Lintti 15 2014 090114el.pdf
2014 LINTTI 15 Nuorissa on tulevaisuutemme Heinosen sukuseura ry 1.1.2014 LINTTI 15/2014 Heinosen Sukuseura ry Sisältö 3. 4. 5.1. 5.2. 6. 7. 8. 9. 10. 11-13. 14. 15-17. 18. 19. 20. 21. Pääkirjoitus Puheenjohtajan tervehdys Sukulehden nimi Ajatuksia…Anneli Aartola Muistokirjoitus Sukujuhla ja sukukokous Sukujuhlan majoitus Sukujuhlan ilmoittautumislomake Tarina, Ossi Heinonen Muistisairaus, Mikko Vehniäinen Perheuutiset Senjan muistelmat Lisäyksiä ja korjauksia sukukirjaan Uusien nimien aakkosellinen hakemisto Sukuhaarat Jäseninfoa postios: Talviahteentie 35, 36270 Kangasala kotisivut: www.heinosensukuseura.fi Facebookissa: Heinosen sukuseura pankki: Nordea; 115130 220 680, IBAN FI57 1151 3000 2206 80 Puheenjohtaja Kalervo Lehtovaara p. 050 5122 211 kale@lehtovaara.net Varapuheenjohtaja Toivo Heinonen p. 0400 162854 toivo.heinonen@gmail.com Huvitoimikunta Kalevi Jokela, p. 040 588 0544 kalevi.jokela@kolumbus.fi Ohjelmatoimikunta Jari Aartola p. 040 3551 750 jari.aartola@luukku.com Muut jäsenet Raili Hamari, Oulu Einari Heinonen, Reisjärvi Kalle Heinonen, Lempäälä Kristiina Ruokoja, Jyväskylä Mikko Vehniäinen, Kokkola Raija Änäkkälä, Mänttä Sihteeri/rahastonhoitaja Jenni Lehtovaara-Niinimäki p. 040 1244 491 jenni@lehtovaara.net Julkaisija: Heinosen Sukuseura ry Jakelu: - sukuseuran jäsenmaksun maksaneet taloudet - vapaajäsenet - yhteistyökumppanit - uudet sukutaloudet, joiden osoite tiedossa Lintin päätoimittaja/tiedottaja Eila Lehtovaara p. 050 5122 213 eila@lehtovaara.net Aineisto ja lisätiedot: Eila Lehtovaara s-posti; eila@lehtovaara.net Tilintarkastajat Raimo Rannikko (Turku) Helena Heinonen (Lahti) Varatilintarkastajat: Olavi Takala (Lestijärvi) Eila Saarikettu (Kaustinen) Paino: Kopijyvä Oy, Tampere Painomäärä: 350 kpl 2 Heinosen sukuseura ry Pääkirjoitus Tämän lehden tekeminen ja muutenkin sukuseuran asioiden hoitaminen on saanut minut miettimään sukujuurien tärkeyttä. Mikä onkaan sukujuuriemme merkitys meille ihmisille? Yht´äkkia ajatellen ei mikään, mutta silloin emme myöskään tiedä suvustamme mitään. Vasta kun oppimme tietämään mistä olemme kotoisin, tunnemme itsemme. Oman itsensä tunteminen lähtee ennen kaikkea sukujuurista, sieltähän me ammennamme luonteemme ja sieltähän tulee osa geeneistämme. Tämä suku; ”Heinosensuku”, tähän minulla ei ole suoranaisia juuria, koska olen tullut sukuun avioliiton kautta. Tunnen kuitenkin kuuluvani joukkoonne, olen siitä kiitollinen ja ylpeä. Äitini suvun, joka on Ivalosta, olen kokenut sykähdyttävällä tavalla. Viime kesänä ollessamme Ivalossa sukujuhlissa, tunsin sen ihanan yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Äitini elää tällä hetkellä omissa muistoissaan, jos sielläkään. Hän on kuin perhonen, joka on jättänyt kuorensa ja lähtenyt lentoon. Hiuksen hienot säikeet pitävät häntä kuoressa kiinni, muuta yhteyttä hänellä tähän maailman ei enää ole. Sukujuhlissa ollessamme useat siellä olleet vanhemmat ihmiset muistivat äitini. He tulivat kyynelsilmin minua halaamaan ja kertoivat minun olevan aivan äitini näköinen ja oloinen. Tällaisia huippukokemuksia ja tuntoja saa, kun tutustuu sukulaisiinsa ja oppii tietämään jotakin sukujuuristaan. Heinosen sukuseura elää edelleen jonkinmoista ”sukupolvenvaihdosta”. Meillä on paljon aktiivisia jäseniä, mutta niin kuin elämä meitä kuljettaa tietoisuudesta toiseen, jaksaminen on rajallista. Se suuri työ, jonka Erkki ja muut aktiivit ovat tehneet, se ei saa mennä hukkaan. Pyrimme tekemään omalta osaltamme parhaamme ja toivotamme tervetulleeksi aktiivisia apujoukkoja. Nyt on hyvä tilaisuus tulla etsimään omia juuriaan kesällä Keuruulle. Lauantaina on ohjelmassa sukuryhmien esittely, jotta tiedämme mistä olemme kotoisin . Samasta aiheesta tulee olemaan myös leikkimielinen tietokilpailu, unohtamatta tietenkään virallista vuosikokousta. Illansuun kruunaa yhteinen päivällinen sukujuhlamme merkeissä. Lapsilla on myös Keuruulla jo ympäristönkin puitteissa paljon kivaa ohjelmaa. Sukuloimaan! Sukuloimaan! Teidän tiedottajanne/sukulehden päätoimittaja, Eila Lehtovaara 3 Heinosen sukuseura ry Puheenjohtajan tervehdys Hyvät sukulaiset! Vuosi on taas vierähtänyt, mitenköhän tämä ajan kulku tällä tavalla nopeutuu mitä vanhemmaksi tulee… Joku joskus kertoi sen olevan yhteydessä kokemuspohjaan… voipi olla. Nyt olemme taas kulkemassa kohti kevättä ja uutta valoa. Hiihtokausi on parhaimmillaan, nautitaan siitä, jos on lunta. Sukuseuran toimintaa Sukuseuran hallitus on kokoontunut yhden kerran järjestäytymiskokouksen jälkeen. Tällöin olimme katsastamassa seuraavan sukujuhlan pitopaikkaa Keuruulla ja maistelemassa, onko ruoka tarpeeksi maukasta tarjottavaksi teille. Olemme avanneet uudet kotisivut, jotka toimivat yhteistyössä jäsenrekisterimme kanssa. Jatkossa toivoisin jäseniltämme aktiivisuutta omien tietojen päivityksessä, jotta tietomme pysyvät ajan tasalla. Työnalla on myös järjestelmä, jolla saisimme pidettyä niin syntyneet, vihityt kuin poisnukkuneetkin rekisterissämme oikein. Ajatuksessa ja toivomuksessa on löytää jokaisesta sukuhaarasta vastuuhenkilö, joka kerää nämä tiedot. Pyydän katselemaan sillä silmällä ympäristöä ja tekemään ehdotuksia. Jäsenistö Tällä hetkellä kaivataan nuoria perheitä mukaan toimintaan. Kesän sukujuhlan ohjelma on myös mukautettu entistäkin enemmän nuorille perheille, jolloin