Piiska 2 2014.pdf - Pohjois
Piiska 2/2014 PIISKA 2/2014 1 Piiska 2/2014 Julkaisija Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n Pohjois-Suomen Piiri ry Piiska 2/2014 Päätoimittajalta Sisälmys 3 Päätoimittajalta 4 Liittohallituksen kuulumiset 5 Puheenjohtajalla on asiaa 6 Kutsu Liittokokoukseen 7 Koulukiusaaminen jättää arvet 8 Opiskeluvinkkejä ykkösille, kakkosille ja kolmosille 10 Hauskaa tekemistä ja uusia kavereita tapahtumilta 11 Täydellinen nuoruus? 12 Horoskoopit 13 Opetusteknologia - askel kohti edistystä vai kompastuskivi 14 Kahvikone Kajaanista kirjoittaa 15 Levyarvostelut 15 Mokapalsta Päätoimittaja Kamilla Rajander kamilla.rajander@gmail.com Taittaja Kamilla Rajander Avustava taitto-ohjelmistokonsultti Saku Virtanen Kansikuva Petteri Hentilä Paino Erweko OY Ilmestyminen Kolmesta neljään numeroa vuoden 2014 aikana Piirihallitus vuonna 2014 Taneli Kastikainen (puheenjohtaja) Veera Petäsnoro (varapuheenjohtaja) Lotta Keränen Julia Kittilä Saku Virtanen Lauri Aine Antti Jaakkola Aguilera Julius Norrena Jere Penttilä Kamilla Rajander Hannes Torppa (piirikummi) 2 Syksyn ihanuus K esäloma on vaihtunut syyslukukauden alkamiseen, ja meille lukiolaisille se tarkoittaa taas aherrusta kurssien ja uusien asioiden oppimisen parissa. Minä ainakaan en olisi pistänyt pahakseni, vaikka kesäloma olisi jatkunut vielä, mutta toisaalta syksyn saapuminenkin on ihan mukavaa, sillä pidän syksystä vuodenaikana. Voisin jopa sanoa rakastavani syksyä! Miksikö rakastan syksyä? Tiedän, että kuulostaa oikein kliseeltä, mutta vastaanpa silti, että pimeät syysillat tuoksukynttilöiden valossa, mukillinen ihanaa laventeli- tai greippiteetä, pinkit villasukat varpaita lämmittämässä ja pehmoinen huopa ympärillä kirjaa lukiessa vievät ajatukset pois työntäyteisestä arjesta eivätkä saa haikailemaan myös niin ihanien kesäiltojen perään. Nautin myös siitä, että kylminä syysaamuina saan kaivaa kaapista ihanan violetin piponi, äitini neulomat lapaset ja syystakkini ja tallustella syksyiset korolliset nilkkurit jalassa ohi värikkäiden lehtien koristelemien puiden. Edes sateinen sää syksyllä ei haittaa minua, sillä se on yksi niistä asioista, joista pidän eniten syksyssä. En osaa sanoa tarkkaa syytä, mutta sateinen sää rauhoittaa minua. Muistan pari vuotta sitten lukion ensimmäisellä koeviikollani, kuinka Suomen syys näytti sateisen puolensa. Kun kävelin vajaan puolen tunnin kestävän koulumatkani tulevaa kurssikoetta samalla miettien, niin taivaalta ropisseet vesipisarat saivat stressaantuneen oloni rauhallisemmaksi. Saman huomasin myös tänä syksynä: oloni oli heti paljon virkeämpi, kun sattumalta sadekuuro yllätti minut, kun olin kahvilassa viettämäni hyppytunnin jälkeen palaamassa takaisin koululle ruotsin tuntia varten. Yleensä olen syksyisin muutenkin täynnä energiaa levätyn kesäloman jälkeen, vaikka aloitankin viikkojen laskemisen syyslomaan jo heti kesäloman jälkeen (- enää noin seitsemän viikkoa syyslomaan!) Tämä alkusyksy on itselleni kuitenkin paljon kiireisempi kuin aikaisempi. Lapsuudessani pimeinä syysiltoina lukemani The Babysitter’s 3 Club -kirjat ovat vaihtuneet lukion ruotsin kertauskirjaan, ja ylioppilaskirjoitukset häämöttävät muutaman kalenterisivun kääntämisen päässä. Vielä viimeiset kertauskurssit, ja sitten on aika näyttää tiedot ja taidot, joita vuosien aikana pääkoppaan on tarttunut. Omaa kirjoituksiin valmistautumistani on kuitenkin helpottanut se, että vuotta vanhemmat kaverini ovat jakaneet minulle omia vinkkejään selvitä kirjoitusurakastaan. Sen vuoksi Piiskan toimituksessa päätimme kerätä tähän numeroon opiskeluvinkkejä vanhemmilta opiskelijoilta nuoremmille; nykyiset kakkoset kertovat uusille ykkösille, mitä itse olisivat