Albatrossi 1/2011 - Merimieseläkekassa

1/2011
MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI I SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING
Harrastuksesta kannattavaksi kasvubisnekseksi
Hobbyn blev lönsam tillväxtbusiness
Päivitä Itämeritietämyksesi!
Uppdatera ditt Östersjövetande!
1
1/2011
MERIMIESELÄKEKASSAN
ASIAKASLEHTI
SJÖMANSPENSIONSKASSANS
KUNDTIDNING
Päätoimittaja/Huvudredaktör:
Helena Jaatinen
helena.jaatinen@merimieselakekassa.fi
helena.jaatinen@sjomanspensionskassan.fi
Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare:
Marina Paulaharju
marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi
marina.paulaharju@sjomanspensionskassan.fi
Käyntiosoite/Besöksadress:
Uudenmaankatu 16 A
Nylandsgatan 16 A
Sisällys ❘❘ Innehåll
Postiosoite/Postadress:
PL 327, 00121 Helsinki
PB 327, 00121 Helsingfors
Puhelin/Telefon:
010 633 990
Telefax:
010 633 9938
Sähköposti/E-post:
etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi
förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi
Osoitteenmuutokset/adressförändringarna:
info@merimieselakekassa.fi
info@sjomanspensionskassan.fi
www.merimieselakekassa.fi
www.sjomanspensionskassan.fi
Ulkoasu/Layout:
bbo, Better Business Office Oy
Painopaikka/Tryckeri:
Solver palvelut Oy
ISSN:
1796-8216
Painos/Upplaga:
17 000
nro/nr    ilmestyy/utges
2–3/2011 vko/vecka 26
4/2011 vko/vecka 46
Kannen kuva/Pärmbild:
Hannu Vallas / Lehtikuva
Meriaura navigoi
kohti turkoosia tulevaisuutta
Turkulaisen Jussi Mälkiän varhain virinnyt
laivaharrastus on kasvanut palkituksi ja
kannattavaksi bisnekseksi. Yksi yritystoiminnan
kantavista ajatuksista on ympäristöystävällisyys.
4
Meriaura navigerar
mot en turkos framtid
Åbobon Jussi Mälkiäs tidiga intresse för båtar
har utvecklats till en prisbelönad och lönsam
business. En av företagsverksamhetens
bärande idéer är miljövänlighet.
Kansalaisten Itämeritietämys
ajan tasalle
Itämeritietämyksen päivitys käy
nyt kätevästi. Kansalaisen Itämeri -oppaassa
meren tila, suurimmat huolenaiheet sekä
tulevaisuuden näkymät ovat yksissä kansissa.
9
Medborgarnas Östersjövetande
uppdateras
Uppdaterandet av kunskaperna om Östersjön går
nu behändigt. I handboken Fokus på Östersjön
finns allt om tillståndet i innanhavet, havets största
bekymmer och framtidsvyer i en enda bok.
Luontokuvaaja Jukka Haltimo
antaa horisontin hoitaa
Jukka Haltimon kamera on tallentanut luonnonihmeitä monelta maailman kolkalta. Hänen kuvaarkistostaan valikoituivat myös Merimieseläkekassan vuoden 2011 kalenterin merimaisemat.
Ismo Jokinen on
monen toimen mies
Monitoimimurtaja Fennican kokki-stuertti
saa aikaan maittavan ruoan lisäksi harvinaisen
paljon muutakin. Puu ja lumi ovat hänen
lempielementtejään.
MEKin asuinkiinteistöt
hyvässä hoidossa
Viime vuonna perustettu MEK-Huolto
tuntuu lunastaneen paikkansa Merimieseläkekassan kiinteistöjen hoidossa.
Työt sujuvat kuin laulaen, ja asukkaat
näyttävät olevan tyytyväisiä.
Jukka Haltimo
12 Naturfotografen
får horisontvård på Aspskär
Jukka Haltimos kamera har fångat naturunder
på många håll i världen. Ur hans fotoarkiv
valdes också havslandskapen för Sjömanspensionskassans kalender för år 2011.
Jokinen är
15 Ismo
en mångsysslare
Kock-stuerten Ismo Jokinen på mångfunktionella isbrytaren Fennica får utöver välsmakande
mat även till stånd sällsynt mycket annat.
Trä och snö är hans favoritelement.
bostadsfastigheter
20 SPKs
tas väl omhand
MEK-Huolto, som grundades ifjol, förefaller
att ha inlöst sin plats i skötseln av Sjömanspensionskassans fastigheter. Arbetet löper
undan som på räls och de boende ser ut
att vara nöjda.
23 Frågor och svar
Meritaiteen mestareita
MÄSTARE
24 MARINKONSTENS
Ivan Aivazovski ja alati muuttuva meri
Ivan Aivazovski och havet i ständig förändring
Kysymyksiä ja vastauksia
Uutisia
2
26 NYHETER
Pääkirjoitus ❘❘ Ledaren
Paljon vartijana
Ett stort ansvar
Helena Jaatinen
helena.jaatinen@merimieselakekassa.fi
helena.jaatinen@sjomanspensionskassan.fi
Kansainvälisen talouden myllerryksistä huolimatta Merimieseläkekassa on vuodesta toiseen onnistunut eläkevarojen turvaamisessa
hyvin. Vuonna 2010 sijoitustoimintamme tulos oli edellisvuoden
tapaan erinomainen. Koko sijoitusomaisuuden tuotto oli 13,7 prosenttia. Eläkekassan vakavaraisuus vahvistui merkittävästi ja päätyi
erinomaiselle 41 prosentin tasolle. Sekä sijoitustoiminnan tulos että
vakavaraisuus olivat parempia kuin yhdelläkään työeläkeyhtiöllä.
Talousvuosi 2010 jäi historiaan enimmäkseen negatiivisten
uutisten ajanjaksona. Useimmat muistavat suomalaisia kiivaasti
puhuttaneen ja läheltä koskettaneen euroalueen velkakriisin. Muutamien valtioiden lainaongelmien johdosta koko euroaluetta uhkasi
täydellinen luottamuksen romahtaminen. Kreikka ja Irlanti joutuivat
turvautumaan muiden euromaiden rahoittamiin tukipaketteihin.
Talouskasvu ylitti kaikesta huolimatta odotukset. USA:n bruttokansantuote kasvoi noin kolme prosenttia, ja Euroopassa Suomi
ylsi Saksan ja Ruotsin ohella nopeasti – yli kolme prosenttia vuodessa – kasvavien kansantalouksien ryhmään. Suomen talouden
kasvun odotetaan jatkuvan vahvana myös kuluvana vuonna.
Merenkulkijoiden eläkevarojen hoitajana Merimieseläkekassa
on paljon vartijana. Edellä kuvattu kehityssuuntaus nostaa yhä keskeisempään asemaan eläkekassamme sijoitustoiminnan. Tässä
Merimieseläkekassa on onnistunut varsin hyvin; viimeisten 13 vuoden aikana sijoitustoiminnan keskimääräinen vuosituotto on ollut
5,6 prosenttia.
Suomen työeläkesektorilla on maailmantaloudesta heijastuvien
vaatimusten lisäksi omat kansalliset haasteensa, joista mittavin on
väestön ikärakennemuutos: suurten ikäluokkien tultua eläkeikään
työelämästä poistuminen kiihtyy kaikilla toimialoilla. Myös merenkulussa työntekijämäärä on viime vuosina pienentynyt tasaisesti ja
vuonna 2010 vakuutettuna oli enää reilut 7 500 työntekijää.
Vakavaraisuustason erinomaisuudesta huolimatta eläkemenon
nopea kasvu on antanut aiheen vakuutusmaksun vähäiseen korotukseen. Vuoden 2011 maksu on sekä työntekijän että työnantajan osalta 11,1 prosenttia eli 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin
vuonna 2010.
Tulevien vuosien haasteet pysyvät edelleen vaativina. Seuraavan vaalikauden suuria kysymyksiä tulee olemaan työurien pidentäminen niin alku- kuin loppupäästä, jotta työeläkemaksut pystytään
pitämään kohtuullisella tasolla. Markkinoiden voimakkaista vaihteluista huolimatta sijoitusten tuottojen on jatkossakin oltava riittäviä eläkevastuun kattamiseen pitkällä aikavälillä. Talouden näkymiä
kuitenkin kirkastaa ennen muuta maailmantalouden kasvun piristyminen. Myös suomalaisten varustamojen kehitysodotukset ovat
melko optimistisia.
Trots virrvarret i den internationella ekonomin har Sjömanspensionskassan från år till år lyckats säkerställa pensionsmedlen på ett utmärkt sätt.
Resultatet av vår placeringsverksamhet 2010 var såsom under tidigare
år exemplariskt. Den totala avkastningen av placeringstillgångarna uppgick till 13,7 %. Pensionskassans solvens stärktes påtagligt och landade
på den ypperliga nivån 41 %. Såväl resultatet av placeringsverksamheten
som solvensen var bättre än för något annat arbetspensionsbolag.
Budgetåret 2010 gick till historien som en period full av för det mesta
negativa nyheter. De flesta kommer ihåg euroområdets skuldkris som
berörde finländarna nära och väckte häftiga diskussioner bland dem.
P.g.a. kreditproblemen i vissa EU-stater hotades hela euroområdet av en
total förtroendekris. Grekland och Irland var tvungna att ty sig till av de
övriga euroländerna finansierade stödpaket.
Trots allt överträffade den ekonomiska tillväxten ändå förväntningarna. I USA ökade bruttonationalprodukten med omkring tre procent och
i Europa nådde Finland vid sidan av Tyskland och Sverige snabbt gruppen
nationalekonomier med en tillväxt på över tre procent per år. Finlands ekonomiska tillväxt förväntas fortsätta stark även under innevarande år.
I egenskap av förvaltare av sjöfararnas pensionsmedel har Sjömanspensionskassan ett stort ansvar. Ovan beskrivna utvecklingstrend ger vår
pensionskassas placeringsverksamhet en allt centralare position. Härvidlag har Sjömanspensionskassan lyckats rätt väl; under de senaste 13 åren
har placeringsverksamhetens genomsnittliga årliga avkastning uppgått till
5,6 %.
Utöver krav som reflekteras från världsekonomin har arbetspensionssektorn i Finland sina egna nationella utmaningar. Av dessa är förändringen
i befolkningens åldersstruktur den största: efter att de stora åldersklasserna nått pensionsålder accelererar avgången från arbetslivet inom alla
branscher. Även inom sjöfarten har antalet arbetstagare under de senaste
åren stadigt minskat och ifjol var antalet försäkrade inte mera fler än 7 500.
Trots den utmärkta nivån för solvensen har pensionsutgiftens snabba
tillväxt förorsakat en mindre höjning av premien. Premien för 2011 uppgår för såväl arbetstagarens som arbetssgivarens del till 11,1 %, dvs är
0,1 procentenheter större än 2010.
Utmaningarna under kommande år förblir fortsättningsvis krävande.
Stora frågor under den kommande valperioden kommer att vara förlängningar av arbetslivet i såväl början som slutet av arbetskarriären, för att
premierna ska kunna hållas på en skälig nivå. Trots de kraftiga fluktuationerna på marknaden ska avkastningen av placeringarna även i fortsättningen vara tillräcklig för att täcka pensionsansvaret också på lång
sikt. Framför allt det faktum att världsekonomins tillväxt håller på att återhämta sig gör att de ekonomiska utsikterna börjar se ljusare ut. Även de
finländska rederiernas förväntningar på utvecklingen är rätt så optimistiska.
3
4
4
Teksti I Text: Ursula Aaltonen Kuvat I Foto: Marina Paulaharju
Harrastuksesta kannattavaksi kasvubisnekseksi
Meriaura navigoi kohti
turkoosia tulevaisuutta
Hobbyn blev lönsam tillväxtbusiness
Meriaura navigerar
mot en turkos framtid
Innostus laivoihin ja ympäristöasioihin on vienyt Jussi Mälkiän pitkälle. Takana on 25 vuotta
menestyksekästä liiketoimintaa ja edessä paljon uusia suunnitelmia. Palkittu yrittäjä ei
kuitenkaan halua pitää meteliä itsestään.
Intresset för fartyg och miljöfrågor har fört Jussi Mälkiä långt i livet. Bakom sig har han 25 år
av framgångsrik affärsverksamhet och framför sig en uppsjö av nya planer. Men trots priser
för sin verksamhet gör företagaren Mälkiä helst inget väsen av sig.
V
uonna 1986 yksitoista merihenkistä ja laivoista innostunutta turkulaiskaverusta ostaa yhdessä hinaajan, harrastusmielessä ja asumiskäyttöön. Hinaaja osoittautuu kalliiksi ylläpitää, mutta jotain jää kytemään. Neljännesvuosisata
myöhemmin laivaharrastus on muuttunut menestyksekkääksi liiketoiminnaksi. ”Alun perin mukana olleista kavereista meitä on
jäljellä vielä kolme”, kertoo Jussi Mälkiä, Meriaura-yritysryhmän
perustaja ja pääomistaja.
Meriaura-konserniin kuuluu nykyisin kaikkiaan seitsemän
merikuljetusten, logistiikan ja ympäristötekniikan alalla toimivaa
yritystä. ”Kunnolla yritystoiminta lähti käyntiin 90-luvulla, jolloin
hankimme useampia kuivalastialuksia. Mukaan tuli myös uusia
yhteistyökumppaneita. Myöhemmin yritystenkin määrä on kasvanut – tämä ei ole ollut varsinaisesti tarkoitus, mutta uusien aluevaltausten myötä se on usein ollut helpoin tapa edetä.”
Konserni työllistää reilut 200 työntekijää. Parhaimmillaan
työntekijämäärä on ollut noin 250, mutta talouden taantuma on
purrut myös Mälkiän yritysryppääseen. ”Telakkateollisuuden vaikea tilanne näkyy myös meillä, ja noin puolet telakkatyöntekijöistämme on tällä hetkellä lomautettuina. Muilta osin työllisyystilanne on erittäin hyvä.”
Å
ret var 1986 då elva unga åbograbbar med intresse för
hav och båtar tillsammans köpte en bogserbåt att ha som
både hobby och bostad. Bogserbåten visade sig dyr att
hålla igång, men den tände en gnista. Ett kvartssekel senare är
båthobbyn omvandlad till en framgångsrik affärsverksamhet. ”Tre
av grabbarna som var med från början finns fortfarande kvar”,
berättar Jussi Mälkiä som är företagsgruppen Meriauras grundare och huvudägare.
Till Meriaurakoncernen hör numera inalles sju företag i branscherna sjötransport, logistik och miljöteknik. ”Affärsverksamheten kom i gång på allvar på 90-talet, då vi skaffade oss flera
torrlastfartyg. Då anslöt sig också några nya samarbetspartners.
Sedan dess har också antalet företag vuxit – vilket egentligen inte
var meningen, men när vi har expanderat till nya branscher så har
det ofta visat sig vara det enklaste sättet att gå framåt.”
Koncernen sysselsätter drygt 200 arbetstagare. Som mest
har antalet anställda varit uppe i cirka 250, men den ekonomiska recessionen bet också på Mälkiäs företagskluster. ”Varvsindustrins svåra läge syns också hos oss och ungefär hälften av
våra varvsarbetare är i detta nu permitterade. Men i övrigt är sysselsättningsläget väldigt gott.”
