rv1_KRISTITTY_1_2015_web
kristitty Kristitty Kristillinen K r i s t i l l i n aikakauslehti en julkaisu Näkinkuja Helsinki Hämeentie3,500530 a 00530 Helsinki KANNEN KUVA: SAKARI RÖYSKÖ HELSINGIN SAALEM-SEURAKUNNAN JULKAISU • 1/2015 Teemana: Esteetön seurakunta Helpottava uutinen: vessa on pian jokaisen seurakuntalaisen käytettävissä. 2 5. helmikuuta 2015 KRISTITTY pääkirjoitus Meidän koti on kaikenikäinen, monikulttuurinen, perhekeskeinen ja tulevaisuutta rakentava Mika Yrjölä mika.yrjola@saalem.fi E räs Saalemin vahvuuksista koko sen olemassaoloajan on ollut seurakunnan kyky tavoittaa erilaisia ihmisiä. Se on ollut koti niin työläisille, työttömille kuin työnantajille. Turvasatama laitapuolen kulkijoille ja laivamiehille, merikapteeneille ja merkonomeille. Jumalanpalveluksiin ovat mahtuneet lapset ja nuoret, vanhemmat ja isovanhemmat. Saalemin uuteen strategiaan kirjasimme, että yksi arvoistamme on yhteisöllisyys. Olemme välittävä seurakunta kaikille. KUVA: SAKARI RÖYSKÖ Näköyhteys ja matala kynnys ristiin Kun Saalem-temppeliä rakennettiin 1970 luvulla, Kai Antturi antoi yhden ohjeen arkkitehdille: kadulta pitää näkyä risti – eikä seurakuntaan saa olla kyn- nystä. Kynnyksetön temppelimme onkin saanut olla ottamassa vastaan tuhansia ihmisiä joka vuosi. Eräs tärkeä ihmisryhmä keskuudessamme on vammaiset. Heitä ei kuitenkaan 1970-luvun rakennusratkaisuilla osattu ottaa tarpeeksi huomioon, ja monille vammaisille Saalem onkin vaikeasti navigoitava koti. Näihin päiviin saakka meillä ei ole ollut esimerkiksi niinkin tärkeää yksityiskohtaa kuin INVA-mitat täyttävää saniteettitilaa. tulla Saalemiin rollaattoreilla tai pyörätuoleissa. Pääkerroksen sivuosaan rakennetaan parhaillaan Saalemin ensimmäistä esteetöntä vessaa. Samalla laajennetaan valo-ohjaus, äänitys, ja videotykkitiloja – ja saamme striimaukselle myös tilaa samaan yhteyteen. Käynti tulee tapahtumaan joko kirjakioskin vierestä tai salin sivuovesta. Alasalin vessojen remonttien yhteydessä tulemme rakentamaan toisen esteettömän vessan. Vihdoinkin esteetön vessa seurakunnan tiloihin! Uudistuneissa nettisivuissa tietoa myös esteettömyydestä Tämän kevään aikana siihen on tulossa muutos. Kaikki, jotka olemme käyttäneet Saalemin saniteettitiloja tiedämme kokemuksesta, että ne tarvitsevat kipeästi uudistamista – samat pytyt ovat palvelleet 40 vuotta – yli 2 miljoonaa asiakaskäyntiä! Toivomme, että saamme varat, jolla voimme uudistaa ne kaikki seuraavan parin vuoden aikana. Halusimme kuitenkin aloittaa siitä, mikä on suurin puutteemme, ja josta ovat kärsineet eniten ne, joiden täytyy Olemme halunneet huomioida vammaiset seurakuntalaisemme ja vieraamme myös uudistetuilla nettisivuillamme: http://saalem.fi/yhteystiedot/ esteettomyys/ Me jokainen voimme tehdä oman osuutemme kodin rakentamisesta: hymy, oven avaus ja tervehdys voivat olla raivaamassa esteitä Saalemiin tulemiselta kenen tahansa edestä. Tervetuloa kotiin, Marjo ja Ari Peltola 1) Keitä olette, mistä tulette ja miten päädyitte Saalemille? - Olemme kolmihenkinen perhe, johon kuuluvat me vanhemmat sekä nelivuotias poikamme. Tulemme alunperin pohjanmaalta, mutta opiskeluaikamme vietimme Jyväskylässä, jossa kuuluimme paikalliseen helluntaiseurakuntaan. Töiden perässä muutimme Helsinkiin ja täällä käytyämme muutamassa muussakin seurakunnassa tutustumassa päädyimme lopulta Saalemille. Koimme Saalemin isoksi, mutta kotoisaksi paikaksi, jossa oli hyvä ja lämmin ilmapiiri. 2) Mitä toivotte Saalemilta, toiminnasta ja ihmisiltä? - Saalemilla on monipuolisesti tarjottavaa monen ikäiselle ja eri elämän tilanteissa kulkeville. Meille kristitty 1/15 KRISTILLINEN AIKAKAUSLEHTI Sähköposti: kristitty@saalem.fi Osoitteenmuutokset Saalemin toimistoon (yhteystiedot takasivulla) TOIMITUS Mika Yrjölä, päätoimittaja Tiipi Jokinen, toimitussihteeri TOIMITUSNEUVOSTO Niilo Mähönen Sakari Röyskö Elina Rautio Jari Aho Remo Ronkainen Saalem-seurakunnan työntekijät tärkeimpiä ovat tietysti lapsiperheelle suunnatut toiminnat. Pyhäkoulu nyt tässä vaiheessa on hyvä tuki oman lapsen kasvatuksessa. Aikaisemmin koimme äiti-lapsipiirin hyvänä paikkana kokea ja jakaa uskoa muiden vanhempien kanssa. Koemme tärkeänä myös nuorten ja varhaisaikuisten huomioimisen seurakunnassa, koska se antaa myös nuorille mahdollisuuden löytää uskovaisia ystäviä ja saada juuri heille suunnattua opetusta. 3) Terkut seurakunnalle! - Kiitos hyvästä seurakunnasta, joka todellakin tuntuu kodilta ja jossa on aina lämmin vastaanotto sinne tullessa. T eksti ja kuva T iina M atela sisältö 1 Kansi 2 Pääkirjoitus, Tervetuloa kotiin ja Sisällys 3 Ilmoitustaulu ja jäsentapahtumat 4-5 Miten kohdata vammainen? 6-7 Teologia 8 Simon Kyreneläinen –musikaali 9 Minun tarinani: Kairos-kurssi 10-11 Lähetyssivut 12 Saalemin visuaalinen ilme ja verkkosivut uudistuivat 13 Nuortensivu ULKOASU JA TAITTO Antti Kamppinen/Aikamedia Oy 14 Kolumni 15 Penkistä bongattu JULKAISIJA Helsingin Saalem-seurakunta / Saalem-Lähetys ry 16 Yhteystiedot PAINO Art-Print Oy, Kokkola ISSN 1457-898x Seuraava Kristitty nro 2/2015 ilmestyy viikolla 14 KRISTITTY 5. helmikuuta 2015 ILMOITUSTAULU Saalem’s English Family Service eli kansainvälinen jumalanpalvelus 1.3. ja 15.3. sunnuntaina klo 14. Tämä tilaisuus on aina joka kuun ensimmäisenä ja kolmantena sunnuntaina. Jumalanpalvelus vastaa monikulttuurisen seurakuntamme tarpeisiin. Tervetuloa! Saalem’s English Family Service is on 1st and 15th of March at 2pm. Welcome! Uskon perusteet –kurssi pidetään 13.4. – 18.5.2015 maanantai-iltaisin klo 18-20.30. Kurssi on tarkoitettu erityisesti vasta uskoon tulleille, mutta myös pidempään uskossa olleet ovat tervetulleita. Tarkoituksena on antaa uskolle Raamattuun pohjautuva kestävä perusta sekä käydä läpi sitä mitä Jeesuksen seuraaminen merkitsee. Iltojen aikana saadaan opetusta sekä tutustutaan toinen toisiimme. Ilmoittautumiset 1.4.2015 mennessä: uskonperusteet@saalem.fi tai 050 300 7185. Kairos-kurssi haastaa ottamaan osaa lähetykseen! Kairos-kurssi on yhteiskristillinen lähetysaiheinen kurssi, joka kouluttaa, inspiroi ja haastaa kristittyjä aktiiviseen osallistumiseen etenkin saavuttamattomien kansojen saavuttamiseksi. Kurssi kestää kaksi viikonloppua ja siinä tulee olla läsnä alusta loppuun. Saalemissa pidettävän Kairos-kurssin aikataulu on seuraava: 1.-3.5. ja 14.