halunneet tientää vuosi sitten ja niin edelleen. Jutun pääset lukemaan sivulta 8. Tässä lehdessä on myös muun muassa jutut tekniikan käytöstä opetuksesta (s. 13), koulukiusaamisesta (s. 7) sekä oman tien löytämisestä (s. 11). Ja mitä olisikaan Piiska ilman horoskooppeja? Sivulta 12 pääset lukemaan, mitä juuri Sinun horoskooppimerkillesi on luvassa tulevana syksynä. Oikein mukavaa ja antoisaa kouluvuotta sekä mukavia lukuhetkiä Piiskan parissa! Kamilla Rajander, Piiskan päätoimittaja Piiska 2/2014 Liittohallituksen kuulumiset P Abeilla on edessä myös kirjoitukset, suurella osalla ne alkaa jo luultavasti heti syksyllä ja jatkuu ensi keväänä. Abivuosi kuitenkin on yleensä opintojen puolesta rennoin jos kursseja on kertynyt edes 60 kahtena edellisenä vuonna. Silti viimeiset syventävät ja soveltavat kurssit kannattaa opiskella huolellisesti ettei ”lukulomalla” iske paniikki. Lukiolaisten liiton syksy menee tapahtumia järjestellessä, liittokokoukseen asiakirjoja valmistellessa ja poliittisia päätöksiä ja esityksiä odottaessa. Oppivelvollisuuden nostaminen toiselle asteelle valitettavasti etenee eduskuntaan hallituksen esityksenä syksyllä ja tulee menemään läpi jos ihmeitä ei tapahdu. Lukion järjestäjäverkko uudistuksia odotettiin jo alku kesäksi, mutta 500 henkilön järjestäjämalli (huom. ei 500 per yksikkö) kaatui kesällä ja uusia esityksiä odotetaan syksyllä. Näissä merkeissä toivotan hyvää syksyn alkua ja kliseisesti menestystä opintoihin =) äivät lyhenevät, luonto kuihtuu ja ihmiset masentuvat. Siitä tunnistaa syksyn. Lukiolaisten onneksi uusi lukukausi alkaa eikä ole syytä lannistua, vaan nauttia ja ottaa kaikki irti lukiovuosista! Kevään yhteishaussa opiskelupaikan saaneet 25 700 nuorta aloittavat lukiotaipaleensa elokuussa. Heillä on edessään unohtumattomat 3-4 vuotta. Osa jää oman paikkakuntansa lukioon luontevasti yläasteen jälkeen, kun taas osa lähtee hieman kauemmaksi, joko kaupungin sisällä tai jopa toiseen kaupunkiin, kuten itsekin tein neljä vuotta sitten. Suurin osa teistä tulee myös kokemaan ”taikaiskun”, joka tarkoittaa että lapsellisuudet on jätetty peruskouluun ja kypsä, mutta myös vapaampi opiskelu alkaa oppivelvollisuuden päätyttyä. Toisen vuosikurssin opiskelijat ovat jo rutinoituneet ottamaan vastuuta opinnoistaan ja syksyllä sama tahti jatkuu. Abiristeilyt on toivottavasti jo varattu ja silmissä kiiltää wanhojen tanssien glitteri. Rohkeimmat (/fiksuimmat) aloittavat myös kirjoitusurakan jo ensi keväänä ja kaiken kokeneena alisuorittajana varoitan, että kevät tulee nopeasti. Terveisin Hannes Torppa, Suomen Lukiolaisten Liiton liittohallituksen jäsen sekä Pohjois-Suomen Lukiolaisten ja Lapin Lukiolaisten piirikummi 4 Piiska 2/2014 Puheenjohtajalla on asiaa T aas on aika uuden lukuvuoden pyörähtää käyntiin lukioissa kautta maan. Lukion alku voi tuntua etäiseltä ja pelottavalta, kuten kaikki uusi ja tuntematon. Ensimmäiset päivät lukiossa usein tuntuvat hämmentäviltä kaiken uuden keskellä. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole, sillä lukiomaailman tavat ja käytänteet oppii nopeasti. Muistan edelleen kirkkaasti oman lukiotieni alun kolmen vuoden takaa. En tuntenut lukiostani ketään etukäteen ja tietoni lukion käymisestä perustuivat kaveripiirissä liikkuviin huhuihin ja vanhempien ihmisten muisteloihin omista lukioajoistaan. Ei siis järin vankka tietopohja aloittaa lukiota. Jo ensimmäisenä päivänä sain muutamia ystäviä, ja seuraavina päivinä uusiin ihmisiin tutustuminen vain kiihtyi. Tämä on hyvä merkki lukiomaailmassa vallitsevasta hengestä, jossa lukion opiskelijoista muodostuu tiivis porukka jo heti alussa. Nyt lukion jälkeen ylioppilaana minulla on laajasti ystäviä, joista osa tulee