Naiset PERUSSUOMALAISET NAISET RY 3/14 * 4. Vuosikerta * Naisten lehti * Poliittinen lehti * Naisasialehti * Naiset kokoustivat TAMPEREELLA Tyhjä syli, ELÄMÄNI VUORISTORATA KIRSI KALLIO on valittu PerusNaisten toiminnanjohtajaksi Mietteitä 3 VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO 2Tämä sivu 3 Terveiset päätoimittajalta 4 Naisten puheenjohtaja 5 Naisten tapahtumia 6 Naiset kokoustivat Tampereella 8 Tyhjä syli, elämäni vuoristorata 10 Kuulovamma ei ole este 11 Miesten reviirillä – ”orjaparatiisissa” 12 Pullukasta prinsessaksi 14 Mietteitä vanhustenhuollon tulevaisuudesta 15 Sisäinen turvallisuus uhattuna 16Nimityksiä 17Sudoku 18Yhteyshenkilöitä 19Perussuomalaiset naiset ry:n hallitus 20Liittymislomake Perussuomalaisten Naisten lehti PSNaiset 4. Vuosikerta, Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimituksen sähköpostiosoite: toimitus@perusnaiset.fi 2 Sylvi-Tuulikki Marski sai siskon Onnittelut Kikelle perheenlisäyksen johdosta. Päätoimittaja: Tuula Kuusinen Työryhmä: M. Valkama, K. Kallio Taitto ja editointi: N. Mäkinen Painopaikka: Lönnberg Print & Promo 2014 Terveiset Päätoimittajalta Luulemmeko olevamme turvassa? M aailman tapahtumat nostavat esiin kysymyksiä turvallisuudesta ja turvattomuudesta. Ajattelemme helposti erilaisia kriisejä ja niiden seurauksia. Television uutisissa toistuu jo sama kaava alkaen lähi- idästä ja päätyen lähinaapuriemme tapahtumiin. Meitä pelottaa. Poliisi on maaseudulla jopa tuntien päässä. Apu on tarvittaessa kaukana. Synnytyssairaalat viedään satojen kilometrien päähän ja synnytykset maantien varrella ovat lisääntyneet. Synnytyssairaaloiden harventamista perustellaan turvallisuussyillä. On turvatonta ellei lähisairaalassa ole erikoislääkäriä hätäsektioiden varalta, mutta ehkäpä se taksikuski tai isä on sitten jossain tietymättömillä taipaleilla turvallinen vaihtoehto. Tietoturvallisuusrikokset ovat lisääntyneet. Useimmat meistä ovat varmaankin seuranneet keskustelua cyberhyökkäyksen mahdollisuudesta, mutta ajat- telemme etteihän se meitä koske… Joskus se saattaa kuitenkin osua omalle kohdalle ja ymmärrys tietomurtoa ja -turvallisuutta kohtaan tulee opittua kantapään kautta. En ole koskaan aukaissut epämääräisiä tai tuntemattomia viestejä. Minulla ei myöskään ole ollut koneessani viruksia. Etsin tietoa Finlexin sivuilta vanhuspalvelulaista ja yllätykseni oli melkoinen kun viranomaisten ylläpitämiltä sivuilta löytyi mainos ja onnittelut, että olette 1000:s kävijä jne. Minun sähköpostini kaapattiin. ”Kaappari” otti käyttöön osoitekirjani ja lähetti hyvällä suomenkielellä kirjoitetun viestin, että minut on ryöstetty Lontoossa ja kaikki rahani ja korttini ovat menneet. Rahapyyntö seurasi mukana, että pääsisin kotimaahan takaisin. Viesti oli hyvin uskottava ja tuttavallinen. Tästä kaikesta se ”rumba” vasta alkoi. Kaikki puhelimeni soivat tauotta tuntien ajan. Tietokoneeni oli saastunut. Työasiani ja yksityisyyteni oli varastettu. Konetta ei voinut enää käyttää. Useampi päivä meni konetta puhdistaes- sa. Koneeseeni oli pesiytynyt niin sanottu Troijalainen hevonen. Nyt on hiljaista, ei tule viestejä ei asiallisia eikä asiattomia. Pääsin ainakin mainoksista eroon. Tietokone on kuitenkin tärkeä työkalu nykyaikana ja hyvin haavoittuvainen. Opin sen, että salasanat tulisi vaihtaa kerran kuukaudessa samoin ajantasainen viiruksen torjunta ohjelma säästää monelta harmilta. Haittaohjelmia on liikkeellä koko ajan. Asioimme verkossa yhä enenevässä määrin. Koko hankalan episodin jälkeen jotain hyvääkin sain oppia mitä on turvattomuus verkossa ja iloista oli se, että yhteyttä ottivat jo melkein unohduksissa olevat tuttavat ja oli mukavaa keskustella heidänkin kanssaan. Turvallisuudesta ei saa tinkiä millään sektorilla – se saattaa tulla kalliiksi. Tuula Kuusinen 3 NAISET ALOITTAVAT REIPPAASTI SYKSYN TOIMINNAN S uomalaisilla on takana upea, kaunis ja helteinen kesä, akkuja on ladattu huikeassa auringon paisteessa, toivottavasti jokainen sai osansa. Nyt jaksamme lähteä jälleen kerran liikkeelle oman aatteemme perussuomalaisuuden nimissä. Perussuomalaiset naiset ovat työnsä ja toimintansa aktivoimiseksi palkanneet toiminnanjohtajan hoitamaan puolueemme naisten entistä parempaa näkyvyyttä poliittisessa toiminnassa. N aisjärjestössä jo pitkään mukana ollut hallituksen jäsen, dipl.insinööri Kirsi Kallio on valittu tähän tehtävään. Kirsi tulee olemaan mukana naisjärjestön alueyhdistysten kokouksissa ja hän käy kaikki yhdistykset läpi ja tapaa paikalliset toimijat. Yhdessä hänen kanssaan on hyvä suunnitella tulevia tapahtumia ja osallistumista vuoden 2015 Eduskuntavaaleihin. Naisten on otettava entistä vahvempi rooli ja itsenäisesti ryhdyttävä järjestämään tapahtumia ja vaalipaneeleita omilla paikkakunnillaan. 4 Naisten ei pidä odottaa, että joku järjestää jotakin, me toimimme itsenäisesti ja osaamme päättää miten toimitaan. Kun kysyttävää tulee, ottakaa rohkeasti yhteyttä Kirsi Kallioon tai puheenjohtajaan. T ulevien eduskuntavaalien ehdokasasettelussa pidetään huoli siitä, että naisia on riittävästi ehdokkaana ja että kannustamme kaikkia puolueemme ehdokkaita. On vahvuus, että teemme sopuisaa yhteistyötä. Aloitamme luottamushenkilöiden kouluttamisen mahdollisimman pikaisella aikataululla, siitä annamme lisää tietoa kirjeitse. Syksylle on suunnitelmissa myös ruskamatka Lappiin, jollei se onnistu vielä tälle syksylle palaamme siihen vuoden kuluttua. N aisten messut, Osaava Nainen ovat Turussa 24-26.10. 