Soheil Pakandam saa esimakua siitä, millaista voisi olla elämä
2 Fortum 2010 Vierailulla Krapissa 16 Aurinkovallankumous lähellä? 20 Hans Pirttilä on uusi Fortum Tutor 26 Soheil Pakandam saa esimakua siitä, millaista voisi olla elämä ekokaupungissa. 8 Kestävä kaupunki PÄÄKIRJOITUS ANNE BRUNILA johtaja, konsernin yhteiskuntasuhteet ja kestävä kehitys Tulevaisuuden kaupunkia rakentamassa Rakennettu ympäristö kuluttaa valtavasti energiaa, enemmän kuin liikenne tai teollisuus. Siksi kaupunkien ja asumisen kehittäminen kestävämpään suuntaan on edellytys ilmastonmuutoksen torjumiselle. Hyviä esimerkkejä ekokaupun- ginosista on jo olemassa. Yksi malli kestävästi rakennetusta ja toimivasta ympäristöstä on Tukholman Hammarby Sjöstad, jonka kehittämiseen mekin olemme osallistuneet tiiviisti. Sähköverkko on jo olemassa kaupunkiinfrastruktuurin perusratkaisuna. Se myös mahdollistaa kaupunkien kestävän kehittämisen. Uusi kaupunginosa on helpompi suunnitella alusta alkaen niin, että sen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet – mutta entä kokonainen, jo rakennettu kaupunki? Kaikissa kaupungeissa on Älykkään sähköverkon ansiosta kaupungeissa on mahdollista lisätä paikallista, pienimuotoista sähköntuotantoa uusiutuvilla energialähteillä. Älykkäissä verkoissa sähkö kulkee tulevaisuudessa kahteen suuntaan, jolloin kodit voivat olla samanaikaisesti sekä sähkön käyttäjiä että tuottajia. Älykkäiden sähkömittareiden avulla kodeissa pystytään myös seuraamaan ja tehostamaan omaa sähkönkäyttöä. Ekokaupunkeihin kuuluvat olennaises- ti myös vähäpäästöinen liikenne sähköajoneuvoineen sekä kestävät lämmitysratkaisut, kuten kaukolämpö. Kun sähköä ja lämpöä tuotetaan samanaikaisesti, kaupunkien energiatehokkuutta pystytään parantamaan merkittävästi. Esimakua tulevaisuuden kestävistä kaupungeista tarjoilemme tässä lehdessä, jossa kerrotaan muun muassa rakenteilla olevasta Norra Djurgårdsstadenin kaupunginosasta. Mukavaa matkaa! kuva: TOMI PARKKONEN jo olemassa perusratkaisu, joka mahdollistaa niiden kehittämi- sen kestävämpään suuntaan: sähköverkko. Uskomme, että kehittämällä sähköverkkoa älykkäämmäksi siitä muodostuu kestävien kaupunkien peruselementti, tulevaisuuden päästöttömän energiajärjestelmän selkäranka. Fortum on Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle keskittyvä johtava energiayhtiö. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Visiomme on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä. Vuonna 2009 Fortumin liikevaihto oli 5,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,8 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin 11 500 henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Lisätietoja: www.fortum.fi Yksityisasiakkaat Yritysasiakkaat 0800 1 9900 arkisin 8–17, faksi 010 452 8224 tai asiakaspalvelu@fortum.com 0800 1 9001 arkisin 8–17, faksi 010 452 8224 tai sahko.yritys@fortum.com Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Pauliina Vuosio Toimituspäällikkö: Anne Muhonen Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj puh. 010 4511, fax 010 452 4447 PL 1, 00048 FORTUM, www.fortum.fi Paino: Libris Oy Kannen kuva: Eva H Smith Sähkönsiirron vikailmoituKSET Kaukolämmön vikailmoituKSET 0800 1 95011 (24 h) 020 520 5400 (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) 020 520 4751 (Joensuu) 010 45 24500 (muu Suomi) Asiakaspalvelun yhteystietoja Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: forte.cc@fortum.com ISSN 1459-2371 Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen forte.cc@fortum.com INTERNET Internet-palvelumme ovat käytössä 24 tuntia vuorokaudessa osoitteessa www.fortum.fi. TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Ajankohtaista 2/2010 20 VALOSTA SÄHKÖKSI Aurinkosähköjärjestelmien läpimurto on lähellä, sanoo 8 TEEMA: kestävät kaupungit 14 GALLUP Millainen on mielestäsi kestävä kaupunki? 22 KOVAA TYÖTÄ KASVUN ETEEN Alexander Chuvaev rakentaa Fortumin kasvua Venäjällä. 15 ASKEL KERRALLAAN KOHTI EKOKAUPUNKIA Älykäs verkko helpottaa kaupunkilaisen elämää ja 24 SUOJAA MARKKINOIDEN MYRSKYLTÄ Tulevaisuuteen voi varautua järjestelmällisellä mahdollistaa uudet energiaratkaisut. 16 TARINA SUOMALAISESTA RUOASTA JA HUOLENPIDOSTA Hotelli Krapissa Tuusulassa ovat perinteet, kulttuuri ja ympäristö arvossaan. 19 LUOMULAMPURI ELÄÄ LASTEN JA ELÄINTEN ARKEA Michael Hornborg vaihtoi MTK:n vetäjän pestin professori Peter Lund. riskienhallinnalla. 26 ILON POLIISI Hans Pirttilä opastaa juniorijalkapallovalmentajia Fortum Tutor -ohjelman kautta. 27 MATTILA KELAA Esa-Pekka Mattilan tähtäimessä on MM-kisalippu. lampaiden kasvatukseen. 19 20 8 26 forte 2/2010 3 AJANKOHTAISTA Fortum aloitti vuoden vahvasti. TOIMITTANUT: ARJA KORHONEN Vertailukelpoinen liikevoitto ja osakekohtainen tulos kohentuivat tammi−maaliskuussa selvästi edellisvuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Pohjoismaiden ja Venäjän sähkönkulutusluvut kasvoivat, ja teollisuustuotanto piristyi edelleen. Lisää tuulivoimaa ”CHP-tuotantoa” sotilasteltassa Laite tuottaa sähkön kamiinan ja ilman välisestä lämpötilaerosta. led-lampun tai matkapuhelimen lataamiseen. Laite tuottaa sähkön kamiinan ja ilman välisestä lämpötilaerosta. − Todellisille markkinoille tehty harjoitustyö innosti kahdeksanhenkisen porukkamme urakoimaan pitkiä päiviä. Oli mahtavaa oppia monitieteellistä ja eri organisaatioiden välistä tuotekehitystyötä ja saada myös toimiva lopputuote, sanoo Kipinäksi ristittyä projektia johtanut Severi Niskanen. Käytännön kokeet aloitettiin lokakuussa polttamalla kamiinassa halkoja, ja mittaamalla lämmöntuottoa. Hormiputkesta löytyi paras paikka generaattorille, ja 4 forte 2/2010 vähitellen sen ympärille rakentui prototyyppi teräskuorineen. Kamiinan lämpö johdetaan sähköä tuottavien TEG (thermoelectric generator) -elementtien läpi jäähdytystorniin, josta se siirtyy teltan lämpöenergiaksi. Erämaan ekotuote Kipinän tilasi Jalasvirta Oy, Suomen puolustusvoimien henkilö- ja varastosuojien toimittajakumppani. Toimitusjohtaja Pertti Jalasvirta sanoo, että uusi tuote tulee tarpeeseen erämaa-alueilla. − Yhteistyö idearikkaiden nuorten kanssa on hauskaa, eikä yrityksellämme olisi ollut voimavaroja näin mittavaan tutkimukseen. Kehitämme itse prototyypistä myyntituotteen, sanoo Jalasvirta. Tuotekehitystä ohjasi otaniemeläinen suunnittelutoimisto SEOS. Siten tuotteelle asetetut vaatimukset saatiin suunniteltua kerralla oikein, ja jokainen sai keskittyä parhaiten omaan osuuteensa. Telttakamiinan savuhormiin kiinnitetty generaattori tuottaa sähköä lampun tai matkapuhelimen lataamiseen. STEFAN SJÖDIN Aalto-yliopiston opiskelijat keksivät, miten sotilastelttaan voi tuottaa lämmön lisäksi myös sähköä. Ratkaisu on termoelektroninen generaattori. Huhtikuun lopulla Aalto-yliopiston PDP (Product Development Process) -tuotekehityskurssin päätösjuhlassa ihasteltiin telttakamiinan savuhormiin kiinnitettävää generaattoria, josta saadaan sähköä riittävästi pienen Fortum suunnittelee tuulivoimahanketta Pohjois-Pohjanmaalle, Iin kuntaan. Suunnitelman mukaan Olhavan kylään pystytettäisiin kahdeksan noin 3 megawatin tuulivoimalaa, joiden sähkön tuotanto vastaisi yli 70 prosenttia Iin kunnan vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Nyt valmistellaan tuulimittausmaston pystyttämistä alueelle tuuliolosuhteiden selvittämiseksi. Mikäli jatkoselvityksissä hanke osoittautuu toteuttamiskelpoiseksi ja luvat saadaan suunnitellusti, voisi tuulivoiman tuotanto alkaa vuonna 2013. Enemmän valoa, vähemmän watteja Ahdinpuistossa Joensuussa kävelijät saavat nyt nauttia kunnolla valaistuista puistomaisemista. Valaisutehoa parannettiin merkittävästi, ja turvallisuutta ja viihtyisyyttä tuotiin uusilla valoilla myös alueella sijaitsevan leikkipuiston käyttäjille. Vaihtamalla lamput uusiin, energiatehokkaisiin lamppuihin kokonaiskulutusta pystyttiin vähentämään kolmanneksella. Uusien väylävalaisimien vaatima lampputeho on vain 35 wattia, mikä on vähemmän kuin tavallisella hehkulampulla. Fortum rahoitti puiston valaistuksen suunnittelun ja rakentamisen, ja Joensuun kaupunki vastaa sen ylläpidosta. TUULIVOIMAN ASENNETTU KAPASITEETTI YHTEENSÄ vuoden 2009 lopussa, MW lähDE: EWEA 146 1 560 Suomi Ruotsi