Koko ajan on monta työtä kesken. Käsitöistä saavat osansa myös lapset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät. Mummutettavat saavat omansa. Vanhimmalle heistä on luvattu isotöisin, monen vuoden työn vaatinut parisängyn peite. Sen jokaisessa lehdykässä on 3000 kiristyssilmukkaa. Kaikki alkoi jo lapsena, kun Pirjo asui Korkanassa rajan pinnassa. Kolmannella luokalla ollessaan hän alkoi virkata pitsejä tyynyliinoihin ja lakanoihin. Siitä lähtien hän on aina virkannut jotain. 18-vuotiaana hän kävi Kainuun toisen kiertävän kotiteollisuuskoulun Lentiirassa. Siellä hän perehtyi kankaankudontaan, jota hän harrastaa edelleen. Lentiiran kodin takapihalla hänellä on oma kankurinhuoneensa, jossa kangaspuut on aina valmiina. Mitä? ▪▪Nyplätessä puisiin nypylöihin kiinnitettyjä lankoja solmitaan ja palmikoidaan yhteen. ▪▪Nypylöitä nostetaan toistensa yli ja lankoja näin kierretään toistensa ympärille. ▪▪Työ kiinnitetään nypläystyy- nyyn, joka on pehmustettu ja tukeva nypläysalusta. Kyseiselle alustalle kiinnitetään ruutupaperille piirretty malli nuppineuloilla. ▪▪Pitsinnypläystä voi opetella al- kavana kansalaisopiston opintovuonna ainakin Kuhmossa sekä Sotkamossa, jossa on pitsinnypläyskurssit sekä keskustassa että Suovaaralla. Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Päätoimittaja Timo Kyllönen, p. 044 332 5320. Akkoniementie 4 B, 88600 Sotkamo toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Päätoimittaja Juha Honkala, p. 045 114 7370. Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Päätoimittaja Sirkku Rautio, p. 050 438 0972. Kustantaja: SLP Kustannus Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Nyt puissa on mattoloimi. Huonetta varten ostaa tonttiin lisämaata, että kankurinhuone saatiin mahtumaan. Onneksi Mauno-puoliso ymmärsi tarpeen. Vuonna 1982 Kovalainen tutustui pitsinnypläykseen Kuhmon kansalaisopiston käsityöpiirissä. Se oli Meeri Komulaisen vetämistä kursseista ensimmäisiä. Nyt Komulainen jo opettaa viimeistä vuottaan ennen eläkkeellejääntiään. – Otin tämän nypläyksen ja siitä lähtien olen tehnyt näitä, sanoo Pirjo Kovalainen. Miksikö? No, koska lopputulos on niin kaunis. Nyplätessä työ kiinnitetään nuppineuloilla levyyn. – Muutaman haltex-levyn olen jo pehkuksi tikannut, Kovalainen kertoo. Työelämässä ollessa käsitöiden teko jäi vähemmälle, mutta kun Kovalainen jäi eläkeputkeen, käsitöiden teko suorastaan räjähti. – Olen sydämeni kyllyydestä tehnyt, hän kuvailee. Pirjo Kovalainen tykkää nypläämisestä, mutta on siinäkin ikävät vaiheensa, kuten lankojen päättely. Ja jos on ollut joku vielä tavallistakin isotöisempi malli, niin sellaista liinaa hän ei ole lahjaksi antanut. Muuten lahjoiksi on päätynyt pieniä nyplättyjä liinoja pilvin pimein, isompiakin viitisentoista. – Kun vuosia täytätte, ette tule Pirjo Kovalainen ei ole esitellyt töitään kansalaisopiston eikä muissakaan näyttelyiss minulta muuta saamaan, Pirjo Kovalainen on suvulleen ilmaissut. Moni pitää nypläystä hitaana ja työläänä, mutta Kovalaista ei haittaa, vaikka pitsiliinan laitaa saakin tehdyksi vain muutamia senttejä päivässä. Virheet hän on oppinut korjaamaan toisilla virheillä. Käsitöiden teko on Pirjo Kovalaisesta niin hauskaa, että hän voisi tehdä niitä ihan koko päivän. Täysin ei voi kuitenkaan sillekään antautua, kun pitää hoitaa pihaa, puutarhaa sekä kotia. Kovalainen leipoo paljon, melkein kaikki perheessä syötävän leivänkin. Niin säästyy rahaa, sillä rahaa kuluu jonkin verran, mihinpä muuhun kuin käsitöihin. Se työläin pitsiliina, joita Pirjo Kovalainen ei lahjaksi anna. Kädentaidoista on paljon hyötyä ja iloa K un minä olin pieni, isovanhempani opettivat minulle monia perinteisiä kädentaitoja. Opin tekemään vastan ja sitomaan sen perinteisin menetelmin, keittämään pannukahvia ja näpräilemään tuohesta pieniä käsitöitä. Olisin oppinut paljon muutakin, jos olisin jaksanut kuunnella ja katsoa tarkemmin. Mutta eihän sitä nuorena ymmärtänyt, että olisi mukavaa kokkailla omille lapsille kainuulaisia perinneruokia perintöresepteillä, jotka on opittu suusta suuhun. Istuin nenä kiinni kirjassa tai lehdessä silloinkin, kun kesän viini- marjasadosta tehtiin mehua Olisi mukava, että voisi itse olla linkkinä kädentaitojen välittäjänä tässä sukupolvien ketjussa. Onneksi sentään jotain painoin mieleeni. No, tuskinpa omakaan jälkikasvu kaikkia tyrkyttämiäni neuvoja kuuntelee. Mutta tärkeintä on, että edes yrittää. Eikä vinkkien edes tarvitse olla mitään perinnetietoutta. Tavalliset arjessa tarvittavat kädentaidot ovat myös arvokasta pääomaa. Se, joka