2014 olemme mukana siellä omalla osastolla. Turussa on myös naisten tapahtuma jossa muotinäytös, Hotelli Hamburger-Börs on varattuna 25.10.-26.10. 2014 tilaisuutta varten. Mannekiinit ovat perusnaisten joukosta, muotivaatteet Muotikuulta jotka ovat kotimaassa valmistettu. Emme tee pelkästään politiikkaa vaan haluamme olla myös naisellisia ja muodikkaita suomalaisia naisia. Alustavasti on sovittu hallituksessa että pidämme syyskokouksen 22.11. 2014. K un marjat ja sienet on kerätty, lähdetäänhän yhdessä taas politiikan teille! Helsinki Marja-Leena Leppänen Naisten tapahtumia Tervetuloa kaikki mukaan! MEIDÄT LÖYTÄÄ MESSUILTA C-halli paikka 464 Muoti, kauneus, kosmetiikka-alue Pe 24.10. Klo 10.00 - 18.00 La 25.10 ja Su 26.10 klo 10.00 - 17.00 NAISTEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMA TURUSSA Turun kauppatori lauantaina 25.10.2014 Toritapahtuma Klo 11.00 - 14.00 Hamburger Börs Hotelli 25.10.2014 Iltajuhla Börs Night Club klo 17.00 - 22.00 Lisätiedot sekä sitova ilmoittautuminen viimeistään 8.10. 2014 mennessä Kirsi Kallio puh 0400-917 353 tai kirsi.kallio@perusnaiset.fi sta Monipuoli m. m ohjelmaa s tö muotinäy Osallistumismaksu 20 € 5 PerusNaisten kevätkokous Puheenjohtaja M-L Leppänen toivottaa kokousväen tervetulleeksi. Laura Huhtasaari. Kokouksen nuorin osanottaja Perusvauva sekä äiti Lulu Ranne. K okousviikonlopun virkistykseksi naiset tekivät matkan Viikinsaareen, missä katsottiin mm. Hannele Laurin ja Mikko Rasilan tähdittämä kesäteatterimusikaali ”Kuumia aaltoja ja laastareita”. Vaikka musikaali jakoikin mielipiteitä suuntaan ja toiseen, niin yhtä mieltä oltiin varmasti siitä, että jo risteily Viikinsaareen lämpimässä ja aurinkoisessa säässä kruunasi naisten lauantai-iltapäivän. Kike Elomaa puheenjohtajana. Sunnuntain kokousväkeä. 6 P erusNaisten puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen kiitti kevätkokouksen aluksi eurovaalien naisehdokkaitamme hienosta äänimäärästä. Hän totesi Perussuomalaisten olleen voittaja, vaikka ei tavoiteltua kolmea paikkaa saavutettukaan: -Kaksi paikkaa oli kuitenkin puolet aikaisempaa enemmän, Leppänen sanoi. Kritiikkiä Leppänen kohdisti Kokoomuksen suuntaan: -Stubb kalasteli äänestäjien äänet. Jos Perussuomalaiset olisi tehnyt saman Soinin avustuksella, olisi media kirjoitellut asiasta. Nyt media ei kirjoita asiasta mitään, Leppänen sivalsi. Tampereella 5 - 6.7. 2014 Iloisissa tunnelmissa matkalla Viikinsaareen teatteriin. K evätkokouksessa oli läsnä 44 äänioikeutettua jäsentä. Kokous antoi runsaasti evästyksiä naisjärjestön edustajille. Evästyksistä on varmasti paljon apua tulevassa toiminnassa, eduskuntavaaliohjelman laadinnassa ja erilaisten luottamustehtävien hoidossa. Eväitä etsimässä Auli Kangasmäki ja Kirsi Kallio. K ansanedustajista Kike Elomaa ja Anne Louhelainen ottivat vastaan eduskuntatyöhön liittyviä evästyksiä vastaten samalla kysymyksiin, joita kokousväki poikkeuksellisen innokkaasti esitti. Perussuomalaisten 11:sta naiskansanedustajasta kokousviikonloppuna Tampereella oli Elomaan ja Louhelaisen lisäksi ainoastaan Lea Mäkipää. Matkalla teatteriin. Kevätkokouksessa päätettiin tehdä julkilausuma vanhusten kohtelusta. Julkilausuman laatii Marja-Liisa Riihimäki. Kokouksessa vahvistettiin toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus. Teksti ja kuvat: M. Valkama,Tuula Kuusinen ja Kirsi Kallio M-L Riihimäki, Leppänen ja Finnig tauolla. Louhelainen, Keränen, Pesonen ja Elomaa. 7 T TYHJÄ SYLI… uolla menee, tuolla ja tuollakin, ei tainnut olla järkevä päivä tai ajankohta lähteä kauppaan, kun joka puolella näkyy raskaana olevia naisia. Osa on raskauden puolivälissä ja toiset jo ihan loppupuolella. Voi kunpa omakin maha alkaisi kasvamaan samasta syystä. Talossamme olisi tilaa vaikka kolmellekin lapselle, mutta kun saisi edes yhden. Toki meillä on molemmilla suvussa kaksosia eli voimme saada vaikka kaksoset. Mietin, onkohan ongelmat raskaaksi tulemisen suhteen perinnöllisiä…No olisinko minä tai veljeni tässä on vain arvailua, koska äitini odotti silloin kaksosia. Oireita oli ja paljonkin, meinaan vauvakuumeesta, mutta isäni aina toitotti minulle, että ensin koulu ja kun on töissä niin sitten voi hankkia lapsia. No eihän tämä mene niin kuin Strömsössä. Työelämään päästyäni kunnianhimo kasvoi ja halusin edetä urallani. Lapsen hankinta siirtyi päälle kolmenkymmenen. Mihin näitä tarvitsen? Oi, mitä ihania lasten vaatteita ja vielä puoleen hintaan! Pakko oli kuitenkin ostaa, mutta mihin näitä tarvitsen, kun ei meillä ole lastakaan? Piilotin ostokseni ettei mieheni näe niitä. Päätin, että annan ne kaverin lapselle, hyvä syy ostaa hänelle syntymäpäivälahja. Niinpä, kunpa ne olisivatkin päätyneet hänelle... Yön hiljaisina tunteina valvoin ja mietin…. En pystynyt niistä luopumaan vaan ostimme puhuvan nallen lahjaksi. Nallet ja pehmolelut ovat myös olleet