P Y H ÄJOEN K UU LUM ISET L A U A N TA I 14 . 2 . 2 0 15 – V I I K K O 7 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Pyhäjoelle kannattaa rakentaa RAIJA PIILOLA on 94 neliömetriä. Lisäksi on noin kymmenen neliön lämmin varasto ja autokatos: “Muokkasimme talon meille sopivaksi valmiista mallista. Muutimme esimerkiksi keittiön niin, että se on olohuoneen kanssa yhtenäinen ja suurensimme ikkunoita. Se toi lisää avaruuden tuntua.” Viime vuoden aikana, Pyhäjoen Kaukon alueelle nousi uusia omakotitaloja. Yksi niistä oli Eeva ja Joel Nuoralan. “Raahe oli toinen vaihtoehtomme”, he kertovat rakennusprojektin alusta. Kuitenkin Pyhäjoen edulliset tontit, positiiviset tuJoel rakensi taloa pitkältä osin levaisuuden näkymät ja sopiva itse. Vain sähkötyöt, lattian määrä palveluita edesauttoivat valu, LVI-työt ja joitakin sisusvalinnassa. tustöitä teetettiin muilla. Suurena apuna projektissa toimi Rakennusprojekti käynnistyi Eevan isä, joka toimi vastaavana kesäkuussa 2013. Nuoralat työnjohtajana rakennuksella. halusivat tontin, joka olisi so“Saimme kyllä esimerkiksi katpivan lähellä palveluita, mutta topeltien asennukseen talkoosilti rauhallisella alueella. Tontti apua”, Nuoralat kertovat. Kaukon alueella vaikutti hyvältä: “Kaavatontti oli helppo Rakentaminen oli kokonaisuuvalita, koska halusimme päästä dessaan mukava projekti, mutta nopeasti rakentamaan.” myös hyvin sitova. Haastavimmiksi töiksi he kuvaavat alun Tontin valinnan jälkeen alkoi lupa-asiat ja sopimukset: papemaatyövaihe. Jo elokuussa talo- rityöt. Niistä ei ollut juurikaan paketti saapui rakennukselle, ja aiempaa kokemusta. “Itselle Joel aloitti rungon pystytyksen. tutuinta olivat runkovaihetyöt”, Talopaketti on mallistoltaan Joel toteaakin. Kastellin Pre-cut. “Halusimme, että koti tuntuu tilavalta Nuoraloilla ei ollut suuria ja toimivalta, vaikka neliöitä ei odotuksia rakennusprojektista: olekaan hirveästi”, Nuoralat “Päätimme vain alkaa rakentaa. toteavat. Asuinneliöitä talossa Emme asettaneet projektille Kaunis koti Kaukon alueella kovin tiukkoja aikataulutavoit- päästä asumaan ensimmäiseen teita.” Talo valmistui muutto- omaan kotiin.” kuntoon kohtuullisessa ajassa, alle vuodessa: “Oli mukava Mieluisin paikka talossa on - suomalaiseen tapaan - sau- tyytyväisiä. Turhalta stressiltä na. Tulevaisuudessa odottavat välttyy, kun ei tee tarkkoja aivielä terassin viimeistely ja ul- katauluja!” kotyöt. “Olemme ehdottoman Myös Pyhäjoen lukiolla juhlittiin opiskelun päättymistä. Sisällä juhlittiin historian merkkihenkilöinä ja laulettiin Abilaulu. Aurinko kun päätti retken, Ulkona tapahtui puolestaan perinteinen riehakas abiajelu traktorilla. Illalla oli vuorossa Pyhäjoen abien oma retki Rukaltovereistaan jäi jälkeen hetken le. Siellä sitten juhlittiin jo vapaamuotoisemmin koulun päättymistä. abiturientti viimeinen. Yo-lakki jo mieleen hiipi niin Sari vastas: “Abikulta, Niin lähti reipas abi-kulta, mutta vieläkin, kokelaamme kultasiipi äikkä evää lakin sulta.” kun Sari täällä yksin tallustaa, aikoi juuri päähän painaa sen, Enkä toivo uusintaa hän miettii miksi toinen täällä ällän abi on, vaan improbaturin uhan näki vastaan tulevan, kypsymään sun täytyy mennä ja toinen iitä rakastaa. sen nosti Sari Hiden luolastaan. raamatun viereen heti lennä Kas improbatur ennen tekstitaitoa ei voi niin lakin joskus päähän painaa saat milloinkaan elää päällä maan sivu 2 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 Ei juhlita! Vietän syntymäpäivääni perhepiirissä. Eija Martinmäki PIRTTIKOSKEN METSÄSTYSSEURA HIRVIPORUKAN KOKOUS perjantaina 27.2. klo 19 Pirttikosken koululla Tervetuloa! P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 sivu 3 Pyhäjoen lukio – seutukunnan aatelia istuisi ainoastaan passiivisena pulpetissaan: “Itsenäisyys kuu“Pieni tai iso lukio, lukio voi Ennen paikkakuntamme oman luu Pyhäjoen lukion kulttuuriin, erottua vain omilla vahvuukYrttiksen eli yrittäjyyslukion se on jotenkin tarttunut sei- sillaan. Pyhäjoen lukio erottuu perustamista lähimmät lukiot niin.” jo luontojaan opiskelijoillaan, olivat Kalajoella, Raahessa, Ouheidän tavoillaan toimia ja tulaisissa ja Vihannissa. OpiskeliTauno Rajaniemi on ollut loksilla - aateluus velvoittaa”, jat menivät yleensä joko Raa- alusta asti lukiossa töissä. Hän Rajaniemi mainitsee. Opiskeheen tai Kalajoelle. on matematiikan opettaja, mut- lijoita voidaan houkutella luVetten laijoilta kirjassa ker- ta toimii myös apulaisrehtorina. kioon mahdollisimman hyvillä rotaan, että kunnallisen kes- Hän kertoo, että suurin muutos olosuhteilla ja auttamalla talokikoulun perustamisen myötä tänä aikana on uusi kouluraken- udellisesti, kun se on tarpeen. kiinnostus lukiota kohtaan kas- nus, joka rakennettiin vuonna Pakollisten kurssien kirjat ovat voi: “Lukio-opetusta jouduttiin 1999. Rakennusta on kehuttu lukiossa ilmaisia. “Koulun henhakemaan vielä peruskouluun moderniksi, ajanmukaiseksi, toi- ki. Tekemisen meininki on myös siirtymisenkin jälkeen lähikun- mivaksi, tehokkaaksi ja kauniik- tärkeä.” nista.” Vuonna 1980 Pyhäjoen sikin. Lukiolaitoskin on muutlukiolaisista 28 opiskeli Kalajo- tunut tänä aikana, Yrttiksen Lukio on muuttunut ja ella, 25 Raahessa, 12 Saloisissa toimintatavat ovat kuitenkin muuttuu edelleen ja 4 Oulaisissa. vakiintuneet. Lukion toimittama Lukion alkuajoista tekniikan Pyhäjoen Kuulumiset on löytäPyhäjoen omasta lukiosta on nyt paikkansa ja lukijansa, sa- ja erityisesti viestintätekniikan valmistunut 637 ylioppilasta. moin kuin vuosittain järjestet- käyttö ovat lisääntyneet huiOpiskelijoita on tällä hetkellä tävät messut. Lukiosta on tullut masti. Sisällöt kursseissa ovat hieman alle 70, joista osa on osa Pyhäjoen yhteisöä näiden muuttuneet, ja ajankohtaisuus aikuislukiossa. Lukiossa pääosin vuosien aikana. on lisääntynyt. Kansainvälisyys opettavia opettajia on 7, lisäksi on nykyään myös entistä tärperuskoulun opettajat pitävät keämpää. Lukio on mukana kanMillainen on hyvä lukio? joitain lukion kursseja. sainvälisissä verkostoissa, kuten Onko Pyhäjoen lukio sellai- EU:n Erasmus-hankkeessa sekä Valtioneuvosto myönsi perus- nen? “Jälkimmäinen kysymys on kouluyhteistyössä Barcelonan tamisluvan lukiolle toukokuussa helppo”, naurahtaa Rajaniemi. kanssa. Yrttiksen perusopis1986. Kunnan päättäjät tekivät “Pyhäjoen lukio on hyvä lukio. kelijatyyppi on pysynyt hyvin paljon töitä luvan eteen ja vie- Hyvässä lukiossa opiskelijat samanlaisena, aktiivisena, vasrailivat opetusministeriössäkin pystyvät toteuttamaan poten- tuuntuntoisena ja itsenäisenä. useita kertoja. Toiminta käyn- tiaalinsa, joka heissä on. Hyvä Suurin muutos on tapahtunut nistyi vuosi perustamisluvan lukio seuraa aikaansa ja on ehkä opiskelijoiden viestintäsaannin jälkeen. Vuonna 1987 myös kiinteä osa paikkakunnan taidoissa sekä juurikin kansainkunnan päättäjät kantoivat yhteisöä.” välisyyden lisääntymisessä. kaikki 29 uutta lukiolaista sekä Teknologia on nykyään tärkeä heidän rehtorinsa ja opettajan- osa kaikkea koulutusta. PyhäjoOona Jauhiainen tuli Pyhäsa kultatuolissa sisälle. Koulu- en lukiossa kaikilla opiskelijoilla joen lukioon Merijärveltä. Hän rakennuksessa oli aikaisemmin on mahdollisuus käyttää digi- kannattaa pieniä lukioita, koska ollut 3-4 asuntoa, joista sa- taalisia välineitä opinnoissaan. kaikki tuntevat toisensa ja ovat hattiin seiniä pois ja muutettiin Myös digitaalisia oppikirjoja läheisiä. Opettajat voivat myös kouluksi. Lukio oli ainoa uusi käytetään osassa kursseissa. antaa henkilökohtaista opeSuomessa sinä vuonna. Pyhäjo- Tänä vuonna Pyhäjoki Data tusta, jolloin oppii paremmin: en lukion silloinen rehtori Pek- Oy antoi ensimmäisen vuoden “Opiskeluympäristö on kodinka Viitanen kertoo, että monet opiskelijoille Apple iPad minit omainen, kouluun on mukava eivät voineet lähteä kauemmak- henkilökohtaiseen käyttöön. tulla.” Opettajat ovat hänen si lukioon, joten uusi lukio antoi Ylioppilastutkintolautakunnan mielestään ammattitaitoisia ja yhä useammille mahdollisuu- suunnittelemat sähköiset kirjoi- mukavia. Heille voi jutella mistä den opiskella: “Lukioon meno- tuksetkin