1. No category

SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN KUNTAYHTYMÄN MAATALOUSLOMITUSPALVELUIDEN HENKILÖSTÖLEHTI
3/2016
© Anna-Maija Ketola
Sisällys
Sisällys .................................................................................................................................................. 2
PÄÄKIRJOITUS ...................................................................................................................................... 3
LOMITUSPALVELUJEN HENKILÖSTÖN TULOSKORTTI 2016 ................................................................. 4
TILOJEN TYÖOHJEITA ON NOUDATETTAVA ......................................................................................... 5
SÄHKÖISEN ASIOINNIN KYSELY SUUPOHJAN ALUEEN LOMITUSPALVELUJEN ASIAKKAILLE ............... 8
LOMATOIMENOHJAAJIEN TERVEISET ................................................................................................ 10
Lapiolla Laarista – SEK:n maatalouslomituksen paikallisyksikön henkilöstölehti
Päätoimittaja Lea Ojanen.
Toimitus: Piia Kesti, Anna-Maija Ketola, Elouise Kivineva
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä | 2
PÄÄKIRJOITUS
Alkuvuosi on ollut hyvin työläs meillä toimistolla. Olemme tehneet hyvin monet asiat kahteen kertaan. Uusi
lomituspalvelulaki allekirjoitettiin 30.1.2015. Se astui voimaan 1.1.2016. Aloimme noudattaa uutta lakia ilman ohjeita heti. Ohjeet saimme maaliskuun 2016 loppupuolella. Samoin lomitusnetti oli työkuntoinen maaliskuulla 2016. Jos teistä on tuntunut, että toimistolla on ollut `pallo hukassa`, niin teidän tuntuma on ollut
aivan oikeassa. Onneksi kukaan meistä ei tiennyt, minkälainen alkuvuosi 2016 tulee olemaan. Loppu hyvin,
mutta vieläkin lomitusnettiohjelma on keskeneräinen ja tietyt asiat tehdään vähintään kahteen kertaan.
Kesäkausi alkaa olla parhaimmillaan, joskin aivan kesäkelit antavat vielä itseään odottaa. Juhannus on tuota
pikaa, ensi viikolla. Tänään on keskiviikko 15.6.2016, kun alamme työstää meidän henkilöstölehteä, joka
elokuussa postitetaan.
Mutta vaikka ilmojen lämpiämistä vielä jatkossakin odottelemme, niin keskikesän valoisuus on aina yhtä
mahtava juttu, joka vuosi. Myös luonnon monipuolinen vihreys on sanoin kuvaamattoman kaunista. Kesän
tuoksut ovat mieltä virkistäviä. Tuoksut tuovat mieleen kaukaisiakin asioita, lapsuudesta saakka. Sanotaanhan, että tuoksuilla on `pitkä muisti`. Mieleen saattaa pulpahtaa aivan joku pienikin asia jostakin kaukaa
menneisyydestä jonkun ennalta arvaamattoman tuoksun ansiosta. Mietipä pieni hetki itse, mitä tuoksuja
muistat lapsuudesta ja mihin asioihin ajatus palaa! Mieleen voi kyllä tulla myös kuivan heinän tuoksu, kuuma ilma ja heinien polkemalla tiivistäminen navetan vintillä katon rajassa….huh! Kuivaa heinää tehtiin paljon. Jälkeenpäin ajatellen mukava muisto, mutta silloin jotain muuta.
Henkilöstölehteämme lukiessa nyt elokuulla, kun jo mennään – ajattelisin, että kesäkausi on ollut kesäinen
ja itse kullakin on ollut lomaa arjesta tavalla tai toisella.
On käyty ystävien ja/tai suvun juhlissa. Kesä on aina valoisaa, luonto on kaunis ja loppujen lopuksi itsestä
kiinni moni asia.
Vuoden alusta alkaen olemme toimineet ilman Kurikkaa, pienempänä yksikkönä. Se ei ole näkynyt juurikaan
arjessa, koska samassa yhteydessä lomituksen hallinnosta lähti myös yksi lomatoimenohjaaja. Lomituksen
työkokouksessa toukokuulla toki huomasimme henkilöstön vähennyksen. Meitä pienempiä yksiköitä on useita Suomessa. Näillä mennään vuoden loppuun 31.12.2018.