-17.5.2015 Kurssin hinta on 90 e sisältäen materiaalit, ruoat ja kahvit. Lisätietoja ja ilmoittautumiset email kairos(at)saalem.fi Sari Jaloselle puh. 040 411 7749 Miesten aamut starttaavat jälleen. Kevään ensimmäinen miesten aamu 14.2. klo 9-11. Aamut aina kuun toisena lauantaina. Opetusta, yhteisöllisyyttä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita – sekä tietysti tuhti aamiainen. Tule mukaan! Käsi kädessä – iltapäivä nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille Saalemin alasalissa 28.2. ja 28.3. klo 14-16.30. Käsi kädessä-toiminta on pääkaupunkiseudun helluntaiseurakuntien järjestämää toimintaa kehitysvammaisille ja heidän perheilleen/avustajille. Toiminta on luonteeltaan hengellistä ja osallistujien hengelliset tarpeet huomioon ottavaa ja se on puettu iloiseen ja välittömään muotoon. Ikärajaa ei ole, eikä myöskään pääsymaksua tilaisuuksiin, joissa on kahvitarjoilu. Toiminta perustuu toisten kanssa olemiseen Jumalan Sanan opetuksen, musiikin ja rukouksen lomassa. Kaunis aamu – naistentapahtumat jatkuvat, joka kuun neljäntenä lauantaina klo 10-13. Näissä aamuissa naiset kohtaavat: tutustumme toisiimme, rohkaisemme, inspiroidumme Sanasta, virkistymme! Pistähän päivät jo kalenteriisi: 28.2., 28.3., 25.4. ja huipentumana kevätjuhla 23.5. TEKO-pajassa puuhataan ja tuunataan kevään aikana jälleen kaikkea mukavaa ja hyödyllistä. TEKO-iltojen tarkoituksena on antaa seurakuntalaisille mahdollisuus oppia uusia käden taitoja ja tuoda ystäviä seurakuntaan, luoda yhteyttä eri-ikäisten seurakuntalaisten kesken, innostaa seurakuntalaisia rukoilemaan lähetystyön ja lähetystyöntekijöiden puolesta sekä hankkia varoja lähetystyöhön. Kevään illat klo 17.30-21 4.2., 25.2., 18.3., 8.4. ja 29.4. Mahdolliset muutokset päivitetään seurakunnan nettisivuille tai viikko-ohjelmaan. MUISTATHAN ilmoittaa Saalemin toimistoon nimi- ja osoitemuutokset sekä muutokset perhesuhteissa mahdollisimman pian, jotta kortistomme pysyy ajan tasalla. Muutokset osoitteella sähköpostitse saalem@saalem.fi tai puhelimitse (09) 774 1010. 3 4 WWW.SHUTTERSTOCK.COM 5. helmikuuta 2015 KRISTITTY KRISTITTY 5 5. helmikuuta 2015 Kuinka kohdata vammainen? S uomen vammaishistoria ulottuu 1500-luvulle. Valtio ja kirkko huolehtivat vuosisatojen saatossa poikkeavista ja köyhistä ihmisistä. Vammaisen omaa ääntä tai kokemuksia ei niinkään kuunneltu. Suhtautuminen vammaisiin on muuttunut hiljalleen meidän päiviimme asti. Yhtenä muutosvoimana ovat olleet YK:n ihmisoikeussopimukset ja erityisesti vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus vuonna 2006. Niissä maailman yli miljardin vammaisen ihmisarvo ja oikeudet tunnustetaan ja vammaiset ovat saamassa yhdenvertaisen aseman terveiden rinnalla. Vammaisaktivisti Kalle Könkkölä on todennut1: ripalveluun liittyvät vaatimukset virheettömästä eläimestä3 tai ylipappi Aaronin jälkeläisiin kohdistuneet kiellot, ettei kukaan, jolla on jokin vamma, saa milloinkaan astua uhraamaan Herralle kuuluvia tuliuhreja4. Tiedämme kuitenkin, että se, mikä oli laissa esikuvaa, kuin varjo tulevasta, on täytetty, kun Jeesus antoi itsensä Jumalan vaatimana virheettömänä uhrina Jumalalle5. Se, joka ei ennen kelvannut pappispalvelukseen, on Uudessa liitossa osa ”valit- ”Maailma on kova ja yhteisön taistelun rinnalla jokainen vammainen käy omaa henkilökohtaista kamppailuaan. Elämän puristuksessa tarvitaan paikkaa, jossa voi latautua, paikkaa, jossa voi imeä voimaa, jotta taas voi lähteä kääntämään maailman vipua.” vuoksi hän on syntynyt sokeana? Hän itsekö vai hänen vanhempansa?” – onhan muistissamme Vanhan testamentin sanat: ”Herra, sinun Jumalasi, on kiivas Jumala, joka aina kolmanteen ja neljänteen polveen panee lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista”7. Jeesus vastasi kuitenkin: ”Ei hän eivätkä hänen vanhempansa. Niin on tapahtunut, jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki.”8 Voisi olettaa, että seurakunta on vammaiselle se ”paikka, jossa latautua tai imeä voimaa”. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut, ei meidänkään päivinämme. Seurakunnissakin vammaiset voidaan kokea pelottavina tai ahdistavina. Heille on käännetty selkä nopeasti, jos ihmeparantumista ei ole tapahtunut. Aloittaessani oman työni Saalemin vammaistyöryhmässä kuulin monesti sanat: ”olla vain ihminen ihmiselle”. Jos kohtaamme toisemme ihmisinä, rajaaidat väistyvät. Mutta voi olla, että näemme vammaisen vain toimintaesteisenä, liikuntavammaisena, sokeana tai kuurona. Jeesus kohtasi ihmisen ja näki sisimpään sanoessaan halvaantuneelle: ”Ystä- väni / Poikani, sinun syntisi on annettu anteeksi.”2 Yhteiskunnassa vallinneen kielteisen ilmapiirin lisäksi asenteeseemme kohdata vammainen on saattanut jopa vaikuttaa Vanhan testamentin uh- tua sukua, kuninkaallista papistoa, pyhää heimoa, Jumalan omaa kansaa”6. Jeesuksen aikalaisten tavoin saatamme miettiä vielä tänäänkin, ”kuka on tehnyt sen synnin, jonka Jeesus ’näki’ vuodematolla makaavan miehen Betesdan lammikolla. Tällä ei ollut ketään, joka olisi auttanut häntä.9 Jeesuksen esimerkkiä noudattaen meidänkin tulisi ’nähdä’ vammaiset keskellämme tai siellä, missä heitä kohtaamme ja myös, kuten Jeesus, tarjota apuamme. Rukoillessamme vammaisen puolesta meillekin sopivat Jeesuksen sanat: ”Mitä haluat minun tekevän Sinulle?”10 Kun Jeesus paransi kaksi sokeaa, he lähtivät seuraamaan Jeesusta11. Jospa mekin voisimme olla vammaisille sellainen kosketuspinta taivaaseen, että vammainen haluaa seurata Jeesusta yhtä lailla tänä päivänä. Ihmisyyteen kuuluu, että kaipaamme hyväksyntää ja aitoa kohtaamista. Tarja Varjosen blogi Ristin Voitossa12 on erinomainen esimerkki vammaisen kohtaamisesta: ”Vuonna 1988 kotiseurakunnak- semme tuli Myyrmäen helluntaiseurakunta. Muutin sinne arkana ja huonolla itsetunnolla. Pelkäsin, että näkövammaisena minua aletaan parannella enkä saa olla tasavertainen seurakuntalainen. Toisin kuitenkin kävi. Seurakuntalaisten hyvässä hoidossa ja sielunhoidossa vahvistuin ja uskaltauduimme menemään myös kuoroon. Löysimme hyviä ystäviä ja itsetuntoni kasvoi. Minusta tuntui, että vasta silloin tulin todellisesti uskoon ja sain kokea todellisen Jumalan rakkauden ihmisten välityksellä.” Haluaisin nähdä, että tulevina vuosina keskellämme on runsaasti vammaisia, oman paikkansa seurakunnasta löytäneitä ja että olisimme kaikki yhtä, erottelematta ketään, Jeesuksen tahtoa noudattaen13. A nneli K arras 1) Huoneekseni tuli maailma. Kalle Könkkölä, Heini Saraste WSOY 2010, s. 116-117 2) Luuk. 5:17-26, Mark. 2:1-12 3) 3 Ms 1:3, 3 Ms 22:21-25 4) 3 Moos. 21:16-23 5) Hepr. 9:11-14 6) 1 Piet. 2:9 7) 2 Moos. 20:5 8) Joh. 9:1-41 9) Joh. 5:1-18 10) Luuk. 18:35-43 11) Matt. 20:29-34 12) Ristin Voitto 10.4.2014 13) Joh. 17:21 6 5. helmikuuta 2015 KRISTITTY Teologia Vammaisena seurakunnassa J okainen meistä on Jumalan ajatuksen hedelmä. Jokainen on haluttu. Jokainen on rakastettu. Jokaista tarvitaan” (Benedictus XVI) Vammaisuus koskettaa tavalla tai toisella lähes jokaista meistä. Erään arvion mukaan joka viidennellä väestöstä on jonkinlainen pitkäaikaisvammaisuus. Silti vammaisen kohtaaminen ei ole aina helppoa. Kyse ei läheskään aina ole välinpitämättömyydestä. Useinkaan emme tiedä, miten vammaiseen lähimmäiseen olisi suhtauduttava. On helpompi väistää, ettei tekisi virhettä. Maailman terveysjärjestön WHO:n teettämä tutkimus erottaa vammaisuuskäsitteen määrittelyssä eri tasoja. Ensimmäinen ja näkyvin taso on orgaaninen, ja se näkyy sairauden tai tapaturman aiheuttamana tai synnynnäisenä haittana. Toinen taso on psyykkinen, ja ilmenee henkisen