>>
5
”Olemme pyrkineet aktiivisesti hakemaan
ratkaisuja uusista energiamuodoista
– bioenergiasta, tuuli- ja aurinkovoimasta.”
”Vi letar aktivt efter lösningar bland de nya
energiformerna – bioenergin, vindkraften
och solenergin.”
Merenkulkijoita yhtiöiden vaikutuspiirissä on yhteensä vajaat
300, joista reilut 100 on suomalaisen merimieseläkejärjestelmän
piirissä. Meriauralla on laaja alihankkijoiden verkosto, jossa työskentelee runsaasti ulkomaisia merenkulkijoita. Yritys toimii alihankkijana myös valtion omistamalle Meritaito Oy:lle ja hoitaa
yhtiön hallinnassa olevien merenmittausalusten miehityksen.
Juuri ennen haastatteluhetkeä Mälkiä on käynyt lähettämässä
matkaan merentutkimusalus Arandan.
6
Koncernen berör nästan 300 sjöfarare, av vilka drygt 100 hör
till det finska sjömanspensionssystemet. Meriaura har ett omfattande nät av underleverantörer som sysselsätter ett stort antal
utländska sjöfarare. Företaget verkar även som underleverantör till
det statsägda bolaget Meritaito Oy och sköter bemanningen av
Meritaitos mätningsfartyg. Precis innan den här intervjun var Mälkiä
i hamnen när havsforskningsfartyget Aranda lade ut.
Syntyjään tamperelaisen Mälkiän kiinnostus merenkulkuun
heräsi jo varhain. ”Lähdin merille ensimmäisen kerran 16-vuotiaana
ammattikoulun merioppilaana. Se oli aikaa ennen nettiä ja halpalentoyhtiöitä, joten merille meno oli uteliaalle pojalle hyvä keino päästä
näkemään maailmaa ja saada elämänkokemusta.” Merityö maistui,
ja opinnot jatkuivat. Merikapteeniksi Mälkiä valmistui vuonna 1990.
Ratkaisevana käänteenä yritystoimintansa laajentumiselle
Mälkiä pitää Neuvostoliiton romahduksesta seuranneita tapahtumia. Meriauralle se antoi alkusysäyksen laivanvarustuksen ja
lastiliikenteen kasvulle. ”1990-luvun alun murros muutti tavaravirtoja tarjoten pienemmillekin toimijoille mahdollisuuden päästä
mukaan muuttuville markkinoille ja pärjätä kilpailussa. Mitään
valmista toimintamallia ei tietenkään ollut, piti edetä tilanteiden
mukaan. Se tarkoitti myös sitä, että oli otettava riskejä – välillä
esimerkiksi ostimme koko lastin omiin nimiimme, vaikkei varmaa
tietoa ostajasta lama-Suomessa ollutkaan.”
Tekemisen kautta oppiminen on kuitenkin sopinut innovatiiviselle Mälkiälle. ”Kun on joutunut perehtymään asioihin kunnolla,
on ollut pakko ymmärtää niiden toimintamekanismit ja taustat.
Siitä on totta kai ollut etua tulevaisuutta rakentaessa.”
Mälkiä är född i Tammerfors och hans intresse för sjöfart
väcktes tidigt. ”Jag gick till sjöss första gången som 16-åring
som sjöelev på yrkesskolan. Det var innan det fanns internet och
billiga flyg, så att gå till sjöss var ett bra sätt för en nyfiken grabb
att komma ut och se världen och skaffa sig livserfarenhet.” Det
kändes bra att jobba på sjön och studierna rullade vidare. 1990
blev Mälkiä sjökapten.
Händelseutvecklingen efter Sovjetunionens kollaps innebar
enligt Mälkiäs syn på saken en avgörande vändpunkt för Meriauras fortsatta expansion. Den gav koncernen impulsen till utvidgad
rederiverksamhet och lasttrafik. ”Brytningen i början av 90-talet
förändrade godsströmmarna och öppnade möjligheter också för
mindre aktörer att komma in på marknaden och klara sig i konkurrensen. Det fanns naturligtvis inte någon färdig mall för verksamheten utan det gällde att pröva sig fram. Vilket förstås också innebar
att vi måste ta risker – det hände att vi köpte en hel last i eget namn
utan att ha någon avtalad köpare i lågkonjunkturens Finland.”
”Learning by doing” har dock varit en fungerande metod för
den uppfinningsrike Mälkiä. ”Eftersom jag har varit tvungen att sätta
mig in i saker grundligt så har jag lärt mig förstå helheter och hur de
fungerar. Det har förstås varit bra med tanke på framtiden.”
Visionäärin vikaa Jussi Mälkiässä lienee ollut jo silloin, kun
hän opintovaiheessa kiinnostui ympäristökysymyksistä. Yritystoiminnassa ympäristöasioiden huomioon ottaminen on ensisijaisesti tarkoittanut konkreettisten ratkaisujen hakemista käytännön ympäristöongelmiin. ”Ympäristönsuojelun problematiikka ei
ole viime vuosikymmeninä juurikaan muuttunut, nykyiset ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. 1980-luvulla oltiin valveutuneita ja ympäristökysymykset olivat paljon esillä – tosin ilmaston
lämpenemisen sijaan silloin puhuttiin kasvihuoneilmiöstä. Konkreettisia toimia oli kuitenkin vähän, koska ratkaisuja ei juurikaan
ollut tiedossa.”
Nykyisin ympäristönsuojelun ilmapiiri on Mälkiän mukaan
aivan toinen kuin aikaisemmin, nimenomaan positiivisessa mie-
Visionär tycks Jussi Mälkiä ha varit redan när han under studietiden blev intresserad av miljöfrågor. I företagsverksamheten
har hänsynen till miljöaspekterna i första hand betytt att ta fram
konkreta lösningar på praktiska miljöproblem.
”Miljöskyddsproblematiken har knappt förändrats alls
under de senaste decennierna eftersom dagens problem har
varit kända sedan länge. På 1980-talet var folk aktiva och miljöfrågorna var ofta på tapeten – visserligen med den skillnaden att
man då talade om växthusfenomenet i stället för uppvärmningen
av klimatet. Konkreta åtgärder var det emellertid ont om eftersom
man sällan hade lösningar.”
Enligt Mälkiä andas dagens miljöskydd en helt annan stämning än förr och förändringen har gått i positiv riktning. I Mälkiäs
lessä. Hänen yrityksissään ympäristöongelmiin ei kuitenkaan ole
paneuduttu pelkästään maailmanparannuksen merkeissä. Taloudelliset tekijät ovat olleet vahvasti vaikuttamassa siihen, millaisia ympäristöratkaisuja on haettu. ”Yksi keskeinen asia meille
on merenkulun energiatehokkuus. Energiasäästöillä ja päästöjen leikkaamisella on totta kai myös suuri taloudellinen merkitys.
Olemme pyrkineet aktiivisesti hakemaan ratkaisuja uusista energiamuodoista – bioenergiasta, tuuli- ja aurinkovoimasta. Tulevaisuudessa näiden merkitys kasvaa entisestään”, Mälkiä uskoo.
företag är miljöproblemen emellertid inte någonting som man fördjupar sig i enbart av idealistiska skäl. De ekonomiska faktorerna
har en avgörande inverkan på vilka miljölösningar man stannar
för. ”En väldigt viktig sak för oss är sjöfartens energieffektivitet.
Om vi kan spara energi och minska på utsläppen så har det självfallet en stor ekonomisk betydelse. Vi letar aktivt efter lösningar
bland de nya energiformerna – bioenergin, vindkraften och solenergin. Jag är övertygad om att deras betydelse kommer att växa
i framtiden”, säger Mälkiä.
Ympäristöratkaisujen hakeminen on keskittynyt Meriaura-konsernissa kahteen yritykseen: ympäristöteknologiaan ja
energiaratkaisuihin erikoistuneen Biota Techin rinnalla toimii muun
muassa roskakaloista biopolttoainetta valmistava Sybimar. ”Roskakalan käsittely hyödyttää ympäristöä kahdella tavalla: kalas-
I Meriaurakoncernen är framtagningen av miljölösningar
koncentrerad till två företag: dels Biota Tech som sysslar med
miljöteknologi och energilösningar och dels Sybimar som bland
annat förvandlar skräpfisk till biobränsle. ”Hanteringen av skräpfisk är till nytta för naturen på två sätt: fisket sänker halterna av
>>
Meriaura-ryhmäN yritystiedot
Fakta om företagen i Meriauragruppen
AURAMARE
Meriaura-ryhmän emoyhtiö, joka hallinnoi ryhmän muita yrityksiä. Ryhmän palveluksessa on kaikkiaan 220 työntekijää ja liikevaihto
on noin 37 miljoonaa euroa.
Meriauragruppens moderbolag som administrerar de övriga företagen i gruppen. Gruppen har sammanlagt 220 anställda och
omsättningen uppgår till cirka 37 miljoner euro.
MERIAURA
Erikoistunut teollisuustuotteiden ja raaka-aineiden merikuljetuksiin sekä erilaisiin projektikuljetuksiin. Yrityksen käytössä on 14 alusta,
joiden kokonaiskantavuus on yli 50 000 tonnia. Alusten kuljetussuorite on yli 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Alukset liikennöivät pääasiassa Pohjois-Euroopassa Itämerellä ja Pohjanmerellä.
Specialiserat på sjötransport av industriprodukter och råvaror samt olika transporter av projektkaraktär. Företaget förfogar över 14
fartyg med en totaldräktighet på över 50 000 ton. Fartygen transporterar över 2 miljoner ton gods per år. De trafikerar huvudsakligen
i norra Europa på Östersjön och Nordsjön.
VG-SHIPPING
Laivojen miehitys- ja tekniikanhoitopalveluja tarjoava varustamo. Yrityksen palkkalistoilla on keskimäärin 100 merenkulkijaa.
Ett rederi som erbjuder ship management- och tekniska tjänster. Företaget har i genomsnitt cirka 100 anställda sjöfarare.
PETROTRANS
Tarjoaa telakkateollisuuden logistiikkapalveluja. Yritys toimii Turun telakan yhteydessä.
Erbjuder logistiktjänster inom varvsindustrin. Företaget verkar vid Åbo skeppsvarv.
BIOTA TECH
Ympäristöteknologiaan ja energiatehokkuuteen erikoistunut insinööri- ja asiantuntijatoimisto.
En ingenjörs- och expertbyrå som är specialiserad på miljöteknologi och energieffektivitet.
SYBIMAR
Valmistaa biodieseliä mm. kalanjalostusteollisuuden jätteistä.
Tillverkar biodiesel, bl.a. av avfall från fiskförädlingsindustrin.
GAIAMARE
Omistaa Aura-laivan. Valtio on lisäksi myöntänyt yritykselle investointitukea uuden ympäristöystävällisen aluksen rakentamiseen.
Äger fartyget Aura. Dessutom har staten beviljat företaget investeringsstöd för byggandet av ett nytt miljövänligt fartyg.
Meriaura on myös mukana merenkulun ilmastovaikutuksia tutkivassa ATMOSMARE-SÄÄTIÖSSÄ sekä OLKILUODON
YKSITYISSATAMASSA.
Dessutom samarbetar Meriaura med stiftelsen ATMOSMARE, som forskar i sjöfartens inverkan på klimatet, och med hamnföretaget
OLKILUODON YKSITYISSATAMA OY.
7
taminen vähentää vesien fosfori- ja muita ravinnepitoisuuksia,
lisäksi kalajätteestä tuotetaan biopolttoainetta. Käytämme biopolttoaineen valmistukseen myös muita biojätteitä, kuten kaislaa.
Lopputuotteena syntyvää biopolttoainetta hyödynnämme työkoneissa ja maalogistiikassa”, Mälkiä selventää.
Taloudelliset näkökannat on otettu huomioon myös kuljetuksissa. ”Olemme kehittäneet logistisia ratkaisuja niin, että biotalouden kannalta syntyvä hyöty on mahdollisimman suuri – ympäristön suojelusta ei saa koitua suurempia kustannuksia kuin mikä
siitä saatava nettohyöty on.”
Mälkiän suunnitelmissa on myös uuden, rahtiliikenteessä
käytettävän ympäristöystävällisen monitoimialuksen rakentaminen. Viking Linen lisäksi Meriaura-ryhmään kuuluva Gaiamare oli
ainoa yritys, jolle valtio loppuvuodesta myönsi uusien investointien ympäristötukea. ”Aluksen rakentamista koskevat selvitystyöt
ovat parhaillaan käynnissä, päätöksen teemme kevään aikana.
Alus on tarkoitus rakentaa Turun telakalla – vaikkakin tämä Suomen kustannustasolla on meille taloudellisesti haastava ratkaisu.
Mikäli hanke toteutuu, on uusi alus suunnitelmien mukaan liikenteessä ensi vuonna.”
fosfor och andra näringsämnen i vattnen samtidigt som fiskresterna förvandlas till biobränsle. Vid tillverkningen av biobränsle
använder vi oss också av annat bioavfall, som vass. Slutprodukten biobränsle använder vi sedan i arbetsmaskiner och inom
landlogistiken”, förklarar Mälkiä.
Inom Meriaurakoncernen tar man även vid transporterna
hänsyn till de ekonomiska aspekterna.
”Vi har utvecklat våra logistiska lösningar så, att den bioekonomiska nyttan är optimerad – miljöskyddet får ju inte dra på sig
kostnader som överstiger nettointäkterna.”
I Mälkiäs planer ingår även byggandet av ett nytt, miljövänligt
mångfunktionellt fartyg för fraktfart.
I slutet av fjolåret beviljade staten miljöstöd för nya investeringar till bara två företag, Viking Line och Gaiamare som hör till
Meriaurakoncernen. ”Utredningen för fartygsbygget pågår som
bäst och beslutet fattar vi under vårens lopp. Det är tänkt att fartyget ska byggas på Åbovarvet trots att den höga kostnadsnivån i vårt land gör projektet ekonomiskt krävande. Om det hela
går i lås ska det nya fartyget enligt planerna sättas i trafik under
nästa år.”
Meriaura-ryhmän menestys seisoo Mälkiän mukaan kahden tukevan ’kivijalan’ varassa: bulk-lastiliikennettä ovat tukemassa vaativat erikoiskuljetukset. ”Kuljetamme paljon maatalouden perustuotteita, kuten viljaa ja lannoitteita, sekä uusiutuvaa
energiaa, kuten pellettejä. Tämäntyyppisten tuotteiden kysyntään
eivät taloudelliset suhdanteet herkästi vaikuta – voi sanoa, että näiden ansioista me selvisimme lamasta.” Erikoiskuljetukset, esimerkiksi tuuli- ja ydinvoimaloiden suuret komponentit, ovat Mälkiän yrityksille kasvava ala. ”Uusi alus vastaisi myös tähän tarpeeseen.”
Jussi Mälkiän taidot yrittäjänä on huomattu myös muualla,
sillä hänen yrityksiään on viimeisten kuukausien aikana palkittu
peräti kahdesti. Viime syksynä Meriauralle tuli alueellinen voitto
konsulttiyritys Ernst&Youngin kasvuyrityskilpailussa, ja helmikuussa Sybimar palkittiin kunniamaininnalla kansainvälisessä Itämeren alueen ilmastokilpailussa. ”Koen nämä palkinnot ennen
kaikkea tunnustuksena tekemällemme työlle – sille, että meillä on
ollut rohkeutta ottaa riskejä ja toimia suunnannäyttäjänä investoidessamme energia- ja ympäristöasioihin.”
