Paikallinen edunvalvonta A LKUSANAT Onneksi olkoon vastavalittu edunvalvontavastaava. Tähän oppaaseen on koottu hyödyllistä tietoa, joka auttaa sinua toimiessasi piirin edunvalvontavastaavana. Oppaasta löydät perustietoa edunvalvontatyöstä, sekä ideoita vaikuttamiseen. Oppaassa esitetyt käytänteet ja ratkaisumallit eivät ole kiveen hakattuja, vaan aina on tilaa uusille ideoille ja toimintatavoille. Tärkeintä on toimia lukiolaisten yhteiseksi hyväksi ja samalla pitää kirkkaana mielessä liiton tavoitteet ja kannat. Oppaassa on esiteltynä kaikkein tavallisimmat edunvalvonnalliset tapaukset ja vaikuttamiskeinot. Lisää tietoa saat Suomen Lukiolaisten Liiton Internet -‐sivuilta, liiton edunvalvontaoppaasta tai liiton edunvalvonta asiamiehiltä. V AIKUTTAMISEN ABC Ensimmäinen askel vaikuttamisen tiellä on faktojen tarkistaminen, aineiston keruu ja siihen perehtyminen, keskustelu asiaan perehtyneiden kanssa ja päätöksen aikataulun selvittäminen. Tärkeää on myös tietää, ketkä päätöksiä tekevät. Puhelin, Internet ja media ovat tärkeimmät työkalut vaikuttamista käynnistäessä. Kun faktat on tarkastettu ja asiaan perehdytty, on aika kasata asialle tukea ja kannatusta. Liittolaisia kannattaa kerätä erityisesti sieltä, missä asiasta päätetään. Opettajat, kunnanvaltuutetut ja muut päättäjät ovat otollista kohderyhmää liittolaisia kerätessä. He pystyvät ajamaan asiaa eteenpäin myös omalta osaltaan. Media on tärkeässä roolissa muiden mielipiteitä muokattaessa ja oman kannan nostamisessa. Median kautta vaikuttamisen keinoja on monia, tavallisimpia ja käytetympiä ovat mielipidekirjoitus, kannanotto, julkilausuma ja adressit. Tarkempia tietoja näistä ja lisää vaikuttamisen keinoja löydät mm. Suomen Lukiolaisten Liiton edunvalvontaoppaasta. AJOISSA LIIKKEELLÄ Olipa kyse mistä tahansa edunvalvonnallisesta tapauksesta, niin ajoissa olo kannattaa. Kun päätökset on tehty, asioihin on erittäin hankala vaikuttaa. Tehokas edunvalvontatyö pitää sisällään myös ongelmien ennaltaehkäisyn. Paras tapa vaikuttaa on nimenomaan ehkäistä ongelmia. Ennaltaehkäisy on mahdollista luomalla hyvät suhteet ja verkostot. Seuraavissa kappaleissa on esiteltynä, keihin kannattaa olla yhteydessä ja ketkä ovat hyviä yhteistyökumppaneita. VIP-‐KUMPPANIT Hyvien suhteiden luomisen ja ylläpitämisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Piireissä on perinteisesti tehty hyvää yhteistyötä esimerkiksi opetustoimen, opetuslautakunnan, kunnanvaltuutettujen ja lukioiden rehtoreiden kanssa. Hyvät suhteet vaikuttajiin ja päättäjiin takaavat usein sen, että opiskelijoiden mielipiteestä ollaan kiinnostuneita. Very important personeita ovat: o Kunnan lukiokoulutuksesta vastaava henkilö. Tittelinä tavallisesti joku seuraavista: opetustoimenjohtaja, lukiokoulutuksen päällikkö, palvelualueen päällikkö.. o Kunnan opetuslautakunnan jäsenet o Piirin alueen kansanedustajat o Valtuustojen puheenjohtajat o Lukioiden rehtorit Näitä tahoja kannattaa käydä tapaamassa yksin tai yhdessä piirin puheenjohtajan kanssa. Halutessanne myös paikallisen edunvalvonnan asiamies tai järjestöpuolen varapuheenjohtaja voivat tulla mukaan tapaamisille. Hyviä yhteistyökumppaneita ovat: o Opetustoimet o Nuorisovaltuustot o Oppilaskunnat Lukioiden oppilaskuntiin kannattaa pitää yhteyttä. Jotkut