suorituskyvyn vähentymisenä tai rajoittuneisuutena. Kolmas, edellisistä muodostuva taso on sosiaalinen. Vammainen ihminen on usein estynyt harjoittamaan sitä osaa, joka hänelle elämässä kuuluisi. Asenteet esteinä Esteettömyys on viime vuosina ymmärretty tärkeäksi vammaisen ihmisen elämää helpottavaksi tekijäksi. Kotien ja julkisten tilojen suunnittelussa siihen on alettu kiinnittää huomiota. Kirkkorakennuksen esteettömyys on erityisen tärkeää, kun seurakunta WWW.SHUTTERSTOCK.COM haluaa toivottaa vammaisen ihmisen tervetulleeksi hengelliseen kotiin. Nykyisessä yhteiskunnassa on kuitenkin myös monia näkymättömiä esteitä. Viihdeteollisuuden kautta on syntynyt kauneuden, nuoruuden ja terveyden kultti. Saksan evankelisen kirkon piispa Martin Hein sanookin eräässä haastattelussa: ”Raamatul- lis-kristillistä ihmiskuvaa rastittaa yhä pidemmälle täydellisyyttä haluavan yhteiskunnan odotusten paine”. Hän jatkaa, että ihannekuvitelmien ja täydellisen suorituskyvyn varaan rakentuva ajattelu ei pysty näkemään niitä, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia. Onko tämä vaara poissuljettu kristillisissä piireissä? Etenkin karismaattiseen kristillisyyteen – sen myönteistä uskonhenkisyyttä väheksymättä – liittyy se vaara, että Jumalan ihmetyöt nähdään yksipuolisesti vain luonnonlait ylittävinä ihmeinä. Silloin elämää sinänsä, vaikka sen on suurin ihme, ei osata arvostaa. Moni vammainen elää kuitenkin rikasta hengellistä elämää ja kokee Jumalan ihmeitä, vaikka joutuukin hyväksymään henkilökohtaiset rajoitteensa. Sveitsiläinen Ruth Bai-Pfeifer kertoo osallistumisestaan erään tunnetun parantajaevankelistan järjestämään suurtapahtumaan. Puhuja väitti jokaisen sairaan paranevan, jos vain uskoo. Myöhemmin evankelista kuoli sairauden murtamana. Ruth Bai-Pfeifer perusti järjestön, jolle hän antoi nimeksi ”Usko ja vammaisuus”. Hänen mielestään kristillisen yhteisön on oltava ihmiselle kuin allas, josta tämä saa ammentaa voimaa ja lohtua arkeen, joka varsinkin vammaiselle voi olla vaikea. Vammaisella tulee olla sama oikeus arvokkaaseen elämään kuin muillakin ihmisillä ja sama oikeus elää uskoaan todeksi kuin kaikilla kristityillä. KRISTITTY 7 5. helmikuuta 2015 KUVA: SAKARI RÖYSKÖ Esteitä kaatava seurakunta Kristillinen ihmiskuva poikkeaa ratkaisevasti täydellisyyden kultista. Kristillinen ihmiskuva on yhtä aikaa ylevä ja realistinen. Jumalan kuvana jokainen ihminen on ainutlaatuisen arvokas. Hänen arvonsa ei ole riippuvainen taustasta, arvostuksesta, ulkonäöstä, sivistyksestä tai kansallisuudesta. Jumalan sanan järkkymätön ilmoitus on, että jokainen ihminen on arvokas luomisen perusteella. Jokainen ihminen on myös hyväksytty, sillä Jumala sovitti Kristuksessa maailman itsensä kanssa. Samalla Raamattu antaa ihmisestä – myös uskovasta – hyvin realistisen kuvan. Jokainen on syntynyt keskelle langennutta ihmiskuntaa. Pelastettuinakin olemme samalla syntisiä ja elämme anteeksiantamuksesta. Jokainen ihminen kantaa mukanaan katoavaisuutta. Myös parhaimman näköiset ja onnistuneimmat ”kauniit ja rohkeat” joutuvat alistumaan siihen tosiasiaan, että ajan hammas jättää heihinkin armottomat jälkensä, ja rohkeus muuttuu ennen pitkää selviytymistaisteluksi. Seurakunnassa kenenkään ei tarvitse esittää täydellistä. Yhteisö, jossa inhimillinen hauraus hyväksytään, on puoleensa vetävä. Viime aikoina olen vieraillut monissa hyvin erilaisissa seurakunnissa ja tehnyt arviointeja niiden toiminnasta. Yleensä nykyaikaisissa seurakunnissa on tervetulotiimi. Useimmiten se koostuu ihmisistä, joi- den seurakunta haluaa edustavan itseään. Saalemiin tullessani tapasin ystävällisessä tervetulotiimissä minulle tutun nuoren, jolla on Downin syndrooma. Yhdessä isänsä kanssa hän toivotti ihmiset tervetulleeksi seurakuntaan. Heti tunsin, että tämän nuoren läsnäolo oli lämmin ja vahva viesti ihmisarvosta vahvempi kuin mitkään julkilausumat. Seurakunnalla on paremmat mahdollisuudet kuin millään instanssilla vaikuttaa vammaisuuden aiheuttamaan eristyneisyyden ongelmaan. Kristus kaatoi kaikki ihmisiä erottavat väliseinät ja vapautti niiden eristämät ihmiset. Hän kääntyi pelkäämättä niidenkin puoleen, joita muut väistivät, ja osoitti heille rakkautta ja arvostusta. Kun seurakunnassa vallitsee sama henki, asenteelliset esteet kaatuvat, eikä kenenkään tarvitse epäröidä, olenko hyväksytty. Käytännön toimet tarpeen Aidot kristilliset asenteet ovat välttämättömiä, mutta niiden lisäksi tarvitaan käytännön toimia. Raamattu käyttää usein sanaa ”laupeus”. Nykykielessä se tuntuu vanhentuneelta. Silti laupeus on jotakin niin tärkeää, että eräät teologit kutsuvat sitä evankeliumin peruskäsitteeksi. Laupeus on sukua kolmelle sanalle, jotka ovat sitä tutumpia. Rakkaus, armo ja myötätunto kuvaavat laupeuden olemusta. Niiden vaikutus on hyvin käytännöllinen. Kun Jeesus haluasi antaa eräälle lainopettajalle esimerkin laupeudesta, hän kertoi laupiaasta samarialaisesta, joka ei kulkenut tiepuoleen joutuneen ohi, vaan osoitti käytännöllistä auttamisen halua. Sen jälkeen Jeesus sanoin lainopettajalle: suuttaan kohtaan. Laupeus etsii käytännöllisen tien tavoittaa ihminen rajoitteista huolimatta. Vammaisen kohdalla ne vaativat usein hyvin konkreettista toimintaa. Yksi Uuden testamentin vaikuttavimpia esimerkkejä tästä on kuvaus neljästä miehestä, jotka purkivat katon voidakseen kantaa halvaantuneen ystävänsä Jeesuksen luokse. Elämäntyönsä erityisesti kuulovammaisten hyväksi tehnyt itävaltalainen lääkäri Johannes Fellinger korostaa vammaisen roolia myös antavana osapuolena. Linzin helluntaiseurakunnan vanhimpana toimiva Fellinger sanoo, että parhaiten suhtautuminen vammaiseen on toteutunut silloin, kun seurakunnassa ymmärretään välttää holhoamista ja opitaan näkemään se rikkaus, joka usein juuri rikkinäisen astian kautta astuu esiin. Fellinger muistuttaa, että sokeana syntyneen kohdatessaan Jeesus torjui opetuslasten olettamuksen jonkun tahon syyllisyydestä ja ilmoitti, että vammaisuus voi palvella suurta tarkoitusta: ”jotta Jumalan teot tulisivat julki”. Suhtautuminen vammaisuuteen kertoo paljastavasti kristityn ja kristillisen seurakunnan hengellisestä kypsyydestä. Useinkaan vammaiset ihmiset eivät kaipaa erityishuomiota vaan samaa asemaa kuin muillakin on. Siihen kuuluvat hyväksyntä, mahdollisimman häiriötön viestintä ja esteetön liikkuminen. ”Mene ja tee sinä samoin” Jeesuksen opettama laupeus ei ole almun heittämistä vähäosaisemmalle, vaan asettumista hänen rinnalleen. Laupeuden harjoittaminen voidaankin määritellä käytännölliseksi toiminnaksi, jossa lähtökohtana on kunnioitus lähimmäistä ja hänen erilai- K laus K orhonen 8 5. helmikuuta 2015 KRISTITTY Simon Kyreneläinen – musikaali tulee jälleen maaliskuussa 2015 KUVAT VILLE SAARIKANGAS Simon Kyreneläisen esitykset tarjoavat erinomaisen välineen kutsua ystäviä, sukulaisia tai työtovereita Saalemiin. Korkeatasoiset esitykset välittävät samalla selkeän evankeliumin. Seurakuntalaisten