Kissojen kotihoito-opas
27.5.2014 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Kissojen kotihoito-opas Kaikki Rekku Rescuen suomalaiset kodinetsijät sekä osa Virosta lähtöisin olevista kissoista etsivät kotia hoitokodista käsin. Kotihoidossa oleva kissa saa tottua ihmisiin ja normaaliin kotielämään ja saamme kuvan siitä millainen kissa on kyseessä ja millainen koti olisi juuri tälle yksilölle sopivin. Kotihoitajan tehtävänä on majoittaa kissa kotiinsa ja vastata sen päivittäistarpeista: siitä että kissalla on ruokaa ja juomaa, puhdas hiekkalaatikko sekä virikkeitä päiväänsä. Kotihoitoa tarvitsevia kissoja on hyvin erilaisia, osa on normaaleja kotikissoja, osa erikoishoitoa tarvitsevia pentuja tai vähillä ihmiskontakteilla eläneitä arkalaisia joita yritetään sosiaalistaa. Kotihoitajana sitoudut pitämään kissasta huolta kunnes se löytää kodin, mikä voi kestää pitkäänkin. Samoin kuin omaa kissaa harkitessa, mieti miten järjestät hoitolaisen päivittäishoidon mahdollisten matkojen ajaksi. Jos tarvitset yhdistykseltä hetkittäistä hoito-apua tai et pysty enää pitämään hoidokkiasi, ilmoitathan siitä mahdollisimman hyvissä ajoin! Kun ilmoitat halukkuudestasi toimia kissojen kotihoitajana, sinulle lähetetään kyselylomake jossa selvitetään asumismuotosi, kissakokemuksesi, muut talouden asukit jne. Tämän jälkeen kissojen kotihoitovastaava ehdottaa sinulle sopivaa hoidokkia. Ennen ensimmäisen hoidokin saapumista teet kotihoitosopimuksen, jonka ehdot löydät täältä: http://www.rekkurescue.com/binaries/160.pdf Jokaisella kauttamme kotia etsivällä kissalla on oma yhteyshenkilö joka hoitaa sen varausta ja joka toimii kotihoitajan tukihenkilönä. Yhteyshenkilöltä saat lisäneuvoja kissan hoidosta, ja kun sen aika koittaa päätätte yhdessä kissan uudesta omistajasta. Myös yhdistyksen keskustelupalstalla on erillinen osio kotihoitajille jossa voi kysyä neuvoja ja jakaa kokemuksia. Kun rekisteröidyt foorumille, ilmoita yhteyshenkilölle nimimerkkisi jotta pääset lukemaan kotihoitajapalstaa. Päätät tietenkin itse kuinka monta ja minkälaisia kissoja pystyt majoittamaan. Yleensä pyrimme sijoittamaan uuteen hoitopaikkaan ensin ns. helppoja kissoja - mahdollisimman kesyjä ja terveitä yksilöitä joiden hoito ei ole “tavallista” kissaa hankalampaa ja joille uskomme kodin löytyvän helposti. Vaikka ajatus kissanpentueen kasvattamisesta onkin houkutteleva, pikkuruiset vaativat huomattavasti enemmän paneutumista ja osaamista kuin esimerkiksi vähän vanhemmat pennut tai vaikkapa aikuiset kodinvaihtajat. Moni hoitoon saapuva kissa tarvitsee alkuaikoina kotona tapahtuvaa hoitoa, kuten ripulin tai silmätulehduksen lääkitsemistä, vähintään madottamista. Muutenkin kodittoman kissan saattaminen kotiinlähtökuntoon voi viedä aikaa ja vaivaa. Joskus voi parhaista yrityksistä huolimatta käydä niin että hoidossa oleva kissa joudutaan lopettamaan joko terveydellisistä syistä tai siksi ettei se luonteensa puolesta ajankaan kanssa sopeudu elämään normaalia kotikissan elämää. Näitä vaikeita päätöksiä et joudu tekemään yksin, vaan asiaa pohditaan tarkkaan kissan yhteyshenkilön sekä eläinlääkärin kanssa. Toivomme että vastaisit itse hoitokissan normaalikuluista eli ruoista ja hiekoista. Jos tilanteesi muuttuu niin ettet tähän pysty, otathan yhteytta hodokkisi yhteyshenkilöön - joskus yhdistykselle tulee lahjoituksina hyvinkin korkealaatuista ruokaa, ja muissa tapauksissa teemme yhteistilauksia eläinkauppoihin joista saamme alennuksia. Eläinlääkärikulut, joita tulee vähintään sirutuksesta ja rokotuksesta sekä leikkauksista, maksaa yhdistys. Hoitokissoja pitäessä on erityisen tärkeää että perheen omien eläinten rokotukset ja madotukset ovat ajan tasalla. Huolehdithan myös varmuuden vuoksi että oma jäykkäkouristusrokotuksesi on alle viisi vuotta vanha! Tästä oppaasta löydät perustietoja siitä miten yhdistyksen kissoja hoidetaan. Tutustu myös kissojen hoito-oppaaseen ja pyydä ongelmatilanteissa apua hoidokin yhteyshenkilöltä! www.rekkurescue.com 1 27.5.2014 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Ruokinta Hoidossa olevia kissoja ruokitaan mahdollisimman hyvälaatuisilla muonilla. Kissa on lihansyöjä, jonka luonnonmukainen ruoka koostuu pienistä riistaeläimistä. Kissan pitää saada ravinnostaan riittävästi eläinperäisiä proteiineja sekä rasvaa vitamiinien ja hivenaineiden lisäksi. Vääränlainen ruokavalio voi aiheuttaa puutostiloja, vatsavaivoja, virtsakiteitä ja pidemmän päälle munuais- ja maksasairauksia sekä altistaa liikalihavuuden myötä diabetekselle. Markettien kuivaruokia ei missään nimessä pidä syöttää, sillä ne sisältävät paljon helposti allergisoivia sekä turhia viljoja ja väriaineita jotka voivat olla kissalle suoranaisesti haitaksi. Edellytämme siis että ainakin kuivaruoat hankitaan eläinkaupasta. Myös märkäruokien kohdalla kannattaa välttää tuotteita jotka sisältävät viljoja, väriaineita ja sokeria - kissan ruokinnassa on hyvä oppia lukemaan tuoteselosteita kriittisellä silmällä. Monet kotihoitajistamme tilaavat kissojen päivittäistavarat zooplus.com-nettikaupasta, mistä monia hyvälaatuisia ruokia saa kotiintoimituksella halvemmalla kuin kivijalkakaupoista. Mikäli taloudellinen tilanteesi ei salli hoitolaisten hyvää muonitusta, pyydäthän apua yhdistykseltä! Teemme kuluja säästääksemme yhteistilauksia ja saamme välillä eläinkaupoista tai yksityisihmisiltä ruokalahjoituksia joita jaetaan eteenpäin hoitokoteihin. Liha on luonteva osa kissan ruokavaliota. Tarjoiltava