heikkouteni. Korvikkeitako? Varsinkin Nalle Puh-sarjan hahmot ja niistä erityisesti Ihaa. Ihaa ehkä siksi, kun se on toisaalta niin elämän murjoma miltä itsestäkin tuntuu aina silloin kun kuukautiset alkavat ja saa pettymykseen huomata ettei tärpännyt tälläkään kertaa. Miksi emme saa lasta? Haluammeko sitä liikaa? Meille riittäisi yksi lapsi, emme toivo kuin 8 edes sen yhden lapsen ei mitään seitsemää veljestä. Aikamme yritettyämme luonnollisesti miten nyt suurimmalla osalla vauva saa alkunsa. Päätimme, että tarvitsemme asiassa apua. Oli nöyryyttävää... Soitin ja varasin ajan terveyskeskukseen, oli nöyryyttävää selittää puhelimeen vastanneelle ajanvarauksia vastaanottavalle sairaanhoitajalle mistä on kysymys, miksi pitää päästä lääkäriin eikä sairaanhoitajan vastaanotolle. Tuntui kuin olisin jokin kummajainen. Lääkäri onneksi uskoi ja oli ymmärtäväinen. Hän kirjoitti lähetteen keskussairaalaan hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalle. Päivästä toiseen odotimme, en edes muista kuinka kauan. Epätietoisuus kalvoi sisintäni, onko meidät unohdettu ja paperit hukkuneet. Vihdoin sairaalasta tuli pyyntö tulla lääkärin vastaanotolle. Lääkärin vastaanotolla saimme lähetteen laboratorioon, jossa otettiin verikokeet molemmista minusta ja miehestäni ja tutkittiin mm. HIV että olemme ns. puhtaita. Myös ensin tutkittiin mieheni siemenneste, koska on helpompaa tutkia mies kuin nainen näissä asioissa. Muutama kuukausi tässäkin meni, kunnes vastaustulokset tulivat. No nesteessä ei ollut vikaa, liikkuvia kavereita oli riittävästi tähän asiaan. Jotain hyvää tämän kaiken surkeuden keskellä Vihdoinkin oltiin siinä kohtaa, että olisi lääkärikäynti jossa suunnitellaan ensimmäinen hoitokerta. Minut tutkittiin jälleen kerran ja vihdoinkin sain käteeni sähköisen e-reseptin jossa olisi ensimmäiset hormonipiikit. Sairaanhoitajan opastuksella harjoittelin piikkien laittoa pehmeään palloon, jota pidettiin vatsan kohdalla. Helppoa kun vain muistaa poistaa ilmakuplat ja aineen tyhjennettyä piikistä ei saanut heti poistaa piikkiä ihosta. Sain vielä ohjeet kirjallisena jossa oli tämä havainnollistettu osittain kuvin. Ehkäpä sittenkin... Onnellisena ihmisenä poistuin klinikalta ja lähdin kohti apteekkia. Ehkäpä sittenkin. Ensimmäinen käynti apteekissa ja ostin kaksi piikkiä, jotka riittivät kuudeksi päiväksi, tuli saman tien vuotuinen omavastuuosuus lääkekorvauksista täyteen. Tämän jälkeen samana vuonna ostetut lääkkeet maksavat jotka kuuluvat korvauksen pariin niin reseptin verran (1,50 euroa). Olen aina pitänyt itseäni etten ole mikään piikkikammoinen ihminen. Pystyn katsomaan piikkiä, kun verikoetta otetaan, mutta hormonipiikkien laittaminen aluksi oli jotain aivan hirveää. Ensimmäisen piikin laittaminen vastanahkaan oli itkujen ja työn takana. Yritin monta kertaa, mutta aina rohkeus petti. Pyysin miestänikin, että hän laittaisi piikin, mutta ei. Hän ei pystynyt pistämään minua piikillä vaikka hän on muille henkilöille laittanut mm. kanyylia käteen. Syyksi hän sanoi: ”ettei voi satuttaa minua”. No aikansa katseltuaan, hän sanoi auttavansa ja olevansa tukenani. Yritimme laittaa piikin yhdessä, piikki jo kosketti mahaani ja melkein oli läpi nahasta, kun olin pakokauhun vallassa ja aloin itkeä etten pysty tähän. Laitoin piikin pöydälle ja hengittelin syvään. Pohdimme mitä sitten jos en pysty sitä laittamaan. Mietimme kuka kavereistamme pystyisi. Tajusimme sen olevan mahdotonta, koska pitäisi mennä kaverin luo joka ilta lähes kahden viikon ajan. Motivaatio, halu saada lapsi toi rohkeutta. Tosiasioista sain sen verran päättäväisyyttä, että se on nyt tehtävä jos tätä hoitoa halutaan aloittaa ja jatkaa. Hitaasti hengittelin ja pistin piikin vatsanahkaani. Tuon illan jälkeen pistoksia on kertynyt runsaasti vailla toivottua lopputulosta. Lisäksi piti muistaa laittaa pistokset eri puolille navan seutua eri päivinä, ...ELÄMÄNI VUORISTORATA haasteita toi tietenkin myöhemmin kun päästiin siihen asti, että munasoluja oli kasvanut riittävän kokoiseksi, piti ne irrottaa munasarjasta, jotta ne saataisiin kerättyä talteen, piikkejä olikin kaksi samalla kertaa pistettävänä. Muistaakseni niiden piikkien kohdalla jotka pysäyttävät munasolujen kasvun, jotta eivät kasva liian isoiksi. Hoitaja sanoi, että niissä on neula vähän isompi ja ne täytyy todella painaa vatsanahan läpi, mietin miten käy, jos kipu on jotain aivan hirveää. Haasteita riitti. Paperille oli pakko piirtää napa ja siihen havainnollistaa mihin kohtaan ja minä päivänä olen piikin laittanut. Toivo elää En ole vielä päässyt ”kehtoa keinuttamaan”, mutta elän vieläkin toivossa, että jonain päivänä meillä on oma vauva. Nyt vauvan korvikkeena on lemmikkieläin jota pidämme ja hellimme kuin toista ihmistä. Uskomme lääketieteeseen, vaikka olenkin turvautunut myös vaihtoehtoisee lääketieteeseen. Odotusta ja pettymyksiä on ollut paljon, onneksi en ole alkanut kirjoittamaan ylös tuntemuksiani, koska olisin varmaan hermorauniona. Eikä se odottaminen vaan se miten sitä mielessään herää toivo ja sitten tulee pettymys, niin sen pettymyksen käsitteleminen niin ettei sitä ulkopuoliset huomaa on mahdotonta. Elämäni pahin vuoristorata