voitaisiin Pyhäjoella vain. “Olen ollut tyytyväinen prosentti varmaan suorastaan toteuttaa vaikka heti. Jo nyt osa päätökseeni, että tulin Pyhäräjähti. Täytyy kiittää kuntaa kokeista tehdään tietokoneilla. joelle. Täällä jaksaa opiskella, siitä, että se haluaa kouluttaa hyvä ilmapiiri ja mukavat opisnuorisonsa. Se on hieno piirre Seutukunnan lukiot järjestä- kelijat takaavat sen.” maalaiskunnassa.” Raahen seudun pääkirjoitukvät yhteisiä etäkursseja, vuosittain yli 20 kurssia. Lisäksi sessa 14. marraskuuta vuonna “Pyhäjoen lukiossa panos- Pyhäjoen lukio on osa Pohjois- 2014 kirjoitetaan: “Oma lukio tettiin jo alussa itsenäiseen Pohjanmaan etälukioverkos- on Pyhäjoella sydämen asia. työskentelyyn”, kertoo Viita- toa, joka tarjoaa opetusta ai- Opinahjoon suhtaudutaan nen. Opiskelija haluttiin saada kuisopiskelijoille ja halukkaille suojelevasti ja ylpeästi, ja ylaktiiviseksi sen sijaan, että hän päivälukiolaisille. peyteen on syytäkin. Pyhäjoen JONNA LUOTO lukiossa on uskallettu erikoistua ja hakea opetukseen luovia ratkaisuja, ja tuloksetkin ovat olleet hyviä. Useana vuonna Pyhäjoen lukio on ollut seutukunnan aatelia, kun ylioppilaskirjoitusten tuloksia on vertailtu lukioiden kesken.” Samassa kirjoituksessa ilmaistaan myös, että yhteistyö lukioiden välillä saattaa olla lisääntymässä tulevaisuudessa. Hallinnolliset tai toimipisteidenkin yhdistämiset ovat juuri nyt aiheita, joista on keskusteltu. Yrttis on jo legenda Kansanedustaja Inkeri Kerolan mielestä pienet lukiot ovat erinomaisia syrjäytymisen ehkäisemisen oppimiskeskuksia ja maksavat siten itsensä takaisin: “Pyhäjoen Yrttis on legenda ja jo sinällään brändi Pyhäjoella. Pieni lukio pitää huolen kaikista. Lisäksi oppimistuloksetkin puhuvat puolestaan.” Hänen mielestään myös Kuulumiset on saavuttanut paikkansa: “Mainio ilmoituslehti, joka on myös palvellut hyvin. Puhun omasta kokemuksesta.” Hän kannustaa myös käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa. “Lähilukio on aina edullisempi valinta perheelle myös taloudellisesti. Mitä kauemmas lukiot sijoitetaan, sitä enemmän koulutusmahdollisuudet eriytyvät ja eriarvoistavat opiskelijoiden asemaa myös koulutuksen määrässä mitaten.” Kaikille pitäisi suoda tasavertaiset mahdollisuudet jatkokoulutukseen. “Toisen asteen rakenneuudistuksesta on puhuttu paljon. Leikkaukset paitsi lukioverkossa, myös rahassa ovat todella radikaalit. Jokainen lukion omaava kunta joutuu pohtimaan, mihin pienenevät valtionosuudet sijoittaa. Todella rajut muutokset konkretisoituvat vasta vuonna 2018”, Kerola kertoo. “Lapsiin ja nuoriin kannattaa panostaa koulutuksen muodossa. Se on pääomaa, mikä kasvaa korkoa. Samalla juurrutamme jälkipolvet kotiseudullemme niin, että sinne on hyvä jäädä tai joskus Elias, Eve, Saku, Iida, Matias vierailivat Erasmus+ yhteistyökoulussammyöhemmin palata takaisin.” me, Örstad Gymnasiumissa sivu 4 PJK TIEDOTTAA: III-Divisioonan ottelut Kielosaaressa: PJK - Kiekko Haukat (Oulainen) La 14.2 Klo 16:00 Runkosarjan päätöspeli PJK - Cowboys (Nivala) Su 22.2 Klo 16:00 Liput 5/3€ P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 YPPÄRIN ERÄMIEHET ry Vuosikokous Keskiviikkona 25.2.2015 klo 18.00 Metsästysmajalla Tervetuloa Johtokunta Liminkakylän Kylätoimikunta järjestää VIRKISTYSRETKEN Härmän Kylpylään. 27-29.3. 2015. Ilmoittautumiset / tiedustelut Puhelimesta 471124 / 040-7283829. Muilta kyliltä myös tervetuloa, niin monta, kuin kyytiin mahtuu. P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 sivu 5 Retroa ja vintagea - Lahnaojien unelma OONA JAUHIAINEN Entisöintiä, vanhaa ja uutta sekaisin, retroa ja modernia. Yhä useampi suomalainen koti on täynnä menneisyyden aarteita. Kirpputorin nurkista löytyneet kuluneet ja öljyn peittämät huonekalut saavat uuden elämän entisöijien käsissä. Myös pyhäjokinen Juulia Lahnaoja on hurahtanut ulkorakennuksista löytyviin aarteisiin ja sitä kautta entisöintiin. Juulia asuu perheineen miehensä Heikin kotipaikalla. Perheeseen kuuluu lisäksi kolme lasta. Heikin isoisän, Johan Peter Lahnojan rakennuttama talo on valmistunut 1800-luvun lopulla. Juulian mukaan itse tontti on ollut samalla suvulla jo monia vuosikymmeniä, 1850-luvulta asti. Lahnaojan perhe lunasti talon itselleen vuoden 2012 lopussa. Parin vuoden sisällä vanhaa taloa on uudistettu huimasti. Ammattilaiset rakensivat talon uutta päätyä, tekivät katon, vaihtoivat sähköt ja vesiputket. Myös lämmitysjärjestelmä uudistettiin. Talon ulkoseiniä on verhoiltu uudelleen sekä eristeitä uusittu paremmiksi. Pintaremontti on ollut suurinta, tapetointi ja maalaus jokaiseen huoneeseen. Talossa riittää vieläkin töitä lahosta päädystä ulkoseiniin, mutta kaikki tapahtuu aikanaan. ajan väriloistoa ja vintagea. Lahnaojien koti on koti heidän makuunsa. Kaikilla esineillä on jokin tarina kerrottavanaan. Huonekaluja on pelastettu kotiin autotalleista kuin roskalavoiltakin; ja kaikilla on oma paikkansa. Retron ja vintagen ohella koti on kuitenkin sekoitus kaikkien aikakausien esineistöä. Juulia suosii vanhaa, mutta toisaalta uudet ja laadukkaat huonekalut ovat tervetulleita. ”Maailmassa on aivan liikaa huokeita ja halvalla tehtyjä esineitä, jotka kelpaavat viiden käyttövuoden päästä ainoastaan jätteeksi. Ennen esineet tehtiin kestämään, joten niiden korjaaminen on kannattavampaa kuin uuden hankkiminen. Ja täysin uutta hankkiessa kannattaa satsata laatuun ja käsityöhön. Kannattaa muistaa, että niiden jälleenmyyntiarvokin on huomattavasti suurempi kuin huonekalujättien lastulevymööpeleiden”, sanoo Juulia. FAKTALAATIKKO: • • • • Entisöinnillä tarkoitetaan jonkin vanhan esineen, huonekalun tai rakennuksen korjaamista alkuperäiseen kuntoon. Huonekalujen entisöinti on ollut 1980-luvulta asti suosittua Suomessa. Entisöinti eli restaurointi voi olla harrastus tai ammatti. Työväen- ja kansalaisopistot järjestävät kursseja harrastajille. Sanotaan, että keittiö on kodin sydän. Näin myös Lahnaojilla. Tuvassa eli olohuonekeittiössä tulee vietettyä eniten aikaa. Sen keskipiste on lähes 3,5 metrinen pirtinpöytä, joka haalattiin sisään heinätallista. Pöydän ääressä tapahtuu lähes kaikki. Vanhassa talossa asuminen kiehtoo Juuliaa. “Siellä asuneiden ihmisten elämän jäljet ja sen hetkiseen elämään sopivat ratkaisut kiehtovat. Lisäksi nykyrakentamisessa suositaan paljon tekniikkaa ja eri asioiden koneellistamista, mikä ei meistä tuntunut oikein omalta. Vanhaa taloa on myös suhteellisen helppo itse korjailla”, Juulia kertoo. Viimeisin löytö on kirpputorilta. Kirkkaanpunaisella Miranolilla vedetty vanha arkku saa ajan kuluessa kodin talosta. Juulian mielestä liika kunnostaminen on turhaa. Se pilaa esineen ja pahimmassa tapauksessa saattaa jopa alentaa sen arvoa. ”Entisöintiin sopii vanha neuvo: vähemmän on enemmän”, Juulian mielestä ei myöskään kannata sortua maalaamaan kaikkea valkoiseksi. Maalausjäljen ei tarvitse olla ammattitasoa, tärkeintä on tee-se-itse tyyli. Entisöinnistä Juulia innostui opiskeluaikoina. Hän vaihtoi suunnittelun puolelta tekemiseen ja valmisti myös asiakastöitä. Esineitä korjaillessa Juulia pääsee omaan maailmaansa, “flow-tilaan”. Entisöinnin hienoimpia puolia onkin työn tuloksen näkeminen. Ideat huonekalujen entisöimiseen ja sisustamiseen hän poimii kirjoista, blogeista ja pinterestistä. Talo huokuu vanhaa retro- Entisöinnin ohella Juulia lukee, kirjoittaa, kuuntelee musiikkia, katsoo hyviä elokuvia ja televisiosarjoja. Hän toteaa, että onhan se vähän outoa, jos jonkun elämän sisältönä on mööpeleiden siirtely. Koti on kuitenkin ainutlaatuinen paikka, josta täytyy tehdä mieleisensä. Sen pitää kestää kulutusta ja elää mukana. Lahnaojat elävät unelmaansa, entisöiden ja itse tehden. Pirkko Valtanen PEKKA VÄRTTÖ Rakennus- tai toimenpideluvan vaatima isompi remontti on myös energiatehokkuusremontti. Korjausrakentamisessa on jatkossa otettava huomioon myös energiatehokkuus. Uudet energiatehokkuuden parantamisen vähimmäisvaatimukset astuvat kuvaan mukaan, kun rakennusta ryhdytään korjaamaan, muutetaan rakennuksen käyttötarkoitusta tai uusitaan rakennuksen teknisiä järjestelmiä, niin