PoPeda elää ja voi hyvin
Kotimaisen viihteen puolesta! TANSSIViihde SUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI • 1/2012 6.vsk Pääyhteistyökumppanit: Viivi Pumpanen antaa mennä vaan Radioissa paikallisuus pitää pintansa Heikki kahila KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA tanssipaikkaliitteessä: Iskelmä Gaala upeaa tähtiloistoa Pate Mustajärvi Popeda elää ja voi hyvin • Astrum Areena, Salo • Auran Nuortentalo • Esakallio, Somero • Firapeli, Perniö • Helsinki-Pavi, Vantaa • Hirvensuuli, Huittinen • Hotelli IsoValkeinen, Kuopio • Hyvinkään Järjestötalo • Ikaalisten Kylpylä • Imatran Kylpylä • Kankaanpään Kuntoutuskeskus • Kartano Kievari, Hietama • Konsu, Tampere • Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi • Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja • Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio • Naapurinvaaran Huvikeskus, Sotkamo • Puistokulma, Vantaa • Ravintola Morgan Kane, Mänttä • Ravintola Wanha Kurki, Kauhajoki • Tanssikrouvi, Häijää • Teeriharju, Somero • Tyrnävän Seurojentalo • Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Haastatteluissa mm. Anneli Mattila • Charles Plogman • Eija Kantola • Eppu Normaali • Heikki Koskelo • Iskelmäyhtye Bohemia • Jussi Selo • Markus Sextet • Tarja Lunnas • Teuvo Oinas • Vesa ja Tytöt • Päätoimittajan sananen kuva: taru toljamo kuu kiurusta kesään, puoli kuuta ... … peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Talven tulipalopakkasien jatkuessa päivästä toiseen hiipi mieleeni välillä pienen pieni epäilys, etteivät ne taida loppua lainkaan. Reilun parin vuoden ikäinen autoni alkoi tehdä tänä talvena myös temppujaan eikä lähtenyt aina käyntiin. Ajelin nähtävästi liian lyhyitä matkoja, jolloin akku ei ehtinyt latautua ajon aikana riittävästi, ja webaston käyttö söi siitä ne viimeisetkin virrat. Lopulta hankin autooni lohko- ja sisätilanlämmittimet, sillä kylmään autoon istuminen on aivan hirveää - vilukissa kun olen. Ostaa pamautin lisäksi ylläpitolaturin, jolla akun voi ladata kätevästi lämmityksen yhteydessä. Päätin nimittäin, ettei meikäläisen tarvitse enää koskaan jäädä parkkipaikalle tai minnekään tien varteen akun tyhjentymisen vuoksi. Ilmainen Peugeot Assistance -palvelukin päättyi autoni täyttäessä kaksi vuotta, ja hinausauton virran antaminen ei ole todellakaan mitään halpaa puuhaa. Käynti maksaa keskimäärin noin reilut 200 euroa, joten nämä ostokseni taitavat tulla minulle pidemmän päälle kuitenkin edullisemmiksi. Heh, olenkohan väärällä alalla? Yhdet tanssit ja muutama muu työmeno jäivät tässä katastrofitilanteessa tekemättä. Taisi siinä tulla samalla muutama valittu ärräpääkin lausuttua naapureiden iloksi. No, heti kun uudet pelit ja vehkeet oli asennettu autooni, loppuivat sitten pakkasetkin. Ilmassa on ollut nyt selkeästi kevään makua, vaikka elämme tämän tekstin kirjoittamishetkellä vasta helmikuun puoliväliä. Nämä kymmenen asteen pakkasetkin vaikuttavat melkein kuin plusasteilta isojen miinusten jälkeen. Enää ei ole tarvinnut pukea vaatteita myöskään kerroskaupalla ulos lähtiessä ja tulla ”kuurassa” kotiin lenkiltä. Olimme naapurin Patu-koiran kanssa välillä kuin pakkasen ruumiillistumia palatessamme yhteisiltä päivälenkeiltämme. Oikein pukeutumalla voi kylmästä ilmastakin nauttia. Valtran mainospilkkihaalarini ovat olleet erittäin tarpeen eikä kylmä ole kyllä päässyt puraisemaan kuin ehkä hieman kasvoja. Lämpimiä terkkuja siis Rainerille, jolta sain nämä hienot haalarit velipojan uuden traktorin oston yhteydessä! :)) Voi miten talitinttien viserrys saa hymyn nousemaan huulilleni. Päivien pidentyminen ja auringon pilkahteleminen taivaalla piristävät niin ikään mieltä. Kevättalvi on minusta parasta aikaa talvikaudesta. Silloin on aivan pakko päästä käväisemään Lapissa ja toisinaan teen visiitin sinne myös syksyllä ruska-aikaan. Matkan aikana voi samalla tehdä lehden jakelupaikkojen tarkistuksia ja jakaa tarvittaessa lisälehtiä. Nautin pohjoisen maisemista ja sen tarjoamista eri aktiviteeteista. Ilmapiiri on Lapissa aina jotenkin niin rauhallisen rentouttava. Siellä kiire on lähes tuntematon käsite ja ihmiset leppoisia. Hiihtämään olen keskittynyt näillä matkoilla lähinnä tanssilattioilla, vaikka olenhan minä ajeluttanut joskus suksianikin mukana, mutta ne ovat jostain syystä yleensä jääneet autoon keräämään pölyä. Syksyisin patikointi on kyllä lähes ehdoton ”must”. Mutta pidemmittä jaarituksitta, ei muuta kuin tätä kevään Tanssiviihde lehteä lukemaan ja kesää odottelemaan! Saa sillä kätevästi myös ainakin yhden takkatulen tai puusaunan pesän sytytettyä. Olen nimittäin kokeillut sitä useammankin kerran. Kannattaa tehdä se tosin vasta lukemisen jälkeen. Aurinkoisin terveisin, Jaana ”Jandepande” Vuorenpää :) Päätoimittajaksikin kutsutaan OSALLISTU KEVÄTKAUDEN KILPAILUUN - upeat palkinnot! www.univisio.fi Rakastettava uutuus! Laadukas tyyny- ja peitevalikoima koko perheelle. Quadfill™ ja Blowfill® -kuidut pitävät tyynyt ja peitteet kuohkeina ja kimmoisina. Soveltuu herkille ja allergisille. Suomalaisen unen hyväksi jo 20 vuotta! JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, 33711 Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969 paatoimittaja@tanssiviihde.fi Toimittajat: Juha Lahti juha@tanssiviihde.fi Marika Pietilä marika@tanssiviihde.fi Toimitusneuvosto: Kalevi Lystimäki SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton sekä Muusikkojen liiton edustajat, Erkki Puumalainen Poptori Oy, Lasse Finska, Jaana Vuorenpää 2 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 Kerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella tai lehden palvelukortilla, mikä on mielestäsi Tanssiviihde lehden 1/2012 numeron parhain juttu. Kilpailuaika 30.4.2012 asti! Palkintoina arvotaan kaikkien kilpailykysymykseen vastannaiden kesken Matkapojat Oy Vikingline lahjakortti Hki-Tukholma (arvo n. 170 eur), lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, Univisionin Olivia -uutuustyynyt 2 kpl (arvo 60 eur), Magnum Iskelmä kotikaraoke 2 kpl, Tangomarkkinat viikkopassipaketti 2 hlölle (voim. 11.-15.7.2012, ei majoitusta) Ikaalisten Kylpylän lippupaketti IskelmäParaati tapahtumaan 8.-9.6.12 (sis. 2 pääsylippua pe-la ajalle) 5 kpl, Charles Plogman Näillä kaduilla -uutuuslevy (3 kpl), Anneli Mattila Seitsemäs taivas -uutuuslevy (3 kpl), Suora Lähetys Olen yksi meistä -uutuuslevy (3 kpl), Jaakko Laitinen & Väärä raha Yö Rovaniemellä -uutuuslevy (3 kpl), Eija Kantolan Peili -uutuuslevy (3kpl), Heikki Koskelon Aamuun on vielä aikaa - uutuuslevy (3 kpl), Mustat Enkelit Kuudestoista aamu -uutuuslevy (3 kpl). Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere Painosmäärä 113 000 kpl Kannen pääkuva Harri Hinkka Kuvassa Pate Mustajärvi Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM 050 569 1969 (soitot mielellään arkisin klo 10-18) tanssiviihde@tanssiviihde.fi Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä mm. liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa, ruokakaupoissa, hotelleissa, kylpylöissä, kuntokeskuksissa ja tanssipaikoilla eri puolilla Suomea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenille. Lehti on myös tilattavissa kotiin ja luettavissa sähköisesssä muodossa sivustolla tanssiviihde.fi. Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti PL 57, 33711 Tampere E-mail; aineisto@tanssiviihde.fi www.tanssiviihde.fi Ilmestymisajankohdat 2012: 1/2012 - helmikuu vko 7 - 17.2.2012 2/2012 - toukokuu vko 20 - 18.5.2012 3/2012 - syyskuu vko 37 - 14.9.2012 4/2012 - marraskuu vko 46 - 16.11.2012 Lehden 2/2012 aineistopäivä on 30.4.2012 (Valmiit ilmoitukset 7.5. mennessä) Katso lehden ilmoitushinnasto: ISSN 1796-7139 Aikakauslehtien Liiton jäsen YHTEISTYÖSSÄ mm.; Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Oy Matkahuolto Ab Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy ja Eastway Oy Lehden 1/2012 jakelupaikat SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23). Lehtiä on saatavilla pienempiä määriä myös vapaajakeluna SUSEL jäsenten toimesta satunnaisissa kohteissa kautta maan. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; www.tanssiviihde.fi ABC Amiraali Kotka ABC Anjalankoski ABC Aura ABC Hiekkasärkät Kalajoki ABC Huittinen ABC Härkähovi Somero ABC Kajaani ABC Karjaa ABC Kemijärvi ABC Kiikoinen ABC Kiiminki ABC Kippari Hamina ABC Kiuruvesi ABC Kokkola ABC Koria ABC Kuninkaantie Pernaja ABC Kuortti ABC Laitila ABC Lieksa ABC Majakka Pyhtää ABC Masuuni Karkkila ABC Mikkeli ABC Nurmes ABC Pitkälahti Kuopio ABC Pulkkila ABC Pyhäjärvi ABC Savonlinna ABC Siilinjärvi ABC Tikkula, Pori ABC Tornio ABC Tupos ABC Utti ABC Vaasa ABC Valkeala ABC Varkaus ABC Viipurinportti, Lappeenranta Alapitkän nuorisoseurantalo Autokeidas Forssa Autokeidas Ii Elimäen nuorisoseurantalo Helsingin Linja-autoasema Kamppi Hesestoppi, Parkano Hirvensuuli, Huittinen Hotelli Aquarius, Uusikaupunki Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Hotelli Kalliohovi, Rauma Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Tallukka Vääksy Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Huhkotalo, Raisio Humppilan lasi, Humppila Hyvinkään Järjestötalo Hämeenlinna kaupunginkirjasto Hämeenlinna linja-autoasema Härkäpakari Oy, Huittinen Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä Imatran Kylpylä Joensuun linja-autoasema Jounin Kauppa, Äkäslompolo Jyväskylän Matkakeskus Järvenpään Kaupunginkirjasto Kahvila-Ravintola Taukotupa, Hartola Kankaanpään Kuntoutuskeskus Kauppakeskus Elo, Ylöjärvi Kauppakeskus Iso Myy, Joensuu Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska Kauppakeskus Tuulonen/S-Market Tuulos K-Citymarket Imatra K-Citymarket Kuusamo K-Citymarket Lappeenranta K-Citymarket Lielahti Tampere K-Citymarket Linnainmaa Tampere K-Citymarket Lohja K-Citymarket Mikkeli K-Citymarket Pirkkala K-Citymarket Päiväranta Kuopio K-Citymarket Raahe K-Citymarket Riihimäki K-Citymarket Seinäjoki Jouppi K-Citymarket Seinäjoki Päivölä K-Citymarket Turtola Tampere K-Citymarket Vihti Nummela K-Citymarket, Kankaanpää K-Citymarket, Salo Kemin Kulttuurikeskus, Iris Café Kisaranta, Kangasala Kokkolan linja-autoasema Koskikartano, Hämeenkoski Kouvola Matkakeskus Kouvolan Kuntotalo Kruunupuisto, Punkaharju K-Supermarket Alavus K-Supermarket Apiantori, Valkeakoski K-Supermarket Kangasala K-Supermarket Linkki, Ylöjärvi K-Supermarket Loimaa K-Supermarket Mainio Ähtäri K-Supermarket Minttu Saarijärvi K-Supermarket Sotkamo Kuopion linja-autoasema Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu Kylpylähotelli Levitunturi, Sirkka Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Summassaari, Saarijärvi Kyläkauppa Veljekset Keskinen, Tuuri Käenkoski, Parkano Lahden linja-autoasema Lahden Pesäkallio, Lahti Linjurin kauppakeskus Salo Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Maalaispuoti Niemelä Lavia Malmin työväentalo, Helsinki Martin Kievari, Hietama Matin ja Liisan asema / Neste Lapinlahti Merihelmen matkailualue,Kuivaniemi Merikievari, Tuorila Mikkelin linja-autoasema Neste Aapiskukko, Pälkäne Neste Häijää Neste Iitti / Matkakeidas, Kausala Neste Imatra Korvenkangas Neste Jämsän Portti Neste Karisto Lahti Neste Kuhmoinen Neste Linnatuuli Tervakoski Neste Länsituuli Noormarkku Neste Napapiiri Rovaniemi Neste Paanulinna Kärsämäki Neste Pentinkulma Urjala Nokian Kerhola Oulun Linja-autoasema Pajarinhovi, Kitee Pieksamäen linja-autoasema Piruetti, Tampere Porin linja-autoasema Puistokulma, Vantaa Rantacafe Sammi, Ikaalinen Rokuan Kuntokeskus Saariselän Kuukkeli Salon VPK talo Satulinna, Hattula Savonlinna-Sali, Savonlinna Scandic Kiannon Kuohut, Suomussalmi Seinäjoen Matkakeskus S-Market Eura S-Market Haapajärvi S-Market Jalasjärvi S-Market Kauhajoki S-Market Levi S-Market Mänttä S-Market Nokia S-Market Pihtipudas S-Market Ruka S-Market Urjala S-Market Vakka-Suomenkatu Uusikaupunki S-Market Viitasaari S-Market Vuokatti S-Market, Hämeenkyrö S-Market, Ikaalinen Sokos Hotel Jyväshovi, Jyväskylä Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vantaa ST1 Kankaanpää Keskuskatu ST1 Kukonlinna, Hollola Suomen Tanssitarvike Oy (Hki) Tampereen linja-autoasema Tanhuhovi, Lohja Tanssikoulu Sulava, Oulu Tanssikrouvi, Häijää Teboil Kivihovi Suomusjärvi Teboil Pirkanhovi Lempäälä Teboil Tähtihovi Heinola Turku Touring Matkailu- ja kongressikeskus Turun Linja-autoasema Tyrnävän seurojentalo Valkeakosken Matkailutoimisto Valtatie 2, Harjavalta Wanhan Tanssikellari, Helsinki Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Viihdekeskus Tulenliekki, Leppävirta Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Vuoksenniskan työväentalo, Imatra Yyterin kylpylä, Pori tanssiseura Hurmio ry Vuoden jäsenseura 2011 Kati tanssittaa Porissa ja ympäri Suomen! Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n vuoden 2011 hallitus on valinnut vuoden 2011 jäsenseuraksi Tanssiseura Hurmio ry:n Tampereelta. H Kurkkaa tunnit netistä! järjestelyt ja organisointi ovat ensiluokkaisia ja Hurmio on kasvanut kaikin puolin vaikuttavaksi seuraksi Suomessa. www.hurmio.fi TANSSIKOULU FACEBOOKISSA Happy Dance TANSSIKOULU Tamperelaisen Hurmion nykyinen ja puheenjohtaja Markku Henttu (vas.) ja viime vuoden puheenjohtaja Kirsi Suoniemi (oik.) iloitsevat seuran saamasta tunnustuksesta. Tan allituksen perustelut valinnalle: Hurmio on nostanut tanssiseuratoimintaa aivan uudelle tasolle. Seuralla on monipuolista toimintaa aina perusvalmennuksesta kilpailutasolle saakka. Seura noudattaa myös perinteitä mm. järjestänyt Wanhan Tangon kilpailut ja järjestää niitä jatkossakin SMtasoisena. Seuran tiedotus, PARITANSSIN ALKEIS- & JATKOT UNNIT, SOOLOLATTARIT, SENIORITANSSIT JA LASTENTANSSI ssi n iloa kaikille! KATI KOIVISTO diplomitanssinopettaja (AMK) WWW.HAPPYDANCE.FI SisÄllysluettelo SAnna heikkilä ja Niina Antikainen Tässä numerossa mm. 4 Kauden puheenvuoro Kalevi Lystimäki Suomen Tanssinopettajain liitto STOL ry valitsi Vuoden 2011 tanssin- 4 Radioissa paikallisuus opettajiksi seuratanssiopettaja Sanna Heikkilän ja tanssiurheiluopetpitää pintansa tajan Niina Antikaisen. 6 Iskelmä Gaala 2012 erinomaisen kyvyn nähdä asiNiina Antikainen on tinkianna Heikkilä on kansainvälisten tutkintojen ja Upeaa tähtiloistoa Vuoden 2011 tanssinopettajat S määrätietoista ja tavoitteellista työtä tekevä tanssinopettaja, joka toimii yhtälaisesti sekä kilpa- että seuratanssin parissa. Sanna on hankkinut laaja-alaisen koulutuksen STOL ry:n tutkinnon, ammatillisen tanssinopettajatutkinnon (OAMK) myötä ja hän on parinsa Matti Heikkilän kanssa erinomainen keulakuva suomalaiselle, laadukkaalle, seuratanssille sekä tanssillisesti että pedagogisesti. mätön tanssinopettaja, joka on tehnyt loistavaa työtä varsinkin lasten ja junioreiden kanssa, ja jolla on ehtymätön palo kehittyä niin tanssijana kuin opettajana. Kaikentasoisia oppilaita opettava Niina omaa an ytimeen. Hän on toiminut aktiivisesti myös järjestökentällä useiden vuosien ajan ja on viime aikoina kunnostautunut erityisesti lasten tanssin opetussuunnitelmatyöryhmän vetäjänä. ASENNE RATKAISEE. AINA. -PALSTA 9 Jussi Selo tuijotustaudin parantaja Pieni tyttö, joka oli lapsihalvauksen uhri, kieltäytyi menemästä ulos tai tulemasta kenenkään nähtäväksi. -En kestä sitä, että ihmiset tuijottavat minua. Kannustava äiti sanoi hänelle: -Ne ihmiset, jotka tuijottavat sinua, tekevän niin vain siksi, että he sairastavat tuijotustautia. Vain sinun kaltaisesi ihmiset voivat parantaa heidät. -Miten? tyttö kysyi. -Katso heitä silmiin ja sano: ”Minulle kuuluu oikein hyvää - mitä sinulle kuuluu?” -Kun näet heidän kasvojensa muuttuvan punaisiksi, tiedät, että he ovat avullasi päässeet tuijotustaudista. On ihmeellistä, miten monta ihmistä tyttö onkaan parantanut. asento ratkaisee Isä vei poikansa lelukauppaan. Poika erkani isästään ja löysi pelleä esittävän luomuksen, joka oli tehty ilmapalloista. Poika katseli sitä hetkisen ja tönäisi sen sitten kumoon. Pelle kaatui ja ponnahti saman tien takaisin pystyyn. Hämmentynyt poika peräytyi ja hetken kuluttua tönäisi pellen nurin toistamiseen. Taas toistui sama, ilmapalloista tehty luomus nousi saman tien takaisin pystyyn. Pojan isä tuli kulman takaa ja näki tapahtuneen. Hän kysyi pojaltaan: ”Miksi luulisit sen aina nousevan pystyyn vaikka tönäisetkin sen nurin?” Poika mietti hetken ja vastasi: ”Enpä tiedä, mutta kai siksi, että sisältäpäin se on koko ajan pystyssä.” tee oma osasi Kirkkoherra jäi eläkkeelle. Nyt kun hänellä oli ensimmäistä kertaa eläessään kunnolla aikaa, hän halusi matkustella. Eläke oli kuitenkin niin pieni, että se ei riittänyt alkuunkaan niiden matkasuunnitelmien toteuttamiseen, joista kirkkoherra unelmoi. Kun rahaa ei ollut mistään muualta tulossa, päätti kirkkoherra kääntyä entisen työnantajansa puoleen. Iltarukouksessaan hän toivoi kunnon lottopottia vuosia kestäneen kuuliaisen uurastuksen palkaksi. Monta lauantaita myöhemmin hän totesi ettei mitään ollut tapahtunut. Kirkkoherra tuskastui, muutti äänensävynsä tiukemmaksi ja vaati saada tietää miksei hänen pyyntöönsä vastattu. ”Auttaisit nyt tämän kerran”, hän pyysi. ”En minä voi sinua auttaa”, kuului kumiseva ääni, ”ellet itse vie edes kuponkia kioskille.” 10 14 14 17 20 Kuorosotaa ja sooloilua Eppu Normaali Akustisesti Mutalasta Eija Kantola Tasavuosia tien päällä Charles Plogman Lisää monipuolisuutta Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Bohemia, Vesa ja tytö, Ketola & Witikainen ja Heikki Koskelo Tanssit pystyyn Loimaalla Nuoruuden innolla ARTIKKELIT aihealueittain 2-8 9-17 18-21 ERIKOISARTIKKELIT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI joka lehdessä MM. TAPAHTUMAKALENTERI 22-23 SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE WWW.TANSSIVIIHDE.FI 3 Kevätkauden PUHEENVUORO - KALEVI LYSTIMÄKI Tanssiterveiset parketilta E rään uuden tanssiseuran ilmoitus toi salille 100 ihmistä. Siinä he ihmettellen odottelivat mitä nyt tapahtuisi. Kuinka sen hetken “presidentti”- tanssin ohjaaja tai opettaja - hallitsee tilanteen niin että he tulisivat yhä uudestaan ja uudestaan? Miten syntyy ilon, innostuksen, henkisen rentoutumisen ja sitoutumisen ilmapiiri. Tämä on johtamisen peruskysymys ja jonka vastaus on meissä itsessämme. Teemme kuten alkuasukkaat tekivät muinoin. Välineet ovat toiset mutta jutun juoni on sama. Soitanta, rytmimusiikki täyttää tilan ja väki alkaa kiertää kuviteltua leirinuotiota rytmiryhmän tahdissa ryhdikkäästi polkien ja oudosti joustaen aivan kuin pieni 2-vuotias lapsi tekee kuullessaan musiikkia. Opetellaan tanssin askeleita, tuota tärkeää ihmisen perustaitoa. Siinä me takaudumme 10 000 vuotta. Puhuminen ei ole tarpeen, me viestimme vanhaan tapaan. Yksi tanssi kertoo toisesta ihmisestä enemmän kuin tuhat sanaa. Takautuminen, paluu juurille, syvähoitaa ruumistamme ja sieluamme. Pieni hiki pinnassa kuljemme heimopäällikön ohjauksessa. Huolet haihtuu. Vain nuotio, karkea hiekka ja paljaat jalat puuttuvat sekä niiden aikaansaama vyöhyketerapia. Sitä voidaan kokeilla vaikkapa Valasrannan tanssileirillä kesällä. Eräs professori on kehittänyt teorian että kasvaessaan lapsi käy läpi ihmiskunnan eri kehitysvaiheet. Käsien tartuntavoima on vauvalla vahva että voisi pitää oksasta kiinni. Kalevi Lystimäki Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Puheenjohtaja Nykyaika tulvii sanallista, kuvallista ja sähköistä viestintää. Tanssi eheyttää sielumme tosi muinaiseen tapaan fyysisesti ja henkisesti. Kestostressikin purkautuu. Palaan vielä alkutilanteeseen. Edellä mainitun uuden tanssiseuran miesjäsen oli tuumannut että kylläpä tanssi on kivaa. Elämästäni on mennyt monta vuotta ihan hukkaan kun en ole tanssinut! Voiko sitä paremmin ilmaista? Suomen seuratanssiliitto Susel on alan suurin järjestö. Järjestäytyneitä tanssijoita taitaa olla jo 20 000 ja seuroja kuutisenkymmentä. Suselin uunituore hallitus eli valtakunnan tanssihallitus on jo tarttunut työhönsä innostuneesti. Sen jäsenet ovat päteviä ja aktiivisia persoonia eri puolilta Suomea. Lisäksi meillä on yhteinen kehittämisen tahto ja vimma. Haluamme nostaa harrastajien määrää, palvella jäsenseuroja ja luoda yhteistyöllä ja sovinnollisuudella alalle työtä, iloa ja yksituumaisuutta. Meillä on meneillään rakentavan yhteistyön kehittely Suomen tanssinopettajaliito ryn ja muidenkin toimijoiden kanssa. Nostamalla tanssi sille kuuluvaan asemaan yhteiskunnassa edistämme fyysistä ja henkistä terveyttä, vähennämme nuorten hukkapalloisuutta sekä haitta-aineiden käyttöä. Toiminta kohdistuu kaikkiin ikäluokkiin ja kansanterveyden kautta sen merkitys valtion ja kuntien menojen vähentäjänä on todella huomattava. Suseli ry:n hallitus toivottaa tanssivalle Suomelle hyvää ja aktiivista tanssikautta! teksti: marika pietilä / kuvat: radiomedia ja RAdio sun radioissa paikallisuus pitää pintansa Paikallisradioiden voimakkaan ketjuuntumisen aikana Radio Pori, yksi Suomen vanhimmista kaupallisista paikallisradiokanavista, vain parantaa menestystään. Viime vuoden Radio Gaalassa Radio Pori ja valtakunnallinen Voice olivat niin tasaväkisiä, että Voicen viedessä perinteisen Vuoden radio -palkinnon, Radio Pori päätettiin palkita juhlavuoden kunniaksi poikkeuskategoriassa Vuoden paikallisradiona. Tämänvuotisessa Radio Gaalassa kanava ei enää joutunut tyytymään edes erikoispalkintoihin, vaan porilaisten matkaan lähti Vuoden radio ja lisäksi vielä Vuoden paikallinen myyntitiimi -palkinto. ”Radio Pori – paikallinen”. Iskulauseeseen tiivistyy Radio Porin kestävän menestyksen resepti. Kun 2000-luvulla yhä useampi paikallisradio on joutunut selviytyäkseen ketjuuntumaan ja karsinut paikallisen sisältönsä minimiin, Porissa on valittu loistavin tuloksin päinvastainen suunta. Radio Porin toimitusjohtaja Sampsa Jolman mukaan kanavan sisältö on jopa 99-prosenttisesti omaa tuotantoa. - Meillä tehdään kaikki toiminnat siitä näkökulmasta, että on oma toimitus ja oma materiaali. Radio Porilla on tosi vahva historia, ja sitä kautta 4 olemme lyöneet sellaisen ase- keasti tapahtuu, Jolma kertoo. Vaikka kanavien määrä on man, että ihmiset kuuntelevat moninkertaistunut radioaalloilla kanavan perustamisen ” Meillä jälkeen, ja vaikka viime vuotehdään kaikki sina nettiradiot ovat nostaneet määrän yhä huikeampiin luketoiminnat siitä miin, Radio Pori on säilyttänyt näkökulmasta, yli 40 000 viikoittaista kuunettä on oma telijaansa vuodesta toiseen, ja toimitus ja oma kuuntelijat viihtyvät kanavalla yhä kauemmin. Radio Pori on materiaali. ” myös perustamisestaan asti vuonna 1985 ollut yhtäjaksoija pystyvät luottamaan infor- sesti Porin kuunnelluin kaumaatiotarjontaamme. Emme pallinen radiokanava. Tie Porilaisten sydämiin pyri uutisoimaan kärki- ja sensaatiouutisia, vaan tiedot- käy lätkän ja kahvilan kautta. tamaan, mitä kaupungissa oi- Lähetysvirran ulkopuolella TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 Radio Gaalassa 2011 palkintoja napsinut voittoisa Radio Porin tiimi: henkilöt vas. alkaen Julle Kallio, Laura Aimola, Susanna Nurmi, Lauri Kottonen, Sampsa Jolma, Susanna Halmela ja Mikko Mansikka. suosituin ohjelma on ehdotto- ajankohtainen kahvilavieras nopeasti sähköpostia, että missä viipyy, Jolma naurahtaa. masti Ässien pelien selostuk- ovat kuunnelluimpia. - Ja jos podcastit eivät josset ja itse ohjelmatuotannossa. ” Totesimme silloin, että ”kaikille kaikkea” -aika on ohi. Kanavalupauksemme ”monipuolisin musiikki”, tarkennettiin iskulauseeseen ”monipuolisin iskelmä, paras pop”. ” Musiikin rajaus kannatti Jos Radio Pori on onnistunut löytämään porilaisuuden ytimen ja sykkivän patasydämen, Pirkanmaalla, PohjoisSatakunnassa ja osin KantaHämeessä toimivalla SUN Radiolla panostettu ihanteellisen musiikkiprofiilin löytämiseen. Maanantaimakasiinin pelaa- kus ilmesty saman päivän ai- Aseman toimitusjohtaja Otto jahaastattelu ja viikoittainen kana verkkoon, meille tulee Linnan mukaan kanavalla talven 2011 - 2012 Viihtyisin tanssipaikka -lukijaäänestyksen voittaja ikaalisten kylpylä T anssiviihde lehden talven numeron Viihtyisin talven tanssipaikka - lukijaäänestyksen voittajaksi selvityi tänä vuonna Ikaalisten kylpylä! Kuuden parhaan joukossa käytiin kova taistelu aivan viime metreille asti. Tämä ryhmä erottui muista tanssipaikoista selkeällä kaulalla. Sijojen 7.