1. No category

Fortum
4
2010
ENERGIAVEROTUS
UUDISTUU 5
Jorma Blom
Suomenojan
voimalaitokselta
on tekemässä
kaupunkilaisille
lämpöä, jonka
tuottaminen hyödyntää
tehokkaasti energiaa ja
luonnonvaroja.
TALVINEN RUKA
ON VIHREÄ 16
ARKKITEHTUURIN HELMI
PYHÄKOSKELLA 26
HYVÄÄ
lämpöä
TALVEEN
PÄÄKIRJOITUS
PER LANGER
HEAT-DIVISIOONAN JOHTAJA
Lämpöä hyvillä mielin
OLEMME PÄIVITTÄNEET SYKSYLLÄ
strategiamme, ja jatkossa sen perustana on hiilidioksidipäästöttömän
vesi- ja ydinvoiman lisäksi energiaa
ja luonnonvaroja tehokkaasti
hyödyntävä sähkön ja lämmön
yhteistuotanto, jota kutsutaan CHPtuotannoksi.
OLEMME JO TÄLLÄ HETKELLÄ maailman neljänneksi suurin lämpöyhtiö
ja uskomme vakaasti mahdolli-
YHTEISTUOTANNOSSA
POLTTOAINEEN ENERGIASTA PYSTYTÄÄN
HYÖDYNTÄMÄÄN JOPA
90 PROSENTTIA.
suuksiimme vahvistaa asemaamme
entisestään ympäristömyönteisissä
ja energiatehokkaissa ratkaisuissa.
sähkö tuotetaan yhä tehokkaammin
ja luonnonvaroja säästäen.
MEILLÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ joko
omistuksessamme tai käytössämme yli 23 CHP-laitosta seitsemässä
maassa sekä lisäksi satoja lämpölaitoksia Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Uskomme vankasti
siihen, että tulevaisuus on juuri
CHP-tuotannon: Yhteistuotannossa
polttoaineen energiasta pystytään
hyödyntämään parhaimmillaan
yli 90 prosenttia. Samalla päästöt
ympäristöön ovat 25–40 prosenttia
pienemmät kuin erillistuotannnossa.
LÄMMÖNTUOTANTOMME perustuu
yhä enemmän biopolttoaineisiin,
joiden käyttöä lisäämme jatkuvasti.
Uudet laitokset suunnittelemme niin,
että ne pystyvät hyödyntämään
biopolttoaineita mahdollisimman
monipuolisesti.
omistajille ja muille meistä kiinnostuneille on luonnollisesti tärkeää
tietää, mikä muuttuu.
MERKITTÄVIN MUUTOS on siinä,
että tulevaisuudessa yhä useampi
voi asua lämpimässä kodissa hyvillä
mielin tietäen, että me Fortumissa
pidämme huolen siitä, että lämpö ja
Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää.
Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja
varmistamaan energian saatavuuden - samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme.
Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energia-alan asiantuntijapalvelut.
Fortumin toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle. Tulevaisuudessa
kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös kilpaillut energiamarkkinat nopeasti kasvavissa Euroopan ja Aasian
talouksissa. Vuonna 2009 Fortumin liikevaihto oli 5,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,8 miljardia euroa.
Konsernissa työskentelee noin 11 000 henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä.
Lisätietoja: www.fortum.fi
YKSITYISASIAKKAAT
YRITYSASIAKKAAT
0800 1 9900 arkisin 8–17,
faksi 010 452 8224 tai
asiakaspalvelu@fortum.com
0800 1 9001 arkisin 8–17,
faksi 010 452 8224 tai
sahko.yritys@fortum.com
Forte on Fortumin sidosryhmälehti.
Päätoimittaja: Pauliina Vuosio
Toimituspäällikkö: Anne Muhonen
Toimitus: Compositor Oy
Ulkoasu: Neutron Design
Julkaisija: Fortum Oyj
puh. 010 4511, fax 010 452 4447
PL 1, 00048 FORTUM, www.fortum.fi
Paino: Libris Oy
Kannen kuva: Topi Saari
SÄHKÖNSIIRRON
VIKAILMOITUKSET
KAUKOLÄMMÖN
VIKAILMOITUKSET
0800 1 95011 (24 h)
020 520 5400
(Espoo, Kauniainen ja
Kirkkonummi)
020 520 4751 (Joensuu)
010 45 24500 (muu Suomi)
ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIETOJA
Yhä useampi asiakas valitsee
kaukolämmön sen helppouden,
edullisuuden ja ympäristömyönteisyyden takia. Olemme sitoutuneet
käytönaikaisten ympäristövaikutusten pienentämiseen sähkön- ja
lämmöntuotannossa. Siksi tässä
talvinumerossa ja samalla viimeisessä Forte-lehdessä pääosassa on ansaitusti lämpö. Mukavia lukuhetkiä!
Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri
Osoitteenmuutokset: forte.cc@fortum.com
ISSN 1459-2371
Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet
ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai
rekisteröityjä tavaramerkkejä.
Voit antaa palautetta lehdestä
lähettämällä sähköpostia osoitteeseen
forte.cc@fortum.com
INTERNET
Internet-palvelumme
ovat käytössä 24 tuntia
vuorokaudessa osoitteessa
www.fortum.fi.
KUVA: LEENA LOUHIVAARA
KAUKOLÄMPÖ ON MUKAVA TUOTE.
ENTÄ SITTEN? Asiakkaille, osakkeen-
TÄSSÄ NUMEROSSA
4
AJANKOHTAISTA
8
TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ
HYÖTYENERGIAA
14 GALLUP
Miten kotisi lämmitetään nyt? Entä miten haluaisit
kotisi lämmitettävän?
15 TÄYTTÄ HÖYRYÄ LÄMMÖNTUOTANTOON
Fortumilla valmistuu uutta CHP-kapasiteettia vielä
vuoden 2010 loppuun menneessä.
16 VIHREÄ TUNTURI
Ruka nipistää energiankäytöstään ainakin 9 prosenttia
vuoteen 2016 mennessä.
19 KOTITALOUSOPETTAJAN YMPÄRISTÖTEOT
Helsinkiläisperheen äiti Rauni Piiponniemi tietää, että
ilmastonmuutoksen estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä
tekoja.
16
4/2010
20 HYVÄSTIT HUKKAPUTKILLE
Palvelinkeskukset lämmittävät espoolaistaloja.
22 MIEHEMME PUOLASSA
Mikael Lemström on ulkomaankomennusten konkari.
25 VERORATKAISUJEN TULEE OHJATA
PÄÄSTÖTTÖMYYTEEN
Päästökaupan tarkoitus on kannustaa päästöttömiin
investointeihin.
26 PYHÄKOSKEN SALAISUUS
Yksi arkkitehti Aarne Ervin merkittävimmistä töistä
löytyy Oulujoelta.
27 MATTILA KELAA
Kannustetaan Esa-Pekka Mattila MM- naaliin.
19
26
22
8
forte 4/2010 3
AJANKOHTAISTA
TOIMITTANUT:
ARJA KORHONEN
Fortum luopuu
CCS-koelaitoksesta
Fortum ei rakenna Meri-Poriin
hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) koelaitosta. Päätös tehtiin
lukuisten selvitysten ja yhtiön päivitetyn
strategian perusteella.
Pakkastalvi voi
kääntyä leudoksi
TALVI SAAPUI POHJOIS-SUOMEEN marraskuun
alussa, perinteiseen tapaan. Etelässä alkutalven
pakkaset ovat olleet poikkeuksellisen napakoita.
Ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta kertoo, että talven sää voi vielä muuttua
yllättäen.
− Suomessa on vallinnut jo reilun vuoden
ajan mannermainen säätyyppi: kesällä mitattiin
ennätyslämpöjä, talvi taas oli kylmä ja luminen.
Ilmavirtaukset ovat tuoneet meille vuoroin
helteitä tai pakkasia Venäjältä, kun taas Atlantin
tasainen lämpö ei ole päässyt tänne länsituulten
mukana, sanoo Nyman.
Ilmatieteilijät olettavat ennusteissaan saman
säätyypin jatkuvan, kunnes havaitaan pitempiaikainen ilmavirtauksien muutos.
− Jos joulukuussa virtaukset muuttuvat läntisen lauhoiksi, matalapaine saattaa kestää useita
viikkoja ja talvesta tulee lämmin, sanoo Nyman.
Talven 2010 keskilämpötila oli Suomessa noin
−10 celsiusastetta, kun lauhana talvena se voi olla
vain 1 tai 2 miinusastetta. Näin suuri lämpötilan
Verkkosivut
ykkösenä
FORTUM SIJOITTUI Pohjoismaiden yritysten
sarjassa jälleen ensimmäiseksi pörssiyhtiöiden Internet-palveluja arvioivassa
Hallvarsson & Halvarsson Webranking 2010
-tutkimuksessa. Eurooppalaisten yhtiöiden
sarjassa Fortum oli viides.
vaihtelu on aivan normaalia peräkkäisinäkin
talvina.
− Puolalainen tutkimusryhmä ennustaa
talvesta 2011 vuosituhannen pakkastalvea. He
perustavat näkemyksensä Golf-virran heikentymiseen. Brittitutkimuksen mukaan taas pieni
muutos auringon säteilytehossa on heikentänyt
länsivirtauksen voimakkuutta, mikä selittäisi
viime vuoden lämpimän kesän ja kylmän talven.
Meidän kokemuksemme mukaan ilmavirtaukset
vaikuttavat lämpötilaan huomattavasti voimakkaammin kuin aurinko tai merivirrat. Golf-virran
lämpö saapuu Suomeen juuri tuulen mukana,
sanoo Nyman.
Ilmastonmuutos ei tunnu lähitalvien säässä,
sillä se kohottaa keskilämpötiloja hyvin hitaasti. Ilmatieteen laitoksen kausi- ja viikkoennusteita voi
seurata osoitteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/
ja http://twitter.com/meteorologit.
Investointitukea
älykkään
sähköverkon
pilottihankkeelle
RUOTSIN ENERGIAVIRASTO myönsi
TOPI SAARI
JOS JOULUKUUSSA VIRTAUKSET MUUTTUVAT
LÄNTISEN LAUHOIKSI, MATALAPAINE
SAATTAA KESTÄÄ USEITA VIIKKOJA JA
TALVESTA TULEE LÄMMIN.
4 forte 4/2010
lokakuussa rahoituksen Fortumin ja ABB:n
yhteishankkeelle, jossa tutkitaan älykkäiden
sähköverkkojen asentamista kaupunkiympäristöön. Pilottihanke alkoi lokakuussa 2010.
Tutkimusprojektissa testataan joustavaa
sähköverkkoa Tukholman uudessa Norra
Djurgårdsstadenin kaupunginosassa.
Siellä hankkeen kehittymistä ja asennuksia
voidaan seurata oikeassa ympäristössä.
Uuden verkon avulla kuluttajat voivat
vaikuttaa omaan sähkönkulutukseensa
entistä aktiivisemmin.
KAUKOLÄMMITETTYJÄ KOTITALOUKSIA,
Uusi höyrylaitos
Ouluun
MILJOONAA
1,2 2,2
Suomi
Fortum rakentaa uuden höyryn tuotantolaitoksen Oulun Sanginsuuhun. Laitos
palvelee kahta Fortumin sopimuskumppania, Fermion Oy:tä ja Chempolis Oy:tä,
ja se käyttää polttoaineina kotimaisia
biopolttoaineita ja turvetta.