liha on hyvä käyttää pakkasessa loisvaaran takia, ja yhä useammat eläinkaupat myyvät lemmikeille tarkoitettuja raakapakasteita, eli sisäfileepihviä ei kissalle ole tarkoitus ostella. Lihanpalaset sulavat yllättävän hitaasti, joten varaa sille aikaa noin vuorokausi jääkaapissa. Raakaa kanaa käsitellessäsi pidä hyvää huolta omasta käsi- ja keittiövälinehygieniastasi salmonellavaaran takia, terveelle kissalle salmonella sen sijaan ei ole uhka. Kalaa sekä sisäelimiä (maksa, munuaiset) annetaan korkeintaan kerran viikossa. Sydäntä ei tässä yhteydessä lasketa sisäelimeksi vaan lihakseksi, ja sekä possun, naudan että broilerin sydämiä voi tarjota vaikka päivittäin. Pelkästään lihaa syötettäessä pitää muistaa etteivät lihatiskinkään tuotteet vastaa kissan luontaista ruokavaliota. Esimerkiksi kalsiumin puutetta pitää paikata lisäravinteilla, jauhetulla kananmunankuorella, tai syöttämällä esimerkiksi jauhettua broilerinsiipeä jossa luun osuus takaa tarpeellisen kalsiumin saannin. Aptuksen Multicatvitamiinipilleri (ent. Pirskatti) on hyvä lisä raakaan lihaan ja takaa kalsiumin saannin. Pelkkää lihaa syöttämällä aiheuttaa kissalle helposti vitamiininen ja hivenaineiden puutostilan, joten jos et ole perehtynyt huolellisesti raakaruokintaan, vähintäänkin noin puolet ruokavaliosta on hyvä koostua teollisesta muonasta. Kodinsaannin kannalta kätevin olisi kissa joka syö hyvälaatuisia ruokia laidasta laitaan, joten tarjoile hoidokille monipuolisesti niin eläinkaupan kuivaruokia, pussi- ja purkkiruokia kuin lihaakin. Muista kuitenkin uusia ruokia tarjotessa että varsinkin kuivaruoan kanssa vaihdokset kannattaa tehdä asteittain, eli sekoittaa uutta merkkiä vanhaan, sillä monen kissan vatsa menee nopeista ruoanvaihdoista sekaisin. Ruokien sekoittaminen keskenään on oiva tapa laajentaa nirsoilevan kissan ruokalistaa, myös märkä- ja raakaruokien kohdalla. Lisätietoa kissan ruokinnasta löydät täältä: http://www.lappeenrannansey.com/page.php?id=36 http://personal.inet.fi/koti/maaru/kivijalka.html http://www.karvanaaman.fi/ruokinta.html Ruokakauppoja netissä: http://zooplus.com http://zooplus.fi (sama yritys kuin edellinen, mutta hinnat ja postituskulut vaihtelevat erikielisten sivujen välillä) http://murrenmurkina.fi (raakaruoka) http://vauhti-raksu.net (raakaruoat kotitoimituksena) www.rekkurescue.com 2 27.5.2014 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Ennen hoitolaisen saapumista Varmista että omien lemmikkien (sekä jo luonasi asuvien hoidokkien) rokotukset ovat voimassa. Uusi eläin on aina tautiriski, minkä takia saapuva hoidokki pitää eristää talouden muista eläimistä kunnes se on madotettu ja rokotettu. Vaikka kodissa ei olisikaan muita eläimiä, hoitolaiselle varataan oma huone alkupäiviksi johon se saa tutustua rauhassa. Hoidokin huone sisustetaan mahdollisimman helposti pestäväksi, sillä varsinkin hoitolaisen alkutaipaleella saatat joutua desinfioimaan pintoja. Vaikeasti desinfioitavat huonekalut kannattaa peittää pyyhkeillä, lakanoilla tai päiväpeitteillä, joiden pesu sujuu kätevästi pyykkikoneessa. Samoin hoitolaisten pesät tai makuualustat kannattaa valita pesukoneenkestävyyttä silmälläpitäen. Varmista ettei hoitohuoneessa ole helposti särkyviä esineitä, kissalle myrkyllisiä kasveja tai vaarallisia aineita, ja että huone on muutenkin kissalle turvallinen. Voit sisustaa tulevalle hoidokille piilopaikan esimerkiksi isoon pahvilaatikkoon. Hiekkalaatikkoon voi aluksi varata huonompilaatuistakin hiekkaa, sillä ihan alkupäivinä hoitolainen madotetaan, minkä jälkeen laatikko desinfioidaan ja hiekat vaihdetaan puhtaisiin. Sisusta hoitohuone niin että hiekka-astia on mahdollisimman kaukana ruokakipoista. Vesi- ja ruoka-astioiden on hyvä olla keraamisia tai teräksisiä, sillä muoviastioita on käytännössä mahdoton kunnolla puhdistaa niiden narmuunnuttua, jolloin bakteerit pääsevät pesimään kipoissa. Muovikipot saattavat aiheuttaa kissalle myös aknea. Ruoka- ja vesikipot pestäänkin mielellään tiskikoneessa missä korkea lämpötila hoitaa desinfioinnin, tai esimerkiksi kloriitilla (muista tällöin huuhdella astiat erityisen tarkasti!). Kun kissa saapuu hoitoon Kissan saapuessa sen mukana tulee joko passi (virolaisilla kissoilla), terveyskortti tai hoitopäiväkirja johon on merkitty tietoja sen alkuperästä, terveydestä, sekä suoritetuista hoitotoimenpiteistä (madotukset, rokotukset, sterilointi jne). SÄILYTÄ SAAMASI PAPERIT HUOLELLISESTI JA KÄY LÄPI KISSAN YHTEYSHENKILÖN KANSSA MITEN KISSAN HOIDON KANSSA EDETÄÄN . Avaa kissan kantokoppa hoitohuoneessa ja anna sen tutustua uuteen paikkaan omaan tahtiinsa. Ensimmäisenä päivänä kissa saa rauhassa palautua paikanvaihdoksesta ja muuttostressistä. Etene kissan ehdoilla: arka tai peräti villi yksilö saa rauhoittua itsekseen pidemmän kaavan kautta, kun taas kesyn tai uteliaan kanssa seurustellaan reippaammin. Pikkuhiljaa aletaan totutella käsittelyyn, sekä hellittelyyn että hoitotoimenpiteisiin kuten kynsien leikkaamiseen, hampaiden ja korvien tarkastamiseen jne. Jos olet kissan ensimmäinen hoitopaikka, aloitetaan loishäädöt mahdollisimman nopeasti jotta kissa saadaan rokotuskuntoon. Eristäminen Kissa on reviiritietoinen eläin, ja paikanvaihdos on sille aina stressitekijä. Suurin osa kissoista kantavat piilevinä erinäisiä taudinaiheuttajia, jotka stressitilanteessa saattavat puhjeta aktiivisiksi. Suoraan huonoista oloista hoitoosi tuotu kissa saattaa olla tullessaan näkyvästi sairas, mutta myös hyväkuntoisen oloinen