säilymään loppuelämän läheisinä. Ehdottomasti eniten lukiosta saa irti lähtemällä mukaan oheistoimintaan, kuten erilaisiin turnauksiin ja tapahtumiin. Helppo tapa päästä syvemmälle lukion toimintaan ja päästä vaikuttamaan on pyrkiä oman lukion opiskelijakunnanhallitukseen. Opiskelijakuntien hallitukset toimivat lukion kaikkien opiskelijoiden hyväksi parantaen lukioarkea. Ne järjestävät teemapäiviä ja tapahtumia sekä valvovat opiskelijoiden edun täyttymistä. Liittymällä opiskelijakunnanhallitukseen pääsee todella vaikuttamaan asioihin. Toinen hyvä keino päästä vaikuttamaan on lähteä mukaan Suomen Lukiolaisten Liiton toimintaan. Suomen Lukiolaisten Liitto on valtakunnallinen etu- ja edunvalvontajärjestö, jossa lukiolaiset itse pääsevät vaikuttamaan suuriinkin lukiota ja lukiolaisia koskevii asioihin. Suomen Lukiolaisten Liitossa on 11 piiriä, jotka jakaantuvat alueellisesti ympäri Suomen. Tämä lehti on Pohjois-Suomen piirin ikioma julkaisu, eli tätä lehteä omassa lukiossaan lukeva kuuluu Pohjois-Suomen piiriin. Piiri tunnetaan 5 yleisesti nimellä Pohjois-Suomen Lukiolaiset. Lähtemällä mukaan toimintaan pääsee päättämään alueen lukiolaisten asioista sekä valtakunnallisista asioista. Toiminta ei kuitenkaan ole pelkkää päätösten tekemistä ja kokouksien pitämistä, vaan se pitää sisällään huikean hauskoja valtakunnallisia ja alueen omia tapahtumia. Esimerkkejä tapahtumista ovat valtakunnalliset Water-opiskelijakuntafestivaalit, Kevätpäivät ja tietenkin vuoden kruunaava mahtava Liittokokous. Piiri järjestää esimerkiksi leffailtoja ja mökkiviikonloppuja. Toimintaan pääsee mukaan helposti seuraamalla piiriä Facebookissa nimellä PohjoisSuomen Lukiolaiset. Sivulla ilmoitamme kokouksista ja tapahtumista, joihin kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita! Taneli Kastikainen, Pohjois-Suomen Lukiolaisten puheenjohtaja Kuva: Sebastian Tynkkynen Piiska 2/2014 Piiska 2/2014 Koulukiusaaminen jättää arvet K oulukiusaaminen on vakavaa aina. Se koskettaa, riipaisee ja haavoittaa kiusattua, hänen perhettään ja lähipiiriä. Kukaan ei halua olla kiusattu. Myös kiusaajalle tilanne on vaikea. Hankala tapaus, jossa kukaan ei voita, jokainen häviää. Yle uutisoi 19.5.2014 amerikkalais-brittiläistutkimuksesta, jonka tulokset saivat sydämeni pomppaamaan kurkkuun. Tutkimuksen mukaan kiusattujen tulehdusarvot ovat herkemmin korkeammalla, ja näin ollen kiusaaminen vaikuttaa myös aikuisiällä: 50-vuotiaana terveys on heikompi ja sosiaaliset suhteet voivat heiketä. Onko minunkin kohtaloni siis sinetöity? Peruskoulun ajan kestäneen, enemmän ja välillä vähemmän esiintyneen kiusaamisen on täytynyt tehdä tehtävänsä. Minun tilanteeni hoidettiin huonosti. Opettajat sanoivat, ettei ole heidän asia puuttua. Toivottavasti tänä päivänä on toisin. Opettajat ovat ensimmäisiä, joiden tulee puuttua. Koululuokan me-hengen muodostumista edistetään juuri tavallisilla oppitunneilla. Minun tilanteeni oli myös hankala, koska luulen, että tunsin olevani kiusattu, mutta minulla ei ollut kiusaajia. Tämä kuulostanee tutulta ja tehnee koulukiusaamisesta entistä hankalamman havaita. Kiusaajat eivät tiedä loukanneensa, tai sitten he vain yksinkertaisesti vakuuttavat ympäristön viattomuudestaan. Olen vakuuttunut siitä, että jokaisessa koulussa opiskelee kiusattuja ilman kiusaajia. Pystyykö kiusattua parantamaan? Ei täysin koskaan, haavat jättävät arvet, ja ken tietää, jossain elämän tilanteessa arven rupi revitään irti. Kiusaaminen jää häilymään mörkönä taustalle. Senpä vuoksi on kiusaajan kannalta elintärkeää, että hän saisi käsitellä tilannettaan ammattilaisen kanssa – jokaisessa tapauksessa. Omalla kohdallani olen saanut apua vasta lukiossa, jossa tosin kiusaamistakaan ei