Ruotsi
Lähde: Energiateollisuus,
Svensk Fjärrvärme
veron korotus on kaikille sama
riippumatta sähköyhtiöstä tai
paikkakunnasta ja perustuu
yksinomaan sähkön kulutukseen.
Kaukolämmön hinnan arvioidaan nousevan Suomen tasolla
keskimäärin 13 prosenttia,
mutta sen suuruus tulee vaihtelemaan voimakkaasti paikallisesta
lämmön tuotantotavasta ja käytetystä polttoaineesta riippuen.
Myös muiden lämmitysmuotojen
kustannukset nousevat.
FORTUM
FORTUM OYJ
Suomen hallitus esittää energiaverotuksen muuttamista niin,
että lämmöntuotannon veron
suuruuden määräävät jatkossa
käytetyn polttoaineen energiasisältö, hiilidioksidipäästöt
sekä tuotantomuoto (yhteis- vai
erillistuotanto). Lisäksi suoraan
sähköasiakkaalta perittävään
sähköveroon esitetään merkittävää korotusta.
Toteutuessaan esityksellä
on suora vaikutus kuluttajan
tai yrityksen talouteen. Sähkö-
TOPI SAARI
Energiaverotus
uudistuu?
Fortumin ilmastoraportointi ja -toimet
Pohjoismaiden huippua
FORTUM OLI YKSI PARHAITEN MENESTYNEISTÄ
yrityksistä lokakuussa julkaistussa CDP:n Nordic 200
-raportissa. Carbon Disclosure Project (CDP) analysoi 200
suurimman pohjoismaisen pörssiyrityksen hiilidioksidipäästöihin liittyvää raportointia ja toimia.
Ydinvoima täytti 65 vuotta
VENÄJÄLLÄ ON TÄNÄ VUONNA
muistettu erilaisin juhlallisuuksin toisen
maailmansodan päättymisen 65-vuotismerkkipaalua. Seremonioihin sisältyi
myös juhla ydinvoiman 65-vuotisen
käytön kunniaksi.
Syyskuussa Kremlissä pidettyyn
tilaisuuteen kutsuttiin edustajat kaikista
maista, joiden ydinvoimalaitoksissa on
käytössä venäläisvalmisteinen VVERtyypin reaktori, kuten Loviisassa. Myös
Fortum lähetti tilaisuuteen tervehdyksensä.
Suomen valtuuskuntaa johti entinen
IVO:n toimitusjohtaja Kalevi Numminen, jolle tilaisuuden isäntä, Venäjän
entinen pääministeri Sergei Kirienko,
myönsi kunniamerkin. Kunniamerkit
saivat myös muut osallistujat, joita
olivat Kalervo Nurmimäki, Kari
Ruokonen, Viktor Novitsky ja
Juhani Santaholma. Kaikki osallistuivat aikoinaan Loviisan ensimmäisen
ydinvoimayksikön suunnitteluun ja
rakentamiseen.
Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosyksikkö kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon 30 vuotta sitten 4.11.1980.
Ykkösyksikkö oli valmistunut kolmisen
vuotta aiemmin.
forte 4/2010 5
Vakaa tulostaso
jatkui
AJANKOHTAISTA
Vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Fortumin Heat- ja Russia-divisioonat sekä Distribution-liiketoiminta-alue
paransivat tulostaan selvästi edellisvuodesta.
Täyssähköurheiluauto
menestyi
maailmalla
FORTE-LEHDESSÄKIN (3/2009) ESITELTY Metropolia Ammattikorkeakoulun sporttinen täyssähköauto Electric RaceAbout (ERA) saavutti toisen
sijan kansainvälisessä ajoneuvokehityskilpailussa.
Sähköurheiluauton kehittänyt tiimi palkittiin syyskuussa 2010 Washingtonissa.
Monivaiheinen Progressive Insurance Automotive X PRIZE -kilpailu alkoi viime vuonna.
– Suunnitelmat esiteltiin aluksi kirjallisesti, ja
niiden joukosta valittiin jatkoon pääsevät tiimit.
Kilpailu vei meidät kolme kertaa Yhdysvaltoihin,
jossa on tullut tänä vuonna vietettyä yhteensä
miltei kymmenen viikkoa, laskee projektipäällikkö
ja ammattikorkeakoulun lehtori Sami Ruotsalainen.
Paremmuus ratkaistiin kilpailussa, jossa
energiaa sai käyttää vain tietyn määrän. Voitto jäi
sekunnin murto-osista kiinni.
– Viimeinen taistelu käytiin meidän ja pienen
amerikkalaistiimin välillä. Johdimme kisaa viimeiselle kierrokselle asti, Ruotsalainen kertaa kilpailun
kulkua.
Kuluvana talvena autoon rakennetaan lämpöpumppu. Vuonna 2011 aikomuksena on keskittyä
ERA:n nopeuteen liittyviin asioihin.
– Auton energiatehokkuus on tullut jo todistettua, joten seuraavaksi on aika näyttää, kuinka
nopeasti ERA kulkee. Keväällä demonstroimme
myös Fortumin kanssa, miten auton akku voidaan
ladata kymmenessä minuutissa, Ruotsalainen
summaa tulevia suunnitelmia.
Metropolia Ammattikorkeakoulun projektitiimin lisäksi auton kehittämiseen ovat osallistuneet
Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti
sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kehitysprojektissa on ollut mukana lisäksi yli 60 yhteistyökumppania, joista yksi on Fortum.
METROPOLIA
Sporttisen
täyssähköauton
energiatehokkuus on
tullut jo todistettua.
EDUSKUNNAN URHEILUKERHO ja
jalkapallon juniorivalmentajia sparraava Fortum Tutor -joukkue kohtasivat
ystävyysottelussa Sonera Stadiumilla
lokakuussa. Ottelu päättyi tiukan
väännön jälkeen tutorien voittoon.
Eduskunnan joukkueessa pelasivat
muun muassa Paavo Arhinmäki, Ville Niinistö ja Kari Uotila ja
lukuisien tutorien joukoissa Tommi
Koivistoinen, HJK:n Mestareiden liiga
6 forte 4/2010
-maalivahti vuonna 1998, ja Palloliiton
toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen.
Joukkueiden vierailevina valmentajina
toimivat entiset maajoukkueen päävalmentajat Jukka Vakkila ja Jyrki
Heliskoski.
Fortumin ja Suomen Palloliiton
Fortum Tutor -ohjelman tavoitteena
on taata jokaiselle lapselle innostava
harrastus sekä osaava ja kannustava
valmentaja.
JUSSI ESKOLA
Fortum Tutor -joukkue kohtasi
Eduskunnan Urheilukerhon
Koillismaalta uusia
asiakkaita
SINI PENNANEN
Fortum sai marraskuun alussa uusia asiakkaita Koillismaalta, kun Energiapolar siirtyi
Fortumin omistukseen. Koti- ja yritysasiakkaiden sähkösopimukset jatkuvat ennallaan.
ASIAKAS KYSYY
Suomen energiapolitiikka esillä
Energia- ja kasvufoorumin
syysseminaarissa
ENERGIA- JA KASVUFOORUMIN SYYSSEMINAARI kokosi lokakuussa joukon
nuoria vaikuttajia vaihtamaan ajatuksia
Suomen energiapolitiikasta. Näkemyksiään eduskunnan Kansalaisinfossa
järjestetyssä tilaisuudessa esittelivät
poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat.
Kyseessä oli todellinen tulevaisuuden
sekä tämän päivän vaikuttajien kohtaaminen, sillä tilaisuuteen osallistui nuorten
vaikuttajien ohella Energia- ja kasvufoorumin toimijoiden eli Fortumin, Neste
Oilin, Outokummun, Pohjolan Voiman
sekä UPM Kymmenen edustajia.
Mielipiteitä vaihdettiin muun muassa
kaupunkiasumisesta sekä paikallisesta
energiaomavaraisuudesta. Keskustelunaiheet eivät kuitenkaan jääneet Suomen
rajojen sisälle, sillä esille nousi myös
EU:n keskeinen rooli energiapoliittisessa
päätöksenteossa.
Seminaari huipentui poliittisten
nuorisojärjestöjen paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli, miltä näyttää
vähäpäästöinen Suomi vuonna 2030.
Tärkeinä kestävää energiapolitiikkaa
tukevina ratkaisuina pidettiin esimerkiksi energiatehokkuuden edistämistä,
joukkoliikenteen käyttöön kannustamista sekä osaamisen tehokasta hyödyntämistä.
Syysseminaarissa kuului myös
ympäristöjärjestön ääni, sillä mukana
keskustelussa oli poliittisten nuorisojärjestöjen edustajien lisäksi WWF:n
ilmastoasiantuntija Salka Orivuori.
Keskustelun moderaattorina toimi
Tampereen yliopiston professori Ilkka
Ruostetsaari.
Energia- ja kasvufoorumi on viiden
suomalaisen yrityksen keskustelualoite energiasta ja sen merkityksestä
Suomelle.
FORTUM
Siirtymä etäluentaan alkoi
Fortum aloitti uusien etäluettavien mittareiden,
Fortum Älyboksien, asennukset lokakuussa Järvenpään Kyrölässä. Näkyvin ja välitön muutos
mittarinvaihdon jälkeen on, että sähköstä
maksetaan jatkossa kuukausittain mitatun
kulutuksen mukaan, minkä ansiosta arvioja tasauslaskut siirtyvät historiaan. Uusien
mittarien asennukset tehdään paikkakunta
kerrallaan vuoden 2013 loppuun mennessä, ja
asennusaika kerrotaan asiakkaalle noin viikkoa
aikaisemmin lähetettävässä kirjeessä.
Mikä on sopiva kodin
sisälämpötila?
OLESKELUTILOJEN SOPIVA HUONELÄMPÖTILA on
noin 21 astetta. Sitä pidetään terveellisenä ja
energiataloudellisena lämpötilana. Makuuhuoneissa lämpötila voi olla muutaman asteen viileämpi.
Nyrkkisäännön mukaan yhden asteen muutoksella on noin viiden prosentin vaikutus energiankulutukseen ja lämmityskuluihin.
Talvisin kannattaa olla tarkkana, ettei lämpö
mene harakoille tuuletuksen aikana. Nopea ristivetotuuletus vaihtaa ilman, muttei jäähdytä rakenteita. Avoimen ikkunan alla olevan lämpöpatterin
termostaatti kannattaa sulkea.
Pintalämpömittarin avulla voit mitata eri pintojen lämpötiloja asunnossasi ja paikallistaa muun
muassa mahdollisia lämpövuotoja.
Fortum.fi-palvelusta löydät listan kirjastoista,
joista mittaria voi lainata.
Tällä palstalla vastataan Fortumin
asiakaspalveluun tulleisiin kysymyksiin.
asiakaspalvelu@fortum.
Viimeinen Forte-lehti
Kädessäsi on tällä erää viimeinen Forte-lehti. Ensi
vuoden alusta alkaen palvelemme sidosryhmiämme
painetun lehden sijaan entistä aktiivisemmin internetsivuillamme osoitteessa www.fortum.fi. Verkosta
löydät muun muassa hyödyllistä energiatietoutta sekä
ajankohtaista informaatiota toiminnastamme. Lisäksi
toimitamme edelleen kaikille asiakkaillemme sähkölaskun mukana Kotienergia-liitteen, jossa pureudutaan
tarkemmin kuluttajia koskeviin asioihin. Kiitos kaikille
lukijoille − tavataan verkossa!
forte 4/2010 7
TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA
LÄMPÖÄ JA
SÄHKÖÄ
yhdessä
8 forte 4/2010
3/2009
Prosessinhoitaja
Carl-Mikael
Osenius tarkkailee
paineen kehitystä
Fortumin
Suomenojan
CHP-laitoksen
vesikierrossa.
