Isät ja tyttäret. LINTTI 14/2013 Nuorissa on tulevaisuutemme Heinosen Sukuseura ry 1.1.2013 LINTTI 14/2013 Heinosen Sukuseura ry postios: Talviahteentie 35, 36270 Kangasala kotisivut: www.elisanet.fi/lintti Facebookissa: Heinosen sukuseura Sisältö 3. 4. 5-6. Pääkirjoitus Puheenjohtajan terveiset Edellisen puheenjohtajan muistoja ja uuden sihteerin terveiset 7. Arkistot saivat uuden kodin 8-9 . Terveiset sukuseuran XI-sukukouksesta ja 20vuotisjuhlasta Muistoja äidistä ( Anneli Aartola) Valokuvia sukutapaamisesta Unelma-tätini kultaiset vuodet (Raimo Rannikko) Sukukokous 2014 Perheuutiset Lasten suusta Lisäyksiä ja korjauksia Lisäysten aakkosellinen hakemisto 10. 11-12. 13-14. 15. 16. 17. 18. 19. Puheenjohtaja Kalervo Lehtovaara p. 050 5122 211 kale@lehtovaara.net Varapuheenjohtaja Toivo Heinonen p. 0400 162854 toivo.heinonen@gmail.com Huvitoimikunta Kalevi Jokela, p. 040 588 0544 kalevi.jokela@kolumbus.fi Ohjelmatoimikunta Jari Aartola p. 040 3551 750 jari.aartola@luukku.com Kannen isät ja tyttäret: Vasemmalla: Erkki Heinonen ja Tuija-Tiina Mikkonen, edellinen puheenjohtaja ja sihteeri Oikealla: Kalervo Lehtovaara ja Jenni LehtovaaraNiinimäki, nykyiset puheenjohtaja ja sihteeri Muut jäsenet Raili Hamari, Oulu Einari Heinonen, Reisjärvi Kalle Heinonen, Lempäälä Kristiina Ruokoja, Jyväskylä Mikko Vehniäinen, Kokkola Raija Änäkkälä, Mänttä Sihteeri/rahastonhoitaja Jenni Lehtovaara-Niinimäki p. 040 1244 491 jenni@lehtovaara.net Lintin päätoimittaja/tiedottaja Eila Lehtovaara p. 050 5122 213 eila@lehtovaara.net Tilintarkastajat Raimo Rannikko (Turku) Helena Heinonen (Lahti) Varatilintarkastajat: Olavi Takala (Lestijärvi) Eila Saarikettu (Kaustinen) 2 Pääkirjoitus Haluan vielä lausua kauneimmat kiitokset Erkille, Tuija-Tiinalle ja Mailalle. Kunnioituksena heidän uurastuksestaan 20 vuoden ajan, tämä lehti painottuukin aika paljon heistä kertoviin juttuihin. Tämän lehden tekeminen on antanut minulle enemmän kuin osasin odottaa. Kaiken tiedon hankkiminen kantapään kautta on ollut erittäin antoisaa, tosin Erkki on ollut aina avuliaana auttamassa, jos olen apua tarvinnut. En ole koskaan aikaisemmin tehnyt lehteä ja tässä se nyt vain on! Äskettäin taistelin nuo numeroidut sivut parillisiin ja parittomiin puoliin. Siinäkin oli oma hommansa, mutta nyt sen jo osaan. Rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että viimeiseen saakka vastustin koko Heinosen sukuseura ry:n vetovastuuta ja jatkumoa meidän perheessä. Pelkäsin ehkä, että se on liian vaativaa ja vie liikaa aikaa. Erkin ja TuijaTiinan saappaat ovat myös aika suuret ja vaativat. En tiedä, aika näyttää… Näin siinä vaan kävi…, ja minä lupauduin toimittamaan sukulehteä. Tätä kirjoittaessani eletään elokuun -12 loppupuolta. Olen jo hahmotellut sivuja ja miettinyt uutta, lainattua ja vanhaa. Tulen kunnioittamaan mahdollisuuksien mukaan perinteitä, joilla Linttiä on tehty. Tuon siihen myös uusia tuulia mm. perheuutiset ja ajankohtaisia mietteitä. Lapsinurkka on myös mielessäni, saa nähdä mikä toteutuu ja nythän jo luemme tuoretta uutta Linttiä ja näemme mitkä ovat toteutuneet ja mitkä eivät. Tämän lehden tekeminen on vähän niin kuin juhla, juhlakansahan juhlan tekee ja Lintin teemme yhdessä ja siitä tulee; meidän Lintti, sukuseuramme näköinen ja oloinen. Olen ylpeä tästä ensimmäisestä Lintistä, toivottavasti viihdytte sen parissa ja olette kuvin ja jutuin taas mukana tekemässä lehteä no 15/2014. Teidän tiedottajanne/sukulehden päätoimittaja, Eila Lehtovaara -3- Lintti 14/2013 Julkaisija: Heinosen Sukuseura ry Jakelu: - sukuseuran jäsenmaksun maksaneet perheet - vapaajäsenet - yhteistyökumppanit Aineisto ja lisätiedot: Eila Lehtovaara sähköposti; eila@lehtovaara.net Paino: Kopijyvä Oy, Tampere Painomäärä: 350 kpl Puheenjohtajan tervehdys Kiitos luottamuksesta saadessani luotsata Heinosen sukuseuraa puheenjohtajan ominaisuudessa seuraavat 4 vuotta. Tulemme jatkamaan sukuseuran toimintaa perinteitä kunnioittaen, mutta tulevaisuuden vaatimin haastein. Tässä tulemme tarvitsemaan paljon apuja, teiltä maailmaa paljon eläneet sukulaiset, jotta saisimme menneisyyden ja tulevaisuuden kohtaamaan kaikkia meitä kiinnostavalla tavalla. Sukujuhlassa lauloimme laulun Kesäpäivä Kangasalla. Laulussa sanotaan: Mä vain olen lintu pieni ja siipeni heikot on. Vaan oisinpa uljas kotka, niin nousisin lentohon. Tunnen puheenjohtajan vastuullisen tehtävän, kuin olisin tuo lintu pieni ja siipeni heikot on. Näin varmasti olisikin, jos tekisin tätä