kiitokseen ja kunniaan
Kotimaisen viihteen puolesta! TANSSIViihde SUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI • 1/2010 4.vsk Pääyhteistyökumppani: linda lampenius KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA KARJALAN KUNNAILLA Hellyttävä suosikkisarja tanssipaikkaliitteessä: Haastatteluissa mm. Grand Slam Jope Ruonansuu onnen Jorma Kääriäinen kaseva kerjäläiset kuunkuiskaajat On hyvän maria lund mielen musikaali olli leppänen pete parkkonen syke Iskelmä Gaala huipentui kiitokseen ja kunniaan mikko alatalo KEVÄTKAUDEN PAKINASSA • Haapamäen Suoja • Hirvensuuli, Huittinen • Helsinki-Pavi, Vantaa • Hotelli IsoValkeinen, Kuopio • Hotelli Levitunturi, Sirkka • Ikaalisten Kylpylä • Kankaanpään Kuntoutuskeskus • Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja • Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi • Naapurinvaaran huvikeskus, Sotkamo • Puistokulma, Vantaa • Ravintola Morgan Kane, Mänttä • Scandic Kiannon Kuohut, Suomussalmi • Scandic Luosto • Shamrock Tikkurila, Vantaa • Sokos Hotel Presidentti, Helsinki • Sokos Hotel Vantaa, Tulisuudelma • Tanssikrouvi, Häijää • Vuoksenniskan työväentalo, Imatra • Wanhan Tanssikellari, Helsinki soololattareiden ruk- tanssiaiset hurmaa UPSEERI JA PRINSESSA Päätoimittajan sananen kuva: tuomas marttila täysin purjein Kevättä kohti se mikä ei tapa, se vahvistaa N äin talvisin flunssaepidemioiden aikaan Suomi yskii ja köhii. Niin olen tehnyt minäkin. En ole sairastanut flunssaa ainakaan viiteen tai kuuteen vuoteen, mutta vuosi alkoi nyt kuumeen, nuhan ja kurkkukivun parissa jatkuen koko tammikuun. Sainpa vielä tutustua pariin eri otteeseen myös vatsataudin ihanuuksiin. Lehden tekeminen tökki siitä syystä aika pahasti, enkä meinannut päästä töissäni alkua pidemmälle. En tiedä sairastinko sikaa, lintua vai lehmää, mutta selvisin hengissä ainakin. Sanotaanhan sitä, että se mikä ei tapa, se vahvistaa ja lehtikin valmistui kaikesta huolimatta ajoissa! Luulen, että sairastuminen on myös kehon tapa puhdistautua ylimääräisistä eritteistä ja pysäyttää henkilö lepäämään. Myönnän, että oma vauhtini on ollut ehkä hivenen liian kova, vaikka tiedostankin sen petollisen vaikutuksen itseeni. Tai unohdetaan tästä se ”ehkä” -sana. ;) Miksi sitten päästän itseni sellaiseen jamaan - tämä on hyvä kysymys! Jokaisen tulisi kuunnella oman kehonsa vinkkejä ja pitää itsestään huolta. Kuka muukaan sen tekee, jos emme itse. Terveys on kallisarvoinen asia ja tämän moni tajuaa vasta sitten, kun kokee konkreettisesti vaaran sen menettämisestä tai pahimmassa tapauksessa näin tapahtuu. Vankan pohjan terveydelle luo terveelliset elintavat: monipuolinen ruokavalio, riittävä unensaanti ja elämästä nauttiminen. Pelkästään fyysinen huolenpito ei nimittäin riitä, sillä myös korvien välissä asiat tulee olla balanssissa. Kun mieli ja keho ovat tasapainossa, on koko ihminen. Pitäkää huoli siten henkisistä arvoista nauttien 100%:sti elämästä ja mitä kaikkea se tarjoaakaan. Kotimainen viihdetarjontakin on tässä varmasti hyvänä apuna! :) Kaikki mitä meille tapahtuu, on tarkoituksellista ja vie jokaista myönteisesti eteenpäin - loppuen lopuksi ne ikävätkin asiat. Myönnetään kyllä, että välillä vastoinkäymisen kääntäminen positiiviselle puolelle vaatii ainakin itselläni pitkää pohdintaa, mutta joka kerran se on kyllä löytynyt. Onnellisuushan on lopulta jokaisen korvien välissä: ajatustavoissamme ja asenteissamme elämää kohtaan. Pitäisi muistaa iloita tästä hetkestä ja niistä pienistäkin arjen asioista sekä miten näemme ympäristömme ja kanssaihmiset. Asenteesta hyvänä esimerkkinä voisi olla seuraava tilanne, jossa kaksi vankia katselee sellinsä ikkunasta ulos. Ensimmäinen vanki näkee masentuneena vain kalterit ja yön pimeyden, toinen taas iloitsee taivaalla kirkkaana loistavista tähdistä. Kummanko vaihtoehdon haluaisit itse mielummin valita? Menneisyyden ylenmääräinen vatvominen ja sinne hautautuminen ei auta mitään. Tulevaisuuttakaan ei kannata pohtia liikaa, sillä emme tiedä sitä ennen kuin koemme sen. Tämän päivän valinnoillamme voimme tosin vaikuttaa tulevaan ratkaisevasti. Siksi pyrin itsekin elämään juuri tässä hetkessä ja tekemään asioita parhaan kykyni ja omien syvempien tuntemusteni mukaisesti. Luulen, että tämän ajatusmallin avulla on oma stressitilani hieman hellittänyt viime vuosien kaaoksen jälkeen, jonka tämä hektinen lehtityö on tuonut vääjäämättä mukanaan. Murehtimisen aiheet eivät tästä maailmasta nimittäin lopu, jos murehtia haluaa. Aina välillä tulee tosin heikkoja hetkiä, mutta toisaalta niissä tilapäinen rypeminen on ollut vain lopulta eteenpäin vievää. Joskus nääs pitää mennä hieman taaksepäin, että pääsee eteenpäin. ;) Tästä kirjoituksestani näytti nyt tulevan lähinnä elämänohjeita sisältävä teksti. Minulla on tapana tehdä tämä sananen aina päivää ennen lehden painatusta ja kirjoittaa niistä asioista, mitä mielessäni kyseisellä hetkellä pyörii. Luotan siihen, että se on se merkittävin ja tärkein antini kaikille lukijoille! Lämpimin terveisin, Jaana ”Jande” Vuorenpää :), Päätoimittaja OSALLISTU KEVÄTKAUDEN KILPAILUUN - upeat palkinnot! www.univisio.fi Rakastettava uutuus! Laadukas tyyny- ja peitevalikoima koko perheelle. Quadfill™ ja Blowfill® -kuidut pitävät tyynyt ja peitteet kuohkeina ja kimmoisina. Soveltuu herkille ja allergisille. Suomalaisen unen hyväksi jo 20 vuotta! JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, 33711 Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969 paatoimittaja@tanssiviihde.fi Toimitus: Juha Lahti juha@tanssiviihde.fi Christina Lokkinen christina@tanssiviihde.fi Toimitusneuvosto: Päivi Mustonen SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat, Jaana Vuorenpää 2 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010 Kerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella tai lehden palvelukortilla, mikä on mielestäsi Tanssiviihde lehden 1/2010 numeron parhain juttu! Kilpailuaika 10.5.2010 asti! Palkintoina arvotaan kaikkien vastannaiden kesken Matkapojat Oy Vikingline lahjakortti Hki-Tukholma (arvo n. 250 eur), lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, Univisionin Olivia -uutuustyynyt 2 kpl (arvo 60 eur), Magnum Iskelmä kotikaraoke 2 kpl, Ikaalisten Kylpylän lippupaketti IskelmäParaati tapahtumaan 10.-12.6.10 (sis. 2 lippua pe-la ajalle) 5 kpl , Pan Visionin julkaisemat Finlanders ja Charles Plogman -DVD:t, 3 kpl (palkinto sisältää molemmat DVD:t). Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa Painosmäärä 96 000 kpl Kannen pääkuva Jaana Vuorenpää Kuvassa Kari Tapio ja Anna Eriksson Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM 050 569 1969 (soitot mielellään arkisin klo 10-18) tanssiviihde@tanssiviihde.fi Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä mm. liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa, hotelleissa, kylpylöissä, kuntokeskuksissa ja tanssipaikoilla eri puolilla Suomea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenille. Lehti on myös tilattavissa kotiin ja luettavissa sähköisesssä muodossa sivustolla tanssiviihde.fi. Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti PL 57, 33711 Tampere E-mail; aineisto@tanssiviihde.fi www.tanssiviihde.fi Ilmestymisajankohdat 2010: 1/2010 - helmikuu vko 7 - 19.2.2010 2/2010 - toukokuu vko 20 - 21.5.2010 3/2010 - syyskuu vko 36 - 10.9.2010 4/2010 - marraskuu vko 46 - 12.11.2010 Lehden 2/2010 aineistopäivä on 30.4.2010 (Valmiit ilmoitukset 10.5. mennessä) Katso lehden ilmoitushinnasto: Lehden 1/2010 jakelupaikat SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23). Lehtiä on saatavilla SUSEL jäsenten toimesta myös pienempiä määriä satunnaisissa kohteissa. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; www.tanssiviihde.fi ABC Amiraali, Kotka ABC Anjalankoski ABC Aura ABC Auranlaakso Turku ABC Haapajärvi ABC Hiekkasärkät Kalajoki ABC Härkähovi, Somero ABC Iisalmi ABC Kajaani ABC Karjaa ABC Kemijärvi ABC Kiikoinen ABC Kiiminki ABC Kippari, Hamina ABC Kiuruvesi ABC Kokkola ABC Koria ABC Kortela, Rauma ABC Kristiinankaupunki ABC Kuortti ABC Lieksa ABC Majakka, Pyhtää ABC Masuuni, Karkkila ABC Mikkeli ABC Nurmes ABC Pulkkila ABC Pyhäjärvi ABC Savonlinna ABC Tikkula, Pori ABC Tornio ABC Tupos ABC Tuulos / S-Hotel Tuulonen ABC Utti ABC Vaasa ABC Valkeala ABC Varkaus ABC Viipurinportti, Lappeenranta Anttilan tavaratalo Seinäjoki Anttilan tavaratalo Tampere Auran Nuortentalo, Aura Autokeidas Forssa Autokeidas Ii Cafe Lasipalatsi, Helsinki Elimäen ns Esakallio, Somero Helsinki-Pavi, Vantaa Hesestoppi, Parkano Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta Hirvensuuli, Huittinen Hotelli Aquarius, Uusikaupunki Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Hotelli Levitunturi, Sirkka Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Hotelli Ylläsrinne, Yllärjärvi Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Humppilan lasi, Humppila Hyvinkään Järjestötalo Hämeenlinna kaupunginkirjasto Härkäpakari Oy, Huittinen Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä Ideapark, Lempäälä Imatran Kylpylä, Imatra Jounin Kauppa, Äkäslompolo Kahvila-Ravintola Taukotupa, Hartola Kankaanpään Kuntoutuskeskus Kauppakeskus Elo, Ylöjärvi Kauppakeskus Iso Myy, Joensuu Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska Kauppakeskus Tuulonen, Tuulos Kaustisen kansantaiteenkeskus K-Citymarket Imatra K-Citymarket Kivihaka Vaasa K-Citymarket Kuusamo K-Citymarket Lappeenranta K-Citymarket Linnainmaa Tampere K-Citymarket Pirkkala K-Citymarket Raahe K-Citymarket Riihimäki K-Citymarket Turtola Tampere K-Citymarket Salo Kemin Kulttuurikeskus, Iris Café Kisaranta, Kangasala Koskikartano, Hämeenkoski Kruunupuisto, Punkaharju K-Supermarket Apiantori, Valkeakoski K-Supermarket Linkki, Ylöjärvi K-Supermarket Loimaa K-Supermarket Mainio Ähtäri K-Supermarket, Kankaanpää Kuntotalo, Kouvola Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Summassaari, Saarijärvi Kyläkauppa Veljekset Keskinen, Tuuri Käenkoski, Parkano Lahden Pesäkallio, Lahti Linjurin Kauppakeskus, Salo Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Maalaispuoti Niemelä Lavia Malmin työväentalo, Helsinki Martin Kievari, Hietama Matin ja Liisan asema / Neste Lapinlahti Merihelmen matkailualue, Kuivaniemi Merikievari, Tuorila Motelli Pentinkulma / SEO, Urjala Neste Aapiskukko, Pälkäne Neste Häijää Neste Iitti / Matkakeidas, Kausala Neste Imatra Korvenkangas Neste Jämsän Portti Neste Karisto Lahti Neste Kuhmoinen Neste Leppävirta Neste Linnatuuli, Tervakoski Neste Napapiiri, Rovaniemi Neste Paanulinna, Kärsämäki Night Club Tähti, Oulu Nokian Kerhola Pajarinhovi, Kitee Piruetti, Tampere Puistokulma, Vantaa Rantacafe Sammi, Ikaalinen Ravintola Galax, Turku Ravintola Morgan Kane, Mänttä Rokuan Kuntokeskus Saariselän Kuukkeli Saariselän Tunturihotelli Salon VPK talo Satulinna, Hattula Savonlinna-Sali, Savonlinna Scandic Kiannon Kuohut, Suomussalmi Scandic, Luosto S-Market Jalasjärvi S-Market Kauhajoki S-Market Nokia S-Market Pihtipudas S-Market Sotkamo S-Market Urjala S-Market Vuokatti S-Market Hämeenkyrö S-Market Ikaalinen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vantaa Sokos Hotelli Tahkovuori Sokos Mikkeli ST1 Kukonlinna, Hollola Suomen Tanssitarvike Oy (Hki, Oulu, Lahti, Kuopio, Turku) Suutari-Kake, Lappeenranta (Prisma) Tanhuhovi, Lohja Tanssikoulu Sulava, Oulu Tanssikrouvi, Häijää Tanssipaviljonki Tulenliekki, Heinävesi Tanssiravintola Jyväshovi Tanssiravintola Kaleva, Mikkeli Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki Tanssiravintola Rukahovi, Kuusamo Teboil Pirkanhovi, Lempäälä Teboil Tähtihovi, Heinola Teeriharju, Somero Tyrnävän seurojentalo Urjanlinna, Sievi Valkeakosken Matkailutoimisto Valtatie 2, Harjavalta Wanhan Tanssikellari, Helsinki Viihdekeskus Hojo-hojo, Tuusniemi Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo www.ohjelmasuomi2000.fi ISSN 1796-7139 Aikakauslehtien Liiton jäsen YHTEISTYÖSSÄ mm.; Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy Eastway Oy ...nnnöööyyyrrräää!!! Uusia jakelupaikkoja H aemme koko ajan lisää uusia jakelupaikkoja, joissa lehti tavoittaa laajalti kaikenlaisia ihmisiä. Olemme kiinnostuneet erityisesti liikennemyymälöistä, kauppakeskuksista, ruoka- päivittäistavarakaupoista tai muista vastaavista paikoista, joissa on laaja asiakasvaihtuvuus ja jotka ovat sijainniltaan keskeisillä paikoilla. Sopimuksen tehneet tahot voivat tarjota asiakkailleen ilmaisen palvelun Tanssisviihde lehden muodossa ja saavat laajaa näkyvyyttä jakelupaikkana: tieto listataan jokaiseen lehteen, jota heillä jaetaan ja myös lehden verkkosivustolle jakelupaikat -osioon. Jakelupaikkana toimiminen on täysin ilmaista. Lehdet toimitetaan Matkahuollon toimesta pääasiallisesti aina suoraan perille asti ja telineeseen asetettuna; lööppi vaihdetaan, mahdolliset vanhat lehdet viedään pois ja laitetaan uudet tilalle. Jakelupaikan velvollisuus on lähinnä huolehtia siitä, että lehdet ovat asianmukaisesti esillä sovitun kauden ajan. Lehtiteline on veloituksetta jakelupaikan käytössä sopimuksen ollessa voimassa. Lehtien vähimmäistoimitusmäärä on 300 kpl / numero. Uusia jakelupaikkoja SisÄllysluettelo Tässä numerossa mm. 4 Kauden pakina Mikko Alatalo 4 Karjalan kunnailla Hellyttävä suosikkisarja 6 Iskelmä Gaala huipentui Kiitokseen ja kunniaan 8 Onnen Kerjäläiset on hyvän mielen musikaali Nrosta 1/2010 alkaen; K-Citymarket Imatra / K-Citymarket Lappeenranta / Autokeidas Ii / Nrosta 4/2009 alkaen; S-Market Vuokatti / Scandic Kiannon Kuohut, Suomusalmi / K-Supermarket Loimaa / S-Market Urjala / K-Citymarket Linnainmaa Tampere / S-Market Jalasjärvi / S-Market Kauhajoki / K-Citymarket Riihimäki / Anttilan tavaratalo Seinäjoki / ABC Vaasa / K-Citymarket Kivihaka Vaasa / K-Supermarket Maino Ähtäri / Autokeidas Forssa / K-Citymarket Kuusamo / Neste Karisto Lahti ASENNE RATKAISEE. AINA. -PALSTA 10 Jorma Kääriäsen Jonakin päivänä … Jatkuvasti kuulee jonkun sanovan: ”Jonakin päivänä minä …” Jokin päivä on päivä, jolloin isä vie lapset huvipuistoon tai eläintarhaan. Jonakin päivänä joku siivoaa ullakon, jatkaa keskeytyneitä opintojaan tai kirjoittaa kirjan. Jonakin päivänä joku rohkaisee mielensä ja perustaa oman yrityksen, kosii, muuttaa talveksi etelään tai aloittaa keittiöremontin. Julistetaan ’Jonkin päivän viikko’. Määrätään koko maa lomalle yhdeksi viikoksi tekemään niitä asioita, jotka ’jonakin päivänä’ on aikonut tehdä. On kuitenkin melko mahdotonta, että näin upea ja kaikkia osapuolia runsaskätisesti palkitseva suunnitelma hyväksyttäisiin yleisesti. Kyllä siitä joku päättäjä voisi innostuakin, mutta toteaisi samalla ettei hänellä ole juuri nyt aikaa paneutua siihen Mutta mistä sitä koskaan tietää … jonakin päivänä … kenties. Pitkä tie huipulle 13 Grand Slam Mestarin jalanjäljissä 14 Tanssiorkesteri Syke Uuteen nousuun LÄPI HARMAAN KIVEN Maanviljelijä oli kierrellyt traktorillaan ympäri isoa kiveä, joka sijaitsi keskellä hänen peltoaan. Kivi oli aiheuttanut harmeja jo vuosikausia. Monesti olivat työkalut rikkoutuneet kiveen niin keväällä kynnettäessä kuin syksyllä satoa korjatessakin. Kun leikkuupuimuri eräänä syksynä taas kerran karahti kiveen ja keskeytti kiireellisen työn, päätti isäntä hankkiutua siitä eroon. Hän tarttui lapioon ja yllättyi. Kivi oli maan- pinnan alapuolella vain kymmenen sentin verran. Hän totesi kiven lohkomisen ja pois- kuljettamisen olevan melko vaivaton urakka. Lastatessaan kivenmurikoita traktorin lavalle, oli hänen pakko samalla hymyillä – itselleen. Kuinka paljon kiusaa kivi olikaan aiheuttanut ja kuinka helppoa siitä olisi ollut päästä eroon jo paljon aikaisemmin. Kuinka usein meillä onkaan tapana vähätellä pieniä ongelmia vaikka ne aiheuttavatkin toistuvaa mielipahaa. Meillä tahtoo olla niin kiire eteenpäin, että emme ehdi tuhlata niihin aikaamme – ainakaan juuri nyt. Kuten maanviljelijäkin teki, pyörimme saman ongelman ympärillä. Päätämme hoitaa asian kuntoon myöhemmin, mutta harvoin niin todellisuudessa tapahtuu – ennen kuin on pakko ja ennen kuin kärpäsestä on tullut härkänen. Jos sinulla on toistuvasti harmia samasta asiasta, tartu siihen kaksin käsin ja hoida se pois päiväjärjestyksestä saman tien. Ensimmäinen tunti on päivän peräsin Siitä, miten aamulla ylös noustessamme käyttäydymme, riippuu suurelta osin, millaiseksi päivämme muodostuu. Nuo kohtalokkaat 60 minuuttia ratkaisevat päivän kestävän matkamme kurssin; kuljemmeko auringonpaisteessa miellyttäviin määräsatamiin, vai päädymmekö myrskyjen paiskomina kivikkoisille rannoille. Jos tervehdimme aamua mahdollisuutena, jos laskemme leikkiä ja nauramme, ehkäpä viheltelemme ja laulamme hiukan, ja iloitsemme siitä, että olemme yhä elossa, matkastamme sinä päivänä tulee melko varmasti miellyttävä. Päinvastoin käy, jos heräämme syvään huokaisten, manaamme päivän ja sen tehtävät jo etukäteen, jos nurisemme, voihkimme, tiuskimme ja murjotamme. Jos valitamme ja vaikeroimme, ja raahaamme vastahakoisen, haluttoman kehomme pukeutumisen, aamupalan ja töihin menemisen rutiinien läpi, vain hullun onni voi pelastaa meidät myrskyisältä matkalta auringonnoususta auringonlaskuun. Kehitys Nuorukaiselle, joka jatkuvasti soimasi itseään vajavaisuuksistaan, opettaja sanoi: ”Sinä et todellakaan ole täydellinen. Mutta oletko huomannut, että osaat tänään tehdä asioita, joita olisit pitänyt mahdottomina viisi vuotta sitten? Mikä on muuttunut?” ”Lahjani ovat muuttuneet.” ”Ei. Sinä olet muuttunut.” ”Mutta eikö se ole sama asia?” ”Ei. Sinä olet sitä, mitä ajattelet olevasi. Kun ajattelusi muuttuu, sinä muutut.” 