laajasti että korjaukset tai muutokset ovat luvanvaraisia. Tyypillisiä rakennusluvan tarvitsevia korjauksia ovat esimerkiksi rakennuksen vaippaan ja teknisiin järjestelmiin kohdistuvat korjaus- ja muutostyöt. Toimenpidelupaa tarvitaan tyypillisesti esimerkiksi rakennusosan uusimiseen. Lupakynnys vaih- telee kunnittain. Pientaloissa tyypillisimpiä ovat ikkunoiden ja ovien uusiminen. Suomessa energian kokonaiskulutuksesta 40 prosenttia kuluu rakennuksissa. Siksi korjausrakentamisen yhteydessä päästään käsiksi energiatehokkuuden kannalta isoon asiaan. Suomessa tehdään vuosittain arviolta noin 80 000 korjausta, joiden yhteydessä energiatehokkuutta voidaan parantaa. Ympäristöministeriön helmikuussa antama korjausrakentamisen energiatehokkuutta koskeva asetus on yksi osa 2000-luvulla koottua palapeliä, jolla rakentamisen ja asumisen energiatehokkuutta parannetaan. Asetuksen valmistelu alkoi Suomessa vuonna 2010. Se on osa rakennusten energiatehokkuutta koskevan, vuonna 2010 uudistetun EU-direktiivin toimeenpanoa. Tukiryhmä Korjausrakentamiselle energiatehokkuusmääräykset Mikä mieltä painaa? Mikä askarruttaa? Pirkon Porinapirtti avoinna ke klo. 14 - 18, Metalli 55 tiloissa, Vilpuntie 1, Raahe, Tervetuloa sivu 6 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 Paluu kotikulmille Näin rakentuu paluumuuttajan talo Yppärin Kiviniemeen KATJA KESKITALO Anni ja Ville Pirkolan puolitoistavuotinen odotus palkitaan tämän vuoden puintien jälkeen. Silloin valmistuu heidän omakotitalonsa Yppärin Kiviniemeen. 1½-kerroksinen hirsitalo on valmiista talopaketista muokattu. Talon tärkein osa on tietenkin iso tupa, joka on talon sydän. Neliöitä löytyy noin 240. Sen lisäksi talolta vaaditaan suurta arkieteistä ja tilaa työvaatteille. Taloon muuttaa Annin ja Villen lisäksi myös Valtteri, joka on vuoden ja 8 kuukautta vanha. Pihassa pyörii myös vaihtelevasti kolmen koiran sirkus, joten oma tila on tärkeää. Vaikka omakotitalo olikin molempien haave, alun perin he etsivät Tampereelta rivitaloa tai remonttikohdetta. “Kun saimme lapsen, tärkeäksi tuli myös oma rauha”, Anni sanoo. Kerrostaloelämä oli liian rauhatonta. He päättivät muuttaa Yppäriin, jolloin omakotitalo Kiviniemeen oli ainoa vaihtoehto. Jos Yppärissä on hyvä asua, miksi ei rakentaa? Pyhäjoelta löytyvät tarvittavat rakennusalan ammattilaiset läheltä ja asiantunteva rautakauppa. Jokainen talonrakennusta seurannut tietää, että rakentaminen ei käy hetkessä. Myös Annin ja Villen projektissa on ollut monta vaihetta. Ensin pitää hakea luvat ja suunnitella. Maatyöt ja perustukset he tekivät itse. Tuttavat, ystävät ja sukulaiset ovat antaneet monia kullanarvoisia vinkkejä ja apua. Myös vastaava mestari Mika Niemelä on ollut korvaamaton apu. Mikan porukka pystytti hirsirungon, kattotuolit ja teki katon sekä muut rakenteet. Vaikka ammattilaisille onkin annettu ne hommat, joita itse ei osaa tehdä tai ei ole aikaa opetella, Anni ja Ville ovat olleet lisäapuna. Siivoamista on joka ilta, ja viimeistelyn he aikovat tehdä itse. “Saadaan omaa kädenjälkeä kotiin”, perustelee Anni. Ilman ylimääräistä stressiä selviää, kun hommat toimivat ammattilaisten kanssa. Omaan kotiin muuttaminen tuntuu tietenkin mahtavalta. “Muuttopäivä on kyllä todella odotettu päivä”, Anni kertoo. Omat tavarat ovat olleet laatikoihin pakattuina noin vuoden; sillä välin he ovat asuneet Annin vanhempien yläkerrassa. Ulkoväritys tulee olemaan harmaa, sisällä seinät maalataan kuultavan valkoisiksi; hirsiä ei siis maalata piiloon. Takka-leivinuunista suunnitellaan tumman- harmaata. “Sitten voi revitellä esimerkiksi verhoilla, jahka sinne asti päästään”, Anni toteaa. Talon sisustusta he eivät ole vielä miettineet sen tarkemmin. Todennäköisesti siitä tulee melko maalaistyylinen, mutta silti oman maun mukainen; vanhoja huonekaluaarteita ja muuta kierrätystavaraa. Annilla ei ole aikomusta juosta trendien perässä. Rakentajat ja ammattilaiset ovat olleet iso osa projektia. “Me koetaan tosi tärkeäksi, että on saatu työmaalle tutut ja osaavat, luotettavat tekijät joka hommaan“, Anni kertoo. Omaa taloa rakentaessa pääsee näkemään jokaisen vaiheen. On ollut mielenkiintoista nähdä, mitä takkaan tulee tai miten rakenteet tehdään. “On paljon, mitä ei itse voi tehdä tai kannata opetella, jos ei ole kokemusta tai ei aio rakentaa useampaa taloa“, Anni pohtii. Rakentamisen lisäksi pitää hoitaa myös oma elämä; perhe ja työt eivät katoa mihinkään, vaikka elämässä tapahtuukin suuri muutos. Entä mikä tulee olemaan talon paras paikka? Varmasti suuri tupa. ”Jos ehtis paistaa muutaman harjoituskinkun omassa uunissa ennen joulua”, Anni naurahtaa. P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 sivu 7 Juha Sipilä Pyhäjoella Tänään lauantaina 14.2. klo 18.30 Kahvitarjolu klo 18.00 alkaen Maksaja: Keskustan Pyhäjoen kunnallisjärjestö Hanna-Leena Mattila Elinvoimaa ja tulevaisuutta nuorten ja lapsiperheiden maakuntaan! Minulle on tärkeää: • Parantaa työllisyyttä Pohjois-Suomessa edistämällä teollisuuden toimintamahdollisuuksia ja energiahankkeita • Tukea Pohjois-Pohjanmaata nuorten ja lapsiperheiden maakuntana hyvällä koulutus- ja perhepolitiikalla • Saavuttaa mahdollisimman suuri omavaraisuus ruuantuotannossa • Edistää yrittäjyyttä oikeudenmukaisella verotuksella ja helpottamalla lisätyövoiman palkkaamista Ota yhteyttä Hanna-Leena Mattila puh. 040 588 5534 hanna-leena.mattila@raahe.fi fb: hannaleenamattilaeduskuntaan twitter: @MattilaHanna instagram: MHannaLeena sivu 8 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 Rakennamme asuntoja Pyhäjoelle. Vastapäätä Valikkaria. Rakennustyöt alkavat keväällä 2015 Ota yhteyttä: Vesa-Matti Tervonen vesa-matti.tervonen@temotek.fi puh. 050-3438857 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 Kirkonrakennukselta omakotitalojen tekijäksi Kansakoulu, kansalaiskoulu ja Raahen ammattikoulun rakennuspuoli sekä armeija olivat Pyhäjoen Rakennus Oy:n yrittäjän takana, kun hän pyöräili Pyhäjoen kirkon rakennustyömaalle töitä kyselemään. Töitä luvattiin ja alkuun tultiin vanhoille timpureille lautapojaksi. Eikä aikaakaan, niin mestari sanoi Timo Impolalle: Tuoppa naulapussi ja vasara, ja ala hommiin. Työmaalla oli aluksi vain kolme miestä. Tehtiin aluksi parakit ja suojatyöt. Sitten alettiin kohottaa kirkkoa. Niin alkoi työura Ylivieskalaisen Yrit Oy:n leivissä. Työura jatkui Raahen Rakennus oy:llä, Pyhäjoen kunnalla ja yksityisten omakotitalojen rakennuksilla. Raahelaisen timpurin, Niilo Sorvarin opissa kului kymmenkunta vuotta. Omakotitalojen työmaista seurasi palJoskus pääsee rakentajakin nauttimaan työnsä tuloksista. Timo Impola kohentelee takkatulta jon paperityötä. Käytännössä Sorsatielle valmistuneessa omakotitalossa. joutui itse tekemään veronpidä- Ei kai sitä muuta voi sanoa, puolisesti plusmerkkistä, on Työkuvaa ei taustan muuttystodistukset ja paljon muuta. kun kaikki pojatkin ovat käy- yrittäjälle siitä myös omat murtuminen paljoa muuttanut. Oli siis lyhyt matka itsenäiseksi Toiminta jatkui edelleen oma- neet rakennuspuolen ammatti- heensa. yrittäjäksi. - Työntekijät ovat osaavaa ja kotitalojen rakentamisena ja koulutuksen. Ja yksi heistä jopa alkanut itsekin yrittäjäksi. tuttua porukkaa. Se on moneserilaisissa korjaustöissä. Jo Niin syntyi v. 1988 Rakennussa suhteessa positiivista, mutta palvelu Timo Impola KY, joka vuonna 1997 kuvioon tullut Perheessä on ollut voimaa, hiljaisena aikana lomauttaminen merkittiin yritysrekisteriin hel- yhteistyö Matti Korpelan ja mikuussa. Selkeänä tavoitteena Jukka-talojen kanssa jatkuu kun on kiireet ajat. Pojan yrityk- ei ole helppoa. - Kuitenkin on ollut mahtava oli yksinkertaistaa paperitöitä. edelleen. Tietysti yhteistyö- sen kanssa on voinut lainailla Nyt riitti kun osasi laskea ura- kumppaneina olivat olleet jo miehiä ja hankkia työvälineitä. tunne, kun on pystynyt työllispitemmän aikaa monet paikalli- Kun remonttitarpeita tulee yl- tämään. kan ja kirjoittaa laskun. Timo Impolalla on kohta nelV. 1990 Kuvioon tuli mukaan set yrittäjät. Rakennuksella tar- lättäen, on voitu toimia yhteisTero Kestilä, jolloin