Viihde ANSSI

Kotimaisen viihteen puolesta!
TANSSIViihde
SUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI • 1/2011 5.vsk
Antti Tuisku rakastaa
Pääyhteistyökumppanit:
musiikkia ja liikuntaa
yli kaiken
stefan wallin
Haastatteluissa mm.
Tanssiminen on
erityisen
hauskaa
Anneli Mattila
bohemia
charlies
Finlanders
joel hallikainen
Kari tapio
Kirsi ranto
matti esko
Suvi teräsniska
sir elwoodin hv
Iskelmä Gaala 2011 oli
naisten juhlaa
KOKO SUOMI TANSSII
-PALSTALLA
tanssipaikkaliitteessä:
• Auran Nuortentalo
• Esakallio, Somero
• Helsinki-Pavi, Vantaa
• Hirvensuuli, Huittinen
• Hotelli IsoValkeinen, Kuopio
• Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi,
Kurikka
• Hyvinkään järjestötalo
• Häijään Tanssikrouvi
• Ikaalisten Kylpylä
• Kankaanpään Kuntoutuskeskus
• KONSU, Tampere
• Kylpylähotelli Päiväkumpu,
Karjalohja
• Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi
• Martin kievari, Hietama
• Naapurinvaaran Huvikeskus,
Sotkamo
• Puistokulma, Vantaa
• Rokuan kuntokeskus
• Scandic Kiannon Kuohut,
Suomusalmi
• Sokos Hotel Jyväshovi, Jyväskylä
• Tyrnävän seurojentalo
• Wanhan tanssikellari, Helsinki
• Virtain Hiekkaranta
• Vuoksenniskan työväentalo, Imatra
• Kevätkauden pakinassa DJ Tommi Aaltonen • Positiivarit-palsta • Lavalta laivalle
-risteily - Lähtölaukaus tanssitalveen • Käy Tanssimaan palsta - Mistä syntyy hyvä tanssiilta? • Meidän tarinani Tuulikki ja Aimo Tuovinen - Tanssinharrastus kodinperintönä •
Tanssipaikkaliitteessä: Tero Heikari oppipoikana - Mestarin matkassa
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
1
Päätoimittajan sananen
kuva: tuomas marttila
Lehden 1/2011 jakelupaikat
yhdessä olemme enemmän
V
uosi 2011 on jo Tanssiviihde lehden viides toimintavuosi. Aika on kulunut kuin siivillä. Ensi vuonna olisikin tarkoitus juhlistaa täyttä viittä vuotta koko vuoden ajan. Millä tavoin, se jääköön vielä salaisuudeksi. Työnihän on erittäin
salaista, sillä en tiedä siitä itsekään juuri mitään tai siltä ainakin minusta toisinaan saattaa tuntua. On tämä lehden
julkaisutyö sen verran hektistä hommaa ja varsinkin kun sitä yksin tässä pääasiassa pyörittää. Onneksi minulla on kuitenkin
aivan loistavat vakiotoimittajat ja muitakin aktiivisia avustajia. Eipä ole ollut myöskään vapaa-ajan ongelmia. Haaveilen kyllä
hieman pidemmästä lomasta ja jossain todella kaukana kännyköistä ja tietokoneista. Onko se minulle vain mahdollista, sillä
en osaa oikein olla tekemättä mitään.
Hain Tanssiviihde lehdelle jo toistamiseen Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää kulttuurilehtitukea. Päätökset tukien myöntämisistä tehdään aina näin helmikuun tienoilla. Ikäväkseni en ole saanut vielä tietoa asiasta ennen tämän numeron
ilmestymistä. Eletään siis jänniä aikoja. Kulttuurilehtituen myöntäminen lehdelle olisi hyvin merkityksellistä. Lehden verkkosivusto menisi heti päivitykseen ja sinne tulisi uusia palveluja ja toimintoja. Joka lehteen olisi mahdollista myös ottaa
lisäsivuja, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että saisin julkaistua enemmän erilaisia ja mielenkiintoisia juttuja kotimaisesta
viihteestä. Saisin tuesta myös tietynlaisen henkisen turvan taloudellisiin asioihin liittyen, koska ei ole ollut helppoa kustantaa
lehteä mainosmyynnillä tällaisena lama-aikana. Tilanne onkin aiheuttanut itselleni eräänlaisen alitajuisen kestostressin, jonka
seurauksena migreenini on pahentunut. Minulla diagnosoitiin myös kilpirauhasen vajaatoiminta muutama vuosi sitten, josta
johtuen on painoa tullut rutkasti lisää.
Olen karsinut kaikki mahdolliset lehden kustannukset aivan minimiin laadusta kuitenkaan tinkimättä. Oman isäni opetuksien mukaan, köyhän pitää ostaa laatua ja hinnasta pitää aina yrittää tinkiä! Ja minähän olen ollut aina isin tyttö. Äidiltä
olen taas oppinut sen, että kun tekee parhaansa, se riittää. Perfektionistina tämän asian sisäistäminen ei ole ollut vain kovin
yksinkertaista. Epäonnistumisen pelko voi olla joskus niin suuri. Asenteiden muuttaminen ei ole helppoa, mutta se voi olla
hyvin palkitsevaa. Meidän jokaisen tulisi luottaa enemmän itseemme ja elämämme kulkuun, sillä kaikki mitä meille tapahtuu,
on kehityksellemme ihmisenä tarpeellista ja siten hyvä asia.
Yllättävän pienellä ihminen tulee kuitenkin toimeen. Minulle on riittänyt tässä hetkessä se, että olen pystynyt kustantamaan
lehden kulut ja pyörittämään yritystäni sekä maksamaan itselleni sen verran, ettei ole tarvinnut ”sossuun” mennä ja on saanut
lainat maksuun.
Olen ollut todella tyytyväinen siihen, että olen kuitenkin pärjännyt omillani kaikki nämä vuodet. Ehkäpä minulla on tukijoukkoja tuolla ”yläkerrassa”, jotka ovat ohjanneet tielläni kotimaisen viihteen hyväksi. Myöskään ilman yhteistyökumppaneita
ja lukijoita, koko lehteä ei olisi olemassa. Kiitos Tanssiviihde lehden mahdollistamisesta
kuuluu siten meille kaikille, jotka olette olleet tässä mukana tavalla tai toisella. Jatketaan
samaa rataa, sillä kotimainen viihdekulttuuri ansaitsee oman julkaisunsa! Yhdessä olemme
myös enemmän!
Terkuin, Jaana ”Jande” Vuorenpää :)
Päätoimittaja
OSALLISTU KEVÄTKAUDEN KILPAILUUN - upeat palkinnot!
www.univisio.fi
Rakastettava uutuus!
Laadukas tyyny- ja peitevalikoima koko perheelle.
Quadfill™ ja Blowfill® -kuidut pitävät tyynyt
ja peitteet kuohkeina ja kimmoisina. Soveltuu
herkille ja allergisille.
Suomalaisen unen hyväksi jo 20 vuotta!
JULKAISUTIEDOT
Julkaisija ja Kustantaja
JAAMEDIA
PL 57, 33711 Tampere
Lehden toimitus
Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää,
GSM 050 569 1969
paatoimittaja@tanssiviihde.fi
Toimittajat:
Juha Lahti
juha@tanssiviihde.fi
Marika Pietiä
marika@tanssiviihde.fi
Toimitusneuvosto:
Päivi Honkanen SUSEL ry, Pentti Teräväinen
Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton sekä
Muusikkojen liiton edustajat, Erkki Puumalainen
Poptori Oy, Lasse Finska, Jaana Vuorenpää
2
TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011
Kerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella tai lehden palvelukortilla, mikä on mielestäsi Tanssiviihde lehden 1/2011 numeron
parhain juttu. Kilpailuaika 2.5.2011 asti! Palkintoina arvotaan kaikkien
kilpailykysymykseen vastannaiden kesken Matkapojat Oy Vikingline
lahjakortti Hki-Tukholma (arvo n. 170 eur), lippupaketti (2 kpl)
vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, Univisionin Olivia -uutuustyynyt 2 kpl (arvo 60 eur), Magnum Iskelmä
kotikaraoke 2 kpl, Ikaalisten Kylpylän lippupaketti IskelmäParaati tapahtumaan 9.-11.6.11 (sis. 2 pääsylippua pe-la ajalle)
5 kpl, Kiuruveden Iskelmäviikoille 12.-17.7.2011 pääsylippupaketti koko tapahtuman ajaksi (sis. 2 ranneketta, ei majoitusta)
2 kpl ja Tangomarkkinat viikkopassi 2 kpl (voim. 6.-10.7.2011),
Kaija Lustilan Tähtien alla -uutuuslevy 2 kpl (Sony Music), Mikko
Mäkeläisen Tuhkaa jää -uutuuslevy 2 kpl (Sony Music) ja Marko
Maunukselan Uuteen valoon -uutuuslevy 2 kpl (Sony Music) sekä
Matti Eskon Halleluja -uutuuslevy 3 kpl (AXR).
Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere
Painosmäärä 107 000 kpl
Kannen pääkuva Jaana Vuorenpää
Kuvassa Suvi Teräsniska ja Jonne Aaron
Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset:
Jaana Vuorenpää
GSM 050 569 1969
(soitot mielellään arkisin klo 10-18) tanssiviihde@tanssiviihde.fi
Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä mm. liikennemyymälöissä,
kauppakeskuksissa, ruokakaupoissa,
hotelleissa, kylpylöissä, kuntokeskuksissa ja tanssipaikoilla eri puolilla Suomea
sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n
jäsenille. Lehti on myös tilattavissa kotiin ja luettavissa sähköisesssä muodossa
sivustolla tanssiviihde.fi.
Aineiston toimitus
postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti
PL 57, 33711 Tampere
E-mail; aineisto@tanssiviihde.fi
www.tanssiviihde.fi
Ilmestymisajankohdat 2011:
1/2011 - helmikuu vko 7 - 18.2.2011
2/2011 - toukokuu vko 20 - 20.5.2011
3/2011 - syyskuu vko 36 - 9.9.2011
4/2011 - marraskuu vko 45 - 11.11.2011
Lehden 2/2011 aineistopäivä on 29.04.2011
(Valmiit ilmoitukset 9.5. mennessä)
Katso lehden ilmoitushinnasto:
ISSN 1796-7139
Aikakauslehtien Liiton jäsen
YHTEISTYÖSSÄ mm.;
Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry
Oy Matkahuolto Ab
Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry
Ohjelmatoimistojen Liitto ry
Suomen Tanssinopettajien Liitto ry
Discopress Oy ja Eastway Oy
SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23).
Lehtiä on saatavilla pienempiä määriä myös vapaajakeluna SUSEL
jäsenten toimesta satunnaisissa kohteissa kautta maan.
Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; www.tanssiviihde.fi
ABC Amiraali, Kotka
ABC Anjalankoski
ABC Aura
ABC Haapajärvi
ABC Hiekkasärkät Kalajoki
ABC Härkähovi Somero
ABC Iisalmi
ABC Kajaani
ABC Karjaa
ABC Kemijärvi
ABC Kiikoinen
ABC Kiiminki
ABC Kippari Hamina
ABC Kiuruvesi
ABC Kokkola
ABC Koria
ABC Kortela, Rauma
ABC Kuortti
ABC Laitila
ABC Lieksa
ABC Majakka Pyhtää
ABC Masuuni Karkkila
ABC Mikkeli
ABC Nurmes
ABC Pulkkila
ABC Pyhäjärvi
ABC Savonlinna
ABC Siilinjärvi
ABC Tikkula Pori
ABC Tornio
ABC Tupos
ABC Utti
ABC Vaasa
ABC Valkeala
ABC Varkaus
ABC Viipurinportti Lappeenranta
Alapitkän nuorisoseurantalo
Autokeidas Forssa
Autokeidas Ii
Elimäen nuorisoseurantalo
Esakallio Somero
Hartola Golf / Linna-Hotelli
Helsingin Linja-autoasema Kamppi
Hesestoppi Parkano
Hirvensuuli Huittinen
Hotelli Aquarius Uusikaupunki
Hotelli Hiittenharju Harjavalta
Hotelli Iso-Valkeinen Kuopio
Hotelli Kalliohovi Rauma
Hotelli Levitunturi Sirkka
Hotelli Luostotunturi Sodankylä
Hotelli Sommelo Kuusankoski
Hotelli Tallukka Vääksy
Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka
Huhkotalo Raisio
Humppilan lasi Humppila
Hyvinkään Järjestötalo
Hämeenlinna kaupunginkirjasto
Hämeenlinna linja-autoasema
Härkäpakari Oy Huittinen
Härmän Kuntokeskus Ylihärmä
Imatran Kylpylä Imatra
Joensuun linja-autoasema
Jounin Kauppa Äkäslompolo
Jyväskylän Matkakeskus
Järvenpään Kaupunginkirjasto
Kahvila-Ravintola Taukotupa Hartola
Kankaanpään Kuntoutuskeskus
Kauppakeskus Elo Ylöjärvi
Kauppakeskus Iso Myy Joensuu
Kauppakeskus Kärkkäinen Ylivieska
Kauppakeskus Tuulonen/S-Market
Tuulos
K-Citymarket Imatra
K-Citymarket Kivihaka Vaasa
K-Citymarket Kuusamo
K-Citymarket Lappeenranta
K-Citymarket Lielahti Tampere
K-Citymarket Linnainmaa Tampere
K-Citymarket Mikkeli
K-Citymarket Pirkkala
K-Citymarket Päiväranta Kuopio
K-Citymarket Raahe
K-Citymarket Riihimäki
K-Citymarket Turtola Tampere
K-Citymarket, Salo
Kemin Kulttuurikeskus
Kisaranta Kangasala
Kokkolan linja-autoasema
Koskikartano Hämeenkoski
Kouvola Matkakeskus
Kouvolan Kuntotalo
Kruunupuisto Punkaharju
K-Supermarket Alavus
K-Supermarket Apiantori Valkeakoski
K-Supermarket Kangasala
K-Supermarket Linkki Ylöjärvi
K-Supermarket Loimaa
K-Supermarket Mainio Ähtäri
K-Supermarket Minttu Saarijärvi
K-Supermarket Kankaanpää
Kuopion linja-autoasema
Kylpylä Kivitippu Lappajärvi
Kylpylähotelli Keurusselkä Keuruu
Kylpylähotelli Peurunka Laukaa
Kylpylähotelli Päiväkumpu,
Karjalohja
Kylpylähotelli Summassaari,
Saarijärvi
Kyläkauppa Veljekset Keskinen,
Tuuri
Käenkoski Parkano
Lahden linja-autoasema
Lahden Pesäkallio
Linjurin kauppakeskus Salo
Lomahotelli Jämi Jämijärvi
Lomakeskus Revontuli Hankasalmi
Maalaispuoti Niemelä Lavia
Malmin työväentalo, Helsinki
Martin Kievari, Hietama
Matin ja Liisan asema / Neste
Lapinlahti
Merihelmen matkailualue,
Kuivaniemi
Merikievari, Tuorila
Mikkelin linja-autoasema
Neste Aapiskukko Pälkäne
Neste Häijää
Neste Iitti / Matkakeidas Kausala
Neste Imatra Korvenkangas
Neste Jämsän Portti
Neste Karisto Lahti
Neste Kuhmoinen
Neste Linnatuuli Tervakoski
Neste Länsituuli Noormarkku
Neste Napapiiri Rovaniemi
Neste Paanulinna Kärsämäki
Neste Pentinkulma Urjala
Night Club Tähti, Oulu
Nokian Kerhola
Oulun Linja-autoasema
Pajarinhovi Kitee
Pieksamäen linja-autoasema
Piruetti Tampere
Porin linja-autoasema
Puistokulma Vantaa
Rantacafe Sammi Ikaalinen
Ravintola Morgan Kane Mänttä
Rokuan Kuntokeskus
Saariselän Kuukkeli
Salon VPK talo
Satulinna, Hattula
Savonlinna-Sali Savonlinna
Scandic Kiannon Kuohut,
Suomussalmi
Scandic Luosto
Seinäjoen Matkakeskus
S-Market Eura
S-Market Jalasjärvi
S-Market Kauhajoki
S-Market Levi
S-Market Nokia
S-Market Pihtipudas
S-Market Ruka
S-Market Sotkamo
S-Market Urjala
S-Market Vakka-Suomenkatu Uusikaupunki
S-Market Viitasaari
S-Market Vuokatti
S-Market Hämeenkyrö
S-Market Ikaalinen
Sokos Hotel Jyväshovi Jyväskylä
Sokos Hotel Presidentti Helsinki
Sokos Hotel Vantaa
Sokos Hotelli Tahkovuori
ST1 Kukonlinna Hollola
Suomen Tanssitarvike Oy Hki
Tampereen linja-autoasema
Tanhuhovi Lohja
Tanssikoulu Sulava Oulu
Tanssikrouvi Häijää
Tanssipaviljonki Tulenliekki,
Heinävesi
Teboil Pirkanhovi Lempäälä
Teboil Tähtihovi Heinola
Turun Linja-autoasema
Tyrnävän seurojentalo
Valkeakosken Matkailutoimisto
Valtatie 2 Harjavalta
Wanhan Tanssikellari Helsinki
Viihdekeskus Kalliojärvi Orismala
Viihdekeskus Merisärkkä Kalajoki
Vuoksenniskan Työväentalo Imatra
Ylläksen Kaivohuone Äkäslompolo
Yyterin kylpylä Pori
Kati tanssittaa
Porissa ja ympäri
Suomen!
teksti: riikka luomanpää / kuva: Suomen messut
tanssin tahdissa Kuntomessuilla
M
ja lähiympäristön tanssiseurat.
Järjestöjen ja seurojen esittelyn
lisäksi alueella on lisäksi mm.
tanssitarvikkeiden myyntiä.
- Teemalajin valinta lähti kävijöiden toiveista, sillä tanssi
oli tekemissämme kyselyissä
kävijöiden selkeä ykkössuosikki teemalajiksi. Lisäksi
tanssi on erinomainen kuntoilumuoto, joka sopii kaiken
ikäisille, ja eri tanssilajit ovat
viime aikoina saaneet paljon
julkisuutta tiedotusvälineissä. Lajiosaamista lähdimme
etsimään Messukeskuksen
ulkopuolelta, ja kumppaniksi
valittiin Tanssiurheiluliitto.
Heidän kanssaan yhteistyössä on koottu ohjelmasisältöä,
joka toivottavasti vastaa kävijöiden odotuksia, kertoo tapahtumasta vastaava näyttelyryhmäpäällikkö Anita Mäkelä
Suomen Messuista.
Tanssiparketilla esiintyy
tanssiseurojen eritasoisia harrastajia. Näytösnumeroiden
jälkeen kävijät pääsevät itse
kokeilemaan eri tanssilajeja
ammattitaitoisten ohjaajien
opastuksessa. Lyhyet tanssitunnit kestävät vain parikymmentä minuuttia, joten hyväkuntoinen messuvieras jaksaa
testailla päivän aikana useampaakin tanssia. Jokaisena messupäivänä parketilta on varattu
yksi tunti myös lavatansseille.
Tanssiurheiluliitto pyrkii
tekemään tanssia ja eri lajeja
tutuksi messujen aikana myös
niille, joille tanssi liikuntamuotona on vielä tuntematon. Jumppaajia ja zumbaajia
houkutellaan tanssin pariin
bailatinon avulla. Tämä
tanssillinen liikuntamuoto
tuo ihmiset lähemmäksi
latinalaista musiikkia ja
latinalaisia tansseja, vaatimatta kuitenkaan tanssitekniikan osaamista.
Viime toukokuussa
julkaistun Kansallisen
liikuntatutkimuksen mukaan tanssia harrastaa yli
100.000 aikuisikäistä suomalaista. Näistä kuitenkin
vain noin 10 % harrastaa
tanssia urheiluseuroissa.
- Messujen tanssialueella sijaitsevalla parketilla
pääsemme esittelemään
monipuolisesti koko Tanssiurheiluliiton edustaman
lajikirjon ja samalla levitämme tanssin tuottamaa
iloa ja hyvää oloa. Uskon,
että messut tulevat lisäämään tanssista kiinnostuneiden yhteydenottoja,
nettisivujen selailua ja
muuta tiedon etsintää tanssiseuroissa ympäri maata,
sanoo Tanssiurheiluliiton
aikuisliikuntavaliokunnan
puheenjohtaja Outi Paavola. •
PARITANSSIN
ALKEIS- & JATKOTUNNIT,
SOOLOLATTARIT JA
LASTENTANSSI
Kurkkaa tunnit netistä!
TANSSIKOULU MYÖS
Facebookissa
Happy
Dance
TANSSIKOULU
Tan
aaliskuun puolivälissä järjestettävien
Kunto-messujen
tämän vuoden teemalaji on
tanssi. Helsingin Messukeskuksessa on mukana laaja kirjo eri tanssilajeja vakioista ja
lattareista hiphopiin ja muihin
nykytanssilajeihin.
Tanssialueen yhteistyökumppanina on Suomen Tanssiurheiluliitto ja ohjelman toteuttavat pääkaupunkiseudun
ssi
n iloa
kaikille!
diplomitanssinopettaja (AMK)
KATI KOIVISTO
WWW.HAPPYDANCE.FI
SisÄllysluettelo
Tässä numerossa mm.
4 Kauden pakina Tommi Aaltonen
5 Lavalta laivalle -risteily
Lähtölaukaus tanssitalveen
6 Iskelma Gaala 2011 oli
Naisten juhlaa
Uusia jakelupaikkoja
Nroista 4/2010 ja 1/2011 alkaen; Huhkotalo Raisio, Hotelli Tallukka Vääksy, Yyterin Kylpylä Pori, K-Supermarket
Alavus, S-Market Viitasaari, ABC Aura, Turku Touring Matkailu- ja kongressitoimisto
ASENNE RATKAISEE. AINA. -PALSTA
tenavat te r ä vin ä
10 Kari Tapion 1945-2010
Tuke
11
Markus (3v.) istui äidin kanssa aamiaispöydässä, jäähdytteli puuroa ja mietti: ”Äiti, miten minä voin
kasvaa isoksi kun pää on eessä?” -Maija
13
voittaja
Kolmevuotias Enia oli pyöräajelulla. 5-vuotias poika kähäytti viereen kehuskellen, että hänelläpä on isompi
pyörä. Enia vertaili vähän aikaa pyöriä ja tokaisi: ”Minullapa on apupyörät.” Poika ei kyennyt enää laittamaan
paremmaksi, vaan jatkoi matkaansa.
inkan oppitunti
Roni (5v.) ja Inka (2v.) juoksivat kilpaa keittiöstä olohuoneeseen. Kisan voitti tietysti isompi, joka ylpeyttä
äänessään kuulutti käsi ylhäällä: ”Jeeee, mä voitin!” Inka ei tuosta ollut moksiskaan, vaan samalla riemulla ja
käsi koholla vastasi: ”Jeeee, mä hävisin!” Ja taas lähdettiin uuteen kisaan.
sama juttu?
Antti (4v.) tuumasi Tiinalle ruokapöydässä: ”Oot kuulemma käyny naimisissa.” Ja vähän myöhemmin: ”Määkin
oon käyny kummitusjunassa.”
kaikin puolin ok
Olimme tyttömme (5v.) kanssa käymässä kaupassa. Autoon istuutuessaan tytön sortsit hieman valuivat ja hän
totesi pyllyn näkyvän. Totesin ettei se haittaa, hyvä pyllyhän se on. Tyttö istui hetken hiljaa ja totesi: ”Hyvä
pylly, parempi mieli.” -Lea
milk shake
Olimme Rasmuksen (4v.) kanssa aamiaispöydässä, kun poika tuolillaan pyöriessään kaatoi maitolasinsa. Mietin vielä, mitä siihen sanoisin, kun poika ehti edelleni. Hän katsoi minuun nolona ja kysyi: ”Tätäkö sinä juuri
tarkoitit?” –Janina
muistuipa mieleen
Teemu (4v.) kävi vaunujen äärellä katsomassa kun pikkuveli nukkui. ”Vauvalla on kakat pöksyssä”, hän sanoi.
”Mistäs tiedät?” - ”Kokemuksesta.” –Jonna
14
17
20
Musiikki jää elämään
Matti Esko
”Kevyt musiikki on raskasta”
Sir Elwoodin hiljaiset värit
Keskiolutjatsia
Joel Hallikainen
Kokonaisuus hallussa
Mitä sulle kuuluu? -palstalla;
Kaija Lustila, Jenna Bågeberg
Ässät ja T.T. Purontaka
Tanssiminen on
Erityisen hauskaa
ARTIKKELIT aihealueittain
2-8
9-17
18-21
ERIKOISARTIKKELIT
ARTISTIT JA MUSIIKKI
TANSSI
joka lehdessä MM.
TAPAHTUMAKALENTERI
22-23 SUSEL JÄSENSEURATIEDOT
SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET
SUSEL JÄSENETUPAIKAT
TANSSIPAIKKALIITE
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
3
KEVÄTKAUDEN PAKINA - TOMMI AALTONEN
kuva: SaLOMON KOSUNEN
DJ - VÄÄRIN YMMÄRRETTY JA USEIN
VÄÄRIN KOHDELTU ASIAKASPALVELIJA
vaikka en välttämättä enää kyseisellä tavalla tahtoisi yhtään
keikkaa tehdä. Kaikesta huolimatta kokemus vailla vertaa.
80-luvulla levykaupoissa käydessä dj sai yleensä mukaansa
tukun promosinkkuja, siis niitä vinyylistä valmistettuja. Niitä
sitten kuunneltiin, arvosteltiin ja laitettiin uutuuksina soimaan
levylautaselle. Tästä hyötyivät useat eri tahot: dj:t, musiikintekijät, artistit sekä levykauppiaat.
Hommat helpottuivat huomattavasti cd levyjen ilmestyessä. Ei tarvinnut enää kantaa kymmentä maitolaatikollista
vinyylilevyjä hampaat irvessä ja otsa hiessä keikoille koska
nyt levyt mahtuivat mukavasti alumiinisalkkuihin.
Mutta mitä on tapahtunut ?