yksin. Uskon, että yhdessä tekemällä olemme varsinainen uljas kotkalauma. Tähän tarvitsen perheeni tuen sekä kaikkien teidän osallistumista tavalla tai toisella, hyvässä hengessä, vapaaehtoisesti, jotta pääsemme lentohon ! On suurenmoista tietää, mistä tulemme ja missä juuremme ovat. Erkin saappaat johon minun pitää astua, ovat vielä todella suuret. Hyvällä yhteistyöllä saamme saappaat muuttumaan jopa tanssikengiksi, joilla tanssitaan tähtiin saakka. Tämä ensimmäinen Lintti on hyvä esimerkki siitä, miten perinteiden eli menneisyyden historia kohtaa nykypäivän ihmiset omalla rakkaalla äidinkielellämme. On mielenkiintoista lukea, mitä mielenkiintoisimpia tarinoita ja voi olla ylpeä siitä, että kuuluu joukkoon. Tulemme uudistamaan sukujuhlaa, niin että puitteet ja ohjelma houkuttelisivat yhä enemmän Heinosen suvusta ylpeitä vanhoja ja juuriaan etsiviä nuoria jäseniä tapaamaan samaa verta ja lihaa olevia sukulaisiaan ja heidän elinkumppaneitaan. Pyrimme saamaan myös lehteen saatavilla mainoksilla katettua sukujuhlan majoitus ja ruokailukustannuksia, josta oli jo hyvä esimerkki 20vuotissukujuhlamme ilmaiset ateriat, kahvit ja välipalat sekä monipuolinen ohjelmisto. Toivotan hyvää tulevaisuutta Heinoslaisille ja toivon myös, että mahdollisimman moni tulisi tutuksi aivan kasvotusten. Teitä tervehtien, Kalervo ( Kale ) Lehtovaara 4 Sakari Topelius kertoo Kesäpäivä Kangasalla runon synnystä: "Kesällä 1853, jolloin kolera raivosi Helsingissä, läksimme jälleen pienelle retkelle Kangasalle, jonne everstiluutnantti Aminoff oli kutsunut meidät vierailemaan kauniiseen Franssilaansa Vesijärven rannalla. Se oli herttainen perhe: isä vanhan polven veteraani, äiti yksinkertainen ja vilpitön, tytär Emilie, sittemmin rouva Bergroth, älykäs, lämminsydäminen ja jaloluontoinen. Hän se saattoi meidät jyrkkiä polkuja myöten Harjulan harjulle ja se antoi minulle aiheen paljon laulettuun Sylvian lauluun ("Kesäpäivä Kangasalla"), johon G. Linsén sepitti sävelen." Runon syntymästä kului kymmenen vuotta. Kangasalan maisemissa vieraili säveltäjä. Seuraavana talvena sanat saivat sävelen. Runosta tuli laulu. Laulusta tuli kaunis, koskettava. . ja paljon laulettu. Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen; niin kauas kuin silmään siintää, nään järviä lahtineen. Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee, ja Roineen armaiset aallot sen rantoja hyväelee. Mä vain olen lintu pieni ja siipeni heikot on; vaan oisinko uljas kotka, niin nousisin lentohon, ja nousisin taivoon asti luo Jumalan istuimen ja nöyrin, hartahin mielin näin laulaisin rukoellen: Oi taivahan pyhä Herra, sä Isämme armias! Ah kuink´ on sun maasi kaunis, kuink´ ihana taivahas! Sä järveimme säihkyellä suo lempemme tulta vaan. Oi Herra intoa anna ain maatamme rakastamaan. Edellisen puheenjohtajan muistoja matkanvarrelta. Viime kesänä sain tilaisuuden luovuttaa Heinosen sukuseuran puheenjohtajuuden nuorempien käsiin. Olikin jo korkein aika, sillä ehdin olla toimessa 20 vuotta. Heinosen sukuseuran kotipaikaksi on nimetty Lestijärvi, sillä tärkeä risteyskohta sukumme historiassa on Yli-Lestin silloinen Heinosen talo, johon sukumme miespuolinen haara tuli Kannuksen Annalasta ja ukkini ensimmäisen vaimon suku Ullavan Läntästä. Täällä kaikki ottivat sukunimekseen talon mukaan Heinonen. Sukukirjasta saa näistä alkutapahtumista tarkemman kuvan. pojaksi ja sitä jatkui yli kaksi vuotta. Nuori luonto veti kuitenkin eteenpäin ja niin lähdin merille, jossa vierähti pari vuotta. Siskoni ”ohjastuksella” tieni johti lopulta Kajaaniin ja siellä pääsin opiskelemaan seminaariin, josta v. 1958 valmistuin opettajaksi. Eläkkeelle siirryin Paltamossa v. 1994. Kajaaniin vaimoni kanssa muutimme 2003 vuoden lopussa. Tutustuimme tehtävään kurssin avulla. Sukuseuran hommaan jouduin mukaan vähän kuin vahingossa. Hämeenlinnassa Olavi-veljeni hautajaisissa v. 1991 tuli puhetta, miten suku on hajautunut ja serkut eivät enää tunne kunnolla toisiaan. Pohdinnan tuloksena nuoret kääntyivät puoleeni ja sanoivat minun olevan ”joutilas” tekemään jotain asian hyväksi, koska pian jään eläkkeellekin. Aluksi pidin hommaa liian suurena, mutta sitten tyttäreni Tuija-Tiinan kanssa aloimme selvittää tilannetta. Tutustuimme tehtävään kurssin avulla. Sen jälkeen alkoi tutkimustyö mikrofilmien, kirkonkirjojen ja kyselyjen avulla sekä syventymällä erilaisiin arkistoihin. Minun juureni ovat myös tiukasti Lestijärvellä. Isäni on syntynyt Yli-Lestin Konttikoskella metsänvartijan torppaan v. 1875 ja äitini Syrinkylän Hautakankaalla v. 1890. Siihen aikaan Lesti-järveltäkin lähti paljon väkeä Amerikkaan töitä etsimään, niin minunkin vanhempani toisistaan tietämättä. Isäni ensimmäinen vaimo kuoli Amerikassa nuorena ja sen jälkeen isäni meni uusiin naimisiin äitini kanssa Amerikassa. Lopulta he kuitenkin kotiutuivat Lestijärvelle ja ostivat Syrinkylältä Savikankaan torpan. Lopulta saimme niin paljon materiaali kasaan, että päätimme kutsua ensimmäiseen tapaamiseen ja perustavaan kokoukseen kaikki sukuun kuuluvat, joiden osoitteet olimme saaneet. Tapaaminen tapahtui Paltamossa 11.