nimeksi vitaan LVI ja sähköpuolen asian- työkumppaneina. Kun omaakin jänkymmenen vuoden työura vaihtui Pyhäjoen Rakennus KY. tuntijaa. Anja- vaimo huolehtii porukkaa on 6 miestä, voi jol- takanaan. Silloin yrittäjä miettii, Joka muutettiin osakeyhtiök- toimistotöistä, ja tilitoimisto tili tain työmaalta lähes aina siirtää miten yrityksen käy. kiireellisempiin. -Toiveissa on, että jatkaja löysi 1994. Ja v. 2000 Pyhäjoen - ja kirjanpitoasioista. tyy omasta porukasta, tuumaiRakennus Oy siirtyi kokonaan Vaikka sukulaisporukan kans- lee Timo rauhalliseen tapaansa. Timo Impola on ollut tyytyAnja ja Timo Impolan omistuksa työskentely onkin voittoväinen uraansa yrittäjänä. seen. sivu 9 PYHÄJOEN KUNTA Valtuuston kokous pidetään keskiviikkona 18.2.2015 alkaen klo 18.00 kunnantalon valtuustosalissa. Kokouksessa käsiteltävät asiat: - Pyhäjoen kunnan osakkuus Fennovoima Oy:ssä / Hanhikivi I –ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen - Puhuri Oy:n Parhalahden tuulivoimahanke / Kaavoittajan hyväksyminen / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / Osayleiskaavaluonnos / Osayleiskaavaehdotus läntinen osa-alue / Osayleiskaavan hyväksyminen läntisellä osa-alueella - Puhuri Oy:n Parhalahden tuulivoimahanke / Kaavoittajan hyväksyminen / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / Osayleiskaavaluonnos / Osayleiskaavaehdotus itäinen osa-alue / Osayleiskaavan hyväksyminen itäisellä osa-alueella - Pyhäjokisuun Vesi Oy:n kuntayritystodistusohjelma - Hanhikivi jatkoyhteyshanke Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hallinto-, elinkeino- ja perusturvaosastolla perjantaina 19.12.2014 klo 9.00-16.00. Risto Kittilä valtuuston puheenjohtaja Kuntatie 1, Postilokero 6, 86101 Pyhäjoki Puhelin: 040 359 6000, Faksi: (08) 439 0266 www.pyhajoki.fi Myytävänä Sorsakuja 4 Pyhäjoki UUDISRAKENNUKSET PERUSKORJAUKSET ELEMENTTIASENNUKSET Timo Impola 0400 668758 www.pyhajoenrakennus.fi pyhajoen.rakennus@omanetti.fi sivu 10 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 Hanhikiven niemelle rakennetaan ydinvoimala ARVO HELANTI Ydinvoimalan rakennustyöt käynnistyvät tulevan kesän aikana. Samalla alkaa työmaa vähitellen kasvaa. Vaikka nyt ollaan vasta aloittamassa voimalan rakentamista valmistelevia töitä, on suuruusluokka Pyhäjoen näkökulmasta merkittävä. - Perustyöt jakaantuvat kohtalaisen tasan Fennovoiman ja Rosatomin kesken, kertoo rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen Fennovoimasta. Hän arvioi, että syksyllä 2015 Pyhäjoella työskentelee tusinan verran Fennovoiman väkeä. He ovat lähinnä rakennusvalvonnassa, vastaavat turvallisuudesta tai ovat sihteerityövoimaa. Lukemista voi päätellä, että varsinaisia töitäkin on tekemässä melkoinen joukko. Työt aloitetaan meren päältä, jossa tehdään uomia veden otolle ja purulle. Työ tulee olemaan tyypillistä teollisuusrakentamista, joten paikallinen työvoima on aivan riittävästi koulutettua tähän työhön. syksynä muutoksia, sillä kulku - Fortum sekä tukevoittaa osalaitosalueelle rajoitetaan. Itse kaspohjaa että tuo mukanaan Kun tietyömaalla työvoima- Hanhikivelle järjestetään kui- merkittävästi ydinvoimaosaavahvuus on ollut kolmisen- tenkin kulkumahdollisuus. mista. Onhan sillä vuosikymmekymmentä, on tekijöitä reilun nien kokemus ydinvoimalaitokvuoden päästä todennäköisesti Sipiläinen on tyytyväinen sista, hän toteaa tyytyväisenä. satoja. Fennovoiman omaksi rakennushankkeen etenemisvahvuudeksi hän arvioi syksylle vauhtiin. Ikäänkuin bonuksena 2016 kaksi tusinaa. voidaan pitää Fortumin muAlueella tapahtuu jo ensi kaantuloa projektiin. RAOS Voima Oy tulee Pyhäjoelle RAOS Voima Oy on se osa Rosatomia, joka edustaa Rosatomia Suomessa Fennovoiman osakkeenomistajana. RAOS Voima Oy omistaa Fennovoimasta 34 prosenttia. Suomessa kasvot yhtiölle antaa maajohtaja Alina Haapalainen-Kamenev. Sujuvasti suomea puhuva nainen on rakennusprojektissa paljon vartijana. Kun Fennovoiman suoraan antamat urakat ovat tasolla 250 miljoonaa eruroa, on Rosatomin vastuulla oleva urakkataso noin kaksikymmentäkertainen. Kun puhutaan näistä tavalliselle ihmiselle käsittämättömistä rahasummista, tarvitaan pysyvää henkilökuntaa myös Pyhäjoelle. Haapalainen-Kamenev arvioi, että ensimmäiset rosatomilaiset saapuvat töihin heinäkuussa. Syksyllä väkeä on paikalla jo kymmenkunta. - Yli kymmenen, hän naurahtaa lehtemme tiedusteluun syk- syn 2016 työvoiman määrästä. Hieman vakavammin hän toteaa, ettei halua vielä tässä vaiheessa arvioida tämän tarkemmin tulevia vuosia. Varmaa on vain se, että tarvittavan työvoiman määrä kasvaa. Kun alueelle tulee vaiheittain yhä kasvava määrä työntekijöitä, tarvitaan heille monenlaisia palveluita. Nyt on siis kaikilla lähialueen yrittäjillä etsikkoajat. Ne, joilla ovat valmiudet kunnossa, nappaavat parhaat palat. Itse rakennustyö on niin valtavaa, etteivät pienten yrittäjien kynnet siihen pysty. Mutta sivuvirratkin ovat suuremmat kuin osaamme arvata. Jonkinlaisen vertailun tarjoaa meille Rautaruukin rakentaminen viitisenkymmentä vuotta sitten. Tämän päivä työntekijät eivät kuitenkaan tyydy Rautaruukin aikaiseen palvelutasoon. Siksi muistin virkistämiseksi: Kannattaa takoa, kun rauta on kuumana. P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 sivu 11 Maastorakentajille voimalarakentamisen ensimmäinen urakka Mikko on Maastorakentaja Hanhikiven niemellä alkaa piakkoin valtava rakennusurakka. Pienen aavistuksen työn suuruudesta antaa kuva voimalaitosalueelle johtavan tien rakennustyömaasta ARVO HELANTI Varsin lyhyen ajan sisällä Hanhikiven ydinvoimalan rakentamisessa on tapahtunut paljon. Eduskunta on hyväksynyt Fennovoima oy:n täydennyshakemuksen. Fortum on tulossa yhtiön suomalaisen omistajaosapuolen osakkaaksi, koneet ovat alkaneet myllätä maata voimala-aluelle johtavalla tiellä ja Parhalahden osakaskunta on hyväksynyt omalta osaltaan voimalaitosalueen maakaupat. Tien osalta tahti on ollu kiivas. - Kesällä urakka tuli laskentaan. Urakkasopimus allekirjoitettiin 9.9. ja melkein heti aloitettiin työt, kertoo Suomen Maastorakentajat oy:n Länsi- Suomen aluejohtaja Antti Nissinen. Vaikka tienkin rakentaminen on iso urakka, on sen kustannus vain vajaa promille voimalan rakennuskustannuksista. Ja maaja vesirakennusta tulee alueelle hinnaltaan noin satakertainen määrä tien rakennuskustannuksiin verrattuna. harteissaan. - Asiaa on valmisteltu reilusti parin vuoden ajan. Havaitsimme olevamme yksin liian pieniä, jos urakoita todella halutaan saada. Kun koottiin mukaan useita paikallisia toimijoita, uskotaan kokoon ja luotetaan menestykseen kilpailussa. Tavoitteena on saada Atomi Infralle töitä muualtakin kuin ydinvoimala-alueelKilpailuun on varauduttu ta, kertoo yrityksen hallituksen Näistä töistä käydään vielä puheenjohtaja Jukka Juola. kova kilpailu. Alueemme kannalta on hyvä, että yrittäjät ovat Paikallisista yrityksistä Atomivarautuneet kisaan. Yksittäiset Infrassa ovat mukana raahelaipaikalliset toimijat ovat autta- set E Helaakoski oy ja Pentti matta liian pieniä kovassa kil- Hämeenaho oy sekä kalajokipailussa. Siksipä on perustettu nen Andament Groupin jäsenyhteinen yritys: Atomi Infra, yritys Suomen Maastorakenjonka kahdeksan yrityksen yh- tajat oy. teenliittymällä on jo leveyttä Mikko Keskitalon työvälineenä on usein tietokone. Ja joskus Risto- isä pääsee olan takaa kurkkimaan, mitä poika puuhaa. Molemmat työllistää tätänykyä Suomen Maastorakentajat oy. ARVO HELANTI Peruspyhäjokinen Mikko Keskitalo on varsin tuore Suomen Maastorakentajat oy:n työntekijä. Rajaniemessä syntynyt Mikko muutti perheensä mukana Paltusmäen kupeeseen, kävi peruskoulunsa Yppärissä ja Pyhäjoen Yläasteella. Sieltä matka jatkui Raahen ammattikouluun autonasentajalinjalle. Armeijassa ajettu rekkakortti antoi työpaikan siviilissä. Työura alkoi Oulussa, josta alettiin valua vähitellen alaspäin. Ensin töihin Korsulle sitten Toni Kapakalle ja Heikki Kärjälle. Oman talon rakennus teetti puoli vuotta päätoimista puuhaa, jonka jälkeen taas Kärjälle. Hanhikivi 1:n rakentumisaikataulu Sitten tulivat kuvaan työt rau- varsin kovaa, ehkä