osaa vaihtaa renkaat, korjata revenneet housut ja leikata hiukset saa osakseen ihailua -mikä on aina mukavaa, - mutta myös säästää pitkän pennin. Kädentaitoja on monenlaisia. Kaikista ei ole suoranaista taloudellista tai muutakaan näkyvää hyötyä, mutta niillä voi olla sitäkin suurempi merkitys henkiselle hyvinvoinnille. Kaappikellon rakentaminen, ompelu, savityöt ja kitaran soittaminen vaativat keskittymistä. Mieluisaan puuhaan voi upota tunneiksi ja mieli lepää. Samalla taidot harjaantuvat ja sekös vasta on mukavaa. Sirkku Rautio sirkku.rautio@slpmedia.fi Tiistaina 23. elokuuta 2016 – YLÄ-KAINUU 11 Marjatta Kurvinen Terveyden ylläpitämiseksi tarvitaan lihaskunto- ja kestävyysharjoittelua Aikuisen tulee terveytensä ylläpitämiseksi liikkua vähintään 2 tuntia 30 min viikossa niin, että hengästyy vähän tai 1 tunti 15 minuttia niin, että hengästyy selvästi. Kestävyyskuntoa olisi hyvä harjoittaa kolmena päivänä viikossa. Lisäksi tarvitaan lihaskuntoharjoittelua. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa kahtena päivänä viikossa. Keski-ikäinen tai iäkäs ihminen täyttää tämän suosituksen esimerkiksi puolen tunnin lähes päivittäisellä kävelyllä. Puoli tuntia voi kerätä vaikka 10 minuutin pätkissä. Kestävyyskuntoa kehittävät esimerkiksi hyöty- ja työmatkaliikunta, sauvakävely, pyöräily, marjastus, kalastus, pihatyöt, uinti, vesijuoksu, juoksu ja pallopelit. Terveyttä kohottavat kaikki toimet, joissa ihminen liikkuu. Kunto ei niissä välttämättä nouse. Terveyskunnon osa-alueita ovat hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto (kestävyys), sujuva liikkuminen ja tasapaino (liikehallinta), lihasvoima, nivelten liikkuvuus, luun vahvuus (tuki- ja liikuntaelimistön kunto) ja painonhallinta. Liikunnasta on terveydelle monenlaista hyötyä. Se virkistää, auttaa painonhallinnassa, vähentää sydänja verisuonisairauksien vaaraa, lisää veren hyvän kolesterolin pitoisuutta, alentaa verenpainetta, vähentää tyypin 2 iabeteksen vaaraa, voi hidastaa iän myötä tapahtuvaa luun haurastumista ja suojaa rinta- ja paksusuolensyövältä. Lähde: UKK-instituutti eiltä M Runsas valikoima l ASKARTELUTARVIKEITA syksyn ja talven askarteluun Suositut TOP MODEL -tuot- l teet (yli 20 erilaista tuotetta!) Kauniit LAHJATAVARAT l ystävälle tai omaksi iloksi Tervetuloa tutustumaan! Kainuuntie 80, Kuhmo, p. 08-655 0174 SYYSKAUDEN AVAJAISET Teatteritalossa lauantaina 27.8. klo 19 Esittelyssä uusi ohjelmisto. Liput myynnissä jo nyt Kajaani Infossa. Teatteritalolla ti 23.8. alkaen . Hinta 4,50 e (+ palv.maksu 0,50 e) Kahvio avoinna klo 18 lähtien. Teatterin 110-vuotis juhlavuoden kunniaksi tarjoamme täytekakkukahvit tilaisuuden jälkeen. Tervetuloa! AVOIMET HARJOITUKSET, SIUNATTU HULLUUS Yleisölle avoimia harjoituksia järjestetään lauantaisin Teatteritalolla klo 12 alkaen joka lauantai aina ensi-iltaan saakka (ei 27.8.). Tervetuloa katsomaan miten esitys etenee kohti ensi-iltaa. ENSI-ILLAT Kajaanin Kaupunginteatterin ensi-illat: Siunattu hulluus lauantaina 17.9. klo 19, Veden muistista lauantaina 1.10. klo 19, Valkoinen peura lauantaina 8.10. ja Herra X-mäs perjantaina 11.11. klo 19. MUISTA S-ETUKORTTI TARJOUKSET! ssä. Tässä pieni näyttely kotitalon pöydällä. S-Etukortilla 2 euron alennus perushintaisista lipuista näihin teatteriesityksiin: Siunattu hulluus Pe 16.9. klo 19, Veden muistista pe 30.9. klo 19 ja Valkoinen peura pe 28.10. klo 19. Varaa parhaat paikat esitykseen ajoissa! Teatterin lipunmyynti avoinna tiistaista 23.8. alkaen. Soita tai tule käymään! Avajaistarjouksia: Kajaani Info 08 6155 2555 ma-pe klo 9-16.30. Teatteritalo 08 6155 2244 ti-pe klo 16.30-19. Ryhmät 044 7100 454 ja 044 7100 350. Liput 25,50-5,50 e. www.kajaaninteatteri.fi Nyt on uusi myymälä avattu – Lämpimästi tervetuloa ostoksille! ia! s Avajaistarjouk Upeat ja monikäyttöiset kalkkimaalit Sängynpeite, jonka päällä ei rymytä eikä hypitä. Se on monen vuoden työ. Tilaa nyt Opiskelijalle -5n0uk% sella alen en määräaikais hinnasta asiakaspalvelu.ylakainuu@ slpmedia.fi www.ylakainuu.fi Saat lehtesi täystilauksena eli painettuna ja digitaalisena. asiakaspalvelu.sotkamolehti@ slpmedia.fi www.sotkamolehti.fi asiakaspalvelu.kuhmolainen@ slpmedia.fi www.kuhmolainen.fi -15% nkoja Paljon neulela eseen! e jokaiseen tarp Uutta! Kulta- ja hopeasomisteinen paperinaru Uutuuskankaista -15% Meiltä myös: – taiteilijatarvikkeet – tekstiilinhuoltotarvikkeet – matonkuteet, loimet & loimenluontipalvelu – ristipistotyöt – kankaat (myös vahakankaat) – ompelupalvelu – käsityötarvikkeet (napit, vetoketjut, puikot, saksit jne. jne.) Meiltä askartelu- ja entisöintitarvikkeita! Avajaistarjoukset voimassa 23.