Suurin osa tai lähestulkoon kaikki hoidot on tehty minulle ja hormonihoitojen ollessa kyseessä tunteiden vaihtelu on ollut välillä rajua. Tunteet vaihtelevat naurusta itkuun ja siltä väliltä, äkkinäisiä raivokohtauksia ilman todellista syytä ja tietenkin mieheni saa suurimman osan osakseen. Hän joka joutuu vierestä katselemaan ja toivomaan että kaikki sujuisi hyvin ja suunnitelmien mukaan, saa suurimman taakan kannettavakseen ollessa tukena ja turvana. Asiaa tietenkin hankaloittaa, se ettei mieheni suostu puhumaan kenellekään ammattiauttajalle, vaan haluaa purkaa pahaa oloansa minulle. Jarruja ei vielä ole lyöty kiinni eikä toisaalta vauhtikaan ole nyt kiihtynyt, eli vuoristoradassa mennään hiljalleen ylämäkeen, katsotaan seuraava hoitokerta jos siinä vaikka onnistuisi pääsemään punkteeraukseen asti, jolloin mennään vuoristorataan verraten alamäkeä ja lujaa asian suhteen. Meidätkin on monesti leimattu ja sanottu suoraan lapsien kasvatuksesta puhuttaessa, ettemme voi ymmärtää kun meillä ei ole omia lapsia. Olemme paljon keskustelleet asiasta ja pohtineet miten hoitaisimme itse tilanteen, jos olisimme vanhempia. Olemme molemmat kurissa ja nuhteessa kasvatettuja, että emme kykene ymmärtämään vapaata kasvatusta vaan mielestämme pitää olla rakkautta ja rajoja. Aikuisilla pitää olla aikaa lapselle ja kuunnella mitä hänellä on asiaa. Pitää osata puhua asiat niin, että lapsi ymmärtää ja pystyä laskeutumaan hänen tasolleen. Aikaisemmin miehenikin sanoi monelle, että pystyy laskemaan jos haluaa lapsen syntyvän alkuvuodesta. Eipä puhu enää, koska on myös saanut karvaasti kokea että raskaaksi tuleminen ei ole mitenkään itsestään selvää. Tämä on minun tarinani ja toivon ettei muisti ole hirveästi unohtanut asioita, muistilla kun on tapana unohtaa ne ikävät asiat. Faktaa: Lievät hormonihäiriöt, munasolun irtoamishäiriöt, vauriot munatorvissa ja endometrioosi ovat tavallisimpia syitä naisten lapsettomuuteen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla synnyttäjien keski-ikä on jo yli 30 vuotta. Samaan aikaan kun lasten- hankinta on siirtynyt yhä myöhäisemmäksi, on lapsettomuus yleistynyt. Lapsettomuuden syy löytyy noin 30 prosentilla naisesta, 30 prosentilla miehestä, 30 prosentilla syytä on molemmissa ja 10 prosentilla selvää syytä ei löydy. ”Koeputkihedelmöitystä varten naiselle annetaan hormonihoitoa, jonka avulla saadaan useampi sillä hetkellä kehittymässä oleva munarakkula kasvamaan ja niiden sisältämät munasolut kypsymään hedelmöittymiskykyisiksi. Munasolut kerätään ultraääniohjatussa toimenpiteessä munasarjojen munarakkuloista. Munasoluja ja siittiöitä viljellään laboratoriossa erityisessä kasvatuskaappissa, jonka lämpötila, kosteus ja kaasupitoisuus ovat tarkkaan vakioitu muistuttamaan naisen lisääntymiselimistön olosuhteita. Hedelmöittymistä ja alkioiden kehitystä seurataan vaiheittain. Tavallisesti keskimäärin 70 % munasoluista hedelmöittyy normaalisti viljelymaljalla. Hedelmöittyneistä munasoluista noin 30–50 % kehittyy hyvälaatuisiksi alkioiksi. Näistä paras valitaan tuorealkionsiirtoon, jolloin alkio siirretään kohtuun 2–5 päivän kuluttua hedelmöityksestä. Jäljelle jääneet hyvälaatuiset alkiot pakastetaan myöhempiä pakastesalkionsiirtoja varten. Keskimäärin 30–40 % tuorealkionsiirroista johtaa kliiniseen raskauteen.” (Ovumnia) Tarkempia tietoja lapsettomuushoidoista sekä lähde: Wikipedia (http://fi.wikipedia.org/ wiki/Lapsettomuus) Terve.fi (http://www.terve.fi/lapsettomuus), (http://www.terve.fi/lapsettomuus/jaako-lastenhankintaliian-myohaiseksi) Ovumnia (http:// ovumia.fi/lapsettomuuden-tutkimukset-ja-hoidot/lapsettomuushoidot/koeputkihedelmoityshoito/ 9 Kuulovamma ei ole este... Kuurojen liiton ja Kuurojen maailmanliiton kuniapuheenjohtaja järjestöneuvos Liisa Kauppinen vastaanotti ensimmäisenä suomalaisena YK:n ihmisoikeuspalkinnon. Palkinto luovutettiin New Yorkissa. YK:n ihmisoikeuspalkinto jaetaan joka viides vuosi menestyksekkäästä työstä ihmisoikeuksien puolesta. Joulukuun 10.s päivä vietetään vuosittaista Ihmisoikeuksien päivää. Kike Elomaa haastatteli Liisa Kauppista Maailma kylässä tapahtumassa kesällä 2014 Liisa Kauppinen (o.s. Salokorpi s. 12. Toukokuuta 1939, Nurmo) on suomalainen järjestöneuvos, joka toimii kansainvälisesti kuurojen Oikeuksien puolesta. Hänelle myönnettiin Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuspalkinto ensimmäisenä suomalaisena 10. Joulukuuta 2013 Ihmisoikeuksien päivänä. Hän sai palkinnon kansainvälisenä kuurojen oikeuksien puolesta tehdystä elämäntyöstä. Hän on myös työskennellyt erilaisissa YK:n organisaatioissa kuten YK:n neuvonantotehtävissä vuosina 1995-2006 awkä Maailman terveysjärjestö WHO:ssa ja Unescossa. Kauppinen on toiminut Kuurojen liiton toiminnanjohtajana 1976–2006, Kuurojen maailmanliiton puheenjohtajana 1995–2003. 10 Kuurojen liiton entinen toiminnanjohtaja ja Kuurojen Maailmanliiton kunniapuheenjohtaja, järjestöneuvos Liisa Kauppinen sai YK:n ihmisoikeuspalkinnon. Palkinto luovutetiin New Yorkissa. Mistä on kyse? YK:n ihmisoikeuspalkinto jaetaan joka viides vuosi menestyksekkäästä työstä ihmisoikeuksien puolesta. 