-20. äänierot eivät olleet myöskään kovin suuria. Joissakin tapauksissa ero edelliseen saattoi olla vain pisteen päässä. Äänet jakautuivat tällä kertaa noin 50 hyväksyttävän eri tanssipaikan kesken. Tänäkin vuonna muutamat ainoastaan kesälllä toimivat paikat saivat joitakin ääniä mutta näitä ei huomioitu tuloslaskennassa lainkaan. Mainittava on niin ikään, että laivojen viihdetarjonta sai useita ääniä, joskaan niissä ei välttämättä nimetty vain yhtä ainoaa kohdetta vaan puhuttiin yleisesti Ruotsin ja Tallinnan reittien laivoista. 20. parhaan listalta löytyy myös muutama tanssipaikka, jotka ovat varsinaisen ydintalven kiinni mutta toimivat pitkälle syksyyn ja alkavat varsin aikaisin keväällä. Olen pitänyt talven tanssipaikaksi hyväksyttävänä kriteerinä sitä, että ko. paikka on auki muulloinkin kuin vain toukokuusta syyskuuhun. Tanssiviihde onnittelee Ikaalisten Kylpylää voitosta ja kiittää lukijoita osallistumisesta äänestykseen! Ikaalisten kylpylä tulee saamaan palkinnoksi Tanssiviihteen kunniakirjan ja seuraavaan talven lehteen 4/2012 ilmaisen tanssipaikkaesittelyn. Kunniakirja tullaan luovuttamaan tässä kevät talven aikana voittajalle. Tässä 20 viihtyisintä tanssipaikkaa tulosjärjestyksessään: 1. Ikaalisten kylpylä 2. Tanssikrouvi, Häijää 3. Urjanlinna, Sievi 4. Wanhan Tanssikellari Helsinki 5. Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio 6. Merikievari, Merikarvia 7. Viihdekeskus Tulenliekki, Leppävirta 8. Helsinki-Pavi, Vantaa 9. Naapurinvaaran huvikeskus, Sotkamo 10. Tanhuhovi, Lohja 11. Kartano Kievari, Hietama 12. Pajarinhovi, Kitee 13. Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja 14. Satulinna, Hattula 15. Hirvensuuli, Huittinen 16. Kylpylähotelli Kivitippu, Lappajärvi 17. Kärsämäen Kataja 18. Latosaari, Lapua 19. Alapitkä NS 20. Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Uusia jakelupaikkoja Nroista 4/2011 alkaen: K-Citymarket Lohja ja K-Citymarket Vihti Nummela huomattiin, että heidän musiikkilinjansa oli alun perin liian laaja. - Totesimme silloin, että ”kaikille kaikkea” -aika on ohi. Kanavalupauksemme ”monipuolisin musiikki”, tarkennettiin iskulauseeseen ”monipuolisin iskelmä, paras pop”. Silloin alkoi kuulijakunta kasvaa oikein reippaasti, Linna muistelee. Pirkanmaan aseman rinnalla pääkaupunkiseudulla aloitti vuoden alussa SUN Radion omistusyhtiön JPC-Studiot Oy:n kanava Sun Helsinki. Useilla kanavilla tällainen ketjuuntuminen on johtanut sisältöjen samankaltaistumiseen ja paikallisen tuotannon vähenemiseen, mutta Linna kertoo, että SUN ei toistaiseksi toimi näin. Yhteislähetyksiä ei ole, vaan kummallakin kanavalla on itsenäinen ohjelmisto. Ketjulähetyksen sijaan esimerkiksi Pirkanmaalla tuotettavat Viikon artisti -haastattelut ja muita pisteohjelmia aiotaan lähettää myös Helsingin päässä. SUN Radion muita viimeaikaisia kehityskulkuja ovat olleet kuuluvuusalueen laajentaminen Valkeakoskelle 2007 ja samana vuonna kauppakeskus Ideaparkiin avattu äänimaailma Liikekaupungin ääni, joka keskittyy viihdyttävään taustamusiikkiin ja mainoksiin. SUNin lähetyksiä voi lisäksi nykyään kuunnella verkossa ja asema on mukana myös vuoden alusta toisen paikallisosiaalisessa mediassa. Linna sen kanavan, nuorille suunnatun Eazy 101:n. Vaikka kanavalla on sama kuuluvuusalue ” Kyllä ne kuin isoveljellään, ja kohderadiokanavat, yleisön ikähaarukkakin menee jotka pysyvät kanavilla osittain päällekkäin, ei Jolma usko, että kanaville kehityksessä mukana, varmasti syntyy kilpailutilannetta. - Eazyn kohdeyleisö on selselviävät keästi opiskelijat ja nuoret. Se jatkossakin, soittaa hittien lisäksi sellaista musiikkia, mitä et kuule muilvaikka ta asemilta: mitä jengi hakee ketjuuntumista netistä, paikallisia bändejä ja on havaittavissa. erikoisohjelmia hip hopista. Sisällön pitää Kyseessä on niin erilainen kanava, että kuuntelijat eivät kuitenkin olla hirveästi pääse sekoittumaan. ammattimaista. ” Vaikka ikä 25–30-vuotiaissa menee ristiin, niin esimerkiksi ne 30-vuotiaat, jotka kuuntelevat Eazya eivät todennäköisesti ole kiinnostuneita Radio Porin musiikista, Jolma perustelee. sessä esimerkiksi kanavien ja verkon suhteen mietitäänkin koko ajan uusia liiketoimintamalleja. - Koska tähänastinen toteutus on havaittu hyväksi, emme aio tehdä siihen juuri muutok- ” Eazyn kohdeyleisö on selkeästi opiskelijat ja nuoret. Se soittaa hittien lisäksi sellaista musiikkia, mitä et kuule muilta asemilta. ” Itse Radio Porissa ei oh- sia, vaan pidämme 95-prosentjelmistoon ole tulossa suuria tisesti kiinni nykyhetkisestä, muutoksia, vaikka kehityk- Jolma lupaa. • pitääkin jatkuvaa kehitystä paikallisradioiden elinehtona. - Kyllä ne radiokanavat, jotka pysyvät kehityksessä mukana, varmasti selviävät jatkossakin, vaikka ketjuuntumista on havaittavissa. Sisällön pitää kuitenkin olla ammattimaista, Linna korostaa. Paikallisuutta myös nuorille Myös Radio Porin omistaja Mediatakojat on aloittanut Radio Sunin studiossa juontajat Päivi Harkko ja Jyrki Hakanen. WWW.TANSSIVIIHDE.FI 5 Sekä Yön Olli Lindholm että hänen suojattinsa Suvi Teräsniska saivat pokata palkinnot mukaansa tänäkin vuonna. - Ollista on tullut minulle sellainen kummisetä, Teräsniska hymyili. Jari Sillanpää ja Katri Helena: Iskelmämaailman konkarit Jari Sillanpää ja Katri Helena esiintyivät Iskelmä Gaalassa täydelle konserttisalille. teksti: marika pietilä / Kuvat: jaana vuorenpää Iskelmä Gaala 2012 palkitut: Pro Iskelmä: Warner Music Finland Vuoden iskelmä: Suvi Teräsniska: Pahalta piilossa Vuoden yhtye: Popeda Vuoden miesartisti: Lauri Tähkä Vuoden naisartisti: Chisu Vuoden tulokas: Arttu Wiskari Vuoden albumi: Juha Tapio: Hyvä voittaa Vuoden viihdyttäjä: Yö Iskelmä gaala 2012 upeaa tähtiloistoa Iskelmä Gaalassa riitti tänä vuonna palkintoja poikkeuksellisen monelle tähdelle, sillä yleisön äänet jakautuivat ennätyksellisen tasaisesti. Yksikään artisti tai yhtye ei tällä kertaa saanut rohmuttua useampaa pystiä, vaan kaikki menivät eri osoitteisiin. Suvi Teräsniska riemuitsi kappaleellaan Pahalta piilossa ansaitusta Vuoden iskelmä palkinnosta, jonka saaminen jäi viime vuonna vain muutaman äänen päähän, kun taas Juha Tapio hehkutti, miten hienolta Vuoden albumi -palkinnon voittaminen tuntuu, kun on onnistunut tekemään koko levyllisen yleisön rakastamaa musiikkia. S Vuoden naisartistiksi valitun Chisun suunnitelmissa on pelata Helsingin herrat -tv-sarjaan säveltämällään avaustunnarilla myös tulevilla keikoillaan. Idols-tähti Stina Girs kertoi olevansa Kaija Koon suuri fani. - Kaijalla on mielettömiä hittejä, ja hän on vain vieläkin jotenkin niin tosi rokki ja sexy, Girs hehkutti. Vuoden miesartistiksi ehdolla olleelle Tuure Kilpeläisellä tammihelmikuu on musiikillisesti tuottoisinta aikaa. - Tähän aikaan vuodesta biisejä vain tulee. Kun joulu ja se pimeä aika on ohi, niin jotenkin syntyy uudelleen, Kilpeläinen totesi. Popista iskelmämusiikkiin siirtynyt Erin puolestaan kertoi nauttivansa iskelmämaailman mukavan rouheasta fiiliksestä. 6 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 uvi Teräsniska osoittautui Iskelmä Gaalassa jo toista kertaa oikeaksi iskelmäilmiöksi. Viime vuonna neitokaisella oli ehdokkuuksia yhteensä neljässä kategoriassa, joista hän voitti kolme. Tänä vuonna ehdokkuuksia oli jälleen neljässä kategoriassa, ja nyt koristehyllylle tuli myös se ainoa pysti, joka viime vuonna jäi saamatta – Vuoden iskelmä -palkinto. - Sain viime vuonna kuulla, että hävisin Vuoden iskelmä -kategoriassa vain kymmenellä äänellä Juha Tapiolle, joten tänä vuonna olisi hienoa voittaa se ainoa palkinto, joka viime vuonna jäi saamatta, Teräsniska haaveili juuri ennen gaalan alkua, ja ilta täytti toiveen. Myös Teräsniskan kummisetähahmo Olli Lindholm nappasi Yö-yhtyeelleen yhden radion. Yö palkittiin Vuoden viihdyttäjänä, ja jätti kategoriassa taakseen muun muassa Teräsniskan, joka nappasi samaisen palkinnon viime vuonna. esiintyi heti gaalan aluksi Tampere-talon yleisölle. Erin oli gaalassa ehdolla Vuoden naisartistiksi ja hänen kappaleensa Vanha nainen hunningolla Vuoden iskelmäksi. Palkintoja ei tällä kertaa tullut, mutta Erin kertoi muuten sopeutuneensa ja hyvin pop-piireistä iskelmäpiireihin. ” Sain viime vuonna kuulla, että hävisin Vuoden iskelmä -kategoriassa vain kymmenellä äänellä Juha Tapiolle, joten tänä vuonna olisi hienoa voittaa se ainoa palkinto, joka viime vuonna jäi saamatta. ” - Minusta tuntuu, että iskelmäporukka ei ole minulle vielä niin tuttua, mutta on ihanaa, Vaka vanha että he ovat löytäneet Vanhan suomi puree naisen hunningolla ja Vanhan Soolouran aloittanut entinen sydämen. En oikeastaan jännitä Nylon Beatin laulaja Erin esiintymistäni täällä gaalassa, koska olin jo viime kesänä Iskelmä Festareilla, ja siellä oli tosi rouhea meininki. Tuli sellainen tunne, ettei tässä ole mitään hätää. Tänään odotankin, että esiintyminen on vähän tutustumista yleisön kanssa, Erin pohti. Erinin Vanha sydän kappale ei ollut gaalassa ehdolla, mutta myös se on saanut kuulijoilta suuren suosion. Laulun kieli on osittain vanhan kuuloista suomenkieltä, ja se on saanut vaikutteita kansanmusiikista. - Olen aina tykännyt tosi paljon kansanmusiikista, ja tyyli tuli tähän vähän sattumalta. Se lähti siitä ”Vanha, vanha sydämeni” aloituksesta, joka vain vei mukanaan. Yritin sillä saada biisiin sellaisen korostetun itsesäälin, että minä vanha tässä olen, voi voi, ja sävelmä tukee sitä, mutta kertosäe onkin sitten jo täyttä poppia, Erin nauraa. Myös toinen vanhahtavaa suomenkieltä sanoituksissaan hyödyntänyt iskelmätähti Lauri Tähkä esiintyi gaalassa. Hän veti Tampere-talon täydelle salille tunnemyrskyksi nimeämänsä kappaletrion ja sai yleisöltä raikuvat aplodit. Tähkän matkaan lähti Vuoden Vuoden tulokas Arttu Wiskari lupasi gaalassa, että seuraavalla levyllä ei enää lauleta isovanhemmista ja Juha Tapio sai huomata, että Hyvä voittaa. Kaija Koo ei tänä vuonna saanut palkintoja, mutta hän rokkasi lavalla Vuoden iskelmäksi ehdolla olleen biisinsä Kaunis, rietas, onnellinen. miesartisti -palkinto, ja mies naureskeli, että kaipa se tarkoittaa, että hän saa tehdä tätä työtä jatkossakin. Tosin viimeiseen kuuteen viikkoon artisti ei ollut tehnyt töitä ensinkään, sillä hänelle oli tullut kesä talven keskelle. - Olin juuri kuusi viikkoa kesälomalla keskellä talvea, kun kesäisin ei keikkailulta ehdi. Olen vain lasketellut, lukenut, urheillut ja kuunnellut musiikkia. Jos on tehnyt mieli nukkua, olen nukkunut tai vaikka vain katsellut taivaalle, Tähkä hymyilee. Seitsemän laulua omasta mummosta Vuoden tulokkaana palkittu Arttu Wiskari sai yleisön purskahtamaan nauruun toteamalla arvanneensa palkinnonjakopuheesta saavansa palkinnon, sillä kellä muulla artistilla olisi seitsemän biisiä omasta mummosta. Wiskarin innostus isovanhemmista laulamiseen on lähtöisin hänen omasta ukistaan ja mummistaan, joista hänellä on sanojensa mukaan paljon hyviä muistoja. Rakkain muisto on ukista, joka tykkäsi hauskuttaa lapsia soittamalla kävelykepillä viulua. Wiskarin mukaan laulut isovanhemmista saavat kuitenkin jäädä ensimmäiselle levylle, mutta vahva muistelu ja nostalgia tulevat olemaan seuraavankin levyn lähtökohta. Wiskarin kanssa Vuoden miesartistin tittelistä kisasi myös Tuure Kilpeläinen, joka esitti tulevan ystävänpäivän kunniaksi yleisölle samannimisen kappaleensa. Kilpeläisen sanoituksessa ystävänä on kuitenkin yksinäisyys, mutta Kilpeläisen mukaan sitä ei pidä tulkita vain surullisena asiana. - Yksin olo on hyvä juttu, kun se on vapaaehtoista, ja viihtyy siinä tilassa. Itsenikin on täytynyt eron jälkeen opetella yksinoloa. Kuulija saa kuitenkin päättää, näkeekö laulussa yksinäisyyden hyvänä vai huonona asiana. Olen kyllä myös nähnyt, kun ihmiset ovat itkeneet Ystävänpäivän aikana keikoilla. Ihmisillä on niin erilaisia elämäntilanteita, että laulu vaikuttaa heihin eri tavalla, hän pohtii. Seuraavasta levystä Kilpeläinen ennustaa kuitenkin vähemmän kaihoisaa tosi tanssittavaa bilelevyä. Vuoden naisartisti -kategoriassa palkinnon nappasi puolestaan Chisu, joka saapui juhlaan suoraan Kiteeltä keikkailemasta. ” Olin juuri kuusi viikkoa kesälomalla keskellä talvea, kun kesäisin ei keikkailulta ehdi. Olen vain lasketellut, lukenut, urheillut ja kuunnellut musiikkia. Jos on tehnyt mieli nukkua, olen nukkunut tai vaikka vain katsellut taivaalle. ” - Jatkot jäävät kyllä tällä kertaa väliin, kun olen matkustanut neljän päivän aikana junalla, lentsikalla, laivalla, bussilla, taksilla ja ties millä, niin nyt haluan vain nukkumaan, väsynyt, mutta onnellinen Chisu harmitteli. Hyvä voitti Vuoden albumi -palkinnon sai tänä vuonna Juha Tapion levy Hyvä voittaa. Tapio hehkutti palkintoa yleisölleen toteamalla, että jos hän jonkun pystin halusi, niin se oli tämä. - On hienoa, että on pystynyt tekemään levyllisen sanottavaa. Taistelen apatiaa ja kyynisyyttä vastaan. Hyvä voittaa! hän riemuitsi. Tapio naureskeli myöhemmin, että hänen optimisminsa lauluissa kumpuaa hänen melankoliastaan ja synkkyyteen taipuvaisuudestaan. - Siitä puhe, mistä puute. Lauluissani kehtaan haihatella, vaikka muuten en. Täytyy sanoa, että hyvä voittaa, vaikkei siltä näyttäisikään. Eihän tästä elämästä muuten mitään tulisi, jos ei uskoisi hyvän voittoon. Toinen gaalan hyväntoivonlähettiläs Kaija Koo kävi esittämässä jättihittinsä Kaunis, rietas, onnellinen. Vaikka Koo tsemppaa biisissään naisia, hän kertoo, että myös monet miehet ovat tulleet sanomaan hänellä löytävänsä itsestään laulun myötä irtiottoa jostain asiasta. Myös gaalassa esiintynyt Idols-tähti Stina Girs paljasti olevansa Koon suuri fani. - Kaija Koolla on mielettömiä hittejä, ja hän on vain vieläkin jotenkin niin tosi rokki ja sexy, ja säilyttänyt sellaisen glamourin, että ihailen häntä hirveästi, Girs kehui. Girsin omalle uralle kuuluu tällä hetkellä keikkailua ja biisien tekoa, ja nuori nainen kertoo elävänsä unelmaansa. Viimeiseen korttiin Nuoremman polven palkitsemisen lisäksi Gaalassa muisteltiin iskelmän konkaria Topi Sorsakoskea. Laulaja, musiikintekijä Jonne Aaron esitti Sorsakosken viimeiselle levylle säveltämänsä Viimeiseen korttiin -kappaleen gaalayleisölle. Aaron ehti tavata Sorsakosken vain jokusen kerran tämän eläessä, mutta kertoo saaneensa artistista vilpittömän, rennon ja hyväntahtoisen kuvan. - Topi oli hieno artisti, jolla oli vahva huumorintaju. Kävin hänen keikoillaan, ja oli hienoa, että sain levytettäväksi oman kappaleen, jonka Topi lauloi, Aaron totesi. Vaikka poismennyttä iskelmäartistia muisteltiin, muistettiin silti palkita myös iskelmäkulttuurin jatkuvuuden ylläpitäjä. Pro Iskelmä -palkintoa ei nimittäin tänä vuonna saanut artisti eikä yhtye, vaan Warner Music Finland, joka on yhtiö useiden iskelmäartistien takana aina Olavi Virran ajoilta asti.• Sytytä mut, Päiväunta, Matkaani teen ja Anniina KEIKAT: Maatushka Management gsm 045 256 3009 vesa.puukari@maatushka.fi Vuoden miesartisti Lauri Tähkä sai tunnemyrskyksi nimeämänsä kappaletrion jälkeen raikuvat aplodit. Viime vuonna Iskelmä Gaalassa laulettiin Jani ja Joonas Jalkasen isän Kari Tapion muistolle. Tänä vuonna Jonne Aaron lauloi edesmenneen Topi Sorsakosken muistolle kappaleen Viimeiseen korttiin. WWW.TANSSIVIIHDE.FI 7 Matin ja Viivin tulinen tango herkisti niin katsojat kuin tuomarit. Voittajaparien tuuletusta. Kuvassa vas. Ansku Bergström, Jarppi Leppälä, Viivi ja Matti. Lisää kuvia Tanssiviihteen Facebook-sivustolla. teksti: marika pietilä / Kuvat: jaana vuorenpää viivi pumpanen antaa mennä vaan Tomi ja Sanna, Mariko ja Aleksi, Maria ja Mikko, Satu ja Janne, Antti ja Anna-Liisa – Viivi ja Matti! Vaikka finaalissa tuomariston äänissä malli ja exmissi Viivi Pumpanen ja tanssinopettaja Matti Puro jäivät pisteen päähän Duudsonien Jarppi Leppälästä ja edellisvuoden voittajatanssinopettajasta AnnaLiisa Bergströmistä, pari onnistui valloittamaan kotikatsomoiden yleisön ja viemään vuoden 2011 Tanssii tähtien kanssa -voiton. Uusi tanssin tähtipari syntyi. M ta arvostukseni heitä kohtaan nousi, jotka oikeasti tanssivat. Tanssissa täytyy olla hirveän hyvä kunto, sillä se on todella rankka urheilulaji. Tanssi vie mukanaan, Pumpanen kuvai- pasella ja hänen Tanssii tähtien kanssa -kilpailun tanssiparillaan Matti Purolla on jo nyt tiedossa tanssikeikkoja kevääksi. Pumpanen haluaisi ottaa tanssikeikkoja enemmänkin, jos allina, vuoden 2010 missinä ja Biisonimafian näyttelijänä tutuksi tullut Viivi Pumpanen löysi todellisen tanssi-ihastuksensa vasta osallistuttuaan viime syksynä Tanssii tähtien kanssa -kilpailuun. Pumpa” Vasta Tanssii tähtien kanssa sen aiempi paritanssikokemus ennen kilpailua oli kertynyt -kilpailun kautta arvostukseni heitä muutamasta nuoruuden lavakohtaan nousi, jotka oikeasti tanssivat. tanssikäynnistä vanhempien ja Tanssissa täytyy olla hirveän hyvä kavereiden kanssa sekä lukion kunto, sillä se on todella rankka vanhojen tansseista. Kolmetoistavuotiaana Pumpanen ehti urheilulaji. Tanssi vie mukanaan. ” myös jonkin aikaa harrastaa street dancea. - Vaikka tanssi ei ollut elä- lee nykyistä suhtautumistaan vain yhteistä aikaa löytyisi ja samoin hän toivoo pystyvänsä mässä niin iso osa, se oli jo tanssiin. Tanssi tosiaan on nyt vienyt järjestämään itselleen viikossilloin kiva juttu. Vasta Tanssii tähtien kanssa -kilpailun kaut- tähden mukanaan, sillä Pum- ta päivän, jolloin olisi aikaa 8 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 tanssiharrastukselle. Sen sijaan lavatansseista nuorta naista on turha bongailla. - Olen huono menemään sellaisiin ihmismassoihin. Kun on paljon ihmisiä pienessä tilassa, niin minulle tulee ahtaanpaikankammo. Siksi en ole eläissäni käynyt konserteissa enkä mene Stockmannin hulluille päiville. En vain pysty olemaan siellä, koska saan paniikkikohtauksen, Pumpanen harmittelee. Syksy täynnä tanssin taikaa Kun Pumpaselta ja Purolta on kysytty, mikä oli heidän paras hetkensä Tanssii tähtien kanssa -syksyssä parilla on ollut tapana vastata, että siinä oli kolme parasta kohtaa: alku, keskikohta ja loppu. Pumpanen nostaa esiin ensimmäiset treenit ja salikerran, loistavasti menneen semifinaalin, myöhäiset illat, jolloin sulki oman treenikaapin oven perässään ja monet pikkujutut, joille treeneissä naurettiin. - Kaikki oli ihan pieniä juttuja myöten alusta loppuun kivaa. Muistan, että me naurettiin ihan sairaasti aina kaikissa treeneissä, ja kuinka hienolta kaikki sunnuntaiden onnistumisen hetket tuntuivat, Pumpanen kuvailee. Innostuminen