Kissa tarvitsee rokotusta jopa enemmän kuin koira
No 3 - Le m mi k k i k i ssoj en äänenk annattaja - 2 0 1 4 - © M SD An i ma l He a l th IRINA KEINÄNEN MARIA SEGERCRANTZ KISSAN LINJOISTA KANNATTAA HUOLEHTIA Yhä useampaa kissaa vaivaa sama elintasosairaus kuin emäntää ja isäntääkin: lihavuus. Lihavuus altistaa kissan monille sairauksille ja lopulta myös heikentää sen elämän laatua. – Kissan laihduttaminen on vaikeaa ja hidasta, siksi olisi paljon parempi ennaltaehkäistä ongelma oikealla ruokinnalla, eläinlääkäri Anna-Maija Teppo neuvoo. s.3 KISSAKIN KÄY HAMMASLÄÄKÄRISSÄ ANIDENT Kissanpentu eläinlääkäri Vivi Airaksen rokotettavana Länsi-Vantaan eläinklinikalla. Kissa tarvitsee rokotusta jopa enemmän kuin koira Monen kissan elämä päättyy ennenaikaisesti, vaikka rokottamalla se olisi voinut ilahduttaa omistajaansa vielä vuosia. Monikaan ei tiedä, että tappava kissarutto voi levitä jopa sisäkissaan. Myös kissojen on aika ajoin mentävä hammaslääkäriin. Toimiva ja kivuton suu kuuluu kissapotilaan yleisterveyden ja hyvinvoinnin peruspilareihin. IVÄ KIS S ROKOTUS © MSD Animal Health 10 s.8-9 PÄ AN Hyvä hiirikissa jatkaa menestyksekästä työuraansa eläkepäiviin saakka, kun sen perusrokotuksista huolehditaan. Eikä pidä unohtaa, että raivotautia tavataan heti maamme itärajan takana. .l o k t akuu a Lisätietoja kissojen rokotuskampanjasta: www.facebook.com/KissanRokotuspaiva www.msd-animal-health.fi/kissan_rokotuspaiva Rokotettu kissa tulee kello kaulassa s.13 KISSASANOMAT FI/NTO/0814/0002 MSD Animal Health Intervet Oy 20140905 KISSAKIN VOI SAIRASTUA SOKERITAUTIIN KIS S ROKOTUS IVÄ PÄ AN Kädessäsi on kolmas Kissasanomat. Aikaisempien numeroiden teemat sisäloishäätö ja rokotukset ovat yhä kissojen terveydenhoidon kulmakiviä ja jokainen vastuuntuntoinen kissanomistaja pitää madotuksista ja säännöllisestä rokottamisesta hyvän huolen. Martina Reims toimitusjohtaja 10 .l o k akuu ta Tänä vuonna pääaiheemme on kissan sokeritauti eli diabetes. Kissan diabetes muistuttaa ihmisten 2.tyypin diabetesta, joka liittyy usein ylipainoon ja vähäiseen liikuntaan. Kissojen onneksi hyvällä hoidolla usein lääkitystä voidaan vähentää, kun insuliinitasapaino on saavutettu. Joskus lääkitys voidaan jopa lopettaa kokonaan. Lemmikkien diabetes on jo niin yleinen, että mm. USAssa ja Englannissa vietetään nykyään marraskuussa lemmikkien diabeteskuukautta ”Pet Diabetes Month”, jolloin eläinlääkärit jakavat tietoa diabeteksen oireiden tunnistamisesta ja sairauden hoidosta. KISSASANOMAT Seppo Saari eläinlääkäri Maria Segercrantz kenttätuotepäällikkö Ilmestyy 1 kerran vuodessa Painosmäärä: 25 000 kpl Julkaisija: MSD Animal Health Intervet Oy Keilaranta 3, PL 86 02151 ESPOO Puh. 010 2310 750 email info_ah_finland@merck.com www.msd-animal-health.fi Eläinlääkäri osaa tunnistaa ja antaa hoito-ohjeet, mutta diabetes vaatii kissan omistajalta hoitoon sitoutumista. Oma ruokavalio ja insuliinipistokset kuuluvat diabeteskissan arkeen. Nykyään pistämistä ja oikeaa annostusta helpottamaan on lemmikeille tarjolla myös oma insuliinikynä. Pidetään kissoistamme hyvää huolta. Taitto: Musta Ori/Irina Keinänen Paino: Salon Lehtitehdas/ Salon Seudun Sanomat Oy Tiina Tähkäpää markkinointikoordinaattori Martina Reims toimitusjohtaja MSD Animal Health S.4-5 KISSOJEN KANSSA ON AINA PYHÄ Yllättävän syvässä elää uskomus siitä, että kissa on välinpitämätön, etäinen, jopa röyhkeä ja tekee mitä tahtoo. Herr Maier oli toista maata. Aikoinaan eläinkodista haettu musta kolli eleli asuinalueella, jossa kissat saavat kulkea vapaina. Usein Herr Maier hiipi hiljaa vanhempieni ikkunoiden taakse ja vaikutti uteliaan kiinnostuneelta, mutta ei kuitenkaan uskaltautunut sisälle asti. Isäni oli hyvin sairas ja tiesi kuolevansa pian. Äitini saattoi sanoa hänelle puolileikillään: ”Lähetä sitten jokin merkki, lähetäthän?” Samana päivänä kun isäni kuoli, Herr Maier käveli ovesta sisään ja asettui taloksi äitini luo, hänen lohduttajakseen. Pian kävi ilmi, ettei Herr Maier viihtynyt omassa kodissaan, jonne oli syntynyt vauva ja lisäksi hankittu koirakin. Kaikille sopi, että kissa vaihtoi kotia. Luonteikkaasta Herr Maierista tuli äitini paras ystävä, joka seurasi äitiäni vapaana kaduilla ja saattoi hänet raitiovaunupysäkille asti äänekkäästi naukuen. Kissa myös odotti kotiinpalaavaa äitiä tuntikau- sia pensaan alla, kärsivällisesti ja uskollisesti. Herr Maier katsoi mielellään televisiota ja oli erityisen kiinnostunut television kuvaruudusta sen jälkeen, kun virta oli sammutettu, aivan kuin se olisi etsinyt kadonnutta kuvaa. Herr Maier osallistui myös innokkaasti vaatteiden silittämiseen ja lahjapakettien pakkaamiseen. On ehkä tarpeetonta mainita, että mitä ahtaampi pahvilaatikko, sen mieluisampi nukkumapaikka se oli. Ystävänsä Herr Maier valikoi tarkkaan ja saattoi ärsyyntyessään läpsäistä kynsillään tai jopa purra. Myös ruuan suhteen se oli valikoiva: parhaiten maistui luonnonjugurtti ja sulatettu voi, joita molempia joutui toisinaan syöttämään sille sormella, että kissa olisi suostunut syömään edes jotain. Herr Maier nukkui paljon lempipaikallaan kaakeliuunin päällä. Kerran äitini puhkesi ihmettelemään, mikä mahtaa olla kissan elämän tarkoitus, kun se nukkuukin niin paljon. Ennen kuin ehdin avata suutani, äiti jatkoi puhettaan: ”Kissan elämän tarkoitus täytyy olla ilon tuottaminen muille.” Samaan hengenvetoon hän totesi: ”Eikö sen pitäisi olla jokaisen ihmisenkin elämän tarkoitus?” Herr Maier jouduttiin nukuttamaan viime marraskuussa 16-vuotiaana takapään halvaannuttua. Oliko sillä sopimus Oskar-kissan kanssa, joka saapui välittömästi äitini luokse? Vai lähettikö isäni tämänkin kissan? Laiskanletkeä Oskar ahtautuu pieniin pahvilaatikoihin ja seuraa äitiäni kylille maukuen. Kissat ovat juuri sellaisia, kiintyvät ja tulevat niiden luokse, jotka niitä rakastavat. Anna Tuominen S.6-7 Kirjoittaja on eläinrakas insinööri, jonka sydämessä on erityinen paikka kissoille. S.8-9 Herr Maier ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN KISSASANOMAT 2014 10 3 .l o k akuu ta Kissan laihduttamisessa pätevät samat säännöt kuin ihmisenkin - herkut pois IRINA KEINÄNEN Aikuinen kotikissa kuluttaa vain 190 kaloria päivässä Kissan ruokinnassa on tärkeää muistaa, että makupalat nostavat helposti kissan päivittäin saamaa energiamäärää. LIIKALIHAVUUS ON NYKYKISSOJEN SUURIN TERVEYSRISKI, JOKA EDESAUTTAA JA PAHENTAA MONIEN SAIRAUKSIEN SYNTYMISTÄ. KISSAN LAIHDUTTAMINEN ON HYVIN VAIKEAA. ONKIN PAREMPI ENNALTAEHKÄISTÄ KOKO ONGELMA OIKEALLA RUOKINNALLA. ANNA-MAIJA TEPPO Villikissan tai vaikkapa perinteisen navettakissan aika kuluu saalistaessa. Vaikka kissa on tehokas metsästäjä, tarvitaan paljon vaanimista, odottelua ja turhia yrityksiä ennen kuin riittävä määrä hiiriä on saalistettu ja syöty. Kissan mieli pysyy virkeänä ja vartalo sutjakkana. Sen sijaan nykyaikainen sisäkissa muistuttaa laiskaa ihmistä, joka makaa sohvalla ja syö tappaakseen aikaa. Seuraukset näkyvät niin ihmisen kuin kissankin vyötäröllä. Valitettavasti ei ole kyse pelkästä estetiikasta. Ylipaino altistaa kissan monille sairauksille kuten sokeritaudille, kohonneelle verenpaineelle, virtsatievaivoille ja nivelrikolle. Toisinaan kissat ovat niin ylipainoisia, että paino sinällään heikentää merkittävästi niiden elämän laatua. Paksu kissa ei pysty kunnolla kiipeämään tai leikkimään, se ei pysty hoitamaan turkkiaan ja sille voi tulla takkuja ja niiden alle ihotulehdusta. Ummetus vaivaa, ja jos kissalla on vähänkin taipumusta nivelrikkoon, sen oireet pahenevat merkittävästi. Jos kissa, jonka normaalipaino olisi 3,5–4,5 kiloa, painaa 9 tai 12 kiloa, voidaan jo puhua eläinrääkkäyksestä. Valitettavasti tällaisiakin kissoja näkee toisinaan. Laske kalorit Kissan laihduttaminen on hidasta ja vaikeaa. Kissan syömä ruokamäärä on kuitenkin hyvin pieni ja vähästä on vaikea vähentää. Kissaa ei myöskään voi juoksuttaa lenkillä samalla tavoin kuin koiraa, vaikka kissankin liikuntaa voi pienillä kikoilla lisätä. Paras keino onkin ylipainon ennaltaehkäisy. On hyvä muistaa, että kissa on pieni eläin, joka tarvitsee vain pienen määrän ruokaa päivässä. Ylimääräinen lusikallinen ruokaa on prosentuaalisesti suuri lisäys kissan ruoka-annoksessa. Kissan ylläpitoenergian tarve voidaan laskea kaavalla 30 x paino kg + 70. Esimerkiksi 4-kiloinen kissa tarvitsee näin vain 190 kaloria päivässä peruselintoimintoihinsa. Normaali, leikattu sisäkissa ei juuri sen enempää tarvitse. Leikkaamattoman kissan kalorintarve on hieman suurempi, mutta kovin merkittävistä määristä ei silloinkaan puhuta. Usein käytetään kerrointa 1,2 eli energiantarve olisi 228 kaloria päivässä. Teollisten ruokapakkausten kyljessä ilmoitetaan niiden sisältämät kalorit, kotiruoan energiasisällön arvioiminen on vaikeampaa. Ruokapakkauksissa on myös annostussuositukset, jos kalorinlaskenta tuntuu vaikealta. Myös eläinlääkäriasemien henkilökunnalta saa apua sopivan annoskoon suunnittelussa. Pakkauksessa ilmoitetut ruokamäärät pätevät kuitenkin vain silloin, kun kissalla ei anneta mitään muuta. Jos kissa saa vaikka yhden lihapullan päivässä, pitää sen kuivamuona- tai purkkiruoka-annosta pienentää samalla kalorimäärällä. Usein syynä lemmikkien lihomiseen ovatkin erilaiset lisät ja makupalat, joita omistaja ei edes huomaa antavansa. Esimerkiksi sadassa grammassa grillimakkaraa on 246 kaloria, enemmän kuin kissan koko päivän tarve. 