H
aluan heti alkuun todeta että kunnioitan sekä Teoston
että Gramexin tekemää työtä Suomalaisen musiikin
sekä musiikintekijöiden puolesta.
Aloitin oman dj urani vuonna 1986. Tuolloin oli vielä käytössä c-kasetit, joista nykynuoriso tuskin edes tietää mitään.
Ensimmäiset keikat heitin yhdellä ainoalla c-kasettinauhurilla,
spiikkaaminen oli työn, hien ja tuskan takana. Hienoa aikaa
4
TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011
Niin hieno asia kuin verkosta ladattava musiikki onkin, niin
ammattikuntaamme kohdellaan tässä kohtaa väärin. Levyyhtiöt eivät enää tee tiskijukille suunnattuna promosinkkuja
kuin murto-osan entisestä ja kohta tuskin sitäkään. Noitakin
harvoja promoja saa metsästää kissojen ja koirien kanssa.
Kun kuluttaja haluaa ostaa kappaleen verkkokaupasta, niin
hän maksaa kappaleesta noin euron per biisi. Tiskijukka maksaa kyseisestä kappaleesta aivan saman euron mutta tämän
lisäksi pitää maksaa vielä erilliset tallennuslupakorvaukset.
Teostolle että Gramexille molemmille omat, jotta laillisesti
ostettua kappaletta saisi sitten soittaa julkisesti, asiakkaille
jotka kenties juuri meidän avullamme löytävät sen mieluisen
biisin / bändin ja ostavat heidän koko levyn. Mieleeni on
monesti herännyt kysymys että miksi näin, enkä ole siihen
oikein koskaan vastausta saanut.
Otetaan toinenkin esimerkki. Dj on vuosien varrella hank-
kinut useita satoja ellei tuhansia originaaleja cd levyjä, joissa
valitettavasti on useassa vain muutama soittoon kelpaava biisi.
Dj haluaa helpottaa omaa työtaakkaansa ja luopua kymmenien laukkujen kantamisesta keikalle, tällöin on tietenkin varsin
järkeenkäypää että nuo muutamat biisit kopioidaan tietokoneelle. Mutta kas kun tässäkin tapauksessa joudumme maksamaan
sen tallennuslupamaksun. Siis siinäkin tapauksessa että alkuperäinen, kaupasta ostettu levy on todistettavasti hyllyssä. Siis
tuo samainen levy jonka hinnassa on ollut jo kaikki mahdolliset
korvaukset mukana ja jota kyllä saisi soittaa keikalla ilman
erillistä korvausta.
Edelleen mielessäni pyörii kysymys:
miksi näin ?
Emmekö enää nauti sitä arvostusta joka meillä joskus on ollut,
miksi meitä suhteellisen pienellä palkalla upeaa työtä tekeviä
asiakaspalvelijoita rokotetaan näillä ylimääräisillä maksuilla.
Tiskijukan ammatti ei todellakaan ole sitä pelkkää ruusuilla
tanssimista. Me olemme henkilöitä, joita mikään kone ei pysty
koskaan korvaamaan. Toimimme levyjen soiton lisäksi usein
myös parisuhdeterapeutteina sekä psykologeina viikonlopusta
toiseen, öisin ja aina hymyssä suin vaikka oma elämä mättäisi
kuinka halolla päähän ja vasaralla varpaaseen.
Tästä kaikesta huolimatta rakastan työtäni, asiakkaitani, työtovereitani enkä vaihtaisi päivääkään pois. Tämä ammatti on
elämäntapa, tähän kasvetaan ja tähän jää koukkuun. Nostan
hattua kaikille vanhanliiton soittajille ja toivotan onnea nuorelle
sukupolvelle. •
Lavalta laivalle -risteilyn
päätähtenä tanssikansaa
tanssitti itseoikeutetusti
Finlanders -orkesteri.
teksti: marika pietilä / kuvat: jaana vuorenpää
Lavalta laivalle -risteily
lähtölaukaus
tanssitalveen
Kun lämpöinen kesä vaihtuu pimeneviin syysiltoihin
ja valkeiden kesäöiden lavatanssit ovat enää muisto
vain, on aika nousta Lavalta laivalle. Viime marraskuussa Viking Isabellalla aloitettiin uusi perinne, kun
kolme alan asiantuntijaa halusi lisätä vuoropuhelua
tanssijärjestäjien ja viihdetoimistojen välillä ja viedä
tanssit kesäkauden loputtua maalta merelle.
A
jatus Lavalta laivalle
-tanssiristeilyyn lähti
Syvälahden tanssilavan isännältä Reijo Pynnöseltä
ja Pohjolan matkojen aluepäällikkö Liisa Kovaselta.
- Pynnönen halusi, että eri lavat kohtaisivat. Hän halusi tuoda
lavojen asiakkaat ja henkilökunnan yhteen, Kovanen kertoo.
Laiva kohtaamispaikkana oli
sen sijaan Kovasen oma idea,
sillä tanssilavoilla ja tanssia ja
viihdettä järjestävillä laivoilla
on sama asiakaskunta. Tällä
sarjansa ensimmäisellä risteilyllä oli mukana jo parikymmentä
lavojen vetäjää ja muutama ohjelmatoimisto. Kolmas risteilyn järjestäjistä, Viking Linen
myyntipäällikkö Jari Nurmi,
oli tyytyväinen tapahtumaan.
- Olen positiivisella mielellä.
Tämä oli ensimmäiseksi risteilyksi erittäin onnistunut! Ensi
kerralla toivoisimme mukaan
vielä enemmän tanssipaikkoja,
hän miettii.
Risteilyn ohjelmassa oli illalla tanssia, jota tahdittamassa olivat Finlanders ja tanssiorkesteri
Sunset. Uusina tähtinä nähtiin
Iskelmä SM 2010 voittajat Anne Härkönen ja Heikki Koskelo. Nurmi ja Kovanen pohtivat,
että jos Lavalta laivalle -risteilyt
kasvavat isoiksi, uudet artistit
voisivat tuoda niillä jatkossa
itseään esiin ja tanssijärjestäjät
voisivat hakea näin virikkeitä silloin, kun tanssien pitämiseksi
matkoilta.
ilmaantuu ylitsepääsemätön este. Erityisesti esiintyjien viime
Tanssilavat
hetken perumiset puhuttivat,
haasteiden
koska vastuuvakuutus koredessä
vaa vain vakuutetun omasta
Risteilyllä järjestettiin paneeli- virheestä johtuvia vahinkoja.
keskustelu tanssilavojen tämän Leppäluoto muistutti kuitenkin,
hetken polttavista puheenai- että vakuutusmeklarin avulla
heista. Keskustelun juonsi Ex- voi olla mahdollista hankkia
traviihteen Juse Venäläinen ja ulkomaalaisilta vakuutusyhtipaikalle kokoontui sekä tanssi- öiltä vakuutuksia, jotka auttavat
lavojen vetäjiä että asiakkaita ja myös silloin, kun tanssijärjestäohjelmatoimistoja sekä huvijär- jä ei itse voi vaikuttaa esiintyjän
perumiseen. Yleisesti tärkeäksi
jestäjiä.
Paneelissa lakimies Sirpa katsottiin ilmoittaa esiintyjän
Leppäluoto esitteli tämän het- perumisesta lipunmyynnin ulkisen tilanteen Teoston tans- kopuolella niin isolla lakanalla,
simusiikkikorvauksista, joista että esiintyjän vaihdos tulee asion ollut kiistaa jo useamman akkaan tietoon varmasti ennen
vuoden ajan. Teoston yksipuoli- lipun ostoa. Pynnönen puolessesti määräämä päätös yhdistää taan totesi, että heillä on esiintyhuvi- ja ravintolatariffi oli saa- jänvaihdostapauksissa laskettu
nut usean ravintolayrityksen ja lipun hintaa.
-ketjun nostamaan yhdessä vahvistuskanteen Teostoa vastaan. Katoavaa kansanTeosto puolestaan oli nostanut perinnettä vai uusi
come-back?
velkomuskanteen vastineeksi.
Tanssiravintolayritysten ja -ket- Paneelin keskeiseksi teemaksi
jujen ja Teoston välinen oikeu- muotoutui kuitenkin kysymys
denkäynti oli toistaiseksi päät- tanssilavakulttuurin siirtämitynyt käräjäoikeudessa Teoston
kanteen hylkäämiseen ja Teos- Risteilyn paneelikeskuston valitukseen hovioikeuteen. telussa käsiteltiin alalle
Hovioikeuden päätöksen asiaan tärkeitä aiheita. Kuvassa
pitäisi tulla lähiaikoina.
edustalla istuvat koko
Lakiasioiden jälkeen Venäläi- idean isä Reijo Pynnönen
nen puhutti yleisöään force ma- vaimonsa Eeva-Liisa
jeure -tapauksista eli mitä tehdä Tilkasen kanssa.
sestä tuleville polville. Nuorekkaampi musiikki herätti keskustelua, kun Pynnönen kertoi Syvälahden onnistuneista kokeiluista, joissa tanssikansalle oli
soitettu nuorekkaampaa musiikkia kuin tavallisesti. Syvälahdessa oli kesäkuun alussa ollut
esiintymässä Anneli Mattila ja
Unelmavävyt ja lisäksi sisäänpääsy nuorille oli ollut ilmainen.
Idea oli toiminut ja paikalle oli
saapunut nuorta väkeä, joka ei
ollut ennen käynyt lavalla. Pynnösellä on suunnitteilla vastaava
ilta ensi kesällekin.
Ylen Kesäillan valssin Anssi
Repo, joka oli mukana miettimässä television vaikutusta
tanssikulttuurin välittämiseksi
uusille polville, oli kuitenkin
osittain eri mieltä nuorekkaamman musiikin esittämisestä.
- Olemme ottaneet välillä
nuorisoesiintyjiä lavoille Kesäillan valssissa, mutta se ei ole
toiminut televisiossa. Meillä oli
esimerkiksi esiintymässä Suvi Teräsniska ja Neljänsuora,
mutta saimme siitä negatiivista
palautetta katsojilta, hän kommentoi.
Vaikka Kesäillan valssi ei ole
kerännyt nuoria katsojia, toimii
sen sijaan Tartu mikkiin -oh-
jelma Revon mukaan linkkinä
nuoren yleisön ja tanssikulttuurin välillä.
Joissain tanssipaikoissa oli
myös kokeiltu jopa ilmaisten
kuljetusten järjestämistä tanssipaikoille nuorten tavoittamiseksi, mutta se oli käynyt pidemmän päälle tappiolliseksi.
Uusi keskustelunavaus saatiin Helsinki Music Companyn
Lauri Domnickilta, joka oli
mukana kertomassa sosiaalisissa medioissa kuten Facebookissa esillä olemisesta. Domnickin
mukaan 15-24-vuotiaat nuoret
käyttävät eniten sosiaalista mediaa, joten sieltä juuri heidät voi
tavoittaa. Lisäksi profiilin, sivun
tai ryhmän luominen Facebookissa on ilmaista, mutta kääntöpuolena on se, että Facebook
vie aikaa.
- Pitää olla aktiivinen ja hurmata tykkääjä jo ensimmäisellä
kerralla, jotta hän palaa sivulle
myöhemminkin, Domnick tähdensi.
Ja koska aika on rahaa, ei Facebookissa esillä oleminenkaan
ole aivan ilmaista: joku tanssilavojen vetäjistä kritisoi sitä, että
lavan Facebook-toiminnan ylläpitämiseen täytyisikin palkata
miltei oma henkilönsä sen aikaa
vievyyden vuoksi.
Pynnönen lopetti paljon keskustelua herättäneen paneelin
kysymykseen Lavalta laivalle
-risteilyjen jatkamisesta ja keskustelujen viemisestä eteenpäin
niillä tulevaisuudessakin. Vastauksena oli oikea kannattamaan
nousseiden käsien meri. •
Seuraava
Lavalta laivalle risteily
järjestetään jälleen
ensi syksynä.
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
5
Teleksin parivaljakko Pepe Johansson ja Markus Koskinen ovat hioneet uutta maaliskuulla ilmestyvää
levyänsä neljä vuoden ajan.
Iskelmägaala 2011 palkitut:
Pro Iskelmä: Ilkka Vainio
Vuoden iskelmä: Jenni Vartiainen: Missä muruseni on?
Vuoden yhtye: Lauri Tähkä & Elonkerjuu
Vuoden miesartisti: Olli Lindholm (Yö)
Vuoden naisartisti: Suvi Teräsniska
Vuoden tulokas: Laura Närhi
Vuoden albumi: Suvi Teräsniska: Rakkaus päällemme sataa
Vuoden viihdyttäjä: Suvi Teräsniska
Jonne Aaron löytyy Gaalassa palkintoja kahmineen Suvi Teräsniskan ”Jos menet pois”
hittibiisin takaa. Jonne on säveltänyt kappaleen
yhdessä Leri Leskisen kanssa.
teksti: marika pietilä ja Kuvat: jaana vuorenpää
iskelmä gaala 2011 oli
naisten juhlaa
Tänä vuonna Iskelmä Gaala oli naisten juhlaa!
Naisartistit lunastivat itselleen yli puolet illan palkinnoista ja Suvi Teräsniska kahmi itselleen kaikkiaan
kolme palkintoa. Myös Laura Närheä muistettiin
vuoden tulokkaana, ja Jenni Vartiaisen Missä muruseni on valittiin vuoden iskelmäksi. Gaala oli tänä
vuonna myös edesmenneen iskelmälegenda Kari
Tapion muistojuhla. Jorma Kääriäinen ja Pate Mustajärvi lauloivat iskelmäartistin muistolle ikimuistoisen dueton Mä elän vieläkin.
S
Hanna Pakarisen uusi
suomenkielinen levy on
saanut hyvän vastaanoton.
Jorma Kääriäinen ja Pate
Mustajärvi herkistelivät
laulaessaan duettona Mä
elän vieläkin -kappaletta,
joka oli omistettu edesmenneelle hyvällä ystävälle ja
kollegalle Kari Tapiolle.
6
TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011
Iskelmäartistit Jouni Apajainen ja
Pasi Vainionperä kaappasivat kainaloonsa Vuoden Tulokas -palkinnon
napanneen Laura Närhen.
Antti Tuisku sai kunnian jakaa
Iskelmä Gaalassa Vuoden Tulokas -palkinnon, joka meni Laura
Närhelle.
uvi Teräsniskalla oli
Iskelmä Gaalassa eri
kategorioissa yhteensä viisi ehdokkuutta. Artisti
oli ehdolla sekä vuoden naisartistiksi että viihdyttäjäksi,
ja hänen albuminsa Rakkaus
päällemme sataa vuoden albumiksi. Lisäksi Teräsniskan
kappaleet Jos mikään ei riitä ja
Jos menet pois olivat ehdolla
vuoden iskelmiksi. Teräsniska
vei itselleen niin vuoden naisartistin kuin viihdyttäjänkin
tittelit ja lisäksi albumipalkinnon. Vaatimattomasti palkintokuningatar kuitenkin lupaili
pystejään vuoroin äidilleen
vuoroin isälleen ja lopulta
mummolleen.
Palkinnot eivät tulleet ilmaiseksi. Teräsniska sanoo,
että menneenä vuonna hän ei
osannut ottaa tarpeeksi rennosti. Nyt laulaja kuitenkin alkaa
seuraavaksi keskittyä Emmagaalaan ja nauttii keväästä.
- Rakastan kevättä! Minusta
on nyt aivan ihanaa sellainen
pikku pakkanen ja kirkas kevättaivas. Silloin on ihanaa
pistää sukset jalkaan ja lähteä
hiihtämään, Teräsniska unelmoi.
Myös Jonne Aaron, joka on
ollut yhdessä Leri Leskisen
kanssa säveltämässä Teräsniskan ”Jos menet pois” -sink-
kua, nakitettiin viime hetkellä
esiintymään gaalassa.
- Mua jännittää ihan hirveästi. Mä en edes tiedä, mitä
mä aion laulaa, artisti panikoi
vielä vähän ennen lavalle menoaan.
Muuten Aaronille kuuluu
nyt hyvää. Takana on Euroopan kiertue ja nyt aletaan
kiertää Suomea. Huhtikuussa
edessä on Etelä-Amerikan
kiertue.
” Mua jännittää
ihan hirveästi.
Mä en edes tiedä,
mitä mä aion
laulaa. ”
- Vähän jännittää, kun siellä
ollaan niin kiihkeitä pääesiintyjän faneja. Joskus aiemmin,
kun ollaan oltu Meksikossa
toisen bändin lämppärinä, lavalle lensi pääesiintyjän esityksen aikana muovituoppeja
ja kenkiä ja vaikka mitä, Aaron
naureskelee tulevaa Latinalaisen Amerikan rundia.
Kympin oppilaita ja
Mustajärvelle
hymypoika-patsas
Iskelmävuosi 2010 on ohi
ja on ”todistustenjaon” aika.
Hanna Pakariselle itsearviointi on nopea homma.
- Antaisin itselleni viime
vuodesta kympin etenkin henkisellä tasolla. Olen saanut
tehdä sitä, mitä olen lapsesta
asti halunnut.
Pakarinen on tuoreimmalla albumillaan Paperimiehen
tytär vaihtanut laulukielensä
englannista suomeen ja aikoo
tulevaisuudessakin jatkaa suomeksi laulamista.
- Suomen kielellä laulaminen on otettu hyvin vastaan, ja
todella monelle se oli yllätys.
Varsinkin Se yksi ainoa on
otettu todella hyvin vastaan.
Minulla on tällä levyllä omia
kappaleita, ja kun Koskisen
Markuksen kanssa teimme
tätä levyä, näitä kappaleita
vain ammennettiin ja sitä on
tarkoitus jatkaa, Pakarinen
säteilee.
Pakarinen kertoo albumistaan, että sen teemana on
yksinkertaisesti se, että se on
naisille.
- Siinä kerrotaan, mitä naiset ajattelevat maailmasta,
kuitenkin miehiä väheksymättä. Tuon siinä esille tällaisen
kolmekymppisen naisen ajatuksia, hän nauraa.
Myös Teleksin Pepe Johansson ja Markus Koskinen
antaisivat itselleen ehdotto-
Yö -yhtyeen Olli Lindholm valittiin Gaalassa
Vuoden miesartistiksi. Upea Kaija Koo oli puolestaan ehdolla kolmessa eri kategoriassa, mutta
tällä kertaa voitot menivät muualle.
teksti: juha lahti / Kuva: nelonen
masti kympin.
- Ja vielä papukaijamerkin!
Eikös sellaisen saaminen ole
aika poikkeuksellista, Johansson hehkuttaa.
Ja jos hymypoika-patsaita
jaettaisiin, miesten mielestä
Pate Mustajärvi ansaitsisi
pystin ehdottomasti. Miehet
hymyilevät, että nyt heillä menee nyt paremmin kuin peruskoulussa. Koskinen ponnistaa
tarkkailuluokalta, ja Johansson
sanoo, että hänen kouluajoistaan se kertoo jotain, että aina
vanhempainillassa äiti joutui
istumaan pulpetissa, joka oli
ihan kiinni taulussa.
- Koulu meni hyvin, vaikka
ei se paperilla näy, he naureskelevat.
Kaksikko on tehnyt jo parikymmentä vuotta musiikkia
yhdessä. Viime vuonna heiltä
ilmestyi kaksi uutta sinkkua
Kotimatkalla ja Tyttö, joka
katsoo merelle. Maaliskuussa
yhtye julkaisee uuden levyn,
jota on nyt tehty neljä vuotta.
” Suomen
kielellä
laulaminen on
otettu hyvin
vastaan, ja
todella monelle
se oli yllätys. ”
- Edellisen levyn jälkeen
meillä oli vahvahko pohdinta, että mitä me nyt aiotaan
tehdä. Meidän albumeista
on nähtävissä, että aina on
siirrytty uudelle syvemmälle
tasolle. Niistä voi nähdä selvän kehityskaaren. Jos Hiljaa
virtaa Vantaa oli vielä asioiden tarkkailua, niin pohdinta
on mennyt siitä koko ajan
syvällisemmäksi. Toivomme,
että tämä uusin levy herättää
kuuntelijassakin syvällisempiä
ajatuksia, miehet kertovat.
Vuoden tulokas -palkinnon
pokannut Laura Närhi antaa
itselleen ensin reippaan yhdeksikön, mutta toteaa hetken
miettimisen jälkeen, että oike-
astaan hänenkin tekisi mieli
sanoa kymppi. Onhan hän
kuitenkin saanut tehtyä oman
esikoislevynsä. Närhi kertoo,
että levyn biisit kertovat niin
hänen omistaan kuin hänen
kavereidensakin kokemuksista ja tietysti paljon on mielikuvitusta.
” Tämä on
ehkä klisee,
mutta kaikki
keikat ovat
yhtä tärkeitä ja
kaikkia odottaa
yhtä paljon. ”
Iskelmä Gaalassa Närhi kertoi odottavansa eniten omaa
esiintymistään, ja sitä että
pääsee taas näkemään Teräsniskan.
- Olimme vähän aikaa sitten samassa Kymppitonnissa,
jossa tutustuimme, ja nyt on
kivaa, kun pääsee taas moikkaamaan, Närhi hymyilee.
Iskelmämusiikin
peruskiviä
Vaikka vuosi 2010 oli iskelmämusiikissa yhtä naisten voittokulkua, Pro Iskelmä -palkinnon saajaksi oli valittu tänä
vuonna kuitenkin merkittävä
mies: sanoittaja, musiikkituottaja ja yrittäjä Ilkka ”Ile”
Vainio. Pro Iskelmä on gaalan
ainoa palkinto, jota ei päätä
yleisö, vaan Iskelmä-radion
toimituksesta koostuva raati.
Palkinto myönnetään vuosittain henkilölle, joka on merkittävästi edistänyt kotimaista
iskelmämusiikkia. Vainio on
ollut muun muassa Kari Tapion ja Paula Koivuniemen
viime vuosikymmenen menestyksen yksi suuri vaikuttaja. Raati nosti perusteluissaan
Vainion esille myös satojen
kappaleiden ja kymmenien
kulta- ja platinalevyjen tuottajana 2000-luvulla.
Iskelmämusiikin pitkäntaipaleen vaeltajat Jorma Kääriäinen ja Riku Niemi eivät ol-
leet ehdolla palkinnon saajiksi,
mutta he esiintyivät gaalassa
ja saivat yleisön tanssimaan
show’nsa mukana. Miehet
kertovat, että heiltä on tulossa
loppukeväästä tai alkukesästä uusi albumi. Kääriäinen ja
Niemi ovat hyvin salamyhkäisiä tulevasta levystään.
- Siitä tulee erittäin hyvä. Se
käsittelee tärkeitä asioita maailman tärkeimmästä asiasta, on
kaikki, mitä miehet suostuvat
paljastamaan silmää nikaten.
Riku Niemi Orchestralla on
luvassa keikkaa toisensa jälkeen, ja juuri sitä molemmat
miehet haluavatkin.
- Aina haluaa tehdä seuraavan keikan tai seuraavan
levyn. Tämä on ehkä klisee,
mutta kaikki keikat ovat yhtä
tärkeitä ja kaikkia odottaa yhtä
paljon, Kääriäinen miettii.
Kääriäinen esitti gaalassa
myös dueton Pate Mustajärven kanssa viime vuonna edesmenneen iskelmälegenda Kari
Tapion muistolle. Kääriäinen
sanoo, että Kari oli hänen erittäin hyvä ystävänsä.
- Nähdään kohta! Ei nyt
kuitenkaan ole mitään kiirettä,
mutta kyllä me vielä näemme,
Kääriäinen hymyilee sanoessaan, mitä haluaisi sanoa vanhalle ystävälleen.
Myös kolmekymmentä
vuotta musiikkia tehnyt Kaija Koo oli ehdolla kolmessa
kategoriassa, mutta ei tällä
kertaa päässyt palkintosijoille
asti. Sen sijaan Koo esitti gaalassa kaksi omaa kappalettaan:
Seinäruusun ja viimevuotisen
sinkkunsa Vapaan. Koon mukaan ”Vapaa” kertoo siitä, miten voi oppia vapautua muiden
asettamista rajoitteista – elämän käännekohdasta.
- ”Vapaa” kertoo omasta
elämästäni ja oman suunnan
löytämisestä. Siitä, kun on vapaa, Koo tiivistää.
Koo kertoo iloitsevansa uusien sinkkujensa menestyksen
myötä, siitä ettei joudu elämään vanhoilla biiseillä, vaan
pystyy tuottamaan yhä uutta
musiikkia, joka uppoaa ihmisiin. •
suvi teräsniska
palapeli koossa
Suvi Teräsniskan viime syksynä julkaistua albumia
on myyty jo yli 30 000 kappaletta. Se on paljon
aikoina, jolloin levymyynti kaiken kaikkiaan potee
puutostilaa
O
man paikkansa löytäminen viihdetaivaalta ei ole helppoa. Se
on kuin ison palapelin kokoaminen – aineistoa on paljon,
mutta sen löytäminen oikeille
paikoilleen varsin työlästä.
Suvi Teräsniskan palapeli alkaa olla hyvällä mallilla.
- Hento kuiskaus on kappale, jota en pysty ohittamaan
edelleenkään keikoilla, ja sillä
suosioni lähti todella nousuun.
Toisen levyn jälkeen alkoivat
yleisömäärät keikoilla edelleen kasvaa, ja nyt alkuvuonna
paikat ovat olleet ihan täynnä,
Suvi Teräsniska iloitsee.
Syytä suosion huimaan
nousuun ei tarvinne kaukaa
hakea. Kuorosota- ohjelma ja
menestyminen siinä ovat olleet
kaiketi se puuttuva pala hänen
pelissään.
- Ehkä se on sitten siihen
vaikuttanut, että nyt ihmiset
osaavat jo yhdistää tietyt hittikappaleet minuun.
Kuorosota olikin nuorelle
artistille ainutlaatuinen kokemus. Mistään helposta jutusta
siinä ei ole kyse, vaan työtä
sen eteen joutuu paiskimaan
kelloon katsomatta.
- Päivät olivat aika tiukkoja
varsinkin alussa, kun kaikki
kuorot olivat vielä mukana.