ole esiintynyt. Ehkäpä lukioiässä käyttäytyminen on jo paremmin hallussa. Itselleni on ollut tärkeää saada keskustella asioista. Syyllisyyden tunne on 6 7 pahin taakka, mitä kiusattu voi kantaa: syyllisyys omasta virheellisyydestä; vika ei koskaan ole kiusatussa! Voimavaroja pitäisi käyttää eniten ennalta ehkäisyyn. Jo aiemmin vihjailin me-hengen lisäämisestä. Ekaluokalla olisi tärkeää varmistaa, että jokainen oppilas kokee tulleensa hyvin kohdelluksi ja koulukavereita löytyy. Vaikka koulukavereista ei olisi vapaa-ajanviettokavereiksi, niin koulutyö sujuu, kun aina joku jonka kanssa olla ja tehdä. Luokassa tulisi korostaa kaveruuden tärkeyttä asiana, joka kuuluu kaikille, jokaisen kanssa tullaan toimeen, vaikkei sydänystäviä oltaisikaan. Tämä asia kun iskostuisi jokaiseen loppuelämäksi, niin loppuisi työpaikka kiusaaminenkin kertaheitolla. Anna Korhonen, Kajaanin lukio Piiska 2/2014 Opiskeluvinkkejä ykkösille, kakkosille ja kolmosille Liikennekoulu ” lukiossa opiskeleville henkilöautokortin perusvaiheen kurssista, kun esittää tämän mainoksen autokoululla. työtä seuraavaan päivään. Työtaakan kasvu tuntuu, se on taattu. - kielten opettajilta kannattaa kysyä vanhoja yo-vihkoja tehtäväksi, sillä niiden rakenteesta pisteytyksestä ja tasosta olisi hyvä tietää jo etukäteen - vanhojentanssit on vain yksi päivä elämässä, joten niitä ei kannata stressata liikaa -selvisit ensimmäisestä vuodesta lukiossa, joten selviät myös seuraavista vuosista -jos opiskeluun uppoaa turhauttavan paljon aikaa laihoin tuloksin, voi oppimistekniikassa olla muuttamisen tarvetta. Virheistä oppii”, kuuluu sanonta. Piiskan toimitus päätti kysellä opiskeluvinkkejä vanhemmilta opiskelijoilta nuoremmille, jotta nuoremmat voisivat välttää samoja karikoita kuin vanhemmat ovat tehneet sekä hyödyntää hyviksi koettuja opiskeluun liittyviä asioita. Vinkkejä ensimmäisen vuoden opiskelijoille: “Jos ykkösellä on tullut ”höntsäiltyä”, niin toisena vuonna on vielä mahdollisuus skarpata” -vaikka jokin opiskelutyyli olisi saattanut yläasteella tuntua hyvältä, niin pitää varautua, että lukiossa sitä saattaa joutua muuttamaan -muistiinpanojen tekeminen tunneilla helpottaa kokeisiin lukemista -kokeeseen lukemista ei kannata jättää viimeiseen iltaan -jos haluaa myydä omat kirjat eteenpäin, niin kirjoja ei kannata sotkea -muista jättää aikaa myös rentoutumiseen, sillä jatkuva stressaaminen ei ainakaan paranna oppimistuloksia Vinkkejä kolmannen vuoden opiskelijoille: -aloita ylioppilaskirjoituksiin lukeminen hyvissä ajoin, jotta se ei jää viimetippaan - anna itsellesi silloin tällöin jättää jokin asia vähemmälle opiskelulle, jos kyseessä ei ole kirjoitettava aine -lukulomalla koko päivää ei saa kuluttaa pelkkään lukemiseen, sillä jaksaminen ei välttämättä riitä sellaiseen -lukulomalla on aikaa lukea kevään kirjoituksiin, joten talvella kannatta panostaa käytäviin kursseihin eikä rakentaa talvea kirjoituksiin lukemiselle. Vinkkejä toisen vuoden opiskelijoille: -jos ykkösellä on tullut ”höntsäiltyä”, niin toisena vuonna on vielä mahdollisuus skarpata - Toisena vuonna annattaa opiskella ahkerasti, sillä kerran kunnolla opiskeltu asia on helppo palauttaa päähän kirjoituksiin kerratessa. - lukion pakolliset kurssit kannattaa käydä tokana vuonna loppuun -pääpaino kannattaa pitää kirjoitettavissa aineissa ja valita mahdollisimman paljon näiden aineiden kursseja -älä missään tapauksessa jätä edes yhden päivän 8 Piiska 2/2014 Safetycar tarjoaa -5% alennusta 9 Piiska 2/2014 Hauskaa tekemistä ja uusia kavereita tapahtumilta Lähtemällä mukaan Suomen Lukiolaisten Liiton toimintaan tapaat paljon uusia ihmisiä ja pääset osallistumaan mahtaviin tapahtumiin. Tällä sivulla kuvia tämän vuoden