100 grammaa jauhelihaa sisältää 320 kaloria ja vastaava määrä öljyyn säilöttyä tonnikalaa 190 kaloria. Desilitra rasvatonta maitoa tuo 34 kaloria, joka sekin on miltei viidesosa leikatun kissan päivittäisestä tarpeesta. Varsinainen kaloripommi on kuohukerma, jossa on desilitrassa enemmän kaloreita kuin kissa tarvitsee koko päivänä. Punnitse kissa Kissakin lihoo usein hiipimällä eikä vähittäistä painonnousua huomaa ennen kuin painoa on kertynyt merkittävästi. Jos 4 kiloa painava kissa lihoo esimerkiksi 600 grammaa, se vastaa samaa kuin 65-kiloinen nainen lihoisi vajaat kymmenen kiloa. Kuitenkaan omistaja ei usein havaitse tämänsuuruista lihomista, vaan havahtuu vasta kun painoa on tullut 1-2 kiloa, mikä on jo 25-50 prosenttia kissan normaalipainosta! Kannattaakin ottaa tavaksi punnita kissa. Tavallinen henkilövaaka ei usein ole riittävän tarkka näin pienen eläimen punnitukseen, mutta kissan voi käydä ohimennen punnitsemassa lähimmällä eläinlääkäriasemalla. Useimmat eläinlääkärit suorastaan kannustavat tähän. Eläinlääkärien mahdollisista kommenteista ei liioin kannata loukkaantua. Eläinlääkäri tarkoittaa vain kissan parasta. Vieras huomaa usein sen, mihin tuttu on tottunut. Vertailupainoksi, ihannepainoksi, voi yleensä ottaa kissan painon vuoden ikäisenä, koska useimmat kissat ovat silloin vielä normaalipainoisia. Leikkaus lihottaa Kaikkien kissojen, joita ei käytetä siitokseen, steriloiminen ja kastroiminen on enemmän kuin suositeltavaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että leikkaus hidastaa aineenvaihduntaa ja vähentää kissan energiantarvetta jopa 25–33 prosenttia. Nämä hor- monaaliset muutokset alkavat hyvin pian leikkauksen jälkeen, ja niihin on syytä varautua vähentämällä kissan ruoka-annosta heti leikkauksen jälkeen. Aikuisille, vähän aktiivisille kissoille – joita suurin osa nykykissoista on – kannattaa yleensä valita ruoaksi kevyt vaihtoehto tai steriloiduille/ kastroiduille kissoille tarkoitettu ruokavaihtoehto. Hillsin Science Plan –sarjan ruoista sopivia ovat mm. SP Feline Adult Light, SP Plan Feline Sterilised Cat Young Adult, SP Feline Mature Adult 7+ Sterilised Cat, SP Feline Mature Adult 7+ Neutered Cat ja SP Feline Adult Indoor Cat. Jo ylipainoiseksi pullahtaneille kissoille suositellaan ensisijaisesti Metabolic-ruokaa, jota saa eläinlääkäreiltä. Kirjoittaja on Berner Oy:n asiantuntijaeläinlääkäri ja työskentelee sen lisäksi Yliopistollisen Eläinsairaalan pieneläinsairaalassa Helsingissä ja sijaisena eri klinikoilla. ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN 10 .l o k akuu ta 4 MITEN KISSAN SAA ELÄINLÄÄKÄRIIN? TIINA TÄHKÄPÄÄ Kissan rokottamista ja muuta terveydenhoitoa varten, kissa pitää viedä eläinlääkärin vastaanotolle. Kissat pysyttelevät mielellään tutussa ympäristössä ja jo pelkkä kuljetuskoriin saaminen ja matkustaminen klinikalle voivat hermostuttaa sekä kissan että omistajan. Klinikkakäynnin suunnittelulla ja harjoittelulla, matkasta tulee helpompi. Ole rauhallinen Kunnioita kissasi tarvetta tutustua rauhassa uusiin tilanteisiin, ihmisiin ja paikkoihin, näin teet eläinlääkärikäynnistä molemmille miellyttävämmän. Ole johdonmukainen ja pysy rauhallisena tapahtui mitä hyvänsä ja palkitse kissaasi toivotusta käytöksestä herkkupaloilla. Kissa vaistoaa, jos sinä olet hermostunut ja suhtautuu heti kaikkeen epäluuloisemmin. Kissaa on vaikea pakottaa ja helpotat eläinlääkärin työtä, jos totutat kissasi hoitotoimenpiteisiin. Kun ruokit tai leikit kissasi kanssa, ota syliin ja koskettele sen kehoa eri puolilta, jotta se tottuu käsittelyyn ja hyväksyy kosketuksen eri tilanteissa. Kuljetuskori kissan mukaan Kun valitset kissallesi kuljetuskoria, ota kori, jossa on luukut sekä katossa että päädyssä. Tälläisessä korissa eläinlääkäri voi jossain tapauksessa jopa tutkia ja hoitaa kissan, jolloin maksi. Korin kissa voi tuntea olonsa turvallisemon hyvä olla tukevaa materiaalia ja se tulee olla helposti kiinnitettävissä turvavöihin. Jotkut kissat haluavat nähdä matkustaessaan ja toiset taas ovat mieluummin pimennossa viltin alla. Kokeile, miten sinun kissasi matkustaa mieluiten. Kun sopiva kori on löytynyt, tutustuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Jätä kori avoimena huoneeseen, jossa kissasi viihtyy ja anna se tutustua koriin rauhassa. Koriin kannattaa laittaa esim.pyyhe, jotta tuttu kodin tuoksu kulkee mukana. Jos kissa ei uskalla tai halua itse mennä koriin, voit laittaan sisälle kissan lempiherkkuja houkuttelemaan tutustumaan. Jos et ehdi tutustuttaa kissaasi rauhassa koriin, vie kori mahdollisimman pieneen huoneeseen, jossa kissalle on vähän piilopaikkoja ja houkuttele se leluilla ja/tai herkuilla koriin. Jos herkut eivät tehoa, avaa korin kattoluukku ja ota kissa syliin ja keinuttele se lempeästi koriin. Tee matkasta kaikin tavoin mahdollisimman helppo Koriinlaiton, matkustuksen ja eläinlääkärin hoitotoimenpiteitä helpottamiseksi kannattaa kokeilla erilaisia ilman reseptiä apteekeista ja eläinkaupoista saatavia tuotteita. Näistä lemmikkejä rauhoittavista tuotteista yksi on Zylkène, joka on lehmänmaidosta entsyymikäsittelyllä valmistettu tuote. Kansanviisaus on aina tiennyt maidon rauhoittavasta ja unta parantavasta vaikutuksesta vastasyntyneillä ihmis- ja eläinlapsilla. Tämän vaikutuksen taustalla on ruoansulatusentsyymien eräästä maidon proteiinistä lohkaisema pieni osa nimeltä alfa-kasotsepiini. Aikuisen ruoansulatus ei enää pysty erottamaan alfa-kasotsepiinia ja sen vuoksi aikuiset jäävät ilman tuota rauhottavaa vaikutusta vaikka joisivatkin maitoa. Zylkénessa alfakasotsepiini on valmiiksi muodossa, jossa aikuisenkin keho voi sitä hyödyntää. Tatu-kissa elää hyvää elämää diabeteksesta huolimatta TIINA TÄHKÄPÄÄ Tatu syntyi 10 vuotta sitten Laakspohjan kartanolla ja uusi perhe löytyi Katin ja Jussin omakotitalosta Saukkolasta. Siellä Tatu sai kulkea vapaasti lähimaastoissa. Tatu otti Jussin heti omaksi ihmisekseen ja mm. nukkui aina Jussin vieressä. Kun Jussi sairastui syöpään ja perhe muutti kaupunkiin, kutistui Tatun maailma kaupunkiasuntoon sisäkissaksi. Kun Jussi oli kotona, kaikki tuntui olevan Tatulla hyvin, vaikka se selvästi kaipasi entistä ulkokissan elämää. Pikkuhiljaa kuitenkin Tatu muuttui: se joi ja nukkui paljon, karvapeite muuttui huonoksi ja se Kotiinpaluu ilman paineita Kotiinpalatessa on hyvä antaa kissan tulla itse pois korista ja rauhoittaa ympäristöä, jotta toipuminen ’järkytyksestä’ käy nopeasti. Kun kaikki sujuu mahdollisimman helposti, on seuravaa eläinlääkärikäynti entistä mukavampi. is ieen Hyg et ke laihtui merkittävästi. Eläinlääkäri totesi diabeteksen puhjenneen ja hoito ihmisten diabeteslääkkeellä aloitettiin. Kissat voivat tunnetusti reagoida tällaisiin muutoksiin sairastumalla diabetekseen. Perheen muut kissat voivat hyvin, mutta läheinen suhde Jussiin vaikutti varmasti Tatun sairastumiseen, kertoo Kati. Jussin kuoleman jälkeen, Kati muutti kaupungista rivitaloon alueelle, jossa kissojen on mahdollista liikkua vapaana. Tosin aluksi kissoille riitti takapiha, mutta pian ne löysivät tien takapihalta ja laajensivat reviiriään. Vaikka diabeteslääkitys paransi Tatun vointia jo kerrostaloaikana, merkittävä muutos parempaan tuli, kun mah- t pulli m a yttö rtakä dollisuus ulkoiluun palasi. Nyt lääkitystä on voitu vähentää merkittävästi ja Tatu voi hyvin. Nyt kun markkinoille on tullut koirille ja kissoille tarkoitettu insuliinikynä ja siihen oma insuliini, jonka annostus on tarkempaa ja helpompaa, vaihdetaan Tatun diabeteslääkitystä ihmislääkkeestä. Toiveena on, että sokeriarvot saataisiin pidettyä niin tasaisena, että mahdollisesti jopa viimeisetkin oireiden rippeet jäisivät pois ja Tatu voisi elää täyttää kissan elämää. Korvan puhdistusaine koiralle ja kissalle Hajuton Hellävarainen Kosteuttava Saatavana Apteekista ja elänlääkäriltä KIS S ROKOTUS KISSASANOMAT 2014 10 5 .l o k IVÄ PÄ AN akuu ta PARASTA HOITOA KISSALLE KISSAN OMA INSULIINIKYNÄ Tänä keväänä on myyntiin saapunut lemmikeille oma insuliinikynä. Kyniä on kahta kokoa. Koolla tässä tapauksessa tarkoitetaan annettavan insuliinin määrää. Insuliini annostellaan yksikköinä. Koirien kynässä insuliini annostellaan yhden yksikön jaolla. Kissojen ja pienten koirien insuliinikynässä annoksia voidaan säätää puolen yksikön välein. Tämä on varsin tärkeää pienillä lemmikeillä ihanneannoksen takaamiseksi. Kysy eläinlääkäriltäsi lisätietoa Vetpen-insuliinikynästä. Eläimille tehty verensokerimittari on tarkempi Wellion Gluco Calea on ensimmäinen Suomen markkinoilla oleva verensokerimittari, joka on kehitetty varta vasten eläimille. Sen avulla myös omistaja voi kotona seurata lemmikkinsä glukoosiarvoja. Verensokerin mittaus kotona on osa nykyistä sokeritaudin eli diabeteksen hoitoa. Kotona eläin on rauhallisempi ja tulos yleensä luotettavampi kuin klinikkaoloissa, joissa stressi voi nostaa tilapäisesti erityisesti kissojen verensokeritasoa. Säännöllinen seuranta on myös helpompaa, kun jokaista mittausta varten ei tarvitse lähteä klinikalle. Perinteisesti eläimille on käytetty ihmisten pikamittareita. Eläimille kehitetty mittari antaa luotettavamman tuloksen. Eläimillä ja ihmisillä on erilainen veren Sairastuiko kissasi diabetekseen? Kysy eläinlääkäriltäsi kissan omaa insuliinikynää, Vetpen:iä. koostumus. Erityisesti glukoosin jakaantuminen plasmaan ja punasoluihin eroaa merkittävästi. Eläimillä glukoosin määrä plasmassa on huomattavasti korkeampi kuin ihmisillä. Ihmisten mittareilla voidaan saada liian korkeita arvoja, koska ne mittaavat glukoosin määrän plasmasta. Gluco Caleassa on jokaiselle eläinlajille omat