Teemana uhraaminen
kristitty Kristitty Kristillinen K r i s t i l l i n aikakauslehti en julkaisu Näkinkuja Helsinki Hämeentie3,500530 a 00530 Helsinki KUVA: SAKARI RÖYSKÖ HELSINGIN SAALEM-SEURAKUNNAN JULKAISU • 1/2014 Teemana uhraaminen 2 6. helmikuuta 2013 pääkirjoitus KRISTITTY Anna meille 3000 uhraajaa Mika Yrjölä mika.yrjola@saalem.fi KUVA SAKARI RÖYSKÖ PIENENÄ kuulin usein seurakunnassa mainittavan, että meidän tulisi antaa Jumalalle varoistamme. Minulle ei silloin selvinnyt, että miten se tapahtuu, enkä tajunnut kysyä sitä vanhemmiltani. Muistan kirkkaasti sen päivän, jolloin 5 -vuotias Mika-poika Ebeneser laivan keulahytissä, Tanjung Pinangin satamassa, antoi kaikki rahansa Jumalalle. Minulla oli pieni peltipurkki, jossa oli kolmen eri maan valuuttaa yhteensä noin euron verran. Nostin purkin ilmaan, heilutin sitä ja totesin yksinkertaisesti Jumalalle: - Nämä kaikki kuuluu nyt sulle. Minä annan ne. Samassa hetkessä kuulin hytin ikkunasta kiertävän mehujäämyyjän veneen kellon soivan! Laskin peltipurkin alas – kurkistin sisään, ja huomasin ilokseni, ettei Jumala ollut ottanut mitään, joten suuren innon vallassa ryntäsin laivan takaosaan ja huiskutin jääpuikkopaatin paikalle. Nuoleskellessani puikkoa mietin, että meniköhän tämä nyt ihan oikein? puhutaan paljon antamisesta ja uhraamisesta, siellä annetaan hyvin konkreettisia neuvoja jopa prosenttimääristä ja lupauksia antamiseen liittyvistä siunauksista. Mutta tärkeää tuntuu olevan myös asenne, jolla annamme - ei pakosta, vaan iloiten. Jumala antoi meille opetuslapsilleen upean tehtävän: toimia Hänen huoneenhaltijoina – tai taloudenhoitajinaan, sekä yleisesti pitämään huolta maa-planeetastamme, että erityisesti hänen valtakunnastansa, joka tässä ajassa toteutuu seurakunnan kautta. Joskus sitäkin miettii, että osaako Jumala valita ihan parhaita tyyppejä siihen tehtävään: Aadam mokasi, Juudas Isakariot mokasi, minä mokaan. Niin se kuitenkin on, että Jumala uskoo meille leiviskät, ja meidän tulee laittaan ne käyttöön. Osa tuosta käytöstä on meidän omaan päivittäiseen tarpeeseen (ja siksi se mehujää oli varmaan ihan ok), osa muille jaettavaksi ja osa hänen valtakuntansa rakentamiseen seurakunnan kautta. Raamatussa Jos ihan rehellisiä ollaan, minä huomaan asenteessani joskus edelleenkin parantamisen varaa. Itsekkyys tuppaa välillä nousemaan pinnalle – tekee mieli liian paljon ja isompaa mehujäätä – ja minun täytyy aina tappaa itsekkyyttäni! Paras tapa siihen on antaminen, ja välillä se tekee kipeää. Jumalan luonto on antelias – ja minä haluan tulla enemmän hänen kaltaisekseen. Minä haluan, että myös Saalem seurakunta tunnettaisiin anteliaana seurakuntana. Rukoilen, että seurakunnastamme nousisi 3000 anteliasta uhraajaa – ja olen kiitollinen niistä, joita meillä jo on. Hei saalemilainen! Kotiisi tulee Ristin Voitto viikottain ja 6 kertaa vuodessa Kristitty-lehti jäsenlehtemme- sen välissä. Seurakunta haluaa mahdollistaa lehden tulon kaikille jäsenilleen ja maksaa lehden jakelun. Jos haluat osallistua kustannuksiin, voit lahjoittaa haluamasi summan (esim. vuosikerran hinnan) seurakunnan tilille viitenumerolla 3102 2918. Lehden tulon voi myös helposti peruuttaa: soittele toimistolle 09-774 010 tai lähetä sähköpostia asiasta osoitteeseen saalem@saalem. fi Kristitty-lehteä on aina saatavilla infotiskiltä Saalemin aulasta. Antoisia lukuhetkiä! kristitty 1/14 KRISTILLINEN AIKAKAUSLEHTI Sähköposti: kristitty@saalem.fi Osoitteenmuutokset Saalemin toimistoon (yhteystiedot takasivulla) TOIMITUS Mika Yrjölä, päätoimittaja Tiipi Jokinen, toimitussihteeri TOIMITUSNEUVOSTO Niilo Mähönen Sakari Röyskö Elina Rautio Jari Aho Remo Ronkainen Saalem-seurakunnan työntekijät ULKOASU JA TAITTO Antti Kamppinen/Aikamedia Oy sisältö 2 Pääkirjoitus 2-3 Oma Saalem 4-5 Gallup: uhraaminen 6-7 Teologia, Metrossa mukana 8 Simon Kyreneläinen valloittaa Saalemin 9 Muistolause 10-11 Lähetyssivut 12 Kukkolassa tapahtuu 13 Nuortensivu 14 Lastensivu, Penkistä Bongattu 15 Tervetuloa kotiin, Naisten aamut 16 Tilaisuudet Saalemissa, Yhteystiedot JULKAISIJA Helsingin Saalem-seurakunta / Saalem-Lähetys ry PAINO Art-Print Oy, Kokkola ISSN 1457-898x Seuraava Kristitty nro 2/14 ilmestyy viikolla 14 KRISTITTY 3 6. helmikuuta 2013 ILMOITUSTAULU Kotielämä-illat alkavat helmikuussa, mukana erilaisia teemoja. Seuraa mainoksia! MUSIIKILLISET YSTÄVÄILLAT jatkuvat..joka kuukauden viimeinen torstai alkaen klo 18.30 vietetään hengellisen musiikin äärellä Saalem-kuoro ja Exodus-kvartetti seurana sekä vierailevia solisteja. Illoissa on lyhyt puheosuus ja kiintoisa haastattelu. Saalemilainen, tuo ystäväsi, sukulaisesi, naapurisi ja työtoverisi hiljentymään hetkeksi seurakuntamme keskelle! USKON PERUSTEET –kurssi maanantaisin alkaen 3.2. klo 18. Kurssi kestää viisi viikkoa ja se on tarkoitettu kaikille uskoontulleille ja kristinuskosta kiinnostuneille. Kurssi järjestetään neljä kertaa vuodessa ja seuraava Uskon perusteet alkaa maaliskuussa. KÄSI KÄDESSÄ-iltapäivä nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille lauantaina 22.2., 29.3. ja 26.4 klo 14. Haluatko syvempää Jumalan tuntemista ja opetusta armolahjoista? Tervetuloa PYHÄN HENGEN PROSESSI –iltoihin alkaen klo 18 14.2., 28.2., 14.3., 28.3., 11.4. ja 25.4. ISRAEL-ILLASSA 10.2. klo 18 mielenkiintoinen puhujavieras, David Lazarus. Miehille ja naisille on tarjolla omaa toimintaa kevään aikana. KAUNIS AAMU –naistentapahtumat jatkuvat helmikuusta alkaen joka kuun toisena lauantaina. MIESTEN AAMUT puolestaan pidetään maalis-, huhti –ja toukokuun ensimmäisenä lauantaina. SUURMUSIKAALI Simon Kyreneläinen huhtikuussa Saalemilla. Ensi-ilta 5.4. klo 16. Muut esitykset 9.4. ja 11.4. klo 19. Varaa lippusi ajoissa! Liput 15e/10e. Lisätietoja www.kyrenelainen.fi. Lue lisää sivulta 8. 2014 on SAALEM-KUORON juhlavuosi, kuoro täyttää 80-vuotta! Seuraa ilmoittelua! Suosittu KAIROS-KUSSI saa jatkoa: kurssien ajankohta keväällä 28.-30.3. ja 10.