Sähköautoilu etenee. Liikenneministeri Anu Vehviläinen selvityttää, miten sähköautojen laajamittaista käyttöönottoa voidaan edistää suomalaisessa liikennejärjestelmässä. Toimintaohjelmassa etsitään tapoja esimerkiksi kehittää sähköautojen vaatima latauspisteiden verkosto. ISTOCKPHOTO Fortumin innovaatiopalkittu voittajakonsepti otetaan käyttöön jo tänä vuonna Fortumin innovaatiokilpailun voittivat Ilkka Niiranen, Esa Mörsky ja Pertti Strömmer ”Varakapasiteetti ja jäähdytys” -ehdotuksellaan, jota päästään hyödyntämään jo tänä vuonna. Voittajaryhmä kehitti täysin uuden liiketoimintakonseptin tietokonekeskusten sähköistämiseksi ja jäähdyttämiseksi. Konseptin avulla jäähdytyksen yhteydessä syntyvä hukkalämpö kerätään talteen Fortumin paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Valinnoissa painotettiin etenkin ryhmätyönä kehitettyjä ideoita, jotka olisi mahdollista saada käyttöön nopeasti. Innovaatiota hyödynnetäänkin jo pian, sillä kestävän kehityksen ajatusta tukevaa lopputulosta hakenut Tieto on valinnut innovaatiopalkitun energiaratkaisun uuteen konesaliinsa. Tiedon konesalin ensimmäinen vaihe valmistuu Espooseen joulukuussa. Energiaratkaisun ansiosta Espoossa tuotettavan kaukolämmön hiilidioksidipäästöt alenevat lähes 10 000 tonnia vuodessa, sillä konesalin tuottamalla lämmöllä pystytään korvaamaan erillistä lämmöntuotantoa alueella. Myös Elisa panostaa toimintansa ympäristö ystävällisyyteen ja energiatehokkuuteen ottamalla innovaation käyttöön Espoossa sijaitsevassa palvelinsalissaan. Innovaatiopalkinnon tarkoituksena on saada Fortumin henkilökunta tuomaan aktiivisesti esiin ideoita ja innovaatiota. Niillä voidaan paitsi lisätä nykyisten toimintojen tehokkuutta myös aikaansaada kasvua, edistää kestävää kehitystä ja varmistaa pitkän tähtäimen liiketoiminta- ja teknologiamahdollisuuksia. Venäjäseminaari Ensimmäinen EU-Venäjä-innovaatiofoorumi järjestettiin toukokuussa Lappeenrannassa. Tapahtuma kokosi yhteen poliittisia päättäjiä, yritysjohtoa ja tutkijoita edistämään innovaatioyhteistyötä. Yhtenä neljästä pääteemasta oli energiatehokkuus. Tulevaisuuden energiaratkaisut esittelyssä Fortum esittelee uusiutuvaa energiaa ja tulevaisuuden energiaratkaisuja kansalaistorilla SuomiAreenatapahtumassa Porissa 21.−23.7. Tapahtumassa voit tutustua mm. sähköautoihin ja tulevaisuuden kaupunkiin. Tervetuloa tapaamaan meitä! Ydinvoimalla jatkossakin merkittävä rooli Fortumille Suomen hallitus antoi huhtikuussa kielteisen periaatepäätöksen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Loviisaan. Teollisuuden Voiman ja Fennovoiman ydinvoimahankkeille näytettiin vihreää valoa. Kielteisestä periaatepäätöksestä huolimatta ydinvoiman rooli Fortumille on merkittävä tulevaisuudessakin. Fortumin vahvaa ydinvoimaosaamista tarvitaan Ruotsin ydinvoimalaitosten modernisointihankkeissa sekä Loviisan nykyisten yksi- köiden turvallisen ja luotettavan käynnin turvaamiseen. Osaamiselle on kysyntää myös useissa uusissa laitoshankkeissa. Fortumin halukkuutta osallistua ulkomaisiin ydinvoimahankkeisiin on tiedusteltu ja näitä mahdollisuuksia selvitetään. Loviisa 3 -hanketta varten tehty valmistelutyö voidaan hyödyntää näissä tulevissa hankkeissa. Osaamiselle on tarvetta uusien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. forte 2/2010 5 Pohjoismaiset sähkö markkinat laajenevat Baltiaan. AJANKOHTAISTA Nord Pool Spotin uusin hinta-alue Estlink avautui kaupankäynnille huhtikuun alussa. Hinta-alue liittää Viron pohjoismaiseen sähkömarkkinaan. SHUTTERSTOCK Auringosta sähköt kesämökille Jos verkkosähkön ulottumattomissa oleva vapaa-ajan asunto kaipaa valaistusta tai mökkeilyn lomassa tekisi mieli seurata televisiosta vaikkapa suosikkisaippuaa tai jalkapalloa, aurinkosähköjärjestelmä saattaa olla oiva ratkaisu tilanteeseen. Järjestelmän akkujen kapasiteetti on mitoitettu kattamaan muutaman päivän normaalikulutus ilman latausta, joten sähköä vaativista mukavuuksista voi nauttia pilvisinäkin kesäpäivinä. Kysyimme Motiva Oy:n asiantuntijalta Olli Laitiselta, millaisia asioita aurinkosähköjärjestelmästä kiinnostuneen mökkeilijän kannattaa ottaa huomioon. Arvioi, paljonko olet valmis sijoittamaan järjestelmään. Kesämökeillä käytettävien, 50–100-wattisten aurinkosähköjärjestelmien hinnat liikkuvat noin 1 000 ja 2 000 euron välillä. 6 forte 2/2010 Ota yhteyttä asennusliikkeeseen. Asiantuntija osaa kertoa sopivista vaihtoehdoista ja esimerkiksi suunnata asennusvaiheessa paneelit oikein. Voit käyttää mökillä tavallisia sähkölaitteita. Vaikka aurinkosähköpaneeli tuottaa auringon paistaessa tasavirtaa, akkuihin talletettu energia voidaan muuntaa kotitalouksissa käytettäväksi vaihtovirraksi. Mieti järjestelmää valitessasi, mitä sähkölaitteita haluat mökillä käyttää – esimerkiksi pyykinpesukone ja jääkaappi ovat melkoisia sähkösyöppöjä. Hankittuasi järjestelmän käytä sähköä suunnitelmallisesti. Aurinkosähköjärjestelmät näyttävät tavallisesti, paljonko akkuun varastoitunutta sähköä on jäljellä. topi saari Kaikkien aikojen paras tulos työturvallisuudessa. Fortum saavutti viime vuonna työturvallisuudessa yhtiön historian parhaan tuloksen tapaturmataajuudella mitattuna. Lisätietoa: www.fortum.fi/kestavakehitys. ASIAKAS KYSYY Fortum ja Skanska hyödyntävät älykästä sähköverkkoa energiatehokkaaseen kaupunkiasumiseen Fortum ja Skanska ovat kehittäneet uuden kaupunkiasumisen konseptin, jossa älykkäiden sähköverkkojen uudet ratkaisut tuodaan kattavasti kuluttajien saataville. Pilottihanke Espoon Mäkkylässä keskittyy kerrostaloasumiseen, joka on yleisin asumismuoto kaupungeissa. ”Älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvä uusi teknologia antaa As. Oy Espoon Adjutantin asukkaille entistä paremmat mahdollisuudet seurata ja tehostaa omaa energiankulutustaan sekä pienentää omaa h iilijalanjälkeään”, sanoo Fortumin kehityspäällikkö Vesa Koivisto. ”Skanskan, Fortumin ja ABB:n Sustainable Urban Living -konsepti tähtää kaupunkiasumiseen, jossa talojen nettoenergiankulutus on hyvin vähäistä tai jopa olematonta”, sanoo Skanskan projektipäällikkö Roy Antink. As. Oy Espoon Adjutantin talon katolle rakennetaan mittava aurinko sähköjärjestelmä, joka tuottaa sähköä noin 15 000 kWh vuodessa. Jos kennojen energiantuotanto ylittää talon oman kulutuksen, syötetään ylimääräinen sähkö Fortumin sähköverkkoon. Talon kaikkiin huoneistoihin asennetaan kattavat energianmittaus- ja -seurantajärjestelmät. Lisäksi huoneistoihin asennetaan ABB:n taloautomaatioratkaisu, jonka avulla kotoa poistuttaessa voidaan kytkeä sähkölaitteet automaattisesti pois päältä ja laskea huoneiston lämpötilaa. Mitä Fortum tekee, jotta pääkaupunkiseudusta tulisi vihreämpi? Fortum tuottaa energiatehokasta kaukolämpöä Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueelle voimalaitoksellaan Espoon Suomenojalla. Uusi maakaasukäyttöinen voimalaitosyksikkö aloitti toimintansa viime vuoden lopulla. Investoinnin ansiosta energiantuotannon CO2-päästöt alueella tuotettua energiayksikköä kohden laskivat yli 10 %. Myös rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt alenivat merkittävästi. Fortum on myös mukana Espoon kaupungin asumisen kehityshankkeissa, kuten Suurpellon alueen kehittämisessä, kaavaillun Suomenojan uuden asutusalueen energiatehokkuuden kehittämisessä sekä espoolaisten turvallisuutta ja valaistuksen energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa. Olemme tehneet Espoon kaupungin kanssa yhteistyötä syksystä 2008 alkaen sähköautojen latausverkoston kehittämiseksi ja olleet mukana asentamassa Espoon autovarikolle aurinkosähköjärjestelmää sähköautojen lataukseen. Helsingissä Stockmann Q-Park ja Fortum ovat yhteistyössä asentaneet Stockmannin uuteen pysäköintilaitokseen kuusi latauspaikkaa sähköautoille ja ladattaville hybrideille. Tieto Oyj:n ja Elisa Oyj:n palvelinsalien energiaratkaisuista kerrotaan sivulla 5. Tällä palstalla vastataan Fortumin asiakaspalveluun tulleisiin kysymyksiin. asiakaspalvelu@fortum.fi Nuoret mukaan energiakeskusteluun ja energiateollisuuden urapolulle antti rask On tärkeää, että nuoret päättäjät ja tulevaisuuden vaikuttajat kiinnostuvat ja keskustelevat energiasta. Siksi viisi suomalaista yritystä, Fortum mukaan lukien, päätti viime vuonna perustaa Energia- ja kasvufoorumin, joka on keskustelualoite energiasta ja sen merkityksestä Suomelle. Foorumi muun muassa järjestää ajankohtaisia energiaan liittyviä opintomatkoja ja seminaareja nuorille vaikuttajille. Urapolkua energiateollisuuden parissa suunnittelevat voivat harkita myös Fortumin omaan traineeohjelmaan hakemista. Uusi trainee-ohjelma alkaa tammikuussa 2011, ja siihen haetaan korkeakouluista vastavalmistuneita tulevaisuuden osaajia. Energia- ja kasvufoorumin jäsenet tutustuivat opintomatkalla Suomen suurimpaan tuulivoimapuistoon Kemin Ajoksessa. forte 2/2010 7 TEEMA: KESTÄVÄT KAUPUNGIT LINDHAGENSTERRASSENILLA KÄYTETÄÄN OMAA AURINKOSÄHKÖÄ Kerrostalon katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat vuodessa 3,5 megawatti tuntia sähköä. Vastaava, lähellä kuluttajaa tapahtuva uusiutuva energiantuotanto on yksi keino ympäristön kannalta kestävien kaupunkien luomisessa. 