tapahtumilta. Tykkää meistä Facebookissa, seuraa meitä Instagramissa ja käy kurkkaamassa myös nettisivumme, niin pysyt ajantasalla siitä, mitä kaikkea hauskaa on seuraavaksi tulossa. Piiska 2/2014 Täydellinen nuoruus? M Toukokuussa vietimme Hääpäivää yhdessä Lapin Lukiolaisten kanssa Tervolassa. Tammikuussa kävimme keilaamassa, minkä jälkeen menimme vielä syömään. Ihanat aktiivimme saivat hieman koulutusta Icebreaker -mökkiviikonlopun aikana Kuusamossa. SLL:n Talvipäivät pidettiin tänä vuonna Oulussa, ja PSP isännöi Talvipäivien iltaohjelmaa. Kuvassa illan pukeutumistyyliä. PSP:läisiä kotimatkalla Koulukävijäkulutuksesta. Koulukävijät kouluttautuivat Orivedellä elokuussa. 10 onesti miettii, että elääkö sitä nuoruutta, mitä haluaa. Onko valinnat ollu oikeita, ja opiskeleeko tällä hetkellä sitä omaa juttua. Tää nuoruus on lähinnä ittensä ehtimistä ja oman polun löytämistä. Sillon tällön astuu vähä ohi polusta ja käy mehtässä samoilemassa, mutta lopulta kumminki löytää takas. Jotkut taas saattaa kompastua. Polulla voi olla oksa, ja sitten lennetään nurin. Jalka voi katketa, mutta se paranee ajan kuluessa. Mutta voi tulla myös isompi vamma, jota kantaa mukanaan polun loppuun asti. On paljon tämmösiä sanontoja, jossa käsketään tarttua hetkeen ja elää hetkessä. Hetkessä eläminen on yleensä ihan hyvä juttu. Mutta liian hetkessä eläminen voi vahingoittaa tulevaisuutta. Mitä se siis tarkottaa? Pitää miettiä, et mihin haluat opiskelemaan, mitä mahollisesti teet tulevaisuudessa tai miten tienaat. Ei ihan helppoja juttuja, mutta niitä on vaan pakko vähä mietiskellä. Suomessa sun on tosi vaikia päästä töihin, jos sulla ei oo mitään ammattia tai taitoa sitä alaa kohtaan. Nuorena pitää tehä isoja valintoja siihen nähen kuin kauan ollaan täällä maapallolla tallusteltu ja nähty asioita. Mutta ei kai sitä auta muutako kokeilla ja kahtoa mihin suuntaan asiat lähtee rullaileen. Tuntuu myös nykyään, että semmosia ”tavallisia” ammatteja arvostetaan vähemmän. Nuorilla pitää olla suuria tavoitteita tulevaisuutta kohti. On hyvä juttu, että on vähä suurempiaki haaveita ja unelmia, mutta ois tärkiä jos että ois niitä pienempiäki. Se, että tavottelet kuuta taivaalta heti aluksi, mahdollisesti heikentää sun itseluottamusta ja motivaatiota. Elämässä pitää kulkea pieniä askelia kerralla. On tullu vastaa myös tää nuoriin kohdistuva paine. Tuntuu, että epäonnistumisia ei sallita, koulussa ei saa tulla huonoja numeroita, koska ei pääse hyvään kouluun ja sen jälkeen ei pääse töihin. Rima on tosi korkealla. Se on osa syy miks Suomessakin syrjäytyy ihmisiä jo nuorena niin paljo. Paineet siihen millanen sun pitäs olla ovat kovat. Tää yhteiskunta vaatii sulta tosi paljo, ja jotkut ei vaan pääse sen riman yli. Joillekki iskee nii kova rimakauhu, että ei lähetä mihinkää opiskelee ja tulee pitkä kierre, josta on vaikea päästä työelämään. Nykyään jos haluat tulla joksikin kuuluisaksi tai nousta uralla, nii sun on pakko olla tosi hyvä. Ei välttämättä tosi hyväkään riitä. Tätä maailmaa on puhaltelemassa muutoksen tuulet. Mää oon hieman muutoksen vastanen ihminen. Ehkä johtuu siitä, että ei välttämättä oo tietoa, mitä se muutos tuo tullessaan. Se voi tuoda hyviä asioita eteen, mutta myös huonoja. Se on vähä niinku, että kävelis sitä omaa polkua yöllä. Näkemättä eteenpäin. Tärkeää on, että löytää sen polun, mitä on hyvä kulkea eteenpäin. Kokeilla muutamia eri tienhaaroja ja palata takasi jos ei tuntunukkaan hyvältä. Muista levähtää välillä ja ottaa rennosti. Nosta lippu korkealle ja oo oma ittes. Mää uskon, että niiden avulla sää löydät sun polun. Jenni Vaikonpää, Oulaisten lukio 11 Piiska 2/2014 Horoskoopit Neitsyt (23.8.