täysillä tanssiin auttoikin jaksamaan pitkät treenipäivät. Pumpasen mukaan kyllästymistä ei tullut missään vaiheessa, mutta vä- lillä hän kyllä haikaili pitkien yöunien perään, kun sairastelu ja aikataulun ylikuormitus veivät voimat. Kilpailu kuitenkin antoi enemmän kuin otti. Tanssitaidon lisäksi, Pumpasesta tuntuu, että kilpailu opetti hänelle uskallusta asioille, jotka eivät ole omaa vahvuusaluetta. Heittäytymistaidon lisäksi telyä vetää jotain kauheaa tanssisarjaa, hän hehkuttaa. Pumpasen mukaan hänestä ja Purosta tulikin kilpailun aikana todella hyvät ystävät. Tämä oli myös osittain syynä Pumpasen innostumiselle juuri paritanssiin. Pumpanen kuvailee, että paritanssin läsnäolo ja ystävyys parin kanssa olivat ” Kaikki oli ihan pieniä juttuja myöten alusta loppuun kivaa. Muistan, että me naurettiin ihan sairaasti aina kaikissa treeneissä, ja kuinka hienolta kaikki sunnuntaiden onnistumisen hetket tuntuivat. ” esiintymisvarmuus kasvoi, kun Pumpanen kisan edetessä oppi plokkaamaan mielestään, kuinka paljon ihmisiä oli katsomassa ja antoi mennä vaan. Parissa vara parempi Viivi Pumpasen tanssi-idolia ei tarvitse lähteä merta edemmäs etsimään. Vaikka Pumpanen toteaa ihailleensa kaikkia kilpailun tanssijoita, nostaa hän oman parinsa Matti Puron ylitse muiden. - Vaikka tämä on ehkä vähän kotiin päin ajateltu, niin minusta Matti oli vain paras. Hän oli vain ihan sairaan hyvä, ja minulle oli aina ihmetys, miten Matti saattoi vain jököttää ihan jäykkänä ja sitten ilman venyt- niin hieno kokemus, että se nosti paritanssin hänen silmissään aivan uudelle tasolle. - En sitten tiedä, jos tuota ammatikseen tekisi, että riitelisikö parin kanssa koko ajan, mutta yleisesti ottaen olen sellainen ihminen, että ajattelen aina, että yhdessä jaettu ilo on paras ilo, hän naurahtaa. Loistavan tanssiparin lisäksi Pumpasen mielestä voiton saavuttamisen kannalta oli tärkeää, ettei hänellä ollut juuri minkäänlaisia odotuksia kilpailulta, ja että pari keskittyi vain yhteen tanssiin kerrallaan. Pessimisti ei pety, ja Pumpanen keskittyikin esiintymään mennessään pikemminkin siihen, ettei mokaa aivan täysin kuin, että olisi tavoitellut voittoa. • teksti: juha lahti / Kuvat: kerttu malinen jussi selo kuorosotaa ja sooloilua Uniklubin pitäessä hyvin ansaittua lepotaukoa on sen laulusolistilla Jussi Selolla mainio tilaisuus muiden projektien toteuttamiselle. Ja mies on pistänyt myös tuulemaan, siitä todisteena muun muassa keväällä ilmestyvä, Uniklubi-tyylistä paljonkin poikkeava sooloalbumi. J ussi Selo on elänyt viimeisen vuoden ajan varsin mielenkiintoisia hetkiä. Miehen sooloprojektia on valmisteltu jo viime keväästä asti, ja Kuorosotaan osallistuminen varmisti sen, että mies tunnetaan nyt yhä laajemmissa piireissä. - Olen saanut jonkin verran signaalia siitä, että miksi yleensä lähdin mukaan Kuorosotaan. Mutta minulle se oli todella hieno kokemus. Se yhteishenki, joka saatiin kuoron kanssa aikaiseksi, oli jotain aika uskomatonta. Bussimatkat Hämeenkyröstä kisapaikalle kanssa olivat hienoja kokemuksia. Pääsin kilpailun kautta myös tutustumaan muihin huippuartisteihin. Ja yllätysvoitto kisassa tietenkin kruunasi lopuksi koko homman, Selo kertoo Kuorosotatunnelmistaan. Jussi Selo on aina ollut bändihenkinen kaveri, ja pop- / rocktyylinen musiikki on ollut mielimusiikkia jo pienestä pitäen. - Michael Jackson kolahti minulle todella kovaa. Isoveli Janne taas on aina soittanut eri kokoonpanopissa, ja sitä kautta olen saanut omankin innostuksen bändisoittoon. Kotona on aina ollut myös soittimia ”iholla”, ja niihin on ollut helppo tarttua ja tutustua. Jussi Selon ensimmäiset bändit toimivat jo ala-asteaikoina. Silloin ohjelmisto oli aika sekalainen, rautalankaa, Klamydiaa ja muuta helppoa materiaalia. Omia biisejä kui- keksinyt bändille nimen, Jussi Selo muistelee. Selo kuitenkin lähti Lovex:sta ja alkoi tosissaan kehittää Uniklubia. Viimeiset seitsemän vuotta bändillä onkin ollut kova vauhti päällä. - Kun julkaisimme ensimmäisen albumin, niin lähdimme saman tien keikoille, joita riittikin runsaasti. Kolme albumeistamme syntyikin melko nopeasti keikkailun lomassa, ja nyt seitsemän vuoden uurastamisen jälkeen olemme julkaisseet viisi albumia. Huomasimme, että nyt on tauon ja mietinnän paikka. Uniklubi aikookin nyt tauon aikana lähinnä ladata akkuja, mutta ajatus seuraavasta albumista tietenkin on jo olemassa. - Uniklubi pitää taukoa ensi syksyyn asti, jolloin se kootaan taas yhteen. Menemme treenikämpälle, ja alamme tehdä uutta musiikkia. 2013 sitten ehkä saamme taas uutta UK- materiaalia julkaistuksi, Jussi Selo suunnittelee. ollut hänen suunnitelmissaan jo jonkin aikaa. Tärkein niistä on ehkä sooloalbumin julkaiseminen. - Se tulee ulos maaliskuussa. Siltä on jo julkaistu kaksi singleä, Nefernefernefer ja Viimeiseen hengenvetoon. Samalla lähdemme sooloalbumin julkaisun myötä myös keikoille maaliskuussa. Bändin nimi tulee olemaan myös Nefernefernefer. ” Se yhteishenki, joka saatiin kuoron kanssa aikaiseksi, oli jotain aika uskomatonta. Bussimatkat Hämeenkyröstä kisapaikalle kanssa olivat hienoja kokemuksia. ” Mikä ihmeen Nefernefernefer? - Hän on nainen Sinuhe Erilaisia sooloja Egyptiläinen- kirjasta, johon Jussi Selo siis käyttää Uni- Sinuhe rakastuu tulisesti ja tenkin alkoi syntyä ja aivan klubi- tauon hyväkseen ja to- kohtalokkain seurauksin, Selo 90-luvun lopulla syntyi bändi teuttaa niitä asioita, joita on selvittää. nimeltä Uniklubi. - Uniklubi myös yhdisti minun ja Jannen tiet, sillä hän tuli bändiin mukaan 2002. Siihen asti olimme soittaneet eri tahoilla. Soolokeikkoja Selo bändeineen tulee tekemään toistakymmentä. Musiikillisesti sooloprojekti eroaa selvästi Uniklubi- musiikista. - Alettiin kavereiden kanssa soitella ja pian huomattiin, että meillähän onkin albumillinen musiikkia kasassa. Albumi on varsin monipuolinen sisällöltään. Instrumenttivalikoimamme myös tukee hienosti sitä, että musa on lämmintä ja ”vanhan liiton” meiningillä tehtyä. Löytyy hammondia ja muuta. Jussi Selo on myös lähdössä aivan uusille taiteellisille urille jo kevään aikana. - Olen kiinnitetty musikaaliin Tampereen Teatteriin. Se on aivan uusi alue minulle. Kyseessä on tarina veriveljistä, jotka eivät itse asiassa tiedä olevansa toistensa veljiä. Lontoossa tarina on pyörinyt nimellä Blood Brothers. Näytöksemme alkavat syksyllä. Vaikka soolokuviot nyt ovatkin näkyvästi esillä Selon tekemisissä, ei itse pääasia kuitenkaan ole jäämässä mieheltä unholaan. - Uniklubi on kuitenkin se ykkösasia, ja syksyllä se taas polkaistaan käyntiin. • Uniklubi uurastanut Vaikka Uniklubi perustettiin jo 90-luvun loppupuolella, niin Jussi Selo oli samaan aikaan mukana myös muissakin kokoonpanoissa. - 2000- luvun alkupuolella olin muun muassa laulajana eräässä Lovex- nimisessä bändissä. Hämeenkyrössä soiteltiin ja pidettiin musiikin kanssa lähinnä hauskaa. Ja minä olen itse asiassa se, joka on WWW.TANSSIVIIHDE.FI 9 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuva: harri hinkka Pate mustajärvi popeda elää ja voi hyvin Popeda kulkee edelleen. Ei ehkä sillä samalla vauhdilla kuin uutuuttaan, mutta meno on tyylikästä ja ennalta suunniteltua. Ja ikääntyvä menopelihän tarvitsee myös taukoja ja huoltokatkoja, ja niitäkin on kalenteriin suunniteltu ennakoivasti. Kyse on siis suomalaisesta rock-yhtyeestä – ei autosta. - Ollaan järkiperäistetty puuhaa niin, että tehdään keikkoja hyvin suunnitellusti. Silloin kaikki tietävät jo hyvissä ajoin, milloin tulee breikki ja pääsee tekemään ihan jotain muuta. Mutta ei me mitään neljäntoista vuoden taukoja pidetä, niin kuin Eput, Pate Mustajärvi sanoo. Popedahan on tunnettu ja arvostettu keikkabändi. Juuri hyvät esiintymiset lienevätkin se varsinainen syy kovalle maineelle, vaikka toki bändin lukuisat hiteiksi muodostuneet rockrallit nousevat myös arvoon arvaamattomaan Popedan pitkällä taipaleella. Keikkoja bändi tekee kesällä pääasiassa erilaisilla festareilla ja muuna aikana on sitten klubien vuoro. nevät. Levyllä on mukana sellaisia kappaleita, joita ei olla ehkä koskaan soitettu keikoilla, ja ei ne ihan itsestäänselvyyksiä silloin ole, Juha Tor- vinen mainitsi. keikalla, niin se on 22 tuntia töitä heinäkuussa meiltä, ja loput ajat saa heilua kuin ellun kanat, Pate heittää. Kuulostaa siis mukavalta työltä ja työajatkin ovat koh- ” Taisi olla viime heinäkuussa 22 festarikeikkaa. No mitäs, tunnin setti joka keikalla, niin se on 22 tuntia töitä heinäkuussa meiltä, ja loput ajat saa heilua kuin ellun kanat. ” - Taisi olla viime heinä- dallaan. No herra Mustajärvi kuussa 22 festarikeikkaa. sitten kyllä vakavoituu, ja No mitäs, tunnin setti joka jatkaa tarinaansa: teksti: juha lahti / Kuva: harri hinkka eppu normaali akustisesti mutalasta Eppu Normaalin viimeisin tuotos, Mutala- albumi, on idealtaan muhinut bändin mielessä jo lähes sen alkuajoista asti. Nyt viimein kaikki palaset loksahtivat kohdalleen, ja vanhan puutalon uumenista putkahti kuunneltavaksemme varsin sympaattinen, akustinen läpileikkaus Eppu Normaalin musiikista. - Pietilän Tomi toimi äänittäjänä tässä projektissa. Hän on muutenkin tykästynyt tekemään äänityksiä tällaisissa vanhoissa puutaloissa, jollainen Mutalakin on. Hänellä on myös oma äänitysauto, joten tekniikkakin tuli mukavasti paikalle, Juha Torvinen kertoo. Itse äänityssessio oli Torvisen mukaan täysin erilainen verrattuna uusien biisien studioäänityksiin. - Menimme talolle, istuttiin rinkiin ja alettiin soittaa. Sanoisinko, että tunnelma projektissa oli ”pakoton”, oltiin vain ja soitettiin. Mitään ennakkosuunnitelmia biisien suhteen ei ollut, vaan niitä soitettiin sitä mukaa, kun joku kappaleita huuteli. Jos juttu ei toiminut akustisesti, niin se hylättiin, 10 jos se oli ok, niin otettiin mukaan. Uusia kappaleita kun äänittää, niin silloin tunnelma on joskus aika stressaava. Ja varsinkin, jos homma ei toimi, niin tuntuu, ettei mistään tule ” Menimme talolle, istuttiin rinkiin ja alettiin soittaa. Sanoisinko, että tunnelma projektissa oli ”pakoton”, oltiin vain ja soitettiin. ” mitään, eikä homma etene. Toki Mutalankin äänityssessiossa tuli joskus eteen pieniä ongelmia, mutta ne olivat kuitenkin täysin erilaisia verrat- TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 tuna aikaisempiin levytyssessioihin. - No Martille tuli aina joskus eteen tilanne, että ‘hei, mites tää biisi nyt oikein meneekään’. Mutta ei hätää, katsoimme netistä biisien sanat. Eihän ne mitään virallisia siellä ole, kun yksityishenkilöt ovat niitä sinne laittaneet, ja virheitäkin niissä saattaa olla. Mutta kyllä Martti taas sitten sanat itsekin muisti, kunhan sai juonesta ensin kiinni. Eikä kaikki kappaleet soittajillekaan ihan itsestään selvyyksiä ollut, vaan vastaavanlaisia apumenetelmiä jouduttiin käyttämään myös soiton suhteen. - Jouduimme joitakin omia biisejä kuuntelemaan Spotify:sta, kun emme oikein muistaneet, että miten ne me- saanut varsin hyvän vastaanoton kaikin puolin, ei Eppu Sähköisiä Normaali ole lähdössä pitkäkeikkoja soiton suosion siivittämänä Vaikka Mutala- albumi onkin millekään unplugged- tyyli- materiaalia Voitto- albumin myötä. Kuunneltavaksemme olemme sen myötä saaneet juuri sitä perustanakkaa Popeda- musiikkia, johon - Sellainen hieno juttu tuossa uudella albumilla on, että Vexi Salmi on ollut sanoittajana muutamissa biiseissä. Ja tekstithän toimivat ihan upeasti. Ja miksei Vexin tekstit sopisi meille, sillä ai” Kyllähän tämä na on musiikissamme ollut työ sisältää myös ripaus Irwin- meininpaljon muutakin kiä, Pate kertoo. Uuden albumin sävellyskuin keikoilla puolesta vastaa yhtä kappasoittamista. On letta lukuun ottamatta Cosuuden materiaalin tello Hautamäki. Hän toimii myös sovittajana biisessä. tekemistä, Suuri määrä työtä siis. treenausta, - Costello on sellainen haastatteluja ja tyyppi, että tarvii joka päivä paljon muuta. kaksi tuntia aikaa kitaransa kanssa. Hän kehittelee erilaiMutta se, miksi sia juttuja ja ottaa kaiken taltätä edelleen teen, mitä syntyy. Me sitten haluaa tehdä,on koko bändin voimin puretaan se, että saa pitää näitä Costellon tuotoksia, ja aina sen tunnin katsotaan, onko syntynyt selhauskaa lavalla. laisia ideoita, joista aletaan biisiä tekemään, Mustajärvi Soittaminen kertoo biisien synnystä. nyt vaan on Myös Pate Mustajärvi itse on toiminut sanoittajana niin saatanan muutamilla raidoilla, mutta hauskaa. ” tunnustautuu työskentelytavoiltaan aika lailla erilaiseksi olemme jo aikaisemminkin kuin Costello Hautamäki. Levyllinen - Mä yritän viimeiseen asti tottuneet. Mitään mullistavaa Popedaa ei siis ole sen suhteen tullut, kiemurrella, ettei tarvitsisi alkaa kirjoittaa tekstejä. Bändi julkaisi syksyllä uutta mutta miksi pitäisikään. - Kyllähän tämä työ sisältää paljon muutakin kuin keikoilla soittamista. On uuden materiaalin tekemistä, treenausta, haastatteluja ja paljon muuta. Mutta se, miksi tätä edelleen haluaa tehdä,on se, että saa pitää aina sen tunnin hauskaa lavalla. Soittaminen nyt vaan on niin saatanan hauskaa. Ammattimuusikolla työpaikka on pääosin tien päällä. Työtä tehdään illalla ja yöllä ja pääosin aina viikonloppuisin. Eli silloin kun pääosa ihmisistä on juhlatuulella. Houkutukset hauskaan elämään siis ovat olemassa. - Ei ole meno enää sellaista kuin joskus parikymmentä vuotta sitten. Sanoisinko, että oheistoiminta keikoilla on nykyään todella paljon hillitympää. Ja ollaan huomattu kavereiden kanssa sekin, että keikan jälkeen voi puhua muustakin kuin ”siitä”. Mutta on se vaan sellainen juttu, että tätä työtä osaan tehdä, ja sitä tulen edelleen tekemään, kun en nyt ole aikonut sähköasentajaksikaan opiskella. Uuden Voitto-albumin äänitykset on tehty juuri sillä tavalla, mikä nykyään tuntuu olevan tyylinä monellakin esiintyjällä. - Meillä oli käytössä vanha talo. Teimme sinne kamojen suhteen saman asetuksen kuin keikoillakin, ja ei muuta kuin menoksi. Vedimme siis pääosan musiikista ”livenä” purkkiin. Ja klikki pois, sillä silloin saadaan musiikkiin hyvä tunnelma. Toki sitten lauluja ja kitarasooloja jouduttiin vielä tekemään jälkiäänityksinä, Pate mainitsee. Popedan edellisestä albumista ehtikin jo kulua vuosia. Tämäkin on tietoinen valinta, vaikka levytysten väli helposti saattaa venyä turhankin pitkäksi. tarvii joka vuosi uutta albumia tehdä. Mutta se on vaarallinen lausuma. Kolme vuotta meni hurahtaen, ja piti ottaa puheeksi, että ”Tällä iällä hei, meillä on kuitenkin tällainen hieno bändi, että eion hyvä köhän olisi aika kuitenkin jo suunnitelma, jotain uuttakin tehdä, Pate että herää kertoo. aamulla Milloin sitten saadaan seuraava Popeda-äänite kähengissä ja siimme, on arvoitus. Herra meetwurstia Mustajärvi ei ainakaan niin riittää leivän pitkälle asioita suunnittele. päälle.” - Tällä iällä on hyvä suunnitelma, että herää aamulla - Juteltiin bändin kesken hengissä ja meetwurstia riitsiitä, että ei Popedan nyt tää leivän päälle. • ydZ,ŝƟƚΘ,ƵƚƵƚͲŬŽŶƐĞƌƫŬŝĞƌƚƵĞϮϬϭϮ la su la su ke to 10.3 11.3 17.3 18.3 21.3 22.3 klo 18.00 klo 15.00 klo 18.00 klo 15.00 klo 19.00 klo 19.00 MIKKELI, Mikaeli / Lippupalvelu IMATRA, Kulttuuritalo Virta / Lippupalvelu TURKU, Logomo / Lippupalvelu HELSINKI, Musiikkitalo / Lippupalvelu PORI, Promenadikeskus / Lippupalvelu KEMI, Tervahalli Liput: Kemin Musiikki puh. (016) 223 251 tai Lippupalvelu pe 23.3 klo 19.00 ROVANIEMI, Lappi Areena Liput: Osviitta puh. (016) 322 6800 tai Lippupiste la 24.3 klo 18.00 KUUSAMO, Kuusamotalo Liput: Kuusamotalo puh. 040 860 8800 su 25.3 klo 15.00 KUHMO, Kuhmo-Sali Liput: Kuhmo-Sali puh. (08) 6155 5451 Liput 39 € (+mahd. toim.maksu) Musiikkitalon liput 42/38/35/33 € (+toim.maksu) Konserttilipuista S-Etukortilla 4 €:n etu (max 2 lippua/S-Etukortti) Levyllä Syksyn Sävel 2011 “En se olla saa” www.jarisillanpaa.com selle klubikiertueelle. - Ainoa akustinen esiintyminen oli levyn julkistamistapahtuman yhteydessä, ja siinä kaikki. No, yksi idea tosin on muhimassa, mutta mitään valmista sen suhteen ei vielä ole olemassa, Torvinen kertoo. Juuri tällä hetkellä bändi ei muutenkaan ole kovin aktiivisessa tilassa. Joudumme odottamaan kesään asti, ennen kuin alkaa tapahtua. - Sanoisinko, että karhu nukkuu nyt talviunta. Kevät menee suunnitellessa tulevaa. Mietitään myös, josko uusia biisejä saataisiin syntymään. Kesällä palaamme sitten lavoille ja teemme toista kymmentä festarikeikkaa. Mutta akustista soittoa ei tulla niillä kuulemaan, vaan kaikki festarit tehdään sähköisesti, Juha Torvinen kertoo tulevasta. Vaikka bändi siis nukkuukin talviunta, ei bändin jäsenet silti laiskottele, vaan tekemistä kyllä riittää yllin kyllin. - Olen itse sellainen luonne, etten oikein osaa olla tekemättä mitään. Minulla ja Akulla aika menee Akun Tehtaalla. Siellä puuhaa riittää roskiksen viemisestä tuottamiseen ja kaikkea siltä väliltä. Kun itse myös julkaisemme omat levymme, niin minulle jää pääosin niihin liittyvä työ, koska olen ollut vuosia myös levy- että kolmekymppisinä todenyhtiöllä töissä. näköisesti soitamme jossain paikallisessa tanssibändissä, Näillä mennään Torvinen muistelee. Näin nyt sitten ei kuitenkaan 70- luvulla punk- tyylin nouole tapahtunut, vaan Eppujen sukaudella oli yksi kovimmista hiteistä Eppujen ‘Poliisi ura on ollut pitkä ja menestykpamputtaa taas’- biisi. Mitä sekäs. Eikä ainakaan Torviselnuorten miesten mielessä sil- la ole mielessä edelleenkään loin pyöri musiikillisen tule- ammatin vaihto. - Nyt enää harvoin kukaan vaisuuden suhteen? tulee kysymään, että koskas meinaat mennä oikeisiin töi” Jouduimme hin. Ja hyvä niin, sillä kun tämä joitakin omia biisejä kerran toimii, niin en ole kylkuuntelemaan lä ajatellut muuta tehdäkään. Mutta sitten kun yleisö joutuu Spotify:sta, kun tuntemaan myötähäpeää keiemme oikein koillamme, niin toivottavasti muistaneet, että omaiset ovat tilanteen tasalla, miten ne menevät. ja tulevat sanomaan, että pitäiskös jo lopettaa. Levyllä on Eppu Normaali elää vuoden mukana sellaisia kerrallaan. Sen pitemmälle ei kappaleita, joita ei toimintaa suunnitella, kosolla ehkä koskaan ka kuitenkin tulee aina väliin soitettu keikoilla, tällaisia Mutala- tyyppisiä projekteja, jotka sekoittavat ja ei ne ihan kaiken muun. itsestäänselvyyksiä - Kyllä me esimerkiksi uutta silloin ole ” levyäkin mietitään, ja sellainen myös tulee. Mutta koska se ta- Kyllähän me haaveilimme pahtuu, onkin jo eri asia. Ehkä joskus soittavamme isoissa- julkaisemme sen 60- vuotispäikin paikoissa, mikä sittemmin villämme. Eppu Normaali siis etenee onkin toteutunut. Silloin vain ei ollut kovinkaan paljon ole- hitaasti kiiruhtaen. Parhaiten massa sellaisia menestyneitä asiaa ehkä kuvaa Juha Torvisen esimerkkejä, joihin pyrkiä. luonnehdinta: - Olemme olemassa toistaiMeillä oli itse asiassa sellainenkin kuva tulevaisuudesta, seksi. • SINUSTAKO SEURATANSSINOHJAAJA? UUSI OHJAAJAKOULUTUS ALKAA JOENSUUSSA 29.6.-3.7.2012. ILMOITTAUDU MUKAAN! Myös uusi jatkokoulutus alkaa Joensuussa 29.6.-3.7.2012. