Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 1 Pohjola-Norden Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri Distriktet för Egentliga Finland och Satakunda Juni 2011 – Kesäkuu 2011 Iloinen Perhetapahtuma Turussa — Familjejippo i Åbo Pohjolan pidoissa kemiöläistä lähiruokaa Närmat från Kimito på Nordiskt Gästabud s. 5 Aurinkoisena lauantaina viime vuoden syyskuussa nähtiin lähes 200 lasta vanhempineen posket innosta hehkuen Kuralan Kylämäessä. Turun Pohjola- Norden halusi järjestää lapsiperheille suunnatun tapahtuman, ja paikaksi valittiin Kuralan Kylämäki, Elävän historian kylä, jossa lehmät ja lampaat laiduntavat laitumella ja pihapiirissä kanat nokkivat jyviä. Kulttuuripääkaupunki Turku liekeissä Åbo eld och lågor under kulturhuvudstadsåret s.4 A lueen vanhat rakennukset tarjosivat erinomaiset puitteet tapahtumalle: päärakennuksen salissa istui keinutuolissa merikapteeni Henriksson ja kertoi lapsille pohjoismaisia satuja, suomeksi ja ruotsiksi, kuulijakunnasta riippuen. Vähä-Kohmon talossa askarreltiin kuusen- ja männynkävyistä lehmiä ja porsaita, jotka lapset tietysti saivat ottaa mukaansa kotiin. Myös eri Pohjoismaiden liput tulivat askartelun ohessa tutuiksi. Talon toiseen päähän on sisustettu vanha koululuokka kahden istuttavine pulpetteineen. Siellä ”opettaja” testasi ”oppilaiden” vieraankielen tuntemusta. Suomenkieliset lapset pohtivat mm. mikä hedelmä on ”citron”? a) appelsiini, b) mandariini, c) sitruuna. Alkujännityksen mentyä ohi ”oppilaat” olivat innoissaan huomatessaan, ettei se toinen kotimainen mikään ylivoimaisen vaikea kieli olekaan. Jousiammuntaa ”Jahtivouti” tutustutti lapsia vanhoihin metsästystaitoihin, ja ainakin pojat olivat innokkaasti kokeilemassa perinnejousella ampumista hänen opastuksellaan. Laidunmaan reunalla sijaitsevassa kodassa leivottiin tikkupullaa, pinnbrödiä. Jos lasten posket eivät vielä siihen mennessä olleet punaiset, niin viimeistään siinä vaiheessa, kun tikkupullia paistettiin nuotiolla kodassa. Tikkupullan suosio yllätti järjestäjät, sillä paistamiseen varattu taikinamäärä osoittautui liian pieneksi. Mutta onneksi sitä oli helppo tehdä lisää. Peppi on paras Suurimman suosion saavutti kuitenkin inte alls var något övermäktigt svårt språk. Jakt med pil och båge En solig lördag i fjol, i september, var inemot 200 barn och föräldrar med hettande kinder på väg till Kurala Bybacke i Åbo. Pohjola-Norden i Åbo ville ordna ett jippo som var riktat till barnfamiljerna, och Kurala Bybacke valdes som plats för evenemanget. En by med levande historia, där kor och får betade på ängen och hönsen sprättade efter korn på gården. Kokeiluverstaassa järjestetty Peppi Pitkätossun sirkuskoulu. Siellä sai kokeilla Pepiksi pukeutuneen sirkuskoulun opettajan johdolla vanteenpyöritystä, palloilla ja renkailla temppuilua sekä tasapainotaitojaan. Kokeiluverstaan vieressä olevalla laitumella käyskennelleet vasikat saivat lapsilta monet taputukset ja silitykset. Osa lapsista ei ollut koskaan aikaisemmin saanut olla niin lähellä oikeita lehmiä. Meitä järjestäjiä lämmitti nähdä lasten hymyilevät naamat heidän poistuessaan tapahtumasta. Ja kun lasten vanhemmatkin toivoivat uutta vastaavanlaista tapahtumapäivää, olemme sellaisen päättäneet järjestää samassa paikassa lauantaina 3. syyskuuta 2011. Tavataan silloin Kylämäessä! D e gamla byggnaderna på området erbjöd en ypperlig inramning för begivenheten: i karaktärshusets sal satt sjökaptenen Henriksson i sin gungstol och berättade nordiska sagor för barnen, på finska och svenska, allt efter åhörarskarans behov. I gården Vähä-Kohmo pysslade man med att göra kor och grisar av granoch tallkottar, vilka barnen naturligtvis fick ta med sig hem. Också de nordiska ländernas flaggorna blev bekanta under pysslandet. I andra ändan av huset finns inredningen i en gammal skolklass med pulpeter, där alla barnen fick ta plats. ”Läraren” testade ”elevernas kunskap i det främmande språket. På svenska frågade man barnen bl.a. vilken människa är ”en polis”? a) rövere, b) posteljon, c) polis. Då den första spänningen lagt sig var ”eleverna” entusiastiska, när de märkte att det andra inhemska språket ”Jaktfogden” lärde ut gamla jaktfärdigheter, och åtminstone pojkarna var ivrigt med och prövade på att skjuta med en traditionell pilbåge under hans ledning. I utkanten av betesmarken i en kåta bakades det pinnebröd. Om barnens kinder inte dittills fått rodnandens hetta, så nu var det dags för den när de gräddade sina pinnebröd över öppen eld. Pinnebrödets popularitet överraskade arrangörerna så till den grad att degen höll på att ta slut. Men tack och lov var det lätt att göra en extra sats. Pippi Långstrump mest populär Mest populär blev ändå Pippi Långstrump som höll cirkusskola i Experimentverkstaden. Där fick man under hennes ledning, dvs. cirkusskolans föreståndare, lära sig cirkuskonster med bollar, ringar och annat samt se hur balanssinnet fungerade. Utanför på ängen fick de betande kalvarna både klappar och smekningar av barnen. En del av barnen hade aldrig varit så nära riktiga kor. Vi arrangörer blev så glada över att se barnens leende ansikten när de lämnade jippot. Och då också barnens föräldrar önskade nya liknande jippon, har vi beslutat att ordna ett liknande på samma ställe lördagen den 3 september 2011. Då ses vi på Bybacken! Eeva Grönroos Puheenjohtaja/ordförande, Turun Pohjola-Norden i Åbo 2 Pohjola-Norden Crusell-konsertti Uudessakaupungissa 25.7. Kuralan Kylämäen perhejippo 3.9. Noitavasara-ooppera Turun linnassa 3.9. Gävlen Förening Nordenin vierailu piirissä 17.–18.9. Rauman Pohjola-Nordenin 30-vuotisjuhla 11.11. Eerik XIV -ooppera Logomossa 26.11. Crusell-konsert i Nystad 25.7. Varsinais-Suomen Familjejippo på Kurala Bybacke 3.9. ja Satakunnan piirin Operan Häxhammaren på Åbo slott 3.9. tapahtumakalenteri Föreningen Norden från Gävle besöker distriktet 17.-18.9. Evenemang i Egentliga Pohjola-Norden i Raumo, 30 -års jubileum 11.11. Finland och Satakunda Operan Eerik XIV i Logomo 26.11. distriktet Distriktet och det nordiska Det är egentligen ganska märkligt att man måste påpeka hur viktigt samröret med våra nordiska grannar är. Vi vet ju att levnadssättet, kulturen och människorna själva är så likadana – trots vissa mindre olikheter – i våra grannländer att umgänget är både otvunget och naturligt. Om man kanske undantar sällskapsresorna i höstslasket till solen i söder, så är det oftast något av grannländerna som blir målet för semesterresor eller kortsemestrar. Vad är kontakter. då bättre än att veta något mer om grannen i förväg. Där har Hur få organisationen att fungera Pohjola-Norden sin viktiga up- I dag är det inte lika populärt att delta i föpgift, att förmedla kunskap och reningslivet som för ett halvsekel sedan. Frivilligarbetet har minskat i takt med att aktuell information. samhällets och arbetslivets rytm har blivit Ju mer vi är tillsammans, tillsamsnabbare. Kanske man också har fått anmans... dra värderingar. För att Pohjola-Nordens Pohjola-Nordens lokalföreningar och distrikt arbetar för att sammanföra folket på gräsrotsnivå från de nordiska nordiska länderna. Problemet i Norden är ofta kostnaderna för att resa från det ena landet till det andra. Relativt billigt och enkelt går det att göra det mellan Sverige och Finland, men vill vi litet längre bort, exempelvis till Norge eller Island så stiger kostnaderna oundvikligen. Då gäller det ofta att slå sig samman i en grupp, och det går ju enklast inom PohjolaNorden, kanske bäst i distriktet, för lokalföreningarnas medlemsunderlag kan vara för litet. Det är också klokt att kontakta motsvarande Nordenföreningar i landet, dit man reser. Det öppnar många dörrar och skapar distrikt ska kunna fungera aktivt, krävs det att distriktet på ort och ställe har en versamhetsledare som kontinuerligt har kontakt med fältet och aktivt arbetar för att också tillföra distriktets ekonomi ett ekonomiskt bidrag. Exempelvis Nordiskt Gästabud, som förbundet introducerat, är en bra inkomstkälla, liksom även olika resor, vilka tjänar olika syften, bl.a. medlemsrekrytering och även distriktets och föreningarnas ekonomi. Är man medlem så behöver man vanligtvis inte betala lika mycket som icke-medlemmar. Låt oss tillsammans arbeta för att höja medlemsantalet, göra intressanta program och trivas i den nordiska gemenskapens tecken! Piiri ja pohjoismaalaisuus On oikeastaan aika omituista, että pohjoismaisen naapuriyhteistyön merkityksestä pitää erikseen muistuttaa. Naapurimaidemme ihmisten elämäntavat ja kulttuuri ovat niin lähellä meitä, että kanssakäyminen on välitöntä ja helppoa. Jollei oteta huomioon loskakelien aikaan etelän lämpöön suuntaavia seuramatkoja, useimmiten lomakohteeksi valitaan joku naapurimaista. Silloin olisi hyvä tietää jotain naapureista etukäteen. Tällaisen ajankohtaisen tiedon välittämisessä on Pohjola-Nordenilla tärkeä rooli. Taas kun yhdess ollaan... Pohjola-Nordenin paikallisosastot ja pii- ri