Lapsikin tietää, ettei lämpöä
pidä päästää harakoille.
Miksi näin pitäisi tehdä
voimalaitoksissa?
Teksti JULIA KRISTENSEN Kuvat TOPI SAARI
forte 4/2010 9
TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA
os kaksi kärpästä voi
lyödä yhdellä iskulla, se
yleensä kannattaa. Tämä
pätee myös sähkön ja
lämmön yhteistuotantoon (CHP), jossa sähkön
tuotantoprosessissa
syntynyt lämpö otetaan
talteen ja käytetään joko
kaukolämpönä tai teollisuuden prosesseissa. Sähkön
erillistuotannossa turbiinissa
syntyvä lämpö sen sijaan johdetaan
lauhdelämpönä esimerkiksi vesistöön.
– Yhteistuotannossa on aivan valtava potentiaali, energiateknologian professori Sven Werner Halmstadin yliopistosta sanoo.
– Hukkalämmön määrä nykymaailmassa on todella
suuri. Jos se otettaisiin käyttöön, lisättäisiin paitsi voimalaitosten tuottavuutta ja polttoaineen käytön tehokkuutta,
myös vähennettäisiin hiilidioksidipäästöjä ja riippuvuutta
tuontienergiasta.
YHTEISTUOTANTOLAITOS on investointina
kalliimpi kuin vain sähköä tuottava voimalaitos, mutta kun
katsotaan pelkkiä rakennuskustannuksia pitemmälle, suh-
10 forte 4/2010
teet muuttuvat. Yhteistuotantolaitosten käyttökustannukset
ovat huomattavasti alhaisemmat, sillä polttoaineen osuus
voimalaitoksen kokonaiskustannuksista on noin puolet.
Yhteistuotannolla voidaan säästää karkeasti kolmasosa siitä
polttoaineen energiasta, joka kuluu kun sähköä ja lämpöä
tuotetaan erikseen. Siinä missä hyötysuhde erillistuotannossa on polttoaineesta riippuen Pohjoismaissa karkeasti
puolet, yhteistuotannossa se saattaa nousta jopa 90 prosenttiin.
Ja kun polttoaineen energia käytetään paremmin hyödyksi, myös hiilidioksidipäästöt vähenevät.
– Kaukolämmöstä noin 80 prosenttia perustuu toissijaiseen energian käyttöön eli esimerkiksi paikallisen teollisuuden tai sähköntuotannon prosesseissa syntyneeseen
lämpöön. Tämän tuotannon hiilidioksidipäästöt syntyisivät
joka tapauksessa, käytettiinpä lämpö hyväksi tai ei. Kun
lämpö käytetään hyväksi, se alentaa hiilidioksidipäästöjä
tuotettua energiayksikköä kohden, Werner täsmentää.
Lisäksi yhteistuotannossa voidaan hyödyntää paikallisia
polttoaineita, mikä täällä pohjoisessa tarkoittaa usein juuri
biomassoja metsäteollisuuden sivutuotteiden muodossa.
Korkeiden siirtokustannusten takia kaukolämpöä kannat-
Yhteistuotannossa on aivan
valtava potentiaali.
Kari-Pekka Hakala (alla) seuraa ja ohjaa
laitosyksikköjen toimintaa Suomenojalla.
Voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä noin
1 800 gigawattituntia ja kaukolämpöä
noin 2 200 gigawattituntia Espoon,
Kirkkonummen ja Kauniaisten asukkaille.
Koneasentaja Jan
Hedman (vas.)
korjaa apukattilan
syöttöpumppua.
taa tuottaa lähellä lämmön kulutuspaikkaa. Vastaavasti
metsäbiomassojen käyttäminen energiantuotannossa on
tehokkainta, kun kuljetusetäisyydet polttoaineen tuotantopaikalta sen käyttöpaikalle ovat mahdollisimman pienet.
Aivan keskelle metsiä yhteistuotantolaitosten rakentaminen ei kuitenkaan kannata, ellei lähellä ole paikallista
teollisuutta tai asutusta, jotta lämmölle riittää kysyntää.
Teknologian kehittyminen on kuitenkin viimeisten 10–15
vuoden aikana tehnyt entistä pienimuotoisemmista, biomassaan perustuvista sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista kannattavampia.
SUOMESSA YLI 40 PROSENTTIA sähköntuotannosta perustuu yhteistuotantoon, kun taas koko EU:ssa
keskiarvo on vähän yli 10 prosenttia. Jos yhteistuotanto on
kiistatta energiatehokkain tapa tuottaa sähköä ja lämpöä,
miksi sitä ei ole käytössä enemmän?
– Erittäin hyvä kysymys, johon ei ole yksiselitteistä
vastausta, kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama
Energiateollisuus ry:stä sanoo.
– Teknologia on ollut olemassa jo yli sata vuotta. Suomessa yhteistuotantoa on suosittu aina, kun se on ollut
kannattavaa, ja täällä on Tanskan ohella oltu edelläkävijöitä.
Yksi selitys yhteistuotannon hyödyntämättömyyteen voi
piillä toimintaympäristön erilaisissa ja erillisissä toimijoissa. Toinen vaikuttava tekijä voi olla yhteiskunnassa
vallitseva näkemys yksilön ja valtion päätösvallan suhteesta.
Monissa länsimaissa valtion puuttumista yksilön vapauteen
ja omistusoikeuteen, esimerkiksi oman asunnon lämmitystavan valintaan, ei ole katsottu hyvällä.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on samoilla linjoilla.
Sen mukaan yhteistuotannon lisääminen ei vaadi niinkään
mittavia rahallisia investointeja kuin oikein suunnattuja
poliittisia päätöksiä purkamaan yhteistuotannon esteitä.
Tavallisia yhteistuotannon esteitä ovat muun muassa
vaikeudet verkkoon myytävän sähkön käyvän arvon määrittämisessä, tietämättömyys yhteistuotannon eduista sekä
sääntelyyn liittyvät ongelmat.
TAHATTOMIEN LAINSÄÄDÄNNÖLLISTEN
esteiden merkitys nähtiin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kaukolämmöllä on suuri markkinaosuus, mutta jossa yhteistuotantoa on viimeisten 30 vuoden aikana ollut vähän.
– Yksi vähäisen osuuden syistä oli se, että energiaverotuksessa yhteistuotantoon perustuvaa lämpöä ei katsottu
hukkalämmöksi vaan fossiilisilla polttoaineilla tuotetuksi
lämmöksi, jota verotettiin kuin se olisi ollut erillistuotantoa. Tämä korjattiin vasta vuonna 2004, ja yhteistuotantoa
alettiin edistää jo ennen sitä esimerkiksi tukemalla uutta
biomassoihin perustunutta CHP-tuotantoa, Sven Werner
kertoo.
EU:n tavoitteena on ollut yhteistuotannon kaksinker-
forte 4/2010 11
TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA
On virhe ajatella, ettei
muualla kuin PohjoisEuroopassa riittäisi kysyntää
lämmölle.
taistaminen jo pitkään. Yhteistuotannolla on muun muassa
oma direktiivinsä, johon odotetaan päivitystä tulevan
energiatehokkuuden toimintasuunnitelman päivityksen
yhteydessä. Euroopan maista erityisesti Saksassa ja Ranskassa on pyritty tukemaan yhteistuotantoa, ja Ranskassa on
tehty poliittinen päätös kaukolämmityksen kaksinkertaistamisesta vuoteen 2020 mennessä. Euroopan ulkopuolella
yhteistuotannon lisäämisen veturimaa on Kiina, jossa
yhteistuotanto ja kaukolämpö kasvavat vuosittain 15–20
prosenttia.
Jari Kostaman mukaan yhteistuotannon lisäämiseksi
tarvittaisiin keskitetympää yhteistyötä sekä paikallistason
12 forte 4/2010
vaikuttamista ja tiedon levittämistä.
– Kunnat ja kaupungit ovat tässä suuressa roolissa.
Lisäksi demonstraatiorahoituksella voitaisiin aluksi kannustaa yhteistuotantoon maissa, joissa teknologiaa ei vielä
juuri käytetä. Näin voitaisiin toimia, vaikka suosittaisiinkin
markkinaehtoista kehitystä pitkällä aikavälillä, Kostama
sanoo.
KAUKOLÄMPÖ TOIMISI erittäin hyvin Euroopassa, jossa asukastiheys on suuri. Se, ettei muualla kuin
Pohjois-Euroopassa riittäisi kysyntää lämmölle, on sekä
Wernerin että Kostaman mukaan ajatusvirhe.
NÄKÖKULMA
Teksti
JULIA KRISTENSEN
Heittäisitkö
ruokakassin
roskakoriin?
KUVITTELEPA TEHNEESI juuri perheen ruoka-
ostokset viikonlopuksi. Olet raahannut neljä
raskasta kauppakassia kotiin ja ylös kuudenteen kerrokseen. Entä jos sisään päästyäsi purkaisitkin vain kahden kassin sisällön jääkaappiin
ja heittäisit toiset kaksi suoraan roskakoriin?
LUULENPA, ETTEI YKSIKÄÄN tuntemistani
ihmisistä näkisi tässä mitään järkeä. Näin kärjistetysti ajateltuna turha kuluttaminen tuntuisi
todella hullulta.
ENERGIAA KÄYTETÄÄN kuitenkin aika mones-
sa arjen tilanteessa juuri näin: Töihin ajetaan
yksin omalla autolla ja sillä käydään myös
kaupassa kilometrin päässä kotoa. Talvella
kodin huonelämpötila pidetään mukavassa
t-paitakelissä, eikä käyttämättömien laitteiden
töpseleitä aina muisteta irrottaa. Ja kaikesta
tuotetusta ruoasta jopa puolet saattaa todella
mennä kaatopaikalle.
MIKSI ENERGIAA ON NIIN HELPPO heittää
hukkaan? Yksi vastaus on, että energiahävikki
on liian näkymätöntä. Ylijääneen ruoan joutuu
todella itse heittämään roskikseen, mutta ylijäämäenergia häipyy vaivihkaa taivaan tuuliin.
Rahankaan menoa ei huomaa ennen kuin
kuukausia jälkikäteen saatavasta laskusta. Tältä
osin etäluettavat sähkömittarit antavat kodin
energiatehokkuuden lisäämiseen uudet aseet.
ILMASTONMUUTOKSEN KANNALTA nyt
jos koskaan energiaa pitäisi alkaa kuluttaa
järkevästi. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän
kaikkien pitäisi lopettaa kuluttaminen ja palata
elämään kynttilänvalossa.
SEN SIJAAN, että kieltäisimme miljoonilta vaurastuvilta kiinalaisilta tai intialaisilta jääkaapit ja
autot, voisimme todella käyttää sen energian,
jonka tuotamme jo nykyään.