Olemme itse kukin lehdistä lukeneet, että Etelä-Pohjanmaan lomituksen paikallisyksiköt (Alajärvi, Alavus,
Kauhava, Kaustinen, Kurikka ja Suupohja) yhdistetään maakuntiin aluehallintoyksikön (18 kpl valtakunnallisesti) alle 1.1.2019 alkaen.
Maakunnille perustetaan yhteiset toimitilat henkilöstö,- talous,- tietohallinto,- ja ict -palveluille.

Lausuntokierros tehdään 8 - 9 / 2016  lokakuun loppuun mennessä

Valinnanvapaus ja rahoitus eduskunta 2017

SOTE – järjestämislaki 7 / 2017

muutoshallinto 2017 – 2018

siirtymäaika?

laki voimaan 1.1.2019
Maakunnissa tulee olemaan virka- ja työsuhteisia. Siirto tapahtunee liikkeenluovutuksella. Eläkejärjestelmä,
eläkevastuiden jaot (Kuel, KEVA). Paljon on asioita, muutamia vain tässä mainittuina.
Lea Ojanen
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä | 3
LOMITUSPALVELUJEN HENKILÖSTÖN TULOSKORTTI 2016
1. Vaikuttavuus
Vuosilomat myönnetään lainmukaisesti ja järjestetään tasaisesti lomavuoden aikana.
Sijaisapupyynnöt toteutetaan. Kannustetaan maksullisen lomituksen käyttöä edelleen. Tiedotetaan riittävästi. Kehitetään uusia toimintamalleja.
2. Asiakkuus
Asiakkaiden tyytyväisyys paikallisyksikön lomittajien ammattitaitoon paranee vuodesta 2015. Asiakkaiden tyytyväisyys paikallisyksikön toimintaan paranee vuodesta
2015. Asiakkaat vastaavat palautekyselyyn. Hyödynnetään yhteistoimintaa maatalousyrittäjien ja lomittajien kanssa toimivien lomituspalvelujen ja lainmuutosten toimeenpanossa.
3. Henkilöstö
Parannetaan lomittajien ammattitaitoa. jokaisella lomittajalla on riittävä ammattitaito niiden tilojen töihin, joiden lomituksia hoitavat. Lomittajien työskentelyolosuhteet
täyttävät työturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Lomittajat ottavat työssään huomioon työturvallisuuden.
4. Talous ja tehokkuus
Lomituspäivän kesto on määritelty lain mukaisesti ja lomittajan työaika vastaa lomitettavan maatalousyrittäjän tehtäväosuutta.
Lomitusnetissä on ajantasaiset tiedot (kokonaistyöaika, tehtäväosuudet, karjatalouskellonajat) ja tietoja käytetään lomitusten suunnittelussa.
Lomittajien määrä vastaa lomituspalvelujen kysyntää.
Sijaisapupäätökset on annettu ja toimitettu asiakkaalle viipymättä.
Huom! Lomituspalvelujen tuloskortissa 2016 korostuu, niin lomituksen hallinnon,
maatalousyrittäjien kuin maatalouslomittajien kohdalla lisääntynyt tarkkuus kaikkien
lomitukseen liittyvien asioiden suhteen, erityisesti huomioidaan kokonaistyöajat, tehtäväosuudet ja kellonajat. Tuloskortin toteutuminen on lomituksen koko henkilöstön,
meidän jokaisen vastuulla.
MELA kysyy meiltä tuloskortin toteutumisen vuosittain seuraavana vuonna.
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä | 4
TILOJEN TYÖOHJEITA ON NOUDATETTAVA
Tiloilta on etenkin tilakäynneillä tullut palautetta, että lomittajat eivät lue tilalla olevia kirjallisia
ohjeita. On kuitenkin tärkeää, että jokainen työskentelee tilan ohjeiden ja työtapojen mukaan. On
hyvä myös kerrata, mitkä työt kuuluvat lomittajan tehtäviin.
Lue tilalla työohjeet tarkkaan /Oikeilla ohjeilla onnistuu paremmin;
Työ maatilalla on muutakin kuin lehmän lypsyä ja joka tilalla on oma tapansa tehdä työt. Hyvällä ohjeistuksella maatalouslomittaja jaksaa ja onnistuu työssään paremmin.