Enligt Mälkiä vilar Meriaurakoncernens framgång på två
stabila stenfötter: bulklasttrafiken och de krävande specialtransporterna. ”Vi transporterar en hel del basprodukter för jordbruket, som säd och gödsel, samt förnybar energi som pellets.
Efterfrågan på gods av den här typen är inte särskilt känslig för de
ekonomiska konjunkturerna – man kan säga att det var bulklasternas förtjänst att vi klarade lågkonjunkturen.” Specialtransporterna, som exempelvis stora element för vind- och kärnkraftverk,
är en växande nisch på Mälkiäs företag. ”Det nya fartyget skulle
svara också på det här behovet.”
Jussi Mälkiäs talanger som företagare har väckt uppmärksamhet – hans företag har nämligen alldeles nyligen blivit prisbelönt hela två gånger. I höstas tog Meriaura hem en regional seger
i konsultföretaget Ernst&Youngs tävling för växande företag och
i februari belönades Sybimar med ett hedersomnämnande i en
internationell klimattävling för Östersjöregionen. ”Jag upplever de
här priserna framför allt som en erkänsla för det arbete vi gör – att
vi har haft mod att ta risker och fungera som ett föredöme genom
våra investeringar i energi och miljö.”
Suurimpina tulevaisuuden ympäristöuhkina Mälkiä
näkee erilaiset sään ääri-ilmiöt ja muut ilmaston hallitsemattomat
muutokset. ”Kotimaan ympäristökysymyksiä suurempina ongelmina pidän ilmastonmuutoksen globaaleja uhkia – sateita, tulvia
ja lämpöaaltoja, jotka voivat aiheuttaa yhä laajemmalle leviäviä
levottomuuksia. Kun esimerkiksi meren pinnan alueelliset nousut pakottavat suuret määrät ihmisiä hakemaan uusia asuinsijoja,
seuraukset voivat olla arvaamattomia.”
Itämeren suojelutilannetta Mälkiä sen sijaan pitää hyvänä.
Hyvältä näyttää myös Jussi Mälkiän ja 25-vuotista taivaltaan juhlivan Meriaura-konsernin tulevaisuus. ”Juhlavuoden kunniaksi olemme ottaneet suunnaksemme turkoosin tulevaisuuden
– sekoitus sinistä ja vihreää, merta ja ympäristöä. Juuri sopivassa
suhteessa.”
8
Som de största miljöhoten i framtiden betraktar Mälkiä
extrema väderfenomen av olika slag samt rent generellt oförutsägbara förändringar i klimatet. ”Jag tycker att klimatförändringens globala hotbilder är ett större problem än våra inhemska miljöfrågor – regn, översvämningar och värmeböljor, som kan ge
upphov till oroligheter som sprider sig. Om till exempel havsytan
stiger och regionalt tvingar en stor mängd människor att leta efter
andra platser att bosätta sig på, kan det få oanade följder.”
Däremot anser Mälkiä att skyddsläget för Östersjön är gott.
Framtiden ser ljus ut också för Jussi Mälkiä och Meriaurakoncernen som firar sitt 25-årsjubileum. ”Jubileumsåret till ära har vi satt
kurs på en framtid som är turkos – alltså en blandning av blått
och grönt, hav och miljö. I lämpliga proportioner.”
Teksti I Text: Maria Hallila Kuvat I Foto: Marina Paulaharju,
Ulkoministeriön Eurooppatiedotus, Future Image bank
Ole hyvä, suomalainen!
Perustiedot
Itämerestä
koottiin
kansalaisoppaaseen
En handbok för finländare!
Ett kunskapspaket
om Östersjön
i bokform
Itämeritietämyksen päivitys käy nyt kätevästi. Kotimeremme huolestuttava nykytila, sen syyt,
seuraukset, meren suojeluhankkeet sekä tulevaisuuden näkymät on kerätty yksiin kansiin,
Kansalaisen Itämeri -oppaaseen. Monipuolisen tietopaketin voi noutaa tai tilata ulkoministeriön
Eurooppatiedotuksen toimipisteistä tai verkkosivuilta – ja kaiken lisäksi maksutta.
Nu är det inte svårt längre att hålla sig ajour om Östersjön. Detta vårt innanhavs bekymmersamma tillstånd med orsak och verkan, skyddsprojekt och framtidsutsikter har sammanställts
i en handbok, Fokus på Östersjön, som kan hämtas på något av Europainformationens
kundservicekontor eller beställas på webben – gratis dessutom!
”O
”I
ppaaseen on pyritty saamaan olennaisin tieto, joka ei muutamassakaan
vuodessa vanhene – paitsi siltä osin,
että suojeluhankkeet toivottavasti etenevät”, kertoo
marraskuun lopussa julkaistun kirjan toimitustyöstä
Eurooppatiedotuksessa vastannut julkaisutoimittaja
Päivi Toivanen.
Vastaavanlaista kansalaisvalistushanketta ei hänen tietääkseen ole tähän mennessä toteutettu
missään muussa Itämeren maassa, joten suomalaiset ovat tiedonjakajina jälleen kerran EU:n eturintamassa.
handboken har vi försökt sammanställa den
väsentligaste informationen som inte föråldras på några år – utom förstås för skyddsprojektens del. De ska ju förhoppningsvis utvecklas”, uppger publikationsredaktör Päivi Toivanen
på Europainformationen som har svarat för boken.
Fokus på Östersjön utkom i december.
Så vitt Toivanen känner till har något motsvarande folkupplysningsprojekt inte realiserats i något
annat Östersjöland, vilket betyder att finländarna än
en gång ligger i framkant som informatörer i ett EUsammanhang.
Suomalaiset ovat tunnetusti aktiivisia lehtien
lukijoita ja myös muun median seuraajia, joten Päivi
Finländarna är erkänt aktiva tidningsläsare och
konsumenter av olika medier. Päivi Toivanen förmo- >>
9
Toivanen olettaa väestön tietotason Itämeriasioista olevan yleisesti kohtuullisen hyvä.
”Olemme erilaisissa kansalaisten yhteiskunnallista ja yleistietämystä mittaavissa EU-barometreissa perinteisesti pärjänneet keskitasoa paremmin, vaikkakin tyypilliseen suomalaiseen
tapaan useimmat väheksyvätkin tietojaan.”
Opaskirja tulee silti selkeästi tarpeeseen, sillä se antaa tiiviissä ja havainnollisessa muodossa kokonaiskuvan, jonka hahmottaminen useiden eri tietolähteiden satunnaisten uutisten pohjalta on usein työlästä ja hankalaa.
Päivi Toivanen lukee Itämeritietämyksen perusteet osaksi
suomalaista kansalaissivistystä.
”Itämeri on meille monella tapaa elinehto. Se on olennainen
osa ympäristöämme, mutta myös ratkaisevan tärkeä kaupan ja
liikenteen väylä; valtaosa ulkomaankaupastamme tapahtuu Itämeren kautta”, hän muistuttaa.
10
dar därför att den allmänna kunskapsnivån om Östersjön ligger
på en hyfsad nivå.
”På olika EU-barometrar som mäter folks allmänbildning
och samhällskunskaper brukar vi ligga över genomsnittet, även
om det är typiskt finskt att förringa sina egna kunskaper.”
Handboken fyller ändå ett klart behov eftersom den i komprimerad och åskådlig form ger en helhetsbild. Oftast är det ju
både jobbigt och svårt att utifrån slumpartade nyheter från olika
informationskällor skapa sig en helhet.
Enligt Päivi Toivanen hör det till allmänbildningen i vårt land
att besitta ett grundläggande mått av kunskaper om Östersjön.
”Östersjön utgör i flera avseenden ett livsvillkor för oss. Innanhavet utgör en integrerad del av vår miljö, men samtidigt också en
livsviktig transportled för handel och kommunikation. Lejonparten av
vår utrikeshandel går nämligen över Östersjön”, påpekar Toivanen.
Kirjan monipuolinen sisällys rakentuu pääosin eturivin
ympäristöasiantuntijoiden kirjoituksista sekä poliitikkojen ja kansalaisvaikuttajien näkemyksistä ja kannanotoista.
Kirjoittajia ovat Björn Grönholm, Hiski Haukkala, Marko
Joas, Jouni Lind, Jari Luoto, Susanna Niinivaara, Juha Nurminen, Eeva-Liisa Poutanen ja Kjell Westö. Haastateltavien
joukko on nimekäs. Mukana ovat muun muassa Alexander
Stubb, Anni Sinnemäki, Kaisa Kononen, Anita Mäkinen, Carl
Haglund, Liisa Rohweder ja Ilkka Herlin.
Kirjan 123 sivuun mahtuu tekstiaineiston lisäksi runsaasti
tasokkaita, puhuttelevia valokuvia sekä muuta selventävää ja
havainnollistavaa kuvitusta. Totta vai tarua -väitteillä ja niiden
perusteluilla annetaan ytimekkäitä tietoiskuja usein esitetyistä Itämerta koskevista puheenaiheista ja uskomuksista.
Boken belyser sitt ämne ur många vinklar och bygger huvudsakligen på artiklar av framstående miljöexperter samt politikers och opinionsbildares uppfattningar och ställningstaganden.
Boken är skriven av Björn Grönholm, Hiski Haukkala, Marko
Joas, Jouni Lind, Jari Luoto, Susanna Niinivaara, Juha Nurminen, Eeva-Liisa Poutanen och Kjell Westö. De intervjuade
utgör en namnkunnig skara. Medverkar gör bland andra Alexander Stubb, Anni Sinnemäki, Kaisa Kononen, Anita Mäkinen,
Carl Haglund, Liisa Rohweder och Ilkka Herlin.
Bokens 123 sidor består inte bara av text utan bjuder också
generöst på träffsäkra fotografier och illustrationer som förtydligar och åskådliggör. Myt eller verklighet? I varje kapitel ges en
rad vanliga påståenden och föreställningar om Östersjön som
kan vara sanna – eller falska. De följs upp med ett svar som kort
och kraftigt förklarar hur det faktiskt förhåller sig.
Vaikka Itämeri on yksi maailman saastuneimpia merialueita
ja suojeluhankkeiden vaikutukset näkyvät meren tilassa hitaasti,
Päivi Toivanen toivoo kirjasta kuitenkin välittyvän toiveikkuuden
viestin.
”Oppaan kokoamistyön eri vaiheissa on ollut upeaa huomata,
että eri alojen ihmiset ovat mukana Itämeren pelastamiseen tähtäävissä tutkimus- ja suojeluhankkeissa täydestä sydämestään.”
Asiantuntijoita – kirjoittajia ja haastateltavia – ei tarvinnut
kovin sitkeästi suostutella mukaan oppaan työryhmään. ”He ottivat haasteen vastaan kiireisistä aikatauluistaan huolimatta. Muun
muassa Kjell Westö oli juuri aloittanut tiiviin kirjoitusrupeaman,
mutta koska koki hankkeemme henkilökohtaisesti tärkeäksi,
hän poikkesi periaatteestaan ja kirjoitti kirjaamme hienon esseen
’Yhdeksän lyhyttä kappaletta rakkaudesta mereen’.”
Myös Päivi Toivasen omaa työtä Kansalaisen Itämeri -kirjan
parissa on motivoinut vahvasti henkilökohtainen intressi.
”Perheemme on veneillyt Itämerellä parinkymmenen vuoden
ajan, ja nyt olemme asettuneet mökkiläisiksi Taalintehtaan saaristoon. Meren tilan muutokset ovat mökkirannassamme päivittäin
nähtävissä”, hän toteaa.
Trots att Östersjön är ett av de mest förorenade havsområdena i världen och det tar tid för skyddsprojektens effekter att bli
synliga, önskar Päivi Toivanen att boken ska förmedla ett hopp.
”Under arbetet med att sammanställa handboken har det
varit härligt att upptäcka att så många personer i olika branscher deltar helhjärtat i olika forsknings- och skyddsprojekt för
att rädda Östersjön!”
Det har inte behövts något tjatande för att få experter –
både skribenter och intervjuobjekt – att gå med i arbetsgruppen för handboken. ”De antog utmaningen trots fullspäckade
almanackor. Bland annat Kjell Westö hade precis inlett en intensiv
skrivperiod, men eftersom han upplevde att vårt projekt berörde
honom personligen så gjorde han ett undantag från sina principer och skrev den fina essän Nio korta kapitel om kärleken till ett
hav.” Också Päivi Toivanens eget arbete med boken Fokus på
Östersjön har haft ett starkt personligt intresse som drivkraft.
”Vår familj har gjort båtfärder på Östersjön i tjugo års tid och
nu har vi skaffat oss en stuga i skärgården utanför Dalsbruk. Vid
stugstranden kan vi dagligdags följa med hur havets tillstånd förändras”, berättar hon.
Pienetkin teot Itämeren tilan parantamiseksi ovat Päivi Toivasen mukaan tärkeitä. ”Myös yksittäinen ihminen voi tehdä valintoja, jotka ovat hyväksi ympäristölle ja myös Itämerelle. Kannattaa esimerkiksi harkita, millä tavoin ja miten paljon matkustaa. ”
Toivasten mökkirannassa ei pestä mattoja. Mereen ei myöskään heitetä jätevesiä eikä mitään muutakaan.
Även små insatser för Östersjöns bästa är enligt Päivi Toivanen viktiga. ”Även enskilda personer kan göra val som är bra för
miljön och därmed också för Östersjön. Till exempel kan man
fundera på hur mycket man reser och på vilket sätt.” Vid familjen
Toivanens stugstrand tvättas det inga mattor. Familjen häller inte
heller ut avfallsvatten i havet eller dumpar prylar.
”Jokainen voi vaikuttaa, ja pienistä puroista >>
kasvaa virta”, Päivi Toivanen muistuttaa kansalaisaktiivisuuden tärkeydestä Itämeren suojeluhankkeissa.
”Var och en kan dra sitt strå till stacken och >>
många bäckarsmå bildar en stor å”, påpekar
Päivi Toivanen på tal om vikten av medborgaraktivitet för skyddsprojekten för Östersjön.
Itämeren pelastamiseksi tarvitaan kuitenkin ennen muuta
kansainvälistä yhteistyötä ja sitovia sopimuksia. Kirja painottaa,
että suojelutyöhön on sitoutettava koko laaja, lähes 90 miljoonan ihmisen asuttama valuma-alue, jonka joet laskevat Itämereen
maatalouden ja teollisuuden päästöjä. ”Tahtoa ongelmien ratkaisemiseksi on – mutta riittävätkö teot?” kirja kysyy.
Kansalaisen Itämeri -kirjan voi noutaa Eurooppatiedotuksen
asiakastoimipisteistä, joita on eri puolilla Suomea 19; useimmat
niistä toimivat maakuntakirjastojen yhteydessä.
Sen voi myös lukea – ja halutessaan tulostaa – verkkosivuilta
www.eurooppatiedotus.fi. Näiltä sivuilta löytyy lisäksi lomake,
jolla kirjan voi tilata kotiosoitteeseen. Kansalaisen Itämeri -oppaan
ruotsinkielinen versio on nimeltään ”Fokus på Östersjön”.
