1. No category

Hämeenlinnan Saalem -seurakunnan tiedotuslehti 1 / 13
KUVA: Veli-Matti Mustonen
Oma koti kullan kallis
S
eurakuntamme ovia ovat kolkuttaneet viime
kuukausina henkilöt, joita en ole milloinkaan
tavannut. Heillä on runsaasti vaatteita päällään
ja pieni reppu selässään. Repun sisältöä ei pääse
tutkimaan, mutta arvatenkin siellä on varavaatetta ja ehkä pieni ruokavarastokin. Tervehdimme
ja vaihdamme kuulumiset ”on ilmoja pidellyt”.
Kysyttyäni mistä vieras on tulossa, saan aina
saman vastauksen: ”Minulla ei ole kotia, olin kadulla, rappukäytävässä tai joku otti säälistä minut
kotiinsa joksikin aikaa huilimaan”. Nämä kaikki
kulkijat ovat olleet lopen väsyneitä. On tuntunut,
että he nukahtavat siihen paikkaan. Useinkaan ei
näytä löytyvän järjellistä syytä, mikä heidät on
tähän tilanteeseen ajanut.
Kun kulkija lähtee jatkamaan matkaansa, jää
itselle hämmentynyt ja avuton olo. On myönnettävä, että tämä totta ja meillä Suomessakin on
kodittomia. Minulle ei ole vielä selvinnyt, miten
heitä voisi auttaa. Osittain he ovat itse valinneet
osansa ja toisaalta meidän yhteiskuntamme ei
ole kovin halukkaasti ojentamassa heille apua.
Diakoniatyö tulee seurakunnassamme tulevaisuudessa näkymään yhä enemmän.
Palattuani omaan kotiini ajatuksissani ovat
vielä nuo tapahtumat. Kiitän Jumalaani kodista,
jonka hän on minulle antanut. On ollut aikoja,
jolloin en ole ymmärtänyt tai edes välittänyt kiit-
tää kodistani, joka on minulle todella tärkeä ja
rakas. Koti-ihmisenä ajattelen ”oma koti kullan
kallis”.
Mikä rikkaus, mikä suuri kiitos Jumalalle siitä,
että Hän on antanut meille, Hänen omilleen, kolme kotia! Ainakin Hän tahtoisi sen olevan näin.
Tässä ajassa, täällä maanpäällä, tuo oma koti, johon saan palata työstäni ja askareistani, on maallinen kotini. Seurakuntakoti on toinen kotini. Se
on hengellisen elämäni latautumispaikka. Paras
koti on vielä odottamassa tulijaansa: taivaan koti.
Olemme Jumalassa rikkaita! Kunpa voisimme
olla auttamassa lähimmäisiämme tähän samaan
rikkauteen.
Seurakunta on uskovan hengellinen koti.
Minulle se on Saalem-seurakunta. Joskus, aina
silloin tällöin, ”käyn kylässä, kaffeella” jossakin
toisessa kristillisessä seurakunnassa. Nämä kyläreissut virkistävät, mutta aina tahdon palata kotiseurakuntaani.
Omassa hengellisessä kodissani voin pyytää
perheenjäseniltäni: ”Siunaisitko minua, sillä olen
ahdistunut ja väsynyt, minun on paha olla.” Kotiseurakunnassani olen kertonut iloni tai suruni,
eikä kukaan ole torjunut minua.
Minne menisimme, jos meillä ei olisi omaa
hengellistä kotiamme?
Saalemissa voin kaikkein avoimimmin olla
heikko ja uupunut, mutta myös näyttää iloni ja
riemuni. Voin täysin palkein ylistää ja kiittää Jeesusta. Kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina ja
ehtoollisjuhlassa, koen olevani perheeni kanssa
muistelemassa Herran kuolemaa.
Tämän maailmanajan keskellä seurakunnan
merkityksen tulisi kasvaa. Mikä voisi olla parempi turvapaikka kuin seurakuntakoti, kun maailman tuomat aallot käyvät yhä korkeammalle?
Paavali nimitti seurakuntaa Kristuksen ruumiiksi
ja me, Hänen omansa, olemme tuon Kristuksen
ruumiin jäseniä. Olemme Jumalan perhekuntaa.
Seurakuntamme on jo yli 80 vuotta sitten perustettu. Uskovat ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan mitä erilaisimpien ihmisten kanssa
tekemisissä. Se on mahdollista ja tulee olemaan
mahdollista, koska Kristus yhdistää meidät.
Tunnettu saarnamies on aikoinaan sanonut
seurakuntakodista näin: ”Seurakunnan pitäisi
olla perhe, joka rakastaa sairaan lapsen terveeksi
ja rakastaa kotoa lähtenyttä niin, että hän palaa
takaisin”. Meidän tulee tukea heikkoja ja olla lannistamatta vahvoja.
Toivoisin meidän kiittävän rukouksissamme
siitä, että Kristus rakasti seurakuntaa niin paljon,
että antoi henkensä sen puolesta. Rukoilkaamme
myös sitä, että Jumala valaisisi meille hengellisen
kotimme tärkeyden.
Kodittomat kulkijat hakevat turvaa ja heiltä
on kadonnut kodin merkitys. Kuulen heidän
sanovan ”en kuulu minnekään.” Uskovina kohtaamme veljiä ja sisaria, joiden on vaikea löytää
hengellinen koti. Tarjolla on useita vaihtoehtoja, mutta joku pistää jatkamaan taas seuraavaan
kohteeseen. Maallisessa elämässämme emme
koskaan löydä kotia, jossa ei olisi jotain korjattavaa. Täydellistä seurakuntaa emme löydä. Jumala on viisaudessaan tarkoittanut, että meillä
olisi ihan jokaisella oma hengellinen koti. Emme
vaeltaisi kodittomina etsien jotain sellaista, jota
emme oikein itsekään osaa kuvata. Kun olemme
Jumalan armosta kodin löytäneet, ohjatkaamme
heitä, joille ei kodin tärkeys ole vielä kirkastunut.
Hengellisessä kodissamme, Saalemissa, julistetaan ylösnoussutta Vapahtajaa ja tunnustetaan
Jeesus Herraksi, Jumalan ainosyntyiseksi Pojaksi. Saamme kokea kodin lämpöä ja rakkautta.
Toivon, ettei kenenkään Jumalan oman tarvitsisi
kokea kodittomuutta.
Meillä on paljon seurakunnan jäseniä, jotka
eivät sairauden, kulkuyhteyksien tai muiden
syiden takia pääse seurakuntamme tilaisuuksiin.
Tehtävämme on, jos suikin mahdollista, viedä
seurakuntaa heidän luoksensa.
S iunausta toivottaen N iemisen J ukka
1
Vanhimmisto tiedottaa
H
ämeenlinnan Helluntailähetys ry:n hallituksen kokoonpano: Mika Leppinen puheenjohtaja, Seppo Kaski varapuheenjohtaja (vanhimmistoasiat), Markku Blad sihteeri,
Virpi Heinonen, Vesa Vilkki, Mauri Hämäläinen ja Jukka Ylänen.