-12.7.1992. Siellä perustettiin Heinosen sukuseura ja valittiin jäsenet ensimmäiseen hallitukseen. Minut valittiin puheenjohtajaksi ja Tuija-Tiina sihteeri/rahastonhoitajaksi. Näin meidän 20 vuotinen rupeama sai alkunsa. Sukututkimustyötä on ollut tehtävä jatkuvasti ja tietoja lisättävä, sillä tämä työ ei koskaan ole valmis, vaan se elää jatkuvasti ja vaatii edelleen vaalimista. ”Itsepäisenä” kakarana ryhdyin hankkimaan omaa rahaa… Tähän torppaan minä synnyin vanhempieni ”iltatähtenä”, sillä äiti oli jo 44 ja isä 59 vuotta minun syntyessä. Vanhempani sairastuivat ja kuolivat neljän kuukauden sisällä minun ollessa 12 vuoden ikäinen. ”Itsepäisenä” kakarana ryhdyin hankkimaan omaa rahaa, mutta alaikäisyyteni takia työhommat olivat lyhytaikaisia ja pienituloisia. Ymmärtäväisen opettajan johdolla kävin kyllä kouluni loppuun kurssinomaisesti. Sitten onni potkaisi, sillä 14 vuoden ikäisenä pääsin liikennöitsijä Hakolalle rahastaja5 Sukuseuran tapaamiset ovat jatkuneet joka toinen vuosi – parillisena vuonna. Osallistujia on ollut 60 ja 110 välillä, keskimäärin 7080 henkilöä. Tapaamisista on tullut jo ehkä liiankin kaavamaisia, mutta jatkossa varmasti saamme uusien vetäjien toimesta uutta mielenkiintoista vaihtelua sukutapaamisohjelmiin. Heinosen sukuseurassa on ollut koko ajan erittäin aktiivisia jäseniä ja toimijoita, joten työ sen parissa on sujunut luontevasti koko ajan. Kaikille lämmin kiitos siitä. Samoin LINTTI-lehteen, joka on tärkeä jäsentiedote, muistakaa antaa kuvia ja juttuja. Näin ne tallentuvat myös tuleville polville, kun lehdet laitetaan talteen kirjahyllyyn. Minä en ehtinyt näkemään ainoatakaan mummua enkä ukkia, joka minua usein harmitti, kun toiset puhuivat mummulasta ja ukkilasta. Minun mummut ja ukit olivat kuolleet jo ennen minun syntymääni. Siksi tuntuikin aluksi ihmeelliseltä, kun meistä Mailan kanssa tuli jo isomummu ja –ukki. Meillä on omia lapsia viisi, lastenlapsia neljätoista ja lastenlastenlapsia seitsemän ja ennen vuoden loppua taitaa olla kahdeksan. Mukana mekin olemme niin kauan kuin terveys ja kunto antaa myötä, sillä niin paljon ehti tulla tuttuja sukulaisia näiden vuosien aikana. Sukututkimustietojen työstäminen kirjaksi asti oli erittäin mielenkiintoista ja mukaansa tempaavaa työtä. Näin saatiin jälkipolville arvokasta tietoa juuristaan ja ehkä sitä serkkujen tuttaviksi tulemista, jota alun perin kaivattiin. Edelleen tulee tallentaa vanhaa ja uutta tietoa jälkipolville ja näin saadaan lisäystä aikanaan painettavaan uusinta painokseen tai lisä painoksena. Rakkaat terveiset kaikille Heinosen sukuseuran jäsenille näistä miellyttävistä vuosista, jotka sain olla vetotehtävissä sukuseuran hyväksi. Onnea ja virkeyttä uusille vetäjille ja meille kaikille, ollaan enenevin joukoin mukana toiminnassa jatkamassa Heinosen sukuseuran perinteitä. Kirjoitti: Erkki Heinonen Jenni Lehtovaara-Niinimäki Tervehdys sukulaiset kaikissa polvissa! Kalervon ja Eilan nuorimpana tyttärenä oli luonnollinen valinta, että minusta leivotaan sukuseuran sihteeri/rahastonhoitaja. Tehtävä on mieluinen, kiitos luottamuksesta. Suvun vaiheet ja historia ovat aina kiehtoneet minua ja nyt on oiva tilaisuus paneutua asioihin perinpohjin. Perheeseeni kuuluu aviopuoliso Marko sekä lapset Eveliina 10v, Matias 6v, Sanni 4v ja Samuel 2v. Olemme kolunneet jo monet sukujuhlat ja saaneet paljon uusia kokemuksia ja tuttavia. Paras juhla oli 20v.-juhla, jossa oli panostettu myös lastenohjelmiin. Rauhoittaa kummasti äitiä ja isää, kun lapsillakin on jotain puuhastelua. Koulutukseltani olen merkonomi mutta nyt olen lasten kanssa kotona ja lisäksi hoidan siskoni 2v. poikaa, joka on kummipoikamme. Näissä askareissa kyllä vipinää riittää ja aina saisi olla jotain puuhastelemassa mutta aikansa kutakin. Sukuseuran harrastus tuo kivaa vastapainoa näille arkipuuhille. Ensimmäinen isompi haaste on sukulehden postitus ja tässähän se Lintti nyt jo on ja sen jälkeen tilinpäätös. Hyvää vuoden alkua kaikille! Terveisin, Jenni 6 Arkistot saivat uuden kodin. 