toivotaan erityisesti hyödyntävän tätä poikkeuksellista mahdollisuutta rohkeasti - kokemukset viime vuodelta olivat erittäin rohkaisevia. Liput esityksiin ovat myynnissä Lippu.fi kautta sekä seurakuntamme kirjakioskissa. S imon Kyreneläistä ei voi kutsua pelkäksi musikaaliksi, vaan myös ajatuksia herättäväksi spektaakkeliksi. Sen ydinsanoma käsittelee eri henkilöhahmojen kautta totuutta ja sitä, mitä se on. Keskeisimmässä osassa on tietenkin nimiosaa esittävän Lasse Riutamaan hahmo, joka vaihtaa mielipidettään, kuin sukkia. Vasta kohdatessaan Jeesuksen, hänen ajatuksensa selkeytyvät hiljalleen. Riutamaa hehkuttaa musiikin monitasoisuutta, haastavuutta ja upeutta. Peter Mata tekee vaikuttavan roolisuorituksen niinkin kiistellystä persoonasta, kuin Jeesus. Omien sanojensa mukaan hänen hahmonsa on musikaa- lin supersankari. Harvapa voi sanoa pelastaneensa koko maailman kuolemallaan. Musikaali ei herättänyt kaikissa esiintyjissä heti lämmön tunteita. Mariaa esittävä Vilja Riutamaa kertoo, että olisi saattanut jänistää roolistaan, jos mainoksia ei olisi jo ehditty painaa. Onneksi tämä heleä-ääninen laulajatar päätti kohdata musikaalin mukanaan tuomat haasteet. Hänen välillä sydäntäkin riipaiseva laulunsa puhuttelee katsojia nuoresta vanhempaan. Lasse Heikkilä uudisti tämän aikoinaan kirjoittamansa teoksen, ennen kuin päästi sen Saalemin lavalle ohjaajan, laulajien ja näyttelijöiden käsitel- täväksi. Suuri kiitos sitkeästä taivuttelusta ja valtavasta ennakkotyöstä kuuluu kapellimestari Teemu Hämäläiselle. Hän mahdollisti eri alan ammattilaisten yhteistyön tässä paljon työtunteja vaatineessa projektissa. Puvustus vie katsojat suoraan muinaiseen Israeliin, lavastus temppelistä torille. Jos viime vuonna tämä musikaalispektaakkeli jäi sinulta näkemättä, suosittelen hetimiten lippujen ostamista itselle ja kaverille. K ati R ossi KRISTITTY 9 5. helmikuuta 2015 Jumala ilmestyy Kairos-kurssilla O SHUTTERSTOCK.COM nneksi kukaan teistä ei ollut paikalla kun kävin oman kurssini! Kriiseilin ja itkin läpi koko Kairoksen. Kyyneleistäni ei voi syyttää Kairos-kurssia vaan se oli minun tapani reagoida Jumalan suuren kutsun ja elämän olosuhteiden ristitulessa. Olin edennyt Jumalan koulussa vaiheeseen, joka kulminoitui kertakaikkiseen ravisteluun Kairos-kurssilla. Omien prosessieni keskellä en heti pystynyt näkemään, että muillakin kurssilaisilla oli oma tarinansa. Tie, jota Herra oli heitä siihen asti kuljettanut, tuntui ihmeellisellä tavalla tulleen taitoskohtaansa juuri Kairoskurssilla. Jumalan valitsema hetki Kairos tarkoittaa aikaa, ei kronologista kellonaikaa vaan erityistä Jumalan valitsemaa hetkeä. Kun aika on kypsä, profetiat täyttyvät, Jumala liikkuu, muutos tapahtuu. On koskettavaa kuunnella, kun kurssilaiset esittäytyvät ja kertovat, miksi ovat Kairos-kurssilla. Viime aikoina minussa on syntynyt uusi herkkyys tunnistaa Jumalan johdatus ja Kairos-hetki niin kurssilaisten kuin fasilitaattoreidenkin (kurssin vetäjien) elämässä. Tajuan, kuinka äärettömän arvokas jokainen osallistuja on Jumalan suunnitelmissa. Se, että joku näennäisen rauhallisena istuu kurssilla, on ehkä vuosia kestäneiden kamppailujen tulos. On kysymys sieluista, omasta ja muiden. Taistelu ei ole lihaa ja verta vastaan, senhän me olemme oppineet. Kun kurssi alkaa, monta taistelua on jo voitettu. Nämä ihmiset ovat päättäneet erottaa aikaansa Jumalalle ja odottavat Hänen kohtaamistaan. Hetki on pyhä ja Kairos-matkamme voi alkaa. Aika on täyttynyt, Jumala liikkuu. Olette ehkä lukeneet Kairos-kurssista jotain tähän tapaan: ”Kairos-kurssi on yhteiskristillinen lähetysaiheinen kurssi, joka kouluttaa, inspiroi ja haastaa kristittyjä aktiiviseen osallistumiseen etenkin saavuttamattomien kansojen saavuttamiseksi. Kairos-kurssi ei ole pelkkä pään tason tietopaketti vaan yksilön elämää ja maailmankuvaa, samoin myös seurakunnan työmuotoja haastava kurssi. Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat syttyä näystä, jota Jeesus itse kantaa sydämellään. Kurssilla käytetään erilaisia opetusmenetelmiä kuten ryhmäkeskusteluja, lyhyitä luentomaisia esittelyitä, hartaushetkiä ja videoita. Kurssilaiset osallistuvat ryhmiin, rukouksen ja ylistyksen johtamiseen sekä erityisaktiviteetteihin. Sisällöllisesti kurssilla paneudutaan lähetyksen raamatullisiin, historiallisiin ja strategisiin perusteisiin sekä kulttuurienvälisen kohtaamisen periaatteisiin. Ryhmissä pohdimme, miten nämä teemat vaikuttavat meidän elämäämme ja rukoilemme sekä kansojen että toinen toistemme puolesta.” Kurssiesitteessä voidaan parhaimmillaankin kuvata vain puitteet, jotka Kairos-kurssilla luodaan. Kun järjestämme Kairos-kurssin, on kuin rakentai- simme alttarin, joka on merkityksetön ilman itse uhria. Jos kurssilainen tulee mukaan ja asettaa itsensä tälle alttarille sanoen: ”Tässä olen, Herra, tee mitä tahdot”, voimme yhdessä huutaa Herran puoleen, että tuli lankeaisi taivaasta ja muuttaisi kaiken. Ja näin todella tapahtuu. Ensin me itse muutumme, sen jälkeen perheemme, olosuhteemme, elämäntilanteemme muuttuvat. Ovet alkavat avautua meille tällä Kairos-matkalla, jossa Jumalan kunniasta tulee elämämme ykkösasia, niin kotona kuin kansojen keskuudessakin. On vaikea selittää otsikossa mainittua Jumalan ilmestymistä. Näyttäisi siltä, että Jumala haluaa sitoutua periaatteisiin, joita Kairos-kurssilla opetetaan. Kurssi on työväline, jota Herra käyttää. Ju- malan ilmestyminen on mysteeri, jonka olen saanut todistaa monella kurssilla. En tekisi oikeutta tälle mysteerille kuvaamalla pelkkiä raameja, joiden puitteissa Jumalan kohtaaminen, Kairos-hetki tapahtuu. Ihmiskielessä ei kuitenkaan ole sanoja, joilla Jumalan suuruuden ilmestymistä voisi tyhjentävästi selittää. Voit saada oman Kairos-kokemuksesi vain osallistumalla kurssille sydän avoimena rukoillen, että Jumala toteuttaisi ihmeellisen tahtonsa myös sinun elämässäsi. T ervetuloa K airos - kurssille ! S ari J alonen -G onzález 10 5. helmikuuta 2015 lähetyssivut KRISTITTY P alstan koonnut : M arika A nttila K uva : K laus K orhonen Leikkeitä lähettikirjeistä pian vastaan, kun saavuimme työalueillemme maan köyhimpiin romanikyliin. Agristeu oli yksi niistä kylistä, joiden lapsille Betlehem-säätiön vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa jaoimme jouluisen lahjakassin. Erittäin kiitollisen vastaanoton saivat myös Saalemin ja muiden ystävien kutomat neuleet. Agristeussa vallitsi muutenkin odottava ja innostunut tunnelma, sillä Fidan tukemana alamme heti kevään tullen rakentaa toimintakeskusta, jossa lapset saavat koulun jälkeen tukea koulunkäyntiinsä ja johon nuori seurakunta saa kokoontumispaikan. On todella rohkaisevaa nähdä, että määrätietoinen työ lasten hyväksi tuottaa tulosta. Nuoret, jotka ovat saaneet tukea koulunkäyntiinsä ja ennen kaikkea oppineet tuntemaan Jeesuksen, eivät lähde kerjäämään. Monet heistä auttavat heimotovereitaan selviämään elämästä kunniallisesti. Liikennetottumukset Romaniassa ovat usein lievästi ilmaistuna vähän vapaampia kuin Suomessa, emmekä nytkään välttyneet vaaratilanteilta. Mieleemme muistui lähetysveteraani Åke Söderlundin ajatus, että ”niin kauan kuin Herra meitä tarvitsee, olemme kuolemattomia”. Kiitämme rakasta kotiseurakuntaamme Saalemia siitä, että olemme saaneet pieneltä osaltamme olla mukana työssä, jonka uskomme kantavan runsasta hedelmää. Kiitokset kaikille uhraajille, ahkerille neulojille sekä muusikoille, jotka hyväntekeväisyyskonsertein tukivat joulukampanjaamme. 