Vanhimmiston kokoonpano: Seppo Kaski
puheenjohtaja, Jyrki Alanko varapuheenjohtaja,
Anssi Tuominen sihteeri, Markku Blad, Joonas Heinonen, Kari Kuikka, Jukka Nieminen,
Taneli Oikari, Eino Piisilä, Markus Pölönen
ja Reijo Vierula. Vanhimmiston yhteystiedot:
info@saalem.net, puh. 0400 787742 puheenjohtaja
TALVIPÄIVÄT HÄMEENLINNASSA
Helluntaiherätyksen Talvipäivät järjestetään
Hämeenlinnan Verkatehtaalla 16.-18.1.2014.
Olemme järjestävänä seurakuntana. Talvipäivien
järjestelytoimikuntaa ohjaa vanhimmisto ja hallitus. Palkatuksi koordinaattoriksi on valittu Seppo
Kaski, joka on järjestelyiden aikana virkavapaalla
omasta työstään.
Talvipäiväjärjestelyiden johtoryhmän muodostavat: Markku Helin tiedotus, Seppo Kaski koordinointi, Timo Komonen AV-tuotanto,
Jukka Nieminen talvipäiväisäntä, Juhani Oksanen laaduntarkkailu, Pekka Raunio turvallisuus,
Harri Turunen asiakaspalvelu ja Reijo Vierula
talvipäiväisäntä. Työtiimit kokoontuvat johtoryhmäläisten vastuualueiden mukaisina ryhminä.
Mauri Hämäläinen vastaa kotimajoituksesta
ja Esteri Vierula ruokahuollosta. Verkatehtaan
ravintola Iso-Huvila hoitaa pääosin ateriapalvelut.
Lähetystyöntekijät Toivo ja Helena Karvonen
muuttavat 1.6. Hämeenlinnaan. Toivotamme heidät ilolla tervetulleiksi!
Ristin voiton seurakuntatilauksen sopimuskausi päättyy tämän vuoden lopussa. Sopimus Aikamedian kanssa on irtisanottava toukokuun loppuun mennessä. Maksamalla 60€ vuodessa tuet
lehden tilausta. Jos et halua lehteä tilattavan itsellesi jatkossa, niin peruutathan postituksen: eino.
piisila@gmail.com tai puhelimitse 0400 771934.
TALOUS JA RISTIN VOITON TILAUS
NUORISOPASTORI
Kassavarat ovat olleet alkuvuoden ajan nollatasolla. Pyydämme huomioimaan antamisessa
säännöllisyyden. Pankin maksupalvelun kautta
hoidettu, kuukausittainen uhraaminen, on talouden hoidon kannalta paras antamisen muoto. Uhrikoppaan voimme antaa vielä aina ylimääräisen
kiitosuhrin! Kiitos kaikille uskollisuudesta!
Markus Pölösen sairausloma jatkuu 1.5.18.8.2013.
LÄHETYSTYÖNTEKIJÄT
SEPPO KASKI
Helluntaiherätyksen talvipäivät Hämeenlinnassa
Hyvinvoivat paimenet – hyvinvoiva seurakunta
KUVA: Sanna Kaski
Helluntaiherätyksen viimeiset
talvipäivät pidetään Hämeenlinnan
Verkatehtaalla 16.-18.1.2014 Silloin
päätetään, mihin vuodenaikaan
sijoittuu vuoden 2015 vastaava
tapahtuma. Hämeenlinnassa
teemana on hyvinvoivat paimenet.
U
nelmamme on hyvinvoiva seurakunta.
Perusedellytys lauman hyvinvoinnille
ovat hyvinvoivat paimenet ja heidän
laadukas johtajuutensa. Kollektiivisen johtajuuden tasapaino luo hyvinvointia johtajien keskuuteen. Talvipäivien tärkeä
kohderyhmä, pastoreiden lisäksi, ovatkin seurakuntien vanhimmat. Hämeenlinnan Saalemin
isännöimillä talvipäivillä pureudutaan näihin
teemoihin. Teemat koskettavat meitä kaikkia.
TAUSTAA TALVIPÄIVIEN TEEMALLE
Kaiken perustana on raamatullinen seurakunnan johtamismalli (Tiit. 1:5). Minulta on usein
kysytty miten seurakuntaamme johdetaan. Hämeenlinnassa olemme pyrkineet tietoisesti toteuttamaan ja vahvistamaan raamatullista kollek-
2
tiivista vanhimmistojohtajuutta. Seurakunnan
palkatut paimenet (pastorit) ovat aina vanhimmiston jäseniä, paimenia paimenten joukossa ja
ovat siten mukana kollektiivisessa päätöksenteossa. Vanhimmistolla ja ry:n hallituksella on kuitenkin heihin nähden selvä työnantajarooli.
Kaikkien vanhinten yksilölliset armoitukset
on myös tärkeä huomioida tehtävien jaoissa.
Kaikkien hengellinen johtajuus on tarpeen yhteiseksi hyödyksi. Sen sijaan minkäänlainen yksinvaltius ei kuulu seurakuntaan. Johtajuus on
seurakunnassa aina palvelevaa, jaettua ja kollektiivista johtajuutta.
TALVIPÄIVILLÄ PALUU JOHTAMISEN
ARMOLAHJAAN
Paavali kirjoittaa korinttolaiskirjeen (1.
Kor.12:28) armolahjaluettelossa lahjasta avustaa ja johtaa. Tällaisesta armolahjaan perustuvasta johtajuudesta on esimerkkinä Jerusalemin
kokouksen lopputuloksen ratkaissut Jeesuksen
veli, apostoli Jaakob. Hän sai hengessä viisauden kiperässä tilanteessa (Apt. 15:13-22). Siinä
tilanteessa armolahjaan perustuva johtajuus teki
Jaakobista henkilönä ensimmäisen vertaistensa
joukossa, primus inter pares. Tämä on kaunis
ilmaus hengellisiin lahjoihin perustuvasta johtajuudesta. Siinä ei kukaan asetu toisten yläpuolelle, vaan johtajuuden lahja annetaan tilanteeseen
yhteiseksi hyödyksi. Seurakunnan johtaminen
ei perustu demokraattiseen päätöksen tekoon,
vaan Pyhän Hengen johdatukseen. Seurakunta
on Jeesuksen oma seurakunta, ei yksittäisen johtajan oma seurakunta.
LUENNOITSIJOITA
Talvipäivillä johtajuutta ja paimenten hyvinvointia käsitellään monipuolisesti. E. Olavi Salminen tuo mukanaan vahvan työpsykologisen
näkökulman. Hän on yhdessä Teuvo Toivasen
kanssa kirjoittanut erinomaisen teoksen Palveleva johtajuus (Aikamedia 2011).
Tapani Sopanen opettaa hyvinvoivista paimenten avioliitoista. Hän käsittelee myös nuorisopastoreiden uupumista.