-13.4. Ilmoittaudu mukaan! Mahdolliset muutokset päivitetään seurakunnan nettisivuille tai kuukausimonisteeseen. Saalemin jäsentapahtumat KUVA: SAKARI RÖYSKÖ 4 6. helmikuuta 2013 KRISTITTY ”Uhraaminen on helppoa, kun ymmärtää, että kaikki mitä minulla on, onkin oikeasti Jumalan ja kyse on sydämen asenteesta. Uhrikoppa ei ole ulosottomies V iime vuoden loppupuolella Kristitty-lehden toimitus toteutti lyhyen gallup-kyselyn pienelle joukolle saalemilaisia. Siinä kysyttiin heidän mielipiteitään tämän lehden teemaa, uhraamista kohtaan. Aihetta voidaan pitää suomalaisen mittapuun mukaan melko henkilökohtaisena, joten siihen nähden 14 vastaajaa osoittivat kiitettävää avoimuutta kyselyä kohtaan ja tuntuivat pitävän teemaa tärkeänä. Vastaajien ikähaarukka liikkui teini-ikäisistä eläkeläisiin, yhdeksän heistä oli naisia (64%) ja loput viisi miehiä (36%). Uhraaminen on myönteinen asia Vastaajat kokivat uhraamisen lähes yksimielisesti myönteisenä asiana. Vaikka uhraaminen sanana saattaisikin kuulostaisikin epämieluisalta, sen todettiin tekevän ihmiselle loppupelissä vain hyvää. Uhraamisella nähtiin olevan monia positiivisia seurauksia: ”Ei tule riippuvaiseksi rahasta, se ehkäisee ahneutta.” ”Se opettaa luopumaan.” ”Antamisen ja jakamisen asenne on ihmismie- lelle tervellistä.” ”Vaikka uhraaminen tuntuu jossain ja voi tehdä kipeääkin, sen kautta on mahdollista kasvaa.” ”Siinä oppii näkemään maailman muualtakin kuin oman napansa ympäriltä.” Todettiin myös, että uhraaminen on negatiivista vain, jos siihen painostetaan. Uhraamisessa on kyse ihmisen omasta vapaasta tahdosta. ”Uhraaminen terminä on hieman vaikeasti käsiteltävä, siitä tulee mieleen vanhan testamentin uhrimenot, ei-uskovalle voi tulla muita mielikuvia. Siksi mielestäni, kun kolehtia kerätään on parempi käyttää muuta termiä kuin uhria. Mutta toisaalta uhri on myös oikea sana, koska kun annan omastani, siihen liittyy uhraaminen ja se ei ole itsekkäälle minälle helppoa ja luontaista.” ”Uhraaminen on helppoa, kun ymmärtää, että kaikki mitä minulla on, onkin oikeasti Jumalan ja kyse on sydämen asenteesta.” Liittyykö uhraaminen aina rahaan? Vaikka Saalem-seurakunnassa on jo vuosia kerätty kokouksissa uhri eli rahalahja Jumalalle, vastaajien mielipiteet jakautuivat kuitenkin tässä rahakysymyksessä selvästi. Valtaosa heistä (78%) oli sitä mieltä, että uhraaminen voi olla muutakin kuin rahaa, esimerkiksi oman ajan tai taitojen käyttöä seurakunnan hyväksi. Loput vastaajista (22%) olivat päinvastoin sitä mieltä, että uhraaminen liittyy nimenomaan rahaan ja vapaaehtoistyö on asia erikseen. Muutama vastaaja piti asiaa määrittelykysymyksenä, uhraaminen voi olla sekä rahaa että palvelemista seurakunnan hyväksi. Samoin yhtä suuri osa vastaajista (78%) kertoi uhraavansa säännöllisesti. Loput (22%) tekivät sitä epäsäännöllisemmin. Uhrit annettiin sekä omaan seurakuntaan että muihin kohteisiin. ”Seurakuntaan säännöllisesti nettipankin kautta automaattisesti ja muualle fiiliksen tai tarpeen mukaan.” ”Seurakuntaan ja Fidalle etupäässä.” ”En tarpeeksi säännöllisesti, jos tarkoitetaan taloudellisesti. Olen lipsunut.” Kyselyssä ei puhuttu mitään kymmenyksistä, mutta jotkut vastaajista mainitsivat asiasta. KRISTITTY 5 6. helmikuuta 2013 ”Maksan kymmenykset tuloistani. Maksan niitä usein könttäsummina.” ”Kymmenykset ovat vain hyvä periaate, mutta ei laki, jota uskovan on pakko noudattaa.” Rakastaako Jumala vain iloista antajaa? Uhraamisen yhteydessä mainitaan usein Raamatunlause: ”Iloista antajaa Jumala rakastaa.” (2. Kor. 9:7). Tämän lauseen ei uskottu kuitenkaan tarkoittavan käänteisesti sitä, etteikö Jumala rakastaisi myös vähemmän iloisia antajia. Enemmänkin nähtiin, että lause liittyy antamisen motiiveihin. ”Käsittääkseni Jumala rakastaa myös surullista antajaa. Asianyhteys puhuu pakonomaista, lakihenkistä uhraamista vastaan. ” ”Lause on eräänlainen muistutus siitä, että on hyvä tarkistaa omaa asennettaan ja motiivejaan, antaako vapaasta tahdosta.” ”Ikävää, jos joku kokee, että uhrikoppa on kuin ulosottomies pakolla ottamassa. Se antaa, joka haluaa.” ”Jumala rakastaa meitä kyllä joka tapauksessa, mutta iloisesta mielestä tulee siunatuksi itsekin.” Miksi kannattaa uhrata? Kaikki vastaajat kokivat uhraamisen tärkeänä asiana. Sen nähtiin olevan Jumalan mielenmukaista toimintaa ja hyvin Raamatullista. ”Raamattu kehottaa köyhien ja hädänalaisten auttamiseen ja Jumalan valtakunnan työn taloudelliseen tukemiseen.” ”Seurakunnan jäsenenä haluan osallistua seurakunnan kuluihin.” ”Raamatun ohjeiden ja opetusten noudattaminen on Jumalan mielenmukaista toimintaa ja koska Jumala rakastaa minua uskon, että ohjeiden noudattaminen on ”win-winsituation.” Vastaajat olivat myös huomanneet, ettei Jumala jää velkaa omilleen. Eikä toisaalta myöskään velo meitä maksamattomista uhreista. ”Jos laittaa vähäisestäkin määrästä Jumalalle, sen saa moninkertaisena takaisin.” ”Haluan uskoa, että iloiten antava ei jää taloudelliseen pulaan uhraamisen takia. Ehkä jopa päinvastoin.” ”Yrittäjänä maksoin ensin kymmenykset ja firmani menestyi niin, että selvisin kahdesta lamasta.” Kyselyn perusteella voidaan siis todeta, että uhraaminen on saalemilaisille oleellinen osa Jumalan palvelemista. Se nähdään mielekkäänä ja palkitsevana Jumalan tahdon noudattamisena. T eksti : E lina S alminen K uvat : S akari R öyskö 6 6. helmikuuta 2013 KRISTITTY Teologia Raha – antamisen väline Raha syntyi vaihdon välineeksi. Välineestä on kuitenkin tullut itseisarvo ja maailman napa. Talous pyörittää maailmaamme ja uutisten suuruus mitataan euroissa. Rahan pakkomielle on vaikuttanut myös seurakuntaan. Kun yhdet puhuvat rikkaudesta Jumalan siunauksena, toiset vannovat köyhyyden nimiin. Mitä meidän kristittyinä pitäisi ajatella rahasta? Onko raha siunaus? Maallinen mammona on yllättävän keskeisessä asemassa Raamatun ensilehdillä. Patriarkkoja kuvataan menestyvinä miehinä, joiden rikkaudet ovat seurausta Jumalan armosta ja siunauksesta. Jaakobin laumat kasvavat ja kaikki, mihin Joosef koskee, muuttuu kullaksi. Raamatun kuvaus Salomon rikkauksista tuntuu jo pröystäilyltä. Pidemmälle lukiessa illuusio rikkaudesta Jumalan siunauksena kuitenkin hajoaa. Kun psalmisti tarkkailee elämää, rikkaus onkin jumalattomien sorrolla hankkima etuoikeus: settavaksi kaikesta sadosta (5 Moos. 14:22-29). Alkujaan kymmenykset liittyivät sadonkorjuuseen ja olivat iloinen juhla. Antamisella oli kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin antaja tiedosti, että maa ja sen antama sato olivat Jumalan lahjaa. Toiseksi lahjan avulla tuettiin leeviläistä papistoa ja paikkakunnan köyhiä. Köyhistä huolehtimisen teema jatkuu profeettakirjoissa, joissa köyhien laiminlyöminen on paha synti (Mal. 3:5). Samoin profeetat tuomitsevat rahan ahnehtimisen köyhien kustannuksella (Jes 1:23). Näyttää siltä, ettei raha muuttunut siunaukseksi edes uskonnollisissa instituutioissa. Kun Jerusalemin temppelistä tehtiin kultin keskus kuningas Josian uudistuksessa (2 Kun. 23), myös kymmenykset ohjattiin sinne. Ajanlaskun alussa temppeliin oli kehittynyt jo täysimittainen rahanvaihto- ja uhrieläinbisnes, jota vastaan Jeesus hyökkäsi aggressiivisesti (Joh. 2:13-22). Rahanvaihtajat lienevät ainoita, joita Jeesus hakkasi ruoskalla! Temppelin puhdistaminen oli hyvin merkityksellinen teko. Siinä Jeesus hylkäsi koko pappisvaltaisen temppelijumalanpalveluksen uhreineen ja kymmenyksineen. Temppeli ei ollut enää Jumalan nimen asuinsija, vaan Jeesus itse. ”Hajottakaa tämä temppeli, niin minä saan sen nousemaan kolmessa päivässä,” Jeesus sanoi viita- ”Minä kadehdin jumalattomia, kun näin heidän menestyvän… Häikäilemättä he sortavat avutonta” (Ps. 73). Jopa Salomo tunnustaa, että rikkaus on ten omaan ruumiiseensa. turhuutta ja tuulen tavoittelua (Saarn. 