yhdistävät eri Pohjoismaiden ihmisiä ruohonjuuritasolla. Ongelmana kanssakäymisessä on usein matkakustannukset. Ruotsin ja Suomen välillä voi matkustaa suhteellisen edullisesti ja helposti, mutta heti kun mennään vähän kauemmaksi, kuten Norjaan tai Islantiin, nousevat kustannukset vääjäämättömästi. Silloin kannattaa matkustaa ryhmänä, ja tällaisia matkoja on yksinkertaista järjestää Pohjola-Nordenin kautta. Piiri on kenties paras taho tähän, sillä paikallisyhdistys- tasolla saattavat osallistujamäärät jäädä liian pieniksi. Kannattaa myös olla yhteydessä vastaavaan Norden-yhdistykseen kohdemaassa. Näin avautuu moni ovi ja tarjoutuu mahdollisuuksia solmia uusia kontakteja. Miten saadaan organisaatio toimimaan Tänä päivänä ei yhdistystoiminta ole yhtä suosittua kuin puoli vuosisataa sitten. Vapaaehtoistyö on vähentynyt samalla, kun yhteiskunnan ja työelämän tahti on kiristynyt. Arvotkin ovat saattaneet muuttua. Jotta Pohjola-Nordenin piiri voisi toimia aktiivisesti, sillä tulee olla toiminnanjohtaja, jolla on välitön yhteys kenttään, ja joka toimii aktiivisesti myös piirin taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Yksi hyvä tulonlähde on esimerkiksi liiton kehittämät Pohjolan pidot. Myös erilaisten retkien järjestäminen palvelee monia eri tarkoituksia. Niillä hankitaan uusia jäseniä ja tuloja niin paikallisyhdistykselle kuin piirille. Jäsenille tällaiset retket ovat yleensä edullisempia kuin ei-jäsenille. Ottakaamme yhteiseksi tavoitteeksi jäsenmäärän kasvattamisen ja mielenkiintoisen ohjelman järjestämisen, jotta voimme yhdessä viettää mukavia hetkiä pohjoismaisissa merkeissä! Bo Grönholm puheenjohtaja Bo Grönholm ordförande Pohjola-Nordens distrikt i Egentliga Finland och Satakunda har som mål att för sina medlemmar fungera som förbindelselänk i nordiska frågor, att på alla områden förstärka och utveckla den nordiska samhörighetskänslan samt att fungera som samarbetsorgan inom förbundet Pohjola-Norden. Distriktets verksamhet innefattar bl.a. kulturutbyten, föredrag, kurser och utfärder. Distriktet informerar såväl sina medlemmar som skolor och kommuner om nordiska frågor samt är aktivt inom vänortsfrågorna. Pohjola-Nordenin Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri esittäytyy Pohjola-Norden Distriktet för Egentliga Finland och Satakunda presenterar sig Hallitus/styrelse: Bo Grönholm, pj., ordf., Turku / Åbo Ari Laitinen, varapj., vice ordf., Rauma/Raumo Eeva Grönroos, Turku/Åbo Roger Holmberg, Salo Hannele Isaksson, Huittinen/Huittis Leena Kortesalo, Raisio/Reso Merja Luodetlahti, Kankaanpää Kari Penttinen, Parainen/Pargas Ulla Rahkonen, Paimio/Pemar Raimo Salonen, Loimaa Anja Savolainen, Uusikaupunki/Nystad Terhi Strömman, Rauma/Raumo Toimisto / kontor: Anu Salminen, Toiminnanjohtaja, verksamhetsledare p. 0400-99 55 46 varsinais-suomi.satakunta@pohjola-norden.fi Pohjola-Nordenin Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirin tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä pohjoismaisissa kysymyksissä, vahvistaa ja kehittää kaikilla aloilla pohjoismaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toimia jäsentensä yhteistoimintaelimenä Pohjola-Nordenin liiton piirissä. Piiri toimii muun muassa tekemällä kulttuurivaihtotyötä, järjestämällä kursseja, esitelmiä, koulutusta ja retkiä, tiedottamalla pohjoismaisista kysymyksistä niin jäsenilleen kuin kouluille ja kunnillekin, sekä toimimalla aktiivisesti ystäväkuntakysymyksissä. Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirin paikallisyhdistykset / Lokalföreningar i PohjolaNordens distrikt i Egentliga Finland och Satakunda Pohjola Nordenin Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirin lehti / Organ för PohjolaNordens distrikt i Egentliga Finland och Satakunda Harjavallan Pohjola-Norden Huittisten Pohjola-Norden Kaarinan Pohjola-Norden Kankaanpään Pohjola-Norden Kokemäen Pohjola-Norden Liedon Pohjola-Norden Loimaan Pohjola-Norden Merikarvian Pohjola-Norden Nakkilan Pohjola-Norden Paimion Pohjola-Norden Paraisten Pohjola-Norden, Pohjola-Norden i Pargas Pohjola-Norden i Kimitobygden Porin Pohjola-Norden Raision ja Naantalin Pohjola-Norden Rauman Pohjola-Norden Salon Pohjola-Norden Sauvon Pohjola-Norden Turun Pohjola-Norden i Åbo Uudenkaupungin Pohjola-Norden Päätoimittaja / Chefredaktör: Bo Grönholm Toimittaja / Redaktör: Anu Salminen Toimituksen osoite/Redaktionens adress: Uudenmaankatu 1/ Nylandsgatan 1 (3.krs.) 20500 Turku/Åbo Internet: www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot s-posti/e-post: varsinais-suomi.satakunta@pohjola-norden.fi puhelin/telefon: gsm 0400-99 55 46 Graafinen suunnittelu / grafisk design: Eliza Kraatari Painopaikka/tryckeri: Winbase sivuntekijät Oy, Turku Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 3 POHJOISMAINEN SUOMI -PROJEKTI Suomessa on viime vuosien aikana useassa mielipidetiedustelussa käynyt ilmi, että Suomen kansalaiset tuntevat itsensä hyvin pohjoismaalaisiksi ja peräänkuuluttavat enemmän pohjoismaista yhteistyötä. Tiedustelujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kukaan ei oikeastaan vastusta pohjoismaista yhteistyötä. ”Pyrkimyksiä ja tahtoa pohjoismaiseen yhteistyöhön on, mutta myös vastakkaisia trendejä on havaittavissa.” Larserik Häggman Hallitusohjelmassa Neljän viimeisen hallituksen ohjelmissa on asetettu tavoitteeksi pohjoismaisen yhteistyön syventäminen ja kehittäminen (vrt. aikaisemmat passiivisemmat muotoilut). Hallituksen päättäessä luopua ruotsinkielen pakollisuudesta ylioppilaskirjoituksissa asetettiin tavoitteeksi, että koulujen pohjoismainen yhteistyö lisääntyisi. Vanhan ”Ruotsi-Suomen” hajoamisen merkkivuoden yhteydessä julkaistiin suuri määrä teoksia, jotka valaisivat Suomen ja Ruotsin yhteisen taustan ja rinnakkaisen kehityksen. Vuosi vietettiin laajasti molemmin puolin rajaa lukemattomien tilaisuuksien ja hankkeiden merkeissä. Viime vuosikymmenien aikana huomattava osa Pohjoismaiden yrityksistä on laajentanut kotimarkkinansa käsittämään koko Pohjolaa tai Pohjolaa/ Baltiaa tai Itämeren aluetta. Suomen ja Ruotsin välisiä yritysfuusioita on yli 600. Vuonna 2007 Pohjoismaiden pääministerit totesivat, että Pohjoismaiden tulisi yhdessä kohdata globalisaatiokehityksen haasteet. Erikseen maat ovat liian pieniä. Julistuksen pohjalta on toteutettu joukko hankkeita. Kansalaisten liikkuvuutta hait- taavien rajaesteiden poistaminen Pohjoismaiden välillä on nostettu tärkeäkkuuluvat normaaliin rutiiniin osaaminen, ja muiden skandinaavisten b) selvittää millä kielellä yhteistyö tasi tavoitteeksi. kielten ymmärtäminen, supistuu. pahtuu Vastakkaisia trendejä c) selvittää minkälaisia tarpeita instiKuntatasolla ystäväkuntasuhteiden tuutioilla, laitoksilla ja järjestöillä on Samalla kun yleinen kehitys suoras- kehitys on monella paikkakunnalla pohjoismaisen yhteistyön suhteen taan vaatii lisää pohjoismaista yhteis- pysähtynyt ja joissain tapauksissa suh- ja näiden selvitysten pohjalta työtä, ylin poliittinen taho ilmoittaa teista on luovuttu kokonaan. Virka- d) tehdä esityksiä pohjoismaisen yhpyrkivänsä siihen suuntaan ja kansa- miestasolla on tapahtunut/tapahtuu teistyön lisäämiseksi ja pohjoismailaiset ovat valmiita siihen on selvästi sukupolvenvaihdos, jonka seuraukse- suuden hyödyntämiseksi erityisesti na henkilökohtaiset yhteydet naapu- nuorisotyössä, mutta myös laajemmin havaittavissa vastakkaisia trendejä. rimaihin ovat uhattuna. Sama koskee e) tehdä esityksiä nuorten tietojen liKeskustelu pohjoismaisesta yhteis- joukkoa kulttuurilaitoksia ja muita ins- säämiseen pohjoismaisesta yhteistyöstyöstä on julkisuudessa hyvin laimeaa. tituutioita. Kansalaisyhteiskunnassa tä sekä nuorisoa koskevan yhteistyön Harva poliitikko, virkamies tai tutkija on havaittavissa ristiriitaisia tendens- tiivistämiseksi osallistuu julkiseen keskusteluun. Kes- sejä. Ammattiyhdistyspuolella yhteiskustelu on usein muodollista ja visioi- työ on ollut vähenemässä päin, mut- Kartoituksien kohderyhmät ovat ainata puuttuu melkein kokonaan (Elin- ta aivan viime aikoina on esiintynyt kin: keinoelämä muodostaa välillä poik- merkkejä yhteistyön vilkastumisesta. poliittiset puolueet/poliitikot keuksen). Rajaestetyö etenee hitaasti. ministeriöt ja keskeiset viranomaiset Keskustelu ruotsin kielen asemasta Pohjoismainen Suomi -projekti kunnat voi heijastua yhteistyöhön. Peruskoukoulu- ja korkeakoululaitokset lun ja lukion opetussuunnitelmissa Tätä taustaa vasten Pohjola-Norden elinkeinoelämä ja sen järjestöt Pohjoismaiden historian ja Ruotsin käynnistää POHJOISMAINEN ay-järjestöt ajan historian opetus on vähentynyt, SUOMI -projektin jonka tarkoitukse- kulttuurilaitokset Pohjoismaita käsitellään aikaisempaa na on a) selvittää missä määrin suoma- kansalaisjärjestöt vähemmän, pohjoismaista yhteistyö- laiset instituutiot, laitokset ja järjestöt tä ja pohjoismaisia yhteisiä arvoja ja tiedostavat ja hyödyntävät pohjois- Pääsihteeri Larserik Häggman ratkaisuja hyvin rajoitetusti. Ruotsin- maista