viihtyvyys on taattu niin vanhemmalle kuin nuoremmille polville. Jäsenmaksu Jäsenmaksu postitetaan tämän sukulehden mukana. Sukukokouksen vahvistama jäsenmaksu on 15€/talous. Se on hetkessä tienattu takaisin vaikkapa tulemalla sukujuhlaan, jossa sukuseura tarjoaa maittavaa muonaa. Sukujuhla Perinteinen sukukokous kulkee nyt nimellä: sukujuhla. Sukujuhla pitää luonnollisesti sisällään virallisen sukukokouksen mutta painottuu myös ohjelmiin, jossa olemme kaikki mukana. Viimeistään nyt on havaittavissa se valtava työmäärä, jonka edellinen puheenjohtaja Erkki Heinonen on tehnyt. Pyrimme tekemään parhaamme, jotta asiat pysyvät hallinnassa ja jotain uuttakin tuulahtaa myötätuulessa. Hyvää kevättä kaikille ja muistakaa, että aktiivinen toiminta antaa arvostusta koko suvulle ja jäsenistölle. Teitä tervehtien, Kalervo (Kale) Lehtovaara 4 Heinosen sukuseura ry Sukulehden nimi Lintti Useita jäseniä on ihmetyttänyt, miksi sukulehden nimi on LINTTI ? Tässä ote ensimmäisestä sukulehdestä 1/2000, joka kertoo asiasta. Ajatuksia… Anneli Aartola Kiitän ja olen kiitollinen. Mietin… kenen luona kävisin, kiittämässä hyvistä asioista, joita olen saanut. Kiittäisin, kauniista menneestä kesästä, ruskan värisestä syksystä. Meitä jäi vielä kolme sisarusta ja meidän elämä jatkuu… Tulee talvi ja taas uusi kevät, on aika olla kiitollinen, luonto puhkeaa taas uuteen eloon, kuten me ihmisetkin, ja me kiitämme. Muistamme hakea joka päivä asian kiitokseen, voimme kertoa näistä myös lähimmäisillemme. Olemme tässä päivässä, tässä hetkessä, - kiittäen! Paljon on tällä välin tapahtunut. Keväällä menetin Aile siskoni, hänen pitkä sairautensa päättyi. Hän pääsi taivaan kotiin. Olenko kiitollinen? … olen, vaikka ikävöin. 5 Heinosen sukuseura ry Muistokirjoitus Tyyne Saima Salonen, os Niemi SOUTH BESSEMER, Michigan, USA. Tyyne Saima Salonen, Etelä-Bessemeristä nukkui hiljaisuudessa Herran käsiin sunnuntaina 27.11.2011. Tyyneä ennen menehtyivät hänen vanhempansa, hänen rakas miehensä Reino 1991, heidän kaksi poikaansa John varhaislapsuudessa ja Richard 2007 sekä kuusi sisarta ja neljä veljeä. Tyyne syntyi 20.2.1915 kaupungissa nimeltä Ironwood. Hänen vanhempansa olivat Andrew ja Johanna (Purola) Niemi. (Sukukirjan mukaan sekä Johanna että Antti syntyivät Lestijärvellä ja muuttivat 1900-luvun alussa Amerikkaan, jossa menivät naimisiin. Amerikassa Antin sukunimi Itäniemi lyhentyi Niemeksi). Tyyne aloitti työuransa 14-vuotiaana lastenhoitajana ja taloudenhoitajana asuen ja työskennellen paikallisissa perheissä. Vuosien 1945 ja 1949 välillä hän vietti kesänsä kokkina lomakohteissa Boulder Junctionissa, Wisconsinissa. 24.3.1932 Tyyne meni naimisiin Reino Salosen kanssa ja he olivat naimisissa melkein 60 vuotta. Tyyne ja Reino asuivat Hardingissa, Bessemerin kaupungissa ja saivat kuusi lasta. Vuonna 1949 Tyyne aloitti 29-vuotisen uransa Bessemerin koulujen lämpimien aterioiden parissa. Tyyneä jäivät kaipaamaan hänen lapsensa Arne Salonen, Bessemer, Dorothy Pakonen, Ironwood ja Hazel Rourker, Grand Rapids, Hänelle myönnettiin lukuisia kunnianosoituksia hänen elinikäisestä omistautumisestaan erilaisille järjestöille ja tapahtumille, kuten Harding Club, PTA, Home Extension, 4-H kerho ja Gogebic Country Fair. Vuonna 2004 Tyyne sain kunnianmaininnan osallistumisestaan 75:lle Gogebic Countyn markkinoille. hänen 14 lastenlastaan Darcey Jean McGowen, Gary, Dale ja Bruce Johnson, Janice Foley, Douglas ja Michael Pakonen, Andrea Rasmussen, David ja Garrett Salonen, Leana Davidson, Kristin Peterson, Penni Young ja Lysa Buchan Hän ei ollut koskaan toimeton. Tyyne oli erinomainen käsitöissä: ompelemisessa, tikkauksessa, neulomisessa, virkkauksessa ja kutomisessa. Hän kutoi ja virkkasi viimeisiin päiviinsä saakka. Jokainen lapsi sai ainakin 3 tilkkutäkkiä ja jokainen lapsenlapsi 3 ( lapsikoko, 1 opiskeluaikana ja paripeite, kun meni naimisiin). Jokaisella on myös kudottu matto. Hän oli Jumalan palvelija ja oli aktiivisesti mukana Luterilaisen kirkon toiminnassa koko elämänsä ajan. sekä 18 lastenlastenlasta, viisi lastenlastenlastenlasta, kaksi siskoa, veli, käly, monta rakastavaa siskon- ja veljenlasta ja hyvin rakas ystävä Lempi Niemi. 6 Heinosen sukuseura ry SUKUJUHLA JA HEINOSEN SUKUSEURA RY:N XII – SUKUKOKOUS 12. – 13.07.2014 Paikka: Hotelli Keurusselkä, osoite: Keurusseläntie 134, 42700 Keuruu www. keurusselka.com Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen mielellään toukokuun loppuun mennessä, viimeistään 13.6.2014. Ilmoittautuminen on pakollista, koska sukuseuran tarjoamat ruokailut laskutetaan ilmoittautuneiden mukaan. Ilmoittautumislomakkeen löydät sivulta 9. Voit kopioida tai leikata sen ja lähettää sihteerille, joko postitse tai s-postilla; (Voit myös pyytää erikseen ilmoittautumislomakkeen, jonka laitamme paluupostissa.) Jenni Lehtovaara-Niinimäki Osoite: Järvitie 43, 36110 Ruutana S-posti: jenni@lehtovaara.net Mahdolliset puh. tiedustelut; Eila Lehtovaara p. 050 5122 213, eila@lehtovaara.net Ruokailut: Sukuseura tarjoaa jäsenmaksunsa maksaneille jäsentalouksille lauantain lounaan, iltapäiväkahvin/teen tai mehun. Lauantaina sukujuhlan yhteydessä tarjottavan päivällisen (ei juomia) sekä sunnuntain lähtölounaan. Ohjelmat: Virallisempien ohjelmien pääpaino sijoittuu sukujuhlamme yhteyteen, jolloin nautimme myös juhlapäivällisen. Lauantaipäivällä