Kissojen kotihoito-opas
9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Kissojen kotihoito-opas Kaikki Rekku Rescuen kodittomat kissat etsivät kotia hoitokodista käsin. Kotihoidossa oleva kissa saa tottua ihmisiin ja normaaliin kotielämään ja saamme kuvan siitä millainen kissa on kyseessä ja millainen koti olisi juuri tälle yksilölle sopivin. Kotihoitajan tehtävänä on majoittaa kissa kotiinsa ja vastata sen päivittäistarpeista: siitä että kissalla on ruokaa ja juomaa, puhdas hiekkalaatikko sekä virikkeitä päiväänsä. Kotihoitoa tarvitsevia kissoja on hyvin erilaisia, osa on normaaleja kotikissoja, osa erikoishoitoa tarvitsevia pentuja tai vähillä ihmiskontakteilla eläneitä arkalaisia joita yritetään sosiaalistaa. Sopivan kissan mietimme aina kotihoitajan kokemuksen ja resurssien mukaan. Kotihoitajana sitoudut pitämään kissasta huolta kunnes se löytää kodin, mikä voi kestää pitkäänkin. Samoin kuin omaa kissaa harkitessa, mieti miten järjestät hoitolaisen päivittäishoidon mahdollisten matkojen ajaksi. Jos tarvitset yhdistykseltä hetkittäistä hoito-apua tai et pysty enää pitämään hoidokkiasi, ilmoitathan siitä mahdollisimman hyvissä ajoin! Kun ilmoitat halukkuudestasi toimia kissojen kotihoitajana, sinulle lähetetään kyselylomake jossa selvitetään asumismuotosi, kissakokemuksesi, muut talouden asukit jne. Tämän jälkeen kissojen kotihoitovastaava ehdottaa sinulle sopivaa hoidokkia. Ennen ensimmäisen hoidokin saapumista teet kotihoitosopimuksen, jonka ehdot löydät täältä: http://www.rekkurescue.com/binaries/160.pdf Jokaisella kauttamme kotia etsivällä kissalla on oma yhteyshenkilö joka haastattelee kissakyselijät ja toimii kotihoitajan tukihenkilönä. Yhteyshenkilöltä saat lisäneuvoja kissan hoidosta, ja kun sen aika koittaa, päätätte yhdessä kissan uudesta omistajasta. Kotihoitajilla on myös Facebookissa oma ryhmänsä ja keskustelunsa, jossa saa vertaistukea ja voi jutella omista hoitolaisistaan. Päätät tietenkin itse kuinka monta ja minkälaisia kissoja pystyt majoittamaan, ja otatko kissan juuri silloin kun yhdistys sille paikkaa kyselee. Yleensä pyrimme sijoittamaan uuteen hoitopaikkaan ensin ns. helppoja kissoja mahdollisimman kesyjä ja terveitä yksilöitä joiden hoito ei ole “tavallista” kissaa hankalampaa ja joille uskomme kodin löytyvän helposti. Vaikka ajatus kissanpentueen kasvattamisesta onkin houkutteleva, pikkuruiset vaativat huomattavasti enemmän paneutumista ja osaamista kuin esimerkiksi vähän vanhemmat pennut tai vaikkapa aikuiset kodinvaihtajat. Moni hoitoon saapuva kissa tarvitsee alkuaikoina kotona tapahtuvaa hoitoa, kuten ripulin tai silmätulehduksen lääkitsemistä, vähintään madottamista. Saat näihin aina ohjeet kissan varaajalta. Muutenkin kodittoman kissan saattaminen kotiinlähtökuntoon voi viedä aikaa ja vaivaa. Joskus voi parhaista yrityksistä huolimatta käydä niin että hoidossa oleva kissa joudutaan lopettamaan joko terveydellisistä syistä tai siksi ettei se luonteensa puolesta ajankaan kanssa sopeudu elämään normaalia kotikissan elämää. Näitä vaikeita päätöksiä et joudu tekemään yksin, vaan asiaa pohditaan tarkkaan kissan yhteyshenkilön sekä eläinlääkärin kanssa. Toivomme että kotihoitaja pystyisi osallistumaan osaan kissan kuluista, kuten raakaruokaan ja leluihin, välttämättömiä tarvikkeita eli ruokia ja hiekkoja yhdistys tilaa isommissa erissä ja niitä jaetaan hoitopaikkoihin tarpeen mukaan. Eläinlääkärikulut ja lääkekulut, joita tulee vähintään madotuksista, sirutuksesta, rokotuksista sekä leikkauksista, maksaa yhdistys. Hoitokissoja pitäessä on erityisen tärkeää että perheen omien eläinten rokotukset ja madotukset ovat ajan tasalla. Huolehdithan myös varmuuden vuoksi että oma jäykkäkouristusrokotuksesi on alle viisi vuotta vanha! Tästä oppaasta löydät perustietoja siitä miten yhdistyksen kissoja hoidetaan. Tutustu myös kissojen hoito-oppaaseen ja pyydä ongelmatilanteissa apua hoidokin yhteyshenkilöltä! www.rekkurescue.com 1 9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Ruokinta Hoidossa olevia kissoja ruokitaan mahdollisimman hyvälaatuisilla ruoilla. Kissa on lihansyöjä, jonka luonnonmukainen ruoka koostuu pienistä riistaeläimistä. Kissan pitää saada ravinnostaan riittävästi eläinperäisiä proteiineja sekä rasvaa vitamiinien ja hivenaineiden lisäksi, hiilihydraatit ovat kissan ruokavaliossa hyvin pienessä osassa. Vääränlainen ruokavalio voi aiheuttaa puutostiloja, vatsavaivoja, virtsakiteitä ja pidemmän päälle munuais- ja maksasairauksia sekä altistaa liikalihavuuden myötä diabetekselle. Markettien kuivaruokia ei missään nimessä pidä syöttää, sillä ne sisältävät paljon helposti allergisoivia sekä turhia viljoja ja väriaineita. Edellytämme siis että ainakin kuivaruoat ovat jotain eläinkaupasta hankittua laadukkaampaa merkkiä. Myös märkäruokien kohdalla kannattaa välttää tuotteita jotka sisältävät viljoja, väriaineita ja sokeria - kissan ruokinnassa on hyvä oppia lukemaan tuoteselosteita kriittisellä silmällä. Monet kotihoitajistamme tilaavat kissojen päivittäistavarat zooplus.com-nettikaupasta, mistä monia hyvälaatuisia ruokia saa kotiintoimituksella halvemmalla kuin kivijalkakaupoista (jos teet itse tilauksia, menethän kaupan sivuille yhdistyksen etusivulta löytyvän bannerin kautta, niin saamme zooplussalta pienen prosentin myynnistä!). Mikäli taloudellinen tilanteesi ei salli hoitolaisten hyvää muonitusta, pyydäthän apua yhdistykseltä. Teemme kuluja säästääksemme yhteistilauksia ja saamme välillä eläinkaupoista tai yksityisihmisiltä ruokalahjoituksia joita jaetaan eteenpäin hoitokoteihin varastoltamme Malmilta. Liha on luonteva osa kissan ruokavaliota. Tarjoiltava liha on hyvä käyttää pakkasessa loisvaaran takia, ja yhä useammat eläinkaupat myyvät lemmikeille tarkoitettuja raakapakasteita, eli sisäfileepihviä ei kissalle ole tarkoitus ostella. Raakaa kanaa käsitellessäsi pidä hyvää huolta omasta käsi- ja keittiövälinehygieniastasi salmonellavaaran takia, terveelle kissalle salmonella sen sijaan ei ole uhka. Kalaa sekä sisäelimiä (maksa, munuaiset) annetaan korkeintaan kerran viikossa. Sydäntä ei tässä yhteydessä lasketa sisäelimeksi vaan lihakseksi, ja sekä possun, naudan että broilerin sydämiä voi tarjota vaikka päivittäin. Pelkästään lihaa syötettäessä pitää muistaa etteivät lihatiskinkään tuotteet vastaa kissan luontaista ruokavaliota. Esimerkiksi kalsiumin puutetta pitää paikata lisäravinteilla, jauhetulla kananmunankuorella, tai syöttämällä luista lihaa, esimerkiksi jauhettua broilerinsiipeä. Aptuksen Multicat-vitamiinipilleri on hyvä lisä raakaan lihaan ja takaa kalsiumin saannin. Pelkkää lihaa syöttämällä aiheuttaa kissalle helposti vitamiininen ja hivenaineiden puutostilan, joten jos et ole perehtynyt huolellisesti raakaruokintaan, vähintäänkin noin puolet ruokavaliosta on hyvä koostua teollisesta muonasta. Kodinsaannin kannalta kätevin olisi kissa joka syö