Päivi Toivanen kertoo kirjan valmistuttua hieman jännittäneensä, millaisen vastaanoton sisällöltään meri- ja rannikkopainotteinen teos saisi Sisä-Suomessa.
”Epäilyt ovat kuitenkin osoittautuneet turhiksi. Itämeri ja
maamme tuhannet järvet ovat samaa kokonaisuutta, yhteistä
luontoprojektia. Ainoan meremme samoin kuin järviemme hyvinvointi on meidän kaikkien vastuulla”, hän tiivistää.
För att rädda Östersjön behövs det dock först och främst
internationellt samarbete och bindande avtal. I boken betonas
det att skyddsarbetet måste omfatta hela det vidsträckta tillrinningsområdet där det bor nästan 90 miljoner människor och där
utsläppen från jordbruket och industrin förs med floderna ut i
Östersjön. ”Viljan att lösa problemen finns – men räcker insatserna till?” frågar sig boken.
Boken Fokus PÅ ÖSTERSJÖN kan hämtas på Europainformationens 19 kundservicekontor som finns på olika håll i landet.
Merparten av kontoren finns på ett landskapsbibliotek.
Boken kan också läsas – eller skrivas ut – på nätet på adressen www.eurooppatiedotus.fi. Där finns också en blankett med
vilken du kan beställa boken och få den hemskickad. Den finska
utgåvan av Fokus på Östersjön heter Kansalaisen Itämeri.
Päivi Toivanen berättar att när boken utkom var hon spänd på
vilket mottagande den skulle få inne i landet eftersom tyngdpunkten ju ligger på havet och kusterna. ”Mina farhågor visade sig ändå
vara ogrundade. Östersjön och de tusen sjöarna i vårt land är delar
av samma helhet och hör till samma naturprojekt. Ansvaret för vårt
enda hav, liksom våra sjöar, vilar på oss alla”, sammanfattar hon.
Ulkoministeriön Eurooppatiedotus
on osa valtionhallinnon EU-tiedottamista. Sen tehtävänä on tuottaa ja välittää kansalaisille tietoa suomeksi ja ruotsiksi Euroopan
yhdentymisestä ja Suomen toiminnasta EU:ssa. Eurooppatiedotus toimii kaikissa 19 maakunnassa. Asiakaspalvelupisteet sijaitsevat
pääsääntöisesti maakuntakirjastoissa.
Asiakaspalvelusta vastaa aluetiedottaja, joka toimii maakunnassaan kansalaisten, kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten ja paikallisten
tiedotusvälineiden apuna ja EU-tiedon asiantuntijana. Aluetiedottajat pyrkivät aktiivisesti edistämään keskustelua Euroopan unionista
järjestämällä EU-aiheisia tilaisuuksia ja kiertämällä maakunnassaan luennoimassa.
Eurooppatiedotuksen julkaisut ovat maksuttomia. Ne kertovat Euroopan unionista ja Suomen EU-jäsenyydestä monipuolisesti,
suomalaisesta näkökulmasta. Julkaisujen aihepiirejä ovat mm. historia ja politiikka, EU-kansalaisuus, talous ja elinkeinot, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä yhteiskunta ja kulttuuri.
Utrikesministeriets Europainformation
utgör en del av statsförvaltningens EU-information. Europainformationens uppgift är att ta fram och förmedla information till medborgarna på svenska och finska om den europeiska integrationen och Finlands verksamhet i EU. Europainformationen finns i samtliga 19
landskap. Kundservicekontoren finns i regel på landskapsbiblioteken.
För kundservicen ansvarar en regioninformatör som i respektive landskap bistår medborgarna, föreningarna och organisationerna,
utbildningsanstalterna och de lokala medierna med sakkunskap om EU-information. Regioninformatörerna försöker aktivt främja diskussionen om Europeiska unionen genom att anordna sammankomster på EU-teman och åka runt och föreläsa i landskapet.
Europainformationens publikationer ges ut på svenska och finska och är kostnadsfria. Publikationerna ger allsidig information om
Europeiska unionen och Finlands medlemskap i unionen. Informationen är anpassad till finländska förhållanden. Publikationerna har
olika teman som historia och politik, EU-medborgerskap, ekonomi och näringsliv, utrikes- och säkerhetspolitik, samhälle och kultur.
11
Luontokuvaaja Jukka Haltimo
Antaa horisontin hoitaa
Naturfotograf Jukka Haltimo
”Horisontjustering” på Aspskär
Jukka Haltimo on intohimoinen maailmanmatkaaja, valokuvaaja ja luontoihminen. Hänen yli 40 000 kuvan arkistostaan
valikoituivat myös Merimieseläkekassan tämän vuoden kalenterin upeat, Itä-Uudenmaan Aspskärissä kuvatut merimaisemat.
Jukka Haltimo är passionerad världsresenär, fotograf och
naturmänniska. Det är ur hans arkiv på över 40 000 bilder som
de fantastiska bilderna i Sjömanspensionskassans kalender
2011 är utvalda. De visar sjölandskap fotograferade på Aspskär
i den östnyländska skärgården.
V
iimeisin Jukka Haltimon eksoottisista kuvausmatkoista
suuntautui Tyynen valtameren Galapagossaarille – ei sen
vähempää kuin presidenttiparin seurassa. ”Presidentti
Tarja Halonen on harrastanut luontokuvausta jo pitkään. Kaikkiaan meitä oli 16 valokuvaajaa mukana tällä Suomen Luontokuvaajien järjestämällä matkalla”, Haltimo kertoo.
Ecuadoriin kuuluvien Galapagossaarten luonto ja eläimistö
ovat ainutlaatuisia. Saaret kuuluvat Unescon uhanalaisten maailmanperintökohteiden listalle, ja liikkuminen alueella on tarkkaan
rajattua. ”Kuvauskohteena paikka on suorastaan unelma. Suurin
osa eläimistä on elänyt vailla luontaisia vihollisia, joten ne eivät osaa
pelätä ihmisiä, vaan ovat hyvin kesyjä ja tulevat lähelle. Alueella on
myös useita aktiivisia tulivuoria ja niiden synnyttämiä, uskomattoman hienoja laavatunneleita.” Yhdentoista päivän matkasta tallentui Jukka Haltimon kameraan peräti 10 000 kuvaa.
12
D
en senaste av Jukka Haltimos exotiska fotoexpeditioner
gick till Galapagosöarna i Stilla havet.
Resesällskapet bestod av ingen mindre än presidentparet. ”President Tarja Halonen har sysslat med naturfotografering i många år. Allt som allt var vi 16 fotografer på den här resan,
som arrangerades av Finlands Naturfotografer”, berättar Haltimo.
Galapagosöarna hör till Equador. Naturen och djurlivet är
helt otroliga, någonting liknande finns ingen annanstans. Ögruppen står på Unescos lista över hotade världsarv och rörelsefriheten i området är strängt begränsad. ”För fotografer är stället rena
drömmen. Största delen av djuren saknar naturliga fiender och
förstår alltså inte att vara rädda för människor, utan är väldigt tama
och kommer nära. I området finns dessutom flera aktiva vulkaner som har skapat fantastiska lavatunnlar.” Under den elva dagar
långa resan tog Jukka Haltimo så mycket som tio tusen bilder.
Teksti I Text: Ursula Aaltonen Kuvat I Foto: Jukka Haltimo
Itä-Uudenmaan ulkosaaristossa Loviisan edustalla sijaitseva
Aspskärin alue on toiminut luonnonsuojelualueena vuodesta
1923. Ainutlaatuisesta linnustostaan tunnetulla saariryhmällä
elää muun muassa Suomen suurin ruokkiyhdyskunta.
Aspskärsarkipelagen i Östra Nylands yttre skärgård utanför Lovisa
har sedan 1923 varit ett naturskyddsområde. I arkipelagen, som
är känd för sin unika fågelfauna, lever bl.a. landets största koloni
av tordmule.
Valokuvaus on kulkenut Jukka Haltimon suvussa pitkään – sekä hänen isänsä että isoisänsä olivat ahkeria kuvaajia. Hänen oman kuvausharrastuksensa innoittivat alkuun lintuharrastus sekä Lauttasaaren yhteiskoulun luontokerho, josta on
hänen mukaansa myöhemmin meritoitunut useampikin nimekäs
luontokuvaaja.
”Kuvaan vaihtelevasti, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Suurin osa kuvista tulee otettua matkoilla kaukana kotoa, tai sitten ihan kotikulmilla. Tärkeä kuvauskohde on myös kotimaan
saaristo, etenkin Aspskärin seutu, jossa vietän melkeinpä kaiken
työn ja matkustelun väliin jäävän ajan, noin 30–40 päivää vuodessa.”
Itä-Uudenmaan ulkosaaristossa Loviisan edustalla sijaitseva
Aspskärin alue käsittää kuusi pienehköä luotoa. Vuodesta 1923
luonnonsuojelualueena toiminut alue on tunnettu etenkin ainutlaatuisesta linnustostaan. Alun perin alueen kalastajien toimesta
perustetun suojelualueen käytännön toiminnasta vastaa paikallinen luonnonsuojeluyhdistys, Östra Nylands Fågel- och Naturskyddsföreningen, jonka jäsenistöön Haltimokin kuuluu.
”Meitä on aktiivinen 10–15 hengen porukka, jotka vastaamme
yhdistyksen toiminnasta ja alueen vartioinnista, etenkin kesäisin
rauhoitusaikana.”
Fotograferandet har en lång historia i Jukka Haltimos släkt – både hans far och hans farfar var ivriga fotografer.
Själv kom han igång med fotograferandet som hobby genom sitt
intresse för fåglar och skolans (Lauttasaaren yhteiskoulu i Helsingfors) naturklubb. Sedan dess har hans gamla skola fostrat
flera blivande naturfotografer som sedermera gjort sig ett namn.
”Mitt fotograferande går i vågor; ibland mera och ibland mindre. Det mesta av bilderna blir tagna på resor långt borta hemifrån –
eller precis i hemknutarna. Ett viktigt fotomotiv är den finska skärgården, i synnerhet kring Aspskär, där jag tillbringar nästan all tid som
blir över mellan jobbet och resandet, cirka 30 till 40 dagar i året.”
Aspskär ligger i Östra Nyland i den yttre skärgården utanför Lovisa och ögruppen omfattar sex mindre skär. Ögruppen
har varit ett naturskyddsområde sedan 1923 och är framför allt
känd för sitt unika fågelliv. Skyddsområdet grundades ursprungligen på initiativ av fiskare i trakten. Numera är det i praktiken den
lokala naturskyddsföreningen, Östra Nylands Fågel- och Naturskyddsförening, som svarar för verksamheten. Även Haltimo är
medlem i föreningen.
”Vi är ett aktivt gäng på 10–15 personer som svarar för föreningens verksamhet och bevakningen av området, i synnerhet
när Aspskär är fredat på sommaren.”
Pääsaari Aspskär on ollut rauhoitettuna vuodesta 1953, ja
linnustoltaan rikkain saari, Haverörn, rauhoitettiin vuonna 1975.
Alueella on tavattu kaikkiaan yli 250 lintulajia, ja siellä elää mm.
Suomen suurin ruokkiyhdyskunta ja maamme ainoa etelänkiislojen yhdyskunta. Alueella oli vuosien ajan myös poikkeuksellisen
suuri merimetsokanta, joka nyttemmin on kadonnut. Lintujen
pesimäaikaan, huhtikuusta elokuuhun, saarilla on voimassa maihinnousukielto, jolloin myös vesialueella liikkuminen on kielletty.
Huvudön Aspskär har varit fredad sedan 1953 medan Haverörn, som har det rikaste fågellivet, är fredad sedan 1975. I området
har påträffats totalt drygt 250 fågelarter och där förekommer bl.a.
landets största koloni av tordmule och landets enda koloni med sillgrissla. I många års tid fanns där också ett exceptionellt stort skarvbestånd, som numera har försvunnit. Under fåglarnas häckningstid,
från april till augusti, råder det landstigningsförbud på öarna. Då är
det också förbjudet att röra sig på vattnet i ögruppen.
>>
13
Hylje päiväunilla. Ecuadoriin kuuluvien Galapagossaarten ainutlaatuinen eläimistö on elänyt pitkään vailla luontaisia vihollisia.
Siksi eläimet ovat hyvin kesyjä – ja valokuvauksellisia.
En säl som tar sig en middagsslummer. Den unika faunan på
Galapagosöarna, som hör till Equador, har fått leva länge utan
naturliga fiender. Därför är djuren mycket tama – och tacksamma fotoobjekt.
”Olen käynyt Aspskärissä viimeiset 30 vuotta – minun on
päästävä sinne säännöllisin väliajoin ’horisonttihoitoa’ saamaan.
Siellä on tullut vietettyä muutama joulukin. Sydäntalvella ulkosaaristossa kaikkien valojen ulottumattomissa ymmärtää, kuinka
pimeää voikaan olla”, Haltimo kuvailee.
”Luonnon ja sääilmiöiden seuraaminen ja niiden kuvaaminen
on minulle olennainen osa merellä oloa. Ja ilmojen armoilla kun
ollaan, on merisään kuuntelu näillä reissuilla melkeinpä rituaali.
Joskus on jouduttu jäämään aiottua pidemmäksi aikaa, kun ei ole
ehditty pois niin sanotusti hyvän sään aikana.”
Ympäristöministeriön luvalla toimivan yhdistyksen tukipaikkana toimii pääsaari Aspskärin viereisellä Enskärillä sijaitseva vartiotupa, jota pidetään yllä kolhoosiperiaatteella. ”Aspskär
hakkaa kaikki Suomen muut lintuasemat mennen tullen, ainakin ruoan laadussa – olemme valmistaneet ja nauttineet siellä
niin etanat kuin pippuripihvitkin. Paikka pyörii yhteistaloudella, ja
jokainen huolehtii omalta osaltaan jälkien siivoamisesta ja varastojen täydentämisestä. Lisäksi kunnostamme asemaa porukalla
koko ajan. Tämän voi sanoa olevan aidosti yhteisöllistä toimintaa.”
Alueen lintukantojen suojelun lisäksi yhdistys tekee arvokasta
työtä myös tutkimuksen saralla. Pesimälinnuston kehitystä on
seurattu alueella katkeamatta yli 60 vuotta. ”Olemme havainneet
ja raportoineet eteenpäin ensimmäisenä jokaisen vuodesta -92
lähtien Suomessa tapahtuneen lintujen joukkokuoleman. Syitä
näihin ei ole löydetty, mutta vahvimmat epäilyt ovat kohdistuneet
myrkkyleviin. Viimeisin joukkokuolemista ajoittuu viime vuodelle.”
Jukka Haltimon seuraava kuvausreissu on jo tiedossa –
kevään korvalla hän suuntaa kameroineen Afrikkaan, Tansanian
savanneille. Mitä muita kuvauskohteita matkaajan haaveissa vielä
on? ”Amazonin sademetsät, Peru, Etelämanner, Huippuvuoret,
Australia, Uusi-Seelanti… Mielenkiintoisia matkakohteita ja kuvauspaikkoja riittää aivan varmasti myös tuleville vuosille.”