5:9). Normiksi nouseekin anteliaisuus. Köyhistä huolehtiminen on jatkuvasti esillä Toorassa (5 Moos. 24:14-22). Toora määrää myös kymmenykset mak- Raamattu ei kritisoi rahaa itsessään vaihdon välineenä. Raha on itsestään selvä osa järjestäytynyttä yhteiskuntaa, eikä sen käyttöä tuomita. Raha ei ole kaiken pahan juuri. Sen sijaan Raamatun kirjoittajat Rikkaus on vaarallista kritisoivat epätervettä suhtautumista rahaan. ”Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri,” kirjoittaa Paavali ja varoittaa rikastumisen vaaroista (1 Tim. 6:10). Samalla tavoin Jeesus näkee rikkaudet hyvin vaarallisina. Rikkauden houkutukset tappavat evankeliumin siemenen (Mark.4:19) ja estävät pelastumisen: ”Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan” (Mark. 10:23). Rikkaudet ovat vaarallisia, sillä ne sitovat ihmisen materiaan: ”Missä on aarteenne, siellä on myös sy- dämenne” (Luuk 12:34). Hän ehdottaakin aarteen keräämistä taivaaseen antamalla köyhille. Näin Jeesus ilmaisee Jumalan prioriteetin. Jumala arvostaa laupeudentöitä köyhiä kohtaan eikä unohda niitä. Jumala säilöö ne sinne, ”missä koi ei syö eikä varas vie”. Tästä syystä Jeesus tuomitsee myös fariseukset. He maksavat kyllä kymmenyksensä pennilleen, mutta eivät laupeudesta köyhiä kohtaan. Antamisen teologia Uuden testamentin opetus rahasta on opetusta antamisesta. Siinä köyhät ovat niin keskeisessä asemassa, että Jeesus sanoo: ”Kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle” (Matt 25:40). Kristillinen usko kulminoituu rakkauteen lähimmäistä kohtaan. Johanneksen mukaan rakkaus on todistus siitä, että olemme Jumalan lapsia. Hän jatkaa: ”Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä?” (1 Joh.3:11- KRISTITTY 7 6. helmikuuta 2013 KUVA: WWW.SHUTTERSTOCK.COM 17). Johanneksen sanoma on järisyttävä – jos emme auta köyhiä veljiämme, emme ole uskossa. Jaakob jatkaa samoilla linjoilla. Usko ilman laupeuden tekoja on kuollut (Jaak. 2:14-17). Seurakunta laupeuden tekijänä Varhaiset kristityt olivat hyvin tietoisia antamisen teologiasta. Ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina he tekivät niin paljon hyvää, että jopa heitä vainoavat roomalaiset joutuivat tunnustamaan sen. Keisari Julianos valitti, että on häpeällistä, kun kristityt ”ruok- kivat omien köyhiensä lisäksi meidänkin köyhämme.” Keskiaikaan siirryttäessä kristinusko kuitenkin institutionalisoitui ja kirkosta tuli vallan ja rahan keskittymä. Kirkko kantoi veroja ja toimitusmaksuja kirstuunsa. Rahalla sai ostaa itsensä ja sukulaisensa ulos kiirastulesta (ane). Kirkko sortui itse siihen rahan väärinkäyttöön, josta apostolit olivat varoittaneet. Jeesuksen julistus ei kuitenkaan koskaan täysin unohtunut. Eräs Antonius antoi kaiken omaisuuten- VIISI VIHJETTÄ : 1. Antaminen ei ole sijoittamista eikä sijoittaminen antamista. Anna Jumalalle ja anna köyhälle odottamatta mitään takaisin (tässä elämässä). 2. Eikö Jumala voisi tehdä rahaa puiden lehdistä? Jumala ei tarvitse rahojasi, mutta köyhät tarvitsevat ja sinä tarvitset sitä, että muistat köyhiä. Missä on aarteesi, siellä on sydämesi. 3. Se, joka antaa, ei menetä mitään, sillä Jumala ”on Kristuksen Jeesuksen tähden antava teille taivaallisen kunniansa rikkaudesta kaiken, mitä tarvitsette” (Fil. 4:19). Tämä on lupaus anteliaille. sa köyhille ja vetäytyi erämaahan rukoilemaan ja tuli perustaneeksi luostarilaitoksen. Fransiscus Assisilainen hylkäsi mukavuuteen tottuneen papiston ja lähti julistamaan evankeliumia köyhille. Martti Lutherin aikaan aneet olivat parasta, mitä uskova saattoi rahoillaan tehdä. Silti Luther kirjoitti: ”Se, joka antaa köyhälle tai lainaa tarvitsevalle, tekee paremmin kuin se, joka ostaa aneen.” Lopuksi Menneisyyden sankarien teot kaikuvat edelleen ja Raamatun opetus on ajankohtaisempi kuin koskaan. Elämme aikana, jona me länsimaalaiset kylvemme rikkauksissa, mutta samalla köyhien määrä ylittää miljardin. Silti arvioidaan, että köyhyys voitaisiin poistaa aikanamme. Tavoite vaatii asenteen muutosta ja luopumista liiasta. Nykyinen paavi otti nimen Franciscus ja ojensi kätensä kohti köyhiä, kohti Kristusta itseään. Meitä protestantteja kiusaavat omat menestysteologimme, jotka kehottavat keräämään aarteen sinne, missä koi syö ja varkaat vievät. Voivatko vauraat protestantit, Helsingin Saalem mukaan lukien, olla vastaamassa köyhyyden haasteeseen, vai vievätkö katoliset voiton kilpajuoksussa kohti Kristusta? Kristikunnan on aika palata ensimmäiseen rakkauteensa, lähimmäisenrakkauteen, ja herättää uudelleen henkiin rakkaus, joka ei etsi omaansa. Meitä ei tunneta Jeesuksen opetuslapsiksi siitä, että olemme rikkaita, vaan siitä, että rakastamme teoissa ja totuudessa. Kun länsimaailma seisoo viimeisellä tuomiolla, pelkään kuulevani tuomarin hiljaiset sanat: ”kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.” (Matt 25:45). 4. Se, joka antaa, ei menetä mitään, sillä hän kerää aarretta taivaaseen. ”Viisas antaa sen, mitä ei voi pitää, voittaakseen omakseen sen, mitä ei voi menettää,” sanoi lähetyssaarnaaja Jim Elliot. K irjoittaja : N iilo M ähönen on teologi , joka antaa rahaa S aalemille ja köyhille . 