hyvälaatuisia ruokia laidasta laitaan, joten tarjoile hoidokille monipuolisesti niin eläinkaupan kuivaruokia, pussi- ja purkkiruokia kuin lihaakin. Muista kuitenkin uusia ruokia tarjotessa että varsinkin kuivaruoan kanssa vaihdokset kannattaa tehdä asteittain, eli sekoittaa uutta merkkiä vanhaan, sillä monen kissan vatsa menee nopeista ruoanvaihdoista sekaisin. Ruokien sekoittaminen keskenään on oiva tapa laajentaa nirsoilevan kissan ruokalistaa, myös märkä- ja raakaruokien kohdalla. Lisätietoa kissan ruokinnasta löydät täältä: http://personal.inet.fi/koti/maaru/kivijalka.html http://www.karvanaaman.fi/ruokinta.html Ruokakauppoja netissä: http://zooplus.com http://murrenmurkina.fi (raakaruoka) http://vauhti-raksu.net (raakaruoat kotiintoimituksella) www.rekkurescue.com 2 9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Ennen hoitolaisen saapumista Varmista että omien lemmikkien (sekä jo luonasi asuvien hoidokkien) rokotukset ovat voimassa. Uusi eläin on aina tautiriski, minkä takia saapuva hoidokki pitää eristää talouden muista eläimistä kunnes se on madotettu ja rokotettu. Vaikka kodissa ei olisikaan muita eläimiä, on etenkin aremmalle hoitolaiselle hyvä varata oma huone alkupäiviksi johon se saa tutustua rauhassa. Hoitolaisen huone sisustetaan mahdollisimman helposti pestäväksi, sillä varsinkin alkutaipaleella saatat joutua desinfioimaan pintoja. Vaikeasti puhdistettavat huonekalut kannattaa peittää pyyhkeillä, lakanoilla tai päiväpeitteillä, joiden pesu sujuu kätevästi pyykkikoneessa. Samoin hoitolaisten pesät tai makuualustat kannattaa valita pesukoneenkestävyyttä silmällä pitäen. Varmista ettei hoitohuoneessa ole helposti särkyviä esineitä, kissalle myrkyllisiä kasveja tai vaarallisia aineita, ja että huone on muutenkin kissalle turvallinen. Voit sisustaa kissalle piilopaikan esimerkiksi isoon pahvilaatikkoon. Hiekkalaatikkoon voi aluksi varata huonompilaatuistakin hiekkaa, sillä ensimmäisinä päivinä kissa saa giardiahäädön/madotuksen, minkä jälkeen laatikko desinfioidaan ja hiekat vaihdetaan puhtaisiin. Toisinaan giardiahäätö ja mahdollisesti muita perustoimenpiteitä on tehty hoitolaiselle jo valmiiksi. Vesi- ja ruoka-astioiden on hyvä olla keraamisia tai teräksisiä, sillä muoviastioita on käytännössä mahdoton kunnolla puhdistaa niiden naarmuunnuttua, jolloin bakteerit pääsevät pesimään kipoissa. Muovikipot saattavat aiheuttaa kissalle myös aknea. Ruoka- ja vesikipot pestäänkin mielellään tiskikoneessa missä korkea lämpötila hoitaa desinfioinnin, tai esimerkiksi kloriitilla (muista tällöin huuhdella astiat erityisen tarkasti!). Sisusta hoitohuone niin että hiekka-astia on mahdollisimman kaukana ruokakipoista. Kun kissa saapuu hoitoon Kissan saapuessa sen mukana rokotuskortti tai hoitopäiväkirja johon on merkitty tietoja sen alkuperästä, terveydestä, sekä suoritetuista hoitotoimenpiteistä (madotukset, rokotukset, sterilointi jne). SÄILYTÄ SAAMASI PAPERIT HUOLELLISESTI JA KÄY LÄPI KISSAN YHTEYSHENKILÖN KANSSA MITEN KISSAN HOIDON KANSSA EDETÄÄN . Avaa kissan kantokoppa hoitohuoneessa ja anna sen tutustua uuteen paikkaan omaan tahtiinsa. Ensimmäisenä päivänä kissa saa rauhassa palautua paikanvaihdoksesta ja muuttostressistä. Etene kissan ehdoilla: arka yksilö saa rauhoittua itsekseen pidemmän kaavan kautta, kun taas kesyn tai uteliaan kanssa seurustellaan reippaammin. Pikkuhiljaa aletaan totutella käsittelyyn, sekä hellittelyyn että hoitotoimenpiteisiin kuten kynsien leikkaamiseen, hampaiden ja korvien tarkastamiseen jne. Jos olet kissan ensimmäinen hoitopaikka, aloitetaan loishäädöt mahdollisimman nopeasti jotta kissa saadaan rokotuskuntoon. Teemme rutiinisti kaikille hoitoontuleville kissoille giardiahäädön, sillä kokemuksen kautta olemme todenneet sen olevan hyvin yleinen rescuekissoilla. Eristäminen Kissa on reviiritietoinen eläin, ja paikanvaihdos on sille aina stressitekijä. Suuri osa kissoista kantaa piilevinä erinäisiä taudinaiheuttajia, jotka stressitilanteessa saattavat puhjeta aktiivisiksi. Suoraan huonoista oloista hoitoosi tuotu kissa saattaa olla tullessaan näkyvästi sairas, mutta myös hyväkuntoisen oloinen eläin saattaa sairastua uuteen ympäristöön joutuessaan. Sekä uuden hoitolaisen että jo talouteen kuuluvien kissojen terveyden kannalta on tärkeää eristää tulokas vähintään pariksi viikoksi muuttostressin laantumisen ajaksi. Tällä aikaa tulokas madotetaan, sen muut mahdolliset terveysongelmat hoidetaan ja se rokotetaan. Eristyksen aikana hoitohuoneessa on hyvä käyttää erillisiä, muovisia sisäkenkiä tai sukkia ja desinfioida kädet apteekista saatavalla käsihuuhteella käsittelyn jälkeen. Flunssaisen tai ripuloivan kissan kanssa kannattaa lisäksi käyttää eri päällysvaatteita tai vaikkapa esiliinaa suojana. www.rekkurescue.com 3 9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Kissan tutustuttaminen muihin eläimiin Kun hoidokki on terve ja madotettu sekä rokotettu, sen voi halutessaan päästää tutustumaan talon muihin eläimiin. Mikään itseisarvo yhdistetty lauma ei ole, sillä tutkimuksissa on todettu kissojen stressin ja sairauksien lisääntyvän jos ne elävät useamman kuin neljän (aikuisen) kissan ryhmässä. Etenkin jos kissoja on paljon tai omilla kissoillasi on vaikeuksia vierailijoiden hyväksymisessä kannattaa harkita niiden pitämistä erillään. Kuitenkin esimerkiksi arka kissa voi reipastua paljon nopeammin jos se saa seurata kesyn lajitoverin ja ihmisen yhteisiä puuhia, ja ainokaisena hoitohuoneessa asuvan kissan aika käy auttamatta kovin pitkäksi. Muista että oireetonkaan kissa ei välttämättä ole täysin terve, yhdistäminen on aina riski joka kannattaa tiedostaa. Sairaustapauksissa yhdistys kustantaa pääasiassa vain hoitolaisen lääkärikäynnit. Asuttuaan jonkin aikaa saman katon alla uusi hoidokki ja muut eläimet ovat jo tietyllä tavalla tuttuja vaikkeivät olekaan nenäkkäin tavanneet. Ne ovat tottuneet toistensa hajuihin ja äänin ja tietävät toisistaan paljon. Hajujen vaihtoa tehostat vaihtamalla esimerkiksi kissojen petejä keskenään tai hieromalla kissan poskea pyyhkeellä jonka viet toiselle kissalle haisteltavaksi. Kun kissat suhtautuvat neutraalisti tai kiinnostuneesti toistensa hajuihin, avaa hoitohuoneen ovi ja anna eläinten kurkkia toistensa alueelle. Jos kaikki vaikuttavat edelleen tyytyväisiltä, voit antaa niiden liikkua vapaasti asunnossa. Pienet sähähtelyt ovat tässä vaiheessa normaaleja jos kissat yhtäkkiä huomaavat vieraan olevankin yllättävän lähellä, mutta tappeluiden välttämiseksi katkaise kyräilevät tuijotusmatsit ja pullisteluyritykset alkuunsa menemällä niiden väliin tai erottamalla kissat taas omiin huoneisiinsa. Ensimmäinen tapaaminen kannattaa pitää lyhyenä, ja tarjota kaikille osapuolille huomiota ja herkkuja tasapuolisesti. Tapaamisia toistetaan ja pidennetään, kuitenkin niin että sekä uusi tulokas että vakiasukkaat saavat riittävästi aikaa itsekseen