15 Maria Lund Mariasta on moneksi 17 Jope Ruonansuu on Herkkä Koomikko 18 Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Janne Raappana, Virpi Kätkä ja Jarkko Honkanen 20 Upseeri ja prinsessa nauttivat RUK- tanssiaisista ARTIKKELIT aihealueittain 2-9 10-17 18-21 ERIKOISARTIKKELIT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI joka lehdessä MM. TAPAHTUMAKALENTERI 22-23 SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE WWW.TANSSIVIIHDE.FI 3 , KEVÄTKAUDEN PAKINA - MIKKO ALATALO WHEN THE GOING GETS TOUGH - THE TOUGH GET GOING. A jat kovenevat viihteessä ja luovalla alalla. Nykylama puree varsinkin yrityskeikkojen osalta. Ylipäänsä, kun firmoilta raha loppuu, se mistä karsitaan, on koulutus, mainonta ja viihdepuoli. Ei ole moraalisesti kovin mukavaa pitää suuria pikkujouluja pudotuspelin voittajille, jos puolet firman jengistä on irtisanottu. Olen sitä polvea, että olen kokenut myös 90-luvun suuren laman, luissa ja ytimissä. Vanhempi polvi muistaa, miten suomalaiset rakensivat – kiitos presidentti Kekkosen idänsuhteiden 70-luvulla kokonaisen kaivoskaupungin, Kostamuksen, itärajan taakse. Se työllisti puolet pohjois-Suomea ja vähän etelääkin. Tapio Rautavaara lauloi ensimmäisen vaiheen harjannostajaiset, Jaska Teppo ja minä toisen vaiheen. 90-luvun alussa olin laulamassa ja juontamassa venäläisille tärkeän Astoria-hotellin harjannostajaiset. Kukapa olisi uskonut, että muutama kuukausi siitä ei Neuvostoliittoa enää ollut. En haikaile kyseistä diktatuuria, mutta Suomelle tuo bilateraalinen kauppa oli edullista. Kun idän karhu meni kontilleen, loppui Suomen porskutus. Kun oli vielä länsimaiden taantuma ja poliittisen johdon virheet, kahlasi Suomi todella syvällä. Seurauksena devalvaatiosta oli valuuttalainojen nousu ja pienyritysten konkurssien aalto. 80-luvun lopulla oli firmakeikoilla voinut laittaa laskuun nollan perään. Yritykset suorastaan ylpeilivät viihdebudjeteillaan. Vuoden -92 laman jälkeen lähdimme kiertämään keskikaljabaareja ja haimme pähkinät pikkuoraville kympin seteleinä. Köyhän kansan karttuisa käsi tuli apuun. Nyt tuntuu, että tuo kympin seteleistä tappeleminen on ajankohtaista taas. Levy-yhtiöt ostavat ohjelmatoimistoja, josko artisteista saataisiin suolarahaa edes keikoilta, kun levyt eivät myy. Raha, jonka levy-yhtiöt satsaavat artistiin, ei tule enää takaisin levykaupasta. Syitä on monia. Piratismi ja musiikin imurointi netistä vaikuttavat. Myös ylipäänsä se, että musiikin kulutus ei ole ainoa hobby ihmisillä, rokottaa myyntilukuja. Olen tehnyt 2000-luvulla, paitsi levyjä Juicen kanssa, myös kaksi kohtuullista kantrilevyä. Silti monet suurten ikäluokkien fanit sanovat minulle: ’Ei me haluta näitä uusia lauluja, me halutaan ne vanhat biisit, mitä me opimme aikoinaan rakastamaan.’ Kun ’11 virran maa’ – siis vanhat laulut - julkaistiin uudelleen, siitä kirjoitettiin pääkirjoitussivuja myöten ja kiitosviestejä oli sähköpostit täynnä. Uudella musiikilla on vaikea breikata eikä sitä edesauta radioiden ahtaat soittolistat. Onneksi Radio Suomi on sentään laajentanut soittolistaansa. Olen asiasta itsekin tehnyt pari eduskuntakyselyä. Kaupallisten radioiden osalta peli on menetetty. Siksi seuraavan lupakierroksen yhteydessä tulisikin vaatia, että radiot soittavat laajemmin muutakin kuin muutaman kymmenen biisin voimasoittolistaa. Joka tapauksessa äänitemarkkinat ovat alamäessä. Kun vuonna 2001 liikevaihto oli vielä lähes 130 miljoonaa euroa, vuosikymmenen lopulla se oli alta 100 miljoonaa. Viime vuotta pelasti Baseballs, saksalainen rockabillyryhmä, mutta kotimainen musiikki ei myy kuin pyramidin huipulla. Suomi on täynnä hyviä artisteja, joiden keikkakysyntä on ihan ok., mutta joiden levyt eivät kelpaa radioiden soittolistoille eikä levyjä myydä, kun niitä ei ole esillä kaupoissa. Näin on varsinkin tanssimusiikkipuolella. Radiot puputtavat kansalle musiikkia, jota se ei välttämättä halua. Musiikkieliitin suosikkeja toki biisit saattavat olla. Tein 30 vuotta erilaisia musiikkiohjelmia: Iltatähteä 70-luvulla, Hittimittaria 80-luvulla, Jukeboxia, Rififii’tä ja lopulta Tammerkosken Sillalla-ohjelmaa 7 vuotta. Näin nämä ohjelmat tärkeinä suomalaisen kulttuurin estraadeina. Nyt ei televisiossa ole yhtään ohjelmaa, jossa voisi esittää uutta suomalaista iskelmä- tai popmusiikkia! Ei ihme, ettei kansa osaa kysyä musiikkia, jos ei sitä ole missään esillä. Ei ihme, etteivät myöskään levykauppiaat usko kuin top ten- listaan. Kun rahasta on tiukkaa, peli kovenee. Suuret media- ja teknologiayhtiöt haluavat kuoria kerman myös artistien kahvista. Nämä tahot ovat ajaneet jo pitkään ns. työsuhdetekijänoikeutta, jolloin henkinen omaisuus siirtyisi automaattisesti työnantajalle tai jakelijayhtiölle ellei toisin sovita. Ja kun pikkuartisti menee sinne sopimaan, toisinhan ei sovita. Journalistit ovat jo menettäneet oikeutensa. Suurkonsernit haluavat sisällöt mobiili-tv:hen ja muihin uusiin välineisiin mahdollisimman halvalla. Kun ei mistään muualta enää saada katetta amerikkalaisille osakkeenomistajille, revitään se taiteilijoiden selkänahasta, vaikka kyse on marginaalisesta rahasta. Kympeistä todella tapellaan. Olin keskustan eduskuntaryhmässä kapinakenraali tässä taistelussa. Näyttelijä-liiton jäsen KE Risto Autio avitti myös. Saimme käännetyksi keskustan kannan taiteilijoiden puolelle, olihan puolue vaa’ankieliasemassa. Niinpä ministeri Wallin ei tuonut tekijänoikeuksia polkevaa lakia eduskuntaan. Tämä on kuitenkin vain torjuntavoitto suuressa sodassa. Suuryhtiöt tulevat vielä takaisin. Jo seuraavan hallituksen ohjelmassa saatetaan ’tarkistaa’ tekijänoikeuksia. Kun peli kovenee, kovat porskuttavat! Mutta yksi on varmaa: Suomen kansa laulaa ja tanssii edelleen, jos kurkku ei ole poikki ja nivelet kestää… teksti: juha lahti / kuvat: Laura Pohjavirta/YLE Kuvapalvelu Karjalan Kunnailla HELLYTTÄVÄ SUOSIKKISARJA Karjalan Kunnailla on erilainen TV- sarja. Pieneen, 250 asukkaan Miikkulan kylään sijoittuva tarina sotii humaanilla otteellaan nykypäivän kiireistä ja hektistä henkeä pursuavaa näköradiotarjontaa vastaan. Samalla se antaa varsin mainion syyn istahtaa säännöllisesti sohvan nurkkaan keskiviikkoiltaisin ja avata TV. K arjalan Kunnailla on saavuttanut huiman suosion. Sarjan alkaessa se keräsi katsojia toista miljoonaa ja saavuttaa edelleen 700 000 - 800 000 katsojaa. Eikä tämän mikään ihme sinänsä ole, kun tutkii lähtö- 4 Elina Knihtilän ja Heikki Helan (yläkuva) esittämien roolihahmojen eli Arja Huttusen ja Harri Koposen yli 20 vuotta kestäneen rakkauden sinetöi sarjassa Miikkulan maisemissa vietetyt rokkaavat häät (alakuva), joihin osallistu koko kylän väki ja lähisukulaiset. TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010 kohtia sarjan tekemiselle. - Kun sarjaa markkinoitiin, niin tuli samalla luvattua pari asiaa. Ensimmäinen oli se, että rakennamme kuvauksia varten puurakennusmiljöön. Toiseksi luvattiin huima casting, eli näyttelijäkaarti. Molemmat toteutettiin, ja kun katsoo tekijätiimiä, niin Jussi-patsaita ryhmältä löytyy Helsingistä Utsjoelle asti, jos ne peräkkäin laitetaan, Karjalan Kunnailla- ohjaaja Markku Pölönen kertoo. Pölösen itsensä sitoutuminen sarjan toteutukseen on vertaansa vailla. - Samalla, kun tuli pää- tös sarjan toteutuksesta, niin muutin perheeni kanssa samoille seuduille asumaan. Itse asiassa se on minun kotiseutuani. Myös sarjan näyttelijät ovat pääosin sieltä suunnalta kotoisin, vaikka asuvatkin suurimmalta osin pääkaupunkiseudulla nykyisin. Kuvausten aikana Pölösen mukaan on “raitilla pörräämässä” 50 - 100 henkeä eri tehtävissä. Tämä luo haasteita työn aikataulutukselle. - Ei se vielä mitään, että meillä on omat aikataulumme. Mutta kun siihen tulee vielä lisäksi mukaan Finnairin aikataulut, koska lentäen näyt- telijät paikalle pääosin tulevat. Jos lentoyhtiö myöhästyy kaksikymmentä minuuttia, niin koko homma kusee, Pölönen kertoo tekemisen haasteista. Musiikintekijät Karjalan Kunnailla ansioituu paitsi hurmaavalla tarinankerronnallaan ja hienoilla näyttelijäsuorituksilla, myös musiikillisella annillaan. Siitä vastaavat pääosin sarjan score-musiikin tehnyt Vesa Mäkinen ja Harri Koposen kappaleista etupäässä vastaava Heikki Hela. - Olen tehnyt joitakin lauluja sarjaan, lähinnä bändijutut. Vesa Mäkinen sitten tekee muut, Hela kertoo. Heikki Hela on sarjassa näyttelijänä Koposen roolissa joka taas on vahvan musiikillisen taustan omaava persoona. Myös “siviilissä” Heikki Hela tunnetaan sekä näyttelijänä että muusikkona. Eli kumpi ominaisuus on vahvempi? - Vaikea sanoa. Hienoa, kun on saanut tehdä molempia. Mutta sen sanon, että kun jotain tehdään, niin tehdään se aina sillä hetkellä 100%:sti. Vesa Mäkinen on tehnyt musiikin kaikkiin Pölösen pitkiin elokuviin, ja yhteistyö jatkui nyt myös Karjalan Kunnailla -sarjan tiimoilta. Mäkisen kokemus elokuvamusiikin teke- misestä onkin vankka. - Scoret on tehty erilaisilla kokoonpanoilla, alut ja loput isoilla jousilla. Kaikkiaan nelisenkymmentä muusikkoa on käynyt tekemässä musiikkia. Kaikki on tehty akustisesti, ja niin sen halusinkin tehtävän. Se hengittää hyvin tuon maiseman kanssa, Mäkinen kertoo. Elokuvamusiikin tekeminen vaatii tiettyjen perusasioiden olemassaolon. ” Kaikki lähtee liikkeelle kuvasta. Ei se riitä, että menet kuvauspaikalle, siitä ei saa juuri mitään irti. Pitää nähdä kuva ja aistia siitä se pohjavire.” - Kaikki lähtee liikkeelle kuvasta. Ei se riitä, että menet kuvauspaikalle, siitä ei saa juuri mitään irti. Pitää nähdä kuva ja aistia siitä se pohjavire, Mäkinen kuvailee musiikin syntyä. Myös yhteistyö herrojen Vesa Mäkinen ja Heikki Hela välillä on toiminut hyvin. - Hela on roolissa tässä sarjassa, ja hän on pääosin tehnyt ne Harri Koposen biisit. Joitakin kappaleita on syntynyt niin, että Heikki on tehnyt kitaran ja kehittelin fraasin. sanat, ja minä sävelen. Mutta Siitä sitten improvisoin paikan kyllä totuus on se, että Hela päällä biisin. omaa näyttelijänä ja keikkamuusikkona kokemukset ” Heikillä on kentältä, ja tietää kyllä, mitä taustaa tähän tehdä, Mäkinen analysoi. Kansa haluaa lisää Snadia sarjassa esittävän Tuomas Uusitalo roolihahmo pitkälti samoilla raiteilla Harri Koposen kanssa. Myös hän on Koposen lailla rokkari. - Snadihan lähti Keravalta pakoon, kun tyttöystävä tuli raskaaksi. Hän on sellainen räiskyvä, elämäniloinen, ehkä vähän viinaan menevä kaveri, Uusitalo analysoi Snadin luonnetta. Snadi tulkitsee sarjassa pääosin Heikki Helan tekemiä kappaleita. Niiden syntyhistoria ja harjoittelumenetelmä kuvausten aikana on ollut varsin maanläheinen. - Heikillä oli hyvät demoversiot kappaleista. Hänellä oli aina myös mukana pieni äänityslaitteisto. Kuvauspäivää edeltävänä iltana sitten treenattiin biisit, Uuusitalo kertoo. Myös yksi Uuusitalon itsensä tekemä kappale on ollut mukana sarjassa. - Piti kuvaustilanteessa improvisoida kappale. Otin Heikki Helan esittämä Harri Koposen roolihahmo on sekin Pölösen mukaan varsin maanläheinen. - Tässä kun kiertää Suomea, niin sitä ihan oikeasti joskus aina törmää Harri Koposen Koposen rooliin, kaltaisiin ihmisiin, joilla olikoska hänellä it- si hillitön tarve päästä rockmutta ihan kaikki ei sellään on rasva- tähdeksi, ole sen suhteen loksahtanut lettimenneisyys. kohdalleen, ja keski-ikäkin alLisäksi Hela on kaa jo painaa päälle, Pölönen hyvä näyttelijä, kertoo. Huimat katsojaluvut antavat eikä edes ikävä varmasti myös YLE:lle aiheen ihminen,” pohtia mahdollista Karjalan Kunnailla- sarjan jatkoa. Tällä hetkellä kuvauksista ei ole Myös Markku Pölönen an- sovittu, mutta kaiketi sarjan taa tunnustusta Heikki Helan suosiollakin on jonkinlaiset kokemukselle musiikin tekemisessä. - Heikillä on taustaa tähän Koposen rooliin, koska hänellä itsellään on rasvalettimenneisyys. Lisäksi Hela on hyvä näyttelijä, eikä edes ikävä ihminen, Pölönen mainitsee. pelimerkit pohdittaessa suosikkiohjelman tulevaisuutta. Kuluvan vuoden syksy saattaakin Pölösen mukaan kertoa enemmän tästä asiasta. - Jos sarjaa aiotaan tehdä vielä lisää, niin sen pitää jollakin tapaa uudistua. Alunperin pyrkimyksenäni oli tehdä juttu, joka eroaa täysin tämän päivän tarjonnan valtavirrasta. Karjalan Kunnailla ei sisällä väkivaltaa, eikä siinä ole seksiäkään kovin paljoa. Tarkoitukseni oli saada aikaan sarja, joka on hidas, eikä siinä tapahdu mitään. Aika lähelle sitä pääsinkin, mutta haluaisin jatkossa tehdä siitä vielä paikallisemman, Pölönen mainitsee.• Markku Pölönen kuvailee sarjaa suomalaiseksi ”iltasaduksi”. Se on kertomus maailmasta, joka ei ole kylmä ja armoton lihamylly, vaan hyvien ihmisten kylä. Kylä joka kasvaa asukkaidensa unelmista paremmaksi, kyläksi jossa sinäkin haluaisit asua. WWW.TANSSIVIIHDE.FI 5 Iskelmä Gaalassa 2010 palkitut artistit, yhtyeet ja teokset: PRO ISKELMÄ - Jussi Hakulinen (Yö) VUODEN ISKELMÄ - Yö: “Kiitos ja kunnia” VUODEN YHTYE - Lauri Tähkä & Elonkerjuu VUODEN MIESARTISTI - Kari Tapio VUODEN NAISARTISTI - Paula Koivuniemi VUODEN TULOKAS - Anna Puu VUODEN ALBUMI - Yö: Loisto VUODEN VIIHDYTTÄJÄ - Lauri Tähkä & Elonkerjuu VUODEN MYYDYIN LEVY - Lauri Tähkä & Elonkerjuu: Tänään Ei Huomista Murehdita teksti: christina lokkinen / Kuvat: jaana Vuorenpää iskelmä gaala huipentui kiitokseen ja kunniaan Iskelmä Gaala 2010 muuttui yleisöhysterian keskukseksi, kun Pohjanmaan häjyviikari Lauri Tähkä sekä piakkoin 30-vuotisjuhlaansa viettävän Yön keulakuva Olli Lindholm valaisivat lavan karismaattisella show’llaan. Tähkä ja Yö päätyivät tasapeliin palkintojen rohmuamisessa. Gaalaillassa ei tosiaan huomista murehdittu. Suojaan kaikelta Kokomustaan puettu helsinkiläiskuoro Philomela toimii lomailevan Elonkerjuun tilalla Lauri Tähkän taustalla. Tähkä itse pistää lavalla parastaan esittämällä bändinsä listaykköset ”Suudellaan” ja ”Suojaan kaikelta”. ” Tulin viime syksynä eräältä keikalta ja näin tämän kuoron vetävän telkkarissa ”Pauhaavan sydämen”. Olin ihan myyty! Aattelin että tota pitää joskus kokeilla.” - Tulin viime syksynä eräältä keikalta ja näin tämän kuoron vetävän telkkarissa ”Pauhaavan sydämen”. Olin ihan myyty! Aattelin että tota 6 pitää joskus kokeilla! Tähkä hehkuttaa. Pohjanmaan toivo puhuu itsestään vaatimattomasti ”kitaran rämpyttäjänä” lykäten kaiken kunnian suurenmoiselle taustakuorolleen Philomelalle. Körttikuoron 30-henkinen kokoonpano oli puettu päästä varpaisiin mustiin Härmän häjyt –tyyppisiin kaapumaisiin mekkoihin. Esitys oli uniikki ja vain Iskelmä Gaalaa varten koostettu. - Haitarissa meillä on upea Johanna Juhola, joka on esiintynyt paljon ulkomailla. Pianossa on Milla Viljamaa, minä puolestani rämpytän akustista kitaraa ja yritän lauleskella, Tähkä esittelee. Tähkä kuittasi illan aikana mm. Vuoden Yhtyeen, Vuoden Viihdyttäjän sekä Vuoden Myydyimmän Levyn palkinnot. Tähkän viimeisin albumi ”Tänään Ei Huomista Murehdita” on selvästi kovin kiekko kaikista yhtyeen pitkäsoitoista. Pohjanpoika vaikutti silmin nähden liikuttuneelta pitäessään kiitospuhetta. - Kyllä tämä on teidän (äänestäjien) ansiota. Kiitos kovasti. Kyllä se vaan niin on, että musiikki on ihanaa, Tähkä totesi hypistellen palkintoaan. taival on kohta jatkunut jo 30 vuotta. Bändin nokkamies Olli Lindholm tuntee suunnatonta ylpeyttä ja kaipuuta muistellessaan 25 vuoden takaista Nuorallatanssija –pitkäsoittoa. Mies voihkaisee haikeudesta kuullessaan kyseisen levyn nimen mainittavan. ” Kaipaan sitä alkuaikojen huolettomuutta, koska silloin ei puhuttu rahasta puolta sanaa – nykyään kaikki on erilaista ja rahasta on niin moni asia kiinni. Biisien teko on paljon enemmän siitä saundista kuin lauluista kiinni. Tämä on muuttunut monimutkaiseksi taiteeksi.” Neljänsuoran pojat Anttti - Kaipaan sitä alkuaikojen Ketonen ja Esko Mäki huolettomuutta, koska silloin aikovat nauttia hurjasta Kiitos ja kunnia ei puhuttu rahasta puolta sanaa festarikesästä ja haaveilevat levynteosta. – nykyään kaikki on erilaista Valovoimaisen Yö-yhtyeen TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010 ja rahasta on niin moni asia kiinni. Biisien teko on paljon enemmän siitä saundista kuin lauluista kiinni. Tämä on muuttunut monimutkaiseksi taiteeksi, Lindholm kuvailee. Suursuosionsa kruunuksi Lindholm kävi hakemassa lavalta Vuoden Iskelmä –palkinnon, joka rapsahti plakkariin komeasta ”Kiitos ja Kunnia”kappaleesta, jonka Lindholm vetäisi Gaalan päätteeksi seisoen taputtavalle yleisölle. Loisto valittiin Vuoden Albumiksi ja Yön menestyksen tehtaillut Jussi Hakulinen nappasi Pro Iskelmä –pystin. - Loiston aika on nyt ohi ja nyt me mennään studioon treenaamaan. Tänä vuonna tulee tehtyä 95 keikkaa, joista tosin katselen aina vain viikon verran eteenpäin keikat muistiin, ettei mene sekaisin. Laulu on minulle hyvin tärkeää, Lindholm kertoo. Yön sensaatiomaiset iskelmä-rock-rallit, kuten ”Rakkaus On Lumivalkoinen” ja ”Joutsenlaulu” taituroinut säveltäjä ja sanoittaja Jussi Hakulinen vaikutti hänkin haikealta mietiskellessään lavalla Yön menneitä vuosia. - Vielä silloin 25 vuotta sitten Nuorallatanssijan aikaan jos joku olisi tullut sanomaan, että Yö saa Pro Iskelmän, en olisi uskonut sitä, Hakulinen henkäisee kiitollisena. Vuoden miesja naisartisti Vuoden Miesartisti Kari Tapio on lomaillut ennen Iskelmä Gaalaa tovin verran juilivan selkänsä kanssa. Mies astelee lavalle kuitenkin reippain herran askelin ja tervehtii orkesteria