Aamuyhdeksään mennessä
menin studiolle, jossa päivä
alkoi meikillä, kampauksella
ja puvustuksella. Sitten kahdet kameratreenit, ja tauon
jälkeen kenraaliharjoitus. Se
olikin mielenkiintoista, kun
siinä vaiheessa vielä kaikki
tuntui olevan joka suhteessa
ihan levällään. Mutta aina
skarpattiin hyvin varsinaiseen
live-esitykseen, Suvi Teräsniska kertoo.
Paitsi mediajulkisuuden kannalta, Suvi Teräsniska näkee
Kuorosodassa paljon hyviä puolia muutenkin.
- Tunnelma kuoronjohtajien keskuudessa oli mainio, ja
meno oli heti alusta asti rentoa.
Myös kuorolaisiin tutustuminen
ja ystävystyminen heidän kanssaan oli itse asiassa parasta koko hommassa. Sainhan parissa
kuukaudessa kaksikymmentä
uutta ystävää.
” Olli on mulle
eräänlainen
isähahmo tässä
ammatissa.
Hän on pystynyt
opastamaan minua
paljon ja osannut
myös kertoa niistä
tuntemuksista,
joita voi tulla sitten
kun suosio ei
ihan huipussaan
olekaan. ”
Yhteistyötä
Yö:n kanssa
Suvi Teräsniskan varhainen kokemus laulamiseen liittyy lähinnä kuorolauluun. Sieltä hänelle
on kehittynyt hyvä sävelkorva
ja puhtaus laulamisessa. Vuonna
2006 astui sitten kuvioihin mukaan Yö-niminen yhtye.
- Uskaltauduin kysymään Olli Lindholmilta, että saisinko
lähteä joskus heidän keikoilleen
laulamaan, kun olen niin kova
bändin fani. Siitä sitten homma
kolahti niin, että olen ollut jo bändin kahdella kiertueella mukana,
Suvi Teräsniska muistelee.
Eikä yhteistyö Yö:n kanssa
suinkaan ole päättynyt, vaan lisää on tulossa jo tänä vuonna.
- Olen mukana bändin
30-vuotisjuhlakiertueella, ja se
on minulle todella suuri kunnia.
Olli Lindholm sanoi, että kuulun
ehdottomasti kalustoon.
Nuorelle naislaulajalle Lindholm on ollut muutenkin suureksi avuksi, koska kokemusta
kaikesta alaan liittyvästä miehellä todellakin löytyy.
- Olli on mulle eräänlainen
isähahmo tässä ammatissa. Hän
on pystynyt opastamaan minua
paljon ja osannut myös kertoa
niistä tuntemuksista, joita voi
tulla sitten kun suosio ei ihan
huipussaan olekaan, Teräsniska
mainitsee.
Harkiten
eteenpäin
Suvi Teräsniskan tuleva vuosi
näyttää siis hyvältä. Kysyntää on
paljon ja yhtenä tärkeänä asiana
tuleekin työn ja vapaa-ajan saattaminen sopusointuun.
- Tämä vuosi on tosiaan jo
mietitty. Sen verran paljastan, että keikkalun ohessa kaavaillaan
jo uutta albumiakin, jonka julkaisu on ehä jo ensi syksynä. Mutta
lomaa aion myös vuoden mittaan
pitää, koska se pitää motivaation
korkealla ja on sitten intoa lähteä
taas tien päälle, kun on vähän levännyt välillä.
Suvi Teräsniska tunnustautuu kissaihmiseksi. Hänellä on
kaksikin lemmikkiä kotona, ja
niiden kanssa aikaa vierähtää
paljon. Sen lisäksi jääkiekko on
vienyt artistin sydämen.
- Oulun Kärppien matseissa käyn aina kun mahdollista,
sillä jääkiekko on ollut minulle
jo pitkään suuri mielenkiinnon
kohde. •
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
7
teksti: marika pietilä / Kuvat: jaana vuorenpää
antti tuisku rakastaa
musiikkia ja
liikuntaa yli kaiken
Poplaulaja Antti Tuisku voitti Suomen Tanssii tähtien kanssa -kilpailun viime syksynä. Tuisku ja hänen tanssiparinsa Anna-Liisa Bergström keräsivät
finaalissa lähes 80 prosenttia koko äänimäärästä ja
heidän viimeinen freestyle-esityksensä sai tuomaristolta täydet pisteet. Mutta kenen tähden kanssa
poppari itse haluaisi tanssia, ja mistä hänet voit
tänä keväänä bongata?
A
ntti Tuisku, 26,
pääsi vuoden 2003
Idolsissa kolmannelle sijalle ja seuraavan vuoden
Yleisradion Suuret suomalaiset -äänestyksessä 90:nneksi.
- En mie oo koskaan voittanu mitään! poptähti kommentoikin voitettuaan Tanssii
tähtien kanssa -kilpailun viidennen tuotantokauden viime
syksynä.
Tuisku oli vahva ennakkosuosikki, mutta kertoi silti
finaalin jälkeen, että voitto
yllätti.
- Voitto ei ollut kyllä arvattavissa. Kun viimeisellä
viikolla joka paikassa tuutattiin ja ennustettiin voittoa,
se herätti vastareaktion, hän
kommentoi.
Finaalissa toiseksi tullut pari Laura Voutilainen ja Marko Keränen, olivat melko
varautuneita Tuiskun ja Bergströmin voittoon jo finaaliin
tullessaan. ”Tää oli vähän niin
kuin hei odotettavissa”, Voutilainen naureskelikin toista
sijaansa voittajaparin paljastuttua.
” Itse en ole
koskaan
tituleerannut
itseäni
tanssijaksi. Jos
minut laitetaan
ammattilaisten
viereen, jään
saman tien
kakkoseksi. ”
- Juuri sen takia lähdettiinkin aika rennolla asenteella
finaaliin nauttimaan tanssimisesta. Henkilökohtaisissa
pyrkimyksissä saavutimme,
mitä olimme hakemassa. Yk-
köseksi pääseminen olisi ollut
bonusta, Voutilainen ja Keränen kertoivat.
En pidä itseäni
tanssijana
- Opin myös olemaan itselleni
armollisempi. Enää en ole
Tanssiminen on Tuiskulle tasaman
tien ruoska kädessä, jos
pa ilmaista itseään siinä, misen opi jotain uutta juttua sasä laulu ja biisien kirjoituskin.
man tien. Totta kai opin suuPopmusiikin teko on hänelle
ren määrän uusia asioita myös
elämän suola, ja sitä kautta
fyysisesti tanssin puolella, hän
artisti kokee street -tanssin
kokoaa yhteen oppimaansa.
omimpana tanssilajinaan.
Tuisku lisää, että tanssi on
Tuisku ei kuitenkaan pidä itantanut myös paljon muuta
seään tanssijana.
hänen elämäänsä, sillä tanssi- Itse en ole koskaan tituleepari Anna-Liisa Bergström eli
rannut itseäni tanssijaksi. Jos
Ansku lähtee kiertämään häminut laitetaan ammattilaisten
nen show’nsa mukana tänä keviereen, jään saman tien kakväänä. Kilpailussa oli Tuiskun
koseksi. On kuitenkin ollut
mukaan leirikoulu-fiilis ja tuli
mahtavaa saada oppia koko
ystävystyttyä monien kanssa,
tämän kuluneen seitsemän
mutta vuoden päästä näkee,
vuoden aikana tanssista niin- Opin aikaa
kin paljon kuin olen oppinut. Tuisku kertoo oppineensa ketkä muut tanssijat jäävät
Jos tähti saisi itse valita Tanssii tähtien kanssa -kil- pysyvästi omaan elämään.
Itse tanssimisessa Tuisku
tähden, jonka kanssa haluaisi pailun aikana nöyryyttä omaa
koki parhaana onnistumisen.
tanssia, se olisi ehdottomasti tekemistään kohtaan.
teksti: juha lahti / Kuva: auraviihde kuvapankki
charlies
asiat tasapainossa
Charlies on viime aikoina tuntenut muutosten tuulten puhaltavan orkesterin sisällä. Orkesteriin tuli
kaksi uutta muusikkoa viime vuoden toukokuussa.
- Janne Leinon tilalle tuli
meille Tommy’s- orkesterista Mårten Raikula. Lisäksi
otimme mukaan viidennen
miehen, kitaristi Mårten
Helsingin, kertoo pääasiassa
orkesterin basistin tehtäviä
hoitava Peter Österåker.
Charlies on monessa lie-
8
messä keitetty ja lukuisat koitokset läpikäynyt konkariryhmä. Vuonna 1995 perustettu
orkesteri esiintyi alkuaikoina
lähinnä ruotsikielisillä alueilla, mutta lähti sittemmin
valloittamaan suomalaisia
tanssilavoja laajemminkin.
Paljon onkin orkesteri saa-
TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011
Madonna.
- No Madonna tietysti.
Häneltä oppisi varmasti paljon arvokkaita asioita. Plus
hänhän oli alun perin tanssija ennen kuin aloitti laulajan
uransa. Tätä moni ei muista
tai tiedä.
Tuisku sanoo rakastavansa
musiikkia ja liikuntaa yli kaiken, ja tanssi on hänen mielestään yksi parhaista liikuntamuodoista.
- Siinä yhdistyy rakkaus
musiikkia ja liikettä kohtaan,
hän tiivistää.
nut elinvuosinaan aikaiseksi,
sillä julkaistuna on seitsemän
albumia, ja plakkarissa muun
muassa Vuoden Viihdyttäjätitteli sekä menestys Syksyn
Sävel- kilpailussa. Uutta musiikkia on myös jo luvassa
orkesterilta.
- Ensi syksynä on tarkoitus
- Minulla meni kauan aikaa
siihen, että totuin katsomaan
itseäni peilistä, koska mielestäni näytin aika hölmöltä. Sitten, kun unohtaa kaikki tuollaiset asiat, ja itse liikkeestä
rupeaa vain nauttimaan, se on
hieno tunne. Kun antaa vain
musiikin viedä ja hiki lentää.
Tämän vuoden Antti aikoo
käyttää kokonaan keikkailemiseen. Nyt helmikuussa hän
on tekemässä uudelleen viime
syksynä suuren suosion saanutta laivashow’ta Silja Europalla.
- Siellä Ansku tulee olemaan
yksi tanssijoistani, ja voi olla,
että jotain tuttua myös Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta
tullaan näkemään, Tuisku paljastaa. •
ole päätyö.
sillä likoon. Tavoitteena onCharlies-orkesterin keikkapaikat vaihtelevat kovas” Satsaamme
tikin, eikä bändillä sinällään
ohjelmiston,
ole mitään varsinaista suosikki paikkaa, missä esiintyä.
äänentoiston ja
- Kaikki paikat ovat yhtä
hyvän soittamisen
mieluisia, jos vain yleisöä
lisäksi myös
löytyy, Österåker mainitsee.
Bändi käyttää keikoillaan
visuaalisuuteen,
pitkälti hyvin harjoiteltua eli pyrimme siihen,
vakio-ohjelmistoa. Kun kuiettä yleisöllä olisi
tenkin esiintymispaikat vaihtunnetuimmat
televat paljonkin, on pienet myös katsottavaa
Charlies-hitit
muutokset silloin ohjelmiskeikoilla. Ja yksi
vuosien varrelta tossa aina tarpeellisia.
tärkeä tavoite on
- Päivitämme muutenkin
tulevat aina
se, että pyrimme
ohjelmistoa parin kuukaukuulumaan
olemaan aina
den välein. Mutta yksi on
keikkaja pysyy. Eli tunnetuimmat
keikoilla hyvällä
ohjelmistoon. ”
Charlies-hitit vuosien vartuulella. ”
relta tulevat aina kuulumaan
keikkaohjelmistoon.
Jokaisella keikalla Char- kin tarjota kuulijoille kokoenemmänkin, mutta kenellekään meistä soittaminen ei lies laittaa itsensä aina täy- naispaketti, jolla iskostutaan
julkaista levy, ja muutamia leita, että täysin uutta materi- kaikki yrittäjiä, joten siksi
vain viikonloppukeikat. No
kappaleita on jo valmiina si- aalia, Österåker lupailee.
Uusi albumi tulee noudat- kesällä kyllä esiinnymme
tä varten. Pääosin kappaleet
tulevat ulkopuolisilta teki- telemaan tyylillisesti bändin
linjaa, eli takuuvarmaa tans” Päivitämme
sijalkaan sopivaa musiikkia
” Olemme
tullaan pitkäsoitolta varmasti
muutenkin
löytämään. Mutta Österåkeitse asiassa
ohjelmistoa
rin mukaan tavoitteena on
kaikki yrittäjiä,
parin kuukauden
saada albumille myös majoten siksi vain
teriaalia, joka löytää tiensä välein. Mutta yksi
viikonloppukeikat. radiosoittoon.
on ja pysyy. Eli
No kesällä kyllä
esiinnymme
enemmänkin,
mutta kenellekään
meistä
soittaminen ei ole
päätyö. ”
Tarjolla
kokonaisuus
Charlies on siis kasvanut
viisimiehiseksi orkesteriksi,
ja näin ollen satsausta monipuolisuuteen esiintymisissä
on siis havaittavissa. Hyvä
niin. Orkesterin esiintymiset
painottuvat pääosin viikonloppuihin, ja siihen on ihan
jöiltä. Uudella levyllä tulee selvä syykin olemassa.
- Olemme itse asiassa
olemaan sekä käännöskappa-
yleisön mieliin pitemmäksikin aikaa.
- Satsaamme ohjelmiston,
äänentoiston ja hyvän soittamisen lisäksi myös visuaalisuuteen, eli pyrimme siihen,
että yleisöllä olisi myös katsottavaa keikoilla. Ja yksi
tärkeä tavoite on se, että pyrimme olemaan aina keikoilla
hyvällä tuulella, Österåker
sanoo.
Charlies aikoo tulevaisuudessakin keikkailla lähinnä
vain viikonloppuisin, johtuen juuri muusikoiden muista
töistä.
- Viikkokeikkamahdollisuudet talvella ovat muutenkin
vähentyneet, eli niiden saaminen voisi olla työlästäkin.
Viikonloppuisin löytyy kuitenkin töitä entiseen malliin,
joten sikäli asiat ovat meillä
hienosti tasapainossa. •
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
9
ARTISTIT JA MUSIIKKI
teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: jaana vuorenpää
kari tapion 1945 - 2010
musiikki jää
elämään
Kun viime syksynä keskustelin Kari Tapion kanssa,
oli hänellä selkeät suunnitelmat siitä, mitä hän tulee jatkossa tekemään. Suunnitteilla oli muun muassa gospel-levy, ja ajatus kirkkoesiintymisistä. Viime joulukuun suru-uutinen kuitenkin katkaisi siivet
näiltä suunnitelmilta, mutta artistin poismenosta
huolimatta hänen musiikkinsa jää elämään.
- Oli Karin itsensä toive ja
vaatimus, että tällaisessa tilanteessa jatkamme edelleen
musiikin parissa. Hänen Orkesterinsa tekeekin jatkossa
esiintymisiä samalla kokoonpanolla, jolla se teki Kari
Tapion kanssa keikan vielä
joulukuun viidentenä päivänä, Kari Tapion poika Joona
Jalkanen kertoo.
Esiintymisiä on siis tulossa useampia, eikä mistään
muistokonsertista ole missään
nimessä kysymys. Bändin
keikoilla tullaan kuulemaan
tietenkin paljon myös Kari
Tapion kappaleita, ja yhtenä
orkesterin pääsolisteista tulee
toimimaan Joonan veli, Jani
Jalkanen.
Koko Jalkasen perhe on elänyt Kari Tapion myötä varsin
musiikkipainotteisen elämän.
Se, olisivatko artistin pojat
lähteneet mukaan musiikkiin
ilman isänsä laulajataustaa,
10
jää arvoitukseksi.
- Toki kaveripiirimme
on aina ollut sellainen, että
musiikki on ollut tärkeässä
asemassa ja siitä on paljon
puhuttu. Mutta olisimmeko
tässä määrin olleet mukana
musiikissa ilman Karia – sitä en osaa sanoa. Joka tapauksessa ilman musiikkia on
vaikea elää, ja ilman Karia on
vaikea elää, Joona Jalkanen
kertoo.
Isän poismeno on ymmärrettävästi ollut koko perheelle
ankara isku. Joona puhuukin
suhteestaan isään hyvin lämpimin sävyin.
- Kari oli hyvin rakastava
isä – rehti, reilu, turvallinen
ja luotettava. Ja hän luotti
myös meihin. Isä myös näytti
sen, että usko itseensä auttaa
eteenpäin.
Joona Jalkanen oli myös
isänsä työkaveri hoitaen taustalla artistin jokapäiväisiä
TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011
asioita.
- Isän kanssa oli mukavaa
tehdä duunia. Hän oli aina minun paras kaverini. Olimme
aina hyvin läheisiä toisillemme, ja sanoimme päivittäin
rakastavamme toisiamme,
Joona Jalkanen kertoo.
” Kari oli hyvin
rakastava isä
– rehti, reilu,
turvallinen ja
luotettava.
Ja hän luotti
myös meihin.
Isä myös näytti
sen, että usko
itseensä auttaa
eteenpäin. ”
Aktiiviharrastaja
Kari Tapio kertoi aina kes-
kustellessamme mielellään
musiikin lisäksi omista harrastuksistaan ja arkipäivän tekemisistään. Kalastaminen oli
yksi hänen lempipuuhistaan.
- Kävin useinkin isän kanssa kalastamassa. Usein kesäisin tehtiin niin, että kun tulimme aamuyöllä keikalta kotiin,
niin lähdimme siitä suoraan
kalastamaan nukkumatta ollenkaan. Aamusyönti oli silloin parhaimmillaan, Joona
Jalkanen muistelee.
Koko Jalkasen perhe oli
myös innokas laskettelun
harrastaja. Tässä oli varmasti
taustalla Kari Tapion rakkaus
mäkihyppyyn – olihan hän itsekin sitä harrastanut.
- Ja yksi hauskimmista harrastuksista oli allasseisonta.
Meillä oli itse asiassa neljän
hengen uimakerho, johon
kuuluivat Kari, Ilkka Vainio,
Sami Vainio ja minä. Meidän
piti kyllä oikeasti mennä uimaan, mutta kun puheliaana
miehenä tunnettu Ikka Vainio
aina tarinoi tulevista levytyksistä ja muusta, niin eihän
siitä uimisesta mitään tullut,
vaan homma meni enemmänkin altaassa seisoskeluksi.
Kari Tapio vähensi keikkailua vuosi sitten siirtyen oman
kertomansa mukaan osa-aikaeläkkeelle. Töiden vähentäminen ei kuitenkaan sujunut
vaivattomasti, sillä huippusuositun artistin kysyntä oli
kova, ja työnsä artisti on aina
halunnut hoitaa hyvin.
- Kari oli ammattilainen
isolla A:lla. Hänen lavaliikehdintänsä ei ehkä ollut parasta,
mutta se, miten hän laulunsa
tulkitsi, oli jotain suurta. Hän
tiedosti sen, mitä hän on, ja
tunsi myös vastuunsa siitä, että hänen oli joka esiintymisessä annettava kaikkensa, Joona
Jalkanen kertoo.
” Kun juttelin
hänen kanssaan
vielä itsenäisyyspäivänä, niin
huomasin
keskustelleeni
onnellisen miehen
kanssa. Hänellä
oli menossa paras
luomiskautensa
ja se jäi
nyt kesken. ”
Paras luomiskausi
jäi kesken
Ilkka Vainion ja Kari Tapion
yhteistyö on alkanut jo 90-luvun alkupuolella. Mittava työ
on kantanut hedelmää parinkymmenen kulta- ja platinalevyn muodossa.
- Kari itse asiassa soitti
minulle silloin 90-luvulla ja
kysyi, että tehtäisiinkö yhteistyötä. Se oli minulle suuri
kunnia, ja sopimus tehtiinkin
samantien, Ilkka Vainio muistelee.
Myös Vainio on aina ihaillut sitä työmäärää, jonka Kari
Tapio on tehnyt uransa eteen.
Artistin arkinen olemus ja
jalkautuminen kansan keskuuteen on ollut yksi suuren
suosionsa salaisuuksista.
- Olen ollut joka päivä tekemisissä Karin kanssa. Se
on ollut pitkä retki, ja hurja
määrä työtä. Kari on aina ollut
tavallinen suomalainen mies
kaikkine virheineen, mutta aina tunnollisesti elättänyt perheensä ja antanut orkesterilleen töitä. Kun juttelin hänen
kanssaan vielä itsenäisyyspäivänä, niin huomasin keskustelleeni onnellisen miehen
kanssa. Hänellä oli menossa
paras luomiskautensa ja se jäi
nyt kesken.
Kari Tapion suosio kansan keskuudessa kulminoitui
myös siinä, että osanottoviestien määrä artistin poismenon
jälkeen oli suunnaton.
- Minullekin tuli niitä satoja, ja perheelle tuhansia. Se
kertoo siitä, että Kari oli koko
kansan mies, ja koko Suomi
saattoi sinivalkoisen äänen
taivaaseen, Ilkka Vainio mainitsee.
Ilkka Vainio aikoo tehdä
jatkossakin työtä sen eteen,
että Kari Tapion ääni kuuluu
edelleen ansaitsemalleen paikalle.
- Vaikka hyvä ystäväni nyt
on poissa, niin velvollisuuteni
on vaalia tämän sinivalkoisen
äänen elämää. Kari Tapio on
aina ollut minulle paras mieslaulaja, eikä asia siitä mihinkään muutu. Ensimmäisenä
työnäni olen ollut koostamassa Kari Tapion rakkaimmista
lauluista 60 kappaleen julkaisua.
Vaikka artisti onkin nyt
poissa, niin voimme olla varmoja siitä, että ääni jää elämään – ikuisesti. •
matti esko
”KEVYT MUSIIKKI
ON RASKASTA”
Kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää. Iskelmälaulajien työstäkin annetaan usein varsin siloiteltu kuva,
vaikka todellisuudessa se on vaativuudessaan varsin ankara laji. Tämän on mitä karuimmalla tavalla
kokenut myös Matti Esko. Mutta hän selviytyi.
- Vuonna 1996 asiat kulminoituivat. Lapset muuttivat pois
kotoa, enkä edes osannut surra
joidenkin läheisten poismenoa.
Mietin vain, että tässäkö tämä
nyt sitten oli? Iski masennus,
Matti Esko kertoo.
Tämä johtui pääosin siitä,
että asioiden arvojärjestys elämässä ei ollut järjestyksessä.
Töitä oli paljon, ja niitä piti
siis myös kaiken aikaa tehdä.
Mutta kun sietokyvyn raja tuli
vastaan, se ilmeni varsin julmalla tavalla.
- Ajoin keikalle, ja äkkiä
vaan kesken matkan minulla ei
ollut pienintäkään muistikuvaa
siitä, minne olen ajamassa. Piti
soittaa kotiin vaimolle ja kysyä, minne minun pitää mennä. En edes tiennyt, kuka olen.
Levyke tyhjeni, Matti Esko
muistelee.
lanne, olihan minulla takana
jo 35-vuotinen ura laulajana.
Kun kerroin takahuoneessa
ennen esiintymistä bändin pojille asiasta, he ottivat sen ensin
vitsinä. Mutta kun asian todellinen laita valkeni heille, niin
se oli aika totinen paikka. Pojat alkoivat sitten kyselemään
” Kuunnelkaa
minulta, että olisiko sellainen
ihmiset
biisi kuin ”Huomenta Suomi”
itseänne!
esimerkiksi tuttu? Kyllä niitä
sitten pikku hiljaa alkoi muisJättäkää turha
tua mieleen, ja keikka vedettiin
hötkyily pois.
läpi.
Minä itse olen
Pahimpina aikoina mukäynyt todella
kaan tulivat myös itsetuhoiset
ajatukset. Silloin Matti Esko
pohjalla, mutta
päätti, että asialle on tehtävä
sen se vaati,
jotain. Apua tilanteeseensa arennen kuin opin tisti osasi hakea, ja saikin sitä
elämään. ”
mielenterveysseuran kautta.
Sen kautta alkoi toipuminen.
- Se oli aika pelottava ti- Myös elämänmuutos ja asioi-
Myös tajuttomuuskohtaukset keikoilla kuuluivat oireisiin. Kerran juuri ennen esitystä kävi niin, että artistilla
ei ollut ajatustakaan siitä, mitä
kappaleita hän oli aikaisemmin
keikoilla laulanut.
SOUVAREIDEN LEVYT
den uusi priorisointi ovat olleet
avainasemassa tervehtymisen
kanssa.
- Kuunnelkaa ihmiset itseänne! Jättäkää turha hötkyily pois.
Minä itse olen käynyt todella
pohjalla, mutta sen se vaati,
ennen kuin opin elämään.
KOTIPOSTIISI HELPOSTI
JA NOPEASTI NETISTÄ
LASSE
HOIKAN
UUSIN
”JOS
SINÄKIN
TAHDOT”
SOUVAREITTEN
LAMPELAN JUKAN
UUSI ”SUN LUO”
Tarinoihin
pohjautuvaa
musiikkia
Paitsi että Matti Esko on löytänyt uudelleen sen elämäntavan,
jolla hän voi nauttia jokaisesta
hetkestä, on hän löytänyt itsestään myös musiikillisesti jotain
uutta.
- Oman äänialan – bassobaritoni – löytyminen tuntuu istuvan minulle hyvin. Esimerkiksi
Leonard Cohenin kappaleet
toimivat ja tulkinta kuulostaa
varsin uskottavalta, Matti Esko iloitsee.
Artisti julkaisi tammikuussa
albumillisen uutta musiikkia,
joka on Matti Eskon 31. pitkäsoitto. Albumin perustana
ovat sanoitukset, tarinat, joita
musiikki siivittää.
- Siinä on lauluja suomalaisille miehille ja naisille. Ja
mainittakoon, että suurin osa
lauluista on duuribiisejä.
Keikkalua Matti Esko jatkaa
edelleen, mutta määrällisesti aika paljon maltillisemmin
kuin aikaisemmin. Hän esiintyy monenlaisilla eri kokoonpanoilla, joko oman bändin
kanssa tai jopa yksin. Tanssipaikka- ja ravintolakeikkojen
ohella hänelle varsin mieluisia
esiintymispaikkoja ovat pubit.