20 vuotta samassa hallinnassa olleet mapit saivat uuden kodin Kangasalta. Jess, …Se on siinä… Harmaankirjavia koteloita, joiden sisällä pahvisia kansioita. Ne kertoivat jo historian havinasta, vaikkei yhtään mappia olisi aukaissut. Arkistossa oli sukukirjoja, viirejä, T-paitoja, kassalipas yms. Nyt ne ovat kaikki kotiutuneet uuteen kotiin. Mietimme kauan, että mistä niille löydämme säilytyspaikan, josta ne on helposti saatavissa. Komeron yläkaappi siellä ne nyt asustavat. Kunpa osaisimme pitää arkistot yhtä hyvässä järjestyksessä, kun Erkki ja Tuija-Tiina ovat ne pitäneet. Kaikki paikoillaan, kaikki järjestyksessä, kiitos Erkki ja Tuija-Tiina. Erkki ja Maila saapuivat iltapäivällä mappeineen Kangasalle. Ensitöikseen Erkki ja Kalervo asensivat sukuohjelman Kalen koneelle, jossa sitten päivitetään ja pidetään sukuasiat ajan tasalla. Eivät olisi miehet edes malttaneet kahville tulla, niin oli mielenkiintoista. Noh, tulokahvit joimme terassilla ja sen jälkeen aloimme tutkia papereita. Opettajan varmuudella saimme opetusta ja me oppilaat pyrimme kuuntelemaan ja saamaan edes jonkinlaista käsitystä 20 vuoden tapahtumista ja nykyhetkestä. Saunan lämmitys oli seuraavana ja Maila kyllä totesi, että seuraavaan kertaan pitää saada yksi askelma lauteille lisää, jotta on helpompi kulkea löylyyn. Löylyttelyjen jälkeen söimme myöhäispäivällistä, joka jo kuittasi iltapalankin. Istuimme raukeina olohuoneessa ja rupattelimme pitkälle keskiyöhön. Kuulimme mielenkiintoisia asioita sota-ajasta ja myös 12-vuotiaana orvoksi jääneestä pikkupojasta, joka monien selviytymistarinoiden jälkeen on kasvattanut ja rakentanut ympärilleen rakastettavan lähisuvun ja tehnyt mahdottoman ison työn hoitaessaan 20 vuotta Heinosen Sukuseura ry:n asioita. Kiitos Erkki ja Maila käynnistä ja kiitos 20 vuoden historiaarkistosta. Kirjoitti Eila Lehtovaara 7 Terveiset sukuseuran XI-sukukokouksesta ja 20-vuotisjuhlasta Juhlaa ja kokousta vietettiin Hirvikosken Maaseutuhotellissa, Toholammella, la – su 7.7. - 8.7.2012. Osa osallistujista saapui jo perjantaina tutustumaan alueeseen. Perjantaipäivä oli sattumalta myös tulevan sihteerin syntymäpäivä ja kaikille paikalla oleville tarjottiin kakkua ja limsaa. Laulettiin myös onnittelulaulu, tilaisuus oli lämminhenkinen. Perjantai-iltana kokoontui myös perinteisesti hallitus. Taikuriesityksistä vastasivat oikea taikuri ja ”oppipojat” Aleksi ja Emil Aartola sekä avustajat. Juhlakahvien ja – mehujen jälkeen alkoi 20vuotisjuhla. Tervehdyssanat lausui Kalervo Lehtovaara, samassa yhteydessä kukitettiin ”eläkkeelle lähtijät”. Kiitokset kauneimmat olette ansainneet! Nuorissa on tulevaisuutemme, Eveliina ojensi kiitoskukat. Erkille ojennettiin myös Viisastenpöllö ja Tuija-Tiinalle pingviini. Alkulauluna laulettiin Kesäpäivä Kangasalla. Oli monenmoista arvokasta ohjelmaa, puheita ja musiikkiesityksiä. Juhlapuheen piti Sukuseurojen Keskusliiton pääsihteeri Eine Kuismin. Haitarimusiikista vastasi Jari Saarenpää. Valaisevan esityksen historiikista esitelmöi Kristiina Ruokoja. Vapaansanan vuorossa kuulimme muistelmia sukuseuran synnystä ja oli mukana kivoja kommelluksiakin. Anneli Aartolan muistelmia äidistään luki Jari Aartola. Päätössanat lausui Toivo Heinonen. Loppulauluna lauloimme Kotimaani ompi Suomi. Pihaohjelmat alkoivat niin lapsille kuin aikuisillekin. Tunnelma oli kotoinen ja kaikki tuntuivat viihtyvän ”omiensa parissa”. Karaoke raikui ja virvelin tarkkuusheitto oli mielekästä kaiken ikäisille. Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena ja Suomenlippu sai arvoisensa aurinkoiset puitteet. Juhlakansaa saapui pikkuhiljaa, valtava puheensorina ja halaukset täyttivät aulan. Sukuseuran tarjoama juhlalounas nautittiin klo 11 alkaen. Varsinainen sukukokous alkoi klo 12.30. Kokous oli historiallinen, koska 20 vuotta sukuseuraa luotsannut puheenjohtaja Erkki ja sihteeri TuijaTiina lähtivät ansaitulle ”eläkkeelle”. Käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kalervo Lehtovaara ja sihteeriksi Jenni Lehtovaara-Niinimäki, molemmat Kangasalta.” Isä ja tytär” jatkavat edelleen. Uutena hallitukseen valittiin juhlatoimikunnanvetäjäksi Jari Aartola. Sukuseuran standaarit luovutettiin Jenni Lehtovaara-Niinimäelle ja Antti Heinoselle. Kokouksen aikana oli lapsille monenmoista ohjelmaa, mm kaksi pomppulinnaa ja poniajelua. Sukuseura tarjosi vielä mahtavan iltapalapöydän, jossa oli monenmoista herkkua ja Kalevi Jokela toimi grillimestarina. 