1. No category

23
Sisä-Suomen Lehti | Torstaina 29. marraskuuta 2012
Leif Lindeman keikkailee orkesterinsa kanssa ja iloitsee
yleisöstä, joka herkistyy konserteissa. Sukujoulu Viitasaarella
on iloa rakkaista – sekä isättömän pojan kaipausta.
Laulajan kiire
hiljenee jouluna
L
eif Lindeman ja yhdeksänhenkinen Hyvän Tähden -orkesteri – rumpali, basisti, kaksi kitaristia, haitaristi, kaksi kosketinsoittajaa ja kaksi taustalaulajaa –
esiintyy kahdeksassa konsertissa, joista kolme
kuullaan Ääneseudulla. Etäisin keikka on Hyvinkäällä.
Konserteissa kuullaan kevyttä ja perinteistä
joulumusiikkia, tarjolla on sekä viihteellistä ohjelmaa että syvyyttä ja sävyä. Vaikka keikkailu on arkipäivää, joulukonsertit ovat ihan oma
lukunsa. Yleisöä on sankoin joukoin, ja joulu
herkistää kuulijat hiljentymään ja keskittymään
olennaiseen.
– Tämä on parasta aikaa musisoida ja esiintyä.
Hyväntekeväisyyskonsertteja Leif Lindeman
ja orkesteri ovat tehneet kymmenisen vuotta.
Ääneseudun Syöpäyhdistyksen kanssa pidettävä Suolahtisalin hyväntekeväisyyskonsertti on
jo perinne, jota Lindeman odottaa, ja joka aloittaa hänen joulukiertueensa.
– Diakoniatyön kanssa järjestettävissä konserteissa tuntuu hienolta, kun diakonissa kertoo välijuonnoissan, kuinka monelle lapselle teimme
joulun edellisvuoden konserteilla. Avulle on ollut tarvetta ja apu on mennyt perille. Sitä tunnetta ei voi millään mitata!
Laulajan omia joululaulusuosikkeja ovat perinteinen Kun joulu on ja uudempi Joulun pieni odottaja.
Kun joulu on -lauluklassikko vie lapsuuden
joulujen tunnelmiin ja vanhaan aikaan.
– Joulun pieni odottaja -laulusta kerron aina
keikoilla, että meillä on kaksi pientä kirkassilmäistä joulun odottajaa. Heidän odotuksensa
vilpittömyys tekee joulun aikuisellekin.
Aatto suvun kanssa
Keikkamuusikko on kiireinen mies, joten joulunpyhät tarjovat tuikitarpeellisen rauhoittumisen mahdollisuuden.
– Joulu on minulle kirjaimellisesti hiljentymisen aikaa, suorastaan vuoden parasta aikaa.
Saan antaa aikaani niille, jotka sitä odottavat,
sanoo 12-vuotiaan Ternon ja viisivuotiaan Mirellan isä.
Lindemanien perhe viettää jouluaaton suvun parissa, Leifin enon maatilalla Viitasaarella. Koolla on parhaimmillaan kuusikymmentä
henkeä. Niin on ollut Leifin lapsuudesta saakka.
– Lauletaan joululauluja ja seurustellaan. Joulupäivä vietetään oman perheen kanssa.
Aattona enon hevosetkin saavat huilitaukonsa, tapaninpäivä taas on perinteinen hevosajelupäivä.
Joulu on monelle kahtalainen juhla, johon sisältyy niin iloa kuin haikeutta. Leif Lindemanille jouluiloa tuo se, että saa olla perheen ja suvun parissa, saa syödä luvan kanssa ja – jos on
ollut kiltti, saa lahjoja, Lindeman naurahtaa. Ja
täsmentää vielä:
– On ilo antaa rakkailleen lahjoja ja nähdä
heidän ilonsa.
Joulun kääntöpuoli, se mieleen hiipivä kaipaus ja suru, aiheutuu isättömyydestä.