- Pubeista tulee hyvä oppi.
Siellä pitää osata olla ihmisten
kanssa. Sellaiset esiintymispaikat vaativat sosiaalisia taitoja,
tai oikeastaan niitä juuri oppii
siellä.
Matti Esko on tehnyt pitkän
uran laulajana. Neljäkymmentä
vuotta tulee täyteen tänä vuonna.
- Sen lisäksi meillä on myös
40-vuotis hääpäivä, eli tässä
vietetään tuplajuhlaa, Matti
Esko paljastaa.
Kunnioitettavia saavutuksia
molemmat. Kun aviomiehen
ammattina on tien päällä kulkeminen ja laulaminen, niin jokin
salaisuus piilee varmasti myös
kestävän avioliiton takana.
- Se on ollut sellaista molemminpuolista periksiantamattomuutta. Ei olla luovutettu
missään vaiheessa. Onhan liitto
ollut täynnä nousuja ja laskuja,
ja se on vaatinut luottamusta ja
sitkeyttä. Mutta sitä on löytynyt.
Kun on tuplajuhla kyseessä,
niin pitäähän sitä myös jotenkin juhlia.
- Jospa tekisin konserttikiertueen vielä tänä vuonna. Oikeastaan sitä on jo suunniteltukin
aika pitkälle, ja kevään aikana
selviää konserttien tarkemmat
paikat ja ajankohdat. •
UUDEN SUOSITUN
LAPPILAISEN
JARKKO HONKASEN
CD ”ILLAKSI KOTIIN”
Säihkettä parketille
ja tunnelmaa tanssilavalle
WWW.KUUKKELI.ORG
Rainer Bollström
& Graniitti
PUH.TILAUKSET 016-668 741
Souvareista ilmestyy kirja
talven 2011 aikana
Etu ennakkotilaajille - tilaa nyt!
Levytilaukset ja keikkakalenteri
www.rainerbollstrom.fi
Huomio jo syksyn
huippukonsertteihin
Elämänohjaaja • näkijä • parantaja
AVA
PUHELINAIKOJA
p. 044 030 5258
1h / 45 € ½h / 30 €
***************************
AVA
teksti: juha lahti / Kuva: matti esko kuvapankki
p. 0700 825 85
2,33 € / min + ppm
Tanssien
Tallinnaan
Esiintyjät
3.3.
Tarja Lunnas
22.3. Kari Piironen
6.3.
Ari Klem
24.3. Mikael Konttinen
29.3. Anneli Mattila
15.3. Marion
PÄIVÄRISTEILYT
22
alk.
€/hlö
Hinta voimassa
30.4.2011 asti.
Bonusta matkoista
ja laivaostoksista.
Lisätietoja ja varaukset
www.eckeroline.fi
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
11
ARTISTIT
JA MUSIIKKI
ARTISTIT JA MUSIIKKI
teksti: JUHA LAHTI / Kuva: harri hinkka
finlanders
elämäntapa ja työ
Seuraava isompi etappi Finlandersilla on muutaman
vuoden kuluttua, jolloin orkesteri täyttää kolmekymmentä vuotta. Kun kokoonpanossa on edelleen
mukana alkuperäisjäseniä, on bändillä taatusti jokin
viisastenkivi asiaan olemassa.
vietetään orkesterin jäsenten
kesken paljon.
- Se, mitä yleisö meidän työstämme näkee, on vain jäävuoren
huippu. Kun esiintymisiin lisätään kaikki oheistoiminta, kuten
matkustaminen, uusien kappaleiden etsiminen, niiden sovittaminen ja yrityksen pyörittäminen,
niin silloin alkaakin tulla työtunteja jo niin paljon, että ei niitä
enää kannata edes laskea. Yhden
keikan tekemiseen esimerkiksi
menee aikaa keskimäärin viisitoista tuntia, eli soittaminen on
ajallisesti vain pieni osa tekemistä, Paasikko mainitsee.
Vaikka Finlanders onkin hyvin
vakiinnuttanut paikkansa yhtenä
maamme eturivin orkesterina, ei
se ole kuitenkaan jäänyt tuleen
makaamaan, vaan työtä suosion
eteen tehdään koko ajan.
- Olemme tiedostaneet uudistumisen tarpeen. Se on mielekästä sekä yleisölle että myös oman
motivaation kannalta. Ja kun
pystymme tarjoamaan yleisölle
hyvää viihdettä, niin vuorovaikutus on taattu ja palaute myös
yleisöltä välitöntä. Se antaa juuri
sitä motivaatiota, jonka avulla
jaksaa vuodesta toiseen.
Monipuolisuutta
- Soittaminen ja kaikki siihen
liittyvä on meille enemmän kuin
pelkästään palkan ansaitsemisen
väline. Pitää olla tietynlainen palo
asiaan. Haluamme saada ihmiset
viihtymään. Tämä on elämäntapa, joka on saanut alkunsa siitä,
että harrastuksesta on jossain
vaiheessa muodostunut ammatti,
Lasse Paasikko kertoo.
Eikä Paasikko suinkaan vähättele myöskään henkilökemian tärkeyttä juuri tässä työssä.
Ryhmän pitää pystyä toimimaan
yhdessä, koska yhteistä aikaa
Finlandersin, kuten pääosin muidenkin tanssimusiikkia esittävien
artistien ja orkestereiden tärkein
työsarka löytyy tanssilavoilta
ja ravintoloista. Mutta se, mikä
erottaa Finlandersin useimmista
muista kokoonpanoista, on kyky toteuttaa isojakin konserttitapahtumia. Orkesterista löytyy
monipuolisen soittotaidon lisäksi
hurja määrä sovitustaitoa, josta
olemme päässeet nauttimaan
myös kokoonpanon levyillä.
- Viime vuosi huipentui taas
Iloisen Joulukonserttikiertueen
merkeissä, ja hienosti huipentuikin. Tuntuu siltä, että se onkin
vakiinnuttanut nyt paikkansa
muiden joulukonserttien tarjonnassa omanlaisellaan formaatilla. Pari viikkoa pidimme myös
lomaa, ja nyt jatketaan ”perusviihdyttämisellä”, eli kierretään
taas Suomea tanssipaikoilla, Paasikko mainitsee.
” Olemme
tiedostaneet
uudistumisen
tarpeen. Se
on mielekästä
sekä yleisölle
että myös oman
motivaation
kannalta.”
Myös konserteissa orkesterin
osaamisesta päästään nauttimaan
vielä tulevan kevään aikana.
Finlanders on nimittäin oivaltanut pienempien salien antaman
mahdollisuuden esiintymisiin.
- Tuolla maakunnassa on paljon sellaisia 400 – 500 hengen
saleja, jotka soveltuvat erinomaisesti konserttien pitämiseen.
Silloin teemme esiintymiset
ainoastaan omalla ryhmällä ja
tekniikalla, ja näin saamme kustannukset pysymään kurissa.
Intoa ja halua musiikin esilletuomiseen Finlandersilta löytyy
yllin kyllin muutenkin, siitä oivana esimerkkinä ovat esiintymiset
kouluissa.
- Olemme käyneet lastemme ja
lastenlastemme kouluissa esiintymässä ja samalla esittelemässä
soittimia ja kertomassa muutenkin tästä alasta. Sen olemme tehneet ihan hyväntekeväisyysmielessä, Paasikko mainitsee.
Levysuunnitelmia
Kun orkesteri on 26-vuotias, ja
koko olemassa olonsa ajan ollut
suosituimpia esiintyjiä maassamme, pitää tähän tietenkin löytyä
jokin syy. Iloinen ja yleisöystävällinen esiintyminen on varmasti yksi sellainen, mutta mitä
muuta asian taustalla voi olla?
- Olemme tehneet töitä ruohonjuuritasolla pitkään. Suosio
ei perustu yhteen hittiin tai johonkin kilpailuvoittoon. Olemme tehneet matalalla profiililla
yleisölle tanssittavaa musaa, ja
itse asiassa radiosoittoon kappaleemme ovat päässeet vasta
aivan viime aikoina. Tietynlainen tasaisuus on valttimme, ja
kun huvijärjestäjät aina pohtivat, kenet uskaltaa vielä ensi
vuodeksi tilata esiintymään,
niin siinä vaiheessa meidän pitkä uramme luo uskottavuutta,
Lasse Paasikko analysoi.
Uutta levymateriaalia Finlanders on julkaissut tasaisesti
koko uransa ajan. Niinpä nytkin
ollaan suunnittelmassa uutta albumia, jonka julkaisua kaavaillaan vielä loppuvuodeksi.
- Levybiisejä valikoidaan
parhaillaan. Levyllä tulee olemaan sekä orkesterin jäsenten
omia kappaleita, että muualta
tulleita. Sovitukset tehdään orkesterin toimesta.
Albumin äänimaailma tullee noudattelemaan sitä linjaa,
josta olemme saaneet nauttia
jo kahdella aikaisemmalla levyllä.
Näillä kahdella albumilla,
joista toinen muuten oli joululevy, olemme käyttäneet muun
muassa oikeita jousia, ja se
antaa mahdollisuuden isoihin
soundeihin. Toivottavasti tähän
on mahdollisuus myös tulevalla levyllämme.•
teksti: juha lahti / kuva: anneli mattila kuvapankki
anneli mattila
uudistumisen aika
Nuoresta iästään huolimatta jo pitkän uran iskelmälaulajana tehnyt Anneli Mattila palaa artistien eturiviin vauhdilla. Uuden levy-yhtiön ja tuoreiden taustavoimien ansiosta hetken seesteisemmän kauden
jälkeen meno on taas kiihtymään päin.
K
ahden vuoden tauon jälkeen saamme
keväällä kuunneltavaksemme uutta Anneli
Mattila- musiikkia. Asian
taustalla ovat häärineet muun
muassa herrat Ilkka Vainio ja
Esa Nieminen.
- Minulle on tullut aika
12
TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011
paljon palautetta siitä, että
miksi en ole tehnyt uutta levyä. Mutta ei se aina ole niin
helppoa. Toki levyn voi nykyään tehdä nopsaankin, mutta
minä haluan tehdä sen hyvin
ja tyylillä. Pitää olla sellaisia
kappaleita, että on mielekästä myös laulaa niitä, Anneli
Mattila kertoo.
Juuri oman tyylin löytäminen onkin ollut Anneli Mattilalle tärkeää uuden albuminen tekemisessä. Mitään ihan
mullistavaa ei kuitenkaan ole
luvassa, vaan kuosissa on pysytty.
- No iskelmäähän sieltä on
symään sen, Lehti kertoo.
Tarinankertoja
teksti: juha lahti / Kuva: stefan bremer
sir elwoodin hiljaiset värit
keskiolutjatsia
Sir Elwoodin hiljaiset värit (jäljempänä SEhv) on
kokoonpano, joka kehittelee kuunneltavaksemme
tarinoita, ja maalaa sitten niihin musiikilla raamit.
Kuuntelemalla bändin uutta albumia ”Kaipuun vuosirenkaita” voi tämän jokainen itse todeta.
- Musiikkimme lähtee aina
tarinapohjalta, ja musiikki tulee
siihen päälle. Se voi olla ihan
mitä tahansa. Nyt on mukana
esimerkiksi yksi kolmen soinnun rock, mutta matkan varrella
on ollut marssia, tangoa ja valssiakin. Ihan mitä tarina vaatii,
pääosin bändin musiikista vas-
taava Juha Lehti kertoo.
Mitään musiikillisia rajoitteita tai kategoriointeja ei SEhv
halua tehdä. Ja mikä hienointa,
ainakaan tämä uusin albumi ei
avaudu missään nimessä ensi kuulemalla, vaan kaikkine
monipuolisine vivahteineen se
vaatii paneutumista useamman
kerran muuttuen kerta kerralta
aina vain kiehtovammaksi.
- Paljon on sellaista minimaalista musiikkia mukana.
Mutta toisaalta, jos biisin täytyy kasvaa isoksi, niin antaa
mennä vaan, Lehti mainitsee.
”Kaipuun vuosirenkaita”albumin avaus on upea. Lähin-
tulossa, sellaista tanssikansaan kohdistettua musiikkia.
Eikä Anneli Mattilan
kannatakaan lähteä merta
edemmäs kalaan, sillä hänen
työpaikkansa löytyvät kyllä
edelleen tanssipaikoilta ja
-ravintoloista.
tässä ammatissa. Enkä ole
tulevaisuudessakaan tekemässä mitään súunnitelmallisia muutoksia asian suhteen,
vaan etenen hetken kerrallaan, Anneli Mattila kertoo.
Anneli Mattila on myös oivaltanut sen, että mihinkään
tiettyyn, ahtaaseen kategoriaan ei kannata itseään tunkea, vaan hän ottaa kaiken irti
juuri tanssimusiikin monista
mahdollisuuksista.
- Iskelmässä pystyy uimaan moneen eri suuntaan,
sillä sovituksilla saa monenlaisia, hienoja juttuja aikaan.
Tärkeätä on ainoastaan pitää
mielessä se, että tanssipoljento säilyy.
Artistin taustalla häärii
edelleen mainio V.I.P.- orkesteri, jonka kanssa yhteistyö
onkin sujunut moitteettomasti jo pitkään.
- Neljä vuotta on jo tehty
yhteistyötä, vaikka joku mie-
histövaihdos matkalle mahtuukin. Meillä jotenkin henkilökemiat toimivat hyvin,
ja se on ensiarvoisen tärkeää
tällaisessa ryhmätyössä. Tämä on eräänlainen parisuhde.
Ja kun esiintyjillä kaikki on
kohdallaan, niin se hyvä fiilis
kyllä välittyy myös yleisölle.
” Eihän sitä
koskaan tiedä,
mitä tulevaisuus
tuo tullessaan,
mutta laulamista
en kyllä vaihtaisi
mihinkään.”
- Eihän sitä koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta laulamista en
kyllä vaihtaisi mihinkään.
Tykkään olla ihmisten
kanssa tekemisissä, ja se toteutuukin erinomaisesti juuri
Juha Lehti siis tekee pääosan
bändin musiikista, ja varsinkin
sanoitukset ovat hänen ominta
temmellyskenttäänsä. Tekstit
ovat maanläheisiä tarinoita,
joita on mukava kuunnella.
- Kaikki tulee ammennettua
siitä, mitä ympärillään näkee
ja kokee. Tarinat ovat sellaisia,
kuin itse on ne asiat nähnyt.
Seison joka ikisen tekstini takana.
Sana ”muusikko” on Lehdelle hieman outo käsite, ja hän
tunteekin olevansa enemmänkin tarinankertoja.
- Se on hienoa, jos osaa kertoa tarinan niin, että ihminen
jää sitä siihen nuotion ääreen
kuuntelemaan.
SEhv:n musiikki ei missään
nimessä ole tämän päivän viinä jousitaustojen kera soljuva meisimpiä muotitrendejä ku”Menneitä vain” on tänä päi- martavaa. Se liikkuu kuulemvänä niin erilainen aloitus pit- ma jossain jatsin reunalla.
käsoitolle, että se on oikeastaan
upea oivallus.
” Musiikkimme
- Kappaleen on sovittanut
Otto Donner, ja hänen johdollähtee aina
laan kappale soitettiin studiossa
tarinapohjalta,
”livenä”, eli ei mitään päällekja musiikki tulee
käissoittoja, vaan kaikki kerralsiihen päälle. Se
la purkkiin. Kappale on intro
koko levylle.
voi olla ihan mitä
Muutenkin SEhv tekee stutahansa.”
diossa paljon työtä juuri niin,
että kaikki äänitetään samalla
kertaa. Kun biisit on etukäteen
treenattu hyvin, niin silloin me- Bändin alkutaipaleella jonnetelmä toimii.
kun illanvieton yhteydessä mie- Emme käytä esimerkiksi timme, että mitä musiikkimme
klikkiä tempon pitämiseen tai oikein on? Koska soittotaito ei
autotunea, koska sillä tavalla ollut ihan huippuluokkaa, niin
musiikkiin saadaan rouheutta ja nimesimme musiikkimme kessvingiä. Toki liveotoissa jää ai- kiolutjatsiksi. Se voi olla ihan
na jonkin verran mokia, mutta mitä kuulija vain haluaa.
me olemme jo oppineet hyväkMatalalla profiililla omaa
haastatellessani he ovat muistaneet korostaa sitä, kuinka
tärkeässä asemassa koti ja
perhe heille ovat. Niin käy
nytkin Anneli Mattilan kohdalla.
- Olen perheen ainoa
musta lammas, sillä kaikki
muut asuvat edelleen kotipaikkakunnalla Karviassa,
mutta minä olen muuttanut
” Olemme
Seinäjoelle. Ei se välimattiedostaneet
ka ole kuitenkaan saanut
minkäänlaista hiipumista
uudistumisen
aikaan sisarussuhteissamtarpeen. Se
me, sillä soittelemme kyllä
on mielekästä
toisillemme päivittäin.
sekä yleisölle
Kun koko Mattilan sisarusperhe
toimii musiikin
että myös oman
alalla,
on
siitä
myös suunmotivaation
nattomasti hyötyä toisilkannalta.”
leen.
- Se luo tietynlaista turvaa. Juttelemme paljon juuKotiasiat
ri musiikista, keikkailusta
kunnossa
ja kaikesta tähän liittyvästä
Aina Mattilan sisaruksia keskenämme. Se on suuri
juttuaan tekevä SEhv on jo
parikymmentä vuotta vanha
kokoonpano. Kolme alkuperäisjäsentä on vielä mukana,
ja viimeksi mukaan tullutkin
on ollut mukana jo seitsemän
vuotta.
” Kaikki tulee
ammennettua
siitä, mitä
ympärillään
näkee ja kokee.
Tarinat ovat
sellaisia, kuin
itse on ne asiat
nähnyt.”
- Näyttää siltä, että mehän
taidamme viihtyä toistemme
seurassa. Tämä on sellainen
meidän poikien ”kalaretkiporukka”, Lehti vitsailee.
SEhv:n ajasta varsin suuri
osa kuluu juuri albumien tekemisessä. Siltä jäävä aika kuluukin sitten keikkaillessa.
- Levyn tekeminen on vuoden
mittainen projekti. Sen jälkeen
on aina pakko vetää henkeä.
Tämä tuleva vuosi painetaan
keikkoja. Syksyllä aletaan taas
sitten ehkä miettimään uusia
biisejä, Lehti valaisee bändin
työjärjestystä.
Normaalien klubi- ja festariesiintymisten lisäksi SEhv
tekee myös konserttiesiintymisiä. Ne antavat ohjelmistolle
sellaisia mahdollisuuksia, joita
ei klubeilla ole.
- Konserteissa on hienoa
esiintyä, koska siellä voi vetää
sellaisia biisejä, jotka eivät klubeilla toimi. Jotkut biisit vain
vaativat herkän ympäristön. •
rikkaus, että asia on juuri monia eri instrumentteja.
näin, Anneli Mattila mai- Tulos on kuitenkin ollut aika
nitsee.
kehno, ja olenkin päättänyt
edelleen pitäytyä laulussa,
Anneli Mattila naurahtaa.
” Olen perheen
Mattilan sisarusten yhteisainoa musta
konsertteja ei tällä hetkellä
ole näköpiirissä, mutta niislammas, sillä
täkin olemme aikojen saakaikki muut
tossa päässeet nauttimaan.
asuvat edelleen Ja joskus vain käy niin, että
kotipaikkamitä useampi kokki, niin sitä sekavampi soppa.
kunnalla
- No kerran kävi jopa
Karviassa,
niin, että meille oli myyty
mutta minä
yhteiskeikka jonnekin. Oli
olen muuttanut vain käynyt niin, että minulle ei kukaan ollut muistanut
Seinäjoelle.”
asiasta kertoa. Toiset sitten
tulivat luokseni, ja sanoiSisarukset ovat jälleen vat, että nyt pitäisi jo lähteä
lämmittelemässä vanhaa keikalle. Siinä oltiin yksi ja
rakasta harrastustaan, eli toinenkin huuli pyöreänä,
kotijammailua. Siinä he kun kysyin, että mihinkäs
pääsevät kokeilemaan mo- nyt muka ollaan menossa.
Mutta tulihan sekin keikka
nenlaisia juttuja.
- Minäkin olen kokeillut lopulta hyvin hoidettua.•
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
13
ARTISTIT JA MUSIIKKI
teksti: juha lahti / Kuvat: Hallikainen kuvapankki
joel hallikainen
kokonaisuus
hallussa
Viisikymppinen Joel Hallikainen
on leipänsä eteen viihdyttänyt
suomalaisia jo kolmekymmentä
vuotta. Kun Tuttu Jutun ja Kuurankukan mukanaan tuomien
vauhtivuosien lomassa perheeseen on syntynyt viisi lasta, on
elämänarvojen mietiskely ja oivaltaminen ollut artistille ensiarvoisen tärkeä asia.
” Mutta missä
ollaan kymmenen
vuoden kuluttua?
Montako
tanssipaikkaa on
silloin? Hätä on
suuri. Kaikkea
muuta kyllä
Suomessa tuetaan,
mutta ei kevyttä
musiikkia. ”
- Kun tähän ammattiin lähtee, niin sitä antaa itsensä ikään
kuin käytettäväksi. Silloin työ
vie niin paljon mukanaan, että
muuhun ei oikein aikaa jää.
Kun perheeseen sitten tuli lapsia, niin oli pakko pysähtyä ja
hypätä oravanpyörästä pois,
Joel Hallikainen kertoo.
Esiintymisiä tämä monipuolinen artisti ei kuitenkaan
missään vaiheessa jättänyt.
Mukaan kuvioihin astuivat
gospel-konsertit kirkoissa ja
muissa tilaisuuksissa.
- Gospel- musiikki on
enemmän kuin puolet minua.
Edelleenkin 75 prosenttia
Hänen rinnalla sooloilee ja
komppaa toinen kitaristi-laulaja Tapio Lindholm. Myös
bluesvelhona tunnettu Lindholm tuo oman persoonallisen
panoksensa tanssimusiikkiin.
Konservatorion kautta humppaan loikkaaminen on häneltä käynyt luontevasti ja Tapio
opettaa myös kitaransoittoa
tuleville staroille. Lindholm
on niinikään tuttu nimi alalla, jossa etsitään korkeampia
sfäärejä eikä hän vierasta kokeilevampaakaan menoa.
Turo Virtanen on Bohemian
basisti, mutta ei se perinteinen kaskujen basisti. Kantrimusiikkia diggaava Turo tuo
sen tarvittavan suomalaiskansallisen tuulahduksen, kun
hän tarttuu haitariin ja antaa
palkeille kyytiä. Yhtyeen velikulta ja hovisäveltäjä Turo
Virtanen muistaa ennen jokaista keikkaa todeta, että on
unohtanut hakea konservatorion valmistumistodistuksena
sen toimistolta.
Sami Nieminen on bändin
liideri ilman vaaleja. Autotalliyhtyeet jäivät väliin, kun
Sami lähti rumputunneille ja
säesti äitinsä Päivi Niemisen
yhtyeessä jo vuonna kivi ja
miekka. Äidin, humppakuningattaren, matkaa lähteminen synnytti päätöksen
ammattimuusikoksi ryhtymisestä. Mutta ei sekään Samille
riittänyt. Harri Peltosen lailla
yo-merkonomin paperit hankkinut Sami Nieminen panosti-
kin yllättäen jatko-opintoihin.
Ei suinkaan Kauppakorkeaan,
vaan Eurajoen opistolle kanttorinoppiin. Sijaiskanttorin
esittämää kirkkomusiikkia on
saatukin kuulla kotikulmilla
jo useasti. Bohemian pikku
Beethoven soittaa rumpuja,
mutta ei lyö niitä. Vannoutunut Elvis-fani ei yhtyeessä
elvistele, jollei taivaansinistä
Ludwig-rumpusettiä, samanlaista kuin Elviksen rumpalilla oli, lasketa. Mainittakoon,
että Sami soitteli ensimmäisiä keikkojaan 15-vuotiaana
kun Päivi Niemisen yhtyeen
vierailevana solistina oli silloinen tangokuningas Petri
Hervanto. Joulukuussa 2010,
kymmenen vuotta myöhemmin, Bohemian solistina visiteerasi – Petri Hervanto!
teksti: Johnny-Kai Forssell / Kuva: rasmus forssell
iskelmäyhtye bohemia
kovaan nousukiitoon
Iskelmän tähtitaivaalla on tungosta, mutta hyville
ja joukosta erottuville löytyy aina tilaa. Tästä on
elävänä todisteena porilainen iskelmäyhtye Bohemia. Kun soittokunta on nuori, nuorekas ja täynnä
soittamisen intoa, lähtökohtina hyvät eväät tanssittamiseen ja uutterat harjoitukset, löytää yhtye
paikkansa suosion suuresta sumasta. Bohemian
ohjelmisto on tanssiystävällinen ja siihen ovat mieltyneet myös monet maamme solistit.
varmaa työtä ja se äänitettiin,
miksattiin ja masteroitiin
tuottajanero Antti Vuorenmaan huomassa.
Nousukiitoon
Tanssin alla tähtien meni välittömästi radiosoittoon, niin
julkisen kuin kaupallisenkin
radion puolella. Haastattelut
seurasivat toisiaan ja julkisuutta tuli roppakaupalla.
Onneksi Bohemialle ei käynyt, kuten valitettavan monelle nopeaa suosiota saaneelle
yhtyeelle. Liri ei noussut nuppiin, kuten sanonta kuuluu.
Harjoituksia jatkettiin kuten
ennenkin ja pitempää äänitettä suunnitellaan maltilla.
Keikkakalenteri tosin tiivistyi
ja esteenä ovat olleet enää Bohemian soittajien päivätyöt.
Ei neljän suora
vaan neloset
V
aikka yhtye oli kotikulmillaan Porissa
vielä melko tuntematon ja joittenkin kollegoiden mielestä hetken tähdenlento, ponkaisi se viime
14
syksynä Lavakauden päättäjäistapahtumassa Ikaalisissa
suurempaan tietoisuuteen.
Äänilevy- ja ohjelmamogulit
panivat merkille varsinkin
yhtyeen soittotaidot ja oh-
TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011
jelmiston monipuolisuuden.