8 forte 2/2010 3/2009 Kaupunkien suunnittelussa mietitään nyt, mitä vaaditaan ympäristön kannalta kestävään asumiseen. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuvat eva h smith ja topi saari forte 2/2010 3/2009 9 TEEMA: KESTÄVÄT KAUPUNGIT Ilmastonmuutoksen ehkäisemisen kannalta tiivis yhdyskuntarakenne on hyvä asia, sillä se vähentää asumisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. o yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja kaupunkilaisten määrä kasvaa koko ajan. Ilmastonmuutoksen ehkäisemisen kannalta tiivis yhdyskuntarakenne on hyvä asia, sillä se vähentää asumisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Vielä tärkeämpää kuitenkin on, miten kaupungeissa eletään. Kestävän kehityksen mukaisten kaupunkien luomisesta on tullut päivän polttava kysymys. Vastausta etsitään parhaillaan Tukholmassa, jonka sydämeen rakennetaan uutta kaupunginosaa merenrantaan vanhan teollisuusalueen paikalle. Norra Djurgårdsstadenissa yhdistyvät moderni arkkitehtuuri ja ympäristöajattelu. Siellä eri alojen asiantuntijat tekevät yhteistyötä kestävän kaupungin kehittämiseksi. NORRA DJURGÅRDS STADEN on yksi esimerkki käynnissä olevista kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä hankkeista Tukholmassa, joka kantaa tänä vuonna Euroopan vihreän pääkaupungin titteliä. Millaisilla kriteereillä kestävän kehityksen mukaisia kaupunkeja sitten voidaan arvioida? Yhden määritelmän antaa energiajärjestelmien hallinnan lehtori Lars Nordström Tukholman Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan laitokselta: – Kestävässä kaupungissa asukkaille on luotu mahdollisuus olla älykkäitä kuluttajia. Kestävistä valin- 10 forte 2/2010 EKOLOGINEN ASUINALUE NOUSEE LÄHELLE TUKHOLMAN SATAMA-ALUETTA Rakenteilla olevaan Norra Djurgårdsstadenin kaupunginosaan nousee 10 000 asuntoa ja 30 000 liiketoimitilaa. Osana kestävää elämistä läheisessä satamassa kokeillaan risteilyalusten liittämistä sähköverkkoon niiden ollessa laiturissa, mikä poistaisi hiilidioksidipäästöjen lisäksi asukkaita häiritsevän dieselmoottorien melun, Karl Elfstadius ABB:ltä kertoo. minen on yksi etappi matkalla kohti kestävää kaupunkia. Tällä hetkellä uusiutuvien lisäämiseksi tutkitaan hajautetun, lähellä kuluttajaa tapahtuvan energiantuotannon mahdollisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa talojen energiantuotantoa esimerkiksi asentamalla lämpöpumppu sekä aurinkopaneeleja katolle ja tuulimylly pihaan. Ihanteellisessa tilanteessa talo tuottaa energiaa yli oman tarpeen, jolloin sitä voidaan syöttää verkkoon. Tämä puolestaan edellyttää älykästä sähköverkkoa, joka sallii sähkön siirtymisen kahteen suuntaan. – Älykäs verkko on yhdistelmä olemassa olevaa ja vielä kehitettävää teknologiaa, jota suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeita. Jos järjestelmä nojaa vahvasti esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimaan, pitää tuotantomäärien suuria vaihteluita pystyä tasapainottamaan. Jos sitä ei voida tehdä toisen tuotantomuodon avulla, on energiansaanti turvattava kasvattamalla siirtokapasiteettia yli aluerajojen, jotta tarjonta voidaan sopeuttaa kysyntään, sanoo Karl Elf stadius, joka vastaa älykkään verkon Norra Djurgårds stadenin tuleva asuinalue ilmasta käsin. noista pitää tehdä helppoja valintoja, Nordström tiivistää. Näihin valintoihin lukeutuu muun muassa asumiseen ja kuluttamiseen liittyviä asioita. Pohjoisessa asumisen suurin energiasyöppö on yleensä lämmitys, jota rakentamisen parempi eristys ei yksin kata. Kaupungeissa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon pohjautuva kaukolämpö voi olla ympäristön kannalta paras ratkaisu. Eikä sovi unohtaa liikkumista. Liikenteen sähköistäminen vähentäisi tuntuvasti kaupunkien hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Sähkön kulutuksen onkin ennustettu nousevan tulevaisuudessa, kun sillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteessä. Jos sähkön käyttö kaupungeissa lisääntyy, ei ole yhdentekevää, miten sitä tuotetaan. Uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvatta- markkina- ja liiketoimintakehityksestä ABB:llä. Käytännössä verkon älykkyyden kasvattaminen mahdollistaa Elfstadiuksen mukaan monia muita asioita: – Ensinnäkin älykäs verkko mahdollistaa siirtymisen ympäristön kannalta kestävämpään energia järjestelmään. Hajautetun, uusiutuvan tuotannon osuuden lisääminen forte 2/2010 11 TEEMA: KESTÄVÄT KAUPUNGIT Energia- ja kustannustehokkuuden kannalta kulutuspiikkien vähentämisellä on suuri merkitys, koska niiden takia joudutaan ylläpitämään normaalia tarvetta suurempaa verkkokapasiteettia. – Lisäämällä verkon älykkyyttä piikkejä voidaan vähentää ohjaamalla kulutusta muihin aikoihin. Näin verkon käyttö tehostuu. Tässä avainasemassa on myös kehittyvä kodinteknologia, esimerkiksi laitteet, jotka voidaan ohjelmoida käynnistymään vasta tietyllä tunnilla tai kun sähkönhinta putoaa tietylle tasolle. Energiayhtiöille älykäs verkko tarjoaa mahdollisuuden parantaa asiakaspalvelua ainakin kahdella tavalla. Verkkoautomatiikan ja mittareiden tuottama lisätieto parantaa kykyä hoitaa sähkökatkoja. Lisäksi asiakkaat saavat huomattavasti enemmän tietoa omasta kulutuksestaan, jolloin he voivat vaikuttaa siihen aktiivisemmin. Milloin tämä kaikki sitten tapahtuu? Sekä Karl Elfstadius että Lars Nordström ovat varovaisia ennusteissaan. Heidän mukaansa älykkään verkon edellyttämistä teknisistä komponenteista on monia jo olemassa, mutta täyden mittakaavan toteutusta ei vielä ole missään. 12 forte 2/2010 Energia yhtiöillä on mahdollistajan rooli. Älykäs verkko edellyttää teknologian, lainsäädännön ja markkinoiden kehitystä Jotta älykkään verkon hyödyntäminen osana tulevaisuuden päästötöntä energiajärjestelmää on mahdollista, tarvitaan teknisesti ja kaupallisesti toimivia ratkaisuja. Lars Nordström Tukholman Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta tutkii, miten nämä voidaan yhdistää. kuva: TOPI SAARI vähentää hiilidioksidipäästöjä. Älykkään verkon avulla voidaan parantaa myös energiatehokkuutta sekä verkon luotettavuutta ja turvallisuutta. Toiseksi älykäs verkko voi lisätä sähkömarkkinoiden joustavuutta ja kuluttajavetoista kehittymistä. Se on myös kustannustehokkain ratkaisu vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. NÄKÖKULMA – Ennen kuin se on mahdollista, ratkaistavana on kolme isoa kysymystä. Energia-alan teknologia- ja tuotekehityksessä on luotava toimivia järjestelmäratkaisuja, ja niiden kehityksen vauhdittamiseen tarvitaan kaupalliset markkinat. Jotta näin tapahtuisi, lainsäädäntöä on kehitettävä niin, että se tukee älyverkkoja rakentavia verkkoyhtiöitä. Yhtiöt vastaavat verkoista, mutta monet muutkin hyötyvät niiden kehityksestä. Lainsäädännön kulkua on vaikein ennustaa. Se riippuu siitä, kuinka nopeasti poliittinen päätöksenteko etenee, Elfstadius sanoo. Haasteet liittyvät hänen ja Nordströmin mielestä ennen Teksti AULI PACKALÉN Älykkäitä mahdollisuuksia & fiksuja valintoja Jokainen kerros- tai rivitalossa asunut tietää, kuinka mukavaa on nautiskella pitkistä lämpimistä suihkuista. Kun kuukausittainen vesimaksu määräytyy talouden nuppiluvun mukaan, on sama käyttää vettä koko rahalla. Ja jos kuluttaa vähän enemmän, maksajia ovat kaikki asukkaat tasapuolisesti. Mutta mitä