– Olin yksivuotias, kun isäni kuoli. Se on minussa lähtemätön kipu, josta en parane koskaan.
Poika tarvitsee isänsä antamaa läheisyyttä,
turvallisuutta, mallia ja neuvoja. Leif Lindeman
ei ole voinut elämänsä isoissa käänteissä turvautua ”pitääpä kysyä isältä” -metodiin.
– Onneksi sisarellani ja minulla on ollut äiti,
joka on satsannut elämänsä meihin eikä ole halunnut elää itselleen, laulaja kiittää.
Jouluna tuli muutos
Luovuttamatonta ja tärkeintä joulussa on kuitenkin hengellinen sanoma.
– Joulun todellinen merkitys on siinä, että Jeesus
tuli meidän Vapahtajaksemme. Se on huikea juttu.
Oivallus tapahtui Lindemanille jouluna 1991.
Tuolloin hän koki, että kaikessa tässä on jotain
muutakin kuin se, mitä hän oli oman elämänsä
varalle suunnitellut.
Kaikki ulkonainen oli hyvässä tolassa, oli
keikkasopimuksia ison musiikkialan firman
Leif Lindeman ja Hyvän Tähden -orkesteri tuovat joulumieltä monessa konsertissa joulun alla.
kanssa. Mutta kaiken sen
keskellä laulaja koki tyhjyyttä. Joulun
pyhinä oli aikaa
ajatella juhlan
sanomaa ja sisältöä. Sen kirkastuminen merkitsi elämänmuutosta
– ja musiikkityylinkin vaihdosta. Omat
haaveet iskelmälaulajan urasta eivät
enää tuntuneet niin
tärkeiltä.
– Ei tietysti pitäisi
verrata, mutta muissa uskonnoissa ihmisen pitää suorittaa
että kelpaisi. Kristinuskossa meille on tehty
valmiiksi tie, jota saamme
kulkea. Meidät on sovitettu
ja me kelpaamme vikoinemme ja puutteinemme.
Eno vei tälle tielle
Leif Lindeman on syntynyt
Ruotsissa ja muuttanut sieltä Äänekoskelle kuusivuotiaana. Muutto monikulttuurisesta
maasta 1980-luvun Äänekoskelle
oli iso muutos, mutta Lindeman vakuuttaa sopeutuneensa hyvin.
– Äänekoski on kotipaikka ja äänekoskelainen minä olen.
Laulaja hän on ollut jo pienestä pojasta pitäen. Eno oli tangomarkkinoilla menestystä saanut tangolaulaja, joka sattui
kerran kuulemaan kuusivuotiaan Leifin laulua.
– Pojalla on ääntä, tuumi eno, ja alkoi laulattaa minua.
Varhaisimpia julkisia esiintymisiä oli iskelmälaulukilpailu Viitasaaren työväentalolla.
Eno voitti kisan ja 9-vuotias Leif tuli toiseksi.
Sen jälkeen tuli menestystä Tenavatähtikisassa, mikä merkitsi nuoren laulajan ponnahdusta suomalaisten tietoisuuteen.
– Viime vuonna vietin 20-vuotistaiteilijajuhlaa. Niin se on laulu raikunut!
Musiikkikeikkojen lisäksi Leif
Lindeman on käynyt kouluissa
kertomassa romanikulttuurista,
ja kouluvierailuilla hän on esittänyt romanimusiikkia.
– Olen puhunut suvaitsevaisuudesta, erilaisuudesta ja suhtautumisesta erilaisuuteen. Monella on valmiiksi prototypioita romaneista, ja on hienoa nähdä, miten pääsen murtamaan ennakkokäsityksiä ja vääriä luuloja. Kuulijakunta kouluissa on
vastaanottavaisessa iässä.
Leif Lindeman ja Hyvän Tähden -orkesteri konsertoivat
2.12. klo 16 Suolahtisalissa, 8.12.
klo 16 Hietaman nuorisoseurantalolla sekä 9.12. klo 18 Konginkankaan kirkossa.