-22.9.) Neitsyitä viedään. Tarjouksia satelee sieltä ja täältä. Tunnet itsesi energiseksi, ja se myös näkyy. Mahdollisuudet tarjoavat jännityksen lisäksi jopa vauhtia ja vaarallisiakin tilanteita. Järki kädessä sanoi eno veneessä. Älä humallu liikaa uudesta tilanteesta. Kalat (20.2.-20.3.) Tämä syksyn on vetten elättien jokilaakso! Opiskelu ja rakkaus soljuvat kuin Tenojoki konsanaan. Rakkaus kiihtyy kosken kuohuihin asti ja hikikarpalot virtaavat, sillä karikoita näkyy jo. Kovalla ponnistelulla vie kalat kutemaan. Päättäväisyys maasi perii. Vaaka (23.9.-23.10.) Vaaka kupit keikkuvat. Tehokkuutesi on ilmiömäistä. Asiat hoituvat lähes itsestään ja ponnistelut tuntuvat mitättömiltä. Syksy suosii punnitsijoita, opiskelijoita ja kaikenlaisia uurtajia, jotka pyrkivät saamaan mahdollisimman loistavan tuloksen aikaan. Rakkaudessa kannattaa nyt ottaa riski. Oinas (21.3.-20.4.) Nyt kaikkien pässinpäiden on pidettävä nyörit kaulassa. Kiireisyys aiheuttaa räjähdysvaaraa ja voimakkaat tunteet pulpahtavat tuon tuosta. Tyyntä myrskyn edellä: kuta huolettomampi, sitä sotkuisemmaksi kaikki käy. Niin rakkaus kuin opiskelukin on koetuksella. Skorpioni (24.10.-22.11.) Piikit pystyyn ja tuulta päin! Jos jokin on mennyt pieleen, niin ei mene enää. Nyt ei skorpioneja tallata! Sinulle tarjoutuu aivan uskomaton mahdollisuus, joka vie sinut aivan uusiin maisemiin, uusien ihmisten keskellä ja henkinen nousu on väistämätön! Tartu tilaisuuteen! Jousimies (23.11.-22.12.) Amorin nuolet ovat katkeilleet ja soppa on viimeisen päälle keitetty. Karvaalta maistuu tämä keitos. Lusikointi on aloitettava lusikallinen kerrallaan. Viimeistään jouluna voit jo juhlia riemuvoittoa. Kohtuus ja suoraselkäisyys palkitaan. Luottamuksesi lisääntyy puolin ja toisin. Kauris (23.12.-19.1.) Uljaudesta ja kauneudesta saat riittämiin, sillä kateelliset ovat nousseet barrikadeille. Tee kuitenkin selväksi aikomuksesi ja pidä jauhosi puhtaina, niin että puheet pysyvät perättöminä. Äläkä juokse kuin pieni varomaton Bambi, metsästäjät vaanivat avoimella pellolla. Vesimies (20.1.-19.2.) Vesisadetta, lupaa Pouta astrologiselle sääkartalle. Nyt ei auta jäädä tuleen makaamaan. Epävarmuus tekijät ovat painostavat lähes musertavat, mutta kykenet ne löylyttämään. Lätäkön reuna vaikuttaa ylitsepääsemättömältä, mutta onnen kyyneleet löytyvät vielä. Härkä (21.4.-20.5.) Nyt on punainen vaate heilahtanut, silmät mullistelevat ja päätä kivistää. Seuraelämän suunnalla punainen väri vilkkaa. Kesän kosteuden ja hummauksen vastapainoksi on aika vaipua syksyn harmauteen. Opiskelu tarjoaa tarvitsemasi selkärangan. Kaksonen (21.5.-21.6.) Hurlum hei! Syksyä päin. Rappio siintää kesän jälkeen. Velikulta taisi pettää tänään. Rakkauden signaalit ovat voimakkaita, ja sekös saa opiskelut sekaisin. Ruotsia ja matematiikkaa uhkaavat homevauriot ja hengenahdistukselta sekä homeflunssalta tuskin vältytään. Rapu (22.6.-22.7.) Kylkimyyryä kulkee elämä ja vanhat tottumukset piinaavat. Kaipaat uusia tuulia ja muutosta. Opiskelu sujuu, mutta sielläkin tasapaksu puurtaminen alkaa käydä voimille. Vaaleanpunaiset unelmat toteutuvat, ja rakkaus tarjoaa toivottua muutosta. Leijona (23.7.-22.8.) Turha on karjahdella, sillä rantaleijonien löhöilyt on löhöilty. Pyörät pyörivät kiihtyvää tahtia. Sirkus on tullut. Alkuun tehokkuus on hyvä, mutta loppuun palaminen uhkaa. Pelastus ilmenee kuitenkin yllättävältä taholta ja kelkan täyskäännös pelastaa nahkasi. Punainen haltijatar 12 Piiska 2/2014 Opetusteknologia - askel kohti edistystä vai kompastuskivi? O petusteknologian käyttö on yleistynyt yhä useammissa lukioissa ympäri Suomea. Vanhanaikaiset piirtoheittimet ja liitutaulut ovat saaneet väistyä SmartBoardien tieltä, joita hyödynnetään mm. PowerPoint -esitelmien