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.susel.fi/koulutus.php Eija Puranen 050-595 8787 eija.puranen@ippnet.fi Ilmoittaudu 10.6. mennessä! WWW.TANSSIVIIHDE.FI 11 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuva: minna annola anneli mattila uudistuminen Nuoresta iästään huolimatta Anneli Mattila on laulajan urallaan ehtinyt saada jo paljon aikaan. Kolmen vuoden tauon jälkeen nyt on julkaistu jo artistin seitsemäs pitkäsoitto. Sen lisäksi tämän neitokaisen elämässä tapahtuu muutenkin tällä hetkellä paljon. - Tuntuu aika oudolta, kun olen pitänyt ensimmäistä lomaani kahdeksaan vuoteen. Kolmeen viikkoon en ole keikkoja tehnyt, ja saattaa käydä niin, että ensimmäiset esiintymiset tauon jälkeen kyllä jännittävät aika paljon, Anneli Mattila kertoo. Tai ei Anneli Mattila ole ihan kokonaan pois mikrofonin varresta ollut, siitä piti huolen pikakomennus isosisko Annen avuksi laivakeikalle. - Annella oli ääni vähän huonossa kunnossa, ja meillä on aina ollut tapana auttaa toisiamme tällaisissa tilanteissa. Niinpä menin sitten mukaan laulamaan muutaman kappaleen, Anneli Mattila mainitsee. Artistin ajatuksissa oli jopa lähteä lomamatkalle tauon aikana, mutta monet vireillä olevat asiat elämässä veivät kuitenin kaiken ajan. Uusi albumi, muutto takaisin kotiseudulle Karviaan ja omakotitalon rakentaminen ovat työllistäneet Mattilan lomallakin. - Uutta levyä olen tehnyt kolme vuotta. Se on pitkä aika, mutta olen saanut nyt vaikuttaa paljon albumin sisältöön, ja rima on ollut aika korkealla. Lisäksi takanani on vielä ollut uusi ryhmä tätä albumia synnyttämässä, ja se minua alussa vähän jännitti. Mutta kun ryhmään kuuluu sellaisia nimiä kuin Esa Nieminen tuottajana ja Ilkka Vainio levy-yhtiön edustajana, niin kaikki on tietenkin sujunut erittäin mallikkaasti, Mattila kertoo. Tähtäin keikoissa Biisivalinnoissa uutuusalbumilla on painotettu tanssittavuutta. Kaikki levyn kappaleet ovat myös Anneli Mattilan keikkaohjelmistossa. - Sovitukset ovat kauttaaltaan erittäin hienoja, kiitos sii- teuvo oinas en ajattele lopettamista 12 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 Albumin tunnelmaa kuvaa parhaiten reipas meno. Slovareita levyllä on vain kolme kappaletta, loput ovat kulkevampaa materiaalia. - Ehkä sävellyksiäkin tärkeämpää minulle ovat kappaleiden tekstit. Niihin pitää oikeasti pystyä eläytymään. Oikeanlaisten tekstien löytäminen onkin ollut yksi syy pitkään levytysprosessiin. Anneli Mattilalle on siis ol- Biisinikkari Teuvo Oinas viettää juhlavuotta. Kaksikymmentäviisi vuotta sitten tangomarkkinoilta rapsahti kruunu miehen kutreille, ja siitä alkoi pitkä ja ansiokas laulajan ura. Eikä artisti ole missään vaiheessa ajatellut lopettavansa, koska nauttii nyt esiintymisestä enemmän kuin koskaan. ihmettelemään tilannetta. - Olen itse Lapin mies ja sieltä kotoisin. Ihmettelen, ettei Lapin mies kelpaa Lappiin esiintymään. Paljon ovat ihmiset keikoilla kyselleet, että milloin tulen pohjoiseen esiintymään, mutta pakko on ollut kertoa, että en siellä keikoilla käy. Oma osansa keikkojen suuntaumiseen tietylle alueelle on sillä, minkä ohjelmatoimiston palveluksessa olet, koska tietyt toimistot myyvät keikkoja tiettyihin paikkoihin. Mutta kyllä minä mieluusti Lappiin menisin keikalle vaikka sesonkiaikoina. ” Täällä on kyllä mukava asua maaseudun rauhassa. Olen nyt rakennuttanut tänne omaa taloa, ja muuttamaankin pääsen jo huhtikuun aikana.” Yksin ei artisti estradeilla menesty, vaan siihen tarvitaan myös ammattitaitoisia muusikoita taustalle. Tämän tietää myös Teuvo Oinas. - Hyvä bändi on kaiken a ja o. Onneksi minulla on sellainen. Sen merkitys on mittaamattoman tärkeä. teksti: juha lahti / Kuva: extraviihde - Jos minulla on edelleen yleisölle annettavaa, ja tiedostan sen myös itse, niin miksi en tätä työtä tekisi. Monet pitkän uran tehneistä artisteista kertovat keikoista palautumisen olevan vaikeaa, kun ikää tulee, mutta minulle se ei ole koskaan tuottanut minkäänlaista ongelmaa. Rakastan esiintymistä, ehkä se juttu piilee siinä, Teuvo Oinas kertoo. Jyväskylässä asuva Oinas tekee kymmenisen keikkaa kukkaudessa. Esiintymismatkat suuntautuvat pääosin Jyväskylän eteläpuolelle, mikä saa artistin itsensä joskus vähän tä Esa Niemiselle. Fiilis levyn tekemisessä oli ainakin minulla koko ajan ihan huima. Minulle oli kerrankin varattu neljän biisin laulamiseen kolme päivää studioaikaa, mutta tein laulut kahdessa tunnissa, koska innostus oli niin kova. Muuten Teuvo Oinas on varsin tyytyväinen tämän hetkiseen työtilanteeseensa. - Minulla on oma, hyvä bändi, Kiintotähti nimeltään. Olemmekin jo vakioesiityjä niillä tanssipaikoilla, joilla yleensä käymme esiintymässä. Vakaan suosion saavuttami- nen ei ole helppoa, eikä sellainen tule sormia napsauttamalla. Kovan työnteon lisäksi pitää olla myös pelisilmää sille, mitä keikoilla esittää. - Jaakko Salo antoi minulle aikanaan hyvän neuvon: ”Ole nöyrä, mutta älä nöyristele”. Ohjelmiston monipuolisuus on tietenkin tärkeä asia nykyisin, mutta pitää myös luottaa ja uskoa siihen mitä tekee, ja tekemisensä takana pitää pystyä myös seisomaan. Minut muistetaan tangokuninkuudesta, ja katson, että minun tulee myös esittää joitakin perinteisiä tangoja keikoilla. Teuvo Oinas aloitti muusikon uransa jo ollessaan kuusivuotias. Instrumenttina oli silloin mandoliini. Harmonikka tuli kuvioihin mukaan pojan ollessa kaksitoistavuotias, ja kitaran soittokin tuli tutuksi. Sitten tuli laulun vuoro. - Olin kuusitoistavuotias, kun osallistuin Ruotsissa laulukilpailuun. Tukka oli puoleen selkään, ja vedin tangon ”Erottamattomat”. Voitin, ja silloin tuli mieleen, että jospa alkaisin laulamaan. Minut itse asiassa sitten kiinnitettiinkin solistiksi siihen samaan bändiin, joka toimi säestäjänä kilpailussa, Teuvo Oinas muistelee. Artisti siis keikkali Ruotsissa, mutta jossain vaiheessa alkoi tulla halu päästä myös Suomeen keikoille. Kun armeija kutsui miestä, niin muutto Tampereelle antoi tähän mahdollisuuden. - Pääsin Pasi Kauniston bändiin kakkossolistiksi. Se oli kova juttu, sillä Kaunisto oli silloin todella suuri nimi. Kävin myös Topi Kärjellä koelaulussa. lut tärkeää löytää sellaisia uusia kappaleita, jotka toimivat suoraan myös keikoilla. Hänelle yleisön edessä esiintyminen onkin tärkein asia ammatissaan. Helmikuussa Mattila lähtee orkestereineen taas tien päälle. - Onhan tässä vuosien mittaan lavat tulleet jo tutuiksi. Ja saman bändin kanssa on myös tehty töitä jo neljä vuotta. Mutta aina joskus tulee eteen uusiakin tanssipaikkoja ja ravintoloita, ja silloin kyllä on itsellä aina pieni jännitys päällä, ja fiilis on vähän erilainen. Ainahan sitä tulee tehtyä keikat täysillä, mutta näihin uusiin paikkoihin kyllä paneutuu ihan eri sykkeellä. Rakennusprojekti Anneli Mattila ehti jo jonkin aikaa asua Seinäjoella ja Jyväskylässä, kunnes koti-ikävä vei voiton ja hän palasi takaisin kotikonnuilleen Karviaan. - Täällä on kyllä mukava asua maaseudun rauhassa. Olen nyt rakennuttanut tänne omaa taloa, ja muuttamaankin pääsen jo huhtikuun aikana, Anneli Mattila kertoo. Mattilat ovat aina viettäneet varsin perhekeskeistä elämää, ja yhteistä aikaa sisarusten kesken kuluu paljon. Varsinkin Anneli ja Anne harjoittelevat paljon laulamista yhdessä. - Anne on myös opetellut Hän piti kyllä äänestäni, mutta kehotti ottamaan edelleen laulutunteja. Niitä onkin sitten tullut otettua paljon. Vaikka Teuvo Oinaksen ura on varsin pitkä, vuosi 1986 ja Tangomarkkinat siis muutti kaiken. Nyt voitosta siis tulee kuluneeksi 25 vuotta, ja juhlavuosi kulminoituu tulevan kesän Tangomarkkinoille. ” Olen luonteeltani sellainen kentällä töitä tekevä kaveri, enkä mielelläni lähde mukaan mihinkään isoihin systeemeihin. Eli mitään isoja konsertteja tai muuta sellaista ei ole näillä näkymin luvassa.” - Olen luonteeltani sellainen kentällä töitä tekevä kaveri, enkä mielelläni lähde mukaan mihinkään isoihin systeemeihin. Eli mitään isoja konsertteja tai muuta sellaista ei ole näillä näkymin luvassa. Jotain on kuitenkin luvassa juhlavuoden kunniaksi. Tammi- soittamaan sekä kitaraa että kosketinsoittimia. Aikaisemmin tuli paljon harjoiteltua laulamista karaoketaustojen kanssa, mutta nyt Anne säestää minua paljon. Se on niin erilaista laulaa oikean säestyksen kanssa. Anneli Mattilan tunnelmat ovat uuden albumin myötä varsin korkealla. Siitä kertoo myös suhtautuminen musiikkiin yleensä. - Oli sellaisiakin aikoja, etten pystynyt kerta kaikkiaan keikkojen lisäksi kuuntelemaan yhtään ylimääräistä musiikkia. Keikkamatkoillakin autoradio pysyi kiinni. Nyt on taas menossa vaihe, jolloin ammennan suunnattomasti erilaista musiikkia, ja käyn kuuntelemassa paljon myös muita artisteja. Ammatikseen musiikkia tekevälle tuo on tietenkin hyvä asia. Ja varmasti nyt pidetyllä tauollakin on tälle suuri vaikutus. - Kyllä minä vielä vuosienkin päästä haluan tehdä juuri tätä työtä. Ja kun minulla ei ole mitään perhesuunnitelmiakaan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei sellaisia oikeastaan voi suunnitella, niin haluan pyhittää kaiken energiani tälle työlle, josta pidän. • kuussa julkaistiin jo singlenä artistin itsensä tekemä kappale ”Löydän sun”, ja pitkäsoiton julkaisukin on mahdollinen vielä kevään aikana. - Singlen on sovittanut Veikko Samuli. Se on siis minun sävellykseni ja sanoituksen on tehnyt Timo Jokinen. Kappale on sellaista jalan alle sopivaa musiikkia. Uutta musiikkia minulta on syntynyt muutenkin. Olen esittänyt kappaleita keikoilla, ja saanut vähän esimakua siitä, miten yleisö ottaa sen vastaan. Teuvo Oinas on iloinen siitä, että tanssilavakulttuuri on taas selvästi nostamassa päätään. - Kesällä näkee sen, että pienet, idylliset lavat ovat taas voimissaan, ja yleisöäkin niille riittää. Talvella taas isot huvikeskukset ovat vähän syöneet pienempiä tanssipaikkoja pois. Varsinkin kesällä käy tansseissa myös hyvin paljon nuoria ihmisiä. Juhlavuodestaan huolimatta Teuvo Oinas aikoo myös tänä vuonna keksittyä siihen työhön, jota hän on aina tehnyt. - Sellaisten jo edesmenneiden legendojen kuin Kari Tapio ja Topi Sorsakoski perintöä pitää vaalia. Minullakin on ohjelmistossa molempien kappaleita, joita keikoillani esitän. Eikä minulla mitään muuta mielessäni olekaan, kuin keikoilla kiertäminen. • teksti: juha lahti / Kuva: valokuvatuotanto iloinen liftari tarja lunnas keikkakesää odotellen Vähän hiljaisemman talviajan jälkeen Tarja Lunnas odottaa jo innolla kevättä, jolloin keikkatahti kiihtyy ja kesä tanssilavoineen kruunaa taas tietenkin koko vuoden. Odottelevissa tunnelmissa Lunnas elää muutenkin, sillä uuden pitkäsoiton kappaleita ollaan juuri etsimässä. mutta yli viidentoista kuukausikeikan määrään hän ei halua lähteä. - Tässä on kuitenkin ainainen huoli ja vastuu myös orkesterin työllistämisestä. Minulla on ollut oma Rosso- orkesteri jo pitkään, ja haluan hyvän orkesterin myös jatkossa soittavan taustallani. Bändillä on tässä työssä varsin suuri merkitys, sillä kokonaisuus ratkaisee. Ja bändihän soittaa keikoilla paljon, ja on pääasiassa vastuussa ihmisten tanssittamisesta. Tarja Lunnas näkee vallitsevan yleisen taloustilanteen vaikuttavan ihmisten käyttäytymiseen huvitilaisuuksien suhteen. - Ehkä se näkyy enemmän ravintoloissa suoraan ihmismäärissä, että sitä rahaa ei välttämättä ole juuri nyt niin hirveästi käytettävissä. Tanssipaikoilla taas yleisöä käy hyvin, mutta varmasti sielläkin rahankäyttö on hillitympää. Sellaisellakin asialla, kuin bensiinin korkealla hinnalla on suora vaikutus tähän. Keikkapaikkoina Tarja Lunnaksella on etupäässä tanssipaikat- ja lavat. Myös ravintoloita on jonkin verran, ja laivakeikkoja hän toivoisi olevan enemmänkin. - Laivakeikat ovat todella kivoja. Laivalla ollaan yleensä kaksi tai kolme päivää, ja silloin jää ajaminen ja roudaus vähälle. Kuosissa pysytään T arja Lunnas omaa jo pitkän ja varsin ansiokkaan uran maamme viihdyttäjien joukossa. 23 vuotta onkin jo kulunut siitä, kun hän sai tangoprinsessan titteli Seinäjoelta, ja silloin varsinaisesti alkoi uran nousu. - Ensimmäisen keikkani tosin tein jo 17-vuotiaana Lappajärven Kantakrouvissa. Se oli sellainen ihan normaali tanssiravintolailta, ja taisimme tehdä sinne kaksi tai kolmekin keikka perättäisinä iltoina. Jännitin silloin niin kovin, että tutisivat, ja kysyinkin kaverilta, että näkyykö se? Se suuri juttuhan tapahtui sitten vuonna 1997 Syksyn Sävelen yhteydessä. Markkinointivirheen takia kisasta poistettu Seine- kappale nousi huimaan suosioon, ja sai yleisön sympatiat täydellisesti puolelleen. Ja kappalehan oli erinomainen. - On aina hienoa keikoilla, kun näitä vanhempia hittejä pyydetään uudelleen ja uudel- leen. Ne ovat jääneet ihmisten mieliin. Kari Litmanen on monien hittieni takana, ja hänen poismenonsa on kyllä todella valitettava asia, Lunnas kertoo. ” On aina hienoa keikoilla, kun näitä vanhempia hittejä pyydetään uudelleen ja uudelleen. Ne ovat jääneet ihmisten mieliin.” Juuri nyt Lunnas on pitkäaikaisen tuottajansa Seppo Matintalon kanssa etsimässä materiaalia uudelle albumille. Asia on vielä niin alkuvaiheessa, että julkaisuajankohdasta ei ole tietoa. - Tanssittavaa ja melodista musiikkia haluan edelleen tehdä, eikä mitään radikaaleja muutoksia ole luvassa, vaikka en suoranaisesti vierastakaan mitään tyylilajeja. Biisiehdokkaita jo on, mutta sellainen hyvä ja kantava lähtöbiisi levylle pitäisi löytää. Työtilanne Huolettaa Tarja Lunnas on huolissaan ammattikuntansa puolesta, koska työtilaisuudet vähenevät ja tarjonta kuitenkin lisääntyy koko ajan. - Olen aina hokenut sitä, että tämä nyt on vain tällaista aaltoliikettä, mutta kyllä totuus on se, että keikkoja ei ole enää tarjolla samalla lailla kuin joskus aiemmin. Enää ei voi tarvitse valikoida työtilaisuuksia, vaan kaikki keikat pyritään tekemään, mitä tarjolla on. Tarja Lunnaksella on keikkatilanne kuitenkin vielä hyvällä mallilla, sillä jo keväällä mennään taas noin kolmentoista keikan kuukausivauhtia. Kesällä on keikkoja tarjolla enemmänkin, Mitään ihmeellisiä poppakonsteja Tarja Lunnas ei aio keksiä, vaan luottaa siihen, että kun työn tekee kunnolla, niin töitä saa tehdä jatkossakin. - Jokainen keikka tehdään täysillä. Panostan ohjelmiston lisäksi hyvään äänentoistoon. Myös bändin hyvä soittotaito on tärkeää, ja sitähän Rossolta löytyy. Laulaminen ja keikkailu on jatkossakin siis Tarja Lunnaksen ammatti. Toki jotain muutakin esiintymiseen liittyvää on käynyt mielessä, mutta käytännön asiat sanelevat niiden toteutumisen. - Esimerkiksi jossain kesäteatterin musikaalissa esiintyminen voisi olla mielenkiintoista. Mutta sitten tulee taas eteen se asia, että bändilleni pitää löytyä töitä varsinkin juuri kesäaikaan, eikä se silloin oikein sovi, että solisti näyttelee, eikä ehdi keikoille. Toisaalta hyvä niin, sillä Tarja Lunnas on selvästi omaksunut oman paikkansa viihteen taivaalla, ja siellä hän aikoo myös jatkaa. Suurena apuna olisi nyt hyvä uusi kappale radiosoittoon. - Totta kai toivon itselleni uutta Seineä, joka suoraan taas toisi lisää töitä. • WWW.TANSSIVIIHDE.FI 13 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuva: Charles plogman kuvapankki charles plogman lisää monipuolisuutta Charles Plogmanin syksy oli täynnä muutoksia. Bändikuviot menivät uusiksi, ja artisti joutui uuden albumin ilmestymisen kynnyksellä jopa miettimään tauolle siirtymistä. Nyt ovat asiat kuitenkin järjestyksessä, ja Plogmanin bändissä vaikuttavat isä, poika...ja hyvä henki. C harles Plogmania osasi kuvitellakaan. - Kaikki muut Tommyshaastatellessa aistii artistin selvän hyväntuulisuuden – niin vuolaasti ” Kaikki muut mieheltä tulee tarinaa siitä, miten hänellä oli todellinen Tommys- yhtyeen mietinnän paikka viime sykjäsenistä ilmoittivat synä. halukkuutensa - Minähän tein Tommysjatkaa edelleen yhtyeen kanssa keikkaa, ja bändin kapellimestarina toikanssani. Mutta miva Tom Käldstöm ilmoitti varsinainen yllätys viime syyskuussa, että hän oli se, että oma lopettaa yhteistyön kanssani. poikani Anton Se tieto tuli minulle niin sanotusti puun takaa, Plogman kertoi haluavansa kertoo. hypätä bändiin Artisti joutuikin miettimään mukaan. ” eri vaihtoehtoja tilanteessa, joka oli hänelle uusi ja yllättävä. Helpotusta tilanteeseen löytyi yhtyeen jäsenistä ilmoittivat kuitenkin lähempää kuin hän halukkuutensa jatkaa edelleen kanssani. Mutta varsinainen yllätys oli se, että oma poikani Anton kertoi haluavansa hypätä bändiin mukaan. Hän opiskelee musiikkia, ja on varsin monitaitoinen kaveri, joten olin pelkästään iloinen siitä, että hän bändiin mukaan lähti, Plogman mainitsee. Mikään ainutlaatuinen asia tällainen isä / poika yhdistelmä ei ole, olihan muun muassa Jani Jalkanen pitkään mukana isänsä Kari Tapion orkesterissa. - Antonilla on hyvä luonne. Hän kuuntelee minua ja haluaa oppia asioita. Puhumme kuin isä ja poika, mutta ei meillä ole koskaan mitään riitoja ollut. Ja toisaalta, minä kuljen keikkamatkat omal- teksti: Juha lahti / Kuva: minna annola eija kantola tasavuosia tien päällä Näinkö nopeasti aika kuluu? Tuoreessa muistissani on vielä Eija Kantolan tangokisavoiton jälkeen julkaistu hieno albumi, ja nyt hän jo kertoo viettävänsä 20v- taiteilijajuhlaa. No, onneksi hän on kuin viini, tiedätte kyllä mitä tarkoitan. S opivasti juhlavuotta kunnioittaen Eija Kantola on puurtanut myös studiossa, ja aikaansaannoksista päästään nauttimaan uuden albumin merkeissä maaliskuun puolivälin aikoihin. Albumin nimi on ”Peili”. - Levyn nimikappaleen on säveltänyt Petri Somer ja sanoittanut Nina Granrot. Hän on minulle täysin uusi tekstintekijä, mutta ainakin tämän kappaleen sanoitus on aivan loistava. Se kertoo aikuisesta naisesta, joka katsoo peiliin, ja on itse asiassa ihan tyytyväi- 14 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 - Sieltä löytyy esimerkiknen näkemäänsä. Albumi tulee tarjoilemaan si sellainen cover- biisi kuin Fairytale Gone Bad. Sehän on Sunrise Avenuen yksi suurim” Olen aloittanut mista hiteistä, mutta minun Espanjan kielen tulkitsemanani se on suomenopiskelun. Laulan kielinen ja kulkee bossa novakompilla. Muuten, idea biisin myös keikoilla tekemiseen on tullut Sunrise joitakin kappaleita Avenuen laulajan Samu Haberin äidiltä, Eija Kantola Espanjaksi. ” paljastaa. Sanoitukset ovat albumilla tyylillisesti monipuolisen ko- tärkeässä asemassa. Esimerkonaisuuden. Joitakin aika kiksi kappale Antero ja Pahayllättäviäkin vetoja on pitkä- Anne on jazzahtava foxi, jossa Antero on löytänyt naisseuraa soitolle otettu mukaan. la autolla, ja Anton kulkee muun bändin mukana. Ja siellä on taas sitten bändillä oma liideri. Mutta vaikka uusi kokoonpano Plogmanilla nyt olikin olemassa, varsin paljon päänvaivaa aiheutti myös se, että Käldström tietyllä tapaa omisti Tommys- yhtyeen. Äänentoistolaitteet ja kuljetuskalusto olivat hänen, ja hän myös toimi orkesterin kapellimestarina ja vastasi kappaleiden sovituksista. Käldström toimi myös bändin solistina. - Teimme sellaisen päätöksen, että minä hankin orkesterille äänentoistolaitteet ja kosketinsoittaja Ronny Österås kuljetuskaluston. Se kaikki kävi kovin nopeasti, ja paljon uutta oli opittavana. Piti opetella teknisiä asioita ja kappaleiden sovituksetkin tuli hoitaa. Olin viimeiset seitsemän vuotta ostanut orkesteripalvelun ja nyt olinkin taas äkkiä mukana bändissä yhtenä sen jäsenenä, Plogman kertoo. Charles Plogmanilla ja Ronnies- orkesterilla onkin nyt jo muutama kuukausi keikkoja takana, ja homma on jo hyvin uomissaan. Matkan varrella on tietysti tullut eteen sellaisia asioita, jotka vaativat vielä hiomista ja ratkaisuja. Mutta vuoden vaihteessa pidimme kuukauden loman, ja sinä aikana asi- oita ratkottiin ja myös treenat- Kun itse kuuntelen tuletiin ohjelmistoa. van albumin materiaalia, niin onhan se erilaista kuin ennen, Uuden albumin mutta toisaalta tutun kuuloista kynnyksellä kuitenkin. Tyylillisesti en ole Plogmanin orkesterimuutok- halunnut lähteä kovin popahset tulivat sikäli hieman kiu- tavaan suuntaan, vaan haluan, salliseen aikaan, että mieheltä että musiikkini on edelleen oli jo suunniteltu ilmestyvän tanssittavaa. Charles Plogmanin levyuusi pitkäsoitto. Se julkaismyynti on ollut aina erinomaistaankin vielä kevään aikana. - Sillä oli myös aika paina- ta. Mies on myynyt pelkästään va merkityksensä siihen, että sollourallaan jo 120 000 albumitään keikkataukoa en sitten mia, ja Charlies- levyt mukaan alkanut pitämään. Minulla on lukien myynti hipoo jo 200 000 aina ollut se tapa, että esitän myydyn albumin rajaa. ” Kun itse kuuntelen tulevan albumin materiaalia, niin onhan se erilaista kuin ennen, mutta toisaalta tutun kuuloista kuitenkin. Tyylillisesti en ole halunnut lähteä kovin popahtavaan suuntaan, vaan haluan, että musiikkini on edelleen tanssittavaa. ” kaikki levyjeni kappaleet myös keikoilla, ja siksi halusin, että esiintymiset jatkuvat. Uudelta albumilta jukaistiin jo viime vuoden puolella maistiaisiksi single ”Näillä Kaduilla”. Mikäli kappale antaa oikeasti osviittaa koko albumin tyylille, niin tulemme mitä todennäköisimmin kuulemaan uutuuslevyllä positiivisessa mielessä aika lailla erilaista Charles Plogmania. - Minulle siis on ensiarvoisen tärkeää se, että esitän kaikkia levybiisejä myös keikoilla. Kun levymyynti on tuolla tasolla, niin se on kai jo jonkinlainen velvollisuuskin näin toimia. Toisaalta, ei minulta ole koskaan ilmestynyt sellaista albumia, jossa olisi vain pari tanssipaikoille sopivaa kappaletta, vaan kaikki ovat aina sopineet myös tanssijalalle, Plogman kertoo. Pientä ongelmaa on tuottanut keikoilla se, että artistin kaksi neljänkymmenenviiden minuutin settiä eivät aina ole oikein riittäneet kaiken materiaalin esittämiseen. Monipuolisuuttakaan ei keikoilla voi unohtaa, ja juuri siihen Plogman aikoo jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. - Olen aina vetänyt oman tietyn ohjelmistoni läpi paikasta riippumatta. Olen kuitenkin miettinyt asiaa, ja jatkossa aion rakentaa illan ohjelmiston aina paikan mukaan. Vaikka minullakin on erinomainen ja varsin monipuolista musaa soittava bändi, niin kyllä ihmiset pääosin kuitenkin muistavat juuri illan solistin esityksen, ja tämän ohjelmisto pitää myös olla tarvittaessa monipuolista tanssimusiikkia. Tästä monipuolisuudesta pääsemme nyt siis jatkossakin nauttimaan, sillä Charles Plogmanilla on tarkoitus edelleen tehdä noin 120 keikkaa vuodessa. - Olen pyrkinyt siihen, että joka toinen viikko tehdään keikkoja ja joka toinen viikko levätään. Pidämme myös pitempiä lomia aina toukokuussa, syksyllä ja vuoden vaihteessa. Kun keikat myydään jo puolitoista vuotta etukäteen, on aika helppoa suunnitella myös omia tekemisiään työn lomaan. • - Tapahtumasi rakentaja - MarRent Vuokraamme • Teltat • Esiintymislavat • Lavakatteet • Pöydät ja penkit • Aidat • Lattiat • WC:t • Yms. Toimimme ympäri Suomen. Toimipisteemme sijaitsevat Rovaniemellä, Oulussa ja Tampereella. Telttoja löytyy useita eri kokoja kunkin tarpeen mukaan: 16 - 2000 m2. Marko Pekkala 0400 695 443 Joni Karjalainen 040 548 3005 myynti@marrent.fi www.marrent.fi www.tanssiviihde.fi -sivustolla Ihmisten edessä Eija Kantola, mitä teet isona? - Teen tätä. Eipä tuohon juuri lisättävää ole. Pyyteettömästi artisti on tehnyt töitä kentällä tähän asti ja samaa rataa hän aikoo jatkaa myös tästä eteenpäin. Ihmisten edessä hän on omimmillaan. - Teen sellaiset 120 keikkaa vuodessa. Se on ihan hyvä määrä, ja toisaalta töitä pitää myös olla, koska minulla on ammattibändi, jolle pitää tästä elanto irrota. Varsin luottavaisin ja rauhallisin mielin Eija Kantola myös suhtautuu töiden riittävyyteen tulevaisuudessa. Mitään notkahdusta ei ole näkyvissä, vaan päinvastoin. - Tanssilavoja tuntuu riittävän, ja aina välillä putkahtelee uusiakin lavoja kartalle. Laivat ovat myös suuri työllistä- jonkun toisen esittämänä voi aikaakin, ja