mittaussirunsa, joihin on tehty koodaukset veren koostumuksen mukaan. Verensokeri voidaan mitata paitsi koirilta, kissoilta ja hevosilta myös kymmeniltä muilta eläinlajeilta. Mittaukset tehdään koko verestä. Gluco Calea on kannettava ja toimii paristolla. Sitä markkinoi Suomessa Berner Oy. mahdollisia diabeteksen oireita lisääntynyt virtsaaminen lisääntynyt jano laihtuminen lisääntynyt ruokahalu KIS S ROKOTUS 10 .l o k IVÄ PÄ AN akuu ta 6 KISSASANOMAT 2014 KISSALUKEMISTA TANJA TÄHTINEN 99 KISSAA, KOLLIA, KATTIA JA KISUA ARKTINEN BANAANI 2014 Hauska sanakuva-leikki kätkee 99 kissan sisältävää oivalluskuvaa. Selkeät ja pelkistetyt piirrokset paljastavat kattien ”erityisominaisuudet” haastaen lukijaa keksimään lisää: pankissa, pikisuutari.. jne. Hyväntuulen kisukirjaa on mukava selailla. Kaikkien 99 kissan katsominen voi olla vähän puuduttavaa, mutta muutama katti kerrallaan. Hauska kirja. TANJA TÄHTINEN KAS, KISSA Sarjakuvat hassuista kissoista ovat bloggaaja Ninni Aallon ja citykettu Nannan piirtäjän Tuuli Hypénin yhteistyönä syntynyt albumi. Jokainen nöyrä kissan palvelija tunnistaa kyllä suurimman osan tarinoista omakohtaisesti. Arjen draaman keskellä ei vain aina näe tarinoiden komiikkaa. Kumpi on hassumpi kissa vai palvelija? Piirrosten kissat ilmaisevat ilmeillään lukemattomia tunteita. Helposti on luettavissa: uteliaisuus, hämmästys, epäluulo, kiukku, mustasukkaisuus, lempeys, kärsimättömyys, energisyys, kauhu, raivo, ilo, ystävällisyys jne. Asiaan perehtymätön skeptikko voisi NINNI AALTO - TUULI HYPÉN ARKTINEN BANAANI 2013 pitää luetteloa vain palvelijan mielikuvituksena. Entäs sitten ne nöyrimmät palvelijat? He ovat yhtä kiinnostavia kuin kissansa. Tässä he näyttävät useimmiten nuorilta kaupunkilaisilta. He ovat miehiä ja naisia, ehkä opiskelijoita. He työskentelevät päätteellä ja käyvät lenkillä. He asuvat yksin tai kaksin, joskus kommuunissa. Yhtä vauvaa ja kouluikäistä poikaa lukuunottamatta lapsia ei kuvissa näy. Tästä voisi päätellä, että kissat ovat itse valinneet palvelijansa, jotta huomiointi olisi 100 prosenttista. Huumorintaju tuntuu joka tapauksessa yhdistävän kissoja ja niiden nöyrinpiä palvelijoita. TANJA TÄHTINEN MOURUKATIT JARKKO NÄÄS ARKTINEN BANAANI 2014 KATUKATTI BOB -KISSA JOKA MUUTTI ELÄMÄN JAMES BOWEN (ALKUTEOS A STREET CAT NAMED BOB) SUOM. KIMMO PAUKKU WSOY 2014 Kansi avautuu pohjapiirrokseen kolmen kissan kodista. Kissat on siinä kuvattu luonteidensa mukaisissa paikoissa, mikä selviää myöhemmin. Aluksi sarjakuvakirjan kolme kissaa esitellään. Hobby: oranssi yllättäjä, pienikokoinen raivotar. Kitkat: musta, ihmisistä pitävä, vähän hidasälyinen valikoija. Milky: raidallinen, älykäs ahmija Kissoja seurataan arjen tilanteissa, ruokaillaan, leikitään ja ulkoillaan puutarhassa, joka on kerrostalon alin parveke. Mourukatit ”kiusaavat” isäntiään tahattomasti, ja nämä yrittävät kouluttaa lemmikkejään kärsivällisesti, useimmiten turhaan. Kissaa on näihin päiviin asti pidetty erakkona, joka ei siedä muita kissoja lähellään. Viime aikojen tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että kissa on lemmikkiyden myötä muuttunut sosiaalisemmaksi niin lajitoverien kuin ihmisten suhteen. Tätä vahvistavat myös Mourukatit. Kuvat ovat kivoja ja toimivat vaikka kokonaan ilman tekstiä. LEENA HOFFREN Lämminhenkinen tositarina ihmisen ja kissan välisestä ystävyydestä. Kirjan päähenkilöt, katukissa nimeltä Bob ja katusoittaja James Bowen, tapaavat sattumalta ja heidän arkensa nivoutuvat yhteen. James hoitaa kovia nähneen kollin kuntoon ja Bob vastaa Jamesin huolenpitoon kiintymällä tähän. Bobin sitoutuminen antaa Jamesille voimaa päästä irti huumeista. Bob kuvataan kirjassa sympaattisena, jopa inhimillisenä hahmona, jolla on toki riehakaskin puoli. Bob valloittaa ihmisten sydämet vain olemalla Bob, mitä muuta sitä loppujen lopuksi tarvitaan- kaan? James tunnustaa oman elämänsä risaisuuden ja on aluksi vastentahtoinen pitämään Bobista huolta. Bobin liimautuessa Jamesiin vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole ja Bob maksaa huolenpidon takaisin ihan kirjaimellisestikin. Bobin kautta James oppii näkemään ihmisissä asuvan hyvyyden. Kirja on kevyttä luettavaa, jossa kuvaillaan kadulla elämisen kovuutta, mutta tunnetasolla kurjuus ei kuitenkaan välity: Kirja keskittyykin lähinnä Jamesin ja Bobin parantavaan suhteeseen. Parasta kirjassa oli melkein se, että koska kirjan tarina perustuu todellisiin hahmoihin, saattoi kirjan luettuaan hypätä suoraan Bobin ja Jamesin maailmaan You Tuben ja Googlen kautta. Kirjaa on myyty yli 30 maassa ja pelkästään Britanniassa yli miljoona kappaletta. Mielenkiintoista olisikin nähdä, miten Bobin ja Jamesin elämä on muuttunut kirjan julkaisun jälkeen. Ehkä kirjalle suunnitellaan jo jatko-osaa, kuka tietää. Elokuvakaan ei olisi hullumpi juttu. Suosittelen kirjaa hyväntuulisena, kevyenä lomalukemisena. Jos Bob kiinnostaa, tsekkaa kustantajan sivut www.katukattibob.fi ja YouTube/Google: A street cat named Bob KIS S ROKOTUS 10 KISSASANOMAT 2014 7 .l o k IVÄ PÄ AN akuu ta MARIA SEGERCRANTZ Fanni on Rea Sawanoille rakas perheenjäsen. SELVIYTYJÄKISSA, JOKA JÄI ORVOKSI VAIN MUUTAMAN PÄIVÄN IKÄISENÄ ITALIASSA Karkkilalainen Fanni on omanarvontuntoinen kosmopoliitti MARIA SEGERCRANTZ Oli huhtikuinen ilta Italian Bergamossa vuonna 2008, kun Rea Sawanoin tytär sai ystävältään puhelinsoiton. Hän kertoi kuulleensa talon alta kissan maukumista ja menneensä katsomaan. Talon alla oli yksinäinen pieni kissanpentu. Tyttäreni neuvoi ystäväänsä odottelemaan, sillä luultavasti pennun emä olisi jossain lähistöllä. Aikaa kului eikä emoa näkynyt. Oli siis toimittava, mutta ystävän isä ei suostunut kissan pelastustehtäviin, Sawanoi kertoo. - Olimme asuneet paikkakunnalla silloin jo toistakymmentä vuotta ja meidät tunnettiin eläinten ystävinä, koska olimme antaneet kodin usealle löytöeläimelle jo aikaisemmin. Oli luonnollista kutsua meidät hätiin. Tunnin ajomatkan päässä odotti hyvin pieni kissanpentu. Rea ja hänen tyttärensä ottivat pennun mukaansa ja suuntasivat tutulle eläinlääkärille. Kissanpentu oli kylmissään ja tietysti kovin nälkäinen. Rea neuvoi tytärtään pistämään pennun ihoaan vasten paidan sisäpuolelle lämmittelemään. Eläinlääkäri arveli pennun olevan muutaman päivän ikäinen, eikä antanut kovinkaan positiivisia tulevaisuuden ennusteita. Kotiin kuitenkin lähdettiin emonmaidonvastikkeen ja pennun kanssa. – Syötimme pentua 2-3 tunnin välein. Ruokinnan jälkeen se oli pissatettava ja kakatettava hieromalla kostealla pumpulilla mahaa ja hännänalusta emon hoitamista matkien. Maidonvastiketta annettiin parin kuukauden ajan. Loppuajasta pystyttiin jo ruokavalioon lisäämään kiinteää ruokaa. Pentu sai nimekseen Fanni. Fanni vahvistui ja kehittyi. Ainoa takapakki oli kun Fanni rupesi kaljuuntumaan ja menetti puolet karvoistaan. Eläinlääkäri arveli sen johtuvan aidon emonmaidon puutoksesta. Karva kuitenkin kasvoi takaisin. Sitten koitti muutto Suomeen. Fan- ni kävi eläinlääkärin terveystarkastuksessa, mikrosirutuksessa ja sai tarpeelliset rokotukset. Se sai jopa oman passin, jota tarvitaan rajoja ylitettäessä. – Matka Suomeen kesti autolla ja laivalla neljä päivää. Fannilla oli oma kuljetuskoppi, mutta suurimman osan matkasta se kuitenkin vietti sylissä. Fanni kotiutui uuteen maahan ja kaupunkiin, Karkkilaan. – Eipä aikaakaan kun totesimme että Fanni oli jo tiinenä. Se sai neljä pentua. Pennuista yksi sai uuden kodin naapurista ja muut jäivätkin sitten kotiin. Pentujen jälkeen steriloimme sen nopeasti, ettei uutta pentuetta tulisi. Steriloinnin jälkeenkin Fanni on kuningatar, joka saattaa huitaista perheen muita kissoja tassulla. Talon isäntä puolestaan on Fannin ihailun ja rakkauden kohde. Selvästi yhden miehen kissa. KILPIKONNAVÄRITYS ON TYTTÖKISSOJEN YKSINOIKEUS Fannin väritystä sanotaan mustaksi kilpikonnaksi. Kilpikonnaväritys on vain naaraskissojen etuoikeus. Kilpikonna voi olla myös valkoisella tai harmaalla pohjalla. Yleisesti juuri mustalla pohjalla olevia kilpikonna kissoja pidetään kiukkuisina ja omanarvontuntevina. Fannikaan ei ole poikkeus tässä mielessä. ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN 10 .l o k akuu ta 8 Rokottamalla voi kissan hengen Madottoman hyvä olla! MARIA SEGERCRANTZ • Axilur tehoaa kissalla Suomessa yleisimmin esiintyviin loismatoihin. Myös hiiriä pyydystävillä kissoilla yleiseen heisimatoon. • Useiden suolistoloislajien elämänkiertoon liittyy toukkavaellus muualla elimistössä. Axilur tehoaa myös vaeltaviin toukkamuotoihin. • Axilur sopii kaikenikäisille ja kaikenrotuisille kissoille. Axiluria voidaan käyttää myös tiineille ja imettäville nartuille. Kissasanomat_2014.indd 1 Apteekista ilman reseptiä. www.axilur.com MSD Animal Health Intervet Oy 2012-08 Lääkemuoto: 250 mg ja 500 mg tabletti ja 22 % rakeet. Vaikuttava aine: Fenbendatsoli. Indikaatiot: Koirien ja kissojen suolistoloisten ja vaeltavien toukkamuotojen torjuntaan sekä keuhkomatojen häätöön. Koirien kliinisen Giardia-infektion hoitoon. Annostus: Yksi 250 mg:n tabletti 5 kiloa kohti tai yksi 500 mg:n tabletti 10 kiloa kohti tai yksi 10 g:n annospussi 44 kiloa kohti kolmena peräkkäisenä päivänä. Axilur annetetaan ruokailun yhteydessä. Tabletti on lähes mauton ja hajuton ja sen voi sekoittaa ruokaan murskattuna tai lietettynä pieneen määrään vettä. Soveltuu käytettäväksi tiineyden ja laktaation aikana. Haittavaikutukset: Oksentelua esiintyy harvoin. Myyntiluvan haltija: Intervet B.V. Alankomaat Tutustu pakkausselosteeseen. Intervet Oy Keilaranta 3, PL 86 02151 ESPOO p. 010 2310 750, f. 09 4127 235 info_ah_finland@merck.com www.msd-animal-health.fi KISSASANOMAT 2014 28.8.2014 10:20:54 Elämän vuoristoratoihin Rauhallinen mieli luonnon omin keinoin Kissanpennut ovat suojassa monilta tartuntataudeilta ensimmäiset 12 viikkoa, koska ne saavat emältään äidinmaidon mukana vasta-aineita. Ensimmäinen rokotus on hyvä antaa noin 12 viikon ikäisenä. Tehosterokotuksista on myös kennettyjä tai tapettuja taudinaiheu tajia tai niiden osia. Elimistö mui taa tämän altistuksen ja on valmiin Mitä rokotuksessa tapahtuu käynnistämään nopeasti ja tehokkaas Rokotuksessa aktivoidaan kissan oma puolustuksen tilanteessa, jossa se ko immuunipuolustus antamalla sille hei- taa varsinaisen taudinaiheuttajan. R hyvä huolehtia. ROKOTTAMALLA EHKÄISTÄVIÄ SAIRAUKSIA Kissan kalikivirustartunta Ratkaisu levottoman lemmikin olon helpottamiseksi voi olla Zylkène, joka on luonnonmukainen lehmänmaidosta valmistettu täydennysrehu. Sisältää alfa-kasotsepiinia. IntervetOy,Keilaranta3,PL86,02151ESPOO p. 010 2310 750 f. 09 4127 235 info_ah_finland@merck.com www.msd-animal-health.fi KISSANROKOTUSPÄIVÄ ON MYÖS FB:SSA: WWW.FACEBOOK.COM/KISSANROKOTUSPAIVA MSD Animal Health Intervet Oy 2012-11 www.zylkene.fi Saatavana eläinlääkäreiltä ja apteekeista. Kissan kalikivirus (FCV) aiheuttaa ylempien hengitysteiden oireita, keuhkotulehdusta, haavaista suutulehdusta ja joskus suolistotulehdusta tai niveltulehdusta. Tartuntoja todetaan eniten 2-6 kk:n ikäisillä kissoilla, mutta tauti voi tarttua kaikenikäisiin kissoihin. FCV on yleisin kissan keuhkotulehduksen aiheuttaja. Kissan oireet ovat vaihtelevia ja niihin vaikuttavat viruskanta, kissan ikä ja muut mahdolliset samanaikaiset tartunnat. Taudin vakavuus vaihtelee lievästä parin päivän hengitystieoireilusta jopa kuolemaan johtavaan keuhkotulehdukseen. Kalikivirustartunnan oireet alkavat kuumeella, joka todetaan yleensä parin päivän kuluttua tartunnasta, jolloin kissalla ei ole vielä muita oireita. Tämän jälkeen lämpö on normaali pari päivää. Kuume nousee jälleen muiden näkyvien oireiden ilmaantuessa. Sairailla kissoilla voi esiintyä apeutta, syömättömyyttä ja turkin huonokun- toisuutta. Ylempien hengitysteiden oireiden yhteydessä esiintyy usein silmä- ja sierainvuotoa. Suun haavaumia aiheuttava tautimuoto on yleinen ja se voi esiintyä yksin tai yhdessä muiden sairauden muotojen kanssa. Taudista kärsivä kissa voi kuolata. Kielessä ja kirsussa sekä suuontelon seinämissä voi olla haavaumia. Ne paranevat yleensä runsaassa viikossa. Jotkut viruskannat saattavat aiheuttaa äkillisiä niveltulehduksia, jonka seurauksena raajojen nivelet saattavat turvota ja kipeytyä siinä määrin, että kissa ei halua liikkua. Niveloireita esiintyy yleisimmin nuorilla kissanpennuilla. Tunnetaan myös kalikiviruksen aiheuttama vakava tautimuoto, jossa oireina on korkea kuume, ihon turvotukset, haavaumat päässä ja raajoissa sekä keltaisuus. Kuolleisuus tähän tautimuotoon on korkea, jopa 75 % sairastuneista kissoista kuolee. Rabies eli raivotauti Raivotauti on rabiesviruksen aiheu tama aivoselkäydintulehdus, joka v tarttua kaikkiin nisäkkäisiin. Ihmisel esiintyvää rabiesta kutsutaan vesika huksi. Kissa voi saada tartunnan esim. raiv tautisen supikoiran tai ketun puremast Tartunnan saanut kissa voi levittää ta tia edelleen syljen välityksellä purema la tai jos sylkeä pääsee limakalvoil tai rikkoutuneelle iholle. Sairauden it misaika vaihtelee muutamasta viikos kuukausiin, jopa vuosiin. Virus eten tartunta-alueelta hermoratoja pitk selkäytimeen ja aivoihin. Keskushe mostosta virus leviää sylkirauhasiin sitä erittyy sylkeen. Virusta voi ol syljessä jo ennen sairauden oireid ilmenemistä. Taudinkuvalle ovat tyypillisiä käy täytymismuutokset ja erilaiset ha vausoireet. Klassisessa raivoisas tautimuodossa sairastunut eläin o kiihtynyt ja aggressiivinen. Se hyökk muiden eläinten, ihmisten ja esineid vota. auallle tästa nee kin erja lla den ytalssa on kää den KIS S 10 KISSASANOMAT 2014 9 pelastaa KISSAA UHKAAVAT MONET VIRUSTAUDIT. TARTTUVAT VIRUSTAUDIT OVAT KISSALLA YLEISEMPIÄ KUIN KOIRILLA. OSA TAUDEISTA VOI HOITAMATTOMANA JOHTAA JOPA KUOLEMAAN. Kissan herpesvirustartunta Kissan rinotrakeiittivirus (FHV) on herpesviruksiin kuuluva taudinaiheuttaja, joka yhdessä kalikiviruksen kanssa on yleisimpiä kissojen ylempien hengitysteiden infektioiden aiheuttajia. Näiden virusten arvioidaan olevan aiheuttajina lähes 90 %:ssa kissojen tämäntyyppisistä tulehduksista. Tartunta tapahtuu suoraan kissasta toiseen hengitysteiden välityksellä. Taudista toipuvista kissoista voi tulla viruksen kantajia. Suuri osa vanhemmista kissoista onkin viruksen kantajia, joista arviolta puolet saattaa erittää virusta ja toimia siten tartuntalähteinä muille. Kissan herpesviruksen aiheuttaman hengitystietulehduksen vakavuus vaihtelee melkein oireettomasta jopa kuolemaan johtavaan tautiin. Tyypillisiä oireita ovat kuume, syömättömyys, hengitysvaikeudet sekä kohtauksittainen aivastelu ja yskiminen. Virus voi aiheuttaa keskenmenoja tiineille narttukissoille sekä vakavan taudin kissanpennuille. akuu ta rokoteympyracmyk.pdf 1 20.6.2013 13:00:46 2v Rabies Kissarutto Herpes Kaliki Herpes Kaliki 3v Herpes Kaliki C M Kissarutto Herpes Kaliki 1v 4v Rabies 16 vko Y CM MY CY CMY K Kissarutto Herpes Kaliki 5v 12 vko kimppuun purren niitä raivokkaasti. Hiljaisessa tautimuodossa käyttäytymismuutokset ovat vähäisiä, jolloin erilaiset halvaukset esim. nielun ja alaleuan lihaksissa ovat usein ensimmäiset havaittavat oireet. Myös raivoisa tautimuoto etenee halvausvaiheeseen. Taudin eteneminen on nopeaa ensimmäisten halvausoireiden ilmaannuttua ja kuolema on väistämätön viimeistään 10 päivän kuluessa. Viimeisin raivotautiepidemia riehui maassamme vuosina 1988-1989, jolloin raivotautia todettiin sekä koti- että villieläimissä. Tuontitapauksia on ollut myös 2000-luvulla. Suomen lähialueilla Venäjällä ja Virossa raivotautia on kulkukoirissa ja -kissoissa sekä petoeläimissä. Maamme kaakkoisrajalle levitetään vuosittain villieläinten syöttirokotteita maastoon, jotta tartunta ei leviäisi Suomeen. .l o k KISSAN ROKOTUKSET Rabies kottaminen ei anna välitöntä suojaa, terveyden suojaamiseksi ulkona liikkuvaan kissan elimistön on ensin muo- va kissa kannattaa rokottaa raivotautia dostettava mm. vasta-aineita rokotteen eli rabiesta vastaan. Näyttelykissat ja kissalan asukit puosisältämille taudinaiheuttajille. lestaan altistuvat kotikissoja yleisemmin erilaisille hengitystieinfektioille. Perusrokotuksen jälkeen Edes talon ainoana lemmikkinä pelkästehosterokotukset tään sisätiloissa elävä kissa ei ole täysin Pennun ensimmäinen rokotuskerta turvassa infektiotaudeilta, sillä kissarutusein herättää elimistön immuunipuo- toa aiheuttava parvovirus säilyy pitkään lustuksen ja tehokas vasta-ainetuotanto ympäristössä tartuntakykyisena ja voi varmistetaan noin neljä viikkoa myö- kulkeutua esimerkiksi ihmisten vaatteihemmin annettavalla tehosterokotuksel- den tai jalkineiden mukana sisätiloihin. la. Elimistön muodostaman tautisuojan kesto vaihtelee riippuen eläinyksilös- Rokotus ja madottaminen tä, taudinaiheuttajasta ja rokotteesta. Siksi on tärkeää varmistaa elinikäinen On tärkeää, että kissa on terve rokorokotesuoja antamalla kissalle tehoste- tushetkellä eikä sillä ole sisäloisia. rokotuksia ohjeiden mukaisesti. Kis- Tutkimusten mukaan tavallisisimmat san rokottamisesta saa parhaiten tietoa suomalaiskissoilla esiintyvät loistartunnat ovat suolinkainen, giardia ja omalta eläinlääkäriltä. hiirikissoilla esiintyvä kissanheisimato. Voimakas loistartunta voi vaikuttaa Mitä vastaan rokotetaan rokotteen tehoon heikentävästi. Suositeltavina kissan perusrokotuksina Kissa on hyvä lääkitä sisäloisten vavoidaan pitää rokottamista kissaruttoa ralta hyvissä ajoin (viimeistään 10 päija kissa-flunssia vastaan. Tavallisimmin vää) ennen rokottamista. Tällöin puoperusrokotus toteutetaan niin kutsutun lustusjärjestelmällä on parhaat edellykolmoisrokotteen avulla. Kissan kol- tykset toimia ja rokotteelle muodostuu ut- moisrokote suojaa kissaruttoa, herpestä mahdollisimman hyvä vaste. is- ja kalikivirustartuntaa vastaan. Kissa na voi tarvita suojaa myös muita sairauksia sti vastaan ja kullekin kissalle mielekkääsoh- tä rokotusohjelmasta kannattaa keskusRo- tella eläinlääkärin kanssa. Jo ihmisten utvoi llä au- ROKOTUS IVÄ PÄ AN Kissarutto Herpes Kaliki iin 8-9 vko ja n n lee l e ed Herpes Kaliki 6v Herpes Kaliki Rabies-rokote on kissalle jopa tärkeämpi kuin koiralle AINO SIVONEN Kun aloitin eläinlääkäriurani 1990 -luvun puolivälissä, luontoäiti hoiti itse kissaruttorokotuskampanjansa: tauti pyyhkäisi kylien yli neljän, viiden vuoden välein vieden heikoimmat ja rokottamattomat manan majoille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Omistajat tiesivät silloin rokotuttaa jäljelle jääneet ja erityisesti pennut, jotka haluttiin pitää. Osalla ammattikunnastamme lienee ollut tapana rokottaa myös kaikki sterilisoitavina käyneet kissat, niin nartut kuin kollitkin, sen enempiä asiakkailta kysymättä. Näin edes näillä ”arvokkaiksi muuttuneilla” kissoilla on ollut paremmat mahdollisuudet selvitä seuraavasta epidemiasta hengissä. Kissojen pitäminen pelkästään sisätiloissa oli varsin harvinaista: ne lisääntyivät vapaasti eikä varsinkaan tiheissä kyläyhteisöissä ollut niin tarkkaa, kenen kissa kävi pitämässä jyrsijäkantaa kurissa, pääasia oli että jonkun kissa sen teki. Kissapopulaatio