esittämiseen, opetusvideoiden katselemiseen, sekä mm. erilaisten interaktiivisten opetuspelien pelaamiseen. Muutamat koulut ovat myös investoineet kannettaviin tietokoneisiin taikka iPadeihin, jotka luovutetaan oppilaiden käyttöön, ja joita he saavat käyttää opiskelunsa aikana vapaasti niin koulussa kuin kotonakin. Opetusteknologia ja sen käyttö jakaa ihmisiä niin oppilaita kuin opettajiakin - kahteen kastiin. Osa pitää sen käyttöä merkittävänä askeleena kohti tulevaisuutta, ja perustelevat sen tarpeellisuutta mm. sillä, että kun koulussa opitaan kymmensormijärjestelmä sekä Excel -taulukoiden laatiminen, ei sitä tulevaisuudessa työelämässä tarvitse uudelleenopetella, ja kaiken lisäksi se näyttää CV:ssäkin hyvältä! Se toinen osa ryhmästä, joka taas haluaisi heittää läppärit seinään ja kirjoittaa esseensä perinteikkäästi paperille, kokee, että opetusteknologia ei ole vielä tarpeeksi kehittynyttä, minkä vuoksi myös sen jouheva käyttökin on työn ja tuskan takana. Kuten monella muullakin asialla, on myös opetusteknologiankin käytöllä hyvät sekä huonot puolensa. Selkeitä etuja ovat esimerkiksi opetuksen monipuolistuminen; kun tavallisten tehtävien tekeminen alkaa maistua puulta, ja tiedon etsiminen oppikirjoista alkaa pänniä, voi kirjat sysätä hetkeksi sivummalle ja vaikkapa pelata opetustarkoituksiin kehitettyjä pelejä. Oman läppärin ansiosta tieto on myös nopeammin saatavilla, kun tunnilla voi etsiä vastauksia tehtävien kysymyksiin netistä. Vaikka opetusteknologia onkin huippuhienoa ja modernia, ja sen kuuluisi tehdä opiskelusta mielekkäämpää ja helpompaa, on sillä myös haittapuolensakin. Esimerkiksi vanhemmille opettajille älytaulun tai piirustuspyödän käyttö voi olla vaikeaa, sillä he ovat koko elämänsä käyttäneet liitutaulua apunaan, jonka vuoksi myös itse opetus voi takkuilla. Oppilaille haasteellisinta on taas omien kannettavien tai tablettien säilyttäminen ehjänä, sillä erilaisista suojakoteloista ja läppärilaukuista huolimatta laitteita tulee herkästi kannettua repussa, minkä vuoksi ne myös vaurioituvat helposti. Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että opetusteknologian avulla voidaan tehdä opiskelusta mielekkäämpää ja monipuolisempaa, ja olenkin huomannut sen toimineen apuna minulle kielten opiskelussa. Toisaalta tämänkaltaisten suurten muutosten kanssa tulisi edetä kaikessa rauhassa, eikä yhdellä rysäyksellä uusia kokonaisen koulun varustusta, sillä se aiheuttaa niin oppilaiden kuin opettajienkin parissa turhaa hämmennystä, ja vaatii totuttelua. Suvi-Anna Salminen Utajärven lukio 13 Piiska 2/2014 Piiska 2/2014 Kahvikone Kajaanista kirjoittaa ” Hei! Nimeni on Eevertti. You can use me!” Tämä teksti kirjoitettiin valkoiselle paperiarkille ja kiinnitettiin kylkeeni viime syksynä, kun saavuin tänne Kajaanin lukiolle. Olen siis Kajaanin lukion opiskelijoita ilahduttava kahviautomaatti Eevertti ja tarjoilen kahvien ja erikoiskahvien lisäksi kaakaota, teetä ja mustikkakeittoa. Tällä palstallani kerron lukiomme kuulumisista omasta näkökulmastani. Ajatella, että siitä on kulunut jo melkein vuosi, kun saavuin tänne. Minut otettiin vastaan erittäin lämpimästi. Seuranani täällä opiskelijakunnan huoneessa on suklaapatukka-automaatti, ja yhdessä me tarjoilemme pientä välipalaa opiskelijoillemme. Tapaan koulumme opiskelijoita väli- ja hyppytuntien aikaan, ja opiskelijakunnan hallituksen porukka käy säännöllisin väliajoin tarkistamassa vointini. Jos minulla on huono päivä, ja tarjoankin maitokahvin sijaan tavallista kahvia, niin hallituksen porukka ryntää kyllä pian antamaan minulle noottia –ja maitojauhetta, jota tarjota. Olen koko täälläoloaikani päässyt seuraamaan projektia ”Operaatio kahviouudistus”. Kyseinen projekti on