Jaksamisesta sielunhoidollisesta ja kutsumuksellisesta näkökulmasta puhuu Sotkamon pastori
Veijo Grönholm. Hän kertoo myös seurakunnallisten kriisien synnystä silloin, kun teologia
on mennyt harhapoluille.
Herätysliikkeemme neuvoa-antavat vanhimmat keskustelevat talvipäivillä vääränlaisen joh-
tajuuden varjopuolista ja siihen liittyvien kriisitilanteitten ehkäisemisestä. Herätysliikkeemme
hengellisen työn tulisi perustua kutsumustietoisuuteen.
OMA SEURAKUNTAVÄKI MUKAAN
ILTATILAISUUKSIIN
Verkatehtaan kello 18 iltatilaisuuksiin mahtuu
ennakkoarvioiden mukaan toista sataa seurakuntalaista.
Evankelista Ilkka Puhakka opettaa uskon
perustotuuksista alkukielen ja seemiläisen kulttuurin näkökulmista. Torstai-illaksi saamme musiikkivieraaksi Nina Åströmin ja perjantai-iltana
laulaa EtCetera-kuoro.
KOTIMAJOITUSTA TARVITAAN
Tarvitsemme noin 120 kotimajoituksen petipaikkaa. Olisiko sinun mahdollista ottaa kotiisi talvipäivävieras? Kotimajoitusasioita hoitaa
Mauri Hämäläinen puh.0503089807
Siunauksin
SEPPO KASKI,
talvipäiväkoordinaattori
Helluntaisanomaa Hauholla ennen ja nyt
KUVA: Veli-Matti Mustonen
Hauhon helluntaityö sai alkunsa heti
viime sotien jälkeen. Luovutetusta
Karjalasta, pääasiassa Kivennavan
pitäjästä, muutti Hauholle uskovia,
jotka jo entisellä kotiseudullaan
kuuluivat paikalliseen seurakuntaan.
tultua uskoon vuonna 1951, hänestä tuli johtohahmo Tuuloksessa. Hän järjesti kokouksia, piti
yhteyttä uskoviin ja kertoi aina tilaisuuden tullen taivastiestä ihmisille. Tapio Villikka vastasi
Tuuloksen työstä 80 -luvun alkupuolella. Myöhemmin työ siellä on siirtynyt Lammin Siionille.
T
Hauholla asui muutaman vuoden evankelista
Saara Minkkinen, joka piti työtoverinsa Meeri
Väntösen kanssa kokouksia. Myös evankelista
Kalle Niemelä vaikutti. Kalle ei ollut mikään
heiveröinen mies, hän jopa nosti kokousmatkallaan ojaan luisuneen autonsa takaisin tielle.
Kyydissä olleet olivat ihmeissään ja kokous pääsi
alkamaan ajallaan.
60 -luvulla pidettiin myös lastenleiriä Rukkoilassa,
ohjaajana oli Eila Tiittanen (myöh. Payne). Useita
lapsia tuli uskoon ja täyttyi Pyhällä Hengellä.
uomas ja Elisa Hiiri asettuivat Torvoilan
kylään ja aloittivat hengelliset tilaisuudet. Lammilaiset Aarne Painilainen ja
Werner Katila olivat puhujina. Hämeenlinnan
Saalemin evankelista Helvi Karvonen piti työtoverinsa Alli Nikanderin kanssa kokouksia
Torvoilan suunnalla ja muuallakin Hauholla.
Torvoilassa syntyi herätystä, parhaimmillaan
kylässä oli 50-luvulla parikymmentä helluntaiuskovaa. Assistentti Alli Salminen edisti työtä
sopien kokouspaikat, suunnitellen ilmoitukset,
kutsuen puhujat ja hoitaen tarjoilut. Asialleen
antautuneena hän testamenttasi mökkinsäkin
Saalem -seurakunnalle.
Muuallakin pitäjässä tuli ihmisiä uskoon. Kirkonkylässä myllärin emäntä Tilda Rekola vuonna 1947 koki uudestisyntymän. Hän oli rohkea
todistamaan ja kokouksia järjestämään.
Kokoukset pidettiin alkuun kodeissa; suuren
talon salissa tai pikkumökin ahtaammissa tiloissa. Sopu antoi tilaa. Kesäisin kiersi myös kokousteltta kylillä. 50 -luvulla kävi ihmisiä runsaasti
kokouksissa, myöhemmin television tulo vähensi kävijöitä.
Puhujina ovat olleet Hämeenlinnan Saalemin
työntekijät ja evankelistat Arvo Linnanmäestä
ja Arvo Venäläisestä alkaen. Myös Sakari Saarinen oli jo alkuaikojen puhujia.
Myös Tuuloksen työssä on Hauhon rukouspiiri ollut mukana. Kauppias Väinö Vähäsen
60-LUKU
70-LUKU
Tulin uskoon vuonna 1971 Jumalan pysäyttäessä sairaskohtauksen kautta ja sanoen: ”Aarto,
haluatko antaa elämäsi Jeesukselle nyt? Tämä on
viimeinen kutsu sinulle. Se ei tarkoita vain tätä
päivää vaan vielä tuleviakin päiviä ja että kerrot
pelastuksen tiestä toisille.” Ääni oli niin voimakas, ettei siinä ollut epäselvyyttä. Asiat tiesin,
olinhan kasvanut uskovaisessa kodissa. Rauha
tuli sisimpääni vastatessani ”kyllä”.
Jumala puhui myös Hauhon hengellisestä
työstä. Toini-vaimoni kanssa olemme saaneet
olla jo vuosikymmeniä mukana viemässä evankeliumia eteenpäin.
70-luvun puolivälissä pidettiin evankelisluterilaisen seurakunnan ja Hämeenlinnan Vapaakirkon kanssa yhteisiä tilaisuuksia. Niistä tuli
lähes vuosittainen tapaus tammikuun ekumeenisella viikolla.
80-LUKU
Nuohooja Paavo Rytkönen perheineen muutti
Hauholle 70-luvun lopulla. Hän todisti uskostaan työmatkoillaankin. Hän saattoi myös savupiipun päästä laulaa voimakkaalla äänellään niin,
että koko kulmakunta kuuli. Paavo järjesteli kokoushuoneita ja kokouksia pidettiin paljon. Uskoon tulleitakin oli jonkun verran.
Näihin aikoihin muutti Hauholle myös useampia uskovia nuoria. Seurakunnassa oli jäseniä
noin 30.
Sirpa Soininen ja Toini Järvinen pitivät
askartelukerhoa lapsille. Teetupatyössä taas tavoitettiin jo kerhoiän ohittaneita. Hauhon vanhainkodissa vierailtiin säännöllisesti. Hämeenlinnasta saatiin aina alttiita auttajia.