aloitamme kuitenkin jo yhteisohjelmilla mm. sukuhaarojen esittelyllä sekä samaan aiheeseen liittyvällä leikkimielisellä tietokilpailulla. Lapsille on alueella monenmoista kivaa ja useat haluavat varmasti osallistua ohjelmiimmekin. Lasten ohjelmat ja muut ohjelmat määräytyvät myöhemmin. Ohjelmatoimikunnan vetäjänä toimii Jari Aartola. Alustava aikataulu Pe 11.07.2014 La 12.07.2014 klo 19 Hallituksen kokous klo 11.30 - 13.00 klo 13.00 - 14.00 klo 14.00 - 15.00 klo 15.00 - 16.30 Ilmoittautuminen ja sukuseuran tarjoama lounas Sukuhaarat esittäytyvät Leikkimielinen tietokilpailu ja kahvi Virallinen sukukokous Vapaata Sukujuhla ja sukuseuran tarjoama illallinen klo 17.30 - 20.30 Su 13.07.2014 klo 8.00 klo 10.00 Aamusauna ja uinti, aamiainen. Ohjelmaa… Ulkopelejä, uintia ja alueen tarjoamia juttuja Huoneiden luovutus Sukuseuran tarjoama lähtölounas klo 12 mennessä klo 12 - 13 7 Heinosen sukuseura ry Sukujuhlan majoitus: Majoitus varataan suoraan hotelli Keurusselältä (Majoitusvaihtoehdot löytyvät hotellin-, tai omilta kotisivuiltamme.) s-posti myynti@keurusselka.com tai puh (014) 7510 500, merkki: Heinosen sukuseura Majoituskustannukset: Sukuseura tulee osallistumaan majoituskustannuksiin myöhemmin ilmoittamallamme % - osuudella. Sukuseuran majoitustuki maksetaan tapahtuman jälkeen laskua vastaan. Alla on majoitusvaihtoehdot sekä ,-hinnat, jotka neuvoteltu hotellin kanssa. Päähotelli 58€/henkilö/vrk päähotellin 2 hengen huoneessa 84€/henkilö/vrk päähotellin 1 hengen huoneessa (osaan saa lisävuoteen 26€) Lomahotelli kahden hengen huoneessa 51€/hlö/vrk yhden hengen huoneessa 74€/vrk (osaan saa lisävuoteen 26€) Loma-asunto 180€/loma-asunto/vrk, jossa tilaa 4-6 hengelle, keittiö. oma sauna, vuodevaatteet. Lakanat ja pyyheliinat voi tuoda itseltä. ei sis. aamiaista (aamiainen 9,50€/henk., lapset 4 – 14 v. 4,80€) 8 Heinosen sukuseura ry ILMOITTAUTUMISLOMAKE Heinosen sukuseuran sukujuhlat ja XII – sukukokous 12. - 13.7.2014 Ilmoittautuminen viimeistään 13.06.2014 Leikkaa tämä, ota kopio tai pyydä lomake sähköpostilla sihteeriltä. kts ilmoittautumisohjeet s. 7, ilmoittautuminen. Sukunimi Etunimi ruoka-aine allergiat Osoite Sukuhaara (jos tiedossa) (Sukuhaarat sivulla 20) sähköpostiosoite puhelinnumero Puolison/Seuralaisen sukunimi Puolison etunimi ruoka-aine allergiat Lapsen nimi lapsen ikä ruoka-aine allergiat Lapsen nimi lapsen ikä ruoka-aine allergiat Lapsen nimi lapsen ikä ruoka-aine allergiat Lapsen nimi lapsen ikä ruoka-aine allergiat Lapsen nimi lapsen ikä ruoka-aine allergiat Sukuseuran tarjoamat ruokailut ja kahvit jäsentalouksille: Perjantaina 11.7.2014 Hallitus Aikuisia henk. Lapset 4 - 14v lapset alle 4v Lauantaina lounas Aikuisia henk. Lapset 4 - 14v lapset alle 4v Lauantaina kahvi / tee/mehu Aikuisia henk. Lapset 4 - 14v lapset alle 4v Lauantaina päivällinen Aikuisia henk. Lapset 4 - 14v lapset alle 4v Aikuisia henk. Lapset 4 - 14v lapset alle 4v perjantain iltapala Lauantaina 12.7 Sunnuntaina 13.7 Sunnuntain lähtölounas Ilmoittauminen on pakollinen, koska hotelli laskuttaa sukuseuraa ilmoittautumisten mukaan. Ilmoittaudu heti tai viimeistään 13.6.2014 Majoittautumisen ja huoneenvarauksen hoitaa jokainen itse 13.6.2014 mennessä kts edell.sivu nro 8. 9 Heinosen sukuseura ry Tarina syyllisyydestä ja huolista Ossi Heinonen Elämänkumppanin kuoltua, jäljellejäävä pohtii mennyttä elämää… Teinkö minä kaiken oikein vai väärin? Olinko minä kunnollinen aviopuoliso? Näistä pohdinnoista syntyi alla oleva kirjoitukseni. Olipa kerran mies nimeltään Ruskeasilmäinen. Hän eli rauhallista yksinäisen ihmisen elämää ja asusteli erään pikkukaupungin laitamilla. Hän yritti opetella elämään tätä päivää, ilman syyllisyyttä menneestä ja tulevan huolehtimisesta. Nuoret saavat usein kotona kuulla vanhemmiltaan sanat: ”Olemme uhranneet paljon elämästämme sinun hyväksesi.” Näin nuori saadaan tuntemaan olemassa olollaan syyllisyyttä, tunne joka seuraa häntä läpi elämän. Tiedämme, että syyllisyys ja huoli ovat yleisimmät ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden syyt. Lähes jokainen ihminen on joskus kokenut masennuksen tai ahdistuneisuuden tunnetiloja. Hän yritti vakuuttaa itselleen, että syyllisyyden tunteminen tai pitkään huolehtiminen ei voi muuttaa menneitä tai tulevia tapahtumia. Hän tiesi, että täytyisi elää jollain toisella planeetalla, jossa olisi erilainen todellisuus, jotta näin voisi tapahtua. Ruskeasilmäinen lähti kapuamaan uusien ajatusten porrasaskelmia, jotka vievät hänet elämään – tässä ja nyt Viikossa on kaksi päivää, joista hän ei koskaan kanna huolta, nämä hän pitää täysin vapaina huolista. Toinen näistä päivistä on eilinen ja toinen päivä on huominen. Omanarvontunne on myös tärkeä mittari, mutta jos se on riippuvainen toisista ihmisistä, niin silloin ei olekaan kysymys hänen omasta arvostaan. Hän uskoo, että ensin täytyy osata rakastaa itseään, tämän jälkeen pystyy rakastamaan toista ihmistä. Hän hukkasi aikaansa, miettimällä menneitä, eikä keskittynyt elämään tätä päivää, joka on tärkein päivä. Meidän kulttuurimme on urautunut siihen, että ihmisen pitää työuransa loputtuakin pohtia valintojaan ja tekemisiään. Olisiko minun kuitenkin pitänyt lähteä sille työuralle, joka minua jo lapsena kiinnosti? Niin tai näin… on turhaa tuntea syyllisyyttä ratkaisuista, joita on tehnyt nuoruudessa vajavaisella elämänkokemuksellaan. Syyllisyys menneestä ja huoli tulevasta on kaikista tunteista hyödyttömin. Rakkaus on sitäkin, että voi ja haluaa antaa rakastamansa ihmisen olla oma itsensä ja elää omaa elämäänsä, haluamallaan tavalla. Rakasta lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi ja elä TÄSSÄ ja NYT ! 