maireana. - Inspiroidun musiikissani elävästä elämästä ja naisista, tottakai. Kuuntelen musiikkia aika vähän nykyään, mutta pidän Olavi Virrasta, Ray Charlesista ja Nat King Colesta. Haluaisin päästä jälleen Nashvilleen levytysstudiolle – siis sinne, missä Elvis äänitti aikoinaan. Se oli hieno kokemus, Kari Tapio huokaa. Myös iskelmäjumalatar Paula Koivuniemi nautti Iskelmä Gaalasta hymy huulessa. Aikuinen nainen herkistyi Vuoden Naisartistin palkinnosta niin, ettei saanut melkein sanaa suustaan. ” Loiston aika on nyt ohi ja nyt me mennään studioon treenaamaan. Tänä vuonna tulee tehtyä 95 keikkaa, joista tosin katselen aina vain viikon verran eteenpäin keikat muistiin, ettei mene sekaisin. Laulu on minulle hyvin tärkeää.” - Naisartistiksi valitseminen tänä iltana tuntui todella hyvältä. Sillä hetkellä kun otin palkinnon ensi kertaa käsiini, ajattelin isääni joka minut tälle alalle lähetti. Se oli todella herkkä hetki, iskelmäkuningatar huokaa. Koivuniemeä on nähty viime aikoina myös televisiomainoksessa. - Sain tuossa aikaisemmin ehdotuksen osallistua Grandiosan pizzamainoksen kuvauksiin. Sain käsikirjoituksen ja siitä se lähti – kuvauksissa puitteet olivat niin hienot ja meillä oli hauskaa! Koivuniemi hehkuttaa. Ei maailmanvalloitukselle Näyttävään mekkoon ja lasikenkiin sonnustautunut Anna Eriksson julkaisee helmikuun 24. päivä ensimmäisen englanninkielisen albuminsa. Iskelmäprinsessa on itse tuottanut, sanoittanut ja säveltänyt joka kappaleen. Gaalassa saatiin esimakua Erikssonin albumil- ta, kun tämä esitti kappaleensa ”53rd Street Last Virgin”. - En ole tällä pyrkimässä kansainväliseksi tähdeksi, Pohjoismaat riittävät minulle. Soitan pianoa ja klarinettia, ja nautin laulamisesta pianoa soittaessani, mutta pääpaino on laulussa. Olen hyvin tyytyväinen albumiini, Eriksson hymyilee. Yölintu-keulakuva Simo Silmu jännitti illan esitystään aluksi, mutta lavalla hän puhkesi kukkaan. Silmulle suomalaisuus ja lapsuuden muistot ovat vaalimisen arvoisia asioita, jotka pitävät arjessa kiinni. - En ole mikään trendi-ihminen, mutta Suomi-ihminen kyllä. Sibelius, sauna ja sisu! Minulla on muuten tallessa vielä elämäni ensimmäinen haitari, mutta se pysyköön naftaliinissa. En soittele sitä enää, Silmu kertoo. Aikuinen nainen Paula Koivuniemi (ylh.vas.) herkistyi palkinnonjakohetkellä ajattelemaan isäänsä. Simo Silmu (ylh.oik.) esiintyi Gaalassa esittäen Yölinnun viimeisimmän hitin Pimeästä valoon yhdessä kitaristi Markus Kuusijoensuun kanssa. Yölintu oli ehdolla myös Vuoden yhtye -palkinnon saajaksi. Anna Eriksson (oik.) julkaisee helmikuun 24. päivä ensimmäisen englanninkielisen albuminsa. Charles Plogman (alh. oik.) lähti Iskelmän illasta kotiin hymyhuulin kultalevy kainalossa. Hän oli myös yhtenä Vuoden miesartisti -ehdokkaana. levyjä tehty, kertoo puolestaan Levyjä ja Vainionperä. hurjia suunnitelmia Iskelmäkingi Charles PlogMonella Iskelmä Gaalaan kutsutulla artistilla on juuri tullut tai juuri tulossa uusi levy. Tangokuningas Jukka Hallikainen ja Pasi Vainionperä saavat levynsä valmiiksi samoihin aikoihin. - Minulla on kiireinen kesä tiedossa, keikat alkavat olla loppuunmyytyjä. Levy on vielä vähän kesken, mutta haasteellista ja mukavaa hommaahan tämä on. Tuossa kesän korvilla se on valmis! Hallikainen julistaa. - Tässä illassa on suurta urheilujuhlan tuntua! Mahtavaa olla iskelmäillassa muiden upeiden artistien rinnalla! Minulla on tämän jälkeen tiedossa paljon keikkaa ja toukokuussa tulee levy pihalle. Petri Munckin kanssa ollaan näitä man nappasi Gaalasta kultakiekon mukaan tunnustuksena levynsä myynnistä. - Tuntuu, että olen löytänyt tieni. Tuntuu hyvältä olla tänä iltana Iskelmän vieraana ja olen saanut täältä uusia tuttavuuksiakin. Pidän tänä vuonna paljon lomaa, koska ensi vuosi on suunniteltu täyteen, Plogman sanoo. - Meillä on hurja kesä tiedossa – festarikeikkaa, olutta ja makkaraa! Ensi helmikuussa mennään studioon ja levy tulee varmaankin maaliskuun paikkeilla, ilmoittavat Neljänsuoran pojat. • Katso lisää kuvia tanssiviihde.fi -sivuston kuva-albumista. WWW.TANSSIVIIHDE.FI 7 teksti: christina lokkinen / Kuvat: jaana Vuorenpää onnen kerjäläiset on hyvän mielen musikaali Jaakko Teppo -musikaali Onnen Kerjäläiset aloitti ensimmäisen kiertueensa Tampere-talossa 26. marraskuuta 2009. Hilpeä revyy tarjosi yleisölle rakkautta, anarkiaa ja rehellisen 80-luvun hengen. Musikaalissa Ruikonperän raviurheiluherrat ja yksi akateemisesti koulutettu kravattisonni pistävät yleisön maistamaan kasarikauden elämää Jaakko Tepon ikimuistoisten laulujen ja elämänviisauksien tahdissa. Sehän on meidän ukko! Musikaalissa ruikonperäläistä Jaskaa näyttelevä Ismo Apell kuvailee roolihahmoaan perussavolaiseksi. - Jaska on suurempi puheissaan kuin teoissaan. Hän on hyvin nopeaälyinen, nokkela, laiskanpulskea jätkä, joka on taipuvainen viinaan ja liian fiksu tekemään töitä, Apell listaa hersyvästi. ” Jaakon pojat kävivät katsomassa musikaalia ja totesivat minun olevan ’ihan kuin meidän ukko!’ Jaakko Teppo on tosin paljon empaattisempi ja aidon vaatimaton, musikaalin Jaska taasen sellainen venkula.” 8 Vaikka näytelmää ei ollut tarkoitus rakentaa Jaakko Tepon ympärille, on siinä kuitenkin makua taiteilijan elämästä. TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010 Apell myöntää roolihahmossaan olevan rippusen verran Jaakkoa. - Jaakon pojat kävivät katsomassa musikaalia ja totesivat minun olevan ’ihan kuin meidän ukko!’ Jaakko Teppo on tosin paljon empaattisempi ja aidon vaatimaton, musikaalin Jaska taasen sellainen venkula, Apell toteaa. - Minua jännitti Karttulassa kun Jaakko Teppo istui eturivissä katsomassa. Hän katsoi minua silmiin ja hymyili. Tampere-talon ensi-illan olen nimennyt elämäni Top 3-elämyslistalle, kun yleisö nousi seisomaan ja kaikki taputtivat ja tömistivät jalkojaan. Kyllä siinä silmät kostui. Siinä meni taide ihmisten luokse. Ja minulla palasi usko teatterielämään, Apell jatkaa herkistyneesti. Luontevaa pussausta Musikaalin naispäätähti Johanna Debreczeni esittää Onnen Kerjäläisissä reipasta ja rempseää savolaisbaarinpitäjä Hilmaa. Hilma on tiukka pitäessään jöötä Ruikonperän herroille, mutta hellä rakastaja ”kravattisonni” Onnille. - Asetin käsikirjoitukselle sellaisen pienen hassun ehdon, että pääsen pussaamaan. Ja olihan se mukavaa ja luontevaa pussata Seivon Villen kanssa! Debreczeni hihittää. ” Asetin käsikirjoitukselle sellaisen pienen hassun ehdon, että pääsen pussaamaan. Ja olihan se mukavaa ja luontevaa pussata Seivon Villen kanssa.” Tampere-talon ensi-ilta oli vuoden 2004 tangokuningattarelle tuttu paikka omilta keikoilta. Jaakko Tepon läsnäolo kenraaliharjoituksissa tuntui Debreczenistä aluksi pelottavalta, mutta saatuaan mestarilta kehua ja kannustusta, nainen sai varman olon. - Odotan innolla, että päästään maaliskuussa tien päälle. Olemme tämän näyttelijäporukan kanssa niin yhteen hitsautuneita. Olimme harjoittelemassa näytelmää Pihtiputaalla LEVYLAULAJAKSI? Älä jää odottelemaan, toteuta haaveesi itse! Tuotamme valmiit taustat oikeiden soittajien kanssa toiveidesi mukaan. Kaikki tyylilajit pitkällä ammattimuusikon kokemuksella. Myös CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä paperityöt julkaisua varten hoituvat kauttamme. Äänitysstudio ja musiikkituotanto: Beeduuri Oy Tampere Masi Luoma 0400-640616 masi@beeduuri.fi www.beeduuri.fi Tehdään isosti Onnen Kerjäläiset juontaa juurensa Jaakko Tepon nuoruuteen ja musikaaliseen aikakauteen. Musikaalia tuottanut Jari ”Cyde” Hyttinen aloitti musiikkiprojektit Jaakko Tepon kanssa 12 vuotta sitten. - Noille aikakausille tämä tuottamishomma juontaa juurensa. Näytelmän ohjaaja Ville Virkkunen soitti minulle ja ehdotti sitten musikaalin tekemistä. Minä sanoin, että tehdään musikaali ja tehdään se isosti! Hyttinen kertoo. Näytelmän ensi-ilta Tampere-talossa oli valtaisa menestys. Keski-Suomesta kotoisin olevien näyttelijöiden ja tuottajan puskuroiman ”isomman Hyvän mielen musikaali Itse maestro Jaakko Teppo kuvailee Onnen Kerjäläiset -musikaalia onnistuneeksi tapaukseksi. Vaikka mies tunnustaakin olevansa teatteritaiteesta ymmällään, hän kokee laulujensa istuvan esitykseen kuin nenä päähän. - Yleisöstähän sen parhaiten näki – siellä naurettiin ja lähtiessä oli hyvä mieli itse kullakin. Minun mielestäni tämä musikaali on sellainen naurettava, hauska juttu, Jaakko Teppo huokaa tyytyväisenä. Musikaali jatkaa maalis- kuussa Järvenpäästä uudella turneella ja mahdollisesti parannellulla sisällöllä. Onnen Kerjäläisten laulut ovat Jaakko Tepon käsialaa ja tuovat hänelle mieleen ne kultaiset ajat tien päällä. ” Yleisöstähän sen parhaiten näki – siellä naurettiin ja lähtiessä oli hyvä mieli itse kullakin. Minun mielestäni tämä musikaali on sellainen naurettava, hauska juttu.” Uusi levy nyt kaupoissa HANKI SINÄKIN JARKKO Illaksi kotiin Illaksi kotiin ” Muistan kun kävin Jaakko Tepon kanssa katsomassa musikaalin kenraaliharjoituksia ja meillä oli suoranainen pelko persuksissa, että tuleeko tästä mitään. Ensimmäiset kolme minuuttia vapauttivat meidät.” startin” vuoksi menestystarina päätettiin aloittaa mustan makkaran kotikulmilta. Musikaali yllätti positiivisesti tuottajansakin. - Muistan kun kävin Jaakko Tepon kanssa katsomassa musikaalin kenraaliharjoituksia ja meillä oli suoranainen pelko persuksissa, että tuleeko tästä mitään. Ensimmäiset kolme minuuttia vapauttivat meidät, Hyttinen nauraa. Jarkko Honkanen ja mökkeilimme yhdessä. Olemme enemmän ystäviä, kuin kollegoja, Debreczeni myhäilee. Kyllä se vaan on ihan mahdollista! Kerro suunnitelmistasi ja pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista jo toteutuneista töistämme. jarkkohonkanen.com • powerviihde.com - Tein nuorena miehenä nämä laulut kun minulla vielä oli nuppi kunnossa. Siihen aikaan se oli jatkuvaa kiertämistä ja kovaa työtä. Itse musikaalista olen saanut paljon hyvää palautetta, lauluniekka hymyilee.• Yleisön todella lämmin ja iloinen vastaanotto suorastaan hämmensi musikaalin esiintyjät sekä useilla paikkakunnilla mukana vierailleen Jaakko Tepon. WWW.TANSSIVIIHDE.FI 9 ARTISTIT JA MUSIIKKI Jorma Kääriäinen on laulanut jo yli 40 vuotta ja siitä ammatikseen yli 30 vuotta. Pitkän ja hienon uran salaisuudet ovat olleet aito innostus, vahva tahto ja jäljittelemätön tyyli. teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: mikko harma riäinen perusti myös oman kokoonpanonsa, jonka kanssa hän keikkaili lähinnä Lahden seudulla. - Sittemmin otin käyttöön taiteilijanimen Freddie Falcon, jonka tiimoilta musiikkielämä oli joskus varsin hektistäkin. Tein yhden albuminkin tällä nimellä. Olimme myös jossain vaiheessa Teddy & The Tigers-yhtyeen lämmittelybändinä, ja silloin kyllä mentiin lujaa ympäri Suomea. Koko ajan oltiin tien päällä, säestyksellä, ja orkesterin ol- koi, Jorma Kääriäinen muis- hyvä että ehti välillä hakea puhtaat sukat kotoa, Kääriäilessa tauolla kävin niitä aina telee. nen muistelee. yleisölle esittämässä. Siitä se ura oikeastaan al” Olimme myös Jorma Kääriäisen PITKÄ TIE HUIPULLE Jorma Kääriäinen oli 60-luvun loppupuolella innokas Danny-fani. Sittemmin Elviksen tuotannon myötä vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan musikaalisuuden perintönä saanut nuori mies vakuuttui musiikin olevan juuri hänen juttunsa. - Jo 1970-luvun alussa, ollessani jotain 11-vuotias, kiersin keikoilla isäni orkesterin kanssa. Olin opetellut muutamia lauluja kitaran 10 jossain vaiheessa Teddy & The Tigers-yhtyeen lämmittelybändinä, ja silloin kyllä mentiin lujaa ympäri Suomea. Koko ajan oltiin tien päällä, hyvä että ehti välillä hakea puhtaat sukat kotoa.” Kääriäinen on syntynyt Kajaanissa, mutta varhaisen koulutaipaleensa hän on suorittanut Lahdessa. Päästessään Lotilan koulun musiikkiluokalle hänen opettajakseen tuli Paavo Kiiski. - Hän oli minulle todellinen innoittaja ja primus motor. Olemme kouluaikojenkin jälkeen olleet Kiiskin kanssa säännöllisesti tekemisissä, Kääriäinen mainitsee. Myöhemmin Jorma KääTANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010 Agents Jossain vaiheessa Jorma Kääriäinen oli tutustunut myös Esa Pullianen- nimiseen kitaravirtuoosiin ja tyyliniekkaan, joka oli ja on edelleen eräänlainen Agents-yhtyeen sielu. Yhteistyö Kääriäisen ja Agentsin välillä alkoikin 90-luvun alussa. - Meillä oli välittömästi selvät suunnitelmat siitä, mihin hommaa aletaan viemään. Päätimme heti alussa myös sen, että juttua ei polteta heti loppuun, vaan rajoitimme keikkamäärän 100 kappaleeseen vuodessa. Agents oli Jorma Kääriäisen solistiaikana myös ahkera studiovieras. Albumeita kertyikin kaikkiaan kymmenen kappaletta. - Se oli kaiken kaikkiaan varsin hienoa aikaa. Se oli kuitenkin myös aikakautta, jolloin oli nähtävissä selvät merkit siitä, että levy-yhtiöillä tulee olemaan jatkossa ongelmia. Tuli internet ja muut asiat, ja ihmisille tuli sellainen käsitys, että kaikki pitääkin saada ilmaiseksi. Se on eräällä tapaa sääli, sillä levy-yhtiöt eivät enää uskaltaneet kiinnittää uusia artisteja, koska tilanne oli mikä oli. ” Teimme myös Agents 30v.kiertueen. En tiedä yleisöstä, mutta meillä itsellä oli ainakin silloin mielettömän hauskaa. ” Jorma Kääriäisen ollessa solistina, on se ollut pitkäaikaisin Agents- kokoonpano. Se avasi myös ovet kaikille mahdollisille estradeille televisiosta alkaen. - Teimme myös Agents 30v.kiertueen. En tiedä yleisöstä, mutta meillä itsellä oli ainakin silloin mielettömän hauskaa, Kääriäinen muistelee. RNO Vuonna 2008 oli vuorossa suursuosion saavuttanut Vihdoinkin- konserttikiertue. Artisteina olivat silloin Kääriäisen lisäksi Paula Koivuniemi ja Kari Tapio. - Oikeastaan solisteja konserteissa oli viisi – edellä mainittujen lisäksi Riku Niemi ja konserteissa musiikista vastannut Riku Niemi Orchestra, Kääriäinen mainitsee. Yhteistyö Kääriäisen ja Niemen välillä oli alkanut jo artistin Agents-aikoina, jolloin häneltä ilmestyi ensimmäinen soololevy, ja Riku Niemi oli silloin jo albumin synnyttämisessä mukana. Myöhemmin yhteistyö on vain tiivistynyt siirtyen studiosta myös esiintymislavoille. - Kiinnitys Riku Niemi Orchestraan (RNO) tapahtui jo siinä vaiheessa, kun Agents oli vasta siirtymässä tauolle. Eikä siinä tainnut mennä kuin pari viikkoa, kun jo tehtiin ensimmäiset keikat. Teen edelleen esiintymisiä RNO:n kanssa, ja kyllä sen yhteistyön on ajateltu jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tyylillisesti Jorma Kääriäisen musiikki on siis tänä päivänä aika lailla erilaista kuin Agents-suosion vuosina. - On meillä vieläkin kappaleita Agents-ohjelmistosta, nyt niiden sovitukset ovat vain täysin erilaisia. Mutta siinä juuri onkin tämä musiikin rikkaus, kun saman kappaleen voi esittää niin monella tapaa, Kääriäinen kertoo. Juuri monipuolisuuden mahdollisuus RNO:n kanssa onkin yksi asia, josta Kääriäinen on mielissään. - Onhan se jo logistisesti aika vaativaa tehdä keikkoja, kun paikalla saattaa olla 30 muusikkoa. Mutta vastapainoksi saadaan sitten sellaisia intrumentaaliosuuksia, että ne kuulostavat joskus aivan uskomattoman hienoilta, Kääriäinen kiittelee. Tulevaisuus siis näyttää Kääriäisellä kulkevan edelleen RNO:n kanssa. Mitään sen suurempia kuvioita ei kuitenkaan ole luvassa. ” On meillä vieläkin kappaleita Agents-ohjelmistosta, nyt niiden sovitukset ovat vain täysin erilaisia. Mutta siinä juuri onkin tämä musiikin rikkaus, kun saman kappaleen voi esittää niin monella tapaa. ” - No ainahan on jotain levytyssuunnitelmia olemassa, mutta niihin ryhdytään vasta sitten, kun on jotain sanottavaa. Nyt rentoudun elokuvien ja hyvien kirjojen parissa ja yritän vain olla päivän kerrallaan ihmisiksi. • teksti: JUHA LAHTI / Kuva: kaseva kasevalta 35 vuotta näppärää musiikkia Kaseva katsoo uransa alkaneen virallisesti 35 vuotta sitten. Vaikka huippuvuosien jälkeen kokoonpano katosi keikkarintamalta lähes kokonaan, on Kaseva pysynyt melodisen, popahtavan musiikin ystävien mielissä monien hienojen, kuolemattomien laulujen kautta kaikki nämä vuodet. K aseva käsitteenä tulee Kalevalasta, ja tarkoittaa kätevää ja näppärää. Yhtye hurmasi aikanaan kuulijansa hienoilla melodioilla sekä kauniilla teksteillä, ja kokonaisuuden kruunasi se helposti tunnistettava Kaseva-soundi upeine stemmalauluineen. Edelleen paikkaansa puoltavat muun muassa sellaiset teokset kuin Tyhjää, Stripteasenainen ja Mari. Käytännön yhteensattumien takia bändin näkyvyys julkisuudessa kuitenkin väheni menestysvuosien jälkeen. - Bändiä ei kuitenkaan koskaan lopetettu, vaan homma vain hiipui 80-luvulla. Esimerkiksi keikkamyyjän vaihtuminen oli sellainen asia, joka vaikutti toimintaan, kertoo Kasevan basisti Jouko Järvinen. Homma sai tuulta purjeisiinsa uudelleen 2000- luvun alkupuolella. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään suunnitellusti, vaan yhteensattumilla oli jälleen sormensa pelissä. - Olin kitaristimme Tapio Rauman kanssa rumpalimme Nils Jokelan pojan ylioppilasjuhlissa. Se oli muistaakseni vuonna 2002. Siinä tuli sitten puhetta, että josko soiteltaisiin vielä joskus jotain ihan vain huviksemme. Muutaman päivän kuluttua olikin jo kamat kasassa Jokelan treenikämpillä, ja soitto soi, Järvinen kertoo. Toiminta ei kuitenkaan jäänyt harrastusasteelle, vaan muusikoiden tietämättä heille oli tulossa myös julkisia esiintymisiä. - Ystävämme Kari Siren buukkasi meille tietämättämme keikan Tampereelle. Ja kun keikka oli kerran myyty, niin pakkohan se oli tehdä. Eikä siinä mitään, homma meni itse asiassa yli odotusten, ja poiki saman tien lisää esiintymisiä. Siitä Kaseva itse asiassa taas heräsi toimimaan, ja keikkoja on nyt tehty sellaiset kolmekymmentä vuodessa, Järvinen mainitsee. Laaja yleisöpohja 35-vuotista taivaltaan Kaseva ei ole sen erityisemmin juhlinut. Syksyllä 2009 kuitenkin julkaistiin DVD, joka sisältää bändin historiikkia vuosilta 1974 – 2004. - Kannattaa hankkia tuo dokumentti, sillä varsinkin alkuaikojen materiaali on aika hauskaa katseltavaa. Sieltä löytyy niitä leveitä housunlahkeita ja pitkiä tukkia, Järvinen kertoo. Mitään muuta juhlavuoteen liittyvää Järvinen ei uskalla Kasevan suhteen luvata. Ehkä joku konsertti jossain vaiheessa on kuitenkin mahdollinen. Normaalit keikat ravintoloissa ja klubeilla kuitenkin jatkuvat. Kasevalaiset ovatkin tyytyväisiä siihen, että mukana keikoilla on sekä sitä alkuperäistä Kaseva-yleisöä että myös uutta, nuorempaa kuulijakuntaa. ” Bändiä ei kuitenkaan koskaan lopetettu, vaan homma vain hiipui 80-luvulla. Esimerkiksi keikkamyyjän vaihtuminen oli sellainen asia, joka vaikutti toimintaan. ” - Keikalla hotelli Mesikämmenessä tuli eräs ihminen yleisön joukosta kysymään, että ”muistattekos sen, kun sain bändiltä plektran muistoksi keikalla Kurikassa vuonna 1975?”. Oli pakko sanoa, että ei muisteta. Mutta nämä ovat sellaisia asioita, jotka voivat olla tärkeitä ihmisille. Nuoret ovat myös ottaneet Kaseva-musiikin omakseen, ja käyvät meitä kuuntelemassa. Kyllä hekin ne suurimmat hitit osaavat. Vuosi 1989 oli Kasevalle raskas, sillä yksi kokoonpanon vahvin jäsen, Asko Raivio, nukkui pois. - Oltiin siinä aika hiljaisia pitkän aikaa. Ajattelimme kuitenkin, että ei tämä tähän saa jäädä, ja päätimme jatkaa Kasevan toimintaa, Järvinen muistelee. Kaseva viihtyi aikoinaan ahkerasti myös studiossa. Levymyynnistä Jouko Järvisellä ei kuitenkaan sattuneesta syystä ole tarkkaa käsitystä. - Teimme silloin levyjä Love Recordsille. Yrityshän meni sittemmin konkurssiin, ja vaikka meidänkin levymyyntimme kaiketi ylitti reilusti kultalevyrajan, emme niitä kunniamainintoja koskaan saaneet. 2000-luvulla julkaistusta kokoelmasta sellaisen kuitenkin pokkasimme. Kaseva-kokoonpanoon on myös liittynyt yksi uusi jäsen. - Kitaristi Tapio Virtanen tuli mukaan vahvistamaan rivejä. Homma kävi täysin kivuttomasti, sillä mies on fanittanut Kasevaa jo 12- vuotiaasta lähtien, ja osasi bändiin tullessaan kaikki biisit ulkoa, Järvinen kertoo. Muutenkin Kaseva pitää keikkakunnostaan hyvää huolta. - Äänissä laulamista harjoittelemme koko ajan, koska se on yksi tavaramerkkimme. Kannattaa muuten tulla keikoille tsekkaamaan bändin nykykunto! • YLLÄS SOIKOON! WWW.TANSSIVIIHDE.FI 11 ARTISTIT JA MUSIIKKI ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: JUHA LAHTI / Kuva: sonybmg pete parkkonen hetkessä eläjä Idols- mittelön merkitys artistien urakehitykselle lienee positiivisessa mielessä kiistaton. Pete Parkkonen on tästä oiva esimerkki. Formaatin neljännen tuotantokauden kolmoseksi Koop Arposen ja Anna Puun jälkeen yltänyt artisti on edelleen yksi maamme suosituimmista pop-artisteista, ja helmikuussa julkaistu, järjestyksessään toinen pitkäsoitto siitä vakuuttava todiste. A ina ei voi voittaa, eikä ehkä tarvitsekaan. Kun lähtökohdat ovat muuten kunnossa, niin Idolskisan tyyppinen juttu toimii juuri niin kuin sen pitääkin – ponnahduslautana uralle. - En ole koko asiaa enää paljon miettinyt. Se huuma on jo kyllä ohi, ja uusi levy potkii eteenpäin pelkästään minun omalla nimelläni, Pete Parkkonen kertoo. Uusi albumi on nimeltään I’m An Accident. Levyn syntytarina on hieman erilainen kuin esikoisen, joka tehtiin ymmärrettävästi aika tiukalla aikataululla. - Nyt on ollut aikaa tehdä levyä vähän verkkaisemmin. Materiaali on myös popimpaa kuin aikaisemmin, Lenny Kraviz- vaikutteita on paljon mukana. No, onhan siellä toki ” Urani alkuvaiheen onnistumisesta minun tulee kiittää juuri nimenomaan Idols-kilpailua ja tietenkin kaikkia fanejani. ” Parkkonen on varsin tyytyväinen ja iloinen myös siitä, että hän on saanut uuden albuminsa tuottajaksi Arto Tuunelan. Jälki onkin miellyttänyt paitsi artistia itseään, myös yleisöä. - Levy on ollut jo ennakkokuuntelussa, ja palaute on ollut erittäin hyvää. Ei albumin suhteen toki mitään paineita ole luotu, mutta kyllä minä itse odotan, että se kultalevyrajan myynnin ylittää, Pete Parkkonen kertoo odotuksistaan. kuitenkaan vähättele kilpailumenestyksen tuomaa etua, päinvastoin. myös myös rokimpaa tavaraa Vaikka Idols-huuma onkin - Urani alkuvaiheen onnismukana. jo haihtumaan päin, artisti ei tumisesta minun tulee kiittää Mukautuva kokoonpano teksti: juha lahti / kuva: extraviihde olli leppänen musiikin moniosaaja ” Musiikki on minulle äärimmäisen iso osa elämää. ” - Tuntuma tanssimusiikkiin ja siihen kulttuuriin säilyy edelleen hyvänä Taivaanrannanmaalarit- orkesterin myötä, sillä tanssilavoja kierretään tasaiseen tahtiin, Leppänen mainitsee. Soittajan ammattinsa lisäkTANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010 paljon kokemusta ja varmuutta asiaani, Parkkonen muistaa mainita. Keikkailu on tottakai erittäin tärkeässä roolissa myös Muusikoksi ja musiikintekijäksi ei kukaan voi vain hetken mielijohteesta alkaa. Siihen pitää olla syntynyt. Vielä alle kolmekymppinen Olli Leppänen on yksi niistä, joille musikaalisuus on tullut kaiketi äidinmaidon mukana, sillä 12-vuotiaana hän jo esitti koulussa kitaransa säestyksellä omia kappaleitaan. - Musiikki on minulle äärimmäisen iso osa elämää, muusikko / musiikintekijä Olli Leppänen kertoo. Enimmät kokemuksensa muusikkona Leppänen on kerännyt Mikko Mäkeläisen Myrskylyhty- orkesterista, jonka kanssa hän on tehnyt pitkälti yli tuhat keikkaa. Tällä hetkellä pääosa ammattimuusikon leivästä irtoaa Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit- kokoonpanosta. 12 juuri nimenomaan Idols-kilpailua ja tietenkin kaikkia fanejani. Myös viimeisen vuoden aikana tekemäni yli sata keikkaa ovat tuoneet minulle si Olli Leppänen omaa myös muita luovia kykyjä musiikin saralla, sillä hän on armoitettu musiikintekijä, josta on hyvää vauhtia kasvamassa kovan luokan säveltäjä ja sanoittaja kotimaisen kevyen musiikin alueelle. - Olen aina tehnyt omia lauluja, mutta ne ovat yleensä jääneet pääosin omaan käyttöön. Kuitenkin sitten Myrskylyhtyaikoina pääsin tekemään paljon uusia levytyskappaleita Mikko Mäkeläiselle, Leppänen kertoo. Kysyntää tarjonnan sijaan Olli Leppäsen taidot musiikintekijänä ovat pikku hiljaa tulleet esiin myös niin sanotuissa musiikin ammattilaispiireissä. - Kyllähän se on aika paljon sitä ollut, että olen kysellyt ja udellut laulajilta ja levy-yhtiöistä, josko heillä olisi tarvetta tekemilleni kappaleille. Se on ollut vähän sellaista kepillä jäätä- kokeilua. Nyt on tilanne kääntynyt päinvastaisek- si. Enää ei Leppäsen tarvitse udella mahdollisia uusien kappaleiden tarvitsijoita, vaan yhteyksiä levy-yhtiöistä tulee hänelle päin. ” Onhan se mukavaa, kun soitetaan ja kysytään, että löytyiskö sille ja sille artistille jotain sopivaa materiaalia. ” - Onhan se mukavaa, kun soitetaan ja kysytään, että löytyisikö sille ja sille artistille jotain sopivaa materiaalia, Leppänen kertoo. Musiikin tekijänä Leppänen on varsin kriittinen. Hänen kappaleensa ovat lähes poikkeuksetta tekstilähtöisiä, eli sanoituksen myötä niihin tule sitten melodia. - Teen jonkin verran myös trubaduurikeikkoja. Kappalei- jatkossa Pete Parkkosen työn kuvassa. Uuden levyn myötä artisti on helmikuussa lähtemässä taas tien päälle. ” Valtio pitää huolen siitä, että minulla on jatkossakin tekemistä. Astun nimittäin armeijan palvelukseen tammikuussa 2011.” - Keikkoja tullaan tekemään niin paljon kuin mahdollista. Mitään ylärajaa ei ole määritelty, Parkkonen mainitsee.Kuten tähänkin asti, pääasiallisina Pete Parkkosen esiintymispaikkoina tulevat olemaan jatkossakin ravintolat ja klubit. Parkkonen osoittautuu myös erittäin monipuoliseksi ja muuntautumiskykyiseksi artistiksi. - Normaalisti tulemme kiertämään keikoilla niin, että minun lisäkseni mukana on viisihenkinen bändi. Mutta paljon olemme tehneet akustisia keikkoja myös kitaristimme Antti Merisalon kanssa kahdestaan. Minä itsekin soitan näillä keikoilla kitaraa ja hei- den pitää toimia myös mies ja kitara- periaatteella, ja silloin on tekstin oltava todella hyvä. Huonoa tekstiä ei hyväkään melodia pelasta, Leppänen toteaa. ” Teen jonkin verran myös trubaduurikeikkoja. Kappaleiden pitää toimia myös mies ja kitaraperiaatteella, ja silloin on tekstin oltava todella hyvä. Huonoa tekstiä ei hyväkään melodia pelasta. ” Oma projekti Olli Leppänen on tehnyt uutta musiikkia muun muassa selaisille nimille kuin Taikakuu, Syke ja Tomi Markkola. Aika perinteisiä iskelmä- ja tanssimusiikin esittäjiä siis. Kun hän vielä tekee tanssikeikkoja Teemu Harjukarin orkesterissa, syntyy helposti kuva juuri uuden iskelmämusiikin tekijästä. Leppäsen monipuolisuus lauluntekijänä kuitenkin paljastuu keskus- luttelen rytmimunaa. Silloin voi mennä esiintymään aika pieniinkin paikkoihin, kun on kahdestaan liikkeellä, Parkkonen kertoo. Hetki kerrallaan Vaikka Pete Parkkosen tulevaisuuden suunnitelmat ovatkin sattuneesta syystä jo puoleksitoista vuodeksi kiveen hakattu, ei hän silti myönnä tekevänsä mitään kovin pitkäjänteisiä suunnitelmia. - Valtio pitää huolen siitä, että minulla on jatkossakin tekemistä. Astun nimittäin armeijan palvelukseen tammikuussa 2011. Musiikki ja sen esittäminen ei kuitenkaan silloinkaan tule jäämään miehen kuvioista pois, vaan uraansa hän kehittää edelleen mahdollisuuksien mukaan. - Toivotaan, että saan viikonloppuvapaita paljon, jotta voin käydä keikoilla myös varusmiespalveluksen aikana, Parkkonen aprikoi. Seesteistä siviilielämää tyttöystävänsä kanssa viettävä Pete Parkkonen rentoutuu mielellään harrastuksiensa parissa. - Elokuvia katselemme paljon. Myös uimassa käyn mielelläni, ja keilailu on tullut uutena harrastuksena mu kaan, Parkkonen kertoo. • telun siirtyessä hänen omaan tuotantoonsa. - Viime kesänä julkaistiin ensimmäinen single nimeltään “Ilo Tulvii”. Se sai hienon vastaanoton ja soi radioissa todella hyvin. Nyt on julkaistu myös toinen single, “Myrskyn Silmä”, joka sekin on päässyt heti hyvin soittolistoille mukaan, Olli Leppänen kertoo. Keväällä 2010 julkaistaan sitten Olli Leppäsen tuotantoa sisältävä pitkäsoitto. Sävellysten ja sanoitusten lisäksi mies itse hoitaa albumilla lauluosuuksista ja akustisesta kitarasta. - Levy tulee sisältämään sellaista popahtavaa materiaalia. Toivon, että myös muut pitäisivät lauluistani, Leppänen kertoo. Uuden albumin julkaisemisen myötä musiikintekijä on myös laajentamassa keikkailureviiriään. - Tarkoitus on tosiaan lähteä vielä vuoden 2010 aikana keikkailemaan uuden albumin myötä. Keikkakokoonpano tulee olemaan ihan kovatasoinen, sillä siinä tulevat soittamaan samat muusikot, kuin levylläkin, Leppänen mainitsee. Olli Leppänen on kehittämässä pitkäjänteisesti omaa soolouraansa, sillä jo uudenkin levyn tekeminen siintää miehen mielessä. • teksti: juha lahti / kuva: mikko harma grand slam mestarin jalanjäljissä Juice Leskinen teki elämänsä aikana suunnattoman määrän ikimuistoisia lauluja. Lisäksi hänen tekstejään tulkitsee tänäkin päivänä moni maamme huippuartisteista. Juicen bändeistä pitkäikäisin, Grand Slam, astui Slamin jälkeen kuvioihin mukaan syksyllä 1982, ja kokoonpano tuottaa nyt jälleen yleisölle hienoja hetkiä Juice- musiikin parissa. J uice Leskisen poismenon jälkeen vuonna 2006, kerääntyivät Grand Slam- yhtyeen muusikot yhteen ja aloittivat suunnittelun mestarin tuotannon esittämisestä. Grand Slam ei ollut toki koskaan hajonnut, vaan oli vain ollut “tauolla” jo vuodesta 1991 lähtien. - Juice sanoi joskus, että kuunneltavaksihan hänen tuotantonsa on tehty. Meillä on nyt hieno porukka kasassa, jolla tätä Juicen sanomaa toteutamme, kertoo Grand Slam- kitaristi ja laulaja Puntti Valtonen. Bändin perimmäinen tarkoitus on tuottaa mielihyvää kuulijoilleen, ja Valtonen sanookin tunnelman olevan keikoilla joskus aika sanoin kuvaamattoman. - Esiintymistilanteessa ihmiset käyvät niitä omia muistojaan läpi. Kun yleisö nauraa, huutaa ja välillä itkee, niin sitä itsekin ihmettelee, että mistä tässä on oikein kysymys, Valtonen mainitsee. Ensimmäiset keikkansa tauon jälkeen Grand Slam teki kesällä 2007 ja jatkoa seurasi jo seuraavana vuonna. Bändi julkaisi viime syksynä myös neljä kappa- letta sisältäneen äänitteen. - Kolme kappaleista on vanhoja, jo aikaisemmin julkaistuja. Nimikappale “Kuka meistä uskaltaa” on kuitenkin ennen julkaisematon Juicen tekemä biisi. Grand Slam- ajan musiikkia. Puntti Valtonen itse tulkitsee suurimman osan konserteissa esitettävistä kappaleista. Tähän löytyy myös syynsä. - Olenhan minä tehnyt näitä naamanvääntöhommia - siis näyttelemistä - jo aika pitkään. ” Esiintymistilan- Eli minulta löytyy varmaan eniten kokemusta esiintymisteessa ihmiset käyvät niitä omia lavoilta. Myös ääniala minulla on sama kuin Juicella. muistojaan läpi. Jo kokemuksesta tiedämme, Kun yleisö että Grand Slam ei ole pelkästään nippu puupatsaita lavalnauraa, huutaa la seisomassa ja soittamassa. ja välillä itkee, Puntti Valtonenkin lupailee vaniin sitä itsekin rovaisesti jotain silmänruokaa ihmettelee, että myös tuleviin konsertteihin. - Kaikenlaista pientä jäynää mistä tässä voi tosiaan esiintymisissä löyon oikein tyä. Ehkä tanssia ja kuvaelmia kysymys. ” ainakin tullaan näkemään. Ja kaikki tapahtuu tietenkin bändin jäsenten toimesta. Mutta Konserttikiertue pidetään nyt vielä salaisuuden Jo helmikuussa Grand Slam verho kiinni niiden suhteen. astuu jälleen parrasvaloihin aloittamalla kahdeksan kon- Kultaisia muistoja serttia käsittävän kiertueen. Grand Slam soitti Juice LesEsiintymisten musiikillinen kisen bändinä vuosina 1982 anti on - kuinkas muutenkaan - 1991. Bändi soitti kaikkiaan - Juice-tuotantoa. seitsemällä Juice- albumilla. - Meillä on itse asiassa run- Myös tien päällä Grand Slam saudenpula kappaleiden suh- vietti paljon aikaa. teen. Mutta sen uskallan luva- Olihan se hienoa silloin ta, että kappaleita on koko Jui- 80-luvun alussa, kun parice Leskisen tuotannon ajalta. kymppinen mies pääsi kierSiis muutakin kuullaan, kuin tämään Suomea sellaisessa huippuryhmässä. Vaikka olihan se vähän sellaista nuoren miehen kohkaamista. Mutta jotenkin sitä tunsi kuuluvansa kotimaiseen rock-aatelistoon, kun kuului samaan kategoriaan Popedan, Hassisen Koneen, Yön, Dingon ja muiden sen aikasten huippunimien kanssa, Valtonen muistelee. Kiertueilta ja keikoilta Puntti Valtoselta on Juicesta jäänyt kuva omissa oloissaan viihtyneestä taiteilijasta, joka luki erittäin paljon. - Juice oli aamuvirkku kaveri. Hän oli yleensä tehnyt jo aimo kasan kirjallisia töitä siinä vaiheessa, kun muut pikku hiljaa siirtyivät aamupalalle. Mutta tosikko hän ei ollut, hauskaa me yritimme pitää ja yleensä siinä hyvin onnistuttiinkin, Valtonen kertoo. Grand Slam- muusikot Ila Loueranta, Vesa Sytelä, Antti Tammilehto, Anssi Tikanmäki, Puntti Valtonen ja Jari Yliaho toimivat päivätöikseen kukin tahoillaan ja erilaisissa ammateissa. Niinpä Grand Slam tekeekin lähinnä pienimuotisia projekteja sen mukaan kuin aika antaa myöten. Musiikki kuitenkin yhdistää mieheiä vuosienkin jälkeen. ” Juice oli aamuvirkku kaveri. Hän oli yleensä tehnyt jo aimo kasan kirjallisia töitä siinä vaiheessa, kun muut pikku hiljaa siirtyivät aamupalalle. ” - Yritin itsekin päästä soittamisesta eroon silloin, kun lähdin teatterikouluun. Se oli olevinaan sellainen hieno päätös, että nyt loppuu musiikki ja alkaa muut jutut. Mutta eihän se tietenkään onnistunut. Ja nyt olen tajunnut sen, että ei musiikista kannatakaan eroon yrittää, koska se lopulta tuottaa suurta mielihyvää. • WWW.TANSSIVIIHDE.FI 13 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuvat: jaana vuorenpää tanssiorkesteri syke uuteen nousuun 2001 Viihdyttäjä- voiton kuitannut Tanssiorkesteri Syke nousi orkesterikärkeen hetkessä. Ensimmäinen albumi julkaistiin välittömästi, ja seuraavina vuosina uusien levyjen ja tiukan kiertämisen myötä mainetta ja mammonaa ojennettiin orkesterille roppakaupalla. K aiken pyörityksen keskellä Syke ei kuitenkaan pystynyt uudistumaan riittävästi. Kun keikkailua ja kaikkea musiikkiin liittyvää vielä toteutettiin puoliammattilaisuutena, ei aikaa uudistumiselle edes tahtonut löytyä. Nyt on muutoksia toimintaan tehty, ja eteenpäin mennäänkin täysin uudella sykkeellä. - Orkesteri on taas nousemassa ikään kuin uusiin atmosfääreihin, kokoonpanon laulava kitaristi ja hanuristi Vesa Ylösmäki kertoo ja jatkaa: - Porukkaa käy nyt todella hyvin keikoilla ja palaute on ollut hienoa. Myös uuden levyn kappaleita olemme jo esittäneet tanssipaikoilla ja materiaalista on pidetty. 