Albatrossit saapuvat keväisin pesimään Galapagossaarille.
På våren anländer albatrosserna till Galapagosöarna för
att häcka.
”Under de senaste 30 åren har jag besökt Aspskär varje
år – jag måste helt enkelt få komma dit ut med jämna mellanrum
för att så att säga ’justera horisonten’. En och annan jul har jag
också firat där. Den som mitt i vintern befinner sig i den yttre skärgården, långt bortom stadens ljus, inser hur mörkt mörkret kan
vara”, förklarar Haltimo.
”Att följa med naturen och väderleken och fånga dem på bild
hör till det viktigaste för mig när jag är ute i skärgården. Och eftersom vi då lever på vädrets villkor så är det nästan en ritual att lyssna
på väderrapporten. Ibland har vi fått stanna längre än planerat eftersom vi inte har hunnit därifrån medan det vackra vädret varar.”
Med miljöministeriets tillstånd har föreningen som bas
en vaktstuga på Enskär som ligger bredvid huvudön Aspskär. Stugan upprätthålls enligt kolhosprincipen. ”Aspskär klår alla andra
fågelstationer i landet med ena handen på ryggen, åtminstone
vad matens kvalitet beträffar – där har vi lagat och avnjutit både
sniglar och pepparbiffar. I praktiken är hushållet gemensamt och
var och en ser till att städa efter sig och fylla på förråden. Dessutom underhåller vi fortlöpande stationen med gemensamma
krafter. Man kan sannerligen kalla det kollektiv verksamhet.”
Föreningen sysslar inte bara med att skydda fågelbestånden i området utan utför också ett värdefullt forskningsarbete
genom att följa med hur de häckande fågelbestånden utvecklas. Detta har pågått utan avbrott i över 60 år. ”Sedan 1992 har
vi varit de första att observera och rapportera varenda massdöd bland fåglar som har inträffat i vårt land. Orsakerna har man
inte funnit, men i första hand misstänker man giftiga alger. Den
senaste massdöden inträffade i fjol.”
Jukka Haltimo har allaredan siktet inställt på följande resa – när
det våras ska han med kamerorna i bagaget åka till Afrika, till savannen i Tanzania. Vilka andra fotografiska resmål drömmer resenären
om? ”Regnskogen i Amazonas, Peru, Antarktis, Spetsbergen, Australien, Nya Zeeland… Listan på intressanta resmål att fotografera
kommer garanterat inte att ta slut under de närmaste åren!”
Jukka Haltimon kuviin voi tutustua osoitteessa: www.kiisla.fi
Fler bilder av Jukka Haltimo hittar du på hans webbsida: www.kiisla.fi
14
Teksti I Text: Maria Hallila Kuvat I Foto: Marina Paulaharju
Kokki-stuertti Ismo Jokinen on
MONEN TOIMEN MIES
monitoimimurtajalta
Kockstuerten Ismo Jokinen är
EN MÅNGSYSSLARE
ombord på
en mångfunktionell
isbrytare
Ismo Jokinen viihtyi lieden ääressä jo lapsena.
Teini-ikäisenä hän hurmaantui Rauman
satamassa hinaaja Kalkkeen isojen
koneiden miehekkäästä jyminästä.
Ammatinvalinnan suunta alkoi hahmottua.
Jäänmurtajilla uransa käynnistänyt talousammattilainen on vuodesta 1993 toiminut
monitoimimurtaja Fennican talousesimiehenä.
Redan som barn trivdes Ismo Jokinen vid
spisen. Som tonåring fascinerades han av
det maskulina bullret från bogserbåten
Kalkes stora maskiner i Raumo hamn.
Valet av yrke började ta form. Efter studier
i hushållsbranschen inledde Ismo sin yrkesbana
på en isbrytare och sedan 1993 har han
tjänstgjort som ekonomiförman på den
>>
mångfunktionella isbrytaren Fennica.
15
I
smo Jokisen neliviikkoinen vapaajakso on päättymässä. Rauman Haapasaaressa sijaitsevan pohjalaistyylisen talon pihassa
kohoava uljas lumilinna ja puuvajan kattoon asti ulottuvat klapirivit kertovat isännän sydäntalvisista lempipuuhista. Ne kertovat
myös siitä, että talossa virtaa elämäiloa ja energiaa.
Puuta ja lunta Ismo Jokinen luonnehtii lempielementeikseen.
Viisi vuotta sitten valmistunut talo on puutyötaidon mestarinäyte.
Talon isännän suurelta osin itse rakentaman komean pytingin piirustukset syntyivät vapaahetkinä laivalla kahden vuoden aikana.
Lumen ja jään keskellä Ismo Jokinen on viettänyt myös viimeisimmät työkuukautensa. Monitoimimurtaja Fennica on viime
syksystä saakka ollut Grönlannin rannikolla torjumassa jäävuorista irtoavien lohkareiden öljynporauslautoille aiheuttamia vaaroja.
”Pääsaarelta lohkeaa citymarketin kokoisia järkäleitä, joita
virtaukset kuljettavat porauslauttoja kohti. Tehtävämme on ollut
hinata niitä kauemmas avomerelle, jossa ne sitten loppukesästä
sulavat.”
Työjakso Grönlannin vesillä on esimerkki monitoimimurtaja
Fennican uudentyyppisestä, arktisesta off shore -operoinnista,
jonka perinteisempiä tehtäviä ovat putken- ja kaapelinlaskut.
Useimmat Fennican työtilauksista ovat liittyneet tavalla tai toisella
öljynporaukseen ja muihin energiahankkeisiin.
Operointikohteiden myötä Ismo Jokisen työympäristö on
vaihdellut eksoottisilta Etelä-Amerikan vesiltä aina Kanadan rannikon äärilaitamille.
”Vuonna 1999 laskimme Brasiliassa maan öljy-yhtiön tilauksesta 114 kilometrin pituudelta putkea 1 300 metrin syvyyteen.
Työtä tehtiin huomattavasti syvemmillä vesillä kuin aiemmissa
vastaavissa kohteissamme Pohjanmerellä, Norjan ja Skotlannin
rannikoilla”, hän kertoo yli vuoden kestäneestä, mieleen elävästi
jääneestä työjaksosta.
Työkokemukset eksoottisista ympäristöistä ovat Ismo
Jokisen mukaan usein niin mielikuvituksellisia, että niitä on kuulijan vaikea uskoa. Siksi niiden kertominen tuntuu joskus turhauttavalta.
16
I
smo Jokinens fyra veckors ledighet lider mot sitt slut. Han bor
på Haapasaari i Raumo i ett hus i österbottnisk stil och på
gården reser sig ett ståtligt snöslott. Travarna med ved som
når ända upp i taket i vedboden skvallrar om vad värden i huset
gärna sysslar med om vintrarna. De talar också om för oss att
huset flödar av livsglädje och energi.
Ismo Jokinen kallar veden och snön sina favoritelement.
Huset, som stod klart för fem år sedan, är en timmermans mästarprov. Det mesta av huset har Ismo byggt med egna händer.
Ritningarna till byggnaden föddes på lediga stunder ombord
under två års tid.
Omgiven av snö och is har Ismo Jokinen också varit de
senaste arbetsmånaderna. MSV Fennica har sedan i höstas
befunnit sig utanför den grönländska kusten där isblock som
lossnar från isberg utgör en fara för oljeborrplattformerna. ”Från
glaciärerna på det grönländska fastlandet lossnar det isblock
stora som supermarketar som sedan förs av strömmarna mot
borrplattformerna. Vår uppgift har varit att bogsera dem längre ut
på havet, där de sedan smälter på sensommaren.”
Det här uppdraget i de grönländska vattnen utgör ett exempel på den nya typ av arktiska off shore-operationer som ett fartyg av MSV-typ kan utföra. Till de mera traditionella uppgifterna
hör också att lägga ner rör och kablar. De flesta av Fennicas uppdrag har på olika vis varit knutna till oljeborrning och andra energiprojekt.
I takt med uppgifterna har Ismo Jokinens arbetsmiljö varierat från exotiska sydamerikanska vatten ända till avlägsna kanadensiska kuster.
”År 1999 var vi i Brasilien på uppdrag av landets oljebolag och
lade ner 114 kilometer rör på 1300 meters djup. Arbetet gjordes
på avsevärt djupare vatten än tidigare liknande uppdrag i Nordsjön
utanför den norska och skotska kusten”, berättar Ismo om uppdraget som tog över ett år och gav honom mycket att minnas.
Arbetserfarenheterna i exotiska miljöer har enligt Ismo
Jokinen ofta varit så otroliga att han knappt blir trodd när han
berättar om dem. Det kan kännas riktigt frustrerande!
<< Vuodesta 1993 Ismo Jokinen on toiminut talousesimiehenä monitoimimurtaja Fennicalla.
<< Sedan 1993 har Ismo Jokinen tjänstgjort som ekonomiförman på den mångfunktionella isbrytaren Fennica.
< Lumilinnan rakennuselementtejä ovat tampatusta
lumesta sahattavat kuutiot. Talvisesta leikkiparatiisista
nauttivat muun muassa lähisuvun lapset.
< Snöslottet är byggt av element som består av utsågade kuber av stampad snö. Bl.a. släktingarnas barn
har glädje av detta vintriga lekparadis.
”Eräs tuttava kysyi äskettäin, missä olen nyt töissä. Kerroin, että olen ollut hinaamassa jäävuoria Grönlannissa. ’Niin niin,
mutta missä sä olet töissä?’ kaveri tivasi.”
Yksi ikimuistoisista kokemuksista sattui Fennican ollessa
Naton pelastussukellusveneen tukialuksena Tarantonlahdella
Etelä-Italiassa.
”Ukrainan merivoimien komentaja oli tulossa aluksellemme
vierailulle. Päivä sattui olemaan hänen syntymäpäivänsä, ja leivoin kahvitilaisuuteen täytekakun, jonka halusin koristaa Ukrainan
värein. Keltaista karamelliväriä löytyi kaapista, mutta mistä saisin
sinistä? Keksin sitten kiehuttaa kattilassa kymmenen rasiallista
Mynthon-pastilleja. Keitettäessä mentoli haihtui, ja jäljelle jäi vain
sokeri sekä sininen väri. Komentaja liikuttui kakusta lähes kyyneliin, ja kiitokseksi sain upean matkan pelastussukellusveneen
kyydissä 72 metrin syvyyteen.”
Työkohteiden vaihtelevuus on yksi monitoimimurtajatyön
erityispiirteitä.
”Pitkät matkat kotiin ja takaisin vuoron vaihtuessa tuntuvat
usein rasittavilta. Etenkin työhön paluu vapaajakson jälkeen vaatii
yleensä muutaman päivän sopeutumisen”, Ismo Jokinen kertoo.
Toista on kuitenkin silloin, kun työnä on putken- tai kaapelinlasku.
”Laiva on täynnä väkeä; oman 25-henkisen porukan lisäksi
hommissa on rahtaajan miehiä lähes 60. Keittiössä työskentelee yötä päivää kaksi ihmistä, ja kuuden tunnin välein on tarjolla
lämmin ateria. Työviikot kuluvat humahtaen, ja kotiin tullessa on
tunne, että olemme saaneet jotain aikaiseksi.”
Hiljaisia ja yksitoikkoisiakin työrupeamia on odotettavissa,
kun Fennica toimii vaikkapa öljynporauslautan tukialuksena. Silloin laivalla vaanii Ismo Jokisen mukaan laitostumisen vaara.
”Jotain tekemistä on oltava”, hän painottaa.
Hänen oma lääkkeensä laitostumista vastaan on ompelukone
ja pakka puuvillaflanellia. Työjakson aikana syntyy pari kolme retrotyylistä ”vaarinpaitaa” tai armeijamallista ”peltipaitaa”. Jotkut
paidoista löytävät omistajansa työkaveriporukasta, osa päätyy
myyntipöydälle erilaisiin kesätapahtumiin.
”En bekant frågade mig nyss om var jag jobbar nuförtiden.
Så jag berättade att jag hade varit och bogserat isberg vid Grönland. ’Visst visst, men var jobbar du?’ ville killen veta.”
Någonting särskilt minnesvärt inträffade när Fennica befann
sig i Tarantobukten i södra Italien som depåfartyg för Natos räddningsubåt.
”Kommendören för den ukrainska flottan väntades ombord
på besök. Det råkade vara hans födelsedag den dagen och
till kaffet bakade jag en tårta som jag tänkte dekorera med de
ukrainska färgerna. Gul karamellfärg fanns det i skafferiet, men
hur skulle jag få tag på blått? Sen kom jag på att hälla tio askar
Mynthon pastiller i en kastrull och koka upp dem. Under kokningen avdunstade mentolen och kvar blev bara sockret och den
blå färgen. Kommendören rördes nästan till tårar av tårtan. Som
tack bjöds jag på en fantastisk tur med räddningsubåten ner till
72 meters djup.”
Den stora variationsbredden på uppdragen hör till det
speciella för en multifunktionell isbrytare som Fennica. ”De långa
resorna hem och tillbaka till jobbet känns ofta påfrestande. I synnerhet returen när jag börjar jobba igen efter en period hemma
brukar kräva en övergångstid på några dagar”, berättar Ismo
Jokinen.
Men när det handlar om att lägga ner rör eller kabel, då är
det liv i luckan.
”Båten är full med folk. Utöver vårt eget gäng på 25 gubbar kommer kabelföretagets karlar som är nästan 60 stycken. I
köket jobbar två personer dygnet runt och var sjätte timme serveras varm mat. Arbetsveckorna går i ett huj och när jag kommer
hem känns det att vi har åstadkommit nånting.”
Stillsamma och enformiga arbetspass är däremot att vänta
bland annat när Fennica fungerar som depåfartyg för en oljeborrplattform. Då lurar enligt Ismo Jokinen faran för passivering
ombord på fartyget. ”Man måste ha någonting att syssla med”,
understryker han.
Hans egen medicin mot passivering är en symaskin och
en packe med bomullsflanell. Under ett arbetspass ombord hinner han sy ett par tre ”farfarsskjortor” i retrostil eller ”plåtskjortor”
>>
17
Monitoimimurtajalla työkielenä on englanti. Ismo Jokisen mukaan tämä oli niin hänelle kuin monelle muullekin merenkulkijalle se korkein kynnys, kun Merenkulkulaitos 1990-luvun
alussa ryhtyi hankkimaan miehistöä Fennicaan ja Nordicaan.
”Suhtautuminen uuteen aluskonseptiin oli aluksi epäluuloinen
ja negatiivinen. Oli urauduttu perinteisiin murtajiin, eikä kukaan
osannut kertoa, millaista työskentely täysin uudenlaisella aluksella olisi.”
Ismo Jokinen otti kuitenkin – sadan muun ennakkoluulottoman tavoin – pestin vastaan. Marraskuussa 1992 hän lähti kahden viikon meriturvallisuuskurssille Stavangeriin. Fennica valmistui ja luovutettiin Rauman telakalta maaliskuussa 1993.
Kielihuolet ja muutkin epäluulot osoittautuvat varsin pian turhiksi. Englannin kielen taito on karttunut sujuvasti työn ohessa.
”Paras kielistudio on ollut kioski, jota pidämme messin yhteydessä”, Ismo Jokinen kertoo.