90-LUKU
Jouni Heinonen tuli uskoon vuonna 1994, vuosi vaimonsa Eevan jälkeen. Vuonna 1998 Jouni
perusti Hämeen Mokia ry:n, joka tekee kristillistä päihdekuntoutustyötä. Joitakin Mokian asiakkaita tuli uskoon ja mukaan rukouspiiriin.
Kodeissa kokoonnuttiin melko säännöllisesti
kahden viikon välein Sanaa tutkimaan ja rukoilemaan. Silloin tällöin pidettiin Hyvä Sanoma- iltoja Hämeenlinnan puhujien johdolla.
2000-LUKU
Seurakunnan nuorisotyöntekijä aloitti vuosittaiset kouluvierailut. Aamunavauksen jälkeen oppilaille on jaettu Jees-lehden pääsiäisnumero.
Rukouskokouksissa kävijöiden määrä alkoi
vähenemään. Kokoontumiset loppuivat kokonaan yli kahdeksi vuodeksi. Vuoden 2010 alussa
Jouni Heinonen otti yhteyttä ja kertoi Mokian tilojen olevan myös rukouspiirin käytössä Hauhon
keskustassa. Tästä alkoi uusi vaihe.
Joka torstai kokoonnuttiin Sanan, rukouksen
ja Jounin säestämien laulujen merkeissä. Ritva ja
Elmo Tiilikainen olivat alussa mukana. Ritva oli
jo 90-luvulla Saalemin evankelistana vaikuttanut
Hauhon työssä.
Alussa meitä oli vain muutama koolla, mutta
kun samana kesänä aloitettiin Hyvän Sanomanillat kahden viikon välein, mukaan tuli uusia ihmisiä. Syksyllä pastori Jukka Nieminen kertoi
saaneensa Hauhon työn sydämelleen. Kiitos
Herralle, tällaista olimmekin kaivanneet ja rukoilleet!
Toukokuussa 2011 Mokia sai suuremmat ja
paremmat tilat. Siitä lähtien olemme saaneet
kokoontua noin sadan hengen salissa. Kiitokset
Mokialle hyvistä tiloista! Nyt on ollut vuoroviikoin Sanan ja rukouksen-ilta ja Hyvän Sanomanilta.
Väki on vähitellen lisääntynyt. Tilaa on edelleen runsaammallekin väelle. Herraa etsiviäkin
on ollut. Rukoilemme ja uskomme salin täyttyvän, ihmisten tulevan uskoon ja ihmeiden sekä
merkkien seuraavan.
Meitä ovat virvoittaneet monipuoliset puhuja- ja lauluvoimat sekä Hämeenlinnan Saalemista että laajemmaltakin. Olemme saaneet myös
kuulla Mokian yhteistyökumppaneita Suomen
lisäksi Venäjältä, Virosta, Bulgariasta, Ukrainasta
ja Burundista. Olemme kuulleet myös Matti Timosen vankkaa Sanan julistusta.
Olemme kiitollisia näistä kaikista hyvistä
työtovereista. Kaikki on Jumalan armosta osaksemme tullutta siunausta. Hän pitää jatkossakin
meistä huolta. Sulkeudumme seurakunnan esirukouksiin.
AARTO JÄRVINEN, H auhon
rukouspiirin
koollekutsuja
3
Koettelemusten keskellä Jumalan kanssa
KUVA: Helena Piisilä
Elämä ei aina mene juuri niin kuin
itse on suunnitellut sen menevän.
Välillä tuntuu siltä, että Jumalakin
on hukannut kontrollinsa johdattaa
elämäämme. Monesti tulee mieleen
kysymys, onko Jumala oikeastaan
edes olemassa tai onko Jumala
hyvä? Jumala, oletko sinä siellä?
Osoita minulle olemassaolosi. Ehkä
kuitenkin parhaiten Jumala osoittaa
olemassa olonsa olemalla läsnä
koettelemuksiemme keskellä. Silloin
sitä on vain vaikea käsittää.
ään ylhäällä. Niin Jumala toimii vieläkin. Kun et
jaksa, niin Jumala laittaa toiset jaksamaan ja kannattelemaan sinua. Silloin kun on vaikeuksien
keskellä, on hyvä muistuttaa itseään, että Jumala
on mukana siellä pimeässä tunnelissa. Et ole koskaan yksin!
RAAMATUN LUPAUKSET
Jälkikäteen ymmärsin sen, että tuossakin elämänvaiheessa Jumala oli kanssani. Raamatussa
on paljon lupauksia siitä, että Hän pitää meistä
huolen. Yksi lempijakeeni Raamatussa on Sefanja 3:17 ”Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta,
hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee.” Se kertoo siitä kuinka
Jumala on kanssamme koko ajan. Sankari, joka
auttaa. Miksi et luottaisi Häneen, joka rakastaa
juuri sinua ja riemuitsee juuri sinusta? Usko on
sitä, että oman tietämättömyyden keskellä luottaa. Jumala ei milloinkaan hylkää, jätä eikä petä.
ELÄMÄ SUJUU HYVIN
Olin saanut kesätöitä ja olin työskennellyt pari
kuukautta. Pidin työstäni kotipalvelussa kovasti. Keväällä oli sattunut monia vaikeita asioita ja
pitkästä aikaa tuntui siltä, että elämäni oli alkanut sujua paremmin ja olin onnellinen.
MITÄ ONNI ON?
SAIRASTUMINEN
Itse opin kesän aikana sen, että vaikka tilanne
on kuinka musta tahansa, niin aina löytyy jotain,
mistä voi olla kiitollinen ja onnellinen. Sairaalassa maatessani kirjoitin: ”Onni ei ole kaukana, se
on lähempänä kuin uskotkaan. Onnellisuus ei
ole saavuttamattomissa joissakin suurissa asioissa vaan se löytyy pienistä asioista. Jokaisessa olosuhteessa on ripaus onnea, se vain pitää oivaltaa
ja löytää. Onnen voi kohdata silloin kun tuntuu,
että kaiken menettää. Kun tajuaa vaan silmänsä
avata, sen voi jo huomata.”
”Hyvin rullaava” elämäni sai yhtäkkiä käänteen
ja olo tuntui siltä, että olisin pimeässä tunnelissa ja valon pilkahdus tunnelin toisessa päässä oli
hädin tuskin nähtävissä. Yhtäkkiä se kaikki hyvä,
jota olin elämässäni tuntenut olevan, oli poissa.
Olin sairastunut ja makasin sairaalassa. Seitsemän viikon sairaalajakso oli alkanut.
KYSYMYKSIÄ JUMALALLE
Välillä olin paremmassa kunnossa ja kotiuduin,
mutta jouduin kuitenkin takaisin sairaalaan. Rollaattorin avulla kävellessäni koin suurta epätoivoa ja häpeää. Välillä olin menettämässä toivoni toipumisesta ja esitin Jumalalle kysymyksiä:
Miksi minä? Miksi taas olen sairaalassa? Välillä
olin hyvin katkera Häntä kohtaan, koska olin jo
ehtinyt ajatella, että nyt kaikki kääntyy hyvään
suuntaan.