– EU-tasolla 40 prosenttia käytetystä energiasta kuluu
lämmitykseen. Vaikka rakennustekniikka muuttuukin koko
ajan energiatehokkaammaksi, lämmön kysynnän lasku on
erittäin hidasta, ja vuonna 2050 olemassa olevista rakennuksista arviolta jo puolet on rakennettu. Yhteistyössä Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen, Turun
kauppakorkeakoulun ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen
kanssa vuodelle 2050 tekemämme sähkön ja kaukolämmön vision mukaan rakennusten lämmöntarve pienenee
Suomessa tulevaisuudessa noin 30 prosenttia, mutta rakennuspinta-ala kasvaa, joten kaukolämmön kysyntä ei laske,
Kostama kertoo.
Prosessinhoitaja
pitää huolta
käytännön toiminnasta valvomosta
saamiensa ohjeiden
mukaan. Kuvassa
prosessinhoitaja
Jorma Blom.
ENERGIATEHOKKUUDESTA on viime kädessä
kyse myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Jos et kotona heittäisi pois kokonaista
ruokakassia, tuskin voimalaitoksessakaan
kannattaa käyttää tilatusta polttoainekuormasta vain puolet.
forte 4/2010 13
TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA
Miten kotisi lämmitetään nyt?
Entä miten haluaisit kotisi lämmitettävän?
Teksti HANNA ASPELIN
Taloyhtiössämme
on käytössä kaukolämpö. Se on
mielestäni sopiva
lämmitysvaihtoehto taajamiin
hyvän hyötysuhteen vuoksi. Kerrostaloja voidaan
nykyään lämmittää maalämmöllä,
mikä olisi kiinnostava vaihtoehto,
jos vain kaupunki antaisi porata
reikiä maahan.
SALLA JOKELA, TAMPERE
Aivan vieras ilmiö kaukolämpö ei ole Etelä-Euroopassa
nytkään.
– Pohjois-Italian suurissa kaupungeissa on jo laajoja kaukolämpöjärjestelmiä, samoin Kreikassa on kaksi pienempää
järjestelmää. Ainakin Barcelonassa ja Lissabonissa kaukolämpöjärjestelmä on rakenteilla, Werner sanoo.
Hän huomauttaa, että samaa teknologiaa voidaan hyödyntää myös jäähdyttämiseen. Kaukojäähdytys on yksi tapa
hyödyntää yhteistuotantoa. Silloin putkissa kiertää lämpimän
veden sijaan kylmä vesi. Myös Kostama puoltaa tätä.
– Etelässä sähkön kulutushuiput aiheutuvat kesähelteiden jäähdytyksestä, juuri päinvastoin kuin pohjoisessa.
Kaukojäähdytys olisi siellä omiaan leikkaamaan kulutushuippuja ja vähentämään varakapasiteetin tarvetta.
Lisää voimalaitoksia vai
nykyisten tehokkaampaa hyödyntämistä?
PERINTEISESTI CHP-voimalaitokset ovat olleet
suuria perusvoimantuotantolaitoksia, mutta teknologian
kehittyessä yhä pienemmissä voimaloissa voidaan tuottaa
kannattavasti sekä sähköä että lämpöä.
– Tällä hetkellä keskimääräinen hyötysuhde maailman
voimalaitoksissa on noin 31 prosenttia. Jo pelkästään olemassa olevan tekniikan käyttöön ottaminen nostaisi sitä
huomattavasti, Kostama huomauttaa.
Sen sijaan maissa, joissa yhteistuotanto on jo tavallista,
uusi teknologia mahdollistaa pienempien voimalaitosten
yhteistuotannon, polttoainevalikoiman lisäämisen esimerkiksi yhdyskuntajätteisiin ja biomassoihin sekä sähkötehon
kasvattamisen. Yhteistuotantolaitosten sähkötehon lisääminen on tärkeää, sillä sähkönkulutuksen on ennakoitu kasvavan, kun muita energialähteitä korvataan yhä enemmän
sähköllä esimerkiksi liikenteessä. Voimalaitosten lisäämisen
sijaan olemassa olevan tuotantokapasiteetin tehokkaampi
hyödyntäminen olisi järkevä ratkaisu. Sähköntuotannosta
syntyneen hukkalämmön ottaminen hyötykäyttöön auttaisi
merkittävästi myös energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. ”Ei lämpöä harakoille” -ryhtiliikkeelle olisi siis
tilausta.
14 forte 4/2010
KUN JOHTAJA PASI MIKKOSELTA
Fortumin Heat-divisioonasta tiedustelee, kuinka pitkään yhtiöllä on ollut
sähkön ja lämmön yhteistuotantoa
(CHP), kysymys saa miehen hymyilemään.
– Taisimme alun perin aloittaa
CHP-tuotannon 1930-luvulla silloisessa Vanajan voimalaitoksessa, joka
tosin ei enää ole omistuksessamme.
Liioittelematta voi siis sanoa meidän
olleen mukana suomalaisessa yhteistuotannossa sen alkuajoista lähtien.
Tämän kokemuksen pohjalta
panostetaan tulevaisuuteen: CHPtuotannon lisäämiseksi on käynnissä
tai suunnitteilla tälläkin hetkellä
monia hankkeita. Viimeisen vuoden
aikana avajaisia on vietetty nyt jo
käytössä olevissa Tarton biomassaa
ja turvetta polttoaineena käyttävässä
CHP-laitoksessa sekä Suomenojan
uudessa kaasuturbiinilla käyvässä
voimalaitosyksikössä.
– Vielä tämän vuoden loppuun
mennessä kaupalliseen käyttöön
ovat valmistumassa Viron Pärnussa bio-turvelaitos ja Puolan
Częstochowan monipolttoainelaitos,
joka käyttää pääasiassa biomassaa ja
hiiltä. Lisäksi kahden jätteenpolttolaitoksen rakennustyöt ovat käynnissä
Tukholmassa ja Liettuan Klaipedassa.
Myös Venäjällä on käynnissä oma
investointiohjelma, Mikkonen kertaa.
FORTUMILLA YHTEISTUOTANTO
nähdään sekä taloudellisesti että
ympäristön kannalta järkevänä
tuotantotapana. Luonnonvaroja
tehokkaasti hyödyntävällä yhteistuotannolla on yhtiön syyskuussa
päivitetyssä strategiassa keskeinen
rooli.
Käytössä olevia yhteistuotantolaitoksia on nykyään jo seitsemässä
eri maassa yhteensä 23, ja Fortum
on maailman neljänneksi suurin
Talomme lämmitysratkaisu on tällä hetkellä
suora sähkölämmitys,
jota tukevat varaava
takka ja ilmalämpöpumppu. Haluaisin
lämmitysratkaisun, joka
pohjautuu uusiutuvaan energiaan.
Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman
hyödyntäminen yhdistettynä maalämpöön voisi olla hyvä ratkaisu, kunhan
teknologia kehittyy.
Rakennutamme parhaillaan omakotitaloa,
johon valitsimme
lämmitysmuodoksi
kaukolämmön. Sähkön markkinahinnan
kehitys tuntui epävarmalta. Maalämpöäkin mietimme, mutta se osoittautui melko
hintavaksi rakennusvaiheessa. Kaukolämpö tuntuu turvalliselta ja ympäristöystävälliseltä vaihtoehdolta.
Asun kaukolämmitetyssä kerrostalossa.
Ratkaisu on hyvä,
sillä käyttö on vaivatonta sekä lämmön
ja sähkön yhteistuotannon ansiosta ympäristö kuormittuu vähemmän moniin
muihin vaihtoehtoihin verrattuna.
Myös maalämpö on mielenkiintoinen, mutta vielä melko harvinainen
ratkaisu kerrostaloissa.
PETRI TURUNEN, HYVINKÄÄ
SATU SAVELA, KAUNIAINEN
GUY PELED, TAMPERE
TÄYTTÄ HÖYRYÄ
LÄMMÖNTUOTANTOON
Fortumilla uskotaan vahvasti
sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.
Uutta tuotantokapasiteettia on
valmistumassa lisää vielä tämän
vuoden loppuun mennessä.
Teksti JULIA KRISTENSEN Kuva EVA H SMITH
lämpöyhtiö. Itämeren ympäristössä yhtiön Heat-divisioona tuottaa
vuosittain noin 25 terawattituntia
lämpöä ja vajaa viisi terawattituntia
sähköä. Venäjällä puolestaan Russiadivisioonan lämmön vuosituotanto
on 26 terawattituntia ja sähkön 16
terawattituntia. Valtaosa Fortumin
lämmön tuotannosta on CHPtuotantoa, ja siitä suuri osa käytetään
kaukolämpönä.
– Asiakkaalle kaukolämpö on
huoleton, luotettava ja ympäristön
kannalta kestävä lämmitystapa. Lämmöntuottajan näkökulmasta se on
kokonaistaloudellinen ja kilpailukykyinen muihin lämmön tuotantotapoihin
verrattuna, Mikkonen perustelee.
neratkaisuja. Fortum on Tukholman
alueen merkittävin kaukolämpötoimittaja. Biopolttoaineiden ja jätteen
käytön kasvattaminen ovat tärkeässä
osassa CHP-tuotannon lisäämisessä
Tukholmassa vuoteen 2020 mennessä.
Yksi hankkeista on Mikkosenkin
edellä mainitsema Brista 2, jonka
pohjatyöt aloitettiin lokakuussa 2010.
Sillä on myös historiallista arvoa,
TUKHOLMA KANTAA TÄNÄ VUONNA
TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖSSÄ ETSITÄÄN
JATKUVASTI UUSIA POLTTOAINEVAIHTOEHTOJA.
Euroopan ympäristöpääkaupungin
titteliä, ja kaupungin ansioina on
pidetty muun muassa kaukolämmön
tuotantoa, jätteenkäsittelyä ja liiken-
sillä Brista 2 on Fortumin Ruotsin
lämpöliiketoiminnan tähän mennessä
mittavin investointi.
– Rakennamme Bristan CHPvoimalaitokselle uuden yksikön, jossa
käytetään polttoaineena kotitalous- ja
teollisuusjätettä. Läheisen jätteenkäsittelylaitoksen ja Bristassa jo
olemassa olevan biomassaa käyttävän yksikön ansiosta paikalla on
jo tarvittava infrastuktuuri, kuten
kaukolämpöverkko, sähkönjakeluverkko ja rautatie, joka on suuri etu
CHP-laitoksen sijainnin kannalta, Leif
Evaldsson Fortumilta kertoo.
Valmistuttuaan vuonna 2013 Brista 2 käyttää vuosittain jopa 240 000
tonnia jätettä.
– Meillä on jo neljänkymmenen
vuoden kokemus jätteenpoltosta
Högdalenin CHP-laitoksella Etelä-Tukholmassa, ja pohjoiseen valmistuvan
Brista 2:n myötä polttoaineen kuljetukset voidaan suunnitella entistä
tehokkaammin ja lyhentää kuljetusmatkoja, Evaldsson sanoo.
YHTEISTÄ FORTUMIN TUOREILLE lai-
toshankkeille on, että niissä pyritään
mahdollisimman vähäisiin hiilidioksidipäästöihin. Esimerkiksi Puolassa
biomassaa ei juuri ole aikaisemmin
käytetty polttoaineena voimalaitoksissa.
Mikkosen mukaan tutkimus- ja
kehitystyössä etsitään jatkuvasti
uusia polttoainevaihtoehtoja ja
tehdään sekä nykyisiä että tulevia
CHP-laitoksia palvelevaa kehitystyötä.