sen Eija Kantola kuulostaa täysin erilaiselta. käyttää pitkälti oman itsensä kunnossa pitämiseen niin fyyJoukkuepelaaja sisesti kuin henkisesti. - Olen aloittanut EspanMusiikin esittäminen ja amjan kielen opiskelun. Laulan matikseen keikkailu jos mikä on joukkuepeliä. Eija Kanto- myös keikoilla joitakin kappala on tehnyt tätä yhteispeliä leita Espanjaksi, Eija Kantola oman Omega- orkesterinsa kertoo. Artisti pitää myös hyvää kanssa jo pitkään. - Orkesterilla on niin suuri huolta fyysisestä kunnostaan vastuu tanssi-illan onnistumi- liikkumalla monipuolisesti. sesta, sillä minä esiinnyn vain Viimeisin innostuksen kohde osan aikaa, ja orkesteri hoitaa hänellä on jalkapallo. - Perustimme äideille oman futisryhmän. Nyt ollaan jo ” Iskelmämusiikki on kovasti ilmoittauduttu vitossarjaan mukaan. Itse olen aika kopiristynyt, enkä ainakaan minä kematon tässä lajissa, mutta pysty enää sanomaan, mikä on näköjään kovalla yrityksellä poppia ja mikä iskelmää. Juuri tämä voi pärjätä. Ja se on ihan usasia on saanut aikaan sen, että komatonta, että vielä tällä iällä voi koko ajan kehittyä lajissa. myös nuoret ovat alkaneet käydä on kentän laidalta innolla tansseissa. Musiikki jotenkin Jalkapallo katsottuna helpon näköistä, henkilöityy – sama kappale jonkun mutta itse asiassa se on kyllä toisen esittämänä voi kuulostaa erittäin vaikea laji pelata. Eija Kantola siis aikoo täysin erilaiselta. ” jatkossakin pysytellä niissä lajeissa, jotka hän parhaiten minä pysty enää sanomaan, loput. Tuntuu, että juuri nyt taitaa. Hän ei haaveile suurista mikä on poppia ja mikä iskel- minulla on koossa bändi, jo- teatteri- tai musikaalirooleista. mää. Juuri tämä asia on saanut ka toimii aivan erinomaisesti Mutta juhlavuoden kunniaksi aikaan sen, että myös nuoret kaikin tavoin, Eija Kantola toki saattaa konsertti olla syksyksi valmisteilla. Sitä odotelovat alkaneet käydä innolla kiittelee kokonpanoaan. tansseissa. Musiikki jotenkin Toki kymmenen kuukausi- lessa nauttikaamme Eija Kanhenkilöityy – sama kappale keikan jälkeen jää vielä vapaa- tolan uutuuslevystä. • jä, minä teen varmaan kaikista keikoista ainakin kymmenen prosenttia laivoilla. Me kierrämme kaikilla laivoilla, joilla iskelmämusiikkia esitetään, Eija Kantola kertoo. Eija Kantolan mukaan musiikkityylit eivät enää ole niin yksiselitteisesti lokeroitavissa kuin joskus aikaisemmin. Tämän hän näkee pelkästään positiivisena asiana. - Iskelmämusiikki on kovasti piristynyt, enkä ainakaan SUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI Elämänohjaaja näkijä ja parantaja PUHELINAIKOJA AVA AVA houkuttelevan ilmoituksen perusteella, ja sitten Anterolle käy lopulta todella huonosti. Tämän kappaleen kruunaa Pentti Lasasen hieno klarinettisoolo. Muutenkin instrumenttivalikoima on monissa kappaleissa akustisvoittoinen, muun muassa oikeita jousia on käyetty kappaleissa. tFSJMMJOFOWFSLLPMFIUJKPTTBBKBOLPIUBJTJB BMBOUJFEPUUFJUBKBKVUUVKB tMVFUUBWJTTBNZÚTLBJLLJFOJMNFTUZOFJEFO OVNFSPJEFOOÊLÚJTWFSTJPU p. 044 030 5258 1h / 45 € ½h / 30 € *************************** p. 0700 825 85 2,33 € / min + ppm www.elamanohjaaja.info • avaelamanohjaaja@gmail.com LEVYLAULAJAKSI? Älä jää odottelemaan, toteuta haaveesi itse! Tuotamme valmiit taustat oikeiden soittajien kanssa toiveidesi mukaan. Kaikki tyylilajit pitkällä ammattimuusikon kokemuksella. Myös CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä paperityöt julkaisua varten hoituvat kauttamme. Äänitysstudio ja musiikkituotanto: Beeduuri Oy Tampere Masi Luoma 0400-640616 masi@beeduuri.fi www.beeduuri.fi Kyllä se vaan on ihan mahdollista! Kerro suunnitelmistasi ja pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista jo toteutuneista töistämme. WWW.TANSSIVIIHDE.FI 15 ARTISTIT JA MUSIIKKI Puhkisoitettuja listahittejä... Kälättäviä tähtijuontajia... Juorulehtien sisälukua... Huonoja vitsejä... Puhelinterroria... Stadinkieltä... Tätä Suomi tanssii Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä helmikuun alkupuolella 2012. Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.fi aa mus ri! n o n Kun n ympä o l ke l Kuuntele nyv vaihteeks jotain iham muuta Radio Musa Aikuisten musiikkiradio ed vk Kappale 1 1 16 Tummansininen sävel 2 2 11 Suon kulkija 3 6 44 Keinuvat kengät 4 * * Soitat ilmakitaraa 5 8 35 Miten muusikko ehtisi tanssimaan 6 21 2 Moi moi vain 2012 7 7 13 Itämaista rakkautta 8 3 22 Eturivin tytöt 9 5 9 En milloinkaan lähteä vois 10 4 9 En se olla saa 11 14 9 Kaksoiselämästä 12 * * Yhteinen taivas, yhteinen maa 13 16 7 Alla saman auringon 14 13 4 Trumpetin tanssiinkutsu 15 23 2 Sä toiselle kuulut 16 10 11 Ei mies voi pyytää enempää 17 25 2 Volgan helmi 18 * * Nyt huudan eläköön! 19 17 2 Iltakoulutyttö 20 9 29 Soita sydämesi kieltä 21 19 29 Tuo viini pöytään 22 22 9 Aina liian myöhään 23 * * Tositarkoitus mielessä 24 29 2 Miller tango 25 12 31 Kun kellohame heilahtaa 26 30 2 Elämä antoi, elämä otti 27 28 18 Kuumaan tanssiin 28 * * Rakkauskirje 29 26 11 Yön kulkuri 30 27 7 Aikalisä © Discopress Oy Artisti Levymerkki Topi Sorsakoski EMI Jouni Keronen Equalizer Pekkaniskan pojat Magnum Anneli Mattila Sony Music Pekkaniskan pojat Magnum Taiska Poptori Dallape ft. Topi Sorsakoski EMI Sinitaivas Magnum FBI-beat Magnum Jari Sillanpää Brigdehead Raija Koso pienk. Juhamatti Sony Music Jani Jalkanen ja Hänen Orkesterinsa AXR Kaisa-Mari Ruokolainen ft. Iiro Rantala Magnum Arja Sipola BestMusic Markku Aro Sony Music Mikko Huuhtanen omak. Aimo Kokkola omak. Kari Halme pienk. Kaija Pohjola omak. Jari Sillanpää Brigdehead Jarkko Honkanen Mager Pete Huttunen Silturecords Juha Könönen & Tanja Pennanen pienk. Sinitaivas Magnum Jaska Mäkynen Poptori Meiju Suvas Universal Pauli Haapalainen Bestman Jani Niemi & Wiima pienk. Tanssiorkesteri Aikalisä pienk. Tampere 88,7 teksti: Juha lahti / Kuva: orkesterin kuvapankki markus sextet kielitaitoinen kokoonpano Tanssimusiikkimme tarjonta on tällä hetkellä varsin orkesteripainotteista. Ja sehän on pelkästään hyvä asia, sillä tanssikansa saa silloin todellista vastinetta rahoilleen, kun illan pääesiintyjätkin ovat lavalla koko illan. Markus Sextet on yksi tämän hetken arvostetuimmista nimistä tanssipaikoilla. O rkesteribuumi siis käy kuumana. Uusia kokoonpanoja syntyy koko ajan, ja erilaiset kilpailut vielä ruokkivat uusien bändien syntymistä ja motivoivat muusikoita sellaisia perustamaan. Mutta jossain vaiheessa tulee myös eteen kysynnän ja tarjonnan laki, ja lähinnä liian suuri tarjonta. Silloin pitää bändien miettiä sitä, miten erotutaan massasta. - Me esitämme monipuolista ja nimenomaan tanssijoille 16 suunnattua musiikkia. Sen lisäksi yksi vahvuutemme on se, että pystymme esittämään kappaleita kuudella eri kielellä, eli suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, puolaksi ja espanjaksi. Näinkin monella eri kielellä laulaminen perustuu siihen, että toinen bändin kitaristeista on syntynyt Puolassa, mutta on toki asunut Suomessa jo kolmekymmentä vuotta, Markus Sextet- orkesterin solisti ja kitaristi Markus Leino kertoo. TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 Markus Sextet ei ole millään tapaa uusi nimi suomalaisessa tanssimusiikissa, sillä kokoonpano sai alkunsa jo vuonna 1986. Silloin oli bändissä kolme jäsentä, ja se kulkikin aluksi nimellä Markus Trio. - Sen jälkeen sitten orkesteri kasvoikin ja aina kun tuli uusi mies remmiin, niin myös nimeä vaihdettiin. Eli bändi on toiminut myös nimillä Markus Kvartetti ja Markus Kvintetti, Leino kertoo. Kaksikymmentäviisi vuotta siis on orkesterilla jo ikää ja keikkoja on takana suunnaton määrä. Markus Sextet onkin aina ollut tunnettu juuri keikkailevana kokoonpanona, eikä niinkään suurten hittien bändinä. - Pari singleä olemme tehneet. Säveltäjänä molemmissa on ollut Kari Litmanen ja sanoittajana Vexi Salmi. Ihan vakavasti on myös vuosien mittaan puhuttu pitkäsoiton tekemisestä, mutta aina on tullut miehistön vaihdoksia ja muuta sellaista, mikä on kohdistanut keskittymisen muualle, Leino kamäärät pyörivät jopa 120 mainitsee. keikan vaiheilla, mutta keikkojen vähenemiseen löytyy myös Muutoksia selvä syy. miehityksessä... - Tanssiravintolat ovat olleet meille aina tärkeä työnantaja. Markus Sextet koki vuodenMutta viime aikoina monet vaihteessa pieniä miehistömuutoksia, kun toinen kosketinsoit- ravintolat ovat pudonneet petajista lopetti ja kokoonpano listä pois, ja se on vaikuttanut muuttui kuuden miehen ko- suoraan meidänkin keikkamääräämme. Tanssipaikkoja taas koonpanosta viisimiehiseksi. - Taidamme nyt olla ainoa viisimiehinen sekstetti Suomes- … ja paritanssikulttuurissa sa, Leino veistelee. Jälleen on siis orkesterilla Leinon mukaan eletään muumietinnän paikka siinä, ote- tenkin muutoksen aikaa koko taanko uusi mies tilalle vai tanssikulttuurin suhteen. jatketaanko viisimiehisenä. - Lava- ja tanssipaikkakultToki soittovoimaa jää nytkin tuuri on ihan viime vuosina bändiin yllin kyllin, sillä inst- kokenut aika paljon muutoksia. rumentteina Markus Sextetillä Tanssista on tullut aktiiviharrason rummut, basso, kaksi kitaraa tus, ja sen voi rinnastaa vaikkasekä myös harmonikan ja sak- pa urheiluun. Enää ei esimersofonin hallitseva kosketinsoit- kiksi tulla tansseihin niinkään taja. Myös lauluvoimaa löytyy etsimään elämänkumppania. useammalta soittajalta. Myös Nuoria on tullut lisää lavoille, yleisön palaute on ollut pääosin mutta kaikkiaan kyllä yleisövarsin positiivista. määrät ovat vähenemään päin, - Kentältä on tullut sellaisia Leino kertoo. viestejä, että vaikka suuntaamMutta ei paritanssi Suomesmekin musiikkimme tanssi- ta Leinon mukaan mihinkään joille, niin se on kuitenkin niin häviämässä ole. Hänen mieleshyvää, että sitä tulla pelkästään tään medialla on suuri merkitys kuuntelemaankin. asiassa. Markus Sextet tekee tällä - Median arvo on suuri tanshaavaa noin 80 keikkaa vuodes- sikulttuurin esille tuomiseksi. sa. Keikkojen myynnistä vastaa Kesäillan Valssi ikävä kyllä pääosin orkesterin rumpali. Pari loppui, mutta Tanssii Tähtien kuukautta pidetään myös lomaa Kanssa on hyvä ja suosittu tansjoka vuosi. Aikaisemmin keik- siohjelma.• teksti: juha lahti mitä sulle kuuluu? ISKELMÄYHTYE BOHEMIA - Nuorekkaasti Porista Vuonna 2008 alkunsa saanut porilainen Iskelmäyhtye Bohemia on varsin nopeasti saanut jalansijaa kotimaisten bändien varsin runsaassa tarjonnassa. Julkaistuna on jo kaksi singleä ja kolmas on tulossa vielä kevään aikana huhtikuussa. - Meidän pointtimme tässä on se, että ohjelmistomme esitämme nuorekkaasti ja raikkaasti, vaikka se koostuukin pääosin perinteisestä musiikista. Esitämme sekä omia kappaleita että covereita. Juuri coverit on valittu niin, että niitä ei ihan joka orkesterin ohjelmistosta löydy. On Elvistä, Irwiniä ja Topi Sorsakoskea, bändin rumpali Sami Nieminen kertoo. Bändi sai alkunsa aika perinteisellä tavalla, eli tutut soittajat kohtasivat, ja pian ryhmä olikin jo koossa. Iskelmäyhtye Bohemiaan kuuluvat Niemisen lisäksi muusikot Harri Peltonen (laulu ja kitara), Turo Virtanen (laulu, basso ja hanuri) ja Tapio Lindholm (soolokitara, taustalaulu ja basso). - Kokoonpanomme on varsin muuntautumiskykyinen, ja hanuri on mielestämme yksi tärkeimmistä soittimista tanssi- ja iskelmämusiikissa. Myös kaksi pääsolistia tuo monipuolisuutta. Joku on joskus maininnut musiikistamme, että soundimme on ”perinteitä kuunnioittavan räyheä”, Nieminen mainitsee. Kovaan nosteeseen päässyt kokoonpano tekee keskimäärin kuuden keikan kuukausivauhtia, joten tilaisuuksia löytyy jokaiselle mennä itse toteamaan, mitä se perinteitä kunnioittavan räyheä soundi oikein on. VESA JA TYTÖT - Iskelmämusiikin alkulähteillä Kun orkesterin jäsenet eivät oman kertomansa mukaan ole enää mitään teini-ikäisiä ja muusikoiden taustat löytyvät jazzista, teatterista ja pop-musiikista, niin mitä on lopputuloksena? Juuri näillä lähtötiedoilla vaikuttaa kokoonpano nimeltä Vesa ja Tytöt. - Lopputuloksena on syntynyt musiikkia, joka sotkee keskenään eri tyylejä. Olemme ylittäneet kaikki genrerajat. Kun instrumenttivalikoimamme käsittää kontrabasson, orkesterikitaran, urut, trumpetin ja basson, niin aika lailla luomulähtökohtaisen äänimaailman pystymme luomaan, laulaja Vesa Pitkänen kertoo. Orkesteri on julkaisemassa esikoisalbumiaan huhtikuussa. Sen syntyhistoria on hieman erilainen verrattuna siihen, miten asia normaalisti hoituu. - Aloimme vain itse veivaamaan levyä kasaan, ja se kulkeuti sitten EMI:lle, joka otti asian omakseen. Ja nyt se sitten julkaistaan EMI Musicin kautta. Levyn sisältö tulee olemaan pääosin covereita, jotka ovat suomalaista iskelmää 50- ja 60- luvuilta. Levy on aika sekalainen soppa, mutta sillä on yhtenäinen tarina, Pitkänen paljastaa. Pitkäsen lisäksi orkesterissa soittavat Antti Hytti, PP Kortelainen, Ossi Saarikko, Antero Priha ja Mikko Rintanen. Mistä siis nimi Vesa ja Tytöt? - Koska se herättää juuri tämän kysymyksen, miksi? Pyrimme sekä musiikkimme että nimemme kautta jäämään ihmisten mieliin. Ja tietenkin pilke simäkulmassa. KETOLA & WITIKAINEN - Witikaisen vuosijuhlat Ketola & Witikaisen toinen puolisko, Erkki Witikainen viettää tänä vuonna 40v- taiteilijajuhlaa. Se on aika paljon, eli milloin siis mies on aloittanut uransa? - Katson sen alkaneen siitä, kun tein ensimmäisen tanssikeikkani ollessani 14-vuotias. Siihen asti olin soittanut rockia, ja meillä oli muun muassa X-Ray- niminen bändi, jolla oli jopa jonkin verran nimeä. Soitimme Deep Purplea ja sen tyylistä materiaalia. Mutta rokkikeikoista ei saanut palkaksi juuri muuta kuin lämmintä kättä, ja huomasin, että tanssikeikoista saa ihan oikean palkan, niin aloin tosissani treenata tanssimusiikin soittamista, Witikainen kertoo alkutaipaleestaan. Monien eri kokoonpanojen levyjen kautta muodostui 90- luvulla Witikaisen Ruletti- niminen kokoonpano, joka oli varsin suosittu bändi. Se toimi aina 2002 asti. 2004 perustettiin sitten nykyinen kokoonpano Ketola & Witikainen. Entä juhlavuoden tapahtumat? - Ei mitään sen ihmeempää. Pari konserttia on luvassa ja sen lisäksi normaalia keikkailua. Ja nyt aletaan tosissaan markkinoida myös albumia, joka saatiin valmiiksi jo viime syksynä. Myös uusia singlejulkaisuja on luvassa. Koska nyt näyttää siltä, että pop-iskelmätyyppinen materiaali on pinnalla, niin me aiomme myös vastata huutoon. Olemmehan varsin muuntautumiskykyinen kokoonpano, Witikainen kertoo. Juuri muuntautumiskykyisyydestä ja monipuolisesta ja laajasta ohjelmistostaan bändi onkin tunnettu, sillä biisivalikoima riittää kolmenkin illan soittamiseen. HEIKKI KOSKELO - Tangolaulajan esikoinen UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA iskelmä- ja Tanssimusiikkia uusilla äänilevyillä Tätä Suomi tanssii –listan laatijat arvostelevat kotimaisia uutuusalbumeja. Jari Sillanpää - Millainen laulu jää - ”Siltsu” on teema-cd:ten jälkeen tehnyt ihan normi-iskelmäcd:n ammattilaisten kanssa ja sen kyllä kuulee. Uusia hienoja lauluja erinomaisilla taustoilla sekä sovituksilla on tarjolla 12 kappaletta. Siis, mikäs tässä on cd:tä kuunnellessa sekä parketilla musiikintahtiin tanssiessa, kun Jari vetää viimeisen päälle tulkinnat kohdalleen. Juke - Aivan kerta kaikkiaan loistava levykokonaisuus. Totta Jari sanoi, että hän palaa takaisin tanssi-iskelmämusiikkiin. Rytmejä löytyy jokaisen jalan alle. Löytöinä mm. Tuo viini pöytään, Tanssit taikurilla, Aliina, Leijun hetkeksi pois sekä sokerina pohjalla Syksyn Sävel- voittaja En se olla saa. Lasse Jarkko Honkanen - Ennen kuin aamu koittaa - Kolmannella cd:llä Jarkko on monipuolistanut tanssilajikirjoa ja ehdottomasti tämä on hyvä asia. Tuttuja vanhoja sekä sopivasti uusia kappaleita sekoittamalla on saatu kivan kuuloinen kattaus sekä tanssiparketeille että kuunneltavaksi tarkoitettua musisointia cd:n verran. Taustoissa on hiukan toivomisen varaa, mutta näillä mennään. Juke- Lähes puhdasoppista rautalankaa. Tuo ”lähes” kuuluu rumpalille, sillä hän olisi voinut lyödä tiukempaa komppia rummuilla, nyt jäi hieman vaimeaksi. Lasse. - Tasokasta tanssimusiikkia sisältävä pitkäsoitto pääsee kokonaisuudessaan selvästi plussan puolelle. Tyylivalikoima on monipuolinen ja Jarkon ääni on miellyttävän kuuloinen, joten tästä löytyy varmasti materiaalia tansseissa soitettavaksi. Hänelle, joka etsii jotain uutta kotimaista iskelmämusiikin artistia kuultavaksi, voin hyvinkin suositella Honkasen levyä. Ja Lapin hiihtokeskuksiin suuntaaville voin vinkata, että Honkanen keikkailee Taiga-yhtyeensä kanssa ahkeraan siellä suunnalla. Ultsi Jani Jalkanen ja Hänen Orkesterinsa - Matka jatkuu - Levy kuin morsiuspuku; vähän sinistä ja lainattua ja niin pois päin. Ehkä se ihan oma tyylikin ajan mittaan löytyy. Lauluosuus ei mielestäni mene ihan sujuvasti. Rami - Kokonaisuus albumilla loistava, hienot laulut kantaa siivillään pitkälle. Löytöinä mm. Alla saman auringon, Matka jatkuu, Sydän sielu ja kyyneleet, Kaipailee mies haikailee nainen, Extrapallo ja Kaktusviinaa. Lasse. Anneli Mattila - Seitsemäs taivas - Hyvää kannattaa odottaa vaikka vähän pidempäänkin. Albumilta on meillä ollut kovassa soitossa jo peräti viisi eri kappaletta. Jyrki Hakanen / Radio Sun - Seitsemännessä taivaassa on kuuntelijat tämän jälkeen. Radio Inarin toimitus Jani Niemi & Wiima - Suoraan sulle - Rautalankapohjaista tanssimusiikkia. Taustat ovat erinomaiset eli pelittävät mainiosti. Sellaiselle henkilölle, jolle tämmöinen beat-meininki uppoaa, erittäin suositeltava CD. Tanssilajien kirjohan on näissä tämän tyylisuunnan levyillä suppea, mutta minulle ainakin tämä toimii vallan mahdottoman hyvin. Juke - Nyt saatiin oikein hyvää tanssimusiikkia Wiimalta. Laitan nämä tyyliltään samaan kuin A. Aallon Rytmiorkesteri. Vaihteleva sisältö tekee kokonaisuudesta hyvän. Löytöinä mm. Angelika, Katseet ja Toisenlainen nainen. Lasse. Tangomarkkinoiden kaksinkamppailun miespuolinen laulaja, Heikki Koskelo, on saanut valmiiksi esikoisalbuminsa. Se julkaistaan helmikuun puolivälissä. - Levy tulee sisältämään puoliksi sekä covereita että uusia kappaleita. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että olen saanut olla valitsemassa itse mieluisia covereita levylle. Olen nyt kuunnellut materiaalia paljon, ja levy on todella hyvä, Koskelo vakuuttaa. Albumin kappaleet ovat sekä kuunteluun että tanssimiseen sopivia. Sovitukset ovat Koskelon mukaan erittäin onnistuneita. Artisti on myös saanut nyt keikoilleen taustalleen vakioorkesterin, joten levyn materiaalia on nyt hyvä harjoitella esityskuntoon. - Bändin nimi on Taivaankaari. Nyt kun on oma bändi, uusi levy ja kysyntääkin kiitettävästi, niin kaikki on hyvin, Koskelo iloitsee. Koskelo satsaa nyt kaikkensa siihen, että jatkuvuutta uralle löytyy. Hän on hyvin myös tiedostanut omat vahvuutensa esiintyjänä. - Ääni minulla on se, mikä pysäyttää, ja karismaa löytyy. Pitää pystyä olemaan oma itsensä. Ohjelmisto on myös tärkeä asia. Tähtäin miehellä on jatkossa ainoastaan se, että saisi tehdä laulajan työtä pitkälle tulevaisuuteen. Myös konserttijutut kiinnostavat. Mutta nyt hän panostaa täysillä musiikkimaailmaan mukaan pääsemiseen, sillä muutos elämässä on ollut melkoinen. - Yhdeksän vuotta olen työskennellyt mekaanikkona, ja nyt olen siirtynyt ammattilaulajaksi. Se on vaatinut aika paljon. WWW.TANSSIVIIHDE.FI 17 TANSSI koko suomi tanssii teksti: juha lahti / Kuva:pia kahila heikki kahila Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen. UUTISANKKURISTa KULTTUURIVAIKUTTAJAKSI Heikki Kahila teki itsensä tunnetuksi näköradiossa uutisten lukijana. Uutisankkuriuran jälkeen tämä koko kansan Heikki on keskittynyt erilaisiin kulttuuriprojekteihin, ja niiden parissa mies tulee myös tulevaisuudessa aikaansa viettämään. Mitä kuuluu elämääsi tällä hetkellä? Olemme juuri saaneet joulurauhan laskeutumaan Tanssin Tähdet Á la Carte ja Tähteet -esityksen ylle. Esityksemme jatkuvat pitkin kevättä 2012. Ohjaus ja monet taustajärjestelyt ovat vaimoni Pian. Juhlimme myös Matti Heinivahon ainutkertaista uraa loppuunmyydyssä Tampere-talossa. Näyttävä, vakuuttava Tanssin Tähdet a’ la Carte esityksessä Heikki Kahila (vas.) ja Jone Nikula tarjoavat vastavoiman taitavalle tanssimiselle verbaalisella samballaan. läpileikkaus iskelmiemme sekä vähän Suomi-jatsin historiaan. Kuuluin konsertin suunnitteluryhmään ja juonsin sen. Koko menneen syksyn olen myös osaltani kirjoittanut kirjaa viihdeilmiöstä SONGILO. Se esiintyi ja vaikutti viihteessämme yli 35 vuotta. Uuden Dallapén tulevaisuuden pohdinta on myös vaatinut kirjoittamista ja kokoustamista. Viihde- ja tango-orkesteri Guardia Nueva Kokkolasta on osaltaan myös täyttänyt työpöytääni. Millainen on oma suhteesi paritanssiin? Ainutkertaista perinnekokonaisuutta tarkasteltaessa, rohkenen pitää itseäni yhtenä tunnetuimmista asiantuntijoista. Olen elänyt ja kokenut kansallisen paritanssikulttuurimme kultaiset vuosikymmenet 1950- ja 60-luvun omin jaloin sekä toiminut tanssimuusikkona ja tanssipaikan keikkajärjestäjänä. Vuodet uutisankkurina toivat pitkän tauon parketilla pyörimiseen. Siirryttyäni TV-viihteeseen ryhdyin kuitenkin paneutumaan laajasti suomalaiseen tanssikulttuuriin. Kilpatansseihin kiinnyin eniten ja olen tehnyt myös ohjelmia kilpatansseista. Tunnen 1980-luvulta eteenpäin kaikki merkittävimmät parit. Lavojen ja talojen tansseista tein monta sarjaa TV-viihteelle. 