JUMALA KESTÄÄ EPÄILYKSEMME
JUMALA KUULEE RUKOUKSEMME
Niiden monien tuskallisten kysymysten ja hetkien keskellä sain kuitenkin kokea, että en ole yksin. Olin rehellinen Jumalalle ja kerroin, että nyt
en jaksa. Silloin kun itse en jaksanut, niin Jumala
laittoi muita jaksamaan. Rinnallani oli monia ihmisiä, jotka tukivat tämän rankan ajan keskellä.
Olen kiitollinen heistä kaikista. Niistä monista kannustavista sanoista mitä sain osakseni ja
muusta avusta sekä niistä monista rukouksista,
joita puolestani rukoiltiin.
Kesällä opin rukouksen merkityksen. Olen välillä väheksynyt rukouksen voimaa, mutta siinä
on suuri voima. Jumala kuulee rukouksia. Jumalan avulla sain pitää positiivisen mielen melkein
koko ajan. Hän kuuli monet rukoukset ja vastasi
niihin.
EN OLE YKSIN
Osittain tunnottoman ja toimimattoman jalan
kanssa eläminen ei aina ollut niin helppoa. Halusin kuntoutua ja positiivinen asenteeni auttoi
minua. Jumalalta ei lopu keinot. On sinun tiesi
vaikka kuinka musta, niin Jumala silti pitää huolta sinusta! Sairaalassa maatessani Jumala puhui
minulle Mooseksesta ja ihmisten avusta Moosekselle silloin, kun hän ei jaksanut pitää käsi-
Hän seisoo silloinkin sinun vierelläsi, kun sinä
epäilet Häntä. Itse opin kesäni kautta sen, että
minun on vain luotettava silloinkin, kun tilanne
näyttää omasta mielestäni hyvin vaikealta. Jumalalla on vastaukset meidän kysymyksiimme.
Ehkä aina ne vastaukset eivät ole niitä, mitä me
itse haluaisimme kuulla, mutta Jumala tietää paremmin kuin me ja vastaa juuri oikealla hetkellä
aina niin kun on meille parasta. Luotetaan Jumalaan. Hän rakastaa meitä! LAURA PIISILÄ
Arjessa Jeesuksen kanssa
Kuva: Anna Rontu
Jeesukselle voi kertoa kaikki
hassuimmatkin unelmansa ja
haaveensa. Minna Raunio on 17-vuotias lukiolainen. Minna on uskovaisesta perheestä ja on ollut uskossa
lapsesta asti. Oman henkilökohtaisen uskonratkaisunsa hän teki 12-vuotiaana lastenleirillä.
Hämeenlinnassa Minna on asunut 3-vuotiaasta
asti ja Hämeenlinnan Saalem -seurakuntaan hän
liittyi kolme vuotta sitten käytyään kasteella fifteen -leirillä.
Minna harrastaa salibandya, pitää laulamisesta
ja rumpujen soitosta sekä seuraa jääkiekkoa aktiivisesti. Usko on kuitenkin Minnan elämän tärkein asia ja siksi Minna käy aktiivisesti seurakunnassa, jossa on mukana varhaisnuorisotyössä,
4
nuorten tiimissä ja huolehtimassa nuortenillan
kahvituksista.
Minna kuvailee, ettei aina kaveriporukan ainoana uskovaisena oleminen ole helppoa, mutta on
huomannut, että hänen kaverinsa kunnioittavat
hänen uskoaan. Arjessa Minna hoitaa uskoaan
säännöllisessä solutoiminnassa kavereittensa
kanssa. Minnan mielestä solu on hyvä asia, koska siellä pääsee hyvin juttelemaan syvällisistä ja
hengellisistä asioista yhdessä muiden uskovien
kanssa.
Uskossa parasta Minnan mielestä on se, että
on aina joku, jolta voi pyytää apua ja ketä voi kiittää elämän upeista asioista. Arjessa Minna myös
rukoilee Jumalalta apua koulutehtäviinsä.
LAURA PIISILÄ
Synnistä vapautettu
KUVA: Veli-Matti Mustonen
Johanneksen evankeliumin 8. luvussa
Jeesus sanoo: ”Jokainen, joka tekee
syntiä on synnin orja. Jos siis Poika
tekee teidät vapaiksi, niin te tulette
todella vapaiksi. ”
S
inä hetkenä kun ihminen syntyy uudesti eli
hän syntyy Hengestä, avautuu hänelle tietoisuus lihan ja Hengen erosta. Jeesus sanoi
Nikodeemukselle: ”Mikä lihasta on syntynyt on
liha, ja mikä Hengestä on syntynyt on henki.”
Ellemme ymmärrä tätä, jää meitä uskoontulomme alkuaikoina hallitsemaan epätietoisuus siitä
mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan Nikodeemukselle: ”Ellei ihminen synny uudesti ylhäältä, hän ei
voi nähdä Jumalan valtakuntaa.”
UUSI LUOMUS
Monet aidonkin kääntymyksen kokeneet jäävät
lapsen tasolle ja alkavat valittamaan ainaista kelvottomuuttaan ja huonouttaan. He selvittävät lähimmäisilleen kuinka huonoja ja syntisiä he ovat
ja tämä ilmapiiri tarttuu toisiinkin. Kaikki voittohengen elementit katoavat ja jäljellä on valittava
ihminen, joka jatkuvasti selittää huonouttaan ja
näin on ympyrä sulkeutunut. Ihminen käpertyy
omaan valitukseensa ja huonouteensa.
Tällainen kristitty on unohtanut Raamatun
ilmoituksen: ”Jos siis joku on Kristuksessa, niin
hän on uusi luomus. Se mikä on vanhaa, on kadonnut, katso uusi on sijaan tullut.” (2.Kor.5:17)
MITÄ MEISTÄ TULEE
SYNNYTTYÄMME UUDESTI?
Kun synnymme uudesti, Raamattu kertoo, että
meistä tulee Jumalan lapsia Jeesuksessa Kristuksessa. Missä on tämän jälkeen syntisyys? Se on
meidän luonnollisessa olemuksessamme eli lihassamme. Se on aivan kelvoton.
Oletko sitten nyt edelleen kelvoton, mahdoton syntinen, jota pitää mainostaa? Et ole kel-
voton, vaan sinä olet Jeesuksessa Kristuksessa
pyhitetty Jumalan lapsi, jos olet uudestisyntynyt.
Tästä sinun tulee pitää lujasti kiinni, muuten joudut epätoivoisten valittavien suureen joukkoon,
joka aina selittää huonouttaan.
RIEMUITSE JEESUKSEN VOITOSTA
Muistathan sinä Raamatun kohdan, jossa kerro-
taan, ettei liha ja veri peri Jumalan valtakuntaa?