Asiakkaalta voi unohtua, miten monella eri tavalla lehmän voi lypsää ja tilan työt tehdä. Lomittajalla on siihen työhön monta tapaa. Siksi lomittaja ei voi ryhtyä soveltamaan omiaan. Kun on toisen tilalla, ei voi mennä sanomaan, että jotain tehdään väärin. Monesti saatetaan olettaa, että lomittaja muistaa saamansa ohjeistuksen, vaikka edellisestä käynnistä olisi kuukasi. On siis hyvä, että ohjeistus on kirjattu. Kun itselle jotkut
asiat ovat päivänselviä, niin ei aina huomaa opastuksen tarvetta. Tilan tapoihin opastusta tehostamaan luotu
tarkistuslista auttaa myös talonväkeä itseään.
Hyvä ohjeistus on todella tärkeää. Siitä on hyvä keskustella ja ne on hyvä pyytää. Kaiken kukkuraksi kirjallisetkin ohjeet PITÄÄ AINA LUKEA! Meille on tullut asiakkailta palautetta, että ohjeet eivät aina lomittajaa
kiinnosta – lieneekö pötypuhetta vaiko jotain perää?
Työvuoroluettelon mukaan tehdään työpäivä, aloitetaan ja lopetetaan! Työvuoroluetteloa tulee noudattaa.
Suunniteltua työaikaa ei saa alittaa. Se perustuu tilalla oleviin työaikoihin sekä kunkin työntekijän omaan
työaikaan. Saamme hyvin nopeasti tänne toimistolle palautetta tilalta, mikäli työvuoroluettelon noudattaminen on jotain muuta kuin sen pitäisi olla. Mikäli työaika jää vajaaksi, niin se on huono asia meille kaikille,
sekä henkilöstölle kentällä että henkilöstölle toimistolla. MELA seuraa valtakunnallisesta `lomitusnetti`
ohjelmassa lomitusten toteutumista. Paikallisyksikkötarkastuksissa muutaman vuoden välein kuulemme,
miten meidän yksikkö on toiminut ja toimii. Tähän asiaan meistä jokainen voi `kantaa kortensa` kekoon.
Voimme itse vaikuttaa omaan työhömme tätä kautta.
Lomituspäivän kestoa voidaan pidentää paikallisyksikön järjestämän vuosiloma,- tai sijaisapulomituksen
aikana, jos pidentäminen on perusteltua eläinsuojelullisesta tai lomittajan työstä suoriutumiseen liittyvästä
syystä.
Suurin osa meidän työntekijöistä noudattaa omaa työvuoroluetteloaan. Tämä lause kuuluisi kirjoittaa `Jokainen meidän työntekijöistä noudattaa omaa työvuoroluetteloa`. Otattehan tämän lauseen vakavasti, jokainen.
Työaika ei voi ylittyä sorkkahoitajan käynnin vuoksi
Vuosilomalomituksella huolehditaan maatalousyrityksen päivittäin välttämättömistä kotieläinten hoitotöistä
siltä osin kuin ne kuuluvat vuosilomalla olevan maatalousyrittäjän tehtäväosuuteen (LPL 8 b §).
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä | 5
Lomituspalveluilla ei voi hoitaa muuta kuin eläinten hoitotöitä, ei vaikka kyseistä toimintaa verotettaisiin maatilatalouden tuloverolain mukaan. Lomituspalveluilla ei voida hoitaa esimerkiksi maatilan
tuotteiden jatkojalostukseen kuuluvia tehtäviä
(esim. juuston valmistus). Kuitenkin esim. kananmunien pakkaaminen kennoihin kuuluu vielä lomitustehtäviin, ei kuitenkaan esimerkiksi minkään
tuotteen suoramyynti ja jakelu.
Myöskään kasvinviljely-, metsä-, ja rakennustyöt
(esim. säilörehun teko ja eläinten laidunaitausten
tekeminen) eivät voi kuulua lomitettaviin tehtäviin.
Niittoruokinta sitä vastoin kuuluu eläinten hoitotöihin.