1970-luvun lopulla toimin yhtenä kesänä projektipäällikkönä Kuopio tanssii ja soi -tapahtumassa. Vastasin torilavan ohjelmista ja juonsin ne. Olen ollut puheenjohtajan Tanssitaito tavaksi -kampanjassa. Se on toistaiseksi suurin yritys kansallisen paritanssitaidon kohentamiseksi. Toiminnanjohtajana oli muusikko Pekka Helin. Kampanja kesti muutaman vuoden. Siihen liittyi myös 10-osainen tanssin opetussarja Tanssikurssit Bottiksella. Käsikirjoitimme sen Pekan kanssa. Vuosien varrella olen myös opettanut vaimoni Pian kanssa seuratansseja sekä monenlaista musiikkiliikuntaa eri laitoksissa. Millaisena näet tanssilavakulttuurin tilan ja miten se on mielestäsi muuttunut vuosien saatossa? Tanssilavakulttuurin nykytilasta puhuttaessa keskustellaan samalla myös paritanssitaitojen tulevaisuudesta. Pelkistäen on syytä muistaa, että ensimmäinen paritanssitaidoton rock- sukupolvi on jo yli 60-vuotiaita ja tanssimusiikkia voit jaloillasi hyödyntää vain opettelemalla tanssitaidon. Sitä kautta päädytään harrastusten arvomaailmaan, esimerkiksi SUSEL- toimintaan. Mutta se on pieni rikka rokassa, jos ajatellaan kokonaisen kult- 3bb6,b,6/(,5, 6RPHUR 8/ @A A 3 C 9 7 A B/<A /797::3 9 /< A7;/ A < / / =>7B CA 9/AA 6/ / A A/ A3C@ 7DQVVLNRXOX-DUL$DOWRQHQ TANSSIKURSSIT 9LLNNRRSHWXV Oulu • Tornio • Raahe • Rovaniemi • Pulkkila 7DQVVLOHLULW Ympäri Suomen, Ympäri vuoden KevätRieha Jatkotanssileiri Oulu 25.- 27.5.2012 <NVLW\LVWXQQLW ZZZWDQVVLNXUVVLWÀ 18 VXRPHQ PHGLDDFWLRQ TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 Uudet kurssit joka viikko • Ei ennakkoilmoittautumista Tule yksin tai porukalla - Kaikki pääsevät tanssimaan! www.tanssiaalto.com tuurin säilymistä tulevaisuudessa. Helsingissä oli vuonna 2010 noin 2800 ravintolaa. Tanssiravintoloiksi luokiteltavia niistä oli kaksi. 1950-luvun vaihtuessa 60-luvuksi Suomessa oli noin 3000 erityyppistä tanssipaikkaa. Nykyisin löytyy 80 tanssilavaa tai -taloa, jotka järjestävät tansseja enemmän kuin 10 kertaa vuodessa. Kesäisin aukaistaan muutamia ns. suvilavoja. Tanssipaikkojen käyttäytymiskulttuuri on muuttunut. Merkittävä uusi mukaan tullut yleisöryhmä on konsertinomaisesti orkesterin tarjontaa kuunteleva joukko. Orkesterit joutuvat suuntaamaan soittoaan myös tälle kasvavalle ryhmälle. Lavojen maailmasta pulpahtelee aina välillä mediajulkisuuteen kiista kädenalitanssijat vastaan tavalliset foksin askeltajat. Nämä riidat kertovat osaltaan siitä, kuinka ruohonjuuritasolla tanssilavakulttuurista puhuttaessa liikuntaan, kun ajattelun ja toimenpiteiden pitäisi yltää kokonaisen kulttuurin pelastamiseen. Tuo kulttuuri on vaikuttanut vuosikymmenten mennen miljoonien suomalaisten elämään. Sen vaikutus on vieläkin monikerroksinen. Siksi mahdolliseen pelastamispalokuntaan ja järjestettäviin seminaareihin pitäisi kutsua asianomaiset liitot, järjestöt ja muut asiaa sivuavat yhteisöt. Heidän ohellaan lavojemme ja tanssitalojemme kulttuurin pitäisi tietysti kiinnostaa myös ulkomaisen Suomi-kuvan kanssa askartelevaa Jorma Ollilan asiantuntijaryhmää. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki pitäisi kutsua mukaan avaamaan seminaarit. Tosin saadut tiedot hänen musiikki- ja kulttuuriharrastuksistaan kertovat, että nyt säilyttämisyritysten kohteena oleva osa suomalaisuutta, ei sivua ministeriä juuri lainkaan. Ensimmäinen askel seminaarien järjestämiseksi olisi riittävän arvovaltaisen järjestelytoimikunnan kokoaminen. Sen tehtävänä olisi seminaarien sisältöjen suunnittelua. Ajattelun pitäisi kulkea suuruusluokissa: kokonainen kulttuuri ja koko Suomi. Paritanssikulttuurimme kehitystä realismin kautta seuranneet tietävät, että pelastuspalokunnan koolle kutsumisella olisi kiire, koska se yhdennentoista hetken junakin saattaa olla jo mennyt. Millaisia suunnitelmia sinulla on tulevaisuudessa niin siviilielämässä kuin kulttuuriasioidenkin puolella? En yleensä kerro tulevista töistäni ennen kuin niiden toteutuminen varmistuu. Sen verran tässä nyt kuitenkin, että ne liikkuvat konserttien sekä musiikkiteatterin alueella. Pitkällä aikajänteellä teen myös kirjallisia töitä. Terveisesi suomalaisille? Korostaisin kansallisen viihdeperinteen laajaa sekä monipuolista tuntemusta ja säilyttämistä. Tässäkin mielessä historiattomuus on henkistä velttoutta. Erityisesti ammattimaisten viihteentekijöiden olisi syytä tuntea nostalgian merkitys ja voima viihteen suunnittelussa. Muuten ei sitten tänäkään vuonna mokailla mittavasti vaan eletään ihmisiksi. TANSSI käy tanssimaan Henkilökuva Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi-Paasikko. teksti: Liisa kontturi-paasikko Suosittu tanssinopettaja = pätevä tanssiopettaja? T anssikurssit ovat suosittuja kohtaamispaikkoja, joissa saa kuntoliikuntaa ja oppii sosiaalisen kanssakäymisen kannalta tärkeää tanssitaitoa. ”En ollut koskaan miettinyt, minkälainen koulutus kurssin vetäjällä on” , sanoo Minna Forss, joka on harrastuksen myötä itse kouluttautunut seuratanssinohjaajaksi. ”Kävin tiettyjen opettajien tunneilla, koska koin oppivani siellä paljon. Vasta oman kouluttautumisen myötä olen herännyt miettimään, minkälaisia koulutustaustoja suosituilla opettajilla on.” Tanssinopettaja -nimike ei ole suojattu eli kuka tahansa voi kutsua itseään tanssinopettajaksi. Jokainen koulutusta järjestävä taho tekee jatkuvaa tuotekehittelyä oman koulutuksensa laadun parantamiseksi ja eri instanssit pyrkivät saamaan asiaan selkeyttä käyttämällä koulutuksen saaneista nimikettä tanssinohjaaja, tanssivalmentaja, tanssinopettaja tai diplomitanssinopettaja. Koulutuskenttä on siis moninainen ja toistaiseksi myös aika hajallaan, jolloin valitettavasti myös päällekkäistä koulutusta tapahtuu eri tahojen toimesta. Muodollisesti päteviä tanssinopettajia valmistuu vain alan ammatillisessa koulutuksessa, jota järjestetään paritanssin osalta Oulussa tutkintonimikkeellä tanssinopettaja AMK. Tässä artikkelissa käytän tanssitunnin vetäjästä nimikettä opettaja, koska oppilas mieltää vetäjän opettajaksi riippumatta tämän koulutustaustasta. Onnistuneen tunnin element- tejä ovat tunnin ilmapiiri, onnistumisen kokemukset, tunnin sujuvuus sekä oppilaiden ja opettajan välinen vuorovaikutus. Opettaja on merkittävässä roolissa edellä mainittujen asioiden luomisessa, joten ei ole yhden tekevää kuka opettajan roolissa toimii. ” Tanssinopettaja -nimike ei ole suojattu eli kuka tahansa voi kutsua itseään tanssinopettajaksi.” Millä laatua mitataan? Mihin tarvitaan koulutusta jos osaa tanssia, on luonteva esiintyjä, hyvä organisaattori ja omaa hyvät vuorovaikutustaidot? Kentällä ei juurikaan puhuta niistä opettajista, jotka tekevät pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä pienen oppilasryhmän kanssa omassa seurassa tai koulussa, vaan puheenaiheena on ennemminkin se, oliko tietyllä tunnilla mukana 60 vai 100 oppilasta. Tämä saattaa vääristää kuvaa opettajan ammattitaidosta. Harva opettaja kykenee pitämään motorisen taidon eli opeteltavan tanssilajin taidon pääasiana tunnilla, jossa ei ole aikaa antaa henkilökohtaista palautetta ja tarkkailla yksittäisen oppijan oppimista. Opettamisen päätavoite siirtyy helposti sosiaaliseen puoleen, jolloin oppilaat toki viihtyvät tunnilla, mutta varsinaisen substanssin eli tanssitaidon osa-alueiden oppiminen jää köykäiseksi. Sekä opettajia ja koulutuksia arvostelevilta tanssijoilta että tanssinopettajilta itseltään unohtuu monesti kaiken oppimisen taustalla oleva ydin: Koulutus (minkä tahansa tahon järjestämä) antaa eväitä ja työkaluja opettajana toimimiseen, mutta vastuu asioiden oppimisesta ja siitä, miten niitä käyttää on oppijalla eli koulutettavalla itsellään. Minkään koulutusputken päästä ei tule ulos valmista tanssinopettajaa vaan ammattitaito ja todellinen asiantuntijuus kasvavat pikkuhiljaa työtä tehdessä ja lisää opiskellessa. Opettajakentällä tapahtuu luonnollista karsiutumista ja jäljelle jäävät ne, jotka jaksavat pitää ammattitaitoaan ajan tasalla ja kehittävät itseään sekä tanssijoina että pedagogeina. ” Onnistuneen tunnin elementtejä ovat tunnin ilmapiiri, onnistumisen kokemukset, tunnin sujuvuus sekä oppilaiden ja opettajan välinen vuorovaikutus.” Opettajan asiantuntijuuden voi havaita opetettavan asian laajemmasta ymmärryksestä, joka ei välttämättä käy esiin yksittäisellä tunnilla. Erilaiset koulutukset antavat laajuudestaan riippuen pieniä palasia asiantuntijuudesta ja auttavat analysoimaan jo olemassa olevaa kehollista tietoa paloittelemalla sitä askelikoiksi, kuvioiksi, tanssilajeiksi ja antamalla eväitä siihen, miten tanssitaitoa voi opettaa eteenpäin. Lisäksi koulutukset auttavat opettajaa ymmärtämään lajin taustaa ja käsitteistöä sekä tanssin että siihen liittyvän musiikin osalta ja näin opettaja ymmärtää paremmin lajin nykytilaa ja kykenee kehittämään sitä eteenpäin. Ammattitaitoisen opettajan päästessä tekemään työtä pitkäjänteisesti mahdollistuu se, että ydinasiat ovat mukana koko opetuksen kaaren ajan ja opitut asiat rakennetaan tukemaan toisiaan, jolloin oppiminen on syvempää kuin yksittäisiltä tunneilta saatu tieto. Yksittäiselle oppilaalle yksittäisellä tanssikurssilla ratkaisevaa on kuitenkin se, että oppiessa tapahtuu onnistumisen elämyksiä ja että hän viihtyy kurssilla ja haluaa tulla sinne uudestaankin. Kaikki kentällä toimivat tanssinopettajat, koulutuksesta riippumatta, ovat siis ison haasteen edessä pyrkiessään pitämään kiinni seuratanssin sosiaalisuudesta unohtamatta taidon opettamista ja tanssikulttuurin siirtämistä ja kehittämistä. Vastuu opetuksen laadusta on seuratanssin ohjaajalla, tanssivalmentajalla ja tanssinopettajalla itsellään koska järjestävät tahot ja kurssilaiset eivät voi millään tavalla etukäteen mitata ammattitaitoa vaan se täytyy pystyä osoittamaan ja näin lunastamaan kentän luottamus. • LIISA KONTTURI-PAASIKKO (Tanssinopettaja AMK) - toiminut tanssinopettajana vuodesta 1986 Kilpa- ja seuratanssin suuntautumisvaihtoehtovastaava OAMK, Tanssikoulu TanssinTahdin johtaja, Fellow&Examiner IDTA, Licenciate ISTD, Examiner STOL ry Vuoden Tanssinopettaja (STOL) 2000 ja 2006, Tanssikeskus City Dancen perustaja 1991, Koulutustiimin jäsen SUSEL 1999-2012, Kouluttajana STUL lajivalmentajakoulutuksessa 2000- 2005. Olen toiminut tanssinopetuksen ammattilaisena vuodesta 1986, joten olen ehtintyt nähdä ja kokea paljon. Opetustyössäni olen saanut nauttia kaiken ikäisten ja tasoisten tanssinharrastajien oppimisen seuraamisesta sekä tanssiurheilu- että seuratanssi puolella. Järjestö- ja koulutustoiminnassa olen ollut mukana vuodesta 1990 eli silläkin saralla olen päässyt seuraamaan monia ilmiöitä. Mukana on haasteellisia asioita, jotka ovat olleet läsnä koko tämän ajan: seurojen ja tanssikoulujen julkiset tai vähemmän julkiset kiistat olemassaolon oikeudesta, yksittäisten toimijoiden yhteenotot kentällä toimittaessa samalla alueella, tiettyjen lajien opetuksen perusteista keskustelu (mm. Cha Cha, Rumba, Tango). Suurimmat ilonaiheet 25- vuotisen urani aikana ovat olleet seuratanssin moninaisuuden kehittyminen ja sen opetuskulttuuriin panostaminen. Koulutuskentän kokonaisuuden kehittäminen on asia, jonka parissa tulen opetustyön lisäksi työskentelemään seuraavat vuodet ja toivon, että asioihiin tulee näiden vuosien aikana selkeyttä ja opettajien ammattitaito kasvaa entisestään, jolloin takaamme yhä paremmin suomalaisen tanssikulttuurin säilymisen ja siirtymisen jälkipolville. Paritanssin opettamiseen liittyvää koulutusta antavat tahot: • Oulun seudun ammattikorkeakoulu, tanssinopettajakoulutus. Koulutus on opetusministeriön hyväksymä korkeakoulututkinto ja virallinen tutkintonimike on tanssinopettaja (AMK). Koulutus sisältää opettajan ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot ja antaa laaja-alaisen osaamisen tanssin alalla. • Suomen Tanssinopettajain liitto STOL ry on tanssiurheilu-ja seuratanssinopettajien yhteenliittymä ja liitolla on oma tutkintojärjestelmä. Liiton jäsenet käyttävät tanssinopettaja-nimikettä. Liiton tutkintoon opiskellaan liiton jäsenen johdolla, valmistautumisaika riippuu koulutettavan lähtökohdista ja koulutustaustasta. • Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry kouluttaa ohjaajia omien seurojen tarpeisiin. Koulutusjärjestelmä on kolmivaiheinen ja siitä valmistuneista käytetään ohjaajanimikettä. Suomen Tanssiurheiluliitto STUL ry kouluttaa valmentajia liiton omien seurojen valmennusta silmälläpitäen vakio- ja latinalaistansseissa sekä rock´n´swinglajeissa. Koulutusjärjestelmä on kolmivaiheinen ja valmistuneista käytetään valmentajanimikettä. Suomen Nuorisoseurojen liitto SNL ry antaa Tanssitalo- koulutusta, jonka tavoitteena on nostaan kansanomaisten tanssien asemaa tanssilavoilla. Koulutuksen käyneet käyttävät ohjaajanimikettä. WWW.TANSSIVIIHDE.FI 19 TANSSI teksti: marika pietilä / kuvat: erika kääntö tanssit pystyyn loimaalla nuoruuden innolla Hyväntekeväisyystanssit löysivät viime syksynä paikkansa Loimaan nuorisovaltuuston järjestämien jääkiekkomatkojen ja ostosreissujen joukosta. Paikalliset nuorisovaltuuston jäsenet Julia Lehtinen ja Tiia Kerttula olivat lavoilla käydessään alkaneet kaivata tansseihin nuorempaa väkeä, ja heidän ehdotuksensa erityisesti nuorille suunnatusta tanssiillasta sai heti ilmaa siipiensä alle. Hyväntekeväisyystanssien orkesterina toimi nuorista miehistä koostuva Hurma. L oimaalla yläastetta käyvä Tiia Kerttula päätyi tansseihin elämänsä ensimmäistä kertaa vain pari vuotta sitten, kun äiti houkutteli hänet mukaansa Auran Nuortentalolle kuuntelemaan Neljänsuoraa. Ilta oli niin kiva, että Tiia lähti mukaan myöhemminkin ja alkoi lopulta opetella tanssiaskelia yhdessä serkkunsa kanssa. Aluksi Tiia kävi aina vain katsomassa bändejä, mutta nyt hän tanssii jo muiden mukana foksia, boogiea ja lähes kaikkea muutakin. Myös tanssien toinen alullepanija, samassa koulussa lukiota käyvä Julia Lehtinen aloitti lavoilla käymisensä pari vuotta sitten. Hänkin lähti lavalle bändin perässä, ja fiilis vei mukanaan. Tosin tanssimisen Julia on vielä toistaiseksi jättänyt muiden heiniksi. - En tanssi lainkaan itse, vaikka valssin ja foxin kyllä osaan, ja tietysti vanhojen tansseista on vähän jotain jäänyt mieleen. Ja koska en osaa kunnolla, olen sitten päättänyt, että en tanssi, Julia selittää. Tanssitaito ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi Julia on vielä pysytellyt poissa parketilta. Tansseissa toistensa kanssa paremmin tutustuttuaan Julia ja Tiia päätyivät nimittäin yhdessä harmittelemaan, miksi tansseissa käy niin vähän nuoria. - Lavoilla suurin osa on vanhoja, niin ei senkään takia tee niin paljon mieli tanssimaan. Jos nuorempia kävisi enemmän, niin sitten voisi tanssia itsekin. Meidän tavoite tanssiaisia järjestettäessä olikin nimenomaan saada enemmän nuoria liikkeelle, Julia kertoo. Clubin nuorisotoimintaa järjestävä Leo Club antoi avustuksen tanssien pitämiseksi. Vastineeksi avustuksesta tansseista tehtiin hyväntekeväisyystapahtuma, jonka lipputulot lahjoitettiin Leo Clubin hyväntekeväisyystyöhön Karjalan lapsille. Koska ideana oli kuitenkin saada nimenomaan nuoret liikkeelle, alle 29-vuotiaiden lippujen hinnat jätettiin jopa kympin halvemmiksi kuin aikuisten lippujen. Myös esiintyjävalinta tehtiin nuorten maun mukaan. ” Tanssitaito ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi Julia on vielä pysytellyt poissa parketilta. Tansseissa toistensa kanssa paremmin tutustuttuaan Julia ja Tiia päätyivät nimittäin yhdessä harmittelemaan, miksi tansseissa käy niin vähän nuoria. ” - Ensin mietittiin Neljänsuoraa, joka on ihan ykkönen, mutta niitä ei enää saanut, ja meille ehdotettiin Hurmaa. Olimme bändiin kyllä tosi tyytyväisiä, ja monet tansseissa olleetkin kiittelivät, että kyllä oli hyvä bändi, Julia kertoo. Hurman lämppäriksi nuorisovaltuusto sai Loimaan soittokunnan ja nuoret saivat etukäteen toivoa, millaista musiikkia soitetaan. Ennen varsinaisen tanssin alkua Tytöt tanssipaikalle Heimolinnaan innokkaammin oli pyydetty myös tanssinmukaan opettajat Marika Rinne ja Tiia ja Julia saivat taakseen Teemu Leino vetämään lyhyt helposti koko nuorisoval- tanssikurssi kokemattomille tuuston kannatuksen ja Lions tanssijoille. Tanssit vetivätkin 20 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 lopulta lähes yhtä paljon nuoria kuin aikuisia. Julian mukaan nuorten lippuja myytiin kuutisenkymmentä ja aikuisten hieman enemmän. Odotukset olivat kuitenkin olleet vieläkin korkeammalla. - Olisi odottanut, että olisi ollut enemmänkin väkeä, mutta tietysti olisimme voineet informoida tansseista vielä enemmän ja laittaa vaikka enemmän mainoksia, Tiia miettii, ja Julia huomauttaa, että nuorten joukossa tyttöjä oli ollut suhteessa enemmän kuin poikia. Tanssit osoittautuivat kuitenkin niin suureksi menestykseksi, että nuorisovaltuusto on jo päättänyt pitää ensi syksynä seuraavat. Tanssi on nyt muutenkin nuorisovaltuuston asialistalla, sillä nuoret ovat tehneet Loimaan Pappisten Lavalle aloitteen, jotta myös sinne saataisiin sopimus opiskelijahintaisista lipuista nuoremman väen houkuttelemiseksi. Vastapainoa diskomeiningille Nykyään sekä Tiia että Julia käyvät säännöllisesti tansseissa, kesällä enemmän talvella vähemmän. Neljänsuora on aivan ehdoton bändi lavoilla, ja lisäksi Tiia nostaa esiin juuri hyväntekeväisyystansseissakin esiintyneen Hurman ja nuoria vetävän Varjokuvan. Lavoilla kierretään kauempanakin kaveriporukan kanssa autolla, kun joku vain saadaan kuskiksi. Vaikka Julian musiikkimaku on monipuolinen, eivät mitkään muut kuin tanssipaikkojen konsertit saa häntä liikkeelle. - En käy lainkaan katsomassa muita, kun ehkä tämä on minulle vastapainoa perusdiskomeiningille. Vaikka kuuntelen myös diskomusiikkia, on tanssipaikoille kiva lähteä kuuntelemaan välillä hyvänmielen musiikkia, ja kuuntelen minä välillä tanssimusiikkia kotonakin, hän kertoo. • teksti: marika pietilä / kuva: jaana vuorenpää meidän tarinamme Timo Mäenpää ja Marja Selander Tanssista löytyi yhteinen sävel Kahdessa pienessä pirkanmaalaisessa kylässä Vammalassa tanssi täytti samoihin aikoihin kahden nuoren elämän. Maailma vei heidät erilleen, mutta tanssi toi vuosia myöhemmin yhteen. Matkan varrella kaksikko on saanut olla mukana todistamassa kappeletta suomalaista ja myös skandinaavista tanssihistoriaa ja on omalta osaltaan myös vaikuttanut sen suuntaan. S amoihin aikoihin, kun 11-vuotiaan Timo Mäenpään luokanopettaja alkoi hioa oppilaidensa kanssa valssin ensiaskelia, Marja Selander teki ensimmäiset valssipyörähdyksensä isänsä kanssa lapsuudenkotinsa lattialla. Selanderin isä oli kova tanssimaan, ja Selanderista tuntui, että jos tanssi voi kulkea geeneissä, hän peri intonsa lajiin isältään. Mäenpäälle taas ei riittänyt pelkkä luokan kanssa tanssiminen, vaan hän liittyi saman tien myös paikallisen nuorisoseuran kansantanssiryhmään, jossa oppi alkoi polkasta. - Ensimmäiset tanssini, joissa olin, järjestettiin kotikylän nuoriseuran talolla pikkujoulujen yhteydessä. Tanssimisesta tuli luokan poikien kanssa tapa viettää aikaa, ja lähdimme usein porukalla tanssimaan. Kylätalon tansseissa ei kuitenkaan käynyt omanikäisiä tanssimassa, ja oli aika jännittävää, kun siellä joutui ja pääsi tanssimaan aikuisten ja 15–16-vuotiaiden tyttöjen kanssa, Mäenpää muistelee ensimmäisiä tanssikertojaan. Selander alkoi käydä tansseissa vasta 15-vuotiaana hänen perheensä muutettua Ruotsiin Katrineholmiin. Paikkakunnalla toimi hyvin aktiivinen Suomi-Seura, jonka tansseissa hän useimmiten kävi. - Siskon kanssa kävimme aika paljon myös ruotsalaisten tansseissa. Suurin ero suomalaisiin tansseihin oli siinä, että suomalainen tanssimusiikki oli usein mollivoittoisempaa, kun ruotsalainen taas kulki enemmän duurissa: kaikki oli foxia tai muuta kepeämpää. Tuskin tanssimusiikki on kauheasti muuttunut vuosien varrellakaan, koska kai kansan luonne aina pysyy aika samana, Selander pohdiskelee. Tanssi kuljettaa: diskojen lattioilta kilpatansseihin Sekä Mäenpää että Selander muistelevat, että ”silloin skidinä” tanssiminen rajoittui lavatansseihin, joissa tanssittiin perus tanssimusiikkia. Kun nuo kaksi skidiä varttuivat isommiksi, disko vei mennessään ja tuleva pari myös näki toisensa silloin tällöin diskotanssikilpailuissa. - Olin tuolloin 17-vuotias ja liikuin poikaporukassa. Siihen aikaan soittivat Popeda, Eppu Normaali ja muut, ja se on myös ainoaa aikaa, jolloin mielestäni diskoissa on soitettu tanssittavaa musiikkia, Mäenpää kertaa. Elämä vei kuitenkin taas eri suuntiin, ja Mäenpää muutti Helsinkiin. Kilpatanssi astui silloin ensin Mäenpään elämään hänen silloisen tyttöystävänsä innostamana. Parin tanssittua puolitoista vuotta kilpatanssiryhmässä, Vantaalle perustettiin oma seura, joka tarvitsi ohjaajan. Pian Mäenpää löysi itsensä ensin valmentajaleiriltä ja heti perään valmentamasta tuoreen seuran ryhmiä. Kun Mäenpään tie kolme vuotta myöhemmin johti takaisin kotiseuduille Vammalaan, hän alkoi tavalleen uskollisena perustaa sinne ensitöikseen kilpatanssiseuraa. Selander oli tällä välin ehtinyt naimisiin ja tuli tyttäriensä ja silloisen miehensä kanssa Mäenpään valmennukseen. Ensimmäiset vuodet Marja tanssi miehensä kanssa, mutta muutaman vuoden päästä Mäenpää ja Selander alkoivat tanssia yhdessä. - Ensimmäiset kisamme olivat Vaasassa, joka kisapaikkana oli yksi Suomen kälyisimpiä. Keli oli hirveä, oli lokakuu, ja lumi satoi sinä aikana, kun olimme kisassa, Mäenpää kuvailee. - Ensimmäiset kilpailut olivat minulle puhtaasti