8 Lipunlaskun jälkeen vielä seurusteltiin ja vaihdettiin kuulumisia. Sunnuntaina oli jumalanpalvelus Lestijärven kirkossa ja seppeleen lasku sankaripatsaalle. Lounas syötiin vielä Seurakuntakeskuksessa, jossa tapasimme vielä sattumalta suvun jäseniä, jotka olivat estyneet tulemaan sukukokoukseen ja juhlaan. Vuonna 2014 heinäkuussa taas tapaamme! ”Menneiden sukupolvien ja isänmaan puolesta henkensä antaneiden muistolle.” KAUNEIMMAT KIITOKSET OSALLISTUJILLE; TEITTE TILAISUUDESTA JUHLAN! Kirjoitti: Eila Lehtovaara 9 Anneli Aartola Muistoja äidistä Muistoja äidistä 1. osa ilmestyi Lintissä 11/2010. Tämän 2. osan luki Jari Aartola 20 v. juhlassa. Impi Ksenia Näppi, (Erkki Matias Heinosen sisko) s. 22.01.1904 USA, k. 12.04.1996 Paimio … Osa 2. Vuosi 2012 on merkittävä vuosi äiti-mummuni kertoman mukaan. Vuonna 2012 tuli kuluneeksi 100 vuotta Titanic - laivan uppoamisesta. Äiti-mummulla ja isoisällä oli tarkoitus matkustaa jäävuoreen törmänneellä Titanicilla Suomeen. Ei ollut vielä heidän aikansa ja niin he onneksi myöhästyivät tältä matkalta. Luojalle kiitos! 1500 ihmistä hukkui tässä kaameassa onnettomuudessa. Äitini ja isoisäni pelastuivat. Myöhemmin he matkustivat Suomeen jäädäkseen, siitä alkoi uusi ajanjakso. Vuodet vierivät äitini avioitui ja näin me lapset, ihanat sisarukset saamme taivaltaa täällä matkaa. Isoisäni uusioperheeseen syntyi myös lapsia, minulle ihania tätejä ja enoja…koko laaja suku. Tällaisten seikkailujen jälkeen Impi-mummun jälkikasvu on olemassa, muistelee Anneli tytär. Titanic – neitsytmatkallaan v. 1912. 10 Kuvia sukutapaamisesta: Perjantai-illan kakkukestit paikalla oleville. Lauantai-aamun lipunnosto Erkki ja Kalle Heinonen. Lastenohjelmaa – pomppulinnat. Mikko Vehniäinen kukittaa uutta hallitusta. Takana oikealla: Jari Aartola, Kalervo Lehtovaara ja Jenni LehtovaaraNiinimäki Karaoken tunnelmissa Pirjo Silvola ja Eveliina sekä Matias Niinimäki. Taikuri ja ”taikurin oppi-poika” 11 Lauantai-illan iltapala. Lastenohjelmassa poniajelua. Haitarimusiikista vastasi Jari Sillanpää. Takana Eine Kusmin, joka piti juhlapuheen, Sukuseurojen Keskusliiton edustajana. Standaarit luovutti edell. ja nyk. puheenjohtaja Jenni Lehtovaara-Niinimäelle ja Antti Heinoselle. 20v. juhlakansaa. 12 Raimo Tynkkinen Unelma-tätini kultaiset vuodet. Minulle annettiin tehtäväksi kirjoittaa pieni tarina 90-vuotiaasta tädistäni. Olin vielä pieni tyttö kun nevoilta niitettiin heinät karjalle, reissuissa oltiin aina muutaman päivän. Niistä reissuista muistan vain käärmeet ja piimän. Elämäntarinahan voi tiivistää ansioluetteloon aika nopeasti, mutta elämässähän on paljon muutakin.Mutta annetaanpa tytön kertoa itse: No syntymäänihän en muista, mutta monta muuta juttua kyllä.Äitini on Kuneliuksen sukua Lestin Kuivaniemeltä. isäni Meriläisestä Sammalmaa sukua. Kotona töitä tehdessä ja varttuessa aloin kaipaamaan jotakin muuta. Jokirantoja niitellessä tuntui että nyt riittää tämä, löin viikatteen siankarvikkoon ja lähdin soittamaan Kokkolaan. Sain itselleni kampaamoopiskelijan paikan!Opiskeltuani ja valmistuttuani perustin ensimmäisen kampaamoyritykseni Vetelin keskustaan. Myöhemmässä vaiheessa laajensin liiketoimintaa myös kahvilaksi ja matkustajakodiksi. He muuttivat Kanaseen Ranta nimiselle tilalle. Isäni Oskari Sammalmaa ja äitini Selma Kunelius avioituivat ja saivat kaksi lasta: Orvokki ja Unelma. Isääni muistan hyvin vähän. Ajat olivat vaikeat ja hän lähti Kanadaan, kuten siihen aikaan monet muutkin joutuivat tekemään. ”NO maitoahan piisaa sitten!” Sota-ajan olin Lotta-työssä. Olin Kokkolassa asevarastolla ruudinkäsittelijänä. Homma oli hyvin yksitoikkoista ja sainkin vaihdon ravintola-alallle. Huolsimme saksalaisia junia ym. Työhömme kuului myös vainajien vastaanotto Kokkolassa. Vainajat tuotiin junilla Kokkolan asemalle. Osa oli arkuissa, osa vain liinoihin käärittynä, siitä ne nosteltiin lavaautoon ja kuljetettiin kotipitäjiin ympäri Keski-Pohjanmaata. Siitä ajasta jäi raskaat muistot. Lähdön hetkellä itkin portailla. Totesin kuitenkin että: ”NO maitoahan piisaa sitten!” Se on ainoita hetkiä joita isästäni muistan. Isäni Sammalmaa Oskari hukkui Porth Arthurissa toukokuussa 27pv 1938. Elämä oli siihen aikaan kovaa. Töitä opittiin jo lapsena tekemään. Leipomiset ja sonnan ajot olivat pienelle tytölle arkipäivää. Hevosten kanssa piti tulla toimeen, oli