29.12.2014 Klaus & Satu Korhonen, Wien/ Itävalta K Klaus ja Satu Korhonen veivät ennen joulua Itävallasta käsin avustuksia Romanian köyhiin romanikyliin. M eillä on menossa vuoden kiireisin viikko, kun uudet hakemukset ensi vuotta varten pitää saada Ulkoministeriölle. Olemme molemmat tehneet myös kenttämatkoja sekä Kongoon että Ugandaan pakolaisten luokse, tarkoituksena arvioida kulunutta projektikautta sekä kartoittaa vuoden 2015 tarpeita. Juha teki reissunsa Suomen ulkoministeriön vieraiden kanssa ja Silja ensimmäisen kenttämatkansa ihan itsekseen paikallisten koordinaattoreiden kanssa. Ei ole sanoja kertomaan niistä valtavista tarpeista, joita näillä evakoilla ja pakolaisilla on, mutta on myös rohkaisevaa nähdä konkreettisia tuloksia, kun apu on mennyt perille. Olemme kuluneena vuonna saaneet tukea pakolaisia ja evakkoja koulunkäynnissä, rakentaa heille turvallisia leikkipaikkoja, tehdä kotikäyntejä, auttaa traumatisoituneita lapsia ja vanhempia eteenpäin elämässä sekä parantaa pakolaisten ja evakkojen ruokaturvaa. Vuonna 2015 keskitymme yhä enemmän traumatisoituneiden lasten auttamiseen ja erityisesti Siljan rooli sen koordinoinnissa lisääntyy. Edellisessä uutiskirjeessämme kerroimme muuttomme tuomista haasteita ja kulttuurisokista. Olemme selvästi siirtyneet jo sopeutumisvaiheeseen, ja elämä on jonkin verran tasoittunut. Olemme kiitollisia, että Taivaan Isä on pitänyt meistä huolta! 19.12.2014 Juha, Silja & Benjamin Koski, Kampala/Uganda S ää suosi tämänkertaista jouluavustusmatkaamme Wienistä Romaniaan. Lunta ei ollut lainkaan, kun ajoimme Unkarin läpi ensimmäiseen kohteeseemme lähelle Aradin kaupunkia. Romanialaisitävaltalainen pariskunta Dorin ja Marion Moldovan ovat tehneet siellä jo toistakymmentä vuotta työtä hylättyjen lasten hyväksi. Heidän perustamaansa ”Toivon kotiin” otettaan pienokaisia, joita äidit synnytyksen jälkeen eivät ole voineet ottaa hoiviinsa. Tällaisia lapsia syntyy yksistään Aradin alueella vuosittain kolmisen sataa. Modovanit hoitavat lapsia niin kauan, että jokaiselle saadaan hyvä sijaiskoti. Saimme jättää heille erän neuleita sekä muuta ystävien lahjoittamaa apua. Matkallamme yhteistyöjärjestömme Betlehem-säätiön kohteisiin yövyimme Sibiun eli Hermannstadtin kaupungissa, joka viime aikoina on ollut julkisuuden valokeilassa siitä syystä, että Romanian vastavalittu presidentti Klaus Iohannis on toiminut valintaansa asti kaupungin pormestarina. Sibiu on malliesimerkki Romanian viime vuosien myönteisestä kehityksestä: tieverkosto on parantunut, vanhojen kaupunkien historiallisia keskuksia on entisöity ja yleiskuva on siistiytynyt. Romaniasta on harmillisen usein länsimaisessa lehdistössä esitetty vain nurjaa puolta, vaikka maa on kaunis ja sen asukkaat ahkeria ja ystävällisiä. Suurin haaste vastavalitulle presidentille on maan johtoon pesiytyneen korruption poiskitkeminen. Romanikylien arkitodellisuus tuli kuitenkin hyvin iitollisina menneenä vuotena koetuista monista rukousvastauksista saamme aloitella vuotta 2015. Huolimatta monista ilmassa olevista uhkista voimme todeta, että vielä näyttää olevan työnteon aika. Riskejä on aina. Siitä muistutti jälleen lentokoneen putoaminen Indonesiassa. Se vei mukanaan yli 40 uskovaa, jotka olivat matkalla uudenvuoden juhliin Singaporeen. Mukana oli myös yksi korealainen lähettiperhe. Suuri kysymysmerkki jää ilmaan taas kerran, mutta on vaan jätettävä vastauksen antaminen kaikkivaltiaan Herramme haltuun. Arto on viikonvaihteeksi menossa Ruotsiin Eskilstunaan lähetystapahtumaan. Häntä on pyydetty puhumaan sekä suomen- että ruotsinkielisissä kokoontumisissa. Loppiaisen aikaan Arto on Italiassa. On kiitosaihe, että Italian päähelluntailiike (AdD), joka erkaantui helluntaiperheestä (PEF) parisenkymmentä vuotta sitten, on menneenä vuotena tullut takaisin. Matka liittyy tähän prosessiin. AdD on yksi suurimmista helluntailiikkeistä Euroopassa. Se on vasta viime aikoina saanut lähetystyönsä käyntiin. Monessa suhteessa näyttäisi olevan mahdollisuudet hedelmälliseen yhteistyöhön sen kanssa. Ajankohtainen rukousaihe on Empowered21 -liikkeen tulevaisuus Euroopassa. Tuo liike, jonka tarkoitus on innostaa Pyhän Hengen alueen uudelleen löytämiseen, on käynnistynyt kituliaasti Euroopassa, toisin kuin monessa muussa maanosassa. Tarvitsemme viisautta Herralta löytääksemme oikeat askeleet ja oikeat henkilöt erityisesti karismaattisten liikkeiden parista. Onhan meillä helluntaiyhteys jo PEF:n kautta. Olisi kuitenkin siunaus maanosallemme, jos Hengen toiminta pääsisi koskettamaan enenevästi kaikkia kirkkokuntia. Brysselissä Arto pistäytyy 22.1. suunnittelemassa PEF:n mediatyötä ja Euroopan helluntaiperheen yhteistä rukouspäivää vuodelle 2015. Tammikuun lopussa kutsuu puolestaan Brasilia. Siellä on vuonna 2016 maailmankonferenssi, ja olemme lähetyskomissiona vastuussa lähetysohjelmasta. Brasilialaiset järjestäjät toivoivat Arton komission puheenjohtajana tulevan suunnittelukokoukseen Sao Pauloon. Kaikessa tässä tarvitsemme voimia, viisautta ja varjelusta. Kiitos, että kannatte rukouksin meitä molempia. 10.1. tulee täyteen 45 vuotta yhteistä matkaa. Siitä suuri kiitos Jeesukselle, jonka nimeen liittomme siunattiin! 2.1.2015 Arto & Sirkka Hämäläinen KRISTITTY 11 5. helmikuuta 2015 Saalemin seniorilähetti Arto Hämäläinen: ” Saadessani pikkupoikana lähetyskutsun en arvannut sen vievän yli 80 eri maahan.” SAKARI RÖYSKÖ I rtaantuessani Fida Internationalin työsuhteesta ikäni vuoksi huhtikuun alussa 2014 siirryin Saalemin seniorilähetiksi. Fidan toiminnanjohtajan tehtävän olin jo jättänyt viitisen vuotta sitten, mutta olin jatkanut Fidassa neuvonantaja-emerituksen roolissa ja osa-aikaisessa työsuhteessa sen jälkeen. Toki teen vieläkin palveluksia Fidalle tarpeen mukaan. Vaikka työsuhdekuviot ovat muuttuneet, ovat tehtäväni viime vuosina olleet samantapaiset. Painopiste on ollut ulkomailla. Olen johdattunut palvelemaan eri helluntaiverkostoja maailmalla. Se pohjautuu paljolta niihin kontakteihin, jotka syntyivät Fida-vuosinani. Fidahan oli pitkään myös Suomen helluntailiikkeen kansainvälinen edustaja ennen helluntaikirkon syntyä. Minulla on kolmessa verkostossa puheenjohtajuus, nimittäin Euroopan helluntaiyhteisössä (PEF), sen lähetysjaostossa (PEM) ja Maailman helluntaiyhteisön (PWF) lähetyskomissiossa. Lisäksi edustan Suomen helluntaikirkkoa PWF:ssa ja Maailman Assemblies of God –yhteisössä (WAGF). Minulla on myös oppituoli