yhteistyötä, harrastavat sitä ja Pohjola-Norden kielen opetus, ja sitä kautta ruotsin missä määrin pohjoismaiset yhteydet PROJEKTET DET NORDISKA FINLAND Vid opinionsundersökningar i Finland har det de senaste åren ofta framgått att medborgarna upplever sig som mycket nordiska och efterlyser mera nordiskt samarbete. Utifrån resultaten kan man konstatera att ingen egentligen motsätter sig det nordiska samarbetet. Regeringens program rör sig över gränserna ska slopas. I de fyra senaste regeringarnas program har man som mål ställt att fördjupa och utveckla det nordiska samarbetet. Då regeringen beslutade att avstå från obligatorisk svenska i studentskrivningarna, ställde man som mål att skolornas nordiska samarbete skulle öka. I samband med jubileumsåret för rikssprängningen ”Sverige-Finland” gavs det ut ett stort antal verk, som belyste ländernas gemensamma bakgrund och parallella utveckling. Året firades på bägge sidorna om gränsen med otaliga tillställningar och projekt. Trots allt motsatta trender Samtidigt som den allmänna utvecklingen direkt kräver nordiskt samarbete, den högsta politiska ledningen uppger sig sträva i samma riktning och medborgarna är redo för det, kan motsatta trender förmärkas. Debatten om svenska språkets ställning kan återspeglas i samarbetet. Undervisningen i Nordens historia och Svenska tidens historia har minskat i läroplanerna, de nordiska länderna behandlas mindre än tidigare, det nordiska samarbetet och En betydande del av de nordiska nordiska gemensamma värderingar företagen har under de senaste och lösningar mycket begränsat. decennierna utvidgat sina Undervisningen i svenska och hemmamarknader att omfatta hela därigenom kunskaperna i svenska och Norden eller Norden/Baltikum eller förståelsen av de andra skandinaviska Östersjöområdet. Företagsfusionerna språken minskar. mellan Finland och Sverige är över 600. Likaså har man som ett viktigt På kommunnivå har utvecklingen mål lyft fram att de gränshinder som i vänortsförhållandena på många är till förfång för medborgarna då de orter avstannat och i vissa fall har man helt avstått från dem. På tjänstemannanivå har det skett/ eller sker en generationsväxling och till följd därav är kontakterna med grannländerna hotade. Det samma gäller kultur- och andra institutioner. Det finns motstridiga tendenser i medborgarsamhället och på fackföreningssidan har samarbetet hållit på att avta, även om det alldeles på sistone har kunnat förmärkas tecken på ett livligare samarbete. Projektet det Nordiska Finland i fråga om nordiskt samarbete och utifrån dessa utredningar d) göra framställningar om att utöka det nordiska samarbetet och att utnyttja det nordiska speciellt inom ungdomsarbetet, men även mer omfattade e) göra framställningar om att öka ungdomarnas kunskaper om det nordiska samarbetet samt intensifiera samarbetet i fråga om ungdomen. Målgrupperna för kartläggningarna är åtminstone: de politiska partierna/politikerna ministerierna och de centrala myndigheterna kommunerna skol- och högskoleinstitutionerna näringslivet och organisationerna fackens organisationer kulturinstitutionerna medborgarorganisationerna Det är mot denna bakgrund som Pohjola-Norden startar ett projekt DET NORDISKA FINLAND i syfte att a) utreda i vilken mån finländska institutioner, anstalter och organisationer är medvetna om och utnyttjar det nordiska samarbetet, hur de bedriver detta och i vilken utsträckning de nordiska kontakterna Generalsekreterare Larserik Häggman hör till de normala rutinerna, Pohjola-Norden b) utreda på vilket språk samarbetet sker, c) utreda vilka behov institutionerna, anstalterna och organisationerna har 4 Pohjola-Norden Pohjoismaat hyvin esillä kulttuuripääkaupunkivuodessa Onnistuin tavoittamaan kiireisesti tilaisuudesta toiseen rientävän Turun 2011 -säätiön toimitusjohtajan Cay Sevónin ja kysyin häneltä kulttuuripääkaupunkivuoden kuulumisia. Hän myös antoi menovinkkejä Pohjola-Nordenin jäsenistölle. Piiri on varannut lippuja jutussa mainittuihin oopperaesityksiin. Lisätietoja niistä sivulla 15. Kohta ollaan kulttuuripääkaupunkivuoden puolessa välissä. Miten vuosi on lähtenyt käyntiin? – Vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat menneet loistavasti. Täytyy myöntää, että innostus ja osallistuminen ovat ylittäneet odotuksemme. Entisen veturien konepajan Logomon muuttaminen kulttuuripääkaupunkivuoden keskeiseksi areenaksi on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Logomon näyttelyissä voi kokea kulttuuripääkaupungin jokaisena vuoden päivänä avajaisista aina joulukuun 18. päivään saakka kello 11–19. Tämän lisäksi löytyy joka päivä muutakin koettavaa kulttuuria. Tilaisuuksissa tuntuu olevan mukavasti väkeä. Onko vuosi tuonut lisää ihmisiä Turkuun vai ovatko turkulaiset lähteneet aktiivisemmin liikkeelle? – Olennaisin asia vuoden onnistumisen kannalta on, että turkulaiset ja seudun ihmiset ovat ottaneet kulttuuripääkaupungin omakseen. Tämä näkyi ensimmäistä kertaa suurissa avajaisissa lauantaina 15. päivänä tammikuuta 2011. Hyytävässä kylmyydessä 60 000 ihmistä tuli kokemaan suuren ulkoilmaesityksen Aurajoen alajuoksulla Forum Marinumia vastapäätä. Ihmiset olivat juhlamielellä liikkeellä. Siitä lähtien lukuisat esityksen ovat olleet loppuun myydyt. – Toki myös muualta tulevia on ollut runsaasti liikkeellä, niin Suomesta kuin muista maista. Helsinkiläiset ystävät ja tuttavat puhuvat yhteen ääneen siitä, että ”kulttuuripääkaupunkivuosi näyttää onnistuvan hyvin”. Vaikka kyseessä on Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi, ovatko Pohjoismaat jotenkin enemmän esillä täällä kuin esimerkiksi Tallinnassa? – Turku 2011 -vuoden toiminnassa Pohjoismaat ovat alusta lähtien olleet painopiste markkinoinnissa ja se näkyy myös ohjelman rakentamisessa. Turku 2011 on esiintynyt useissa tilaisuuksissa Tukholmassa ja kerran Göteborgin kirjamessuilla. Olemme olleet mukana myös Oslossa Suomen suurlähetystön tilaisuudessa. Ohjelmassamme on runsaasti ruotsinkielistä tai ”kielineutraalia” ohjelmaa – musiikkia ja näyttelyitä. Olemme myös pitäneet kunnia-asiana julkaista kaikki säätiön materiaali kolmella kielellä: kummallakin kotimaisella ja englanniksi. Mikä mielestäsi olisi kaikkein De nordiska länderna syns i kulturhuvudstadsåret Jag lyckades få tag på jäktade verkställande direktör Cay Sevón och frågade henne hur kulturhuvudstadsåret förlöper. Hon kom också med några tips för Pohjola-Nordens medlemmar och distriktet har bl.a. bokat operabiljetter. Mera information om dem på sidan 15. ”pohjoismaisin” tapahtuma vuoden tarjonnassa? Onko ohjelmassa jotain ruotsiksi? – Meillä on ohjelmistossa kaksi uutta oopperaa, josta toinen esitetään kokonaan ruotsinkielellä ja toinen pääsoin ruotsiksi. Lauantaina 27. elokuuta saa ensi-iltansa Ulf Långbackan uusi ooppera Henrik och häxhammaren. Siinä esiintyvät mm. Åbolands kammarkör, Brahe Djäknar, Akademiska orkestern ja komea solistirivi. Ooppera on tosiasioihin perustuva tarina viimeisestä noitavainoprosessista nykyisen Suomen alueella. Oopperan esityspaikkana on romanttinen Turun linnan esipiha. – Marraskuun 22. päivänä saa ensiiltansa Logomon isossa uudessa salissa toinen uusi ooppera, Eerik XIV. Se kertoo kuninkaasta joka pyrki hyvään, mutta jonka elämä päätyi vankilaan. Hänen vaimonsa Kaarina Maununtytär eli vielä pitkään sen jälkeen kartanossaan Suomessa. Eerikin roolin esittää ruotsalainen mezzosopraano Charlotte Hellekant ja Kaarina Maununtyttärenä on Helena Juntunen. Muissa rooleissa ovat mm. Jesper Taube, Lennart Forsén, Petri Bäckström ja Juha Kotilainen. Mitä tapahtumaa suosittelisit Pohjola-Nordenin jäsenille? – Mainitut kaksi oopperaa ovat pohjoismaista historiaa, ja saattavat sitä kautta kiinnostaa Pohjola-Nordenin jäseniä. – Kuvataiteen puolelta voisi mainita näyttelyn Close Your Eyes and Tell Me What You See. Näyttelyn kuraattorina on Göteborgin taidemuseon johtaja Johan Sjöström, näyttelyn tuottajana on Pro Artibus -säätiö. Vahvasti kansainvälinen näyttely on esillä Göteborgissa kesä–elokuussa ja avataan Turussa Vartiovuoren Tähtitornilla 21.9. ja on nähtävänä siellä marraskuun loppuun saakka. Anu Salminen De första månaderna av året har gått strålande – Alla våra förväntningar har överträffats, tycker Cay Sevón. Utställningarna i Logomo kan upplevas varje dag under året kl. 1119 ända fram till den 18 december, och det är viktigt att alla i regionen och Åbo har tagit kulturhuvudstaden till sig. Det började med att 60 000 personer i bitande kyla upplevde själva öppningsprogrammet. Därefter har det rullat vidare med folk från när och fjärran. Det mest nordiska i programutbudet? – Vi har två nya operor på programmet, den ena helt på svenska och den andra till stor del på svenska. Lördagen den 27 augusti har Ulf Långbackas nya opera Henrik och häxhammaren premiär med bl.a Åbolands kammarkör, Brahe jäknar, Akademiska orkestern och solister. Operan uppförs på borggården på Åb slott. – Den 22 november är