rentoutua, syödä ja nukkua rauhassa. Aran kissan kesyttäminen Osa yhdistyksen hoiviin tulevista kissoista ovat eläneet osittain tai kokonaan ilman ihmiskontakteja. Aikuisten villikissojen totuttaminen ihmisiin on erittäin hidasta ja tuloksiltaan epävarmaa, joten pääsääntöisesti tällaisia kissoja ei oteta hoitoon vaan ne viedään lopetettavaksi. Pennut ja nuoret sekä kissat joilla on ollut jonkinlaista kontaktia ihmisiin, ovat helpommin kesytettävissä, mutta nekin vaativat kotihoitajaltaan kärsivällistä työtä ja ennen kaikkea aikaa. Myös ihmisiin tottunut kesykissa saattaa olla uudessa paikassa vieraan ihmisen kanssa hyvinkin arka, mutta tällaisen kissan kehitys on yleensä nopeampaa. Pahasti villiintyneitä kissoja emme hoitopaikoissamme kesytä. Erityisen villien pentujen tai sairaiden kissojen eristämisen varalle yhdistyksellä on isoja kevythäkkejä jollaisen saa tarvittaessa käyttöön. Häkki sisustetaan kissalle mukavaksi , häkin pohja vuorataan pyyhkeillä tai kylpyhuonematoilla ja hiekkalaatikon ja ruoka- ja vesiastioiden lisäksi sinne pyritään lisäämään piilopaikkoja ja tasoja (esim. tukevasta kankaasta riippumatto häkin nurkkaan) jotta kissa pystyy hyödyntämään rajallisen tilan mahdollisimman hyvin. Vaikkei kissa olisi sinusta vielä yhtään kiinnostunut vaan vilahtaa piiloon kun kuulee sinut ovella, vietä sen huoneessa aikaa rauhallisissa merkeissä. Juttele rauhallisesti kissalle jotta se tottuu ääneesi. Jos teet tarvittavat askareet aina samassa järjestyksessä (esim. ensin hiekkalaatikon tyhjennys, sitten lattian lakaiseminen, ruokakippojen täyttäminen jne) sillä rutiinit voivat rauhoittaa kissaa. Vältä äkkinäisiä liikkeitä. Jos kissa ottaa sinuun katsekontaktia, siristele sille hitaasti silmiäsi merkiksi siitä että olet ystävällisin mielin liikkeellä. Voit heitellä kissan lähettyville ruoka- tai namipaloja, jos kissa syö niitä kun olet läsnä tai peräti lähtee liikkeelle sinua kohti se on hyvä merkki! Leluillakin voi yrittää innostaa arkaa kissaa, pitkävartiset huiskalelut ovat tässä käytännöllisiä, niiden kanssa voi leikkiä tulematta liian lähelle pelottavaa ihmistä. Feliway-haihduttimesta voi olla apua aran kissan stressinhallintaan. Arkakin kissa voi tarvita lääkitsemistä. Toisinaan lääkkeet saattavat maistua märkäruoan seassa, jos kissoja on enemmän kuin yksi pitää tietenkin valvoa ettei kukaan syö enemmän kuin omaa annostaa. Jos lääkkeitä joutuu antamaan väkipakolla kissa kääritään tiukkaan kapaloon pyyhkeeseen. Tiukka ote niskasta auttaa pitämään kissan paikoillaan. www.rekkurescue.com 4 9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Kissalle tehtävät hoitotoimenpiteet Kaikki Rekku Rescuen kautta uuteen kotiin lähtevät kissat madotetaan, sirutetaan, sekä rokotetaan vähintään kerran kissaflunssia sekä kissaruttoa vastaan. Ulkoloishäätöjä tehdään tarpeen mukaan. Tarvittaessa (eli jos kissa ei ole jo muuttanut uuteen kotiinsa) rokotukset tehostetaan. Kaikki kissat luovutetaan kotiinsa leikattuina. Merkitse hoitopäiväkirjaan antamasi loishäädöt sekä kissan saamat rokotukset. AIKUISEN/NUOREN HOITOTOIMENPITEET Mahdollisten ulkoloisten häätö (Stronghold) Sairauksien hoito (hengitystieinfektiot, silmätulehdukset, ripuli, sieni-infektio) Käsittelyyn totuttaminen, turkinhuolto, kynsien leikkaaminen jne Giardia-häätö (Axilur 5-10 pv) – 14 pv Strongholdista Ensimmäiset rokotukset , sterilointi / kastrointi +sirutus Matolääkityksen uusiminen (14 pv edellisestä) Kodinetsintä Madotuksia yhteensä 5 krt Rokotusten uusiminen 3- 5 viikkoa ensimmäisen jälkeen PENNUN HOITOTOIMENPITEET 3 vk Madotus (Mirrix) 5 vk Madotus 7 vk Madotus + ulkoloishäätö jos tarpeen 7-8 vk 10 vk 11-12 vk Käsittelyyn totuttaminen, painonseuranta, kiinteään ruokaan siirtyminen Sairauksien hoito (hengitystieinfektiot, silmätulehdukset, ripuli, sieni-infektio) Ensimmäiset rokotukset Giardia-häätö (Axilur 5-10 pv) Kodinetsintä Rok. uusiminen 3-4 viikkoa ensimmäisten jälkeen + varhaissterilointi +sirutus Pennuilla madotukset voidaan siis parhaassa tapauksessa aloittaa noin 3 viikon iässä, niin aikuisilla kuin pennuilla kuureja tulee antaa vähintään 5 kertaa 2 viikon välein, jos kissa ei hoidossaoloaikana ehdi saamaan kaikkia, muistathan opastaa uuden kodin jatkamaan madotuksia! Pienille tai huonokuntoisille pennuille ensimmäisenä madotuksena annetaan Mirrix. Giardiahäätöön, joka tehdään kaikille hoitolaisille, käytetään Axiluria 5-10 päivän kuurina – ripuloiville 10 päivän kuuri, 5 päivää mikäli suolisto toimii täysin normaalisti. Matokuurina Axiluria annetaan 3pv, jokaisen hoitolaisen tulisi kuitenkin saada vähintään yksi kuuri muulla valmisteella (esim. Cazitel / Drontal), pahasta suolinkaistartunnasta kärsiville Profender-liuos. Pidäthän huolta siitä että hoitolaisesi saa kaikki tarvitsemansa hoidot! Aikataulu on ohjeellinen ja vaihtelee riippuen mm. kissan kunnosta – flunssaista tai ripuloivaa kissaa ei rokoteta – sekä sopivista eläinlääkäriajoista. Ennen rokotuksia kissa tulee madottaa vähintään kerran, silminnähden matoiset kaksi kertaa – sisäloiset vievät rokotukselta tehon joten rokote on hyvä antaa n. viikko edellisestä matokuurista. Sirutuksen hoitavat omat koulutetut siruttajamme, kissan varaaja huolehtii hoitolaisellesi siruttajan sopimisen. Olet kotihoitajana vastuussa kissan terveydentilan seuraamisesta, tarkistathan siis säännöllisesti esim. korvat ja hampaat ja tarkkaile kissan yleistä vointia, sekä ilmoita kaikesta poikkeavasta yhteyshenkilöllesi! www.rekkurescue.com 5 9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Loishäädöt Ulkona liikkuneella kissalla on käytännössä aina matoja, usein myös giardia. Ulkoloisetkin, etenkin korvapunkit, ovat myös yleisiä. Loiset heikentävät yleiskuntoa, altistavat sairauksille sekä aiheuttavat ripulia, ja ne on häädettävä ennen kuin kissa voidaan rokottaa. Ulkoloiset Jos yhdistyksen hoiviin tulleella kissalla on havaittavissa ulkoloisia, ne hoidetaan ensin useimmiten reseptillä saatavalla Stronghold-liuoksella, jota saat tarvittaessa yhdistykseltä. Tavallisin ulkoloinen yhdistyksen hoiviin tulevilla kissoilla on korvapunkki. Tumma, purumainen töhnä korvassa, joka on korvapunkkien ulostetta, sekä korvien rapsuttelu ovat melko varmoja merkkejä punkkitartunnasta. Stronghold-häädöllä korvapunkit kuolevat, mutta korvakäytävään saattaa vielä jäädä likaa, joka poistetaan apteekista tai eläinkaupasta saatavalla korvienpuhdistusaineella. Puhdistusainetta kaadetaan kissan korvakäytävään pieni määrä ja hierotaan korvaa kevyesti. Puhdistusaineen laiton jälkeen kissa ravistelee päätään, joka irrottaa likaa. Lian irrottamisessa voi auttaa kevyesti pumpulilla pyyhkimällä. Puhdistusaineen laittoa inhoaville kissoille ainetta voi kostuttaa pumpuliin. Pumpulia ei saa työntää liian syvälle korvaan, jottei lika ahtaudu tiukemmin korvakäytävään. Korvien puhdistus on tärkeää, sillä muutoin korvakäytävään