Brysselisssä Continental Theological Seminaryssa (CTS). Toimin neuvonantajana myös Aasian helluntailähetysten katto-organisaatiossa (PAM). Lisäksi on joukko muita yhteyksiä, jotka aina joskus vaativat aikaani. Merkittävän osan lähetystehtävästäni täyttää opetus lähetystyön käynnistämisestä. Monet Aasian, Afrikan ja Latinaisen Amerikan helluntaikirkot ovat käynnistämässä omaa lähetystyötään. Olen saanut palvella yli 20 eri maassa opettaen perusasioita lähetystyön pohjan luomisesta, sen edellyttämistä rakenteista ja tavoitteista. Kymmenkunta vuotta sitten kirjoitin kirjan näistä perusasioista (How to Start Missionary Work in New Sending Countries, suomeksi Päämääränä kasvu). Sitä on käännetty jo 14 eri kielelle. En arvannut sen tulevan näin suureen tarpeeseen. On ollut innostavaa nähdä lähetystyön käynnistyvän useilla entisillä lähetyskentillä kuten esimerkiksi Etiopiassa, Tansaniassa, Keniassa, Indonesiassa, Papua Uudessa Guineassa, monissa Latinalaisen Amerikan maissa ja itäisessä Euroopassa. Jotkut maat, joissa seurakunta elää ahdistettuna, ovat siitä huolimatta alkaneet lähettää lähettejä muihin maihin. Sitä on ollut koskettavaa seurata. Viime vuoden ohjelmaan seniorilähettinä kuului kaksi käyntiä Ukrainassa (PEF:n puheenjohtajana). Osallistuin Maailman evankelisen allianssin (WEA) lähetyskonferenssiin Turkissa (WEA:n lähetyskomission kutsumana edustajana), Transform Networkin konferenssiin Ranskassa ja Kaakkois-Aasian PAMkonferenssiin Indonesiassa. Lisäksi edustin Suomea USA:ssa Amerikan Assemblies of Godin 100-vuotisjuhlassa ja WAGF:n kongressissa Springfieldissä Missourissa. Lähetyskoulutuksen merkeissä olin syyskuun lopussa Venezuelassa. Loppuvuoden ohjelmassa oli myös opetusmatka Brasiliaan. Lisäksi oli muutamia PEF:n ja PEM:n toimintaan liittyviä työmatkoja Euroopassa. Saadessani pikkupoikana lähetyskutsun en arvannut sen vievän yli 80 eri maahan. Nyt saan toteuttaa kutsumustani kotiseurakuntani tukemana. Saalem rahoittaa merkittävän osan toiminnastani, mutta matkojeni maksajina on muitakin tahoja. Itse työn teen vapaaehtoisena eläkeläisenä ilman palkkaa Saalemista. Ennen muuta koen arvokkaana hengellisen tuen kotiseurakunnan taholta. Toivon, että siinä tuessa ei unohdeta myöskään puolisoani Sirkkaa. A rto H ämäläinen Yhteisön asenteet vaikuttavat lapsen elämään T ansaniassa vammaiset lapset ja nuoret jäävät liian usein hylätyiksi. Vammaisuuden syitä ei usein ymmärretä ja siihen liittyy kielteisiä mielikuvia. Fidan ja Tansanian FPCT-helluntaikirkon vuonna 2005 alkanut kehitysyhteistyöhanke taistelee vammaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä oikeuksien ja paremman elämän puolesta. Nyt, vahvan vaikuttamistyön sekä konkreettisen avun myötä, muutos parempaan ja ihmisarvoisempaan elämään on alkanut. Jokainen lapsi on Jumalalle rakas Yli 1000 vammaista lasta ja heidän perheensä ovat saaneet monenlaista apua, kuten apuvälineitä liikkumiseen, päässeet terveyspalveluiden piiriin sekä saaneet tie- toutta omista oikeuksistaan. Perheet ovat ymmärtäneet, että heille on tarjolla tukea. – Jos auttaisimme vain yhtä vammaista lasta, mutta emme vaikuttaisi koko yhteisön asenteisiin, apu olisi turhaa. Lapsi ei saisi apua sairaalassa, eikä löytäisi ystäviä koulusta. Vaikuttamalla kaikilla tasoilla ihmisten asenteisiin vammaisuutta kohtaan, autetaan lasta parhaalla tavalla, kuvailee projektin paikallinen työntekijä William. Vuonna 2012 hanke sai kehitys- ministeri Heidi Hautalalta kunnia- maininnan tuloksekkaasta ja vaikuttavasta työstä. T eksti ja kuva : L assi M äkinen Hel sin gin K rist ill in en Mu siik kik ou lu • Bändisoittimet • Jousisoittimet • Puhallinsoittimet • Piano, myös pop/jazz • Laulu, myös pop/jazz • Teoria Lämmitys- ja viilennyskäyttöön Ilmoittautuminen www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Soita 045 672 2011 tai 0400 433 399 Hesatek Oy Ilmalämpöpumput 12 5. helmikuuta 2015 KRISTITTY Saalemin visuaalinen ilme ja verkkosivut uudistuivat Verkkosivujen etusivulla on ns. kuvakaruselli, jossa eri sukupolvia, sukupuolta ja kulttuuria edustavien seurakuntalaisten kasvot vaihtuvat vuorollaan. Kaikista tuoreimmat uutiset on luettavissa etusivulta. S aalemin strategia vuosille 2015-2020 korostaa kotia. Uutta Tervetuloa kotiin! -strategiaa tukemaan julkaistiin tammikuussa uusi visuaalinen ilme ja verkkosivut. Verkkosivut ovat nykyään useille ensimmäinen kynnys seurakuntaan. Verkkosivujen avulla tehdään tutustumiskierros, jonka aikana selvitetään kannattaako seurakuntaan tutustua tarkemmin paikan päällä vai ei. Mielikuvilla on yllättävän iso merkitys – vaikkapa siihen, uskaltaudummeko astumaan seurakunnan ovesta sisään. Työntekijöistä ja muutamista vapaaehtoisista koostuva joukko pysähtyikin miettimään, millainen Saalem on ja kuinka sen tulisi esittäytyä niille, jotka eivät Saalemia ennestään tunne. Uusi ilme huomioi seurakuntaperheen Saalemin uudessa visuaalisessa ilmeessä on huomioitu seurakunnan identiteetti, joka edustaa suomalaisen yhteiskunnan läpileikkausta, ja johon kuuluu myös monikulttuurinen, kansainvälinen yhteisö. Verkkosivuilla valokuvien runsaalla käytöllä koti ja perheenjäsenet tuodaan lähemmäs sivustolla vierailevaa. Saalemin uuden visuaalisen ilmeen avulla on myös haluttu korostaa yhteisöllisyyttä ja lämpöä – kotia, jossa viihdytään ja joka on täynnä elämää. Koko perhe saman katon alle Jatkossa Saalemin verkkosivut löytyvät ainoastaan osoitteesta www.saalem.fi. Esimerkiksi Fuelin omat verkkosivut siirtyvät uudistuksessa Saalemin verkkosivuille ja osoite www.fuel.fi ohjaa Saalemin Fuel-sivuille. Toistaiseksi Hakunilan ja Vuosaaren aluetyön omat verkkosivut säilyvät ennallaan. – Saalemin strategian mukaisesti päätimme, että koko perhe löytyy jatkossa saman katon alta, samasta osoitteesta, linjaa seurakunnan johtaja Mika Yrjölä päätöstä. Verkkosivujen esittelykierros Verkkosivu-uudistuksen tavoitteena oli muun muassa parantaa tiedon löydettävyyttä. Uusilla verkkosivuilla sisällöt onkin jaoteltu uusiin aihekokonaisuuksiin, jotta tieto olisi aiempaa helpommin löydettävissä. Verkkosivuilla on haluttu huomioida myös ne, jotka eivät ennestään tunne Saalemia. Heitä varten sivustolle on luotu esimerkiksi Keitä olemme ja Usein kysyttyä -sivut. Kehitystyö jatkuu Uudistus toteutettiin vapaaehtoisvoimin. Työryhmässä on ollut mukana viestinnän, graafisen suunnittelun, ohjelmoinnin ja valokuvauksen ammattilaisia. Lisäksi yhteistyötä on tehty työntekijöiden ja eri toimintoja edustavien vapaaehtoisten kanssa. Verkkosivujen kehitystyö jatkuu edelleen. Sivusto elää ja kehittyy osin seurakunnan muutosten myötä. – Seurakunnassa on eletty viime aikoina useiden muutosten keskellä, ja tämä on heijastunut myös verkkosivuprojektiin. Osa suunnitelmista toteutetaan vasta verkkosivujen julkaisun jälkeen, kertoo tiedotusvastaava Tiina Matela. T eksti : I lona Y rjölä K uvat : S aalemin kotisivu ja S akari R öyskö Kertoisitko tarinasi? antaa kasvot