10.12. vietetään vuosittaista YK:n ihmisoikeuksien päivää. Ihmisoikeuspalkinto Suomeen Kunniapuheenjohtaja järjestöneuvos Liisa Kauppinen vastaanotti ensimmäisenä suomalaisena YK:n ihmisoikeiuspalkinnon Palkinto jaetaan viiden vuoden välein. ”Hiukan on perhosia vatsassa. Tämä on kuitenkin yksi YK:n tärkeimpiä päiviä”, Liisa Kauppinen kertoi muutamaa tuntia ennen palkintoseremoniaansa New Yorkissa. Vaikka ihmisoikeuspalkinto on Kauppiselle suunnaton kunnia, aivan elämän huippuhetkeksi sen pokkaaminen ei yllä. Huippuhetkiä on hyvin paljon muualla. ”Niissä hetkissä, joissa olen nähnyt tuloksia ihmisoikeustyöstä ja nähnyt usko ja luottamuksen lisääntyvän,” Kauppinen miettii. Motivaatio ja kova tahto vie vaikka läpi harmaan kiven. Miesten reviirillä ”orjaparatiisissa” Merja Tapaninaho on syntynyt Helsingissä. Lapsuudessa hankittu hyvä englanninkielentaito on ollut tärkeää tulevassa ammatissa. Merja kävi Englantilaisen koulun ja Lauttasaaren Yhteiskoulun lukion. Kieliopinnot jatkuivat ja niin hän oli vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa (Wichita, Kansas), ja kävi siellä paikallisessa High Schoolissa senior-vuoden ja sai High Shool Diploman hyvillä arvosanoilla. Hyvän kielipään omaavana mielessä siinteli kielenkääntäjän ura, ylioppilasvuoden jälkeen Merja muutti Pariisiin vuodeksi, jossa opiskeli ranskaa Sorbonnen yliopistossa. 12 vuotta Dubaissa Yhdeksänkymmentäluvulla lennonjohtajista oli maailmanlaajuisesti pulaa ja Merja houkuteltiin Dubaihin, Arabiemiraatteihin töihin 1997. Merja oli ensimmäinen naislennonjohtaja Arabian niemimaalla, joten haasteita riitti. Hän koulutti myös paikallisia oppilaita tornilennonjohtajaksi myöhemmin pestinsä aikana. Merja avioitui brittimiehen kanssa 2010. He muuttivat Espanjaan oman ilmailufirman perustaminen mielessä. Tänä aikana hän opiskeli seitsemän viikkoa Barcelonassa, ja suoritti Cambridgen yliopiston englanninkielen opettajien kurssin. Avioliitto kariutui, ja Merja muutti Suomeen 2011. Muutto ”Onnekseni sain hyvän työpaikan Liikenteen turvallisuusvirastossa (Trafi) lentoturvallisuusanalyytikkona. Toimeeni kuuluu analysoida Suomen lentoturvallisuuden tilaa lennonjohtajan näkökulmasta, ja tuottaa analyysejä talon sisällä eri osastoillemme sekä johdolle. Trafi on myös antanut hienot mahdollisuudet lisäkoulutukseen, ja viimeisenä suoritin kansainvälisen auditointitutkinnon Luxemburgissa.” Merja asuu Nummenkylässä, Järvenpäässä. Perheeseen kuuluu avomies Veli-Matti ja Love –ragdollrotuinen kissaneiti. He asuvat sata vuotta vanhassa puutalossa, joka toimi ennen nykyistä asuinkäyttöä muun muassa kasarmirakennuksena ja myöhemmin naisvankilana… Kysymyksiä 1. Miten koit asemasi a) työssäsi b) vapaa-aikanasi? Aluksi työmaalla oli hankalaa, ei niinkään kollegoiden vaan arabilentäjien kanssa. He saattoivat vängätä ohjeitani vastaa, jolloin piti napakasti mutta kohteliaasti todeta tyyliin ”me doctor, you nurse” 2. Oliko sinulla pukeutumiskoodi? Dubai on arabikaupungiksi suhteellisen liberaali, mutta kunnioitin paikallisia pukeutumistapoja siellä. 3. Oliko ulkomaalaisuus ongelma? Eurooppalaiset korkeasti koulute- tut tai kokeneet asiantuntijat ovat korkeassa kursissa. Sen sijaan siirtotyöläisiä Intiasta, Pakistanista ja Sri Langasta kohdeltiin kuin karjaa. Fakta Finavia on Suomesa ainoa taho joka kouluttaa lennonjohtajia. Lennonjohtajat seulotaan tarkkaan. Pääsyvaatimukset ja soveltuvuuskokeet ovat kolmivaiheiset. Pääsykoevaatimukset Tutkitaan hakijoiden yleislahjakkuutta, persoonallisuutta ja avaruudellista hahmottelukykyä.Toisessa hakuvaiheessa hakijoilta syynätään hakijan ilmailualan kykytestissä, missä mitataan muun muassa työpaineen sietoa ja keskittymiskykyä tilanteissa, joissa virikkeitä tulee monelta suunnalta. Kolmannessa vaiheessa haastattelevat Finavian omat edustajat sekä psykologi. Lisäksi he tekevät englannin kokeen. ”Palvelustytöt ovat modernin maailman orjia: omien oikeuksien perääminen on kohtalokasta, ja karkurit joutuvat vain elämään Dubain kadulle, jossa elämä on, jos mahdollista, vieläkin kurjempaa, ja ainoa mahdollinen rahanansaintakeino on työ prostituoituna Etiopialaiskorttelissa. Moni tyttö päätyy itsemurhaan. Työnantajille tytöt ovat vain kulutushyödyke: jos yksi jättääkin työnsä, tilalle saa helposti uuden vaikka heti.” TV1 Ti 24.07.2012 klo: 11.40 11 i s k a s s e s n i r p a Pullukast ! !! g k 6 2 a t t u a k u u k 4 kehotuksesta laihdutusleikkaukseen, koska paino heitteli kuin vuoristorata . Tietoa leikkauksesta? Oliko kaikki mahdollinen kokeiltu? Olitko leikkausjonossa? Leikkauksen mahdollisuudesta ylipäänsä tiesin jo ammattini Mira on valmis keskustelemaan perusteella, mutta lähetteen omasta kokemuksestaan ja an- leikkaustarpeen arviointiin tamaan tietoa asiasta kiinnostu- sain selkäni leikanneelta neille. neurokirurgian ylilääkäriltä. Mira ennen leikkausta. L iedossa asuva PS:n kunnanvaltuutettu Mira Katajamäki (42), työskentelee Liedon terveyskeskuksen laboratoriossa. Ammatiltaan hän on bioanalyytikko. Kotoisin Mira on Oulusta, mutta muuttanut Varsinais-Suomeen vuonna 2002. Perheeseen kuuluu kolme lasta ja aviomies. Paino-ongelmien kanssa jo vuosia taistellut Mira päätyi lääkärin 12 Kaikki mahdolliset