Kaiken kruunasi huolella
tehty ja oivana käyntikorttina
toimiva cd-julkaisu. Tanssin
alla tähtien. Kappale on Seppo Tammilehdon pommin-
Tasokas yhtye vailla nimisolistia saattaa saada jotkut
tanssijärjestäjät mietteliäiksi.
Onneksi Bohemiasta löytyy
ainakin kaksi kympin laulajaa. Harri Peltonen on pesunkestävä kuuluisan Porirockin kasvatti ja lanseeraaja.
Kitarointia ja laulua on Harri
Peltonen tahkonnut Bohemiaa
ennen ja sen sivussa jo toistakymmentä vuotta. Peltonen
vastaa myös erikoisemmista
nyansseista yhtyeen soitannossa ja ylioppilasmerkonomin tarkkuudella hoitelee
laulu- ja kitaraosuudet taiten.
Headhunter iski!
Ikaalisten läpimurron jälkeen yhtäkkiä kaikki oli toisin. Warnerin mogulit Lauri
Domnick ja Pequ Nieminen
äkkäsivät kutakuinkin yhtä
aikaa, että tuossa on se bändi
jota etsimme. Uusi koti löytyi
oitis Yölinnun ja Neljänsuoran seurasta. Warner Music
Live kuuluu maailmanlaajuisen Warner Music Groupin
ryppääseen ja liikkeellelähtö
on sujunut hyvin. Monipuolinen ohjelmisto, jäsenten nuori keski-ikä, kunnianhimo ja
taidot saattelevat Bohemian
kiitoradalle, josta saatetaan
nousta vielä korkealle. •
esiintymisistäni tapahtuu juuri
kirkoissa.
Lasten varttumisen myötä
Joel Hallikaiselle on jäänyt
jälleen tilaa palata hengellisen musiikin lisäksi myös
iskelmän ja lastenmusiikin
pariin. Hän onkin saanut juuri
valmiiksi sekä Täyttä kultaanimisen iskelmäalbumin että
Riemuralli- lastenlevyn.
” Haluan lähteä
keikoille, mutta
yhtä paljon haluan
palata sieltä kotiin
vaimon ja lasten
luo. Perhe on
tärkein kaikista,
ja se on vielä
kasassa.”
onnellisessa asemassa, sillä
minulta ei itse asiassa puutu
tällä hetkellä mitään ja kaikki
elementit elämässäni ovat tasapainossa. Haluan lähteä keikoille, mutta yhtä paljon haluan palata sieltä kotiin vaimon
ja lasten luo. Perhe on tärkein
kaikista, ja se on vielä kasassa,
Joel Hallikainen painottaa.
Uusi lastenmusiikkialbumi
tuo mukanaan lastenkonsertteja. Eri tyylijajeja toteuttava
artisti ei kuitenkaan näe asiaa
risririitaisena.
- Musiikki on aina musiikkia. Iskelmässä ja gospel-musiikissa molemmissa lauletaan
pääasiassa rakkaudesta. Iskelmämusiikissa on yleensä kyse
kahden ihmisen välisistä asioista, gospelissa taas jostakin
paljon meitä ihmisiä suuremmasta.
Muutosten aikaa
- Tilanne on tosiaan muuttunut niin, että nyt on kapasiteettia tehdä myös kevyttä
musiikkia. Teen jonkin verrran
keikkoja tanssibändin kanssa
tuoden ihmisille sitä kautta
tiedon, että ‘hei, tässä olen taas
käytettävissänne’. Olen varsin
Joel Hallikainen ei halua suunnitella tulevaisuuttaan esiintyvänä taiteilijana kovinkaan
piiruntarkasti. Tähän on myös
syynsä.
- Kaikki on niin kovin epävarmaa. Suomessa on paljon
kevyen musiikin tekijöitä,
mutta kukaan ei oikein tiedä,
mitä pitäisi tehdä. Tanssipaikat nimittäin ovat se viimeinen linnake, joka voi olla koko alan pelastus. Mutta missä
ollaan kymmenen vuoden
kuluttua? Montako tanssipaikkaa on silloin? Hätä on
suuri. Kaikkea muuta kyllä
Suomessa tuetaan, mutta ei
kevyttä musiikkia, Hallikainen kritisoi.
” Haastan oman
alani ihmisiä –
älkää antako
periksi. Olemme
palvelemassa
yleisöä ja
parhaiten
se onnistuu
kuuntelemalla
sydäntään. ”
Myös median käytös kevyen musiikin suhteen on Joel
Hallikaisen mielestä muuttunut viime vuosina aivan
dramaattisesti.
- Onko Suomessa yhtään
televisio-ohjelmaa, joka esit-
täisi uutta kotimaista kevyttä
musiikkia? Ei ole. Tämä on
mielestäni kansallinen häpeä!
Olen valmis koska tahansa
tarttumaan haasteeseen millä
tahansa tv-kanavalla. Musiikin
tekijöille, esittäjille ja yleisölle
on tarjottava mahdollisuuksia.
Eivätkä radiokanavatkaan
säästy Hallikaisen arvostelulta. Muutos on ollut melkoista.
- Formaattiradiot ajavat alas
laajaa musiikkipohjaa jauhamalla vanhoja hittejä. Radioihin on lähes mahdotonta päästä uudella musiikilla, ellet ole
listaykkönen. Ja silloin yleensä
pitää olla myös jonkin suuren
levy-yhtiön leivissä.
Jo pitkään on ollut tiedossa
se, että levymyynti potee puutostilaa syystä, että musiikkia
on saatavissa muualtakin kuin
levykaupasta.
- Internetistä ladataan musiikkia, ja sen takia levymyynti
laskee koko ajan kaksikymmentä prosenttia vuodessa.
Koko ala on sen takia kriisissä. Levyjä ei kannata tehdä,
kun enää ei saada edes niistä
aiheutuneita kustannuksia katettua levymyynnillä. Albumiajattelu jää historiaan.
Monipuolisena taiteilijana Kansa on aina löytänyt omanJoel Hallikainen aikoo pitää sa ja niin tapahtuu tässäkin
pintansa kovassa musiikimaa- tarinassa.•
ilmassa jatkossakin.
- Monipuolisuus on lahja.
Olen aika rauhallisin mielin
liikkeellä, koska olen aina tehnyt musiikkia, tunnen yleisöni,
ja kaiken pohjalla on luomisen ilo. Tanssikeikkoja teen siksi, että
se tuntuu hyvältä, ja olen saanut takaisin
kyvyn kohdata.
Va i k k a
koko kevyen musiikin sektori
taisteleekin
juuri nyt muutosten kourissa, ei
Hallikaisen mukaan
missään nimessä saa
heittää kirvestä kaivoon.
- Haastan oman
alani ihmisiä – älkää
antako periksi. Olemme palvelemassa
yleisöä ja parhaiten
se onnistuu kuuntelemalla sydäntään.
teksti: juha lahti / Kuva: anne yrjänä
kirsi ranto
ihmeellisillä arvoilla, ja herää
väistämättä kysymys, mihin
me olemme menossa?
Kirsi Ranto on myös palannut takaisin juurilleen –
kotiseudulleen pohjanmaalle.
Myös se on osa hänen hakeutumistaan perusasioiden
äärelle.
- Vuoden 2009 keväällä
tulin apurahan turvin kirjoittamaan uusia lauluja kotiin.
Löysin itseni kuitenkin vielä
syksylläkin samasta paikasta,
ja sillä tiellä olen edelleen.
Kirsi Ranto antaa vapaaajastaankin paljon juuri itse
oivaltamiensa asioiden saatuonna 2004 tilanne tamiseksi myös muiden tietoiajautui siihen pis- suuteen.
teeseen, että Kirsi
Ranto perui paljon keikkojaan loppuunpalamisen takia.
” Minulle tuli
Hän halusi vain olla, tekemättä
eräänlainen
mitään.
sisäänpäin
- Minulle tuli eräänlainen
kääntymisen
sisäänpäin kääntymisen vaihe.
Aloin etsiä vastauksia kysyvaihe. Aloin
myksiin onnellisuudesta, Kirsi
etsiä vastauksia
Ranto kertoo.
kysymyksiin
Tämä etsiminen kannatti,
onnellisuudesta.”
sillä sen myötä hän löysi elämäänsä syvällisiä arvoja – erilaisia, kuin mitä meille kaiken
aikaa tyrkytetään.
Edelleen
- Onni, rauha ja autuus löy- musiikissa mukana
tyvät meillä kaikilla sisimmäs- Kirsi Ranto on aktiivinen mutä. Ne pitää vain löytää, ja niitä siikin tekijä. Ei vain esittäjä,
pitää kuunnella. Kutsuisin sitä vaan myös tuottelias säveltäjä
henkisyydeksi. Yhteiskunta on ja sanoittaja. Myös viimeisimkuitenkin rakennettu niin, että mällä, syksyllä 2010 julkaiställainen henkisyys on suljettu tulla Läikytät mua- albumilla
pois. Maailmassa pelataan aika hänen kädenjälkensä kuuluu
perimmäisten
asioiden äärellä
Kun Kirsi Ranto voitti tangokuninkuuden vuonna
1998, muuttui hänen elämänsä täydellisesti. Julkisuus vaati koko ajan esillä olemista, ja kuusi vuotta
vierähtikin lähinnä keikkabussissa istuen, kunnes
tarve ja halu muutokseen vei voiton.
V
yhtä lukuunottamatta kaikissa
kappaleissa.
- Yritän kietoa lauluihini
niitä oivalluksia ja ajatuksia,
joita olen omassa elämässäni
käynyt läpi, Kirsi Ranto mainitsee.
Eikä hänen monipuolisuutensa rajoitu pelkästään biiisintekijän taitoihin, vaan osoitus monipuolisesta lahjakkuudesta on se, että hän kykenee
tekemään esiintymisiä myös
yksin.
- Viime vuosina olen tehnyt paljon keikkoja pianolla
itseäni säestäen. Ne ovat olleet konsertteja, yksityistilaisuuksia ja messuesiintymisiä.
Myös joulukonsertteja tein
yksin esiintyen.
Monipuolisuutta lisää myös
se, että Kirsi Ranto on tehnyt
paljon soolovierailuja isoihin
orkestereihin, ja show-tyyppiset esiintymiset ovat hänelle
myös tuttuja. Mutta kyllä hän
edelleen keikkailee myös perinteisesti bändinsä kanssa.
- Teemme aika paljon ravintolakeikkoja, ja minun osaltani
ovat pitkälti pop-voittoisia. Toki bändini sitten takaa omalla
ohjelmistollaan monipuolisen
tanssimusiikkitarjonnan, Ranto kertoo.
Aktiivisuutta otteissa osoittaa myös se, että Kirsi Ranto
on mukana tekemässä projektia nimeltä Neljän tähden ilta.
- Siinä ovat minun lisäkseni mukana Meiju Suvas,
Eino Grön ja Matti Esko.
Käynnistämme esitykset vielä
kevään aikana. Siinä tullaan
kuulemaan meidän kaikkien
isoimpia hittejä.
” Tavoitteena
on ollut tarjota
jotain erilaista,
joka poikkeaa
totutusta
formaatista.
Ehkäpä juuri
jotain tällaista
kotimainen
kevyt musiikki
kaipaakin.”
Nelikko tulee esiintymään
kevään ja kesän aikana erilaisissa kesä- ja messutapahtumissa. Tavoitteena on ollut
tarjota jotain erilaista, joka
poikkeaa totutusta formaatista. Ehkäpä juuri jotain tällaista kotimainen kevyt musiikki
kaipaakin.
Syvällisempien asioiden
pohtiminen on muuttanut Kirsi Rannon suhtautumista tulevaisuuden suunnittelemiseen
myös dramaattisesti.
- ”Entisessä elämässä” olin
10-vuotissuunnitemien tekijä.
Mutta olen nyt tajunnut, että
sellaisia ei kannata tehdä, koska asiat eivät ole omassa kädessä. Musiikki on kuitenkin
se minun juttuni, ja sitä tulen
tekemään edelleenkin.•
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
15
ARTISTIT JA MUSIIKKI
Tätä Suomi tanssii
Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä marraskuun
alkupuolella 2010. Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.fi
LEVYLAULAJAKSI?
Älä jää odottelemaan,
toteuta haaveesi itse!
Tuotamme valmiit
taustat oikeiden
soittajien kanssa
toiveidesi mukaan.
Kaikki tyylilajit pitkällä
ammattimuusikon
kokemuksella. Myös
CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä
paperityöt julkaisua
varten hoituvat kauttamme.
Kyllä se vaan on ihan
mahdollista! Kerro
suunnitelmistasi ja
pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista
jo toteutuneista
töistämme.
Äänitysstudio ja musiikkituotanto:
Beeduuri Oy Tampere
Masi Luoma
0400-640616
masi@beeduuri.fi
www.beeduuri.fi
ed
1 1
2 4
3 2
4 6
5 8
6 9
7 3
8 5
9 11
10 10
11 7
12 13
13 17
14 15
15 21
16 19
17 16
18 29
19 14
20 *
21 12
22 *
23 20
24 18
25 *
26 24
27 *
28 30
29 25
30 27
vk
11
38
11
54
18
24
22
16
20
35
35
24
9
22
31
2
4
6
31
*
35
*
18
4
*
20
*
2
2
11
Kappale
Artisti
Nää on niitä hetkii A.Aallon rytmiorkesteri
Työlki ellää (humppa) Pekkaniskan Pojat
Vietiin vierestä mun Marko Maunuksela Tanssit talolla Varjokuva
Tietää saat viimeinkin Matti Esko Vahanukke, laulava nukke In The Mood Haku päällä Markku Aro
Tuokion kesti Charles Plogman
Meni kesä tuli syys Jari Grek Tuu aurinkoon Matti & Teppo
Empimättä sinun Susanna Heikki
Herrajee häikäisee Rainer Bollström
Mustat silmät Jarkko Honkanen Annabella Tommi Soidinmäki Herätä minut Charles Plogman
Harmaa herrasmies Johnny & The Dodgers & co
Tytöt tahtoo pitää hauskaa (remix) Mikko Alatalo
Valkoinen ruusu Harri Kuokkanen
Viimeinen Myrskytuuli
Bimbambulla Sawotta
Jälleen soittaa Dallapé Dallapé
Nähdä Rooma ja kuolla Anniina Mattila
Maailmanloppu Marko Maunuksela
Vain lunta kaikkialla Danny
Pohjan neito Matti Esko
Kulkurin sydän Vanhat Pojat Jokainen nainen on laulun arvoinen Frederik
King Kong Johnny & The Dodgers
Söpö hiljainen Matti Servo & Napander
Jenkkakahvat
Tyyne ja Martta Levymerkki
Emma Sävel
Magnum
Spiral
Mediamusiikki
AXR
Spiral
MTG
Bluebird
Finrila
MTR
Magnum
pienk.
Power
Mediamusiikki
Bluebird
Turenki
Magnum
pienk.
Magnum
Magnum
EMI
Bluebird
Spiral
Poptori
AXR
Magnum
Reetu
Turenki
Ranka
Poptori
© Discopress Oy
LA 26.3. Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi
RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN
TO 17.3. Savoy-teatteri, Helsinki
SU 27.3. Ylivieskatalo Akustiikka, Ylivieska
PE 18.3. Sibeliustalo, Lahti
MA 28.3. Rantasipi Rukahovi, Kuusamo
LA 19.3. Savonlinnasali, Savonlinna
TI 29.3. Saariselän Tunturihotelli, Inari
KE 23.3. Kerava-sali, Kerava
KE 30.3. Hotelli Levitunturi, Kittilä
PE 25.3. Himos Areena, Jämsä
TO 31.3. Äkäshotelli, Kolari
RNO JA JORMA KÄÄRIÄINEN
RNO JA JORMA KÄÄRIÄINEN
RNO JA JORMA KÄÄRIÄINEN
RNO JA JORMA KÄÄRIÄINEN
RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN
16
TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011
RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN
RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN
RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN
RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN
RNO 10 JA JORMA KÄÄRIÄINEN
mitä sulle kuuluu?
teksti: juha lahti
KAIJA LUSTILA - Odotettu uutuuslevy
Vuoden 2009 Tangomarkkinoiden kakkoseksi yltänyt Kaija Lustila on pitkästä
aikaa julkaisemassa uutta musiikkia albumin muodossa vielä helmikuun aikana.
Levyä onkin jo odotettu, sillä edelleinen pitkäsoitto ilmestyi vuonna 2005.
- Tämä on kuitenkin jo viides albumini. Itse olen tätä levyä odottanut jo kovasti,
koska oli todellakin aika saada uutta musaa ulos. Ja onhan tätä alettu suunnitella
jo Tangomarkkinoiden jälkeen, Lustila kertoo.
Näiden tähtien alla- niminen levy esittelee samalla myös uuden puolen Kaija
Lustilasta.
- Siellä on mukana myös pop-iskelmää. Levy on itse asiassa aika monipuolinen, ja
olemme pyrkineet paitsi tanssiyleisöä tyydyttävään lopputulokseen myös siihen,
että saisimme radiosoittoaikaa.
Albumin monipuolisuudesta kertoo se, että uusimpien musiikkivirtauksien lisäksi
saadaan kuunneltavaksi myös yksi tango.
- Se on kappaleena juuri sellainen, joka minun pitää laulaa. Mielestäni tangojen
tulkitsemiseen tarvitaan kokemusta. Minua itse asiassa jännitti aika paljon Tangomarkkinoille osallistuminen, koska viime aikoina
siellä ovat menestyneet aika nuoret artistit. Mutta kokemus on kyllä selvästi kääntynyt voitokseni ja edukseni ajan mittaan, Kaija
Lustila iloitsee.
Artisti jatkaa edelleen keikkailua Rosette- yhtyeensä kanssa. Keikkamäärät näyttävät hyviltä ainakin kevään ja kesän osalta.
JENNA BÅGEBERG - Laulaa ja opiskelee
Myös Jenna Bågeberg kuuluu Tangomarkkinoiden menestyjiin. Paljon muutakin
on sen jälkeen jo ehtinyt tapahtua, kokemuksina artistilla on muun muassa osallistuminen euroviisukarsintoihin, hän on ollut mukana SPR:n Lupa elää- singlellä
ja yhtenä hienona kokemuksena on osallistuminen Ilkka Vainion juhlakonserttikiertueelle.
Ja juuri Vainion kanssa Jenna Bågebergin yhteistyö jatkuu edelleen. Luvassa on
nimittäin artistin uusi albumi, joka julkaistaan huhtikuussa.
- Ilkka Vainio ja Mika Toivanen tekevät kaikki kappaleet albumille. Mikalla
on uusiutunut ote iskelmään ja hän tekee juuri minulle istuvaa musiikkia, Jenna
Bågeberg kertoo.
Keikkailun ja levynteon lisäksi Jenna Bågeberg kehittää taitojaan myös opiskelun
kautta.
- Aloitin 2009 syksyllä Jyväskylän konservatoriossa pop/jazz- laulun opinnot.
Valmistun vielä tänä keväänä, mutta se edellyttää vielä päättötyön tekemistä ja
konsertin järjestämistä, Bågeberg mainitsee.
Päättötyö on kirjallinen, ja päättökonsertin kanssa artistilla onkin paljon tehtävää, sillä musiikin tulee olla sidottuna tiettyyn teemaan, ja myös orkesterin treenaaminen ja kappaleiden nuotitus sekä sovittaminen kuuluvat työn sisältöön.
- Siinä joudun kyllä laittamaan itseni likoon, Jenna Bågeberg arvioi.
ÄSSÄT - Ammattitrio
Suomessa on jonkin verran tanssikansaa palvelevia musiikintekijöitä, jotka eivät joka
päivä paistattele mediassa, vaan tekevät pyyteettömästi ja ammatikseen työtä kentällä.
Yksi tällainen on Ässät.
- Yhtye perustettiin vuonna 1978, ja aloitimme Beni Siltala ja Ässät- nimellä. Olemme
edelleen kolmihenkinen orkesteri, mutta muutimme aika pian nimemme, ja se onkin jo
pitkään ollut pelkästään Ässät, basisti ja laulaja Jore Siltala kertoo.
Yhtyeen suosion takeena on seitsemän albumia, ja niiltä löytyvät monet hittikappaleet.
Lisäksi orkesterin ohjelmisto mukautuu hyvin tilanteeseen kuin tilanteeseen.
- Soitamme aina tanssittavaa musaa paikan mukaan. Lisäksi olemme satsanneet visuaalisuuteen, eli esimerkiksi yhtenäinen esiintymisasumme kertoo yleisölle siitä, että
olemme tulleet nimenomaan esiintymään, Siltala mainitsee.
Yhtyeen levyillä kuullaan pääosin heidän itsensä tekemiä kappaleita. Juuri omat kappaleet ja monet albumit erottaa yhtyeen muista vastaavista kokoonpanoista. Vielä keväällä
saamme kuunneltavaksemme uutta Ässät-musiikkia singlen muodossa.
Jore Siltalan lisäksi yhtyeessä soittavat Lare Siltala (rummut ja laulu) sekä Kari Värri (koskettimet ja laulu).
T.T. PURONTAKA - Suunnistaa taas keikoille
UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA
iskelmä- ja Tanssimusiikkia
uusilla äänilevyillä
Tätä Suomi tanssii –listan laatijat arvostelevat kotimaisia uutuusalbumeja.
Danny - Tunteiden Danny
- Levyllinen Dannyn toivottomia, eiku toivotuimpia balladeja.
Tuttuja lauluja tuoreemmilla sovituksilla. Ne ennenkin toimineet vanhat hitit tästä toimivat edelleen. Rami
- Tunteikaampaa Iso D:tä kahdenkymmenen kappaleen verran
60-luvulta 2000-luvulle. Yhtä biisiä lukuun ottamatta varustettuna uusilla taustoilla. Ei huono kokoelma, mutta kuinkahan
monta kokoelmaa Dannyltäkin on vuosikymmenten saatossa
julkaistu? Juke
Marko Maunuksela - Uuteen valoon
- Tangokuningas 2010 sai levyn jo joulumarkkinoille ja hyvä
niin, sillä viime vuodesta on varmasti otettu opiksi paljon näissä tangokuninkaallissa levytysasioissa. Cd on tasapainoinen
kokonaisuus uutta ja vanhaa sekaisin hyvillä taustoilla sekä
toimivilla sovituksilla. Livekeikka pitäisi varmaan käydä tarkistamassa Markolta. Juke
- Koko CD tuo Markon uuteen valoon ei vain Tangokuninkaana vaan osaavana tanssi- ja iskelmämusiikin taitajana. Löytöinä tällä albumilla ovat Vietiin vierestä mun, Uuteen valoon,
Maailmanloppu, Poutatuulet, Maria Louiza ja Päiväuneksija.
Lasse.
Pauli Haapalainen - Satumaan portilla
- Parasta antia olivat ehdottomasti nämä vierailevat naissolistit! Varsinkin Arja Sipolan laulama Kaupunki valvoo toimii
erinomaisesti ja Aku Toivosen Orkesteri on oikea orkesteri...
Juke
- Hienoa, kun on levytetty suomalaista tangoa koko levyllinen.
Kauniita uusia tangoa koko, levyllinen. Tämä on jo sitä luokkaa
että voitaisiin sanoa, että on tehty kansalaisteko. Lasse.
Juha Alvari - Sanat
- Nyt on Alvarin poika laulanut loistavan levykokonaisuuden.
Hieno on saada artistilta pitkäsoitto, joka on täysillä ja jämerästi oikean tanssimusiikin takana. Löytöinä nimikappale Sanat
sekä Tule vielä kerran, Tammikuun tuulet, Satusaaret ja Jätä
viesti vastaajaan. Onnea haaveittesi täyttymisestä ja käydään
kahvilla kun tavataan. Lasse.
- Kohtalaisen hyvin onnistunut kokonaisuus, vaikka solistille
sopivat nuo reippaammat kappaleet paremmin. Joissain tunnelmallisimmissa, esim. Emigrantin laulu olisi ehkä vähän
huomautettavaa. Levy on muuten aika lyhyt, lisääkin viisuja
olisi sopinut. Rami
Matti Esko - Halleluja cd
- Kerrassaan upea 40-vuotis juhlalevy. Matti Eskon kuuloista
musaa alusta loppuun asti. Taustat ovat erittäin toimivat. Muutama selvä klassikkokappale on näiden 14 kappaleen joukossa.
Toimii. Juke
- Sympaattista musiikkia miehekkäällä äänellä. Tanssin tahdit
löytyvät ja mukavia tunnelmia myös kuunteluun. Rami
- Hieno tulkinta Cohenin Hallelujah-kappaleesta on ratkaiseva.
Matti Esko todistaa jo pelkästään tällä kappaleella omaavansa
suuren tulkitsijan taidot, joten eiköhän unohdeta RekkamiesMatti jo ja nautitaan kypsän miehen kypsästä äänestä. Liina
Matveinen / Iskelmä Rex, Joensuu-Pohjois-Karjala
- Elettyä elämää, hyvältä kuulostaa. Päivi Karppinen / Radio
Kajaus, Kajaani-Kainuu-Kuusamo
- Talvi on ollut minulle aina rauhoittumisen ja luovuuden aikaa. Alkuvuosi menee
näköjään pitkälti lumitöissä ja takkaa lämmitäessä. Mutta kun aurinko alkaa paistaa, niin keikatkin sitä myötä lisääntyvät, Purontaka kertoo.
Helmikuussa yhdeksännen albuminsa julkaisevan Purontakan oli tarkoitus saada
levy ulos jo vuonna 2009, mutta tietyistä käytännön syistä asia viivästyi. Mutta
lopputulokseen artisti on nyt sitäkin tyytyväisempi.
- Albumi sisältää raikkaampaa musiikkia kuin aikaisemmin. Toki mollivoittoista
rautalankaa on nytkin tarjolla, mies mainitsee.
T.T Purontaka on julkaisemassa myös iskelmäpuolella harvinaista DVD:tä. Se
sisältää seitsemäntoista kappaletta live-taltiointeina.