saattaa jäädä punkin munia ja tartunta ei parane. Muiden harvinaisempien ulkoloisten (täit, väiveet, kirput) kohdalla kannattaa myös huolellisesti desinfioida hoitohuone käsittelyä seuraavana päivänä. Sisäloiset: madot ja giardia Matoisella kissalla saattaa olla vilkkuluomet esillä, huono turkinlaatu, tai huomattavan pömpöttävä vatsa vaikka se olisi muuten laihassa kunnossa. Uloste voi olla löysää, ja matokuurin alettua siitä voi löytyä joko kuolleita tai vielä luikertelevia matoja. Kissojen tavallisimpia matoja ovat suolinkaiset ja heisimato, joista ainoastaan suolinkainen tarttuu hiekkalaatikoiden välityksellä. Suolinkaisen munat vaativat huoneenlämmössä noin kuukauden kehittyäkseen tartuntakykyisiksi, joten pese hiekkalaatikot ja vaihda hiekat vähintään kuukauden välein. Madotus tappaa aikuiset suolinkaiset, mutta n. 14 vrk kuluessa elimistössä vaeltavat suolinkaisen toukat kehittyvät täysikasvuisiksi, tämän takia suolinkaistartunta vaatii useamman kuurin kahden viikon välein, ja voi olla hankala hoidettava. Giardia puolestaan on yleinen suolistossa elävä alkueläin. Terveet aikuiset kissat saattavat hyvin olla oireettomia giardian kantajia, pennuilla ja heikkokuntoisilla kissoilla se ilmenee ripulina. Giardia tarttuu ulosteista helposti. Stronghold tehoaa myös aikuisiin sisäloisiin mutta se ei yksinään riitä matotartunnan hävittämiseen, joten 14 päivää Stronghold-lääkinnän jälkeen aloitetaan kymmenen päivän Axilur-kuuri matojen ja giardian häätämiseksi. Mikäli ulkoloisia ei ole havaittavissa, aloitetaan Axilur-kuuri heti. Poikkeuksena pienet tai huonokuntoiset pennut, joiden madotus aloitetaan Mirrixillä. Matokuurin aikana on hyvä antaa ruoan seassa tai erikseen ruiskulla vatsaa rauhoittavaa maitohappobakteerivalmistetta (kts. Terveysongelmat-otsakkeen alta ohjeita ripulin hoitoon). Miten matolääkkeet annetaan Laita 250mg Axilur-tabletti 5ml ruiskuun, lisää 5 ml vettä ja ravista hetken kuluttua sekoittaaksesi liuennut tabletti. Annostele liuosta ruiskusta suuhun 1ml/1kg elopainoa, kuitenkin aina ylöspäin pyöristäen, sillä yliannostuksista ei ole todettu olevan haittaa. Esimerkiksi nelikiloiselle kissalle voi huoletta antaa kokonaisen tabletin. Tarvittaessa sen voi yrittää sekoittaa märkäruokaan jos kissa on vaikeasti lääkittävissä. Joillekin kissoille taas lääkkeet on helpoin antaa pillereinä suoraan suuhun. Giardiahäädössä Axilur-lääkitystä jatketaan 5-10 päivää, ja viidentenä päivänä desinfioidaan huolellisesti ne tilat joissa kissa on liikkunut. Axilur tepsii myös yleisimpiin matotartuntoihin, mutta näiden kohdalla hoitoa jatketaan vielä parilla kolmepäiväisellä kuurilla kahden viikon välein. www.rekkurescue.com 6 9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Giardia-desinfiointi Giardia-siivouksessa hiekkalaatikon hiekat vaihdetaan ja laatikko desinfioidaan kloorilla tai höyryllä, kaikki desinfiointiaineet eivät giardiaan tepsi. Jos laatikon pohjalla on paljon naarmuja, se vaihdetaan kokonaan uuteen. Hiekka-astioita puhdistaessa poista ensin lika joko tavallisella yleispuhdistusaineella tai kuumalla vedellä ja desinfioi esim. Klorite-pesuaineella (1 dl 5 litraan kylmää vettä) tai höyrypuhdistimella. Muista desinfioida myös hiekkalapio. Myös lattiat ja kissojen makuupaikat ja kiipeilypuut desinfioidaan. Yhdistyksellä on kotihoitajille pieniä höyrypuhdistimia, lisäksi isompien tekstiilien pesuun höyrypesuri jonka saa tarvittaessa lainaan. Mattoja, kiipeilypuita ja muita vaikeasti desinfioitavia tavaroita voi myös saunottaa 80 asteessa 30 minuutin ajan. Tekstiilit pestään 60 asteessa. Mikäli hoitolaisesi ei ole hoitoon tullessaan jo saanut giardiahäätöä, on se kätevintä häädön ensimmäisiksi viideksi päiväksi majoittaa esim. kylpyhuoneeseen tai muuhun helposti puhdistettavaan tilaan. Eläinlääkärikäynnit Pyrimme pääkaupunkiseudulla hoitamaan normaalit eläinlääkärikäynnit yhteistyöeläinlääkäriäsemallamme kuluja säästääksemme, sovi eläinlääkärikäynnin tarpeesta aina yhteyshenkilösi kanssa. Muista ottaa käynneille mukaan kissan passi tai rokotuskortti jos sellainen on jo olemassa. Tarvittaessa pyydä yhdistykseltä kuljetusapua lääkärireissuille. Yhteistyöeläinlääkäriasemamme pääkaupunkiseudulla on Käpylän Vetek, josta laskutus tulee suoraan yhdistykselle, eli kotihoitajan ei tarvitse maksuja hoitaa. Yhteyshenkilö eläinlääkääriasemalle on kotihoitovastaava Katri Kärki. Akuuteissa sairastumisissa kissa viedään tietenkin pikimmiten eläinlääkäriin, olethan tästäkin yhteydessä kissan yhteyshenkilöön tai kotihoitovastaavaan, sillä yhdistyksen maksettavaksi päätyviä isoja toimenpiteitä varten pitää olla hallituksen hyväksyntä. Rokotukset Suomessa olevat kissat rokotetaan ns. kolmoisrokotteella kissaruttoa sekä calici- ja herpesvirusflunssia vastaan. Nelosrokotteessa flunssien ja ruton lisäksi olevasta klamydiarokotteesta ei käytännössä ole merkittävää hyötyä, joten vältämme sen käyttöä sillä nelosrokotteesta saattaa seurata myös enemmän ikäviä rokotusreaktioita. Ensimmäisen rokotuskerran jälkeen rokotukset uusitaan noin kuukauden kuluttua, seuraavan kerran 1-vuoden iässä tai aikuisilla kissoilla sekä jatkossa 1-vuotisrokotteen jälkeen kolmen vuoden välein. Yleensä pyydämme eläinlääkäriä antamaan kissalle ns. elävän ruttorokotteen ja tapetut flunssarokotteet, useimmiten käyttämämme rokote on Purevax RCP. Joissain tapauksissa eläinlääkärin neuvosta käytetään Felovax PCT-rokotetta, jossa sekä rutto että flunssat ovat tapettuja. Kulukorvaukset Hoitolaisen eläinlääkäri- ja lääkekulut korvataan kuitteja vastaan. Kun käytät hoitolaisen eläinlääkärissä, muista ilmoittaa eläimen omistajaksi Rekku Rescue ry. Kulukorvauslomakkeen löydät täältä: http://rekkurescue.com/binaries/161.doc . Kuiteista ja lomakkeesta tulee selkeästi käydä ilmi mahdolliset hoitotoimenpiteet, mitä on ostettu, ostopaikka- ja ajankohta sekä summa. Kuiteissa ei saa olla muita ostoksia! Muista täyttää lomakkeeseen omat yhteystietosi, tilinumerosi IBAN-muodossa sekä kyseessä olevan eläimen nimi. HUOM! Mikäli maksat pankkikortilla mukaan tuleva pankkikorttitosite ei ole kuitti. Jos kuitti on tavallinen kassakoneen kuitti, tulee pyytää erillinen kuitti, jonka myyjä kirjoittaa käsin ja liittää kassakoneesta tulleen kuitin mukaan. Kuitit lähetetään kulukorvauslomakkeen kera kuukauden sisällä osoitteeseen: REKKU RESCUE RY/ TUULA CISSOKHO , VUOLUKIVENTIE 11 K 46 00710 HELSINKI. www.rekkurescue.com 7 9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Pentujen vieroitus, ruokinta ja hoito Vastasyntyneiden pentujen kanssa matkaan voi tulla monta mutkaa niin pentujen kuin emonkin voinnin suhteen, ja nuoret pennut sijoitammekin aina jo hieman enemmän kokemusta kerryttäneisiin hoitopaikkoihin. Emon kanssa hoitoon tulevat pennut pärjäävät tietenkin paremmin kuin orpolapset. Jos emolla on riittävästi maitoa, riittää pentujen päivittäinen painojen seuraaminen ensimmäiset 3 viikkoa. Punnittaessa pennut tottuvat käsittelyyn, ja samalla seurataan että silmät aukeavat normaalisti. Mikäli painonnousu kangertelee tänä alkuaikana, lisäravintona annetaan kädenlämpöistä maitokorviketta (Royal Canin tai KMR), pienimmille pennuille turvallisimmin ruokintaletkun kautta. Mikäli joudut letkuttamaan, saat siihen aina erillisen perehdytyksen. Pentujen painonnousua seurataan ainakin kuukauden ikään asti aamuin ja illoin punnitsemalla (ennen mahdollisia ruokintoja), myöhemminkin päivittäin. Samaan aikaan vuorokaudesta mitattuja painoja verrataan keskenään, ja päivittäisen painonlisäyksen tulee olla 10-15g tai noin 100g viikossa. Ellei paino parina perättäisenä punnituksena nouse riittävästi, aloitetaan lisäruokinta. 