Mielenkiintoisimmasta päästä ovat
Värtanin CHP-laitoksen kokeilut –
kuka tietää, vaikka tulevaisuuden
kattiloissa sähköksi ja lämmöksi
jalostuisivat esimerkiksi oliivinkivet ja
palmunytimen kuoret laajemmassakin mittakaavassa.
forte 4/2010 15
ASIAKKAAN MAAILMA
Rukalle raivattiin
ensimmäinen rinne
jo vuonna 1954. Nyt
perinteinen hiihtokeskus
on edelläkävijän roolissa
ekologisessa ajattelussa.
Teksti ANTTI POHJA Kuvat TOPI SAARI
Tuntur
Vihreä
16 forte 4/2010
uri
R
ukan Saaruan-rinteessä on täysi tohina
päällä. Laskettelijat ja lautailijat tulevat rinnettä alas tasaisena virtana, ja
rinteen reunalla uutuuttaan hohkavat
keltakylkiset lumitykit sylkevät kuorrutusta pitkin mäkeä. Lumetuksen asetuksia voidaan
muokata nopeasti: huoltomies painelee hetken lumitykin kyljessä olevan näyttötaulun kosketusnäyttöä,
ja kaikki on valmista.
Ruka on ennen kaikkea hiihtokeskus ja vapaaajanviettopaikka. Siksi sille yrityksenä on tärkeää
tuottaa asiakkailleen elämyksiä, nautintoja ja rentoutumista. Luontoon ja ympäristöön kietoutuvan
liiketoiminnan odottaisi olevan ekologisen ajattelun
kärkipäässä, ja niin tässä tapauksessa onkin.
Rukakeskus Oy liittyi ensimmäisenä hiihtokeskuksena Motivan ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut
MaRa ry:n vuonna 2008 alkaneeseen energiatehokkuusohjelmaan, jossa on tällä hetkellä seitsemän
hiihtokeskusta mukana. Ohjelman tavoitteena on
9 prosentin suhteellinen energiansäästö vuoteen
2016 mennessä.
SÄHKÖN
TALVIKÄYTÖSSÄ
ON NIPISTÄMISEN
PAIKKA.
Rukakeskus Oy:n liiketoimintajohtaja Matti
Parviainen on aidosti ylpeä siitä, miten Rukakeskus ja sen henkilökunta ovat kokeneet energiansäästöajattelun tärkeäksi osaksi yrityksen toimintaa.
Esimerkiksi sähköä kuluu joka talvi niin paljon, että
jo pienilläkin muutoksilla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan.
Tarvitsemme sähköä oikeastaan kaikkeen.
Vuosittainen kulutuksemme on noin 5,5 miljoonaa
kilowattituntia (5 500 MWh), ja valtaosa
siitä kuluu tietenkin talvella. Siinä on
paikka nipistää pois se 9 prosenttia ja enemmänkin. Pitkälti kyse on ajattelutapojen ja
kulutustottumusten muutoksista, Parviainen kertoo.
forte 4/2010 17
HISSIKAPASITEETTIMME
ON 24 000
HENKILÖÄ
TUNNISSA.
ENERGIAA VOI SÄÄSTÄÄ hiihtokeskuksissa lähes
kaikesta. Jo pelkästään rinteisiin liittyvää toimintaa
tehostamalla voidaan saada merkittäviä tuloksia
aikaan. Rinteiden lumetus ja muu kunnostus,
hissien käyttö, valaistus sekä rinteiden suunnittelu
vievät hurjan määrän energiaa. Päälle tulevat tietenkin vielä kaikki majoitukseen, muonitukseen ja
matkustamiseen liittyvät toimet, joita hiihtokeskuksessa tarvitaan. Tähän kaikkeen voidaan vaikuttaa
kulutustottumusten hienosäädöillä.
Erilaisten mittareiden avulla voimme tarkkailla koneiden polttoainekulutusta ja ajotapojen
vaikutusta kulutukseen. Jo tietoisuus mittareiden
olemassaolosta muuttaa käyttötottumuksia taloudellisempaan suuntaan, Parviainen arvioi.
KULUVAN TALVEN suurin muutos Rukalla on ollut
lumetusjärjestelmän täysremontti. Miljoonaluokan
investoinnilla haetaan energiatehokkuutta – ja
Kiitosta
luotettavuudesta
RUKAKESKUS OY on Fortumin sähkönsiirtoasiakas.
Liiketoimintajohtaja Matti Parviainen arvostaa sähkönsaannissa luotettavuutta, sillä koko liiketoiminta on
siitä riippuvainen.
Yrityksellä kuluu vuosittain sähköä 5 500 megawattitunnin verran. Ruka ostaa käyttöönsä vesisähköä, joten
heidän sähkönkulutuksen hiilijalanjälkensä on pyöreä
nolla.
− Kyllä Fortumia voi pitää erittäin luotettavana toimijana sähkönsiirrossa, ja olemme erittäin tyytyväisiä
asiakkuuteemme. Kaikki on mennyt niin kuin pitää, ja
luotettavuus on jopa parantunut vuosittain.
Varsinkin lumetuksen aikana on kriittisen tärkeää,
että sähkönsaanti on turvattu. Vesipumppujen hyytyminen sähkökatkon vuoksi on todellinen painajainen.
Satojen yksiköiden sammuminen ei ole ihan pikku juttu.
18 forte 4/2010
Rukakeskus ja sen henkilökunta ovat kokeneet
energiansäästöajattelun
tärkeäksi osaksi yrityksen
toimintaa.
taloudellisia säästöjä. Yli viidenkymmenen uuden
lumitykin ansiosta päästään yli 20 prosentin energiasäästöön. Lisäksi vedenpumppauksen automatisointi takaa suuria säästöjä kulutukseen.
Hissiverkosto on laskettelukeskuksessa se kaikkein oleellisin asia. Hissilinjastot ovat pitkäikäisyytensä vuoksi harvoin investoinnin kohteena, mutta
energiaa voi säästää vanhemmillakin hisseillä
käyttökapasiteettia parantamalla. Mitä vähemmän
vaijeri vetää ylös tyhjiä penkkejä, sitä vähemmän
energiaa kuluu hukkaan ja sitä tehokkaammin koko
hiihtokeskus pyörii.
Hissikapasiteettimme on 24 100 henkilöä
tunnissa. Ruuhka-aikoina voimme hissilippujärjestelmän avulla seurata todellista käyttöastetta.
Keskiarvo on tällä hetkellä noin 70 prosenttia. Jos
saisimme sen nostettua 80:een, emme tarvitse uutta
isoa hissiä, mikä tarkoittaa hurjia taloudellisia ja
energiankulutuksellisia säästöjä, Parviainen muistuttaa.
PALJON ON SIIS TEHTY, mutta vielä enemmän on
tekemättä. Energiansäästäminen on ennen kaikkea
asennemuutoskysymys, johon kaikki voivat itse
vaikuttaa.
Toivoisin, että mahdollisimman moni suomalainen hiihtokeskus liittyisi tähän energiatehokkuusohjelmaan, jotta saisimme koko alalle sellaisen
hyvän draivin päälle. Meidän pitää näyttää, että
hiihtokeskusala huolehtii ympäristöstään ja että se
on meille tärkeä asia, Parviainen päättää.
MINUN VALINTANI
Tällä palstalla esitellään
ihmisiä, jotka pyrkivät
elämään kestävällä
tavalla.
Kotitalousopettajan isot ja pienet ympäristöteot
NELIHENKISEN HELSINKILÄISPERHEEN ÄITI
Rauni Piiponniemi tietää, että ilmastonmuutoksen estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä
tekoja.
Piiponniemen perheen ympäristöystävällisiin rutiineihin kuuluu kodin hyviä käytäntöjä,
joita Rauni vie jakoon myös työssään yläasteen
kotitalousopettajana.
− Kierrätämme pahvit, lasit ja metallit ja
kompostoimme omat biojätteemme.
Koulussa tuntuu, että ala-asteen opettajat
ottavat ympäristöasiat hyvin esille. Myös
vanhemmat edesauttavat lastensa ympäristötietoisuutta. Yläasteen kotitalousopettajan
tehtäväksi jää kerrata ja syventää aiemmin
opittuja asioita.
− Ilmastomyönteisyyttä on totta kai tarpeen tuoda esille tasaisin väliajoin ja useassa
oppiaineessa, eri näkökulmista.
ISO ASIA OLI KODIN LÄMMITYSTAVAN
vaihtaminen öljylämmityksestä maalämpöön,
kertyyhän asumisesta keskimäärin kolmannes
ilmastopäästöistämme.
− Päädyimme maalämpöön lähinnä ympäristösyistä. Laskimme, että säästöä lämmityskustannuksissa tulisi tuhansia euroja vuodessa
ja investointi maksaisi itsensä takaisin 6−7
vuodessa. Laskelmat ovat pitäneet paikkansa,
ja maalämpö on lisäksi osoittautunut hajuttomaksi, äänettömäksi ja vaivattomaksi.
LIIKENTEEN OSUUS ilmastopäästöistä on noin
viidennes. Kun Rauni Piiponniemi vaihtoi
viimeksi autoa, pohti hän tarkasti eri vaihtoehtoja. Kolmisen vuotta sitten oli paljon puhetta
ilmastonmuutoksesta ja hybridien toinen
sukupolvi oli juuri tulossa markkinoille. Siitä
lähti ajatus, että uusi auto voisi olla hybridi.
− Mieluiten käyttäisin joukkoliikennettä,
varsinkin kun asun Helsingissä. Elämästä ei
kuitenkaan tulisi mitään ilman toista autoa,
kun perheessä on harrastavia lapsia ja paljon
menoja, Rauni Piiponniemi sanoo.
Toyota Prius ei ollut puhtaasti ideologinen
valinta, vaan valinnassa painoi myös näppäryys.
− Halusin vähän kuluttavan, käytännöllisen
auton, joka on riittävän väljä, että kyytiin mahtuvat lapset ja heidän kaverinsa sekä ostokset.
ODOTUKSET OVAT TÄYTTYNEET HYVIN. Kyytiin
mahtuu neljä lasta, ja tavaratila vetää treenikamat ja ostokset. Kakkosautona hybridi on
hyvä, sillä se pääsee kaupunkiajossa oikeuksiinsa. Prius on ollut toimintavarma eikä ole
vaatinut korjauksia 2,5 vuoden käyttöaikana.
Muita autoilijoita kiinnostaa eniten, paljonko sähkö- ja bensiinimoottorin yhteistyö
kuluttaa bensiiniä. Piiponniemeä viehättää
se, että kulutusta voi seurata ajotietokoneen
näytöltä koko ajan.
− Kun kulutus näkyy koko ajan, opettaa se
erilaista ajotyyliä. Hybridin monitori neuvoo
taloudellisempaan ajotapaan.
Teksti MARIAANA NELIMARKKA
Kuva TOMI PARKKONEN
Rauni Piiponniemen
perheen koti lämpiää
maalämmöllä.
2/2009 19
forte 4/2010
TEKNOLOGIA
HYVÄSTIT
HUKKAPUTKILLE
Fortumin kaukolämmöntuotannossa
pyritään mahdollisimman
energiatehokkaisiin ratkaisuihin,
joista kuluttajatkin hyötyvät. Yksi
mielenkiintoisimmista löytyy
Elisan ja Tiedon palvelinkeskuksista
Espoosta.