14 Suosion ylläpitämiseksi ei esiintyville artisteille enää riitä se, että soitetaan tanssipaikalla sovittu aika, kerätään kamat autoon ja lähdetään kotiin. enenevässä määrin tietynlaista sosiaalisuutta, ja tämän asian tärkeyden on Sykekin oivaltanut. - Olen jättäytynyt pois päivätyöstä, ja nyt jaksaa todella paljon paremmin keskittyä tähän soittohommaan, vaikka keikkamäärä on pysynyt samana viime vuodet. Nyt jaksan kuitenkin myös paljon paremmin jutella ihmisten kanssa keikoilla soittamisen lisäksi, ja sillä on kyllä todella suuri merkitys. Ihmisille merkitsee paljon jo sekin, kun sanoo käsipäivää, Ylösmäki kertoo. - Muutama viime vuosi on mennyt keikkailuun panostaen. Olemme nyt kuitenkin uusineet ohjelmistoamme vastaamaan paremmin niitä odotuksia, joita varsin monipuolisen tanssitaidon omaavalla ” Nyt jaksan kuiyleisöllä on. tenkin myös paljon Vesa Ylösmäki kertoo myös paremmin jutella oman tanssitaitonsa olevan varsin kohtuullisen, ja sillä onihmisten kanssa kin suuri merkitys ohjelmiston keikoilla soittamilaadinnassa. sen lisäksi, ja sillä - Olemme myös erittäin on kyllä todella tarkkoja kappaleiden tempoista. Rumpali ottaa joka kappasuuri merkitys. leeseen tempon metronomista. Ihmisille merkitsee Olemme myös huomanneet paljon jo sekin, Uusi levy, sen, että ei tanssimusiikissa kun sanoo käsi- uusi ohjelmisto tarvita mitään hillitöntä kikYksi tärkeimmistä uudistuk- kailua, vaan hyvin toteutettu päivää. ” sista orkesterille on ollut oh- perussoittaminen riittää, YlösYleisö kaipaa heiltä myös yhä jelmiston päivittäminen. mäki mainitsee. Helmikuun aikana julkaistaan myös orkesterin uutuusalbumi. Aikaisemmin varsin korkealla omavaraisuusasteella albumien materiaalin suhteen toiminut Syke on nyt ottanut mukaan myös muiden tekijöiden kappaleita. - Meille on tullut paljon biisiehdotuksia sähköpostilla eri TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010 tekijöiltä. Niistä olermme poimineet mukaan joitakin meille sopivia kappaleita, ja ne on nyt kuultavissa uutuuslevyllä. ” Meille on tullut paljon biisiehdotuksia sähköpostilla eri tekijöiltä. Niistä olermme poimineet mukaan joitakin meille sopivia kappaleita, ja ne on nyt kuultavissa uutuuslevyllä.” Kokenut orkesteri Tanssiorkesteri Syke on noussut kansalliseen kärkeen vasta 2000-luvulla. Mistään uudesta kokoonpanosta ei kuitenkaan ole kyse, sillä syntymänsä se on kokenut jo vuonna 1984. - No periaatteessa meille tulee nyt jo 25 vuotta täyteen. Minä ja velipoika Jari olem- me edelleen alkuperäisjäseniä. Emme ole kuitenkaan juhlavuoden kunniaksi toteuttaneet mitään sen erityisempää. Pitkäaikainen kokemus näkyy kuitenkin siinä, että ymmärrystä julkisuudessa tehtävään työhön selvästi on. - Hyvän ohjelmiston lisäksi bändin pitää myös kuulostaa ja näyttää hyvältä. Kontakti yleisöön pitää myös esiintyessä luoda. Ja yksi asia, josta meitä on kiitetty, on se, että kerromme aina seuraavaksi tulevan tanssilajin, jotta yleisö voi siihen sitten jo valmistautua. Hyvin tuntuvat olevan esiintymisen peruselementit pojilla hallinnassa - siitä kertoo muun muassa kuvia kumartelemattomien tanssijärjestäjien ranking-lista, jolla Syke oli hienosti noussut kymmenen kärkeen. Paikkansa vakiinnuttamiseen orkesteri satsaa myös jatkossa, ja ehkä jotain juhlavuositapahtumiakin sitten jatkossa luvassa. - Katsotaan, kun tulee 30 vuotta täyteen. Kai silloin pitää joku konsertti järjestää, Ylösmäki lupailee. • Ajan sävel-albumilla. Levy myyntilukemiin yltänyt, Marikkoi kultalevyyn oikeuttavan ria tunnustaa olevansa tyyty15.000 kappaleen rajan vajaas- väinen levyn konseptiin. – Tällä kertaa ei ratsastettu sa puolessa vuodessa. vanhoilla hiteillä ja laulut tuntuvat enemmän omilta. Myös seu” Stressasin raavaa levyä suunnitellaan jo. levyn ilmestymistä aivan hirvittävästi. Onneksi turhaan, sillä ihmisten palaute on ollut hienoa. Minulle on tärkeintä, että musiikkini miellyttää kuuntelijoita.” teksti: PETRI TUUNAINEN / Kuvat: HARRI HINKKA MARIA LUND MARIASTA ON MONEKSI Maamme valovoivaisimpiin viihdetaiteilijoihin kuuluvan Maria Lundin sanojen mukaan viime vuodet ovat olleet hänelle kuin suurta seikkailua. KeskiSuomeen kotiutuneelle laulajalle on riittänyt työsarkaa niin musiikin maailmassa kuin teatterissa. S yksyllä Maria Lund tähditti yhden naisen show’ta Grand Casinolla Helsingissä. Tammikuussa hän loisti Sound of musicmusikaalin tähtenä Tamperetalolla. Tämän lisäksi hän sai mieluisan kutsun Suomen euroviisukarsintoihin. – Olen tosiaan ollut hyvin monessa mukana. Kaikki nämä projektit ovat osaltaan ruokkineet himoani tehdä tätä työtä entistä monipuolisemmin. Erityisen rikastuttavaksi Maria mainitsee esiintymisensä Helsingin Grand Casinolla. – Olin aina haaveillut omasta show’sta, jossa saisin toteuttaa itseäni ja hulluja ideoitani. Sound of music oli puolestaan ihana paluu teatterimaailmaan, Lyriikan kiemurat Tahdon-albumilla Maria kunnostautui usean eri laulun sanoittajana. Joskin sanoitukset kulkivat aina Heikki ”Miljoonasade” Salon punakynän kautta. Yhteistyötä Salon kanssa Maria kuvailee hedelmälliseksi ja opettavaiseksi. – Tiesin entuudestaan, että sillä miehellä on taito tehdä hienoja tekstejä. Parasta olivat ne sessiot, jolloin istuimme yhdessä miettimässä tekstitysten tekoa. Sain kokea monta turhautumista kuin myös nöyrtymisen hetkeä esitellessäni hänelle ideoitani, jotka eivät sitten aina olleetkaan hänestä niin hyviä, Maria naurahtaa. – Se oli uutispommi, jota minun oli vaikea uskoa todeksi. Yhtään ei voinut tietää ennakkoon, millaisen vastaanoton levy saisi. Nyt jo yli 20 000 kappaletta myynyt levy sisälsi useita jännittäviä ja svengaavia sovituksia suomirockin klassikoista. ” Haluan tarjota Viime syyskuussa julkaistiin toinen retrohenkinen albumi täydellisen viihdynimeltä Tahdon. Luonnollisestyspaketin sekä ti toisen levyn julkaisu asetti tuoda ihmisille tekijöilleen paineet menestyshyvää mieltä - niin reseptin jatkamisesta edelleen huvittavalta kuin onnistuneesti. – Stressasin levyn ilmesty- suuressa kellohamistä aivan hirvittävästi. On- meessa keikistely neksi turhaan, sillä ihmisten näyttääkin. ” palaute on ollut hienoa. Minulle on tärkeintä, että musiikkini miellyttää kuuntelijoita. Punaisena lankana teksteisVaikkei uusi levy ainakaan sä oli se, että ne ovat naisen toistaiseksi ole Ajan sävelen suuhun sopivia. Tätä ei ollut mietitty edellisellä levyllä lainkaan. Sanoittaminen kiinnostaa Mariaa myös jatkossa, mutta säveltämisen hän haluaa jättää suosiolla muiden tehtäväksi. – Säveltäminen on aina ollut minulle hieman ”mustaa magiaa,” johon minulta ei omia ideoita tunnu löytyvän, Maria tunnustaa sekä antaa nöyrimmän tunnustuksen sävellystyötä tekeville. Toinen tärkeä henkilö Marian uralla on ollut Valtteri Tynkkynen, joka säveltää suurimman osan hänen lauluistaan. ”Kermakakku -maailmassa” Perusluonteeltaan vanhanaikaiseksi tunnustautuva sekä asioista hyvin konservatiivisesti ajatteleva Maria sanoo vanhahtavan tyylin olevan hänen omin juttunsa. – Kun tähän lisätään vielä vähän pinkkiä, kukkasia hiuksiin sekä kellomekkoa niin se on vain niin viehkeätä. Marian mielestä synkkiä lauluja ja sovituksia on tehty jo riittävästi. Musiikillaan hän pyrkii tarjoamaan ihmisille mahdollisuuden päästä irti arjen harmaudesta. – Haluan tarjota täydellisen viihdytyspaketin sekä tuoda ihmisille hyvää mieltä - niin huvittavalta kuin suuressa kellohameessa keikistely näyttääkin. Elän kuin kermakakkumaailmassa ja se on hurjan kivaa, laulaja heläyttää. • Maria tunnustaa sekä kertoo teatteriuran jatkuvan ensi kesänä, jolloin hänet nähdään Heinolan kesäteatterin Guys and Dolls-musikaalissa. Läpimurto laulajana Maria Lund lauloi tiensä suomalaisten sydämiin loppuvuodesta 2008 ilmestyneellä WWW.TANSSIVIIHDE.FI 15 ARTISTIT JA MUSIIKKI Tätä Suomi tanssii Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä helmikuun loppupuolella 2010. Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.fi ed 1 2 2 1 3 7 4 3 5 20 6 5 7 9 8 4 9 6 10 24 11 8 12 12 13 10 14 28 15 11 16 14 17 19 18 * 19 15 20 13 21 17 22 22 23 18 24 16 25 * 26 26 27 27 28 23 29 29 30 * vk 16 20 2 42 2 48 18 22 27 2 22 46 51 31 42 53 31 * 44 10 2 20 46 25 * 7 2 2 2 * Kappale Artisti Eihän sitä koskaan tiedä Charles Plogman Valon toit Finlanders Tanssit talolla Varjokuva Rakkauden katu Reijo Taipale Jäiset puut lumiset maat Tomi Markkola On aika mennyt menojaan Tarja Lunnas Kun sydän on heikoimmillaan A.Aallon Rytmiorkesteri Mustat silmät Paula Koivuniemi Suomen sinitaivas Sinitaivas Sun oon Finlanders Kauan niin kauan Anne Mattila Silmät niin kuin mantelit Lasse Laakso Jäätyneitä kyyneleitä Suvi Hiltunen Ei maha mittään Markku Aro Myrskytuuli Myrskytuuli Sinun vuokses Finlanders Sellanen ol’ Viipuri Kaija Pohjola Jos leikin aloittaa Syke Anteeksi Yölintu Tietäni kuljen Markus Allan Rakkaus on kummallinen drinkki Johanna Pakonen Kumpikin Jani & Jetsetters Haaveet jää Terhi Matikainen Löytyy laatu lakeuden Jaska Mäkynen Vanha 100A Jarkko Honkanen Sä ihmeitä teet Aron Missä sinä mahdat olla Aki Mäki Lintu ja pesäpuu Marko Maunuksela Lapinkukka Pekka Rinne Kotipihan portit Marko Jolkkonen Levymerkki Bluebird MTG Mediamusiikki Bluebird Edel Bluebird Mediamusiikki Warner Magnum FLD Bluebird Finrila AllStar pienk. Magnum MTG pienk. Magnum AllStar Edel Mediamusiikki Universal Magnum JM-Musa Power pienk. Magnum Magnum pienk. Musaliiteri © Discopress Oy _ _ _M`\ZI^QQ PLMNQ teksti: juha lahti / Kuva: jaana vuorenpää jope ruonansuu on herkkä koomikko pääsevät niihin mukaan, Jope Ruonansuu kertoo. Yrityskeikkojen lisäksi Ruonansuulla on takanaan paljon esiintymiskokemusta myös ravintolaympyröistä. - Kapakeissa tein keikkaa viisitoista vuotta, ja se riitti. Sellaisen muutoksen olen joutunut tekemään siirtyessäni ravintoloista konserttisaleihin, että sketsien sisältöä on pitänyt vähän keventää. Konserteissa Jope Ruonansuu esiintyy omanlaisellaan trio-kokoonpanolla - hattu, kitara ja mies. - Tuoli siihen keskelle esiintymislavaa, ja siitä se lähtee. Nautin suunnattomasti siitä tilanteesta, kun voi esiintyä täysin rauhallisessa ympäristössä yksinään, Ruonansuu mainitsee. Taiteilija Jope Ruonansuu on tullut suurimmalle osalle suomalaisia tutuksi erinomaisista imitoijan kyvyistään. Viimeisin näköradiotyö on ollut suosittu Jopet-show TV 2 -kanavalla. Ruonansuu sai tänä vuonna ohjelmastaan myös Parhaan tv-esiintyjän Venlan. Eli siis hauskan miehen maineessahan Ruonansuu on. Kysymykseen siitä, onko hän eniten koomikpisiä esiintymisiä. Ne ovat ja ne työt ovat vähentyneet. - Olen tehnyt tähän asti hyvin paljon yrityskeikkoja. Olenkin siirtynyt tekemään koko perheen tapahtumia, jo- ko, näyttelijä vai muusikko, Lama on kuitenkin puraissut, niiden sijaan konserttityyp- ten myös nuorimmat kuulijat Ruonasuu vastaa: Venla –pystillä tänä vuonna palkittu Jope Ruonansuu on luonut uransa lähinnä erinomaisena imitaattorina ja koko kansan hauskana koomikkona. Tämän julkisuuskuvan takaa löytyy kuitenkin lisäksi täysin erilaisia ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä. Myös niistä meidän kaikkien on nyt mahdollisuus päästä nauttimaan. 16 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010 - Olen koomikko, joka yrittää myös olla näitä kahta muuta. Onhan minulla erittäin voimakas koomikon leima. Mutta siihen retkuun ei saa itse mennä. Olihan Chaplinkin hyvä koomikko, vaikka teki myös erittäin hienoja sävellyksiä. Jope Ruonansuu onkin tehnyt myös ns. “vakavampaa” musiikkia. Esimerkiksi kappale “Enkeleitä toisillemme” on jopa yksi karaokeiltojen lauletuimmista kappaleista, ja erittäin kaunis sellainen. - Tarve niiden laulujen tekemiseen on ollut aina. Kun seitsemänvuotiaana sain kitaran, aloimme poikaporukassa soittamaan Juicea, Tapsa Rautavaaraa ja muuta. Sieltä on jäänyt se peruskipinä näiden laulujen tekemiseen. Myös konserttieni sisällön olen rakentanut niin, että puolet on vitsien kertomista, sketsejä ja imitointia niihin liittyvän musiikin kera, ja toinen puoli on sitten tätä vakavampaa materiaalia. Ja tuo jako toimii todella hyvin. Takana pitkä ura Eräs kaverini laittoi cd-levyn soimaan ja kertoi, että kuuntelehan Vesku Loirin uutta musiikkia. Minähän kuuntelin, ja kehuin laulua, koska Loiri on mielestäni tehnyt aina hienoa musiikkia ja tulkinnut sen myös hyvin. No, tämä ystäväni sitten kertoi minulle, että itse asiassa laulaja oli Jope Ruonansuu. Eli imitaatio oli niin hyvä, että menin täysillä halpaan. Miten sitten syntyy hyvä imitaatio? - Kyllä se lähtee siitä, että ensin on joku hahmo, jonka imitoinnin ottaa työn alle. Pitää näyttelijänä sisäistää tämä henkilö ja täytyy tuntea imitoitava henkilö ihan elämäntapoja myöten. Sitten tulee imitoinnin tekninen puoli mukaan, äänenkorkeus ja sen sellaiset asiat. Mutta ei sitä mitenkään tarkkaan pysty analysoimaan, miten se teknisesti tapahtuu. Kokemusta komiikasta ja imitoinnista Ruonansuulle on kertynyt jo paljon. Tänä vuonna tuleekin 30v. juhlavuosi, ja sen tiimoilta Ruonansuu myös tulee tekemään juhlakonsertteja. Myös muuta on miehen mielessä tulevaisuudessa. - Oma elokuva on tarkoitus joskus tehdä. En tiedä, milloin tämä tapahtuu, mutta kyllä se tehdään. Heitin erinomaiset imitoijan kyvyt omaavalle Jope Ruonansuulle idean siitä, että jospa hän harjoittelisi tangolaulajan imitaation, osallistuisi sitten Tangomarkkinoille ja korjaisi koko potin. - Oikein hyvä ajatus muuten, mutta eipä taitaisi voittoa tällä naamalla irrota. • mitä sulle kuuluu? teksti: juha lahti JANNE RAAPPANA - Sooloilee Taikakuu- yhtyeen keulahahmona toimiva laulaja / basisti Janne Raappana on hänkin ahkeroinut studioympäristössä. Vielä helmikuun aikana julkaistaan hänen uusin sooloalbuminsa. Edellisen saama hieno vastaanotto luo tietynlaisia odotuksia myös tämän uutukaisen suhteen. - No, odotukset ovat kyllä korkealla, mutta mitään paineita en aio uuden levyn menestymisen suhteen ottaa. Omasta mielestäni olen tehnyt erittäin hyvän albumin, mutta yleisön vastaanottoa ei voi etukäteen ennakoida, Raappana kertoo. Soololevyn ilmestyminen on kuitenkin varsin merkittävä asia niin Janne Raappanalle kuin Taikakuu- orkesterillekin, koska onhan sillä vaikutusta molempien tekemisiin. - Aloitan soolokeikat toukokuussa Iskelmän Välimeren- risteilyllä. Sitten on vielä suunniteltu niin, että vietän aina tietyn ajan syksyllä ja keväällä soolokeikoilla. Taikakuu pitää aina sen ajan taukoa, Raappana paljastaa. Ei Janne Raappana aio kuitenkaan sahata omaa oksaansa sooloprojektinsa myötä, vaan keikkailu kohdistuu erilaisille estradeille kuin mitä ne ovat Taikakuulla. - Koska sooloprojekteissani musiikki ei ole suoranaista tanssimusiikkia, niin keikat tulevat suuntautumaan pääasiassa ravintoloihin. Jutusta tehdään myös sellainen 75 minuutin yhtenäinen esiintyminen, ja se on sitten siinä. Soolokeikoillani soittava bändi ei esimerkiksi tule esiintymään sen enempää kuin minäkään, Raappana kertoo suunnitelmista. Taikakuu on yksi maamme kysytyimmistä tanssiorkestereista, ja sellaisena se tulee jatkamaankin. Raappanan sooloprojekti ei kovinkaan paljoa vaikuta yhtyeen tekemisiin. - Sellaiset 120 keikkaa tulemme jatkossakin vuositasolla tekemään. Ja kyllä me juttelemme näistä asioista aina porukalla ja sulassa sovussa. Olen kyllä erittäin innoissani tästä sooloprojektistakin, mutta katsotaan nyt ensin, miten se lähtee etenemään. VIRPI KÄTKÄ - Uusi nousukiito Suomea euroviisufinaalissakin edustaneen CatCat-duon laulajasisaruksista vaaleampi, Virpi Kätkä, julkaisee helmikuun aikana uuden pitkäsoiton, joka kantaa enteellisesti nimeä Virpi Reloaded. Albumin sisältö tuleekin osaltaan olemaan vanhan, jo aikaisemmin julkaistun materiaalin uudelleen esittelyä. - Onhan levyllä tietenkin mukana myös Bye Bye Baby, mutta komppipuoli kaikkiin vanhoihin kappaleisiin on päivitetty vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Musiikki levyllä on dance- / disco- tyylistä, Virpi Kätkä mainitsee. Ideanikkarina Virpi Kätkän uutuuslevyllä on toiminut pitkälti Tauski Peltonen, joka on tehnyt vastaavanlaisen Reloaded- albumin viime vuonna. Muun muassa juuri hänen kädenjälkensä on kuultavissa myös uudessa levymateriaalissa, sillä pelkästään vanhojen kappaleiden lämmittelystä ei ole levyllä kyse, vaan albumilta löytyy myös uutta kuunneltavaa. Lentokentältä tavoittamani Virpi Kätkä oli juuri lähdössä Thaimaan-matkalle lomailumielessä. Työtahti onkin viime aikoina ollut melkoinen ja sitä se tulee olemaan myös keväällä levyn ilmestymisen myötä. - Keikkoja teen pääsääntöisesti yksin. Ravintolakeikat työllistävät minua, ja niissä esiinnyn valmiiden taustojen kanssa, mutta laulan kuitenkin aina ”livenä”. Myös laitteiden roudaus ja koko tekniikan hoitaminen keikkatilanteessa onnistuu minulta mainiosti, Virpi Kätkä kertoo. Levyn ilmestymisen jälkeen Virpi Kätkä on lisäksi lähdössä Tauskin kanssa markkinoimaan uutukaista muun muassa tavarataloihin, joten siltäkin osin puuhaa tulee riittämään. Laulaja on kuitenkin ajoittaisista kiireistään huolimatta varsin tyytyväinen työnkuvaansa. - Tämä ammatti antaa mahdollisuuden olla paljon lasten kanssa. Keikkailen pääasiassa viikonloppuisin, ja silloinkin sellaiseen aikaan, että lapset ovat yleensä nukkumassa. JARKKO HONKANEN - Omavarainen - Jos tälle alalle aikoo ryhtyä, niin intohimoa musiikkiin pitää oikeasti löytyä. Muuten hommaan on kenenkään turha mukaan lähteä, Jarkko Honkanen kertoo kokemuksiaan laulajan ammatista. Honkanen tietää, mistä puhuu. Laulajan ammatti ei hänellekään ole tullut helpoimman kautta. - Oikotietä onneen ei ole tällä alalla. Työtä on tehtävä aivan hillittömästi ja sitä kautta se tuuri sitten jossain vaiheessa istahtaa olkapäälle. Pitää vaan jaksaa painaa, sitä kautta se nimi sitten tulee jos on tullakseen, Honkanen mainitsee. Taiga- yhtyeensä kanssa intensiivisesti Suomea kiertävä artisti on myös aktiivinen levytysrintamalla. Miehen toinen pitkäsoitto alkaa olla sisällöltään valmis ja se julkaistaneen maaliskuussa. Levyn materiaalin suhteen ei ole tarvinnut mennä merta edemmäs kalaan. - Tein basistimme Tero Ylisirkan kanssa uudelle levylle kaikkiaan viitisenkymmentä kappaletta, joista sitten valittiin kokonaisuuteen parhaiten