10 Heinosen sukuseura ry MUISTISAIRAUS MUUTTAA ARKEA PYSYVÄSTI! Mikko Vehniäinen Elämässä kaikki näytti olevan kohdallaan, jäin Kemiralta eläkkeelle v.2002 täytettyäni 60 vuotta. Vaimoni jäi eläkkeelle 63 – vuotiaana v .2005. Samana vuonna hänelle suoritettiin pallolaajennus, josta hän toipui erittäin hyvin ja meillä meni useita vuosia elämässä mallikkaasti. Minä kun olen luonteeltani ulospäin suuntautunut, olin mukana erilaisissa luottamustehtävissä mm. Kokkolan kaupungin valtuustossa ja jonkin aikaa kaupungin hallituksessa. Sitten alkoi tuntumaan, että nyt täytyy tehdä elämässä valintoja, aloin jättämään tarkoituksella osan luottamustehtävistä ja en lähtenyt enää ehdolle vaaleissa. Nyt olen vaan ”Takarivin Taavina”, vedän kahta eläkeläisjärjestöä, toinen on Ykspihlajan eläkeläiset ja toinen on Kemiran eläkeläiset. Jälkimmäinen kokoontuu kerran kuukaudessa, mutta Ykspihlajan eläkeläiset kokoontuu joka keskiviikko. Vuonna 2012 keväällä tuli elämään suuri muutos. Toini vaimolla todettiin alkava Alzheimerin tauti. Ensiksi taudin totesivat lapseni. Järjestin 50- vuotishääpäivän Härmän kylpylään ja sain sinne mukaani kaikki kolme lastani perheineen. Meitä oli 20 hlöä. Siellä ihanat lapseni järjestivät meille leikkimielisen kisailun, joka kohdistui pitkälle muistinvaraisuuteen, kuten lasten syntymäajat, hääpäivät ja paljon muuta merkittävää mitä eletyn elämän varrella oli sattunut. Tässä nousi esiin se seikka, että vaimoni ei enään muistanut kuin joitakin harvoja asioita. Lapset totesivat, että äiti 11 Heinosen sukuseura ry on vietävä tutkimuksiin ja ellen minä tee sitä, niin he aikovat sen tehdä. Kyllä minulla oli tieto, että vaimoni muisti on heikentynyt mutta pidin sitä normaalina vanhenemisen ensioireena. Tästä tapahtumasta aloin heti järjestämään Toini vaimolleni aikaa, ensin muistineuvolaan ja sieltä välittömästi erikoislääkärin tutkimuksiin ja kaikki tapahtui varsin nopealla aikataululla. Vaimollani todettiin selkeä alkava Alzheimerin tauti, hän sai siihen välittömästi lääkityksen. Parantavaa lääkitystä tähän tautiin ei vielä ole kehitetty, lääkitys ainoastaan hidastaa taudin etenemistä. Nyt keväällä 2013 kutsuttuna kävimme kontrollissa samalla klinikalla ja sama lääkäri sekä muistihoitaja tutkivat sekä testasivat vaimoni ja diagnoosi oli, että tauti on edennyt keskivaikeaan tilanteeseen ja näin ollen lääkitystä lisättiin. Elokuussa v.-13 olimme vaimoni kanssa viikon Omaishoitajien parikursseilla Peurungassa, Kelan lähettämänä. Helmikuussa -14 ja elokuussa on jatkokurssit, joissa molemmille sekä omaishoitajille, että hoidettaville ohjeistetaan miten arjen kanssa selvitään. Olen pyrkinyt elämään mahdollisimman tavanomaisesti ja luontevasti. Kaikin keinoin pyrin pitämään vaimoni mukana eläkeläisharrastuksissa ja niin että sosiaalinen kanssakäyminen ystävien sekä laajan tuttavapiirin kesken olisi luontevaa. Taudin kuvaan kuluu eristäytymistä ja eri ihmisillä tauti etenee eri tavalla. Vaimoni muistaa jonkin verran vanhoja asioita, nykyasiat hän unohtaa. Ennen sairastumistaan vaimoni oli erittäin tarkka kodin siisteydestä ja hän hoiti kaikki keittiössä tapahtuvat työt itsenäisesti. Nyt ruoan valmistamme aina yhdessä, lääkkeet ovat täydellisesti minun kontrollissa, jotka annostelen hänelle. Samoin aamuisin diabetes pistoksen hän ottaa minun valvonnassa. Ainoa minkä hän vielä hoitaa itsenäisesti on pyykinpesu, oma hygienia sekä pukeminen. TV:n kaukosäädin on erittäin vaikea hallita, kellon ajasta ei enää tiedä varmuutta. Hän ei osaa enää kauppojen kassoilla suorittaa maksuja, eikä myös pankkiautomaatilla osaa valita numeroita. Vaimoni on ollut viime kesään saakka oman 91 vuotiaan äitinsä edunvalvoja mutta nyt kun kävimme kontrollissa, lääkäri totesi, että vaimo ei voi enää olla äitinsä edunvalvojana, koska itse on vakavasti muistisairas. Minä olen kyllä hoitanut ihanan anoppini kaikki kirjanpidon heti alusta alkaen, mutta nyt olen tehnyt Maistraattiin ilmoituksen, että vaimolleni myönnettäisiin ero äitinsä edunvalvonnan tehtävästä. Saa nyt sitten nähdä siirtääkö käräjäoikeus ko tehtävän minulle? Useasti päivisin pyrin luomaan hänelle turvallisuuden tunnetta, kertomalla hänelle, että rakastan häntä aivan aidosti ja välitän hänestä. Muistisairaalle on ensiarvoisen tärkeää saada luoduksi turvallinen ilmapiiri ja tuttu ympäristö, joka antaa sille turvallisuuden tunnetta. Olen liittynyt jäseneksi Kokkolanseudun omaishoitajat ja Läheiset yhdistykseen ja sieltä saan vertaistukea sekä opastusta. Olemme vaimoni kanssa keskustelleet paljon hänen sairaudestaan ja olen häntä lohduttanut, että maailmassa on melkoinen määrä erilaisia tauteja, joita ihmiset sitten sairastaa ja tämä on vaan yksi niistä ja olemmehan saaneet elää varsin pitkän yhteiselon, jossa on paljon ihania muistoja ja myöskin kasvattavia vastoinkäymisiä. Olemme useasti keskustelleet vuosien saatossa esimerkiksi siitä ihanasta asiasta, kun minun Jenny äiti asui meidän luona viimeiset elinvuotensa. Juuri ne vuodet kun omat lapsemme olivat pieniä, niin