Teksti ANTTI POHJA Kuva SHUTTERSTOCK
K
aukolämpötoiminta
voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen:
tuotantoon, jakeluun
ja käyttöön. Fortumin tavoitteena on kehitellä
mahdollisimman energiatehokkaita ratkaisuita jokaiselle
alueelle. Esimerkiksi uudella
Espoon Suomenojan maakaasukäyttöisellä sähkön ja lämmön
yhteistuotantolaitoksella kaukolämmön tuotanto tehostui
merkittävästi.
Jakelupuolella energiatehokkuutta voidaan parantaa tarkkailemalla lämpöhäviöitä siinä
vaiheessa, kun vesi kulkee putkissa maan alla. Fortum seuraa
20 forte 4/2010
jakeluverkoston tilaa mittauksin
koko ajan.
Tämä on meille erittäin
keskeinen seuranta. Teemme
määrätietoisesti työtä koko ajan
sen eteen, että lämpöhävikki olisi
mahdollisimman pieni, Fortumin
myyntijohtaja Jussi Ojanen tähdentää.
Kolmantena tulee kaukolämmön käyttö; Fortum tarkkailee
energiatehokkuutta etäluettavien
mittareiden avulla myös yksittäisten käyttäjien tasolla. Automaattiset, etäluettavat sähkömittarit
ovat verraten uusi asia, mutta
kaukolämpöpuolella niitä on ollut
jo kauan. Mittarit raportoivat
kaukolämmön meno- ja tuloveden
LÄMPÖPUMPPUJEN AVULLA
SAAMME
PALVELINTEN
TUOTTAMAN
LÄMMÖN TALTEEN JA VOIMME
KÄYTTÄÄ SITÄ
TALOJEN LÄMMITYKSESSÄ.
lämpötilan lisäksi kaukolämpöveden virtaustiedot.
Poikkeuksellisia lukemia
osoittavat mittarit kertovat, että
lämmönjakokeskus on huollon
tarpeessa tai että se on vaihdettava uudempaan ja energiatehokkaampaan. Automaattinen
muistutus vaihdon ajankohtaistumisesta tulee myös kaikille
niille Fortumin asiakkaille, joiden
vaihdin on 20 vuotta vanha. Se on
ikä, jolloin vaihdin on monessa
tapauksessa varminta vaihtaa jo
kustannussyistä, sillä uudemmat
laitteet ovat myös energiataloudellisempia. Lämmönvaihtimien
tasoa, ikää ja laatua on syytä
tarkkailla omistajien itsensäkin,
FORTUM TUTKII JA KEHITTÄÄ
Haalentunutkin vesi kelpaa
moneen paikkaan
TALOJEN LÄMMITYSKIERROSTA palautuvan kaukolämpöveden
ei tarvitse mennä suoraan takaisin voimalaitokselle lämmitettäväksi. Mitä viileämpää palautuva vesi on, sitä energiatehokkaampaa
on sähkön ja lämmön yhteistuotanto.
Talojen lämmityksessä viilentynyttä vettä voidaan käyttää
toistamiseen maan lämmittämiseen. Noin 40-asteinen vesi ei enää
kelpaa taloihin, joissa kaukolämmön tuloveden pitää olla yli 70-asteista. Fortumin kaukolämmön paluuvettä käytetään esimerkiksi
jalkapallokenttien lämmittämisessä.
– Pallokenttien alle on vedetty lämmitysputkia, jotka lämmittävät kentän pintaa. Tällaisessa ratkaisussa voittavat kaikki: me
saamme viileämmän palaavan veden ja jalkapalloilijat sulan ulkokentän aikaisemmin keväällä ja toisaalta myöhempään syksyyn,
Jussi Ojanen sanoo.
Fortumin pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkostoalueella
pallokenttälämmityksestä nautitaan muun muassa Kauniaisissa,
Espoonlahdessa, Tapiolassa ja Matinkylässä. Lisäksi esimerkiksi Tapiolan keskustan katujen alla käytetään hyväksi edullista paluuvesilämmitystä. Vastaavia ratkaisuja on myös muualla kuin Espoossa
ja Kauniaisissa.
– Kyllä kentänkäyttäjät ja omistajat ovat olleet tyytyväisiä – niin
kuin mekin. Heidän ulkopelikautensa pitenee huomattavasti, ja he
voivat itse päättää, milloin vetävät lämmityshanat kiinni ja menevät
halliin. Tapiolan keskustassa vastaavasti viihtyisyyttä lisää se, ettei
katuja tarvitse hiekoittaa talvisin ja ettei tule kuraa sisälle liikkeisiin,
Ojanen mainitsee.
sillä kaikki nuo seikat vaikuttavat
laitteen tehokkuuteen ja toimivuuteen.
Tarjoamme ilmaista asiantuntijapalvelua talonrakentajille
koko urakan ajan: talon suunnitteluvaiheessa, lämmönvaihtimen
käyttöönottovaiheessa ja talon
lopputarkastuksen yhteydessä. Jos
jotain on pielessä, me autamme
asiakkaitamme parantamaan
suunnitelmiaan, Ojanen kertoo.
UUSIOKÄYTTÖÄ. Kaukolämmön
energiatehokkuuden saralla on
kehitetty mielenkiintoisia hankkeita, jotka ovat osoittautuneet
toimiviksi. Fortum on yhdessä
Elisa Oyj:n ja Tieto Oyj:n kanssa
alkanut hyödyntää yritysten
palvelinkeskusten tuottamaa
hukkalämpöä.
Palvelinkeskusten koneet
tuottavat erittäin paljon lämpöä
joutuessaan toimimaan jatkuvasti
ja kovalla teholla. Ilman konesalien jäähdyttämistä koneet jouduttaisiin ajamaan nopeasti alas
vaurioiden välttämiseksi, Ojanen
muistuttaa.
Ja kun keskusten kautta pyörii
lukuisia kriittisiä tietoliikennepalveluita, ei katkoksiin ole varaa.
Tästä johtuen palvelimet ovat
tarvinneet aiemmin kompressorijäähdytystä – vaan eivät enää.
Jäähdytämme tietokonemyllyjä lämpöpumppujen avulla
entisen kompressoriviilennyksen
sijaan, mikä on energiatehokkuuden kannalta radikaalisti
järkevämpi ratkaisu. Lämpöpumppujen avulla saamme konesalien tuottaman lämmön talteen
ja voimme käyttää sitä talojen
lämmityksessä, eli tässä voittavat
kaikki. Tällainen ympäristöystävällinen kokonaisratkaisu on
kansainvälisestikin katsottuna
ainutlaatuista, joten voimme olla
ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet
aikaiseksi.
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI
VALAISEE ASIAA. Kahden palvelinkeskuksen tuottamalla niin
sanotulla turhalla lämmöllä voi-
daan Espoon alueella lämmittää
2 500 omakotitaloa vuodessa.
Palvelinkeskusten laajennussuunnitelmien toteutuessa hyöty voi
vielä moninkertaistua lähivuosien
aikana.
Kaukolämmön kokonaiskulutus Espoossa on vuositasolla
2 000 gigawattituntia (GWh). Palvelinkeskuksissa lämpöä syntyy
ensimmäisessä vaiheessa noin
50 GWh, joten siltä osin puhutaan parin–kolmen prosentin
osuudesta Espoon kaukolämmön
tuotannossa. Edellä mainitut laajennukset nostaisivat osuutta jo
lähemmäs kymmentä prosenttia.
Ei siis ihan hukkaputkia.
forte 4/2010 21
KASVOT
Ulkomaankomennusten konkari
Mikael Lemström listaa avoimen
mielen ja positiivisen asenteen
ekspatriaatin tärkeimmiksi
työkaluiksi.
Teksti MINNA KALAJOKI Kuvat TOPI SAARI
A
sennetta ja avoimuutta
tarvittiin muun muassa
vuosi sitten, jolloin
Mikael Lemström astui
uutena johtajana keskelle
uutta organisaatiorakennetta maassa,
jonka liiketoimintakulttuuria ei tuntenut lainkaan.
Mikael Lemström nimitettiin
viime vuoden lokakuussa Puolan Heatdivisioonasta vastaavaksi johtajaksi.
Divisioona sisältää sähkön ja lämmön
yhteistuotannon, kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut.
Puolalainen työkulttuuri ja
ilmapiiri olivat täysin uutta. Haasteita
riittää, mutta puolalaisten ammattiosaaminen ja joustavuus ovat tehneet
minuun suuren vaikutuksen. Nuoren
työvoiman menestyksen nälkä on
suurta, Lemström sanoo.
Reilut 10 vuotta ulkomaankomennuksella työskennellyt johtaja elää niin
kuin opettaa. Kiinnostus uutta asemapaikkaa kohtaan on niin suurta, että
puhelinhaastattelukin venyy.
Mihin tahansa menemmekin,
asetumme sinne ”toistaiseksi”, ja koko
elämä siirretään uuteen paikkaan.
Yritämme päästä sisään paikallisiin
näkökulmiin ja elää maan tavalla,
Lemström kertoo.
Paino on sanalla ”me”, sillä kaikkein tärkeimmäksi voimavarakseen
Lemström nimeää perheensä. Vaimo ja
neljä 10–22-vuotiasta lasta muodostavat tärkeän vastapainon työkuvioille.
22 forte 4/2010
Puolassa Lemströmiä kiinnostavat
upean luonnon, historian ja keskieurooppalaisen kulttuurin rinnalla
markkinoiden mahdollisuudet. Liiketoimintaympäristö on vakaa, ja viime
vuonna Puola oli EU-maista ainoa,
jonka bruttokansantuote nousi. Asukkaita on liki 40 miljoonaa.
Itämeren alueeseen kuuluva Puola
on yksi Fortum Heatin liiketoiminnan
painopisteistä.
MERKITTÄVÄ VIRSTANPYLVÄS saavutet-
tiin syyskuussa, jolloin Częstochowassa
vietettiin ensimmäisen oman voimalaitoksen avajaisia. Sähköä ja lämpöä
tuottava voimala käyttää hiilen rinnalla biomassaa.
Biomassan käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä, ja Puolan valtio tukee
sen käyttöä vihreillä serti kaateilla,
Lemström selvittää.
Monet asiat etenevät kuitenkin
totuttua hitaammin, ja Częstochowan
voimalaitosprojektikin venyi.
Joskin laitos rakennettiin Puolan
mittapuussa ennätysajassa ja saimme
siitä ansaittua kiitosta Puolan lehdistössä, Lemström kertoo.
Maan erityispiirre on muun
muassa se, että voimalaitoksen raken-
Mie
Mikael Lemströmin
ura on myötäillyt
Fortumin liikkeitä
maailmalla.
ehemme
Puolassa
forte 4/2010 23
Yritämme päästä sisään
paikallisiin näkökulmiin ja
elää maan tavalla.
taminen tapahtuu paikan päällä.
Valmiita elementtejä tai tehdasrakenteita ei käytetä. Częstochowan
rakennustöihin kului peräti 2,3 miljoonaa miestyötuntia, kun esimerkiksi
Suomenojan rakentamiseen kului alle
600 000 tuntia, Lemström huomauttaa.
Częstochowa on Fortumin
ensimmäinen sähköä tuottava laitos
Puolassa. Lämpöpuolella
kapasiteettia on laajennettu määrätietoisesti
alusta lähtien.
Lukuisia kaukolämpöyhtiöitä on jo
hankittu, ja markkinaa seurataan
tarkalla silmällä.
Toistaiseksi
Fortum on pieni
toimija Puolassa.
Lemström arvioi
kaukolämpömarkkinan
kooksi noin 150 terawattituntia, ja viime vuonna Fortumin kaukolämpömyynti ylsi 3,9 terawattituntiin.