sopivat. Teron ja minun yhteisesti tekemiä kappaleita tulee uutuuslevyllä olemaan kaiketi yhdeksän, ja loput tulevat sitten muilta tekijöiltä, Jarkko Honkanen kertoo albumin tekijäkaartista. Varsin tuottelias parivaljakko on siis kyseessä, ja niinpä kaksikon Honkanen / Ylisirkka kappaleita tullaan varmasti jatkossa kuulemaan myös muiden artistien esittäminä. Laman vaikutukset näkyvät väistämättä myös esiintyvän artistin työssä. Jonkin verran tanssipaikkoja on putoamassa pois, ja sitä kautta työtilaisuudet ovat vähenemässä. - Mutta esiintyvän artistin pitää pystyä sopeutumaan tilanteeseen. On kyettävä esiintymään uskottavasti myös muualla kuin perinteisillä tanssipaikoilla. Esimerkiksi tanssiravintolat ovat merkittävä työnantaja, ja kyllä ne hyvät bile-setit pitää silloin löytyä repertuaarista, Honkanen mainitsee. Pohjois-Suomessa majapaikkaansa pitävä Jarkko Honkanen & Taiga ei ole myöskään jäänyt pelkästään oman alueensa yleisön viihdyttäjäksi, vaan työmaana kokoonpanolla on koko Suomi. - Itse asiassa teemme vuoden aikana pääosan esiintymisistä juuri etelämpänä. Toki sesonkiaikana meillä on pohjoisessa paljon keikkoja, nytkin huhtikuussa parikymmentä esiintymistä. • UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA iskelmä- ja Tanssimusiikkia uusilla äänilevyillä Tätä Suomi tanssii –listan laatijat arvostelevat kotimaisia uutuusalbumeja. Janne Laine - Meistä jälki tänne jää - Ok levy. Mukavia kappaleita vaihtelevin rytmein. Ehkä sellainen ykköshitti tästä jäi uupumaan, mutta melko hyvin onnistunut kokonaisuudessaan. Rami - Voisi jopa sanoa, jotta mielenkiintoinen kokonaisuus tämä Jannen cd. Taustat toimii todella hyvin ( onhan siellä ammattimies puikoissakin). Kappaleet mielestäni hyviä ja kaikki eivät ole samanlaisia, joten monipuolisuuttakin löytyy. Osuu ja uppoaa allekirjoittaneelle. Juke - Monipuoliset rytmit saattelevat Jannea levyllä kappaleesta toiseen. Kokonaisuus on hyvässä kuosissa. Lasse Juice4Ever - Eri esittäjiä Juice 4 Ever tribuutti CD - Hienoja laulujahan nämä ovat ja esityksetkin kohtalaisen onnistuneita, sellaisia oman näköisiä. Kappaleiden tulkinta ei varmasti ole ollut näille ammattilaisille hankalaa, sen sijaan valinta runsaasta tuotannosta on saattanut tuoda päänvaivaa. Rami - Tuttuja kipaleita Juicen tuotannosta. Osa hyvinkin onnistuneita versioita, kun taas osa näistä uusioversoista olisi voinut jäädä tekemättä. Juke - Yllättävänkin tuoreita ja tarpeeksi vahvoja sekä svengaavia tulkintoja alkuperäisiä hyvin kunnioittaen. Halpisjulkaisussa ei hintakaan paina, hintalaatusuhde erittäin hyvä! Speaker - Eikös Mika tuottanut monia Juicen albumeja? Vuosien jälkeen versiot ovat takuulla teknisesti parempia kuin ne alkuperäiset, jotka ovat jääneet takaraivoon. Ei uppoa kaikille, useimmille kyllä. Pete Naseva - 30 v Juhlalevy - Ensiksi paljon onnea soittovuosista Nasevalle. Toiseksi levyltä parhaana palana poimin Nasevanpoikain seurassa ja Taivalkoski-humpan. Kolmanneksi…… hmm muusta ei paljon ole kerrottavaksi jälkipolville tai sitten on paljon. Hienoa, kun yritystä löytyy ja on soiton iloa, siitähän kertovat nuo 30 v. Mutta jos levyn taiteelliseen eli soitannolliseen puoleen haluaa sanoa jotain, niin siihen en kauniita sanoja löydä. Lasse - Olikohan tätä tehty myös juhlatunnelmissa. Kolme ensimmäistä kappaletta meni vähän enemmänkin kuin hiukan nuotin vierestä. Sitten taso parani, sellaista perusmusiikkiahan tämä on. Ryhmä onnistuu varmaan esiintymistilanteessa paremmin. Rami Tapani Perttu - Oon sun mies CD - Tapani esittää tuttuja lauluja keikkaohjelmistostaan hänelle sovitettuina ja tulkinta on enemmänkin kuin kohdallaan. Juke - Levy täynnä tunnelmaa, mainiota kuuntelumusiikkia oikeaan mielentilaan. Rami - Pitkästä aikaa Pertulta pitkäsoitto, joka on linjakasta ja hienoa tunnelmallista musiikkia, jossa on mausteita parketillekin. Lasse. Raija Koso - Täydet tähdet - Onnistunut levy. Vaihtelevia, hyvin sovitettuja rytmejä tanssitukseen ja esitykset kestävät myös kuuntelua. Erityisesti mieleen jäi pari Kikka Laitisen sävellystä. Rami WWW.TANSSIVIIHDE.FI WWW.TANSSIVIIHDE.FI 17 17 TANSSI koko suomi tanssii teksti: juha lahti Kuva: MTv3 LINDA LAMPENIUkselta riittää osaamista Klassisesta musiikista kevyempään viihteeseen Linda Lampenius-Cullberg löi itsensä aikoinaan läpi virtuoosimaisella viulun käsittelyllään. Hänen taitonsa huomattiin sittemmin maailmanlaajuisesti, ja tämä vahvan klassisen taustan omaava muusikko onkin niittänyt mainetta erilaisissa projekteissa ympäri maailman. Tälläkin hetkellä artistia viedään kovalla vauhdilla ja siitä näkyvimpänä tuotoksena tällä hetkellä on X Factor formaatin tuomarirooli. Mitä kuuluu elämääsi tällä hetkellä? Minulle kuuluu oikein hyvää. Kiirettä pitää sekä perhe-elämässä että työrintamalla. Olivia on vasta vajaan vuoden ikäinen, joten vietän paljon aikaa hänen kanssaan. Harjoittelen myös päivittäin viulunsoittoa. Kuvasimme X Factoria paljon loka- ja marraskuussa ja nyt helmikuun aikana olemme kuvanneet pudotusleiri- jaksot. Maaliskuun lopusta toukokuun puoleenväliin X Factor lähetetään livenä. Sunnuntain lisäksi tulen olemaan pari kolme päivää viikossa Suomessa harjoittelemassa kilpailijoideni kanssa. hempieni kanssa. 5-vuotiaana aloitin viulunsoitonopinnot ItäHelsingin Musiikkiopistossa Geza Szilvayn johdolla. 8-vuotiaana olin mukana TV sarjassa Viuluviikarit Musiikkimaassa ja pääsin jäseneksi Helsingin Juniorjousiin. Lähdin samana vuonna ensimmäistä kertaa kiertueelle USA:han ja Kanadaan. Jatkoin orkesterin jäsenenä vuoteen 1983 jolloin minusta tuli konserttimestari orkesterissa Helsingin Lapsijouset (joka myöhemmin vaihtoi nimeksi Helsingin Juniorijouset). Molempien orkestereiden kanssa olin kiertueella useissa maissa, USA:n ja Kanadan lisäksi mm Japanissa, Ruotsissa, Tanskassa, Fäärsaarilla, Iso-Britanniassa, Belgiassa ja Hollannissa. 1985 pääsin Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. OpisSinulla on viulistin tausta, kerro mistä kaikki alkoi ja mitä kelin tuolloin Ari Angervon johdolla. 1990 aloitin opiskelut sen tiimoilta on vuosien saatossa tapahtunut? Aloin esiintyä muusikkona jo 3-vuotiaana. Silloin lauloin van- korkeakoulussa Sibelius-Akatemia. Opiskelin solistiksi, kamarimuusikoksi, konserttimestariksi ja orkesterimuusikoksi, mutta opiskelin myös pedagogiikkaa, pianoa, oopperalaulua, musiikin teoriaa, säveltapailua ja musiikin historiaa. Päivyt Rajamäki oli tuolloin viulunsoiton opettajani. Olin SibeliusAkatemian kapellimestariluokan orkesterin, eli Kapu-bändin, konserttimestari 1990-1997. Soitin myös kvartetissa Ofelia. 1997 muutin Los Angelesiin. Samana vuonna soitin sooloviuluosuuden Lord Andrew Lloyd Webberin teoksessa ”Metal Philharmonic” Englannissa ja levy-yhtiö Audio-vox julkaisi levyni ”Linda Lampenius” Suomessa. 1999 EMI Classics (Englanti) julkaisi klassisen levyni ”Linda Brava” ympäri maapallon. Muutin silloin Lontooseen ja esiinnyin paljon Englannissa, Aasiassa ja Espanjassa. 1999 nauhoitin rock- ja pop-kappaleita Englannissa muusikoiden kanssa jotka ovat soittaneet Jimmy Pagen ja Robert Plantin bändissä ja XTC yhtyeessä. Tein myös yhden kappaleen laulaja Ofra Haza:n kanssa. 2002 muutin Ruotsiin. Tein pääroolin musikaalissa ”Fantastix”. Soitin viulua, näyttelin, tanssin ja lauloin teoksessa. Sen jälkeen olen kiertänyt lähes kaikki Ruotsin konserttisalit muutamaan kertaan, esiintynyt lukuisissa ruotsalaisissa TVproduktioissa ja julkaissut levyn ”Nordic Light”, jossa on suomalaisia ja ruotsalaisia kansanlauluja. 2007 olin kiertueella 42 kaupungissa USA:ssa, irlantilaisen kuoron kanssa Anuna. Levymme oli ykkösenä Billboard:in ”world music” listalla monta viikkoa. Minulla on yhtye nimeltä Grace Ruotsissa. Yhtyeessä Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen. on neljä naista. Minä soitan siis viulua, Sofia Källgren laulaa, Carina E Nilsson soittaa pianoa ja Monica Ramos harppua. Soitan yhdellä Celine Dionin kappaleella hänen viimeisellä levyllään. Omaat klassisen taustan. Mitä mieltä olet ”kevyestä” musiikista ja motivoiko se sinua? Kevyt musiikki antaa minulle paljon iloa. Pop ja rock musiikki on teknisesti paljon helpompaa kuin klassinen musiikki, joten pystyn silloin pitämään hauskaa lavalla. Kerro omat ajatuksesi suomalaisesta paritanssikulttuurista. Suomalainen paritanssikulttuuri on hieno koska se on niin vahva. Musiikki ja tanssi ovat parasta terapiaa elämässä. Mitä mieltä olet suomalaisen iskelmä-/tanssimusiikin tasosta? Minun on vaikea kommentoida tasoa, koska en ole ollut täällä kahteentoista vuoteen. Osaatko tanssia ja käytkö koskaan tansseissa? Olin mukana ohjelmassa ”Tanssii Tähtien Kanssa” Ruotsissa. Siellä ohjelman nimi on ”Let’s Dance”. En osannut tanssia juuri lainkaan ennen ohjelmaa. Hurahdin täysin tanssiin. Harjoittelin n kuusi tuntia joka päivä. Rakastin kaikki eri tanssilajeja. Miten ”ajauduit” X Factor tuomariksi ja mitä mieltä itse olet ohjelmaformaatista? Olin hyvin otettu kun Fremantlemedia otti minuun yhteyttä kesällä 2009 ja pyysi minua tuomariksi. Mielestäni X Factor on paljon parempi kuin Idols, koska X Factor ohjelmassa kaikkia loppukilpailuun päässeitä kilpailijoita autetaan ja opetetaan monen ekspertin voimin. Tuomarin tehtävä tässä ohjelmassa on hyvinkin haastava. Millaisia kykyjä sinä odotat löytäväsi formaatin kautta ja mitkä ovat tärkeimmät avut/kriteerit osallistujilla? Kilpailijalla täytyy olla karismaa ja tarkka sävelkorva ja lauluäänen on oltava joko erikoinen tai kaunis. Sen lisäksi hänen/heidän tulee osata välittää sen tunteen tai sanoman joka kappaleessa on. Heidän täytyy koskettaa kuulijoita laulullaan. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on musiikin suhteen yleensä? Vuonna 2011 tulen esittämään lähinnä klassista musiikkia. Tulen myös lähtemään kiertueelle. Kerro vielä musiikkimakusi / suosikkisi ja perustelut, miksi juuri mainitsemasi ovat niitä? Pidän kaikesta muusta musiikista paitsi techno/house musiikista. Erityisesti rakastan ooppera musiikkia. Jussi Björling on kaikkien aikojen mahtavin laulaja. Viulisteista ihailen erityisesti Itzhak Perlmania. Terveisesi TanssiViihde-lehden lukijoille? Toivottavasti tavataan joskus tansseissa. Voisin mielellään sekä tanssia että soittaa teille! Hauskaa tanssivuotta 2010! Alemana Dance Center, PORI puh. (02) 5480 759 fax (02) 5481 077 Alemana Dance Center, JKL puh./fax (014) 612 488 Laaja ja laadukas valikoima tanssikenkiä, tanssiasuja ja muita alan tuotteita! 18 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010 Alan ammattilainen YLI Tilaa esittely tilaisuuksiisi, soita puh. 0400 591 646 tai sähköpostitse alemana@co.inet.fi 30 v käy TUTUSTUmassa tuotteisiin www.alemana.fi TANSSI käy tanssimaan Henkilökuva Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi. teksti JA KUVAT: JUHANI KUOSMANEN SOOLOLATTAREIDEN HURMAA Erilaiset soolotanssitreenit ja tanssilliset ryhmäliikuntatunnit ovat juuri nyt se kuntoliikunnan mustjuttu. Lähes jokainen kuntosali ja tanssikoulu tarjoaa joitakin tämän genren tunteja: on Zumbaa, Sambicia, Latinos- ja Dance & Fit-treenejä, Bailatinoa, Latinobicia ja tietenkin perinteistä aerobicia. S oolotanssitreeneistä on muodostunut lähinnä naisten juttu. Joka viikko kymmenet tuhannet eri-ikäiset kauniimman sukupuolen edustajat kokoontuvat liikuntasaleille ja tanssikoulujen parketeille hikoilemaan ja pitämään hauskaa rytmikkään musiikin tahdissa. Tästä tanssiliikunnan muotitrendistä voi olla vain iloinen. Tutkittu ja parhaaksi havaittu Olen tutustunut muutamiin tutkimuksiin, joissa tanssilliset ryhmäliikuntatunnit on todettu lähes ylivoimaisiksi mm. kalorinpolttajina ja yleiskunnon kohentajina, puhumattakaan mielialaan vaikuttavista teki- jöistä. Treeneissä suoritus tapahtuu juuri sillä sykealueella, missä kilot sulavat tehokkaimmin. Tanssikuvioiden vaatimat liikeradat lisäävät harrastajien elastisuutta ja notkeutta. Hyvä musiikki ja yhdessä tekeminen alentavat stressihormonitasoa tehokkaasti. Kaikki tämä on siis tutkittu ja todeksi havaittu. Tanssitreenit vuosien kehityksen tulos Minulla on ollut etuoikeus olla mukana kehittämässä näitä tanssiliikuntamuotoja. Itse asiassa olen Latinoksen ja Dance & Fit –treenien lanseeraamisessa yksi pääepäillyistä. Nämä kaksi treeniä ovat syntyneet vuosien kehitystyön tuloksena ja prosessissa on ennäisesti kilpailevat harrastajista keskenään, ovat syntyneet osaavien ja innokkaiden tanssin ammattilaisten ponnistelujen tuloksena ja kehittyneet harrastajiensa mukana. Kaikki ovat hyviä ja tehokkaita, jokaista voin suositella. Uusimpana Suomen liikuntamarkkinoille on rynninyt amerikkalainen Zumba. Se on helppo toivottaa tervetulleeksi lisäämään suomalaisten tanssiinnostusta. Saleille tulee uusia innokkaita treenaajia, harrastajat saavat hyvän mielen, kansan kunto kohenee ja me tanssialan yrittäjät saamme lisää innostuneita asiakkaita. Musiikki soi ja kaikki voittavat. ollut mukana tanssin ammattilaisia ja fysioterapeutteja. Prosessi jatkuu edelleen: uusia kuvioita testataan, tuoretta musiikkia ladataan ja ohjaajia Entä jos? koulutetaan. Monella paikkakunnalla tans” Tanssilliset ryh- sillisia ryhmätunteja on pidetty mäliikuntatunnit jo vuosia ja harjoituksen myötä ryhmäläisten osaamistaso on todettu lähes on huikeasti noussut. Tämä ylivoimaisiksi mm. pitää paikkansa kaikkien aluskalorinpolttajina sa luettelemieni soolotanssigenreen kuuluvien eri treenija yleiskunnon muotojen kohdalla. Ryhmien kohentajina, puhu- olisi siis sopiva aika esitellä mattakaan mieli- osaamistaan myös muille. alaan vaikuttavista Olisiko kenties aika järjestää kunnon show? Maalit seinältä tekijöistä. ” tiputtava soolotanssiryhmien yhteinen ilottelu. Tiedän, että myös muut soolotanssimuodot, jotka nä” Hyvä musiikki ja yhdessä tekeminen alentavat stressihormonitasoa tehokkaasti.” Eräs estradi olisi tällaiselle jo valmiina. Katsojiakin esityksille on luvassa entisen kokemuksen mukaan vähintään 40 000. Katsokaapa ryhmien ohjaajat vaikka www.parasesitys.fi. Jos intoa riittää, niin juuri teidän ryhmänne voi olla tänä vuonna se, jonka esitys saa nettisurfaajan tai livekatsojan pomppaamaan tuoliltaan. • Latinos -ohjaajat Teija Hyvärinen (vas.), Anna Sainila, Noora Peltola, Krista Linkoneva kouluttavat myös ohjaajia. JUHANI KUOSMANEN Pitkän linjan kuopiolainen tanssinopettaja. Tanssin parissa vierähtänyt jo yli neljännesvuosisata. Kilpatanssiuralla useita senioriluokan Suomen mestaruuksia vaimonsa Maijan kanssa ja hyviä sijoituksia ulkomaisissa arvokisoissa, mm luokkansa ensimmäisenä suomalaisena parina London International Open –kilpailun finaalissa. Suomen Tanssinopettaja Liiton tutkinto. Suomen Tanssikoulujen liiton TANSLI ry:n varapuheenjohtaja. Vahva kokemus opetustyöstä sekä kilpa- että seuratanssien parissa. Innokas seuratanssien harrastaja ja lavoilla ja tanssipaikoilla luuraaja. Intohimona suomalaisen seuratanssin edistäminen. Vuosien työskentely lattareihin ja swing-tansseihin perustuvien soolotanssitreenien kehittäjänä ja suosittujen tanssinopetus-DVD- sarjojen tuottajana. HELSINKI: Aleksis Kiven katu 32-34 p. (09) 446 788 KUOPIO: Männistönkatu 8 p. 045-136 6336 LAHTI: Vesijärvenkatu 26 p. (03) 782 3021 LOHJA: Langinkuja 5 p. 040-586 5150 OULU: Pakkahuoneenkatu 32 p. (08) 338 122 TURKU: Sammaltie 12, Piikkiö p. 050 -538 9097 www.tanssitarvike.fi Pitkäkatu 35, 44150 Äänekoski GSM 040 505 2507 E-mail: dancestopoy@pp.inet.fi • Tanssikengät ja –tarvikkeet! • Nyt uutuutena tanssivaatteet ja harjoitusasut suoraan nettikaupasta! • Liikkeemme myös Helsingissä osoitteessa Koroistentie 8! TERVETULOA TUTUSTUMAAN! www.dancestop.fi WWW.TANSSIVIIHDE.FI 19 TANSSI teksti: christina lokkinen / kuvat: jaana vuorenpää Upseeri ja prinsessa nauttivat RUK-tanssiaisista RUK, eli Reserviupseerikoulu juhlisti tänäkin vuonna perinteisesti uusien upseerioppilaiden menestyksekästä taivalta Haminassa lauantaina 9. tammikuuta. Huikeaa iltajuhlaa luonnehditaan Linnan Juhlien veroiseksi tanssi- ja juhlatapahtumaksi, niin sanotuiksi ”valtakunnan kakkosbileiksi”. Johtajantaitoja ovat olleet raskaita, mutta hän si johonkin tanssileirille sitten armeijasta Illan antoisista ohjelmanumeroista nauttinut upseerioppilas Anssi Luodes korostaa, ettei ilta suinkaan ollut pelkkää tanssia. - Siellä pidettiin paljon puheita ja tarjolla oli monenlaista ohjelmanumeroa. Illansuussa sitten tanssittiin. Paikalla oli yli 1000 henkeä, Luodes kertoo. - Olin tällä viikolla 40 tuntia nukkumatta palveluksessa kun reissuun lähdettiin. Kovilla ollaan oltu, mutta kuntohan siinäkin kohoaa. Kävimme RUK-illassa tanssimassa valssit tyttöystäväni Elinan kanssa ja olemme pohtineet tanssikurssille menemistä, Luodes haaveilee. Luodes kertoo kiertäneensä tanssilavoja nuorempana lavatanssin pyörteisiin innostuneiden vanhempiensa kanssa. 