hallituksen porukan tavoite saada tästä minunkin kotihuoneestani viihtyisämpi, jotta opiskelijat viihtyisivät paremmin täällä luonani. En olisi uskonut, että kahviouudistuksessakin on niin paljon työtä. Olen salakuunnellut työryhmän palavereita, minkä vuoksi tiedän, että kaikki on mietittävä aina budjetista värisävyihin. Viime kevään viimeisillä kouluviikoilla pääsin todistamaan jotain hupaisaa: tilatut ja kovasti odotetut kahviokalusteet olivat saapuneet, ja hallituslaisten oli aika ryhtyä kokoamaan noista kymmeniin laatikoihin pakatuista osista tukevat kalusteet. Voi sitä tuskailun määrää, kun ensiksi piti jostakin etsiä sopivat työkalut kokoamisurakkaan. Sitten haastetta aiheuttivat kokoamisohjeet, jotka kukin kokoaja tulkitsi eri tavalla. Pikku hiljaa tuoli toisensa jälkeen kuitenkin valmistui, ja urakka eteni hyvin –jos ei siis lasketa väärinpäin kiinnitettyjä osia ja kahden kokoajan vannomista siitä, kuinka toisen pöydän saisi koota joku muu kuin he. Koska kokoamisurakka on vielä hieman kesken tämän lehdessä mennessä painoon, niin Piiskan seuraavassa numerossa pääsen vasta kertomaan teille valmiista, uudistuneesta kahviosta. Siihen asti näkemiin –ja kahvittelemisiin! Eevertti, Kajaanin lukion kahviautomaatti Levyarvostelut Stepa Ultramagneettinen Burzum The Ways of Yore Sodankylän poika raottaa virtuoosimaista sanallista arkkuaan tällä neljännellä pitkäsoitolla. Tuotannon taso on noussut tasaista tahtia, ja Ultramagneettisella Stepan taidot biittinikkarina nousevat todella esille. Hervottomat jazz- ja funkkisamplet ja -vaikutteet tekevät levystä äärimmäisen mielenkiintoista kuunneltavaa, ja esimerkiksi kaksi ensimmäistä verseä samaa loppusointua tykittävä Ghettounelmii todella näyttää Stepan sanankäytön nerokkuuden. Onhan levyllä myös heikkouksia. Tee omaa juttuu -kipale jää hieman platkuksi munattoman biittiratkaisunsa ja heikohkojen Aren ja Jodarokin feattien vuoksi. Julistava huutokertsi alkaa räpissä olla melkoisen nähty juttu. Synkällä Black Mötül -tuotannollaan lähes kulttimaineeseen noussut Varg Vikernesin yhden miehen projekti tekee uudella lätyllään täyskäännöksen. Poissa ovat muovipurkkimaiset särökitarat ja raivokkaat blast beatit. Tilalle on tullut tyylikäs, jopa musikaalinen, selkeästi kansanmusiikkivaikutteinen ambient. Levyn helmeksi nousee The Portal, joka loistaa kauniilla kitarasovituksillaan ja lennokkaalla rytmiikallaan. Kyseisessä raidassa näkyy myös selviten Vikernesin tekemä pesäero Black Metalliin ja siihen liittyvään saatananpalvontaskeneen, ja tilalle nostetaan kaunis skandinaavimystiikka. Kirjoittaja on anonyymi herrasmies, joka nautti pitkistä kävelyistä rannalla ja luulee tietävänsä jotain musiikista. Mokapalsta Tällä palstalla julkaistaan opiskelijoille koulussa ja koulun ulkopuolella sattuneita mokia. Tämä moka ei ole oikeastaan sattunut vain kerran. Välillä kun olen pyytänyt puheenvuoroa 14 opettajalta, niin ”opettaja”-nimityksen sijaan olen saattanut sanoa opettajaani äidiksi. Luojan kiitos, en ole kutsunut vielä miespuolista opettajaa äidiksi. Olin Helsingissä autolla liikenteessä. Käännyin sitten yhdessä risteyksessä vasemmalle, mutta tällaiselle maalaispojalle ratikkaraiteet ei sattunut mieleen. Tien keskellä siis kulki raide, jolle vahingossa ajoin. Siitä sitten vedän katukivetyksen yli takaisin 15 ajoradalle. Lievä sydänkohtaus, mutta selvisinpä hengissä siltä reissulta. Ranskan tunnilla ope kysyi minulta, miten sanon ”Rakastan merta!” Noh, väärän artikkelin laittamalla totesin sitten rakastavani pormestaria, sillä sanat lausutaan muuten samalla tavalla, artikkelit vaan ovat erit. Jatkossa ainaki muistan, mikä ero on sanoilla ”la mer” ja ”le maire”… Piiska 2/2014 16
© Copyright 2024