kuitenkin vätateillä. hän helpompaa kuin maanteillä. Toimintakonsepti on nykyään Rautateillä työt koostuivat sellainen, että yritetään ensin urakoitsijoiden ja Destian hom- saada urakka. Ja työt teetetään mista. Sai tuntuman sekä rato- pääosin aliurakoitsijoilla. Kaljen rakentamiseen että kunnos- liiden koneiden takia tämä on sapitoon eri puolilla Suomea. kustannustehokas ratkaisu. Työn- ja prosessinjohtamisen erikoisammattitutkinto toi työMikko Keskitalo katsoo tulehön lisää vaativuutta ja antoi vaisuuteen luottavaisesti. Urakajan myötä Destialla ratapuolen kalaskentaa on saanut tehdä kouluttajan pätevyyden. tasaisesti. Välillä on jopa pitänyt kiirettä. Seinäjoki-Oulu väReilu vuosi sitten tuli mietin- lin parannus on merkinnyt sen, nän paikka. että lähialueella on töitä. Ja uu- Pistin Nissisen Antille säh- tena tullee kuvaan Kontiomäen köpostia. Antti vastasi, ja niin ja Oulun välinen rataosa. minut pestattiin Andamentille töihin. Kotinsa viereen rakentanut Elokuusta lähtien on työnjoh- Mikko on tyytyväinen asuintajan hommissa toimivan Mikon paikkaansa. Erityisesti Yppäri palkan maksajana ollut Maas- on hänen mielestään sopiva torakentajat. Talvisin työt ovat asuinpaikka. paljolti urakkalaskentaa, mutta - En osaa moittia. Kavereita työmaille mennään tarvitta- on kylässä mukavasti. Ja Kaessa. Työ on varsin itsenäistä: resuvannosta kotoisin oleva urakkalaskentaa voi ihan hyvin emäntäkin on ollut tyytyväitehdä myös kotikonttorissa. nen, tuumailee kahden tytön ylpeä isä. Kilpailu on ratapuolellakin sivu 12 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 Rakentaminen ei lopu koskaan JARI FORS Kalajoen ammattiopiston talonrakennuslinja pyörii omaa samaa vauhtiaan. Omakotitaloja ja muita rakennuskohteita valmistuu tasaiseen tahtiin, vaikka yleisesti rakennusalalla on hiljaisinta vuosikymmeniin. Asuntojen myynti on hidastunut selvästi viimeisen vuoden aikana. Varsinkin uusien, pinta-alaltaan suurien ja kalliiden talojen kysyntä on pienentynyt valtavasti. Esimerkiksi kaksi- kolme vuotta taaksepäin ammattiopiston taloja haluttiin ostaa jo keskeneräisenä, mutta periaatteena on ollut, että talot myydään vasta täysin valmiina. Näin saamme turvattua, että saamme tehdä kaikki työvaiheet, joka on opetuksen kannalta erittäin tärkeää. Rakennusalan hiljeneminen on näkynyt myös siinä, että oppilaille ei tahdo löytyä työssäoppimispaikkoja. Kolmannen vuosikurssin oppilaat ovat lähdössä lähiviikkoina 14 viikon mittaiselle työssäoppimisjaksolle ja tällä hetkellä vain muutamalla on tiedossa harjoittelupaikka. Tämä tarjoaa mahdollisuuden myös yksityisille ihmisille, sillä he voivat ottaa oppilaita työssäoppimaan esimerkiksi heidän omakoti- tai kesämökkityömailleen. Ehtona on vain se, että työtä on ohjaamassa joku rakennusalan ammattilainen. Oppilaille ei makseta palkkaa työssäoppimisen ajalta. Ydinvoimalasta odotetaan piristysruisketta Pyhäjoen ydinvoimalatyömaan varaan lasketaan rakennusalalla paljon. Sen toivotaan piristävän rakentamista sekä samalla varmistavan rakennusalan opetuksen ja opiskelun tarpeellisuuden myös Kalajoella ja lähiseudulla. Ydinvoimarakentaminen on itsessään erikoisrakentamista ja tarkoin lailla säädeltyä, että sen opettamiseen meillä rakennusosastolla eivät resurssit riitä. Talonrakentajan perustutkinto antaa opiskelijoilleen kuitenkin perustaidot- ja tiedot rakentamisesta, joiden pohjalta on hyvä erikoistua sitten työelämässä eteenpäin. Todennäköisesti ydinvoimalan rakentaminen tuo kuitenkin mukanaan niin paljon myös muuta rakentamista muun muassa asuntorakentamisen puolella, että siitä on hyötyä sekä alueen rakennusliikkeille kuin ammattioppilaitoksillekin. Kalajoen ammattiopiston rakennusosaston motto onkin ”Rakentaminen ei lopu koskaan!” Talo valmiiksi asteittain Oppilaitoksen rakennustyömaalla pyritään ottamaan oppimishyöty irti työvaiheiden alusta loppuun. ”Raksapuolen” oppilaat aloittavat perustustöistä, tekevät rungon, eristystyöt, vesikaton, ulkovuoren valmiiksi ja sisältä ns. levyvalmiiksi. Tämän jälkeen sisustusrakentajaopiskelijat tekevät sisäpuoliset pinta- ja viimeistelytyöt; tasoitetyöt, maalaukset, tapetoinnin, lattiamateriaalien asennukset, laatoitukset ja niin edelleen. Rakentamisen aikataulutus suunnitellaan siten, että rakennusosasto satsaa syksyyn paljon työmaatunteja, jotta rakennus saadaan ns. säältä suojaan. Näin varmistamme myös sen, että pystymme hallitsemaan rakennusaikaisen kosteuden. Riittävät kuivumisajat ovatkin etu hieman normaalia pidemmällä rakennusaikataululla. Valmiit kohteet myydään markkinahinnoilla. Näin varmistamme sen, että emme ”polje hintoja” ja näin ollen olemme tasapuolisia Kalajoen ammattiopiston rakennusosaston oppilaat harjoittelevat oikeilla työmailla. Kuvassa toisen vuosikursiin oppilaat tekevät vesikaton ruodelaudoitusta. Rakennusosaston lehtori Jari Fors tarkistaa, että jako on pysynyt oikeana. rakentajia nähden. muihin rakentajiin laaja-alaiset perusvalmiudet rakennusalan työmaatehtäviin. Opiskelija oppii käyttämään Millainen koulutus? rakennusalan ammattilaisten Talonrakentajan perustut- työvälineitä sekä valitsemaan kinto kestää kolme vuotta. oikeat työmenetelmät ja mateOpinnot voi suorittaa nopeam- riaalit. mallakin aikataululla mahdolliOpiskeluaikana päästään suuksien mukaan. Mahdolliset myös tutustumaan mielenkiinaikaisemmat opinnot voidaan toisiin rakennuskohteisiin ja lukea myös hyväksi opintojen alan yrityksiin sekä työskenalussa. Lukio-opinnoista kiin- telemään oppilaitoksemme nostuneet voivat suorittaa Ka- työmailla. Kolmantena opiskelajoella myös kaksoistutkinnon, luvuonna järjestettävä työsjolloin opiskelija saa valmistues- säoppimisjakso suoritetaan saan myös ylioppilastutkinnon. rakennusalan yrityksissä rakenOpintojen aikana opiskelija saa nustyömailla. Ammattiosaami- sen näytöistä annetaan erillinen näyttötodistus. Opinnoissa menestyminen ja talonrakennusalalla viihtyminen edellyttää kiinnostusta rakentamiseen, yhteistyökykyä, järjestelykykyä, joustavuutta ja täsmällisyyttä. Työtehtävät vaativat myös hyvää fyysistä kuntoa. Saat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Työllistyminen Suurin osa rakennusalan am- mattimiehistä on rakennusmiehiä, muurareita tai kirvesmiehiä. Rakennusalan opiskelu oppilaitoksessamme on vaihtelevaa. Talonrakentajat työskentelevät uudis- ja korjausrakennustyömailla rakentaen ja korjaten pientaloja, kerrostaloja sekä liikerakennuksia. He tekevät eri työvaiheita perustustöistä sisustus- ja viimeistelytöihin saakka. Talonrakentajat voivat sijoittua myös elementtiteollisuuteen valmistamaan esimerkiksi betoni- tai puuelementtejä. P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 sivu 13 Hyvät pyhäjokiset ja raahelaiset! ”Maksaja Avoimesti-Yhdessä-Vaikuttaen ry” Kalajokinen, Alavieskan kirkkoherra Eija Nivala oli ehdolla vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja saavutti hyvän, 3642 äänen tuloksen. Sen jälkeen hänet on valittu kirkolliskokousedustajaksi kaudelle 2012 2016. Kirkolliskokous on valinnut Nivalan myös kirkkohallituksen täysistunnon jäseneksi. Eija Nivala on saanut luottamusta oman ammattikuntansa keskuudessa. Suomen kirkon pappisliitto valitsi hänet vuonna 2011 puheenjohtajaksi ensimmäisenä naisena liiton 93-vuotisen historian aikana. Vuonna 2012 Nivala valittiin Kirkon akateemiset AKIn puheenjohtajaksi. Eija Nivalalla on vahva kansainvälinen työkokemus sisällissotaa käyneessä Angolassa. Monivuotinen työ lapsiperheen äitinä vaikeissa olosuhteissa kertoo rohkeudesta ja sitoutumisesta. Eija tuntee perheen arjen. Papin työn kautta hän on elänyt ihmisten arjessa ja juhlassa, iloissa ja suruissa. Hänellä on vahva kansainvälinen työkokemus ja hän on saavuttanut arvostusta valtakunnallisena päättäjänä. Seuraavat eduskuntavaalit käydään kahden kuukauden kuluttua. Nyt meillä on mahdollisuus saada alueemme kansanedustaja, jota kuunnellaan myös Helsingissä. Eduskuntavaalien vaalisauna on nyt valmistunut. Voit voittaa Eijan pihasaunan itsellesi osallistumalla suuriin vaaliarpajaisiin. Voittojen arvo on yli 5500 euroa. sivu 14 