eläin saattaa sairastua uuteen ympäristöön joutuessaan. Sekä uuden hoitolaisen että jo talouteen kuuluvien kissojen terveyden kannalta on tärkeää eristää tulokas vähintään pariksi viikoksi muuttostressin laantumisen ajaksi. Tällä aikaa tulokas madotetaan, sen muut mahdolliset terveysongelmat hoidetaan ja se rokotetaan. Eristyksen aikana hoitohuoneessa on hyvä käyttää erillisiä, muovisia sisäkenkiä tai sukkia ja desinfioida kädet apteekista saatavalla käsihuuhteella käsittelyn jälkeen. Aivastelevan tai vatsatautisen hoidokin kanssa kannattaa tämän lisäksi käyttää hoitohuoneessa esimerkiksi isoa esiliinaa vaatteiden suojana. www.rekkurescue.com 3 27.5.2014 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Kissan tutustuttaminen muihin eläimiin Kun hoidokki on terve ja madotettu sekä rokotettu, sen voi päästää tutustumaan talon muihin eläimiin. Mikään itseisarvo yhdistetty lauma ei ole, sillä tutkimuksissa on todettu kissojen stressin ja sairauksien lisääntyvän jos ne elävät useamman kuin neljän (aikuisen) kissan ryhmässä, eli jos kissoja on paljon tai omilla kissoillasi on vaikeuksia vierailijoiden hyväksymisessä kannattaa harkita niiden pitämistä erillään. Kuitenkin esimerkiksi arka kissa voi reipastua paljon nopeammin jos se saa seurata kesyn lajitoverin ja ihmisen yhteisiä puuhia, ja ainokaisena hoitohuoneessa asuvan kissan aika käy auttamatta kovin pitkäksi. Muista että oireetonkaan kissa ei välttämättä ole täysin terve, yhdistäminen on aina riski joka kannattaa tiedostaa. Asuttuaan jonkin aikaa saman katon alla uusi hoidokki ja muut eläimet ovat jo tietyllä tavalla tuttuja vaikkeivät olekaan nenäkkäin tavanneet. Ne ovat tottuneet toistensa hajuihin ja äänin ja tietävät toisistaan paljon. Hajujen vaihtoa tehostat vaihtamalla esimerkiksi kissojen petejä keskenään tai hieromalla kissan poskea pyyhkeellä jonka viet toiselle kissalle haisteltavaksi. Kun kissat suhtautuvat neutraalisti tai kiinnostuneesti toistensa hajuihin, avaa hoitohuoneen ovi ja anna eläinten kurkkia toistensa alueelle. Jos kaikki vaikuttavat edelleen tyytyväisiltä, voit antaa niiden liikkua vapaasti asunnossa. Pienet sähähtelyt ovat tässä vaiheessa normaaleja jos kissat yhtäkkiä huomaavat vieraan olevankin yllättävän lähellä, mutta tappeluiden välttämiseksi katkaise kyräilevät tujiotusmatsit ja pullisteluyritykset alkuunsa menemällä niiden väliin tai erottamalla kissat taas omiin huoneisiinsa. Ensimmäinen tapaaminen kannattaa pitää lyhyenä, ja tarjota kaikille osapuolille huomiota ja herkkuja tasapuolisesti. Tapaamisia toistetaan ja pidennetään, kuitenkin niin että sekä uusi tulokas että vakiasukkaat saavat riittävästi aikaa itsekseen rentoutua, syödä ja nukkua rauhassa. Aran kissan kesyttäminen Osa yhdistyksen hoiviin tulevista kissoista ovat eläneet osittain tai kokonaan ilman ihmiskontakteja. Aikuisten villikissojen totuttaminen ihmisiin on erittäin hidasta ja tuloksiltaan epävarmaa, joten pääsääntöisesti tällaisia kissoja ei oteta hoitoon vaan ne viedään lopetettavaksi. Pennut ja nuoret sekä kissat joilla on jonkinlaista tottumusta ihmisiin ovat helpommin kesytettävissä, mutta nekin vaativat kotihoitajaltaan kärsivällistä työtä ja ennenkaikkea aikaa. Myös ihmisiin tottunut kesykissa saattaa olla uudessa paikassa vieraan ihmisen kanssa hyvinkin arka, mutta tällaisen kissan kehitys on yleensä nopeampaa. Erityisen villien pentujen tai sairaiden kissojen eristämisen varalle yhdistyksellä on isoja kevythäkkejä jollaisen saa tarvittaessa käyttöön. Häkki sisustetaan kissalle mukavaksi , häkin pohja vuorataan pyyhkeillä tai kylpyhuonematoilla ja hiekkalaatikon ja ruoka- ja vesiastioiden lisäksi sinne pyritään lisäämään piilopaikkoja ja tasoja (esim. tukevasta kankaasta riippumatto häkin nurkkaan) jotta kissa pystyy hyödyntämään rajallisen tilan mahdollisimman hyvin. Vaikkei kissa olisi sinusta vielä yhtään kiinnostunut vaan vilahtaa piiloon kun kuulee sinut ovella, vietä sen huoneessa aikaa rauhallisissa merkeissä. Juttele rauhallisesti kissalle jotta se tottuu ääneesi. Jos teet tarvittavat askareet aina samassa järjestyksessä (esim. ensin hiekkalaatikon tyhjennys, sitten lattian lakaiseminen, ruokakippojen täyttäminen jne) rutiinit voivat rauhoittaa kissaa. Vältä äkkinäisiä liikkeitä. Jos kissa ottaa sinuun katsekontaktia, siristele sille hitaasti silmiäsi merkiksi siitä että olet ystävällisin mielin liikkeellä. Voit heitellä kissan lähettyville ruoka- tai namipaloja, jos kissa syö niitä kun olet läsnä tai peräti lähtee liikkeelle sinua kohti se on hyvä merkki! Leluillakin voi yrittää innostaa arkaa kissaa, pitkävartiset huiskalelut ovat tässä käytännöllisiä, niiden kanssa voi leikkiä tulematta liian lähelle pelottavaa ihmistä. Arkakin kissa voi tarvita lääkitsemistä. Madotukset voi yrittää hoitaa murskaamalla Axiluria märkäruoan sekaan. (Jos kissoja on enemmän kuin yksi pitää tietenkin valvoa ettei kukaan syö enemmän kuin omaa annostaan!) Jos lääkkeitä joutuu antamaan väkipakolla kissa kääritään tiukkaan kapaloon pyyhkeeseen. Tiukka ote niskasta auttaa pitämään kissan paikoillaan. www.rekkurescue.com 4 27.5.2014 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Kissalle tehtävät hoitotoimenpiteet Kaikki Rekku Rescuen kautta uuteen kotiin lähtevät kissat madotetaan, sirutetaan, sekä rokotetaan vähintään kerran kissaflunssia sekä kissaruttoa vastaan. Ulkoloishäätöjä tehdään tarpeen mukaan. Tarvittaessa (eli jos kissa ei ole jo muuttanut uuteen kotiinsa) rokotukset