siinä joskus tuli erimielisyyttä lasten kasvatuksesta. Vaimoni ei koskaan ei ensimmäistäkään kertaa sanonut anopilleen pahaa sanaa, vaan kätki ne sisäänsä ja iltaisin mennessämme nukkumaan, hän sitten kertoi mikäli jokin hänen mieltään vaivasi. Minä sitten kerroin omalle äidilleni, että me hoidetaan ja vastataan lasten kasvatuksesta. Jälkeenpäin kun äitini nukkui pois, mietimme ja keskustelimme vaimoni kanssa siitä meidän yhteisestä ajasta. Tulimme siihen päätökseen, ettei mikään ole meitä niin paljon kasvattanut ymmärtämään ja kunnioittamaan vanhempaa ihmistä kuin se aika, kun minun äitini eli keskuudessamme. Tulevaisuus huolestuttaa, kun tämä sairaus muuttaa ihmisen koko olemuksen. Tällä hetkellä olen vielä varsin optimistinen ja luottavainen tulevaan elämääni. Kuinka kauan jaksan vastata kaikesta ja vielä jos tauti etenee siten, että mukaan tulee itsetuhoja sekä harhanäköjä, joita tuolla Peurungassa olevilla kursseilla eräillä aviopareilla jo oli ilmennyt vuosia. Olen päättänyt ja lapsilleni luvannut, että hoidan lasteni äidin niin pitkälle kuin vain voimavarani antaa myöten. Kun eteen tulee arjessa vastoinkäymisiä, niin yritän kaikin keinoin muistuttaa itseäni, että on kyseessä sairaus, ettei vaimoni aivan ilkeyttään toimi asioissa vasten minun ohjeitani . 12 Heinosen sukuseura ry …Tällaisilla ajatuksilla täällä Kokkolassa jatketaan taivalta. Vielä eräs seikka jonka haluaisin tuoda esiin; Olen saanut elää ihanan turvallisen lapsuuden suuressa sisarusparvessa ja minua on onnistanut, minulla on ollut ihanat rakastavat vanhemmat; äiti Jenny sekä isä Ville ja isältä olen saanut ihanan perinnön; huumorin, joka kantaa monen vaikeuden yli. -MikkoSponsoroitu: www.lehtovaara.net 13 Heinosen sukuseura ry Perheuutiset: Kuvan läh. Raimo Rannikko -Taulu 253Isä: 2) Lapsi; Janne Äiti: Riikka Tälle palstalle voi toimittaa tietoja/kuvia syntymäpäivistä, kastepäivistä ym perhetapahtumista. -Taulu 9925) lapsi; Minja Liisa Fransiina Niinimäki, s. 07.06.2013 Kuvien lähettäjä Jari Aartola/ Donald Karasevic -Taulu 199-Taulu 482- Karasevicz Diane, hänen puolisonsa Tom 2) Lapsi; Donald Karasevicz, hänen sisarensa Diane ja Dianen lapset ja lapset; poika Trevor ja tytär April 14 Heinosen sukuseura ry Senjan muistelmat. Senja Siviä Lindeman ent. Lehtovaara os. Näppi Työt on tehty ja eläkkeellä elellään ja aika monia vuosia on kulunut näinkin. Lapset kasvoivat ja lähtivät maailmalle. Lastenlapsia on 8, joista yksi on otettu taivaankotiin. Lastenlastenlapsia on tällä hetkellä 14. Kiitos heistä kaikista. Perhe on minulle kaikki mitä omistan, jos heillä menee hyvin, niin minullakin menee hyvin. Olen kuin tiikeriemo puolustamassa lapsiani ja lasten jälkeläisiä. Olen syntynyt Säkkijärvellä, nyk. Ylämaa, kirpun kylässä, Kivelän talossa. (saunassa) 27.06.1926. Äiti: Impi Ksenia, s. 1904 Amerikassa Isä: Eino Bertil. s. 1903 Säkkijärvellä. Olin runsaan 2 v. kun vanhemmat muuttivat Karjalasta Keski-Pohjanmaalle. Karjalasta en vielä muista mitään olin niin pieni. Meillä oli sisarusten välillä suuri ikäero. Olen paremminkin ollut aina vara-äiti sisarille. Kotini on ollut aina myöhemminkin sisarieni toinen koti. Äiti ja Isä olivat kovia tekemään töitä ja sitä he meiltä lapsiltakin vaativat ja se piti tehdä hyvin. Kuri oli myös kova, piiskaltakaan ei vältytty ja tukkapöllyä saatiin. Äitini meni 18 v. naimisiin Einari Kuivaniemen kanssa. Siitä liitosta syntyi poika Olavi v. 1921. Viipurissa äiti tapasi toisen miehensä isäni Einon. Vanhemmillani oli Syrinkylällä pieni torppa, jossa oli vähän maata, 2 lehmää ja lampaita. Elannon vanhemmat saivat lehmistä ja äiti kutoi villavaatteita ja kävi taloissa auttamassa erilaisissa töissä. Isä oli metsätöissä, joskus pitkiäkin aikoja. Napukka oli pieni paikka, 2 huoneen torppa. Ulkona oli navetta, lato ja sauna. Siinä oppi pieni tyttö pienestä pitäen töihin ja lapsenpiiaksi. Olen tehnyt kaikenlaisia askareita siitä asti kun olen kynnelle kyennyt. Alle 10 v. olin jo lapsenpiikana ja kun muutettiin 1937 Pohjanmaalta, kävin syyslukukauden Kaarinassa koulussa ja aina välillä olin lapsenlikkana. Silloin olin 11vuotias. Muuttaessamme Raadelmaan kävin Rungon kansakoulua. Äiti oli navetassa tiskarina, oli paljon kannuja ja pulloja, jotka täytyi pestä joka päivä. Maitoa kuljetettiin Turkuun kauppoihin yksityisille asiakkaille. Sitten jouduinkin maitoauton juoksutytöksi, sainpa oikein kuukausipalkkaa 350 mk/kk (1 kengät ja työtakin sekä puolimilliä paperossia Klubi 77 ). Oli vaativaa työtä, silloin vielä rahastuskin oli minun vastuulla. Tämä työ oli aamupäivisin, klo 6 lähdettiin ja puolen päivän jälkeen palattiin. Välillä istuimme pommisuojassa. Oli nääs sota-aika. Talvisota 1939 – 40. Iltapuolisin piti joutua talon puolella pellolle tai puutarhaan kasvihuoneille töihin. Vuonna 1937 oli kova pula-aika, ei ollut työtä. Työtä piti lähteä hakemaan Etelä-Suomesta. Niinpä vanhemmat ottivat kimpsunsa, minut ja Ailen ja muuttivat Turun puoleen Kaarinan Rauhanlinnaan, jossa asuimme 3 kk. Sieltä Piikkiön Raadelman kartanoon, jossa asuimme 13 v. aina siihen saakka kun evakot muuttivat tänne Karjalasta sotaa pakoon. Eipä ole paljon voinut leikkiä nuorempien sisarusten kanssa, muistan olleeni pienestä pitäen aina äidin apuna. Rippikoulun kävin Piikkiössä. Olin nuorin, täytin kesällä 15, kun helluntaina oli