- Sen tekemisessä onnistui kaikki. Minulla on siinä yhdeksänmiehinen bändi, kuvaus on tehty 5-kamerajärjestelmällä ja paikalla on 5000 ihmistä.Olen DVD:n itse
tuottanut, koska alkuperäinen tuottaja katosi jonnekin, Purontaka kertoo.
Artisti on elänyt varsin vaiherikkaan elämän joka on ollut melkoista vuoristorataa
iloineen ja murheineen. Hänhän joutui muun muassa pahaan auto-onnettomuuteen vuonna 2003, mutta palasi estradeille jo 2005.
- Eräs toimittaja onkin väläyttänyt kirjan tekemistä elämästäni. Se julkaistaisiinkin vielä tämän vuoden puolella, T.T. Purontaka
paljastaa.
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
17
TANSSI
teksti: juha lahti / Kuva: LEhtikuva Oy/valtioneuvoston kanslia
stefan wallin
TANSSIKULTTUURI ELPYY
YHDISTYSTOIMINNALLA
koko suomi tanssii
Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat
sen merkityksen.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin osoittautuu selvästi paritanssikulttuurimme puolesta puhujaksi. Ja vaikka hänen musiikkimakunsa ei aivan perusiskelmän puolelle käännykään, on hänellä siitäkin selvä näkemys ja vahvat mielipiteet.
1. Mitä kuuluu elämäänne juuri tällä hetkellä?
Elämäni on sekä ruusuilla tanssimista että risuissa tarpomista eli tuntuu siltä, että elossa ollaan. Tämä on luultavasti aika yleinen tunne puolueen puheenjohtajalla vaalien
lähestyessä.
2. Maassamme on vahva paritanssikultuuri ja perinteet
sille. Millainen on oma ”suhteenne” paritanssiin?
Pidän tanssimisesta ja pysyn suurin piirtein tahdissa. Suunnan kanssa on välillä vaikeuksia, mutta pyrin välttämään
varpaille astumista.
3. Millainen merkitys iskelmä- / tanssimusiikkilla ja paritanssilla on mielestänne kulttuurissamme ja maamme
identiteetin kannalta?
ZZZWDQVVLNXUVVLWÀ
VXRPHQ PHGLDDFWLRQ
6. Millainen on oma musiikkimakunne ja perustelut sille?
Minulla on kaksi vanhempaa veljeä ja olen lapsuudessani kuunnellut heidän musiikkiaan, 1970-luvun
poppia ja progea. Tästä syystä olen melko kaikkiruokainen. Suurimman vaikutuksen minuun on tehnyt
ABBA, jota kuuntelen edelleen. Tykkään myös MaLavatanssit ovat aina olleet osa suomalaista kulttuuria ja donnasta, Lady Gagasta ja Magnus Ugglasta. Olen
ennen vanhaan jopa ainoa tapa tavata toista sukupuolta myös kuunnellut paljon Eppu Normaalia, Juice Lesedustavia. Paritanssi on kautta aikojen antanut suomalai- kistä ja PMMP:tä.
selle miehelle luvan tulla tavallista lähemmäksi naista, ja
voi olla, että suomalaisille olisi käynyt kalpaten, jos tätä 7. Miten voitaisiin auttaa kotimaisia musiikkituotyhteisöllistä ja osallistavaa traditiota ei olisi ollut. Iskel- tajia pitämään paremmin puoliaan kansainvälisesmä- ja tanssimusiikki taas kolkuttelee suomalaisten tunteita sä kilpailussa?
hyvin syvältä ja toimii kansakunnan tulkkina eri tilanteissa. Suomalaisella musiikilla menee varsin hyvin, niin
Musiikki viihdyttää myös tanssilavan ulkopuolella.
kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin. Tosiasia kuitenkin on, että kotimainen musiikki kilpailee kansain4. Mitä suomenruotsalaisuus on antanut musiikki- ja välisen tarjonnan kanssa ja digitalisoituminen muuttaa
tanssiperinteellemme?
alan rakenteita ja toimintamalleja perustavasti. KilSuomenruotsalaiset ovat aina ottaneet musiikissa vaikut- pailuetunamme pitäisin taidekasvatusta, kotimaisen
teita rajan takaa Ruotsista ja Pohjanmaalla paritanssi- ja musiikin suurta osuutta kulutuksesta, musiinkin alan
iskelmäkulttuuri elää hyvin vahvana. Olen opiskellut Åbo tavoitehakuista yhteistyötä sekä toimivaa ja tehokasta
Akademissa ja kaikissa niissä vähän suuremissa juhlissa, tekijänoikeusjärjestelmää. Niistä kannatta pitää kiinni
joissa olen ollut läsnä, on aina tanssittu jossain vaiheessa ja edelleen kehittää.
iltaa. Ruotsinkieliset miehet hallitsevat yleensä paritanssin Alan murros näyttää vievän tilanteeseen, missä pejalon taidon ja saavat siitä usein kehuja niin suomen- kuin rinteinen työnjako esim. kustantajan, levy-yhtiön ja
ruotsinkielisiltä naisilta. Ja RKP:n puoluekokoustahan ei keikkamyyjän kesken hämärtyy. Monet yritykset näytvoi järjestää ilman, että lauantai-ilta on bändi ja tanssia.
tävätkin pyrkivän tarjoamaan artisteilleen kokonaisvaltaista palvelua, joka kattaa koko arvoketjun (360
5. Miten valtionbudjetti ottaa huomioon paritanssin ja asteen malli), myös kansainvälisesti. Tämän kehitykkevyen musiikin?
sen tukemista kannattaa vakavasti harkita niin kulttuuOpetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tukee kansantanssin ri- kuin elinkeinopolitiikan toimin.
harrastamista osoittamalla tukea kansantanssijärjestöille,
festivaalitukea valtakunnallisille tapahtumille ja tukemalla 8. Tanssilavojemme määrä on ollut vähenemään
sekä kilpatanssia että myös ammattilaisten esitystoimin- päin. Mitä voitaisiin tehdä tanssilavakulttuurin ja
taa. Valtion tanssitaidetoimikunta puolestaan osoittaa tukea - perinteen elvyttämiseksi?
mm. erilaisille tanssikulttuuritapahtumille. Tämän lisäksi Tanssilavojen ylläpitäjät ovat useimmiten yhdistykvaltio osoittaa kunnille valtionsouutena ns. kulttuurieuron siä, joiden toiminnan takana on tulisieluisia, asialleen
yleiseen kulttuuritoimintaan. Kunnat itsenäisesti päättä- omistautuneita ihmisiä. Näin sen tuleekin olla. Harrasvät mihin rahan osoittavat, mutta sillä voidaan tukea myös tamisen ja yhteisen tekemisen tulee lähteä kansalaisten
tanssikulttuuria, esim. lavojen toimintaa.
omasta mielenkiinnosta. Mielestäni on edelleen tärkeOKM ja valtion säveltaidetoimikunta tukevat myös eri mu- ää tukea tätä toimintaa: kunnat ovat avainasemassa.
siikin aloja edustavien orkestereiden ja yhtyeiden toimintaa. Iskelmä- ja tanssimusiikki toimii suurelta osin markki- 9. Lopuksi tanssiterveisenne suomalaisille?
naehtoisesti. Näin ollen iskelmämusiikin edustajat hakevat Tanssi kannattaa aina! Tanssi on hyvä liikuntamuoto,
harvoin valtionavustuksia. Tämä johtuu mm. kilpailulain- mutta myös sosiaalinen tapahtuma. Tanssi on kulttuusäädännöstä: valtionavut eivät saa vääristää markkinoiden ria, jolla voidaan vaikuttaa niin fyysiseen kuin henkitoimintaa ja kilpailutilannetta.
seenkin hyvinvointiin.
7DQVVLNRXOX-DUL$DOWRQHQ
TANSSIKURSSIT
9LLNNRRSHWXV
Oulu • Tornio • Raahe • Rovaniemi • Pulkkila
7DQVVLOHLULW
Ympäri Suomen • Baile Retro, Kanaria
KevätRieha 24.-26.4. Oulu
<NVLW\LVWXQQLW
Uudet kurssit joka viikko • Ei ennakkoilmoittautumista
Tule yksin tai porukalla - Kaikki pääsevät tanssimaan!
18
www.tanssiaalto.com
TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011
Julkisen sektorin tehtävänä on turvata sellaisen kulttuurisesti merkitsevän tuotannon edellytykset, jolla ei
ole riittäviä markkinaehtoisia toimintaedellytyksiä.
käy tanssimaan
Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien
näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa
on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja
omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa
Kontturi-Paasikko.
Mistä syntyy
teksti: päivi judén / KUVA: jaana vuorenpää
hyvä tanssi-ilta?
tilanteissa olisi tärkeä taito
kaikille lavoilla tanssiville,
jotta ylimääräisiltä ja joskus
kivuliailtakin törmäyksiltä
vältyttäisiin. Aina törmäyksiä
ei pystytä välttämään, tällöin
onkin kohteliasta molempien
osapuolien pyytää anteeksi.
Kaikille vastanneille oli yhteistä se, mitä orkesterilta odotetaan; monipuolista ja selkeää
tanssimusiikkia. Äänentoiston
toivotaan olevan sopivalla tasolla. Liian kovalla oleva musiikki saattaa lopettaa tanssijan illan aikaisemmin kuin oli
tarkoituskaan, liian hiljainen
taas estää rytmin kuulemisen
ja musiikkiin ’sisälle’ pääsemisen. Esiintyjiltä odotetaan
hyvää käytöstä ja sosiaalisuus
jossain vaiheessa iltaa on kohteliasta asiakkaita kohtaan.
Väliaikamusiikkiin toivotaan kiinnitettävän huomiota,
tanssijoille ei ole saman tekevää, mitä siellä soitetaan.
Kappaleita tulisi olla tarpeeksi valittuna, että samat biisit ei
soi monta kertaa illan aikana ja
tanssilajit tulevat pareina niin
tarvitseville. Liian nihkeä lat- kuin tanssi-iltaan kuuluu.
tia aiheuttaa turhaa rasitusta
nivelille, liian liukas luo vaa” Tanssijoilta
ratilanteita ja kaatumisia. Kultainen keskitie lienee tässäkin
odotetaan
asiassa paikallaan.
siistiä, puhdasta
Tanssijoilta odotetaan siisulkonäköä
tiä, puhdasta ulkonäköä ja haja hajusteet
justeet kannattaa jättää vähemmälle. Voimakkaat hajusteet
kannattaa jättää
aiheuttavat hengitysvaikeuksia
vähemmälle. ”
ja pahoinvointia allergikoille.
Jos tanssija hikoilee paljon,
Onnistunut tanssi-ilta voi
olisi hyvä olla vaihtopaitoja
mukana. Kohtelias käytös pa- koostua monista eri asioista.
ria ja muita tanssijoita kohtaan Toisinaan riittää, että saa hetken
kuuluu tanssilavoille. Jos tans- levon arjen ajatuksista hyvässä
sija on selkeästi hakurivissä ja seurassa jutellen ja hyvää muhakija on kohtelias ja selvin siikkia kuunnellen, joskus taas
päin, ei ole syytä kieltäytyä tulee tanssittua melkein jokainen kappale alkuillasta viimeitanssiin lähtemisestä.
Hyviksi koettujen ja suo- siin valsseihin asti. Illan ’pelassittujen esiintyjien perässä tajaksi’ voi riittää yksikin tansollaan valmiita ajamaan pit- si, jolloin parin kanssa kemiat
kiäkin matkoja. Ne keräävät ja fiilis kohtaavat täydellisesti,
takuuvarmasti tanssivia ihmi- liikkeet soljuvat musiikkiin
siä paikalle, monesti ruuhkaksi kuin yhteisestä ajatuksesta. Moasti. Toivoisinkin opettajien ja lemmat täydentävät toistensa
ohjaajien kiinnittävän huo- tanssia, aistivat pienimmänkin
miota tanssinopetuksessaan eleen, kappaleen loppumista ei
siihen, että tilaa ei ole aina tahtoisi edes huomata. Flow, ilta
käytettävissä, toisinaan vain on pelastettu.
Ihania ja ikimuistoisia tans’postimerkin’ verran. Myös
liikkeen dynamiikan muun- sihetkiä toisiamme kunnioittataminen nopeasti vaihtuvissa en!:)
Minua pyydettiin kirjoittamaan tanssi-illasta tanssijan näkökulmasta huomioon ottaen mahdollisimman laajan asiakaskunnan. Kyselyni vastauksista
ilmeni, että odotukset muuttuvat ja elävät vuosien,
taitojen ja elämäntilanteiden mukana.
T
anssijalkaa vipattaa jo
kummasti, hymynkare hiipii huomaamatta
suupieliin, kunpa kohta pääsisi tanssimaan! Tanssi-illan
ajankohta on ehkä valittu jo
aikaisemmin, jolloin se antaa
mukavan odotuksen tunteen
illan lähestyessä. Vaatteetkin
on mietittynä valmiiksi. Tansseihin lähtö voi tapahtua myös
ex-tempore. Sen hyvä puoli on,
että iltaan ei ole ehtinyt asettaa
mitään ennakko-odotuksia ja
monesti tällaiset illat ovatkin
parhaita!
Moni toivoisi tanssipaikan löytyvän läheltä, etenkin
jos seuraavana aamuna työt
kutsuvat. Hyvällä porukalla
saatetaan lähteä kauemmaksikin, tällöin on mahdollisesti
useampi kuski, hauskaa matkaseuraa ja tanssittajia löytyy
omasta takaa, eli on niin sanotusti ’omat eväät ’ mukana.
Myös tanssipaikan profiloituminen vaikuttaa valintaan, onko se ns. pariskuntien paikka
vai sellainen, että siellä pääsee
hakurivistä tanssimaan.
Tanssipaikan odotetaan
olevan viihtyisä, tilava ja ilmanlaadultaan hyvä. Hakualueiden soisi olevan riittävän
laajat, jotta haettavat eivät joudu monien rivien vellovaan ja
ahtaaseen hakuryysikseen.
Tanssilavojen kahviosta löytyvät perustarpeet nälän ja janon yllättäessä sekä vesipiste
nestetasapainon ylläpitämiseksi. Ja jos on yhtä korkeita
hellelukemia tulossa kuin viime kesänä, hyvä vinkki tanssilavoille olisi laittaa kahvion
kivennäisvesi-tarjonnan lisäksi merisuola-astia vesipisteen
luokse menetettyjen suolojen
korvaamiseen. Kyllikinrannassa tätä kokeiltiin viime
kesänä ja palaute oli todella
positiivinen.
” Tanssipaikan
odotetaan
olevan viihtyisä,
tilava ja
ilmanlaadultaan
hyvä.”
Lattiaan kiinnitetään paljon huomiota, iäkkäämmät
tanssijat haluaisivat lattiasta
liukkaamman kuin nuoremmat. Monessa paikassa onkin
erikseen liukastenurkkaus sitä
TANSSI
Henkilökuva
päivi judén
Syntynyt Lahdessa josta elämä kuljettanut monien eri
paikkakuntien kautta Ouluun. Yläaste aikainen harrastus; kansantanssi, tuli kuvioihin uudestaan mukaan
2001 mestaruus-tasolle luokitellun Alakannan riveissä. Satunnainen tanssilavoilla käynti alkoi myös nielemään yhä enemmän aikaa ja kilometrejä, tutuiksi
tulivat kurssit ja leirit ympäri Suomea. Harrastus syveni ammatiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulussa seuratanssin suuntautumisvaihtoehdossa.
Perustajajäsen Oululaisessa Iso-O tanssiseurassa
Kursseja ja koulutuksia:
Liikunnanohjauksen peruskurssi, Kuortane
STOL-tanssinopettaja tutkinto (seuratanssi), Oulu
Tanssinopettaja, AMK, Oulu
Zumba-ohjaaja, Oulu
STOL:in järjestämä
suuri tanssitapahtuma
19.-21.8.2011 Kuopiossa
-kilpailu
lavalegenda
ja tanssikursseja
Lavalegenda-kilpailu uusitussa muodossa su 21.8.
Finaali Saanko Luvan? 2011-tapahtuman yhteydessä
Kuopion Musiikkikeskuksessa.
tTanssikursseja pe ja la
tOpettajina: Matti Heikkilä, Sanna-Maria Nissinen,
Mikko ja Katri Vikman, Juhani ja Maija Kuosmanen,
Veli-Matti Keikkala, Liisa Kontturi-Paasikko ja Lasse
Paasikko (la)
Tarkempaa tietoa 15.3 lähtien www.stol-ry.fi
p. 040 415 4250 / Keikkala, vmk@vietavanhyvaa.net
Suomen Tanssinopettajain Liitto STOL ry / seuratanssijaos
Pitkäkatu 35, 44150 Äänekoski
GSM 040 505 2507
E-mail: dancestopoy@pp.inet.fi
• Tanssikengät ja –tarvikkeet!
• Nyt uutuutena tanssivaatteet
ja harjoitusasut suoraan nettikaupasta!
• Liikkeemme myös Helsingissä
osoitteessa Koroistentie 8!
TERVETULOA TUTUSTUMAAN!
www.dancestop.fi
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
19
TANSSI
Sokos Hotel Kuusamossa pidettiin erityisen hauskaa vammaisille järjestetyssä kevätkonsertissa.
Yleisö sai myös tanssia ja laulaa mukana Janne
Tulkin esiintyessä orkestereineen.
teksti: marika pietilä / kuvat: fysioterapia kuusamo
tanssiminen on
erityisen hauskaa
Viime keväänä fysioterapiakeskus Fysiokuusamo teki ison panostuksen kevätjuhlaansa: keskus käytti koko vuoden markkinointirahansa
ja järjesti eritoten vammaisille tarkoitetun kevätkonsertin Sokos Hotel Kuusamossa. Kutsuja lähetettiin lähes 300 kappaletta ja esiintymään saatiin Janne Tulkki. Nyt lähes vuoden jälkeenpäin Mikevan
palvelukodin asukas Teemu Heiskanen kaivaa konsertista saadun
Janne Tulkin nimikirjoituksella varustetun kortin kaapin kätköistä ja
hymyilee leveästi.
F
ysiokuusamon hallintovastaava Susanna
Mustonen oli kevätkonsertti-idean alullepanija.
- Ajatuksena oli, että tanssi
ja musiikki koskettavat kaikkia vammaisia. Kaikki pystyvät nauttimaan musiikista ja
vammaisille musiikki on tärkeä itseilmaisun keino, Mustonen kertoo.
” Ajatuksena
oli, että tanssi
ja musiikki
koskettavat
kaikkia vammaisia.
Kaikki pystyvät
nauttimaan
musiikista ja
vammaisille
musiikki on tärkeä
itseilmaisun
keino.”
Fysiokuusamo sai yhteistyökumppaneikseen Sampo
Pankin ja Sokos Hotel Kuusamon ja onnistui toteuttamaan
Mustosen ajatuksen. Mustosen
mukaan Sokos Hotel oli hyvä
20
paikka tapahtuman järjestämiseen, koska sen tilat on suunniteltu niin, että esimerkiksi
pyörätuolilla liikkuminen onnistuu helposti. Sampo Pankki
puolestaan on ollut Fysiokuusamon yhteistyökumppani jo
kolmisenkymmentä vuotta.
Mustosen korviin ei ole tullut, että vastaavanlaisia konsertteja ainakaan yhtä isossa
mittakaavassa olisi järjestetty
aiemmin.
- Suomussalmella pidettiin
muutama vuosi sitten muutaman kymmennen osallistujan
pienimuotoisempia tapahtumia, jotka kulkivat muistaakseni nimellä Treffit. Muuten en
ole kuullut tällaisista. Oulun
seudulla on ilmeisesti tulevaisuudessa tulossa myös jokin
musiikkitapahtuma vammaisille, Mustonen miettii.
Fysiokuusamossa on mietitty, että vastaavanlaisen konsertin voisi järjestää jatkossakin,
mutta heti tänä vuonna sellaista ei ole vielä tulossa. Konsertti nimittäin vaati koko vuoden
markkinointirahojen käytön,
mutta oli Mustosen mukaan
myös sen arvoista.
- Meillä pojat olivat miettineet jo pitkän aikaa etukäteen,
TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011
ketä tyttöjä aiotaan hakea tanssimaan ja konsertin tapahtumista keskusteltiin vielä monta
kuukautta jälkeenkin. Tällaiset
tapahtumat ovat vammaisille
myös sosiaalisina tapahtumina
ja tapaamispaikkoina todella
tärkeitä.
” Meillä pojat
olivat miettineet
jo pitkän aikaa
etukäteen, ketä
tyttöjä aiotaan
hakea tanssimaan
ja konsertin
tapahtumista
keskusteltiin vielä
monta kuukautta
jälkeenkin. ”
Mustosen mukaan musiikki
on ilmaisukeinona vammaisille ehdottoman tärkeä. Sitä käytetään paljon fysioterapiassa ja
monet asiakkaat jopa tuovat
sinne mukanaan itse valitsemaansa musiikkia. Kela taas
käyttää avokuntoutusmuotona
musiikkiterapiaa.
Konsertti onnistui hienosti,
ja paikalle saapui reilut sata
henkeä. Mukana oli myös paljon vammaisten perheitä.
- Janne Tulkki otti yleisön
tosi kivasta ja esitti lauluja
Menninkäisestä asti. Tanssilattialla oli hyvin tilaa, joten
myös pyörätuolin kanssa olevat pystyivät osallistumaan
hyvin. Iso kiitos kuuluu kuitenkin Sokos Hotellille, joka
oli hyvä yhteistyökumppani ja
osallistujien henkilökohtaisille avustajille ja palvelukotien
henkilökunnan jäsenille, Mustonen kiittelee.
musiikkimiehiä
Veljekset Teemu ja VillePekka Heiskanen Mikevan
Tolpanniemen palvelukodista
kuuntelevat paljon musiikkia
ja osallistuivat huhtikuussa
Tulkin konserttiin. Teemu
kuuntelee mieluiten rockia, kitaramusiikkia ja tanssimusiikkia. Kun Teemulta kysytään,
hänen suosikki laulajaansa,
hän kaivaa kaapista postikorttikuvan Janne Tulkista. Kortissa on myös Tulkin nimikirjoitus, jonka hän on kirjoittanut
korttiin kevään konsertissa.
Teemun mielestä Tulkin
keikalla erityisen hauskaa oli
ja harrastavat paljon cd-levyjen kuuntelua. Teemu kertoo
tykkäävänsä Dingosta, ja kun
tulee puhe Autiotalosta, hänen
kasvoilleen nousee leveä hymy. Teemun veli Ville-Pekka
puolestaan kertoo, että tenavatähdet ovat hänen suosikkejaan. Hänellä on Tenavatähtikokoelmalevyjä, mutta ykkösja kakkoslevyt valitettavasti
puuttuvat.
Palvelukodin hoitaja Riitta
Haataja kertoo, että heillä palvelukodissa on muutenkin musiikkia tarjolla. Palvelukodista
” Musiikki on
löytyy myös karaokelaitteet, ja
ilmaisukeinona vähintään kerran kuussa järjesvammaisille
tetäänkin karaokea. Heiskaset
ovat silloin aina mukana laulaehdottoman
massa, ja laulun lomassa myös
tärkeä. Sitä
tanssitaan.
käytetään paljon - Meillä pidetään myös
fysioterapiassa ja isompia diskoja pari kertaa
monet asiakkaat vuodessa, mutta pienimuojopa tuovat sinne toisemmin niitä pidetään useamminkin yks kaks tuossa
mukanaan itse keittiötöiden lomassa, Haataja
valitsemaansa naurahtaa.
Mahdolliseen uuteen Fysimusiikkia. ”
okuusamon konserttiin pojat
ovat heti valmiita osallistuPojat ovat aivan pienestä pi- maan.
- Aivan varmasti!•
täen pitäneet paljon musiikista
tanssia. Veljesten äiti ja isäkin
olivat konsertissa mukana ja
iloisesti nauraen Teemu muistelee tanssineensa ainakin äidin kanssa.
Tulkin keikka ei ole suinkaan ainoa, jolla nuoret miehet
ovat olleet. Nyt tammikuussa
he olivat viimeksi Anniina
Mattilan konsertissa kehitysvammaisten päivänä ja Ville
oli isänpäivänä harmonikkakonsertissa, jossa pääsi tanssimaankin.
teksti: tuulikki tuovinen / kuvat: tuovinen
meidän tarinamme - tuulikki ja aimo tuovinen
tanssinharrastus kodinperintönä
A
imon ja minun tanssiharrastus on molemmilla kodinperintöä.
Kummankin vanhemmat ovat
olleet kovia käymään tansseissa, tai konkareissa kuten
he tansseja nimittävät. Minä
olen ottanut ensimmäiset tanssiaskeleeni äidin viemänä olohuoneen lattialla ’Lauantain
toivottujen’ soidessa.
Minun lapsuusmuistoissani
kotonani oli aina radio auki.
Sopivan pelin soidessa äiti
pyöräytti minut mukanaan
valssille. Naapurin tytön kanssa opettelimme jenkan askelia
puoliksi salaa meidän tyhjässä
autotallissa. Aimo puolestaan
on oppinut tanssiaskeleensa
oman kylän koulun voimistelusalissa pidetyllä tanssikurssilla.
Jatko-opetuksesta ovat huolehtineet iso- ja pikkusisko.
Tanssimista olemme harrastaneet koko yhdessäoloajan.
Aluksi kävimme tansseissa
harvakseltaan ja muutama vuosi taisikin mennä pelkällä valssilla ja vaihtoaskeleella. Lasten
ollessa pieniä, viikonloppuina
oli paljon muutakin puuhaa.
Ensimmäinen yhteinen ”oikea” tanssikurssi oli sekin pienen kyläkoulun liikuntasalissa
järjestetty kurssi. Siellä käytiin
läpi kaikki perustanssit ja kokeiltiinpa jopa jotain kädenalitanssiakin. Sen kurssin ansiosta
alkoi kuitenkin mielenpohjalla
itää ajatus, että voisihan sitä
opetella enemmänkin.