det premiär för en ny opera Eerik XIV i Logomo. Huvudgestalterna är självfallet Erik XIV och Karin Månsdotter. Rekommendation för PohjolaNordens medlemmar! – De två operorna är Nordens historia och det torde intressera PohjolaNordens medlemmar. –Även bildkonsten finns med. Chefen för Göteborgs konstmuseum Johan Sjöström är kurator för utställningen Close Your Eyes and Tell Me What You See som öppnas i Observatoriet på Vårdberget Åbo 21.9. Anu Salminen Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 5 Toiminnalla tähdätään tulevaisuuteen Pohjola-Nordenin VarsinaisSuomen ja Satakunnan piirin toiminnanjohtajien vaihtuvuus on ollut melkoista viime vuosina, joten tälläkin lehdellä on taas uusi toimitussihteeri. Olen nyt puolen vuoden ajan tutustunut toiminnanjohtajan arkeen varsin avarakatseisesti, sillä en tuntenut Pohjola-Nordenin toimintaa ollenkaan ennen tämän työn aloittamista. Kun minulle tarjottiin puolipäiväistä järjestötyötä, jossa saa itse päättää työajan, koin homman olevan kuin tarkoitettu minulle. Olen ammatiltani kääntäjä-tulkki. Toimin yrittäjänä ja käännän pääasiassa asiatekstejä ranskasta, englannista ja tanskasta suomeen. Sen lisäksi toimin Turun ja Naantalin matkailuoppaana. Pohjola-Nordenin työ täydentää palettia, sillä kaikki työni ovat epäsäännöllisiä, ja liikkumavara työajassa on minulle olennaista. Töiden ohella olen aktiivinen yhdistysihminen. Olen toiminut Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton Turun paikallisosastossa niin tiedottajana kuin puheenjohtajana. Olen myös Turun matkailuoppai- toiminnan monipuolistamisden tiedottaja-sihteeri, joten ta ja aktiivista jäsenhankintiedän mitä jäsenet odotta- taa. Samalla meitä herätelvat yhdistystiin myös toiminnassa, Kun toiminta perustuu miettimään vaikka en ole vapaaehtoisuuteen, on j ä s e n y y Pohjola-Nor- kaikilla mahdollisuus t e m m e denin jäsen vaikuttaa yhdistyksen tarkoitusta tätä ennen olja omien toimintaan. lutkaan. yhdistyst e m m e Syntyperäinen turkulainen olemassaoloa. Seminaarissa Olen 45-vuotias syntyperäi- haastettiin paikallisyhdistyknen turkulainen, asun Ruskol- siä selvittämään, miksi yhla, jossa mieheni on kirkko- distys on olemassa, mikä on herrana. Meillä on neljä lasta, sen päämäärä ja tarkoitus? joista 22-vuotias esikoinen on Paikallisyhdistyksiä on syntyjo muuttanut pois kotoa, seu- nyt monista eri syistä ja aina raava menossa kohta armei- välillä on syytä pysähtyä mietjaan ja kuopuskin on kesän timään miksi? Kun välillä pajälkeen jo viidesluokkalainen. laa lähteille, saattaa sieltä taas löytyä uutta pontta tulevaan toimintaan ja kenties myös uusia suuntia. Aktiivisuutta, jäsenet! Samalla myös jokainen liiton jäsen voi pohtia, mitä jäsenyydeltään odottaa. Jäsenyys voi toki olla tapa kannattaa pohjoismaalaisuutta ja pitää itsensä ajan tasalla pohjoismaisissa asioissa. Monet kuitenkin ovat jäseniä, koska haluavat osallistua toimintaan. Se, millaista toimintaa eri paikallisyhdistyksissä tarjotaan, riippuu täysin jäsenistä. Kun toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, on kaikilla mah- dollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Jos siis kaipaat aktiivisempaa toimintaa omalta paikallisyhdistykseltäsi, ei muuta kuin rohkeasti yhteyttä hallitukseen ja esittämään toivomuksia ensi vuoden toimintasuunnitelmaan! Aktiivisuuteen kaikkia kannustaa Anu Salminen toiminnanjohtaja Ulkopuolisen näkökulma Pohjola-Nordeniin Koska Pohjola-Nordenin tai piirin yhdistysten toiminta ei ollut minulle ennestään tuttua, minulla on ollut oiva asema tarkkailla toimintaa myös tavallaan ulkopuolisen silmin. Liitto järjesti toukokuun alussa jäsenhankintaseminaarin, ja siellä luonnollisesti käsiteltiin liiton rakenneuudistusta ja sen vaikutusta piireihin ja paikallisiin yhdistyksiin. Kovasti pohdittiin liiton tulevaisuutta, Med verksamhet sikte på framtiden De senaste åren har verksamhetsledarna hos Pohjola-Norden, Distriktet för Egentliga Finland och Satakunda växlat rätt mycket, alltså har tidningen igen en ny redaktionssekreterare. sättarföreningarna, liksom vid Åbo turistguider. Alltså vet jag vad medlemmarna förväntar sig av en förening, även om jag inte tidigare varit med i Pohjola-Norden. Jag har nu i ett halvår bekantat mig med verksamhetsledarens vardag med öppna ögon, för jag kände inte alls till Pohjola-Nordens verksamhet innan jobbet började. Då jag blev erbjuden ett halvdagsjobb, där jag själv fick bestämma arbetstiden, var jobbet som gjort för mig. Till yrket är jag översättare-tolk och översätter för det mesta facktexter från franska, engelska och danska till finska. Dessutom är jag turistguide i Åbo och Nådendal. Arbetet inom Pohjola-Norden fyller paletten, för de andra arbetena är oregelbundna. Vid sidan om arbetet är jag en föreningsmänniska och har verkat både som informatiker och ordförande inom inom över- Jag är 45 år och åbobo av födsel och ohejdad vana, bosatt i Rusko, där min man är kyrkoherde. Vi har fyra barn, och den förstfödde har redan flugit ur boet, följade på väg att fullgöra värnplikten och den yngste är snart i klass fem i skolan. Åbobo av födseln Kanske en utomståendes syn på Pohjola-Norden! Då Pohjola-Nordens verksamhet inte tidigare var bekant för mig, har jag haft en ypperlig chans att se sakerna utifrån. Förbundet ordnade i början av maj ett medlemsrekryteringsseminarium, där strukturomvandlingen och dess verkningar på föreningarna och distrikten debatterades. Förbundets fram- tid, en mångsidigare verksamhet och aktiv medlemsrekrytering liksom föreningarnas syfte och existens dryftades likaså. Det lönar sig att ibland att gå tillbaka till källorna och kanske finna nya vägar. Medlemmar, var aktiva! Det är också bra om alla som hör till Pohjola-Norden funderar över vad de förväntar sig av medlemskapet. Medlemskapet kan visserligen vara ett sätt att understöda nordism och hålla sig à jour med det nordiska. Många är dock medlemmar som vill delta i verksamheten. Det är ett faktum att det helt beror på medlemmarna vad lokalföreningarna erbjuder dem. Då verksamheten baserar sig på frivillighet, har alla möjlighet att påverka föreningens verksamhe. Om Du alltså önska en aktivare verksamhet av din egen lokalförening och av distriktet, så kontakta raskt styrelsen eller verksamhetsledare och kom med önskemål för verksamhetsplanen nästa år! Till aktivitet för alla uppmuntrar Anu Salminen verksamhetsledare 6 Pohjola-Norden Vid det Nordiska Gästabudet serverades närmat i år — Pohjolan pidoissa tarjoiltiin tänä vuonna lähiruokaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri järjesti tämän vuoden Pohjolan pidot Westankärrin kartanossa lauantaina 26.3.2011. Kartanon entiseen navettaan tehdyssä juhlatilassa kokoontui 150 pitovierasta kaikkialta piirin alueelta. Kartanon navettaan on rakennettu valoisa juhlatila, jossa kartanon isäntä Mårten Forss kertoi meille kartanon mielenkiintoisesta menneisyydestä ja uudesta elämästä lammastilana. Itse kartanorakennus on vielä isäntäperheen asuinkäytössä, joten sitä pääse ihailemaan vain ulkoapäin, mutta navetta on sisältä remontoitu palvelemaan vieraita. Kartano on oiva kesäretkikohde. 1.7.–15.8.2011 siellä on mm. akateemikko Outi Heiskasen taidenäyttely. Distriktet för Egentliga Finland och Satakunda ordnade i år Nordiskt Gästabud på Westankärr gård lördagen 26.3.2011. I festlokalen i gårdens f.d. ladugård samlades 150 deltagare i gästabudet från hela distriktet. Festlokalen har byggts om med ljus och rymd, där gårdens värd berättade om gårdens intressanta förflutna och dess nya liv som en fårfarm. Själva karaktärsbyggnaden bebos ännu av gårdens ägarfamilj och kan beundras endast utifrån, men ladugårdens interiör har byggts om för att betjäna gästerna. Gården är ett ypperligt utflyktsobjekt. I sommar 1.7.-15.8.2011 är där bl.a. en utställning med akademiker Outi Heiskanens konst. ↑ Herkkua on siinä monenlaista. Kartanon pitoemäntä oli pistänyt parastaan lähiruoka-teeman puitteissa, ja tarjolla oli mm. lasimestarin silliä, savustettua lampaanviulua ja hirvipataa. — Läckerheterna var av många slag. Kalasvärdinnan på gården hade gjort sitt bästa kring temat närmat, och det serverades bl.a. glasmästarsill, rökt fårfiol och älggryta. → Kartanon isäntä Mårten Forss, edellisen omistajan Johan Ehrnroothin lanko, kertoi meille saaristolaislampaiden kasvatuksesta — Husbonden på gården Mårten Forss, svåger till föregående ägare Johan Ehrnroot, berättade för oss hur skärgårdsfåren uppföds. ← Westankärrin kartanon juhlatilan yhteydessä on monipuolinen kartanomyymälä, jossa myydään mm. tilan omaa lampaanlihaa eri muodoissa. Pohjolan pitojen myyntimenestys oli pidoissakin tarjolla ollut herkullinen vorschmack, jota monet ostivat kotiin viemisiksi — I anslutning till festlokalen på Westankärr gård finns det en mångsidig gårdsbutik med försäljning av bl.a. gårdens eget fårkött i olika former. Försäljningssuccén på det Nordiska Gästabudet var en delikat vorschmack som både serverades och som många köpte med sig hem. ↓ Kemiönsaaren kunnanjohtaja Tom Simola viihtyi pidoissa ja esitteli kuntaliitoksen jälkeen reippaasti kasvaneen saaristokunnan tuoreimmat kuulumiset — Kimitoöns kommundirektör Tom Simola trivdes på gästabudet och gav en presentation av hur raskt kommunen vuxit efter kommunsammanslagningen och av kommunens nya visioner. Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 7 Pohjoismaiset ystäväkuntapäivät Loimaalla 10. – 11. 6. 2010 L oimaa on kuulunut Pohjois- käsiteltiin mm. liiton pääsihteeri maiden ensimmäiseen ystä- Larserik Häggmanin alustuksen väkuntaketjuun vuodesta 1947. pohjalta kuntaliitosten vaikuSilloin järjestettiin ensimmäinen tusta ystäväkuntatyön pohjoistapaaminen mukana olleiden maissa. Hän totesi, että ystäväRuotsin Uddevallan, Norjan kuntatyö perustuu paljolti henSkienin, Loimaan ja isäntänä kilösuhteisiin. Hänen mielestoimineen Tanskan Thistedin tään oli myös erityisen tärkeätä välillä. Sen jälkeen mukaan on saada nuoria mukaan. Nuorille tullut Islannin Mosfellsbaer on annettava tietoa siitä keitä 1970-luvun loppupuolella ja pohjoismaalaiset ovat ja missä Viron Jõhvi ns. tarkkailijana Pohjola sijaitsee. Kuntaliitok1990-luvun puolivälissä. Tapaa- sen jälkeen on tärkeää päättää misia pidettiin alkuaikoiKuntaliitoksen jälkeen na joka vuosi, mutta huoon tärkeää päättää miten mattiin pian, että järjestelyt vaativat paljon aikaa kansainvälinen yhteistyö ja vaivaa, joten päätettiin järjestetään. Loimaalla siirtyä nykyiseen joka toijatketaan pohjoismaista nen vuosi järjestettävään yhteistyötä aktiivisten tapahtumaan. Loimaa oli ystäväkuntapäivien isäntänä viime kesäkuussa yhdeksättä kertaa. Tällä kertaa teemana oli lähinnä taide/taito ja osanottajat pääsivät tutustumaan Loimaan seutuun ja mm. sen arkkitehtuuriin, koululaitokseen ja korjausrakentamiseen melko monipuolisesti. Osa vieraista kävi myös tutustumassa Loimaan aluesairaalan lisäksi Turun yliopistollisen keskussairaalan uuteen T-sairaalaan. Osallistujia oli mukana niin luottamusmiehiä, virkamiehiä kuin nuoria kaikista ystäväkunnista kaikkiaan n. 100. Edustajat jakautuivat omien intressiensä mukaan poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuri- ja opetusalan ja tekniseen ryhmään. Lisäksi seuralaisilla, nuorilla ja PohjolaNordenilla oli perinteisesti oma työryhmänsä. Pohjola-Nordenin 15-jäsenisessä työryhmässä aamupäivällä kuntien välillä. miten kansainvälinen yhteistyö kunnassa järjestetään. Loimaalla on esimerkiksi päätetty jatkaa pohjoismaista yhteistyötä niiden kuntien välillä, jotka ovat olleet aktiivisesti mukana yhteistyössä. Iltapäivällä Norden-työryhmä vieraili Veteraanituvalla, jossa Loimaan seudun sotaveteraanien puh.joht. Matti Vainio toivotti ryhmän tervetulleeksi ja kertoi Veteraanituvan ja alueen historiaa. Hirsisen päärakennuksen lisäksi alueella oli savusauna, lampi, pienempi tavallisen saunan sekä kokoontumis- ja keittiötilan sisältävä rakennus ja grillikatos sekä korsu. Alueen kaikki rakennuksen olivat veteraanien tekemiä. Päärakennuksessa oli pysyvä ja aina täydentyvä autenttisen sotamateriaalin näyttely, joka herätti ystäväkuntien osanottajissa suurta mielenkiintoa. Työryhmä kuuli vielä sota- veteraanin, entisen kaupunginjohtajan Risto Nikkilän omakohtaisia kokemuksia talvi- ja jatkosodasta. Molemmat esitykset tulkkasi Loimaan Pohjola-Nordenin hallituksen jäsen Britta Wiander. Ohjelma jatkui kaikille yhteisenä pohjoismaisena iltana musiikki- ja liikuntaesityksineen, ruokailuineen puheineen ja yhteislauluineen. Seuraavana päivänä oli kiertoajelu, jossa tutustuttiin mm. Alastaron moottorirataan ja golfkenttään sekä KantaLoimaan kirkkoon. Iltapäivän päätöstilaisuudessa kuultiin mm. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Olavi Ala-Nissilän esitys EU:sta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä. Kotimatkaa varten kaikille pohjoismaisille vieraille annettiin evääksi loimaalaista leipää ja hunajaa. Raimo Salonen, Loimaan Pohjola-Nordenin puheenjohtaja Gårdsbutiken och caféet på Westankärr gård Kartanokauppa ja kahvila Westakärrin kartanolla Sommartid 1.7-15.8.2011: dagligen kl. 12-18 Öppet fredagar 1.3-31.10 kl. 14-18 Kesällä 1.7-15.8.2011: päivittäin klo 12-18 Auki 1.3-31.10 perjantaisin klo 14-18 Vi tar emot förhandsbokningar utanför öppenhållningstiden. Ennakkotilauksia myös aukioloajan ulkopuolella. • Lammkött • Specialvirke • Prydnadsstenar • Övriga produkter • Karitsanlihaa • Erikoispuutavaraa • Koristekiviä • Muita tuotteita Konstakademiker Outi Heiskanen ställer ut guasche- och akvarellmålningar till försäljning. Utställning är öppen under tiden 1.715.8.2011 dagligen kl 12-18. / Akateemikko Outi Heiskasen taidenäyttely on avoinna 1.7.-15.8.2011 päivittäin klo 12-18. Myyntinäyttelyssä esillä guassi- ja akvarellimaalauksia. Mjösundsvägen 726, KIMITO/KEMIÖ; Tel: 02-420 003 Eurooppa-päivä Salossa Salolaisyleisöllä oli tilaisuus tutustua Salossa toimivien kansainvälisten yhdistysten toimintaan ja eri maiden kulttuureihin yhdessä kaupungin kanssa järjestettyyn Eurooppapäivään 9.5. kauppakeskus Plazassa. Teemana oli esitellä kansainvälistä Saloa esittein, haastatteluin, tanssi- ja musiikkiesityksin, maistiaisin, arpajaisin ym. Myös Turun Amk:n Salon toimipisteen kansainväliset sairaanhoitajaopiskelijat sekä monikulttuurinen yhdistys MunSalo olivat paikalla. Salon Pohjola-Norden vanhimpana ystävyysseurana oli itseoikeutetusti mukana. 8 Pohjola-Norden Om Pensar På äldre kartor består Pensar av två land, den norra delen heter Hemlandet och den södra Pensar. Man antar att fast bebyggelse funnits på Pensar redan på 1400-talet. En karta från 1700-talet visar att byn är fullt utvecklad, med alla fyra gårdar inritade samt en mängd mindre hus. intressant historia. Området heter Ängvik, och nyttjades som betesmark för boskap ännu i början av 1900-talet. 1929 hyrde Nagu marinskyddskår området av bönderna och 1934 köptes ett 38 h stort område av Åbolands skyddskårsdistrikt och Lotta Svärd i Åboland. Området användes som övningsoch skolningscentrum.Verksamheten pågick fram till 1944, då kriget tog slut. En dramatisk natt den 6 november 1944 köpte dåvarande direktören Emil Sarlin De fyra gårdarna i Pensar by är Mellangård, Norrby, Österby och Mars. Gården Mars fick sitt namn från ordet maren, som betyder igenvuxen havsvik. Ännu i början av 1900-talet bodde det ca 120 personer på Pensar. Det bor ca 25 personer året om på Pensar. Under sommaren femdubblas antalet. Det bor ca 25 personer året om på Pensar. Under sommaren femdubblas antalet. Av de fastboende är största delen fiskare, varav två har trålbåtar. Gårdarna odlar potatis och spannmål. Dessutom finns det en fiskodling och företagare inom turismbranschen. Förbindelsebåten går dagligen ca tre gånger. Färden från Åbo till Pensar med bil och båt tar ungefär 2 timmar. Från Skyddskår och Lotta Svärd till turismföretag Den södra delen av Pensar har en på Pargas Kalkbergs Ab området. Om köpebrevet inte gjorts den natten, skulle området ha övergåttt i statlig ägo. Därefter blev området ett rekreationsmål för de anställda vid bolaget ända fram till december 2002, då de nuvarande Eva Johansson, maken Petter Karlsson och Magnus Sundman köpte området. Skärgårdens skyddskår och Lotta Svärd Åbolands distrikt Skyddskåristerna på Pensar kallades Skärgårdens skyddskår. Skyddskåren och Lotta Svärd drev sin verksamhet sida vid sida. Byggnaderna på området byggdes åren 1934-37. Det finns ännu rester av 150- och 300 m skjutbanor, kanonlavetter, ammunitionsförråd, vägar för kanoner i skogen, vakttorn, fängelsecell mm. Lottorna hade hand om luftbevakningen. “Lottautkiket”, en liten stuga på ett 38 m högt berg ovanför Lottahuset(nuvarande restaurangen), står fortfarande kvar. Somrarna 1936-1943 ordnades det många skolningsläger för flicklottor och soldatgossar på Pensar. Lugnt och fridfullt • Hiljainen ja rauhallinen läger och lägerskolor • leirit ja leirikoulut möten och kurser • kokoukset ja kurssit hotell, stugor, bastu • hotelli, mökit, sauna restaurang • ravintola hamn, taxibbåt • sauna, satama paddling, vandring • melonta, vaellus program och upplevelser • Ohjelmaa ja elämyksiä Varmt välkomna! Lämpimästi tervetuloa! Pensar fort nr 63 Under krigstiden var Pensar kustfrontområde med tungt kustartilleri. Både lottor och skyddskårister deltog i försvars- och bevakningsuppgifter under kriget. Alla män på Pensar hörde till skyddskåren och kallades Pensardivisionen. Många av kvinnorna på Pensar var lottor. De skyddskårister och lottor som var på Pensar under kriget tilldelades Eklövet. WWW.PENSARSYD.COM Pensar, 21650 Nauvo / Nagu 040-5764976 • info@pensarsyd.com Frihetsmonumentet På Pensar finns det unika frihetsmonumentet som restes av Skärgårdens skyddskår till minnet av Skärgårdens frikårs insatser under frihetskriget 1918. Den 14 augusti 1938, deltog 1200 personer i den högtidliga invigningen. Den 14 augusti 2005, reste Egentliga Finlands traditionsförening och Soldatgossarna en plakett invid monumentet, till minnet av Skyddskårens och Lottornas verksamhet på Pensar 1934-1944. Pensar Syd Ab De nya ägarna bildade företaget Pensar Syd Ab 2003 och har utvecklat området till ett mångsidigt turismföretag. I restaurang Paviljongen med plats för 70 personer bjuds det på ekologisk och närprodcerad skärgårdsmat med smakinslag från medelhavet. Öborna förser restaurangen med lokala varor, såsom fisk, potatis och grönsaker. På Pensar Syd finns konferensutrymmen, bastu, natur- och kulturstig, bollplan, roddbåtar, kajaker, fiskemöjligheter mm. Man kan övernatta i rymliga och trevliga lägenheter i Paviljongen, Sjöbodan, Skogsbacken, Klippan och Talludden. De rymmer 80 personer sommartid, vintertid 20. Gästbryggorna har plats för 30 båtar. Allt detta i en underbar skärgårdsnatur. Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 9 Elämyksiä ja kokemuksia maaseudulla Matkailualue Vihreä Kolmio sijaitsee keskellä vehreintä Lounais-Suomen maaseutua. Täällä aistii historian havinan kulkiessa vanhaa Hämeen Härkätietä, näkee laajat aukeat peltomaisemat Valtatie 9:n ja 10:n varsilla ja kuulee laineiden liplatuksen Varsinais-Suomen suurimman järven, Pyhäjärven rannalla. Vihreällä Kolmiolla onkin tarjota monipuolisia elämyksiä joka aistille: kiireetöntä oleskelua hyvän ruuan kera, nähtävyyksiä, teatteria, aktiviteetteja luonnossa tai vaikka pyörähtelyä kesäisellä tanssilavalla. Tule ja nauti maaseudun syleilystä! Monipuolinen luonto Vihreän Kolmion alueen luontoreitistöt tarjoavat vaeltajalle kattavan näköalan lounaissuomalaiseen luontoon. Kurjenrahkalla pääsee tutustumaan suon ekosysteemiin, Marttilan Korven eräreitistöllä jylhän metsän keskellä jännittävään luonnon muovaamaan kallioluolaan, Lotikon kellariin ja Virttaan harjulla harjuluonnon erikoisuuksiin. Monet alueen joet tarjoavat mahdollisuuden tutustua ympäristöön myös kanootista käsin. Luontotietämystään voi petrata Luontokapinetissa Pöytyän Yläneellä. Lähiruokaa ja ostoksia Piapoa, kakkoa ja muuta herkullista lähiruokaa on alueella tarjolla niin paikan päällä syötäväksi kuin kotiinkin vietäväksi. Jopa biisoni- ja strutsiruuat ja ruuan kanssa nautittava viinikin kuuluvat Loimaan seudulla lähiruokiin. Kodinsisustusta voi täydentää alueen desingmyymälöis- sä ja samalla voi tutustua alueen monipuoliseen taidetarjontaan. Elävä maaseutu Matkailijalla on mahdollisuus tutustua maaseudun aarteisiin ja perinteisiin yöpymällä maatilamajoituksissa, kartanoissa tai mökeissä, käymällä kotieläintilalla, hevostilalla tai vaikka Suomen maatalousmuseo Sarassa. Monet kesäteatterit, tanssilavat ja kotiseututapahtumat saavat ihmiset hyväntuulisina liikkeelle läheltä ja vähän kauempaakin. Vauhtia ja jännitystä kaipaavan kannattaa lähteä Alastaron moottoriradalle, jossa moottorit pauhaavat kisaviikonloppuisin. Hieman hitaampaa jännitystä löytyy hevospitäjä Ypäjältä, jossa tänä kesänä kisataan 38. Finnderby. Lisätietoa Vihreän Kolmion matkailutarjonnasta saa osoitteesta www.vihreakolmio.com Kylmäpihlaja Kylmäpihlaja on Rauman saariston uloin luoto ja se sijaitsee noin 10 km päässä mantereelta, eteläisellä Selkämerellä. Ennen majakan rakentamista Rauman edustalla on ollut 1800-luvulta alkaen majakkalaivoja, joista ensimmäinen oli Quarken- tai myös Snipan-nimellä kulkenut alus. Uusi teräsrunkoinen alus vapautti vanhan puurunkoisen Quarkenin ja kulki nimellä Relandersgrund. Nimensä se sai Relanderin matalan mukaan, johon se oli ankkuroitu. Majakkalaiva päivysti Rauman edustalla aina Kylmäpihlajan Majakan rakentamiseen saakka. Kylmäpihlajan Majakka rakennettiin vuonna 1952 ja se valmistui uudeksi vuodeksi 1953. Siinä oli asuinhuoneet 12 luotsille ja kutterinhoitajille, majakkamestarille, väylävahdeille sekä emännälle. Majakassa on 11 kerrosta ja se on yli 36 metriä korkea. Majakkarakennuksessa on myös sauna ja pieni kappeli, jossa säilytetään perälippua v.1964 uponneesta luotsikutterista. små familjefester eller helt enkelt njuta av en skön sommardag. Du kan komma med turbåten eller med egen båt. Hamnen ligger väl skyddad innanför vågbrytarna. Förtöjning dagstid är kostnadsfritt. På 1800-talet säkrades sjöfarten utanför Raumo med fyrskepp, den första gick under namnet Quarken/ Snipan. Ett nytt järnskepp ersatte senare den gamla skonaren och fick namnet Relandersgrund, efter grynnorna där den ankrades. Fyrskeppen övervakade farleden ända tills fyren/lotsstationen på Kylmäpihlaja byggdes och bemannades. Den nya fyren hade Kylmäpihlaja ligger i södra plats för 12 lotser och båtförare, en delen av Bottenhavet, ca 10km fyrmästare samt en hushållerska. utanför staden Raumo i Finland Fyrtornet har 11 våningar och är över och är det yttersta skäret i denna 30 m. högt. Fyrbyggnaden inrymmer skärgård. Till fyren kommer även bastu och ett litet kapell. I kapellet man på sommaren behändigast bevaras akterflaggan på lotsbåten som sjönk i januari 1964 och tog med sig då turbåten trafikerar. två lotsbåtförare. Kylmäpihlaja on myös alusta lähtien ollut virallinen sääasema, jonka säätiedot luetaan päivittäin radiossa. Majakka valoineen toimii edelleen merenkulun turvana. Majakan valo, 1,26 miljoonaa kandelaa, näkyy edelleen 15 meripeninkulman päähän. Fyren/lotsstationen, som byggdes 1952, är öppen för allmänheten sedan 2001. På fyren kan du övernatta, äta gott, hålla möten, bada bastu, ordna 10 Pohjola-Norden www.ravintolatrappi.fi Turun 20. kansainvälisten Kirjamessujen teemana 30.9.–2.10.2011 on Pohjoismaat. Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska ovat messuilla näkyvästi esillä ja tuovat kirjailijoitaan esiintymään messulavoille. Pohjoismaisen kirjastoviikon teemana on tänä vuonna Huumori Pohjolassa, joten kirjamessuilta kannattaa tulla hakemaan vauhtia siihen! PAIKAM BÄÄLL OLLA! ja u t t i Suos ksia! u uutu Ruokaretki Naantalin saaristoon Hinta alkaen 69 € / hlö Lähiruokaa, luomutuotteita ja mielenkiintoisia ruokatarinoita. Kokopäivän retki sisältää monta käyntikohdetta (Café Antonius, Silliperinnekeskus Dikseli, Ravintola Pohjakulma, Tammirannan hunajatila, Mikolan luomutila, Livonsaaren yhteisökylä), maistuvia luomutuotteita ja ripauksen kansanperinnettä, kiireettömän lounaan ja kaksi kahvihetkeä sekä oppaan palvelut. Hinta on voimassa kun ryhmässä on vähintään 30 maksavaa osallistujaa. Toteutettavissa kesäkaudella. Ryhmäretkelle Naantaliin Kartanoiden viemää Trokarit ja pirtukuninkaat Hinta alkaen 59 € / hlö Hinta alkaen 38 € / hlö Menneen ajan tunnelmaa upeissa, keskenään erityylisissä herraskartanoissa - Mannerheimin syntymäkoti Louhisaaren kartanolinna, Nuhjalan rokokootyylinen aateliskartano sekä ryhmille vasta ovensa avannut Kankaisten kartano, joka on ollut asuttuna keskiajalta nykypäivään saakka. Lounas Louhisaaren Kartanon Kahvilassa ja kahvihetki Nuhjalassa. Kohteissa omat kohdeoppaat. Hinta on voimassa kun ryhmässä on vähintään 30 maksavaa osallistujaa. Toteutettavissa 15.5.-30.9. Ajetaan Naantalista salakuljetuksen saaristonäyttämölle Rymättylän Röölään tai Velkualle. Matkan aikana kuullaan huimia tarinoita kieltolaista ja salakuljetuksesta sekä saariston historiasta. Tutustutaan myös “Pirtua saaristosta” - näyttelyyn ja opitaan että hauki ei välttämättä olekaan kala. Hinta sisältää opastuksen, “kova tee” -paukun, mukin ja lounaan sekä sisäänpääsyn Pirtu-näyttelyyn. Hinta on voimassa kun ryhmässä on vähintään 30 maksavaa osallistujaa. Toteutettavissa ympäri vuoden. Varaukset ja lisätiedot: Naantalin Matkailu Oy, puh. 02 435 9800, info@naantalinmatkailu.fi www.naantalinmatkailu.fi Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 11 JULBOCKEN KLARADE SIG! Under första veckoslutet i advent seglade en busslast nordister från distriktet för Egentliga Finland och Satakunda på väg till Stockholm och Gävle. Slutmålet var att inviga julbocken i Gävle, som är vänort till Raumo, men först ville vi smaka på vad kungliga huvudstaden hade att bjuda på i juletider. Efter att med sakkunnig stockholmsguide Hellevi Roni ha tagit del av Stockholm med snö, vinterköld, Anders Zorn-utställning, julmarknader på Skansen, kronprincessan Victorias bröllopsgåvor och mycket mer var det följande dag dags att styra kosan mot Gävle i snöyran. Föreningen Norden i Gävle hade gjort allt för att vår vistelse i snötyngda och vinterkalla Gävle skulle bli så varm och angenäm som möjligt En skara nordister från staden med Jan-Olof Nordlander i spetsen tog emot oss, stadsarkitekten cisade oss runt i Gevaliakaffets hemstad. Vi fick ta del av stads historia i Länsmuset och dricka kaffe med värdarna där innan det var dags för dagens höjdpunkt. Invigningen av Julbocken. Den verkliga folkfesten med Bocken , över tio meter hög med ståtliga horn. Julsäsongen i Gävle förklarades därmed öppnad och allt direktsändes på TV. Julbockens 44-åriga historia har den blivit beryktad för att nästan alltid bli nerbränd förr eller senare. Den här gången stod den dock mäktig och oberörd över