sitten laiskimus tai potkuri kyseessä. Eräänä päivänä kampaamoon asteli Antti Heikkilä, tuleva aviomieheni. Avioiduimme Antin kanssa, ja aloimme rakentaa omaa kotia Heikkilänmäelle. Siihen rakennettiin myös kampaamo. Myöhemmässä vaiheessa laajensimme liiketoimintaa kaupaksi. Kaupassa myytiin kaikkea mitä elämiseen tarvitaan. Saimme Antin kanssa 2 lasta Pirjo ja Sointu. Lisäksi meillä oli myös kaksi ottolasta: Hannu ja Sisko. Änkyrä hevonen ei suostunut pysähtymään!? Meillä oli siihen aikaan aika änkyrä hevonen talossa. Äestelin peltoja myöhään iltaan. pysähtymään ! Änkyrä hevonen ei suostunut pysähtymään, ja kaikki muut nukkuivat jo. En tiennyt että mitä tekisin. Keksin keinon ja päästelin talon ympäri hevosen ja äkeen kanssa, raput hajoten. Apua sain hyvinkin nopeaan! 24v jaksoimme liiketoimintaa. Antti teki viuluja sekä kanteleita harrastuksena. Lopetimme liiketoiminnan ja lähdimme Mänttään. Lapset houkuttelivat ja antoivat virikkeen elämänmuutokseen. Aloin sairastelemaan selkää ja lonkkaan tuohon aikaan. 13 Sairastelusta ei oikein tullut mitään joten päätin aloittaa työt. Ajattelin että sairastelenpa myöhemmin. Olen kiitollinen Luojalle joka on johtanut elämääni hyvissä ja vaikeissa päivissä. Nyt on mittarissa 90v. Voimia ja vauhtia riittää. Kunnioitettavaa ikää on juhlittu pitemmän aikaa. Ensin Vetelissä Foxmannissa. Paikalla oli 100 ”nuorta” ystävääni. Juhlat jatkuivat Mäntässä näyttävästi. Päätin että juhlitaan nyt, eipä sitten harmita kun hautajaisissa en saa olla mukana. Mänttään muuton jälkeen aloitin vapaaehtoistyön Mäntän seurakunnassa. Avustustyötä tein Venäjälle Inkerinmaalle. Toimitimme avustuskuormia vähäosaisille. Antti ei suostunut koskaan lähtemään mukaan itänaapuriin. Hänellä oli huonoja kokemuksia aikaisemmasta vierailusta sota-aikana kun häneltä ammuttiin siellä toinen silmä. Syy oli mielestäni riittävä. Antti poistui viereltäni vuonna 1994. Lempinimi Digimummo Arkipäivieni piristykseksi hommasin itselleni tietokoneen. Tyttöni houkutteli myös liittymään Facebook- yhteisöön. Siinä monella on suu loksahdellut auki kun laittelen kaveripyyntöjä ja avaan keskusteluikkunoita! Media kiinnostui minusta, ja kertoivat että olisin Suomen vanhin Facebook-käyttäjä. Minusta tehtiin useampi lehtijuttu ja sain uuden lempinimen DIGIMUMMO. Olin 85v kun kiinnostuin matkaoppaan töistä ja toiminkin oppaana lukemattomissa reissuissa Venäjälle. Ystävystyin siellä moniin ihmisiin ja he olivatkin sitten vieraanani useasti Mäntässä. Venäjän matkoilta jäi mieleeni lukemattomat surulliset tarinat. Lastenkodit, vanhustenkodit, sairaalat ym oli kurjuudessaan sanoinkuvaamattomia. Ei siinä tietokoneen käytössä mitään kummallista ole, etsin netistä paljon tietoa, ja uutiset luen. Ja olenhan minä saanut opetella sen käyttöä paljon kauemmin kuin te. Matkustelin Israelissa useampaan kertaan. Kävin myös Kreikassa sekä teimme Euroopan kiertueen linjaautolla. Syntymäpäivät on pidetty ja arki alkaa. Puolukat ovat vielä poimimatta joten ei muuta kuin metsään vain. Hyppään aamulla Simon ja Raijan kyytiin ja suunnistamme Simon marjapaikkaan jossa punaisenaan marjoja. Vuosien kokemuksella taito on vielä tallessa. Kun ämpäri on täynnä, niin kaupan kautta kotiin jossa Väinö odottelee hymyssä suin. Olin sotaveteraanien kuntoutuslaitoksessa hoidoissa kun tapasin Väinön. Väinö teki suuren vaikutuksen minuun ja päässäni sanoikin vain KLIK! Ja yhteinen taival alkoi. Asunkin puolet ajasta Mäntässä ja toisen puolen Lahdessa, Väinön kotona. – Näin se on, vuodet tulevat ja menevät kuin vaahtoava aalto kokoa ja tarinaa vaihdellen. Aalto tuo suruja ja iloja mutta se myös huuhtoo ne mennessään. Tätiäni olen aina kohdellut kunnioitukslla, kuten hän myös minua. - Raimo - 14 Heinosen sukuseura ry:n XII Sukukokous Heinäkuussa 2014 Aika: 12.–13.07.2014 Paikka: Hotelli Keurusselkä www.keurusselka.com Nyt on oiva tilaisuus kerätä lähisuku ja tulla joukolla mukaan! Etäisyyksiä:   9 km Keuruun keskusta, 68 km Jyväskylä, 110 km Tampere, 146 km Seinäjoki, 167 km Hämeenlinna, 180 km Mikkeli 200 km Pori, Lahti ja Varkaus, 220 km Vaasa, Kuopio ja Kokkola, 250 km Kehä III, 265 km Turku, 388 km Oulu Omalla autolla sujuvasti osoitteeseen: Keurusseläntie 134, 42700 Keuruu Junalla Keuruun rautatieasemalta on matkaa 10 km. Junayhteyksiä moneen suuntiin. (Pyrimme järjestämään yhteiskuljetuksia rautatieasemalta) Sukuseura tulee osallistumaan jäsentensä osallistumis- ja majoituskustannuksiin myöhemmin ilmoitettavalla tavalla. Ohjelmat ja aikataulut muokkautuvat lähempänä ajankohtaa niin lauantaille kuin sunnuntaillekin. Hotellin tarjoamat tarjoushinnat huomioidaan jo perjantaina tuleville. Tervetuloa sukuloimaan ! 