oli tiheä ja siten otollinen ruton leviämiselle. Sittemmin kissan asema lemmikkinä on muuttunut ja niiden hyvinvoinnista on ruvettu pitämään tarkempaa huolta. Enää ei kissanpentujen hukuttaminen ole sallittua eikä pentujen lopettaminen muutenkaan mukavaa puuhaa, niinpä kissoja on alettu leikkuuttamaan. Leikkauksien myötä on huomattu, että kissa on pysynyt paremmin kotosalla eikä siten ole koetellut niin paljon naapurisopua. Reviirin pienennyttyä kissalla on ollut pienempi riski jäädä auton alle tai joutua petojen saaliiksi. Populaation pienennyttyä kissaruttoepidemiat ovatkin laantuneet yksittäisiksi tapauksiksi. Niinpä omistajat ovat unohtaneetkin taudin – ja rokotukset. Rabiesrokotukset on iskostettu suomalaisiin aikoinaan koiraverolain kautta; tällöin koirien tartuttamia tuotantoeläimiä korvattiin veron tuotolla. Täällä itärajan tuntumassa on edelleen ollut helppoa saada metsästäjät vakuutettua metsästyskoiriensa rokotusten tarpeellisuudesta: rajan takainen tautiriski tiedostetaan kuten myös se tosiasia, että raja ei pidättele vaeltavia petoja. Myös metsästäjien omat julkaisut ovat kiitettävästi muistuttaneet rokotusten tärkeydestä aina jahtikauden alkaessa ja Kennelliitto on pitänyt huolta kilpailutoimintaan osallistuvista koirista omilla rokotusmääräyksillään. Kissojen puolestaan arveltiin päätyvän tärkeimpinä tartuntalähteinä pidettyjen kettujen ja supikoirien suihin, jolloin ne eivät tietenkään enää tartuta ketään. Niinpä kissat ovat jääneet ilman virallista rabiesstatusta ja niiden rokottaminen rabiesta vastaan on jäänyt eläinlääkäreiden mainospuheiden varaan. Nyt kissat ovat muuttaneet navetoista taloihin, mutta valtaosa edelleen ulkoilee vapaasti, metsästää ja joutuu metsästetyksi. Vakavankaan puremahaavan saanutta kissa ei välttämättä lopeteta vaan se viedään eläinlääkäriin hoidetta- vaksi. Kerrostalokissatkin saattavat lomailla kesänsä maaseudulla joutuen kahnauksiin paikallisten kissojen tai villieläinten kanssa. Mikä lieneekään kissan riski saada rabiestartunta ja ennen kaikkea välittää se ihmiselle. Suomessa arvioidaan olevan noin 700 000 kissaa, joista rotukissoja noin 50 000. Kissaliitto vaatii näyttelykissoilta kissaruttorokotuksen sekä ns. kissanuhat, mutta ei rabiesta. Tämä on ymmärrettävää, sillä näyttelykissoja ei yleensä ulkoiluteta vapaana. Rabiesrokotteita myytiin 220 000 annosta (v. 2012). Kun Suomen 600 000 koiraa on rokotettu, jää kissoille rokotteista vain rippeet. Suomalainen on hyvinvoinnissaan unohtanut tartuntatautien raadollisuuden; kukkaron paksuus ei suojele tartunnalta vaan avainsanana on ennaltaehkäisy. Rokotuttakaa kissanne niin voitte turvallisin mielin antaa sen viettää yönsä tyynyllänne! Kirjoittaja on itärajalla asuva maaseutupraktikko KIS S ROKOTUS 10 .l o k IVÄ PÄ AN akuu ta 10 KISSASANOMAT 2014 Korvapunkki on kissan yleisin korvasairaus KISSOJEN KORVAT OVAT YLEENSÄ PUHTAAT EIVÄTKÄ ERITÄ TAI VAIVAA KISSAA MILLÄÄN LAILLA. KORVIEN LIKAANTUMINEN JA KUTINA VIITTAAVAT USEIN KORVIEN SAIRAUTEEN. MARIA SEGERCRANTZ Ulkokorvantulehdukset Yleisin syy kissan korvien oireluun ovat korvapunkit. Punkit voivat tarttua toiselta kissalta tai koiralta. Yleistä on myös, että kissanpentu saa tartunnan emältään. Korvapunkit aiheuttavat kutinaa ja kahvinporonmaista eritettä korvaan. Punkkeja esiintyy myös kissan turkissa, vaikka niitä ei silmin näekään. Hoito vaatii aina käynnin eläinlääkärillä, sillä samalla pitää hoitaa myös turkki. Korvapunkki mikroskooppikuvassa. Samassa taloudessa elävät muut kissat ja koirat on myös hoidettava, vaikka niillä ei olisi oireita. Bakteeri- ja hiivatulehdus Korvan käytävän ollessa lämmin ja kostea suosii se bakteerien ja hiivan kasvua. Lisäksi allergia voi aiheuttaa kutinaa ja altistaa ulkokorvantulehdukselle. Tervehtyäkseen kissa vaatii käynnin eläinlääkärillä, jossa selvitetään tulehduksen aiheuttaja ja mahdolliset altistavat tekijät. Eläinlääkäri myös määrää oikean hoidon. Tavallisin syy on ruoka-aineallergia, joka voidaan todeta vain eliminaatiodieetin avulla. Eliminaatiodieetti tarkoittaa, että kissalle syötetään rajoitettu aika, yleensä 6-8 viikkoa, sellaisia raaka-aineita sisältävää dieettiä, joita kissa ei ole syönyt aiemmin. Eläinlääkäriltä saatavat hydrolysoidut erikoisdieetit sopivat tähän tarkoitukseen. Jos kissan oireet vähenevät dieetin aikana ja pahenevat, kun kissa vaihdetaan takaisin aiempaan ruokavalioon, tiedetään oireiden johtuvan allergiasta. Ruokaaineallergikolle on onneksi saatavilla erilaisia dieettiruokia, joilla kissa pysyy oireettomana. Välikorvantulehdus Harvinaisempi kissan korvien sairaus on välikorvantulehdus. Oireet ovat selvästi vakavammat kuin ulkokorvantulehduksessa. Kun korva on kipeä, kissa voi kulkea pää vinossa ja/tai sillä voi olla tasapainohäiriöitä. Hoito vaatii eläinlääkärikäynnin, jossa arvioidaan tärykalvon kunto ja mahdollinen neste välikorvassa. Vaikeissa tapauksissa vaatii tietokonetomografia kuvantamisen. Hoito vaatii aina suun kautta pitkän antibioottikuurin ja parantumista on hyvä seurata kontrollikäynnein. Kasvaimet Korvien oireilu voi johtua myös kasvaimista. Nuorilla kissoilla esiintyy tavallisimmin hyvänlaatuisia polyyppeja, jotka voivat muodostua korvakäytävään tai nousta välikorvaan nenänielusta. Hoitona on polyyppien kirurginen poisto ja sillä hyvä paranemisennuste. Korvanlehdet voivat myös olla alttiita kasvaimille. Kyseessä on yleensä levyepiteelikarsinooma. Sille altistaa korvalehtien palamien auringossa, herkimmät niille ovat valkoiset kissat. Hoitona tälle on kasvaimen kirurginen poisto aikaisessa vaiheessa jolloin ennuste on hyvä. Korvavaikkua tuottavien rauhasten kasvaimetkaan eivät ole harvinaisia. Ne ovat yleensä pahanlaatuisia. Hoito on kasvaimen kirurginen poisto riittävin marginaalein. MARIA SEGERCRANTZ Irkku-kissa eläinlääkäri Varpu Pöyhösen korvatarkastuksessa Eläinlääkäriasema Mevetissä. ELÄINLÄÄKÄRI VARPU PÖYHÖNEN Varpu on valmistunut eläinlääkäriksi vuonna 2004. Eläinlääkäriasema Mevetissä hän on työskennellyt vuodesta 2010. Varpu on erikoistumassa pieneläinsairauksiin ja ihotauteihin. Suurena intohimona työssään hän kokee kissojen sairaudet ja allergiat. Vapaa-aikanaan, kun kahden lapsen äiti ehtii, hän harrastaa lenkkeilyä, kuntosalilla käyntiä ja musiikkia. Kotona lemmikkinä toimii yksivuotias Janakkalasta kotoisin oleva Nuppu-kissa. VALKOINEN KUURO KISSA Valkoisilla kissoilla esiintyy myös perinnöllisesti kuuroutta. Valkoinen väri johtuu melaniinin puutteesta. Melaniini käsittää ryhmän erilaisia pigmenttejä. Melaniinia tarvitaan myös sisäkorvan rakenteissa, jolloin sen puutos voi aiheuttaa myös kuuroutta. KIS S ROKOTUS 10 KISSASANOMAT 2014 11 .l o k IVÄ PÄ AN akuu ta Kissanpäiviä vakuutuksen turvin kuin viedä katti eläinlääkäriin tutkittavaksi ja toivoa, että vaiva saadaan nopeasKissat ovat omistajilleen tär- ti pois päiväjärjestyksestä. keitä. Olipa kyseessä näyttelykissa tai perheen lemmik- Tilanne on harmillisen tuttu ki, kissan sairastumiseen tai monelle kissanomistajalle. menetykseen halutaan nyky- Eläinlääkärikuluista toimenpäivänä varautua. Ikävien ja piteineen ja laboratoriotutkiyllättävien tilanteiden varalle muksineen kasvaa nopeasti useamman satasen lasku. “Vaturvaa tuo kissavakuutus. hingon sattuessa moni kaukaa Voi ei! Kissa on raapinut viisas kissanomistaja on ollut ihonsa rikki ja kutina näyt- tyytyväinen lemmikille ottatää jatkuvan. Ei auta muu maansa vakuutukseen, jonka ANU HIETALA TAPIOLA-RYHMÄ ansiosta hoitokulut eivät kokonaan jää itselle maksettavaksi. LähiTapiolassa eläinlääkärikuluvakuutukseen enimmäiskorvausmäärän voi valita kahdesta vaihtoehdosta, joko 1000 tai 1700 euroa yhtä vakuutuskautta kohden. Vakuutuskausi on aina vuoden mittainen”, kertoo tuotepäällikkö Tiina Ala-Outinen LähiTapiolasta. “Eläinlääkärikuluvakuutus on hyvä perusvakuutus kissalle kuin kissalle. Poikkeuksena ”Eläinlääkärikuluvakuutus on hyvä perusvakuutus kissalle kuin kissalle. joistakin muista yhtiöistä LähiTapiola myöntää eläinlääkärikuluvakuutuksia myös rekisteröimättömille maati- IRINA KEINÄNEN aiskissoille. Vakuutuksen voi ottaa jo viiden viikon ikäiselle pennulle ja sen voi pitää voimassa kissan koko eliniän”, Ala-Outinen kertoo. ”Korvaamme eläinlääkärin tekemiä sairauden tutkimusja hoitokuluja vakuutusehtojen mukaisissa tilanteissa niin rekisteröidyille rotukissoille kuin maatiaiskissoille. Jokainen lemmikki on perheelleen yhtä tärkeä, karvoihin katsomatta.” Rekisteröidyt rotukissat voi eläinlääkärikuluvakuutuksen lisäksi vakuuttaa myös henkivakuutuksella. Henkivakuutus korvaa kissan menetyksen, jos kissa kuolee tai se joudutaan lopettamaan sairauden tai tapaturman takia. Kissojen vakuuttaminen yleistymässä Kissa viettää kissanpäiviä joka tapauksessa, mutta vakuutuksen turvin omistajalla on hiukan vähemmän huolta lemmikistään. Kissojen määrä Suomessa kasvaa vuosi vuodelta, samoin kissoille otettujen vakuutusten määrä. LähiTapiolassa yleisimmin vakuutettuja kissoja ovat maatiaiskissat. Rotukissoista tilaston kärjessä ovat ragdoll, maine coon ja norjalainen metsäkissa. Ala-Outinen arvelee yhtenä syynä kissavakuutusten määrän kasvuun olevan sen, että kissanomistajat ovat yhä valveutuneempia. ”Jalostetuilla rotukissoilla tiedetään olevan sairauksia jo saman verran kuin koirillakin, ja näihin halutaan varautua ennalta. Mitä nuorempana kissa on vakuutettu, sitä kat- tavampi on myös vakuutus”, tiivistää Ala-Outinen. Kun sairaus alkaa vakuutuksen voimassaolon aikana, kulut ovat korvattavissa