5. Haluatko miljonääriksi? Älä halua, sillä ahneus on epäjumalanpalvelusta (Kol. 3:5). Tyydy siihen, mitä sinulla on (Hepr. 13:5). Sitä paitsi ”rahaa ha- vitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä” (1 Tim. 6:10). S uomen markkinoilla ei ole montaa kristillistä talousopasta. Kuva ja Sana kauppaa kuitenkin yhtä. Avaan kirjan suuren epäluulon vallassa: mitä hyvää voi seurata, kun amerikkalainen (no offence!) kirjoittaa rahasta ja Kuva ja Sana (no offence again!) kustantaa? Lopussa ollaan varmasti rikkaita ja siunattuja… Yllätyn kuitenkin positiivisesti. Alkuteoksen kustantaja onkin arvostettu Tyndale. Hyvä kustannustyö näkyy. Kirja on selkeä ja helppolukuinen, se on kuin tehty lyhytaikaiseksi metrolukemiseksi. Kirja on vetävästi kirjoitettua, kevyttä lukemista, joka ei rasita edes maanantaiaamuna. Lukija saa seurata kirjan läpi herra ja rouva Hitchcockin talouskriisiä, mikä tuo kaivatun kertomuksellisen aspektin kirjan teoreettiseen viitekehykseen. Kirjan kantava teema on raamatullisten periaatteiden tuominen rahan käyttöön. Teesi on, että kun käytämme rahaamme raamatullisesti, kasvamme lähemmäksi Jumalaa (emme siis tule välttämättä rikkaammiksi). Vaikuttaa tervehenkiseltä! Raama- tun ”periaatteiden” tuominen nykypäivään ei kuitenkaan ole niin helppoa kuin Dayton luulee. Hyvä esimerkki tästä on suhtautuminen velkaan. Teltoissa asuvien beduiinien käsitys velattomuudesta poikkeaa 2000-luvun kaupunkilaisten maailmasta, jossa asuntovelka on usein järkevin vaihtoehto. Dayton toistaa ensin normatiivisesti Raamatun kielteiset lausumat velan otosta, mutta tulee huomaamattaan jyränneeksi ne listaamalla ”sallitun velan” kriteerit. Nämä kriteerit eivät nouse Raamatusta, vaan nykymaailman tarpeista. Kokonaisuudessaan kirja on kuitenkin kiihkottoman tervehenkinen. Ylilyöntejä ei löydy, vaan opetus on hyvin järkeenkäypää ja konservatiivista. Moni teema ei minua sytytä, mutta helmiäkin löytyy. Lukija voi tietenkin kysyä, mitä uutta kirja tarjoaa. Loppujen lopuksi sen opetukset tuntuvat itsestään selviltä niille, jotka hoitavat raha-asiansa vastuullisesti. Ei ole kuitenkaan huono asia verbalisoida näitä itsestäänselvyyksiä. On rohkaisevaa lukea talouskirjaa, joka Raamatulle uskollisena varoittaa rikastumisen vaaroista ja suosittelee yksinkertaisempaa elämäntyyliä (kuten käytetyn auton ostoa)! Kirjan lopussa kukaan ei ole rikas, mutta siunattu silti! Suosittelenko? Kirja yllättää positiivisesti ja on ehdotonta luettavaa sille, joka elää kädestä suuhun tai ajaa luksusautoa. Itse en voi välttyä ajatukselta, etten oikeastaan kuulu kirjan kohderyhmään. Jumalan armosta olen säästeliäs enkä joudu stressaamaan rahasta. Kirjan edetessä alan kuitenkin arvostamaan sitä, että joku esittelee Raamatun sutjautuksia rahasta. Lopputulos: kirja ei saa minua las- kemaan pennejäni tai tekemään budjetteja. Minullla on parempaakin tekemistä. No offence, Howard! Loppuun tunnustus: luin kirjan englanninkielisen alkuteoksen Your Money Counts. Suomalaisen version kielestä en siis pysty sanomaan mitään. T eksti : N iilo M ähönen 8 6. helmikuuta 2013 KRISTITTY Simon Kyreneläinen valloittaa Saalemin 9 6. helmikuuta 2013 Lasse Heikkilän suosittu Simon Kyreneläinen –musikaali palaa lavoille vuosien tauon jälkeen, kun uudistettu versio saa ensiesityksensä huhtikuussa. L asse Heikkilän alun perin vuonna 1991 käsikirjoittama ja säveltämä musikaali sijoittuu pääsiäisen tapahtumiin, mutta tarkastelee niitä Simon Kyreneläisen, evankeliumeista tutun kyyhkyskauppiaan ja Jeesuksen ristinkantajan näkökulmasta. — Tarina kertoo pelkurimaisen ihmisen joutumisesta pääsiäistapahtumien silminnäkijäksi ja muutoksesta, jonka se hänessä saa aikaan, musikaaliproduktion takana oleva Teemu Hämäläinen kertoo. — Ennen Jeesuksen kohtaamista Simon oli mies, jolle kaikki oli kaupan, jos vain hinnasta sovittiin. Tarinan edetessä hän löytää todellisen suhteen Jumalaan ja sitä kautta jotain minkä puolesta seistä. Musikaalissa kuullaan musiikkia laajalla skaalalla. — Simon Kyreneläinen on aitoa musikaalimusiikkia. Se lähtee lähes klassisesta ja päättyy täysveriseen gospeliin. Muu musiikki mahtuu sille välille, produktion kapellimestarina toimiva Hämäläinen sanoo. Musikaalin pääosissa kuullaan Simon Kyreneläisenä Lasse Riutamaata ja Mariana Päivi Sini Ristimäkeä. Esityksen ohjaavat Lasse Heikkilä ja Pauliina Asikainen, koreografiasta vastaa Sirkku Hoikkala ja musikaalin lavastuksesta Tapio Rantanen. Kuoroa treenauttavat Piritta Poutala ja Hanna-Maria Helenius. Musikaali toteutetaan yhteistyössä Helsingin kristillisen musiikkikoulun kanssa. Mahdollisuus seurakunnalle 90-luvulla Simon Kyreneläinen sai lähes kaksikymmentä esitystä eri puolilla Suomea ja 2000-luvun alussa teoksesta muokattua Ristinkantaja-passiomusikaalia on esitetty Suomessa muun muassa Yle TV2:ssa. — Saalemissa oli toiveena saada pääsiäisaikaan jokin suuri tapahtuma, jolla nostaa pääsiäisen merkitystä esiin. Meille on seurakunnassa kehittynyt joulumusikaalien kautta valmiudet tehdä myös tällainen iso produktio. Toisaalta aika oli otollinen myös Lasselle, joka on jo vuosia halunnut uusia teoksen käsikirjoituksen, ja nyt siihen oli vihdoin aikaa ja mahdollisuus, Hämäläinen kertoo. Musikaali tarjoaa seurakuntalaisille oivan mahdollisuuden kutsua tuttaviaan Saalemiin. - Tämä on aito musikaaliesitys väliaikoineen ja tarjoaa siten poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden myös sosiaalisesti tuoda mukaan ihmisen, joka ei normaalisti käy seurakunnassa. Se on myös meidän suurin missiomme tälle hankkeelle. Se, onko tämä yksi kristillisen kulttuurin tapahtuma muiden joukossa, vai todellinen muutosvoima meidän seurakunnassamme, on kiinni siitä, kuinka hyvin me yksilöinä otamme mahdollisuuden omaksemme, Hämäläinen haastaa. T eksti J oanna V altari K uvat Esitykset 5.4., 9.4. ja 11.4. Liput Saalemin kirjamyynnistä ja lippu.fi:stä. äa ©Tiipi Jokinen KRISTITTY lkää juosko rahan perässä, vaan tyytykää siihen, mitä teillä on. Jumala on itse sanonut: - Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää. Heb 13:5 10 6. helmikuuta 2013 lähetyssivut KRISTITTY P alstan koonnut : M arika A nttila K uva : P ertti S öderlundin arkisto Leikkeitä lähettikirjeistä Pertti Söderlund kumppaneineen sai toimia ”Laupiaana samarialaisena” ja Söderlundien auto ”aasina” liikenneonnettomuuden uhrille Ugandassa. J oulukuussa Peter vieraili kaikissa lapsityökohteissa. Bulgariaan satoi ensilumi juuri, kun vierailut alkoivat. Monet esirukoilijat muistivat rukoilla erityisesti suotuisia kelejä matkan ajaksi. Yöllä oli pakkasia, mutta päiväksi tiet sulivat ja kaikkiin paikkoihin päästiin turvallisesti. Lapset olivat oppineet syksyn aikana Raamatun kertomuksia ja niihin liittyviä muistolauseita, joita he innolla esittivät. Yhdessä uudessa pyhäkoulussa tosin tarvittiin lisäohjausta, jotta