-31.8. Kauppakatu 11, Suomussalmi Puh. 040 847 6866 Palvelemme: ma-pe 9-17 1.9. alkaen myös lauantaisin 9-13 YLÄ-KAINUU – Tiistaina 23. elokuuta 2016 12 HARRASTUKSET&KÄDENTAIDOT KYSYIMME Minkä kädentaidon haluaisit oppia? Pertti Granqvist Anneli Heikkinen, Puolanka: Minä haluaisin opetella piirtämään. Sen minä haluaisin oppia. Käsitöitä teen. Pertti Granqvist Atso Karjalainen, Sotkamo: Kunto on mennyt sellaiseksi, ettei käsillä pysty paljon tekemään. Veistoksia tekemään haluaisin vielä opetella. Puuveistoksia haluaisin tehdä. Marjut Lehto Ei vain pelkkä heppatyttö Juulia Mustonen kengittää harrastuksenaan hevosia. Hento nainen laittaa hevosen kenkään siinä kuin raavas mieskin. Pertti Granqvist pertti.granqvist@slpmedia.fi Seija Rautiainen, Suomussalmi: Maalaaminen on sellainen, jota voisi parantaa. Siinä voisi siirtää omaa maailmankuvaansa omasta sisältä näkyväksi. Marjut Lehto Irene Juntunen, Suomussalmi: Ainahan sitä haluaisi oppia kaikkea uutta ja parantaa entisiä taitoja. Anne Salminen Kaija Huotari, Kuhmo: Ehkä posliininmaalauksen, koska siinä on mahdollista saada niin kauniita kuvia aikaan. Pidän etenkin kukkakuvioista. Peltoaukealla tuulee kuin venäläisessä elokuvassa. Muutamia vesipisaroitakin nakkelee. Laitumella kaksi suomenhevosta, lämminverinen ja poni höristävät korviaan. Mari Hukkanen huutelee Wäinöä kuin siinä kuuluisassa laulussa. Vankka, perinteisen suomalaisen työhevosen raamit omistava ruuna lompsii vastahakoisen oloisena emäntänsä luokse. Valkea poni seuraa adjutanttina vieressä. Molemmat saavat makupalat Väinön antautuessa kiinni. Autonsa peräkontista nostelee Juulia Mustonen (22) tykötarpeita. Alasimen, vasaran, raspin, puukon, naulalaatikon. Yhtä vähän kengityssepältä kuin rakennusinsinööriltä ulkomuotonsa perusteella vaikuttava, nuori ja hoikka nainen kommentoi aiemmin päivällä tekemiään ostoksia. SÄILÖNTÄ Anne Salminen Unto Kyllönen, Kuhmo: Ai vielä pitäisi jokin uusi, niinkö? Onkohan sellaisia enää, mitä haluaisin oppia. Kädentaidot, lähinnä puutöiden teko, on ollut suvussa kuuluisa perinne. Minäkin olen tehnyt niitä. Miksi säilyke homehtuu tai käy? Syynä voi olla liian vähäinen sokeri, raaka-aineiden epäpuhtaus ja huono laatu tai liian lämmin säilytyspaikka. Voi olla, että tölkkejä ei ole täytetty piripintaan, jolloin niihin on jäänyt ilmaa. Lähde: Martat.fi – Ostin ihan homona hevosenkenkiä. Olemme Sotkamossa entisen Kuninkaanlahden koulupiirin alueella. Kurun talon pihamaalla. Ilman maalle muuttaneita hevosharrastajia Kuru olisi yksi niistä autioiksi jääneistä maaseudun taloista. Vanhassa navetassa on muutama karsina, pihapellot laitumina. Mari Hukkanen laittaa ruunan puomiin kiinni. Juulia nostaa hevosen etujalan polvensa päälle. Hevosen harja on lähes sävy sävyyn kengittäjän hiusten kanssa. Vuolupuukko liikkuu nopein ja varmoin vedoin. Sitten raspausta ja silmämääräinen kaviokulman tarkastus. Alasimella muotoilua muutamalla vasaraniskulla kengälle ja kenkä nauloilla kavionn kiinni. Se on siinä. Juulia pyyhkäisee otsaansa. Ranteet ja käsivarret ovat melkein yhtä arpikudosta. – Jos hevonen vetää jalkansa läpi käsien ennen naulojen kotkaamista, 1 2 Puhtaus on onnistuneen säilönnän tärkeimpiä asioita. Pese tölkit ja pullot huolellisesti astianpesuaineella. Upota tölkit, pullot, kannet ja korkit säilöntää edeltävänä päivänä kylmään veteen. Anna niiden liota yön yli. Liotuksen aikana astioiden pinnassa olevat itiöt heräävät, jolloin ne voidaan tuhota. Jos tätä ei tehdä, astioiden pinnassa on kuumennuksen jälkeenkin säilykkeitä pilaavia itiöitä. 3 Kääri tölkkien ja pullojen ympärille sanomalehtiä niin, että suuaukko jää vapaaksi. Pinoa ne 100 - 125 asteiseen uuniin ja anna niiden kuumentua vähintään 15 minuuttia. Kengittäjän työasento ja työolosuhteet eivät ole aina parhaat mahdolliset. tulee haavoja. Kerran vetäisin vuolupuukollakin haavan käteen. Se oli ihan oma moka. Rakennusinsinöörin opintojen kolmatta vuotta aloittava Juulia on tullut laittamaan naapurinsa ruunan kenkään. Edellä mainittu lämminverinen ja suomenhevonen ovat Juulian hevosia. Kesälaitumella naapurin pelloilla. Kajaanissa syntynyt ja Otanmäessä peruskoulun ensimmäiset vuodet käynyt, Sotkamossa toistakymmentä vuotta asunut Juulia Mustonen kertoo saaneensa ensimmäisen poninsa neljännellä luokalla ollessaan. Seuraavalla ponilla hän ajoi kilpaakin. Nyt taskussa on ravikilpai- 4 luissa ajamiseen oikeuttava C-ajolupa. Ajokki, suomenhevostamma, on vain toistaiseksi sairaslomalla jalkavamman takia. Kengittäjäksi ei Juulia opiskellut kirjeopistossa. – Kajaanissa kävin Jussi Räihälän kengityskurssilla. Matti Marinin mukana kuljin niinkuin kisällinä kengittämistä opettelemassa. Hevosten kanssa touhuaminen on sananlaskua lainaten Juulialle henki ja elämä. – Hevosia kengittäessä pysyy paremmin pää kasassa. Ennemmin kengitän hevosia kuin ryhdyn siivoamaan julkisten tilojen penkkejä ja Nina Tuomikoski Mikroaaltouuni sopii muutaman tölkin kuumentamiseen. Täytä ensin tölkit vedellä ja kuumenna täydellä teholla, kunnes vesi kiehuu. 