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 KATRUUSAN ETUSETELI KATRUUSA Vanhatie 33; 86100 Pyhäjoki Etuseteli on voimassa 28.2.2015 asti. Etu koskee yhtä normaalihintaista tuotetta / talous. Yksi normaalihintainen tuote Probiootti plus kaps. 90 125 (ovh 30,75) 20 Ei leimoja. -20% A KK LEI A Kaupan päälle 20 kaps. matkapakkaus (arvo 6,35) N! TEE PUREFISH Omega-3 L TA Fosfoser Memory RegulatPro Bio tai Metabolic 22 90 45 00 100 kaps. (ovh 28,00) 133,15 e/kg ® 59 120 kaps. (ovh 52,50) 95 350 ml (ovh 66,85) 387,95 e/kg 171,30 e/l Hainrusto+Vihersimpukka Mivitotal Flex 160 kaps. (ovh 52,25) 1L (ovh 40,15) 35 90 560,95 e/kg 35 90 YLI -30 % Bio-Qinon Q10 GOLD 100mg 79 90 150 + 30 kaps. (ovh 97,70) Arthrobalans Plus 35 00 120 tabl. (ovh 44,55) 182,70 e/kg 624,20 e/kg +33% enemmän! Vain Luontaistuntijalta BIO luomua. Candida Forte Aurinko D 50 tai 100 µg 60 tabl. (ovh 27,75) 50 µg 300 kaps tai 100 µg 200 kaps (ovh 29,90) 18 90 YLI -30 % 21 90 Omega7 47 90 150 kaps. (ovh 62,80) Lähialueen - Luomuhiutaleita - Kuningatarhunajaa Teetä moneen makuun - kamomilla 50 µg 185,60 e/kg ja 100 µg 277,20 e/kg - pakurikääpä - fenkoli Huipputarjous! -25 % - punopensas - ym. Hinnat voimassa 26.2.2015 asti. Voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää. 457,20 e/kg Tervetuloa Meiltä myös - Isopahkalan keramiikkaa - Paanukivikelloja - Taidetta - Käsitöitä - Pesulapalvelu P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 Sisustusbloggaaja Anni Riihimäki HEIDI MANKISENMAA Viime syksynä bloggaamisen aloittanut Merijärveltä kotoisin olevan kahden lapsen äiti Anni Riihimäki, omaa sukua Nuorala, toimii luokanopettajana Hausjärvellä. Hän sai idean sisustusblogin perustamiseen, kun piti läksyblogia oppilailleen. Siinä hän huomasi, kuinka helppoa ja vaivatonta blogin pitäminen on. Anni on kysynyt luvan kuvien julkaisemiseen perheenjäseniltään, sillä onhan heidän kotinsa julkisen tarkastelun alla. Jo vuosia ennen blogin perustamista Anni oli sisustanut kotiaan tavoitteellisesti: “Olin pohtinut pitkään sisustusblogin perustamista. Tykkään valokuvauksesta ja tunnelman luomisesta kotiini.” Annin oma ehdoton henkilökohtainen suosikkisisustaja on sisustussuunnittelija SirkkaLiisa Hietaniemi: “Hän on suunnitellut meidän kotiimme sisustuksen värien päivityksen ja auttoi meitä järjestelemään huonekalujamme uudelleen. Hänestä on tullut myös ystäväni.” Anni on ollut aina kiinnostunut käsitöistä. Hän on ommellut pienestä pitäen paljon erilaisia vaatteita. “Kiinnostuin sisustamisesta konkreettisesti, kun rakensimme ensimmäisen kotimme. Sittemmin myimme sen ja tämän kodin olemme suunnitelleet itse yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Kotimme pääsi myös talotehtaan mallikodiksi. Meillä on käynyt useita ihmisiä tutustumassa kotiimme rakentamiseen liittyen.” Annin mies työskentelee rakennusalalla ja on myös puuseppä. Niinpä heidän kotonaan tulee kädenjälki esiin, joka korostaa kodin lämminhenkistä ilmapiiriä. “Kodissamme on paljon esineitä ja huonekaluja, jotka ovat hänen entisöinnin taidonnäytteitään. Lapsemme nukkuvat isänsä tekemissä sängyissä ja myös meidän sängynpääty on hänen käsialaansa.” Perheessä harrastetaan myös musiikkia ja musikaalisuus tulee näkyviin sisustuksessa. Soittimia on esillä melkein joka huoneessa ja niitä on mahdollisuus soittaa silloin, kun siltä tuntuu. Pauha-Maija ja- Mattiehdokkaita haetaan Annin sisustustyyli yhdistelee tällä hetkellä vanhaa ja uutta: “Vanhat esineet tuovat sopivasti rouheutta selkeään tyyliimme. Emme kuitenkaan sisusta minimaalisesti. Sisustuksessamme on huomioitu kaikkien perheenjäsenten toiveet.” Annin mielestä kodissa pitää näkyä elämä; heilläkin on monia huonekaluja, jotka ovat kulkeneet mukana muutosta toiseen. Heidän kodistaan löytyy myös nostalgisia esineitä. Esimerkiksi tuoli, jonka he ovat tuoneet häämatkaltaan ja entisöineet yhdessä. “En sisusta trendin mukaan, mutta seuraan kyllä trendejä ja otan ehkä pieniä pilkahduksia niistä omaan sisustukseen.” Tänä syksynä Anni on suosinut paljon hillittyjä värejä: kuten harmaan ja valkoisen eri sävyjä. Pehmeyttä sisustukseen hän on kumminkin onnistunut tuomaan taljojen avulla. Anni on käyttänyt paljon myös kynttilänjalkoja ja erimuotoisia kynttilöitä. Ne toimivat ikään kuin sisustuksen väripilkkuina. Onhan esimerkiksi keltainenkin mieltä piristävä väri. Hän haluaa kodin olevan persoonallinen. Eihän koti muuten tuntuisikaan omalta. Kaisa Tornberg on vuoden 2014 Pauha-Maija. Kotiseutupäivää vietetään sunnuntaina 5. heinäkuuta ja kotiseutujuhla on Annalan museolla. Kotiseutujuhlan yksi ohjelmanumero on Pauha-Maijan tai Pauha-Matin julkistaminen. Tittelin saamiselle on kirjattu seuraavat kriteerit: henkilö on toiminut vapaaehtoisena pitkään jollakin kulttuurin tai kotiseututyön alueella, on edelleen aktiivinen kulttuurin tekijä, asuu Pyhäjoella ja tuo tunnetuksi kotikuntaansa myönteisesti. Pau- Heidän lapsensa ovat oppineet jo hyvin pieninä, että koriste-esineisiin ei saa koskea: “Enää lapsia ei ole tarvinnut kieltää, sillä he ovat jo sen verran isoja.” Lasten urheiluvälineet toimivat myös osana sisustusta. “Uudet ideat syntyvät ihan tavallisissa tilanteissa. Usein tekee mieli vaihtelun vuoksi muuttaa jotain pientä. Erilaisten tunnelmien luominen kotiimme on tärkeää. Se on ollut minulle tärkeää jo pienenä. Mietin tarkkaan värisävyt ja tunnelmat”, kertoo Anni. Hän on sisustanut myös luokkansa oppilaiden kanssa inspiroivaksi oppimisympäristöksi. gillaan saavuttanut, on unelma - unelma, josta hän oli haaveillut jo pitkään. Hänen tavoitteenaan on jakaa hyvää mieltä ja kauniita asioita - positiivista energiaa. Anni on tehnyt omat facebooksivut blogilleen, jossa jakaa linkkejä postauksiin: “Sivu Kotona heillä on tällä hetkellä on saanut jo muutamassa päikäynnissä hieman isompi pro- vässä paljon tykkäyksiä.” jekti: pihasaunan suunnittelu, jonka rakentamisesta Annin Anni pyrkii välttämään niin puuseppämies vastaa. kutsuttuja heräteostoksia: kuukausi ja ostan leikkokukkia “Käytän kuitenkin tuoreiden iloksemme – tekemään arjesta Suurin asia, mitä Anni on blo- kukkien hankintaan rahaa joka juhlaa.” Hierojia tarvitaan ja koulutetaan Koulutetun hierojan työnantajana voivat olla esim. erilaiset sosiaali- , terveys-, liikunnan ja hyvinvointialan yhteisöt tai yritykset. Työ on itsenäistä ja vaatii eettisten periaatteiden noudattamista sekä hyvää vuorovaikutuksen ja kommunikaatiotaitojen hallintaa. Hierojan ammattitutkinto antaa myös yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Sosiaali- ja terveysalojen sisäänpääsykokeisiin voi päästä hierojan ammattitutkinnolla, mutta valintamenettely on aina koulukohtainen. Hierojan työssä vaadittavia ominaisuuksia ovat palvelualtti- sivu 15 us, sosiaalisuus, erilaisien ihmisten kanssa toimeen tuleminen, rytmitaju ja hyvä fyysinen kunto. Hierojan ammattitaitovaatimuksiin voit tutustua tarkemmin Opetushallituksen sivuilla www.oph.fi. Koulutuksen toteutuminen Opinnot suoritetaan monimuoto-opiskeluna soveltuen näin myös työssäkäyville. Lähijaksoja on 1-2 kertaa kuukaudessa iltasin tai viikonloppuisin sisältäen teoriaosuuden sekä käytännön harjoittelua. Ammattiosaaminen osoitetaan näyttötutkintona, mutta mikäli 2. Hieronta hoitotapahtumaammattitaito on hankittu esim. na työelämässä, voi osallistua ai3. Hieroja yrittäjänä noastaan tutkintotilaisuuksiin. Itsenäinen opiskelu ja harjoitValinnainen tutkinnon osa vatelu sekä motivaatio korostuvat litaan seuraavista: etäopiskelutoteutuksessa olen• tutkinnon osa hierojan erinaisesti. koisammattitutkinnosta • tutkinnon osa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta Opintojen sisältö (vaihtoehtoisesti kasvun tukeHierojan ammattitutkinnon minen ja ohjaus, kuntoutumisen suorittajan on toteutettava kol- tukeminen tai hoito ja huolenme pakollista tutkinnon osaa ja pito) vähintään yksi valinnainen tut• tutkinnon osa liikunnanohjakinnon osa. uksen perustutkinnosta Pakolliset ammattitutkinnon • tutkinnon osa liikunnan amosat ovat: mattitutkinnosta 1. Hierojana toimiminen ha-Maija tai Pauha-Matti saa kotiseutujuhlassa tunnustukseksi pyhäjokislähtöisen Anja Kantorin os. Pihlajamaan suunnitteleman ja toteuttaman kansallispukuisen keramiikkanuken. Voit jättää ehdotuksesi perusteluineen kulttuuritoimistoon maaliskuun loppuun mennessä puh. 040 3596102 tai kulttuuri@pyhajoki.fi (Marjo Luokkanen) sivu 16 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 Jari Yrjänä - rautakauppaa neljännessä polvessa Juhanilla ja Tertulla on aihetta hymyyn. Oma poika Jari Yrjänä on tarttunut puikkoihin jatkaen sukupolvien mittaista perinnettä. ARVO HELANTI Kaikille pyhäjokisille on itsestään selvää, että kunnassa toimii rautakauppa. Aikanaan Pyhäjoen Osuuskaupassa oli rautaosasto ja myös kyläkaupat välittivät rauta-alan tavaroita asiakkailleen. Nuo ajat ovat vain kaukainen muisto, sillä rautakauppa on Pyhäjoella vuosikaudet mekinnyt samaa kuin Yrjänän Rauta. Juhani Yrjänä rantautui Pyhäjoelle v. 1973. 