opettajat voivat jatkossa opettaa lapsia niin, että opetus menisi paremmin perille. Lapsille oli suuri ilo, kun he saivat vierailun yhteydessä joulupussukassa Suomesta tuotuja villasukkia, pipoja, lapasia ja kaulaliinoja. Bulgariasta hankittiin suolaista ja makeaa suuhunpantavaa sekä ruokaa kotiin vietäväksi, koska lapset ovat hyvin köyhistä perheistä. Sredecin seurakunnassa on kuluneena vuonna moni seurakuntalainen sairastunut vakavasti. Muun muassa pastori Jordan ja hänen vaimonsa ovat sairastelleet paljon. Olemme auttaneet monia perheitä, jotta he ovat voineet käydä lääkärissä ja ostaa lääkkeitä. Suomesta olemme saaneet rukoustukea. Tammikuussa alkaa kevätlukukausi lapsityökohteissa, ja noin 500 lasta saa oppia lisää Raamatun kertomuksia. Rukoillaan lasten ja opettajien puolesta, jotta työtä voidaan jatkaa. Rukoillaan myös, että Herra lähettää Suomesta työntekijöitä, joilla on lapsityö sydämellään. Kiitos, kun muistat Bulgariassa tehtävää lapsityötä ja Sredecin seurakunnan kautta tehtävää työtä rukouksin! 30.12.2013 A nja & P eter J anev , B urgas / B ulgaria V uosi 2013 oli erittäin kiireinen mutta samaan aikaan melko onnistunut. Saimme Ulkoministeriöltä yhteensä reilu miljoona euroa humanitaarista työtä varten Kongossa ja Ugandassa. Näillä rahoilla on saatu auttaa muun muassa noin 9 000 ihmistä Itä-Kongossa jakamalla heille taloustarvikkeita, noin 4 000 ihmisen ruokaturvaa on parannettu hankkimalla heille käyttöön pelto sekä jakamalla heille siemeniä ja peltotyökaluja kylvämistä varten. Noin 10 000 perheelle olemme voineet olla antamassa psykososiaalista tukea muun muassa järjestämällä lapsille jalkapallokerhoja, musiikki- ja draamaryhmiä sekä tekemällä vierailuja perheisiin. Ugandassa olemme rakentaneet muun muassa 500 vammaisen perheelle yksinkertaisen asunnon. Näistä kaikista olemme erityisen kiitollisia Taivaalliselle Isälle, Ulkoministeriölle ja teille, jotka tuette työtä rukouksin ja taloudellisesti. Haemme parhaillaan rahoitusta tämän vuoden työtä varten. Uusi hakemusprosessi on aina työläs ja vaatii suunnittelua. Kiitos, että muistatte rukouksin! Avun tarvitsijoita on paljon. Kongossa asuu edelleen 2,7 miljoonaa sisäistä pakolaista eli maan sisällä siirtymään joutunutta ihmistä. He asuvat pelloilla olevissa heinämajoissa, teltoissa ja toisten ihmisten kodeissa. Meille tarjoutui erityinen mahdollisuus matkustaa jouluksi Suomeen. Itse asiassa kirjoitamme tätä uutiskirjettä Helsingin Vuosaaressa. Löysimme joulusesongista huolimatta kohtuuhintaiset liput ja päätimme tulla kahdeksi viikoksi Suomeen. Koska Benjaminilla on ollut mahdollisuus viettää vain yksi joulu isovanhempiensa luona, päätimme viettää lyhyen Suomi-jakson matalalla profiililla perhepiirissä. Perheenä meille kuuluu ihan hyvää. Benjamin viihtyy koulussa, ja meillä perheenä on aika hyvä sosiaalinen verkosto Kigalissa. Olemme kiitollisia ystävistä, joita Jumala on antanut meille Ruandassa. Rukoilkaa edelleen turvallisuutemme puolesta. 3.1.2014 J uha , S ilja & B enjamin K oski , K igali / R uanda E lämä Ugandassa on mielenkiintoista. Noin kuukausi sitten Pertti oli Ilkka Salmisen sekä eräiden afrikkalaisten veljien kanssa PohjoisUgandassa entisillä sissien terrorisoimilla alueilla. Matkan tarkoitus oli suunnitella evankelioimistoimintaa Amurun, Atiakin ja Kitgumin alueille, joissa vielä muutamia vuosia sitten oli suuret pakolaisleirit. He pitivät lähellä Etelä-Sudanin rajaa Amuru-nimisellä paikkakunnalla uusille uskoville kokouksen, josta jatkoivat Atiak-nimiseen kylään. Pertti seuralaisineen ajoi sankassa pölyssä ylikuormitetun kuorma-auton takana. Kuorma-auto joutui ison lastinsa vuoksi ajamaan keskellä tietä eikä sitä voinut ohittaa. Eräässä tienhaarassa kuorma-auto kääntyi vasemmalle niin jyrkästi, että kuorman päällä istuvat ihmiset putosivat lavalta maahan ja painavat jauhosäkit tippuivat heidän päälleen. Onneksi kuorma-auto ei kaatunut ihmisten päälle. Pertti ja muut miehet pohtivat nopeasti, mitä tehdä: ”paeta” tilannetta vai jäädä auttamaan. Tämmöinen tilanne voi olla jopa hengenvaarallinen ihmisten ollessa hysteerisiä ja raivoissaan. Nyrkkisääntö on, että jos tapahtuu onnettomuus ja joku loukkaantuu, ei saa missään tapauksessa pysähtyä vaan on mentävä ilmoittautumaan lähimmälle poliisiasemalle. Miesten mieleen tuli kuitenkin elävästi kertomus Laupiaasta samarialaisesta. Vältämmekö vastuuta omien kiireidemme tähden vai näemmekö vaivaa lähimmäisemme tähden? He totesivat, että seuraavat Jumalan aikataulua eivätkä omaansa, vaikka se ”sotkisi” heidän suunnitelmansa. Onneksi vain yksi mies, Kidega, löi päänsä ja katkaisi jalkansa pahasti. Perttiä kumppaneineen pyydettiin viemään mies sairaalaan lähes 100 kilometrin päähän. He veivät Kidegan Pabbon kylään, jossa hänen veljensä odotti tilavamman auton kanssa. Miehet rukoilivat Kidegan puolesta, että tämä selviäisi vammoistaan ja oppisi tuntemaan Jeesuksen. Lisäksi he antoivat potilaalle rahaa kulujen peittämiseksi. Kidega perheineen oli kovin kiitollinen saamastaan avusta. Myöhemmin kuulimme, että mies oli kertonut kaikille, miten helluntaiseurakunnan työntekijät olivat auttaneet häntä pääsemään sairaalaan juuri ajoissa, ennen kuin siellä päävastuussa oleva italialainen ortopedi ehti lähteä Italiaan. Mahtava jumalallinen ajoitus! Kidega selvisi ja haluaa nyt, että menemme hänen kotikylälleen julistamaan evankeliumia. Sudanin tilanne on vakava ja vaikuttaa myös Ugandan turvallisuuteen, ellei siellä saada pian sovintoa aikaan. Muistakaa rukouksin, että sota loppuisi Etelä-Sudanissa ja rauha säilyisi Ugandassa. 