3-4 viikon iässä aloitetaan kiinteän ruoan tarjoaminen, aluksi pienissä annoksissa esimerkiksi ruiskulla tai sormella suuhun annettuna. Jotkut pennut oppivat nopeasti syömään itse lautaselta, toiset taas vaativat pidempää totuttelua ja ”pakottamista.” Ruiskuruokintaan hyvin soveltuvia ruokia ovat mm. Hill’s A/D, Royal Canin Recovery tai Royal Canin Convalescense Support jauhe josta valmistetaan neste ruokintaa varten. Nämä toipilasruoat ovat helposti sulavia, eivät ärsytä herkkääkään suolta ja sisältävät paljon energiaa, joten ne ovat hyviä myös vieroitusajan ruoaksi. Näistä siirrytään asteittaan hyvälaatuiseen penturuokaan, aluksi esim. Animonda Vom Feinsten Baby Pate. Pentujen ruokavaliota ei kannata tarpeettomasti vaihdella, vaan lisätä uusia ruokia rauhalliseen tahtiin. Jo vieroituksesta lähtien on hyvä tarjota pennuille myös raakaa lihaa, muista aina pakastaminen toksoplasma-riskin takia! Pienille pennuille liha jauhetaan hienoksi, tarjota voi esim. nautaa, porsaan sydäntä, broileria jne. Muista aina tasapainoittaa raaka liha vitamiinilisällä (Aptus Multicat). Kasvavan pennun on hyvä syödä 3-4 kertaa päivässä, kuivaruokaa kipossa on esillä koko pentuiän. Huolehdi että pentu saa riittävästi energiaa kasvamiseen, eli tarpeeksi usein riittävä määrä ruokaa. Jotakuinkin samaan aikaan kuin pennut oppivat syömään itse, ne myös aloittavat sisäsiistiksi opettelemisen. Onkin tärkeää että pennuille on tarjolla riittävän matalareunaisia hiekkalaatikoita lähellä pesää. Aluksi hiekkalaatikoissa käytetään paakkuuntumatonta kuiviketta, sillä pennut saattavat maistella myös hiekkaa ja paakkuuntuva hiekka voi aiheuttaa suolistotukoksia. Ilman emoa kotihoitoon tulevien pikkupentujen hoidossa joutuu ruokkimisen lisäksi huolehtimaan pentujen hygieniasta. Alle kolmeviikkoisen pennun peräpäätä pyyhitään ruokinnan jälkeen kostealla pumpulitupolla jotta se saadaan virtsaamaan ja ulostamaan. Letkuruokinta on siistiä, mutta pentujen aloittaessa kiinteän ruoan syömisen on sotku ilman emon pesupalvelua yleensä melkoinen. Pienenpienillä pennuilla turkin ruoasta kastuminen voi johtaa kylmettymiseen, joten perusteellinen pyyhkiminen ja kuivaaminen on ruokailun jälkeen tärkeää. Jotta pennut kasvaisivat mahdollisimman reippaiksi kissoiksi niitä tulisi totuttaa käsittelyyn ja erilaisiin hoitotoimenpiteisiin, kuten kynsien leikkaamiseen, turkinhoitoon ja hampaiden tarkastamiseen heti pienestä asti. Madotukset aloitetaan noin kolmen viikon iässä (tai heti hoitoon tullessa mikäli pennut ovat jo vanhempia) Mirrixillä. Matokuurin aikana painonkasvu usein hidastuu. Ensimmäinen rokotus pyritään antamaan noin 8 viikon iässä, ja vahviste steriloinnin yhteydessä ennen luovutusikää. Mikäli pentujen ikä ei ole tiedossa, se määritetään painon perusteella, oletuksena että pentu syntyessään painaa noin 100g ja kasvaa viikossa 100g, eli esimerkiksi 800g painava pentu olisi noin 7 viikon ikäinen. Käytännössä moni huonolla hoidolla ollut pentu on kuitenkin alkuun ikäistään kevyempi, ja painoa alkaa kertyä useimmille kohisten hoitoon saavuttua. www.rekkurescue.com 8 9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Varhaissterilointi Kissanpennun leikkaaminen varhain ennen puberteettia on jo pitkään ollut yleinen käytäntö mm. Yhdysvalloissa ja Englannissa. Varhaissteriloinnit ovat yleistyneet viime vuosina myös Suomessa ja vuodesta 2012 kaikki Rekku Rescuen kautta uuteen kotiin muuttavat pennut on pyritty leikkauttamaan ennen luovutusta. Suomessa leikattavat pennut ovat noin 10-12 viikkoisia (Rekku Rescuella 1 kg painoraja). Leikkaus tehdään lisääntymisen estämiseksi, mutta myös hyödyllisten terveysvaikutusten takia. Varhaissterilaatiotakäsitteleviä tutkimuksia on tehty runsaasti 90-luvulta lähtien, eikä niissä ole todettu operaatiosta olevan mitään haittaa myöhäisempään leikkaukseen verrattuna. Eroavaisuudet käsittävät lähinnä toissijaisia fyysisiä ominaisuuksia sukupuolielimissä, joilla ei ole terveyden kannalta vaikutusta. Varhaisleikatut kissat, etenkin urokset, saattavat kasvaa korkeammaksi. Virtsatieongelmiin, luunmurtumiin tai muihin terveydellisiin seikkoihin varhaisleikkautuksella ei ole negatiivisia vaikutuksia. 10-12 viikon iässä tehtävä varhaissterilaatioon nopeampi toimenpide kuin vanhemman kissan leikkaus, sillä pennulla ei ole vielä kehittynyt yhtä paljon rasvakudosta ja näin ollen voidaan tehdä pienempi leikkaushaava, kohtu ja munasarjat löytyvät helposti ja leikkaus saadaan nopeasti päätökseen. Pennut myös toipuvat operaatiosta helpommin ja stressittömämmin. Varhaissterilaationon todettu vähentävän käytösongelmien, merkkailun, nisäkasvainten, kohtutulehdusten, kivessyövän sekä suurentuneen eturauhasen riskiä. Lisäksi varhain operoitujen kissojen riski sairastua tiettyihinsairauksiin laskee – mukana ientulehdukset, astma ja ihon bakteeri-infektiot. Varhaissterilaatio vähentää ei-toivottujen eläinten määrää tehokkaasti. Varhaissterilaatio on merkittävä osa ennaltaehkäisevää eläinsuojelutyötä, sillä leikkaamalla uuteen kotiin muuttavat pennut ennen luovutusta, voimme eläinsuojeluyhdistyksenä varmimmin taata sen, etteivät eläimet pääse leikkaamattomina lisääntymään. Koska Suomessa varhaiset leikkaukset eivät ole vielä kovin yleinen käytäntö, moni eläinlääkäri on niistä vielä tietämätön, eikä ole perehtynyt niistä tehtyihin tutkimuksiin tai leikkauksen turvalliseksi tekeviin menetelmiin. Terveysongelmat Loishäätöjä tehdään kaikille yhdistyksen hoiviin saapuville kissoille, mutta huonoista oloista tulleella eläimellä voi olla muitakin terveysongelmia joista alla käsitellään tavallisimpia. Vaikka lista vaikuttaa pitkältä ja vakavalta kannattaa muistaa että läheskään kaikilla kissoilla, edes suoraan luonnosta tulleilla, ei sisäloisia vakavampia ongelmia ole. Lisäneuvoja terveydenhoidosta saat kissan yhteyshenkilöltä. FIV (kissan immuunikato) + FeLV (kissaleukoosi) FIV ja FeLV tarttuvat useimmiten sylki-verikontaktina ja riskiryhmänä ovatkin leikkaamattomat, ulkoilevan kollit. Molempien esiintyvyys on muutaman prosentin luokkaa. Osa kissoista jää oireettomksi kantajiksi tai voivat