piirit ovat ottaneet tavaksi säännölliset tapaamiset oppilaskuntakahvien merkeissä. Tärkeintä on vaihtaa tietoja, ideoita ja ajatuksia. Tapaamisen varaaminen on yksinkertaista. Voi halutessasi käyttää apuna oheista esimerkkiä: Suomen Lukiolaisten Liitolla on perinteisesti ollut hyvä keskusteluyhteys eri kaupunkien opetusvirastojen kanssa. Tapaisimme mielellämme Teitä ja keskustelisimme ajankohtaisista lukiokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä Espoossa. Olisiko tapaaminen mahdollista järjestää huhtikuun aikana? Ystävällisin terveisin, Lotta Laitinen Paikallisen edunvalvonnan asiamies Suomen Lukiolaisten Liitto Ratavartijankatu 2 C, 00520 Helsinki p. 045 1296795 Fax:(09) 584 21 541 Tapaamaan lähtiessä on otettava huomioon muutamia perusseikkoja. Virkamiehillä on usein tiukkaakin tiukempi aikataulu, joten tapaaminen kannattaa varata ajoissa, tapaamiselta ei saa myöhästyä ja mielipiteet ja argumentit tulee voida selvittää nopeasti ja tiiviisti. Tapaamisille on kannattaa ottaa mukaan perustietopaketti edustamastaan tahosta sekä mahdolliset kirjalliset argumentit asiaan (esim. liiton kunnallisvaalitavoitteet). Liiton yleisesitteitä, liiton julkaisemia tutkimuksia ja muuta materiaalia on mahdollista tilata toimistolta. Tapaamisia ei kannata turhaan jännittää. Päättäjät ja virkamiehet ovat usein iloisia, kun heitä tulee tervehtimään nuori ja innokas vaikuttaja. Ensimmäisille tapaamisille voi pyytää mukaan piirin puheenjohtajan, paikallisen edunvalvonnan asiamiehen tai järjestöpuolen varapuheenjohtajan. M EDIAVAIKUTTAMINEN PÄHKINÄNKUORESSA Joukkoviestimet ovat keskeisimpiä yhteiskunnallisia mielipiteen muokkaajia. Median välityksellä on mahdollista tavoittaa sekä suuri yleisö että paikalliset vaikuttajat. Paikallisessa vaikuttamisessa paikallinen tai alueellinen valtalehti on paras kanava. SLL:n toimistolla on kerättynä Suomessa ilmestyvien paikallislehtien yhteystiedot. Lista on toimitettu myös piirien käyttöön. Mikäli tarvitset listaa, ole rohkeasti yhteydessä toimiston edunvalvonta-‐tiimin jäseniin. MIELIPIDEKIRJOITUS Mielipidekirjoituksia on monenlaisia. Kirjoitus voi olla pelinavaus johonkin uuteen asiaan, vastine aiemmin ilmestyneeseen mielipidekirjoitukseen tai mielipide ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoituksen tyyli riippuu sen tarkoituksesta. Julkaisuun asti päätyvä mielipidekirjoitus on asiallinen, selkeä ja sopivan mittainen. Otsikointi on tärkeä. Hyvä otsikko on usein lyhyt ja iskevä. Muista myös lisätä nimesi ja edustamasi taho kirjoituksen loppuun, esim. Heikki Heikkilä Suomen Lukiolaisten Liiton Lapin piirin puheenjohtaja Internet on pullollaan ohjeita hyvän mielipidekirjoituksen laadintaan. Lisäksi jokaisella lehdellä on omat ohjeensa koskien mielipidekirjoituksen pituutta, lähetysohjeita yms. Nämä ohjeet on syytä lukaista huolellisesti läpi. Lähetäthän mielipidekirjoituksesi toimiston ev-‐tiimille tarkastettavaksi. Näin siis mikäli kirjoitat mielipidekirjoituksen liiton nimissä. Kirjoituksen tulee olla linjassa liiton kantojen kanssa. Autamme sinua mielellämme mielipidekirjoituksen laadinnassa. LEHDISTÖTIEDOTE / MEDIAKUTSU Lehdistötiedote on oiva keino kerättäessä huomiota, joko yksittäiselle tapahtumalle/tempaukselle, ajankohtaiselle asialle tai julkilausumalle. Jotta