6.1.2014 P ertti & H eidi S öderlund , K ampala / U ganda KRISTITTY 11 6. helmikuuta 2013 Havaintoja maailmalta P alstan koonnut V ieno K ennedy ”Uusi tyranni” KUVAT: WWW.SHUTTERSTOCK.COM P aavi hyökkäsi kontrolloimatonta kapitalismia vastaan Apostolisessa kiertokirjeessään Evankeliumin ilo. Hän kutsui sitä ”uudeksi tyranniksi” ja vaati maailman johtajia taistelemaan köyhyyttä ja kasvavaa eriarvoisuutta vastaan. Paavi kritisoi globaalia taloussysteemiä ja hyökkäsi ”rahan palvontaa” vastaan sekä anoi poliitikkoja takaamaan kaikille ihmisille ”kunnioitettavaa työtä, koulutusta ja terveydenhoitoa”. Paavi kehotti rikkaita ihmisiä jakamaan varallisuuttaan. ”Samalla tavalla kuin käsky ’Älä tapa’ asettaa tarkan rajan turvatakseen ihmisen elämän arvon, tänä päivänä meidän täytyy sanoa myös ’älä tee niin’ taloudelliselle pois jättämiselle ja eriarvoisuudelle. Sellainen talous tappaa, Francis kirjoitti hiljattain julkaistussa dokumentissa. – Miten voi olla, että uutisen aiheena ei ole se, kun vanha koditon ihminen kuolee heitteille jätettynä, mutta uutiskynnyksen ylittää se, kun osakkeiden arvo laskee 2 prosenttiyksikköä? R euters N ews A gent Sanaa ja leipää pakolaisille T urkin ja Kreikan välisellä rajalla sijaitsee ns. Euroopan takaportti. Rajan läheisyydessä kahvilaa pitävä mies kertoo että pakolaiset tulevat joka päivä… Mikä turvapaikanhakijaa odottaa Kreikassa? Hän päätyy työttömänä, asunnottomana ja vailla turvaa mm. Ateenaan jossa on työskenneltävä mafian johdolla laittomasti jotta pysyisi hengissä. (www. abc.net) Saalem -seurakunnan yhteistyöjärjestön 222Ministries´in työntekijät etsivät tähän toivottomaan tilanteeseen joutuneita. Heille järjestetään hengellisiä kokouksia, uskoon tulleita opetetaan ja ilmaisia aterioita tarjotaan jopa 150-200:lle kerrallaan. Voit tukea tätä työtä käyttämällä Ompelimo City Star´n palveluja. Saalem välittää varat edelleen. Ota mukaan oheinen lipuke kun asioit ompelimossa. Ompelimo City Star ohjaa ompelutyön tuotosta 20% Saalemin tukemaan pakolaistyöhön Kreikassa. Esitä tämä lipuke maksaessasi. Puh. 045-8051525 / 040-1684047 Laivalahdenportti 2 Herttoniemi, Helsinki 12 6. helmikuuta 2013 KRISTITTY KUKKOLA HERÄÄ TALVIUNESTA H elsingin Saalemin ja Tampereen Saalemin yhdessä hankkima Kukkolan-leirikeskus herää kevään saapuessa talviunestaan voimaantuneena ja entistä ehompana. Vanhan majoitusrakennuksen torkkuja häirinneet talkoot on ainakin suunnitelmien mukaan saatu päätökseen. TALKOOVÄKI ON JAKSANUT AHERTAA KOKO TALVEN Talven aikana Pälkäneelle suuntasi useamman kerran ahkeria talkoolaisia. Osa tuli yksin, toiset kaverin kanssa. Paikalle saapui vanhempaa väkeä, nuoria, miehiä ja naisia. Eräs isä toi lapset mukanaan. – Kyllä meillä on ollut talkoolaisten lapsille oma huone käytössä, kertoo Kiinteistöyhtiö Kukkola Oy:n rakennustyöryhmän puheenjohtaja Sami Jokinen. – Reipashenkistä ja sitoutunutta porukkaa on onneksi löytynyt. Muutenhan asiat eivät etenisi ja jos kaikki hommat ostettaisiin ulkopuolisilta, kustannukset nousivat välittömästi. – Tosin tammikuun ensimmäisissä talkoissa Helsingin Saalemia edusti vain kaksi miestä ja kumpikin oli saapunut Pohjois-Espoosta, Jokinen nauraa. – Kaiken kaikkiaan töitä on tehty ammattitaitoisesti, sitoutuneesti ja suurella sydämellä ja hyvä henki on vallinnut työmaalla. Jumala on varjellut, ettei onnettomuuksia ole sattunut. Iso kiitos kuuluu myös talkoissa keittiössä toimineille, heidän herkut ovat nostanut tunnelmaa, Jokinen kiittelee. KEVÄT KOITAA JA TOIMINTA ALKAA Sami Jokinen kertoo, että suunnitelmissa on käynnistää toiminta Kukkolassa kevään aikana. Nyt rakenteilla olevat lisävessat eivät vielä silloin ole valmiina, mutta sauna- ja saniteettitilojen remontti ehditään saada päätökseen. – Rempparyhmä on hyvillä mielin. Käyttäjät pääsevät testaamaan tiloja ja toivottavasti tutustumaan myös uusiin majoitusrakennuksiin viikolla kahdeksan, kun ensimmäinen hiihtoleiri starttaa Kukkolassa. ONKO KAIKKI NYT TEHTY? Paljon on saatu aikaa, mutta täytyy muistaa, että leirikeskukseen pitää sitoutua pitkäksi aikaa. Sitä ei voi jättää oman onnensa nojaan, ylläpidosta tulee huolehtia myös tulevina vuosina, Jokinen muistuttaa. –Työt jatkuvat ja työtä on paljon. Tervetuloa mukaan talkoisiin! T eksti : T iipi J okinen K uvat : J oonas K urppa , S ami J okinen KRISTITTY 13 6. helmikuuta 2013 nuorten sivu Rakkauden lahja vuosia sitten teimme seurakunnan nuorina aktiomatkan Unkariin, Soproniin. Järjestimme erääseen lähiöön lastentapahtuman. Oli poniajelua, palomiesten esitys, kasvomaalausta, musiikkia ja tarjoiluja, kohtasimme paikallisia lapsia ja perheitä. Päivän päätteeksi paikalliset halusivat ottaa lukuisia yhteiskuvia kanssamme. Ihmeellistä oli, kun paikalliset lapset alkoivat ottamaan käsistään muovisia rannerenkaita ja antoi ne lahjana meille. Kyseessä ei ollut varakkaat perheet, joilla tavaraa olisi ollut yltäkyllin, vaan enemmän näimme puutetta ympärillämme. Kaikkein sykähdyttävintä oli, kun eräs poikaporukka toi omistamansa aarteen, koripallon, meille. He olivat kirjoittaneet jokainen siihen nimensä ja nyt halusivat antaa parhaimMUUTAMIA Waltteri Haapala waltteri.haapala@saalem.fi man lahjansa meille, muistoksi heistä. He halusivat osoittaa kiitollisuuttaan. Monien vastusteluiden jälkeen otimme pallon vastaan, ymmärsimme sen olevan todellinen rakkauden lahja meille. Katselen palloa edelleen viikoittain ja muistan; uhraukset maksavat aina todellista hintaa, mutta ovat saajalle todellisia rakkauden lahjoja. Jaanko tällaisia lahjoja ympäristööni? W altteri H aapala HYVÄÄ YSTÄ VÄ NPÄ IVÄÄ Sulh Y Y mor anen on sia ystä s vä s n. Mut e, jolla t e ja k o uun isoo hä a sulha n tele nen sen ja i e, lo vi kuu itsee s mitä h eressä nne än p än uur l min lessaa esti su uhuu, äkin l n , ja . Niin il hasta ilo oit täy dell ni on n sen yt inen . Joh . 3:2 9 Y Y a lä ot ä , ä v vaan ystä , s a a t k s , Ra ha kiä pa ekee hyvää k r e t esim . Joka mutta se, ä t s ä a, hyv alast haa, ei ole m u J a on ekee p ähnyt. t a k jo laa n Juma . 3:6] [1. Joh Y nuo stäv ä r mie ta hun san a lel le, najaa t ova ruuvirvo : mak t mii itta eat lle vat San . anl . 16 :24 Y Y Y Y Y Y si, ä ä n äv . Ku is t ys vää oit pi ä ä kä stä , äl aremn l hy si y aan . P kui ä Äl ä isä pul i luo uri i. äl dut ljes aap vel n n e u jo ne v inen aine :10 7 e e k 2 h u m lä . ka nl a n Sa Y Y Y akkaus ei Ystävän r etä, veli p n a a k s o k ljeä hädän e v a a t t u a hetkellä. 7 Sananl. 