folkmassan. Enligt hörsägen hade man dock försökt stjäla den med helikopter några dagar efter vårt besök, dock utan att lyckas. På hemvägen planerades sedan nya vikingatåg i västerled, så det lönar sig att hålla ett öga på distriktets händelsekalender. Vi ser också fram emot att få besök från Gävle under detta år, inte minst med tanke på det stora kulturutbudet som Europas kulturhuvudstad Åbo har att ↑Tämä pukki selvisi jouluajan palamatta, mutta se meinattiin varastaa helikopterilla ihan muutama päivän meidän vierailumme jälkeen. ↓ Gävlen Föreningn Nordenin puheenjohtaja Jan-Olof Nordlander kiitti piiriä kutsusta tulla vierailemaan Turussa ja Raumalla syyskuussa 2011. erbjuda. Och framför allt är det trevligt att åter få träffa likasinnade nordister från grannländerna i Norden. Anu Salminen Verksamhetsledare för Pohjola-Norden, Distriktet för Egentliga Finland och Satakunda Laadukkaita ravintolapalveluja idyllisissä ja persoonallisissa toimipisteissämme Ravintola Villa Tallbo Petäjäksentie 178, 26100 RAUMA p. 822 0733 Pitsihuvilan idyllisissä saleissa nautittu ruhtinaallisen monipuolinen noutopöytälounas on retken ehdoton kohokohta. Nordens Tone svengasi Suomessa Juhla- ja kokoustalo pitsihuvilan pihapiirissä Uusi, upea talo soveltuu erinomaisesti perhejuhliin, yritysten edustustilaisuuksiin sekä kokous- ja koulutuskäyttöön. Kokousvieraiden käytettävissä laadukkaat äänentoisto ja AV-laitteet sekä nettiyhteydet. Ravintola Wähä Tallbo Vanhankirkonkatu 3 26100 RAUMA p. 822 6610 Viihtyisä ruokaravintola Wanhan Rauman sydämessä. • monipuolinen lounas ja á la carte • mahdollisuus ryhmä- ja edustusruokailuihin myös iltaisin sopimuksen mukaan. www.tallbo-ravintolat.com e-mail: maila.sinervaara@tallbo-ravintolat.com Tanskalainen Nordens Tone konsertoi toukokuussa Huittisissa ja Naantalissa. Kuvassa kansanmusiikilla maustetusta eloisasta, melankolisesta ja lyyrisestä jazzista nautti runsas yleisö Naantalin Merisalissa 12 Pohjola-Norden Kauppa- ja ruokakaupunki Huittinen Huittinen on vetovoimainen aluekeskus, joka sijaitsee Pori-Helsinki ja Turku-Tampere -teiden risteyksessä eteläisessä Satakunnassa. Asukasluku on 10700. Huittinen on Satakunnan kolmanneksi suurin kauppakaupunki tarjoten monipuoliset kaupan palvelut yleisliikkeistä erikoisliikkeisiin; autokaupat, huonekalukaupat, tekstiili-, sisustus- sekä monet muut erikoisliikkeet palvelevat laajoilla valikoimilla ja hyvällä palvelulla ison talousalueen asukkaita. Ruokapitäjä Huittinen on kasvava ruokakaupunki. Raaka-ainetuotannosta tärkeimmät ovat possulihan- ja broilerinlihantuotanto, avomaanvihannekset sekä vilja. Huittinen on Suomen sikaisin pitäjä. Huittisissa ruokaelämyksiä tarjoavat monet ravintola ja pitopalvelut. ”Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa.” Tämä koko Suomen tuntema väittämä kertoo juuri siitä, että Huittisissa on aina ollut ruokaa tarjolla yllin kyllin – kaupunki kasvaa juuri ruokakaupunkina. Kerrotaan myös, että menneinä aikoina kun rengit tulivat taloihin, kirjoitettiin kontrahtiin, että Ryti-sali. lohta saa olla ruokana korkeintaan viisi kertaa viikossa. Tuolloin vielä lohet nousivat aina Huittisiin asti ylös Kokemäenjokea. Yrittäjäpitäjä Teknologiateollisuus alihankintaverkostoineen myy tuotteitaan kansainvälisille markkinoille - vaikkapa ovia Euroopan luotijuniin tai Kohdataan siellä www.huittinen.fi/matkailu puutuotteita Puolaan. Vahva perheyrittäjyys on ominaista kaupungin elinkeinoelämässä, selittää myös sen, miksi Huittinen on hyvin selvinnyt talouden notkahduksista. Kaupunki haluaa olla aktiivisesti mukana yrityselämän kehittymisessä ja haemme koko ajan uusia alkuja, uusia toimintatapoja, ja sillä tavalla rakennamme positiivista kaupunkikuvaa. Kaupunki-imago rakentuu hyvin monesta tekijästä, hyvä imago tehdään yhdessä. Kulttuuripitäjä Huittisissa toimii lukuisia aktiivisia kulttuuri- ja liikuntatoimijoita. Huittisten seudun musiikkiopisto on kasvattanut kansainvälisellekin huipulle musiikin taitajia sekä on vahvasti vaikuttanut runsaaseen musiikkitarjontaan koko kaupungissa. Kaupungin omistamassa Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa järjestetään paljon konsertteja, teatteriesityksiä, kokouksia ja koulutustilaisuuksia. Yhdistyksiä on kaupungissamme toiminnassa yli 200, yhtenä erittäin tärkeänä toimijana Pohjola-Norden, jonka aktiivista toimintaa haluan kiittää myös kaupungin puolesta. Eila Törmä Huittisten kaupungin elinkeinojohtaja Naapuriyhdistykset yhdistyivät Raision Pohjola-Norden ry ja Naantalin PohjolaNorden ry ovat yhdistäneet voimansa vuoden 2011 alusta ja muodostavat nyt yhdistyksen nimeltä Raision ja Naantalin PohjolaNorden ry. Uusi yhdistys on piirimme suurimpia ja tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia. Uudessa yhdistyksessä Naantalin yhdistyksen vahvat perinteet Lucia-kulkueineen ja ystävyyskuntatoimintoineen yhdistyvät Raision vahvaan ja monipuoliseen kulttuuritarjontaan. Uudessa hallituksessa on jäseniä kummastakin kunnasta ja tapahtumia tullaan järjestämään sekä Raisiossa että Naantalissa. Uuden yhdistyksen hallitus: (vas.) Ritva Etokari, Terttu Para-Hiltunen, Riitta Aaltonen, Antti Suominen, Leena Kortesalo, Monika Winberg-Nikkola, Päivi Mattila ja Petra Naavalinna. Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 13 Dansk smørrebrød eli tanskalainen voileipä on maailmankuulu käsite, mutta tanskalaisille jokapäiväinen leipä. Peruslounas päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla koostuu kolmesta kokojyväruisleivästä, joiden päälle on usein koottu edellispäivän päivällisen tähteitä. Tanskalaisten voileipien maineesta voi antaa kunnian kööpenhaminalaiselle viinikauppias Oscar Davidsenin vaimolle, joka tarjoili 1800-luvun lopulla viininmaistelun yhteydessä niin herkullisia voileipiä, että niistä tuli pikkuhiljaa ravintolan päätuote. Nykyinen ravintoloitsija, huippusuosittu Ida Davidsen edustaa suvun viidettä sukupolvea. Häntä pyydetään aina luomaan nimikkoleipä, kun Tanskaan tulee uusi superjulkkis. Näin hänen ravintolassaan voi nauttia mm. Prinsesse Marie -nimisen leivän. Tanskalaiset voileivät maistuivat Paistettua kalaa, Remoulade-kastiketta, sinappimajoneesia, katkarapuja, maksapateeta... Herkulliset ja kauniit voileivät valmiina. ja monen monta muuta herkullista leivänpäällystettä oli varattuna, kun Uudenkaupungin PohjolaNordenin Tanskalaiset voileivät-kurssi alkoi. Ammatti-instituutti Novidan opettaja, keittiömestari Hannu Salon opastuksella kurssilaiset valmistivat erilaisia voileipiä, joista piirin toiminnanjohtaja Anu Salminen kertoi lisää. Illan aikana saimme aimo annoksen tietoa tanskalaisesta ruokakulttuurista. Koska Anu on asunut Tanskassa usean vuoden ajan, oli hänellä paljon mukavia ruokaan liittyviä juttuja kerrottavanaan. Tanskalaiset syövät lounasaikaan yleensä voileipiä, jotka ostetaan joko valmiina tai sitten ne on kotitekoisia. Kouluissa ei ole tarjolla kouluruokaa, joten oppilaat tuovat kotoa eväät. Illallisesta muodostuu näin ollen koko perheen yhteinen ruokailuhetki, johon myös panostetaan. Toivottavasti myös muut yhdistykset innostuvat järjestämään vastaavanlaisen kurssin. Ottakaa yhteyttä paikkakunnan oppilaitoksiin ja piirin toiminnanjohtajaan. Teksti ja kuvat: Tuula-Riitta Karlin Iloinen joukko Uudenkaupungin Pohjola-Nordenin väkeä valmisti tanskalaisia voileipiä. Kuvassa Mirja Hannonen, Juhani Valo, Sofia Kujala, yhdistyksen puheenjohtaja Anja Savolainen ja piirin toiminnanjohtaja Anu Salminen. Pohjola-Nordenin Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri ja Turun Pohjola-Norden i Åbo järjestävät iloisen perhetapahtuman Kuralan Kylämäessä lauantaina 3.9.2011 klo 12–15 Säästöpankki tarjoaa hyviä vaihtoehtoja säästämiseen. Sanoohan sen jo nimikin. www.saastopankki.fi Eura, Huittinen, Kokemäki, Pori, Säkylä, Ulvila, Vammala, Äetsä www.saastopankki.fi/huittistensp · P. 010 8415 700 Iltapäivän ohjelmassa on mm. ♦ askartelua ♦ pienimuotoinen ”tietokilpailu” ♦ satuja eri pohjoismaisilla kielillä ♦ entisajan metsästystaitoja, jousiammuntaa ♦ sirkustemppujen ihailua ja opettelua ♦ kotieläimet ♦ Pinnebrödin/tikkupullan leipomista ja paistamista kodassa Distriktet för Egentliga Finland och Satakunta och Pohjola-Norden i Åbo ordnar ett FAMILJEJIPPO lördagen 3.9.2011 kl. 12-15 på Kurala Bybacke i Åbo. Eftermiddagens program för hela familjen och särskilt barnen i åldern 4-12 år är bl.a.: ♦ pysselaktiviteter ♦ en ”frågesport” i liten och lätt form ♦ sagor på olika nordiska språk ♦ jaktfärdigheter i forna dagar, bl.a. skytten emd pilbåge ♦ cirkuskonster att beundra och lära sig ♦ husdjur ♦ att baka och grädda pinnebröd i en kåta 14 Pohjola-Norden KAUPUNGINLAHTI tuo meren aivan Uudenkaupungin keskustaan. Vierasvenesatamamme on valittu kolmesti Suomen parhaaksi. Järjestetyille meriristeilyille pääsee 24.6.