© Markku Haapamäki
Pienet ja välttämättömät korjaustyöt (esim. rikkoutuneen nännikumin vaihto lypsimeen tai rikkoutuneen
aidanseipään korjaus) voivat kuulua lomitettaviin tehtäviin edellyttäen lähtökohtaisesti, että rikkoutuminen
on tapahtunut lomitusaikana ja lomituksenaikainen korjaaminen on perusteltua eläinsuojelullisista syistä.
Sitä vastoin lomitustehtäviin eivät voi tällöinkään kuulua isot korjaustyöt eivätkä erityistä ammattitaitoa
vaativat korjaustyöt.
Karjalannan siirto isompaan varastoon voi kuulua lomitettaviin tehtäviin vastaavilla periaatteilla kuin edellä
on korjaustöiden osalta kerrottu, edellyttäen lisäksi, että siirto on tilalla viikottainen toimenpide.
Myös lumitöiden osalta noudatetaan soveltuvin osin samoja menettelytapoja kuin korjaustöiden osalta. Lomituksella voidaan hoitaa ainoastaan muiden lomitustehtävien hoidon kannalta välttämättömät ja pienimuotoiset lumityöt.
Lomituspalveluilla ei voi myöskään hoitaa hevosten valmennusta eikä ratsastustuntien pitämistä, koska näissä ei ole kyse eläimen hoitotyöstä.
Eläinsuojien lämmittäminen ei ole tosiasiallinen eläinten hoitotyö, mutta lomituspäivän keston aikana lämmitystehtävät voidaan hoitaa lomituspalveluilla edellyttäen, että lämmitysmateriaali, esimerkiksi polttopuut,
ovat valmiina eikä muuta lämmitysmuotoa ole saatavilla.
Päivittäin välttämättömät hoitotyöt
Päivittäisillä hoitotöillä taas tarkoitetaan hallituksen esityksen (HE 112/2015) mukaan sitä, että kyseiset hoitotyöt ovat päivittäisiä tai ainakin säännöllisiä ja siten toistuvia, että ne käytännössä osuvat jokaiseen vuosilomajaksoon.
Tässä tarkoitettuna vuosilomajaksona voi pitää noin viikon jaksoa. Lisäksi on huomattava, että päivittäisten
hoitotöiden pitää myös olla välttämättömiä.
Vuosilomalomituksella ei voida hoitaa esimerkiksi lehmien karvan ajoa, sorkkien leikkuuta, lampaiden keritsemistä, navetan pesua eikä broilerihallin pesua ja desinfiointia, koska nämä hoitotyöt eivät ole päivittäin
välttämättömiä.
Sitä vastoin esimerkiksi lomituksen aikaisesta keinosiemennyksestä, poikimisesta, porsaiden kastroinnista ja
hampaiden leikkuusta aiheutuvat eläinten hoitotyöt, vastaavasti kuin sairaan eläimen hoitotyöt, voidaan
katsoa viikon jaksoon kuuluviksi ja ne voidaan hoitaa vuosilomalomituksessa siltä osin kuin ne ovat välttä-
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä | 6
mättömiä ja kuuluvat vuosilomalla olevan maatalousyrittäjän tehtäväosuuteen. Jos tällaisten tehtävien hoitaminen vaatii esimerkiksi ylimääräistä käyntiä maatalousyrityksessä, kyse ei ole LPL:n 8 c §:n tarkoittamasta valvontakäynnistä.
Lomitustehtäviä ei voida maatalousyritysten tuotanto- ja työmenetelmien erilaisuus huomioiden määritellä
lain tasolla nykyistä yksityiskohtaisemmin, mutta toiminnan erikoistuminen on otettava huomioon lomittajan työtehtäviä käytännössä määriteltäessä. Esimerkiksi hevostalousyrityksessä lomittajan työtehtäviin kuuluu hevosten päivittäin välttämätön hoito ja ruokinta sekä hevosten vienti ulkoilutarhaan tai laitumelle.
Lomituspalvelutehtävät ovat samat on kyse sitten vuosilomalomituksesta tai sijaisapulomituksesta.