vahvistetaan. Kaikki aikuiset sekä mahdollisuuksien mukaan myös pennut luovutetaan leikattuina. Virosta tulleet kissat ovat aina ulkoloishäädettyjä ja ovat lisäksi saaneet rabiesrokotteen. Merkitse hoitopäiväkirjaan antamasi loishäädöt sekä kissan saamat rokotukset. AIKUISEN/NUOREN HOITOTOIMENPITEET Mahdollisten ulkoloisten häätö (Stronghold) Giardia-häätö (Axilur 10 pv) – 14 pv Strongholdista Käsittelyyn totuttaminen, turkinhuolto, kynsien leikkaaminen jne Sairauksien hoito (hengitystieinfektiot, silmätulehdukset, ripuli, sieni-infektio) Ensimmäiset rokotukset , sterilointi / kastrointi +sirutus Matolääkityksen uusiminen (14 pv edellisestä) Kodinetsintä Matolääkityksen uusiminen (14 pv edellisestä) Rokotusten uusiminen 3- 4 viikkoa ensimmäisen jälkeen PENNUN HOITOTOIMENPITEET 3 vk Madotus (Axilur 3 pv) 5 vk Madotus (Axilur 3 pv) 7 vk Madotus (Axilur 3 pv) / tai ulkoloishäätö jos tarpeen 7-8 vk 10 vk 11-12 vk Käsittelyyn totuttaminen, painonseuranta, kiinteään ruokaan siirtyminen Sairauksien hoito (hengitystieinfektiot, silmätulehdukset, ripuli, sieni-infektio) Ensimmäiset rokotukset Giardia-häätö (Axilur 10 pv) Kodinetsintä Rok. uusiminen 3-4 viikkoa ensimmäisten jälkeen + varhaissterilointi +sirutus Pennuilla madotukset voidaan siis parhaassa tapauksessa aloittaa 3 viikon iässä, niin aikuisilla kuin pennuilla kuureja tulee antaa vähintään 3 kertaa 2 viikon välein, jos kissa ei hoidossaoloaikana ehdi saamaan kaikkia, muistathan opastaa uuden kodin jatkamaan madotuksia! Madottamiseen suosittelemme laajakirjoista ja hyvin siedettyä Axiluria. Pidäthän huolta siitä että hoitolaisesi saa kaikki tarvitsemansa hoidot! Aikataulu on ohjeellinen ja vaihtelee riippuen mm. kissan kunnosta – flunssaista tai ripuloivaa kissaa ei rokoteta – sekä sopivista eläinlääkäriajoista. Ennen rokotuksia kissa tulee madottaa vähintään kerran, silminnähden matoiset kaksi kertaa – sisäloiset vievät rokotukselta tehon joten rokote on hyvä antaa n.viikko edellisestä matokuurista. Olet kotihoitajana vastuussa kissan terveydentilan seuraamisesta, tarkistathan siis säännöllisesti esim. korvat ja hampaat ja tarkkaile kissan yleistä vointia, sekä ilmoita kaikesta poikkeavasta yhteyshenkilöllesi! www.rekkurescue.com 5 27.5.2014 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Loishäädöt Ulkona liikkuneella kissalla on käytännössä aina matoja, usein myös giardia. Ulkoloisetkin, varsinkin korvapunkit, ovat yleisiä. Loiset heikentävät yleiskuntoa, altistavat sairauksille sekä aiheuttavat ripulia, ja ne on häädettävä ennen kuin kissa voidaan rokottaa. Ulkoloiset Jos yhdistyksen hoiviin tulleella kissalla on havaittavissa ulkoloisia, ne hoidetaan ensin useimmiten reseptillä saatavalla Stronghold-liuoksella. Tavallisin ulkoloinen yhdistyksen hoiviin tulevilla kissoilla on korvapunkki. Tumma, purumainen töhnä korvassa sekä korvien rapsuttelu ovat melko varmoja merkkejä punkkitartunnasta. Stronghold-häädöllä korvapunkit kuolevat, mutta korvakäytävään saattaa vielä jäädä likaa, joka poistetaan apteekista tai eläinkaupasta saatavalla korvienpuhdistusaineella. Puhdistusainetta kaadetaan kissan korvakäytävään pieni määrä ja hierotaan korvaa kevyesti. Puhdistusaineen laiton jälkeen kissa ravistelee päätään, joka irrottaa likaa. Lian irrottamisessa voi auttaa kevyesti pumpulilla pyyhkimällä. Puhdistusaineen laittoa inhoaville kissoille ainetta voi kostuttaa pumpuliin. Pumpulia ei saa työntää liian syvälle korvaan, jottei lika ahtaudu tiukemmin korvakäytävään. Muiden ulkoloisten (täit, väiveet) kohdalla kannattaa myös huolellisesti desinfioida hoitohuone käsittelyä seuraavana päivänä. Sisäloiset: madot ja giardia Matoisella kissalla saattaa olla vilkkuluomet esillä, huono turkinlaatu, tai huomattavan pömpöttävä vatsa vaikka on muuten laihassa kunnossa - hoitoon on tullut naaraita joiden uskottiin jopa olevan viimeisillään tiineenä, vaikka ongelmana olikin perheenlisäyksen sijasta vaikea matotartunta. Uloste voi olla löysää, ja matokuurin alettua siitä voi löytyä joko kuolleita tai vielä luikertelevia matoja. Kissojen tavallisimpia matoja ovat suolinkaiset ja heisimato. Giardia puolestaan on yleinen suolistossa elävä alkueläin. Terveet aikuiset kissat saattavat hyvin olla oireettomia giardian kantajia, pennuilla ja heikkokuntoisilla kissoilla giardia ilmenee ripulina. Stronghold tehoaa myös aikuisiin sisäloisiin mutta se ei yksinään riitä matotartunnan hävittämiseen, joten 14 päivää Stronghold-lääkinnän jälkeen aloitetaan kymmenen päivän Axilur-kuuri matojen ja giardian häätämiseksi. Mikäli ulkoloisia ei ole havaittavissa, aloitetaan Axilur-kuuri heti. Matokuurin aikana on hyvä antaa ruoan seassa tai erikseen ruiskulla vatsaa rauhoittavaa maitohappobakteerivalmistetta (kts Terveysongelmat-otsakkeen alta ohjeita ripulin hoitoon). Miten matolääkkeet annetaan Laita 250mg Axilurtabletti 5ml ruiskuun, lisää 5 ml vettä ja ravista hetken kuluttua sekoittaaksesi liuennut tabletti. Annostele liuosta ruiskusta suuhun 1ml/1kg elopainoa, kuitenkin aina ylöspäin pyöristäen, sillä yliannostuksista ei ole todettu olevan haittaa. Esimerkiksi nelikiloiselle kissalle voi huoletta antaa kokonaisen tabletin. Axilur on melko hajuton ja mauton, eli sen voi myös yleensä sekoittaa märkäruokaan jos kissa on vaikeasti lääkittävissä. Joillekin kissoille taas lääkkeet on helpoin antaa pillereinä suoraan suuhun. Giardiahäädössä Axilur-lääkitystä jatketaan 10 päivää, ja viidentenä päivänä desinfioidaan huolellisesti