Yksityistäminen jatkuu, ja paljon voimalaitoksia on tulossa myyntiin. Meidän strategiamme on olla
tässä prosessissa aktiivisesti mukana.
Częstochowan rakentaminen osoitti,
että olemme täällä pitkäjänteisesti ja
kasvaaksemme, Lemström alleviivaa.
Aasiassa, ennen kaikkea Laem Chabangin voimalaitoksen kehittämisen
Thaimaassa, sen johtamisen ja lopuksi
myynnin vuonna 2002.
Aasian vuosien jälkeen Lemström
työskenteli Fortum Servicen myyntijohtajana. Globaali tehtävä kuljetti
miestä muun muassa Britanniaan,
Baltian maihin, Tukholmaan, Pietariin, Dubaihin ja Hampuriin. Eikö
parissakymmenessä vuodessa
ole ehtinyt lainkaan kyllästyä?
Työyhteisöt
ovat olleet mukavia,
ja olen saanut
vaihtaa tehtäviä
aina vain kiinnostavampiin alle kolmen vuoden välein.
En yksinkertaisesti
ole ehtinyt kyllästyä,
Lemström selittää.
Perheen lisäksi
Lemströmin golf-harrastus
on seurannut häntä maasta ja maanosasta toiseen. Ei ihme, että parhaiten mieleen jäänyt asuinpaikka on
Thaimaa, jossa perheen koti sijaitsi
kuvankauniilla golfkentällä Pattayan
pohjoispuolella. Lemströmin tasoitus
on viiden luokkaa, ja Puolassakin hän
yrittää ehtiä kentälle joka viikonloppu.
Talveksi on suunnitteilla matka johonkin läheisistä hiihtokeskuksista.
LEMSTRÖM EI EHKÄ nyt olisi kiinnos-
tavassa tehtävässään Puolassa, ellei
olisi kaksikymmentä vuotta sitten
sattumalta päätynyt Fortumille harjoittelijaksi. Teknillisen fysiikan opiskelija sai harjoittelupaikan silloisesta
Imatran Voimasta. Taloon jäätyään
hän työskenteli aluksi analyytikkona
ja voimalaitospäällikkönä.
Alkuvuosien jälkeen Lemströmin
ura on myötäillyt Fortumin liikkeitä
maailmalla: toimintojen käynnistäminen ja kehittäminen Aasiassa, niiden
myynti ja sen jälkeen siirtyminen
nykyisille liiketoiminnan ydinalueille
Pohjois-Eurooppaan.
Uransa tähänastisina huippuhetkinä hän mainitsee kehitystyön
24 forte 4/2010
Mikael ”Micke”
Lemström
PERHE: vaimo ja neljä lasta
KOULUTUS: diplomi-insinööri, Teknillinen
korkeakoulu, 1992
ALOITTI Fortumilla harjoittelijana vuonna
1990
VIIMEISIMMÄT TEHTÄVÄT: johtaja, Heatdivisioona, Puola, lokakuun alusta 2009;
myyntijohtaja, Fortum Service, 2008−2009;
johtaja, Kaakkois-Aasia ja Lähi-itä, 2007
K
eskustelu windfall-voitoista ja
niiden verotuksesta virisi loppuvuodesta 2005 EU:n päästökaupan astuttua voimaan. Joidenkin
hiilidioksidipäästöttömien sähköntuotantomuotojen eli käytännössä vanhan
vesi- ja ydinvoiman katsottiin ansiottomasti
hyötyvän päästökauppajärjestelmästä, ja hyötyä haluttiin verottaa.
Päästökauppajärjestelmässä sähköntuottajien on hankittava päästöoikeuksia aiheuttamiaan päästöjä vastaava määrä. Vuoteen
2012 saakka osa päästöoikeuksista jaetaan
sähköntuottajille ilmaiseksi, mutta runsaasti
päästävät tuotantolaitokset joutuvat ostamaan niitä markkinoilta lisää. Päästöttömän
tuotannon kustannukset eivät muutu, koska
päästöjä ei aiheudu eikä päästöoikeuksia näin
ollen tarvitse ostaa.
Sähkön markkinahinta pohjoismaisessa
sähköpörssissä määräytyy aina sen halvimman tuotantomuodon perusteella, joka riittää
tyydyttämään kulloisenkin kysynnän. Usein
ajatellaan, että tämä on aina kivihiilellä
tuotettua lauhdevoimaa, jonka hinta sisältää
päästöoikeuksien kustannukset. Kuitenkin
esimerkiksi vuonna 2009 hiililauhde määritti
markkinahintaa vain noin 60-prosenttisesti.
Silloin, kun hiililauhde määrittää markkinahintaa, maksetaan myös päästöttömästi
tuotetusta sähköstä samaa korkeampaa
hintaa, sillä sähköllä on ja voi olla vain yksi
hinta. Suomessa tätä päästöoikeuksien
aiheuttamaa markkinahinnan nousua pidetään päästöttömien sähköntuotantomuotojen
osalta ansiottomana hyötynä, windfallina.
Muissa EU-maissa windfall-voitoksi katsotaan
fossiilisten polttoaineiden tuottajien saamat
ilmaiset päästöoikeudet.
− Päästöoikeus voidaan käyttää joko
omaan tuotantoon tai myydä markkinahintaan. Tällöin ilmaiseksikin saadulla päästöoikeudella on rahallinen arvo, joka heijastuu
sähkön tuotantokustannuksiin ja sitä kautta
hintaan. Muualla Euroopassa ilmaiseksi saadun päästöoikeuden luomaa hyötyä pidetään
windfall-voittona, ja siksi EU on päättänyt
lopettaa ilmaisten päästöoikeuksien jakamisen sähköntuotannolle vuoden 2012 jälkeen,
Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Esa Hyvärinen selvittää.
PÄÄSTÖKAUPAN TARKOITUS on parantaa päästöttömän sähköntuotannon kannattavuutta ja
kilpailukykyä sekä kannustaa päästöttömiin
investointeihin.
− Päästökaupan tarkoitus on, että investoiminen päästöttömään tuotantoon olisi kannattavaa ja että olemassa olevaa päästötöntä
kapasiteettia käytettäisiin maksimaalisesti ja
sitä pidettäisiin kunnossa. Alun perin ei ehkä
ymmärretty, että päästökaupan tarkoituksena
SIJOITTAMINEN
VERORATKAISUJEN TULEE OHJATA
PÄÄSTÖTTÖMYYTEEN
Suomen hallitus veti elokuussa pois ehdotuksensa
windfall-verotuksesta. Kaavailtu vero olisi ollut
monella tavalla syrjivä ja ristiriidassa ilmasto- ja
energiapoliittisten tavoitteiden kanssa.
Teksti MINNA KALAJOKI JA PAULIINA VUOSIO
on siirtää myös ilmaiseksi saadun päästöoikeuden hinta sähkön markkinahintaan ja että
energian hinta nousee, Hyvärinen pohtii.
Hyvärisen mukaan Suomen olisi erittäin
vaikeaa perustella päästöttömän tuotannon
verottamista. Tällöin ohjausvaikutus olisi
päästökauppalainsäädännön tarkoituksen ja
hengen vastainen.
Yleisesti esitetty veron perustelu on hyödyn suuruus. Windfall-voitoksi on määritelty
yksinkertaisesti päästöoikeuden vaikutus
sähkön markkinahintaan, jota ei kuitenkaan
voi käytännössä määrittää objektiivisella
tavalla. Palaisimme siis harkintaverotuksen
aikaan, mistä Suomessa on määrätietoisesti
pyritty eroon.
− Useissa esityksissä vesi- ja ydinvoiman
päästökaupasta saama hyöty näyttäytyy
kohtuuttoman suurena, sillä laskelmissa
huomioidaan vain tuotannon muuttuvat
kustannukset. Vesi- ja ydinvoima ovat
kuitenkin erittäin pääomaintensiivisiä tuotantomuotoja, ja myös nämä kustannukset
pitää pitkällä aikavälillä kattaa, Hyvärinen
muistuttaa.
VUOSIA JATKUNUT KESKUSTELU huipentui
maaliskuussa 2009, jolloin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta sopi veron
käyttöönotosta. Viime elokuussa kuitenkin
todettiin, ettei veroa voida ottaa käyttöön,
koska valtiovarainministeriö ei ollut löytänyt
toteuttamiskelpoista mallia.
Ehdotuksen kaatuminen ei Hyväristä
yllättänyt.
Esitetty windfall-vero olisi ollut EUlainsäädännön vastaisesti syrjivä, koska
päästötöntä vesi- ja ydinvoimatuotantoa olisi
verotettu, mutta muita tuotantomuotoja
ei. Niin ikään teollisuuden omakäyttö- ja
osakkuussähkö oli määrä jättää verotuksen
ulkopuolelle. Tällainen valikoiva verotus
voidaan nähdä valtion tukena muille tuotantomuodoille ja tuottajille.
Kaavailtu vero olisi myös EU:n energiaverodirektiivin tarkoituksen vastainen.
− Verotusta on tarkoitus ohjata energian
kulutukseen, jolloin sen ohjausvaikutus
toimisi parhaiten. Jos verotus kohdistuisi
myös tuotantoon, olisi sähkö kaksinkertaisen
verotuksen kohteena, Hyvärinen toteaa.
Lisäksi windfall-vero vääristäisi kilpailua,
sillä verotus ei koskisi tuontisähköä. Sähkö
kulkee kuitenkin helposti maasta toiseen.
− Vero heikentäisi kotimaisen sähköntuotannon kilpailukykyä ja lisäisi sähköntuontia, juuri kun tuontiriippuvuutta pyritään
alentamaan, Hyvärinen sanoo.
HALLITUS LUPASI veroa valmistellessaan, ettei
verotus nostaisi sähkön kuluttajahintaa.
Hyvärisen mukaan myös markkinahinta
ennen pitkää nousisi, sillä pitkällä tähtäimellä
kaikenlaiset lisäkustannukset siirtyvät väistämättä hintoihin. Teollisuuden omakustannussähkön hintaa vero nostaisi täysimääräisesti,
ja sama koskisi useita kunnallisia yhtiöitä,
jotka perustavat hinnoitteluaan markkinahinnan lisäksi myös tuotantokustannuksiin.
Joka tapauksessa veron määrä olisi yhtiöiden
kassasta pois, mikä hidastaisi investointeja.
− Kaiken kaikkiaan voidaan perustellusti todeta, ettei windfall-vero ehdotetussa
muodossaan hyödyttäisi energiavaltaista
teollisuutta tai kuluttajaa eikä kannustaisi
investoimaan uusiutuvaan tai päästöttömään
tuotantoon, saati ylläpitämään vanhaa päästötöntä kapasiteettia, Esa Hyvärinen linjaa.
Vero saattaisi myös vähentää ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta investoida suomalaiseen teollisuuteen.
− Kansainväliset analyytikot seuraavat
tilannetta tarkasti. Summittaiset täsmäveroehdotukset eivät ole hyvää elinkeinopolitiikkaa, jolla maahan houkutellaan ulkomaisia
investointeja. Asia ei rajoitu ainoastaan Fortumiin tai energia-alaan, Hyvärinen painottaa.
Keskustelu kuitenkin jatkuu, ja verotus on
varmasti yksi kevään vaaliteemoista.
− Energiaa verotetaan varmasti myös
tulevaisuudessa. Oleellista on, että verot tukevat ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita.