selviytymisjuttuja, kun minulla ei ollut mitään mielikuvaa kilpailemisesta, enkä tiennyt yhtään, mitä odottaa. Timo tietysti oli kilpaillut jo aiemmin, Marja taas muistelee. Elämäntapana tanssi Kun yhteinen sävel viimein oli löydetty kilpatanssista, eivät Mäenpään ja Selanderin tiet enää vieneet erilleen. Joitakin vuosia myöhemmin kilpatanssiparista tuli myös aviopari ja tanssista osa heidän jokapäiväistä elämäänsä, vaikka itse kilpatanssin he ovat nyt jo lopettaneetkin. Nykyään pari sekä opettaa kilpa- ja lavatanssijoita että pitää lauantaitansseja. - Kun aikanaan menimme lavatanssiohjaukseen mukaan, lähdimme silloin nopeasti lähentämään lava- ja kilpatanssia ja rikkomaan tätä perinteistä ajatusta kahden eri ryhmän välillä, että lavatanssijat pitivät kilpatanssijoita keekoilijoina ja kilpatanssijat lavatanssijoita höntsäilijöinä. Viime homma on alkanutkin muuttumaan, ja on ollut tosi hienoa olla muka- na muuttamassa ihmisten käsityksiä, Mäenpää kertoo. Asenteiden muokkaamisen lisäksi Mäenpää ja Selander ovat jättäneet jälkensä tanssihistoriaan aloittamalla Tampereella Konsun perinteikkäässä juhlatilassa lauantaitanssit parinkymmenen vuoden tanssittoman ajanjakson jälkeen. Mäenpää nimittäin laski kesän 2009 jälkeen, että Pirkanmaan alueella pidettiin kesäkaudella 32 tanssit yhden viikon aikana, mutta syyskuun alussa vastaava luku oli neljä. Markkinarako oli sopiva ja tanssit alkoivat nopeasti vetää väkeä. Nykyään lauantai-iltojen kävijämäärä vaihtelee 250–400 tanssijaan ja väkeä käy niin Tampereelta kuin lähikunnistakin. - Tanssi on ihan kauhean suuri osa elämäämme. Ei melkein päivää mene, että emme tanssisi. Luulen myös, että tänä päivänä tanssimme jopa paremmin kuin silloin, kun kilpailimme. Nyt kun ei tarvitse keskittyä suoritukseen, niin liikkumisestamme on tullut levollisempaa ja tanssillisempaa. Voi vain vetää, Selander miettii ja lisää, että yhteisen sävelen tanssissa voi nähdä eräänlaisena aurana tanssivan parin ympärillä. - Silloin mukana ovat sydän ja taito, ja se on parin keskinäinen juttu, jota ei saa aina miettimälläkään. Jos se piirrettäisiin sarjakuvana, parin ympärillä olisi siinä sellainen valokaari lämpimillä väreillä, Selander innostuu kuvailemaan. - Opetamme ryhmiä kaikkina muina päivinä paitsi tiistaisin ja lauantaisin, jolloin valmennamme yksityisiä. Minulla taitaa olla ollut tanssivapaa maanantai viimeksi joskus 1980-luvun lopussa, Mäenpää puolestaan nauraa. teksti: kirsi kuuttila TUTKITTUA TIETOA LAVATANSSIN FYYSISESTÄ AKTIIVISUUDESTA Lavatansseissa syke nousee, kalorit palavat ja askeleita kertyy rutkasti. H arjavallan V2:lla Pekkaniskan Poikien ja Teuvo Oinaan & Kiintotähden tahtiin tanssiessa sykkeet nousivat 58 henkilöllä keskimäärin 116 iskuun minuutissa, maksimisyke kohosi 160 iskuun minuutissa, askeleita kertyi 8522 ja kaloreita kului 1826 kcal kolmen tunnin mittausten aikana. Kaikki tanssivat omalla tavallaan samalla kun askelmittarit ja sykemittarit rekisteröivät dataa tanssin fyysisestä aktiivisuudesta. Erot sykkeissä, askelmäärissä ja kalorinkulutuksessa olivat todella suuria (taulukko 1.), jota selittänee muun muassa juuri oma tanssiaktiivisuus. Tutkimukseni perusteella tanssi oli yhtä hyvää liikuntaa niin naisille kuin miehille. Miehet kuluttivat tanssi-illan aikana enemmän kaloreita tarkasteltaessa sitä absoluuttisena arvona, mutta suhteutettuna kalorinkulutus kehonpainoon ei eroa enää ollut. Paras tapa kasvattaa kalorinkulutusta oli tietenkin tanssia mahdollisimman paljon. Joillekin henkilöille huojentavaa lienee kuitenkin tutkimuksessa saatu tieto, jonka mukaan kalorinkulutus oli suurempi ja keskisyke korkeampi niillä henkilöillä, jotka kokivat oman fyysisen kuntonsa ikätovereitaan huonommaksi. Askelmäärää vähensi luonnollisestikin nautittujen alkoholiannosten määrä. Tanssi-illan aikaisen aktiivisuuden lisäksi askeleita kertyi sitä enemmän, mitä enemmän ajallisesti yleensäkin harrastaa tanssia ja mitä useamman tanssilajin hallitsee. Maksimisyke kohosi tutkimuksessa sitä korkeammaksi, mitä useampaa tanssia osaa tanssia. Jatko- tai konkaritason tanssijoilla maksimisyke nousikin yli 10 lyöntiä korkeammalle verrattuna sitä alkeisjatkotason tanssijoihin. Tutkimuksessa sykkeitä korkeimmalle nostattivat jive, masurkka, polkka ja jenkka. Terveyden kannalta suositeltava päivittäinen askelmäärä on 9000 askelta ja ihanteellinen aktiivisuus 13 000 askelta. Pelkästään muutaman tunnin lavatanssilla saavutetaan siis vähintään suo- siteltava fyysinen aktiivisuus, kun tutkimuksessa saatuun 8500 askeleeseen lisätään päivittäisissä askareissa minimissään kertyvät 2000 askelta. Saatujen tutkimustulosten perusteella aktiivisesti tanssimalla lavatansseissa kuluttaa tunnissa arviolta saman verran kuin esimerkiksi tenniksessä ja keskivauhtisessa uinnissa. Tutkimuksen kalorinkulutus oli sykemittarista, jossa on käytetty yleistä energiankulutuksen laskentayhtälöä ja siksi kalorinkulutusarvot ovat vain suuntaa antavia. Tammikuussa 2012 hyväksytty Pro gradu -tutkimukseni lavatanssin fyysisestä aktiivisuudesta todistaa sen, minkä monet ovat jo pitkään omien kokemusten pohjalta tienneet: lavatanssiminen on hyvää terveysliikuntaa, jolla voidaan parantaa kestävyyskuntoa. Haluankin esittää kiitokseni Suomen Media & Action Oy:lle sekä Tanssikoulu Happy Dancelle: ilman teitä en olisi saanut kerättyä mahtavaa tutkimusjoukkoani. Erityiskiitos Niina Huhtalalle, joka avusti minua monissa asioissa käyttäen aikaansa ja luomiaan kontakteja tämän tanssitutkimuksen hyväksi. Kiitokset kuuluvat myös Polarin Ville Uroselle, tanssijärjestäjä Aaro Pesoselle, kaikille tutkimukseen osallistuneille henkilöille ja kaikille niille, jotka ovat tanssittajina siivittäneet minua tutkimuksessani eteenpäin. Siis kaikki tanssimaan – muiden positiivisten vaikutusten lisäksi tanssin on todettu nyt myös virallisesti olevan hyvää terveysliikuntaa. Lavoilla tavataan! Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201201191049. WWW.TANSSIVIIHDE.FI 21 Lisää tanssia lomaasi! Manon-balettimatka lähdöt 17.3. ja 30.3. 95€ Coppelia-balettimatka lähtö 5.5. alk/hlö 95€ Rosalinde-balettimatka lähtö 24.5. alk/hlö 95€ Carrrmen! -moderni tanssiesitys lähtö 5.4. alk/hlö 105€ alk/hlö Hinnat sis. laivamatkat Viking XPRS Helsinki-Tallinna-Helsinki, 1 yön hotellimajoituksen Tallinnassa 2hh ja tapahtumalipun. ISABELLAN SUURI TANSSIRISTEILY Miniristeily Turusta, lähtö 15.4. Isabellan tanssiristeilyllä pääset nauttimaan elävästä musiikista ja tanssin hurmasta Finlandersin ja Varjokuvan tahdittamina. 10€ /alk/hlö TANSSI- JA VIRKISTYSMATKA Viron Laulasmaalle, Lähtö 4.5., 3 pv Tällä matkalla tanssitaan, pidetään tanssikursseja ja halutessasi voit varata hoitoja Laulasmaa Spasta. 230€ /alk/hlö (sis. puolihoito!) Kysy edullisia liityntäkuljetuksia satamaan omalta paikkakunnaltasi! VARAUKSET 24 h: matkapojat.fi Toimitusmaksu 0 €! Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma–ke 8–19, to–pe 8–17, su 10–14.30 Hinnat ovat alkaen-hintoja/hlö. Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä. Hinnat sis. polttoainelisän. Palvelumaksu 10 €/varaus, netistä varattaessa 0€. Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min /matkapuh. +14,9 snt/min. KUVI4808/04/MjMvU SMAL 1395 PALVELUKORTTI Päiväys ___/___201__ Tilaan Tanssiviihde lehden alkaen seur. ilm. numerosta itselleni lahjaksi määräaikaistilaus 12 kk / 29 eur kestotilaus / 24 eur (sis. alv 9%, laskutusväli 12 kk) muutan tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään heti osoitteen muutos alkaen ___/___201__ ajaksi ___/___201__ - ___/___201__ Osallistun kauden kilpailuun. Vastaukseni on: Postinumero E-mail Postitoimipaikka Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja Sukunimi Etunimi Postinumero Postitoimipaikka Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, KIL - tanssikilpailu, MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus TK / 17.-18.02. / Lissu Kokkolassa / Bugg, Bolero, Humpat, Slowfox, Musiikintulkinta Foksiin ja Fuskuun / www.kokkolantanssiklubi.fi TK / 18.-19.02. / Cavan jatkokurssit / Järvenpää / Tango - Matti ja SannaMaria Heikkilä, Cha Cha, Hidas valssi Liisa Kontturi-Paasikko / www.tanssikurssit.fi TK / 18.-19.02. / Lindy Hop alkeisjatko / Pori / Sabina & Juha Jordan / www.tanssitaivas.net TK / 24.-25.02. / Aaltosten tanssikurssi / Nurmes / Foksi, Tango, Rumba, Salsa, Hidas valssi / www.tanssikerhotaysikuu.com TK / 25.02. / Kuubalainen parisalsa / Pori / Silvio Jesus Quevedo Vazquez / www.tanssitaivas.net TK / 26.02. / Masurkka & Polkka alkeet / Pori / Jyrki Siivonen / www.tanssitaivas.net TK / 02.-03.03. / V2 jatkokurssit / Harjavalta / Matti ja Sanna-Maria Heikkilä / Hidas Valssi, Rumba, Cha Cha, Jenkka variaatiot & Swingpolkka perusteet / www.tanssikurssit.fi TK / 03.03. / Lavatanssi teemapäivä / Tampere / Liisa Kontturi-Paasikko / Foksi, Hidas Valssi / www.hurmio.fi TK / 09.-10.03. / Härmän Kuntokeskuksen jatkokurssit / Ylihärmä / Kati Koivisto ja Joonas Kainulainen / Fusku, Bugg, Rumba, Tango, Cha Cha / www.tanssikurssit.fi TK / 09.-10.03. / Pesäkallion jatkokurssit / Lahti / Jari ja Sari Aaltonen / www.tanssikurssit.fi TK / 11.03. / Brankun jatkokurssit / Turku / Sami ja Jutta Helenius / Fusku, Hidas Valssi, Wanha Tango / www.tanssikurssit.fi TK / 17.03. / Yhden päivän SUSEL tanssileiri Puistokumassa / Vantaa / Juhani Tahvanainen / Hidas Valssi, Tango / www.susel.fi TK / 24.03. / Tanssin Iloinen Lauantai / Kirkkonummi / klo 10-17 / Pirteä Susa Matson opettaa erilaisia latinorytmejä ja hidasta valssia koko päivän! / Alkeis-/alkeisjatkotaso / www.tanssinilo.net TK / 24.03. / Lattari teemapäivä / Tampere / Matti Puro / Cha Cha, Rumba, Bolero, Samba / www.hurmio.fi TK / 24.-25.03. / Cavan jatkokurssit / Järvenpää / Kati Koivisto ja Joonas Kainulainen / Bugg, Hidas lavafoksi, Pisto- eli Pivotpyörintä, Rumba, Fusku / www.tanssikurssit.fi TK / 05.-09.04. / Pääsiäisleiri / Somero / www.tanssikurssi.fi TK / 14.-15.04. / Kimmo Lasanen Kuopiossa / tanssitekniikkaa, Parisalsaa / Jatkotason kurssi / www.tanssiseurajetv.fi TK / 21.-22.04. / LumiLattarit / Inari / alkeet, alkeisjatko, jatko / Kimmo Luukkonen ja Maria Ylönen avustajineen / www.tunturihotelli.fi TK / 22.04. / Brankun jatkokurssit / Turku / Matti Puro / Salsa, Cha Cha, Samba / www.tanssikurssit.fi TK / 28.-29.04. / Tiin ja Kimmon Tangoleiri / Hankasalmi / Tii Alasimi ja Kimmo Lasanen / www.salsaoulu.com TK / 16.-20.05. / Satulinna Tanssipäivät / Hattula / www.tanssikurssit.fi Katso kaikki tapahtumat osoitteesta: http://www.susel.fi/tapahtumakalenteri.php LEHDEN TILAUS www.tanssiviihde.fi E-mail Lähiosoite SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat. HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassa aina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenten ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät viereiseltä sivulta. Entinen osoite tai lehden saaja tai lahjatilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite tapahtumakalenteri Puhelin Helmikuu ,T oukokuu Tanssiviihde lehden voi myös tilata suoraan kotiin. Syyskuu, Marrasku Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 24 € (sis. alv 9%) u - määräaikaistilaus 12 kk / 29 € (sis. alv 9%) Maksuehto 14 pv netto, maksukehotus 5 eur. Ulkomaan postituslisä 5 eur. TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 Kirjemaksu Jaamedia PL 57 33711 TAMPERE 22 Valtiovarainministeriön päätöksellä tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokantaa nostettiin 1.1.2012 alkaen nollasta 9%:n verokantaan. Tanssiviihde lehden tilaushinnat nousivat siten alv:n verran. Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintään kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun. Yhteyshenkilö lehden tilauksissa: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@tanssiviihde.fi Lehden voi tilata myös verkkosivuston kautta tai oheisella tilauslomakkeella. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa! suomen seuratanssiliitto susel ry:n jäsentanssiseurat LÄÄNEITTÄIN www.susel.fi Itä-Suomen lääni JOENSUU, Suomalaisen Humpan yhdistys ry, www.freewebs.com/humpanyhdistys, 046 580 9039 JUANKOSKI, Koillis-Savon Tanssijat ry, www.koillissavontanssijat.nettisivu.org, 040 550 7154 KIURUVESI, Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, www.tanssileiri.fi, 050 354 2023 KUOPIO,Tanssiseura J & V ry, www.tanssiseurajetv.fi, 040 511 2856 KUOPIO, Tanssiseura Tanssi-Savo ry, www.tanssisavo.fi, 040 757 1821 LIPERI, Liperin Lavatanssijat LiLat ry, www.lilat.com, 050 592 8449 MIKKELI, Mikkelin Tanssihullut ry, www.tanssihullut.net, 040 550 0507 NURMES, Tanssikerho Täysikuu ry, www.tanssikerhotaysikuu.com, 050 336 7188 VARKAUS, Dancing Foxes ry, www.dancingfoxes.net, 040 776 2900 VARPAISJÄRVI, Jumis-Palosten ns ry/Viäntymättömät, www.viantymattomat.arkku.net, 044 335 3102 Lapin lääni Etelä-Suomen lääni HELSINKI, Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, www.comets.fi, 040 542 5291 HYVINKÄÄ, Tanssiseura Hyvinkään Hymyhuulet ry, http://sites.google.com/site/tanssiseurahymyhuulet, 040 749 7201 KELLOKOSKI, Keravan Tanssinharrastajat Taitokolmio ry, www.taitokolmio.net, 050 564 8167 KIRKKONUMMI, Tanssin Ilo ry, www.tanssinilo.net, 045 133 3362 KOUVOLA, Lavatanssiseura Tanssikas ry, www. tanssikas.net, 044 550 0496 LAHTI, Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, www.lavarit.com, 040 596 6962 LAHTI, Möysän Nuorisoseura ry, www.tonttila-sali.com, 050 918 9402 LAHTI, Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, www. jamroll.com, 040 560 9191 LAPPEENRANTA, Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, www. saiset.net, 040 761 4279 LOHJA, Lavatanssiseura Chasee ry, www.tanssifestivaalit.fi, 040 514 1607 LOHJA, Lohjan Lockstep ry, www.lockstep.fi, 044 034 0144 LOHJA, Tanssiliikuntaseura Lohjan Lavatanssijat LoLa ry, 040 589 1379 PORVOO, Porvoon Lavatanssiseura ry, www.porvoonlavatanssiseura.fi, 040 757 5601 PORVOO, Suomen Pyörätuolitanssiliitto ry, www.pyoratuolitanssi.fi, 045 324 2100 VANTAA, Tanssin Taitajat ry, www.tanssintaitajat.fi, 044 373 8165 INARI, Tanssiseura Heinäkengät ry, www.heinakengat.palvelee.fi, 040 517 4665 KEMI, Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, www.swengijengi.net, 050 3875687 KEMIJÄRVI, Kemijärven Seuratanssijat ry, www. kemijarvi.fi/seuratanssijat, 040 827 5945 KITTILÄ, Tanssiseura Menomono ry, www.menomono.fi, 040 762 1254 ROVANIEMI, Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, www. nastat.net, 040 736 1694 ROVANIEMI, Tanssiurheiluseura Revontulitanssijat ry/, www.revontulitanssijat.com, 040 743 2706 SODANKYLÄ, Sodankylän Seuratanssijat ry, www.seuratanssijat.com, 040 567 7876 Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry SUSEL on valtakunnallinen seuratanssia ja tanssikulttuuria vaaliva ja kehittävä yhdistys Suomessa. Lähes 60 jäsenseuraa ympäri maan Liity oman alueesi tanssiseuran jäseneksi ja saat edut tanssipaikoilta sekä tanssitarvikeliikkeistä. Tutustu toimintaan, jäsenseuroihin, etuihin ja koulutuksiin ZZZVXVHOÀ Seuratanssiohjaajakoulutukset SUSEL on merkittävin seuratanssiohjaajakouluttaja. Koulutusvalikoimassa perus- ja jatko-ohjaajakoulutukset sekä päivitys- ja teemakoulutukset. Latinobic-ohjaajakoulutukset Latinobic-tanssiliikunta on osa SUSEL:in koulutusohjelmaa. Tehokas koulutuspaketti sisältää peruskoulutuksen sekä ® teema- ja jatkokoulutuksia. Tutustu, ihastu ja kouluttaudu ZZZODWLQRELFÀ Latinobic-ohjaajaksi. Latinobic on myös Facebookissa! Oulun lääni Länsi-Suomen lääni HARJAVALTA, Lavatanssiseura TanssiTossut ry, www.sataviestinta.fi/tanssitossut, 050 366 3839 JÄMSÄ, Himos Tanssijat ry, www.himostanssijat.fi, 040 847 2644 JÄMSÄ, Tahtoo Tanssia ry,www.tahtootanssia.fi, 0400 824 458 JYVÄSKYLÄ, Tanssin Taikaa ry, www. tanssittaa.fi, 0400 544 970 KOKKOLA, Kokkolan Tanssiklubi ry, www.kokkolantanssiklubi.fi, 0400 160 099 LAUKAA, Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, www. kestavat.fi, 050 351 7107 PORI, Tanssitaivas ry, www.tanssitaivas.net, 050 302 1331 RAUMA, Rauman Dansseor ry, www.raumandansseor.net, 050 552 1825 SALO, Salon Seuratanssi Klubi ry, www.salonseuratanssiklubi.com, 050 564 6382 SEINÄJOKI, Botafogo ry, www.botafogo.fi, 044 369 9505 SEINÄJOKI, Fuskaajat ry, www.fuskaajat.fi, 040 542 0172 SOMERO, Lavatanssiseura Monokas ry, www.monokas.fi, 040 511 5091 TAMPERE, Tanssiseura Hurmio ry, www.hurmio.fi, 045 129 7497 TURKU, Lavatanssikerho Sekahaku, www.sekahaku.net, 0400 225 856 TURKU, Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, www.flyingsteps.fi, 044 370 6454 ULVILA, Tanssiseura Lava´n Svengi ry, www.lavansvengi.fi, 040 778 2141 VAASA, Tanssiurheiluseura Rolling ry, www.rolling.fi, 040 589 0087 VAASA, Vaasan Viuhka ry, www.vaasanviuhka.fi, 040 572 2881 VIITASAARI, Viilat ry, http://viilat.yhdistysavain.fi, 040 524 9474 YLIHÄRMÄ, Tanssiseura Vaihtoaskel ry, www.vaihtoaskel.fi, 0400 566 852 ÄHTÄRI, Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, www. mesikammenet.webs.com, 050 375 9950 KAJAANI,Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, www. casamba.fi, 0500 748 928 KALAJOKILAAKSO, Tanssikerho Jammarit ry, www. jammarit.net, 040 557 8681 RAAHE, Raahen Tanssiklubi ry, www.raahentanssiklubi.com, 040 703 2936 OULU, Tanssiseura Iso O ry, www.iso-o.com, 040 505 9631 Jäsenetupaikat 2012 Yhteistyöjäsenet RUOTSI GÖTEBORG, Saanko Luvan Seuratanssijat ry, www.saankoluvan.se, +46 73 953 4563 • • • • • • • • • • • • Alemana Dance Center • Auraviihde Oy • Dance Stop Oy • Extraviihde Oy • Grand Casino Helsinki • Hotelli Levitunturi • Iskelmä Kiuruvesi Oy • Ohjelmatoimisto Atlas • Piruetti Oy • Saariselän Tunturihotellit Oy • Salsa De Cuba Ay • Suomen Media & Action • Tanssikoulu Baila Baila • Tanssikoulu Eija Puranen • Tanssikoulu Happy Dance • Tanssikoulu Tanssin Tahti • Tanssikoulu Pilvisteps • Tanssikoulu Sulava • Tanssikoulu Riemurytmi • Visual Net & Print Nina Laine • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Aulavan lava, Alavus Esakallio, Somero Haikan lava, Pirkkala Hotelli Rauhalahti, Kuopio Hotelli-ravintola Wanha Kurki, Kauhajoki Höyryveturipuisto, Haapamäki Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö Kapakanmäki, Tuulos Kerhola, Nokia Kisaranta, Kangasala Kohoniemi, Pielavesi Krouvin lava, Hartola Kulttuuritalo, Helsinki Liperin lava, Liperi Littoisten lava, Kaarina Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Lusan halli, Kurikka Kartano Kievari, Hietama Mäntymotelli, Karankamäki Mäntyrinne, Savonlinna www.alemana.fi Pori www.auraviihde.fi Turku www.dancestop.fiÄänekoski www.extraviihde.fi Riihimäki www.gch.fi Helsinki www.hotellilevitunturi.fi Sirkka www.iskelmaviikko.fi Kiuruvesi www.ohjelmatoimisto-atlas.com Turku www.piruetti.fi Tampere www.tunturihotelli.fi Saariselkä www.salsadecuba.fi Turku www.tanssikurssit.fi Piikkiö www.bailabaila.fi Helsinki www.tanssikoulueijapuranen.fi Ikaalinen www.happydance.fi Pori www.tanssintahti.fi Oulu www.pilvisteps.fi Helsinki www.tanssikoulusulava.fi Oulu www.riemurytmi.fi Savonlinna www.visualprint.fi Turku • Pesäkallio, Lahti • Pistohiekan Lava, Puumala • Ravintola Wanha Kurki, Kauhajoki • Riutanharju, Riihimäki • Rönnin lava, Eräjärvi • Savion lava, Laukaa • Sivakan lava, Kaavi • Suukosken keidas, Tervola • Syvälahden lava, Kangasniemi • Tanhuhovi, Lohja • T-talo, Turku • Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula • Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta • Teeriharju, Somero • Tähtiranta, Keminmaa • Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala • Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi • Viihteen Valtatie 2, Harjavalta • Ämyrin lava, Somerniemi Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista. Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 % Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista 20% Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta! Lisätietoja JÄSENETUPAIKOISTA www.susel.fi WWW.TANSSIVIIHDE.FI 23 TESTAA SUOMEN UUSIN KYLPYLÄ! Ainutlaatuisessa teemakylpylässä on mm. huima 130 metriä pitkä vesiliukumäki, suihkumaailma sekä useita porealtaita. Sisustuksen teemana on avaruus ja painottomuuden illuusio. Lisäksi liikuntaa, ohjelmaa ja huippuviihdettä. Parempi voida hyvin. RENTOUTTAVA TANSSILOMANEN 2 VRK alk. 149 € hlö (norm. 180,30 €). Tarjoushinta sisältää majoituksen 2 hengen huoneessa, puolihoitoruokailut: aamiaiset sekä lounaat tai päivälliset, ohjelmaliput tanssiravintolaan jokaisena iltana, kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön, Relax-vesipatjahieronnan sekä vapaa-aikaohjelmaa. TÄHTI-TANSSIT TORSTAISIN HITTI-ILLAT LAUANTAISIN 23.2. 1.3. 8.3. 15.3. 22.3. 29.3. 5.4. 12.4. 18.2. 25.2. 3.3. 10.3. 17.3. 24.3. 31.3. 7.4. 14.4. 21.4. 28.4. 5.5. 12.5. 19.5. 26.5. 2.6. 19.4. 26.4. 3.5. 10.5. 17.5. 24.5. 31.5. 