jopa parantua tartunnasta, mutta yleisen huonon ennusteen takia positiivisiksi testattujen kissojen kanssa päädymme useimmiten eutanasiaan. FIV + FeLV testin otamme kissoilta, joilla sitä on erityisesti syytä epäillä. FeLV aiheuttaa moninaisia oireita kuten anemiaa, kuumetta, ripulia, tulehduksia ja kasvaimia. Ennuste on huono, pysyvät kantajat kuolevat keskimäärin 3-5 vuoden kuluttua tartunnasta. FIVin taudinvaiheita erotetaan kolme; akuutti vaihe, jolloin esiintyy sahaavaa kuumetta ja imusolmukkeiden suurenemista usein lievinä oireina. Oireeton kantaja –vaihe voi kestää jopa vuosia. Viimeisessä, kroonisessa vaiheessa elimistön puolustuskyky romahtaa josta seuraa kroonisia infektioita. Krooninen tautivaihe kestää keskimäärin 6 kk –3 vuotta ja päättyy kuolemaan. www.rekkurescue.com 9 9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Coronavirus & FIP (tarttuva vatsakalvontulehdus) Coronavirus aiheuttaa kissalla maha-suolitulehduksen, josta se paranee joko muutamien kuukausien sisällä tai jää pysyväksi kantajaksi ja tartuttaa virusta muihin kissoihin. Coronaviruspositiivisuus ei tarkoita kissan sairastavan FIP:a ja etenkin monikissatalouksissa se on hyvin yleinen. Eri syistä coronavirus saattaa mutatoitua FIP -virukseksi aiheuttaen kuolemaan johtavan taudin, tärkeimpinä tekijöinä ovat viruskannan virulenssi ja kissan oma vastustuskyky. FIP:a on kahta muotoa: kostea ja kuiva. Kissoilla, jotka kehittävät kostean FIP :n, pääoire on nesteen kertyminen vatsa-ja/tai rintaonteloon. Taudin kuivassa muodossa vallitsevat erilaiset silmä-ja keskushermosto-oireet. Kummassakin tautimuodossa esiintyy aluksi aaltoilevaa kuumetta, ruokahaluttomuutta, laihtumista ja väsymystä. FIP:n diagnoosi voidaan lopullisesti tehdä vasta ruuminavauksessa, mutta kissan eläessä sen tyypillisten oireiden, verikoetulosten ja vatsaontelonestenäytteen analysoinnin perusteella voidaan diagnoosia pitää melko varmana. FIP itsessään ei siis ole tarttuva tauti! Kissaflunssat: nuhat ja silmätulehdukset Suoraan luonnosta tai isosta kissapopulaatiosta tullut kissa on usein flunssainen. Kissaflunssien tavallisia ulkoisia merkkejä ovat hengitystieoireet sekä silmätulehdukset. Flunssat ovat yleensä calici- ja herpesvirusten aiheuttamia ja helposti tarttuvia. Calici aiheuttaa usein kielen haavaumia, niveltulehduksia ja ientulehdusta. Osa sairastuneista kissoista paranee ja osa jää kantajiksi jopa vuosiksi. Herpes aiheuttaa usein vakavammat oireet ja sen kantajaksi jää loppuiäkseen. Vaikka virusflunssat kuuluvatkin perusrokotusohjelmaan, suoja ei ole sataprosenttinen, joten ole erityisen tarkka muista kissoista eristämisessä ja huolehdi käsihygieniasta! Bakteeriperäiset flunssat kuten mykoplasma ja klamydia tarttuvat myös rokotteista huolimatta. Mykoplasman oireet ovat usein yskä, silmätulehdukset ja nivelkivut, klamydian taas silmän sidekalvon tulehdukset. Virusperäisiin kissaflunssiin ei lääkitystä ole, vaan hoito on lähinnä tukihoitoa. Vuotavat ja rähmivät silmät ja nenä pidetään mahdollisimman puhtaina lämpimään veteen kostutetuilla pumpulitupoilla. Toisinaan virusflunssat aiheuttavat sekundäärisiä bakteeritulehduksia joita hoidetaan antibiootein tai silmätipoin. Bakteeriperäiset flunssat vaativat suun kautta otettavan antibioottikuurin, muuton kissa saattaa kantaa tartuntaa pitkäänkin. Pitkittyneissä flunssatapauksissa hoitolaisesta saatetaan ottaa eläinlääkärillä flunssatesti aiheuttajan määrittämiseksi. Kissarutto Kissarutto on ärhäkästi leviävä virustauti joka on usein rokottamattomalla kissalla tappava. Tyypillisesti tauti etenee nopeasti, ensimmäisiin oireisiin kuuluu ruokahaluttomuus ja apaattisuus, sitten oksentelu ja mahdollisesti verinen ripuli, jotka johtavat rajuun kuivumiseen ja kuolemaan. Oireilu voi olla myös salakavalan vähäistä ja lievää, mutta kunnon heikkeneminen on usein nopeasti etenevää. Kissaruttotesti voidaan ottaa ulostenäytteestä ja positiivinen tulos johtaa valitettavasti aina koko pentueen eutanasiaan. Kissaruttovirus on hyvin kestävä ympäristöolosuhteita vastaan ja sitä on runsaasti tartunnan saaneen kissan kaikissa eritteissä. Tartunnan leviäminen ei vaadi kissojen välistä suoraa kontaktia, vaan esimerkiksi ihminen voi tuoda sen ulkoa vaatteissaan tai kengänpohjassa. Tämän takia myös täysin sisällä elävien kissojen ruttorokotukset on aina pidettävä voimassa, ja rokottamatonta kissaa käsitellessä pitää olla erittäin tarkka hygieniasta. Sieni-infektio Sieni näyttäytyy kissalla esimerkiksi hilseilevinä/ rupisina, karvattomina laikkuina korvissa, leuassa, tai muualla kehossa. Jos kissalta löytyy karvattomia alueita, ilmoita siitä heti yhteyshenkilöllesi! Kissasta otetaan eläinlääkärissä sieninäyte. Suomalaisilla kissoilla sieni-infektiot eivät ole erityisen yleisiä, mutta toisinaan on sienitapauksiakin kotihoidossa löytynyt. Sienen hävittäminen on melko työläs prosessi johon kuuluu asunnon desinfioinnin lisäksi eläinten lääkintä ja peseminen. Sienitartunta leviää ilmateitse ja se voi tarttua myös ihmiseen. www.rekkurescue.com 10 9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Suolisto-ongelmat Monen hoitoon saapuvan kissan maha on tullessa sekaisin. Ripuli voi johtua esimerkiksi sisäloisista, nopeasta ruokavalionmuutoksesta, stressistä, ruoka-aineherkkyydestä, tai pahimmassa tapauksessa kissarutosta. Myös loishäätökuurit rasittavat suolistoa ja saattavat aiheuttaa ripulia. Madotusten aikana kannattaakin antaa kissoille maitohappobakteerivalmistetta ennaltaehkäisevästi, joko ruokaan sekoitettuna tai ruiskulla. Toisin kuin koiraa, kissaa ei saa paastottaa, sillä sen maksa ei kestä yli vuorokauden kestävää paastoa. Mikäli kissa ei suostu itse syömään yli vuorokauteen, sitä on pakkoruokittava ruiskulla. Ripulin aikana annetaan mahdollisimman helposti sulavaa ruokaa, esimerkiksi keitettyä kanaa/seitiä tai apteekista ja eläinlääkäreiltä saatavia toipilasruokia kuten Hill’s a/d tai Royal Canin Recovery ja Convalescence Support. Suolistoa rauhoitetaan myös apteekeista tai eläinlääkäristä saatavilla maitohappobakteereilla (esimerkiksi Biobak, Enteromicro tai tahnamainen Probiocin), sekä ulostetta kiinteyttävillä valmisteilla kuten Attapektin ja Canicur. Nutriplus cat-geeli sekä Royal Canin Convalescense Support veteen sekoitettava jauhe ovat runsaskalorisina ja paljon vitamiineja ja hivenaineita sisältävinä hyvä keino pitää ruokahaluton kissa ”käynnissä.” Ripuloivan kissan nestetasapainosta on pidettävä huolta. Juomaveteen sekoitetaan elektrolyyttiliuosta, esimerkiksi Aptus Nutrisal. Myös erilaisia ”maustevesiä” voi tarjota, moni kissa pitää kanan keitinliemestä. Pidä kuitenkin myös puhdasta vettä tarjolla, ettei kissa jää ilman juotavaa jos maustetut vedet eivät kelpaa. Mikäli kissa ei itse juo riittävästi, sitä on pakkojuotettava Nutrisal-liuoksella ruiskulla. Vuorokaudessa kissa tarvitsee noin 0,5 dl nestettä elopainokiloa kohti. Kokeneet kotihoitajat hoitavat varsinkin pentujen kuivumista kotioloissakin ihonalaisella nesteytyksellä, tarvittaessa saat siihen tarvikkeet ja opastuksen, mikäli neulojen käyttö tuntuu luontevalta. Varsinkin pennuille joilla on ripulia muttei oksentelua eikä vakavampaa kuivumista on suositeltu glukoosiliuoksen juottamista ihonalaisen nesteytyksen tilalle. 