tapahtuu, kun tällainen asuja muuttaa asuntoon, jossa on oma vesimittari? Veden käyttö romahtaa – viimeistään sitten, kun ensimmäinen tasauslasku saapuu. Sama vapaamatkustajan ongelma koskee sähköä ja lämpöä. Jos et tiedä, mitä oikeasti kulutat ja mistä maksat, huolettomuus ja tuhlaaminen ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Ei ole kovinkaan motivoivaa laskea huonelämpötilaa – mikä etenkin vanhemmissa kiinteistöissä on usein helpommin sanottu kuin tehty – kun vaikutukset eivät näy kulutusluvuissa saatikka kukkarossa. Siksi älykkäät sähkömittarit ovat odotettuja tulokkaita: näemme, minkä verran sähköä kulutamme, paljonko se maksaa Hyvällä säällä omalle tilille voi kilistä euroja. ja minkä verran hiilidioksidipäästöjä sen tuotanto aiheuttaa. Kun kylmän talvi-illan tunteina miettii, menisikö saunaan vai kävisikö pikasuihkussa, valintaa voivat helpottaa sähkön senhetkinen hinta ja tuotannon aiheuttamat päästöt. Sama pätee kaksisuuntaiseen sähköverkkoon ja sähkön pientuotannon edistämiseen. Oma aurinko- tai tuulisähköjärjestelmä voi alkaa tuntua houkuttelevalta, kun päästöttömän ja ilmaisen sähkön lisäksi hyvällä säällä omalle tilille voi kilistä euroja. Älykkäät ratkaisut tekevät fiksut valinnat mahdollisiksi. forte 2/2010 13 TEEMA: KESTÄVÄT KAUPUNGIT Millainen on mielestäsi kestävä kaupunki? Teksti ja kuvat SATU ALAVALKAMA Koti on turvallinen lepäämisen perusmoduuli. Oleskelutilat sekä maksulliset energian latauspisteet on yhteisöllistetty kaupungeille. Taloyhtiön aurinkopaneeleista saa energiaa esimerkiksi sähköauton akkuun. Liikenteen melua ja stressiä on karsittu älykkäällä ohjauksella ja järkeistämällä ajoreitit. Pentti Kareoja, professori, Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu (TAIK) kaikkea liiketoimintamalleihin ja sääntelyyn, eivät välttämättä teknologiaan. – Tällä hetkellä teknologia on markkinoiden edellä, sanoo Nordström, jonka tutkimustyössä keskeistä on informaatioteknologian, sähkötekniikan ja liiketoimintaymmärryksen yhdistäminen vastaamaan markkinoiden tarpeita. – Kaupallisia tarpeita älykkäiden verkkojen kehittämisessä ei voi ohittaa. Erilaisia ”älykäs koti” -kokeiluja on tehty 1970-luvulta alkaen, mikä osoittaa markkinavetoisen muutoksen merkityksen. Kuluttajan täytyy kokea hyötyvänsä itse kestävistä valinnoistaan esimerkiksi säästämällä rahaa. Energiayhtiöillä on tässä nimenomaan mahdollistajan rooli. Olennaista on käyttää hyväksi kuluttajamarkkinoiden logiikkaa: kun kuluttajatuotteiden valmistajat voivat kehittää vaikka vain halpaa sähköä käyttäviä kodinkoneita, kestävästä kehityksestä tulee myyntivaltti, Nordström jatkaa. Kaupallisten ratkaisujen ja poliittisen päätöksenteon jouduttamisessa erilaiset tutkimushankkeet ja uusien ratkaisujen käytännön testaaminen ns. pilottiprojekteissa ovat tärkeässä asemassa. – Kestävästä kaupungista ei ole vielä olemassa malliratkaisua. Pilottiprojektien avulla voidaan testata erilaisia vaihtoehtoja ja päästä selville sekä teknologian mahdollisuuksista että sen rajoituksista. Ja mikä tärkeintä, pilottiprojekteissa voidaan testata myös, miten me ihmiset tartumme uusiin mahdollisuuksiin, Nordström sanoo. – Esimerkiksi paikallisesta ja hajautetusta energiantuotannosta on todellista hyötyä vain suunnitelmallisesti toteutettuna. Yksittäisillä 14 forte 2/2010 tuulimyllyillä tai aurinkopaneeleilla ei vielä ole juuri merkitystä, mutta laajan mittakaavan ratkaisulla yhdistettynä energian paikalliseen varastointiin on potentiaalia. Tässä mielessä Norra Djurgårdsstaden on kiinnostava hanke. FORTUM ON MUKANA LUOMASSA KESTÄVIÄ KAUPUNKEJA KEHITTÄMÄLLÄ YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA älykästä sähköverkkoa Siinä missä Norra Djurgårds stadenissa tehdään vasta maanmuokkaustöitä ja perusinfrastruktuuria, Kungsholmenin kaupunginosassa osoitteessa Lindhagensterrassen 3 sen sijaan asutaan jo. Lindhagensterrassenilla kokeillaan käytännössä, miten hajautettu energiantuotanto toimii. 16-Kerrok sisen talon katolle asennetut 35 neliön aurinkopaneelit tuottavat vuodessa 3,5 megawattituntia sähköä. Asukkaat voivat seurata aurinkopaneelien tuottaman sähkön määrää sisäänkäynnin yhteyteen asennetusta näytöstä. – Tämä on hieno kokeilu, vaikka mittakaava onkin vielä pieni. Täällä asuessa tuntuu siltä, että tekisi jotain ympäristön puolesta, kertoo taloon heti sen valmistuttua viime kesänä muuttanut Soheil Pakandam. Aurinkosähköllä voidaan muun muassa ladata asukkaiden yhteiskäytössä olevaa sähköautoa, jota Pakandam on itsekin käyttänyt muutamia kertoja. – Auton jakaminen on hyvä vaihtoehto omalle autolle ja uskon, että vastaavanlaiset järjestelyt voisivat yleistyä tulevaisuudessa. Sähköauton voi varata verkkopalvelun kautta, ja se on ollut erityisesti 25–35-vuotiaiden asukkaiden mieleen. Pakandamin mielestä Lindhagensterrassen on myös hyvä osoitus siitä, että kestävässä kaupungissa elämisen ei tarvitse vaatia ylimääräisiä ponnistuksia – sähköä tulee edelleen pistorasiasta, mutta sen tuotantotapa on muuttanut elämää piirun verran ympäristöystävällisemmäksi. hiilidioksidipäästötöntä energiantuotantoa ja kaukolämpöä sähköistä liikennettä ja kuluttajan mahdollisuuksia kestävään energiankäyttöön. Fortum on tiiviisti mukana kehittämässä kestävän kaupungin elementtejä, kertovat Catarina Nauclér ja Tomas Wall. Monet kestävän kaupungin elementeistä, energiaa itse tuottavista rakennuksista ja sähköisestä liikenteestä oman energiankulutuksen lähes reaaliaikaiseen seurantaan, perustuvat uusiin, päästöttömiin ja älykkäisiin energiaratkaisuihin. Näitä kehitetään monien toimijoiden yhteispelinä, jossa Fortum on tiiviisti mukana. – Edistämme kestäviä kaupunkeja kahdella saralla. Ensinnäkin kehitämme kestäviä energiaratkaisuja kuten hiilidioksidipäästötöntä energiantuotantoa ja kaukolämpöä sekä tätä tukevaa älykästä sähköverkkoa, linjaa Tomas Wall, joka toimii Fortumin T&K-päällikkönä Ruotsissa. Älykäs verkko on olennainen osa myös Fortumin toiminnan toista osa-aluetta, jolla pyritään lisäämään kuluttajien mahdollisuuksia käyttää energiaa ympäristön kannalta fiksusti. – Ensimmäinen askel tätä kohti otetaan siirtymällä etäluettaviin sähkömittareihin, jotka ovat Ruotsissa jo käytössä ja Suomessa kohta tulossa. Uusien mittarien avulla omaa kulutusta Elävä yhteisö, jossa viheralueet, kulttuuritapahtumat ja palvelut houkuttavat kokoontumaan. Yksityisautoilu on minimissä, ja julkinen liikenne korvaa sen. Energiaa kerätään aurinkopaneeleilla, mahdollisesti myös tuulimyllyillä. Kävely ja muu hyötyliikunta ovat edelleen tärkein energian käyttötapa. Keskusta on autoton. Kaupunginosissa asukkaat ovat monenikäisiä, erilaisissa sosiaalisissa asemissa olevia ihmisiä, ja palvelut lähellä. Kotien sisustusratkaisut voivat olla teknisiä, mutta varsinaisia älykoteja saadaan odottaa pitkään esimerkiksi kotipaikkakunnalleni Ivaloon. Sen talvessa valaistuksen ja lämmityksen on oltava häiriötöntä. Energiasyöpöt toiminnot puuttuvat: talvella ei tarvita lämmitettyjä ulkoterasseja tai katuja eikä yöllä valoa toimistoissa. Ihmiset päättävät pienissä taloyhtiöissä itse elinympäristönsä hoidosta. Kauniit katukalusteet vähentävät ilkivaltaa. Kaikki kierrätyspisteet löytyvät koulujen ja työpaikkojen tuntumasta. Panu Kontkanen, 4. vuoden opiskelija, Mirka Uski, 1. vuoden opiskelija, Sanelma Hihnala, 3. vuoden opiskelija, TaiK Medialaboratorio TaiK tila- ja kalustesuunnittelu TaiK tila- ja kalustesuunnittelu Askel kerrallaan kohti kestävää kaupunkia Mitä älykkäämpi verkko, sen helpompaa kuluttajalle – tämän pääsevät etujoukossa kokemaan Tukholmaan rakennettavan Norra Djurgårdsstadenin asukkaat. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuva Topi saari voi seurata tarkemmin. Automaattinen mittarinhallinta on osa verkon älykkyyden lisäämistä, mikä pohjimmiltaan tarkoittaa informaation keräämistä ja analysoimista, sanoo Norra Djurgårdsstaden -hankkeen Fortumin projektipäällikkö Catarina Nauclér. Tässä piilee vastaus myös kysymykseen, miksi energiayhtiö luo asiakkailleen välineitä oman kulutuksen ohjaamiseen. Fortumille verkossa kulkeva informaatio mahdollistaa verkon kapasiteetin paremman käyttämisen ja ennakoivan kunnossapidon lisäksi uusien palvelujen kehittämisen. Unohtamatta uusia energiaratkaisuja, jotka perustuvat hajautetun uusiutuvan tuotannon liittämiseen verkkoon. – Älykäs verkko on osa tulevaisuuden päästötöntä energiajärjestelmää. Nykyinen energian jakelu- verkosto on luotu suurille, osittain fossiilisiin polttoaineisiin perustuville tuotantoyksiköille. Hajautetussa tuotannossa sähkön laadun ja määrän takaaminen vaatii verkon uudelleen ajattelua, kun sähköä siirtyy kahteen suuntaan ja useammista tuotanto yksiköistä, Wall sanoo. Älykäs verkko on osa tule vaisuuden päästötöntä energiajärjes telmää. Fortumilla on käynnissä monia hankkeita sähköautojen latausinfrastruktuurin kehittämisestä rakennusten energiaratkaisuihin sekä merivettä hyödyntävään kaukojäähdytykseen. Suomessa kehitystyö on hyvässä vauhdissa. Espoon kaupungin autovarikolla Mankkaalla testataan parhaillaan sähköautojen lataamista aurinkosähköllä, jota voidaan siirtää myös Fortumin verkkoon. Suurin hanke on kuitenkin Tukholmaan rakennettava uusi liike- ja asuinalue Norra Djurgårdsstaden, jonne Fortum ja ABB toteuttavat Euroopan ensimmäisen laajan mittakaavan älykkään sähköverkon. Tänä vuonna alkaneet rakennustyöt saadaan lopullisesti päätökseen vuonna 2025, mutta ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle jo vuonna 2011. – Toistaiseksi olemme suunnit- telu- ja esitutkimusvaiheessa, jossa selvitetään eri toteutusvaihtoehtoja. Tarkoituksemme on testata erityisesti talojen interaktiivisuutta sähköverkon kanssa: energian paikallista tuotantoa ja varastointia, sähköauton lataamista ja taloon älykkäiden ratkaisujen avulla syötettävää, esimerkiksi sähkön hintaan liittyvää informaatiota. Ennen kaikkea haluamme selvittää, miten nämä toimivat yhdessä, Nauclér kertoo. Suurin haaste hänen mukaansa onkin juuri erilaisten teknologisten ratkaisujen saumaton yhteispeli, unohtamatta toimivaa lainsäädäntöä ja markkinoita. – Kuluttajan kannalta olennaista on kehittää helppokäyttöisiä, hyvin pitkälle automatisoituja sovelluksia, olipa niiden takana kuinka hienostunutta ja älykästä teknologiaa tahansa, Wall korostaa. forte 2/2010 15 ASIAKKAAN MAAILMA Krapissa nautitaan pitopöydästä perheen tai liikekumppaneiden kanssa, tanssitaan häitä ja pidetään kokouksia. Tuusulan rantatien kulttuurimaisemassa riittää valinnanvaraa jokaiseen makuun. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuvat TOpi saari 16 forte 2/2010 Tarina suomalaisesta ruoasta ja huolenpidosta T uusulan rantatie on vanhaa kulttuuriseutua, jonka suomalaiskansallisessa maisemassa ovat viihtyneet sellaiset taiteilijat kuin Juhani Aho, Jean Sibelius ja Eino Leino. Historia on monella tavalla läsnä rantatien varrella matkailuja kokouspalveluja tarjoavassa Krapissa. Entisen maatilan laaja puistoalue, hotelli ja kaksi ravintolaa sekä savusauna houkuttavat kävijöitä lähiseudulta ja kauempaa. – Krapin tila mainitaan jo 1600-luvun Tuusulan kartoissa, ja Aleksis Kiven kuolinmökki Syvälahdella on Krapin vanha torppa. Ravintolatoiminta aloitettiin jo 1973, mutta täällä kasvatettiin lypsykarjaa 1980-luvulle saakka, kertoo toimitusjohtaja Pekka Holma, jonka suku on omistanut tilan vuodesta 1911. Holma itse on asunut sukutilallaan koko ikänsä ja ollut mukana sen rakennemuutoksessa. Toimitusjohtajana hän on ollut vuodesta 1994 ja omistaa yrityksen nykyään yhdessä sisarensa kanssa. – Hotelli valmistui 1980-luvun loppupuolella. Kesävieraita täällä oli ollut jo aikaisemminkin, täyshoitolaisia, jotka tulivat nauttimaan 1930-luvulla suosionsa huipulla eläneestä Krapin Riviera -uimarannasta, Holma muistelee. Perinteisenä säilytetyn pihapiirin lisäksi historia elää osana Krapia kirjaimellisestikin. Tarina kertoo, että nykyisin Ravintola Krapihovina palvelevan, vuonna 1883 rakennetun puuhuvilan hirret ovat peräisin Venäjältä. Se puolestaan tiedetään varmasti, että Hotelli Krapin paikalla olleen navetan tiiliseinät ovat edelleen hotellin ulkoseinien sisällä. Krapin elämä muuttuu vuodenaikojen mukaan. Kesällä pihapiiriin saapuu pyöräilijöitä ja lomailevia perheitä, jotka tulevat nauttimaan hyvistä ulkoilumahdollisuuksista, viereisestä golf-kentästä ja Tuusulan rantatien kulttuurikohteista. forte 2/2010 17 Ympäristöystävällinen toiminta on myös taloudellisesti kannattavaa, jos sen sellaisena ottaa. Ympäröivän kulttuurimaiseman tarjontaa täydentää kesäteatteri, jonka esiintyjät ovat KeskiUudenmaan teatterin näyttelijöitä. Suuri osa kesäturisteista on päivämatkalaisia Helsingistä, vaikka Holma hieman harmitteleekin sitä, että moni ei tule ajatelleeksi Tuusulaa retkikohteena kuten Porvoota tai Fiskarsia. – Viikonloppuisin meillä useimmiten tanssitaan häitä lauantaisin ja sunnuntaisin tullaan perhelounaille, Holma sanoo. Talvella Krapin palveluja käyttävät enimmäkseen yritykset, joille tarjolla on kokoustilojen lisäksi erilaista ohjelmaa. Ravintoloihin tulee viikonloppuisin ruokavieraita lähiseudulta. – Varsinkin keväällä ja alkusyksystä tänne tulee myös paljon ryhmämatkalaisia tutustumaan kulttuurikohteisiin ja syömään, ja erilaiset yritysten matkailukerhot ovat meille selkeä kohderyhmä, Holma kertoo. Ympäristö huomioon ottaen Perinteiden ja kulttuurin arvostukseen liittyy Krapissa myös ympäristön vaaliminen. Hotellilla on Joutsenmerkki eli Pohjoismainen ympäristömerkki, jonka Krapi sai vuonna 2004 toisena suomalaisena hotellina. – Käytämme hotellissa uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua Ekoenergia-merkittyä ympäristösähköä, Holma kertoo. Krapi on ollut Fortumin asiakas runsaan kymmenen vuoden ajan. Veden ja energian säästön lisäksi suurin osa jätteistä kierrätetään energia- tai biojätteeksi. Krapissa käytetään ainoastaan ympäristömerkittyjä kemikaaleja, ja niidenkin käyttö pyritään minimoimaan. Tekstiileissä suositaan luonnonmateriaaleja. – Ympäristöystävällinen toiminta on aina pitemmän päälle myös taloudellisesti kannattavaa. Energian ja veden säästäminen pienentää konkreettisesti laskuja, ja pesuaineiden säästö kannattaa. Nämä asiat kulkevat käsikkäin, jos sen vain sellaisena ottaa, Holma sanoo. 18 forte 2/2010 Krapissa suositaan kotimaisia raakaaineita, ja pihapiirissä on oma leipomo ja palvaamo. Myös vieraille tarjotaan mahdollisuus ruoantekoon. Ruoka, jossa näkyvät miljöön ja sijainnin vaiku- tukset, on keskeisellä sijalla Krapin toiminnassa. Ruoassa suositaan erityisesti Krapihovissa suomalaisia raaka-aineita ja suomalaista ruokakulttuuria, ravintola Ateljeerissa keittiö on kansainvälisempi. Ruokalistalla näkyvät eri vuodenajat, ja juhlapyhille kuten joululle ja pääsiäiselle on omat teemansa. Pihapiirissä on oma leipomo ja palvaamo, jossa liha jalostetaan ruhosta alkaen itse muun muassa makkaroiksi ja pateiksi. Krapihovin pitopöydän antimia myydään myös omassa verkkokaupassa. – Toimintafilosofiamme on kehittää herkullisinta tarinaa suomalaisesta ruoasta ja huolenpidosta. Olemme parhaillaan määrittelemässä toiminnallemme uutta suuntaa, ja tulevaisuudessa keskitymme enemmän yritysasiakkaisiin. Yksityisten asiakkaiden palvelu keskittyy enemmän sesonkiaikoihin, Holma kertoo. Myös vieraille tarjotaan tilaisuus ruoantekoon. Ohjelmakeittiö Hellassa voi valita haluamansa ruokalistan vaihtuvista teemamenuista, joihin kuuluu olennaisena osana ruoan ja juoman yhdistäminen. Ohjelmakeittiön voivat varata vähintään kuuden hengen seurueelle niin yritykset kuin yksityiset asiakkaat. – Hella sopii hyvin vaikka perheiden juhlapäiviin tai kaveriporukoille ja 3–5 ystäväpariskunnalle, kun halutaan vähän enemmän kuin pelkästään ulos syömään, Holma vinkkaa. Kulttuurinnälkäiset voivat kokata vaikkapa Sibeliuksen suosikkeja. Hellan äärestä voi sitten seurata Sibeliuksen jälkiä läheiseen Ainolaan. MINUN VALINTANI Tällä palstalla esitellään ihmisiä, jotka pyrkivät elämään kestävällä tavalla. Luomulampuri elää lasten ja eläinten arkea Ammattilobbari Michael Hornborg vaihtoi keväällä 2009 MTK:n vetäjän pestin perhe-elämään Laakspohjan kartanossa. Vaimo Nina van der Pals pyörittää kotitilansa hevostallia, isännän vastuulla ovat lampaat. Lampolassa uuhet hoivaavat karitsojaan. Nuorimmat määkijät ovat vain muutaman päivän ikäisiä. – Lampaat ovat aina olleet maisemanhoitajia satoja vuosia vanhassa puistossamme. EU:n maataloustukipolitiikan vihertyessä lisäämme lampaiden