15 Perheuutiset: Tälle palstalle voi toimittaa tietoja syntymäpäivistä, kastepäivistä ym perhetapahtumista. Kuva Erkki ja Maila Heinosen seitsemännen lapsenlapsenlapsen ristiäisistä, jossa mukana on kaksi isomummua ja yksi isoukki. Vasemmalta: Erkki Heinonen, Anna-Liisa Johansson, Maila Heinonen sylissä Helmi Emilia Keränen. Niko Tynkkinen (taulu 813) ja Teija os. Hautala. Vihitty 1.9.2012. (ilm. Raija Änäkkälä) Unelma Heikkilä 90 v. 23.08.2012 Aleksi Emil von Bonsdorff s. 15.01.2012 äiti: Jenna Karoliina Nikula s. 06.06.1986 isä: Niko Kalevi von Bonsdorff s. 14.01.1983 taulu: 814 Aatu Oskari Nikula, synt. 16.07.2012 paino 3,210 kg, pituus 50,5 cm Isä: Toni Nikula, Äiti: Kati Jeronen, taulu 1128 Eila-isoäidin ”lahjat” vuonna 2010. Noa, Samuel ja Viljami. 16 Lastenlasten suusta ja vähän muuta lapsellista: Isoveli sanoi vajaa kaksi vuotiaalle pikkuveljelleen: ”Lasketaanko liukumäkeä?” , johon pikkuveli: ”Yssi, kassi, koome” :D) Samainen pikkupoika: ”Maamilassa” on pootta..ja ”maami” vain ei ymmärtänyt. Tällöin 2-vuotias sanoi: ”Vauvat istuu” Ai pottaako sinä tarkoitit? Joo  ********** Isä yritti tehdä uusia sääntöjä 2,5- vuotiaalle tyttärelleen. Isä sanoi: ” Kun olet syönyt kaikki puuron, niin mennään luistelemaan.” Tyttö: ” Mikäs uus juttu toi nyt on?” ********** Olin työelämäni alkuaikoina myös lastentarvikkeiden kauppias. Myynnissä lastenvaunuja ym. Kilpailijan vaunumerkki oli silloin Ora. Olimme tyttäreni kanssa kaupungilla ja vastaan tuli vähän kulahtaneet lastenvaunut, jolloin tyttäreni tokaisi: ”Katso äiti mitkä Oran vanhat rutkut” (Kokemus Eila ja Jenni) ********** ********** 3 v. lapsenlapsi palasi Suomeen, oltuaan puoli vuotta vanhempiensa kanssa ulkomailla. Nähdessään isoäitinsä, hän kysyi: Miksi sinulle on tullut uusia polkuja tuohon (kasvoihin)?” ********** Pikkutyttö istui lentokoneessa ja katseli ulos ikkunasta. Onko pilvet tippuneet alas? ********** Totuttelua: Tyttäreni meni sairaalaan synnyttämään toista lastaan. Sairaalaan sai mennä katsomaan ainoastaan aviopuoliso ja sisarukset. Olin ihmeissäni, että miksi ei isovanhemmat? (kunnes hoksasin ketä sisaruksia tarkoitettiin.) ********** Professorin alku: 2-vuotiaalla pikkumiehellä oli tapana selittää asioita vaihtoehtoisille sanoilla, ellei saa sanomaansa perille. Hän sanoi: ”Katso äiti muumikko”. Hän sanoi sen moneen kertaan…äiti ei vaan ymmärtänyt, jolloin poika tokaisi: ”No heinää!” Muistan myös kun kerran olin tyttäreni Saijan tai Katjan kanssa huoltoasemalla maksamassa tankattua bensaa. Tiskillä oli kaunis pakkaus, jossa mehiläisen kuvia;) Äiti haluan tuon, onko siinä karkkia? Ei ole lapseni, siinä on sellaisia joita vaan nuo huoltoaseman pojat käyttää. Silloin punastuivat äiti ja huoltoaseman poika ********** ********** Tämä sivu keskittyy seuraavissakin sukulehdissä lasten asioihin, juttuihin, tokaisuihin, askareisiin. Otan mielelläni juttuja näissä merkeissä. 17 LISÄYKSIÄ JA KORJAUKSIA n:o 14, 1.12.2011 – 30.11.2012saakka. Uusin painos: ”LESTIJÄRVEN HEINOSIA JÄLKIPOLVINEEN III” (ilmestynyt 2010) TAULU 69 KOLMAS LAPSI Tyyne Ida Maria Rekonen (e. Piispanen). Lapset: 1)Paavo Matias Piispanen s. 30.1.1921 Lestijärvi, k. 1988 Ylöjärvi, plso Eeva (o.s. Laitala) s. 21.3.1928 Lestijärvi, k. 1993 Ylöjärvi. Lapset: 1)Mirja Kyllikki Lehtonen (o.s. Piispanen) s. 2.1.1951 Lestijärvi, plso Aate Ensio Lehtonen s. 26.1.1949 Parkano, k. 2006 Tampere. Lapset: 1)Jarkko Kristian Lehtonen s. 12.4.1969 Ylöjärvi, plso Heli Hjelt s. 8.5.1975. Lapset: 1)Elmo Evert Kristian s. 20.7.1995 Tampere. 2)Sami Niko Kristian s. 13.11.1997 Tampere. 3)Eelis Mikael Kristian s. 28.4.2002 Vantaa. 2)Lasse Olavi Piispanen s. 14.5.1955, vih. 13.7.2012, plso Kirsi Marjatta (o.s. Korhonen) s. 22.1.1966. 2)Olli Ilmari Piispanen, kuollut pienenä. 3)Alli Paananen (o.s. Piispanen) s. 13.5.1925 Lestijärvi, plso Eino Johannes Paananen s. 1924 Pihtiputaalla, k. 2000. Lapset: 1)Helena Järvinen (o.s. Paananen) s. 20.8.1952 Lestijärvi, plso Hannu Järvinen s. 20.9.1953 Nokia, k. 2005. Lapset: 1)Toni Valtter s. 15.12.1973 Tampere. 2)Anette Helena s. 5.11.1981 Nokia. 2)Tuula Elina Hietamäki (o.s. Paananen) s. 3.7.1960 Tampere, plso Veikko Hietamäki s. 3.7.1959 Viljakkala. Lapset: 1)Laura s. 15.12.1989 Nokia. 2)Eero s. 30.4.1991 Viljakkala. 3)Rami s. 6.6.1995 Viljakkala. 