5%-glukoosiliuoksen saa liuottamalla 5g sokeria 1 desilitraan kiehuvaa vettä. Annosteluohjeena kissan paino grammoissa jaettuna 33:lla, eli esimerkiksi 800g painavalle pennulle 800/33 eli 24ml nestettä/vrk, määrän voi tarvittaessa tuplata. Glukoosi auttaa suolistonukan uusiutumista ja usein piristää kissaa huomattavasti ja edesauttaa ruokahalun heräämistä. Tarvittaessa lähetämme ulostenäytteitä tutkittavaksi, sillä ripuli saattaa johtua myös jostakin antibioottikuurin vaativasta tartunnasta (isospora spp, cryptosporidium, tritrichomonas, toxoplasma). Jos ripuli jatkuu kotihoidosta huolimatta vaikeana päiväkausia tai kissa on apaattinen ja kuivunut, se tarvitsee eläinlääkärin hoitoa, otathan ajoissa yhteyden kissan yhteyshenkilöön! Ruokavalionmuutokset ja stressi voivat aiheuttaa ripulin sijaan myös ummetusta. Ummetus voi johtua liian vähäisestä nesteensaannista, liikkumattomuudesta, tai niellyksi tulleesta vierasesineestä. Ummetus voi olla kivuliasta, kun kissa yrittää väkisin ulostaa suolistoon kuivunutta ulostetta. Kuivumisen yhteydessä kissa muuttuu apaattiseksi ja voimattomaksi. Kotioloissa ummetusta hoidetaan lisäämällä kissan vedensaantia, tarvittaessa antamalla vettä tai Nutrisal-liuosta ruiskulla suuhun, jättämällä pois kuivaruoan ja sekoittamalla märkäruokaan ylimääräistä nestettä. Mikäli kissa tuntuu liikkuvan normaalia vähemmän, sitä voi koittaa leikittää esimerkiksi huiskulla. Akuuttiin ummetukseen lääkkeet ovat tehokas apu, apteekista saatava laktuloosi (Levolac/Duphalac) on turvallinen antaa eikä suolisto totu sen saamiseen, annostus on 1ml/4,5kg kolme kertaa päivässä. Jos tämä aiheuttaa ripulia, annosta tulee pienentää. Kissanmallas on myös hyvä väliaikainen apu niin ummetukseen kuin karvapallojen kulkeutumiseen suoliston läpi. Peräsuoleen kovaksi pakkautuneen ulostemassan hoitona voi käyttää ihmisille tarkoitettuja peräruiskeita (Toilax, Microlax). Mikäli kissa ei tukihoidonkaan kanssa ulosta ja se on kivuliaan oloinen tai oksentelee, se tarvitsee eläinlääkärin hoitoa, otathan ajoissa yhteyttä kissan yhteyshenkilöön! www.rekkurescue.com 11 9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Virtsatieongelmat Kissa ei koskaan osoita mieltään virtsaamalla tai tee sitä ihmisen kiusaksi, vaan taustalla voi olla tulehdus, virtsakiteet tai stressi/idiopaattinen kystiitti. Rekku Rescue sijoittaa ainoastaan sisäsiistejä kissoja, ja toisinaan hankalissa sisäsiisteysongelmissa, usein stressin aiheuttamissa, saatetaan päätyä eutanasiaan, mikäli ratkaisua ongelmakäytökseen ei löydy. Stressiperäisissä ongelmissa Feliway-haihdutin on hyvä apukeino. Kissat ovat erityisen herkkiä virtsatieongelmille, koska niiden virtsa on väkevää ja ne virtsaavat harvoin. Alempien virtsateiden sairauksien aiheuttajia on monenlaisia, kuten esimerkiksi virus- tai bakteeritulehdukset, stressi, liian vähäinen juominen, liian suuri magnesiumin saanti ravinnosta, liikalihavuus, liikunnan puute tai ruokintavirheet, etenkin liiallinen kuivaruoan syöttäminen. Kissa voi oireilla virtsaamalla tai ulostamalla epätavallisiin ja sopimattomiin paikkoihin, käymällä laatikolla usein ja tekemällä vain pieniä tarpeita kerrallaan. Virtsassa tai hengityksessä voi piillä voimakas ammoniakin haju, kissa saattaa nuolla alapäätään normaalia useammin ja virtsassa saattaa esiintyä verta. Idiopaattisessa kystiitissa oireilun aiheuttajaa ei saada selville. Pääsyynä epäillään kuitenkin olevan stressi. Stressiä voi mm. aiheuttaa jos kissoja on liikaa liian pienessä tilassa, vessoja ei ole tarpeeksi kissojen määrään nähden, kuivike on vääränlaista tai kotona on stressiä aiheuttavia muutoksia. Tärkeintä on pyrkiä minimoimaan stressin aiheuttama vaikutus, mutta oireilulla on tapana uusia herkästi. Stressiherkkyys on kissoilla myös fysiologinen ominaisuus ja on liitoksissa lisämunuaisen kokoon, toisinaan stressipissailu voi olla hyvin hankala asia saada tasapainoon. Bakteeritulehdukset ovat yleisempiä iäkkäillä kissoilla ja nämä vastaavat yleensä hyvin antibioottihoitoon. Ennen antibiootti-kuurin aloittamista virtsanäytteestä tehdään viljely, jotta nähdään mikä antibiootti bakteeriin tehoaa. Virtsakiteitä tai -kiviä esiintyy kaikenikäisillä kissoilla. Nuorilla kissoilla kiteet ovat yleensä struviittikiteitä ja -kiviä, kun taas vanhemmilla kissoilla oksalaattikiteet ovat yleisempiä. Kiteiden tyypistä riippuen hoidossa käytetään lääkehoitoa ja kiviä liuottavaa ruokavaliota. Hammassairaudet Kissanpennun maitohampaat puhkeavat 2-6 viikon iässä. Pysyviin hampaisiin ne vaihtuvat 3-6 kk iässä. Etenkin iäkkäämmillä kissoilla hammassairaudet ovat yleisiä. Kissan hampaiden pinnalle kertyy plakkia, josta syljen suoloissa muodostuu helposti hammaskiveä. Hampaiden pinnalle kertyvä hammaskivi aiheuttaa ikenen alle tunkeutuessaan ientulehdusta (gingiviitti) ja hampaan kiinnityskudoksen tulehdusta (parodontiitti). Kissan hammaskivi on rusehtavaa, kivimäistä ainesta hampaan pinnalla ja se aiheuttaa myös pahanhajuista hengitystä. Ientulehdus johtuu useimmiten hampaisiin kertyneestä plakista tai caliciviruksesta. Hoitamaton tulehdus heikentää eläimen yleiskuntoa ja parodontiitin aiheuttama kudostuho voi pahimmillaan johtaa siihen, että kissan hampaat irtoavat ennen aikojaan. Tämä on myös hyvin kivuliasta kissalle. Kissan hammassyöpymä eli FORL on etenevä hammassairaus, jossa kissan hammasluu alkaa syöpymään itsekseen. Syöpymä alkaa kehittymään kiilteen alla, jossa se tuhoaa ienrajan alla hammasluuta hampaan juuren alueella, tässä vaiheessa muutoksia ei voi havaita silmin. Seuraavaksi syöpymä etenee kiilteeseen asti, jolloin ienrajaan muodostuu pieniä, harjaantunein silmin havaittavia syöpymäalueita. Viimein muodostuu yhteys hampaan ytimeen, jolloin muutokset ovat kissalle erittäin kivuliaita. Mikäli hammasta ei tässä vaiheessa poisteta, syöpyy se vähitellen kokonaan ja ien kasvaa muutoksen päälle. Arviolta jopa 30% kissoista saa syöpymävaurioita jossain vaiheessa elämäänsä. Eläinlääkäri voi havaita kissan hammasyöpymänsairauden alkuvaiheessa röntgenkuvasta. Jokainen kissa tarvitsee elämänsä aikana varmasti myös hammashoitoa! Hammaskivenpoisto kuuluu kissan perusterveydenhoitoon, ja eläinlääkärin tulisikin aina rokotusten yhteydessä tarkastaa suun kunto. Kotihoitajan on myös hyvä opetella tarkastamaan kissan hampaiden kunto, ja ilmoittaa kaikesta poikkeavasta. www.rekkurescue.com 12 9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Kodinetsintä Kun hoitokissa on valmis etsimään sitä lopullista