1980 rakennettiin oma liikekiinteistö aivan kunnan keskustaan, josta muutto nykyiselle paikalle tapahtui viime vuonna. Nimi vaihtuu, kauppa jatkaa Kaupan nimi on aikojen myötä vaihdellu: Rauta ja Talous J Yrjänä, K Rauta Yrjänä, Yrjänän Rauta. Aloitettiin toiminimellä, joka muuttui ajan mukana ky:ksi. Nykyään toimintamuotona on oy. Kauppa on kuiten- kin säilynyt koko ajan saman perheen hallinnassa. Aluksi kauppa teki Juhani Yrjänä yhdessä vaimonsa Tertun kanssa. Lapset tulivat kauppakuvioihin sitten ajan mukana. Perheen poika Jari sananmukaisesti kasvoi kaupassa. Koulun jälkeen näet aika kului kaupan takahuoneessa. Varsinaisesti ura kaupassa alkoi kuitenkin vasta armeijan jälkeen 1989. Peruskoulun jälkeen Jari Yrjänä opiskeli Raahes Porvari- ja kauppakoulussa merkonomilinjalla. Ja koulutus jatkui ja jatkuu edelleen ketjujen puitteissa: rakennustarvikkeiden myyjän, työvälineiden myyjän ja yrittäjän ammattitutkinto valmistivat tulevaan. Ja kauppias vaihtuu seen. Jaria ei yrittäjyys pelottanut. Mutta kun velkaa joutuu ottamaan, niin kyllä sitä mietti, miten niistä selviää. Rautakauppa on Pyhäjoella tasaisen varmaa. Jos ei ole ollut supersesonkeja, ei sitten ihan hirveän huonoakaan. Rautaruukki on tuonut alueelle ostovoimaa ja maalaiskunnassa on aina jotain rakentamista. Elementtitalot eivät työllistä kovinkaan paljoa, mutta maattilarakennuksesta saattaa irrota paljonkin kauppaa. Yrjänän Raudassa on uudessa toimitilassa todella laaja valikoima. Tätä tukee vielä kuuluminen IKH- ketjuun. Ja jos jotain ei ole, sitä saadaan tilaamalla. Yhteistyötä oli tehty ennenkin, ja ketjun esitti tiiviimpää yhteistyötä. IKH:lla on kohtalaisen hyvä markkinointi, joka tukee oman kaupan menestystä. 2003 Juhani Yrjänällä tuli täyteen 30 vuotta kauppiaana. Ja Ydinvoimala hyödyttää Jussi tuumasi, että on nuorem- pyhäjokisia man aika siirtyä vetovastuu- Mammuttimainen rakennusprojekti Hanhikivellä antaa rautakauppiaalle uskoa. Vaikka voimalan rakentajat eivät tekisikään ostoksia suoraan kauppaan, hän uskoo liikevaihdon kasvavan. Urakoitsijat tulevat pääosin muualta. Ja kaikilla tulee olemaan pienempiä tarpeita, jotka hankitaan paikkakunnalta. Toki remontointi lisääntyy ja se näkyy liikevaihdossa. Jari on yhteisten asioiden hoitaja Jari Yrjänällä on takanaan myös pitkä ura Pyhäjoen yrittäjien yhteisenä edunvalvojana. Kahdeksan vuotta Pyhäjoen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajana on tuonut perspektiiviä myös omaan yrittämiseen. Monelle yrittäjälle kunnan asukasmäärä tuottaa tuskaa. Tuhat asukasta lisää merkitsee paljon, kun kiikutaan kannattavuuden rajamailla. Aloitamme monimuotokoulutuksena HIEROJAN ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen 13.4.2015. VUOSIKOKOUS 26.2.2015 klo 18.30 Merikadun kolun auditoriossa os. Merikatu 3 Raahe Käsitellään vuosikokoukselle säädetyt asiat. Jäsenkorttien tarkastus alkaa klo 17.30. Lähiopetusta 1-2 kertaa kuukaudessa iltasin tai viikonloppuisin, sisältäen teoriaosuuden sekä käytännön harjoittelua. Hakuaika on 9.2.15.3.2015. Lisäohjeet löydät sivustoilta www.opintopolku. fi sekä http://www.raahenaiku.fi. Osa hakijoista valitaan hakemuksen perusteella haastatteluun, jonka jälkeen suoritetaan opiskelijavalinta. Lisätiedot: opettaja Mia Ahinko 044 439 4379 terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti, koulutettu hieroja Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 Majoituksen tarve kasvaa Pyhäjoella AILA LAITILA Tilapäistä asuntoa tarvitsevien määrä lisääntyy merkittävästi lähivuosina. Asunnon tarvitsijat edellyttävät asuinpaikaltaan hyvää kuntoa ja nykyajan mukavuuksia. Nyt on siis mainio aika remonttiin, jos aiot vuokramarkkinoille. olemme perustaneet pääosin paikallisten henkilöiden kanssa yrityksen Sarhapat Oy. Uuden yrityksen kautta vuokraamme ja kalustamme asuntoja Pyhäjoella ja lähialueilla. Yhteisellä yrityksellä pystymme hallitsemaan suurempaa asuntomäärää kysynnän kasvaessa.” Lähikuukausina Pyhäjoella käynnistyy monta asuinrakentamisen hanketta. Uusien asun- tojen rakentuminen lisää myös mahdollisuuksia kiinteistösijoittamiseen. - Etsimme hyväkuntoisia asuntoja välitykseen tai vuokralle koko ajan. Nyt kannattaa sijoittaa asuntoihin, jos pääomaa on. Kysyntää tulee riittämään pitkäksi aikaa. Jo ensi kesästä kylänraitilla tulee olemaan liikettä enemmän kuin pitkään aikaan on ollut, Salmelat ennakoivat. Vapaa-aikatoimen maksuttomat yleisöluisteluvuorot sunnuntaina 22.2. poikkeuksellisesti 9.30-10.30 mailato 10.30-11.30 mailallinen alakoulu 11.30-12.30 mailallinen yläkoulu Oppisopimus – työtä tekemällä tutkinto ja ammatti JYRI LAAKSO Väliaikaismajoitusta tarvitsevien henkilöiden määrä on kasvanut Pyhäjoella viime kesästä lähtien. Tästä vuodesta odotetaan edellistä vilkkaampaa. Pyhäjokiset Suvi ja Mikko Salmela ovat välittäneet asuntoja Pyhäjoella usean vuoden ajan. - Meillä on yrityksemme Asuntopyhajoelta.fi:n kautta välityksessä noin 30 asuntoa Pyhäjoella. Asuntojen kysyntä on kasvanut merkittävästi viime keväästä lähtien. Majoittujat ovat olleet pääosin ydinvoimahankkeeseen ja tuulivoimahankkeisiin liittyviä henkilöitä. Viime aikoina olemme saaneet majapaikkoja välitykseen myös Raahesta ja Kalajoelta, Salmelat kertovat. Salmelat ovat varautuneet kysynnän kasvamiseen yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa. ”Uskomme, että maaliskuusta lähtien työntekijöitä tulee taas uusi aalto. Tavoitteemme on välittää noin sataa asuntoa Pyhäjoelta ja lähiseudulta tulevan kesän aikana. Tulevaisuutta silmällä pitäen sivu 17 Pyhäjoki: puh (08) 433 781; Raahe puh. (08) 222922 Eduskuntavaalien lähestyessä kaikkia puolueita kiinnostavat taas koulutusasiat. Monet ehdokkaat haluavat taas kerran kehittää koulutusta ja nimenomaan oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutus on ristiriitaisia mielipiteitä keräävä koulutusmuoto monessa mielessä. Henkilöt, joilla on vähän tietoa tästä koulutusmuodosta, esittävät kritiikkiä ja kehittämisideoita. Oppisopimuskoulutus on vaativa koulutusmuoto. Oppisopimusopiskelijan täytyy olla itse erittäin aktiivinen jo aloitusvaiheessa, koska oppisopimustyöpaikka täytyy hankkia itse, jos työsuhdetta ei ole. Lisäksi oppisopimuksella tutkintoa hankkiva henkilö hoitaa työnsä työyhteisössä. Työpaikan täytyy olla oppisopimuskoulutukseen sopiva. Työpaikalla täytyy olla henkilö, joka voi ja haluaa toimia opiskelijan ohjaajana. Työpaikkaohjaajalla täytyy olla vähintään sama tutkinto tai pitkä työkokemus alalta, jolta oppisopimusopiskelija suorittaa tutkintoa. Työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijan työajalta palkkaa, joka on alan työehtosopimuksessa. Palkan vastineeksi työnantaja haluaa aktiivisen, aloitekykyisen ja kehityskelpoisen henkilön koulutettavaksi. Oppisopimus solmitaan määräajaksi, mutta harvoin työnantaja luopuu kouluttamastaan työntekijästä oppisopimuksen päättyessä. Oppisopimuksella voidaan täydentää ammatillista osaa- mista tai suorittaa ammatillinen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Yleensä oppisopimuksen tarkoituksena on suorittaa ammatillinen tutkinto. Myös yrittäjät voivat täydentää omaa osaamistaan oppisopimuksella omassa yrityksessään. Raahen