ne tilat joissa kissa on liikkunut (alkuajan rajaaminen pienempään tilaan siis helpottaa siivousurakkaa huomattavasti). Virosta lähtöisin olevat kissat pyritään tuomaan Suomeen viidentenä Axilur-päivänä. Giardian häätö Axilurilla hävittää samalla yleisimmät matotartunnat, suolinkaiset ja heisimadot, mutta näiden kohdalla hoitoa jatketaan vielä parilla kolmipäiväisellä Axilur-kuurilla (sama annostus) kahden viikon välein. Madotuksen yhteydessä vaihdetaan aina hiekat sekä desinfioidaan hiekkalaatikko ja sen ympäristö. www.rekkurescue.com 6 27.5.2014 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Giardia-desinfiointi Giardia-siivouksessa hiekkalaatikon hiekat vaihdetaan ja laatikko desinfioidaan. Jos laatikon pohjalla on naarmuja, se vaihdetaan kokonaan uuteen. Hiekka-astioita puhdistaessa poista ensin lika joko tavallisella yleispuhdistusaineella tai kuumalla vedellä. Huuhtele hyvin ja desinfioi esim. Klorite-pesuaineella (1 dl 5 litraan kylmää vettä). Muista desinfioida myös hiekkalapio! Myös lattiat ja kissojen makuupaikat ja kiipeilypuut desinfioidaan huolellisen imuroinnin jälkeen Kloritella ja/tai höyrypesurilla. Yhdistyksellä on pääkaupunkiseudulla höyrypesuri jonka saa tarvittaessa lainaan. Mattoja, kiipeilypuita ja muita vaikeast desinfioitavia tavaroita voi myös saunottaa 80 asteessa 30 minuutin ajan. Tekstiilit pestään 60 asteessa. Eläinlääkärikäynnit Pyrimme pääkaupunkiseudulla hoitamaan normaalit eläinlääkärikäynnit yhteistyöeläinlääkäriäsemallamme kuluja säästääksemme, sovi eläinlääkärikäynnin tarpeesta aina yhteyshenkilösi kanssa ja hän antaa sinulle luvan varata ajan hoitolaistasi varten. Muista ottaa käynneille mukaan kissan passi tai terveyskortti jos sellainen on jo olemassa. Tarvittaessa pyydä yhdistykseltä kuljetusapua lääkärireissuille. Akuuteissa sairastumisissa kissa viedään tietenkin pikimmiten eläinlääkäriin, olethan tästäkin yhteydessä kissan yhteyshenkilöön, sillä yhdistyksen maksettavaksi päätyviä isoja toimenpiteitä varten pitää olla hallituksen hyväksyntä. Rokotukset Suomessa olevat kissat rokotetaan ns. kolmoisrokotteella kissaruttoa sekä calici- ja herpesvirusflunssia vastaan. Nelosrokotteessa flunssien ja ruton lisäksi olevasta klamydiarokotteesta ei käytännössä ole merkittävää hyötyä, joten vältämme sen käyttöä sillä nelosrokotteesta saattaa seurata myös enemmän ikäviä rokotusreaktioita. Ensimmäisen rokotuskerran jälkeen rokotukset uusitaan noin kuukauden kuluttua, seuraavan kerran 1-vuoden iässä tai aikuisilla kissoilla sekä jatkossa 1-vuotisrokotteen jälkeen vuoden välein. Yleensä pyydämme eläinlääkäriä antamaan kissalle ns. elävän ruttorokotteen ja tapetut flunssarokotteet. Joissain tapauksissa eläinlääkärin neuvosta käytetään Felovax PCT-rokotetta, jossa sekä rutto että flunssat ovat tapettuja. Virosta tulleet kissat ovat saaneet rabies-rokotuksen, mutta tätä ei Suomeen tulon jälkeen tarvitse pitää voimassa. Kulukorvaukset Eläinlääkäri- ja lääkekulut korvataan kuitteja vastaan. Kun käytät hoitolaisen eläinlääkärissä, muista ilmoittaa eläimen omistajaksi Rekku Rescue ry. Kulukorvauslomakkeen löydät täältä: http://rekkurescue.com/binaries/161.doc . Kuiteista ja lomakkeesta tulee selkeästi käydä ilmi mahdolliset hoitotoimenpiteet, mitä on ostettu, ostopaikka- ja ajankohta sekä summa. Kuiteissa ei saa olla muita ostoksia! Muista täyttää lomakkeeseen omat yhteystietosi, tilinumerosi IBAN-muodossa sekä kyseessä olevan eläimen nimi. HUOM! Mikäli maksat pankkikortilla mukaan tuleva pankkikorttitosite ei ole kuitti. Jos kuitti on tavallinen kassakoneen kuitti, tulee pyytää erillinen kuitti, jonka myyjä kirjoittaa käsin ja liittää kassakoneesta tulleen kuitin mukaan. Kuitit lähetetään kulukorvauslomakkeen kera kuukauden sisällä osoitteeseen: REKKU RESCUE RY/ TUULA CISSOKHO , VUOLUKIVENTIE 11 K 46 00710 HELSINKI. www.rekkurescue.com 7 27.5.2014 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Pentujen vieroitus, ruokinta ja hoito Emon kanssa hoitoon tulevat pennut pärjäävät yleensä hyvin. Jos emolla on riittävästi maitoa, riittää pentujen painojen seuraaminen ensimmäiset 3 viikkoa. Punnittaessa pennut tottuvat käsittelyyn, ja samalla seurataan että silmät aukeavat normaalisti. Mikäli painonnousu kangertelee tänä alkuaikana, lisäravintona annetaan kädenlämpöistä maitokorviketta (Royal Canin tai KMR), ainakin pienimmille pennuille ruokintaletkun kautta (kts ohjeet Kissalasten Matka-esityksestä: http://www.felina.fi/Upload/hoito_ohjeet/KissalastenMatka.pdf). Pentujen painonnousua seurataan ainakin kuukauden ikään asti aamuin ja illoin punnitsemalla (ennen mahdollisia ruokintoja), myöhemminkin päivittäin. Samaan aikaan vuorokaudesta mitattuja painoja verrataan keskenään, ja päivittäisen painonlisäyksen tulee olla 10-15g tai noin 100g viikossa. Ellei paino parina perättäisenä punnituksena nouse riittävästi, aloitetaan lisäruokinta. 