laitumia ja määrää. Vuodessa olemme tuplanneet uuhet neljäänkymmeneen, Hornborg juttelee. Lohjanharjun pohjavesialueella luomu on luonteva valinta. Eläimet syövät oman tilan kauraa ja heinää. Onko vaihto MTK:n puheenjohtajan tehtävästä luomulampuriksi manifesti? Miehen ääni terävöityy: – Luomu + lammas ei tarkoita, etteikö tämä olisi tehokasta. Luomua pidetään näpräämisenä, mutta se vaatii enemmän tarkkuutta kuin tavanomainen viljely ja voi silti olla tehokasta ja kannattavaa. Perimmäinen syy uranvaihtoon oli perhe. – Koti ja perhe edustavat arvoja, joihin haluan käyttää aikaa. Teen tilallakin pitkiä päiviä, mutta olen läsnä kolmen alle kouluikäisen lapsemme arjessa. Hornborg pitää hyvänä sitä, että oma jalanjälki kiinnostaa ja mietitään, mitä syödään. – Me syömme joka päivä lounasta yhdessä. Anoppi on mahtava kokki, jolta syntyy kuin itsestään kolmen ruokalajin ateria isollekin joukolle muiden askareiden ohessa. Neljän sukupolven pöydässä on usein riistaa omilta mailta. Myös lammasta syödään, ja karitsaa myydään muillekin. Hornborg valitsee hyvää ruokaa, jolla on tarina. – Vahvin rajasuoja on maku. Jollei paikallisuus maistu, menetetään kotimaisuuden kilpailuetu. Hornborg uskoo pieniin valintoihin, mutta miettii tilan isäntänä myös isoja kuvioita. Energiansäästö- ja jätevesisuunnitelmat on tehtävä lähivuosina. Tilan vanhasta höyrykoneesta riitti energiaa koko pitäjälle. Nyt mietitään bioenergiaa. – Sadan vuoden syklillä palataan omavaraisuuteen, Hornborg myhäilee. Teksti Mariaana Nelimarkka Kuva TOMI PARKKONEN forte 2/2010 2/2009 19 TEKNOLOGIA Valosta sähköksi Jos professori Peter Lundia on uskominen, aurinkosähkön valjastamisessa eletään nyt jännittäviä aikoja. Tiesitkö, että aurinkosähkön tuottaminen matkii ilmiötä, jonka me kaikki tunnemme? Teksti AULI PACKALÉN Kuva SHUTTERSTOCK K evätaurinko porottaa kirkkaalta taivaalta, kun Aaltoyliopiston teknillisen korkeakoulun professori Peter Lund esittelee Otaniemen kampuksella työhuoneensa ikkunalaudalla olevaa täydellistä aurinkovoimalaa, joka kaiken lisäksi sitoo ilmasta hiilidioksidia. Kyseessä on kultaköynnös, tuiki tavallinen viherkasvi, jonka solut tuottavat auringon säteilyenergian avulla hiilidioksidista ja vedestä happea sekä sokeria kasvin ravinnoksi. Ilmiö nimeltä fotosynteesi eli yhteyttäminen on tuttu biologian tunneilta, mutta mitä tekemistä sillä on sähkön- 20 forte 2/2010 tuotannon kanssa? – Sähkön tuottaminen auringon säteilyenergiasta kolmannen sukupolven aurinkokennoissa perustuu siihen, että pyritään matkimaan kasvin lehtivihreässä tapahtuvaa fotosynteesiä. Aurinkokenno on itse asiassa kasvin lehden tekninen vastine, teknillisen fysiikan professorina työskentelevä Lund yksinkertaistaa varsin monimutkaisen prosessin. Aurinkosähkön taustalla on ns. valosähköinen ilmiö, jonka selittämisestä Albert Einstein sai aikanaan fysiikan Nobelin: Aurinkokennoon osuva valo virittää elektronit ja saa ne liikkeelle. Näin syntynyt sähkövirta saadaan hyödynnettyä keräämällä aurinkokennon pinnalle kulkeutuvat elektronit johtimien avulla esimerkiksi akkuun tai suoraan käyttöön. Erilaisia aurinkokennoja on Jos kaikki menee nappiin, nanotekno logia voi pian mullistaa aurinkokenno markkinat. Lundin mukaan kolmenlaisia: ensimmäisen sukupolven piikennoja, erilaisista puolijohteista valmistettuja toisen sukupolven ohutkalvokennoja sekä muun muassa nanotekniikkaa hyödyntäviä kolmannen sukupolven kennoja, jotka vasta tekevät tuloaan. – Ensimmäiset kaupalliset aurinkokennoista koostuvat paneelit tulivat markkinoille jo 1970-luvun lopulla. 90 prosenttia käytössä olevista aurinko- FORTUM TUTKII JA KEHITTÄÄ Aurinkosähköä Arvikassa ja Espoossa Fortum on mukana kahdessa aurinkosähköhankkeessa, Ruotsissa Glava Energy Centerissä ja Suomessa Espoon varikolle tulevassa aurinkovoimalassa. Glavan laitos on pohjoismaiden suurin maalle asennettu aurinkovoimalaitos, Espoon laitos taas lajissaan Suomen toiseksi suurin. Molemmissa on itse tuotannon lisäksi tarkoituksena testata ns. hajautettuun sähköntuotantoon liittyviä sähköverkkoratkaisuja. Hajautetussa sähköntuotannossa on kyse siitä, että sähköä tuotetaan pienissä yksiköissä uusiutuvilla energianlähteillä. Tutkimuspäällikkö Eero Vartiainen Fortumilta sanoo, että pienimuotoinen tuuli- tai aurinkovoimala löytyy tulevaisuudessa myös yhä useammasta talosta. Siksi Fortum panostaa hajautettua sähköntuotantoa tukevien järjestelmien tutkimukseen ja kehitykseen. – Älykkäät sähköverkot mahdollistavat tällaisen pientuotannon sähkön syöttämisen verkkoon. Esimerkiksi Glava Energy Centerin aurinkosähköjärjestelmä on ollut liitettynä verkkoomme vuoden 2009 marraskuusta saakka. Myös Espoossa asennukset ovat nyt valmiit. Fortumin kumppanina molemmissa hankkeissa on muun muassa ABB, jonka inverttereitä tarvitaan aurinkosähkön muuttamiseksi verkkoon kelpaavaksi sähköksi. Aurinkosähköinverttereiden kaupallistamisesta vastaava toimialapäällikkö Jyrki Leppänen ABB:ltä kertoo, että invertterit hoitavat tasasähkön muuntamisen vaihtosähköksi hyvällä, 97–98 prosentin hyötysuhteella. 20 vuotta aurinkosähkön kanssa tekemisissä ollut Leppänen tiivistää sen eittämättömän edun: – Aurinkosähkö on yksi harvoista uusiutuvan energian sähköntuotantomuodoista, jonka voi tuoda myös kaupunkiympäristöön ja lähelle kulutuspistettä. kennoista perustuu edelleen ensimmäisen sukupolven piiteknologiaan, jota käyttämällä päästään jopa yli 20 prosentin hyötysuhteeseen. – Aurinkokennojen hinta ei ole tullut alas niin nopeasti kuin on toivottu, sillä kysyntä on ollut koko ajan tarjontaa suurempaa. Pullonkaulana tulee olemaan erityisesti puhtaan ja halvan piin saatavuus, Lund kertoo. Lund uskoo vahvasti nanokennojen mahdollisuuksiin; jos kaikki menee nappiin, seuraavien vuosikymmenten aikana nanoteknologia voi mullistaa aurinkokennomarkkinat. – Nanokennojen valmistus on oikeastaan pinnoittamista ja onnistuu ”keittiökemistiltäkin”, Lund väittää. Raaka-aineetkin ovat yksinkertaiset ja edulliset: Tarvitaan jokin pinta eli substraatti, joka ihanteellisimmillaan olisi lasia, mutta käytännössä vaikkapa muovia tai metallia. Pinnalle levitetään hammastahnasta tai maaleista tuttua titaanioksidia ja”paistamisen” jälkeen vielä väriainetta sekä jodia. Lopuksi päälle tulee lasi tai muovikalvo – ja aurinkokenno on valmis. Toistaiseksi nanokennoilla on päästy sähköntuotannossa kymmenen prosentin hyötysuhteeseen. Lundin mielestä nanokennojen houkuttelevuus piilee ennen kaikkea siinä, että niitä voidaan massatuottaa suhteellisen halvalla osana olemassa olevia teollisia prosesseja, jolloin tuotantokustannukset jäisivät murto-osaan nykyisten piikennojen valmistuksesta. Aurinkovallankumous lähellä? Aurinkosähkömark- kinat ovat tällä hetkellä noin 50 miljardin euron kokoiset. Vuonna 2009 aurinkosähkön tuotanto lisääntyi 40 prosenttia. – Viimeisen kahden vuoden aikana kennojen hinta on puolittunut, ja kiinalaiset ovat uhonneet puolittavansa hinnan jälleen vuoteen 2012 tai 2013 mennessä. Silloin ollaan hyvin lähellä hintaa, jolla aurinkosähkön tuotanto kannattaa ilman tukia. Peter Lundin mielestä aurinkosähkön tuotanto olisi ihanteellisimmillaan ”paikallista pientuotantoa laajassa mittakaavassa” samaan tapaan kuin jo nyt Saksassa, jossa markkinat on synnytetty tukien avulla. Pohjoismaissa hän pitää läpimurron rajana sitä, kun kotitalouksille tarkoitetun aurinkosähköjärjestelmän hinta on 4 000-5 000 euroa. – Sillä keskivertotalous tuottaa kaiken tarvitsemansa kotitaloussähkön täysin puhtaasti ja ilmaiseksi käytännössä loppuikänsä. Nyt ollaan jännittävässä tilanteessa – lopullinen läpimurto on lähellä, hän sanoo. forte 2/2010 21 KASVOT kasvu Kovaa työtä 22 forte 2/2010 vun eteen Alexander Chuvaev tuntee energia-alan niin idässä kuin lännessäkin. Fortumin Venäjän toimintojen johtajana hän hyödyntää kokemuksensa koko skaalaa. Teksti marianna salin Kuva ANDREY SEMENOV A lexander Chuvaev siirtyi viime syksynä polttoaine- ja laitetoimittajien riveistä energiantuottajaksi, Fortumin Venäjän toimintojen johtajaksi. Hän ei koe vaihtaneensa toimialaa. – Turbiinin toimittajan on tunnettava asiakkaansa tuotanto tavallaan jopa asiakasta paremmin. On ymmärrettävä, mikä tuo energiayhtiölle tulosta ja miten siellä