Kuka sen sitten perii? Se on uusi luomus, joka
sinussa nyt on, jos otit Jeesuksen vastaan sydämeesi. Jumala tahtoo, että sinä olet voittaja Jeesuksessa. Sillä muistathan, että voittajat ainoastaan palkitaan. Kuinka se tapahtuu?
Jeesus tehtiin synniksi ja Hän voitti saatanan.
Ymmärrätkö sinä tämän? Hänen voittonsa on si-
nunkin voittosi. Älä enää valita huonouttasi vaan
riemuitse Jeesuksen voitosta. Hän tahtoo lahjoittaa sen juuri sinulle. Silloin kaikuvat ylistyslaulut
Jumalan seurakunnassa.
oireet. Jos annamme synnin tulla suureksi, olemme pian huonossa kunnossa ja sairastumme.
Jokainen, joka on joskus yrittänyt olla syömättä
suklaata, tietää miten ajatus suklaan mausta ”tuo
veden kielelle”. Jos annat itsellesi luvan maistaa
yhden pienen palan, olet pian syönyt ihan liikaa.
Omin voimin synnin vastustaminen ei onnistu.
Jos olemme kuuliaisia Jumalan puheelle, Raamatun sanalle, voimme olla turvallisella mielellä. Efesolaiskirjeessä on kehotus ”älkää saattako
murheelliseksi Pyhää Henkeä”.
SAKARI SAARINEN
Miten sydämesi voi?
Erään pastorin saarna kosketti
syvästi. Hän kysyi kuulijoiltaan
heidän sydämensä vointia.
Ihmisruumiin tärkeimmän elimen
on voitava hyvin. Meille Jumalan
omille sydämen hengellinen tila on
yhtä tärkeä, ellei tärkeämpi, kuin sen
fyysinen kunto.
Kun sydän on juuri puhdistettu ja pesty puhtaaksi Jeesuksen verellä, on sen kunto parempi kuin
koskaan aikaisemmin. Miten uskova voi huolehtia siitä, että sydän ei sairastu uudestaan, tai jos se
alkaa oireilla, niin mikä on paras lääke?
RUKOILKAA PUHDASTA SYDÄNTÄ
Aamulla työmatkallani kuuntelen laulua, jossa
kehotetaan ”rukoilkaa, että saisitte puhtaan sydämen, rukoilkaa, että Jeesus kohtaa syntisen”.
Daavid eli aikoinaan vuoden näkemättä syntiään ja sydämensä tilaa. Mekin voimme tehdä
hyviä tekoja, elää elämää, joka näyttää ulospäin
hyvälle, mutta sydämemme hengellinen kunto
voi olla todella huono. Jeesus pitää tärkeimpänä
sitä, mitä sydämessämme on. Häneltä emme voi
salata mitään.
Jumalan Pyhä Henki ei koskaan muistuta meil-
le asioista, jotka Jeesus on verellään poistanut.
Niitä ei enää ole olemassa. Meidän vihollisemme
voi yrittää syyttää meitä vanhoista teoistamme,
mutta ei Jumala. Pyhä Henki kuitenkin varottaa
meitä asioista, jotka likaavat sydämemme. Hän
toimii kuten lääkäri varottaen meitä epäterveellisen elämän vaikutuksista sydämeen.
DAAVIDIN RUKOUS
Kun Daavid murtui Jumalan edessä, hän rukoili
Jumalaa luomaan hänelle puhtaan sydämen. Hän
pyysi armoa ja rukoili, että Jumala pyyhkisi pois
hänen väärät tekonsa. Ne rukoukset saivat vastauksen!
Terve sydän pumppaa elämää ja uskovassa
puhdas sydän on Pyhän Hengen hedelmien
kasvupaikka. Vain Pyhä Henki voi uudistaa sydämen. Pyhä Henki voi antaa uskovalle voiman
vastustaa kiusauksia ja syntiä. Jumala ei varmaankaan ole tarkoittanut meitä kompastumaan
jokaiseen kuoppaan tiellämme vaan Hän on
antanut meille voittovoiman! Ja kun aika ajoin
kompastumme, Jeesus tarttuu käteemme ja nostaa ylös.
PYHÄN HENGEN VOIMA
Kun Pyhä Henki saa vallita elämässämme, huomaamme helpommin uskovan ”sydänsairauden”
TAINA LIND
5
Maailma muuttuu, Eskoseni!
Tähän Aleksis Kiven näytelmästä
nousevaan sananparteen ei voi
muuta kuin todeta – näin se on! Jo
pelkästään vilkaisu ikkunasta ulos
todistaa väittämän oikeaksi. Pitkän
ja kylmän talven selkä on taitettu ja
kesän tulo on kaikkialla aistittavissa.
J
otkut muutokset ovat ennustettavissa – toiset
eivät! Me olemme kokeneet avioparina tänä
vuonna jo useampia muutoksia, jotka eivät
sisälly normaaliin elämän vuosirytmiin. Yksi
muutos on se, että vastuualueemme Euroopassa
on laajentunut käsittämään Balkanin maat aina
Israeliin asti. Tällä hetkellä Fidalla on lähettejä
18 Euroopan maassa. Viime syksyn lähettipäiville Ranskan Marseilleen kokoontui noin 90 osallistujaa. Kymmenet lähetit vievät evankeliumin
sanomaa eri puolille maailman vähiten evankelioitua maanosaa - Eurooppaa. Koemme suureksi
etuoikeudeksi saada palvella tämän työn ytimessä!
Juuri nyt toukokuun alussa olemme rohkaisemassa Balkanilla olevia lähettejämme Bosniassa,
Montenegrossa, Albaniassa ja Kosovossa. Tämä
Euroopan nurkka on kokenut monia muutoksia
lähihistoriassa. Viimeiset kaksi vuosikymmentä
Balkan on ollut avoin evankeliumin julistajille.
Silti evankeliumin läpimurtoa kaivataan edelleen. Evankeliumin tarve Euroopassa on juuri
Balkanilla kaikkein suurin. Ottakaamme tämä
Euroopan kaakkoiskulma rukouksissamme aktiivisemmin huomioon.
Muutakin muutosta on tapahtunut ja tapahtuu edelleen. Tammikuun lopussa valtasi sydä-
memme yllättävä tietoisuus: meidän työmme
Itävallassa on tällä erää tehty. Lähes kolmenkymmenen vuoden jälkeen koimme selvästi, kuinka
Jumala alkoi muuttaa elämäntilannettamme
nopeasti. Tämän mielenkiintoisen jumalallisen
johdatusprosessin voi tiivistää seuraavaan lopputulokseen: ensi syksystä alkaen toimipaikkamme
on Hämeenlinna ja palvelemme kotiseurakuntaamme niillä armoituksilla ja lahjoilla, joita
meille on annettu. Iloitsemme siitä, että Itävaltaan sijoittamamme panoksen voimme antaa
omalle kotiseurakunnallemme. Hämeenlinnasta
käsin jatkamme Eurooppaan suuntautuvaa lähetystyötä lähetysjärjestömme Fidan kanssa. Valtaosan tästä työstä voimme tehdä Suomesta käsin.