kissavakuutuksesta. Rekisteröidyille kissoille voidaan korvata eläinlääkärikuluvakuutuksesta jopa kasvuhäiriöiden tutkimus- ja hoitokuluja, jos kissan eläinlääkärikuluvakuutus on alkanut ennen neljän kuukauden ikää. Synnynnäisiä vikoja vakuutus sen sijaan ei kata. Yleisimpiä eläinlääkärikuluvakuutuksesta korvattuja sairauksia kissoille ovat erilaiset hengitystiesairaudet, silmä-, korva- ja ihotulehdukset sekä erilaiset suolisto-oireet. “Vakuutetuille kissoille sattuu sen sijaan vähän tapaturmia, koska näitä kissoja pidetään pääsääntöisesti sisätiloissa”, Ala-Outinen sanoo. Aina tapaturmilta ei kuitenkaan vältytä: esimerkkinä Ala-Outinen kertoo tapauksen, jossa kissan jalka meni poikki. ”Kissa oli hypännyt alas painavalta lasitasolta, joka samalla keikahti ja kaatui suoraan kissan takajalan päälle. Jalan hoito vaati useamman eläinlääkärikäynnin ja kunnon toipumisajan ennen kuin se saatiin kuntoon. Turma oli sattunut kissan ollessa hoidossa omistajan ystävän luona, eikä siellä oltu osattu varautua kiipeilevään vieraaseen samalla tavoin kuin kotioloissa. Onni onnettomuudessa oli, että kissalla oli voimassa oleva vakuutus.” CARE FOR THE WILD Minulla on adoptiotiikeri! TIINA TÄHKÄPÄÄ Care for the Wild perustettiin 30 vuotta sitten Englannissa pelastamaan, suojelemaan ja puolustamaan villieläimiä ympäri maailmaa. Järjestöä voi tukea tai osallistua monin eri tavoin sen toimintaan. Järjestön kautta kuka tahansa voi adoptoida eläimen, joka on tällä hetkellä järjestön hoivissa, ja tukea näin kyseisen eläimen hoitoa, kuntoutusta ja paluuta takaisin luontoon. Itselläni on ollut adoptiotiikeri yli viisitoista vuotta: ensimmäinen tiikeri kuntoutettiin ja pääsi takaisin luontoon. Toinen löytyi tarhastaan myrkytettynä kuoliaaksi eikä tekijöitä saatu koskaan kiinni. Kolmas pelastettiin huoltoasemalta kahleisiin sidottuna maskottina ja jouduttiin lopettamaan vuosia myöhemmin kroonisten kipujen vuoksi. Nykyinen tiikerini, Jasper (s.1998), on tullut järjestön hoiviin alle kuukauden ikäisenä, kun salametsästäjät olivat ampuneet äidin ja yrittivät myydä pennun Vietnamiin. Jasper asuu nyt yhdistyksen pelastuskeskuksessa Kampodzassa ja valitettavasti se ei tule koskaan pärjäämään vapaudessa, joten adoptiovanhempien tuki on korvaamaton Jasperin tulevaisuudelle. Koen, että järjestön työ on tärkeää sekä tiedon välittäjä- nä että konkreettisten tekojen kautta. Ja koska järjestö tekee merkittävää yhteistyötä aina myös paikallisten toimijoiden kanssa, uskon, että villieläinten arvostus kasvaa ympäri maailman. Siksi haluan yhä olla mukana toiminnassa omalla pienellä panoksellani. Lisätietoja: www.careforthewild.com KIS S ROKOTUS 10 .l o k IVÄ PÄ AN akuu ta 12 KISSA ON YHÄ MYÖS HYÖTYELÄIN Maaseudun väsymättömät hiirenmetsästäjät MAATALOUDEN MUUTOSTEN KESKELLÄ PAIKKANSA ON PITÄNYT PIENI MUTTA TARPEELLINEN HYÖTYELÄIN, KISSA. KONEISTUMINEN MAATILAN TÖISSÄ ON OLLUT VAUHDIKASTA JA JATKUU EDELLEEN, MUTTA MITKÄÄN KONEET JA LOUKUT EIVÄT OLE HIIRIJAHDISSA SYRJÄYTTÄNEET KISSAA. nassa ja käyttäytyvät yhtä hienosti kuin koirat, joskus jopa paremminkin! On ollut hienoa huomata miten kissojen arvostus kasvaa. Kissojen sairauksien ja terveydenhoitoon ollaan valmiita panostamaan, ja valtaosa lemmikkikissoistakin leikataan ja rokotetaan ajallaan. Onnistunut rokotuspäivä Järjestin Ilmajoella kissojen rokotuspäivän ensimmäistä kertaa viime syksynä. Rokotuspäivästä oli paikallislehdessä ilmoitus, joka oli hyvin osunut ihmisillä silmään. Kissoja kävi rokotuksella 27 kpl, mikä ylitti kaikki odotukset. Ja miten hyväkäytöksisiä kissat olivatkaan, vaikka osa joutui odottamaan omaa vuoroansa lähes tunnin ajan. Odotustilassa oli parhaimmillaan 10 kissaa eikä yhtään ärhentelyn ääniä siitä huolimatta kuulunut. Ilmajoella kissanomistajat selvästi ymmärtävät kissojen rokottamisen tärkeyden, ja rokotukset myös muistetaan ELINA RINTALA tehostaa säännöllisesti. Loppuun kerron pari tarinaa persoonallisista Työssäni maaseutupitäjän kunnan- maaseudun kissoista. eläinlääkärinä eläintilat ovat tulleet tutuiksi. Ja lähes poikkeuksetta Perälän pitkäikäiset kissat jokaiselta eläintilalta löytyy yksi tai useampi kissa. Ilokseni olen Perälän maatalousyhtymän sikalan huomannut, että nämä kissat ovat pihassa voi nähdä kaksi aivan sayleensä arvostettuja eläimiä, ja niistä mannäköistä kissaa. Isäntä Tapiokuulee paljon kertomuksia. Hyvää kaan ei aina meinaa erottaa niitä hiirikissaa kehutaan ja joillakin ti- toisistaan. Kollit eivät kuitenkaan loilla kissa saattaa olla maineikasta ole veljeksiä, vaikka näin voisi hiirenpyytäjäsukua jo useammassa luulla. Vanhempi kissa on lähes sukupolvessa. Kissoille annetaan 20–vuotias ja nuorempikin jo 15 nimet ja niistä huolehditaan hyvin. vuoden paikkeilla. Kissat on nimetty Valtaosa maatilojen kissoista on lei- niiden tilojen mukaan, joista ne on kattuja ja rokotettuja. Usein rokotus aikoinaan pentuna haettu; Ojala ja ja muut pienet hoitotoimenpiteet hoi- Mäenpää. Nuorempi Mäenpää on tuvat eläinlääkärin vieraillessa tilalla ollut koko ikänsä hurja metsästäjä, muissa asioissa. ja tuonut useita kertoja saaliinaan kotiin jopa rusakon tai fasaanin, roVapaana liikkumisen vaarat tista puhumattakaan! Kerran kissa oli niin väsynyt raahattuaan rusakon Kissoille maatila voi olla myös vaa- kotiin, että oli nukkunut pari tuntia rallinen ympäristö. Tilat sijaitsevat kuusen alla rusakon korvat suussaan usein maanteiden läheisyydessä ja ennen kuin alkoi syödä saalistaan. pihoissa liikutaan isoilla työkoneilla. Vanhempi Ojala on keskittynyt eläValitettavia tapaturmia sattuu väistä- mässään enemmän laiskotteluun, ja mättä silloin tällöin myös kissoille, on heti kerjäämässä silityksiä kun mutta maatilojen kissat eivät oman näkee Tapion. Ojalan kuulo on heikokemukseni mukaan loukkaannu kentynyt iän myötä, joten nykyään sen useammin kuin lemmikkikissat- sen unia ei häiritse edes vieressä kaan. Maatilojen kissoilla riittää te- haukkuva koira tai ohi ajava ruokemistä ja työtä hiirijahdissa omassa honleikkuri. pihapiirissä, missä ne saavat myös ruuan ja rapsutukset. Jos kissat on Navettakissan lääkärireissu vielä leikattu, eivät ne niin helposti lähde omille reissuilleen. Työsken- Pentinmäen Riitan ja Reijon lypsytelevä kissa on yleensä onnellinen karjatilalla hiirikannan pitää kurissa kissa, koska se saa toteuttaa luon- narttukissa Miisu. Navetta on aina nollista metsästysviettiään oman tah- ollut Miisun koti, koska asuintalo ei tonsa mukaan. Työn vaarat täytyy sijaitse samassa pihapiirissä. Miisu viihtyy navetassa erinomaisesti ja hyväksyä osana vapaata elämää. pääsee vapaasti kulkemaan sisällä ja ulkona. Viime tammikuussa Taajaman sisäkissat Miisulla havaittiin mahan alla tuTaajama-alueella yhä useammat kis- lehtunut puolen nyrkin kokoinen sat elävät sisäkissoina ja ulkoilevat patti, minkä vuoksi Miisu joutui valjaissa tai ulkotarhoissa. Jotkut kis- leikkauspöydälle. Patti poistettiin ja sat tulevat vastaanotolle talutushih- lähetettiin patologille tutkittavaksi. Perälän jo ikämiehiksi ehtineet kollit Ojala ja Mäenpää tulevat hyvin toimeen keskenään. Kyseessä ei onneksi ollut kasvain, vaan maitorauhaskudoksen liikakasvu. Samalla Miisu steriloitiin. Miisu joutui leikkauksen jälkeen olemaan muutaman päivän sisällä talossa toipumassa, mistä se ei yhtään tykännyt. Kun Miisu pääsi takaisin tuttuun navettaan, oli se isäntäväen mukaan niin onnellinen, että kieriskeli lattialla ja kävi heti tervehtimässä lehmiä. Miisun haava parantui hyvin ja se palasi pian takaisin työhönsä hiirijahtiin. Aamuisin lypsyaikaan Miisu tulee nauttimaan lautasellisen tuoretta maitoa ja sen jälkeen seuraa askareita pienkuormaajan penkiltä. Joskus Miisu on kuulemma päässyt isännän kanssa traktorin kyytiinkin. Kirjoittaja on pohjalainen kunnaneläinlääkäri ja kahden kissan omistaja Navettakissa Miisu on kokenut eläinlääkärissä kävijä. Tällä kertaa kysymys on rutiinireissusta, eli rokotuksesta. Eläinlääkäri Elina Rintala rokottaa. KISSASANOMAT 2014 KIS S ROKOTUS KISSASANOMAT 2014 10 13 .l o k IVÄ PÄ AN akuu ta ANIDENT Kissojen hammas- ja suusairaudet HELENA KUNTSI-VAATTOVAARA, ELL DEVDC, DAVDC - ANIDENT OY Hammassyöpymä ks. nuolet Kissojen hammas- ja suusairauksien tunnistaminen ja hoito ovat perinteisesti jääneet eläinlääketieteessä vähälle huomiolle. Perehtyminen niihin on tärkeä osa asianmukaista, nykyaikaista pieneläinpraktiikkaa, sillä toimiva ja kivuton suu kuuluu kissapotilaan yleisterveyden ja hyvinvoinnin peruspilareihin. Kissojen hammas- ja suuongelmia: Mitä löytyy kissan suusta? Röntgenkuva hammassyöpymästä. Lyhyt ja kapea alaleuka, jonka takia alakulmahammas pureutuu yläikeneen. Purentavian takia alakulmahammas pureutuu väärin ja painaa yläientä. Kissapotilaan tavallisimpia hammasongelmia ovat ientulehdus ja parodontiitti eli ientulehduksesta pidemmälle edennyt hampaiden tukikudoskato, hammassyöpymät sekä hammasmurtumat. Suun vakavia vaivoja ovat krooninen gingivostomatiitti eli krooninen ien- ja suutulehdus, suukasvaimet ja leukamurtumat. Kissa ei yleensä näytä helposti kipua hampaissa ja suussa, ja onkin tavallisinta, että hammas- tai suuongelma huomataan eläinlääkärillä muun tarkastuksen tai rokotuksen yhteydessä. Mikäli kissa kuolaa, ei saa suuta suljettua tai suusta havaitaan verenvuotoa, kyseessä on usein jo vakavampi ongelma ja on kiire eläinlääkärille! Ientulehduksen aiheuttaa plakki eli hampaiden pinnoille kertyvä bakteerimassa. Plakin kovettuessa muodostuu hammaskiveä, joka muodostaa karhean pinnan ja lisää edelleen