4)Maire AnnaLiisa Kuivaniemi (o.s. Piispanen) s. 16.9.1929 Lestijärvi, plso Arvo Vilpas Kuivaniemi s. 12.1.1934 Lestijärvi. Lapset: 1)Hely AnnaLiisa Solonen (o.s. Kuivaniemi) s. 21.7.1955 Lestijärvi, plso Urpo Olavi Solonen s. 1.12.1952 Reisjärvi. Lapset: 1)Sirpa Heidi-Maria Solonen-Bode, s. 15.11.1972 Reisjärvi, plso Christian Bode s. 20.7.1966 Olbe Saksa. 2)Tuomo Juhani Kuivaniemi s. 4.3.1964 Lestijärvi, plso Riitta-Liisa (o.s. Laitala) s. 1.2.1969 Kokkola. Lapsi: 1)Roosa Maria s. 18.4.2002 Kokkola. 5)Väinö Johannes TAULU 97 SEITSEMÄS LAPSI Antti Ilmari Vehniäinen kuollut 17.2.2012 Lohja. TAULU 104 Rannikko ”Siiri” Sigrid Rauha kuollut 2.3.2012 Särkisalo. TAULU 145 NELJÄS LAPSI Heimo Matias Tiala kuollut 25.6.2012 Lestijärvi. TAULU 199 Karasevicz Martha kuollut 28.4.2012 Waterford CT USA. TAULU 251 KOLMAS LAPSI Saija Heinonen, plso Jarmo Olavi Heikkinen s. 1.7.1986 Pudasjärvi. TAULU 266 TOINEN LAPSI Minna ja Tomi Virtaselle syntynyt lapsi: 1)Vili Kristian s.17.4.2012 Tampere. TAULU 297 Lappi Eini Martta kuollut 6.3.2012 Lestijärvi. TAULU 481 TOINEN LAPSI Adam Karasevicz ja plso Kristin saanet lapsen: 1)Reily s. 23.9.2011 CT USA. TAULU 485 Sohlman Frans Anton ”Antti” kuollut 1.6.2011 Vihti. TAULU 620 Janne ja Minna Luomalle syntynyt toinen lapsi: 2)Paavo Oskari s. 6.11.2011 Siikajoki. TAULU 628 Teemu ja Laura Keräselle syntynyt toinen lapsi: 2)Helmi Emilia s. 20.5.2012 Kerava. TAULU 764 REINON oikea nimi REIJO ja Jonna Niitymäelle syntynyt kuudes lapsi: 6)Sam Viktor s. 17.9.2011 Hellefors Ruotsi. TAULU 814 KOLMAS LAPSI Jenna Karoliina Nikula, plso Niko Kalevi von Bonsdoff s. 14.1.1983 Turku. Lapset: 1)Aleksi Emil von Bonsdoff s. 15.1.2012 Kaarina. TAULU 932 ENSIMMÄINEN LAPSI: Tapani Hyvämäki vih. 11.9.2010 Kurikka, plso Heli Maarit (o.s. Palomäki) s. 31.7.1978 Kurikka. Lapset: 1)Venla Matilda s. 29.11.2011 Vaasa. TAULU 983 Janne ja Jenni Vinkalle syntynyt kolmas lapsi: 3)Kimi Lauri Matias s. 23.11.2011 Sammatti. 18 HEINOSEN SUKUKIRJAAN 1.12.2011 JÄLKEEN TULLEIDEN UUSIEN NIMIEN AAKKOSELLINEN HAKEMISTO: 30.11.2012 SAAKKA. Bode Christian s. 20.7.1966 69/lisä Bonsdoff Aleksi Emil s. 15.1.2012 814/lisä Heikkinen Jarmo Olavi s. 1.7.1986 251/lisä Hietamäki Eero s. 30.4.1991 69/lisä Laura s. 15.12.1989 Rami s. 6.6.1995 Tuula Elina s. 3.7.1960 69/lisä Veikko s. 3.7.1959 Hjelt Heli s. 8.5.1975 Hyvämäki Heli Maarit s. 31.7.1978 932/lisä Venla Matilda s. 29.11.2011 Järvinen Anette Helena s. 5.11.1981 69/lisä Hannu s. 20.9.1953 Helena s. 20.8.1952 Toni Valtter s. 15.12.1973 69/lisä Karasevicz Reily s. 23.9.2011 Keränen Helmi Emilia s. 20.5.2012 628/lisä Kuivaniemi Arvo Vilpas s. 12.1.1934 69/lisä Maire AnnaLiisa s. 16.9.1929 69/lisä Riitta-Liisa s.1.2.1969 Roosa Maria s.18.4.2002 69/lisä Tuomo Juhani s. 4.3.1964 69/lisä Lehtonen Eelis Mikael Kr. s.28.4.2002 69/lisä Elmo Evert Kristian s. 20.7.1995 69/lisä Ensio 1)Aate s. 26.1.1949 69/lisä Jarkko Kristian s. 12.4.1969 Mirja Kyllikki s. 2.1.1951 69/lisä Sami Niko Kristian s. 13.11.1997 69/lisä Luoma Paavo Oskari s. 6.11.2011 620/lisä Paananen Alli s. 13.5.1925 69/lisä Eino Johannes s. 1924 Piispanen Eeva s. 21.3.1928 69/lisä Kirsi Marjatta s. 22.1.1966 69/lisä Lasse s. 14.5.1955 Olli Ilmari Paavo Matias s. 30.1.1921 69/lisä Väinö Johannes Solonen Hely AnnaLiisa s. 21.7.1955 69/lisä Urpo Olavi s. 1.12.1952 69/lisä Vinkka Kimi Lauri Mat. s.23.11.2002 983/lisä Virtanen Vili Kristian s. 17.4.2012 266/lisä 19 69/lisä 69/lisä 69/lisä 69/lisä 932/lisä 69/lisä 69/lisä 481/lisä 69/lisä 69/lisä 69/lisä 69/lisä 69/lisä 69/lisä Sponsoroidut Omakotitalorakentamisen ammattiosaamista * Varmoja ideoita Suunnittelu tapahtuu aina asiakkaan tarpeista, tontin vaatimuksista, asiakkaan budjetista ja rakennuskaava-määräyksistä. * Asiakkuutesi Yksilöllinen arkkitehtisuunnittelu toteutetaan aina asiakkaan toiveiden pohjalta. * Lupauksemme Useiden vuosien kokemus on tuonut tullessaan vahvan ammattiosaamisen niin arkkitehtisuunnitteluun kuin pientalorakentamiseenkin. Olemme rakentajan apuna sovittaessa koko rakennusprojektin ajan.Teemme kustannusarvion, jota noudattaen työurakat ja materiaalit hankitaan. Kilpailutamme aliurakoitsijat ja teemme yhteistyötä rakennusalan eri osa-alueiden ammattilaisten kanssa. Olemme rakentajaperheen tukena aina uuteen kotiin muuttoon saakka. Palveluksessanne: VAATIVIEN TERÄSRAKENTEIDEN JA VALUJEN KOKONAISTOIMITTAJA TK-Vilmet Oy Teollisuustie 14 - 35700 Vilppula Puh. (03) 471 7800 Faksi (03) 4717 820 www.tk-vilmet.fi 20