Meriturvallisuus kuuluu monitoimimurtajalla ehdottomiin
avainasioihin. Henkilöstön pelastautumis-, ensiapu- ja paloturvallisuusosaaminen päivitetään kursseilla neljän vuoden välein sekä
lisäksi jokaviikkoisissa harjoituksissa. Off shore -tehtävissä toimivien turvakoulutukseen kuuluu olennaisesti veden alta pelastautumisen harjoittelu.
Huippuunsa varmistettu turvallisuustaso heijastuu myös
kokki-stuertin päivittäiseen työhön. ”Se on lisännyt huomattavasti paperi- ja päätetyön määrää. Kaiken täytyy olla aukottomasti dokumentoitua, joka hetki on oltava valmiina auditoinnin
varalta. Asiakkaat vaativat näytöt kaikesta toiminnasta viiden
vuoden ajalta.”
Monivaiheinen merityöhistoria on kirjoituksin ja kuvin tallennettuna Ismo Jokisen laajassa kotiarkistossa. Ennen Fennican
aikaa siinä ovat olleet mukana perinteiset suomalaiset jäänmurtajat Sampo, Karhu, Voima ja Varma. Tarinaan mahtuu myös kolme
Nesteen tankkeria sekä Vaasan vesillä toiminut väyläalus Tutka.
”Ensimmäinen työpaikkani merimiesammattikoulun jälkeen
oli jäänmurtaja Sampo. Kakkoskokkina sain pilkkoa ykköskokin
lihasoppaan juurekset”, Ismo Jokinen naureskelee.
18
av armémodell. Några av skjortorna finner sig en ägare bland
arbetskamraterna ombord medan andra säljs på olika sommarevenemang.
Arbetsspråket ombord är engelska, vilket enligt Ismo Jokinen var den högsta tröskeln för honom och många andra sjöfarare när Sjöfartsverket i början av 1990-talet började rekrytera
personal till Fennica och Nordica.
”Inställningen till det nya fartygskonceptet präglades till en början av att folk var misstrogna och negativa. Man satt fast i det gamla
isbrytartänkandet och det fanns ingen som kunde tala om hur det var
att jobba ombord på ett fartyg av den här fullkomligt nya typen.”
Ismo Jokinen tackade dock ja till en hyra – i likhet med ett
hundratal andra fördomsfria personer. I november 1992 åkte han
till Stavanger på en två veckors kurs i sjösäkerhet. I mars 1993
stod Fennica klar på varvet i Raumo och överläts.
Det visade sig väldigt fort att de språkliga bekymren och
tvivlen var ogrundade. Kunskaperna i engelska har smidigt vuxit
till sig i jobbet. ”Den bästa språkstudion har varit den kiosk, som
vi har i anslutning till mässen”, förklarar Ismo.
Sjösäkerheten hör till de ovillkorliga nyckelfrågorna ombord
på en multifunktionell isbrytare. Personalens kunskaper i räddning, första hjälpen och brandsäkerhet uppdateras på kurser
vart fjärde år och upprätthålls därtill med övningar varje vecka.
Till säkerhetsutbildningen för personer i off shore-uppgifter hör
också att öva räddning under vattnet.
Att säkerheten ligger på toppnivå visar sig också i kockstuertens dagliga arbete. ”Det har inneburit en klar ökning av pappersarbetet och jobbet vid datorn. Allting måste vara dokumenterat utan luckor och kunna redovisas när som helst. Kunderna
kräver dokumentering av allt vi har företagit oss under de senaste
fem åren.”
Ismo Jokinen har dokumenterat sin egen skiftesrika arbetskarriär till sjöss i ord och bild och sparat dokumentationen i ett
omfattande hemarkiv. Innan Fennica jobbade han på traditionella
finska isbrytare som Sampo, Karhu, Voima och Varma. Berättel-
<< Ismo Jokisen talossa on viisi tulisijaa. Takapihan ”klapitehdas” on käynnissä päivittäin.
<< Det finns fem eldstäder i Ismo Jokinens
hus. ”Vedfabriken” på bakgården är i gång
varje dag.
< Omassa karaoke-studiossa voi virittäytyä
herkkiinkin tunnelmiin ja saada vieraat viihtymään.
< I sin egen karaokestudio kan Ismo komma
i stämning, bli ömsint och känslosam, och få
gästerna att trivas.
Vuosikymmenten mittaan hänen padoissaan ovat porisseet
lukemattomat herkut – etenkin kalaruoat, joita hän kaikkein mieluiten valmistaa.
”Kun tämän vapaajakson jälkeen menen laivalle, ensimmäinen viikko syödään tuoretta kalaa”, hän lupaa ja miettii samalla,
mistä saisi varmimmin madetta ja siikaa.
Kokin palkitsevimpia hetkiä ovat kiitokset, joita silloin tällöin tulee omalta väeltä, mutta useammin vierailta. ”Toimitusjohtajallamme Tero Vaurasteella on mukava tapa välittää keittiölle
palautetta aina, jos hän on saanut cateringistamme kehuja.”
Vaativimpia tilanteita Fennican keittiössä ovat jaksot, jolloin
alus on kolme neljä viikkoa avomerellä ja elintarvikehuolto toimii
tukialuksen varassa.
Kun tuoreet ainekset on käytetty, siirrytään pakasteisiin, ja
salaatti tehdään juureksista. Ismo Jokisen mukaan näilläkin pärjätään, mutta hän on tuonut lisäksi Fennican ruokapöytään idut,
joita itse kasvattaa aluksella.
Viljely kuuluu muutenkin olennaisesti Ismo Jokisen elämään.
Hehtaarin laajuisella kotitontilla kypsyy kesäisin runsas luomumansikka- ja -valkosipulisato. Viljelyala laajenee, kun ansaittu eläkeikä reilun vuoden kuluttua täyttyy ja puutarhuri voi omistautua
täysipainoisesti tarhansa hoidolle.
Leipätyöhönsä laivalla Ismo Jokisella on vahva sosiaalinen
näkökulma.
”Keittiö on laivan ’psykologianlaitos’. Merellä ruoka-ajat ovat
laivan kello”, hän kuvailee.
Meriuransa merkkihetkiin hän lukee siirtymisen aluksilla yhtenäismessiin ja yhteisiin ruokapöytiin.
”Porukan hyvänäpitäminen on lähes taidetta”, kokki-stuertti tiivistää. Ajatuksensa hän sinetöi esittämällä haastattelun päätteeksi
kotistudiossaan hienon ja herkän karaoke-tulkinnan Kari Tapion
ohjelmistoon kuuluneesta ”Se jokin alkaa”-kappaleesta.
sen om Ismo inkluderar också tre av Nestes tankers samt farledsfartyget Tutka som opererade i Vasavattnen.
”Min första arbetsplats efter sjömansyrkesskolan var på isbrytaren Sampo. Som biträdande kock fick jag tärna rotfrukter till
chefskockens köttsoppa”, minns Ismo Jokinen och skrattar. Under
decenniernas lopp har det kokats och stekts oändliga mängder med
godbitar i hans kök – i synnerhet fiskrätter, som han allra helst lagar.
”När jag går ombord igen efter den här ledigheten vankas det
färsk fisk under den första veckan”, lovar han och grunnar på var
han bäst får tag på lake och sik.
Till kockens finaste stunder hör de gånger då han får beröm
av sitt eget folk, men oftast är det gäster som står för berömmet.
”Vår verkställande direktör Tero Vauraste har den trevliga vanan
att vidarebefodra responsen till köket varje gång han fått beröm för
vår catering.”
Till det mest krävande i köket på Fennica hör perioderna då
fartyget ligger tre fyra veckor ute på öppna havet och livsmedelsförsörjningen sköts med depåfartyg. När de färska råvarorna är förbrukade övergår köket till djupfryst mat och salladen görs på rotfrukter. Enligt Ismo Jokinen klarar man sig också på den dieten, men
han har kompletterat kosthållet på Fennica med groddar som han
odlar själv ombord.
Odlandet utgör också i övrigt en viktig del av Ismo Jokinens
liv. På den hektarstora tomten där hemma mognar sommartid stora
skördar av ekologiska jordgubbar och vitlök. När han om ett drygt
år går i välförtjänt pension kommer han att utvidga odlingsarealen
och trädgårdsmästaren i honom kan ägna sig helhjärtat åt att sköta
odlingarna.
Ismo Jokinen har en utpräglat social inställning till sitt levebröd
på Fennica. ”Köket är liksom båtens psykologiska mottagning. På
sjön är det mattiderna som utgör klockan ombord”, förklarar han.
Till milstolparna i sin sjökarriär räknar Ismo övergången till
gemensam mäss och gemensamma matbord. ”Att hålla grabbarna
nöjda och glada är nästan en konstform”, preciserar kockstuerten
Ismo. Han bekräftar sina ord genom att avrunda intervjun i sin hemmastudio och ge en finstämd och känslosam karaoketolkning av
Kari Tapios låt ”Se jokin alkaa”.
19
Kiinteistöhuollon mottona
”Ain laulain työtäs tee”
Fastighetsunderhållets motto
”Sjungande
vi alltid jobbar på”
Merimieseläkekassa järjesteli viime vuoden alussa kiinteistöjensä huoltotoimen uudelleen sekä
perusti tehtävään tytäryhtiön, MEK-Huolto Oy:n. Kiinteistöhuollon tehtävissä olleet työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä uuden yhtiön palvelukseen, ja alkukeväästä palkattiin lisäksi
kolme uutta kiinteistönhoitajaa pääkaupunkiseudun kiinteistöjä huoltamaan. Vuosi on kulunut
– miten hommat pääkaupunkiseudulla ovat sujuneet?
I början av fjolåret omorganiserade Sjömanspensionskassan sina fastigheters underhåll och
grundade ett dotterbolag, MEK-Huolto Oy, för uppgiften. De arbetstagare som skött fastighetsunderhållets uppgifter tidigare övergick som gamla arbetstagare i det nya bolagets tjänst och
tidigt på våren anställdes därtill tre nya fastighetsskötare för att sörja för underhållet av huvudstadsregionens fastigheter. Ett år har gått – hur har jobben i huvudstadsregionen förlöpt?
20
Teksti I Text: Marina Paulaharju Kuvat I Foto: Marina Paulaharju
<< Lumitraktori ja kiinteistönhoitaja Jaanus Jänes ovat tulleet
monelle aamuvirkulle asukkaalle jo tutuiksi. ”Aloitan usein
aamuviideltä lumenpoiston, mutta aina eri kiinteistöstä.”
<< För många morgontidiga boende har snötraktorn och
fastighetsskötaren Jaanus Jänes redan blivit en bekant syn.
”Jag börjar ofta snöröjningen femtiden på morron, men alltid
från olika fastigheter.”
T
avoitteena oli mm. huoltotoimen laadun sekä asukastyytyväisyyden parantaminen. Yhtiön toimitusjohtajan sekä
Merimieseläkekassan kiinteistöpäällikön Matti Jokisen
mukaan ollaan hyvää vauhtia menossa kohti tavoitetta.
”Siitäkin huolimatta, että harjoittelimme ensimmäistä kokonaista talvea tällä porukalla ja talvi tuli yhtä yllättäen kuten aina,
hienosti on mennyt. Merimieseläkekassan talojen piha- ja katualueet ovat olleet oman alueensa parhaimmin hoidettuja. Siitä voi
hyvällä syyllä olla ylpeä”, hän toteaa tyytyväisenä.
Kiinteistöhuollon vuosirytmi ja eri vuodenaikoihin keskittyvät huoltotoimet MEKin tapaan ovat tulleet tutuiksi uusillekin kiinteistönhoitajille. Työpäivän aikana tulee hoidettavaksi hyvin
erilaisia huoltotoimia.
”Välillä tarkastamme asukasvaihdon yhteydessä asunnon tai
vaihdamme rikkoutuneen wc-lavuaarin. Asukkaiden kanssa asioiminen on mukavaa, ja heiltä kuulemme talojen viimeisimmät
uutiset. Valtaosan huoltotöistä pystymme hoitamaan omalla työvoimalla, mutta tarvittaessa hyödynnämme myös ulkopuolisten
toimijoiden palveluja. Hommat hoituvat tavalla tai toisella”, toteavat kiinteistönhoitajat Mikko Aalto, Jaanus Jänes, Raija Koski
ja Marko Mertanen yhteen ääneen.
Kiinteistönhoitajat liikkuvat pääkaupunkiseudulla pääasiassa pareittain, mutta välillä myös yksin. Muualla Suomessa
kiinteistönhoitajat hoitavat työnsä yksin. Jokaisella asuinkiinteistöllä sekä lisäksi osalla toimitilakiinteistöjä on MEK-Huollon myötä
omat vastuukiinteistönhoitajat, joiden yhteystiedot löytyvät kiinteistön ovesta.
Runsasluminen ja kylmä talvi on tänä talvena pitkälti määrännyt työtahdin. Lumityöt on pääsääntöisesti onnistuttu hoitamaan
kiertävässä järjestyksessä. Näin huolehditaan osaltaan asukkaiden tasapuolisesta kohtelusta.
Lumityöt ovat hoituneet mallikkaasti pääosin oman lumikaluston avulla. Viimeistely eli portaiden edustat ja hiekoitus on hoi-
M
ålet var bl.a. att förbättra underhållsfunktionens kvalitet och de boendes belåtenhet. Enligt bolagets vd och
Sjömanspensionskassans fastighetschef Matti Jokinen är man i rask takt på väg mot målet.
”Trots att det är den första hela vintern det här gänget jobbar
tillsammans och vintern som vanligt kom lika överraskande har
det gått fint. Gårds- och gatuområdena i anknytning till Sjömanspensionskassans hus har hört till de bäst skötta i sina respektive
områden. Det kan vi med gott samvete vara stolta över”, konstaterar Jokinen förnöjt.
Fastighetsunderhållets årsrytm och de enligt SPKs
rutiner till olika årstider koncentrerade underhållsåtgärderna har
blivit bekanta även för de nya fastighetsskötarna. Under arbetsdagens gång utförs ofta underhållsåtgärder av mycket olika typ.
”Emellanåt granskar vi en bostad i samband med byte av hyresgäst eller så kan det hända att vi byter ut en wc-lavoar som gått sönder. Det är trevligt att uträtta ärenden tillsammans med de boende
och av dem hör vi senaste nytt i husen. Största delen av underhållsjobben kan vi sköta med egen arbetskraft, men vid behov utnyttjar
vi också utomstående aktörers tjänster. Jobben sköts på ett eller
annat sätt”, konstaterar fastighetsskötarna Mikko Aalto, Jaanus
Jänes, Raija Koski och Marko Mertanen med en mun.
I huvudstadsregionen rör sig fastighetsskötarna i
huvudsak parvis, men emellanåt även ensamma. I övriga delar av
landet arbetar fastighetsskötarna ensamma. I varje bostadsfastighet samt dessutom i en del av kontorsfastigheterna finns det
därtill i och med att MEK-Huolto grundades även egna ansvarsfastighetsskötare. Kontaktuppgifter för dessa finns uppsatta på
repektive fastighets ytterdörr.
Den snörika och kalla vintern har i år mycket långt bestämt
arbetstakten. I huvudsak har man lyckats sköta snöarbetena i en
cirkulerande ordning. Så här sörjer man för den här bitens del för >>
att de boende behandlas jämlikt.