3-4 viikon iässä aloitetaan kiinteän ruoan tarjoaminen, aluksi pienissä annoksissa esimerkiksi ruiskulla tai sormella suuhun annettuna. Jotkut pennut oppivat nopeasti syömään itse lautaselta, toiset taas vaativat pidempää totuttelua ja ”pakottamista.” Ruiskuruokintaan hyvin soveltuvia ruokia ovat mm. Hill’s A/D, Royal Canin Recovery tai Royal Canin Convalescense Support jauhe josta valmistetaan neste ruokintaa varten. Nämä toipilasruoat ovat helposti sulavia, eivät ärsytä herkkääkään suolta ja sisältävät paljon energiaa, joten ne ovat hyviä myös vieroitusajan ruoaksi. Näistä siirrytään asteittaan hyvälaatuiseen penturuokaan, aluksi esim. Animonda Vom Feinsten Baby Pate. Pentujen ruokavaliota ei kannata tarpeettomasti vaihdella, vaan lisätä uusia ruokia rauhalliseen tahtiin. Jo vieroituksesta lähtien on hyvä tarjota pennuille myös raakaa lihaa, muista aina pakastaminen toksoplasma-riskin takia! Pienille pennuille liha jauhetaan hienoksi, tarjota voi esim. nautaa, porsaan sydäntä, broileria jne. Muista aina tasapainoittaa raaka liha vitamiinilisällä (Aptus Multicat). Kasvavan pennun on hyvä syödä 3-4 kertaa päivässä, kuivaruokaa kipossa on esillä koko pentuiän. Huolehdi että pentu saa riittävästi energiaa kasvamiseen, eli tarpeeksi usein riittävä määrä ruokaa. Jotakuinkin samaan aikaan kuin pennut oppivat syömään itse, ne myös aloittavat sisäsiistiksi opettelemisen. Onkin tärkeää että pennuille on tarjolla riittävän matalareunaisia hiekkalaatikoita lähellä pesää. Aluksi hiekkalaatikoissa käytetään paakkuuntumatonta kuiviketta, sillä pennut saattavat maistella myös hiekkaa ja paakkuuntuva hiekka voi aiheuttaa suolistotukoksia. Ilman emoa kotihoitoon tulevien pikkupentujen hoidossa joutuu ruokkimisen lisäksi huolehtimaan pentujen hygieniasta. Alle kolmeviikkoisen pennun peräpäätä pyyhitään ruokinnan jälkeen kostealla pumpulitupolla jotta se saadaan virtsaamaan ja ulostamaan. Letkuruokinta on siistiä, mutta pentujen aloittaessa kiinteän ruoan syömisen on sotku ilman emon pesupalvelua yleensä melkoinen. Pienenpienillä pennuilla turkin ruoasta kastuminen voi johtaa kylmettymiseen, joten perusteellinen pyyhkiminen ja kuivaaminen on ruokailun jälkeen tärkeää. Jotta pennut kasvaisivat mahdollisimman reippaiksi kissoiksi niitä tulisi totuttaa käsittelyyn ja erilaisiin hoitotoimenpiteisiin, kuten kynsien leikkaamiseen, turkinhoitoon ja hampaiden tarkastamiseen heti pienestä asti. Madotukset aloitetaan noin kolmen viikon iässä (tai heti hoitoon tullessa mikäli pennut ovat jo vanhempia) Axilurilla. Madotuksista löytyy lisätietoa omasta luvustaan. Ensimmäinen rokotus pyritään antamaan noin 7-8 viikon iässä, ja vahviste steriloinnin ja sirutuksen yhteydessä ennen luovutusikää. Mikäli pentujen ikä ei ole tiedossa, se määritetään painon perusteella, oletuksena että pentu syntyessään painaa noin 100g ja kasvaa viikossa 100g, eli esimerkiksi 800g painava pentu olisi noin seitsenviikkoinen. www.rekkurescue.com 8 27.5.2014 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Terveysongelmat Loishäätöjä tehdään kaikille yhdistyksen hoiviin saapuville kissoille, mutta huonoista oloista tulleella eläimellä voi olla muitakin terveysongelmia joista alla käsitellään tavallisimpia. Vaikka lista vaikuttaa pitkältä ja vakavalta kannattaa muistaa että läheskään kaikilla kissoilla, edes suoraan luonnosta tulleilla, ei sisäloisia vakavampia ongelmia ole. Lisäneuvoja terveydenhoidosta saat kissan yhteyshenkilöltä. Ripuli Monen hoitoon saapuvan kissan maha on tullessa sekaisin. Ripuli voi johtua esimerkiksi sisäloisista, nopeasta ruokavalionmuutoksesta, stressistä, ruoka-aineherkkyydestä, tai pahimmassa tapauksessa kissarutosta. Myös loishäätökuurit rasittavat suolistoa ja saattavat aiheuttaa ripulia. Madotusten aikana kannattaakin antaa kissoille maitohappobakteerivalmistetta ennaltaehkäisevästi, joko ruokaan sekoitettuna tai ruiskulla. Toisin kuin koiraa, kissaa ei saa paastottaa, sillä sen maksa ei kestä yli vuorokauden kestävää paastoa. Mikäli kissa ei suostu itse syömään yli vuorokauteen, sitä on pakkoruokittava ruiskulla. Ripulin aikana annetaan mahdollisimman helposti sulavaa ruokaa, esimerkiksi keitettyä kanaa/seitiä tai apteekista ja eläinlääkäreiltä saatavia toipilasruokia kuten Hill’s a/d tai Royal Canin Recovery ja Convalescence support. Suolistoa rauhoitetaan myös apteekeista tai eläinlääkäristä saatavilla maitohappobakteereilla (esimerkiksi Biobak tai tahnamainen Probiocin), sekä ulostetta kiinteyttävillä valmisteilla kuten Attapektin ja Canicur. Nutriplus cat-geeli sekä Royal Canin Convalescense Support veteen sekoitettava jauhe ovat runsaskalorisina ja paljon vitamiineja ja hivenaineita sisältävinä hyvä keino pitää ruokahaluton kissa ”käynnissä.” Ripuloivan kissan nestetasapainosta on pidettävä huolta. Juomaveteen sekoitetaan elektrolyyttiliuosta, esimerkiksi Aptus Nutrisal. Myös erilaisia ”maustevesiä” voi tarjota, moni kissa pitää kanan keitinliemestä. Pidä kuitenkin myös puhdasta vettä tarjolla, ettei kissa jää ilman juotavaa jos maustetut vedet eivät kelpaa. Mikäli kissa ei itse juo riittävästi, sitä on pakkonesteytettävä Nutrisal-liuoksella ruiskulla. Vuorokaudessa kissa tarvitsee noin 0,5 dl nestettä elopainokiloa kohti. Kokeneet kotihoitajat hoitavat varsinkin pentujen kuivumista kotioloissakin ihonalaisella nesteytyksellä, tarvittaessa tähän opastetaan paikanpäällä. Varsinkin pennuille joilla on ripulia muttei oksentelua eikä vakavampaa kuivumista on suositeltu glukoosiliuoksen juottamista ihonalaisen nesteytyksen tilalle. 