17:1 Y Y Y R aamatunkohdat kokosi O ona K urppa . K uvankäsittely J oonas K urppa 14 6. helmikuuta 2013 KRISTITTY lastensivu Pyhiksessä on mukavaa! KUVAT: WWW.SHUTTERSTOCK.COM tua iloa. Pyhis on kannattanut jo usean vuoden ajan kummilasta Thaimaassa. Yhteisen hetken jälkeen lapset siirtyvät omiin ryhmiinsä, joissa kuullaan opetusta ja ehkä vielä leikitään ja lauletaankin ja muistellaan edellisen viikon muistolausetta. Opetushetken jälkeen lapset pääsevät harrastamaan kaikkea kivaa. Sählyn pelaaminen ja piirtäminen ovat joka kerta suosituimpien harrasteiden joukossa. On myös mahdollisuus keilata, askarrella, rakennella, pelata, muovailla… Harrasteet vaihtelevat eri kerroilla. Usein ihan pienimmät leikkivät omassa leikkinurkassaan, niin kuin myös isoimmille on järjestetty omia puuhia. Harrasteet ja yhteinen tekeminen antaa hyvän mahdollisuuden tutustua toisiin ja luoda kaverisuhteita samalla kun lapset saavat kokea Jumalan läsnäoloa ja kuulla hänen rakkaudestaan. J oka sunnuntai jumalanpalveluksen alkupuolella käy iloinen kuhina, kun lapset lähetetään omaan jumalanpalvelukseensa, Pyhikseen Saalemin alakertaan. Ehkäpä olet miettinyt, että mitähän sillä Pyhiksessä oikein tehdään. Tämä kirjoitus antakoon kiinnostuneille vastauksia! Kun alasalin oven aukaisee, silmiin osuu ensimmäisenä iloisen väriset matot, joille lapset asettuvat ikäryhmittäin. Jo ennen jumalanpalveluksen alkua lapset ovat saaneet eri väriset nimilaput kaulaansa Pyhiksen ilmoittautumispisteessä, samat värit toistuvat matoissa. Pyhis alkaa kaikille yhteisellä osuudella, jossa lauletaan, rukoillaan, vaihdetaan kuulumisia ja joskus jumpataankin. Hauskaa saa olla! Yhteisessä hetkessä kerätään myös kolehti, johon moni lapsi osallistuu uskollisesti ja innolla, saaden samalla mahdollisuuden oppia antamista ja kokea siitä saa- T eksti K atri S almela penkistä bongattu Tällä palstalla esitellään eri-ikäisiä seurakuntalaisia Miikka Korpiranta: ”Rukous ja evankeliumi ovat lähellä sydäntäni” Hei. Mitä kuuluu? Kiitos hyvää. Opiskelen Helsingin yliopistossa teologiaa ja minulle alkaa pikkuhiljaa selkiytyä, mihin haluan keskittyä opinnoissani. Menin nyt kesällä naimisiin ja tulimme vastikään vaimoni kanssa häämatkalta Meksikon Cancúnista. Matka oli mahtava! Millainen olet luonteeltasi? jettömän – asettamaan oman poikansa Jumalalle uhriksi. Toivoisin, että minulla olisi yhtä kova usko kuin Abrahamilla. Kävin syksyllä Kairos-kurssin, jolla myös puhuttiin paljon Abrahamin lapsena olemisesta ja Abrahamin saamasta siunauksesta, joka on jokaisen ulottuvilla Jeesuksen sovitustyön kautta. Suosittelen kurssia lämpimästi kaikille. Mitä opettelet elämässäsi tällä hetkellä? Palvelet Saalemilla mm. rukoustiimin ”apuvetäjänä”. Mitä rukoustiimissä oleminen sinulle merkitsee ja mikä on haastavinta tässä tehtävässä? Opettelen parempaa vastuunottoa ja haluan kehittää kärsivällisyyttäni. Jos minusta tulee jonain päivänä isä, minun pitää osata kantaa vastuuta myös lähimmäisistäni. Valtter Luodon saarna (24.11.) Jumalan huolenpidosta oli mielestäni todella hyvä: Jumalan huolenpitoon voimme luottaa – se ei muutu. Kuitenkin, ihmiseltä kysytään kärsivällisyyttä sen saavuttamiseen, mitä luvattu on. Mielestäni kaikki hengellinen työ lähtee rukouksesta. Rukous rakentaa rukoilijaa, muita uskovia ja seurakunnan yhteyttä. Rukous on minulle tärkeä asia ja koen rukoustiimissä olemiseni myös todella tärkeäksi. Haastavinta rukoustiimissä olemisessa on se, että alttarihetket saattavat toisinaan venähtää pitkiksi. Esirukoushetkiin ei voi mennä kylmiltään – valmistautuminen vaatii aikansa. Olet elokuvien suurkuluttaja. Mainitse kolme mielestäsi kautta aikojen parasta elokuvaa. Mikä sana tai kielikuva kuvaa parhaiten elämääsi tällä hetkellä? Keskeisimpiä luonteenpiirteitäni ovat auttamisenhalu, sosiaalisuus ja rauhallisuus. Hyviä elokuvia on niin paljon, että kolmea parasta lienee mahdotonta valita. Kuitenkin, kolme minua syvästi koskettanutta elokuvaa ovat Finding Neverland, Vihreä maili ja Schindlerin lista. Mainitse jokin Raamatun henkilö ja kerro miksi juuri hän tuli mieleen. Abrahamilla oli puhdas luottamus Jumalan hyvyyteen ja hän oli valmis tekemään inhimillisesti jär- Onnellinen. Tai siunattu. Tai miksei vaikka molemmat! T eksti ja kuva : J ari A ho KRISTITTY O 15 6. helmikuuta 2013 KUVA: THEA TONTTI len Minna Peltola, kotoisin Lahdesta ja vaikuttanut Helsingissä nyt jo yli 15 vuotta. Olen saanut kulkea Taivaan Isän seurassa 10-vuotiaasta pikkutytöstä asti. Hänen kanssaan olen myös saanut kokea hienoja seikkailuja, joista parhaimmat ovat varmasti edessäpäin. Nuoruuteni olen viettänyt seurakunnissa, palvellen siellä usein laulaen ja ylistäen Jumalaa erilaisissa kokoonpanoissa. Nykyäänkin Jumalan ylistys ja palvonta on lähellä sydäntä jo pelkästään elämänasenteena. Liityttyäni Saalemiin haluan omalta osaltani palvella seurakuntaa, mihin tehtävään Jumala sitten minut johdattaakin.:) Tällä hetkellä työskentelen Finitec Oy:ssä, Sales Managerina. Finitec välittää asiakkailleen IT- alan asiantuntijoita ja tehtävissäni toimin IT- alan huippuosaajien parissa. Työssäni koen onnistuneeni parhaiten, kun asiakas kertoo minulle miten toimittamani asiantuntija on tuonut heidän liiketoimintaansa, tiimiin ja koko yritykseen vahvaa ammattitaitoa, osaamista sekä hyvää tiimihenkeä. Tähtäimenäni on aina löytää henkilö, kenen lahjat sopivat parhaiten asiakkaiden tarpeeseen. Silloin tyytyväisyys näkyy positiivisesti molempiin suuntiin. Usein olen miettinyt meitä suomalaisia ihmisiä, seurakunnassa ja sen ulkopuolella. Olemme sisukasta ja suoraselkäistä kansaa, mutta samalla helposti alas painettuja kärsien syyllisyyttä, ahdistusta, alamittai- suutta ja masennusta. Meidän persoona, identiteetti ja lahjat ovat kyllä olemassa, ovathan ne Jumalan meihin upottamia jalokiviä, mutta hyvin onnistuneesti usein visusti piilossa. Silloin teemme asioita, joihin meillä ei ole intohimoa, ei tunnetta siitä, että olisimme merkityksellisiä ja arvokkaita puhumattakaan, että tekisimme niitä asioita, joissa olemme hyviä. Jos Jumala on luonut sinusta kokin, mutta toimit tarjoilijana, on varmaa, että lahjasi valuvat hukkaan. Usein lopputuloskaan ei ole paras mahdollinen. Uskon, että Jumala haluaa nostaa meitä oikeille paikoille ja tehtäville, jotka tuovat Hänelle eniten kunni- aa. Jumala iloitsee meistä kaikista ja hurraa meille, kun onnistumme. Sinä ja minä olemme saaneet tärkeän tehtävän tuoda Jumalan valtakunta maan päälle ja kyllä siihen mukaan kuuluu iloa ja naurua, joka on sanankin mukaan meidän väkevyytemme. Mielestäni, seurakunnalla on mahdollisuus olla todellinen paikka, jossa ihmisiä varustetaan löytämään oma identiteettinsä Kristuksessa, löytämään ensin meidän alkuperäinen DNA, jonka Jumala on meihin jokaiseen täydellisesti suunnitellut. Mitä ihania salaisuuksia Jumala haluaakin sanoa, kun Hän katsoo sinua ja minua ja rohkaisee meitä, keitä me olemme Hänessä. Jumala haluaa näyttää meille myös, mitkä ovat ne asiat, jotka peittävät ja suoraan estävät Hänen alkuperäisen suunnitelman elämässämme. Monesti ne ovat piilossa uskomiemme valheiden takia, joita olemme kuunnelleet ja siten toteuttaneet niitä. Jumalan sanan ja rukouksen