LUKIOLAISTEN EUROOPPAVISIO Mitä Euroopasta tulee isona? Eurooppa-päivänä 9.5.2014 lähes 300 lukiolaista 142 lukiosta ympäri Suomea kokoontui Helsinkiin Lukiolaisten Huipputapaamiseen käsittelemään eurooppalaisuuteen, Euroopan unionin tehtäviin ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä teemoja yhdessä europarlamentaarikkojen ja alan asiantuntijoiden kanssa. Huipputapaamisessa synnytettiin seuraavat viisi päätavoitetta, jotka yhdessä muodostavat Lukiolaisten Eurooppavision. Toivomme vision herättävän keskustelua Euroopasta ja vaikuttamisesta lukioissa ja niiden ulkopuolella. - Suomen Lukiolaisten Liitto 1. Yhtenäinen Eurooppa “Nopeasti muuttuva kansainvälinen maailma vaatii Euroopalta yhtenäistä ääntä. Tulevaisuudessa Euroopan tulee olla vahva maailmanpolitiikan toimija, jonka jäsenvaltiot tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä niin ulko-, talous- kuin ympäristöpolitiikankin saralla. Eurooppalaisia arvoja tulisi käyttää apuna rakennettaessa oikeudenmukaisempaa, vauraampaa ja ympäristöystävällisempää maailmaa.” 2. Elinvoiman ja edistyksen Eurooppa “Eurooppa tarjoaa parhaimmillaan kansalaisilleen vapaan liikkuvuuden alueen, jossa he voivat opiskella ja työskennellä vaivatta yli kansallisten rajojen. Vapaat opiskelu- ja työskentelymahdollisuudet ovat eduksi eurooppalaisille kansantalouksille, sillä ne tasapainottavat ikärakenteen muutoksia ja luovat valmiuksia kansalaisten globaalille vaikuttamiselle. Koulutuksen tulisi lisätä tietoisuutta Euroopan unionin luomista mahdollisuuksista ja samalla integroida maahanmuuttajia yhteiskuntaan. Tämän ohella eurooppalaisen yhteisön tulee taata kansallisille kulttuureille mahdollisuus toteuttaa omia kulttuurillisia erityispiirteitään eurooppalaisen identiteetin rinnalla. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja jäsenvaltioiden välinen luottamus ehkäisevät konfliktien syntyä Euroopassa. Sisäinen rauha, jaettu kulttuuriperintö ja yhtenevät arvot takaavat eurooppalaisen identiteetin jatkuvuuden. Euroopan unionin tulisi tehostaa kestävää kehitystä ja talouskasvua toisiaan tukevina tekijöinä. Ekologinen ja taloudellisesti vakaa Eurooppa mahdollistaa tuleville sukupolville korkean elintason. Elinvoimaiset sisämarkkinat ja jäsenvaltioiden valvottu talouspolitiikka turvaavat kehittyvän ja menestyvän Euroopan.” 3. Tulevaisuus turvataan hyvinvoinnilla “Jokaisen EU-jäsenvaltion tulee saavuttaa tietyt koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalietuuksien vähimmäisvaatimukset. Saavuttamalla nämä vaatimukset voimme luoda yhtenäisemmän Euroopan unionin sekä lisätä EU:n globaalia uskottavuutta. Hyvinvoinnin kehittämiseen tulisi myöntää tukia, joita saisi tuloksia vastaan. Työllisyysasteen on noustava Euroopan Unionin laajuisesti korkeammaksi, jotta saataisiin luotua vahva pohja Euroopan laajuisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseksi takaamiseksi. Työllisyysastetta tulisi parantaa panostamalla korkeaan koulutukseen, teollisuuden jalostusasteeseen, huippututkimukseen ja kasvuyrityksiin. Nämä kriteerit voitaisiin täyttää lisäämällä EU-maiden välistä yhteistyötä ja vähentämällä niiden välistä kilpailua. EU:n tulee kilpailla omilla vahvuuksillaan ja sopeutua rakennemuutoksiin.” 4. Nuorten avoin ja demokraattinen Eurooppa “Unionissa nuoria koskevia päätöksiä tehdään monessa eri toimielimessä, monella eri tasolla, joten EU:n tulisi luoda toimielin, jonka tehtävänä on lisätä vuorovaikutusta nuorten, nuorisojärjestöjen ja -verkostojen välillä. Nuorisoasiain toimiston tehtävänä olisi seurata kaikkea unionin päätöksentekoa nuorten ikäluokkien näkökulmasta, tuottaa tietoa ja sen yhteydessä olisi nuorten edustuksellinen toimielin, kuten nuorten parlamentti. Toistaiseksi alhaista äänestysprosenttia kasvatetaan sekä nuorten poliittista osallistumista lisätään tekemällä päätöksenteosta ymmärrettävää ja läpinäkyvää. Euroopan unionin toiminnasta ja toimielimistä on tiedotettava ymmärrettävästi ja europarlamenttivaaleissa tiedotusta on kohdistettava erityisesti nuorille. Demokratiakasvatus on aloitettava jo perusopetuksen varhaisessa vaiheessa ja sen on tähdättävä siihen, että jäsenmaat olisivat tulevaisuudessa valmiita laskemaan eurovaalien äänestys- ja ehdolleasettumisikärajaa. Nuorilla tulisi olla myös oma, byrokraattisesti kansalaisaloitetta kevyempi vaikutuskanava, jolla tuoda heille tärkeitä teemoja unionin päätöksentekoon. Nuorisoaloitteen kautta nuoret saavat äänensä kuuluviin ja voivat vaikuttaa EU:n vastuualueella käsiteltäviin asioihin, vaikka heillä ei olisi äänioikeutta. Nuorisoaloitteen käsittely edellyttäisi vähintään seitsemästä valtiosta esimerkiksi miljoona 15-30 -vuotiaan allekirjoitusta Euroopan laajuisesti, valtioiden väkilukuun suhteutettuna ja Euroopan parlamentin on annettava aloitteeseen vastaus vuoden määräajassa.” 5. Keskustelevampaa, ajankohtaisempaa ja kansainvälisempää Eurooppa-opetusta “Keskusteleva ja ajassaan kiinni oleva Eurooppa-opetus kasvattaa opiskelumotivaatiota, auttaa ymmärtämään erilaisia näkökulmia sekä lieventää tarpeetonta vastakkainasettelua. Valtiorajat ylittävä vuorovaikutus antaa kasvot opetuksessa käsiteltäville Eurooppa-aiheille. Lukioiden Eurooppa-opetuksen onkin perustuttava nykyistä enemmän ajankohtaisiin ilmiöihin, joita käydään läpi keskustelevasti eri näkökulmat tasapuolisesti ja kriittisesti huomioiden. Eurooppa-opetuksen on myös hyödynnettävä lukioiden kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja pohjauduttava monipuolisille verkkoyhteyksille sekä opiskelijoiden, opettajien ja asiantuntijoiden Euroopan laajuiselle liikkuvuudelle.” LUKIOLAISTEN EUROOPPAVISIO lukio.fi/eurooppa Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.