Valvontakäynti vai varsinainen lomituskäynti
Lähtökohtaisesti paikallisyksikön tulee pyrkiä hoitamaan varsinaiset vuosilomalomitustehtävät mahdollisimman vähillä päivittäisillä käyntikerroilla. Pääsääntöisesti varsinaiset vuosilomalomitustehtävät vaativat
vuorokaudessa enintään kaksi käyntiä maatalousyrityksessä ts. päivittäin välttämättömät kotieläinten hoitotyöt pystytään tekemään enintään kahden työjakson aikana. Ainoastaan yksittäisissä tilanteissa voi olla välttämätöntä hoitaa varsinaiset vuosilomalomitustehtävät useamman päivittäisen työjakson aikana, esimerkiksi jos tilalla hoidetaan lypsy kolme kertaa vuorokaudessa.
Ns. iltatarkastus on katsottava valvontakäynniksi, vaikka sen yhteydessä hoidetaan esimerkiksi lisäheinien
antaminen, vasikoiden juottaminen, ruokinta-pöydän lakaisu tai lannan kolaaminen. Nämä eivät muuta
käyntiä varsinaiseksi lomituskäynniksi, sillä nämä tehtävät voidaan hoitaa varsinaisten lomituskäyntien yhteydessä.
Jos etukäteen ei ole tiedossa tehtävää, joka eläinsuojelullisesta syystä on nimenomaan kyseisellä käynnillä
tehtävä, vaan käynti on välttämätön maatalousyrityksen kotieläinten hoidon turvaamiseksi, kyseessä on valvontakäynti. Valvontakäynti ei muutu varsinaiseksi lomituskäynniksi sillä, että vuosilomalomituksella hoidettava tehtävä voitaisiin suorittaa myös varsinaisen lomituskäynnin kuluessa, mutta se sopii paremmin
valvontakäynnin yhteydessä suoritettavaksi.
Käytännössä valvontakäynneillä tarkoitetaan useimmiten ns. iltatarkastuksia, mutta tilan tuotantosuunnasta
ja loma-ajankohdasta riippuen myös muuna ajankohtana suoritetut valvontakäynnit voivat olla välttämättömiä maatalousyrityksen kotieläinten hoidon turvaamiseksi.
Paikallisyksikön on pyrittävä toteuttamaan myös valvontakäynnit ja varallaolo, kuten muukin lomitus, mahdollisimman taloudellisesti. Jos paikallisyksikkö järjestää valvontakäynnin tai varallaolon, voi käynnin tai
varallaolon tehdä myös joku muu kuin tilalla varsinaisesti lomittava henkilö. Tällainen järjestely voi olla tarkoituksenmukainen esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa tilan läheisyydessä asuu toinen lomittaja. Vastaavasti lomittaja voi mahdollisesti hoitaa samanaikaisesti useamman kuin yhden kotieläintilan varallaoloa ja
valvontakäyntejä.
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä | 7
SÄHKÖISEN ASIOINNIN KYSELY SUUPOHJAN
ALUEEN LOMITUSPALVELUJEN ASIAKKAILLE
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymässä alkoi 1.5.2016 digitaalinen maaseutu –hanke. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Esa Ylikoski Kauhajoelta ja tavoitteena on maaseudun asukkaiden, kolmannen sektorin
ja yritysten digitaalisten valmiuksien kehittäminen ja tätä kautta maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen. Toteutimme hankkeen kanssa kyselyn lomituspalvelujen asiakkaille jossa tiedusteltiin mm. maatalousyrittäjien ATK-taitoja, osaamista sähköisten palvelujen käytössä ja toiveita palvelujen suhteen. Kyselyyn
vastasi 46 yrittäjää ja suurin ryhmä vastaajista oli maitotilallisia (31/46). Muita vastaajien tuotantosuuntia
oli nautatalous, sikatalous, lammastalous, hevostalous ja emolehmätuotanto.
Suurin osa vastaajista kuvaili omia ATK-taitojaan hyväksi tai välttäväksi. Kysyttäessä kiinnostuksesta lomituspalvelujen järjestämälle tilaisuudelle sähköisistä palveluista KYLLÄ ja EI vastaukset jakautuivat aikalailla
50/50. Nettiyhteys oli kaikilla vastaajilla sähköiseen asiointiin riittävä. Yhteydet meillä Suupohjassa ovatkin
valokuituverkon ansiosta huippuluokkaa.
Suurimmalle osalle vastaajista sähköiset palvelut olivat tuttuja (mm. lomitusnetti, vipu,vero, evira, mtk, proagria) ja suurin osa myös ilmoitti tekevänsä tukihakemukset ja ilmoitukset itsenäisesti ilman ulkopuolista
apua.