kautta rakastava Jumala haluaa vapauttaa meidät, puhua meille ja rohkaista meitä kasvamaan omaan potentiaaliin, olemaan houkuttelevana, hyvänä tuoksuna kaikkialla missä olemmekin. Uskon, että tähän meidät on seurakuntana kutsuttu. Ihanaa kevättä sinulle Jumalan suunnitelmiin! M inna peltola Anna valosi loistaa! Kuukausittaiset naistenaamut pyörähtivät käyntiin tammikuun pimeänä aamuna. Saalemin lavalla tuikki pari sataa kynttilää muistuttamassa meitä loistamaan siellä missä on pimeyttä. On ilo jälleen rohkaista naisia tulemaan yhteisiin aamuihin joka kuukauden toinen lauantai klo 10-12.30 virkistymään, oppimaan ja tutustumaan uusiin tuttavuuksiin. KUVA: WWW.SHUTTERSTOCK.COM Uutuutena on aina naistenaamua seuraavana keskiviikkoiltana kello 18 naisten oma Raamattutunti, jonka aikana on järjestetty myös lastenhoito. Olet tervetullut mukaan! T eksti ja kuvat S atu P anula ETSITKÖ PALVELUSTEHTÄVÄÄ? Käy sivulla: www.omasaalem.fi/yhteys/vapaaehtoistyo tai ota yhteyttä Elina Rautioon: elinarautio08@gmail.com / 050 321 5987 Ilmalämpöpumput Lämmitys- ja viilennyskäyttöön TILAISUUDET SAALEMISSA helmimaaliskuussa Soita 045 672 2011 tai 0400 433 399 Hesatek Oy Sunnuntaisin klo 11 Jumalanpalvelus (kk:n 1. su on ehtoollinen, kk:n 4. su on kaste), Pyhis Ota yhteyttä asuntoasiassa! OSTA TAI MYY Maanantaisin klo 18 Israel-ilta Me huolehdimme asuntoasiat puolestasi Markku Vuorinen Myyntineuvottelija (KIAT) 0500 708 885 Evelina Korhonen Myyntineuvottelija 040 724 1052 Tiistaisin klo 10 Äiti-lapsipiiri klo 18 Yhteysilta Markus Vuorinen Myyntineuvottelija 044 339 9407 evelina.korhonen@kiinteistomaailma.fi Keskiviikkoisin klo 12 Päiväseurat klo 17.45 Suuri lastenilta Torstaisin klo 12 Kohtaamispaikka Kiinteistömaailma Helsingin Ykköskiinteistöt Oy LKV, Kiinteistömaailma || Kiinteistörengas Oy LKV Malmi Kaupparaitti 13, 00700 Helsinki, puh. (09) 350 727 Laukkarinne 4 | 01200 Vantaa Tule ja koe keväinen Israel 9.-16.3.2014 Kiinteistömaailma | Proveta Oy, LKV Puistola Maatullinaukio 2, 00750 Helsinki, puh. 020 776 9650, Jeesuksen jalanjäljissä - Vanhaa testamenttia unohtamatta Mielenkiintoisessa retkiohjelmassa mm. Hel sin gin K rist ill in en Mu siik kik ou lu • Bändisoittimet • Jousisoittimet • Puhallinsoittimet • Piano, myös pop/jazz • Laulu, myös pop/jazz • Teoria Genesaretin järvi, Kapernaum, Autuuksien vuori, Kuollutmeri, Puutarhahauta, Öljyvuori, Jerusalemin Vanhakaupunki, Länsimuuri, Yad Vashem -holokaustimuseo, Jad Hashmonan raamatullinen puutarha ja Raamattukoti. Majoitus hyvätasoisissa hotelleissa Tiberiaassa ja Jerusalemissa. Matkan perushinta 1 299 € puolihoidolla, 1hh-lisä 330 €, retkipaketti n. 300 €. Lauantaisin klo 19 Fuel-ilta 15–25-vuotiaille nuorille Lisätietoa matkanjohtajilta: Mika ja Rommy Yrjölä, 050 502 9001, mika.yrjola@saalem.fi Maarit Kattilakoski, 044 265 4739, mkattilakoski@gmail.com Ilmoittautuminen www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Saalem-temppeli Näkinkuja 3, Hakaniemi Toimisto Näkinkuja 3 C, 2. krs, 00530 Helsinki Toimisto avoinna ti-pe klo 10–13. Toimisto on suljettuna maanantaisin. Päivystävä pastori Pastoripäivystys ti-to klo 10–13 Puh. 050 300 7360 Mika Yrjölä, seurakunnanjohtaja, Kristitty-lehden päätoimittaja matkapuhelin................................ 050 502 9001 Mauri Venemies, seurakuntapastori, kotimaantyö Matkapuhelin...............................050-5029002 Esko Matikainen, seurakuntapastori, lähetys- ja maahanmuuttajatyö matkapuhelin .............................050 502 9004 Waltteri Haapala, seurakuntapastori, lapsi- ja nuorisotyön vastaava matkapuhelin ............................... 050 502 9011 Ari Kattainen, seurakuntapastori, varhaisnuoriso- ja koulutyö matkapuhelin ...............................050 502 9012 Muutokset mahdollisia: Ajankohtaiset tiedot tapahtumista saa nettisivulta www. omasaalem.fi ja Saalemin eteisaulassa jaettavasta kuukausi-ohjelmasta. Vastuullinen matkanjärjestäjä: SAALEM SEURAKUNTAPASTORIT Perjantaisin klo 18.30 Life-ilta 6.–9.-luokkaisille Maikki Kuittinen, Seurakuntapastori koulutus- ja valmennustyö matkapuhelin................................ 050 502 9010 MUUT TYÖNTEKIJÄT Eugene Mokulu, lingalan- ja ranskankielisen työn pastori............ 040 960 8979 Paul Bowo, englanninkielisen Lighthousen pastori....................041 529 6121 Piritta Poutala, musiikkitoiminnan johtaja, Kristillisen musiikkikoulun rehtori ....................... 050 502 9008 Katri Salmela, Lapsityön johtaja..........................050 502 9013 Rommy Yrjölä, perhetyöntekijä matkapuhelin..............................................................045 857 3090 Reetta Kaikkonen Iltapäiväkerhon ja lapsi- ja nuorisotyön koordinaattori matkapuhelin............................................................. 050 502 9006 Minna Oikarinen, diakoniatyöntekijä matkapuhelin............................................................. 050 502 9005 Ilari Ilmakangas keittiövastaava............................................................ 050 441 7176 TOIMISTO JA KIINTEISTÖT Pekka Sorjonen, hallintovastaava.......................050 300 7025 Jarmo Marjoniemi, talonmies............................ 050 502 9009 Tiina Matela, tiedotusvastaava............................050 300 7185 Toimisto .....................................................................774 1010 Faksi ............................................................................ 737 726 Internet http://www.saalem.fi Sähköposti: saalem@saalem.fi tai etunimi.sukunimi@saalem.fi KRISTITTY-LEHTI Tiipi Jokinen, toimitussihteeri (oto) kristitty@saalem.fi MUITA YHTEYSTIETOJA Päävahtimestari (oto.) Lasse Rännäli.............. 050 581 4481 Kokousten kuuntelu (0,049 e/min. + pvm.).............................................0600 392 978 Puhelinhartaus (24 t/vrk) .................................................737 511 Lähetystori Hämeentie 5 a............................................. 876 3744 Kristillinen musiikkikoulu................................... 050 502 9008 www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Saalem-seurakunnan/Saalem-Lähetys ry:n tilinumerot: OP-Pohjola FI3257230220461714 Nordea FI5620653800030928 Danske Bank FI3980001401645891 Saalem-nuoret ry:n tilinumero: OP-Pohjola FI4557230220461771 Kristitty löytyy nyt myös Facebookista. Tiesitkö, että aiemmin julkaistut Kristityt löytyvät www.omasaalem.fi -osoitteesta.
© Copyright 2024