keinot oli kokeiltu, mutta ei lääketieteellistä laihdutusta. Sitä ei lääkärikään pitänyt tarpeellisena kriteerinä. Paino vain palasi aina takaisin siihen mistä oli lähdetty. Miksi menit leikkaukseen? Menin leikkaukseen lääketieteellisistä syistä. Vuonna 2005 minulla työtapaturmaisesti repesi välilevy ja selkärankaani on sen jälkeen asennettu välilevyproteesi vuonna 2008. Ylipaino aiheutti minulle paljon runsaita selkä- ja lonkkakipuja. Kun lääkäri ehdotti leikkausta, päätös oli helppo tehdä. Kaikki muut keinot oli jo käytetty. Kyllä olin. Milloin leikkaus tehtiin ja missä? Leikkaus tehtiin 8.4.2014 Turun Yliopistollisessa keskussairaalassa. Ylipaino - terveysriski Leikkaus ja toipuminen Minulle tehtiin mahalaukun sleeveeli kavennusleikkaus. Toipumiseni oli todella nopeaa. Olin kolme tuntia leikkauksen jälkeen jo jalkeilla ja kävin itse wc:ssa. Mitään ongelmia ei ollut toipilasaikana. Sairaslomalla olin kolme viikkoa. Elopaino putoaa Tulokset? Painoa pudotettiin ravitsemusterapeutin ohjauksessa jo ennen leikkausta noin vuoden ajan. Neljä viikkoa ennen leikkausta jouduin noudattamaan ENE-dieettiä, jolloin painoni putosi jo useita kiloja. Leikkauksen jälkeen painon putoaminen jatkui noin 1kg/viikko. Joudutko noudattamaan ruokavaliota? Periaatteessa ruokavalioni on täysin normaali, mutta joudun koko loppuelämäni ajan tarkkailemaan mitä syön jotta saan riittävästi tarpeellisia ravintoaineita, vitamiineja, hivenaineita ym. Sitoumuksen elämäntapamuutokseen on oltava vahva. Entä nyt leikkauksen jälkeen? Elämänlaatuni on paljon parempi. Olen aloittanut juoksuharrastuksen lähes 10 vuoden tauon jälkeen. Teen myös kotona erilaisia jooga- ja jumppaharjoitteita. Olen paljon energisempi ja itsevarmempi. Paljonko paino on pudonnut? Kun prosessi aloitettiin, painoin 106 kg. Leikkauspöydälle mennessäni painoni oli 92,9 kg ja tänään 14.8.2014 ollessani haastattelussa painoni on 80 kg. Nämä lukemat kuvastavat hyvin sitä, kuinka sitoutunut tällaiseen ratkaisuun täytyy olla. Tämä ei ole mikään helppo nips ja naps -ratkaisu, vaan pitkä prosessi, jonka aikana opetellaan uusi tapa elää. Ympäristön reaktio? Pääasiassa kaikki ovat suhtautuneet positiivisesti, mutta sellaisiakin kommentteja on tullut kuinka olen tuhlannut yhteiskunnan varoja turhamaisuuteen. Kyse ei kuitenkaan ole turhamaisuudesta vaan terveydestäni ja työkyvystä. Julkisella sektorilla ei tehdä lihavuusleikkauksia muuten kuin terveydellisistä syistä. Itse olen sitä mieltä (ja myös lääkärini), että satsaus kannatti, koska tällä operaatiolla saimme terveyteni kuntoon ja työurani jatkumaan. Näillä näkymin ehdin kyllä maksaa velkani yhteiskunnalle tämän leikkauksen osalta verojen muodossa. Entä sinä itse? Pidän itsestäni nykyisin hyvää huolta. Syön terveellisesti ja monipuolisesti, liikun säännöllisesti ja monipuolisesti ja nukun riittävästi. Mira leikkauksen jälkeen. Faktaa: Vaikea ylipaino on yleinen, krooninen sairaus, jonka oireet kehittyvät vähitellen. Se hankaloittaa ja heikentää elämänlaatua monin tavoin. Ylipainoon liittyy usein kohonnut verenpaine ja korkeat kolesteroliarvot ja se kasvattaa myös riskiä sairastua esimerkiksi sydäninfarktiin, diabetekseen tai syöpään. Vaikean ylipainon yksi tehokkaimmista hoitomuodoista on lihavuusleikkaus. Siihen voidaan turvautua, kun kaikki muut hoitokeinot on jo kokeiltu, eikä niistä ole ollut apua. Esimerkiksi Eiran sairaalassa lihavuusleikkaukset tehdään yhteistyössä bariatric center helsingin kanssa. 13 M Mietteitä vanhustenhoidon tulevaisuudesta ja nykytilasta ieleen nousee väistämättä tosiasia, että tulevat päätökset ja leikkaukset koskettavat meitä kaikkia. Vanhuus on usein kaukainen asia, jota ei haluta vielä miettiä. Se siirretään johonkin tulevaisuuteen. Havahduin, että me tulevat vanhukset olemme ryhmä, jonka hoitamiseen nykymallilla ei kädet riitä tutustuessani sote - uudistukseen ja tutkimustuloksiin väestön ikäjakaumasta. Herätyksen paikka Nyt on herätyksen paikka. Jokaisen tulisi miettiä oman kunnon ylläpitoa. Omin jaloin liikkuvana vanhuksena säästymme monelta mielipahalta, haluammeko olla itsellisiä loppuun asti? Kaikki vanhukset toivovat saavansa olla kotona mahdollisimman kauan. Se, minkälaisia paikkoja tulevaisuudessa tarjotaan ei saisi mennä ajatuksella ”eurot edellä”. Inhimillisyys ja arvokas vanhuus on jokaisen ihmisen oikeus tuloista riippumatta. Kuntoutus ja kunnosta huolehtiminen pitäisi olla yksi ennaltaehkäisevä hoitomuoto kaikille vanhuksille. Valitettavasti elämä ei kohtele meitä tasapuolisesti. Kaikissa ikäryhmissä hyvätuloiset voivat valita ravinnon ja tavan pitää kuntoa yllä parem- 14 min kuin puutteen kanssa elävät. Kunhan vain jotenkin pärjäisi Oma lukunsa on maaseudulla asuvat. Heille palvelujen saatavuus tulevaisuudessa näyttää nurjan puolensa katoamalla liian kauaksi keskuksiin. On myös kummallista, ettei vanhemman väestön mielipiteitä heidän toiveistaan tulevaisuuden suhteen kuunnella. Vanhempi väestö on kuitenkin todella vaatimatonta; kunhan vain jotenkin pärjäisi, saisi olla kotona ja saada vähän apua joskus. Dementoituneet vanhukset eivät automaattisesti ole vuodeosastopotilaita. Hekin tarvitsevat virikkeitä fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitoon. Tämä ei vuodeosastolla toteudu. Mielestäni vuodeosasto on paikka, jonne vanhuksia tarpeettomasti jätetään kuntoutuksen puutteessa. Sote-uudistuksessa tulisi panostaa kuntoutukseen esimerkiksi lonkkaleikkauksen jälkeen. Se olisi kaikkien etu. Kuntoutus tulisi järjestää alueellisessa kuntoutusyksikössä, ja sieltä kotiutuessa kuntoutus jatkuisi omatoimisesti. Tällaisissa asioissa kuntien tulisi tehdä ehdottomasti yhteistyötä varjelematta omia reviirejä. usein vanhusten palvelutaloissa milloin mistäkin. Tulemme jälleen eurot edellä-ajatukseen, jolloin ei voi palkata väkeä riittävästi. Tasoerot on kiistatta suuria eri laitosten välillä. Tästä seuraa, että tasaarvoinen hoito kaikille ei toteudu. Se, mitä me itse voimme tehdä omien vanhempiemme vanhuuden turvaksi, on läsnäolo. Läsnäoleminen ei kaikille ole mahdollista. Niille joille se on, mutta jotka eivät sitä jostain syystä tee, on hartaan miettimisen paikka. Viisastummeko? Mekin olemme jonakin päivänä samassa asemassa vanhuksina, jolloin toivoisimme lapsiltamme tai yhteiskunnalta apua arjessa pärjäämiseen. Aika näyttää, olemmeko viisastuneet. Laitammeko inhimillisyyden etusijalle yhteiskunnassamme. Lisäämmekö toimintojen päällekkäisyyksiä vai pystymmekö karsimaan julkista sektoria joka syö leijonan osan bruttokansantuotteesta. Tanskan mallissa voisi olla jotain opittavaa vanhustemme tulevaisuuteen? Eurot edellä Hoitohenkilökuntaa syyllistetään Teksti Marja-Liisa Riihimäki Sisäinen turvallisuus uhattuna K ataisen hallituksen säästöleikkaukset ovat kohdistuneet myös poliisin määrärahoihin. Tarkoitus oli saada säästöjä ”hallintorakennetta uudistamalla”. Se on sitä samaa rahojen leikkaamista kuin ”sopeuttaminen”, ”uudelleen kohdentaminen” tai ”kustannustehokkuus”. ”Poliittiset päättäjät ovat määränneet painopisteiksi talousrikostutkinnan, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan sekä liikennevalvonnan tason säilyttämisen liikkuvan poliisin lakkauttamisesta huolimatta. Näissä tehtävissä meidän on pakko onnistua ja niihin on siksi satsattu. Voimavarat eivät riitä kaikkeen” sanoo poliisijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisihallituksesta HS:lle. Vastalause hallintovaliokunnassa. N yt on muistutettava, etteivät kaikki poliittiset päättäjät olleet tätä mieltä eduskunnassa poliisin tehtävistä ja resursseista päätettäessä. Hallintovaliokunnassa jätettiin vastalause koskien niin liikkuvan poliisin lakkauttamista kuin määrärahojakin. Varjobudjetissa perussuomalaiset jättivät vaihtoehtonsa sisäisen turvallisuuden budjettiin. O lisimme säilyttäneet Liikkuvan poliisin nimenomaan valtakunnallisena, tietojohdettuna yksikkönä. Poliisin hallintorakenteen uudistamisen pitää siis turvata poliisin palvelut. Näin se meille ”kaupataan”, tätä fraasia – ”hallintorakenteiden uudistamista” toistamalla pyritään häivyttämään taustalle se tosiasia että kyseessä on pohjimmiltaan myös säästölaki. L aki tuotiin eduskuntaan ja niinhän siinä kävi, että LP lakkautettiin valtakunnallisena yksikkönä ja poliisilaitoksia yhdistettiin. Silti hallintorakenteet eivät ole keventyneet niin, että poliisien määrä kentällä tai ylipäätään olisi kasvanut. Poliisi siellä missä ihmisetkin. P oliisiylijohtaja Paatero ehdottelee jo kyläpoliiseja – mutta mihin? On liikuttavaa, että hän haluaa huo- Pirkko Mattila, kansanedustaja lehtia kansalaisten turvallisuudesta, muttei sitä toisia kyttäämällä tehdä kun uhka turvallisuudelle tullee mitä ilmeisimmin yhteisöjen ulkopuolelta. Mitä kyläpoliisin tilalle varmasti, turvallisesti ja huokeasti? Tuskin mitään, sillä halpaa ja hyvää ei ole olemassa. Julkisuudessa on väläytelty myös turva-alan laajentuvaa yksityistämistä. Se ei kuitenkaan ole yksinkertainen tai arvovapaa valinta. O nko tulevaisuudessa yksityisellä turva-alalla bisnes valtion sille kuuluvalla tehtävällä? Terveys on jo bisnestä, seuraavaksiko turva- ala? Opetus yksityistyy jne. – veronmaksajien rahoilla. Suomalaisen hyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä ovat olleet terveyskeskus ja peruskoulu, myös vahva julkinen sektori ja valtion alueelliset tehtävät. Siitä on pohjoismainen hyvinvointimalli tehty, mutta tämä hyvinvointimalli voi kohta pahoin. P oliisin eläkeiän noston myötä on jouduttu osin luomaan myös ns. ”räätälöityjä tehtäviä”. Nämäkään eivät välttämättä käsipareja lisää juuri siellä, missä ihmiset luontaisesti liikkuvat – siellä kai on lupa kansalaisen odottaa sisäistä turvallisuutta. Eivätkä alussa mainitut tehtävät ole vääriä, kaikkeen ei vain näytä varoja riittävän. Omaisuusrikoksia jää selvittämättä, koska ne eivät suoraan uhkaa yhteiskuntamme sisäistä turvallisuutta. Se on valinta rahan edessä. 15 NIMITYKSIÄ Kirsi Kallio P erussuomalaiset Naiset ovat työnsä ja toimintansa aktivoimiseksi palkanneet toiminnanjohtajan hoitamaan puolueemme naisten entistä paraempaa näkyvyyttä poliittisesssa toiminnassa. N aisjärjestössä jo pitkään mukana ollut hallituksen jäsen, diplomi-insinööri Kirsi Kallio on valittu PerusNaisten toiminnanjohtajaksi 1.8.2014 lähtien. Onnittelemme nimityksen johdosta! Elojuhlat Louhisaaren kartanossa Euroedustaja Sampo Terho puhumassa. Maskun kunnan alueella sijaitsesevassa historiallisessa Louhisaaren kartanolinnassa pidettiin Elojuhlat 22.8.2014. Juhlat olivat kiitos kaikille EUvaalityöhön osallistuneille. 