5 6 7 Upota kannet ja korkit vesikattilaan ja kiehauta ne. Muista, että kumitulpat eivät kestä keittämistä. Täytä kuumat pullot ja tölkit kuumalla säilykkeellä piripintaan, jottei pieneliöille jää happea ja elintilaa. Sulje astiat välittömästi. Kun säilyke jäähtyy, se kutistuu ja vetää kannen tai korkin lommolle. Tämä on merkki onnistuneesta säilönnästä. Säilönnässä tärkeintä on puhtaus. Kun sato on purkitettu, säilykkeet voi varastoida paikassa, joka on viileä, pimeä, kuiva ja puhdas. Tiistaina 23. elokuuta 2016 – YLÄ-KAINUU 13 Pertti Granqvist Hevosia kengittäessä pysyy paremmin pää kasassa. Ennemmin kengitän hevosia kuin ryhdyn siivoamaan julkisten tilojen penkkejä ja lattioita. A lattioita. Pertti Granqvist Hevonen osaa olla vaikeakin kengitettävä. Pakkokeinojakin on käytetty. Huulipuristimien ja köysien sijaan Juulia käyttää muita keinoja. Hevosen luottaessa kengittäjään tai kavion vuolijaan sujuu työ helpommin. – Vaikeitakin tapauksia on ollut. Yhtään hevosta ei ole jäänyt vielä kengittämättä. Ei tämä ole voimalaji, vaan taitolaji. Psykologiaakin tarvitaan. Alkaa satamaan roitonaan vettä. Kolmessa jalassa on hevosella kengät. Neljättä jalkaa mennään kengittämään vanhan navetan, nykyisen tallin käytävälle. Autonsa peräkonttiin kengittäjän työvälineitään laittaessaan Juulia miettii vastausta kysymykseen siitä, mikä hänestä tulee isona. Vastausta hän ei sillä hetkellä keksi. Hevosten kanssa touhuamisesta nuori nainen ei aio missään nimessä luopua. Ei voimalla vaan taidolla. Psykologiaakin hevosten kanssa tarvitaan. Kuhmoon avautuu uusi lankakauppa Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@slpmedia.fi Kuhmoon avautuu syyskuun 2. päivänä uusi lankakauppa. Sen perustaa hierontayrityksensä yhteyteen Paula Karppinen, omaa sukua Pääkkönen. Lankakauppa avautuu Kainuuntie 101:ssä Kuhmon Putkityön kanssa samassa talossa. Kauppa on avoinna kahtena päivänä viikossa, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Syykin on selvä: Karppinen pitää kauppaa auki hieronnan ohessa ja muut päivät on pyhitetty hie- ronnalle. Paula Karppinen on toiminut hierojana 15 vuoden ajan. Kahdeksan vuoden ajan hänellä on ollut hierontahuone kotonaan hieman Kuhmon keskustan ulkopuolella. Nyt hän tuo yrityksensä Villa Vetreän keskustaan ja täydentää sitä lankakaupalla. Paula Karppinen on itse innokas neuloja ja haluaa laajentaa Kuhmon neulojien saatavilla olevaa lankavalikoimaa, joka nyt käsittää lähinnä perus-Novitat. Villa Vetreän valikoimiin Karppinen ottaa pääasiassa luonnonkuitui- Autogyrolentäjäksi voi kouluttautua Suomussalmella Sirkku Rautio Marjut Lehto toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Suomussalmella on ainoana kuntana Kainuusta mahdollista suorittaa autogyrolentäjän lupakirja, joka sisältää teoriatunteja sekä vähintään 30 tuntia koululentoja. Lento-opettajana toimii paikkakuntalainen Heikki Kela. – Hurahdin autogyrolentämiseen kolme vuotta sitten. Ensin suoritin ruotsinkielisen lupakirjan, sen jälkeen suomenkielisen lupakirjan ja viime talvena lennonopettajakurssin. Tällä hetkellä Kelalla on kaksi oppilasta ja lisää on mahdollisesti tulossa. Suomussalmella on mahdollisuus järjestää kiinnostuneille esittelylentoja. Ensi keväänä on alkamassa uusi teoriakurssi, joka on mahdollista suorittaa pääasiallisesti Internetissä. Koulutusta aloitettaessa ilmailulääkäri tekee terveystarkastuksen. – Itse kouluttautumiseen kannattaa varata aikaa vähintään vuoden verran. Oulun Tervalentäjät järjestää ensi talvena yksityislentäjän lupakirjan teoriajakson, johon on Suomussalmelta lähdössä kolme henkilöä. Ilmailulupakirjan hakijalta vaaditaan normaalia terveyttä sekä riittävää ikää. Purjelentokurssin voi aloittaa sinä vuonna, kun täyttää 15 vuotta. Itsenäiseen ilmailuun oikeuttavan purjelentäjän lupakirjan voi saada 16-vuotiaana. Muissa lupakirjaluokissa lupakirjan voi saada täytettyään 17 vuotta. Yläikärajaa ei ole. Harrasteilmailijalle riittää normaali terveys ja näkö, laseilla korjattuna