19-vuotias upseerinuorukainen toivoo armeijauran tuovan vaadittavaa taitoa työelämään ja siinäkin nimenomaan johtamispuoleen. Mänttässä asuvalle Luodekselle armeija on tuonut runsaasti hyviä kokemuksia. - Armeija on tarjonnut johtajakoulutusta. On ollut todellakin paljon hienoja kokemuksia, vaikka rankkaa on välillä ollut. Kurssijuhla oli kaiken huipennus, hän kuvailee. tuntee suunnatonta ylpeyttä miehestään. Neito on yrittänyt pitää itsensä tekemisen syrjässä kiinni. - Välillä olen purrut hammasta ettei tulisi itku. On todella kova ikävä Anssia. Olen kokeillut keksiä paljon tekemistä – katsella vaikka valokuvia ja olla koiran kanssa, Elina huokaa. RUK-juhlailta oli nuorelle naiselle mieleen. Hän veti ylleen serkulta lainatun rojaalin värisen olkaimettoman wanhojen tanssipuvun ja lähti iltaan tanssimaan valsseja Luodeksen kanssa. ” Luodes kertoo kiertäneensä tanssilavoja nuorempana lavatanssin pyörteisiin innostuneiden vanhempiensa kanssa.” - Oli todella mahtava ilta! Näin siellä paljon kauniita pukuja ja muutama ruoveteläinen tuttukin siellä tuli vastaan. Tunsin itseni ihan prinsessaksi! Elina hihkaisee onnellisena. - Olemme tosiaan Anssin kanssa mietiskelleet tuota tanssiopetukseen menemistä. Mitään erityistä tanssijuttua Ilta prinsessana meillä ei ole ollut aikaisemUpseerioppilas Anssi Luo- min. Anssin vanhemmat hardeksen tyttöystävälle Elinalle rastavat lavatansseja ja mekin oman kullan armeijakuukaudet ajattelimme mennä esimerkik- 20 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010 kun Anssin armeija päättyy heinäkuun 13. päivä, Elina ilmoittaa. Järjestäjänä megabileissä Kurssijuhla-jaoston puheenjohtaja Kride Linnoinen oli tällä kertaa mukana RUK-juhlien järjestelyssä. Järjestäjän vaihtuessa joka juhlan kohdalla, on tämä tilaisuus Linnoiselle ainutlaatuista herkkua. 20-vuotias nuorimies kertoo rinta rottingilla valtakunnan kakkosbileiden tunnelmasta: - Minulla oli erittäin mukava ilta. Pyörähtelin daamin kanssa lattialla ja katselin muiden menoa. Puolen vuoden välein järjestettävä tapahtuma keräsi tänä vuonna huimat 1500 henkilöä, joista 1300 oli upseerioppilaita ja loput kutsuvieraita. - Tämä on hyvin pitkän perinteen omaava iltajuhla ja arvokas tapahtuma. Jokainen RU-kurssi päättyy tällaisiin juhliin. Olen nyt järjestäjänä kurssilla 235, Linnoinen selittää viitaten siihen seikkaan, että RUK-kursseja alkoi olla tarjolla jo 20-luvulla ennen sotia. Illan ohjelmaan kuuluivat tanssin ohella SPEKS-näytelmä, jonka rooleissa nähtiin upseerioppilaita. Illan mittaan soitettiin musiikkia ja esitettiin teatteriesityksiä. Tapahtumaillan suurin sponsori on Reserviupseerikoulu sekä sen kannatusyhdistys. Tarjoilusta vastasi Haminan Sotilaskoti ja Fazer Amica. • teksti: elisa rahkonen / kuvat: jaana Vuorenpää Minun tarinani - elisa rahkonen tanssin huumaa T anssiharrastukseni sai alkunsa, kun innostuin muiden mukana menemään koulullamme pidettävään tanhukerhoon, olin silloin ensimmäisellä luokalla. Oli hienoa huomata oppivansa koko ajan jotain uutta. Tanssiminen muiden tyttöjen kanssa oli mukavaa. Rytmi ja musiikki vei mukanaan. Varsinainen lavatanssiharrastukseni sai alkunsa keväällä 2004, ollessani 9 vuotta. Äiti ehdotti, että lähtisimme Riutanharjulle Janne Tulkkia katsomaan. Se oli hienoa. Ensinnäkin nähdä niin upea artisti ja toiseksi oli mukava katsella kun ihmiset tanssivat. Itsellekin tuli sellainen tunne, että josko minäkin oppisin nuoresta iästä huolimatta. Kesän aikana kävimme useasti Jannen keikoilla. Tutustuimme moniin mukaviin Janne faneihin. He sitten opettivat minulle ja siskolleni (2 vuotta nuorempi) mm. valssia, humppaa, polkkaa ja jenkkaa. Se oli kivaa ja mielestäni help- poa kun oli hyvä viejä. Keikkailu ja tanssiminen jatkuivat ja tanssitaito parani. Vuoden 2007 syksyllä päätimme siskoni kanssa ilmoittautua kansalaisopiston lavatanssikurssille. Ja ei kun tanssikenkiä ostamaan. Muut osallistujat kurssilla olivat aikuisia, mutta se ei meitä haitannut. Siellä oli kivaa. Tanssitaito parani sekä halu oppia lisää kasvoi. Opimme jo oppimiemme valssin, jenkan ja humpan lisäksi mm. tangon, foksin, fuskun ja jiven. Kotona sitten treenasimme kurssilla opittua. Samana syksynä koulussa (yläaste) liikuntatunneilla aloitettiin tanssi. Liikunnanopettaja tiesi, että harrastan tanssia ja että käyn siskoni kanssa tanssikurssilla. Tunneilla hän pyysi aina minut parikseen näyttäessään askelsarjoja. Se tuntui hienolta. Samalla itseluottamus omiin taitoihin kasvoi. Seuraavana syksynä 2008 ilmoittauduimme jälleen tans- sikurssille ja nyt oli vuorossa parilatino. Rytmiä ja nopeutta tuli lisää, samoin haasteita itselle selviytyä niistä. Opimme kuitenkin nopeasti ja usein tanssinopettaja pyysikin minua parikseen näyttäessään askelsarjoja. Se vähän aina jännitti, mutta tunne oli upea: Hei mä osaan, koska opekin pyytää mua avustajakseen? Opimme siellä mm. salsaa, sambaa, rumbaa ja cha cha chaata. Mitä tanssi on antanut minulle? Ensinnäkin se on erittäin hyvä liikuntamuoto. Samalla olen saanut lisää ihania muistoja mitä muistella sitten joskus? Tähän väliin on pakko kirjoittaa pieni pätkä eräästä laulusta: mitä elämä oiskaan ilman muistoja? Olen saanut myös erittäin paljon uusia ihania ystäviä. Lopuksi haluan sanoa kaikille, jotka miettivät tanssiharrastuksen aloittamista: menkää rohkeasti mukaan, olet sitten nuori tai vanha, mies tai nainen, poika tai tyttö. Jokainen oppii ihan varmasti ja teksti: christina lokkinen / kuvat: jaana vuorenpää Eläkeläispariskunnalla on rytmi veressä ja svengi kengissä Vanhoilla päivillä työvuosien jäätyä taakse ja lasten lennettyä pesästä on eläkeläiselle suuri ilo päästä pistämään jalalla koreasti. Malmin Työväentalolla tanssitaankin eläkeläistansseja viikoittain, jolloin liikunnan ihanaan maailmaan pääsevät mukaan kaikenkuntoiset. Varttuneemmalle ihmiselle tanssiharrastus on ennen kaikkea elämänlaadun parantaja. se on hauskaa! Minulla keikkailu jatkuu, samoin tanssi. Kannattaa ehdottomasti aloittaa tämä hieno harrastus ja kokea TANSSIN HUUMAA!!!! • Sisarukset Tiia ja Elisa ovat hurahtaneet täysin tanssimiseen. Alakuvassa sinipaitainen isosisko Elisa vie varmoin ottein pikkusiskoaan Tiiaa Cha cha chan tahtiin Auran Nuortentalon tansseissa. E läkeläinen Kalle Karjukoski sekä osaaikaeläkkeellä oleva vaimo Pirjo Karjukoski ovat ottaneet Työväentalon tansseista säännöllisen harrastuksen. Joka toinen viikko tulee parketteja sahattua. - Työaikana vaimoni ei viitsi lähteä, mutta sunnuntaina käymme tanhuamassa. Uusia tuttujakin olemme saaneet, kun on paljon porukkaa kasassa tansseissa. Yksikin pariskunta kysyi miksette tulleet kylään, kun kerran asutte naapurissa, Kalle Karjukoski naurahtaa. - Tuntuu siltä, että mieli pysyy virkeänä tanssin ansiosta. Tämä on liikuntaa, josta minä tykkään – nimenomaan rytmistä liikuntaa. Olen huomannut, että hölkkälenkeillä ei polvet kestä pomppimista, mutta parketeilla se on aivan eri asia! Karjukoski hehkuttaa. Härnätään kavereita mukaan seja ohjaava ja opettava Pirjo Kärnä kertoo tunnelman olevan vallan vastustamaton. Eläkeläiset saapuvat paikalle hymysuin viihtyen ja nauttien tanssiohjelmasta. - Palaute on ollut myönteistä. Eläkeläisten kasvoista näkee, että on kiva tulla tanssimaan. Itsekin olen tansseissa mukana ja näen paljon ihania ihmisiä. Olen saanut paljon ystäviä eläkeläisistä – siellä halitaan ja tutustutaan uusiin ihmisiin, Kärnä iloitsee. Vanhemman ikäpolven kanssa tanssitaan lavatansseja kuunnellen elävän orkesterin musisointia. - Musiikillisesti orkesteri soittaa laajaa skaalaa. Tanssimme ainakin 17:ä eri tanssilajia – jiveä, tsatsata, rumbaa.. on ollut ilo katsoa perinteisten Elävää musiikkia ”sylitanssien” sijaan myös käMalmin Työväentalolla tans- denali-tanssia, Kärnä kehuu. • maatessa kropan toiminnat eivät tunnu olevan kohdallaan, joten tanssi on hyvä harrastus meille. Härnään kavereita mukaan, vaikka vielä ei ole kukaan suostunut, Karjukoski kertoo. 45-vuotiaasta asti eläkkeellä ollut, nyt 69-vuotias Kalle Karjukoski ilmoittaa suosikkiyhtyeikseen Finlandersin ja Pekkaniskan Pojat. Lempitansseja ovat jive ja kävelyhumppa. - Korva sanoo milloin on hyvä kappale ja se menee kenkiin! Svengi vain nappaa korvaan. Emme kotona vaimon kanssa kuuntele juuri musiikkia, mutta perinteinen tanssimusiikki miellyttää. Ei mikään discojumputus, vaan paritanssimusiikki, Karjukoski korostaa. Pirjo Kärnä neuvottelemassa Malmin työväentalolla järjestysmiehenä toimivan Erkki Mattilan kanssa. Kalle Karjukoski pitää liikuntaa kohtalaisen tärkeänä pariskunnan arjessa. Kavereitakin hän on yrittänyt innostaa mukavaan harrastukseen. - Pääasiassa on tullut vain käveltyä lenkkejä. Sohvalla Pirjo ja Kalle Karjukoski ovat aktiivisia tanssinharrastajia. Pariskunta käy säännöllisesti tansseissa Malmilla. WWW.TANSSIVIIHDE.FI 21 TANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAAN Laaja valikoima, kaikki koot suoraan myymälästä SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat. Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, KIL - tanssikilpailu, MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus Kenkien myyntiajat: ke klo 12-21.00 to klo 12-18.00 TK / 20.2. / Salsaa ja fuskua a’la M. Vikman / Koria / www.tanssikas.net TK / 21.2. / Salsaa ja Cha cha cha:ta / Raahe / jatkokurssi / Kimmo Lasanen / www.raahentanssiklubi.com tanssikoulu TANSSIKURSSIT NON-STOP PilviSteps Pasilan asema 2. kerros, Helsinki puh. 09-2780 0110 tai 050 566 6095 e-mail: tanssikoulu@pilvisteps.fi www.pilvisteps.fi PALVELUKORTTI Päiväys ___/___201__ Tilaan Tanssiviihde lehden alkaen seur. ilm. numerosta itselleni lahjaksi määräaikaistilaus 12 kk / 26 eur kestotilaus / 21 eur (laskutusväli 12 kk) muutan tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään heti osoitteen muutos alkaen ___/___201__ ajaksi ___/___201__ - ___/___201__ Osallistun kauden kilpailuun. Vastaukseni on: Entinen osoite tai lehden saaja Sukunimi Etunimi Postitoimipaikka Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja Sukunimi Etunimi E-mail Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010 Puhelin TK / 1.-5.4. / Pääsiäistanssileiri Somerolla / www.tanssikurssit.fi TK / 2.-3.4. / Pääsiäisleiri Raahessa / Tommi ja Pirjo Koivula / www.raahentanssiklubi.fi TK / 2.-4.4. / Baila Bailan 6. kansainvälinen Salsafestivaali / Sokos Hotel Vantaa / www.salsafestival.fi TK / 10.4. / Kimmo Luukkosen Cha Cha Pyrkivällä / tasot alkeisjatko ja jatko / www.sekahaku.net TK / 10.-11.4. / Hidas Valssi ja Swing-Polkka sekä Cha Cha / Tanssikoulu Jari Aaltonen / Cha cha jatkotaso / www.tanssihullut.net TK / 16.-17.4. / Kati Koiviston jatkokurssit / Pesäkallio Lahti / www.tanssikurssit.fi TK / 17.-18.4. / Liisa Kontturin viikonloppukurssit / Foksi, Jive, Lattaritekniikka ja Samba / www.dancingfoxes.net TK / 23.-24.4. / Marjukka Koivuniemen jatkokurssit / Pyrkivä Turku / www.tanssikurssit.fi TK / 23.-25.4. / Lumilattarit Saariselkä / latinalaistyylinen tanssitapahtuma / www.tunturihotelli.fi TK / 25.4. / Liisa Kontturi ja Lasse Paasiko Seinäjoella / musiikin ja tanssin peruasiat / www.fuskaajat.fi TK / 25.-26.4. / Kevään Suuri Tanssiristeily / m/s Viking Isabella Turusta Tukholmaan / Finlanders ja Pekkaniskan Pojat / www.susel.fi HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassa aina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenten ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät viereiseltä sivulta. LEHDEN TILAUS www.tanssiviihde.fi Helmikuu Tanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin. , Toukoku u Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 21 € Syyskuu, Marrasku - määräaikaistilaus 12 kk / 26 € u Maksuehto 14 pv netto, maksukehotus 5 eur. Ulkomaan postituslisä 5 eur. Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintään kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Kirjemaksu Jaamedia PL 57 33711 TAMPERE 22 TK / 5.-6.3. / Liisa Kontturin jatkokurssit / Satulinna Hattula / mukana myös Lasse Paasikko / www.tanssikurssit.fi TK / 6.3. / Ramon & Marika Silverion Pyrkivällä / Turku / Salsa alkeet, alkeisjatko / Kimmo Lasanen / www.sekahaku.net TK / 6.-7.3. / Perinteinen tanssileiri / Porvoo / Argentiinalainen Tango alkeista eteenpäin, Pari Salsa ja Cha Cha / Tomas ja Erita, Ramon ja Marika Silverio / www.porvoonlavatanssiseura.fi TK / 13-14.3. / Lattareita Lappeenrannassa / Kimmo Lasanen / www.saiset.net TK / 14.3. / Kaisa Huunosen jatkokurssit / Turku / jatkokurssi / www.tanssikurssit.fi TK / 19.-20.3. / Kati Koiviston alkeis- ja jatkokurssit / VT2 Harjavalta / www.tanssikurssit.fi KOU / 19.-21.3. / SUSEL ohjaajakoulutus viikonloppu / Ilmajoki / perusja jatkoohjaajakoulutukset jatkuvat / www.susel.fi KOU / 20.3. / SUSEL päivityskoulutus / Ilmajoki / www.susel.fi TK / 20.-21.3. / Anna ja Mika Väisäsen tanssikurssit / Pesäkallio Lahti / jatkokurssit Foksi, Tango ja Hidas Valssi / www.lavarit.com KOU / 21.3. / SUSEL teemaohjaajakoulutus / Ilmajoki / Salsa / www.susel.fi TK / 26.-27.3. / Sari ja Jari Aaltonen Seinäjoella / www.fuskaajat.fi TK / 27.3. / Hambo ja Masurkan variaatiot / Elina Heino / Hambo alkeet, Masurkka jatko / www.fuskaajat.fi TK / 27.3. / Salsaa ja fuskua a’la J. Toikka / Salsan alk.jatko ja jatko, Fusku jatko/konkarit / www.tanssikas.net TK / 28.3. / Argentiinalaisen Tangon kurssi / Mikkeli / jatkotaso / Taija ja Timo Hydén / www.tanssihullut.net TK / 8.-9.5. / Stadi Tanssii Tanssitapahtuma / Pavi / www.staditanssii.fi TK / 12.-16.5. / Satulinnan Tanssipäivät / Hattula / www.tanssikurssit.fi TK / 13.-16.5 / Finnish Dance & Music Festival / Mariestad Sweden / www.saankoluvan.se E-mail Lähiosoite Postinumero tapahtumakalenteri Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun. Yhteyshenkilö lehden tilauksissa: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@tanssiviihde.fi Lehden voi tilata myös verkkosivuston kautta tai oheisella tilauslomakkeella. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa! suomen seuratanssiliitto susel ry:n jäsentanssiseurat alueittain www.susel.fi Itä-Suomen lääni JOENSUU, Suomalaisen Humpan yhdistys ry, www.freewebs.com/humpanyhdistys, 0400 883 140 JUANKOSKI, Koillis-Savon Tanssijat ry, ei www-sivuja, 044 590 3800 KIURUVESI, Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, www.tanssileiri.fi, 050 354 2023 KUOPIO,Tanssiseura J & V ry, www.tanssiseurajetv.fi, 040 511 2856 KUOPIO, Tanssiseura Tanssi-Savo ry, www.tanssisavo.fi, 040 757 1821 LIPERI, Liperin Lavatanssijat LiLat ry, www.lilat.com, 050 592 8449 MIKKELI, Mikkelin Tanssihullut ry, www.tanssihullut.net, 040 550 0507 NURMES, Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, www.oyk.fi/~tanssikerho.taysikuu, 050 336 7188 VARKAUS, Dancing Foxes ry, www.dancingfoxes.net, 040 776 2900 VARPAISJÄRVI, Jumis-Palosten ns ry/Viäntymättömät,www.varpaisjarvi.fi/viantymattomat, 050 322 1775 Lapin lääni INARI, Tanssiseura Heinäkengät ry, www.heinakengat.palvelee.fi, 040-700 8146 KEMI, Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, www.swengijengi.net, 050 3875687 KEMIJÄRVI, Kemijärven Seuratanssijat ry, www. kemijarvi.fi/seuratanssijat, 040 827 5945 KITTILÄ, Tanssiseura Menomono ry, www.menomono.fi, 040 762 1254 ROVANIEMI, Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, www. nastat.net, 040 736 1694 ROVANIEMI, Tanssiurheiluseura Revontulitanssijat ry/, www.revontulitanssijat.com, 040 743 2706 SODANKYLÄ, Sodankylän Seuratanssijat ry, www.seuratanssijat.com, 040 567 7876 Länsi-Suomen lääni Etelä-Suomen lääni HELSINKI, Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, www.comets.fi, 050 387 7140 HELSINKI, Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry, ei www-sivuja, 050 572 2779 KELLOKOSKI, Keravan Tanssinharrastajat Taitokolmio ry, www.taitokolmio.net, 050 356 4399 KIRKKONUMMI, Tanssin Ilo ry, www.tanssinilo.net, 045 133 3362 KOUVOLA, Lavatanssiseura Tanssikas ry, www. tanssikas.net, 040 824 2226 LAHTI, Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, www.lavarit.com, 040 596 6962 LAHTI, Möysän Nuorisoseura ry, www.tonttila-sali.com, 050 918 9402 LAHTI, Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, www. jamroll.com, 040 560 9191 LAPPEENRANTA, Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, www. saiset.net, 040 543 8414 LOHJA, Lohjan Tanssifestivaalit ry, www.tanssifestivaalit.fi, 045 133 3362 LOHJA, Lohjan Lockstep ry, www.lockstep.fi, 040 589 1379 PORVOO, Porvoon Lavatanssiseura ry, www.porvoonlavatanssiseura.fi, 040 757 5601 PORVOO, Suomen Pyörätuolitanssiliitto ry, www.pyoratuolitanssi.fi, 040 728 1425 VANTAA, Tanssin Taitajat ry, www.tanssintaitajat.fi, 044 378 8165 HARJAVALTA, Lavatanssiseura TanssiTossut ry, www.sataviestinta.fi, 050 366 3839 JÄMSÄ, Himos Tanssijat ry, www.himostanssijat.fi, 0400 824 458 JÄMSÄ, Tanssiurheiluseura Foksi ry, www.foksi.fi, 0400 861 223 JYVÄSKYLÄ, Tanssin Taikaa ry, www. tanssittaa.fi, 0400 544 970 KOKKOLA, Kokkolan Tanssiklubi ry, www.kokkolantanssiklubi.fi, 0400 160 099 LAUKAA, Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, www. kestavat.fi, 050 351 7107 PORI, Tanssitaivas ry, www.tanssitaivas.net, 050 302 1331 RAUMA, Rauman Dansseor ry, www.raumandansseor.net, 050 386 0692 SALO, Salon Seuratanssi Klubi ry, www.salonseuratanssiklubi.com, 050 564 6382 SEINÄJOKI, Botafogo ry, www.netikka.net/botafogo, 040 755 7419 SEINÄJOKI, Fuskaajat ry, www.fuskaajat.fi, 040 551 8071 SOMERO, Lavatanssiseura Monokas ry, www.somero.fi/monokas, 040 501 4841 TAMPERE, Tanssiseura Hurmio ry, www.hurmio.fi, 045 129 7497 TURKU, Lavatanssikerho Sekahaku, www.sekahaku.net, 0400 225 856 TURKU, Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, www.flyingsteps.fi, 040 578 6792 TURKU, Turun Kansantanssin Ystävät ry, www.rytky.fi, 040 748 6610 ULVILA, Tanssiseura Lava´n Svengi ry, www.lavansvengi.fi, 040 778 2141 VAASA, Tanssiurheiluseura Rolling ry, www.rolling.fi, 040 589 0087 VAASA, Vaasan Viuhka ry, www.vaasanviuhka.fi, 050 390 1277 VIITASAARI, Viilat ry, http://viilat.yhdistysavain.fi, 040 524 9474 ÄHTÄRI, Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, www. mesikammenet.webs.com, 