tapahtumista ja tempauksista saadaan kaikki hyöty irti, on paikalle kutsuttava median edustajia. Esim. Ylöjärven lukion oppilaat ovat päättäneet mennä lakkoon vastustaessaan koulua uhkaavaa lakkautusta. Jotta lakosta saadaan kaikki hyöty irti, on tempausta todistamaan syytä kutsua median edustajat paikalle. Hyvä lehdistötiedote on lyhyt (max A4), ytimekäs, asiallinen ja sisältää tarvittavan informaation. Tiedote vastaa kysymyksiin MITÄ? KUKA? MISSÄ? MILLOIN? MIKSI? Lehdistölle lähtevän hyvän tiedotteen on syytä sisältää seuraavat elementit: o Iskevä, hyvä ja lyhyt otsikko. o Milloin tiedote on vapaa julkaistavaksi. o Oleellisin informaatio tiedotteen alkuun. Esim. mihin kokonaisuuteen asia liittyy, kuka on vastaa asiasta/ on jutussa toimijana (esim. Suomen Lukiolaisten Liiton Pohjanmaan piiri), mitä uutisarvoa asia pitää sisällään. o Kappalejako. Eri asiat omiksi kappaleiksi. o Loppuun kattavat yhteystiedot lisätietojen antajista. Toimiston ev-‐tiimi auttaa mielellään lehdistötiedotteen laadinnassa. VERKKOVAIKUTTAMINEN Vaikuttaminen on viimevuosina siirtynyt yhä enenevässä määrin ”kentältä” verkkoon. Verkossa on mahdollista verkottua saman henkisten ihmisten kanssa käyttämällä, joko valmiita verkostoja tai liittymällä jo olemassa oleviin verkostoihin. Blogit, Internet-‐sivuit, Facebook, Twitter ja muut yhteisöpalvelut ovat oivia kanavia haalittaessa tukijoukkoja tai viedessä edistettävää asiaa eteenpäin. Internetissä on myös mahdollista allekirjoittaa sähköinen vetoomus, tekemällä aloitteen osoitteessa www.aloitekanava.fi tai kertomalla kantansa lakiesityksiin ja valtionhallinnon hankkeiden valmisteluun osoitteessa www.otakantaa.fi. Lisäksi kuntien ja eri ministeriöiden kotisivuilta löytyy sähköisiä palaute-‐, kysely-‐ ja aloitekanavia. JULKILAUSUMA Joistain kokouksista, kuten piirikokouksista on mahdollista tehdä julkilausuma. Julkilausumalla tarkoitetaan kokouksen mielipidettä johonkin ajankohtaiseen asiaan. Julkilausuma lähetetään tiedotusvälineille julkaistavaksi. T APAHTUMAT, TEMPAUKSET JA PAINETTU MATERIAALI Eteenpäin ajamansa asian ympärille on mahdollista järjestää tapahtuma tai muu tempaus. Tapahtuma voi olla esimerkiksi seminaari, keskustelu-‐ tai kuulemistilaisuus, näytelmä, konsertti tai infotilaisuus. Tapahtuma kannattaa tuoda myös median tietoisuuteen edellä esitetyllä lehdistötiedotteella. Tempaus voi olla esimerkiksi mielenosoitus, lakko, ulosmarssi, adressin keruu tai jokin muu vastaava. Edellä esitettyjä tempauksia on nähty esimerkiksi lakkautusuhan alla olleissa lukioissa. Tapahtuman lailla myös tempauksesta on syytä tiedottaa medialle. Vaikuttajiin ja päättäjiin on mahdollista vedota adressilla eli vetoomuksella. Jo pelkkä adressin keruu herättää usein mediassa mielenkiintoa. Adressit voivat olla jonkun asian puolesta (esim. paikkakunnan lukion säilyttämisen puolesta), vastaan (esim. kurssitarjottimen supistamista vastaan) tai ehdotus kokonaan uudesta asiasta (esim. Pälkäne tarvitsee uuden lukion). Jonkin asian tuominen julkisuuteen voi tapahtua myös erilaisen painetun materiaalin voimalla. Painettua materiaalia voivat olla: julisteet, lentolehtiset, kouluissa jaettavat infokirjeet ja esitteet. Painettua materiaalia tuotettaessa on syytä ottaa huomioon