seutukunnan oppisopimuskoulutuksesta vastaa Raahen oppisopimuskeskus Raahen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Raahen oppisopimuskeskus suunnittelee koulutuksia yksittäisille opiskelijoille, työyhteisöille tai ryhmille. Lisäksi oppisopimuskeskus vastaa kaikista oppisopimukseen liittyvistä viranomaistehtävistä. Kirjoittaja vastaa oppisopimuskoulutuksesta Raahen Aikuiskoulutuskeskuksessa. sivu 18 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15 Seurakunta tiedottaa Kastettu: Miika Matias Niemelä, Ninnu Sofia Pirttimaa, Nona Eliisa Pirttimaa,Valtteri Niku Olavi Ruotsalainen, Onni Erik Ilmari Illikainen Matkalaulumessu kirkossa su 15.2. klo 10. Kirkkokuoro, Riikka Suni-Lajunen ja Olli Lajunen. Lähetyskahvila seurakuntatalolla jp:n jälkeen. Musiikkiopiston oppilaskonsertti ”Helmikuun Serenadi” seurakuntatalolla ma 16.2. klo 19. Perhekerho Sarpatissa ke 18.2. klo 10-12. Laskiainen, mäenlaskua ja makkaranpaistoa. Lapsikuoro Parhalahti ke 18.2. klo 10.45. Ystäväkerho ke 18.2. klo 12, vieraana Raahen Tähkäkerho. Viikkomessu kirkossa, ruokailu ja ohjelmahetki seurakuntatalolla. Ruuan ja kahvin hinta 6 €, ei arvontaa. Kirkkokuoro keskiviikkoisin seurakuntatalolla klo 18.30. Lapsikuoro Yppäri to 19.2. klo 11. Hartaus Jokikartanossa to 19.2. klo 13.30. Lapsikuoro seurakuntatalo to 19.2. klo 16.30. Kinkerit, Pohjankylä, Jari ja Niina Yrjänällä to 19.2. klo 18. Raamattupiiri peruttu, tervetuloa kinkereille. SarpattiÄXÖN toimintailta alakouluikäisille pe 20.2. klo 18. Pelejä, leikkejä, tarjoilu hoidetaan nyyttäri-periaatteella: halutessasi voit tuoda jotain pientä yhteiseen tarjoilupöytään. Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa su 22.2. klo 10. Lähetyskahvila kotiseutuyhdistyksen järjestämänä jp:n jälkeen seurakuntatalolla. Kinkerit, Parhalahti, Helena ja Paavo Haapakoskella su 22.2. klo 14.(huom! päivä ja aika) Kinkerit, Pirttikoski, Tuulikki Mattilalla su 22.2. klo 18. Rippikoululaiset ja vanhemmat: - Riparisunnuntai su 22.2. kaikille Pyhäjoen seurakunnan rippileirille lähteville alkaa jumalanpalve- sivu 19 Järjestöt toimivat luksella klo 10:00. Riparisunnuntai jatkuu srk-talolla klo 13:00 asti. Riparisunnuntaihin toivotaan mukaan riparilaisten vanhempia! Rippikoululaisten saadessa opetusta vietämme srk-talolla vanhempainkahvilaa keskustellen yhdessä kanssa nuorten elämästä, vanhemmuuden haasteista, arjen iloista ja suruista. TULOSSA: -Pisara-omaishoitajien vertaistyhmä Sarpatissa ma 23.2. klo 13. Varhaisnuorisotyö: - Tekstaritupu tekstiviestipalvelu 5-6 luokkalaisille päivystää koulupäivinä numerossa 044-7118638. Palveluun voi lähettää nimettömiä viestejä mieltä painavissa asioissa tai vain juttukaverin puuttuessa. Nuorisotyö: - Sählykerho yläasteikäisille monitoimitalolla tiistaisin klo 16.20 17.30 (Jesse ja Viljami) - Kasvuryhmä rippikoulun käyneille nuorille Sarpatissa torstaisin klo 18. ”Tule ja katso!” - Sählyä nuorille aikuisille monitoimitalolla torstaisin klo 19-21. - facebook: Liity jäseneksi ”Pyhäjoen seurakunnan nuoret”. Kirkkoherranvirastossa myynnissä seurakunnan adresseja 10 €/kpl. RY: Raamattuluokka la 14.2 klo 19.30 Esa Impolalla Vuosikokous ja seurat su 15.2. klo 16 ry:llä Lähetysseurat to 19.2. klo 19 ry:llä, Erkki Pirnes, Johannes Pigg Ompeluseurat pe 20.2. klo 19 ry:llä Pyhäkoulut su 22.2. klo 12 Valtteri Ilolalla ja Jukka Nuoralalla Kirkkoherranvirasto p. 433119 avoinna ma 8-12, ti 12-16 ja ke 11-14. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p.040-505 0016 tai seurakuntapastori Kai Juvila p. 050-328 8107. Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: www.pyhajoenseurakunta.fi Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry. ma 16.2. klo 12.00 Naisten juttutupa Iltaruskossa ma 16.2. klo 18.00 Äijäkööri Iltaruskossa ma 23.2. klo 18.00 Harmaahapset Iltaruskossa. ti 24.2. klo 12.00 Kevätkokous seurakuntatalolla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Mukana on piirin puheenjohtaja Eero Rauhala. Yhdistys tarjoaa kokouskahvit. Tervetuloa! Lisätietoja toiminnastamme www. elakeliitto.fi/pyhajoki. Partiolippukunta Hanhikiven Kiertäjät ry. Lippukunnan vuosikokous 15.2.2015 klo.14 Sarpatissa. Kokous on kaikille lippukunnan jäsenille, äänioikeus kaikilla yli 15-vuotiailla jäsenillä. Partiomammat suunnittelevat vuoden toimintakalenteria 15.2.2015 klo.13 alkaen Sarpatissa, tervetuloa uudet ja vanhat mammat paikalle. PartioMammojen ohella isille ja papoille perustetaan KalustoKärpät -ryhmä, jonka tarkoituksena on huoltaa, kunnostaa ja hallinnoida lippukunnan kalustoa, kokoontumiset tarpeen mukaan keskittyen leirien ja retkien yhteyteen. Ilmoittaudu mukaan 040-5496418/Kaisa. Hanhikiven Kiertäjät järjestää partioperheiden Talvitempauksen partiolaisten muistelemispäivänä 22.2.2015 klo.13 alkaen Roskarukalla. Luvassa mäenlaskua hyvässä seurassa sekä partioryhmien välinen mäkiautokisa. Tervetuloa koko perheellä! Lippukunta on päässyt mukaan Arinan kannustajat yhteistyöhön, tue sinäkin paikallisen lippukunnan tekemää nuorisotyötä ja klikkaa itsesi omalla s.kanavalla lippukunnan kannustajaksi. Kannustaja yhteistyöstä huolimatta bonus maksetaan normaalisti.Maksettava tukipotti määräytyy sen mukaan, kuinka paljon seura kerää Kannustajia. Lue lisää osoitteesta s-kanava.fi/arina ja liity lippukunnan Kannustajaksi. Perhepartio Kissat kokoontuu kololla la 14.2. klo 14.3016.30 ja seuraavan kerran su 22.2. Roskarukalla klo 13. Pirttikosken maaseutunaiset. Päiväkahvit kökkätuvalla ma 16.2 klo 12. Kahvit ja ”arvoituksia”. Emäntinä Eliisa ja Hilkka. Tervetuloa! Pyhäjoen Kaatuneitten Omaiset ry:n Sääntömääräinen vuosikokous pidetään Pe.27.2.2015. Klo.13:00.Puhtolassa (Torimökki ) Esillä sääntömääräiset ym toiminnan jatkumiseen liittyvät asiat. Pyhäjoen Silmu Kahvitellaan Toini ja Voitto Hourulalla 17.2.2015 kello 12.00 osoitteessa Peräntie 12. Tervetuloa! SAAREN KOULU TIEDOTTAA http:/saarenkoulu.pyhajoki.fi Valinnaisaineilta 7. luokkalaisille ja vanhemmille maanantaina 16.2. klo 17.30 alkaen ruokalassa Tervetuloa! PYHÄJOEN MERIPELASTUSYHDISTYS RY. SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS keskiviikkona 25.2.2015 klo 19.00 Pyhäjoen Metsästysseuran majalla. Sääntömääräiset asiat. Tervetuloa ! Hallitus Hanhikiven Kiertäjien Muistelemispäivän TALVITEMPAUS 22.2.Roskarukalla klo 13:00 Luvassa mäenlaskua ja makkaranpaistoa hyvässä seurassa sekä partioryhmien välinen mäkiautokisa. Ota mukaan, oma laskuväline, oma muki (lpk tarjoaa mehun, makkaran), mahd pientä rahaa (laskiaspullaa+kaakaota myynnissä ”kaakaobaarissa!”), säänmukainen vaatetus, reipasta mieltä ja partiohuivi kaulaan. Tervetuloa mukaan koko perheellä! Diakoniatoimisto Sotainvalidien Veljesliiton Pyhäjoen osasto ry:n avoinna helmi-maaliskuun ajan parittomilla viikoilla. sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 25.2.2015 klo 13.00 Jokikartanossa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi osaston toiminnan purkaminen. Tervetuloa! Johtokunta Puh. 050-492 9250 / Diakoniatyöntekijä Marianne Joensuu Muulloin voitte olla yhteydessä kirkkoherra Jukka Malinen p. 040-505 0016. P Y H ÄJOEN K UU LUM ISET PÄÄTOIMITTAJAT Sar Hidén Arvo Helanti TAITTAJA Arvo Helanti http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. (08) 4390 244 Fax (08) 4390 282 Taittaja: Päätoimittaja: Taloussihteeri: 040 359 6166 040 359 6165 040 359 6160 Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Seuraava lehti (nro 8) ilmestyy >> lauantaina 22.2.2014 Aineisto toimitettava >> tiistaina 18.2.2014 klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko 7: 16 150 kpl >> vko 8: 1 810 kpl Ystäväkerho ke 18.2. klo 12, vieraana Raahen Tähkäkerho. Viikkomessu kirkossa, ruokailu ja ohjelmahetki seurakuntatalolla. Ruuan ja kahvin hinta 6 €, ei arvontaa. Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 23%) >> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 € >> järjestöpalsta: 50 €/vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 – 665 5125 (Minna Lattunen) sivu 20 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 14 . 2 . 2 0 15