” Meille tanssi
ei ole sitä,
että toistetaan
leukaperät
kireinä, naama
peruslukemilla
kurssilla opeteltuja
monimutkaisia
kuviosarjoja. ”
Viimein ystäväpariskuntamme sai meidät lähtemään mukaansa Haapajärvelle Piiraisen
Sakarin kurssille ja sieltähän
se lopullinen tanssikipinä taisi
sitten saada alkunsa. Useam-
TANSSIViihde
T-paidat ja hupparit nyt myynnissä netissä:
man vuoden kuljimme Sakarin
ja monen muunkin opettajan
kursseilla ja into vain kasvoi,
mitä enemmän pääsimme uutta
kokeilemaan. Sille tanssitielle
silloin jäimme, eikä loppua
näytä olevan näkyvissä. Kursseilla käyminen on tätä nykyä
vähentynyt, siinä suhteessa
olemme laiskistuneet, mutta
tanssimassa käymme talvisin
kerran viikossa ja kesällä 2-3
kertaa viikossa. Tätä tanssihulluuttahan riittäisi useammallekin illalle, mutta sen verran
Aimon työ hidastaa harrastusta, että on pakko pysyä kohtuudessa.
Alkuvuosina tanssimme
tanssipaikoilla pääasiassa keskenämme. Ei ollut uskallusta mennä vieraiden ihmisten
haettavaksi. Eräänä tanssiiltana tanssimme kuitenkin
tuttavapariskunnan kanssa
vaihtopareilla ja kavaljeerini
palauttikin minut tanssin loputtua kauhukseni naisriviin.
Pääsinkin tanssimaan ja siitä
alkoi pikku hiljaa tulla tavaksi,
että tanssimme myös muiden
kanssa. Nykyään meistä kummastakin on aivan luontevaa,
että tanssimme suurimman
osan iltaa muiden kanssa. Se
on rikastuttanut valtavasti
molempien tanssia ja uusia
tanssikavereita on tullut paljon
ympäri Suomen.
” Monet ystävyyssuhteemme
ovat alkaneet
tanssipaikoilta. ”
Monet ystävyyssuhteemme
ovat alkaneet tanssipaikoilta. Meillä on paljon yhteisiä
tanssituttavia, tanssikavereita
ja erittäin hyviä ystäviä, joita
ei muussa yhteydessä olisi tavattukaan. Ystävyys voi alkaa
vaikka hakurivissä seisten,
ensin vaihdetaan muutama sana, sitten rupatellaan naistenhuoneessa pitempään, lopulta
vaihdetaan jo puhelinnumeroita ja kuljetaan samoilla kyydeillä tansseissa.
Haapajärven kursseilta
olemme löytäneet samanhenkisen ystäväporukan, jonka
kanssa olemme kulkeneet monet ikimuistoiset tanssireissut.
Aina kun vähänkin kauemmas
lähdemme ajamaan, keräämme
auton täyteen ja ajamme kimppakyydillä.
Parina kesänä olemme tehneet porukalla viikon kestävän
reissun etelä-suomen lavoille.
Ne ovat olleet aivan uskomattomia reissuja, illat olemme
tanssineet ja päivällä lepäilleet,
saunoneet ja uineet ja kerranneet edellisen illan tapahtumia.
Matkalaisten majoituksesta on
molemmilla kerroilla huolehtinut tanssiva ystävämme.
Kotimatkalla olemme yleensä jo suunnitelleet seuraavaa
reissua. On erittäin virkistävää ja antoisaa käydä välillä
kauempanakin tanssimassa ja
tutustumassa uusiin lavoihin.
Lähestulkoon jokaisessa uudessa tanssipaikassa on vieraat
kasvot otettu hyvin vastaan
ja tanssimaan on päässyt oikein hyvin. Sen olemme matkoiltamme huomanneet, että
samoilla askelilla tanssitaan
niin etelässä kuin täällä vähän
pohjoisemmassakin. Reissuilta
on jäänyt monta ihanaa ja mieleenpainuvaa tanssimuistoa ja
uusia tanssituttavuuksia on
syntynyt paljon.
Olemme vuosien varrella
käyneet paljon tanssikursseilla,
mutta tätä nykyä vuoden kohokohdaksi, tai oikeastaan kahdeksi kohokohdaksi on meille
muodostunut Suomussalmella
järjestettävä tanssileiri. Olemme olleet siellä useita kertoja
ja aina sinne vaan haluaa palata uudelleen. Tapahtuma on
meidän mielestämme sopivan
kokoinen ja laadukas. Siellä on
ollut loistavat opettajat ja puitteet tapahtumalle. Kun samanhenkinen porukka kokoontuu
yhteen, on tunnelma mukava
ja rento.
Meidän mielestämme tanssimisessa on parasta sen sosiaalinen puoli, tapaamme
ystäviä ja kavereita ja uusia
tuttavuuksia syntyy koko ajan
lisää. Tanssi on loistava liikuntamuoto hyvän musiikin parissa. Tanssiminen antaa mielen
virkeyttä ja jaksamista arjen
askareisiin. Kursseilta saa varmuutta askeliin, perusaskelia
ja kuvioita mennään läpi niin
moneen kertaan, että väkisinkin jotain tarttuu muistiin joka kerta. Siltikään täydellinen
tanssitekniikka ei ole meidän
mielestämme se pääasia. Siihen me emme koskaan pääsekään. Tanssimisen pitää ennen
kaikkea olla hauskaa, siinä
pitää näkyä se tanssin riemu
virheistä välittämättä. Huumoria pitää ehdottomasti olla mukana, sillä selviää pienistä ja
isommistakin kommelluksista.
Meille tanssi ei ole sitä, että
toistetaan leukaperät kireinä,
naama peruslukemilla kurssilla opeteltuja monimutkaisia
kuviosarjoja.
Tanssille ja musiikille pitää antautua niin että tanssista
nauttii itse ja myös tanssipari.
Nautittavaa tanssi on silloin
kun osaa huomioida tanssiparin ja tanssia vain sille parille. Ei pidä miettiä miltä oma
tanssiminen näyttää katsojan
silmissä, vaan tanssittava siten
mikä itsestä tuntuu hyvältä ja
mukavalta.
Mikäpä on sen ihanampaa,
kun kohdalle sattuu tanssittaja/
tanssitettava, joka kanssa askeleet sujuvat yhteen kuin itsestään. Ja mikä on sen parempaa
kuin lähteä kotimatkalle hikisenä, tanssimisesta uupuneena,
mutta onnellinen ja tyytyväinen
hymy kasvoilla. Meillä on tapana kotimatkalla ja seuraavana
päivänäkin jutella vielä illan
tansseista ja hauskoista tapahtumista. Sillä tavalla tanssien
tunnelma säilyy mielessä ja sillä fiiliksellä mennään taas seuraavaan tanssi-iltaan saakka.•
fanituoteshop.fi
B & C ja Fruit of The Loom laatumerkit, varastoväri musta, muut värit toimitusmyyntinä.
Molemmista tuotteista perus- ja ladyfit-mallit! Tarkemmat tiedot tilaussivustolla.
Valinnaisena hauskat tanssilliset tekstit: Saa hakea / Elämä on tanssia / Tahdon
tanssia / Vie sie mie vikisen / Mie vien sie vikiset / Vietävän hyvä mimmi / Fuskaan vain
tansseissa
Hupparit
29.90,-
T-paidat
alk.15.90,WWW.TANSSIVIIHDE.FI
21
tapahtumakalenteri
SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat.
Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, KIL - tanssikilpailu, MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus
SINUSTAKO
SEURATANSSINOHJAAJA?
Suselin
seuratanssinohjaajakoulutus alkaa
Joensuussa 28.6-3.7.2011
Lisätiedot: koulutussihteeri
Eija Puranen 0400-823 824
eija.puranen@ippnet.fi
Ilmoittaudu 15.6 mennessä!
Tarkempia tietoja: www.susel.fi
PALVELUKORTTI
Päiväys ___/___201__
Tilaan Tanssiviihde lehden alkaen seur. ilm. numerosta
itselleni
lahjaksi
määräaikaistilaus 12 kk / 27 eur
kestotilaus / 22 eur (laskutusväli 12 kk)
muutan tilaukseni kestotilaukseksi
irtisanon tilaukseni
maksetun ajan loppuun
päättymään heti
osoitteen muutos alkaen ___/___201__
ajaksi ___/___201__ - ___/___201__
Osallistun kauden kilpailuun. Vastaukseni on:
Entinen osoite tai lehden saaja
Sukunimi
Etunimi
E-mail
Lähiosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Puhelin
Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja
Sukunimi
Etunimi
Postinumero
HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä
katsomassa aina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenten ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät viereiseltä sivulta.
Katso kaikki tapahtumat osoitteesta: http://www.susel.fi/tapahtumakalenteri.php
E-mail
Lähiosoite
Postitoimipaikka
TK / 19.2. / Lattaripäivä / Jämsän Paviljonki / Bailatino, Cha cha cha ja Parisalsa / Sutu
Markkanen / www.himostanssijat.fi
TK / 19.2. / Tanssikkaan tanssikurssit / Kouvolan Kuntotalo / Tango / www.tanssikas.net
TK / 24.2. / SaiSet ry 5 vuotta juhlatanssit / Ravintola Monrepos, Lappeenranta /
esiintyjänä Martti Metsäkedon tanssiorkesteri / www.saiset.net
TK / 25.2. / Anne Jänkälän lattari-ilta / Ilmajoki / Samba / www.fuskaajat.fi
TK / 25.2. / Jive -perjantaiteema / Hurmion tanssikeskus, Tampere / Kaisa Huunonen
/ www.hurmio.fi
TK / 26.-27.2. / Lattari-leiri / Kouvola / Kimmo Lasanen / www.tanssikas.net
TK / 27.2. / Joonas Piippola Turussa / Linnasmäki / Lattarisunnuntai / www.tanssikurssit.fi
TAP / 1.-31.3. / Saanko luvan luovuttaa verenluovutuskampanja / SaiSet ry haastaa
kaikki SUSELin jäsenseurat verenluovutuskampanjaan / www.veripalvelu.fi/www/2809
TK / 4.-5.3. / Tanssintahti Teemapäivät / Kokkola / Liisa Kontturi-Paasikko / Samba,
Hidasvalssi, Jive, Foksi, kenkämyynti Alemana /
www.kokkolantanssiklubi.fi
TK / 5.3. / Tunti ennen tansseja -kurssi / Kuntotalo Kouvola / Kuviojenkka / www.tanssikas.net
TK / 5.-6.3. / Porvoon tanssileiri / Ramon ja Marika Silverio, Juhani Tahvanainen / Soolo
Salsa, Pari Salsa, Cha cha, Wanha Tango ja Wanha Swing / www.porvoonlavatanssiseura.fi
TK / 10.-13.3. / Satulinnan Tanssipäivät / Hattula / Alkeet, alkeisjatko, jatko / www.
tanssikurssit.fi
TK / 11.-12.3. / Onnenmaa Varkaudessa / Cha cha, Tango, Samba / Tied. Keijo Nikkonen p.040-356 5789
TK / 12.3. / Argentiinalaisen Tangon kurssi / Seinäjoki / Roger Ekholm / www.fuskaajat.fi
TK / 12.-13.3 / Swingprojekti ja lattarit / Mikkeli / Anne Jänkälä ja Arto Petjala / www.
tanssihullut.net
TK / 18.3. / Anne Jänkälän lattari-illat / Ilmajoki / lattaritanssien kuviointi ja tekniikka /
alkeisjatko- ja jatkoryhmät / www.fuskaajat.fi
TK / 19.3. / Kati Koivisto jatkokurssit / Härmän kuntokeskus Ylihärmä / pe-la tähtiesiintyjät Kuntokeskuksessa / www.tanssikurssit.fi
TK / 19.3. / Argentiinalaista Tangoa lavoille / Pesäkallio Lahti / Pasi ja Maria Lauren
/ Argentiinalainen Tango, Milonga ja Valssi / www.lavarit.com
TK / 19.3. / Soololattari Teemapäivä / Hurmion tanssikeskus Tampere / Heidi Pohjola
/ www.hurmio.fi
TK / 24.3. / Tanssikkaan tanssikurssit Salsa / Koria / www.tanssikas.net
TK / 25.-26.3. / Sari ja Jari Aaltosen jatkokurssit Ilmajoella / Tango, Foksi, Fusku,
Hidas Valssi, Rumba ja Salsa / www.fuskaajat.fi
TK / 25.3. / Vartalonhallinta - perjantaiteema / Hurmion tanssikeskus Tampere / kaikentasoisille tanssijoille, sooloharjoitteet / www.hurmio.fi
TK / 26.-27.3. / Kiuruvesi Swing Sensation / Kiuruvesi / Swingtanssit /
www.swingtanssi.fi
TK / 26.-27.3. / Matti Heikkilä ja Sanna-Maria Nissinen Kuopiossa / Jive ja tanssitekniikka, jossa lajeina Tango ja Hidas Valssi / www.tanssiseurajetv.fi
TK / 1.4. / Anne Jänkälän lattari-illat / Ilmajoki / lattaritanssien kuvioinnit ja tekniikka
/ alkeisjatko ja jatko / www.fuskaajat.fi
TK / 1.-2.4 / Sari ja Jari Aaltonen jatkokurssit / V2 Harjavalta / tanssilajeja laidasta
laitaan / www.tanssikurssit.fi
TK / 1.-2.4. / Kati Koivisto jatkokurssit / Kiljavanranta Nurmijärvi / Kati Koivisto ja
Joonas Kainulainen / www.tanssikurssit.fi
TK / 2.4. / Tunti ennen tansseja / Kouvolan Kuntotalo / Salsa / www.tanssikas.net
TK / 3.4. / Wanha Tango -kurssi / Kuopio / Swingtanssit / www.tanssiseurajetv.fi
TK / 5.4 / Tanssin tiiviskurssi Happy Dancessa / Pori / Valssi, Foksi, Tango ja Humppa / www.happydance.fi
TK / 7.4 / Tanssikkaan tanssikurssit - Polkka / Koria / Polkka ja Swingpolkka / www.
tanssikas.net
TK / 8.-9.4 / Liisa Kontturi-Paasikko jatkokurssit / Pyrkivä Turku / Cha cha ja Hidas
Valssi / www.tanssikurssit.fi
TK / 9.4 / Tanssin iloinen lauantai / Kirkkonummi / alkeis- ja alkeisjatko / Susa Matson
ja Kimmo Luukkonen / www.tanssinilo.net
TK / 9.4 / Argentiinalaisen Tangon kurssi / Seinäjoki / Roger Ekholm / www.fuskaajat.fi
TK / 15.-16.4 / Kati Koivisto & Joonas Kainulainen Härmän Kuntokeskuksessa /
Ylihärmä / Bugg, Hidas Valssi, Fusku, Cha cha / www.tanssikurssit.fi
TK / 16.4 / Lavalauantai -tanssileiri Lohjan Tanhuhovissa / Lohja / Susa Matson /
www.tanssifestivaalit.fi
TK / 16.-17.4 / Tiin ja Kimmon Tangoleiri / Hankasalmi / www.salsaoulu.com
TAP TK / 17.-18.4 / Kevään Suuri Tanssiristeily 2011 / m/s Viking Isabella / tanssikursseja, tanssinäytöksiä, seuraesittelyjä, huippuesiintyjät / www.susel.fi
TK / 19.4 / Tanssin tiiviskurssi Happy Dancessa / Pori / Valssi, Foksi, Tango ja
Humppa / www.happydance.fi
TK / 21.-25.4 / Pääsiäisleiri Somerolla / alkeis- ja jatkoryhmät / ei tarvita omaa paria,
iltamenot joka päivälle / www.tanssikurssit.fi
TK / 30.4 / Wappuswing / Kittilä / alkeis- ja alkeisjatkokurssit / Hilkka Suomalainen /
www.menomono.fi
Puhelin
LEHDEN TILAUS
www.tanssiviihde.fi
TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011
Kirjemaksu
Jaamedia
PL 57
33711 TAMPERE
22
Helmikuu
Tanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin.
, Toukoku
Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 22 €
u
Syyskuu,
Marrasku
- määräaikaistilaus 12 kk / 27 €
u
Maksuehto 14 pv netto, maksukehotus 5 eur. Ulkomaan postituslisä 5 eur.
Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva
tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintään kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos
astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa.
Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus
laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai
siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun.
Yhteyshenkilö lehden tilauksissa:
Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@tanssiviihde.fi
Lehden voi tilata myös verkkosivuston kautta tai oheisella tilauslomakkeella.
Ilmestyy neljä
kertaa vuodessa!
suomen seuratanssiliitto susel ry:n
jäsentanssiseurat alueittain
www.susel.fi
Itä-Suomen lääni
JOENSUU, Suomalaisen Humpan yhdistys ry, www.freewebs.com/humpanyhdistys, 0400 883 140
JUANKOSKI, Koillis-Savon Tanssijat ry, www.koillissavontanssijat.nettisivu.org, 040 550 7154
KIURUVESI, Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, www.tanssileiri.fi, 050 354 2023
KUOPIO,Tanssiseura J & V ry, www.tanssiseurajetv.fi, 040 511 2856
KUOPIO, Tanssiseura Tanssi-Savo ry, www.tanssisavo.fi, 040 757 1821
LIPERI, Liperin Lavatanssijat LiLat ry, www.lilat.com, 050 592 8449
MIKKELI, Mikkelin Tanssihullut ry, www.tanssihullut.net, 040 550 0507
NURMES, Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, www.oyk.fi/~tanssikerho.taysikuu, 050 336 7188
VARKAUS, Dancing Foxes ry, www.dancingfoxes.net, 040 776 2900
VARPAISJÄRVI, Jumis-Palosten ns ry/Viäntymättömät, www.viantymattomat.arkku.net, 044 335 3102
Lapin lääni
Etelä-Suomen lääni
HELSINKI, Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, www.comets.fi, 050 387 7140
KELLOKOSKI, Keravan Tanssinharrastajat Taitokolmio ry, www.taitokolmio.net, 050 564 8167
KIRKKONUMMI, Tanssin Ilo ry, www.tanssinilo.net, 045 133 3362
KOUVOLA, Lavatanssiseura Tanssikas ry, www. tanssikas.net, 040 824 2226
LAHTI, Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, www.lavarit.com, 040 596 6962
LAHTI, Möysän Nuorisoseura ry, www.tonttila-sali.com, 050 918 9402
LAHTI, Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, www. jamroll.com, 040 560 9191
LAPPEENRANTA, Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, www. saiset.net, 040 543 8414
LOHJA, Lohjan Tanssifestivaalit ry, www.tanssifestivaalit.fi, 040 514 1607
LOHJA, Lohjan Lockstep ry, www.lockstep.fi, 044 034 0144
LOHJA, Tanssiliikuntaseura Lohjan Lavatanssijat LoLa ry, 040 589 1379
PORVOO, Porvoon Lavatanssiseura ry, www.porvoonlavatanssiseura.fi, 040 757 5601
PORVOO, Suomen Pyörätuolitanssiliitto ry, www.pyoratuolitanssi.fi, 040 728 1425
VANTAA, Tanssin Taitajat ry, www.tanssintaitajat.fi, 044 378 8165
INARI, Tanssiseura Heinäkengät ry, www.heinakengat.palvelee.fi, 040-700 8146
KEMI, Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, www.swengijengi.net, 050 3875687
KEMIJÄRVI, Kemijärven Seuratanssijat ry, www. kemijarvi.fi/seuratanssijat, 040 827 5945
KITTILÄ, Tanssiseura Menomono ry, www.menomono.fi, 040 762 1254
ROVANIEMI, Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, www. nastat.net, 040 736 1694
ROVANIEMI, Tanssiurheiluseura Revontulitanssijat ry/, www.revontulitanssijat.com, 040 743 2706
SODANKYLÄ, Sodankylän Seuratanssijat ry, www.seuratanssijat.com, 040 567 7876
Länsi-Suomen lääni
HARJAVALTA, Lavatanssiseura TanssiTossut ry, www.sataviestinta.fi/tanssitossut, 050 366 3839
JÄMSÄ, Himos Tanssijat ry, www.himostanssijat.fi, 040 847 2644
JYVÄSKYLÄ, Tanssin Taikaa ry, www. tanssittaa.fi, 0400 544 970
KOKKOLA, Kokkolan Tanssiklubi ry, www.kokkolantanssiklubi.fi, 0400 160 099
LAUKAA, Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, www. kestavat.fi, 050 351 7107
PORI, Tanssitaivas ry, www.tanssitaivas.net, 050 302 1331
RAUMA, Rauman Dansseor ry, www.raumandansseor.net, 050 386 0692
SALO, Salon Seuratanssi Klubi ry, www.salonseuratanssiklubi.com, 050 564 6382
SEINÄJOKI, Botafogo ry, www.botafogo.fi, 040 724 0627
SEINÄJOKI, Fuskaajat ry, www.fuskaajat.fi, 040 551 8071
SOMERO, Lavatanssiseura Monokas ry, www.monokas.fi, 040 501 4841
TAMPERE, Tanssiseura Hurmio ry, www.hurmio.fi, 045 129 7497
TURKU, Lavatanssikerho Sekahaku, www.sekahaku.net, 0400 225 856
TURKU, Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, www.flyingsteps.fi, 040 578 6792
TURKU, Turun Kansantanssin Ystävät ry, www.rytky.fi, 040 748 6610
ULVILA, Tanssiseura Lava´n Svengi ry, www.lavansvengi.fi, 040 778 2141
VAASA, Tanssiurheiluseura Rolling ry, www.rolling.fi, 040 589 0087
VAASA, Vaasan Viuhka ry, www.vaasanviuhka.fi, 050 390 1277
VIITASAARI, Viilat ry, http://viilat.yhdistysavain.fi, 040 524 9474
ÄHTÄRI, Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, www. mesikammenet.webs.com, 050 375 9950
Oulun lääni
HAAPAJÄRVI, Tanssikerho Kavaljeeri ry, www.tanssikerhokavaljeeri.fi, 040 558 3332
KAJAANI,Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, www. casamba.fi, 0500 748 928
KALAJOKILAAKSO, Tanssikerho Jammarit ry, www. jammarit.net, 040 557 8681
RAAHE, Raahen Tanssiklubi ry, www.raahentanssiklubi.com, 040 703 2936
OULU, Tanssiseura Iso O ry, www.iso-o.com, 040 505 9631
Jäsenetupaikat 2010
Yhteistyöjäsenet
RUOTSI GÖTEBORG, Saanko Luvan Seuratanssijat ry, www.saankoluvan.se, +46 73 953 4563
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
• Alemana Dance Center www.alemana.fi
Pori
• Auraviihde Oy www.auraviihde.fi
Turku
• Dance Stop Oy
www.dancestop.fiÄänekoski
• Extraviihde Oy
www.extraviihde.fi
Riihimäki
• Hotelli Levitunturi
www.hotellilevitunturi.fi
Sirkka
• Ohjelmatoimisto Atlas
www.ohjelmatoimisto-atlas.com
Turku
• Piruetti Oy
www.piruetti.fi
Tampere
• Saariselän Tunturihotellit Oy
www.tunturihotelli.fi
Saariselkä
• Salsa De Cuba Ay
www.salsadecuba.fi
Turku
• Suomen Media & Action
www.tanssikurssit.fi
Piikkiö
• Tanssikoulu Baila Baila www.bailabaila.fi
Helsinki
• Tanssikoulu Eija Puranen
Ikaalinen
• Tanssikoulu Happy Dance
www.happydance.fi
Pori
• Tanssikoulu Tanssin Tahti
www.tanssintahti.fi
Oulu
• Tanssikoulu Pilvisteps
www.pilvisteps.fi
Helsinki
• Tanssikoulu Sulava
www.tanssikoulusulava.fi
Oulu
• Iskelmä Kiuruvesi Oy
www.iskelmanjuhlaa.fi
Kiuruvesi
• Visual Net & Print Nina Laine
www.visualprint.fi
Turku
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Aulavan lava, Alavus
Esakallio, Somero
Haikan lava, Pirkkala
Hotelli Rauhalahti, Kuopio
Höyryveturipuisto, Haapamäki
Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö
Kapakanmäki, Tuulos
Kerhola, Nokia
Kisaranta, Kangasala
Kohoniemi, Pielavesi
Krouvin lava, Hartola
Kulttuuritalo, Helsinki
Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski
Liperin lava, Liperi
Littoisten lava, Kaarina
Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi
Lusan halli, Kurikka
Martin Kievari, Hietama
Mäntymotelli, Karankamäki
• Mäntyrinne, Savonlinna
• Pesäkallio, Lahti
• Pistohiekan Lava, Puumala
• Riutanharju, Riihimäki
• Rönnin lava, Eräjärvi
• Savion lava, Laukaa
• Sivakan lava, Kaavi
• Suukosken keidas, Tervola
• Syvälahden lava, Kangasniemi
• Tanhuhovi, Lohja
• T-talo, Turku
• Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula
• Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta
• Teeriharju, Somero
• Tommolan Suurlava, Mäntyharju
• Tähtiranta, Keminmaa
• Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala
• Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi
• Viihteen Valtatie 2, Harjavalta
Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista.
Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 %
Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.
Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.
Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.
Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista 20%
Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista
pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.
Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista
Edut voimassa
Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä
toistaiseksi ellei
Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista
toisin ilmoiteta!
Lisätietoja JÄSENETUPAIKOISTA www.susel.fi
Kunto-messujen 2011
teemalaji on tanssi!
Lavatanssit
yleisölle
pe klo 18–19
la–su klo 15–16
esku–1s7
k
u
s
s
e
M
in
g 9, la klo 10–18, su klo 10
Hels: in
pe klo 12–1
Avoinna
Messuilla nähdään lattareita, vakiotanssia, showtanssia ja paljon
muuta. Näytösten lisäksi eri tanssilajeja pääsee testaamaan ohjatuilla minitunneilla. Tsekkaa myös Footlightin tanssitarvikemyymälän ja Kunto Shopin messutarjoukset!
Samalla lipulla pääset tutustumaan Messukeskuksessa myös muihin kiinnostaviin
lajeihin melonnasta golfiin. Fillari, Golf, Retki, Kalastus ja Metsästys -messujen lisäksi
la ja su Helsinki Horse Fair -tapahtumassa esittäytyy kymmeniä hevosia osastoilla ja
ohjelmissa. Lue lisää osoitteessa www.goexpo.fi ja valitse paras päiväsi saapua.