konfirmaatio. Rippikoulun jälkeen tein monenmoista; apuna kartanon töissä, papan kanssa kantoja raivaamassa, kirjapainossa ja pyörätehtaallakin olin. 15 Heinosen sukuseura ry Olisin halunnut käydä jotain koulua. Olin haaveillut kampaajan tai kaupan ammatista. Sitten vanhempani laittoivat minut Turun Kristilliseen kansanopistoon, olin siellä käsityö- ja kotitalouslinjalla. Päästessäni keväällä koulusta oli jo työpaikkakin valmiina. Lohjalla Kirkalissa saaressa arkkipiispa Johanssonin kesähuvilalla, pikkupiikana. Meitä oli lisäksi emäntä ja sisäkkö ja minä ”jokapaikanhöylänä”. Siinä meni se kesä ja syksyllä Pääskyvuorelle, siellä valmistettiin pommin osia kallion sisällä. Silloin oli sota. Kyllä sitä raitillekin vielä kerittiin. Asemalle nuoret kokoontuivat, sieltä tarttui yksi pitkä miehen köriläs (Kaino Lehtovaara), joka vei vihille v. 1944. Menin miniäksi pieneen maapaikkaan. Sain hyvän anopin ja apen ja päälliskaupaksi maatalon työt. Ensimmäinen tyttöni syntyi joulukuun 19 pnä 1944 mutta emme saaneet pitää häntä kuin va- jaat 3 kk. Taivaan isä otti hänet luokseen. Se oli kovaa aikaa. Appivanhempani myivät paikkansa, kun appi alkoi sairastaa. Mieheni Kaino kuoli uudenvuodenaattona 1945. Siinä sitä sitten oltiin ilman työtä, ammattia, rahaa. Jäin raskaaksi ja poikani Kalervo syntyi v.46. Oli siinä aikamoinen vuosi 45 – 46. Minulla oli pöytä, tuoli, heteka, kaappi ja jotain vaatteita. Kaikkein paras oli kuitenkin Kalervopoika. Oli terveet kädet ja kotoa saatu työtaito jäljellä. Työtä on riittänyt, en ole koskaan työpaikkaa hakenut, aina se tuli jotenkin vastaan. Oli äiti ja isä, heihin sai turvata ja sain apua pojan hoidossa. Minulla oli sentään kutomakone. Aloin kutoa ihmisille kaikenlaisia villavaatteita ja välillä olin naapurissa auttamassa milloin navetassa ja milloin pelloilla. Kulta-aikaa muistellen 1943–1946 Olin silloin nuori 19v. kun mieheni lähti. Orvoksi hän minut ja pojan pienen tänne silloin jätti. Mietteissäni käyskentelen luokse muistomerkin, kummulle mä asettelen kukan mielin herkin. Nuoruusmuiston mielessäni poistun kummun luota, ajattelen kulkeissani kulta-aikaa tuota. Enkeli myös lapseni taivaan kotiin nouti. Tuonne ylös korkeuksiin valkosiivin sousi. Onni Onni on kultainen auringon säde. Oman kodin verhon raosta se tuikkii. Se on sininen iltahetki, kun tupa tarinoi. Se on rauha ja rakkaus ja kodin tuntu silloinkin, kun sitä ei tule sanotuksi. Elämä jatkui…Pääsin töihin kartanon puutarhaan. Olin myös Turun torilla myymässä vihanneksia ja kasvihuoneilla puuhastelemassa. Äiti katsoi päivisin Kalervon perään. Poika oli tällöin kolmannella vuodella. Tapasin Paulin ja meidät vihittiin v.1948 Kiikulinnassa, rovasti Jaakkola Piikkiöstä oli vihkimässä. Muutettiin Sillanpäähän Iso-isomummun torppaan. Pirjo syntyi v.1949, kasteen suoritti sama pappi, joka meidät vihki. Keväällä vuokrattiin tontti ja ruvettiin rakentamaan omaa taloa. Rakennusaineista oli kova pula. Kahdestaan me tehtiin kaikki, paitsi palomuurin oli vieras tekemässä. Päivät Pauli oli töissä, Iltaisin ja viikonlop- puisin rakennettiin taloa. Vihdoin pääsimme muuttamaan omaan taloon, kun saimme keittiön valmiiksi. Se oli onnellista aikaa päästä omaan kotiin. Sain hyvän, käsistään etevän miehen, joka rakasti perhettään ja oli lapsille hyvä isä. Ruoka oli silloin piukassa, kasvatimme sikoja, oli lammas ja kanoja, oli kasvimaa ja metsästä sienet ja marjat. Pekka syntyi v.1953 Raisiossa. Olimme Raisiossa Laineen puutarhassa töissä, oli jostain saatava leipärahaa. Pauli oli kunnan kirvesmiehenä jonkun aikaa. Sitten meni Turkuun Ruolalle ja oli siellä sairastumiseensa asti. Paulille tuli sydänvaivoja ja infarkti (46 vuotiaana) 16 Heinosen sukuseura ry Vuonna 1954 jouduin kolmeksi kk sairaalaan. Siitä sormi suuhun, mitä nyt? Lapset pieniä. Mies oli maailmalla keikkatöissä Oulussa saakka. Paulin äiti tuli hätiin otti lapset hoitoon. Oli se kamalaa, itkin ja huusin yhden viikon, että miksi näin? Oli lapsia kova ikävä. Ei sitä silloin tiennyt mitä tuleman pitää, kova lääkitys päälle ja valmisteltiin leikkaukseen. Leikkauspäivänä isäni ja Pauli ilmoittivat olevansa leikkausta vastaan ja hyvä oli. Silloin leikkaukset onnistuivat huonosti, eikä ole tarvinnut jälkeenkään leikata. Siinäkin oli varmaan Taivaan Isän johdatusta, ymmärsin sen silloin, kun anoppini sairastui ja minä sain olla hoitamassa hänet loppuun sakka. Anoppi haudattiin Paimion hautausmaalle. Siitä lähdettiin eteenpäin, työtä tehtiin. Milloin olin naapurissa auttamassa 7-henk. perhettä. Leipomista, siivoamista, pyykinpesua ja välillä peltotöissä niin kotona kuin kylilläkin. Kudoin sukkia ja mattoja… töihin TYKS:iin, eläinhoitajaksi v. 1963. Siellä olin vuoteen 1970. Oli muuten kivaa työtä, josta pidin. Tulipahan sitten hullunmielenhäiriö ja työ muuttui yksityisyrittäjäksi v. 1970 ja sitä kesti sairaseläkkeelle asti 1986 ja senkin jälkeen monta vuotta tyttäreni apuna, joka jatkoi työtäni. Aloin Kesoilin kahviosta, jota jatkui 1,5 v. Sitten ostin Salvelan baarin rakennuksineen. Sitä kesti 3,5 v. Paulin sairastumiseen saakka. Paulille tuli ensimmäinen sydäninfarkti. Se pisti taas ajattelemaan mutta…mutta… Ostettiin Turusta yksi vanha kauppa, josta tehtiin kioski. En siinä oltu kauan, kun annettiin se vuokralle ja taas vain Sampsankadulta pieni 19 paikkainen ruokala. Sitä pidettiin yli 3 