tai ilman. Sairaudet, jotka voivat aiheuttaa tajuttomuutta tai toimintakyvyn menetyksen, ovat este lääketieteel- Marjatta Kurvinen Paula Karppinen näyttää lankaa, jossa raitalanka on omalla kohdallaan mukana. Hän toivoo, että uuteen toimipisteeseen löytävät niin entiset kuin uudetkin asiakkaat. Autogyro on lentää koneen yläpuolelle sijoitetun pyörivän roottorin aiheuttaman nostovoiman avulla. Autogyrossa roottori pyörii roottorin lapojen välitse ylöspäin virtaavan ilman eli autorotaation avulla. Kouluttautumiseen kannattaa varata aikaa vähintään vuoden verran. A Heikki Kela lisen kelpoisuustodituksen myöntämiselle. Ilmailulupakirjoja varten vaadittava koulutus sisältää teoriaopintoja ja lentotunteja. Koulutusta antavat lentokoulut ja ilmailukerhot, joilla on hyväksytty koulutusorganisaatio. Luettelo kotimaisista koulutusluvan haltijoista löytyy ilmailuviranomaisen eli Trafin sivuilta. sia lankoja. Mukana on kotimaista käsin värjättyä lankaa, joista jokainen vyyhti on uniikki. On islantilaisia, norjalaisia, englantilaisia ja ruotsalaisia lankoja. On aloittelijaa helpottavia lankakeriä, joista neuloessa raitalangat tulevat vastaan, kun on aika tehdä raita. On liukuvärjättyjä lankoja, joiden väri vaihtuu. Nyt tarjolla on erityisesti syksyisiä värejä. On merinovillaa ja alpakkaa, jotka eivät kutita niin paljon kuin perusvillalangat. Paula Karppinen aikoo etsiä asiakkaitaan varten myös tarjolla oleviin lankoihin liittyviä ohjeita. Myyntiin tulee myös puikkoja. Monet tilaavat erikoislangat netistä. Miksi kivijalkakauppa? – Jotta voi hypistellä lankoja, Paula Karppinen sanoo. YLÄ-KAINUU – Tiistaina 23. elokuuta 2016 14 HARRASTUKSET&KÄDENTAIDOT Käsitöiden tekeminen on terapiaa kiireiden keskellä Kätevä Ämmä Oy:n yrittäjä Katri Halosen mukaan villasukat pysyttelevät kestosuosikkina. Marjut Lehto Marjut Lehto Fakta Aivan Ämmänsaaren keskustassa sijaitseva käsityöliike Käspaikka sai elokuun alussa uuden omistajan Joensuusta kotoisin olevasta Katri Halosesta. Omistajanvaihdoksen myötä liikkeen nimi muuttui Kätevä Ämmä Oy:ksi. – Suomussalmella on mukava toimia yrittäjänä, kaikki päivät ovat erilaisia ja aika menee todella nopeasti. On ollut asiakkaiden pyynnöstä kiinnostavaa selvittää, mitä valikoimaan on mahdollista saada. Palaute on ollut myönteistä, joten tämä on oikea ratkaisu, Halonen kertoo. ▪▪Suomussalmelainen käsityölii- marjut.lehto@slpmedia.fi – Käsitöiden tekeminen on tärkeää, se on hyvää terapiaa ja samalla näkee oman kädenjälkensä. Käsitöitä tekemällä voi purkaa luovuuttaan ja nykypäivän kiireisessä elämäntyylissä myös hyvä tapa viedä ajatukset pois kiireistä. Katri Halosen mukaan käsityöharrastus on lisääntynyt paljon, ja perinteisten villasukkien ohelle on tullut myös uusia ideoita. – Internetissä esimerkiksi blogien kautta innostus viriää myös nuorten keskuudessa. Materiaalit ovat muuttuneet vuosien saatossa, eikä enää tarvitse tehdä perinteisiä käsitöitä. Opiskellessani 1980-90-lukujen taitteessa, kodin sisustukseen liittyviä käsitöitä sekä koruja ei tehty siinä mittakaavassa, kuin tällä hetkellä. Nykyään panostetaan enemmän myös lapsiin, heille ommellaan paljon vaatteita. Myös kuosit sekä kankaat ovat muuttuneet paremmiksi ja ompelukoneet sekä saumurit kehittyneet vuosien aikana. ke Käspaikka sai uuden omistajan Katri Halosesta. ▪▪Omistajanvaihdoksen myötä liikkeen nimi muuttui Kätevä Ämmä Oy:ksi. ▪▪Halosella oli kymmenen vuo- den ajan oma kutomo Rovaniemellä ja Sodankylässä. ▪▪Koulutukseltaan hän on kudon- nan ammattiopettaja. ▪▪Kätevä Ämmä Oy:n löydät myös Facebookista, johon Katri Halonen muun muassa päivittää tietoja liikkeeseen saapuneista uutuuksista. Katri Halonen toimii yrittäjänä käsityöliike Kätevä Ämmä Oy:ssä Suomussalmella. Marjut Lehto Marjut Lehto – Uusia trendejä käsitöissä ei juuri ole, mutta pieniä buumeja kuitenkin on, esimerkkinä voisi mainita tuubihuivit. Villasukat ovat kuitenkin Halosen mukaan kestosuosikki käsitöitä tekevien ihmisten parissa, ja myös nuoret ovat innostuneet käyttämään villasukkia enemmän. – Osa nuorista tekee itsekin käsitöitä hyvin paljon, mutta on monia, joita se ei kiinnosta. Ikäluokista 1960-70-luvun tienoilla syntyneet eivät mielestäni tee yhtä paljon käsitöitä, kuin muut ikäluokat. Tämä johtunee siitä, että heidän äitinsä ja mummonsa ovat tehneet esimerkiksi villasukkia heille valmiiksi. Katri Halonen sanoo, että mikäli käsitöiden tekeminen kiinnostaa, mutta ei ole ketään, keneltä kysyä neuvoa, kannattaa ilmoittautua kansalaisopiston kurssille. Käsityöliike Kätevään Ämmään yrittäjä on hankkinut