Muutokset eivät suinkaan päättyne tähän – ei
meidän, ei seurakunnan eikä sinunkaan elämäsi
kohdalla. Itse asiassa meitä kehotetaan Raamatussa aktiiviseen muuttumiseen mielemme uudistuksen kautta, jotta voisimme löytää Jumalan
tahdon elämässämme(Room. 12:2). Mielen uudistus johtaa myös käytännön toimiin. Jumalan
aikaansaamat muutokset ovat aina turvallisia,
meille kaikille.
RUUT JA RIKU TURUNEN
I tävalta
Suuri Bangkok ja suurempi Jumala
Kun vuosi sitten keväällä aloitin
Isossa Kirjassa Raamatun opiskeluni,
tiesin jo silloin, että haluan lähteä
Team Action -harjoitteluun jonnekin
päin maailmaa.
H
arjoittelupaikan miettiminen seuraavana
syksynä oli jotenkin epätodellista. Vielä
ihmeellisemmältä tuntui, kun harjoittelupaikkani varmistui Thaimaahan, Bangkokiin.
Tuntui kuin unelta lopulta laskeutua Suvarnabhumin kentälle ja nähdä palmut sekä tuntea kuuma ilma ympärilläni.
Tavoitteeni harjoittelulle on oppia tuntemaan
Jumalaa ja nähdä Hänen toimivan käytännössä
niin pienissä kuin suuremmissakin asioissa. Haluan nähdä yliluonnollisen Jumalan, joka toimii
kaikkivaltiaana tämän kansan keskellä. Haluan
heittäytyä Hänen käsivarsilleen ja luottaa siihen,
että Hän pitää huolen.
Jumala on vastannut tavoitteisiini ja Hän on
näyttänyt voimansa jo näiden kahden harjoittelukuukauden aikana. Käyn Bangkokin alueella
kahdessa eri slummissa askartelemassa lasten
kanssa. Joskus on todella vaikea löytää materiaaleja, koska en yksinkertaisesti tiedä, mistä
kannattaisi etsiä. Jo muutaman kerran on käynyt niin, että materiaalit lopulta ovat suorastaan
”tippuneet” syliini. Askarteluliike on melkein
”törmännyt” minuun kuljeskellessani ostoskeskuksessa, ja eräästä lehtipainosta satuin saamaan
tarvittavan määrän pahveja seuraavan päivän askarteluja varten.
Joissain asioissa on todella vaikea luottaa Jumalan voimaan. Esimerkiksi silloin, kun vastausta pitää odottaa loputtoman pitkältä tuntuvan
ajan, eikä lopullista tulosta itse ehkä koskaan
pääse näkemään. Lähetystyö on usein juuri sel-
6
laista. Sen vaikutukset näkyvät monesti vasta
vuosien päästä. Jumalan sana toimii kuitenkin
tehokkaasti; omalla ajallaan ja hitaasti, mutta
kuitenkin maailmoja mullistavasti.
Jumala haluaa opettaa meille oman Sanansa
periaatteita, jotta voisimme opettaa niitä eteenpäin muille ja yhteisömme voisi saada niistä koituvan siunauksen. Meillä on mahdollisuus nähdä
Jumalan voiman toimivan käytännössä, kun se
saa tilaa ihmisten sydämissä.
Toivotan siunattua loppukevään jatkoa teille kaikille!
TUIJA LAUREN
T haimaa
Thaimaasta Suomeen – mutta työ jatkuu!
On ollut suurenmoista aikaa saada
olla lähes neljännesvuosisadan
ajan Thaimaassa ja nähdä monien
seurakuntien syntyvän ja kasvavan
sekä kummiprojektien kantavan
hyvää hedelmää Jumalalle sekä
yhteiskunnalle. Kaikki se on Jumalan
suurta rakkautta ja hyvyyttä.
T
ahdomme kiittää teitä jokaista kaikista
esirukouksista sekä taloudellisesta tuesta,
jota olemme tähän mennessä saaneet osaksemme! Iloitsemme suuresti mukanaolostanne
elämässämme ja monimuotoisessa työssämme.
Tarvitsemme edelleen esirukouksianne Jumalan
meille antamien työtehtävien loppuunsaattamiseksi, niin että voimme hyvillä mielin jättää
työmme Thaimaan lähetyskentällä ja palata kotimaahan toukokuun 25. päivä.
Viime ajat ovat olleet tiukkatahtista, suunnitelmallista etenemistä työmme luovuttamiseksi jatkajillemme. Kirjanpitoasiat olemme jo osittain
siirtäneet Bangkokissa asuvalle kirjanpito-ohjelman hyvin hallitsevalle Ananthayalle. Helena
aloitti Mae Hong Sonin oppilaskotien thailaisen
johtajan Chairotin perehdyttämisen niihin työkuvioihin, jotka annetaan hänen vastuulleen.
Koulut päättyivät maaliskuun puolivälin paikkeilla ja niinpä juhlimme lastemme kevätjuhlia
kaikilla kodeillamme. Osa kummilapsistamme
sai koulunsa päätokseen. Jotkut jatkavat opiskelua ammattikoulussa ja toiset eri yliopistoissa.
On suurenmoista nähdä, kuinka kehittymättömien vuoristoheimokylien köyhien perheiden
lapset saavat hyvät eväät elämään ollessaan luonamme. He vievät koulutuksensa avulla kehityksen omiin kyliinsä. Heistä useimmat uskoontulleina vievät myos evankeliumin ilosanoman
koteihinsa ja kyliinsä.
Helenaa on pyydetty, ja hän on lupautunut jatkamaan kotimaassa vapaaehtoisena kummisihteerinä ainakin vuoden ajan. Helena hoitaa Mae
Hong Sonin kummikirjeenvaihdon ja ylläpitää
kummilapsirekisteriä sekä kääntää lasten kirjeet
kummeille.
Toivotamme siunattua kesää!
TOIVO JA HELENA KARVONEN
M ae H ong S on , T haimaa
Diakoniatyö
Paimen etsiytyy yksinäisten ja eksyneiden luo
Jeesus sanoi: ”Kaiken, minkä olette
tehneet yhdelle näistä minun
vähimmistä veljistäni, sen te olette
tehneet minulle.”
D
iakonit ja diakonissat jakavat ehtoollista.
He käyvät sairaiden luona. Jumalanpalveluksissa alttarille tulleen viereen polvistuu
rukousavustaja. Lisäksi tapahtuu paljon muutakin. Diakonia on käsitteenä todella laaja.
- Itse asiassa se pitää sisällään lähes kaiken
toiminnan, mitä seurakunnassa tapahtuu: saarnaamisen, lapsityön, järjestyksenvalvonnan ja
solutoiminnan - myös rahatalouden hoidon.
Seurakunnan yhtenä tehtävänä on kaikista kärsivistä lähimmäisistä huolehtiminen, Saalemin
pastori Jukka Nieminen kertoo.