Sanomattakin on selvää, että verojen tulee
olla sekä kansallisen että EU-lainsäädännön
mukaisia. Epäyhtenäinen verotuskohtelu vääristäisi kilpailua kansainvälisillä sähkömarkkinoilla, Hyvärinen muistuttaa.
ENERGIAVEROKESKUSTELUA KÄYDÄÄN muualla-
kin. Saksassa kaavaillaan uraaniveroa, jonka
tuotot ohjattaisiin uusiutuvaan energiantuotantoon. Ruotsissa vesivoimaa verotetaan erityisellä kiinteistöverolla ja ydinvoimaa tehoon
perustuva verolla, joista molemmat on kyseenalaistettu samoin perustein kuin windfall-vero.
Keskustelu windfall-verosta saattaa
kuitenkin päättyä, sillä sähköntuotanto ei
vuoden 2012 jälkeen saa lainkaan ilmaisia
päästöoikeuksia.
− Sen jälkeen sähköntuotannon ympäristöohjaus toimii yksinomaan päästökaupan
kautta ohjaten tuotantoa kohti päästöttömyyttä, Hyvärinen ennakoi.
FORTUM
ENERGIAVEROTUKSESTA:
Verotuksen on oltava syrjimätöntä eri
sähköntuotantomuotojen välillä ja niiden sisällä
Verotuksen pitää kannustaa päästöttömään
tuotantoon
Verotus ei saa vääristää kansainvälistä kilpailua
Verotuksen pitää tukea ilmasto- ja
energiapoliittisia tavoitteita
Verotuksen pitää painottua energian
kulutukseen eikä tuotantoon
forte 4/2010 25
FORTUM TUKEE
Aarne Ervin suunnittelemissa vesivoimalaitoksissa
yhdistyvät aikansa arvostetuin arkkitehtuuri,
laadukas rakentaminen, häkellyttävät
yksityiskohdat ja viihtyisät tilat.
Teksti AULI PACKALÉN Kuva HEIKKI RAUTIO
PYHÄKOSKEN SAL
K
un listataan suomalaisen arkkitehtuurin merkkirakennuksia,
kärkipäähän nousevat varmuudella
ainakin Alvar Aallon Finlandiatalo, Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen
ja Armas Lindgrenin Hvitträsk sekä Aarne
Ervin suunnittelema Tapiolan ydinkeskusta.
Harva tulee ajatelleeksi, että monet Suomen vesivoimalaitoksista ovat aikansa
nimekkäiden arkkitehtien pitkään
ja hartaasti hiomia mestariteoksia. Vesivoimalaitokset kun
yleensä korkeintaan hieman
pilkottavat puiden välistä,
eikä patosiltaa ylittäessä näe
juuri muuta kuin valtaisan
pudotuksen.
Yksi suomalaisen vesivoimalaitosarkkitehtuurin helmistä on
26 forte 4/2010
Suomen suurimpiin kuuluva Fortumin Pyhäkosken voimalaitos Oulujoella, Muhoksen keskustan itäpuolella. Pyhäkoski, kuten muutkin
Oulujoen voimalaitokset Merikoskea lukuun
ottamatta ovat Aarne Ervin suunnittelemia.
Pyhäkoskella suunnittelun perinpohjaisuuden ja rakentamisen laadun havaitsee
amatöörikin. Rakennushistoriaan perehtynyt
ja Ervin kaupunkisuunnittelusta väitellyt tutkija Juhana Lahtikin on
vaikuttunut.
– En voi muuta kuin
ihmetellä, miten 1940-luvulla
valettu betoni voi olla niissä
oloissa sen näköistä kuin se
olisi valettu muutama vuosi
sitten, Lahti sanoo.
Hän kertoo, että Oulujoen
ja siihen laskevan Emäjoen voi-
malaitoksissa juuri betonitekniikoiden
kehittäminen ja julkisivuelementtikokeilut
oli keskeisessä osassa. Niiden kylkeen rakennetuilla voimalaitosten työntekijöiden asuinalueilla, kuten Pyhäkosken vieressä olevassa
Leppiniemessä, taas kokeiltiin uusia rakentamisen standardeja käytännössä.
VOI VAIN KUVITELLA, millaista Pyhäkosken voi-
malaitoksen rakentaminen aikanaan oli, kun
vuolaana virtaava joki padottiin ja alajuoksun
PYHÄKOSKEN VOIMALAITOS ON IKÄISEKSEEN ERINOMAISESSA
KUNNOSSA.
MATTILA KELAA
Aarne Ervi suunnitteli
ihmisen kokoisia tiloja
ARKKITEHTI AARNE ERVIN (1910–
1977) syntymästä tuli tänä vuonna
kuluneeksi 100 vuotta. Aikalaiset
ovat kuvanneet arkkitehtiä sosiaaliseksi ja seuralliseksi ihmiseksi,
jonka kanssa oli helppo ystävystyä
ja tehdä yhteistyötä. 35-vuotiselle
uralle mahtui rajaustavasta riippuen noin 500 suunnittelutyötä, kuten
Tapiolan ydinkeskusta, Helsingin
yliopiston Porthania, Turun yliopisto ja Oulujoen vesivoimalaitokset
asuinalueineen.
– Ervi tunnettiin tulevaisuuteen
katsovana ihmisenä, joka oli kasvanut moderniin arkkitehtuuriin. Hän
opiskeli 1930-luvulla, jolloin moderni arkkitehtuuri tuli Suomeen.
Sotien jälkeen rakentaminen alkoi
teollistua ja teollisia menetelmiä
alettiin soveltaa myös rakennuksiin,
Juhana Lahti kertoo.
Hänen mukaansa Erville tyypillistä ovat vaivannäkö ja halu tehdä
tiloja, joissa ihmiset viihtyvät ja
joissa on luontaisesti helppo olla.
– Hyvä esimerkki on Tapiolan
elokuvateatteri, jossa huomasin,
ettei matkallani aulasta katsomoon
ollut yhtään kynnystä.
Aarne Ervin arkkitehtuuriin ja
Oulujoen vesistön voimalaitosyhdyskuntien arkkitehtuuriin
pääsee tutustumaan Rakennustaiteen museon Aarne Ervi
– Tilaa ihmiselle -näyttelyssä
1.12.2010–20.2.2011.
Pyörätuolikelaaja
Esa-Pekka Mattila on
yksi Fortumin tukeman
Team Forten nuorista
lupauksista. Tällä
palstalla hän kertoo
urheilijan elämästään.
Tammikuu
tähtäimessä
SAIN VARMISTETTUA PAIKAN UudenSeelannin MM-kisoihin syyskuussa. Kahdeksas
sija maailman rankingissa antoi tarpeeksi suuret
näytöt siitä, että noihin kisoihin kuulun.
SIKSI KULUVA KAUSI (2010–2011) vedetään
hieman eri lailla kuin tavallisesti, sillä peruskuntokausi aloitettiin jo syyskuussa. Se ei valitettavasti
sujunut ihan parhaalla tavalla, sillä harmikseni
sain lähes kaikkia kiusanneen syysflunssan ja
kohta sen perään korvatulehduksen.
ALAISUUS
puolelle alettiin tehdä rakennusta,
joka vastaa korkeudeltaan 12-kerroksista kerrostaloa. Juhana
Lahti kertoo, että voimalaitoksen putouskorkeus on peräti 32
metriä ja jyhkeään rakennukseen myös panostettiin eniten.
Vuonna 1951 valmistunutta
voimalaitosta suunniteltiin ja
rakennettiin vuosia eikä voimia
säästelty pienimmissäkään yksityiskohdissa.
– Tämä näkyy vaikkapa väliovien kahvoissa, jotka on päällystetty messinkilangalla.
Koska kahva kääntyy ylhäällä 180 astetta,
lankaa on hiottu sisäkaarteessa käsin ohuemmaksi, Lahti mainitsee ja sanoo, että nykyisin
vastaava käsityön määrä tuskin tulisi kysymykseen.
Hänen mukaansa Pyhäkosken voimalaitoksen sisätilat ovat hyvässä
kunnossa varmasti siitä syystä,
että laitoksessa ei juurikaan
nykyisin työskennellä melun
ja tärinän takia eikä pitkälle
automatisoitujen vesivoimalaitosten tiloihin voi sijoittaa
muun tyyppistä toimintaa.
Rakennuksen ja tilojen kunnon
kannalta tämä on tietysti hyvä asia,
mutta toisaalta on sääli, että rakennuksilla
on riski jäädä ”tarkkaan varjelluiksi salaisuuksiksi”.
Vuoden vaihteessa suuri yleisö pääsee
tutustumaan Aarne Ervin suunnitteluun ja
voimalaitosarkkitehtuuriin Rakennustaiteen
museossa joulukuun alussa avautuvassa näyttelyssä. Fortum on yksi näyttelyn tukijoista.
NYT ONGELMAT OVAT jo hyvän matkaa takanapäin. Tätä kolumnia kirjoittelen Etelä-Afrikasta.
Paikka on taas Potchefstroom, koska viime talven
leirillä totesimme sen olevan ihanteellinen tämän
kaltaiseen pohjaharjoitteluun. Täältä palaan
Suomeen marraskuun puolivälissä.
PARIN VIIKON HENGÄHDYSTAUON jälkeen
jatkan matkaa muiden suomalaisten kelaajien
kanssa Teneriffan yhteisleirille 23.11.–14.12. Siellä
hiotaan nopeutta kohdilleen enenevissä määrin,
vähennetään samalla matkoja ja lisätään tehoja.
Sen jälkeen olen Suomessa joulun ja vuodenvaihteen yli.
TAMMIKUUSSA KOKO KELAUSJENGI matkaa
Uuteen-Seelantiin. Matkalla käymme kääntymässä viimeistelyleirillä Australiassa, ja reissussa
olemme näillä näkymin koko tammikuun. Tulevina
kuukausina ei olla paljon muualla kuin reissussa.
AUSTRALIASSA KUNTO VIRITELLÄÄN parhaimpaansa ja otetaan muutama harjoituskisa
ennen tositoimia Uudessa-Seelannissa. MM-kisat
ovat aikavälillä 21.1.–30.1. Siellä sitten punnitaan
100 metrin lähtöviivalla kuluvan kauden tekemiset. Arvokisoissa mikään ei ole varmaa, mutta
vähintään finaalipaikkaa lähden tavoittelemaan.
KIITOKSET LUKIJOILLE tästä vuodesta, hyvää
joulun ja vuodenvaihteen odotusta. Pitäkää
peukut pystyssä tammikuun lopussa!
forte 4/2010 27
VÄITTEET VESISÄHKÖN HYVYYDESTÄ
EIVÄT OLE TUULESTA TEMMATTUJA.
TO
TESTAA TIE
SI VESIVO
IMASTA JA
NE!
O
H
P
i
A
T
I
VO
vesivoima
fortum.fi/
Vesisähkön tuotannosta ei aiheudu päästöjä. Kaikki energiantuotantomuodot rasittavat kuitenkin
luontoa jollain tapaa. Vähennämme vesivoimasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia muun muassa
kalaistutuksilla, tukemalla vesistöjen kunnostusta ja kehittämällä veden säännöstelyä.
Puolet sähköntuotannostamme Euroopassa on jo nyt uusiutuvaa energiaa ja päästötöntä
vesivoimaa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Se on meidän tapamme hillitä ilmastonmuutosta
ja valintamme nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi. Uuden sukupolven energiaa.