tehdään investointipäätöksiä, Chuvaev perustelee. Ammatillinen innostus ohjasi Moskovassa opiskelleen diplomi-insinöörin kansainväliselle energia-alalle jo parikymmentä vuotta sitten. Hän on työskennellyt muun muassa Caterpillarin ja GE:n palveluksessa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Belgiassa. Venäjällä hän on kerännyt kokemusta niin paikallisista kuin kansainvälisistäkin yrityksistä. Tuota kokemusta hän lupaa hyödyntää Fortumissa. – Minut houkutteli Fortumiin länsimaisen yrityksen ja Venäjän yhdistelmä sekä myös se, että Fortumilla on Venäjällä suuren mittakaavan kasvavat toiminnot. On kiinnostavaa kehittää organisaatiota yhä suorituskykyisemmäksi ja tuotantoa tehokkaammaksi, Chuvaev kertoo. Organisaation kehittämisessä häntä auttaa monipuolisen johtamiskokemuksen ohella paikallistuntemus. – On tunnettava ala ja ihmiset, jotta löytää parhaat työntekijät. Nykyinen Venäjän toimintojen johtaja pääsi heti tutulle ja mieluisalle työsaralle, tuotantoa tehostamaan. OAO Fortumin tuotantolaitokset, jotka Fortum osti vuonna 2008, aiotaan saada pohjoismaisten laitosten tasolle niin tehokkuuden kuin ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden suhteen. Tehokkuusohjelman ensimmäiset tulokset on jo nähty liikevoiton kasvuna. – Minulla on mahdollisuus todistaa, että meistä tulee vielä Fortumin tehokkain divisioona. Siihen menee kyllä muutama vuosi, Chuvaev sanoo. Hän odottaa myös Venäjän energiamarkkinoiden kasvavan yhä nopeammin talouskasvun myötä. OAO Fortumin kasvua tukee mittava investointiohjelma, johon Fortum sitoutui venäläisyhtiötä ostaessaan ja joka nostaa sähköntuotantokapasiteetin nykyisestä noin 2 800 megawatista 5 100 MW:iin. Chuvaev odottaa kolmen projektin valmistuvan tänä vuonna suunnitelmien mukaisesti. – Meillä on vahva tiimi, joka tukee paikallisia suunnittelijoita ja rakentajia uusimman teknologian käyttöönotossa. Rakentamisen ja kehittämisen haaste on Chuvaeville tuttu ja mieluisa. Hän on aikoinaan ollut ensimmäisten joukossa tuomassa maahan energia-alan edistyksellisimpiä laitteita ja valmistuslisenssejä. – Pidän sitä yhtenä urani tärkeimmistä saavutuksista. käydään kauppaa tukkusähkön ohella myös tuotantokapasiteetista, jota sähkönkäyttäjä kapasiteettimarkkinoilta varaa tarvitsemansa määrän. Tällä hetkellä noin kolmasosa Fortumin liikevaihdosta Venäjällä muodostuu näistä kapasiteettimaksuista. – Myös lämmöntuotannon puolella meillä on paljon tehostamismahdollisuuksia. Tästä hyvä esimerkki on Tšeljabinskin kaukolämpöjärjestelmän automaatio- ja perusparannusprojekti, jonka tuloksena energian hävikki alueella laskee yli 30 prosenttia ja polttoaineen käyttö sekä päästöt vähenevät merkittävästi. Hanke on mittaluokassaan ainutlaatuinen Venäjällä, ja se rahoitetaan osin korottamalla aluehallinnon säätelemiä kaukolämpötariffeja, Chuvaev sanoo. Monet OAO Fortumiin vaikuttavista päätöksistä tehdään paikallisesti sen toimintaalueilla, siis Uralin teollisuusalueilla sekä Länsi-Siperian öljyntuotantoalueilla. Kuitenkin valtiollinen sääntely keskittyy Moskovaan, ja siksi yhtiö avasi sinne tämän vuoden alussa toimiston. Kun Moskovan, Uralin ja Länsi-Siperian joukkoon lisätään Helsinki, paljastuu, missä Alexander Chuvaev tekee pääasiassa työtään. Työviikko alkaa monesti jo sunnuntai-iltana, kun hän hyvästelee vaimonsa ja 11-vuotiaan poikansa Pietarissa, jos on kotiin asti ehtinyt. Herää kysymys, miten tämä mies rentoutuu. – Nukkumalla, hän naurahtaa ja vakuuttaa, että virtaa riittää, vaikka rauhallisen perheelämän ohella myös uinti, hiihto, rullaluistelu ja elokuvat ovat jääneet viime aikoina vähälle huomiolle. Chuvaev uskoo, että hänen energinen ja sinnikäs luonteenlaatunsa auttaa häntä paljonkin johtajan tehtävissä. Siitä pääsevät osallisiksi myös muut. – Jos joku väittää, että jokin tehtävä on mahdoton, haluan aina tietää miksi. Monesti tehtävä osoittautuu hyvinkin mahdolliseksi eikä edes niin vaikeaksi. Alexander Chuvaev Toimialan hallittu kasvu edellyttää muu- toksia Venäjän energiamarkkinoilla. Sähkön tukkumarkkinat ovatkin jo avautuneet 60-prosenttisesti kilpailulle, ja niiden odotetaan vapautuvan kokonaan ensi vuoden alussa. Myös sähkönkysynnän elpyminen taantuman jälkeen saa miehen tyytyväiseksi. Hänen mukaansa tulevaisuutta tasapainottaa myös se, että Venäjän hallitus on keväällä hyväksynyt pitkän aikavälin kapasiteettimarkkinoiden säännöt. Pohjoismaisesta mallista poiketen Venäjän sähkömarkkinoilla Syntynyt: 1960 Perhe: vaimo ja 11-vuotias poika Pietarissa Koulutus: diplomi-insinööri, Moskovan teknillinen valtionyliopisto Kielitaito: venäjä, englanti OAO Fortumin toimitusjohtaja 1.10.2009 alkaen Lukuisia johtotehtäviä energia-alalla 1980-luvun lopulta alkaen Venäjällä, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Belgiassa mm. GE:ssä, Caterpillarissa ja SUEKissa (Siberian Coal Energy Company) forte 2/2010 23 SIJOITTAMINEN SUOJAA MARKKINOIDEN MYRSKYILTÄ Tulevaisuutta on vaikea ennustaa tarkasti, mutta siihen voi silti varautua huolellisesti. Järjestelmällinen riskienhallinta luo liiketoiminnalle perustan, joka kestää suuretkin kriisit. Teksti marianna salin Kuva SHUTTERSTOCK M enestys vihjaa siitä, että yrityksessä on ennakoitu tulevaa osuvasti, ainakin kerran. Jatkuva menestys vihjaa siitä, että yrityksessä varaudutaan myös moniin vaihtoehtoisiin tulevaisuudenkuviin. Sellaisia tarkastelee työkseen Harri Spolander, Fortumin riskienhallintajohtaja. – Riskienhallinnan tarkoitus on varmistaa, että kassavirta riittää kaikissa tilanteissa välttämättömiin menoihin, kuten tuotannon ylläpitoon, veroihin ja korkoihin. Riskienhallinta laskee yhdessä taloushallinnon kanssa koko konsernille minimitulosta- 24 forte 2/2010 voitteen ja määrittelee sen perusteella riskinoton valtuudet eri toiminnoille, kuten rahoitukselle ja sähköjohdannaisilla kauppaa käyvälle Trading and Industrial Intelligence -yksikölle. Riskinoton rajat löytyvät, kun riskien vaikutusta testataan liiketoimintaan. Työkaluina käytetään niin yleisiä kuin konsernin omia laskentamalleja. Kun rahoituskriisi levisi maailmantalouteen, riskienhallinnan mekanismit tuli testattua perusteellisesti myös käytännössä. Samalla riskienhallinta sai ansaitsemansa huomion yhä useammassa yrityksessä eri toimialoilla. – Pienempikin kriisi olisi riittänyt, Spolander naurahtaa. Tosin hänen mukaansa keskustelu riskeistä oli Fortumissa luontevaa ja sai tarvitsemansa tilan, sillä riskienhallintaa oli kehitetty järjestelmällisesti jo vuosia. – Järjestelmä tuli myös testattua – Fortumin rakenteet kestivät, vaikka sähkön hinta laski hetkessä puoleen. Suurin riski Fortumissa on juuri sähkön hinta. Fyysinen sähkö myydään pohjoismaisessa sähköpörssissä tunti tunnilta vaihtuvaan spot-hintaan. Tämän lisäksi Fortum suojautuu hinnanmuutoksilta käyttämällä sähköjohdannaisia tulevan tuotannon myyntihinnan varmistamisessa. Toinen taloudellisen riskin alue on luottoriskit. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, miten asiakas kykenee maksamaan laskunsa tai millaisin ehdoin Fortum saa lainaa kasvuhankkeilleen. Luottoja on neuvoteltu jopa valmiiksi pahan päivän varalle. Yleispätevää ratkaisua riskienhallintaan on turha odottaa, sillä toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Esimerkiksi Venäjällä Fortumin riskeistä suurin on sähkön hinta. sähköjohdannaisilla ei voi käydä vielä kauppaa. – Kehitämme suojaustoimintaa ja mekanismeja sitä mukaa kun markkinat vapautuvat. Vapautuminen on edennyt hyvin johdonmukaisesti, Harri Spolander sanoo. Tilanne elää myös Euroopan markkinoilla muun muassa siksi, että maiden välisiä sähkön siirtoyhteyksiä rakennetaan jatkuvasti lisää. Tulevaisuudessa pohjoinen vesi- ja ydinvoima kisaa yhä selkeämmin Keski-Euroopan kaasu- ja hiilivoiman kanssa ja aluehintadynamiikka muuttuu. Olennainen kysymys on myös se, miten kukin valtio suhtautuu jatkossa eri energiantuotantomuotoihin. Poliittiset päätökset ovat seikkoja, joiden riskejä punnitaan erityisesti kasvua suunniteltaessa. – Perspektiivi voi olla kymmeniäkin vuosia, kun taas taloudellisia riskejä arvioidaan muutaman vuoden päähän. Yritys kuin yritys kohtaa taloudellisten ja strategisten riskien ohella myös arjen riskit, jotka kumpuavat sisäisistä