muun muassa silkkimohairia ja silkkitweediä, jois- Kätevä Ämmä Oy:n lankavalikoimasta löytyy vaihtoehtoja jokaiseen makuun. Pörröpaperinarusta voi loihtia näyttävän kranssin. ta voi loihtia lämmittävän ja kauniin neuleen syksyn juhliin. Paksummista neulelangoista puolestaan on mahdollista neuloa villapaitoja tai ponchoja. – Yksi uutuus on pörröpaperinaru, josta voi tehdä esimerkiksi kransseja. Valikoimasta löytyy myös korusettejä, joista löytyy kaikki tarvittava korujen tekemiseen. Askartelutarvikkeita täydennän asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Marraskuussa myyntiin saadaan uudenlaiset neulepuikot, jotka ovat täysin uutta koko Suomessa. Lisäksi tulossa on pesuaineita, joilla voi pestä muun muassa työvaatteita, urheiluvaatteita, villaa sekä silkkiä. Liikkeen nurkasta löytyy pöytä ja tuoleja, jotka ovat sitä varten, että kuka tahansa saa tulla viettämään aikaa käsityöharrastuksen parissa. – Tänne saa tulla tekemään omia keskeneräisiä töitään. Minulla on myös paljon kirjoja ja lehtiä, joista voi etsiä ideoita. Hän pitää ajatuksesta, että samanhenkiset ihmiset kokoontuvat yhteisen harrastuksen äärelle. – Tulevaisuus näyttää, mitä tästä tulee, mutta omalta jutulta tämä kuitenkin tuntuu. On mukavaa olla tekemisissä käsitöiden sekä ihmisten kanssa, se on ollut minulle aina hyvin tärkeää. Halonen toteaa. Lähitulevaisuudeksi hänellä on jo suunnitelmia. – Aion osallistua Suomussalmen Taiteiden yöhön 16. syyskuuta. Silloin liikkeessä neulotaan Taiteiden yö -huivi, johon jokainen saa käydä neulomassa pätkän. Lisäksi luvassa on jotakin muuta pientä kivaa. Joulun alla tiedossa on jotakin erilaista, mitä tässä liikkeessä ei ole aikaisemmin nähty, mutta sen enempää en vielä paljasta. Halonen myös mainitsee toiveissaan olevan verkkokaupan, mutta kertoo, että sen aika ei ole vielä. Tiistaina 23. elokuuta 2016 – YLÄ-KAINUU 15 Musiikkiharrastuksen tavoitteena löytää musiikin ilo Soiton opiskeluun! Sirkku Rautio tuu mukaan. Oppilaspaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Musiikkileikkikouluun pääsee yhdessä vanhemman kanssa jo kuuden kuukauden iässä. Instrumentin aloitusiästä voi keskustella opettajan kanssa. Joissain instrumenteissa soittamisen voi aloittaa ryhmäopetuksena. Sirkku Rautio sirkku.rautio@slpmedia.fi Kainuun musiikkiopisto tarjoaa musiikin opiskelusta kiinnostuneille monipuoliset mahdollisuudet. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni löytää musiikin ilon ja jatkaa harrastamista koko elämän ajan. Harrastuksen muodot voivat muuttua elämäntilanteen myötä, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä kokeilla, millaiseksi oma musiikkisuhde voi muotoutua ammattitaitoisten opettajien ohjauksessa. Kainuun musiikkiopisto tarjoaa musiikin opiskelijalle laajan oppimäärän. Tarkoitus ei kuitenkaan ole sitouttaa lasta tähtäämään jo pienestä pitäen musiikin ammattilaiseksi. Musiikkiopiston rehtori Emil Milev korostaa, että musiikkiharrastus on aina harrastajansa näköinen. Tavoitteena on löytää musisoinnin ilo ja oman tekemisen vauhti. Tunnit voi aloittaa, vaikka ei etukäteen osaisi mitään, sillä kokeilemalla ja tekemällä oppii. Innostunut opiskelija voi löytää musiikkiyhteisöstä hyvän pohjan tulevalle uralleen. Opetusviikkoja musiikkiopiston lukuvuoteen mahtuu 35. Oman soitto- tai laulutunnin lisäksi lukukausimaksuun sisältyy yhteismusisointia, musiikin perusteita ja esiintymismahdollisuuksia. Musiikkiopiston opettajat ovat kokeneita pedagogeja. Soitinvalikoima musiikkiopistossa on laaja. Soittamista ja laulamista voi opiskella sekä klassisen että rytmimusiikin asiantuntijoiden johdolla ja tutustua musiikin tekemiseen myös erilaisten orkesteri- ja yhtyekokoonpanojen kautta. Musiikkiopiston orkesteri- ja kuorotoiminnan kautta opiskelijat pääsevät toteuttamaan vuosittain monipuolisia ja laadukkaita konsertteja Kainuun musiikkiopisto tarjoaa laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta musiikin ja tanssin alalla. Kajaanin lisäksi toimipaikkoja on Vuolijoen kylällä, Vaalassa, Paltamossa, Ristijärvellä, Puolangalla, Musiikkiopistossa opiskelee pääasiassa kouluikäisiä lapsia ja nuoria, mutta myös aikuisopiskelijoita mah- Digitaalipianot alk. Kevytsoittoinen F-310 659,- 129,- CLP-535 1699,- (149,90) Kysy a! kotiinkuljetust QL Led nuottivalo Niccolo ja Yamaha viulusarjat! 