5%-glukoosiliuoksen saa liuottamalla 5g sokeria 1 desilitraan kiehuvaa vettä. Annosteluohjeena kissan paino grammoissa jaettuna 33:lla, eli esimerkiksi 800g painavalle pennulle 800/33 eli 24ml nestettä/vrk, määrän voi tarvittaessa tuplata. Glukoosi on piristänyt kissoja huomattavasti ja on tuntunut lisäävän ruokahalua, lisäksi se auttaa suolistonukan uusiutumista. Jos ripuli jatkuu kotihoidosta huolimatta vaikeana päiväkausia tai kissa on apaattinen ja kuivunut, se tarvitsee eläinlääkärin hoitoa, otathan ajoissa yhteyden kissan yhteyshenkilöön! Ummetus Ruokavalionmuutokset ja stressi voivat aiheuttaa ripulin sijaan myös ummetusta. Ummetus voi johtua liian vähäisestä nesteensaannista, liikkumattomuudesta, tai niellyksi tulleesta vierasesineestä. Ummetus voi olla kivuliasta, kun kissa yrittää väkisin ulostaa suolistoon kuivunutta ulostetta. Kuivumisen yhteydessä kissa muuttuu apaattiseksi ja voimattomaksi. Kotioloissa ummetusta hoidetaan lisäämällä kissan vedensaantia, tarvittaessa antamalla vettä tai Nutrisal-liuosta ruiskulla suuhun, jättämällä pois kuivaruoan ja sekoittamalla märkäruokaan ylimääräistä nestettä. Mikäli kissa tuntuu liikkuvan normaalia vähemmän, sitä voi koittaa leikittää esimerkiksi huiskulla. Akuuttiin ummetukseen lääkkeet ovat tehokas apu, apteekista saatava laktuloosi (Levolac/Duphalac) on turvallinen antaa eikä suolisto totu sen saamiseen, www.rekkurescue.com 9 27.5.2014 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry annostus on 1ml/4,5kg kolme kertaa päivässä. Jos tämä aiheuttaa ripulia, annosta tulee pienentää. Kissanmallas on myös hyvä väliaikainen apu niin ummetukseen kuin karvapallojen kulkeutumiseen suoliston läpi. Peräsuoleen kovaksi pakkautuneen ulostemassan hoitona voi käyttää ihmisille tarkoitettuja peräruiskeita (Toilax, Microlax). Mikäli kissa ei tukihoidonkaan kanssa ulosta ja se on kivuliaan oloinen tai oksentelee, se tarvitsee eläinlääkärin hoitoa, otathan ajoissa yhteyttä kissan yhteyshenkilöön! Kissaflunssat: nuhat ja silmätulehdukset Suoraan luonnosta tai isosta kissapopulaatiosta tullut kissa on usein flunssainen. Kissaflunssien tavallisia ulkoisia merkkejä ovat sekä nuhaisuus ja muut hengitystieoireet sekä silmätulehdukset. Flunssat ovat yleensä calici- ja herpesvirusten aiheuttamia ja helposti tarttuvia. Rokotetutkin kissat voivat sairastua, joten ole erityisen tarkka muista kissoista eristämisessä ja huolehdi käsihygieniasta! Bakteeriperäiset flunssat kuten mykoplasma ja klamydia tarttuvat myös rokotteista huolimatta. Virusperäisiin kissaflunssiin ei lääkitystä ole, vaan hoito on lähinnä tukihoitoa. Vuotavat ja rähmivät silmät ja nenä pidetään mahdollisimman puhtaina lämpimään veteen kostutetuilla pumpulitupoilla. Toisinaan virusflunssat aiheuttavat sekundäärisiä bakteeritulehduksia joita hoidetaan antibiootein, eläinlääkäri arvioi lääkityksen tarpeen tapauskohtaisesti. Tulehtuneisiin silmiin voi saada lääketippoja, joita lääkkeestä riippuen annetaan kerran, kaksi tai jopa 5-6 kertaa päivässä. Bakteeriperäiset flunssat vaativat suun kautta otettavan antibioottikuurin. Kissarutto Kissarutto on ärhäkästi leviävä, koirien parvoa vastaava virustauti joka on usein rokottamattomalla kissalla tappava. Tyypillisesti tauti etenee nopeasti, ensimmäisiin oireisiin kuuluu ruokahaluttomuus ja apaattisuus, sitten oksentelu ja mahdollisesti verinen ripuli, jotka johtavat rajuun kuivumiseen ja kuolemaan. Kissaruttovirus on hyvin kestävä ympäristöolosuhteita vastaan ja sitä on runsaasti tartunnan saaneen kissan eritteissä. Tartunnan leviäminen ei vaadi kissojen välistä suoraa kontaktia, vaan esimerkiksi ihminen voi tuoda sen ulkoa vaatteissaan tai kengänpohjassa. Tämän takia myös täysin sisällä elävien kissojen ruttorokotukset on aina pidettävä voimassa, ja rokottamatonta kissaa käsitellessä pitää olla erittäin tarkka hygieniasta. Lisätietoa kissojen tarttuvista sairauksista: http://www.rekkurescue.com/opas.php?id=18 Sieni-infektio Sieni näyttäytyy kissalla esimerkiksi hilseilevinä/ rupisina, karvattomina laikkuina korvissa, leuassa, tai muualla kehossa. Jos kissalta löytyy karvattomia alueita, siitä otetaan eläinlääkärissä sieninäyte. Suomalaisilla kissoilla sieniinfektiot eivät ole erityisen yleisiä, mutta toisinaan on sienitapauksiakin kotihoidossa löytynyt. Virosta tulleet kissat ovat testattu sienettömiksi, mutta huonolla tuurilla kissa on testin oton jälkeen saattanut altistua sieni-infektiolle. Sienen hävittäminen on melko työläs prosessi johon kuuluu asunnon desinfioinnin lisäksi eläinten lääkintä ja peseminen. Sienitartunta leviää ilmateitse ja se voi tarttua myös ihmiseen. Lisäneuvoja sieni-infektion taltuttamiseen: http://www.rekkurescue.com/opas.php?id=8 www.rekkurescue.com 10 27.5.2014 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Kodinetsintä Kun hoitokissa on valmis etsimään sitä lopullista kotiaan, siitä lisätään esittely yhdistyksen kotisivuille. Hoitokissan ottaessasi sitoudut olemaan aktiivisesti yhteydessä yhteyshenkilöön, ja lähettämään hoidokista säännöllisesti kuulumisia sekä kuvia sivuille päivitettäväksi. Hoitolaisen kodinsaannin kannalta on tärkeää että siitä saadaan mahdollisimman paljon tietoa kissaa etsiville. Tutustuttuasi kissaan osaat kertoa sen luonteesta ja mieltymyksistä ja yhdessä kissan yhteyshenkilön kanssa miettiä millainen koti olisi sille sopiva: viihtyykö se ainoana kissana vai kaipaako lajiseuraa, haluaako se mieluiten rauhalliseen aikuiskotiin vai nauttisiko se lapsiperheen vilinästä jne. Säännölliset päivitykset kissan edistymisestä ovat tärkeitä, samoin kuvat! Mikäli mahdollista, ota kuvia joissa kissa vaikuttaa mahdollisimman tyytyväiseltä: leikkii tai on siliteltävänä. Sivuillamme ovat kuvat ovat pisimmältä reunaltaan 320px, pienennäthän kuvat sopivan kokoisiksi. Hoitolaisen kuulumiset ja kuvat lähetetään kissan yhteyshenkilölle. Kun kissasta tulee kysely Kissasta kiinnostuneet ottavat yhteyttä kissan yhteyshenkilöön joka haastattelee