22.6. Charles Plogman & Ronnies Lasse Hoikka & Souvarit Kake Randelin & Presto Tommi Soidinmäki yhtyeineen Markus Törmälä & FBI Beat Tomi Markkola & Fernet Sinitaivas Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit Taikakuu Tulipunaruusut Pekka Nebelung & Volga Jenna Bågeberg Kirsi Ranto yhtyeineen Annika Eklund yhtyeineen Antti Raiski & Sesam Kalle Kaaja & Kulkukoirat No Signal Hanna Pakarinen LeeWings Pääjärvi Popteekki Anna Abreu Niko Ahvonen Patajätkät Popkone Ile Kallio & Kaija Kärkinen Laura Janne Tulkki Pave Maijanen Kristian Meurman Steel Head 7ZR)RUWKH5RDG Lisäksi ke ja pe tanssiorkesteri sekä karaokea lähes joka ilta. .DWVROLV££ZZZSHXUXQNDƪYLLKGHRKMHOPLVWRWDLWDQVVLQHWLVW£ Myyntipalvelu puh. 020 751 6300 Peurungantie 85, Laukaa SHXUXQND#SHXUXQNDƪZZZSHXUXQNDƪ Think global. Love local. Ohjelmayhteistyössä: TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2012 TANSSIPAIKKAliite KEVÄT 2012 Tanssi- ja juhlatalo Ohjelmamuutokset mahdollisia! Tiedustelut ja varaukset: 019-417 057 / 0400-898 638 jarjesto.talo@pp.inet.fi Tanss imu aikuis siikkia maku een un! JÄRKKÄRI Vietä elämäsi tärkeimmät juhlat meillä! Tule tutustumaan ja viihtymään tanssien talomme parketille. * Häät,synttärit,ym. perhejuhlat * Yhteisöjen juhlat ja myyntinäyttelyt. Kevätohjelmisto 2012 Hemmotteluviikonloppu 2 vrk pe-su Su 19.02. Hurma Su 26.02. Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit Su 04.03. Iskelmäyhtye Bohemia Su 11.03. Helmenkalastajat Su 18.03. Myrskytuuli Su 25.03. Markku Aro & Diesel Su 01.04. J.Eskelinen ja Onnen kulkurit Su 08.04. Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Su 15.04. Sanna-Mari Titov & Palapeli Su 22.04. Varjokuva * * * * * TANSSIT sunnuntaisin klo 16-21. http://seurantalot.fi/hyvinkaan_jarjestotalo/ Munckinkatu 49, Hyvinkää Majoitus 2 hengen hotellihuoneessa Täysihoito - aamiainen, lounas, päivällinen 1 puolihieronta Ohjattu vapaa-ajan ohjelma Kuntosalin, liikuntatilojen, allas- ja saunaosaston käyttö Hinta 163,-/hlö/2 vrk sis. alv:n. Jukka Puotila show ke 28.3.12 klo 19.30 Suositut tanssikurssit löydät: www.tanssittaa.fi Hulvattoman hauska viihdeilta Jukka Puotilan seurassa! Uusi iso 300m2 tanssilattia Alakerran ravintolassa tanssi-iltoina karaokea! Saarijärventie 434, Hietama Show kestää 1,5 h sis. 20 minuutin kahvitauon. Lippu 20,- sis. kahvin ja leivoksen. KEVÄTOHJELMISTO 2012 Tanssipaketti alk. 40 eur / hlö (sis. aamiainen,majoitus ja tanssilippu) Pidätämme oikeuden muutoksiin. www.kartanokievari.fi UUTTA! Keskiviikkoisin TEMPOKARAOKE ja maanantaisin TANSSIT/esiintyjänä /esiintyjänä Heikki Lahti Vain 90 km Helsingistä ja Turusta! Varaukset puh. 02 57 333 La La La La La 18.02. 25.02. 03.03. 10.03. 17.03. La La La La La La 24.03. 31.03. 07.04. 14.04. 21.04. 28.04. Pekkaniskan Pojat Sinitaivas Taikakuu Korsuorkesteri Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit Kari Piironen & Caminito Markus Törmälä & FBI Beat Helmenkalastajat Marko Maunuksela & Fantasia Mervi Koponen & Hovinarrit Hurma Kaija Lustila & Rosette TULE HYVÄN OLON PÄIVÄKUMPUUN! MAALISKUU pe 2.3. Taiston karaoke la 3.3. Duo Eilixir ma 5.3. Heikki Lahti ke 7.3. Tempokaraoke to 8.3. Teatteri klo 19.30, Mika Waltarin Lurjus, Jarmo Koski, Jukka Juolahti, Ullariikka Koskela, kesto 1.45 h väliaikoineen pe 9.3. Taiston karaoke la 10.3. Laila ja Olavi -laulukilpailun karsinnat 2012, J. Eskelinen & Onnen Kulkurit & Nina julia ma 12.3. Heikki Lahti ke 14.3. Tempokaraoke pe 16.3 Taiston karaoke la 17.3. Erja ja Perfidia ma 19.3. Heikki Lahti ke 21.3. Taiston karaoke to 22.3. Teatteri klo 19.30, Mika Waltarin Lurjus, Jarmo Koski, Jukka Juolahti, Ullariikka Koskela, kesto 1.45 h väliaikoineen 23.- 24.3. Slaavilaiset illat Tanssiryhmä Armageddon Venäjältä ja Ismo Hakola & Olga yhtyeineen ma 26.3. Heikki Lahti ke 28.3. Tempokaraoke to 29.3. Monologi klo 20.00, Mies, joka kieltäytyi käyttämästä hissiä, Jukka Juolahti pe 30.3. Taiston karaoke la 31.3. Pispalan Sälli & Sinirytmi HUHTIKUU ma 2.4. Heikki Lahti ke 4.4. Tempokaraoke pe 6.4. Taiston karaoke la 7.4. Bel-Ami su 8.4. Bel-Ami ma 9.4. Heikki Lahti ke 11.4. Tempokaraoke pe 13.4. Taiston karaoke la 14.4. Duo Elixir ma 16.4. Heikki Lahti ke 18.4. Tempokaraoke pe 20.4. Taiston karaoke la 21.4. Sanna-Mari Titov & Palapeli ma 23.4. Heikki Lahti ke 25.4. Tempokaraoke Model of the World -mallikilpilu klo 21.00, järjestää Fashion Team/Marjo Sjöroos pe 27.4. Veteraanipäivä, Sota luo laulunsa -konsertti, Seppo Hovi, Taina Piira, Raimo Laukka, orkesteri, Taiston karaoke jatkaa konsertin jälkeen Keskustie 121 I 09120 Karjalohja I puh. 030 608 40 I www.paivakumpu.fi Majoitus- ja showpakettitarjous! 59,-/hlö/vrk 2 hh Varaukset puh. 02 57 333 Jukka Puotila .HODQNDDUL.DQNDDQSllZZZNXQWNH¿ Huom! Asiakaskortilla aina joka 10. lippu ilmainen Rieniläntie 1, Häijää Sastamala INFO (03) 518 1117 KEVÄTOHJELMISTO 2012 Pe Pe Pe Pe Pe Pe Pe Pe 17.02. 24.02. 02.03. 09.03. 16.03. 23.03. 30.03. 06.04. Pe Pe Pe Pe Pe 13.04. 20.04. 27.04. 04.05. 11.05. Hurma Heikki Koskelo yhtyeineen Anne Mattila & Mistral Teuvo Oinas & Kiintotähti Sinitaivas Eija Kantola & Omega Matti ja Teppo & Horizone Markus Törmälä & FBI Beat Iskelmäyhtye Bohemia Tomi Markkola & Fernet Helminauha Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit Saija Tuupanen & Kunnon miehet Päättäjäistanssit Rainer Bollström & Graniitti www.tanssikrouvi.fi Tanssit klo 20:00--01:00 WWW.TANSSIVIIHDE.FI 1 Astrum K-21 AREENA TÄHTITANSSIT la 25.2.12 Varjokuva (tanssikursilla fusku) TÄHTIKEIKAT la 3.3.12 pe 9.3.12 la 31.3.12 la 28.4.12 la 5.5.12 la 12.5.12 la 17.3.12 la 14.4.12 Eini & Boogie Esteri (tanssikurssilla foksi) Matti Esko yhtyeineen (tanssikurssilla kävely-/humppa) Martti Metsäkedon tanssiorkesteri Kaija Pohjola & Paratiisi (tanssikurssilla valssi) A. Aallon tanssiorkesteri (tanssikurssilla foksi) Happoradio Mamba Astrum Areena on uudenlainen tapahtumapaikka Salossa! Tule tanssimaan, keikalle tai vuokraa tilat omaan tapahtumaasi! Meillä on iso tanssilattia, A-oikeudet ja reilusti parkkitilaa. Liput ovelta klo 20 alk. tai Tanssikurssit klo 20-21. Tähtitanssit klo 21-01.30. Tähtikeikat klo 20-02. Muutokset mahdollisia Aloita iltasi viihtyisässä ravintola Pegasuksessa, varaukset p. 050 3807 234 Tervetuloa! Astrum Areena Salorankatu 5-7 SALO, info@astrumkeskus.fi www.astrumkeskus.fi/tapahtumat Wanha Kurki teksti: marika pietilä Lavalta laivalle -risteilyllä pohdittiin Kesäillan valssi lopetetaan, bilebändit tekevät tuloaan lavoille, nuorien saaminen lavatansseihin takkuaa edelleen useimmilla tanssilavoilla. Lavalta laivalle -risteilyllä syntyi vilkas keskustelu, onko lavatansseista tulossa sekalaista mössöä vai onko nyt käsillä tanssilavakulttuurin nuorennusleikkauksen yhdestoista hetki. L avatanssien kolmikanta, ohjelmatoimistot, bändit ja tanssien järjestäjät, kokoontuivat marraskuussa jo toista kertaa järjestetylle Lavalta laivalle -tanssiristeilylle kokoamaan yhteen menneen vuoden tapahtumat ja pohtimaan tanssilavojen tulevaisuudennäkymiä. Yle tv2:n ohjaaja Anssi Repo sai aikaan ristiriitaisia tunteita yleisössään heti paneelikeskustelun ensi metreillä. Repo kertoi aloituspuheenvuorossaan jo kaksikymmentä vuotta tanssikansaa viihdyttäneen Kesäillan valssin tulleen tiensä päähän ja Ylen muokkaavan ohjelmaprofiiliaan nuoremmille katsojille sopivammaksi. Kesäillan valssin tilalle tulevassa tanssiohjelmassa esiintyy keväällä järjestettävän bilebändikilpailun voittajayhtye, ja Revon mukaan Tulipunaruusun ja Sinitaivaan kaltaisia esiintyjiä on uuteen tanssiohjelmaan turha odotella. - Voi kuulostaa tylyltä, mutta näin on. Sen sijaan ohjelmassa saatetaan nähdä ehkä Neljänsuoran, Taikakuun tai Varjokuvan kaltaisia yhtyeitä, sitten ehkä Suvi Teräsniskaa tai Arttu Wiskaria. Kesäillan valssi ei antanut oikeaa kuvaa lavatanssikulttuurista. Oli hyviä esiintyjiä, hyviä lavoja ja kesäisiä maisemia, mutta täysi lattia ja samat naamat 2 pyörimässä ja viihdyttämässä vuodesta toiseen. Kun se sama naama, joka kerta täyttää ruudun valloittavalla hymyllään, katsojalle tulee tunne, ettei lavoilla käy muita eikä nuoria, hän perusteli. Repo kuitenkin muistutti yleisölleen suvaitsevaisuudesta. Hän totesi, että vaikka äkkiseltään voi tuntua, että muutos on pois varttuneemmalta yleisöltä, pitää muistaa kysyä itseltään, ovatko vanhemmat katsojat saaneet tähän mennessä kohtuuttoman paljon aikaa Yleltä. - Tämä on samaan aikaan vääryyttä ja oikein. Vaikka muutoksia tulee, ei saa unohtaa vanhoja eikä kaventaa musiikkia. Ensi kesän ohjelma ei ole niin tanssipainotteinen vaan enemmän ihmis- ja musiikkikeskeinen. Toivon, ettei tätä hyljeksitä, vaan käydään ensin katsomassa. Hyväksyntää ja soraääniä Revon puhe niin Ylen musiikkiohjelmien kuin koko tanssilavakulttuurin suunnankin suhteen nosti esiin hyvin vastakkaisia mielipiteitä. Syvälahden tanssilavan isäntä Reijo Pynnönen, mies tanssiristeilyn takana, myötäili Revon linjauksia ja totesi ajatusten istuvan hyvin lavallaan viime vuosina toteutettuun kehitys- TANSSIPAIKKALIITE 1/2012 suuntaan. Samoilla linjoilla oli myös Kukonhiekan Pekka Rantala, tosin hillitymmin. Hänen mukaansa Kukonhiekkaan on otettu bilebändejä esiintymään varovaisesti, mutta muutoin kävijämääriä on yritetty nostaa esimerkiksi yhteistyöllä muiden lavojen kanssa. Ohjelmatoimisto Auraviihteen Kari Teräväinen ja Arto Nuotio korostivat esiintyjävalinnoissa tanssilavojen vakikävijöiden tuntemusta. - Meidän pitää ohjelmatoimistossa tietää, minkälaista väkeä lavalla käy, että osaamme myydä oikeanlaista ohjelmaa, ja voimme kantaa vastuun, Nuotio selitti ja nosti esiin yhteistyön tärkeyden ohjelmatoimistojenkin osalta. Ensimmäisen selkeän vastalauseen tanssilavojen esiintyjämuutoksiin puheenvuorossaan esitti iskelmälaulaja ja näyttelijä Petri Hervanto. - En näe bilebändin ja tanssilavan yhteneväisyyttä. Suomalaisesta lavatanssikulttuurista on kautta aikojen kerrottu ulkomaalaisille ja heitä on viety tanssilavoille. Vaikka lavojen toimintaa uudistetaan, pitää kulttuurihistoriallinen perintö säilyttää. Nyt tanssilavoista on tehty mössö, Hervanto täräytti. Parempana vaihtoehtona bilebändien tilalle Hervanto 2012 KEVÄTOHJELMISTO La 18.02. Kari Piironen & Caminito La 25.02. Marko Mäntyniemi duo Su 26.02. Päivätanssit: Pohojanmaan Pelimiehet La 03.03. Tapio Peltonen & Kultainen saksofoni La 10.03. Tanssiorkesteri BandA Su 11.03. Päivätanssit: Tapio Peltonen & Kultainen saksofoni La 24.03. KILPI Pe 30.03. Suomen Viihdetähti kilpailu La 21.04. Rainer Bollström & Graniitti Seuraa myös muita tapahtumia Suupohjanseudusta ja nettisivuiltamme. Myymme myös edullisia tanssipaketteja (majoitus,lippu ja ruoka)! w w w. r a v i n t o l a w a n h a k u r k i . f i piti erilaisia teemoja ja teatteria. Hervanto itse on mukana Erkkiläntie 17-21, HUITTINEN p. 044 056 5610, (02) 565 610 ensi kesänä Syvälahden tanssilavalla alkavassa tanssilava- Talvella tanssitKeskiviikkoisin NAISTENTANSSIT Kesällä tanssit Suulissa V intillä teatterissa, jolla on tarkoitus La 18.02. Tanssiorkesteri Veikko Nieminen saada uutta väkeä lavalle ja Ke 22.02. Kauko Simonen yhtyeineen tehdä paikka tutuksi muillekin La 25.02. Tytti Pelkonen yhtyeineen Ke 29.02. Korsuorkesteri kuin vakikävijöille. Vaikka biLa 03.03. Pohojanmaan Pelimiehet Ke 07.03. Markus Sextet lebändiajatus ei lämmittänyt La 10.03. Iskelmäyhtye Bohemia Ke 14.03. Kari Piironen & Caminito Hervantoa, hän oli kuitenkin Ke 21.03. Pohojanmaan Pelimiehet La 24.03. Sanna-Mari Titov & Palapeli yhtä mieltä Kesäillan valssin Ke 28.03. J. Eskelinen ja Onnen kulkurit La 31.03. Teuvo Oinas & Kiintotähti ongelmista tanssilavojen toKe 04.04. Raimo Turtiainen ja Pojat La 07.04. Tulipunaruusut tuutta vääristävinä. Ke 11.04. Arja Havakka yhtyeineen Myös nuori artisti Harri La 14.04. Helminauha Ke 18.04. Eki Jantunen & Mutkattomat Kuokkanen yhtyi Hervannon La 21.04. Väriloiste La 28.04. Kauko Simonen yhtyeineen toteamukseen tanssilavakultKe 02.05. Pekkaniskan Pojat La 05.05. Kari Piironen & Caminito tuurin ”mössööntymisestä”. Ke 09.05. Kaija Lustila & Rosette La 12.05. Teuvo Oinas & Kiintotähti Hän totesi, että tanssilavojen Ke 16.05. Markus Törmälä & FBI Beat musiikkia on turha muuttaa Katso koko ohjelmisto: www.tanssi.net/hirvensuuli Ainutlaatuinen maalaistalon pihapiiri, vanhaa esineistöä, aittoja ja yöpymisnuorekkaammaksi, koska bitiloja n. 2 ha alueella. Huittisten keskustasta 6 km Taikayöntietä (tie 230) Punkalaitumen suuntaan. letysikä ei kestä kuin muutaman vuoden, ja hänelläkin Nrj ja Rock muuttuivat Iskelmäksi nen lavoille suinkaan ole mi- isompi kuin vain tanssi, eikä jo muutama vuosi sitten. tanssi voi lavoja nytkään omia. tään ennenkuulumatonta. - Monenkaan lavan nimessä Ei erilaisilla yhtyeillä ole enTakaisin ei näy tanssi, ja historian pit- nenkään ollut minkäänlaista alkulähteille kässä juoksussa lavat ovatkin ongelmaa sopeutua lavoille Pitkän uran erityisesti Agent- olleet paljon enemmän kuin keskenään, Airaksinen paisin managerina tehnyt Jukka tanssipaikkoja. Lavoilla soi- notti. Risteilyllä esiintyneet PekAiraksinen rauhoitti lopuksi tettiin ennen myös esimerkikkiivaan keskustelun liittämäl- si jazzia. Huviveron aikana kaniskan Pojat olivatkin renlä nykyisen lavatanssikult- artisti soitti vain puolet illasta nosti managerin kanssa samaa tuurin laajempaan perspektii- ja loppu oli muuta kulttuuritoi- mieltä. - Oli siinä iso kontrasti, viin. Puheessaan managerin mintaa, Airaksinen luennoi. Manageri korosti puhees- kun Kukonhiekassa oli kei50-vuotisvisiosta 1960-luvulta nykyhetkeen Airaksinen saan suvaitsevaisuutta tanssi- kalla CMX ja me. Ajattelin, käsitteli kaikki jo tapahtuneet lavoilla ja totesi, että aiemmin että herranjumala, miten tästä muutokset lavatanssikulttuu- rokki- ja tanssibändit soittivat selvitään, kun ollaan niin eri rissa ja palautti mieliin, ettei hyvin sujuvasti samana iltana. genreistä, mutta he tunsivat - Tanssilavojen merkitys asiansa ja homma toimi, Matperinteisestä tanssimusiikista poikkeavan musiikin tuomi- historiassa on ollut paljon ti-Sakari Niska hymyili. • HIRVENSUULI KEVÄÄN OHJELMISTOA 2012 Mitä kuuluu Tanssilavoille? R AV I N T O L A Seinäjoentie 112, Kauhajoki • Info 045 876 6033 Jo 28 vuotta naistentansseja! TYRNÄVÄN SEUROJENTALO Vanhatie 12, 91800 TYRNÄVÄ • Info 040 539 8491 KEVÄÄN TANSSIKAUSI 2012! La 18.02. Köpi Koski & Projekti La 25.02. Charles Plogman & Ronnies La 03.03. Souvarit La 10.03. Susanna Heikki & Karavaani La 17.03. Kaija Lustila & Rosette La 24.03. Saija Tuupanen & Kunnon Miehet La 31.03. Rainer Bollström & Graniitti La 07.04. Heikki Koskelo & Taivaankaari Su 08.04. Ässät La 14.04. Tukkijätkät La 21.04. Wähäkosket La 28.04. Tuovilat Ma 30.04. Tulipunaruusut La 05.05. Hannu Hautaniemi La 12.05. Pauli Haapalainen ja Maximus Tanssit Ke 16.05. Pekkaniskan Pojat 20:30 - tasan 01:00 La 19.05. Teemu Lehtola & Haavekuva La 26.05. Taimo Löfin yhtye & Reima Huhtala Katso lisätietoja: www.tanssi.net/fi/p/5M.html.fi TÄHTI TAIVAALLA! Torstai 23.2. Myrskytuuli, liput 9 € Torstai 1.3. Henkka & Kulkurit, liput 9 € Torstai 8.3. Syke, liput 9 € Torstai 15.3. Kulkukoirat & Kalle Kaaja, liput 12 € Lauantai 17.3. Sanna-Mari Titov & Palapeli liput 9 € (yksityistilaisuus klo 22 saakka) Varaa paras tanssivapaa Kuopiosta! Hotelli IsoValkeisen tanssimajoituspaketti viikonloppuisin alk. 39,50€ / henkilö sis. majoituksen 2 hengen huoneessa, aamiaiset, asukassaunavuorot Rantasaunalla sekä tanssiliput Iskelmäravintola IsoVaaleen suuriin Lauantaitansseihin. Esimerkkejä ohjelmistosta: 25.2. Anne Mattila 24.3. Marita Taavitsainen 10.3. Matti ja Teppo 17.3. IsoVaalee goes BEAT: Öiset Kulkijat ja AGENTS & Vesa Haaja 21.4. Riku Niemi Cool Mambo & Jorma Kääriäinen Katso koko tanssiohjelmisto www.isovalkeinen.com Torstai 22.3. Teuvo Oinas, liput 9 € Torstai 29.3. Pekka Hartonen & Sawotta liput 9 € MD3DUDWLLVL 7DQVVLMDQ6DWXPDD aamme uusitun sisäänkäyntimme tulevi... Av Kevät tanssien kausi ajoissa! aa sinäkin lava Av a. huhtikuuss AVAJAISET AVAJAISET AVAJAISET AVAJAISET Päivätanssit Ke 18.4. Perjantaitanssit Pe 20.4. Nalle Lehtonen & Tulinen Trumpetti Tanssiorkesteri Hurma Rainer Friman KEVÄÄN TÄHTIÄ . . . Matti & Teppo KESKIVIIKKOISIN Anitta Mattila Korsuorkesteri Teuvo Oinas MUISTA MYÖS TANSSIKURSSIT Perjantaisin klo 19.15-20.45 Sis. pääsylipun hintaan Opettajat Suomen huipulta! Torstai 5.4. Tulipunaruusut, liput 9 € Torstai 12.4. Unelmavävyt, liput 9 € Torstai 19.4. Anneli Mattila, liput 12 € t.BKBOJFNFOUJF t,VPQJPt5FM tTBMFT!JTPWBMLFJOFODPNtXXXJTPWBMLFJOFODPN Tekstivihreä C 85, M10, Y100, K 0 Raidat 62 % pääväristä Tähtien kimallusta Rauhalahdessa Torstai 26.4. Kinojake, liput 9 € PERJANTAISIN Pekkaniskan Pojat In The Mood Tapani Kansa Markku Aro Reijo Taipale Taikakuu Sinitaivas www.esakallio.net Torstai-tanssit klo 20–01 Orkesteri aloittaa jo klo 20! Helmen karaoke ti, ke, pe ja la klo 20–01 2012 Kevään ohjelmistoa KEVÄTOHJELMISTO 22.2. Mikko Mäkeläinen, 24.2. Lauri Tähkä, 29.2. Souvarit, 9.3. Kake Randelin, 14.3. Marko Maunuksela, 28.3. Tarja Lunnas, 30.3. Juha Tapio, 4.4. Pekkaniskan Pojat, 6.4. Matti ja Teppo, 11.4. Syke, 27.4. Yölintu. Katso lisää www.rauhalahti.fi. La 18.02. Helmenkalastajat Nalle & Tulinen Trumpetti La 25.02. Helminauha Sanna-Mari Titov & Palapeli La 03.03. Martti Metsäkedon tanssiorkesteri La 10.03. Markus Törmälä & FBI Beat La 24.03. Hurma La 31.03. Voimaorkesteri La 14.04. Myrskytuuli La 21.04. Anneli Mattila & V.I.P. La 28.04. Henkka ja kulkurit Jackpot Tanssit klo 19.30-01.00 Info 040 801 0232 Tykkää meistä Facebookissa. Liity mukavaan tanssiklubiimme: lähetä tekstiviesti ”Rauhalahti TANSSI” numeroon 16308. www.imatrankylpyla.fi KUOPIO www.rauhalahti.fi facebook.com/rauhalahti WWW.TANSSIVIIHDE.FI 3 AURAN NUORTENTALO la 25.02 Varjokuva Tino Ahlgren & Midinetti Markus Törmälä & FBI Beat In The Mood la 03.03 la 10.03 la 17.03 la 24.03 la 31.03 Huhtikuu la 18.02 Maaliskuu Helmikuu Kirkkotie 254, 21370 Aura kk Arto Nuotio & Sunset, Mikael Konttinen & Nelinpeli Helmenkalastajat Teemu Harjukari & Taivaanrannan maalarit Jukka Hallikainen & Jackpot, La Strada Eija Kantola & Omega, Aikalisä Tomi Markkola & Fernet, Esteri & PE DJ klo 21–04 Su 19.02. Su 26.02. Su 04.03. Su 11.03. Su 18.03. Su 25.03. Su 01.04. Su 08.04. Su 15.04. Su 22.04. Su 29.04. me nt an um Ho nk Kehä III Talkootie 4, Vantaa Kari Vepsä & Onnenmaa Jukka Hallikainen & Jackpot Taikakuu Kaija Lustila & Rosette Väliaikainen Syke La Strada Susanna Heikki & Karavaani Korsuorkesteri Hurma Marko Maunuksela & Fantasia Torikatu 7 Imatra Kehä III TANSSIKURSSEJA PÄÄSYLIPUN HINNALLA! Tanssit sunnuntaisin klo 16-21. Tiedustelut 040 777 9756 www.ruokolahdenraju.fi Firapeli Perniö Lavatanssit kesäviikonloppuisin * Yksityistilaisuudet * Olutterassi Kevätohjelmisto 2012 Su Su Su Su Su Su Su Su Su 19.02. 26.02. 04.03. 11.03. 18.03. 25.03. 01.04. 08.04. 15.04. KULKUYHTEYDET: t7BOUBBOTJTÊJTFOMJJLFOUFFOMJOKBBVUPJMMB)4- t4FVUVMJJLFOUFFOMJOKBBVUPMMB)4- /KVOBMMB)JFLLBIBSKVOBTFNBMMF www.puistokulma.fi 4 www.katiskanmaki.fi sumppu@ebaana.net 0505177759 Channel Four Susanna Heikki & Karavaani Pekkaniskan Pojat Birgit & Paletti Teemu Harjukari & TRM Hurma Nasma Team Väliaikainen Helminauha KUNTOTALO Salpausselänkatu 38, KOUVOLA • Info 050 439 5508 KEVÄT OHJELMISTO 2012 Liput 12 eur (sis. narikkamaksun) Uusi puhelinnumero TANSSIPAIKKALIITE 1/2012 010 420 2623 Tanssit aina klo 20:00 - 01:00 Liput 13 € ) Kaskipolku klo 19–19.50 TANSSIKURSSI HIDAS VALSSI Honkanummentie 6, Vantaa, puh. 875 2595 • www.hki-pavi.fi Tanssit klo 17 -22 0 (14 Jokiniemen tie Lahdenväylä Sinitaivas S ie Po orv r vo oontiie Kee 20– 20–0 20–00.30 20–00. 20–00 20 0..330 30 P Pe 20–01 Su 17–22 Vanh a TANSSI TANSSIA ANSS A NS S A num mentie www.aurannuortentalo.fi Kevätkauden ohjelmisto 2012 Kauden K au 2012 odotetut avajaiset Ke 18.4. klo 20 20–00.30 00.3 Honka la 28.04 Martti Metsäkedon orkesteri, Charlies Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Tanssiorkesteri Veikko Nieminen Janne Tulkki & Tulinen Sydän Lasse Laaksonen & HotLine Antti Raiski & Sesam, Markus Sextet VUOKSENNISKAN TYÖVÄENTALO KE Hauli Bros Band Päivätanssit maalis-toukokuun 3.3. Mustat Enkelit Band 1. torstai klo 14.00 alkaen 17.3. Steen1 ke, pe, la 21–04, to 21–03 6.4. Lord Est Itätorikatu 2, 35800 Mänttä Perinteiset aidot lavatanssit! puh. (03) 474 8911 28.4. Klamydia www.morgankane.fi ! uta mu ... ja monta 19.5. Puolikuu Tanssiorkesteri facebook.com/RavintolaMorganKane HAKKILA la 14.04 Ohjelmamuutokset mahdollisia. Tanssit klo 21 - 02 • INFO (02) 486 9092, 040 514 2468 18.2. la 07.04 la 14.04 La La La La La La La Pe Su La 18.02. 25.02. 03.03. 10.03. 17.03. 24.03. 31.03. 06.04. 08.04. 14.04. Teuvo Oinas & Kiintotähti Helmenkalastajat Hurma Pekka Hartonen & Sawottaorkesteri Markus Törmälä & FBI Beat Sinitaivas, Teijo Suomi Orch Kaija Lustila & Rosette Kari Piironen & Caminito ohjelma avoin Janne Tulkki & Tulinen Sydän www.tanssi.net/fi/p/2i.html KEVÄTOHJELMISTO 2012 Pe Ke Pe Ke Pe Ke Pe Ke Pe Ke Pe Ke Pe Ke Pe Ke Pe 17.02. 22.02. 24.02. 29.02. 02.03. 07.03. 09.03. 14.03. 16.03. 21.03. 23.03. 28.03. 30.03. 04.04. 06.04. 11.04. 13.04. Myrskytuuli, Anniina Mattila & Avenue Pirkko Pelander & Antti Vainion orkesteri Taikakuu, Maria Tyyster yhtyeineen Juhani Virta yhtyeineen La Strada, Hurma Unto Satorannan yhtye Anneli Mattila & V.I.P., Aikalilsä Sakke Kotilainen & Focus Markus Törmälä & FBI Beat, Helminauha Keijo Nurmen orkesteri Janne Tulkki & Tulinen Sydän, Markus Sextet Ville & Putkiratio Kaija Lustila & Rosette, Henkka ja Kulkurit Jarkko Salmi & Sunset Tomi Markkola & Fernet, In The Mood Juhani Virta yhtyeineen Eija Kantola & Omega, Martti Metsäkedon orkesteri Salontie 962, Somero • (02) 748 3606 Pe tanssit 20:00-01:30 Ke tanssit klo 13:00-16:30 Katso lisätietoja: www.teeriharju.fi
© Copyright 2024