16,- (20,-) Fzone klipsiviritin – – – – kitara ukulele basso viulu Hyrynsalmella ja Suomussalmella. Suomussalmella soittotunnit pidetään Alvarissa. Kainuun musiikkiopisto on rikastuttanut kainuulaista musiikkielämää jo lähes 60 vuoden ajan. 33,- (39,-) si! Suojaa kuulo 18,- Alpine korvatulpat (21,-) Atte Seppänen ja Petri Pesonen opiskelevat pianonsoittoa Kainuun musiikkiopiston Suomussalmen toimipaikassa. SK levyllinen nuottiteline 25,- ten Soitin Kysy! palvelu! huolto www.kuhmolainen.fi www.sotkamolehti.fi www.ylakainuu.fi 2244//77 s u a r s a u v a n r a a j v NNeetti ttiaajan an LLäähhiTiTaappioiol laalnvelulu ausp alve ssuuoorarakkoorrvvausp Maaliskuussa kissakampanjaa Maaliskuussavietämme vietämme kissakampanjaajajalahjoitamme lahjoitammejokaisesta jokaisestaleikatusta leikatustakissasta kissasta5€ 5€ Eläinlääketieteen Kainuun kissanystäville! Tarkemmat tiedot löydät kotija facebook-sivuiltamme! lisensiaatti Kainuun kissanystäville! Tarkemmat tiedot löydät koti- ja facebook-sivuiltamme! Tuomo Nyyssönen aloittaa klinikallamme ma 29.8. ja ottaa vastaan potilaita joka toinen viikko. Marja MarjaOjalehto Ojalehto Eläinlääketieteen Eläinlääketieteen lisensiaatti lisensiaatti Anne Kiiskinen Anne Kiiskinen Eläinlääketieteen Tervetuloa uudet Eläinlääketieteen lisensiaatti lisensiaatti ! sekä vanhat asiakkaat Milla MillaLukkari Lukkari Eläinlääketieteen Anne Kiiskinen Marja Ojalehto Eläinlääketieteen lisensiaatti lisensiaatti Eläinlääketieteen Eläinlääketieteen lisensiaatti lisensiaatti Heidi HeidiKemppainen Kemppainen Eläinlääketieteen Milla Lukkari Heidilisensiaatti Kemppainen Eläinlääketieteen lisensiaatti (palaa hoitovapaalta 4/16) (palaa hoitovapaalta 4/16) Eläinlääketieteen Eläinlääketieteen lisensiaatti lisensiaatti (Hoitovapaalla) Palvelumme: - -Pentuetarkastukset Palvelumme: Pentuetarkastukset Palvelumme: - -Yleislääketiede ja pehmytosakirurgia Keinosiemennys tuorespermalla Yleislääketiede ja pehmytosakirurgia - Keinosiemennys tuorespermalla - -Sisätaudit, ihosairaudet - -Kiimakontrollit, ym. - Kattavat ja nopeat laboratoriopalvelut - Yleislääketiede ja pehmytosakirurgia - Viralliset silmätarkastukset ja sydän kuuntelut 2 - 4 kertaa vuodessa Sisätaudit, ihosairaudetjajaallergiatestit allergiatestit Kiimakontrollit,synnytysapu synnytysapu ym. Suuja hammassairaudet, hammasröntgen Viralliset silmätarkastukset ja - Kennelliiton viralliset polvi- ja röntgentutkimukset - Sisätaudit, ihosairaudet ja allergiatestit - Eläinfysioterapia jakuuntelut urheilukoirahieronta - Suuja hammassairaudet, hammasröntgen - Viralliset silmätarkastukset jasydän sydän kuuntelut22- -44kertaa kertaavuodessa vuodessa Röntgen ja ultraääni Eläinfysioterapia ja urheilukoirahieronta - Pentuetarkastukset - Suu- ja hammassairaudet, hammasröntgen ja- Eksoottisten eläinten hoito - Röntgen ja ultraääni - Eläinfysioterapia urheilukoirahieronta - -Kattavat jajanopeat hoito - Keinosiemennys tuorespermalla - Röntgen ja ultraääni - -Eksoottisten - Laaja valikoima erikoisruokavalioita Kattavat nopeatlaboratoriopalvelut laboratoriopalvelut Eksoottisteneläinten eläinten hoito Kennelliiton viralliset polvija röntgentutkimukset Laaja valikoima erikoisruokavalioita Kennelliiton viralliset polvija röntgentutkimukset Laaja valikoima erikoisruokavalioita - Kiimakontrollit, synnytysapu ym. www.countrypolis.fi elainsairaalacountrypolis countrypolis www.countrypolis.fi elainsairaalacountrypolis countrypolis info@countrypolis.fi info@countrypolis.fi Kirkkoahontie 115 87910 Linnantaus, Kajaani P. 010 27 11 950 Kirkkoahontie 115 87910 Linnantaus, Kajaani P. 010 27 11 950 YLÄ-KAINUU – Tiistaina 23. elokuuta 2016 16 HARRASTUKSET&KÄDENTAIDOT Joogassa saa hidastaa luvan kera ELLA Ikäheimo Joogassa keskitytään omaan kehoon. Lajissa mielikin saa treeniä, kun huomio on hengityksessä. Jooga ▪▪Erilaisia suuntauksia on paljon. Vanhimmat traditiot ovat peräisin Intiasta noin 5000 vuoden takaa. Asanoita eli eri asentoja painottavat suuntaukset syntyivät 1920-luvulla. ▪▪Jooga sopii terveydestä, hyvin- voinnista ja henkisestä kasvusta kiinnostuneille. Sitä voivat harjoittaa kaikenikäiset naiset ja miehet. Maija Räsänen maija.rasanen@slpmedia.fi Kainuussa syntynyt joogaohjaaja ja työohjaaja Sari Marita Ikäheimo haaveili aina, että pääsisi muuttamaan takaisin synnyinmaakuntaan. – Syntyjäni olen sotkamolainen, lapsuudenperheeni muutti Porin seudulle. Sieltä kuljin Helsingin kautta Ouluun opiskelemaan. 