AUTETAAN YHDESSÄ
Yhteiskunnassamme tapahtuu raskaita muutoksia näinä aikoina. Erilaisia tukimuotoja karsitaan
ja työttömyyden lisääntyessä ongelmat kasaantuvat. On todella lyhyt matka normaalista työelämästä leipäjonoon.
- Meidänkin seurakuntaamme on tullut konkreettiseen hätään joutuneita ihmisiä pyytämään
apua. Heitä on tulossa lisää, toteaa paimenemme
Jukka Nieminen.
- Omat resurssimme eivät riitä pitkälle. Sen takia on ollut tarpeellista rakentaa yhteyksiä useille
tahoille, jotta kaikille tarvitsijoille löytyisi oikea
auttaja. Nälkäiset voidaan ohjata Sininauhalle,
Vapaakirkolle, Adventtiseurakunnalle ja Työttömien yhdistykselle, joissa järjestetään ruoan
jakoa. Sininauhalta saa myös velkaneuvontaa,
Jukka lisää.
- Luterilaisen kirkon diakoniatyö on hyvin
kattavaa. Sieltä löytyy apua surun kohdatessa tai
vaikkapa silloin, kun avioliiton ongelmat tuntuvat ylipääsemättömiltä, täsmentää Jukka.
VANHUKSET JA SAIRAAT
Vanhuksien ja sairaiden asema heikkenee. Sairaaloista ihmiset kotiutetaan todella huonokuntoisena. Eräs ongelma on toki sekin, että osa
maksukykyisistä vanhuksista ei ole valmis maksamaan kotipalvelusta, joka helpottaisi arkea.
Kuoleman kohtaaminen on raskasta. Lesket
ovat arjen sankareita.
- Heille lähes ainut kontakti on seurakunta. Jos
he eivät jaksa tulla Saalemille, niin he jäävät melko yksin, Jukka toteaa.
MONENLAISIA ONGELMIA
Mielenterveysongelmat ovat suuri haaste. Onneksi ne eivät enää ole niin suuri tabu kuin aiemmin. Avoimuus auttaa itseä ja toisia.
Syrjäytyneiden, erityisesti pikavippisotkuihin
väsähtäneiden nuorten, ja kodittomien tilanne
tuntuu monesti toivottomalta. Viranomaisten
luo Jukka on mennyt heidän rinnallaan tarvittaessa. Nykyään poliisi saattaa soittaa hänet paikalle, jos heillä on haasteellinen asiakas, jolle ei
löydy muuta auttajaa.
VANKILATYÖ TARVITSEE TEKIJÖITÄ
Vangit tarvitsevat kanssaihmisiä. Jukka kertoo:
- Heidän luokseen on mentävä, puhelinkeskustelu ei ole riittävä apu. Vankien haku Saalemin kokouksiin ja hengellisten tilaisuuksien järjestäminen Vanajan avovankilassa ovat mahtavia
mahdollisuuksia. Näitä tilaisuuksia ei kannata
menettää. Työntekijöitä kaivataan vankilatyöhön.
Jukka Niemisellä on oma värikäs asiakaskuntansa yksinäisissä kodeissa, sairaaloissa ja vankiloissa.
- Parhaimpia sielunhoitopaikkoja ovat Linnatuuli ja ABC –kahvilat. Siellä ei tule ”nähdyksi,”
mikä on joillekin asiakkaille tärkeää, muistuttaa
Jukka.
SIELUNHOIDOSTA
TYÖN PERUSTA
Monissa helluntaiseurakunnissa sielunhoitotyö
vaatii vielä kehittämistä. Tähän työhön tarvitaan
sopivia henkilöitä, koulutusta ja järjestäytymistä, sillä pitkäjänteinen ja hyödyllinen sielunhoito
edellyttää ihmistuntemusta, asiaan syventymistä
ja vähintäänkin puoliammatillista otetta tehtävään.
- Tähän tarpeeseen alkaa Isossa Kirjassa syksyllä kaksivuotinen pastoraalisielunhoitokoulutus (12 viikonloppua lähiopetusta), Jukka kehottaa kiinnostuneita lähtemään opiskelemaan.
Jukka kertoo työnsä perustuvan Matteuksen
evankeliumiin:” Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja
te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte
minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te
tulitte minun tyköni.”
TERHI MÄKINEN
7
ILMOITUSTAULU
KIDS` ACTION -LEIRI
7-15-VUOTIAILLE
22.–25.7. Takajärvellä
Leirillä tarvitaan monen monta apulaista,
joten ilmoittaudu Mimmi Marttilalle,
jos voit olla auttamassa leirillä!
ELOMESSUT 10.–11.8.2013
Seurakunta on jälleen mukana levittämässä ilosanomaa! Ota yhteyttä Eino Piisilään ja tule mukaan!
HUOM! Muista myös, että joka kuukauden ensimmäinen tiistai on seurakunnan myyntipöytä torilla.
hml.leiri@gmail.com tai p. 040 442 9176.
Leirikirje ilmestyy Saalemin nettisivuilla
toukokuussa.
toimitus
Päätoimittaja: Taina Lind
Toimitussihteeri: Laura Piisilä
Valokuvat: Veli-Matti Mustonen
KUVA ANSSI TUOMISEN ARKISTOISTA
anssi kelaa...
Meidän kokemuksemme inhimillisestä rakkaudesta
heijastuvat myös siihen, kuinka koemme Jumalan
rakkauden. Moni ihminen kiinnostuu hengellisistä
asioista kokiessaan jääneensä maailmassa ilman
rakkautta ja nähdessään Jumalan rakkaudesta heijastuksen uskovissa ihmisissä. Tässäkin meillä Jeesuksen
seuraajiksi itseämme kutsuvilla on sekä suuri vastuu
että armollinen Jumala. Todellisen täydellisen rakkauden ihminen löytää joka tapauksessa vain Jumalan
luota. Meidän inhimilliset ponnistelumme senkin
asian välittämisessä ovat aina vajavaisia.
Saalem tilinumero:
OP 568000-267993
IBAN: I3456800020067993
BIC: OKOYFIHH
viitenumerot:
10249 RV:n seurakuntatilauksen tukeminen
10029 lähetysuhrit
10016 srk-uhrit
10184 kiinteistömenot
Jyrki Alanko
Eino Piisilä
Jukka Nieminen
Seppo Kaski
Aarto Järvinen
Sakari Saarinen
Ruut ja Riku Turunen
Tuija Lauren
Toivo ja Heikki Karvonen
Anssi Tuominen
Terhi Mäkinen
saalem
Toimisto:
100%
asiakkaiden
omistama.
LähiTapiola
Raatihuoneenkatu 27, Hämeenlinna
Puh. (03) 468 6215
48
Saalem-seurakunta
Turuntie 12
13130 Hämeenlinna
Puhelin: 6822 233
Email: info(at)saalem.net
Toimisto avoinna ti klo 16-18 ja
ke-to klo 10-12