<< ”Pääkaupunkiseudulla on välttämätöntä liikkua kiinteistöstä toiseen autolla. MEK-Huollon auto on tunnistettavissa
omasta liikemerkistä”, kertoo Marko Mertanen.
<< ”I huvudstadsregionen är de nödvändigt att röra sig med
bil mellan fastgheterna. MEK-Huoltos bil känns igen på den
egna logon”, berättar Marko Mertanen.
21
<< ”Viimeistely hoidetaan käsin luudalla ja
lapiolla”, toteaa Mikko Aalto.
<< ”Finishen sköts för hand med kvast och spade”,
konstaterar Mikko Aalto.
dettu suurelta osin käsin hieman kiinteistöstä riippuen. Hommaa
kyllä on riittänyt, toteavat kiinteistönhoitajat yksimielisesti.
”Kiitoksia eli suoraa palautetta hyvästä työstä olemme
saaneet useilta asukkailta. Se tuntuu mukavalta.” Herttoniemenrannassa asuva kiinteistönhoitaja Mikko Aalto kertoo, kuinka
mieltä lämmitti, kun joulun alla erään asukasperheen pieni tyttö
tuli joulupaketin kanssa toivottamaan jouluiloa. ”Eihän se tietenkään ole tarkoitus eikä tavoitteemme, mutta kyllähän se tuntui
hyvältä”, hän kertoo.
”Äiteeksi” kutsuttu MEKin pitkäaikainen, tunnettu ja pidetty
Pihlajamäen kiinteistönhoitaja Raija Koski on opastanut ”poikia”
MEKin tapaan hoitaa kiinteistöjä. Pojat kehuvat Raijaa ja kertovat,
kuinka hän tasavertaisesti osallistui lapiohommiin, kun kiinteistöjen hiekkalaatikoihin tuli kuorma hiekoitushiekkaa. Aina pojat
eivät ole edes ehtineet Pihlajamäkeen ajamaan lumia kun Raija
on jo ne poistanut käsikolalla. ”Aikamoinen äitee, eikö?” pojat
heittävät.
”Vuoden aikana on ehtinyt tutustua kiinteistöihin hyvin ja hoitaa akuutit asiat kuntoon. Tästä on hyvä jatkaa, kun on nyt hommat omissa näpeissä”, sanovat kiinteistöhoitajat kuin yhdestä
suusta.
”Siltä näyttää”, säestää isännöitsijä Ilkka Kaarnasaari ja jatkaa: ”Merimieseläkekassan kaikki asuinkiinteistöt pääkaupunkiseudulla ovat nyt yhtä hyvässä hoidossa kuin Haminan, Turun
ja Maarianhaminan kiinteistöt. Kunhan pääsisimme vähitellen liittämään oman huollon piiriin myös liike- ja toimitiloja”, hän visioi
tulevaa.
MEK-Huolto tuntuu selkeästi lunastaneen paikkansa Merimieseläkekassan kiinteistökannan hoidossa. Työt sujuvat kuin
laulaen ja asukkaat näyttävän olevan varsin tyytyväisiä. ”Kiitos
siitä kuuluu monitaitoisille ja ahkerille kiinteistönhoitajillemme”,
Matti Jokinen toteaa ja kertoo, että talvikauden jälkeen on tarkoitus yhdessä katsoa, miten asiat sujuivat, mitä olisi parannettavissa sekä minkälaisella kalustolla ja resursseilla olisi optimaalista jatkossa toimia.
22
I huvudsak har snöarbetet skötts mönstergillt med eget snöröjningsmateriel. Finishen, dvs området framför ingångarna och sandningen har till största delen skötts för hand beroende i någon mån
på fastigheten. Jobb har det nog funnits tillräckligt av konstaterar
fastighetsskötarna enhälligt.
”Tack, dvs direkt respons för bra arbete har vi fått av många
boende. Det känns trevligt.” Fastighetsskötaren Mikko Aalto, som
bor i Hertonäs strand, berättar hur han blev varm om hjärtat när en
liten flicka från en hyresgästfamilj strax före jul kom med ett julpaket
för att önska god jul. ”Sånt här är ju varken vår avsikt eller vårt mål
men visst kändes det bra”, berättar han.
SPKs långvariga, kända och avhållna fastighetsskötare i Rönnbacka, även ”Äitee” kallad, Raija Koski har invigt ”pojkarna” i SPKs
rutiner för skötseln av fastigheterna. Pojkarna berömmer Raija och
berättar hur hon jämbördigt deltog i skottandet när det kom ett lass
sand till fastigheternas sandlådor. Pojkarna har inte alltid ens hunnit
till Rönnbacka för att köra snö innan Raija redan har röjt undan den
med en vanlig handraka. ”Alla tiders tant, den där äitee, eller hur?”
slänger pojkarna käft.
”Under året har vi hunnit bekanta oss ordentligt med fastigheterna och åtgärda alla akuta problem. Nu går det fint att fortsätta
när man blivit närmare bekant med jobbet”, säger fastighetsskötarna igen med en mun.
”Det verkar så”, kompar disponent Ilkka Kaarnasaari och fortsätter: ”Nu är underhållet av alla bostadsfastigheter som ägs av Sjömanspensionskassan i huvudstadsregionen på en lika god nivå som fastigheterna i Fredrikshamn, Åbo och Mariehamn. Om vi bara småningom
kunde utsträcka det egna underhållet att omfatta också affärs- och
kontorslokalerna”, skissar han upp sin framtidsvision.
MEK-Huolto förefaller att klart ha inlöst sin plats i skötseln av
Sjömanspensionskassans fastighetsbestånd. Arbetena löper som
på räls och de boende förefaller att vara rätt så nöjda. ”Tacket för
det tillkommer våra mångkunniga och flitiga fastighetsskötare”, konstaterar Matti Jokinen och berättar att avsikten är att efter vinterperioden tillsammans ha en genomgång av hur verksamheten lyckades, vad som kunde förbättras samt med hurdant materiel och
hurdana resurser det vore optimalt att fungera i fortsättningen.
Kysy – me vastaamme • Fråga – vi svarar
Eläketiedottaja Michaela Björklund vastaa tällä palstalla kysymyksiisi, kun lähetät ne osoitteeseen Merimieseläkekassa, PL 327, 00121 HELSINKI (kuoreen tunnus ”Albatrossi, kysymyspalsta”) tai sähköpostitse osoitteeseen elake@merimieselakekassa.fi.
Pensionsinformatören Michaela Björklund svarar i den här spalten på dina frågor om du
skickar dem till adressen Sjömanspensionskassan, PB 327, 00121 HELSINGFORS (märk
kuvertet ”Albatrossen, frågespalten”), eller per e-post till adressen pension@sjomanspensionskassan.fi.
Olen jäämässä ensi vuonna vuorotteluvapaalle. Pienentääkö se eläkettä?
Vuorotteluvapaa pienentää eläkettä. Eläkettä karttuu myös
vuorotteluvapaan ajalta, mutta vähemmän kuin työskentelystä.
Vuorotteluvapaan ajalta eläke lasketaan ansiosta, joka on 55
prosenttia vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta.
Karttumisprosentti tästä on 1,5 prosenttia vuodessa iästä riippumatta.
Työnteosta sen sijaan eläkettä karttuu iän mukaisten prosenttien perusteella vuosiansioista. On myös hyvä huomioida,
että vuorotteluvapaalla olo korottaa eläkeikää, koska 1.1.2007
alkaen MEL-palvelukuukaudet lasketaan pääasiassa niiden päivien perusteella, joilta palkkaa on maksettu.
Työskentelen vanhuuseläkkeen ohella.
Palkastani pidätetään eläkemaksu.
Saanko uutta eläkettä?
Jag kommer nästa år att vara alterneringsledig.
Minskar alterneringsledigheten pensionen?
En alterneringsledighet minskar pensionen. Pension intjänas också under alterneringsledighetstiden, men mindre än av
arbete. För tiden med alterneringsledighet beräknas pension på
en inkomst, som uppgår till 55 % av den inkomst som tjänar som
grund för alterneringsersättningen. Intjäningsprocenten på denna
är 1,5 % per år oberoende av ålder. För arbete intjänas pension
däremot enligt åldersrelaterade procentsatser av årsinkomsten.
Det är också bra att notera att en alterneringsledighet höjer pensionsåldern, för fr.o.m. 1.1.2007 beräknas SjPLs tjänstemånader
i huvudsak utgående från de dagar för vilka lön har betalats.
Jag arbetar vid sidan av min ålderspension.
Av min lön innehålls pensionsavgift.
Får jag ny pension?
Työeläkemaksu pidätetään työntekijän palkasta 68 vuoden iän
täyttämiskuukauden loppuun asti. Tämä koskee myös eläkkeellä
olevaa työntekijää. Eläkkeen ohella ansaituista palkoista karttuu
uutta eläkettä, jonka saa hakemuksesta 68-vuotiaana.
Arbetspensionsavgift innehålls av arbetstagarens lön fram till
utgången av den månad arbetstagaren fyller 68 år. Det här gäller
också för redan pensionerad arbetstagare. Genom de löner som
erhålls vid sidan av pensionen intjänas ny pension, som på ansökan erhålls efter fyllda 68 år.
Kenellä on oikeus hautausavustukseen?
Vem har rätt att få begravningsbidrag?
Kuolleen alle 67-vuotiaan merenkulkijan lähiomaisilla on oikeus
hautausavustukseen edellyttäen, että edunjättäjä sai tai olisi ollut
oikeutettu erityisten karttumisprosenttien mukaisesti määräytyvään MEL-eläkkeeseen.
Hautausavustus myönnetään leskelle, jos merenkulkija kuollessaan oli avioliitossa. Muussa tapauksessa hautausavustus
myönnetään merimiehen kuolinpesälle edellyttäen, että kuolinpesän osakkaana on edunjättäjän lapsi, lapsenlapsi, ottolapsi tai
jompikumpi vanhemmista.
Hautausavustuksen suuruus määräytyy edunjättäjän iän
perusteella. Hautausavustus on verovapaa kertasuoritus.
Hautausavustus myönnetään perhe-eläkepäätöksen yhteydessä.
De närmast anhöriga till avliden under 67 år gammal sjöfarare
har rätt till begravningsbidrag under förutsättning att förmånslåtaren erhöll eller skulle ha varit berättigad till SjPL-pension enligt
särskilda intjäningsprocenter.
Begravningsbidraget beviljas den efterlevande om sjöfararen
vid sitt frånfälle var gift. I annat fall beviljas sjöfararens dödsbo
begravningsbidraget under förutsättning att förmånslåtarens
barn, barnbarn, adoptivbarn eller någondera av föräldrarna är
delägare i dödsboet.
Begravningsbidragets storlek fastställs utgående från förmånslåtarens ålder. Begravningsbidraget är ett skattefritt
engångsbidrag.
Begravningsbidraget beviljas i anslutning till familjepensionsbeslutet.
23
Ivan Aivazovski
Myrskyssä.
Dostojevski on kirjoittanut:
“Myrskyjen kuvaajana Aivazovski on kiistaton mestari,
täydellinen taiteilija. Hänen
myrskyissään on juovuttavaa
hurmaa, valloillaan riehuvan
myrskyn ikuista kauneutta.”
Maalauksessa merihätään
joutunut purjelaiva miehistöineen käy epätoivoista
kamppailua luonnonvoimien
armoilla.
I stormen.
Dostojevski har skrivit: “Som
målare av stormar var Aivazovski en obestridlig mästare, en fullständig konstnär.
Hans stormar har en berusande förtrollning, den eviga
skönheten hos en fritt rasande
storm.” Segelfartyget på tavlan som inklusive besättning
råkat i sjönöd, för en hopplös kamp på naturkrafternas
villkor.
...ja alati muuttuva meri
I
van Konstantinovich Aivazovski syntyi 17.7.1817 virkamiehen
poikana Krimin niemimaan kaakkoisrannalla Feodosiassa. Hän
oli monipuolisesti lahjakas; eniten häntä kiehtoi piirtäminen.
Vuonna 1833 Aivazovski matkusti Pietariin, jossa hän opiskeli
taideakatemiassa oman aikansa tärkeimpien maalareiden johdolla.
Romanttisen maailmankatsomuksen omannut taiteilija palkittiin
jo 1830-luvulla useaan otteeseen merimaalauksistaan. Vuosina
1838–1840 hän työskenteli Pietarin taideakatemian stipendiaattina Krimillä ja teki myöhemmin matkoja ympäri Eurooppaa.
Hänen taiturimainen maalaustapansa sai tunnustusta ajan
merkittävimmiltä taiteilijoilta, kuten englantilaiselta maisemamaalarilta William Turnerilta. Aivazovski alkoikin saada kansainvälistä
mainetta tarkkapiirteisillä, dramaattisilla meren ja myrskyn kuvauksillaan, joissa näkyi romantiikalle ominainen pyrkimys yhdistää tragedia, draama ja ihmisen ikuinen toive saada voitto luonnonvoimista. Palattuaan Pietariin hänestä tuli taideakatemian jäsen sekä
sen maisemamaalauksen professori.
Vuonna 1845 hän muutti pysyvästi takaisin Mustanmeren rannalle synnyinkaupunkiinsa. Tulevat vuodet toivat mukanaan lukuisia matkoja itämaihin, Amerikkaan ja Afrikkaan sekä jäsenyyksiä
24
eri akatemioissa. Vuosina 1853–1856 hän osallistui Krimin sotaan
sotilastaiteilijana.
Aivazovskia pidetään merkittävimpänä venäläisenä merimaalarina. Hänen tuotantonsa käsittää lähes 6 000 maalausta. Jo taitelijan elinaikana hänen teoksiaan oli esillä yli sadassa näyttelyssä
Venäjällä ja ulkomailla. Vuonna 1880 Aivazovski lahjoitti kotikaupungilleen Feodosialle taulugallerian, johon hän oli koonnut suuren
määrän merkittävimpiä teoksiaan pitkältä taiteilijanuraltaan. Aivazovski kuoli Feodosiassa 19.4.1900 aamulla aloittamansa maalauksen ääreen.
Aivazovskilla oli oma erityinen tapansa kuvata merellisiä näkymiä. Hänen kerrotaankin todenneen, ettei siveltimellä voi vangita
luonnonvoimia: ”On mahdotonta kuvitella, että salamointia, tuulenpuuskia, tyrskyjä voisi maalata suoraan luonnosta. Siksi taiteilijan onkin muistettava näkemänsä... Taulu syntyy mielessäni kuin
runoilijalla runo.” Hänen romanttinen taidekäsityksensä ja improvisaatiota muistuttava kykynsä maalata muistista perustuivat jatkuvaan luonnon ja sen erityispiirteiden havainnointiin. Koko elämänsä
ajan Aivazovski tutki meren alati muuttuvaa olemusta.
Meritaiteen mestareita
Marinkonstens mästare
Teksti ja kuvat I Text och foto: John Nurmisen säätiö
1
Rannikko kuunvalossa.