–7.8. peräti kuutena päivänä viikossa. Kohteita ovat Isonkarin majakkasaari ja Katanpään linnakesaari sekä Putsaaren piilokirkko. Lapsiperheille on torstaisin Merirosvoristeilyjä ja torstaista sunnuntaihin järjestetään tunnelmallisia iltaristeilyjä. KESKUSTASSA on kilometrin säteellä satoja vanhoja, huolella kunnossapidettyjä puutaloja. Puutalot, puutarhat ja korjausrakentamisen salat avautuvat kiinnostuneille Pytinkien Paris -puutalotapahtumassa viikonloppuna 20.–21.8. Perinteikäs MEREFESTI herättää Uudenkaupungin kesän eloon 10.−12.6. Tapahtuma kerää tuhansia ihmisiä Kaupunginlahden rantaan NÄKEMISTÄ JA TEKEMISTÄ Valitse Uusikaupunki Uusikaupunki on perinteitään vaaliva ja modernit palvelut tarjoava pikkukaupunki Saaristomeren rannikolla. viettämään Lounais-Suomen suurinta kesänaloitusviikonloppua. Crusell-viikko 23.–30.7. on kansainvälisestikin tunnettu puupuhallintapahtuma. Uudessakaupungissa toimii myös aktiivisia kesäteattereita. Tul toril -teematoritapahtumat 14.5.–10.9. elävöittävät toria kesälauantaisin. MEREN LÄHEISYYDEN ansiosta 18-reikäisen golfkentän pelikausi on yksi maan pisimmistä, ja erilaisia urheiluja liikuntapaikkoja on runsaasti, kuten hotelli Aquariuksen yhteyteen avattu uusi keilahalli. Santtionrannan leirintäalueella majoitut mukavasti meren rannalla ja voit tutustua vesiurheilun moniin mahdollisuuksiin. T E RV E T U L O A UUTEENKAUPUNKIIN NÄKEMÄÄN, TEKEMÄÄN JA VIIHTYMÄÄN! Lisää tapahtumia: uusikaupunki.fi/tapahtumakalenteri Uudenkaupungin matkailutoimisto Rauhankatu 10, Uusikaupunki Puh. 02 8451 5209, 8451 5443 matkailu@uusikaupunki.fi uusikaupunki.fi Vain kotimais ta lihaa! Tuoreita maaseudun makuja kaupoista ja suoraan tehtaanmyymälöistämme! KIVIKYLÄN KOTIPALVAAMO OY TEHTAANMYYMÄLÄ HUITTISISSA PALVARINKADULLA AVOINNA MA-PE KLO 9-17, LA klo 8-13. Puh. 02-560 7500. TEHTAANMYYMÄLÄ LAPISSA SAVULAAKSONTIELLÄ AVOINNA MA-PE klo 7-17, LA klo 8-13. Puh. 02-8260 905. Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 15 Turun kulttuuripääkaupunkivuoden huipentuma Eerik XIV on kotimainen suurtuotanto, jonka Turun kaupunki on tilannut säveltäjä Mikko Heiniöltä ja kirjailija Juha Siltaselta kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi. (normaalihinta 75 €). Varatut liput tulee vahvistaa elokuun alussa, joten sitovat ilmoittautumiset toiminnanjohtajalle 1.8.2011 mennessä osoitteeseen anu. salminen@pohjola-norden.fi. Pääroolissa nuorena Eerikkuninkaana nähdään ylistetty ruotsalainen mezzosopraano Charlotte Hellekant ja hänen vastanäyttelijänään Kaarina Maununtyttärenä loistaa Suomen kauneimmaksi ääneksi luonnehdittu sopraano Helena Juntunen. Oopperan ohjaa Erik Söderblom ja musiikin johdosta vastaa Leif Segerstam. 10 laulajan solistikaarti koostuu suomalaisista ja ruotsalaisista huippulaulajista. Tässä on myös oiva mahdollisuus paikallisyhdistyksille järjestää koko päivän retken kulttuuripääkaupunkiin, sillä samaan aikaan on mm. Carl Larsson -näyttely Turun taidemuseossa. Lisätietoja toiminnanjohtajalta. Eerik XIV -oopperan ensi-ilta on 22.11.2011 ja esityksiä on yhteensä neljä. Massiivisen tehdashallin katsomo, joka suurimmillaan palvelee yli 3000 katsojaa, on oopperassa noin 1500 katsomopaikan suuruinen. Lisätietoja oopperasta osoitteessa http://www.eerikxiv.fi/ Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri on varannut lauantain 26.11.2011 klo 15 näytöksestä 50 lippua hintaan 65 euroa Eerik XIV är en inhemsk storproduktion som Åbo stad beställt av kompositören Mikko Heiniö och författaren Juha Siltanen kulturhuvudstadsåret till ära. I huvudrollen som unga kung Erik ser vi den prisade svenska mezzosopranen Charlotte Hellekant och som hennes motspelerska Karin Månsdotter lyser sopranen Helena Juntunen, titulerad ”Finlands vackraste röst”. Operan regisseras av Erik Söderblom och dirigeras av Leif Segerstam. Solistgardet består av 10 toppsångare från Finland och Sverige. Tervetuloa Crusell-viikon konserttiin Heinäkuun lopulla vietetään 30. kerran Crusell-viikkoa Uudessakaupungissa. Puupuhallinmusiikin nimikkoviikon taiteellisena johtaja toimii kuudetta vuotta fagotisti Jussi Särkkä. Uudenkaupungin PohjolaNorden kutsuu kesäiseen konserttiin maanantaina 25.7.2011. Aloitamme klo 16 kahvituokiolla Pakkahuoneen vierassataman kahviossa (Pakkahuoneentori 1). Sieltä lähdemme lyhyelle opastetulle kävelykierrokselle mm. Vallimäelle ja torille. Konsertti ”Iiro ja kumppanit neljällä vuosisadalla” alkaa klo 18 Uudenkaupungin vanhassa kirkossa. Konsertissa Kuva: Serge von Arx Premiären är den 22 november 2011 och operan visas sammanlagt fyra gånger. Salongen, som rymmer upp till 3000 åskådare, kommer att ha ca 1500 sittplatser i operan. Pohjola-Norden, Distriktet för Egentliga Finland och Satakunda har reserverat 50 biljetter till föreställningen lördagen 15.11.2011 kl. 15 till priset 65 euro (normalt pris 75 E). De reserverade biljetterna ska bekräftas i början av augusti, och därför bindande anmälningar till verksamhetsledaren före 1.8.2011 under adress anu.salminen@pohjolanorden.fi. Mer information om operan på adressen http://www.eerikxiv.fi/ Detta är även en ypperlig möjlighet för lokalföreningarna att ordna en heldagsutflykt till kulturhuvudstaden, för vid samma tid pågår bl.a. en Carl Larsson-utställning i Åbo konstmuseum. Mer information lämnas av verksamhetsledaren. esiintyvät pianon ihmemies Iiro Rantala ja puhallintaiturit (mm. Tuulia Ylönen ja Matti Närhinsalo). He soittavat mm. Crusellin, Mozartin ja Rotan sävellyksiä. Hinta (sis. kahvit, opastus ja lippu) 22 e Pohjola-Nordenin jäsenille ja muille 25 e. Ilmoittautumiset viimeistään 7.7. mennessä tukarli@uusikaupunki.fi tai 02-8414418/ Tuula-Riitta Karlin. Pohjola-Norden i Nystad inbjuder till en sommarkonsert måndagen 25.7.2011. Vi börjar kl. 16 med en kaffestund i Pakkahuone i caféet (Pakkahuoneentori 1) invid gästhamnen. Därifrån beger vi oss på en kort rundvandring med guide bl.a. till Vallinmäki och torget. Konserten ”Iiro med kompisar under fyra århundraden” börjar kl. 18 i gamla kyrkan i Nystad. Under konserten uppträder pianovirtuosen Iiro Rantala och virtuoser på blåsinstrument (bl.a. Tuulia Ylönen och Matti Närhinsalo). De spelar bl.a. kompositioner av Crusell, Mozart och Rotta. Priset (inkl. kaffe, guidning och biljett) 22 e för PohjolaNorden-medlemmar och 25 för andra. Anmälan senast före 7.7.2011 på adressen tukarli@uusikaupunki.fi eller tfn 02-8414418/Tuula-Riitta Karlin. Tarjolla lippuja Henrik ja Noitavasara -kansanoopperaan Distriktet har reserverat Biljetter till folkoperan Henrik och Häxhammaren biljetter till folkoperan Piirillä on tarjolla lippuja Henrik ja Noitavasara -kansanoopperan esitykseen lauantaina 3. syyskuuta klo 20.00. Ooppera esitetään Turun linnan pihalla, ja siinä on suomenkielinen tekstitys. Liput 40 € (normaalihinta 45 €) / 31,50 € (normaalihinta 35 €). Lippuja on rajoitetusti, joten varaa lippusi ajoissa, viimeistään 8.7. piirin toiminnanjohtajalta anu. salminen@pohjola-norden.fi tai puh. 0400 99 55 46. ”Turku 1660-luvulla noitavainojen aikaan. Miten on mahdollista, että ylioppilas Henricus Eolenius oppii arabian kieltä niin nopeasti?” Uuden oopperateoksen säveltäjä on Ulf Långbacka, libretistinä ja ohjaajana toimii Dan Henriksson ja kapellimestarina Sauli Huhtala. Oopperassa esiintyvät Åbolands Kammarkör, Ylioppilaskuoro Brahe Djäknar ja Akademiska orkestern sekä solistit Petter Andersson, Thérèse Karlsson, Dan Karlström ja Mats Lillhannus. Esityskielinä ovat ruotsi, latina ja suomi. Henrik och Häxhammaren lördagen den 3 september kl. 20.00. Operan er en av de största enskilda svenskspråkiga produktionerna under kulturhuvudstadsåret och framförs på Åbo slotts gård. Biljetter 40 € (normalpris 45 €)/31,50 € (normalpris 35 €). Boka din biljett i tid, dock senast den 8 juli av verksamhetsledaren anu. salminen@pohjola-norden.fi eller 0400 99 55 46. ”Åbo på 1660-talet under häxförföljelsernas tid. Hur är det möjligt att studenten Henricus Eolenius lär sig arabiska så snabbt? Det måste ju vara fråga om magi – sådant kan bara ske med djävulens hjälp.” Den nyskrivna operan har komponerats av Ulf Långbacka, för libretto och regi står Dan Henriksson och dirigent är Sauli Huhtala. I operan medverkar Åbolands Kammarkör, Studentkören Brahe Djäknar och Akademiska orkestern samt solisterna Petter Andersson, Thérèse Karlsson, Dan Karlström och Mats Lillhannus. Verket framförs på svenska, latin och finska. 16 Pohjola-Norden DETÄRDAGSATTLADDABATTERIERNA OCHGÅPÅRUNDTURERUNDERSEMESTERN Under sommaren skall vi njuta av Åbo, Europas kulturhuvudstad. Turku Touring erbjuder många utmärkta guidade rundturer till semesterfirarnas glädje. Vi lovar a du kommer a trivas och få nya kulturella upplevelser oberoende av turistmål. Du kan bl.a. delta i Jyckeberga stadsrundtur för barn, ta en kryssning med start från Aura ås strand eller delta i en herrgårdsrundtur som presenterar de olika skaerna i Åboregionen. Information om våra guidade rundturer och utflykter finns på webbsidan www.turkutouring.fi. Vinn seme en på 20 ster 11 €! TA DEL AV DE LOKALA INVÅNARNAS ÅBO PÅ WEBBSIDAN WWW.TURKUTOURING.FI/KISS.