painatuskulut. HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ Lukiolaki: finlex.fi Lukion opetussuunnitelman perusteet: oph.fi Tietoa lukiolaista koskevista tuista: kela.fi Tietoa kunnista: kunnat.fi Ylioppilastutkintoon liittyvät määräykset ja ohjeet: ylioppilastutkinto.fi Vallakas –kuntalaisen vaikuttamisopas: kunnat.fi (pdf-‐tiedosto) Vetoomukset: adressit.com Y LEISIMMÄT EV-‐TAPAUKSET HUHUU KUULEEKO KUKAAN -‐opiskelijoiden kuuleminen Lukiolain 27 §:n mukaan opiskelijoita on kuultava ennen opintoihin tai muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Lukiossa ensisijainen kuulemiskanava on oppilaskunta. Oppilaskunnan pitäisi saada äänensä kuuluviin lähes kaikissa koulun seinien sisällä tapahtuvissa päätöksissä. Myös nuorisolaki puoltaa nuorien kuulemista heitä koskevassa päätöksenteossa. Oppilaiden ja nuorten on osattava vaatia tätä oikeutta itselleen. Pelkkään kuulluksi tulemiseen ei kannata tyytyä. Kuulemisprosessin jälkeen ei useinkaan kannata jäädä laakereilleen lepäämään, vaan jatkaa sinnikkäästi asian tai näkemyksen eteenpäin viemistä. Mitä tehdä jos opiskelijoiden kuuleminen on laiminlyöty? Ensimmäisenä kannattaa tarkastaa faktat. Onko opiskelijoita kuultu? Päättäjillä ja virkamiehillä on usein omanlaiset käsityksensä siitä kuinka kuulemisvelvoite täytetään. Seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä asiaa valmisteleviin virkamieliin. Heiltä voi pyytää selvityksen siitä miten opiskelijoiden kuuleminen on asianvalmistelun yhteydessä toteutettu. Selvitys kannattaa pyytää ensin joko sähköpostitse tai puhelimitse. Tarvittaessa kuulemiskäytänteestä voi tehdä kirjallisen selvityspyynnön. Tärkeintä on muistaa olla ajoissa liikkeellä. Virallisen päätöksen teon jälkeen on vaikeampaa vaikuttaa asioihin. MATERIAALIMAKSUT Yksi tavallisimmista edunvalvonnallisista tapauksista on materiaalimaksut. Pakolliset tarvike-‐ ja materiaalimaksut ovat laittomia. Tästä huolimatta monet lukiot perivät maksuja esimerkiksi konsepteista tai kuvaamataidon kurssilla tarvittavista välineistä. Oppilaalla tulee olla oikeus tuoda mukanaan omat tarvikkeet ja välineet. Tällöin materiaalimaksua ei tarvitse maksaa. Oppilailla tulee olla tiedossa mitä maksu kattaa. HÄMMINKIÄ KOULUISSA –lakkautukset ja yhdentymiset jne. Lukioita saatetaan yrittää lakkauttaa, yhdistää tai muuten muokata. Näissäkään asioissa oppilaiden kuulemista ei voi sivuuttaa. Lukiolain 27 § velvoittaa koulutuksen järjestäjää kuulemaan opiskelijoita heihin liittyvissä asioissa. Käytännössä tätä pykälää noudatetaan varsin vaihtelevasti. Joissain kunnissa oppilaskunnalla ja oppilailla on merkittävä asema päätöksiä tehtäessä, kun taas paikoin oppilaita ei kuulla lainkaan. Opiskelijan on itse osattava vaatia oikeutta asioissa, jotka häntä koskettavat. On hyvä muistaa, että myös nuorisolaki puoltaa nuorten mukaan ottamista heitä koskeviin päätöksentekoon. Lukiolaki 1998/629 27§ Opiskelijoiden kuuleminen. Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Nuorisolaki 2006/72 8§ Nuorten kuuleminen. Nuorilla tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Lukioiden lakkautuksiin ja yhdentymisiin vaikuttamisessa pelaa samat vaikuttamismallit, mitkä oppaan alussa esiteltiin. Vaikuttamiseen pyrittäessä on hyvä laatia jonkin asteinen vaikuttamissuunnitelma. Suunnitelmaa varten on oltava selvillä seuraavat asiat: o o o o o o Kuka päättää asiasta? Minkälaisella aikataululla päätökset tehdään? Mikä tilanne on nyt? Minkälaisia keinoja käytetään? Mitkä ovat mahdollisia yhteistyötahoja? Kenellä on samat tavoitteet? Mikä on tavoite? Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että valmisteluvaiheessa vaikutetaan asiaa valmisteleviin tahoihin tai henkilöihin. Päätäntävaiheessa päättäjiin. Helpointa vaikuttaminen on valmisteluvaiheessa. OPISKELIJAHUOLTO JA VASTUU SIITÄ 29 a § 13.6.2003/478 Opiskelijahuolto on kokonaisvaltainen käsite, joka käsittää hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia, että opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissä olevista terveyden-‐ ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO JA SEN SUOSITUKSET Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät: Opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen. Opiskeluyhteisön-‐ ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen. Terveyden-‐ ja sairaanhoitopalvelut, mielenterveyshäiriöiden varhainen joihin toteaminen, sisältyvät päihdeongelmien hoito jatkohoitoon ja ja ohjaus, seksuaaliterveyttä edistävät palvelut sekä suun terveydenhuollon palvelut. Sosiaali-‐ ja terveysministeriön asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä lukioissa opiskeleville terveydenhoitajan terveystarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna ja lääkärin terveystarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Tämä suositus toteutuu lukioissa varsin vaihtelevasti. Opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään kunnassa sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille riippumatta heidän asuinkunnastaan. Opiskeluterveydenhuolto on alle 18-‐vuotiaille maksutonta. Lisätietoja opiskeluterveydenhuollosta löytyy sosiaali-‐ ja terveysministeriön Internetsivuilta www.stm.fi PROBLEEMAT OPETTAJIEN KANSSA Opettajan tehtävänä on opettamisen ohessa oppilaiden arviointi ja tarvittaessa kurinpitotoimien kohdentaminen. Opettaja hoitaa työssään viranomaistehtäviä. Virkamiehen velvollisuuksista on säädetty valtion laissa. (Laki kunnallisesta viranhaltijasta 11.4.2003/304, luku 4; Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621). Lain ytimenä on se, että työtehtävät hoidetaan asianmukaisesti, tasapuolisesti ja viivyttelemättä. Lisäksi työssä tehdyistä päätöksistä tiedottaminen on määritelty tarkoin. Ajoittain oppilaiden ja opettajien välille syntyy kahnauksia, joista on vaikea tietää, onko kyseessä mielipide-‐ero vai väärinkäytös. Seuraavassa on esitelty joukko tyypillisimpiä opettajan ja oppilaan välisiä ongelmia; ja mitkä ovat oppilaan oikeudet näissä tilanteissa. OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Osaamisen tunnustaminen 23 § (30.12.2008/1116) Opiskelijalla on oikeus lukea hyväksi lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot , jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. ONGELMAT OPINTOSISÄLLÖISSÄ JA OPETUKSESSA Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opinto-‐ohjausta. Tämän määrittää lukiolain 22 §. Pykälään on mahdollista vedota, mikäli opiskelija kokee, että koulutuksen järjestäjä tai opettaja eivät tarjoa sellaista opetusta kuin pitäisi. Opettajien velvollisuuteen kuuluu seurata