heidät. Mikäli haastateltava vaikuttaa sopivalta yhteyshenkilö ilmoittaa siitä kotihoitajalle ja kertoo saamansa tiedot potentiaalisesta kodista sinulle. Jos koti sinunkin mielestäsi vaikuttaa lupaavalta, yhteyshenkilö välittää yhteystietosi kyselijälle, joka ottaa sinuun yhteyttä sopiakseen tapaamisesta. Jos tuttavapiiristäsi löytyy hoidokillesi mahdollinen koti, pyydä kissasta kiinnostunutta ottamaan yhteyttä kissan yhteyshenkilöön. Jos itse haluat adoptoida hoitokissan pysyvästi, ilmoitahan siitä mahdollisimman pian yhteyshenkilölle. Kotihoitajan maksama luovutushinta on sama kuin muiden kissan adoptoijien. Kun kissaa tullaan katsomaan Vaikka kissan yhteyshenkilö on jo haastatellut kissan kyselijän on kotihoitajan hyvä käydä läpi samoja asioita: kissan asianmukaista hoitoa ja ruokintaa, parvekkeen ja ikkunoiden turvalliseksi tekemistä, eristämistä muista lemmikeistä jne. Kerro samalla mahdollisimman kattavasti kissan luonteesta, tavoista ja ruokamieltymyksistä, ja käykää läpi mitä hoitotoimenpiteitä kissalle on tehty ja mitä uuden kodin tulee tehdä: seuraavan madotuksen ja rokotuksen ajankohta, sekä leikkaamattoman kissan sterilointi. Anna katsojille mukaan Kissan hoito-opas sekä rekkujen esite tutustuttavaksi. Käytössä olleet ruoka- ja hiekkamerkit sekä ohjeet muusta hoidosta kannattaa antaa kirjallisena jotta tuleva koti osaa valmistautua, luovutussopimuksessa on tiedoille oma liitteensä. Muistuta että ruokavaihdokset kannattaa tehdä asteittain ja ainakin aluksi jatkaa saman ruoan syöttämistä uudessa kodissa. Myös hiekka kannattaa pitää aluksi samana. Kissaa ei luovuteta ensimmäisellä käynnillä (muutoin kuin erikseen sovituissa erikoistapauksissa jos kissankyselijä asuu pitkän välimatkan päässä) eikä koskaan ilman yhteyshenkilön lupaa. Pyydä vierailijoita miettimään adoptointia yön yli ja olemaan yhteydessä kissan yhteyshenkilöön päätöksestään. Kerro itse yhteyshenkilölle mielipiteesi siitä onko koti kissalle sopiva. Lopullisen päätöksen tekee yhteyshenkilö, mutta kotihoitajan mielipide on usein ratkaiseva, sillä näet kissan ja potentiaalisen omistajan yhdessä. Kun kissa lähtee uuteen kotiin Kissaa ei luovuteta ennen kuin luovutussopimukset on tehty ja kulukorvaus maksettu. Ostaja suorittaa maksun yhdistyksen tilille. Viestikenttään merkitään kissan nimi sekä uuden omistajan yhteystiedot (esim. "kulukorvaus kissasta Miuku, Maija Meikäläinen"), ja tulostettu maksukuitti tuodaan kotihoitajalle. Poikkeustapauksissa kissa voidaan maksaa käteisellä. Tällöin kotihoitaja välittää saamansa maksun yhdistyksen tilille ja merkitsee viestikenttään kissan nimen sekä uuden omistajan yhteystiedot. www.rekkurescue.com 11 27.5.2014 Kotihoito-opas Rekku Rescue ry Luovutussopimus täytetään kahtena kappaleena. Yhdistyksen puolesta luovutussopimuksen voi allekirjoittaa vain aktiivijäsen. Sopimuksista toinen lähtee kissan omistajan mukaan, joten huolehdithan hoidokkisi yhteyshenkilön kanssa että sinulla on aktiivijäsenen allekirjoittamat sopimukset valmiina ennen luovutusajankohtaa. Käy läpi luovutussopimuksen tärkeimmät kohdat suullisesti. Painota sitä, ettei kissalla saa teettää pentuja ja ettei sitä saa lopettaa ilman eläinsuojelullista syytä. Muistuta tulevaa kotia siitä että mikäli kissasta joudutaan luopumaan, yhdistys auttaa uuden kodin etsimisessä. Painota omistajalle kuinka tärkeää on ottaa mahdollisissa ongelmatilanteissa tai eteen tulevissa kysymyksissä heti yhteyttä yhdistykseen tai kotihoitajaan. Käy vielä läpi kissan passi tai terveyskortti omistajan kanssa ja kerro, mitkä toimenpiteet kissalle on tehty (loishäädöt, rokotukset, sirutus, leikkaus, mahdollisten sairauksien hoidot) sekä mitä kodin tulee seuraavaksi hoitaa: milloin tehdään seuraava madotus, rokotteen tehostus jne. Kerro miten tärkeää on eristää kissa aluksi muista lemmikeistä stressitason laskemiseksi. Anna mukaan ohjeet ja neuvot ruokinnasta, lääkityksestä, madotuksesta ja muusta hoidosta kirjallisena uudelle omistajalle, kuten myös mahdollisesti yhteyshenkilöltäsi saamasi esitteet. Muista myös antaa mukaan kissan rokotuskortti! Kerro että odotamme saavamme kissasta kotiutumistietoja ja pyydä omistajaa olemaan yhteydessä parin päivän kuluttua. Kerro myös että päivitämme terveisiä uudesta kodista mielellämme myös sivuille, kissan kuulumisia uudesta kodista saa lähettää eteenpäin yhteyshenkilölle tai päivityspostiin, paivitykset@rekkurescue.com. Kun kissa on lähtenyt kotiin Toimita yhdistykselle jäävä luovutussopimus maksukuitin kanssa osoitteeseen MIA RAATIKAINEN, OSUUSKUNNANTIE 81 C 00660 HELSINKI. Desinfioi kissan käytössä ollut kantokoppa ja sovi sen palauttamisesta yhdistykselle. Jos uudella omistajalla on kysymyksiä tai ongelmia kissan kotiutumisesta joihin et mielestäsi osaa vastata, kysy neuvoa yhdistyshenkilöltä tai pyydä omistajaa ottamaan suoraan tähän yhteyttä. Lähteet: Miu, tervetuloa taloomme Kissa! http://rekkurescue.com/opas.php?id=11 Tietoa kissojen sairauksista: http://rekkurescue.com/opas.php?id=18 Infoa kissan sieni-infektiosta: http://rekkurescue.com/opas.php?id=8 Clinivet kissa-artikkelit: http://www.clinivet.fi/artikkelit/kissa_artikkelit/index.html Kissanpidon kivijalka http://personal.inet.fi/koti/maaru/kivijalka.html Kissanpentujen varhaishoito: http://www.felina.fi/Upload/hoito_ohjeet/KissalastenMatka.pdf Helena Telkänranta: Matka kissan mieleen Päivi Ylikorpi: Kissanhoidon käsikirja Claire Bessant: The Cat Whisperer www.rekkurescue.com 12
© Copyright 2024