kotiaan, siitä lisätään esittely yhdistyksen kotisivuille. Hoitokissan ottaessasi sitoudut olemaan aktiivisesti yhteydessä yhteyshenkilöön, ja lähettämään hoidokista säännöllisesti kuulumisia sekä kuvia sivuille päivitettäväksi. Hoitolaisen kodinsaannin kannalta on tärkeää että siitä saadaan mahdollisimman paljon tietoa kissaa etsiville. Tutustuttuasi kissaan osaat kertoa sen luonteesta ja mieltymyksistä ja yhdessä kissan yhteyshenkilön kanssa miettiä millainen koti olisi sille sopiva: viihtyykö se ainoana kissana vai kaipaako lajiseuraa, haluaako se mieluiten rauhalliseen aikuiskotiin vai nauttisiko se lapsiperheen vilinästä jne. Tärkeää on myös kertoa totuudenmukaisesti, mikäli kissalla on jotain huonoja tapoja tai haastavampia luonteenpiirteitä. Säännölliset päivitykset kissan edistymisestä ovat tärkeitä, samoin kuvat! Mikäli mahdollista, ota kuvia joissa kissa vaikuttaa mahdollisimman tyytyväiseltä: leikkii tai on siliteltävänä. Sivuillamme ovat kuvat ovat pisimmältä reunaltaan 320px, pienennäthän kuvat sopivan kokoisiksi. Hoitolaisen kuulumiset ja kuvat lähetetään kissan yhteyshenkilölle. Kun kissasta tulee kysely Kissasta kiinnostuneet ottavat yhteyttä kissan yhteyshenkilöön joka haastattelee heidät. Mikäli haastateltava vaikuttaa sopivalta yhteyshenkilö ilmoittaa siitä kotihoitajalle ja kertoo saamansa tiedot potentiaalisesta kodista sinulle. Jos koti sinunkin mielestäsi vaikuttaa lupaavalta, yhteyshenkilö välittää yhteystietosi kyselijälle, joka ottaa sinuun yhteyttä sopiakseen tapaamisesta. Jos tuttavapiiristäsi löytyy hoidokillesi mahdollinen koti, pyydä kissasta kiinnostunutta ottamaan yhteyttä kissan yhteyshenkilöön. Jos itse haluat adoptoida hoitokissan pysyvästi, ilmoitahan siitä mahdollisimman pian yhteyshenkilölle. Kotihoitajan maksama luovutushinta on sama kuin muiden kissan adoptoijien. Kun kissaa tullaan katsomaan Vaikka kissan yhteyshenkilö on jo haastatellut kissan kyselijän on kotihoitajan hyvä käydä läpi samoja asioita: kissan asianmukaista hoitoa ja ruokintaa, parvekkeen ja ikkunoiden turvalliseksi tekemistä, eristämistä muista lemmikeistä jne. Kerro samalla mahdollisimman kattavasti kissan luonteesta, tavoista ja ruokamieltymyksistä, ja käykää läpi mitä hoitotoimenpiteitä kissalle on tehty ja mitä uuden kodin tulee tehdä: seuraavan madotuksen ja rokotuksen ajankohta, sekä mahdollisestti leikkaamattoman kissan sterilointi. Käytössä olleet ruoka- ja hiekkamerkit sekä ohjeet muusta hoidosta kannattaa antaa kirjallisena jotta tuleva koti osaa varautua tutuilla tuotteilla, luovutussopimuksessa on tiedoille oma liitteensä. Muistuta että ruokavaihdokset kannattaa tehdä asteittain ja ainakin aluksi jatkaa saman ruoan syöttämistä uudessa kodissa. Myös hiekka kannattaa pitää aluksi samana. Kissaa ei luovuteta ensimmäisellä käynnillä (muutoin kuin erikseen sovituissa erikoistapauksissa jos kissankyselijä asuu pitkän välimatkan päässä) eikä koskaan ilman yhteyshenkilön lupaa. Pyydä vierailijoita miettimään adoptointia yön yli ja olemaan yhteydessä kissan yhteyshenkilöön päätöksestään. Kerro itse yhteyshenkilölle mielipiteesi siitä onko koti kissalle sopiva. Lopullisen päätöksen tekee yhteyshenkilö, mutta kotihoitajan mielipide on usein ratkaiseva, sillä näet kissan ja potentiaalisen omistajan yhdessä. Varmista että hoitolaisellesi on tehty ennen luovutusta kaikki tarvittavat toimenpiteet eli madotus, sirutus, rokotus ja leikkaus, ja että sinulla on kissaa varten luovutussopimukset sekä esitteet. www.rekkurescue.com 13 9.1.2017 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Kun kissa lähtee uuteen kotiin Kissaa ei luovuteta ennen kuin luovutussopimukset on tehty ja kulukorvaus maksettu. Ostaja suorittaa maksun yhdistyksen tilille. Viestikenttään merkitään kissan nimi sekä uuden omistajan yhteystiedot (esim. "kulukorvaus kissasta Miuku, Maija Meikäläinen"), ja tulostettu maksukuitti tuodaan kotihoitajalle. Poikkeustapauksissa kissa voidaan maksaa käteisellä. Tällöin kotihoitaja välittää saamansa maksun yhdistyksen tilille ja merkitsee viestikenttään kissan nimen sekä uuden omistajan yhteystiedot. Luovutussopimus täytetään kahtena kappaleena, toinen yhdistykselle ja toinen kissan uudelle omistajalle. Yhdistyksen puolesta luovutussopimuksen voi allekirjoittaa vain aktiivijäsen, huolehdithan hoidokkisi yhteyshenkilön kanssa että sinulla on aktiivijäsenen allekirjoittamat sopimukset valmiina ennen luovutusajankohtaa. Käy läpi luovutussopimuksen tärkeimmät kohdat suullisesti. Muistuta tulevaa kotia siitä että mikäli kissasta joudutaan luopumaan, yhdistys auttaa uuden kodin etsimisessä. Painota omistajalle kuinka tärkeää on ottaa mahdollisissa ongelmatilanteissa tai eteen tulevissa kysymyksissä heti yhteyttä yhdistykseen tai kotihoitajaan. Käy vielä läpi kissan rokotuskortti omistajan kanssa ja kerro, mitkä toimenpiteet kissalle on tehty (loishäädöt, rokotukset, sirutus, leikkaus, mahdollisten sairauksien hoidot) sekä mitä kodin tulee seuraavaksi hoitaa: milloin tehdään seuraava madotus ja rokotus jne. Kerro miten tärkeää on eristää kissa aluksi muista lemmikeistä stressitason laskemiseksi. Anna mukaan ohjeet ja neuvot ruokinnasta, lääkityksestä, madotuksesta ja muusta hoidosta kirjallisena uudelle omistajalle, kuten myös mahdollisesti yhteyshenkilöltäsi saamasi esitteet. Muista myös antaa mukaan kissan rokotuskortti. Kerro että odotamme saavamme kissasta kotiutumistietoja ja pyydä omistajaa olemaan yhteydessä parin päivän kuluttua. Päivitämme kissan sivuillamme kotiin lähteneisiin vasta kun olemme saaneet siitä ensimmäiset terveiset, ja tiedämme kaiken sujuneen hyvin. Kerro myös että päivitämme terveisiä uudesta kodista mielellämme myös sivuille, kissan kuulumisia uudesta kodista saa lähettää eteenpäin yhteyshenkilölle tai päivityspostiin, paivitykset@rekkurescue.com. Voit myös suositella yhdistyksen kannatusjäseneksi liittymistä tai toimintaan mukaan tulemista. Kun kissa on lähtenyt kotiin Toimita yhdistykselle jäävä luovutussopimus maksukuitin kanssa osoitteeseen MIA RAATIKAINEN, OSUUSKUNNANTIE 81 C 00660 HELSINKI. Desinfioi kissan käytössä ollut kantokoppa ja sovi sen palauttamisesta yhdistykselle. Desinfioi hoitolaisen käytössä olleet muut tilat ja tarvikkeet ennen seuraavan hoitolaisen saapumista tai tavaroiden palauttamista. Jos uudella omistajalla on kysymyksiä tai ongelmia kissan kotiutumisesta joihin et mielestäsi osaa vastata, kysy neuvoa yhdistyshenkilöltä tai pyydä omistajaa ottamaan suoraan tähän yhteyttä. Lähteet: Miu, tervetuloa taloomme Kissa! http://rekkurescue.com/opas.php?id=11 Tietoa kissojen sairauksista: http://rekkurescue.com/opas.php?id=18 Kissanpidon kivijalka http://personal.inet.fi/koti/maaru/kivijalka.html Helena Telkänranta: Matka kissan mieleen Päivi Ylikorpi: Kissanhoidon käsikirja Claire Bessant: The Cat Whisperer www.rekkurescue.com 14
© Copyright 2024