050 375 9950 Vahvasti kotimainen Radio Pooki RADIO POOKI OY aloitti lähetyksensä 6.10.1989 Raahesta taajuudella 94.8 Mhz. Nykyinen kuuluvuusalue on koko länsirannikko Pietarsaaresta Ylitornioon ja sisämaassa Pihtiputaalta Otamäen kautta Rovaniemelle. Nykyiset lähettimet ja taajuudet ovat: Oulu................88.0 Mhz Raahe.............94.8 Mhz Ylivieska........95.5 Mhz Kokkola.........89.3 Mhz Kruunupyy..105.9 Mhz Pietarsaari..100.3 Mhz Kalajoki.......101.5 Mhz Haapajärvi....95.0 Mhz Nivala...........100.5 Mhz Haapavesi..103.3 Mhz Kemi...............89.5 Mhz Säädä itsesi oikealle taajuudelle! Mainos radiossa tehoaa! Ota yhteyttä mediamyyjiimme www.radiopooki.fi Kirkkokatu 8 A, 90100 OULU Niittykatu 5, 92100 RAAHE Puh. vaihde (08) 5626 800 Puh. vaihde (08) 2118 200 Fax. (08) 5626 810 Fax. (08) 2118 210 Oulun lääni HAAPAJÄRVI, Tanssikerho Kavaljeeri ry, www.tanssikerhokavaljeeri.fi, 040 558 3332 KAJAANI,Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, www. casamba.fi, 0500 748 928 KALAJOKILAAKSO, Tanssikerho Jammarit ry, www. jammarit.net, 040 557 8681 RAAHE, Raahen Tanssiklubi ry, www.raahentanssiklubi.com, 040 767 4076 OULU, Tanssiseura Iso O ry, www.iso-o.com, 040 505 9631 www.radiokajaus.fi Jäsenetupaikat 2010 Yhteistyöjäsenet RUOTSI GÖTEBORG, Saanko Luvan Seuratanssijat ry, www.saankoluvan.se, +46 73 953 4563 • • • • • • • • • • • • Alemana Dance Center www.alemana.fi Pori • Auraviihde Oy www.auraviihde.fi Turku • Dance Stop Oy www.dancestop.fiÄänekoski • Extraviihde Oy www.extraviihde.fi Riihimäki • Hotelli Levitunturi www.hotellilevitunturi.fi Sirkka • Ohjelmatoimisto Atlas www.ohjelmatoimisto-atlas.com Turku • Piruetti Oy www.piruetti.fi Tampere • Saariselän Tunturihotellit Oy www.tunturihotelli.fi Saariselkä • Salsa De Cuba Ay www.salsadecuba.fi Turku • Suomen Media & Action www.tanssikurssit.fi Piikkiö • Tanssikoulu Baila Baila www.bailabaila.fi Helsinki • Tanssikoulu Eija Puranen Ikaalinen • Tanssikoulu Hannu Koivisto www.haetko.fi Leppävesi • Tanssikoulu Tanssin Tahti www.tanssintahti.fi Oulu • Tanssikoulu Pilvisteps www.pilvisteps.fi Helsinki • Tanssikoulu Sulava www.tanssikoulusulava.fi Oulu • Vihreät Niityt Oy www.vihreatniityt.net Kiuruvesi • Wanaja Event Oy www.tahtitaivas.fi/wanajaevent.fi Helsinki • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Aulavan lava, Alavus Esakallio, Somero Haikan lava, Pirkkala Hotelli Rauhalahti, Kuopio Höyryveturipuisto, Haapamäki Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö Kapakanmäki, Tuulos Kerhola, Nokia Kisaranta, Kangasala Kohoniemi, Pielavesi Krouvin lava, Hartola Kulttuuritalo, Helsinki Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski Liperin lava, Liperi Littoisten lava, Kaarina Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Lusan halli, Kurikka Martin Kievari, Hietama Mäntymotelli, Karankamäki • Mäntyrinne, Savonlinna • Pesäkallio, Lahti • Pistohiekan Lava, Puumala • Riutanharju, Riihimäki • Rönnin lava, Eräjärvi • Savion lava, Laukaa • Sivakan lava, Kaavi • Suukosken keidas, Tervola • Syvälahden lava, Kangasniemi • Tanhuhovi, Lohja • T-talo, Turku • Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula • Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta • Teeriharju, Somero • Tommolan Suurlava, Mäntyharju • Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala • Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi • Viihteen Valtatie 2, Harjavalta Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista. Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 % Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista 20% Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä Edut voimassa toistaiseksi ellei Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista toisin ilmoiteta! Lisätietoja JÄSENETUPAIKOISTA www.susel.fi Tanssittavaa suomalaista musiikkia, paikallista ja ajankohtaista asiaa Kainuussa ja Koillismaalla. Tavoitamme kuuluvuusalueellamme 49 % kaikista radionkuuntelijoista, joten uskallamme sanoa, että radiomainoskampanja Kajauksessa kannattaa! TAAJUUDET 95,7 MHz.......... Kajaani, Paltamo, Vuolijoki, Vaala, (Sukeva, Sonkajärvi, Iisalmi) 101,8 MHz....... Kuusamo, Taivalkoski, Posio, Salla, 87,9 MHz.......... 90,9 MHz.......... 95,4 MHz......... 103,2 MHz....... 104,7 MHz....... (Pääjärvi Venäjällä) Suomussalmi Puolanka, Hyrynsalmi, (Pudasjärvi) Sotkamo, Valtimo, (Nurmes) Kuhmo Kostamus, Kuhmo pohjoisosat Radio KAJAUS - parasta seuraa! WWW.TANSSIVIIHDE.FI 23 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2010 TANSSIPAIKKAliite kevät 2010 Ohjelmamuutokset mahdollisia! Kevätohjelmistoa 2010 Hotelli IsoValkeinen KUOPIO & #/(0,5/*/(#3.#%&535/%$&2( #/4#3*# #*6#-,5/4# 0)+#/.##/&-*.*&)&4 )#2-&3-0(.#/ 0..7;3 5-*15/#255354 91 //**/##44*-#6&/5& #2+#5//#30330 */*4#*6#3 */-#/%&23 *,,09,&-9*/&/723,7-7)47 //,*-#*342# 0.*#2,,0-#&2/&4 (Varaamme oikeuden ohjelmamuutoksiin) Paivakumpu_Tanssiviihde_121x86_0210_konv.indd 1 &,,#/*3,#/0+#4 *+##/40-#.&(# : //&-*#44*-#" #/33*02,&34&2*&-.* #44*+# &11002*80/& #2*2&,#3.*2 "! #*,#,55 ##/#*-45/&/)&2*'' &110*&.*7)47&*/&&/ 4 :: :: 3,&-.9#24*34* #3*"#*/*0/1&297)47&*/&&/ Pe Ma Pe La Pe Su Pe La 05.03 08.03 12.03 13.03 19.03 11.04 21.05 22.05 Idols Pete Parkkonen trio Ilta naisille - Leena Sarvi Kimppakaraoke semifinaali Kimppakaraoke finaali Koomikko Joonas Nordman Koomikko Ulla Tapaninen Elvis-karaoke semifinaali Elvis-karaoke finaali Lisätietoja: www.kuntke.fi/ravintola Puh. (02) 573 3130 Majoitu mukavasti! 2hh 94 € / vrk 9.2.2010 12:04:18 WWW.TANSSIVIIHDE.FI 1 kappale “Työlki ellää”. Kuunkuiskaajat ei ole vielä kovinkaan vanha kokoonpano. - Itse asiassa se syntyi vuonna 2008, kun Sibelius-Akatemian sähköpostissa haettiin Saksaan pientä kokoonpanoa, joka esittäisi suomalaista tangoa, iskelmää ja kansanmusiikkia. Laitoimme sinne vastauksen, että me olemme juuri sellainen. He ihastuivat sitten meihin, ja taidammekin olla siinä mielessä harvinaisuus, että meillä oli jo kiertue buukattuna ennen kuin kokoonpano oli edes olemassa, Johanna Virtanen naurahtaa. teksti: juha lahti / kuva: Laura Pohjavirta/YLE Kuvapalvelu kuunkuiskaajat ETNORETROISKELMÄÄ Ensimmäisen albuminsa Kuunkuiskaajat julkaisi viime joulukuussa. Keikoilla duo esiintyy pääosin kahdestaan, mutta studiosessioiden aikana tuli kyllä mieleen muutakin. - Huomasimme, että hei, tämähän toimii hienosti bändinkin kanssa. Jonkin verran tehdäänkin nyt sitten esiinkai osallistumme. Pian näinkin tymisiä myös isommilla kojo itseni Oslon lavalla esiinty- koonpanoilla. mässä, mutta Susan vähän rauhoitteli, että “hei, siinä on Kysyntä lisääntyy ensin Suomen karsinnat ja sen Onnistuminen euroviisukarsellaista ennen sitä...”. sinnassa on kenelle tai mille tahansa kokoonpanolle varsinainen onnen potku. Sen lisäksi, että voittaja noteerataan ko” Kun näin timaassa aivan uudella tavalla, euroviisujen antaa se myös mahdollisuuden Suomen näyttäytyä koko Euroopalle. karsinnan osal- Vähän sellaista signaalia on tullut jo ohjelmatoimiston listujaluettelon, suunnalta, että puhelimet käyen kyllä ollut vät aika kuumana. Eli taitaa ollenkaan varma tulla aika kiireinen kesä, mutvoitostamme, ta silloin tehdään töitä, kun sillä mukana oli niitä on, Johanna Virtanen kertoo. Myös uudet estradit minunkin suuri ovat astumassa duon keikkaisuosikkini, lukuvioihin mukaan, ja varsin Eläkeläiset.” miellyttävällä tavalla. - Tanssilavoille on ensi kesäksi myyty jo aika paljonkin Onnistunut keikkoja. Kesäillan Valssissa sekoitus tulemme myös ainakin oleVaikka duo itse onkin keksinyt musiikkinsa tyylisuunnalle maan mukana. Ja mikäs sen nimityksen, lienee kuitenkin mukavampaa, sillä kyllä itkyse siitä, että he ovat varsin selläkin perustanssit sujuvat onnistuneesti ja maukkaalla vallan mainiosti - 6- vuotiaana tavalla osanneet yhdistää kan- tanssin jo sujuvasti polkkaakin, sanmusiikin ja iskelmällisen Johanna Virtanen mainitse. Molemmat duon jäsenet tyylin. Siitä erinomaisena esimerkkinä on juuri euroviisu- ovat freelance- muusikoita. Johanna toimii myös laulunopettajana, ja Susan puuhasteHurmaavat suomineidot lee muun muassa nukketeatteJohanna Virtanen ja Surin parissa. Lisäksi he tulevat san Aho selvittivät tiensä muun muassa toimimaan ensi selkeällä äänienemmiskesänä järjestettävän Himostöllä Eurovision laulufolk- tapahtuman taiteellisina kilpailun 2010 Suomen johtajina. • edustajaksi. Kuunkuiskaajat on miellyttävä piristys kotimaisen musiikin tarjonnassa. Värttinäläisten Johanna Virtasen ja Susan Ahon muodostama duokin on muodin mukaisesti lokeroinut oman musiikkinsa - se on kuulemma etnoretroiskelmää. Nyt tätä ilmiötä viedään jo maailmalle euroviisujen myötä. - Kun näin euroviisujen Suomen karsinnan osallistujaluettelon, en kyllä ollut ollenkaan varma voitostamme, sillä mukana oli minunkin suuri suosikkini, Eläkeläiset, Johanna Virtanen mainitsee. Niin vain kuitenkin kävi, että Kuunkuiskaajat näytti muille kaapin paikan ja otti itselleen kisalipun Oslon finaaliin. Tie 2 huipulle on ollut nopea, mutta sen eteen duo on tehnyt myös paljon työtä. - Kun teimme levytyssopimuksen viime vuoden toukokuussa, niin jo heti sen jälkeen ilmoitettiin, että meidät on kutsuttu euroviisuihin mukaan. Asiaa ei sen enempää tarvinnut pohtia, vaan teimme siltä istumalta päätöksen, että totta TANSSIPAIKKALIITE 1/2010 ” Vähän sellaista signaalia on tullut jo ohjelmatoimiston suunnalta, että puhelimet käyvät aika kuumana.” Viihtyisin talven 2009-2010 tanssipaikka -lukijaäänestyksen voittaja Auran nuortentalo T anssiviihde lehden talven numeron Viihtyisin talven tanssipaikka - lukijaäänestyksen voittajaksi selvityi tänä vuonna selkeällä äänienemmistöllä Auran Nuortentalo. Äänet jakautuvat 48 eri tanssipaikan kesken. Mukana oli niin tanssilavoja kuin ravintoloitakin. Auran Nuortentalolla on pidetty tansseja katkeamattomasti jo vuodesta 1966 lähtien aina talvisin Auran Nuortentalon säätiön toimesta. Tanssikansaa viihdyttävät joka lauantai maamme valovoimaisimmat huippuesiintyjät aina lokakuun alusta huhtikuun loppuun. Palkintona voittajapaikka saa ensi talven lehteen mm. ilmaisen tanssipaikkaesittelyn ja Tanssiviihteen kunniakirjan. Kymmenen eniten ääniä saanutta tanssipaikkaa pistejärjestyksessään: 1. Auran Nuortentalo, Aura 2. Wanhan Tanssikellari, Helsinki 3. Kärsämäen Kataja, Kärsämäki 4. Hotelli Levitunturi, Sirkka 5. Satulinna, Hattula 6. Naapurivaaran Huvikeskus, Sotkamo 7. Lapuan Latosaari, Lapua 8. Tanhuhovi, Lohja 9. Night Club Tähti, Oulu 10. Ravintola Hämeensilta, Tampere 20.2 27.2 20.3 3.4 Reginan vangit Markus Törmälä & FBI Beat Juha Metsäperä & Resiina Aste 4.4 Mika Peltoniemi 16.4 Costello Hautamäki 30.4 Saija Varjus 22.5 & Turhat jätkät & Daltons & New Harlem Topi Sorsakoski & Kulkukoirat Kaikki kevään esiintyjät & lisätietoja www.morgankane.fi KE, PE, LA KLO 22-04 Kylpylähotelli lähellä luontoa SCANDIC Kiannon kuohut Jalonkatu 1, Suomussalmi puh. (08) 710 770 KEVÄTOHJELMISTO 2010 La 20.02. Pe 26.02 La 27.02. Pe 05.03 La 06.03 La 13.03. La 20.03. Pe 26.03 La 27.03. Pe 02.04. Su 04.04. La 10.04. La 17.04. Pe 23.04. Pe 30.04 La 01.05 La 29.05. Markku Laamanen Vihreät Niityt -karaoke alkukarsintakisa Klamydia Anna Abreu Harri & Coronet Laavuorkesteri Kake Randelin & Presto Viihdetähti -karaoke alkukarsintakisa Tarja Lunnas & Rosso Ressu Redford & Jussi Rainio Topi Sorsakoski & Kulkukoirat Juha Metsäperä & Resiina Anne Mattila & Mistral Iskelmä laulun -karaoke alkukarsinta Kaija Koo Marko Haavisto & Poutahaukat Korsuorkesteri MAJOITUSTARJOUS: Alk. 95 € / 2hh / vrk (sis. aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä pääsylippu illan tansseihin) www.scandichotels.com kiannonkuohut@scandichotels.com 21.02. 28.02. 07.03. 14.03. 21.03. 28.03. Kinojake Varjokuva Markus Törmälä & FBI Beat Pekkaniskan Pojat Syke Saska Helmikallio & Avec Ma 05.04. Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit Su 11.04. Helmenkalastajat Su 18.04. Sinitaivas Su 25.04. Kaija Lustila & Rosette Su 02.05. In the Mood Tiedustelut 040 777 9756 Torikatu 7 Imatra www.ruokolahdenraju.fi m en tie an um Ho nk nummentie TANSSIA KE 20–00.30 PE 20–01 SU 17–22 Jokiniemen tie Honkanummentie 6, Vantaa, puh. 875 2595 • www.hki-pavi.fi Kehä III TA N SS I K U R SS E J A PÄ Ä S Y L I P U N H I N N A L L A ! • HAAPAMÄEN SUOJA • Pihlajavedentie 1, HAAPAMÄKI (KEURUU) • Info 040 717 4549 KEVÄTKAUDEN OHJELMISTO 2010 La Pe La La La La La La La La 20.02. Juhamatti & Timangi 26.02. Tomi Markkola & Fernet 06.03. Korsuorkesteri 13.03. Juha Metsäperä 20.03. J.Eskelinen ja Onnen kulkurit 27.03. Jouni Raitio & Soundset 03.04. Marita Taavitsainen & Koivu 10.04. Kari Piironen & Caminito 17.04. esiintyjä avoin 24.04. Antti Ahopelto & Voimaorkesteri Katso koko ohjelmisto: Kaskipolku ) Honka HAKKILA 40 (1 Pekkaniskan Pojat Myrskytuuli Lahdenväylä tta vuo AVAJAISET pe 16.4. ontie Su Su Su Su Su Su Vanh a Porv o Kevätkauden ohjelmisto VUOKSENNISKAN TYÖVÄENTALO Tanssit klo 17 -22 Kehä III TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA! HURJAT VIIME HETKEN LOMATARJOUKSET! Ainakin 4 päivää lumilla! Per henkilö 2-hengen huoneessa Muutokset mahdollisia! www.hpp-suoja.fi • Tanssit 20:00 - 01:30 4 vrk 260 € 5 vrk 325 € 6 vrk 390 € Tarjoushinnat voimassa 13.3. saakka. Kaikki hinnat sis. aamiaiset, kylpylän ja kuntosalin käytön, muksut ilmaiseksi Lasten Maailmaan ja aikuisille joka ilta elävää musiikkia ja karaokea. Keväällä estradilla maan huippuartistit! Tarjous voimassa uusille varauksille. UUSI ELÄMYSKYLPYLÄ & UUSI KYLPYLÄHOTELLI 2.9.2010 Uusi allasosasto on omaleimainen ja täynnä yllättäviä vastakohtia: eri lämpöisiä altaita kuumasta kylmään, talvinen maisema lumisateineen, sinisen hämärän hetki tai revontulet! Ja 17 sisä- ja ulkoallasta, 9 saunaa, vesiliukumäki, juoksuallas jne. Uuteen kylpylään tulee myös 8-ratainen keilahalli, sporttibaari ja lasten maailma. Avataan 2.9.2010. Uusi hotelli kylpylän yhteyteen. 30 parvekkeellista ja saunallista juniorsviittiä ja 18 laadukasta 2-hengen huonetta. Valmiina elokuussa. On se kylpylä nytkin auki! Nykyinen kylpylä toimii täysin normaalisti 25.4. saakka. Puhelin (016) 646 301 • hotelli.levitunturi@hotellilevitunturi.fi • www.hotellilevitunturi.fi WWW.TANSSIVIIHDE.FI 3 TULE JA KOE TULISUUDELMAN FIILIS. MUSIIKKI ON PARASTA LIVENÄ. TIISTAIN ISKELMÄTIISTAIT TORSTAIN NAISTENTANSSIT TI 23.02. TI 02.03. TI 09.03. TI 16.03. TI 23.03. TI 30.03. TI 06.04. TI 13.04. TI 20.04. T0 18.02. T0 25.02. T0 04.03. T0 11.03. T0 18.03. T0 25.03. T0 08.04. T0 15.04. JANNE HURME TONY MONTANA MATTI & TEPPO ANNELI MATTILA TULIPUNARUUSUT ANNE MATTILA JUHA METSÄPERÄ & RESIINA DANNY & D´VOISES & ISLANDERS EINI & BOOGIE VÄLIAIKAINEN ÄSSÄT MEIJU SUVAS TEEMU HARJUKARI PEKKA NEBELUNG & VOLGA ANTTI MATIKAINEN EIJA KORISEVA JARKKO HONKANEN &TAIGA Tulisuudelma I Sokos Hotel Vantaa I Hertaksentie 2 Tikkurila I www.tulisuudelma.fi I ti-to 21-02 I pe-la 22-04 TERVETULOA, TANSSIN YSTÄVÄ! Pe 19.2. La 20.2. To 25.2. Pe 26.2. La 27.2. HELMIKUU Neljänsuora Anita Hirvonen & La Strada Lasse Hoikka & Souvarit Pekka Nebelung & Volga Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty To 4.3. Pe 5.3. La 6.3. To 11.3. Pe 12.3. La 13.3. To 18.3. Pe 19.3. La 20.3. To 25.3. Pe 26.3. La 27.3. KAIKKI ESIINTYJÄT: wanhankellari.fi MAALISKUU Charles Plogman & Tommy´s Jani & Jetsetters Jukka Hallikainen & Monarkia Anne Mattila & Mistral Antti Raiski & Sesam Danny & Islanders Myrskytuuli Charlies Meiju Suvas & Safir Sinitaivas Kake Randelin & Presto Gebardi Helsinki Kaivopiha Tanssit sunnuntaisin klo 16-21. Talkootie 4, Vantaa HIRVENSUULI Erkkiläntie 17-21, HUITTINEN p. 044 056 5610, (02) 565 610 Kesällä tanssit tanssit Keskiviikkoisin NAISTENTANSSIT Talvella Lauantaisin kaksi tuntia naisille V intillä KEVÄTOHJELMISTOA 2010: Kevätohjelmisto 2010 Su Su Su Su Su Su Su Su 21.2. 28.2. 7.3. 14.3. 21.3. 28.3. 4.4. 11.4. Teuvo Oinas & Kiintotähti Sinitaivas Myrskytuuli Eija Kantola & Omega Pekkaniskan Pojat Norolan Pojat Korsu Orkesteri Jukka Hallikainen & Monarkia Syyskauden aloitamme su 17.10. KULKUYHTEYDET: t7BOUBBOTJTÊJTFOMJJLFOUFFOMJOKBBVUPJMMB)4- t4FVUVMJJLFOUFFOMJOKBBVUPMMB)4- Liput 12 eur ,KB/KVOJMMB)JFLLBIBSKVOBTFNBMMF (sis. narikkamaksun) www.puistokulma.fi 4 Uusi puhelinnumero 010 420 2623 TANSSIPAIKKALIITE 1/2010 La Ke La Ke La Ke La La Ke La Ke Pe Ke La Ke La Ke La Ke La Ke La Ke La 20.02. 24.02. 27.02. 03.03. 06.03. 10.03. 13.03. 20.03. 24.03. 27.03. 31.03. 02.04. 07.04. 10.04. 14.04. 17.04. 21.04. 24.04. 28.04. 01.05. 05.05. 08.05. 12.05. 15.05. Suulissa Kuutamotaivas Antti Hautaniemi & Iltatähti Tanssiyhtye Helminauha Tytti Pelkonen & Seppo Ahokas trio Köpi Koski & Projekti Pohojanmaan pelimiehet Tanssiorkesteri Wähäkosket Jaska Mäkynen & Nelostie Merja & Serande Taikakvartetti Teijo Suomi orkestereineen Unto Satoranta yhtyeineen Tanssiorkesteri Wähäkosket Jussi Roponen yhtyeineen Eija Koriseva & Kari Isola yhteineen Aikalisä Eki Jantunen & Mutkattomat Kaija Pohjola & Paratiisi Kauko Simonen & Markku Harjunpään yht. Pekka Nebelung & Volga Mikael Konttinen & Nelinpeli Ässät Eino Grön & Florida (Ylen ”Iiro irti -sarjan kuvaukset) Johanna Debreczeni & Jouni Keronen & Keidas Katso koko ohjelmisto: www.tanssi.net/hirvensuuli Ainutlaatuinen maalaistalon pihapiiri, vanhaa esineistöä, aittoja ja yöpymistiloja n. 2 ha alueella. Huittisten keskustasta 6 km Taikayöntietä (tie 230) Punkalaitumen suuntaan.
© Copyright 2024