Lomia ei voinut hakea 2016 vuoden alussa sähköisesti lainkaan, johtuen Melasta ja viime hetken lakimuutoksesta. Kysyimme että nyt kun sijaisapuhakemus on tehtävä kirjallisena, onko sitä haettu netin kautta,
johon suurin osa vastasi EI (43/46).
Kysyimme myös, että oletko aikaisemmin täyttänyt sähköisen vuosilomahakemuksen ja haluaisitko täyttää
sellaisen tulevaisuudessa? KYLLÄ/EI vastaukset jakautuivat tässä n. 50/50. Me lomituspalvelussa neuvomme mielellämme sähköisen vuosilomahakemuksen täytössä, joten ottakaa rohkeasti yhteyttä jos tarvitsette
apua hakemuksen täyttämisessä. Palkintona olleet Sotkan kesäteatterin liput lähtivät heinäkuun alussa voittajille ja Kiitos vielä kaikille kyselyyn osallistuneille!
Esa Ylikoski / Digitaalinen maaseutu –hanke
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä | 8
OPPISOPIMUS – TYÖSSÄ OPPIEN
Yhteistyössä lomituspalveluiden kanssa olemme oppisopimuksella kouluttaneet jo
yhteensä 25 lomittajaa. Olisiko nyt Sinun vuorosi?
TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINTO
maatalouslomittamisen osaamisala Kauhajoella
•
•
•
•
Aloituspäivät 15.9.2016 tai 18.1.2017
Soveltuu töissä oleville maatalouslomittajille, joilla on useamman vuoden alan työkokemus ja/tai alan koulutusta.
Koulutuksessa perehdytään keskeisiin, ammattitaitoa syventäviin aiheisiin kuten eri
tuotantosuuntien kotieläinten hoitoon ja terveydenhoitoon, koneiden käyttöharjoitteluun, maataloustuotantoon, tietotekniikkaan ja asiakaspalveluun.
Koulutus järjestetään työn ohessa oppisopimuskoulutuksena ja tietopuolinen koulutus järjestetään Kauhajoella Suupohjan Ammatti-instituutin Kyntäjäntien toimipisteessä.
”Olen ollut lomittajana n. 30v. Olen oikeesti iloinen siitä että olen saanut paljon uutta teoriatietoa molemmista jaksoista sekä käytäntöä koneitten kans. Lihantuotantopuoli oli näinkin pitkän työrupeaman jälkeen uusi asia. Olen erittäin tyytyväinen sekä teoriapuoleen kuin
myös käytännössä saamaani oppiin.”
”Alkuun päästyä, kaikki on mennyt omalla painollaan. Koulukaverit ovat tulleet tutuksi, kokemuksia on vaihdettu, naurettu omille kömmähdyksille”.
”Koulutusta ei ole varmaankaan mahdollista paremmin järjestää!”
OTA YHTEYTTÄ PIKAISESTI LÄHIESIMIEHEESI JA ILMOITTAUDU ELOKUUN AIKANA!
OPPISOPIMUSASIOISSA SINUA SUUPOHJAN ALUEELLA
PALVELEE:
Arja Marttila, koulutustarkastaja
p.040 - 507 6876, arja.marttila@saiedu.fi
Teknologiapuisto 1 2.krs. 61800 Kauhajoki
SEK / LOMITUSPALVELUT
Lea Ojanen p. 0400 761 749
Anna-Maija Ketola p. 040 565 6025
Elouise Kivineva p. 050 567 2263
Piia Kesti p. 043 824 2829
etunimi.sukunimi@suupohja.fi
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä | 9
LOMATOIMENOHJAAJIEN
TERVEISET
Ajankohtaista: T-paitoja voi tilata konehallilta normaalin
vaatetilauksen yhteydessä 2kpl/vuosi.