16 Silvia Koski laulaa ja Mira Katajamäki pitää mikrofonia teknisten ongelmien takia. Puuhanaisena toimi Mira Katajamäki joka myös juonsi juhlat. Juhlavieraita oli liki 70 ja tunnelma oli katossa. Ohjelmassa oli Silvia Kosken ja Ilpo Haaliston lauluesitykset, ruokailua, saunomista, karaokea ja illan ainoan puheen piti Euroedustajamme Sampo Terho. Ilta kului rennoissa tunnelmissa seurustelun ja hauskanpidon merkeissä. Helppo Sudokussa on vain yksi sääntö! jokaiseen ruudukon pysty- ja vaakariviin sekä 3X3 solun muodostamaan ryhmään tulee sijoittaa luvut 1-9 tismalleen yhden kerran. Keskivaikea Vaikea Oikeat vastaukset lehden seuraavassa numerossa. 17 YHTEYSHENKILÖITÄ Toiminnanjohtaja Aluesihteeri KIRSI KALLIO MARJA-LIISA RIIHIMÄKI Alueet (Kunnat): Helsinki, Uusimaa (Askola, Espoo, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Loviisa, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti) ja Varsinais-Suomi (Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Kemiönsaari, Laitila, Lieto, Loimaa, Parainen, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa). Alueet (kunnat): Etelä-Pohjanmaa (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vimpeli, Vähäkyrö, Vöyri, Ähtäri) ja Keski-Pohjanmaa (Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto, Perho, Pedersöre, Pietarsaari, Toholampi, Veteli). puhelin: 0400 917 353 E-mail: kirsi.kallio@perusnaiset.fi puhelin: 040 865 4629 E-mail: marja-liisa.riihimaki@netikka.fi Kenttävastaava Aluesihteeri OUTI VIRTANEN HELENA OJENNUS Alueet (kunnat): Etelä-Savo (Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, Sulkava), Häme (Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kärkölä, Lahti, Loppi, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela, Ypäjä) ja Kymi (Hamina, Iitti, Imatra, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Parikkala, Pyhtää, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari, Virolahti). Alueet (kunnat): Pirkanmaa (Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi) ja Satakunta (Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila). puhelin: 040 673 7523 E-mail: outi.virtanen@perusnaiset.fi puhelin: 0400 236 154 E-mail: helenaojennus@luukku.com Kenttävastaava Aluesihteeri PIA PENTIKÄINEN SINIKKA JYLHÄ Alueet (kunnat): Kainuu (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala), Keski-Suomi (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski), PohjoisKarjala (Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo) ja Pohjois-Savo (Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä). Alueet (kunnat): Lappi (Enontekiö, Inari, Kemi, Keminmaa, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki) ja Pohjois-Pohjanmaa (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, (Haukipudas), Ii, Kalajoki, Kempele, (Kiiminki), Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, (Oulunsalo), Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, (Yli-Ii), Ylivieska). puhelin: 040 669 3661 E-mail: pia.pentikainen@perusnaiset.fi 18 18 puhelin: 040 936 7799 E-mail: sinikka.jylha@perusnaiset.fi Puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen Puh:040 775 1757 marja-leena.leppanen@perussuomalaiset.fi PERUSSUOMALAISET NAISET RY HALLITUS 1. Varapuheenjohtaja Marja-Liisa Riihimäki Puh: 040 865 4629 marja-liisa.riihimaki@netikka.fi Kike Elomaa Puh: (09) 432 3022 ritva.elomaa@eduskunta.fi Kirsi Kallio Puh: 0400 917 353 kirsi.kallio@perussuomalaiset.fi 2. Varapuheenjohtaja Tuula Kuusinen Minna Mäkinen Puh: 040 504 5808 Puh: 044 070 8338 minna.makinen@jyvaskylalainen.com kuusinen.tuula@gmail.com Laura Huhtasaari laura@huhtasaari.com 3. Varapuheenjohtaja Jaana Sankilsmpi Puh: 040 513 5038 jaana.sankilampi@wippies.fi Sihteeri Iiris Peltomaa Puh: 045 898 5400 sihteeri@perusnaiset.fi Taloudenhoitaja Auli Kangasmäki Puh: 0400 917 352 auli.kangasmaki@perussuomalaiset.fi Pia Pentikäinen Puh: 040 669 3661 pia.pentikainen@perusnaiset.fi Anne Louhelainen Puh: (09) 432 3096 anne.louhelainen@eduskunta.fi Outi Virtanen Puh: 040 673 7523 outi.virtanen@perusnaiset.fi Sari Martniku Puh: 044 272 4763 sari.martniku@gmail.com Sinikka Jylhä Puh: 040 936 7799 sinikka.jylha@perusnaiset.fi Sirpa Ahola-Laurila sirpa.ahola-laurila@ouka.fi Helena Ojennus puh: 0400 236 154 helenaojennus@luukku.com www.perusnaiset.fi 19 JÄSENHAKEMUS PERUSSUOMALAISET NAISET RY Haluan liittyä Perussuomalaiset Naiset ry:n jäseneksi. Olen Perussuomalaiset rp:n jäsen. Nimi: ________________________________________________ Syntymäaika: ________________________________________ Kotikunta: ___________________________________________ Osoite: ______________________________________________ Puhelin: _____________________________________________ Sähköposti: __________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus _________________________________ Palauta lomake täytettynä ja allekirjoitettuna osoitteeseen Perussuomalaiset Naiset ry Mannerheimintie 40 B 56 00100 HELSINKI