Pääsyliput: aikuiset 13 ¤, lapset, opiskelijat ja varusmiehet 9 ¤.
Perhelippu 28 ¤ (2 aik. ja lapset). Ryhmät 9 ¤/hlö, kokoaikalippu 23/16 ¤.
Liput ovelta tai Lippupalvelusta (+ toimitusmaksu alk. 2,50 ¤).
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
23
Äänestä Pena
parlamenttiin Pirkanmaalta
Pentti Teräväinen
Tanssikulttuurin
tinkimätön
puolustaja
Toimittaja,
sosionomi
Vuoden yrittäjä
2009 Ylöjärveltä
010
Kari Tapio - Laulaja 1945-2
a!
3-CD! Mestarin 60 klassikko
ja
Matti Esko - Hallelu
40-v. huipulla:
va albumi!
Juhlavuoden loista
Radio 988:n
päätoimittaja
www.hitit.fi
Radio 988
Tuttu äänestä
– äänestä tuttu!
24
TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011
tkalla
Tommi Soidinmäki - Ma
un viihyttee
Jamppa Kääriäinen - Hallu
Suomihittejä savoksi.
TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2011
TANSSIPAIKKAliite
kevät 2011
Ohjelmamuutokset mahdollisia!
Uudet tuulet puhaltavat kievarilla!
Uusi iso 300m2 tanssilattia
Alakerran ravintolassa
tanssi-iltoina karaokea!
Saarijärventie 434, Hietama
KEVÄTOHJELMISTO 2011
La
La
La
La
La
La
La
La
La
La
Majoituspaketti
alk. 40 eur / hlö
(sis. aamiainen,
majoitus ja tanssilippu)
19.02.
26.02
05.03.
12.03.
19.03.
26.03.
02.04.
09.04.
16.04.
23.04.
Finlanders
Pekkaniskan Pojat
Eija Kantola & Omega
Tarja Lunnas & Rosso
Korsuorkesteri
Tomi Markkola & Fernet
Marko Maunuksela & Fantasia
Kaija Lustila & Rosette
Kari Vepsä & Onnenmaa (levynjulkkarit)
Kaija Pohjola & Paratiisi
& Jaska Mäkynen
La 30.04. Anita Hirvonen & La Srada
La 07.05. Martti Metsäkedon tanssiorkesteri
La 14.05. Esiintyjä avoin
www.martinkievari.fi
Vietä Lomanen meillä!
Lomanen sisältää vuorokauden majoituksen hotellihuoneessa, täysihoidon,
hieronnan, sauna- ja allasosaston, liikunƚĂƟůĂƚƐĞŬćůŽŝƐƚĂǀĂŶǀŝŝŚĚĞŝůůĂŶƌĂǀŝŶƚŽͲ
lassa.
Hinta vain 98,-/ henkilö/vrk 2 hengen
huoneessa. Yhden hengen huonelisä 30,-/
Johanna Debreczeni ja
hlö. (Tarjous ei koske Naistenpäivää 8.3.)
Jouni Keronen & Keidas
la 19.2.11
EĂŝƐƚĞŶƉćŝǀćŶćƟϴ͘ϯ͘ŬůŽϮϬ
Hurmaava TOMI METSÄKETO
konsertoi pianosäestyksin ravintolasalissa
<ŽŶƐĞƌƟŶƉććƩĞĞŬƐŝĂƌǀŽŵŵĞŽƐĂůůŝƐƚƵũŝĞŶ
kesken Lomasen yhdelle!
Ilta jatkuu Barbarellon tahdissa klo 01.00
ƐĂĂŬŬĂ;ƉććƐLJůŝƉƉƵƐŝƐćůƚLJLJŬŽŶƐĞƌƫůŝƉƵŶ
hintaan)
<ŽŶƐĞƌƫůŝƉƉƵϮϱ͕ͲͬŚůƂ͘sĂƌĂĂƉƵŚ͘ϬϮͲϱϳϯϯϯ
Katso Ro
tapahtuma kuan
kale
www.roku nteri:
a.com
h e a l t h &s p a
www.paivakumpu.fi
<ĞůĂŶŬĂĂƌŝϰϯϴϳϬϬ<ĂŶŬĂĂŶƉćć
ƉƵŚ͘ϬϮϱϳϯϯϯ
RĂŝƚĂ/ůŽŵćŬŝΘϱϬͲůƵŬƵZŽĐŬΘZŽůů
,ŝůůƐƚƌĞĞƚůĂϭϵ͘ϯ͘ƌŽŶΘŽŽůŽŵƉĂŶLJ
ZĂǀŝŶƚŽůĂ<ĂŶŐĂƐƉŽůŬƵ
ƉĞϮϱ͘ϯ͘
ǁǁǁ͘ŬƵŶƚŬĞ͘Į
Huom! Asiakaskortilla aina
joka 10. lippu ilmainen
Rieniläntie 1, Häijää Sastamala
INFO (03) 518 1117
KEVÄTOHJELMISTO 2011
Pe 18.02. Sinitaivas
Pe 25.02 Teemu Harjukari &
Taivaanrannan maalarit
Pe 04.03. Pekkaniskan Pojat
Pe 11.03. Matti ja Teppo & Horizone
Pe 18.03. Neljänsuora, Vitosen seteli
Pe 25.03. Syke
Pe 01.04. Taikakuu, Hurma
Pe 08.04. Eija Kantola & Omega
Pe 15.04. Tomi Markkola & Fernet
Pe 22.04. Anne Mattila & Mistal
Pe 29.04. Markus Törmälä & FBI-Beat
Pe 06.05. Helmenkalastajat
Pe 13.05. Päättäjäistanssit Seppo Niemi & Yhtye
www.haijaa.com/tanssikrouvi/
Tanssit klo 20:00--01:00
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
1
Viihtyisin talven
2010-2011 tanssipaikka
-lukijaäänestyksen
voittaja
Häijään tanssikrouvi
T
anssiviihde lehden talven numeron Viihtyisin talven tanssipaikka - lukijaäänestyksen voittajaksi
selvityi tänä vuonna selkeällä äänienemmistöllä
Häijään Tanssikrouvi. Toiseksi kiri viime vuoden voittaja
Auran Nuortentalo ja kolmannelle palkintopallille puolestaan Hattulan Satulinna. Äänet jakautuvat kaiken kaikkiaan 65 hyväksyttävän eri tanssipaikan kesken. Mukana
oli niin tanssilavoja kuin ravintoloitakin. Mielenkiintoisin
lukijavastaus talven viihtyisimmäksi tanssipaikaksi oli
kaiketi Simpeleen Shell. Jonkin verran ääniä annettiin
myös kesälavoille.
Tanssikrouvilla on pidetty tansseja katkeamattomasti jo vuodesta 1993 lähtien aina talvisin. Tanssikansaa
viihdyttävät joka perjantai maamme iskelmätaivaan
huippuesiintyjät aina syyskuun alusta toukuun loppupuolelle. Yleisön ikähaarukka on 25 vuodesta ylöspäin
hieman esiintyjästä riippuen, mutta pääosin kuitenkin
keski-ikäisiä. Tanssitoimintaa vetää Voimistelu- ja urheiluseura Mouhijärven Malli ry.
Palkintona voittajapaikka saa ensi talven lehteen
mm. ilmaisen tanssipaikkaesittelyn ja Tanssiviihteen
kunniakirjan, joka luovutetaan mahdollisesti perjantaina 25. helmikuuta Tanssikrouvin tanssi-illassa.
Tanssiviihde lehti onnittelee kaikkia kymmenen
kärkeen sijoittunutta tanssipaikkaa!
Jukka Hallikainen sai
Ikaalisten artistikoulutuksen suojatista Tero
Heikarista ”oppipojan”
kevään keikoilleen.
teksti:marika pietilä ja Kuvat: jaana vuorenpää
Tero heikari oppipoikana
mestarin matkassa
2
näillä keikoilla saanut, on yhteistyö bändin kanssa. Aiemmin
en myöskään osannut oikeastaan lainkaan musiikinteoriaa,
mutta nyt sitä on tullut opittua.
Olen myös jo itse tehnyt nuotti- tai komppilappuja bändille,
Heikari kokoaa yhteen tähän
mennessä oppimaansa.
Hallikainen sanookin opettavansa Heikarille lähinnä nuotituspuolta ja esimerkiksi sitä,
mitkä biisit sopivat soitettaessa
pareiksi.
Hallikaisella itsellään ei ole
ollut omaa ”mestaria”, mutta
tärkeänä ohjaajana musiikin
suhteen hän mainitsee yläasteen musiikinopettajansa Petri
Laaksosen, jolta hän kertoo
saaneensa paljon hyviä neuvoja. Myös Hallikaisen elämään
musiikki on kuulunut lapsesta asti. Seitsenvuotiaana hän
aloitti kitarakonserteilla, ja nyt
keikkailua laulamassa ja soittamassa on takana parikymmentä
vuotta. Hallikainen on osallistunut neljä kertaa Seinäjoen Tangomarkkinoille ja vuonna 2008
hänet kruunattiin Suomen tangokuninkaaksi. Saman vuoden
semifinaali-vaiheessa Hallikainen ja Heikari myös tutustuivat
lähemmin.
keikkafiiliksessä on ihmisten
palveleminen.
- Rakkaus musiikkiin ja
ihmisten palveleminen ajaa
eteenpäin useimpia tuntemiani
artisteja, ja niin se on ainakin
minunkin kohdallani, hän kiteyttää.
Kun kysyn, onko keikoilla
tähän mennessä sattunut mitään
mokia, Heikari naurahtaa, että
esiintymislavalla aina sattuu
koko ajan jotain.
” Bändin kanssa
ollaan tiimi.
Jos ei itse tee
soundcheckausta,
sitä on sitten turha
mennä keikan
jälkeen bändille
valittamaan. ”
TANSSIPAIKKALIITE 1/2011
JÄRKKÄRI
Kevätohjelmisto 2011
T
1. Häijään Tanssikrouvi
2. Auran Nuortentalo
3. Satulinna, Hattula
4. Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio
5. Sokos Hotel Vantaa/Ravintola Tulisuudelma
6. Ruusulinna, Nurmijärvi
7. Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka
8. Ikaalisten Kylpylä
9. Naapurivaaran huvikeskus, Sotkamo
10. Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta
sesta alkaen.
- Siinä asiassa olemme Hallikaisen kanssa molemmat samaa
mieltä, että artistin ei kuulu olla
mikään nirppanokka, joka saapuu paikalle 15 minuuttia ennen
keikan alkua. Bändin kanssa ollaan tiimi. Jos ei itse tee soundcheckausta, sitä on sitten turha
mennä keikan jälkeen bändille
valittamaan, Heikari kertoo
hommien hoitamisesta keikkareissuilla.
Myös lavoilla esittämänsä
musiikin suhteen Heikari ja
Hallikainen ovat hyvin samanhenkisiä: kevytmusiikki on molempien juttu.
- Molemmilla tango taipuu
ihan varmasti rockiin. Tällä hetkellä harjoittelen myös huvikseni heavya, Heikari naurahtaa.
Heavyn lisäksi Heikari kertoo alkaneensa opettelemaan
pianonsoittoa. Tekeillä on myös
ensimmäinen oma sinkku, jonka
musiikin on tarkoitus olla tanssimusiikki-, pop- ja iskelmähenkistä, ja jonka tuottaa Esa Nieminen. Sinkun julkaisemisen
on tarkoitus tapahtua heinäkuun
jälkeen, kun Heikari saa koulunsa loppuun ja harjoittelunsa
suoritettua. Toistaiseksi Heikari kuitenkin kiertää lavoilla, ja
seuraavaksi hänet ja Hallikaisen
voi nähdä yhdessä esiintymässä
Haminassa 19. helmikuuta. •
- Kysymys onkin siitä, huomaako yleisö mitään, eikä se
ainakaan tähän mennessä ole
huomannut. Juuri siinä onkin
koko homman suola, kun vain
mennään hyvällä huumorilla
bändin kanssa, hän virnistää.
Keikoilla Hallikainen vetää
täydet kaksi osuutta ja Heikari
yhden omansa. Laulamisen liHuvikseen heavya
säksi, Heikari on mukana kaiesimerkiksi
ohjelmatoimistossa,
kari sai 70 markan palkkion.
Heikari kertoo, että parasta kessa muussakin aina roudaukja
sitten
on
tehty
muutama
keikTuosta ensimmäisestä keikasta on nyt tultu pitkälle ja Heika- ka päälle, mutta Heikari saikin
rilla on takanaan muutama vuosi paremman ajatuksen.
Tiedustelut ja varaukset:
Tanssi- ja juhlatalo Tanssi
keikkailua ja suurimpana saavu019-417 057 / 0400-898 638
mu
aikuis siikkia jarjesto.talo@pp.inet.fi
tuksenaan pääsy viiden parhaan Oppipoikana
e
e
n
m
akuun
joukkoon Iskelmälaulun SM- keikkalavoilla
!
Vietä
elämäsi
tärkeimmät
juhlat
meillä!
kilpailuissa Kiuruvedellä.
Eräänä iltana viime syyskuussa,
Tule tutustumaan ja viihtymään tanssien
kun Heikari ja tangokuningas
talomme parketille.
* Häät,synttärit,ym. perhejuhlat
Jukka Hallikainen istuivat ra* Yhteisöjen juhlat ja myyntinäyttelyt.
” Tärkein oppi,
vintolassa Kouvolassa, Heikari
Su 20.02 Kauko Simonen & M. Ingnatius
jonka olen näillä sai hauskan oivalluksen: Mitä
Su 27.02 Pekkaniskan Pojat
keikoilla saanut, mieltä Hallikainen olisi, jos hän
Su 06.03 Juhani Virran yhtye
Su 13.03 Heikki Lukkarinen & Satumaarit
lähtisi tämän matkaan keikkaon yhteistyö
Su 20.03 Olavi Virta laulukilpailu
lavoille suorittamaan harjoitbändin kanssa. ” telujaksoaan? Asia oli sillä soJukka Eskelinen ja Onnen Kulkurit
Su 27.03 Teuvo Oinas & Kiintotähti
vittu, ja nyt vuoden vaihteessa
Su 03.04 Sirkka & Velikullat
Viime syksynä aloitettu kaksikko on aloittanut yhteisen
Su 10.04 Väinö Korsu & Seppo Lankinen
Su 17.04 Unto Satoranta yht.
kymmenkuukautinen artistival- keikkailun.
Su 24.04 Pispalan Sälli & Markus
Yhteensä viidestätoista yhmennus on puolessa välissä ja
La 30.04 Anna-Liisa Räsänen yhtyeineen
käynnissä on harjoittelujakso. teisestä keikasta on nyt kolme
TANSSIT sunnuntaisin klo 16-21.
/ Vapun aatto klo 19-24
Yleensä tällainen harjoittelu- takana.
- Tärkein oppi, jonka olen
jakso on ollut tapana suorittaa
Munckinkatu 49, Hyvinkää
Harjoittelujaksoaan suorittavat opiskelijat ovat nykyään tuttu näky kouluissa, sairaaloissa, lehdissä,
yrityksissä ja nyt myös keikkalavoilla. Tero Heikari,
27, suorittaa nimittäin tänä keväänä artistivalmennuksen harjoittelujaksonsa keikkailemalla vuoden
2008 tangokuninkaan Jukka Hallikaisen matkassa.
ero Heikari on juuri lumitöissä, kun soitan hänelle. Pirteänä hän kuitenkin toteaa, että se ei ole mikään ongelma, ja lykkää kolan
hankeen odottamaan. Heikari on
nyt ottanut tosissaan aikaa itselleen ja aloittanut viime syksynä
Ikaalisissa artistivalmennuksen. Upseeriluutnantin hommat
puolustusvoimissa työnnettiin
sivuun kuten kolakin, ja koko
elämänsä laulanut nuorukainen
omistautui musiikille.
Heikari oli vasta ala-asteen
toisella luokalla, kun hän jo
kävi vetämässä ensimmäisen
palkallisen keikkansa. Kylätoimikunnan puheenjohtaja oli
bongannut lupaavan artistinalun
koulun kevätjuhlasta ja pyysi
tämän kylätoimikunnan juhliin
esiintymään. Debyytistään Hei-
Kymmenen eniten ääniä saanutta
tanssipaikkaa pistejärjestyksessään:
http://seurantalot.fi/hyvinkaan_jarjestotalo/
ee!
Perinteiset aidot lavatanssit!
Tanssiorkesteri
ie
me nt
an um
Ho nk
Jokiniemen tie
TANSSIKURSSI JIVE
Honkanummentie 6, Vantaa, puh. 875 2595 • www.hki-pavi.fi
Kehä III
VUOKSENNISKAN
TYÖVÄENTALO
Kehä III
TANSSIKURSSEJA PÄÄSYLIPUN HINNALLA!
Su 20.02.
Su 27.02.
Su 06.03.
Su 13.03.
Su 20.03.
Su 27.03.
Su 03.04.
Su 10.04.
Su 24.04.
Su 01.05.
Kaija Lustila & Rosette
KinoJake
Varjokuva
Marko Lämsä
& Pallosalama
Myrskytuuli
Syke
Marko Maunuksela
Fantasia
Sinitaivas
Unelmavävyt
Korsuorkesteri
Torikatu 7
Imatra
Iskelmäravintola IsoVaalee tarjoaa
ISKELMÄMUSIIKIN
HUIPPUVIIKONLOPPU
Tekstivihreä C 85, M10, Y100, K 0
Raidat 62 % pääväristä
Tiedustelut 040 777 9756
www.ruokolahdenraju.fi
Jo 26 vuotta naistentansseja!
TYRNÄVÄN SEUROJENTALO
Vanhatie 12, 91800 TYRNÄVÄ • Info 040 539 8491
KEVÄÄN TANSSIKAUSI 2011!
La 19.02. Jarkko Honkanen & Taiga
La 26.02. Tarja Lunnas & Rosso
La 05.03. Teuvo Oinas & Kiintotähti
La 12.03. Kari Piironen & Caminito
La 19.03. Lasse Hoikka & Souvarit
La 26.03. Kaija Pohjola & Paratiisi
La 02.04. Wähäkosket
La 09.04. Saija Tuupanen & Savanni
La 16.04. Miia Mäkelä & Siluetti
La 23.04. Tukkijätkät
Su 24.04. Ässät
La 30.04. Tulipunaruusut
La 07.05. Pauli Haapalainen ja Maximus
La 14.05. Dreams
La 21.05. Tuovilat
La 28.05. Exset
2.4. Lauantaitansseissa
MATTI JA TEPPO & Horizone
3.4. sunnuntaina klo 14 -16.30
FINLANDERS –konsertti
.BKPJUVTQBLFtti alk. 69€ / henkilö
TJTNBKPJUVLTFOIFOHFO
IVPOFFTTBNZÚIÊJTFODIFDL
PVUJOBBNJBJTFOTFLÊUBOTTJKB
LPOTFSUUJMJQVU
7BSBBIFUJQBJLLPKBSBKPJUFUVTUJ
Majaniementie 2,
70420 Kuopio
t
tTBMFT!JTPWBMLFJOFODPN
tXXXJTPWBMLFJOFODPN
Tanssit klo 17 -22
Kevätkauden ohjelmisto 2011
Kaskipolku
)
num mentie
0
(14
Ke 20–00.30
Pe 20–01
Su 17–22
Sinitaivas
Honka
HAKKILA
Lahdenväylä
TANSSIA
Vanh
a
Po
orrvvo
oontiie
Kauden 2011 odotetut avajaiset
Pe 15.4. klo 20
20–01
01
• Tanssit 20:30 - tasan 01:00
Katso lisätietoja:
www.tanssi.net/fi/p/5M.html.fi
Ky l py l ä h o t e l l i l ä h e l l ä l u o n t o a
KIANNON KUOHUT
Jalonkatu 1
Suomussalmi
puh. (08) 710 770
kiannonkuohut@scandichotels.com
KEVÄTOHJELMISTOA 2011
La 19.02. Turo´s Hevi Gee
La 26.02. Taikakuu
La 05.03. Heikki Koskelo
& Hopeinen Kuu
La 12.03. Klamydia
La 19.03. Kake Randelin & Presto
La 26.03. Neljänsuora
Pe 08.04. Sir Elwoodin Hiljaiset Värit
La 16.04. Channel Four
Pe 22.04. Finntelligens
La 23.04. Matti Nykänen
La 14.05. Antti Tuisku
La 28.05. Korsuorkesteri
Pidätämme oikeuden muutoksiin!
MAJOITUSTARJOUS:
Alk. 95 € / 2hh / vrk (sis. aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin
vapaa käyttö sekä pääsylippu illan tansseihin)
www.scandichotels.com
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
3
AURAN NUORTENTALO
Neljänsuora, Aikalisä
Varjokuva, In The Mood
la 05.03
la 12.03
la 19.03
la 26.03
Saska Helmikallio & Avec
Henkka ja Kulkurit
Susanna Heikki & Karavaani
Teemu Harjukari & Taivaanrannan maalarit
Kaija Lustila & Rosette, Unelmavävyt
Korsuorkesteri, Tanssiorkesteri Esteri
Tanssit klo 21 - 02 • INFO (02) 486 9092, 040 514 2468
Huhtikuu
la 19.02
la 26.02
Maaliskuu
Helmikuu
Kirkkotie 254, 21370 Aura kk
Ohjelmamuutokset mahdollisia.
la 02.04
la 09.04
su 16.04
la 23.04
Meiju Suvas & Suvas Regal
Arto Nuotio & Sunset
Markus Törmälä & FBI-Beat, Väriloiste
Jani & Jetsetters, Veikko Nieminen
Marko Lämsä & Voimaorkesteri
Hanna Talikainen & Octavia
www.aurannuortentalo.fi
TERVETULOA!
MAALISKUU
Pe
La
HELMIKUU
Pe 18.2. Neljänsuora
La 19.2. Kinojake
Pe 25.2. Tommi Soidinmäki
& Petoman
La 26.2. Mika Peltoniemi
& Turhat jätkät
Pe
La
Pe
La
Pe
La
4.3. Antti Raiski & Sesam
5.3. YSÄRIHITIT TOUR
Ressu ja Jussi
11.3. Topi Sorsakoski
& Kulkukoirat
12.3. Antti Toivola
& Tulinen Trumpetti
18.3. In the Mood
19.3. Jiri Nikkinen
& The Beatles Tribute Band
25.3. Anneli Mattila & V.I.P
26.3. Mikael Konttinen
& Nelinpeli
/4
AVAJAISET PE 22/4 & SU 24
ullua
Varjokuva • Neljänsuora • 7 Seinäh
nen
Riku Niemi Orchestra & Jorma Kääriäi
p.040 801 0232
www.esakallio.net
KAIKKI ESIINTYJÄT: wanhankellari.fi
HIRVENSUULI
Tanssit sunnuntaisin
klo 16-21.
Erkkiläntie 17-21, HUITTINEN p. 044 056 5610, (02) 565 610
tanssit Keskiviikkoisin ja lauantaisin Kesällä tans
sit
Talvella
NAISTENTANSSIT
KEVÄÄN OHJELMISTOA 2011
V intillä
La
Ke
La
Ke
La
Ke
Su
Ke
La
Ke
La
Ke
La
Ke
La
Ke
19.02.
23.02.
26.02.
02.03.
05.03.
09.03.
12.03.
16.03.
19.03.
23.03.
26.03.
30.03.
02.04.
06.04.
09.04.
13.04.
Jussi Roposen yhtye
Juhani Virran yhtye
Pohojanmaan Pelimiehet
Kari Piironen & Caminito
Raimo Turtiainen ja Pojat
Aikalisä
Markku Ignatiuksen yhtye
Wähäkosket
Tuomas Koivuviita & Sympatia
Markus Sextet
Jussi Roposen yhtye
Teijo Suomen orkesteri
Markku Harjunpään ork. & Kauko Simonen
Pohojanmaan Pelimiehet
Juhani Virran yhtye
J.Eskelinen ja Onnen kulkurit
& Tarja Ylitalo
La 16.04. Helminauha
Ke 20.04. Pepe Enroth & Foxet
Pe 22.04. Kari Isola ja Yön tähdet, Kanarian Mikki
Su 24.04. Jaska Mäkynen & Nelostie
Ke 27.04. Myrskytuuli
La 30.04. Kari Piironen & Caminito
Katso koko ohjelmisto: www.tanssi.net/hirvensuuli
Ainutlaatuinen maalaistalon pihapiiri, vanhaa esineistöä, aittoja ja yöpymistiloja n. 2 ha alueella. Huittisten keskustasta 6 km Taikayöntietä (tie 230)
Punkalaitumen suuntaan.
4
TANSSIPAIKKALIITE 1/2011
Talkootie 4,
Vantaa
Suulissa
3bb6,b,6/(,5,
6RPHUR
VHXUDVVD
2SLWDQVVLPDDQKDXVNDVVD
HHW
W\Q
GLV
‡(
$ONHHW‡-DWNR
+XLSSXRSHWXV
Kevätohjelmisto 2011
Su
Su
Su
Su
Su
a keväästä syksyyn
Tanssijan Satumaa & Paratiisi tanssittakoisin klo 13-17
iviik
kesk
•
2
21-0
perjantaisin klo
20.02.
27.02.
06.03.
13.03.
20.03.
Sinitaivas
Nasma Team
Kaija Pohjola & Paratiisi
Markus Sextet
Teemu Harjukari &
Taivaanrannanmaalarit
Su 27.03. Korsuorkesteri
Su 03.04. Pekkaniskan Pojat
Su 10.04. Eija Kantola & Omega
Syyskauden aloitamme su 17.10.
KULKUYHTEYDET:
t7BOUBBOTJTÊJTFOMJJLFOUFFOMJOKBBVUPJMMB)4-
t4FVUVMJJLFOUFFOMJOKBBVUPMMB)4-
Liput 12 eur
/KVOBMMB)JFLLBIBSKVOBTFNBMMF
(sis. narikkamaksun)
www.puistokulma.fi
Uusi puhelinnumero
010 420 2623
2VDOOLVWX\NVLQWDLSDULQNDQVVD
ZZZWDQVVLNXUVVLWÀ
VXRPHQ PHGLDDFWLRQ