Saalemille sekä todentaa sitä, miten usko ja suhteemme Jumalaan näkyy elämässämme. Etsimmekin nyt erilaisia, toisiaan täydentäviä lyhyitä tarinoita. Siis voisitko kertoa tarinan Jumalasta ja itsestäsi? Kertoisitko esimerkiksi siitä, miksi seuraat Jeesusta tai kuinka rukouksiisi vastattiin? Jos olet valmis jakamaan tarinasi verkkosivuilla, ota yhteyttä Saalemin toimistoon joko lähettämällä tarinasi tai ilmoittamalla, että sinua voidaan haastatella. Tarinat julkaistaan Saalemin verkkosivuilla kevään aikana ja ne valitaan julkaistavaksi toimituksellisen prosessin kautta. HALUAMME LISÄTIETOJA: Tiedotusvastaava Tiina Matela GSM: 050 3007 185 (ma–pe klo 12.30–17.30) S-posti: tiina.matela@saalem.fi Uudella visuaalisella ilmeellä tuodaan seurakuntalaiset lähemmäksi verkkosivuilla vierailevaa. KRISTITTY 13 5. helmikuuta 2015 nuorten sivu KUVA: SAKARI RÖYSKÖ Waltteri Haapala waltteri.haapala@saalem.fi Valmis? ajoin törmään ajatukseen ”valmiista ihmisestä”, siitä etten enää olisi suurta tarvetta sisäiselle kasvulle ja ”jalostumiselle”. Oletko sinä valmis tapaus, aikuinen, jonka elämä on kasvanut päätepisteeseensä? Minua pelottaa ajatus, että olisin valmis ja tullut luonteeltani, käytöstavoiltani ja uskovana siihen pisteeseen, etten enää kasva ja muutu. Toki elämässämme on vaiheita, jolloin olemme saavuttaneet jonkin kasvun päämäärän. Vaikkapa kun lapsi aloittaa koulun, kuuluukin jo itse kyetä seuraamaan kelloa ja olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kun muutamme omaan kämppään vanhempien turvallisesta kodista, on yksi AIKA kasvun porras edessämme. Kun minulle sanottiin: ”Olet nyt isä”, tajusin että minulle annettiin syliin pieni ihmislapsi josta pitää huolta. Erilaisia kasvun portaita otamme pitkin elämän matkaa. Olen ehkä valmis pyörittämään omaa kotia, olen ehkä valmis isyyteen, jopa valmis paimeneksi seurakunnalle. Mutta olla valmis ihmisenä, ei en usko, että se on tarkoituksellista tässä ajassa. Ymmärtää se itsestä ja toinen toisista, että olemme jokainen vielä vaiheessa, Jumalan kasvattavan ja ohjaavan käden suojassa. SHUTTERSTOCK.COM OLIN ostanut 2 munkkia kmarketista ja sit menin oottamaam mun bussia ja sit siin pysäkil oli joku toinen bussi ja se oli just lähössä ja sit näin ku sielt kaukaa juoksi joku arabi perhe ja ne missas sen dösän no en antanu sen haittaa mun elämää ja jatkoin siinä kännykäl oloo sit yhtäkkii ku söin sitä ekaa munkkii ni Jumala puhu mulle et täs mun ympäril on joku henkilö jolle mun pitäis se toinen munkki antaa no sit olin sillee et no oispa se multa kiltisti tehty ja en ottanu sitä ajatusta vakavasti ja söin edellee sitä munkkii ja sit yhtäkkii mun päässä Jumala tyylii huus et ”HERÄÄ! NYT ANNA SE TOINEN MUNKKI POIS” ja sit hätkähdin ja katoin mun vieres olevii henkilöitä ja siin oli sellane mummo ja mies ja olin sillee no emmä mun munkkii nyt noille anna sit yhtäkkii huomasin et se perhe joka oli missannu sen bussin ni oli siin pysäkil edellee ja sit sen perheen noin 6 vuotta vanha oleva tyttö katto mua tosi surullisesti ja sit mä hymyilin sille ja se katto mua tosi ujosti ja sit mä yhtäkkii älysin et mun pitäis antaa se munkki sille tytölle ja sit mä näytin sitä mun munkkii sille tytölle ja sit se tyttö hymyili ja nyökkäs ja sit mä ojensin sen munkin sille tytölle ja sen isä sano et se tyttö ei puhu suomee ja sit katoin sitä ja sit se tyttö sano jotain mulle ja sit se väläytti mulle ehkä maaailman kauneimman ja säteilevimmän hymyn ja sit ku menin takas siihen pysäkille istuu ni katoin sitä tyttöö ja sen veljee jotka jako sen munkin yhessä ja mä olin niiiiin onnellinen et sain antaa sen mun pikku munkin sille tytölle ja et se tuli siitä niiiin onnelliseks, ihana piristys tähän päivään T eksti : O ona K urppa TOIVOO KRISTITTY-LEHTI 14 5. helmikuuta 2015 KRISTITTY Kolumni Oispa joulu ainainen! WWW.SHUTTERSTOCK.COM ”MAAILMASSA monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.” Näin sanotaan eräässä laulussa. Yksi asia, jota olen itse hämmästellyt liittyy jouluun. Meitä suomalaisiahan pidetään rauhallisina, vähäpuheisina jopa juroina ihmisinä. Emme tervehdi bussissa vierustoveria. Emme sano päivää rappukäytävässä vastaan tulevalle. Annamme naapureiden elää omaa elämäänsä, emmekä häiritse heitä jne. Me emme harrasta niin sanottua ”small talkia”. Ainakin jos vieras vaikuttaa oudolta tai muukalaiselta niin olemme pidättyväisiä. Mieluummin pysyttelemme omissa oloissamme. Kun suomalaisilta kysellään, että mitä he odottavat joululta tai mitä he aikovat tehdä jouluna, niin tyypillinen vastaus on: ”tarkoitus on rauhoittua ja hiljentyä”. Asiahan näyttää olevan kuitenkin yleisimmin juuri päinvastoin! Rauhoittuminen tarkoittaa sitä, että hyvissä ajoin ennen joulua meistä tulee tavattoman touhukkaita. Mietitään jouluvalmistelu- ja. Joulunalus päivinä ravataan kaupoissa ja ostoskeskuksissa. Reissusta palataan onnellinen vaikkakin väsynyt ilme kasvoilla ja lahjapaketteja raahaten. Tuntuu hyvältä kun saa antaa lahjoja. Matkustetaan ja käydään tervehtimässä sukulaisia, tuttuja ja jopa tuntemattomia. Siivotaan, puunataan ja tehdään kaikenlaisia jouluvalmisteluja. Tehdään joulua. Ja useimmat meistä tykkäävät siitä. Viime vuoden lopulla julkisuudessa oli useita koskettavia kertomuksia siitä, miten ihmiset ovat halunneet pyyteettömästi auttaa heille itselleen täysin vieraita ihmisiä heidän ollessaan vaikeuksissa, sairaana, köyhänä, yksinäisenä jne. Sosiaalinen media on mahdollistanut tällaisten kontaktien syntymisen ja auttamisen mahdollisuuden. Tulisiko tästä uusi hieno jouluperinne meille? Entäpä hiljentyminen? Me jotka emme turhia puhele. Vaikenemme monella kielellä. Moni suomalainen ei vuoden mittaan paljon virsiä veisaile tai laulele hengellisiä lauluja. Ei ainakaan ääneen ja julkisesti. Mitä tapahtuukaan kun joulu lähestyy? Kirkkojen ja kappelien ovet vaan paukkuvat kun riennämme laulamaan virsiä ja joululauluja. Siellä veisaamme yhdessä toisten kanssa ja tuntuu tosi mukavalta. Kauppakeskuksissa pärähtävät soimaan joululaulut jo marraskuussa. Mites puhumattomuutemme käy jouluna? Yhtä äkkiä me alammekin toivottelemaan hyvää joulua tutuille ja jopa tuntemattomille. Tervehdimme kaupan kassaa ja rohkeimmat meistä jopa bussikuskiakin. Lähetettävien korttien pino pöydällä vain kasvaa kun mietimme kuumeisesti, että oliko vielä joku jota pitäisi muistaa. Soitamme sille sukulaiselle, tuttavalle, ystävälle, entiselle työkaverille, jolle on ollut tapana soittaa kerran vuodessa. Jouluna. Kyselemme kuulumiset ja toivottelemme hyvät joulut. Ja siitä tulee hyvä mieli. Oi, jospa miellä olisi joulu ainainen. Tekisimme kaikkea tuota pitkin vuotta. Se tuntuu niin mukavalta. Joulutervehdykset toki voimme säästää jouluun. T eksti : M auri V enemies Tule kuuntelemaan Mike Websterin opetusta Pääkaupunkiseudun Pääsiäisjuhlille Mike Webster on Spirit and Word Ministries sekä Life Coach Communications –järjestöjen perustaja ja johtaja. Hän on saanut koulutuksensa