opetuksessaan opetussuunnitelman perusteita. Opetushallitus vastaa opetussuunnitelman laadinnasta. ARVOSANOJEN OIKAISUPYYNNÖT Opettajan antamista arvosanoista voi valittaa kahden kuukauden sisällä rehtorille. Mikäli rehtorin päätös ei muuta arvosanaa toivottuun suuntaan, ja opiskelija tuntee itsensä kaltoin kohdelluksi, voi arvosanasta valittaa lääninoikeuteen. TÄYSI-‐IKÄISTEN POISSAOLOSELVITYKSET Laittomien materiaalimaksujen jälkeen ehkäpä yleisin edunvalvonnallinen tapaus liittyy poissaolojen selvitykseen. Lukiolaisten keskuudessa on epätietoisuutta siitä, tuleeko täysi-‐ ikäisyyden rajapyykin saavuttaneen lukiolaisen toimittaa vanhempien hyväksymä ja allekirjoittama poissaoloselvitys. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 3§:n mukaan lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt joille lapsen huolto on uskottu. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliitoon. Jäikö joku kohta kaihertamaan mieltäsi? Suomen Lukiolaisten Liiton Internet-‐sivuilta www.lukio.fi löydät kattavasti koottuna tyypillisimmät edunvalvonta-‐tapaukset. Voit myös ottaa rohkeasti yhteyttä liiton edunvalvonta-‐asiamiehiin. He auttavat sinua mielellään. K ENEEN OTTAA YHTEYTTÄ? Toimiston edunvalvonta-‐tiimin muodostavat: puheenjohtaja Veera Svahn, edunvalvonta-‐ asiamies Joonas Mikkilä, varapuheenjohtaja Kristian Kyllönen sekä paikallisen edunvalvonnan asiamies Lotta Laitinen. Veeraan ja Joonakseen kannattaa olla yhteydessä kun kyse on liiton kannoista, tavoitteista tai kaikkia lukiolaisia koskevista sosiaali-‐ ja nuorisopoliittisista asioista. Puheenjohtajana Veera johtaa koko liiton edunvalvontaa. Paikallisia tapauksia, joissa on kyse yksittäisestä koulusta, kunnasta tai koulutuksen järjestäjästä hoitelee Kristian ja Lotta. Älä välitä mikäli et vieläkään tiedä tarkalleen keneen ottaa yhteyttä, sillä osaamme ohjata sinut oikean henkilön pakeille. YHTEYSTIEDOT Puheenjohtaja VEERA SVAHN veera.svahn@lukio.fi 045 1296812 Edunvalvonta-‐asiamies JOONAS MIKKILÄ joonas.mikkila@lukio.fi 045 1296791 Varapuheenjohtaja KRISTIAN KYLLÖNEN kristian.kyllönen@lukio.fi 045 1296781 Paikallisen edunvalvonnan asiamies LOTTA LAITINEN lotta.laitinen@lukio.fi 045 1296795 L OPPUSANAT Edunvalvonta jo pelkkänä sanahirviönä saattaa nostaa karvat pystyyn ja aiheuttaa tiettyjä mielikuvia vaativasta ja vaikeasta tehtävästä. Toivottavasti tämä opas onnistui osaltaan karistamaan jotain näistä ennakkoluuloista. Todellisuudessa edunvalvonta on varsin simppelijuttu, ja varsin vähällä vaivalla toteutettavissa, tehokkaastikin. Liitossa kiertää sanonta: ei urakalla vaan porukalla. Sanonta pätee erinomaisesti myös piirien edunvalvontatyöhön. Toimistossa on joukko ihmisiä, jotka on palkattu sinne juuri sinua varten lukiolainen. Älä siis epäröi ottaa yhteyttä pienimmissäkin ongelmatilanteissa. Vuosi 2012 tuo mukanaan kuntavaalit. Nämä vaalit ovat lukiolaisten kannalta eduskuntavaalien ohella ehkäpä ne tärkeimmät. Kunnissa tehdään päätöksiä aina lukiokoulutuksen järjestämisestä, kouluruokaan. Vaalivuosi tietää työtä niin meille toimistolaisille kuin piireihin. Pidetään hyvä henki päällä ja tehdään YHDESSÄ kaikkien aikojen kunnallisvaalikampanja. Kunnallisvaalikampanjassa mukana olemisesta saa varmasti arvokasta kokemusta tulevaisuutta ajatellen.