Jo renessanssin ajoista lähtien
eurooppalaiset taiteilijat matkasivat Italiaan kuvaamaan
sen maisemia ja monumentteja. Aivazovski matkasi maahan vuonna 1840 ja ikuisti
muun muassa Napolin useisiin maalauksiinsa. Tässä
maalauksessa Napolinlahti kylpee kuunvalossa Vesuviuksen
hiljaa tupruttaessa savua kraatteristaan. Aivazovski maalasi
aina ateljeessa perustaen työnsä
muistikuville.
Kust i månljus.
Ända sedan renässansens tider
har europeiska konstnärer rest
till Italien för att måla landskap
och monument i landet. 1840
reste också Aivazovski till Italien och förevigade bland annat
Neapel på ett flertal målningar.
På den här tavlan badar Neapelbukten i månsken medan det
i bakgrunden i all stillhet bolmar rök ur Vesuvius krater. Aivazovski målade alltid i sin ateljé
och utgick i arbetet från minnesbilder.
...och havet i ständig förändring
I
van Konstantinovich Aivazovski föddes 17.7.1817 i Feodosia
på halvön Krims sydostkust som son till en ämbetsman. Han
var mångsidigt begåvad och särskilt fascinerad var den unge
mannen av att teckna. 1833 reste han till St. Petersburg där han
studerade vid konstakademin som lärjunge till den tidens viktigaste konstnärer. Konstnären, som omfattat en romantisk världsåskådning, prisbelönades redan på 1830-talet i flera repriser för
sina marinmålningar. Åren 1838–1840 arbetade han på Krim
som konstakademins stipendiat och gjorde senare resor runtom
i Europa.
Hans suveräna sätt att måla erhöll full erkänsla av tidens mest
bemärkta konstnärer, som t.ex. av den engelska landskapsmålaren William Turner. Aivazovski fick så småningom gott internationellt anseende för sina detaljerade dramatiska målningar av stormande hav, av vilka den för romantiken karaktäristiska strävan att
kombinera tragedi, drama och människans eviga önskan att besegra naturkrafterna framgick. Efter att ha återvänt till St. Petersburg
blev han medlem av konstakademin samt professor i landskapsmålning vid akademin.
År 1845 flyttade han permanent tillbaka till sin födelsestad vid
Svarta havets kust. Åren därefter gjorde han talrika resor till Orien-
ten, Amerika och Afrika. Under dessa resor blev han också medlem i ett flertal akademier. Åren 1853–1856 deltog han i Krimkriget
som militärmålare.
Aivazovski anses vara den mest framstående av de ryska
marinmålarna. Hans produktion omfattar inemot 6 000 tavlor.
Redan under konstnärens livstid visades hans verk på över hundra
utställningar i Ryssland och utomlands. 1880 donerade Aivazovski ett tavelgalleri till sin hemstad Feodosia. I det hade han samlat ett stort antal av sina viktigaste verk från sin långa konstnärsbana. Aivazovski dog i Feodosia den 19.4.1900 vid ett verk som
han hade börjat måla samma dag på morgonen.
Aivazovski hade ett eget speciellt sätt att föreviga marina vyer.
Det berättas att han konstaterat att naturkrafter inte kan fångas
med pensel: ”Det är omöjligt att föreställa sig att blixtar, vindbyar
och brottsjöar skulle kunna målas direkt i naturen. Därför måste
konstnären komma ihåg det han sett... Tavlan uppstår i mina tankar på samma sätt som diktarens dikt.” Hans romantiska uppfattning om konsten och en förmåga att måla ur minnet som påminde
om improvisation var grundade på fortlöpande observationer av
naturen och dess särdrag. Under hela sitt liv undersökte Aivazovski återkommande havets ständigt skiftande väsen.
25
Koonnut I Sammanställt av Marina Paulaharju
26
Eläkkeellesiirtymisikä
edelleen nousussA
Pensioneringsåldern stiger
fortsättningsvis
Suomalainen merenkulkija jäi vuonna 2010 eläkkeelle keskimäärin 58,7-vuotiaana. Nousua on edellisvuodesta 2 kuukautta. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 61,1 vuoden iässä, ja työkyvyttömyyseläkkeelle 52,3-vuotiaana.
Eläkkeensaajia oli vuoden vaihteessa yhteensä 8 731 henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeellä oli lähes 65 prosenttia, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä oli 16 prosenttia.
År 2010 gick den finländska sjöfararen i genomsnitt i pension i en
ålder av 58,7 år. Genomsnittsåldern för pensioneringen har stigit
med två månader från året innan. Ålderspensioneringen skedde
i genomsnitt vid 61,1 års ålder och invalidpensioneringen i genomsnitt vid 52,3 års ålder.
Antalet pensionstagare uppgick vid årsskiftet till sammanlagt 8 731 personer. Av dem var i det närmaste 65 % ålderspensionerade medan 16 % erhöll antingen rehabiliteringsstöd eller
invalidpension.
Merimieseläkekassan vuosi 2010
Sjömanspensionskassan 2010
Katsaus Merimieseläkekassan toimintavuoteen 2010 julkaistaan
verkkosivuilla toukokuun 2011 alkupuolella. Toimintavuodesta ei
tehdä erillistä vuosikertomusta.
En översikt över Sjömanspensionskassans verksamhetsår 2010
publiceras på webbsidorna i början av maj 2011. Separat årsberättelse om verksamhetsåret utarbetas inte.
Tyytyväisiä lehden lukijoita
Nöjda tidningsläsare
Merimieseläkekassa teetti vuoden 2010 lopulla Taloustutkimus
Oy:llä Albatrossi-lehden lukemistutkimuksen. Tutkimuksessa selvitettiin lehden lukemista, käyttöä, hyödyllisyyttä sekä lukijakunnan rakennetta, lehden sisältöä ja ulkoasua. Tutkimus tehtiin ns.
osittaisena otantana eli osallistujat valikoitiin satunnaisesti eri lukijaryhmistä.
Tutkimustulokset olivat hyviä ja osoittivat, että lehdellä on
uskollisia, tyytyväisiä ja pitkäaikaisia lukijoita. Lukijat lukevat lehden tarkasti. Lehteä luetaan useimmiten kaksi kertaa, ja lukuaika
on keskimäärin 47 minuuttia.
Lehden eri artikkeleita luetaan hyvin; eniten luetaan merenkulkijoiden eläketurvaan sekä yleisesti merenkulkuun liittyviä juttuja. Parin vuoden ajan lehdessä ollut sarja ”Matkoja maailman
meriltä” oli erityisen pidetty. Se saa jatkoa tästä numerosta alkaen
uudella sarjalla meritaiteen mestareista. Tuleviin lehtiin toivottiin edelleen artikkeleita työeläketurvasta ja merenkulusta sekä
merenkulkijatarinoita.
Kiitämme kaikkia tutkimukseen vastanneita. Tutkimustuloksia
hyödynnetään lehden kehitystyössä. Vastanneiden kesken arvottiin erilaisia palkintoja, jotka on lähetetty voittajille.
I slutet av 2010 lät Sjömanspensionskassan Taloustutkimus
Oy utföra en enkät bland Albatrossenläsarna. Undersökningen
utredde läsvanor, utnyttjande och åsikter om innehållet samt
läsarkårens struktur, tidningens innehåll och exteriör. Enkäten
utfördes som ett s.k. partiellt sampel, dvs deltagarna valdes
slumpmässigt ur olika läsargrupper.
Resultaten av undersökningarna var goda och visade att tidningen har trogna, nöjda och långvariga läsare. Läsarna läser tidningen noggrant. Tidningen läses oftast två gånger och läsetiden
är i genomsnitt 47 minuter.
Artiklarna i tidningen läses noga; mest artiklar som anknyter till sjöfararnas pensionsskydd och allmänna artiklar om sjöfarten. Artikelserien om resor på världens hav, som ingått i tidningen
under ett par års tid, var särskilt populär. Serien får nu med början
från detta nummer en fortsättning med en ny serie om marinkonstens mästare. I kommande tidningsnummer önskade läsarna
fortsättningsvis artiklar om arbetspensionsskyddet och sjöfarten
samt sjöfararhistorier.
Vi tackar alla som besvarade enkäten. Resultaten av undersökningen utnyttjas i tidningens utvecklingsarbete. Bland dem
som svarade utlottades priser som har sänts till vinnarna.
Uutisia verkkosivuilla
Nyheter på webbsidorna
Vuoden 2011 alusta lähtien on Merimieseläkekassan internetsivujen etusivullta ollut luettavissa merenkulku- ja työeläkeuutisia. Uutisia päivitetään sivuille arkisin. Uutisista saa itselleen RSSsyötteen klikkaamalla uutisosion ”Tilaa RSS”-painiketta.
Från början av 2011 har sjöfarts- och arbetspensionsnyheter
kunnat läsas på framsidan av Sjömanspensionskassans webbsidor. Nyheterna uppdateras under vardagarna. En egen RSSinput för nyheterna genom att klicka på nyhetssektionens ”RSS
Feed”-knapp.
Tule ja kysy
merimieseläkkeestäsi!
Kom och fråga
om din sjömanspension!
Åland Maritime Day 5.5.2011
Åland Maritime Day 5.5.2011
Merimieseläkekassan eläkeratkaisijat ovat Ahvenanmaan
merenkulun messuilla torstaina 5.5.2011 klo 9.00–17.00 vastaamassa merimieseläkettä koskeviin kysymyksiin. Yksilöllistä
eläkeneuvontaa varten voi myös varata ajan. Varaamalla ajan etukäteen sähköpostitse tai puhelimitse (michaela.bjorklund@merimieselakekassa.fi tai puh. 010 633 9966) varmistat, että saat
vastaukset kysymyksiisi.
Paikka: Alandica kultur och kongress, Rantakatu 29 B,
Maarianhamina, Ahvenanmaa
Eläketiedottaja Vaasassa 1.4.
Merimieseläkekassan eläketiedottaja Michaela Björklund kertoo tärkeistä eläkeasioista perjantaina 1.4.2011 klo 13.00
alkaen Merimies-Unionin toimistossa Vaasassa (Pitkäkatu 43).
Mahdollisuus myös yksilölliseen eläkeneuvontaan. Tarjolla kahvia ja nisua. Tilaisuuden onnistumisen varmistamiseksi ilmoittautuminen tilaisuuteen viimeistään 18.3.2011 Kari Nurmirinnalle,
kari.nurmirinta@smu.fi tai puh. 0400 418 511. Tervetuloa!
Sjömanspensionskassans pensionshandläggare finns på plats
på Ålands sjöfartsmässa torsdagen den 5.5.2011 kl. 9.00–
17.00 och svarar då på frågor om sjömanspensionen. Det går
även att boka tid för personlig pensionsrådgivning. Genom att
boka tid på förhand per e-post eller telefon (michaela.bjorklund@
sjomanspensionskassan.fi eller tfn 010 633 9966) säkerställer du
att du får svar på dina frågor.
Plats: Alandica kultur och kongress, Strandgatan 29 B,
Mariehamn, Åland
Pensionsinformatören i Vasa 1.4
Sjömanspensionskassans pensionsinformatör Michaela Björklund berättar om viktiga pensionsfrågor fredagen den
1.4.2011 med början kl. 13.00 på Sjömans-Unionens kontor i
Vasa (Långgatan 43). Även möjlighet att få individuell pensionsrådgivning. Kaffe med dopp serveras. För att träffen ska lyckas ber vi
om anmälan senast den 18.3.2011 till Kari Nurmirinta kari.nurmirinta@smu.fi eller tfn 0400 418 511. Välkomna!
John Nurmisen Säätiön loisteliaat arvoteokset -20%
Muista myös muut
John Nurmisen Säätiön
merikirjat!
Tutustu tarjontaan
osoitteessa
www.johnnurmisensaatio.fi
55,90
(69,90)
39,90
(49,90)
51,90
(64,90)
Kustaa III ja Suuri merisota
Adolf Bock
Taistelut Suomenlahdella 1788-1790
Merimaalari / Marinmålaren
Raoul Johnsson
Tuija Peltomaa
Suomen majakat 1753-1906
Finlands fyrar
Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa
1788-1790 oli kyse pohjois-Itämeren
herruudesta, ja sen kuluessa käytiin
Suomenlahdella ennen näkemättömän suuria meritaisteluita. Kirja on
mukaansatempaavan lukuelämyksen
ohella visuaalista nautintoa tarjoava
katselukokemus. Teoksen kuvitukseen
on haettu materiaalia niin Suomen,
Ruotsin kuin Venäjän museoista ja
arkistoista.
Saksalaissyntyinen merimaalauksen
mestari Adolf Bock (1890–1968) on
pohjoisen meren ikuistajana ainutlaatuinen. Bockin maalaukset ovat
arvokkaita historiallisia dokumentteja
jälkipolville laivoista, kauppamerenkulusta, rahti- ja matkustajaliikenteestä, merisodankäynnistä ja huvipurjehduksesta. Tuija Peltomaan teos
on kunnianosoitus Bockin elämäntyölle.
Seppo Laurell
Valo merellä - Ljuset till havs
Teos tuo Kansallisarkiston kätköissä
kauan piileskelleet aarteet – historiallisten majakoidemme alkuperäiset
rakennuspiirustukset – nyt ensimmäistä kertaa päivänvaloon. Merikapteeni Seppo Laurellin mukaansatempaava teksti kertoo minne ja miten
Suomen vanhat majakat rakennettiin
ulkosaariston hyisissä olosuhteissa.
Tilaukset suoraan John Nurmisen Säätiöstä. p. 050 545 0481 tai
maria.gronroos@jnfoundation.fi
27
Kesä- ja syyslomille Tunturi-Lappiin!
Fira sommar- och höst-semester i Lappland!
Merimieseläkekassan viihtyisä lomamökki Ylläsjärvellä TunturiLapissa on vuokrattavana kesä- ja syyskauden lomaviikoiksi.
Mökin sijainti – 1,5 km Ylläskeskuksesta – on kaudesta riippumatta lomailun kannalta ihanteellinen.
Varattavana ovat viikot 19–40. Varaustoiveet 15.4. mennessä,
mutta vapaita viikkoja ja mahdollisia varausten peruutuksia voi
senkin jälkeen tiedustella MEKistä.
Tiedot mökin sijainnista, varustelutasosta sekä vuokrahinnoista
löytyvät verkkosivuiltamme www.merimieselakekassa.fi.
Mökkiä vuokrataan ensisijaisesti merimieseläkelain piiriin kuuluville
aktiivimerenkulkijoille ja eläkkeensaajille. Mökkivaraukset sähköpostitse yllas@merimieselakekassa.fi tai puhelimitse 010 633 990.
Sjömanspensionskassans trivsamma semesterstuga vid Ylläs
sjö i Fjällappland kan hyras för semesterveckor under sommaroch höstsäsongen.
Stugans läge på 1,5 km avstånd från Ylläs centrum är idealiskt
för semestrande oberoende av säsong.
Veckor 19–40 kan reserveras. Bokningsförfrågningar senast den
15.4. men förfrågningar om lediga veckor eller eventuella återbud av reserveringar kan göras också därefter hos SPK.
Uppgifter om stugans läge, utrustningsnivå samt hyror hittas på
vår webbsajt www.sjomanspensionskassan.fi.
Stugan uthyrs åt aktiva sjöfarare och pensionärer som omfattas
av sjömanspensionslagen. Reserveringar av stugan per e-post
yllas@sjomanspensionskassan.fi eller per telefon 010 633 990.
28