KK-palkan jaksot 2016 – 15.1.2017 lisät maksetaan
seuraavasti
9.5 – 5.6.2016
Heinäkuu
6.6 – 3.7.2016
Elokuu
4.7 – 31.7.2016
Syyskuu
1.8 – 28.8.2016
Lokakuu
29.8 – 25.9.2016
Marraskuu
26.9 – 23.10.2016
Marraskuulla (8 vko lisät)
24.10 – 20.11.2016
Joulukuu
© Anna-Maija Ketola
***********************************
21.11 – 18.12.2016
Tammikuu 2017
19.12.2016 – 15.1.2017
Helmikuu 2017
Työaika suunnitelman mukaan: Nyt kun teidän on tehtävä suunniteltu työaika, on yrittäjiltä alkanut
kuulua huolestuttavia viestejä. Lähdetään töistä ja kuitataan päättymisajankohta vasta kotona tai matkalla.
Yrittäjälle lähtee lasku tekemättömistä tunneista ja ymmärrätte varmaan ettei se ilahduta ketään. Yrittäjien
sijaisapumaksut ovat nousseet vuosittain joten laskuun voi muodostua suurikin summa töistä joita ei ole
ehkä tehty.
Jo muutama tällainen väärennetty (=asiakirjaväärennös) työaika pilaa pitkäksi aikaa koko meidän hyvän
lomittajakunnan maineen. Unohduksia sattuu ja ne on korjattavissa.
Jos varoituksista huolimatta virheellinen toiminta jatkuu, joudumme miettimään irtisanomismenettelyä.
Siihen emme toivo koskaan päätyvämme. Olkaamme siis jatkossakin tarkkana työaikojan suhteen.
Jos tilalla on asiat hoidettu huonosti tai siellä on jokin eläinsuojelullinen ongelma, otathan yhteyttä lähiesimieheesi, jonka kanssa sovitaan jatkotoimenpiteistä.
Numerohakupalvelun käyttö: Soneran liittymissä numerotiedusteluissa pitää käyttää seuraavia hakupalveluja. Lähetä haluamasi nimi ja paikkakunta esim. matti meikäläinen teuva tekstiviestinä alla olevaan
numeroon.
 tekstiviestinä 15400 -numeroa
 numeropalveluna 02001000 -numeroa
Ne ovat paljon edullisempia kustannuksiltaan. Viestin tuleminen saattaa kyllä kestää jonkun aikaa (noin
20min)
Vastaaja palvelun numero on +358 40 199 8386 nyt kaikille sama. Voit kirjautua netissä vip palveluun
ja muuttaa asetuksia, katsoa ohjeita ja poista viestejä. https://vip.sonera.fi
Käyttöönottovaihteessa käyttäjän ei tarvitse välttämättä kirjautua sivulle, mutta kun aikaa on, sivuun ja sen
toimintoihin kannattaa käydä tutustumassa.
Sivulle kirjaudutaan seuraavilla tiedoilla:
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä | 10
Käyttäjätunnus: fixxx@suupohjanseutuverkko.fi, jossa xxx on käyttäjän oma matkapuhelinnumero
Salasana: Sonera ei toimita käyttäjien salasanaa. Ensimmäisellä kirjautumisella klikataan Pyydä salasanaa linkkiä ja seurataan sivun ohjeita.
Kilometrikorvausten maksaminen: Työnantaja maksaa työmatkat lyhintä reittiä vaikka siihen sisältyisi
pienempien teidenkin ajoa. Ajaa voitte mistä haluatte, mutta korvaus haetaan lyhyimmän reitin mukaan.
Mela on ollut hyvin tarkka näissäkin tarkastusten yhteydessä. Satunnaisesti tarkastamme km myös itse täällä
toimistolla joten ei tarvitse hämmentyä jos tulee viesti tarkastaa km. Jos teet kahta tilaa, tilojen välinen matka korvataan molemmilla matkoilla (aamu ja iltapäivä).
Kiitoksia hyvin menneestä kesäkaudesta teille kaikille.
Anna-Maija, Elouise ja Piia
TYÖTAPATURMAT
Huom! Työtapaturmista on ilmoitettava välittömästi työnantajalle!
Kristiinankaupungin työterveyspalvelut tuottaa jatkossa
Ab SydMedi Oy
Itäinen Pitkäkatu 51 B
64100 Kristiinankaupunki
Ajanvaraus terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolle puh. (06) 781 2080
Aukioloaika: ma-to klo 8-16, pe klo 8-15
Työterveyshoitaja on Jenny Rönnholm, jenny.ronnholm@sydmedi.fi, 067812080
© Anna-Maija Ketola
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä | 11