vuotta. Työvoimaa oli 3 henkilöä ja Pauli hoiti muut asiat. Sitten Piikkiön Shellille haettiin ruokalanpitäjää ja kukas muu kun minä sekopää taas sitä Paulin kanssa laittamaan. Se oli kyllä hyvä ruokapaikka. Ruokailijoita 40 – 100 henk. päivässä ja pankit vielä, johon toimitimme lounaat. Työntekijöitä 4 – 5. Sen lisäksi oli vielä kioski vastapäätä ruokalaa. Työllistin itseni lisäksi 3 henk. Se loppui kun valtio teki tien siihen. Kioski poistettiin ja kaikelle tuli lorun loppu. Pauli sairastui ja hänen päivänsä päättyi 10.3.1979. Ihme oli kun jaksoi kaiken kestää. Kioski myytiin pois. Ruokala oli myyty. Seurakunnassa olin ja kiinnitetty emännän tehtäviin. Siitä seurasi myös pitopalveluhommia pitkin ja poikin. Tämän jälkeenkin piti koettaa yhtä Kioskia KestiTupaa, mutta se ei ollut mielekästä, se oli huono teko. Hullua touhua, siihenkin tuli loppu. Selkä reistaili pahan kerran ja sairaseläkkeelle tuli lähtö. Kaikesta on selvitty ja näin on hyvä. Koulu-, ja työmatkat olivat silloin hankalia. Linjaauto vuorot olivat harvassa. Ruvettiin sitten ajattelemaan muuttoa parempien kulkuyhteyksien vuoksi. Torppa myytiin, se oli kova paikka, kun olimme sen kahdestaan itse rakentaneet mutta ei auttanut. Perheen hyvinvointi ajoi edelle kaikessa. Niin siinä kävi, että muutto tuli Piikkiöön 1962 lokakuussa. Edelleen asustan samassa talossa. Hyvä paikka edelleen. Elämä alkoi sujua. Lapset kävivät koulua ja mies Turussa töissä. Minä hoidin perheen lisäksi 2 hoitolasta ja kudoin myyntiin villavaatteita, kunnes siirryin Turkuun Kiitos taivaanisälle näistä kaikista mitä on tapahtunut ja kiitos koko elämälle. Jokainen päivä on uusi alku. Ilot ja vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja niiden voittaminen. Kirjoitti Eila Lehtovaara, Senjan lauserakenteita ja ajatuksia kunnioittaen. 17 Heinosen sukuseura ry LISÄYKSIÄ JA KORJAUKSIA n:o 16, Uusin painos: ”LESTIJÄRVEN HEINOSIA JÄLKIPOLVINEEN III” (ilmestynyt 2010) Taulu 114 Taulu 144 Taulu 178 Taulu 209 Taulu 246 Taulu 253 Taulu 254 Taulu 335 Taulu 481 Taulu 482 Taulu 492 Taulu 536 Taulu 572 Taulu 578 Taulu 599 Taulu 600 Taulu 602 Taulu 618 Taulu 620 Taulu 629 Taulu 992 Taulu 993 Taulu 995 Taulu 996 Taulu 1128 Ensimmäinen lapsi, Aila Änäkkälä (e.Jokela) s. 23.07.1932, kuollut 20.03.2013 Kolmas lapsi, Aino Unelma Ojala, s. 13.01.1929, kuollut 08.08.2013 Puoliso; Saimi Selinda, kuollut 21.05.2002 Lestijärvi Kolmas lapsi; Arja Tuula Kaarina Joki-Tokola, os Muhola, vihitty 28.12.1974, plso Pauli Antero Joki-Tokola s. 07.06.1950, Kannus 1) Mervi Tuulikki Hillukkala os Joki-Tokola, s. 27.06.1978 Kannus, vihitty 31.07.1999, as Oulu plso Tomi Seppo Hillukka. s. 11.03.1976 Oulainen, as Oulu 1) Lauri Tomi Johannes, s. 03.12.2001 Oulu, as Oulu 2) Martta Kaisa Tuulikki, s. 01.03.2004 Oulu, as Oulu 3) Venla Mervi Alina, s. 12.07.2009 Oulu, as Oulu 2) Päivi Kaarina Joki-Tokola, s. 08.11.1982 Kannus, vihitty 15.06.2007, as Oulu plso Rami Antero Tervo, s.09.06.1982, Pelkosenniemi, as. Oulu Neljäs lapsi; Raija Anna-Maija Moilanen os Muhola, s.08.04.1955, plso Matti Moilanen s. 22.02.1953 eronneet 10.09.2008 1) Mirja Marjaana Moilanen, s. 06.07.1988 Kaarina, as. Turku Viides lapsi; Arto Kari Matias Muhola, plso Eleonora Muhola, s. 30.12.1961, Kantalahti, eronneet 1) Noora Karoliina Muhola, s. 02.05.1993 Riihimäki, as. Helsinki Puoliso; Heinonen Rauni Matilda, os Konttaniemi, s. 06.02.1928, kuollut 17.11.2013 Jalo Aile Inkeri, os Näppi, kuollut 10.05.2013 Toinen lapsi, Rannikko Janne Juhani ja plso Riikka saaneet lapsen: 1) Helmi Liisa, s. 17.07.2013 Ensimmäinen lapsi, Anna Herbst on ottanut miehensä sukunimen Neulitz Puoliso; Ring Elsa, os. Saarela, s. 12.06.1935, kuollut 22.04.2013 Karasevicz Mark ja Laurien Toinen lapsi, Adam ja Kristin on vihitty 02.02.2013 ja he ovat saaneet lapsen: 1) Riely, s. 24.09.2011 Connecticut USA 2) Aidan John, s. 15.07.2013 Connecticut USA Karasevicz Dianen ”Tytön” nimi ja toinen lapsi 1) Abril, s. 18.02.1998, Alpine NY USA 2) Trevors , s. ? Alpine NY USA Ensimmäinen lapsi; Kari Tapani Salmi, vihitty 02.10.2013, puoliso Marika Salmi os. Nurmela Ensimmäinen lapsi; Maria Karoliina, vihitty 20.03.2004, Bryssel, Belgia, puoliso Umut Yamaner, s. 04.02.1974, Istanbul, Turkki Toinen lapsi; Aunola Markus Tapani ja puoliso Anna Kaisa Koskinen, s. 22.11.1981 ovat saaneet lapsen 1) Rasmus Emil Tapani, s.16.03.2012 Kolmas lapsi; Noora Anneka ja Tero Hynynen ovat saaneet lapsen 1) Lassi Pekka Johannes Hynynen, s. 25.12.2012 Ensimmäinen lapsi; Jenny Vilhelmiina Harrintytär Salo, vihitty 18.08.2012, plso Bill Kola Etholèn Pirjo Irmeli, os.Lindeman, puoliso Kari Etholèn, eronneet 2013 3) Lapsi Katri Pauliina Kalajainen, os. Lindeman, vihitty 22.10.2011, puoliso Ari Kalajainen Katri ja Ari Kalajainen ovat saaneet lapsen 1) Tuure Pekka Kalajainen, s. 12.03.2012 Ensimmäinen lapsi; Katja Johanna Nordanberg os. Vornanen vihitty 05.07.2013, plso Timo Kristian Nordanberg, s. 15.05.1968 Ala-Kopsala Atso ja Marjo ovat saaneet kolmannen lapsen, Elina Hilja Helena, s. 26.07.2012 Janne ja Minna Luoman toinen lapsi on nimeltään Paavo Sakari Jonna Susanna Heinonen, plso 2) Juha-Pekka Mikael Jolkkonen, s 17.04.1981 Viinijärvi 1) Joose Aleksis Jolkkonen s. 19.11.2012 Joensuu Lehtovaara-Niinimäki Jenni ja Niinimäki Marko ovat saaneet lapsen. 