plakin muodostumista. Ientulehdus voi hoitamattomana edetä parodontiitiksi, jolloin muodostuu syventyneitä ientaskuja, ienpakoa, hammasta ympäröivää luukatoa ja lopulta hammas voi irrota. Kissalle tyypillinen parodontiittilöydös on lisäksi kulmahampaiden ympärillä havaittava turvotus ja hampaan työntyminen ulos kuopastaan, jolloin hammas ikään kuin vaikuttaa pidentyneeltä. Hammassyöpymät ovat tuntemattomasta syystä aiheutuneita, kivuliaita ”kuoppia” hampaiden pinnoilla. Näkyvää syöpymää peittää usein ikenen liikakasvu ja juuri alkaa korvautua ympäröivällä leukaluulla. Syöpymien ainoana hoitona on poisto. Kissojen hammaspoistot ovat usein vaativia, sillä hampaat ovat sirpaloituvia ja ienkudos ohutta ja helposti repeävää. Hammasmurtuma kissalla on aina hoidettava, jos pulpa eli ydin on paljastuneena tai jos murtuneessa hampaassa havaitaan röntgenkuvissa merkkejä tulehduksesta, hampaan kuoliosta tai syöpymästä. Murtunut kulmahammas voidaan säilyttää juurihoidolla tai - mikäli hoitoon päästään 2 vrk:n kuluessä – pulpaamputaatiolla. Juurihoidon ja pulpaamputaation ennuste on hyvä, mutta hoidon seuranta vaatii vuosittaiset röntgenkontrollit. Krooninen gingivostomatiitti on erittäin kivulias ja ikävä vaiva, sillä sen syytä ei tunneta ja ainut tehokas hoito on hampaiden poisto. Oireena on kipu, jonka omistaja huomaa tavallisimmin kissan syödessä: kissa menee ruokakupille ja aloittaa syömisen, mutta kiljaisee kivusta ja juoksee pois ruokakupilta. Suun ja hampaiden tutkimuksessa havaitaan voimakkaasti tulehtuneet, punoittavat ja vertavuotavat ikenet ja suun limakalvot. Kissoilla purentaviat rajoittuvat melkeinpä ainoastaan äärimmäisen kallon muodon omaaviin rotuihin, kuten lyttykuonoisiin persialaiseen ja pitkäkuonoisiin, siamilaistyyppiisiin rotuihin. Kapea ja lyhyt alaleuka ja alakulmahampaiden pystyasento sekä yläkulmahampaiden eteenpäin kääntynyt asento ovat yleisemmät purentaviat, jotka aiheuttavat terveydellistä haittaa, kuten traumaa yläikeneen tai kitalakeen tai kykenemättömyyttä sulkea suuta. Hoidon tarkoituksena on turvata kivuton ja toiminnallinen purenta. Hoito valitaan tapauskohtaisesti vian laadun ja vakavuuden, potilaan ja omistajan hoitomyönteisyyden sekä taloudellisten resurssien mukaan, ja siihen voi sisältyä valikoituja hampaiden poistoja, kulmahampaiden kruunujen lyhennyksiä sekä pulpa-amputaatioita tai hampaiden oikomista. Esteettiset oikomishoidot ovat epäeettisiä eikä niihin pidä ryhtyä. Leukamurtuman tavallisimpia syitä kissalla on ikkunasta putoaminen ja auton töytäisy. Pahojenkin murtumien ennuste on hyvä, jos hoito on oikeaoppista. Suukasvaimet ovat kissalla ikäviä, sillä niistä suurin osa on pahanlaatuisia ja havaitaan vasta niin myöhään, ettei hoito enää ole mahdollista. Suukasvaimen oire, jonka omistaja huomaa, on verenvuoto suusta, kuolaaminen tai kykenemättömyys sulkea suu täysin. Kissan hammashoito eläinlääkärillä Kissa ohjataan yleensä hammashoitoon rokotuksen tai muun tutkimuksen perusteella havaittujen löydösten takia: eläinlääkäri on yleistutkimuksessa todennut hammaskiveä ja ientulehdusta tai viitteitä hammassyöpymistä. Hammashoito vaatii aina yleisanestesian eli samanlaisen nukutuksen kuin leikkaukset: kissapotilas intuboidaan, laitetaan ”tippaan” ja anestesia valvotaan huolella. Perushammashoito alkaa hampaiden röntgenkuvauksella ja hammastarkastuksella. Röntgenkuvaus tuo kliinisesti tärkeää tietoa 42%:ssa tapauksista, joissa hammas vaikuttaa silmämääräisesti normaalilta. Lisäksi hampaista, joiden tarkastuksessa on havaittu epänormaaleja löydöksiä, röntgenkuvaus tuo kliinisesti merkittävää tietoa 86%:ssa tapauksista. Hammasröntgentutkimus on siis aivan välttämätön diagnositiikassa. Tarkastuksessa jokainen hammas tutkitaan yksitellen huolella ja löydökset, kuten hampaan liikkuvuus, ientaskujen syvyys, ientulehduksen vakavuus ja syöpymät merkitään hammaskorttiin. Hampaiden puhdistus tehdään ultraäänilaitteella: plakki ja hammaskivi poistetaan ja hampaat kiillotetaan. Mikäli poistot ovat tarpeen, tarvitaan hammashoitokone eli porat ja taito tehdä poistot leikkauksellisesti. Kissan hammaspoistot ovat usein vaativia ja aikaavieviä, sillä hampaat pirstaloituvat helposti ja ienkudos on ohutta ja helposti repeilevää. Röntgentutkimus on monesti tarpeen poistojen aikana ja niiden jälkeen, kun varmistetaan, että hammas on saatu kokonaisena poistettua. Juurihoidot, pulpa-amputaatiot, leukamurtumat ja kasvaimet vaativat eläinlääkärin erikoisosaamista ja ovat siksi lähetepotilaita, mikäli oma eläinlääkäri ei ole erityisesti kouluttautunut hammashoitoihin ja suukirurgiaan. Kissan hampaiden kotihoito Kotihoidon tavoitteena on plakin poisto ja siten hammaskiven muodostumisen estäminen. Paras keino on päivittäinen hampaiden harjaus, joka tulisi aloittaa pikkupennusta ja harjoitella asteittain, kuten muutkin hoitotoimenpiteet, jotta kissa niihin tottuisi. Kissoille on olemassa omia hammasharjoja, mutta myös lasten pehmeä, pieni harja on sopiva. Tahnaksi käy kissojen tai koirien tahna, ihmisten tahnaa ei pidä käyttää, sillä se sisältää fluoria, joka on nieltynä myrkyllistä. Muita kotihoitokeinoja plakin estämiseksi ovat plakkia estävä liuos juomavedessä sekä plakin kertymistä estävät ruuat. Paikallisista plakin kertymistä estävistä aineista klooriheksidiini tahnana tai suuhuuhteena ovat mahdollisia etenkin kirurgian jälkeen ja saatavilla on myös ikenille levitettävää öljyvalmistetta, joka jonkin verran estää ientulehdusta. KISSAN HAMMASHOITO l Hampaiden ja suun terveys on tärkeä osa kissan perusterveyttä. l Katso kissan suuhun usein ja totuta se jo pienestä pitäen hampaiden harjaukseen. Mikäli havaitset punoitusta ikenissä tai hammaskiveä, varaa heti aika eläinlääkärille tarkempaan tutkimukseen. l Vie kissasi joka tapauksessa vuosittain eläinlääkärille yleistutkimukseen ja tarvittaville rokotuksille. Yleistutkimuksen perusteella kissa ohjataan tarvittaessa nukutuksessa tehtävään hammashoitoon. l Kissan hampaiden perushoito nukutuksessa sisältää hammastarkastuksen, hammasröntgenkuvauksen, plakin ja hammaskiven poiston sekä hampaiden kiillotuksen. Poistoja varten eläinlääkäriasemalla tulee olla myös hammasporat. l Vaativammat hammasvaivat, leukamurtumat ja suukasvaimet lähetetään hoidettavaksi hammaseläinlääkärille. ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN 10 .l o k akuu LISÄÄ KISSAN ROKOTUSPÄIVÄ –YHTEISTYÖKUMPPANEITAMME LÖYDÄT: www.msd-animal-health.fi/kissan_rokotuspaiva KISSASANOMAT 2014 ta 14 Etsi tästä oman paikkakuntasi Kissanrokotuspäivän Akaa (Toijala) Univet Toijalan eläinlääkäriasema Oy 03-540 8500 Espoo Eläinlääkärikeskus SoVet 010-2290910 www.sovet.fi Espoon Eläinlääkäriasema 09-5413520 www.elainlaakariasema.fi Joensuu Joen Eläinlääkäriasema Kouvola 050-4545541 Jokioinen Jokivet/ Maarit Koli 045-1261722 Joutsa Univet Espoo Eläinsairaala - www.univet.fi Eläinlääkäri Suvi Tuomiharju Univet Mankkaa Eläinlääkäriasema - www.univet.fi Juva Eura Juvan eläinklinikka Ell Elina Sipilä 02-5341365 Euran kunnaneläinlääkäri Päivi Paakki 044-7307403 Fiskars Fiskarsin Eläinlääkäri ell Annukka Söderblom 040-8229994 www.fiskarsvet.fi Forssa 040-4855311 044-4172083 Jyväskylä Eläinklinikka Siili 044-5111957 www.elainklinikkasiili.net Kouvola Univet Kouvola Eläinsairaala 05-311 5123 www.univet.fi Kuopio Kuopion eläinlääkärikeskus 017-2662266 www.kek.fi Pienläinvastaanotto Punaturkki 017-2628890 www.punaturkki.fi Eläinklinikka Tassuvaara 010-2350800 www.tassuvaara.fi Riista-Vet040-7391311 Kurikka Eläinlääkäriasema Pet-Ami 014-644645 www.pet-ami.fi JIK/ Jurvan terveysasema Anu-Riikka Rantala Univet Keljonkangas 010-6666599 040-7153595 Kuusamo Forssan eläinlääkäriasema 03-4334888 Jyväskylä, Vaajakoski Univet Vaajakoski010-6666599 Hamina Jämsä Lahti Sirkka Salmela, Sini-Maria Peltola 05-3456375 kaupungineläinlääkäri Ulla Keskinen 0400-344565 Univet Lahti Eläinlääkäriasema,www.univet.fi Hattula Univet Hattula eläinsairaala03-6372302 Helsinki Karijoki Hyvinkää Eläinlääkäriasema Animus Oy www.animus.fi ELL Mari Rantala044-5773850 Sirkka Pyhälä 03-3746306 tai 0400-124283 www.sirkkapyhala.net Kauhava kunnaneläinlääkäri Talvikki Järvinen 03-6214731 Jari Hiljanen 0400-660619 Ressu pieneläin vastaanotto Eija Szepaniak 040-5572005 Imatra, Lappeenranta Imatran Eläinklinikka, Saimaan Eläinklinikka 05-4734200 Inkoo Inkoon kunnaneläinlääkäri 040-1993684 Ell Anne Vertanen040-5364736 Lempäälä Hämeenlinna Imatra Lemi Karvia Eläinlääkäri Taina Kalliomäki 0400-261 822 klo 8.00-9.00 Lillvet050-3547085 Univet Lappeenranta Eläinlääkäriasema 05-4527877 Tervet Oy 044-3457090 www.tervet.fi Hyvinkään Eläinlääkäriasema Sanum Oy www.sanum.fi Ilmajoki, Seinäjoki Lappeenrannan kaupungin pieneläinvastaanotto 0400-256162 Karstula Kauhajoki Eläinlääkäri Elina Rintala 0400-362232 Kunnaneläinlääkäri Emilia Heinikainen 0400-340785, ajanvaraus klo 8-9 Jaana Alho 0400-363168 Hyvinkää Ilmajoki 06-8350403 Lappeenranta Kaarina Helsingin Eläinlääkärikeskus 09-3424330. www.elainlaakarikeskus.fi Humppilan ja Ypäjän kunnaneläinlääkäri Anna-Riikka Jalkanen 0500-311402 Pentti Tapio Univet Jämsänkoski 010-6666599 Kaarinan Eläinlääkäriasema Oy 02-2749090 www.kaarinanell.fi 040-5421949 Kälviä Jämsänkoski Mevet eläinlääkäriasema 09-565 56 00 www.mevet.fi Humppila, Ypäjä Kuusamon kaupungineläinlääkäri Lieksa Lieksan eläinlääkäriasema 0400-229929 www.lieksanelainlaakari.fi Lohja Lohjan kaupungineläinlääkäri, Pusulan toimipiste 0500-318538 Kauniainen ja Espoo Eläinlääkäri