ja väitellyt tohtoriksi tunnetusta evankelisesta opinahjosta Trinity Evangelical Divinity School, Deerfield, Illinoisista. Hän on toiminut seurakunnan istuttajana, pastorina, Elim Bible Institute –raamattukoulun johtajana ja on nykyisin kysyttynä konferenssipuhujana ja seurakuntien konsulttina. Elimin aikana hän toimi myös Saalem-seurakunnan johtajan Mika Yrjölän saarnataidon opettajana. Tätä miestä Mika Yrjölä jännitti nuorena opiskelijana Mike Webster saapuu puhumaan Pääkaupunkiseudun Pääsiäiskonferenssiin, joka järjestetään yhteistyössä Helsingin Saalemin, Helsingin Lähetysseurakunnan sekä Kontulan Metrokappelin kanssa. Pääsiäissunnuntaina kukin seurakunta järjestää omat Ylösnousemusjuhlansa. Musiikissa on palvelemassa Petri Kosonen Floridasta. Mike Websteristä tekee erikoisen se, että hän ei ole ainoastaan erinomainen Raamatun opettaja ja puhuja, vaan hän myös operoi armolahjojen alueella, ja saattaa kesken saarnan pysähtyä jonkun kohdalle ja tuoda tiedon sanat tai profetian. - Yksi pelottavimmista opettajista Raamattukouluajaltani, Mika Yrjölä muistelee: - Aina oli sellainen alitajuinen pelko, että hän lukee sinua kuin avointa kirjettä – ja niin hän myös taisi. Mikessä yhdistyy vahva evankelinen Raamattutuntemus ja raikas karismaattisuus sekä yli 40 vuoden kokemus hengellisestä työstä. Pääkaupunkiseudun Pääsiäiskonferenssi järjestetään yhteistyössä Helsingin Saalemin, Helsingin Lähetysseurakunnan sekä Kontulan Metrokappelin kanssa. Pääsiäissunnuntaina kukin seurakunta järjestää omat Ylösnousemusjuhlansa. Musiikissa on palvelemassa Petri Kosonen Floridasta. Pääsiäiskonferenssin lisäksi Tri. Mike Webster tulee opettamaan Saalemin johtajuuskonferenssissa 7.-8.4.2015. KRISTITTY 15 5. helmikuuta 2015 Ihmeellinen on sinun armosi, Jumala! Sinun siipiesi suojaan rientävät ihmislapset. Psalmi 36:7 Kristitty löytyy nyt myös Facebookista. penkistä bongattu Tällä palstalla esitellään eri-ikäisiä seurakuntalaisia Mikael Vainikka Saalemin ystävällinen vartija ja Life-ohjaaja Hei Mikael. Mitä kuuluu uuteen vuoteen? ta. Viimeksi olen kokenut Jumalan rakkautta uuden vuoden tapahtuman puolesta rukoiltaessa ja itse tapahtumassa. - Uuteen vuoteeni kuuluu hyvää, kiitos! Opiskelet Helmi-liiketalousopistossa. Mikä sai sinut kiinnostumaan merkonomiopinnoista? Miten ymmärrät raamatunpaikan ”sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa” (1 Joh 4:17)? - Liiketalous kiinnosti minua jonkin verran yläasteella. Varusmiespalveluksen jälkeen, viime vuonna, sain mahdollisuuden olla pari kuukautta töissä urheiluliikkeessä, josta sain kiinnostuksen alaan. - Mielestäni paikka tarkoittaa sitä, että kun olemme täydessä Jumalan voimassa ja hänen rakkautensa ympäröimä – kuten Jeesus – mekään emme pelkää kertoa Hänestä. Pelaat jalkopalloa Suurmetsän urheilijoissa. Mikä tekee jalkopalloilusta “urheilulajien kuninkaan“? Ketkä ovat esikuviasi lajissa? Missä maassa haluaisit käydä? - Haluaisin käydä isäni kotimaassa Nigeriassa, jossa en ole vielä käynyt. Haluaisin tavata sukulaiseni, joita en ole vielä tavannut ja nähdä millainen maa Nigeria on. - Se, että kyseessä on laji, jota voi pelata kuka vaan missä vaan. Lisäksi jalkapallo on liikuntamuotona todella monipuolista. Ainakin lapsuudessa esikuviani olivat Thierry Henry, Zidan ja Theo Walcott. Mitä opettelet elämässäsi tällä hetkellä? - Opettelen ajoissa paikalle tulemista ja raamatun tuntemista. Yksi minua viime aikoina puhutellut raamatunkohta on ollut Matteuksen evankeliumissa olevat Jeesuksen sanat siitä, kuinka monet ensimmäiset tulevat viimeiset ja viimeiset ensimmäiseksi. Mainitse jokin raamatun henkilö ja kerro miksi juuri hän tuli mieleen - Näin Jeremiasta tehdyn elokuvan vastikään. Eloku- Mistä unelmoit? vasta kävi ilmi kuinka Jumala halusi käyttää nuorta Jeremiaa kertomaan kansalle Hänestä ja kuinka Jeremiaa piestiin, mutta hän siitäkin huolimatta jatkoi julistamista. Miltä Jumalan rakkaus tuntuu ja millaisessa tilanteessa olet tuntenut sitä viimeksi? - Jumalan rakkauden tunnetta on vaikea pukea sanoiksi. Se on hyvä tunne, jota ei saa mistään muual- - Työpaikasta, perheen perustamisesta ja siitä että saan auttaa muita, niin kuin minua on autettu. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää lehden lukijoille? - Siunattua ja iloista kevättä kaikille ja nähdään Saalemilla! T eksti J ari A ho K uvat M ikael V ainikkan kotialbumista Tervetuloa kotiin! Saalem-temppeli Näkinkuja 3, Hakaniemi Toimisto Näkinkuja 3 C, 2. krs, 00530 Helsinki Toimisto avoinna ma-pe klo 12.30 – 17.30. Pastoripäivystyksen numeropalvelu puh. 050 300 7360 ti-to klo 10-13. SEURAKUNTAPASTORIT Mika Yrjölä Seurakunnanjohtaja................ 050 502 9001 Mauri Venemies Seurakuntapastori, kotimaan työ .......................... 050 502 9002 MUUT TYÖNTEKIJÄT Toimisto .....................................................................774 1010 Faksi ............................................................................ 737 726 Internet http://www.saalem.fi Sähköposti: saalem@saalem.fi tai etunimi.sukunimi@saalem.fi TOIMISTO JA KIINTEISTÖT Katri Salmela Lapsityön johtaja......................050 502 9013 Tiina Matela Tiedotusvastaava .................... 050 300 7185 Elina Salminen Iltapäiväkerhojen ja lapsi- ja nuorisotyön koordinaattori.......................... 050 502 9006 Ilari Ilmakangas Keittiövastaava Aluetyö, Vuosaari..................... 050 441 7176 Esko Matikainen Seurakuntapastori, hallinto & opetus....................050 502 9004 Minna Oikarinen Diakoniatyöntekijä................. 050 502 9005 Waltteri Haapala Seurakuntapastori, lapsi- ja nuorisotyö................... 050 502 9011 Rommy Yrjölä Perhetyöntekijä (osa-aikainen)......................... 050 502 9003 Maikki Kuittinen Seurakuntapastori, kansainvälinen työ ja koulutus................................. 050 502 9010 Piritta Poutala Musiikkityönjohtaja (osa-aik.), Kristillisen musiikkikoulun rehtori........... 050 502 9008 Ari Kattainen Seurakuntapastori, LIFE- ja koulutyö...................... 050 502 9012 Mohammad Modaber Farsinkielisen työn pastori........................................ 050 502 9007 Muayad Namrood Arabityön pastori Oman työn ohella......................045 353 1010 Jarmo Marjoniemi Talonmies................................. 050 502 9009 hallintovastaava.......................050 300 7025 KRISTITTY-LEHTI Tiipi Jokinen, toimitussihteeri (oto) kristitty@saalem.fi MUITA YHTEYSTIETOJA Kokousten kuuntelu (0,049 e/min. + pvm.)...........0600 392 978 Puhelinhartaus (24 t/vrk) . .............737 511 Lähetystori Hämeentie 5 a........... 876 3744 Kristillinen musiikkikoulu.050 502 9008 www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Saalem-seurakunnan/Saalem-Lähetys ry:n tilinumerot: OP-Pohjola FI3257230220461714 Nordea FI5620653800030928 Danske Bank FI3980001401645891 Saalem-nuoret ry:n tilinumero: OP-Pohjola FI4557230220461771 KUVAT: SAKARI RÖYSKÖ SAALEM
© Copyright 2024