5) Minja Liisa Fransiina, s. 07.06.2013 Ikonen Riikka ja Anssi ovat saaneet lapsen 2) Maija Senja Maria s. 03.01.2011 3) Hilma s. 24.10.2013 Erkkilä Janne Tapio; lisätty tyttö 4) Neela Ida Veronika Erkkilä, s. 26.10.2009, Kokkola Björklund Hanna-Mari; perheeseen lisätty poika 5) Oliver Emil Samuel, s. 17.05.2009, Kokkola Nikula Toni ja Jeronen Kati ovat saaneet toisen lapsen 2) Aatu Oskari Nikula, s. 16.07.2012, Kaustinen HEINOSEN SUKUKIRJAAN 1.12.2012 JÄLKEEN TULLEIDEN UUSIEN NIMIEN AAKKOSELLINEN HAKEMISTO: 31.12.2013 SAAKKA Ala-Kopsala, Aunola, Björklund, Erkkilä, Hillukka, Elina Hilja Helena, s. 26.07.2012 Rasmus Emil Tapani, s. 16.03.2012 Oliver Emil Samuel, s. 17.05.2009 Neela Ida Veronika, s. 26.10.2009 Mervi Tuulikki, s.27.06.1978 178/lisä Tomi Seppo, s. 11.03.1976 178/lisä Lauri Tomi Johannes, s. 03.12.2001 Martta Kaisa Tuulikki, s. 01.03.2004 Venla Mervi Alina, s. 12.07.2009 Hynynen, Lassi Pekka Johannes, s. 25.12.2012 Ikonen, Maija Senja Maria, s. 03.01.2011 Hilma, s. 24.10.2013 Jolkkonen, Joose Aleksis, s. 09.11.2012 Kalajainen, Tuure Pekka, s. 12.03.2012 Karasevicz, Adam Kristin Aidan John, s. 15.07.2013 Riely, s. 24.09.2011 Karasevicz, Abril, 18.02.1998 Trevors Luoma, Paavo Sakari, s. 06.11.2011 Moilanen, Raija Anna-Maija, os. Muhola, s.08.04.1955 178/lisä Mirja Marjaana, 06.07.1988 Muhola, Noora Karoliina, s. 02.05.1993 Neulitz, Anna, os. Herbst,s. 28.03.1983 Niinimäki, Minja Liisa Fransiina, s. 07.06.2013 Nikula, Aatu Oskari, s. 16.07.2012 Nordanberg, Katja Johanna, os Vornanen Timo Kristian, s. 15.5.1968 Rannikko, Helmi Liisa, s. 17.07.2013 Salmi, Marika Tervo, Päivi Kaarina, os. Joki-Tokola, s.08.11.1982 178/lisä Rami Antero, s. 09.06.1982 178/lisä 19 Heinosen sukuseura ry 618/lisä 536/lisä 996/lisä 995/lisä 178/lisä 178/lisä 178/lisä 572/lisä 993/lisä 993/lisä 629/lisä 600/lisä 481/lisä 481/lisä 481/lisä 481/korj 482/lisä 482/lisä 620/korj 178/lisä 178/lisä 254/lisä 992/lisä 1128/lisä 602/lisä 602/lisä 253/lisä 492/lisä HEINOSEN SUKUSEURA RY:n (jäsenten) SUKUHAARAT. (aj.kohta n. 1800-1900 vaihde) TAULU 16 / Erkki Heinonen (e. Niemi) 1816-1898 Taulu 37. ”RIIKKA” SIMILÄ 1848-1924 Taulu 38. ERKKI HEINONEN 1858-1939 Taulu 39. MATTI HEINONEN 1863-1946 Taulu 40. JOHANNA TIKKA 1866-1913 Taulu 41. MARIANA JYLHÄ (e. NIEMI) 1869-1940 Taulu 43. KALLE HEINONEN 1875-1946 TAULU 19 / LEENA KAISA NIEMI (e. HOTAKAINEN / HEINONEN) 1829-1899 Taulu 49. ERKKI ERKKILÄ (e. Heinonen) Taulu 50. LOVISA LAPPI 1849-1916 Taulu 51. ”TILTA” ASIAINEN 1852 - ? 1848-1919 TAULU 13 / JAAKKO NIEMI (e. Riutta) 1806-1890 Taulu 25. JAAKKO JAAKONPOIKA NIEMI 1831-1902 Taulu 26. ANANIAS HEINONEN (e. Niemi) 1834 - 1903 Taulu 30. JOHANNA HEINONEN (o.s. Niemi) 1844 - 1913 TAULU 14/ BRITA NIEMI 1818-1906 Taulu 32. MARIA JOKELA/MUHOLA 1843-1922 TAULU 18 / BRITA JOKELA (o.s. Niemi) 1820 - 1892 Taulu 47. ANTTI JOKELA 1856-1921 Taulu 48. MARIA MÖTTÖNEN 1861-1931 TAULU 5 JAAKKO VILJAKKALA (e. Mattila) 1754Taulu 12. ABRAHAM ”Aapa” HUUKI 1787-? TAULU X, ei yhteyttä edellisiin tauluihin mutta Heinosen sukuun kuuluvia Taulu x. 20 Heinosen sukuseura ry Heinosen sukuseura ry:n jäseninfoa: Jäsen Varsinaisena jäsenenä käsitellään sukuun kuuluva, myös hänen puolisonsa ja lapsensa kuuluvat jäsenmaksun talouspiiriin. Jäsenmaksu vahvistetaan virallisessa sukukokouksessa, ollen tällä hetkellä 15€/jäsentalous. 18 v täyttänyt ja omaan talouteen muuttanut henkilö muodostaa oman jäsenperheen liittymällä uudeksi jäseneksi. 80 v täyttänyt jäsen siirtyy vapaajäseneksi. Tällöin hän voi toimia edelleen sukuseurassa ja osallistua tilaisuuksiin, mutta on vapautettu jäsenmaksusta. Jäseneksi voi liittyä: 1. maksamalla jäsenmaksun 15€ tilille: FI57 115 3000 2206 80. Suorituksen tultua seuran tilille, otamme yhteyttä, jotta saamme tietosi päivitettyä oikeaan sukuhaaraan. Laita mukaan yhteystietosi! 2. Täyttämällä ”liity jäseneksi kaavakkeen” – os. www.heinosensukuseura.fi, jolloin jäsenmaksu laskutetaan myöhemmin. 3. Lähettämällä vapaamuotoisen kirjeen, sihteerille tai puheenjohtajalle. Kotisivut Uudet kotisivut on avattu osoitteessa: www.heinosensukuseura.fi. Kotisivujen kautta pidetään myös yllä jäsenrekisteriä. Jäsenrekisterissä voi jokainen päivittää omia tietojaan. Käyttäjätunnuksena toimii sähköpostiosoite. Ellei sinulla vielä ole käyttäjätunnusta ja salasanaa, niin lähetä sihteerille tai tiedottajalle sähköpostiviesti, niin pääset päivittämään tietosi ja laittamaan itsellesi salasanan, jolla pääset myös vain jäsenille tarkoitetuille sivuille. Ei haittaa, jos et käytä tietokonetta tai sinulla ei ole käytössä sähköpostia. Sukuseuran asiat toimivat edelleen myös ”vanhalla tavalla” ja lehti ilmestyy paperiversiona, kuten ennenkin. Facebook-sivut -Heinosen sukuseura1. Fb-ryhmään voi pyytää liittymistä jokainen sukuun kuuluva menemällä sivulle: "Heinosen sukuseura" ja klikkaamalla oikealla ”Liity ryhmään”-kenttää. Ei velvoita jäseneksi liittymistä. Ryhmän ylläpitäjät liittävät uudet jäsenet havaittuaan pyynnön. 2. Ryhmässä jo oleva jäsen voi lisätä omista Fb-kavereistaan muita sukulaisia ryhmään. Fb-ryhmämme on hyvä ikkuna tarkastella mitä milloinkin tapahtuu. 21 Heinosen sukuseura ry Sponsoroidut: Rautia Kangasala Kauppias: Marko Oksanen Puusepäntie 44, 36200 Kangasala, Puhelin: 020 7630 800 www.rautia.fi 22 Heinosen sukuseura ry www.lehtovaara.net 23 Heinosen sukuseura ry 24 Heinosen sukuseura ry
© Copyright 2024