Kirsi Swan / Espoon Koirakeskus ja Trim-it trimmaamo 044-5865896 www.trim-it.fi espoonkoirakeskus.com Keuruu Keuruun kaupungineläinlääkäri Kitee Kiteen toimipiste Pia Hjerppe 040-1050075 Kokkola Anitta Smolander 044-7307980 0400-643565 Loppi Lopen Eläinlääkäriasema Oy 0400-210867 Maalahti Djurklinik - Eläinklinikka Johanna 040-4100041 Mikkeli Eläinklinikka Kurki Oy 015-161250 www.elainklinikkakurki.fi Pitkäjärven Eläinklinikka 015-210262 www.pitkajarvenelainklinikka.fi/ ROKOTUS KIS S IVÄ PÄ AN 10 KISSASANOMAT 2014 15 .l o k akuu ta kampanjassa mukana oleva eläinlääkäri ja varaa aika Mänttä-Vilppula Pia Sarja050-5143353 Oripää Kunnaneläinlääkäri W.K.Brandys ”Risto” 0400-223272 Oulu Eläinlääkäri Leena Oksanen 044-3371971 Univet Oulu Eläinlääkäriasema www.univet.fi Parainen Virpi Heikinheimo 02-4586655 Pedersöre Edsevön Eläinklinikka 040-77 09 354 Perniö Riikka Nikula,Salon kaupungineläinlääkäri 044-7784602 Pielavesi Pielaveden kunnaneläinlääkäri 044-7499406 Satakunnan Eläinlääkäriasema Oy 02-6331811 Sata-Vet Oy ROKOTUS Ä KISS Pori A N IV PÄ Pielaveden kunnaneläinlääkärin vastaanotto 044-7499406 02-6411660, www.sata-vet.fi Porvoo 10 Lemmikkilääkärit 044-0602444 www.lemmikkilaakarit.fi .l o k akuu ta Raisio Univet Raisio Eläinlääkäriasema,www.univet.fi Rauma Univet Rauma Eläinlääkäriasema,www.univet.fi Riihimäki Eläinlääkäri Satu Olkkonen 0400-218555 Turku Eläinlääkäri Katja Kivipuro Koira-Kissaklinikka Oy 02-2761999 Rovaniemi Turku, Raisio Rovaniemen kaupunginvastaanotto 016-322 4200 Univet Turku ja Raisio 02-4374700 Univet Rovaniemi Eläinlääkäriasema www.univet.fi Tuusula Eläinlääkäri Jerina Wallius Salon kaupungineläinlääkäri 040-5016908 044-7784603 Sastamala Eläinlääkäriasema Askel Oy 0400-236254 www.askel.pro Uusikaupunki, Kalanti Univet Kalanti 02-4808180 www.univet.fi Eläinlääkäri Penita Pilve 040-5109694 Vaasa TampereEläinklinikka Hakametsä 03-31436600 www.helppu.fi Taneli Tirkkonen 040-7611008 Tampere Eläinlääkäriasema Reviiri 010-6666 777 www.reviiri.info Univet Tampere 03-3563 677 040-5411967 Eläinlääkäriasema Pet-Vet Oy 02-2320111 www.petvet.fi Etelä-Hämeen Eläinlääkäriasema 019-737100 Salo Vantaa Vaasan kaupungin pieneläinklinikka/Tiina Anttila 06-3252274 facebook.com/Vaasan-kaupungin-pieneläinklinikka Valkeakoski Valkeakosken Eläinsairaala Profivet Oy 020-7569690 www.profivet.fi Eläinlääkäriasema KIRSU 09-851 3005 www.kirsu.fi Eläinlääkäriasema Tassu 09-8751335 Eläinlääkäriasema Valjakko050-4420045 www.valjakko.fi Länsi-Vantaan Eläinklinikka 09-43690480 Univet Tammisto Eläinsairaala www.univet.fi Varkaus Keski-Savon Eläinklinikka Oy 010-3212880 Veikkola Anident 09-2565430 0500-100714 www.anident.fi Virrat Kaupungineläinlääkäri Outi Mattsson044-7151351 Ylöjärvi Eläinlääkäriasema Hasseli www.hasseli.fi Åland Landskapsveterinar www.landskapsveterinar.n.nu KIS S ROKOTUS 10 .l o k IVÄ PÄ AN akuu KISSASANOMAT 2014 ta 16 LASTEN KISSAT Kiinalainen Kissaskooppi Lohjan Muijalan 6-7-vuotiaiden esikoululaisten kissapiirroksia Rotta (1984, 1996, 2008) Rotan vuonna syntyneet kissat pitävät hyvää huolta perheestään oli se sitten ihmis- tai kissaperhe, erityisesti lapsista. Rotta-kissat ovat erittäin sosiaalisia ja aina paikalla siellä missä jotain tapahtuu. Yhteinen hiirijahti kissakavereiden kanssa tai luontoelokuvan katselu kotisohvalla perheen keskellä ovat parasta tekemistä. Rotta-kissoja pidetään hyvin älykkäinä ja hurmaavina. Härkä (1985, 1997, 2009) Härän vuonna syntyneet kissat pitävät järjestyksestä: ruoka tulee ajallaan eikä sisustusta muuteta huvin vuoksi. Härkäkissa on uskollinen omistajalleen, jos hänestä pidetään hyvää huolta. Mutta anna ruoka tuntia liian myöhään ja tämän kissan lepyttämiseen menee ainakin vuosi. Tämä kissa näyttää tunteensa teollaan. Härän vuonna syntyneisiin kissoihin on vaikea vaikuttaa – he kulkevat omia polkujaan. Tiikeri (1986, 1998, 2010) Tiikeri-kissa on itsetietoinen ja voimakas. Tiikerin vuonna syntyneet kissat ovat usein hyvin itsenäisiä ja huimapäisiä. He seikkailevat ja saalistavat mielellään. Jos sinulla on kotona sisäkissana Tiikeri-kissa, muista järjestää sille paljon ohjelmaa. Aktiviteettilelut ja kiipeilypuu ovat tämän kissan suosikkeja. Jänis (1987, 1999, 2011) Jos kissasi nautiskelee mielellään aurinkoisessa sohvan nurkassa lepäillen, on suuri todennäköisyys, että kissasi on syntynyt Jäniksen vuonna. Jänis-kissat ovat rauhallisia pohdiskelijoita. Heidän kehrätessä mukavassa asennossa voit melkein kuulla kissafilosofian syvimpiä viisauksia. Tämän uskollisempaa kissaa saa hakea. Pahinta mitä Jäniksen vuonna syntyneelle kissalle voi käydä, on päätyä kesäkissaksi ja syksyn tullen hylätyksi. KISSAPUUHAA Yhdistä oikein, englanti -suomi 1 Copycat a Naistenmies 2 Cool cat b Hapannaama 3 Fat cat c Trendikäs 4 Freidy cat d Trendikäs 5 Glamour puss e Varakas 6 Hellcat f Hieno leidi 7 Hep cat g Huonotuulinen nainen 8 Sourpuss h Arkajalka 9 Tomcat i Matkija Arvaa kuka olen? Tunnista kissahahmo 1. Lempiharrastuksiani ovat syöminen ja nukkuminen. Rakastan lasagnea. Vihaan maanantaita. 2. Tykkään vaaleanpunaisesta ja hallitsen söpöilyn. Tavaramerkkini on rusetti tai kukka vasemmassa korvassa. 3. Olen luonteeltani lempeä ja rauhaa rakastava enkä kanna kaunaa vaikka minua vähän kiusataankin. Silakat ovat suurinta herkkuani. 4. Sankariainesta. Minusta on tehty lukuisia elokuvia, näytelmiä ja oopperakin 80-luvulla. 5. Meitä ei ole yksi vaan kaksi. Olemme lasten ystäviä ja opetamme heille monia tärkeitä asioita arkielämästä. Lohikäärme (1988,2000, 2012) Tämä kissa on perfektionisti. Lohikäärmeen vuonna syntyneet kissat pitävät erityisen hyvää huolta turkistaan. Lohikäärme-kissat ovat luovia ja keksivät helposti itselleen ohjelmaa ja nauttivat leikeistä. Päättäväisyydessään nämä kissat ovat omaa luokkaansa. Hiirellä ei ole mitään mahdollisuuksia, jos Lohikäärmekissa on päättänyt nauttia herkkuaterian. Käärme (1989, 2001, 2013) välillä omaa rauhaa ja hiljaisuutta ja silloin sen on hyvä antaa olla rauhassa, koska muuten voi saada lempeän huomautuksen kynsistä. Pienen lepohetken jälkeen Apina-kissa jaksaa taas leikkiä. Kukko (1993, 2005, 2017) Kukon vuonna syntyneet kissat ovat ailahtelevaisia. Kukko-kissa on uneksija, joka ottaa itsensä aivan liian tosissaan. Vaikka tämä kissa pröystäilee, on se seurakissana mitä mainioin. Nämä kissat ilmaisevat mielipiteensä usein älykkäästi naukumalla niin, että kenellekkään ei jää epäselväksi heidän näkemyksensä. Kukko-kissat ovat uskollisia sekä ihmis- että eläinystävilleen ja katoavat harvoin omille teilleen. Jos etsit kissakauneutta, nämä Käärmeen vuonna syntyneet kissat ovat yleensä poikkeuksellisen upeita. Käärme-kissat ovat hyvin omistushaluisia ja viihtyvät hyvin perheen ainoana lemmikinä, koska saavat silloin kaiken huomion. Käärme-kissa on hyvin viisas ja osaa usein kertoa Koira (1994, 2006, 2018) esimerkiksi milloin on ruoka-aika, Koira-kissalla on kissamaailmassa jos omistaja sen sattuu unohtamaan. muutoin hyvinkin tuntematon heikko itsetunto. Nämä kissat kaipaavat Hevonen (1990, 2002, 2014) poikkeuksellisen paljon huomiota ja Hevosen vuonna syntyneet kissat parhaiten ne viihtyvät sinkun ainoaovat tarkkoja ulkonäöstään. He pi- na kissana saadessaan kuninkaallista tävät mielellään kaunista kaulapan- kohtelua. Koira-kissa on epäitsekäs taa, jossa kulkunen tahdittaa heidän ja on aina valmis kehräämään paltyylikästä askellustaan. Hevos-kissa velijansa sylissä jakaen kissaenergion erittäin rohkea ja seikkailee mie- aansa. Velvollisuudentuntoisina nälellään. Rohkeus voi joskus viedä tä- mä kissat pysyttelevät kotinurkilla ja män kissan pitkillekin seikkailuille, palaavat illan tullen seikkailuiltaan. mutta aina hän palaa kotiin. Joskus tosin kotimatka voi kiertää löytöSika (1995, 2007, 2019) eläintalon kautta. Vaurauden vertauskuvana tunnettu Vuohi (1991, 2003, 2015) Sika-kissa tuo kotiin onnea. Tämä Vuohi-kissa on rauhallinen ja jopa kissa jaksaa leikkiä tuntikausia ja saa ujo. Niiden ystävällisyys on vertaan- iloa ja energiaa uusista leluista. Sian sa vailla ja suhtautuvatkin yleensä vuonna syntyneitä pidetään myös vieraisiin uteliaan varovaisesti. Lau- poikkeuksellisen hedelmällisinä, jomassa tämä hyväsydäminen kissa ten jos et halua laumaa suloisia kissaattaa jopa odottaa ruokakupille sapentuja sinun kannattaa leikkauttaa pääsyvuoroaan. Pidä huoli, että Vuo- kissasi. Kissoja ei yleensä ole helppo hi-kissasi saa tarpeeksi syödäkseen, huijata, mutta jos jonkin kissan saa jos teillä on useita kissoja. Vuohen uskomaan valkoiseen valheeseen vuonna syntynyt kissa viihtyy par- niin se on mitä todennäköisimmin haiten kodissa, jossa on hiljaista ja Sian vuonna syntynyt. Tämä kannattaa muistaa, kun miettii miten saisi rauhallista. kissansa kuljetuskoriin eläinlääkärimatkaa varten. Apina (1992, 2004, 2016) Apinan vuonna syntynyt kissa on vilkas ja utelias. Se tutkii paikat tarkasti eikä yksikään muutos jää siltä huomaamatta. Apina-kissa on koko perheen lemmikki ja se pitää lapsista. Apina-kissa kaipaa kuitenkin Kissaristikko - Mikäpäs niitä viettäessä? Kissamainen ristikko: Uroskissa Kissojen suku latinaksi Järkevä järvikala Kissojen tuntoelin Sokeritauti eli Kissanpoikanen Leopardilla Ei tassu vaan... Siimahäntäherkku Pesosen kissakaveri Maine Coonin ylpeys Suojaa taudeilta Ristikko: Kissanpäivät Kuka olen? 1. Karvinen 2. Hello Kitty 3. Pekka Töpöhäntä 4. Saapasjalkakissa 5. Miina ja Manu Oikeat vastaukset: 1i, 2c tai d, 3e, 4h, 5f, 6g, 7c tai d, 8h, 9a.
© Copyright 2024