toimintatavoista, inhimillisistä virheistä ja laitteisiin liittyvistä toimintahäiriöistä. Spolanderin mukaan laatu- ja kontrollijärjestelmät tarjoavat pitkälti parhaat keinot näiden riskien hallintaan. Hän korostaa, että riskin mittarina ei toimi pelkästään raha vaan ihmisten terveys ja turvallisuus sekä ympäristön tila. – Nämä asiat painavat luonnollisesti myös silloin, kun arvioimme tulevien investointien riskejä. HINTARISKI HALLINNASSA Sähkön kulutukseen vaikuttavat niin lämpötila kuin teollinen tuotantokin, kun taas sähkön tuotantoa säätelevät pääasiassa polttoaineiden hinnat ja vesivoimalle tärkeät sateet. Ei ole siis ihme, että sähkön hinta heiluu pohjoismaisen sähköpörssin spot-markkinoilla, joilla kaupataan sähköä tunneittain vaihtuvaan hintaan. Koska spot-hinnat vaihtelevat, sähköntuottajien on vaikea ennakoida tulojaan pitkällä aikavälillä. Käsillä on ilmeinen riski, jolta Fortum pyrkii suojautumaan myymällä osan tulevasta tuotannostaan etukäteen sähköjohdannaisina riskimandaattien puitteissa. Miten suuren osan tuotannostaan Fortum sitten myy ja mihin hintaan? Tämä on yksi ydinkysymyksistä konsernin riskienhallinnassa. Vastaus määrittelee rajat, joiden puitteissa sähkökauppaa käyvä Trading-yksikkö voi toimia. Vuodenvaihteessa Fortum oli suojannut noin 75 prosenttia tämän vuoden tuotannosta ja noin 45 prosenttia vuodelle 2011. Tämän vuoden suojaukset tarkoittavat Fortumin Power-divisioonassa sitä, että Fortum on myynyt noin 75 prosenttia tuotannostaan noin 44 eurolla/MWh riippumatta sähkön spot-hinnasta tuotantohetkellä. Euron muutos Fortumin myymän sähkön hinnassa vaikuttaisi vuoden tulokseen noin 50 miljoonan euron verran. forte 2/2010 25 I I L O P N O IL FORTUM TUKEE Ihannetilanteessa junioreiden jalkapalloharjoittelussa yhdistyvät leikinomaisuus ja tavoitteellisuus. Nämä teemat ohjaavat Hans Pirttilää Fortum Tutorina. Teksti Antti Pohja Kuvat Jussi Eskola O n aurinkoinen kevätpäivä Vantaalla, eikä pallokentälle kuvattavaksi saapunutta Hans Pirttilää tarvitse pyytää hymyilemään; mies selvästi nauttii pallon kanssa leikittelystä. Samaa tunnetta hän yrittää välittää juniorivalmentajiin, joita hän opastaa Fortum Tutor -ohjelman kautta. – Juniorivalmennuksessa innostavuus ja oikeanlainen vaativuus ovat tärkeitä asioita. Lapset nauttivat harrastuksestaan, kun tekeminen on hauskaa, mutta myös haastavaa, 36-vuotias jalkapallofanaatikko kertoo. Hans Pirttilä on ammatiltaan poliisi. Itä-Uudenmaan talousrikosyksikön osastopäällikkönä hänellä on johdettavanaan 10 hengen ryhmä. Esimiestehtävistä löytyy yhtäläisyyksiä myös valmennukseen. – Molemmissa vaaditaan kaksisuuntaista vuorovaikutusta, kuuntelua ja ymmärrystä, ohjaamista ja vaatimista. Yksikössämme Vantaalla meitä on kolme urheiluvalmentajaa, joten keskusteltavaa harjoittelun metodeista riittää työpaikallakin. Ilon ja määrätietoisen kehittymisen yhdistäminen lasten harrastustoiminnassa ei ole aina ongelmatonta. Juniorivalmennus on tasapainoilua vaativuuden ja leikittelyn välillä. Pienetkin pojat ja tytöt haluavat tavoitteellisuutta toimintaansa – kohtuudella. – Lasten valmennuksessa on huomioitava biologiset kehitysvaiheet. Lajitaidon opet- 26 forte 2/2010 tamisen lisäksi täytyy olla kasvatuksellista näkemystä. Helposti lähdetään vaatimaan liikaa, ja tavoitteet muuttuvat vanhempien omien intressien mukaisiksi. Tärkeintä on luoda terve ilmapiiri lasten harrastukseen. Isän roolissa Huittisissa lapsuutensa kesät viettänyt Pirttilä ei itse päässyt nauttimaan junioripalloilusta, sillä kotikylästä ei löytynyt joukkuetta. Se ei ole estänyt miestä rakastumasta jalkapalloiluun. – Olin koulussa innokas välituntipelaaja, ja nyt 11-vuotiaan Eljas-poikani myötä olen edelleen vahvasti mukana tässä suuressa suomalaisessa jalkapalloperheessä. Isän ominaisuudessa on mukana myös entinen ammattilaispelaaja Mika Lehkosuo, jonka 7-vuotias Leevi-poika pelaa yhdessä Tutor-ohjelman joukkueessa. Nykyään FC Hongan miesten liigajoukkuetta valmentava Lehkosuo on lupautunut tärkeän asian puolesta perustetun ohjelman kummiksi. – Isänä sitä haluaisi pojalleen valmentajia, jotka kasvattaisivat Leevin rakkautta fudista Tärkeintä on luoda terve ilmapiiri lasten harrastukseen. kohtaan ja mahdollistaisivat optimaalisen kehityksen. Kummina oleminen antaa minulle mahdollisuuden tuoda julki omia ideoitani lasten valmennuksesta ja tukea yleisesti valmennuksen kehittämistä, Lehkosuo, moderni suomalainen jalkapallovalmentaja ja -vaikuttaja kertoo. Hans Pirttilän kuvaukset alkavat olla ohi. Lounastunti kului leppoisasti palloilun merkeissä. Nyt on aika palata poliisiksi, kunnes illalla on taas nurmikenttien vuoro. IISI MATTILA KELAA Pyörätuolikelaaja Esa-Pekka Mattila on yksi Fortumin tukeman Team Forten nuorista lupauksista. Tällä palstalla hän kertoo urheilijan elämästään. Kausi alullaan Kesäkuun 18. päivä starttipistooli laukeaa Stoke Mandevillen kylässä, noin 60 kilometrin päässä Lontoosta. Sadan metrin pyörätuolikelauksen lähtöviivalla ovat silloin maailman kovimmat urheilijat. Aion metsästää tästä Grand Prix -kilpailusta, tai viikkoa myöhemmin Sveitsin Arbonista, itselleni kisalipun Uuden-Seelannin MM-kisoihin 2011. Sitä varten minun on alitettava satasella 14,75 sekunnin A-kisaraja. Kisanälkä alkaa olla kova. Nyt pääsen nauttimaan satojen harjoitustuntien uurastuksen tuloksista. Valmentajani kanssa olemme viritelleet viimeisetkin tekniset yksityiskohdat paikoilleen. Osaan myös keskittyä kilpailussa olennaiseen. KISANÄLKÄ ALKAA OLLA KOVA. Mistä saan energiaa tähän kaikkeen? Ensiksikin Mikä Fortum Tutor? Fortum Tutor -ohjelmassa on mukana 64 tutoria eli juniorivalmentajien kehittäjää, jotka vierailevat joukkueiden harjoituksissa, seuraavat valmennustyötä ja toimivat sparraajina. Fortumin ja Suomen Palloliiton vuonna 2009 aloittama projekti tavoittaa noin 2 000 lasten valmentajaa ja yli 100 jalkapalloseuran ju nioreita. Palloliiton toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen on erittäin tyytyväinen yhteistyöhankkeeseen. – Tämä on erinomainen ohjelma, joka kehittää suomalaista juniorivalmennusta ja siksi myös sitä kaikkein tärkeintä eli pelaajaa. Näin nostamme strategiamme mukaisesti koko suomalaisen jalkapalloilun tasoa. Olemme Fortumin kanssa löytäneet hienon yhteistyömuodon ja tunnistamme toistemme tarpeet. Ohjelma on poikkeuksellinen ja tuloksellinen yhteistyösuhde, modernia sponsorointia parhaimmillaan, Lipponen iloitsee. siitä, että tahdon tulevaisuudessa olla maailman paras yhdessä suosituimmista ja vaativimmista paralympialajeista. Meillä Suomessa on loistava taso kelauksessa ja saamme syystä ylpeillä kansainvälisistä huipputuloksista. Vaikka urheilijan elämä voi näyttää loputtomalta uppoutumiselta verryttelyyn, harjoitteluun ja lihashuoltoon, tiedän, että mikään ei ole ollut turhaa. Jos sairastuminen jarruttaisi tavoitteisiin pääsyä, kehitystä on kuitenkin tapahtunut ja pohja ensi kauden menestykseen on vahvempi. Kilpailen myös Espoossa, Leppävaaran Eliitti kisoissa 30. kesäkuuta. Toivottavasti paikalla on mahdollisimman paljon yleisöä kannustaessa meitä kelaajia kotikentällämme. Elokuussa kierrän mahdollisesti vielä Euroopassa, mutta sitten onkin aika palautella elimistö jälleen treenikaudelle tammikuun MM-kisoja varten. Toivon, että myös teillä Forten lukijoilla on liikunnallinen kesä ja että innostutte asettamaan itsellenne tavoitteen, jonka toteutumista on syksyllä mukava mitata. forte 2/2010 27 PIAN MERESTÄ NOUSEE MYÖS ENERGIAA. PUOLET SÄHKÖNTUOTANNOSTAMME EUROOPASSA ON JO NYT UUSIUTUVAA ENERGIAA - JA HUOMENNA VIELÄ ENEMMÄN. Kehitämme tapoja tuottaa päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa. Siksi olemme mukana tutkimassa myös meren pohja- ja pinta-aaltojen hyödyntämistä energiantuotannossa. Jos hyvin käy, aaltovoimalla voidaan tuottaa tulevaisuudessa jopa 10 % koko maailman sähkön tarpeesta – täysin päästöttömästi. Jo yli 90 % sähköntuotannostamme EU:n alueella on hiilidioksidipäästötöntä. Tämä on meidän tapamme hillitä ilmastonmuutosta ja meidän valintamme nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi. Uuden sukupolven energiaa. Kerro mielipiteesi uusiutuvasta energiasta ja voita soutuvene: fortum./aaltovoima
© Copyright 2024