1990-luvulla muutimme Kajaaniin. Ikäheimo teki pitkän uran sosiaali- ja terveysalalla. Vuodesta 2014 hän on ollut yrittäjä. Ikäheimo ohjaa joogaa Suomussalmen Kianta-opistossa neljättä lukukautta. Hän vetää ryhmiä myös Paltamon kansalaisopistossa, Kajaanissa ja Vuokatin Urheiluopistolla. – Kuhmossakin on vahvat joogatoimijat. Kainuussa ja muuallakin Suomessa ovat kansalaisopistot joogan vankkoja tukipilareita. Niiden avulla jooga on levinnyt Suomen jokaiseen kolkkaan. ▪▪Perustana ovat keskittyneesti suoritettavat harjoitukset, tietoinen rentoutuminen ja luonnollinen hengitys. Lähde: Suomen Joogaliitto ry ja Ananda 3/2011 -lehti. Sari Marita Ikäheimo vetää joogatunteja ja -kursseja SopuSointu Hyvinvointipalvelut -yrityksensä, Suomussalmen Kianta-Opiston ja Vuokatin urheiluopiston kautta. Ikäheimo on koulutukseltaan STOry:n työnohjaaja, SJL:n joogaohjaaja, kouluttaja ja valmentaja. Joogan ohjausta Ikäheimo opiskelee Suomen Joogaliitto ry:n seitsemän vuotta kestävässä joogaopettaja-koulutuksessa. Sen lisäksi hän on käynyt Kylli Kukkin ja Meri Mortin koulutuksessa. Ikäheimo kertoo, että jooga antaa harrastajalleen mahdollisuuden pysähtyä ja miettiä, mitä kehossa tapahtuu. – Voi kuunnella, mikä tuntuu kehossa hyvältä, mikä ei, teinkö liikkeen liian voimakkaasti. Tietoisuus siirtyy arkeen, ja voi miettiä, poiminko nyt marjoja väärässä asennossa. Omaa kehon asentoa alkaa korjata ihan eri tavalla, kun tietoisuus on läsnä, Ikäheimo selvittää. – Jooga-sana tarkoittaa yhdistämistä. Ohjaan sovellettua hathapohjaista joogaa. Hathajoogassa teh- dään kolme kertaa sama, joogan perusliikkeistä eli asanoista koostuva ohjelma, sitten seuraava. Se ei ole niin kurinalaista kuin astangajooga, joka on fyysisesti vaativampi joogamuoto. Ikäheimon tunneilla yhdistetään hathaa ja tilanteeseen sopivia, eri joogasuuntauksista tulevia harjoituksia ja asanoita. – Joogaan liittyy edelleen turhia ennakkoluuloja ja mystiikkaa. Jooga ei ole uskonto. Ikäheimo sanoo. – Joogan aloittavan kannattaa kysyä, mikä on ohjaajan koulutus. Lyhytkestoisilta viikonloppukursseilta ttu lue Haluttu ja siksi saatu koulutus on aivan eri juttu kuin pitkäkestoinen koulutus. Kannattaa kokeilla eri ohjaajia ja opettajia, voi vaikka pyytää tutustumismahdollisuutta ja käydä kokeilutunneilla kuulostelemassa, onko tämä se minun juttuni. Joogaa ei ole tarkoitettu vain jo valmiiksi notkeille ja sporttisille. Jos jokin asana tuntuu hankalalta, voi ohjaajalta kysyä vaihtoehtoisia tapoja tehdä liike. – Sitäkin olen kuullut, että ”en voi tulla joogaan kun olen niin jäykkä”. Jäykkä ihminenhän hyötyy joogasta, kun kehoon tulee joustavuutta. Joogassa ei koskaan tarvitse mennä pakolla asentoihin, jooga on lempeä laji. Jooga lisää kehon liikkuvuutta ja notkeutta parantaen fyysistä kuntoa. Laji opettaa syvää, rentouttavaa hengitystä. – Hengitys liittyy olennaisesti joogaan. Liikkeitä tehdään hengityksen rytmissä. Se voi monista tuntua alussa haastavalta, mutta sanon aina, että hengitys tulee luonnostaan, kun ohjaan esimerkiksi nostamaan kädet ylös sisäänhengityksellä. Liikkeet tehdään rauhallisesti niin, että jokainen pääsee niihin kiinni, Ikäheimo rohkaisee. Kun ihminen stressaantuu, hän saattaa huomaamattaan alkaa hengittää pinnallisesti keuhkojen yläosalla. – Hengitys voi olla läähättävää ja kevyttä, mutta kun kehoa saa rentoutettua ja hengitystä ohjattua mielellä, hengitys syvenee luontaisesti. Tunneillani käy myös ihmisiä, jotka ovat stressaantuneita, mutta he saavat joogasta mielenrauhaa. Lajissa panostetaan mieleen ja sen rauhoittamiseen. Monet sanovat, että saavat nukuttua paremmin joogaharjoituksen jälkeisenä yönä. Ikäheimo nauraa, että kun hän nopeasykkeiseen liikuntaan tottuneena 1990-luvulla aloitti lajin, hän ajatteli, että jooga on liian rauhallista. – Ajattelin, että täällähän pitkästyy! Mietin, mitä ihmettä ovat nämä hengitykset. Sitkeästi vain kävin joogassa ja huomasin, että pian kehoni rentoutui jo joogamatolle makaamaan mentyäni. Keho päästi irti päivän kireyksistä ennen kuin ohjaajakaan ehti sanoa, että nyt on lupa hellittää ja laskea hartiat. teeMA ti 13.9. METSÄ, ERÄ, RETKEILY Aineistopäivä ke 7.9. Kolme lehteä! Esim. 2x42 (99x42 mm) 130 € 2x134 (99x134 mm) 258 € 3x134 (150x134 mm) 358 € 3x157 (150x157 mm) 391 € 5x180 (254x180 mm) 629 € Hintoihin lisätään mahd. valmistuslisä 0,05 €/pmm sekä alv 24% Muut koot – pyydä tarjous! Haluathan mainontasi olevan: Lukijoita 52.000 kpl! + KATTAVAA + VAIVATONTA + TEHOKASTA + EDULLISTA verkkopalveluistamme! Verkossa yli 20 000 kävijää viikossa. Seuraavat teemat: 20.9. Pikkujoulut, muoti 4.10. Koti ja asuminen 15.11. Lähiruoka www.sotkamolehti.fi Sanna Koivusalo, p. 040 587 2067 sanna.koivusalo@slpmedia.fi Kysy tarjousta myös www.kuhmolainen.fi Eine Kotamaa, p. 050 315 5849 eine.kotamaa@slpmedia.fi www.ylakainuu.fi Titta Toivanen, p. 040 751 1749 titta.toivanen@slpmedia.fi
© Copyright 2024